VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

Transkriptio

1 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 Valkianjärvensuo 2015 Lappeenrannassa 12. päivänä kesäkuuta 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin T032 (EN ISO/IEC 17025) Telefax

2 SISÄLTÖ Yleistä Vuoden 2014 sää- ja hydrologiset olosuhteet Kaakkois-Suomessa Turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailuyhteenvetoraportit vuodelta 2014 Kesselilän-, Raate- ja Oritsuo / Hiitolanjoen valuma-alue (3) Kiihansuo / Vuoksen valuma-alue (4) Suursuo / Vuoksen valuma-alue (4) Vehkataipaleensuo / Vuoksen valuma-alue (4) Paljasuo / Vuoksen valuma-alue (4) Konnunsuo / Juustilanjoen valuma-alue (5) Lampsansuon / Vilajoen valuma-alue (8) Urpalanjoen (9) valuma-alue (Huuhan-, Säkki-, Juvainsaaren- ja Läntinen Suurisuo) Korpisuo / Vironjoen valuma-alue (11) Karhunsuo / Summajoen valuma-alue (13) Haukkasuo / Summajoen valuma-alue (13) Torvmossen / Kymijoen valuma-alue (14) Leppisuo / Kymijoen valuma-alue (14) Nokeissuo / Kymijoen valuma-alue (14) Lakiasuo / Kymijoen valuma-alue (14) Vehkaojansuo / Nummenjoen valuma-alue (81) Valkianjärvensuo / Suomenlahden rannikkoalue (81)

3 YLEISTÄ Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen turvetuotantoalueiden tai sellaisiksi tulevien soiden kuormitus- ja vesistötarkkailu toteutettiin vuonna 2014 aiempien vuosien tapaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2014 yhteistarkkailuun kuului Vapo Oy:n 22 turvetuotantoaluetta, joista tuotannossa tai tuotantokunnossa oli kaikki 22 aluetta (taulukko 1). Kuormitus- ja vesistönäytteet otettiin :n (SVYT) ympäristönäytteenottoon sertifioitujen näytteenottajien toimesta lukuun ottamatta ohjelman mukaisia kesäaikaisia ylivirtaamajaksojen kuormitusnäytteitä, jotka otettiin tuottajan (Vapo Oy) toimesta. Kaikki em. näytteet analysoitiin :n laboratoriossa (Finas-akkreditoitu laboratorio T32). Tarkkailun kertatulokset on toimitettu myös kuukausiraportteina sähköisesti suokohtaisina Excel-tiedostoina Vapo Oy:lle sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle.

4 Taulukko 1. Yhteistarkkailuun vuonna 2014 kuuluvat turvetuotantoalueet valuma-alueittain Suo (kunta) Valuma-alue Kesselilänsuo (Ruokolahti) Hiitolanjoki (3), Torsanjoen va. (3.053) Raatesuo Hiitolanjoki (3), Sarajoen va. (3.057) (Ruokolahti/Punkaharju) Oritsuo (Ruokolahti) Kiihansuo (Savitaipale) Vuoksi (4), Ala-Saimaan alue (4.112) Suursuo (Taipalsaari) Vehkataipaleensuo (Taipalsaari) Paljasuo (Rautjärvi) Vuoksi (4), Helisevänjoen va. (4.193) Konnunsuo (Lappeenranta) Juustilanjoki (5), Saimaan kanavan alue (5.003) Lampsansuo (Lappeenranta) Vilajoki (8), Korppisen alue (8.003) Huuhansuo (Lappeenranta) Urpalanjoki (9), Suuri-Urpalon va. (9.006) Säkkisuo (Luumäki) Läntinen Suurisuo (Luumäki) Urpalanjoki (9), Urpalanjoen yläosan alue (9.003) Juvainsaarensuo (Luumäki) Hernemaansuo (Luumäki (osana Juvainsaarensuon tarkkailua) EI TARKKAILUA 2014 Korpisuo (Luumäki) Vironjoki (11), Vironjoen yläosan va. (11.004) Karhunsuo (Kouvola) Summajoki (13), Summajoen keskiosan va. (13.002) Haukkasuo (Kouvola) Summajoki (13), Sippolanjoen alue (13.005) Torvmossen (Kotka) Kymijoki (14), Kymijoen suuhaarojen alue (14.111) Leppisuo (Luumäki) Kymijoki (14), Tuohtiaisen Ala-Kivijärven alue (14.191) Nokeissuo (Luumäki) Kymijoki (14), Matalajärven va. (14.194) Lakiasuo (Kouvola) Kymijoki (14), Pasinjoen Hangasjärven va. (14.184) Vehkaojansuo (Kouvola) Nummenjoki (81.006), Nummenjoen valuma-alue (81.006) Valkianjärvensuo (Pyhtää) Suomenlahden rannikkoalue (81), Siltakylänjoen vesistöalue (81.007) Kaikki tämän yhteenvetoraportin sisältämät osaraportit on jaettu Vapo Oy:lle ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Kunnallisille viranomaisille on jaettu kunkin viranomaisen toimialuetta koskevat osaraportit. Kunkin osaraportin jakelu on mainittu raporttien tekstiosioiden lopuilla.

