Hyväksytty johtoryhmässä

Transkriptio

1 Hyväksytty johtoryhmässä HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta Nykyiset henkilöstöpanokset Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Ylityöt Yksilölliset työaikajärjestelyt Sukupuolirakenne Henkilöstön vaihtuvuus Ikärakenne Koulutusrakenne Palkkausrakenne Määräaikainen henkilöstö Henkilöstön tila Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot Työtapaturmapoissaolot Työterveyspalvelut Henkilöstökoulutus Virkistystoiminta Henkilöstön tehokkuus Tuottavuus Taloudellisuus Henkilötyövuoden hinta Yhteistoiminta Yhteistoimintasopimus Luottamusmiesorganisaatio Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Muu yhteistoiminta Työhyvinvointi... 26

3 3 (29) Henkilöstötilinpäätös 1 Johdanto Niuvanniemen sairaalan toiminta-ajatus Sairaalan visio Niuvanniemen sairaala vastaa korkealaatuisten valtakunnallisten oikeuspsykiatristen erityistason sairaanhoidollisten palvelujen sekä mielentilatutkimusten tuottamisesta ja yhdessä Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan kanssa oikeuspsykiatrian perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimuksesta. Niuvanniemen sairaala on valtakunnallinen, kansainvälisesti arvostettu oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus Palvelumme ovat kilpailukykyisiä Olemme työstämme innostuneita ammattilaisia ja huolehdimme työhyvinvoinnista. Arvomme on määritelty seuraavasti Perusoikeuksien kunnioittaminen Tuloksellisuus Vaikuttava sairaanhoito Ammatillinen avoimuus ja oikeudenmukaisuus Työhyvinvointi Niuvanniemen sairaalan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Jotta sairaalan visio ja arvot toteutuisivat, tulee henkilöstövoimavarojen seurantaan kiinnittää enenevässä määrin huomiota. Organisaation henkilöstövoimavarojen hallintajärjestelmä ja siitä tehtävä henkilöstötilinpäätösraportti on henkilöstövoimavarojen strategisen johtamisen ja henkilöstösuunnittelun väline, jolla edesautetaan henkilöstövoimavarojen johtamista, ylläpitoa ja kehittämistä (Tietoja henkilöstövoimavarojen hallinnan ja henkilöstötilinpäätöksen tueksi vuosilta , Valtion työmarkkinalaitos, 2003). Henkilöstötilinpäätös sisältää kattavat tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä henkilöstön tilasta (mm. työtyytyväisyys, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, vaihtuvuus, eri eläkkeille siirtyminen, sairastavuus). Tietoja seurataan usean vuoden ajalta, jotta saadaan luotettava kuva suunnasta, johon ollaan menossa. Voidaksemme edetä kohti visiota on sairaalan huolehdittava, että johtaminen, toiminnan organisointi, henkilöstön osaaminen, työmotivaatio, työtyytyväisyys, työkunto ja palkitseminen tukevat vision saavuttamista. Henkilöstötilinpäätös kertoo johdolle, henkilöstölle ja mm. tulosohjauksesta vastaavalle taholle, mikä on organisaation henkilöstön tila ja mihin osa-alueeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstötilinpäätös on nimetty yhdeksi sairaalan työhyvinvoinnin mittariksi. Niuvanniemen sairaalassa on tehty henkilöstötilinpäätös vuodesta 1998 alkaen. Vuoteen 2007 saakka henkilöstötilinpäätös on kerätty pääosin Helmi Infosta saatavista raporteista. Helmi Infon tietosisältö koostuu Fortime Henkilöstö ja Palkka tietokannoista. Vuoden 2008 tiedot on kerätty pääosin Tahti- ja HR- raportointijärjestelmistä. Tahti raportointijärjestelmä koostuu Fortime Henkilöstöstö ja Palkka tietokannoista. Raporttien

4 4 (29) tiedot ovat pääosin poikkileikkaustietoja ajankohdasta Vertailutietoina on käytetty pääsääntöisesti vuosien henkilöstötietoja. Helmi Infon ja Tahtiraportointijärjestelmän tiedot eivät ole aivan yhteismitallisia. Tahti- raportointijärjestelmässä noudatetaan ns. maksupäivä periaatetta eikä tietoja päivitetä jälkikäteen. Vuoden 2009 Tahti-raporteissa ei ole tapahtumia, jotka on kirjattu jälkeen, vaikka ne kuuluisivat ko. vuodelle. Helmi Infon tiedot päivittyivät myös jälkikäteen koko vuotta kattavasti. 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2009 Henkilöstöpanokset Vuosi Henkilöstön %-muutos HTV %-muutos Henkilöstön Palkkamenot %-muutos lkm edellisestä edellisestä keski- edellisestä vuodesta vuodesta ikä vuodesta , ,8 42, , , ,4 40, , , ,7 40, , , ,7 41, , , ,5 42, ,6 Henkilöstön tila Vuosi Sairaus- %-muutos Tapaturma- %-muutos poissaolot/ edellisestä poissaolot/ edellisestä htv vuodesta htv vuodesta ,2 13,4 1,3-10, ,0 3,8 1,0-22, ,2-13,1 0,8-24, ,2-10,9 0,8 0, ,2-6,3 0,8 0,0 Sairauspoissaolot on laskettu työpäivinä ja tapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Henkilöstöinvestoinnit Vuosi Työterveys- %-muutos Virkistys- %-muutos Henkilöstö- %-muutos palvelut edellisestä toiminta edellisestä koulutus edellisestä /htv vuodesta /htv vuodesta /htv vuodesta ,6 54 7, , , , , ,1 78 6, , , , , ,1 97 3, ,5