5 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET VUONNA 2014 Vuoden 2014 tammikuu oli Kouvolan Anjalan havaintoasemalla vuosien keskiarvoon verrattuna kylmempi ja vähäsateisempi (taulukko 1). Helmi- maalis- ja huhtikuu olivat keskimääräistä leudompia ja vähä sateisempia. Toukokuun keskilämpötila oli lähellä pidemmän aikavälin keskilämpötilaa. Toukokuu oli kuitenkin merkittävästi sateisempi kuin pitkällä aikavälillä keskimäärin. Kesäkuu oli runsas sateinen. Heinä- syyskuu olivat keskimääräistä lämpöisempiä. Lokakuu oli vähä sateinen ja lämpötilaltaan lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Marras- ja joulukuu olivat leutoja ja sateisuudeltaan melko lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Vuosi 2014 oli keskimäärin huomattavasti lämpöisempi kuin vuosina keskimäärin. Sateisuudeltaan vuosi 2014 oli hieman vuosien keskiarvoa vähäsateisempi. Taulukko 1. Kouvolan Anjalan havaintoaseman ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2014 sekä vuosien keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset 2014) Keskilämpötila ( C) Sademäärä (mm) Tammikuu -8,7-6, Helmikuu -0,6-7, Maaliskuu 1,2-2, Huhtikuu 5,4 3, Toukokuu 10,8 10, Kesäkuu 13,4 14, Heinäkuu 19,9 17, Elokuu 17,1 15, Syyskuu 11,6 10, Lokakuu 4,9 5, Marraskuu 1,6-0, Joulukuu -1,8-4, Keskiarvo 7,0 4, Vuoden 2014 tammikuu oli vähäluminen ja vettä virtasi vesistöissä lauhan vuodenvaihteen myötä ajankohtaan nähden runsaasti. Tammikuun puolivälissä lauha alkutalvi muuttui koviin pakkasiin, jonka seurauksena muodistui routaa ja teräsjäätä. Kuun lopussa jäät olivat kuitenkin keskiarvoa ohuempia. Helmikuun alussa lunta satoi lisää, mutta loppukuun erittäin lauha sää sulatti lumet. Maaliskuu oli poikkeuksellisen vähäluminen. Jäät sulivat etelän järvistä huhtikuun alkupuolella ja maan keskiosasta kuun puolivälin jälkeen, noin 2-4 viikkoa tavallista aiemmin. Huhtikuussa maan etelä- ja keskiosissa routa oli sulanut pinnasta, mutta sitä esiintyi syvemmällä. Toukokuussa Itä-Suomen runsaat sateet nostivat alueen vedenkorkeuksia ja virtaamia. Pintavesien lämpötilat kävivät kuun puolivälissä ajankohtaan nähden korkeissa lukemissa, mutta sään äkillisen viilenemisen ja tuulten myötä vedet jäähtyivät lähelle ajankohdan keskiarvoa. Kesäkuu alkoi lämpimänä, mutta sää viileni kuun puolivälissä ja vedet olivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen kylmiä. Heinäkuun helteet alensivat vesistöjen ja pohjaveden pinnankorkeuksia sekä nostivat vesistöjen pintalämpötiloja kesälle tavanomaiseen tapaan. Elokuun alkupuolella

6 vedet olivat ajankohtaan nähden harvinaisen lämpimiä, mutta kuun puolivälissä alkanut sadejakso jäähdytti pintavesiä yleisesti 6-9 asteella lähelle ajankohdan keskimääräistä lämpötilaa. Järvivesien jäähtyminen pysähtyi syyskuun alkupuolella, mutta kuun lopulla viilentynyt sää jäähdytti vesiä taas huomattavasti. Sateiden vähäisyyden vuoksi vedenkorkeudet olivat syyskuussa pääasiassa laskussa. Kuukauden lopussa vedenpinnat kääntyivät kuitenkin monella järvellä nousuun erityisesti Itä-Suomessa, mutta lokakuu oli jälleen vähäsateinen. Marraskuussa lunta oli keskimääräistä vähemmän. Järvet olivat vielä pääosin avoimina ja veden lämpötila vaihteli nollan ja neljän asteen välillä. Esitetyt säätiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen Kouvolan Anjalan sekä Suomen ympäristökeskuksen hydrologisiin kuukausitiedotteisiin ja vesitilannekatsauksiin.

7 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1283/15 VAPO OY:N HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) VELVOITETARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 Lappeenrannassa 12. päivänä kesäkuuta 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin T032 (EN ISO/IEC 17025) Telefax

8 2(8) VAPO OY:N HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Yleistä Haukkasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kouvolan kaupungissa entisen Anjalankosken ja Valkealan alueella. Alue kuuluu Summajoen valuma-alueeseen (13) ja tarkemmin Sippolanjoen alueeseen (13.005). Summajoen valuma-alueella sijaitsee myös Karhunsuon turvetuotantoalue. Haukkasuon tuotantoalueen pinta-ala on 610,9 ha, josta vuonna 2014 tuotannossa oli 356 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Valumaveden on keväästä 2013 lähtien käsitelty kahdessa kemikalointiyksikkössä. Haukkasuolta vedet laskevat Kiikunjokeen, josta Saveronjokeen, Silmunjokeen ja edelleen Summajokeen linnuntietä 14 km Enäjärven alapuolelle. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Kiikun-, Saveron- ja Silmujoen vedet ovat yleisluonteeltaan tummia, melko runsaasti orgaanista ainetta sisältäviä, ravinteikkaita ja rautapitoisia. Jokiin kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. Kiikunjokeen johdetaan myös yksityisen Kiikunsuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Haukkasuon tuotantoalueella siirryttiin elokuussa 2013 ympärivuotiseen tiheään kuormitustarkkailuun, jossa näytteenottoväli touko-lokakuussa on kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa neljä viikkoa. Lisäksi kesällä näytteet otetaan ylivirtaamajaksojen yhteydessä kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan kemiallisiin käsittelyihin tulevasta vedestä (PUMPPU1/PUMPPU2) ja kemiallisista käsittelyistä lähtevästä vedestä (H1/H2). Ympärivuotisessa tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee laaja ja suppea analytiikka. 2.2 Vesistötarkkailu Haukkasuon vesistötarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Kiikunjoki / Rämälä (P3), Kiikunjoki / Savero (P4), Saveronjoki / Töyrylä (P5), Saveronjoki / Lautala (P6) ja Silmunjoki / Silmunkoski (P7). Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. (SVYT) haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy.

9 3(8) 3 Vuoden 2014 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Haukkasuon kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten ja tuotantoalueen mittakaivon pinnankorkeusmittarin tietojen perusteella. Haukkasuon pohjoisosassa on ympärivuotinen (jatkuvatoiminen) mittapadon veden pinnankorkeusmittari. Suon eteläosassa on käytössä magneettinen määrämittari. Haukkasuon brutto-ominaiskuormitusarvot on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Haukkasuon eteläisen osan vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta alhaisempia kuin vuonna Tuotantoalueen pohjoisosan kokonaistypen osalta vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitusarvo oli korkeampi kuin vuonna 2013, muilta osin vuosi brutto-ominaiskuormitukset olivat alhaisempia kuin edellisenä vuonna. Taulukko 1. Haukkasuon eteläosalle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,5 136,1 12,4 0,17 talvikeskiarvo ,0 159,1 11,7 0,30 kevätkeskiarvo ,7 289,1 19,2 0,33 kesäkeskiarvo ,6 75,6 6,9 0,08 syksykeskiarvo ,0 39,7 6,3 0,04 tarkkailujakson aikana ,5 136,1 12,4 0,17 Taulukko 2. Haukkasuon pohjoisosalle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,2 225,9 23,6 0,25 talvikeskiarvo ,3 549,6 39,9 0,59 kevätkeskiarvo ,1 22,7 7,5 0,04 kesäkeskiarvo ,4 99,6 12,5 0,14 syksykeskiarvo ,6 60,1 12,3 0,06 tarkkailujakson aikana ,2 225,9 23,6 0,25 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään (ESAVI/28/04.08/2011) asettanut Haukkasuon turvetuotantoalueen vesien kemiallisen käsittelyn poistoteholle seuraavat vähimmäisvaatimukset ajanjaksolle : COD Mn 80 %, kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 80 % ja kokonaistyppi 30 %. Muuna aikana tavoitearvot ovat: COD Mn 50 %, kiintoaine 30 % ja kokonaisfosfori 70 %. Puhdistustehot lasketaan käsittelyajan mittausten keskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien.

10 4(8) Haukkasuon eteläisen osan valumavedet käsiteltiin vuonna 2014 ympärivuotisesti kemikaloimalla ( ). Tarkkailutulosten perusteella roudattomana aikana ( ) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine 48% - COD Mn 76 % - fosfori (kok.p) 89 % - typpi (kok.n) 42 % Takkailutulosten perusteella muuna kuin roudattomana aikana ( ja ) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine -27% - COD Mn 49 % - fosfori (kok.p) 55 % - typpi (kok. N) 18 % Tulosten perusteella kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta lupamääräysten roudattomalle ajelle asetetut puhdistustehon vähimmäisvaatimukset saavutettiin. Lupamääräysten puhdistustehon vähimmäisvaatimukset jäivät saavuttamatta kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD Mn ) osalta roudattomana aikana. Kiintoaineen puhdistusteho jäi vain 2 % ja orgaanisen aineen puhdistusteho 4 % lupamääräysten vaatimuksista. Roudattoman ajan ulkopuolella ei saavutettu puhdistustehoille asetettuja tavoitearvoja. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus (17 mg/l) oli roudattoman ajan ulkopuolella korkeampi kuin käsittelyyn tulevan veden keskimääräinen pitoisuus (13,4 mgl). Haukkasuon pohjoisen osan valumavedet käsiteltiin vuonna 2014 ympärivuotisesti kemikaloimalla ( ). Tarkkailutulosten perusteella roudattoman aikana ( ) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine 65 % - COD Mn 78 % - fosfori (kok.p) 80 % - typpi (kok. N) 29 % Takkailutulosten perusteella muuna kuin roudattomana aikana ( ja ) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine -3 % - COD Mn 71 % - fosfori (kok.p) 75 % - typpi (kok. N) 24 % Tulosten perusteella kiintoaineen ja fosforin osalta lupamääräysten puhdistustehon vähimmäisvaatimukset saavutettiin roudattomana aikana. Orgaanisen aineen (COD Mn ) ja typen puhdistustehot jäivät roudattomana aikana vain hieman alle lupamääräysten vähimmäisvaatimusten. Roudattoman ajan ulkopuolella ei typen osalta saavutettu puhdistustehoille asetettua tavoitearvoa, mutta orgaanisen aineen (CODMn) ja fosforin osalta tavoitearvot saavutettiin. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus (17 mg/l) oli roudattoman ajan ulkopuolella hieman korkeampi kuin käsittelyyn tulevan veden pitoisuus (16,5 mg/l).