5 5 (29) Henkilöstön tehokkuus Vuosi Tuottavuus- %-muutos Taloudellisuus- %-muutos Henkilötyö- %-muutos indeksi edellisestä indeksi edellisestä vuoden hinta edellisestä vuodesta vuodesta (* vuodesta ,69-6,72 292,34-8, , ,02 1,37 291,13 0, , ,87-0,67 309,42-6, , ,84 0,57 335,20-8, , ,79-0,03 345,18-2, ,1 (* +merkkinen kehitys taloudellisuusindeksin muutoksessa tarkoittaa taloudellisuuden paranemista 3 Nykyiset henkilöstöpanokset 3.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Vuoden 2009 aikana Niuvanniemen sairaalan palveluksessa oli yhteensä 804 eri henkilöä. Tämä luku sisältää kaikki lyhyenkin ajan sairaalan palveluksessa vuoden aikana olleet henkilöt. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Vuosi Lkm %-muutos Htv %-muutos edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta , , , , , , , , , ,5 Henkilötyövuodet lisääntyivät 3,06 htv edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosista vakinaisten osuus oli 75 % (458 htv), samoin kuin edellisenä vuonna (453 htv) (tiedot Fortimesta) Henkilöstön lukumäärä

6 6 (29) Henkilötyövuosien määrä Ylityöt Alla olevasta taulukosta käy ilmi tehtyjen ylityötuntien määrä vuosina Vuonna 2009 ylityöpäivät henkilötyövuotta kohden olivat 5,8 ja edellisenä vuonna 5,1 ja sitä edellisenä vuonna 7,0. Lisätyökorvaus Ylityö 50% Ylityö 100% Yhteensä Htv yht. Ytpv/htv (357 pv) tunnit ,02 7,0 henkilöt (357 pv) tunnit ,11 5,1 henkilöt (378 pv) tunnit ,16 5,89 henkilöt Yksilölliset työaikajärjestelyt Sairaalan palveluksessa oli vuoden 2009 aikana 64 osa-aikaista henkilöä. Osa-aikaisuuden syitä olivat: - osittainen hoitovapaa 35 henkilöä - osa-aikaeläke 1 henkilö - osatyökyvyttömyyseläke 2 henkilöä - määräaikainen osa-aikatyö 21 henkilöä - muu osa-aikatyö 5 henkilöä Muita työaikajärjestelyjä: - vuorotteluvapaa 16 henkilöä (8 miestä, 8 naista) - toisen viran hoito omassa organisaatiossa 35 henkilöä (11 miestä, 24 naista) - palkaton yksityisasia 86 henkilöä ( 43 miestä, 43 naista) 2452 kalenteripäivää. Perhevapaat: - äitiys- tai vanhempainvapaa 16 henkilöä (5 miestä, 11 naista) - isyysvapaa 19 miestä - hoitovapaa 11 henkilöä (5 miestä, 6 naista)

7 7 (29) Alla olevasta taulukosta näkyy koko-/osa-aikaisen henkilöstön määrän kehitys. Niuvanniemen sairaalan palveluksessa vuosina ollut koko- ja osa-aikainen henkilöstö vuosi kokoaikaiset osa-aikaiset koko henkilöstö osa-aikaisia % , , , , , Koko /osa aikaisten määrä osa aikaiset 807 kokoaikaiset 3.4 Sukupuolirakenne Vuonna 2009 henkilötyövuodet jakaantuivat seuraavasti: miehet 275 htv (45 %) ja naiset 331 htv (55 %) palveluksessa olleista henkilöstöstä miehiä oli 281 (45 %) ja naisia 344 (55 %). 3.5 Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 2009 aikana virkoja julistettiin haettavaksi yhteensä 24, joista täyttämättä jäi viisi (5) virkaa. Edellä mainituista viroista kymmenen täytettiin vuoden 2010 puolella. Vuoden 2009 aikana virkaan nimitettiin 19 henkilöä (3 miestä ja 16 naista). Sairaalan ulkopuolelta virkoihin nimitettiin 14 henkilöä ja sairaalan sisältä viisi henkilöä. Yksi henkilö ilmoitti valinnan jälkeen, että ei ota virkaa vastaan. Virkoja jäi täyttämättä kaksitoista. Vuonna 2009 auki julistettuja virkoja haki yhteensä 51 henkilöä, joista miehiä oli 10 ja naisia 41. Hakijoista 76 % (39 henkilöä) oli ulkoa ja 24 % (12 henkilöä) talon sisältä.

8 Avoin virka lkm Julistettu avoimeksi (pvm) Hakijoita Virka täytettiin Yhteensä mies nainen Valittiin yht. (lkm) Virkaan valitut mies (lkm) nainen (lkm) Sairaanhoitaja (29) ättä jääneet virat Toimintaterapeutti Sairaanhoitaja Toimintaterapeutti Erikoislääkäri Laboratorionhoitaja Sairaanhoitaja Apulaisosastonhoitaja Virkoja avoinna yht. 40 Hakijoita yht Kesätyöntekijöiksi hoitotyön vastuualueelle vuonna 2009 haki 90 henkilöä ja heistä valittiin 73 henkilöä. Sairaalan palveluksesta poistui 27 virassa toiminutta henkilöä. Irtisanoutuneita oli 16. Vanhuuseläkkeelle jäi 8 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö. Muista syistä poistuneita oli kaksi henkilöä. Työkyvyttömyys- ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä ja ikä vaikuttavat työnantajan eläkemaksun suuruuteen. Yhden prosenttiyksikön muutos eläkemaksussa merkitsee noin euron vaikutusta sairaalan henkilösivukuluihin. Vuosi lkm %/htv Eläkemaksu % ,3 18, ,0 20, ,1 21, ,3 22, ,2 22,96 Vuosien vaihtuvuusluvut näkyvät alla. (vakinainen henkilöstö) Vuosi tulovaihtuvuus% lähtövaihtuvuus% ,4 1, ,4 2, ,4 3, ,6 1, ,3 2,6 Tulovaihtuvaisuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta vakinaisiin palvelussuhteisiin rekrytoitu henkilökunta. Lähtövaihtuvaisuuteen ei lasketa eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. 3.6 Ikärakenne Vuoden 2009 lopussa koko henkilöstön keski-ikä oli 42,15 vuotta. Miesten keski-ikä oli 41,43 ja naisten 42,74 vuotta. Vuonna 2008 henkilöstön keski-ikä oli 41,91 vuotta miesten keski-iän ollessa 41,03 ja naisten 42,64.

9 9 (29) Suurimmat ikäryhmä koko henkilöstön osalta olivat ja vuotiaat. Miesten osalta suurin ikäryhmä oli vuotiaat ja naisten osalta vuotiaat. Koko valtiosektorin osalta vuonna 2009 keski-ikä oli 44 vuotta. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan (Tiedot Tahti raportointijärjestelmästä) Ikäryhmä Henkilöstö lkm Miehet lkm % miehistä Naiset lkm % naisista ,36 4 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Ikärakenne sukupuolen mukaan Miehet lkm Naiset lkm Ikäryhmä

10 10 (29) Henkilöstön ikärakenne Koulutusrakenne Koulutusaste Mies Nainen Yhteensä % % % lkm lkm lkm miehistä naisista kaikista Perusaste ,0 4,9 5,0 Keskiaste ,2 51,7 60,5 Alin korkea-aste ,7 19,8 15,7 Alempi korkeakouluaste ,1 15,7 11,8 Ylempi korkeakouluaste ,0 7,0 6,1 Tutkijakoulutusaste ,1 0,9 1,0 Yhteensä ,0 100,0 100,0 Koulutustasoindeksi 3,96 4,37 4, Henkilöstön koulutusrakenne Perusaste Keskiaste Alin korkea aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusas te Miehet Naiset Niuvanniemen sairaalassa keskiasteen koulutus on yleisin koulutustaso johtuen mielisairaanhoitajien suuresta määrästä.

11 11 (29) Koulutustasoindeksi sukupuolen mukaan Mies Nainen Indeksi 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 3,76 4,05 3,78 4,06 4,04 4,42 3,96 4, Vuosi Koko valtiosektorin osalta koulutustasoindeksi vuonna 2009 oli 5.3 (tiedot Tahti raportointijärjestelmästä). Indeksiarvon vaihteluväli on 1,5 8. Koulutustasoindeksi laskeminen antaa hieman vääristyneen kuvan Niuvanniemen sairaalan henkilökunnan koulutustasosta. Sairaalan palveluksessa on joulukuussa suhteellisen paljon lyhytaikaisia sijaisia, joille ei ole tallennettu palkanlaskentajärjestelmään tutkintoa. Tällaiset henkilöt ohjautuvat tilastoinnissa perusasteelle riippumatta heidän koulutuksestaan. Jos koulutustasoindeksiin huomioidaan vain henkilöt, joille on tallennettu tutkinto vuoden 2009 indeksiarvo on 4,33 (574 henkilöä) ja edellisen vuoden indeksiarvo on 4,29 (589 henkilöä).

12 12 (29) 3.8 Palkkausrakenne Sairaalan henkilöstö oli vuonna 2009 kokonaisuudessaan virkasuhteista. Taulukossa on huomioitu vakituinen henkilöstö ja avointa virkaa hoitavat henkilöt. Palkkaryhmä Mies lkm Nainen lkm Yhteensä % miehistä % naisista % kaikista Avoimet virat ,00 0,00 0, ,00 0,36 0, ,41 0,36 0, ,24 0,00 0, ,00 22,30 11, ,49 5,76 4, ,41 3,96 2, ,58 16,91 37, ,47 5,76 6, ,35 24,46 20, ,90 2,88 2, ,83 5,04 3, ,66 1,08 1, ,00 1,08 0, ,24 4,68 3, ,41 1,80 1, ,41 0,72 0, ,41 0,72 0, ,00 0,00 0, ,41 0,00 0, ,07 1,80 1, ,41 0,00 0, ,24 0,36 0, ,00 100,00 100, Palkkaryhmät sukupuolen mukaan Mies lkm Nainen lkm lkm Palkkaryhmä

13 Keskimääräinen säännöllisen työajan ansio ja suoritusarvioinnin keskiarvoprosentti 13 (29) Taulukossa on vertailtu säännöllisen työajan palkkauksen kehitystä valtion palkkausrakenteen muutoksen jälkeen (UPJ). Säännöllisen työajan ansiot ovat nousseet 11,4 % enemmän kuin aikaisemman palkkausjärjestelmän mukaiset korotukset olisivat olleet. lkm Sukupuoli Suoritusarvioinnin ka-% lkm Keskimääräinen ansio ennen UPJ *) lkm Keskimääräinen ansio Muutos-% Mies , , ,23 11,8 % Nainen , , ,20 11,2 % Yhteensä , , ,53 11,4 % *) Henkilöt (452), jotka ovat olleet sairaalan palveluksessa siirtymävaiheessa ja ovat edelleen. 3.9 Määräaikainen henkilöstö Määräaikaisessa virkasuhteessa oli yhteensä 151 henkilöä, 24,16 % henkilöstöstä (625). Vuotta aiemmin määräaikaisia oli 131 henkilöä, 21,13 % henkilöstöstä (620). Määräaikaiseksi ei lueta henkilöä, joka on nimitetty omaan tai toiseen virastoon määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen ja hänelle on myönnetty samaksi ajaksi palkatonta virkavapautta virasta tai toimestaan, jota hän hoitaa toistaiseksi. Määräaikaista henkilöstöä palkattiin seuraavilla perusteilla ja lisätiedoilla: muu lisätyön tarve, vuosilomat ja sairauspoissaolot, erilaiset virkavapaudet, avoimen viran väliaikainen hoito, potilaan hoito KYSissä, kuntoutustuen sijaisuudet, muu tilapäinen lisätyöntarve, palkallinen kuntoutus, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sijaisuudet ja hoitovapaan sijaisuudet. Lisäksi määräaikaisiin virkasuhteisiin palkattiin erikoistuvia lääkäreitä määräaikaisesta henkilöstöstä 40 % oli miehiä ja 60 % oli naisia. Sairaalan palveluksessa on hieman vähemmän määräaikaisessa palvelussuhteessa olevaa henkilökuntaa kuin valtiolla keskimäärin (31.12.). toteutunut miehet lkm naiset lkm yht lkm 2007 vakituinen määräaikainen valtio yht %. määräaikaisten %-osuus 20,74 28,10 24,60 25, vakituinen määräaikainen määräaikaisten %-osuus 18,44 23,37 21,13 25, vakituinen määräaikainen määräaikaisten %-osuus 21,71 26,16 24,16 25,40