11 5(8) 3.2 Vesistötarkkailu Haukkasuon eteläiseltä kemikalointiasemalta lähtevästä vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 19 kertaa, joista kolme oli kesän rankkasadenäytteitä. Vuonna 2014 vähälumisen talven takia ei keväällä esiintynyt kevättulvaa, joten kevättulvanäytteitä ei otettu. Veden keskimääräinen rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tuotantoalueen pohjoiselta kemikalointiasemalta lähtevästä vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 15 kertaa. Veden keskimääräinen rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli hapanta, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. (taulukko 2) Taulukko 2. Haukkasuon turvetuotantoalueelta lähtevien vesien keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2014 H1 etel. kemiall. käsitt. H2 pohj. kemiall.käsitt. lähtevä lähtevä Näytekertoja kpl K-aine mg/l Sähkönj ms/m ph 3,8 3,7 COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l 4,4 3,5 NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a 7 4,8 Hehk.häv. mg/l k-a 8,8 3,8 Kiikunjoessa sekä Haukkasuon laskuojan ylä- että alapuolella vesi oli vuonna 2014 keskimäärin väriltään erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta (COD Mn ) ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella Kiikunjoen vesi oli rehevää. Tulosten perusteella Haukkasuolta lähtevä vesi kohotti hieman Kiikunjoen kiintoaine- ja selvästi rautapitoisuutta (taulukko 3). Kiikunjoesta tuleva vesi heikensi hieman Saveronjoen veden laatua, mikä ilmeni hieman kohonneena kiintoaine- ja rautapitoisuutena. Kiikunjoesta tuleva vesi laski myös Saveronjoen ph-arvoa. Silmunjoen Silmunkosken havaintopaikalla veden laatu oli hieman huonompi kuin Saveronjoen Lautalan havaintopaikalla. Silmujoen vedessä oli hieman enemmän kiintoainetta, humusta, ravinteita ja rautaa sekä vesi oli hieman tummempaa kuin Saveronjoen Lautalan havaintopaikalla. Silmujoen Silmukosken havaintopaikan vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja

12 humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Haukkasuon alapuolisiin jokiin kohdistuu myös hajakuormitusta. 6(8) Taulukko 3. Haukkasuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta Kiikunjoki, Kiikunjoki, Saveronjoki, Saveronjoki, Silmujoki, Rämälä Savero Töyrylä Lautala Silmukoski Näytekertoja kpl K-aine mg/l Sähkönj ms/m 7,5 12 6,1 9,8 8,2 ph 6,7 5,4 6,3 5,6 6,5 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a Hehk.häv. mg/l k-a Haukkasuon alapuolisen vesistön pohjaeläintutkimus 2014 Näytteet otettiin potkuhaavimenetelmällä Haukkasuon alapuoliselta Likokoskelta, Silmukoskelta ja Myllykoskelta sekä sivuhaarasta Kotirannankoskelta. Ajankohta oli Määritykset ja raportin teki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Ylimmän näyteaseman Likokosken lajisto oli melko köyhä. Runsaslukuisimmat lajit olivat harvasukamadot. Ekologista tilaa kuvaavien muuttujien perusteella pohjan tilaa voitiin kuvailla huonoksi/välttäväksi. Silmukosken lajisto oli pienillä kivillä melko monipuolinen, mutta isoilla kivillä ja hienojakoisilla pohjilla köyhä. Yleisimmät lajit olivat vesiperhosten ja koskikorennon toukat. Silmukosken pohjan kokonaistila oli tyydyttävä. Myllykoskella pienten kivien lajisto oli monipuolinen, muilla pohjilla yksipuolisempi. Eniten esiintyi vesisiiroja ja harvasukamatoja. Muita tutkimuskohteita runsaammin esiintyi vesiperhos-, koskikorento- ja päivänkorentolajeja. Myllykosken pohjan laatu oli tyydyttävä/hyvä. Vertailualueena toimineen Kotirannankosken lajisto oli köyhä, myöskin pienillä kivillä. Lajisto koostui kotiloista, koskikorennoista, vesiperhosista ja kovakuoriaista. Ekologista tilaa kuvaavat muuttujat luokittivat Kotirannankosken välttävään tilaan.