14 14 (29) Henkilöstömäärä kuukausittain Henkilöstömäärä tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Henkilöstön tila 4.1 Työtyytyväisyys Niuvanniemen sairaalaan on laadittu työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdota toimenpideohjelma. Se katselmoidaan ja päivitetään vuosittain laajennetun johtoryhmän, yhteistyötoimikunnan ja työhyvinvointi-työryhmän kokouksessa. Henkilökunnalle pidettiin keskustelu- ja tiedotustilaisuus vuoden 2009 työtyytyväisyyskyselyn tuloksista helmikuussa Seuraava työtyytyväisyyskysely tehdään syksyllä Työtyytyväisyysindeksi: Vuosi Niuvanniemen Valtio Vanhan Vaasan sairaala sairaala ,17 3, ,33 3, ,17 3, Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloja voidaan tarkastella päivien lukumäärän perusteella sekä tapausten määrien perusteella. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä antaa organisaatiolle kuvan siitä, paljonko työaikaa menetetään sairauksien vuoksi. Organisaatiotasolla sairauspoissaolojen vähentäminen onnistuu parhaiten keskittymällä parantamaan töiden organisointia sekä johtamiskulttuuria. Pisimmät sairauspoissaolot tutkimusten mukaan aiheutuvat tekijöistä, joita on vaikea ennakoida. (Vahtera, Kivimäki, Virtanen, 2002) Sairauspäivien määrä laski edellisvuodesta 5,8 % (571 pv). Sairauspoissaolopäiviä (työpäiviä) henkilötyövuotta kohden oli 15,2. Vanhan Vaasan sairaalassa vastaavat luvut olivat seuraavat: 10,1 pv vuonna 2005, 13,3 pv vuonna 2006, 10,5 pv vuonna 2007, 11,56 pv vuonna 2008 ja 14,68 pv vuonna Koko valtiosektorin sairauspoissaolojen määrä vuonna 2009 oli 8,6 työpäivää tehtyä henkilötyövuotta kohden.

15 Vuosi Sairaustapauksia Sairauspäiviä (eri henkilöitä) lkm lkm %-muutos pv/sairashlö pv/htv ,1 20,8 20, ,4 21,3 21, ,7 17,3 18, ,4 17,1 16, ,8 17,0 15,2 15 (29) Sairauspäivät yhteensä/vuosi Sairauspäivät lkm Pitkien sairauspoissaolotapausten esiintyminen ja niiden lisääntyminen kertovat vaikeista sairauksista, jotka usein johtavat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Jos sairauspoissaolotapaukset ovat lyhyitä (1 3 päivää), tämä voi heijastaa henkilöstön huonoa motivaatio- ja työtyytyväisyystasoa. Tärkeää on kiinnittää huomiota tunnuslukujen kehitykseen eli tavoitteena on sairauspoissaolojen jatkuva aleneminen. Vuonna 2009 esimiehet myönsivät virkavapautta (1-3 päivää) sairauden perusteella ilman terveydenhoitajan tai lääkärin todistusta 571 työpäivää 237 eri henkilöllä. Vuonna 2008 vastaavat luvut olivat 635 työpäivää 247 henkilölle. 1-3 sairauspäivän tapausten prosenttiosuus kaikista sairaustapauksista Vuosi Niuvanniemen Valtio sairaala ,2 72, ,2 73, ,3 74,4

16 16 (29) Sairauspoissaoloprosentti kuvaa, paljonko teoreettisesta säännöllisestä työajasta menetetään sairauspoissaolojen vuoksi Vuosi Sairauspoissaolo% Teoreettinen säännöllinen työaika päivinä/henkilö , , , Terveysprosentti ,0 90,0 80,0 70,0 prosentti 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Niuva 23,5 20,3 18,9 25,1 Valtio 44,2 43,5 42,4 43,0 vuosi Terveysprosentti on Tahti-tietojärjestelmän tunnuslukuja. Terveysprosentti lasketaan: voimassa olleista palvelussuhteista (ei palkattomalla virkavapaalla olevat) vähennetään ne palvelussuhteet, joilla on ollut ko. vuoden aikana sairaus- tai tapaturmapoissaoloja. Saatu luku jaetaan voimassa olleiden palvelussuhteiden lukumäärällä ja jaetaan sadalla. Terveysprosenttia laskettaessa tarkastellaan vain voimassa olleita palvelussuhteita, palvelussuhteen pituudella ei ole merkitystä. Terveysprosenttiin otetaan mukaan jo yhden päivän palvelussuhde, mikäli se sattuu joulukuun viimeiselle päivälle. Joulukuussa olevien lyhytaikaisten sijaisten suuri määrä nostaa terveysprosenttia. Tämä mittari on käyttökelpoisin organisaatioissa, joissa henkilökunnan vaihtuvaisuus on vähäinen ja määräaikaisia alle kalenterivuoden kestäviä palvelussuhteita on vähän. Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 51 henkilöä. Näistä Aslak-kuntoutuksessa oli 30 ja Tyk-kuntoutuksessa 4 henkilö. Muussa Kelan kuntoutuksessa oli 17 henkilöä.

17 17 (29) 4.3 Työtapaturmapoissaolot tiedot kalenteripäivinä: Vuosi Tapaturmia Tapaturmista aiheutuneita sairauspäiviä lkm %-muutos pv %-muutos pv/tapaus pv/htv , ,7 12,35 1, , ,0 7,88 1, , ,4 5,89 0, , ,5 4,67 0, , ,1 5,77 0,8 Yllä oleva taulukko sisältää tapaukset, jotka on anottu Valtiokonttorilta työtapaturmina. Kaikkia anomuksia Valtiokonttori ei ole kuitenkaan hyväksynyt työtapaturmiksi. Vuonna 2009 tapaturmia tilastoitiin 86 tapausta 79 eri henkilöllä. Tapaturmista aiheutuneet sairauspäivät lisääntyivät 2,1 %. Tapaturmista 47 ei vaatinut sairauspoissaoloa. 9 tapausta sattui sairaala-alueen ulkopuolella (työ- tai virkamatka). Lkm/vuosi 120 Työtapaturmat/vuosi Vuosi Väkivaltatapausten määrä vuonna 2009 oli 474 tapausta. Se nousi hieman edellisen vuoden määrästä (411 tapausta v. 2008, 388 tapausta v. 2007, 367 tapausta v. 2006, ja 385 tapausta v. 2005). Henkilökuntaan kohdistuneita väkivallantekoja oli 313. Vuonna 2008 määrä oli 257. Vuonna 2007 määrä oli 262 ja vuonna 2006 se oli 293. Suurin osa henkilökuntaan kohdistuneista tapauksista oli lievää fyysistä väkivaltaa ja sanallista uhkailua. Vakavia vammoja aiheutui yhdestä fyysisestä väkivaltatilanteesta. Työympäristön väkivallan uhka saattaa aiheuttaa pelkoa, joka puolestaan voi altistaa mm. työuupumukselle. Tilannetta seurataan säännöllisesti työterveyshuollon kanssa yhteistyössä.

18 18 (29) Tapaturmatilanteet Vuoden tapaturmatilanteet ja sairauspäivät/tapaturma Sairauspv/tapaus Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Sairauspv Tapauksia Sairauspv Sairauspv/tapaus Tapauksia Turvallinen hoito-koul. (alkoi v. 2005) , , ,69 Tapaturma toimintayks , , ,67 Tapaturma työmatkalla/ sairaala-alue , , ,93 Tapaturma osastolla/ potilaan aiheuttama , , ,82 Virkamatka/Potilasretki 2 7 3, , ,00 Yhteensä , , ,77 Lkm Työtapaturmista aiheutuneet sairauspäivät Sairauspvät Vuosi Sairauspäivät/tapaturma sekä tapahtumapaikat v Turvallinen hoitokoulutus Tapaturma toimintayksikössä Tapaturma työmatkalla/sairaalaalue Tapaturma osastolla/potilaan aiheuttama Virkamatka/Potilasretki ,41 3,68 5,16 8,77 3, ,36 4,46 5,80 1,61 11, ,69 4,67 8,93 1,82 1,00

19 19 (29) 4.4 Työterveyspalvelut Työterveysmenot sisältävät Suomen Terveystalo Oy:ltä ostettujen palvelujen lisäksi muita terveydenhuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion ja Eeg:n palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja. Työterveyspalvelut ostettiin Suomen Terveystalo Oy:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutui vakiintuneen käytännön mukaisesti. Työterveyshuolto järjesti mm. kehonhuolto- ja niskaryhmän sairaalan henkilökunnalle. Vuoden 2009 alkoi hoitohenkilökunnan ASLAK-ryhmä ja KYS:n kanssa yhteinen laitoshuoltajien ASLAK-ryhmä. Työpaikkaselvityksiä tehtiin neljä. Terveydenhuoltokustannusten (sairaanhoitopalvelut) merkittävän nousun vuoksi terveydenhuollon palvelut keskitettiin lokakuussa Terveystalon Niuvanniemen toimipisteeseen. Lisäksi henkilöstö ohjeistettiin käyttämään oman kunnan terveyskeskusta muissa kuin päivystysasioissa (ei kiireelliset sairasvastaanottoasiat).. Vuosi Työterveys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta ,2-4, ,7 20, ,8-1, ,6-0, ,2 9,1 /v Työterveysmenot/vuosi Vuosi

20 20 (29) /htv 700,0 Työterveysmenot/htv 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0, Vuosi 4.5 Henkilöstökoulutus Koulutus- %-muutos menot/v edellisestä Vuosi /htv vuodesta , , , , ,5 Koulutusmenot ilman työaikakustannuksia vuonna 2009 olivat 1,34 % henkilöstökuluista. Vastaava edellisvuoden tunnusluku oli 1,37 %. Koulutusmenot sisältävät euroa maksuttomasta toiminnasta rahoitettua koulutusta ja euroa työnohjaukseen käytettyjä kustannuksia. /htv 700 Koulutusmenot/htv Vuosi

21 21 (29) Maksuttomalla toiminnalla rahoitettu koulutus Työnohjaus Vuosi Koulutus- %-muutos Vuosi Menot/v %-muutos menot/v edellisestä edellisestä vuodesta vuodesta , , , , , , , , , ,1 /vuosi Maksuton toiminta koulutusmenot/vuosi Vuosi /vuosi Työnohjausmenot/vuosi Vuosi