13 7(8) 3.4 Haukkasuon alapuolisen vesistön piilevätutkimus Kivien piilevätutkimukset toteutettiin kuten muutkin Haukkasuon biologiset tutkimukset Näytteet tutki Ecomonitor Oy. Piilevien määrästä ja lajiston koostumuksesta kertovat indeksit menivät melko lailla ristiin. Likokosken lajisto oli tyypillistä humusvesille. Indeksi osoitti erinomaista tilaa. Silmukosken lajisto oli samanlainen kuin Likoskella, indeksi osoitti erinomaista/hyvää tilaa. Myllykosken piilevät osoittivat hyvää ekologista tilaa. Sivujoen Kotirannankoskessa lajisto oli emäksiselle vesialueelle ominainen. Indeksi sijoittui välttävän ja tyydyttävän rajamaille. 3.5 Silmunjoen sähkökoekalastus 2014 Silmunjoen sähkökalastus toteutettiin Likokoskelta ja Silmunkoskelta saatiin saaliiksi vain yksi hauki. Vuonna 2010 Silmunkoskelta saatiin mm. 3 taimenta. Heinä-elokuussa oli ollut 5 viikon mittainen poikkeuksellinen hellejakso. Ilmeisesti jokivesi oli lämmennnyt liiaksi lohikaloille, joten ne olivat siirtyneet muualle. Myllykoskelta saatiin 8 kivisimppua, 3 madetta, 2 ahventa ja 1 kivennuoliainen yhteensä 228 g. Silmujokeen yhtyvän sivujoen Kotirannankoskesta saatiin kaikkiaan 58 kalaa. Näistä 29 oli kivennuoliaisia, 8 madetta, 6 kivisimppua ja 1 hauki. Kalojen yhteispaino oli 570 g. Kotirannankoskeltakaan ei saatu taimenia kuten 2010 sähkökalastuksessa. Kaikkiaan Silmunjoen ja Kotirannankosken kalasto näyttää heikentyneen vuosien 2005 ja 2010 kalastuksiin verrattuna. Vuonna 2005 saatiin taimenien lisäksi saaliiksi saatiin myös harjuksia. Yksi selittävä tekijä on helteinen kesä ja liian lämmin vesi arvokaloille. Silmunjoen sähkökoekalastuksen tulokset on esitetty tarkemmin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n raportissa No 2921/14. 4 Veden laatu Haukkasuon alapuolisissa Kiikun-, Saveron- ja Silmunjoessa vuosina Haukkasuon turvetuotantoalueen alapuolisten Kiikun- (4 Savero), Saveron- (6 Lautala) ja Silmunjoen (7 Silmukoski) havaintopaikoissa keskimääräinen veden laatu on ollut vuosina melko samanlainen (kuvaajat liitteenä 5). Kiikunjoen veden laatu on ollut tarkastelujaksolla hieman Saveron- ja Silmunjoen havaintopaikkoja heikompi. Kiikunjoessa on ollut keskimäärin enemmän kiintoainetta, typpeä ja ammoniumtyppeä sekä hieman enemmän rautaa kuin Saveron- ja Silmunjoessa. Tarkastelujakson keskimäärin korkeimmat kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet

14 8(8) olivat tarkkailujakson alussa 1990-luvun puolella. Vuonna 1996 on ollut Saveron- ja Silmunjoessa tarkastelujakson selvästi korkeimmat kiintoaine-, rauta- ja fosforipitoisuudet. Kiikunjoen korkeimmat kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat vuonna Jokien veden väriarvot ovat nousseet luvun lopusta vuoteen 2008 asti. Muissakin vesistöissä on havaittu samanlaista väriarvojen kohoamista. Vuosina väriarvoissa on tapahtunut vaihtelua. Kiikunjoen keskimääräinen väriarvo on kohonnut vuodesta 2012 lähtien. Myös kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn =humus) pitoisuus oli hieman kohonnut tarkastelujakson aikana, vuodesta 2011 humuspitoisuus on ollut laskusuunnassa. Havaintopaikkojen typpipitoisuudet ovat vaihdelleet paljon tarkastelujakson aikana. Fosfori- ja rautapitoisuudet ovat keskimäärin lievästi kohonneet viime vuosina. Kohonneista väriarvoista sekä humus-, rauta- ja fosforipitoisuuksista johtuen Kiikun-, Saveron- ja Silmunjokien veden laatu on tarkastelujakson viime vuosina keskimääräisesti lievästi heikentynyt. LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Tarkkailukertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolan kaupunki, Ympäristöpalvelut

15 LIITE 1 HAUKKASUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Kouvolan kaupungissa osin Anjalankosken ja osin Valkealan alueella 1-5 km Utin taajaman eteläpuolella Vesistöalue Summajoen vesistöalueen (13) Sippolanjoen alue (13.005) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuojat - Kiikunjoki Saveronjoki Silmunjoki Summajoki Suomenlahti Kunnat, joiden alueella Kouvola lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 61,6 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 382,7 ha (tuotannossa 352,7 ha)/ 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu 1985 / 1990 tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat sekä valumavesien ympärivuotinen kemiallinen käsittely (kaksi yksikköä etelä- ja pohjoispää) Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 136/2012/2, Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu aloitettu ympärivuotinen tarkkailu, vaikka valumavesien kemikalointi ei ollut vielä valmis. Näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa, marras-maaliskuussa 1 kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopiste Pumppu 1/kemialliseen tuleva eteläinen/ (tunnus / sijainti / koordinaatit) H1/kemiallisesta lähtevä eteläinen/ Pumppu 1/kemialliseen tuleva pohjoinen/ H2/kemiallisesta lähtevä pohjoinen/ Virtaamamittaus Pohjoisosassa jatkuvaitoiminen virtaamamittaus Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa P3 / Kiikunjoki, Rämälä / (V) P4 / Kiikunjoki, Savero / (V) P5 / Saveronjoki, Töyrylä / (V) P6 / Saveronjoki, Lautala / (V) P7 / Silmunjoki, Silmunkoski / (V)