22 22 (29) Työajan käytön kustannukset on laskettu joulukuun palkan mukaan. Alla olevasta taulukosta näkyvät koulutuksen kokonaiskustannukset eri vuosilta. Vuoden 2007 työajan käytön kustannukset ( ) ei sisällä henkilöitä, joiden palvelussuhde ei ole ollut voimassa (811 tuntia). Koulutusmenot sisältävät myös Avekki-koulutuksen kustannukset. Vuosi Koulutusmenot (sis. työajan kust.)/vuosi /htv %-muutos edellisestä , , , , ,06 koulutukseen käytetyt tunnit Koulutuksen nimi Henkilöstöhallinnon koulutus Hoitosuhde Hygieniapassi Laatukoulutus Lääkehuolto Muu koulutus Potilaan hoitoon liittyvä ammatillinen lisäkoulutus Ravintohuollon koulutus Taloushallinnon koulutus Tietotekniikan koulutus Toimistoalan koulutus Tutkintoon johtava koulutus Työnohjaus Yhteensä Ei sisällä Avekki-koulutusta Koulutuskortiston mukaan vuonna 2009 koulutukseen käytettiin 7 henkilötyövuotta. Sairaalan jokaisella työntekijällä on mahdollisuus hakea ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Sairaalan sisäinen Avekki -koulutus jatkui suunnitellusti. Hoitohenkilökunnan Avekki 1 peruskoulutuksen (24 h) suoritti yhteensä 26 uutta henkilöä. Avekki koulutukseen osallistui 605 henkilöä ja koulutukseen käytettiin työtuntia. Koulutuksen tarkoituksena on luoda sekä yhtenäinen että potilaslähtöinen, turvallinen ja hoidollinen toimintamalli koko sairaalaan. Koulutukseen käytetystä työajasta vajaat 28 % kohdentui Avekkikoulutukseen. 4.6 Virkistystoiminta Virkistysmäärärahoja (esim. toimintayksiköiden virkistysiltapäivät) on seurattu erikseen vuodesta 2006 lähtien. Vuoden 2009 summa sisältää Tyhy/virkistystoiminnan kustannuksia. Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden kustannukset vuonna 2009 olivat

23 23 (29) Sairaalassa on käytössä kulttuuriseteli, jolla tuetaan henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan kuntosalin avaimia vuoden 2009 lopussa oli 285 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön fyysisen kunnon ylläpitämistä mm. hankkimalla henkilöstölle uimalippuja, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Vuosi Virkistys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta ,4 7, ,2 34, ,7 6, ,7 20, ,4 3,9 /htv 120,0 Virkistystoiminnan menot/htv 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Vuosi 5 Henkilöstön tehokkuus 5.1 Tuottavuus Tuottavuutta on mitattu jakamalla suoritteiden määrä henkilötyövuosilla. Suoritteiden määrä koostuu laskutettujen hoitopäivien ja mielentilatutkimuspäivien yhteismäärästä. Henkilötyövuosiin on laskettu koko henkilöstö lukuun ottamatta yliopisto-opetukseen ja tieteelliseen tutkimustoimintaan palkattu henkilöstö. Vuosi Suoritteet Henkilöstö Tuottavuus %-muutos kpl htv edellisestä (ei sis.evo) vuodesta ,36 169,69-6, ,60 172,02 1, ,56 170,87-0, ,95 171,84 0, ,28 171,79-0,03

24 24 (29) Tuottavuus 2,00 0,00 2,00 4,00 6,00 8, % muutos 6,72 1,37 0,67 0,57 0,03 Vuosi 5.2 Taloudellisuus Taloudellisuus on laskettu jakamalla kokonaiskustannukset suoritteiden määrällä. Kokonaiskustannuksista on vähennetty yliopisto-opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen liittyvät kustannukset. Vuosi Kokonais- Suoritteet Taloudellisuus %-muutos Taloudellikustannukset /vrk edellisestä suuden vuodesta muutos-% (* ,34-8,59-8, ,13 0,41 0, ,42-6,28-6, ,20-8,33-8, ,18-2,98-2,98 (*+ merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista 5.3 Henkilötyövuoden hinta Vuosi Henkilö- %-muutostyövuosi/ edellisestä vuodesta , , , ,06

25 25 (29) /htv Henkilötyövuoden hinta Vuosi 6 Yhteistoiminta Henkilötyövuoden hinta (kaikki palkkakustannukset/htv) on noussut edelliseen vuoteen nähden 3 %. Vuoden 2008 palkkakustannusten kasvu johtuu pääasiassa valtion uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisen aikaistamisesta sekä työnantajan eläkemaksuprosentin noususta. Yhteistoiminta on johtamisen väline, jonka avulla edistetään toiminnan tuloksellisuutta ja parannetaan henkilöstön työelämän laatua, kun henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää sairaalan henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Hallinnon kehittämistyö, johon henkilöstö osallistuu, parantaa edellytyksiä tarjota pysyviä palvelusuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä. 6.1 Yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 651/88 15 :n nojalla Niuvanniemen sairaala sekä Niuvanniemen sairaalan JHL ry. Niuvanniemen sairaalan JUKO ry (Akavan liitot), Tehy ry:n Niuvanniemen sairaalan ammattiosasto 533 ja STEKA ry:n Niuvanniemen sairaalan jaosto ovat tehneet sopimuksen yhteistoiminnasta Niuvanniemen sairaalassa allekirjoitettu yhteistoimintasopimus tuli voimaan ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin. 6.2 Luottamusmiesorganisaatio Sairaalassa toimii neljä ammattijärjestöä: JHL ry, JUKO ry, Tehy ry ja STEKA ry, joilla kaikilla on valitut luottamusmiehet ja edustajat yhteistoimintaelimissä. 6.3 Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat Yhteistyötoimikunta kokoontui yhdeksän kertaa. Seitsemän kokousta oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan kanssa ja yksi laajennetun johtoryhmän ja työhyvinvointityöryhmän kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm. Toimintakertomus 2008

26 26 (29) Henkilöstötilinpäätös 2008 Talousarvioesitys 2010 Tulossopimusraportti Tulossopimus 2010 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Johtosääntö Potilastietojärjestelmän lokitiedostojen seuranta- ja valvontasuunnitelma Vuokratyövoiman käyttö Niuvanniemen sairaalassa Pohjois-Savon pelastuslaitoksen lausunto JHL:n kannanotto Henkilöstövahvuudet Työvuorolistapohjat Palkkatilastot Suunnitelma kulunvalvonnan käyttöönottamisesta Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Työsuojelutoimikunta kokoontui 7 kertaa vuonna Näistä kuusi oli yhteiskokouksia yhteistyötoimikunnan kanssa. Kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat edellä mainittujen lisäksi mm. Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista Työpaikkaselvitys Hälytysjärjestelmätesti 6.4 Muu yhteistoiminta 6.5 Työhyvinvointi Niuvanniemen sairaalan henkilöstöpolitiikan arvoperustan muodostavat henkilöstön kanssa yhteisesti sovitut arvot, jotka on päivitetty keväällä Sairaalan arvot ovat perusoikeuksien kunnioittaminen (ihmisarvo, ihmisarvon kunnioittaminen, eettisyys) toiminnan tuloksellisuus (= taloudellisuus, tuottavuus, vaikuttavuus), vaikuttava sairaanhoito (= laadukas hoito, moniammatillisuus, terveyden edistäminen, hoidon suunnitelmallisuus, tieto-taidon kehittäminen, potilaskeskeisyys, yhteisöllisyys, yksilöllisyys, inhimillisyys, suvaitsevaisuus, ammatillisuus, turvallisuus ja tutkimusnäyttö) ammatillinen avoimuus ja oikeudenmukaisuus (= hyvä yhteishenki, ilmapiiri, yhteistyö, luottamus, tasa-arvoisuus) ja työhyvinvointi (= kannustava palkkaus, työn kunnioittaminen, jaksaminen, koulutus, turvallisuus) Tiedottamisesta on sovittu yhteistoimintasopimuksessa. Sairaalan palveluksessa on kaksi Kaiku-kehittäjä koulutuksen suorittanutta henkilöä. Koulutus antaa valmiuksia organisoida työhyvinvoinnin eri osa-alueita. Sairaalan ensimmäinen työhyvinvointistrategia ja -suunnitelma valmistui maaliskuussa 2005 ja siinä henkilöstötilinpäätös on nimetty yhdeksi työhyvinvointia seuraavaksi mittariksi. Tyhy-ryhmä kokoontui vuoden 2009 aikana viisi kertaa. Näistä yksi kokous oli yhteiskokous laajennetun johtoryhmän ja yhteistyötoimikunnan kanssa. Yhteiskokouksessa katselmoitiin toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi Niuvanniemen sairaalassa. Kaksi kokousta oli yhteiskokouksia työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa. Näissä kokouksissa käsiteltiin työterveyshuollon tilastoja.

27 27 (29) Hyvän perustan työhyvinvoinnille on antanut laadunhallintaan liittyvien työprosessien selkeyttäminen. Uudistettu johtosääntö ja ajan tasalla olevat toimenkuvat palvelevat työprosessien sujuvuutta. Työhyvinvointiin on panostettu koulutuksen, työnohjauksen, työterveyshuollon ja henkilökunnan monipuolisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Työturvallisuuden ja hoidollisuuden tasapainoa arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Terveellisten työaikojen toteutumista keskeytymättömässä kolmi- ja kaksivuorotyössä seurataan jatkuvasti. Niuvanniemen sairaalassa on noin 30 mentorvalmennuksen suorittanutta henkilöä. Erityisesti esimiesasemassa olevien mentorien käyttö on ollut vilkasta. Mentoritoiminnan tunnettavuutta on lisättävä muun henkilökunnan keskuudessa. Tyky-step-itsearviointi Sairaalassa on vuosina tehty työterveyslaitoksen suunnitteleman mallin mukainen TYKY-step-itsearviointi toimintasuunnitelmien teon yhteydessä syksyisin. Matriisin avulla arvioidaan työpaikan työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Myös tämän mittarin avulla työhyvinvointia pyritään kehittämään. Alla olevasta taulukosta näkyvät kunkin vuoden vastausten keskiarvot ja vastanneiden lukumäärä eriteltynä henkilöstöön ja johtoon. Vuonna 2006 kaikki yksiköt eivät olleet ilmoittaneet kyselyyn osallistuneiden lukumäärää ja vuodesta 2007 alkaen lukumäärää ei ole tilastoitu. Vuosi johto lkm henkilöstö lkm ,1 9 16,9 237 Hyvä perustaso ,3 6 18,4 285 Edistynyt taso ,8 6 19,7 145 Huipputaso ,5 8 19,7 87 Henkilöstö Johto (sis. johdon) Vuosi ka. Vastaus-% ka. Vastaus-% ,0 69,0 19,2 79, ,0 43,0 20,1 80, ,4 57,1 20,4 79,5 Liitteenä TYKY-step-itsearviointimatriisi ohjeineen.