16 KOUVOLAN HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

17 PUMPPU 2 H2 PUMPPU 1 H1 KOUVOLAN HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMISTUSTARKKAILUPISTEET

18 LIITE 3 HAUKKASUON ETELÄISEN OSAN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l HAUKKA H , ,7 3, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H , , HAUKKA PUMPPU1 Ei näytteitä HAUKKA H ,1 8,6 14,9 4,2 7, <2 6, HAUKKA PUMPPU ,2 6, HAUKKA H , , HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H , ,7 4 9, , HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,3 3, HAUKKA H ,4 9,7 16, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H , ,3 4, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,1 7,9 18,3 3, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1 0.1 P 13 18,9 3, HAUKKA H ,6 5,5 26,8 3,5 9, < ,4 3, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,4 8, , HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU1 Ei näytteitä! HAUKKA H ,1 9, HAUKKA H , , HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H , , , HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H , ,7 6, HAUKKA PUMPPU HAUKKA H1 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU1 Ei näytteitä! HAUKKA H , ,8 4,6 7, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA PUMPPU ,

19 LIITE 3 HAUKKASUON ETELÄISEN OSAN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l HAUKKA H , ,1 3,7 8, < ,3 5, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H , ,4 3,

20 LIITE 3 HAUKKASUON POHJOISENOSAN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l HAUKKA H ,2 4, ,1 4, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H2 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU2 Ei näytteitä! HAUKKA H ,1 0,08 4,5 33,9 3,3 3, < ,2 1, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,5 0, ,8 3,9 9, HAUKKA PUMPPU HAUKKA H ,1 12 8,2 18,9 4 5, ,8 2, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,9 2,6 2,7 33,8 3,4 4, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,6 0,01 1,4 36,7 3,3 < < <2 0, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,2 70 8,8 23,3 3,7 9, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,6 1,8 2,6 27,3 3,4 4, < <2 1, HAUKKA PUMPPU ,4 6, HAUKKA H2 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU2 Ei näytteitä! HAUKKA H2 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU2 Ei näytteitä! HAUKKA H , ,1 3, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,8 0, ,9 3,4 4, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,4 8, ,1 3, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,5 0,79 5,6 30 3, < , HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,3 5, ,3 4, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA PUMPPU ,4 6, HAUKKA H ,1 7,1 9,2 30,3 3,3 9, , HAUKKA PUMPPU HAUKKA H , ,7 3,

21 LIITE 3 HAUKKASUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *NH4-N *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l HAUKKA ,8 83 6,47 6,5 ~ HAUKKA ,5 71 8,23 6,2 ~ HAUKKA , , HAUKKA ,6 43 6,82 6,2 ~ HAUKKA ,0 47 6,23 6,4 ~ HAUKKA ,7 23 8,21 6, HAUKKA ,2 24 9, HAUKKA ,4 15 5,43 6, HAUKKA ,3 20 8,55 6, HAUKKA ,1 25 7,55 6,5 ~ HAUKKA ,3 18 7, HAUKKA , ,9 3, HAUKKA ,1 13 7,97 6, HAUKKA ,8 5,6 14,1 4,5 ~70 5, HAUKKA ,1 6,4 10,9 6,

22 LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Myös veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja pitoisuus oli kohonnut verrattuna edelliseen tarkkailukertaan (13.11). Myös veden kiintoainepitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Veden ammoniumtyppi ja nitraatti-/nitriittityppi pitoisuudet olivat alhaisempia kuin edellisellä tarkkailukerralla, mutta korkeampia kuin vuoden 2013 muilla tarkkailukerroilla.veden sähkönjohtavuus oli korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Lähtevän veden (H1) kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn tulevan (PUMPPU1). Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystästä lähtevän (H2) veden kiintoaine ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (4,5) erittäin hapanta. Veden fosfaattifosfori ja nitraatti- /nitriittityppi pitoisuudet olivat korkeampia kuin edellisillä tarkkailukerroilla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Veden kemiallinen käsittely alensi myös ph-arvoa Suon eteläpuolella kemikalointi ei ollut käynnissä. Näytteet otettu vain suolta lähtevästä vedestä (H1). Suolta lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoaluen vedeksi normaalia. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H2) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus sekä orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valuma veden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä jonkinverran typpipitoisuutta. Veden kemiallinen käsittely alensi ph-arvoa. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus sekä orgaanisen aineen pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja se oli korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valuma veden kemiallinen käsittely alensi veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Veden kemiallinen käsittely nosti rautapitoisuutta ja alensi veden ph-arvoa Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus sekä orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (5) hapanta. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Veden typpipitoisuus oli turvetuotantoalueen veden pitoisuudeksi normaali. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Veden kemiallinen käsittely alensi ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus oli erittäin alhainen ja veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli turvetuontantoalueen veden pitoisuudeksi normaali. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia sekä tehokkaasti kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia. Veden kemiallinen käsittely alensi pharvoa Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus sekä orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat alhaisia. Vesi ph-arvoltaan (4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta.