28 28 (29) TYKY-STEP-ITSEARVIOINTIMATRIISI Matriisin avulla voit arvioida työpaikan työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Pisteiden yhteenlaskettu summa antaa karkean kuvan tykytoiminnan tasosta, mutta ei yksityiskohtaista tai vertailukelpoista tietoa työpaikkojen välisiin suoriin vertailuihin (benchmarking). Työpaikkojen tarpeet eri osa-alueilla ovat lisäksi hyvin erilaisia. Parhaiten matriisi soveltuu keskustelun pohjaksi selvittämään yhteistä käsitystä kehitettävistä asioista. Työpaikan tykytoiminnan tason määritteleminen matriisin avulla: Arvioi kunkin kuuden sarakkeen osalta yksi työpaikkasi toimintaa parhaiten kuvaava taso. Jos toimintaa mielestäsi tarvitaan lisää, anna alempi pistemäärä - jos se taas vastaa kyseistä tasoa, merkitse korkeampi pistemäärä. Laske pisteet yhteen. Hyvä perustaso 6-15 Edistynyt taso Huipputaso 27-36

29 3 (29) Toiminnan taso TYÖNTEKIJÄN TERVEYS AMMATILLINEN TYÖN ORGANISOINTI TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYHTEISÖN TYKYTOIMINNAN (pisteet ) JA HYVINVOINTI OSAAMINEN TOIMIVUUS ORGANISOINTI HYVÄ PERUSTASO Perusasioista huolehditaan ja lakeja noudatetaan 1-2 p työterveyshuolto on järjestetty tunnistetaan terveysriskejä järjestetään virkistyspäiviä mahdollisuus kuntoutukseen työhön perehdytetään ammatillisesti opitaan ja kehitytään työtä tehden kouluttautumista tuetaan työkiertoon voi osallistua jokainen tietää työnsä tavoitteet työntekijän tarpeita otetaan huomioon työajoissa työajan seuranta toimii töitä tauotetaan työn vaaroja selvitetään ja arvioidaan siisteydestä ja järjestyksestä huolehditaan koneiden ja laitteiden kunnosta huolehditaan työssä tarvittavia välineitä ja suojaimia hankitaan henkilöstöä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti keskustellaan töiden sujuvuudesta järjestetään säännöllisiä palavereja työyhteisön ristiriitoja ratkaistaan arjen keinoin tykytoiminta on irrallisia tempauksia ja tapahtumia tykytoiminnasta vastaavat asiasta innostuneet tykytoiminta on kirjattuna työsuojelun/ työterveyshuollon toimintaohjelmaan toteutuneet tykytoimet kirjataan 1p 2 p 1p 2p 1p 2p 1p 2p 1p 2p 1p 2p EDISTYNYT TASO Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa ja kehityshankkeita 3-4 p työterveyshuolto toteutuu suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti terveysriskejä selvitetään, arvioidaan ja korjataan johto edistää työntekijän terveyttä ja hyvinvointia kuntoutus on organisoitu Perehdyttämisjärjestelmä toimii koulutussuunnitelma on budjetoitu eteneminen työtehtävissä mahdollista osaamisen siirtämiseen käytetään mestarikisällioppimista omaan työhönsä voi vaikuttaa asiakaspalautetta hyödynnetään työn kehittämisessä työn määrä ja aika ovat oikeassa suhteessa yksintyöskentelyn haittatekijöitä tunnistetaan ja poistetaan ennakoivaa vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia turvallisuus ja ergonomia otetaan huomioon investoinneissa työympäristön turvallisuuden ja työergonomian kehittämishankkeita tehdään turvallisuustyölle on asetettu tavoitteet työyhteisöllä on tavoitteellista kehitystoimintaa esimiehiä koulutetaan työilmapiiriä seurataan säännöllisesti yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan tykyryhmä/vastuu-henkilö on määritelty johto antaa resurssit kehittämiseen työhyvinvointiohjelmalle on määritelty tavoitteita muiden kehittämisryhmien kanssa on yhteistoimintaa 3p 4p 3p 4p 3p 4p 3p 4p 3p 4p 3p 4p HUIPPUTASO Tavoitteellista toimintaa, joka on systemaattisesti suunniteltua ja arvioitua 5-6 p työpaikka arvioi ja kehittää yhdessä työsuojelusta vastaavien kanssa toimintaansa työterveys ja -suojelu ovat osana kirjattua toimintajärjestelmää ISO 9001,OHSAS terveyden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisen kohtelun kehittäminen on kirjattu ennakoidaan kuntoutuksen tarvetta ja ohjausta koulutuksen suunnittelu perustuu osaamiskartoitukseen työpaikan tarpeisiin on räätälöity lisäkoulutusta urakehitystä ja osaamisen kehittämistä tuetaan henkilöstö on sitoutunut ja osallistuu työpaikan kehittämiseen - hiljainen tieto käyttöön tietojen ja taitojen hyödyntäminen on mahdollista muutoksia ennakoidaan ja hallitaan työtä ja perhe-elämää yhteensovitetaan (EAP) käytetään työprosessien laadunhallinta- ja kehittämisjärjestelmää, jossa noudatetaan työkyvyn ja osaamisen kehittämistä (EFQM) työpaikassa toteutuu 0- tapaturmaa-ajattelu koko henkilöstö sitoutuu työympäristön jatkuvaan kehittämiseen ja uudistamiseen työympäristöinvestoinneissa haetaan kustannushyötyjä käytössä on systemaattinen työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden laadunhallinta (OHSAS 18001) Toimintatapoja kehitetään jatkuvasti muutosten onnistumista seurataan mittaamalla toiminta perustuu menetelmiin, joilla varmistetaan jokaisen vaikutus- ja osallistumismahdollisuus johto käyttää henkilöstöraportteja strategisena työkaluna työhyvinvointiohjelman tavoitteet, resurssit ja prosessit on määritelty johto seuraa ja arvioi toimintaa säännöllisesti toiminta toteutuu tykymallin kaikilla osaalueilla henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen on osa strategiaa tai laatujärjestelmää 5p 6p 5p 6p 5p 6p 5p 6p 5p 6p 5p 6p