23 LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA 2014 Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden ravinnepitoisuudet (kok.n ja kok. P) sekä orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Veden kiintoainepitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaali. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen ja ravinteiden pitoisuuksia sekä jonkin verran orgaanisen aineen (COD) määrää. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti reilusti rautapitoisuutta. Kiikunjoen Rämälän näytepisteellä (3) (taustapiste) vesi oli erittäin tummaa (veden väriluku ilmoitetaan epävarmana näytteen sameuden takia), runsaasti kiintoainetta ja humusta (COD) sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ph-arvoltaan lähes neutraalia. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi ei heikentänyt Kiikunjoen veden laatua vaan ainepitoisuudet olivat Saveron näytepisteellä (4) alhaisemmat kuin taustapisteellä (3). Saveronjoen Töyrylän näytepisteellä (5) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Tulosten perusteella Kiikunjoesta tuleva vesi heikensi Saveronjoen veden laatua, mikä näkyi suurempina kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuuksina Lautalan (6) näytepisteellä kuin Töyrylän (5) näytepisteellä. Silmunjoen Silmukoskella (7) veden laatu oli hieman huonompi kuin ylemmällä Saveronjoen Lautalan näytepisteellä (6). Veden kiintoaine-, rauta- ja fosforipitoisuudet korkeammat verrattuna Saveronjoen näytepisteen tuloksiin. Vesi oli erittäin tummaa (veden väriluku ilmoitetaan näytteen sameudesta johtuen epävarmana), humuspitoista, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suon eteläpuolelta lähtevän (H1) veden fosfori- ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaa (3,7) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Vesi ph-arvoltaan (4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaaleja. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti reilusti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi ph-arvoltaan (4,5) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia, erityisesti fosforipitoisuus aleni tehokkaasti. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Kiintoainepitoisuus oli korkempi kemiallisesta käsittelystä (H1) lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa vedessä (PUMPPU1). Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Veden kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti reilusti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta.

24 LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA 2014 Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti reilusti rautapitoisuutta. Kiikunjoen Rämälän näytepisteellä (3) (taustapiste) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta (COD) sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ph-arvoltaan lähes neutraalia. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi Kiikunjoen veden laatua kohottamalla kiintoaine- ja rautapitoisuuksia, mutta veden ravinneja humuspitoisuudet sekä veden väriluku olivat kuitenkin alhaisempia joen Saveron näytepisteellä (4) kuin taustapisteellä (3). Saveronjoen Töyrylän näytepisteellä (5) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli typpipitoisuuden perusteella erittäin rehevää. Tulosten perusteella Kiikunjoesta tuleva vesi heikensi Saveronjoen veden laatua kohottamalla veden kiintoaine-, rauta- ja typpipitoisuutta joen Lautalan näytepisteellä (6). Silmunjoen Silmukoskella (7) veden laatu oli hieman huonompi kuin ylemmällä Saveronjoen Lautalan näytepisteellä (6). Veden kiintoaine-, humus-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat korkeampia verrattuna Saveronjoen näytepisteen tuloksiin. Vesi oli erittäin tummaa, erittäin runsaasti kiintoainetta, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suon eteläpuolelta lähtevän (H1) veden fosfori- ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaa (3,8) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti reilusti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (2,7) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H2) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H1) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H2) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suon eteläpuolelta lähtevän (H1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea. Veden fosforipitoisuus oli alhainen ja vesi oli ph-arvoltaan (3,1) erittäin hapanta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,0) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden pharvoa ja nosti rautapitoisuutta.

25 LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA 2014 Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,8) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok. P) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,0) erittäin hapanta. Kiintoaineen ja typen pitoisuudet olivat turvetuontatoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok. P) pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (2,7) erittäin hapanta. Kiintoaineen ja typen pitoisuudet olivat turvetuontatoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Lähtevän veden (H2) typpipitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Kiikunjoen Rämälän näytepisteellä (3) (taustapiste) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta (COD) sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ph-arvoltaan neutraalia. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Typpipitoisuus oli laskenut vuoden kahden ensimmäisen tarkkailukerran tuloksiin verrattuna. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi Kiikunjoen (4) veden laatua kohottamalla selvästi veden kiintoaine- ja rautapitoisuuksia sekä hieman ravinnepitoisuuksia. Kiikunjoen vesi oli myös tummempaa kuin taustapisteellä (3). Kiikunjoen (4) veden rautapitoisuus oli tarkkailujakson korkein, vedessä oli havaittavissa rautasakkaa. Saveronjoen Töyrylän näytepisteellä (5) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevää. Tulosten perusteella Kiikunjoesta tuleva vesi paransi Saveronjoen veden laatua ainepitoisuudet olivat alhaisempia joen Lautalan näytepisteellä (6) kuin Saveronjoen Työrylän näytepisteellä (5). Veden laatu Saveronjoen Lautalan näytepisteellä oli tarkkailujakson parhain. Tulosten perusteella havaitaan, että joessa on tapahtunut vielä kemikaloinnissa käytetyn kemikaalin aiheuttamaa saostusmista ja tästä johtuen veden laatu Lautalan (6) näytepisteellä on parempi kuin aiemmin. Silmunjoen Silmukoskella (7) veden laatu oli hieman huonompi kuin ylemmällä Saveronjoen Lautalan näytepisteellä (6). Veden kiintoaine-, humus-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat korkeampia verrattuna Saveronjoen näytepisteen tuloksiin. Vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humupitoista sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä (PUMPPU 1/H1) ei otettu kuormitustarkkailunäytteitä, koska jälkiselkeytysaltaan ruoppaus käynnissä eikä lähteväävirtamaa ollut.

26 LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA 2014 Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Kiintoaineen ja typen pitoisuuksien osalta vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Lähtevän veden (H2) typpipitoisuus oli sama kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,6) erittäin hapanta. Kiintoaineen ja typen pitoisuudet olivat turvetuontatoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,4) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli turvetuontoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Kiintoaineen ja typen pitoisuudet olivat turvetuontatoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi oli pharvoltaan (3,8) erittäin hapanta. Typpipitoisuus oli turvetuontatoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden pharvoa ja nosti rautapitoisuutta.

27 mg/l mg/l Pt mg/l LIITE 5 Haukkasuon alapuolisten Kiikunjoen (4) Saveronjoen (6) ja Silmunjoen (7) havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Kiintoaine Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki Väri Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki Kemiallinen hapenkulutus COD Mn Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki

28 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Haukkasuon alapuolisten Kiikunjoen (4) Saveronjoen (6) ja Silmunjoen (7) havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Kokonaistyppi (kok.n) Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki Kokonaisfosfori (kok.p) Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki Rauta (Fe) Syksyn tarkkailuk Vedessä leijunut Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki

29 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1280/15 URPALANJOEN VALUMA-ALUEELLA (9) SIJAITSEVIEN HUUHAN-, SÄKKI-, JU- VAINSAAREN- JA LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOI- TETARKKAILUJEN YHTEENVETO VUODELTA 2014 Lappeenrannassa 12. päivänä kesäkuuta 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin T032 (EN ISO/IEC 17025) Telefax

30 2(12) URPALANJOEN VALUMA-ALUEELLA (9) SIJAITSEVIEN HUUHAN-, SÄKKI-, JUVAINSAA- REN- JA LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEIDEN KUORMITUS- JA VESISTÖ- TARKKAILUJEN YHTEENVETO VUODELTA Yleistä Urpalanjoen valuma-alueella (9) sijaitsevat Vapo Oy:n Huuhan-, Säkki-, Läntisen Suurisuon ja Juvainsaarensuon turvetuotantoalueet. Juvainsaarensuohon kuuluu myös valmisteluvaiheessa oleva Hernemaansuon turvetuotantoalue. Huuhansuota lukuun ottamatta suot sijaitsevat Luumäen kunnassa. Huuhansuo sijaitsee Lappeenrannan kaupungin alueella. Huuhan- ja Säkkisuon tuotantoalueet sijaitsevat tarkemmin Suuri-Urpalon valuma-alueella (9.006) Urpalonjärven yläpuolella. Huuhansuon valumavedet laskevat Pieni-Urpalonjärven ja Kytöjoen kautta Urpalonjärveen. Säkkisuon valumavedet laskevat pintavalutuskentän kautta Myllyojan Pieni- Urpaloon (vuodesta 2013 lähtien). Läntisen Suurisuon ja Juvainsaarensuon (ja Juvainsaarensuohon kuuluva Hernemaansuo) sijaitsevat alempana Urpalanjoen valuma-alueella, tarkemmin Urpalanjoen yläosan alueella (9.003). Läntisen Suurisuon valumavedet laskevat Ruunuojaa pitkin Urpalanjokeen. Juvainsaarensuon valumavedet laskevat Rasasenojaa pitkin Urpalanjokeen. Hernemaansuon vedet Pieneen Rasaseen. Säkkisuon valumavedet laskevat Pieni-Urpaloon. Tuotantoalueiden tuotantopinta-alat ovat seuraavat (suluissa vuonna 2013 tuotannossa ollut pintaala): Huuhansuo 29,5 ha (50,1 ha), Säkkisuo 38,2 ha (58,7 ha), Läntinen Suurisuo 39,4 ha (53,1 ha) ja Juvainsaarensuo 42,4 ha (53,1 ha). Juvainsaarensuon Hernemaansuo oli vuonna 2014 valmisteluvaiheessa (16,1 ha). Tuotantoa oli vuonna 2014: Huuhansuolla , Juvainsaarensuolla , Säkkisuolla ja Läntisellä Suurisuolla Huuhansuon tuontoalueella vesiensuojelun tasona on perustaso (laskeutusallas). Vapon Juvainsaarensuolla ja Näpin Juvainsaarensuolla otettiin vuonna 2012 käyttöön valumavesien kemiallinen käsittely roudattomana aikana. Säkkisuolle valmistui keväällä 2013 pintavalutuskenttä, jonne valumavedet pumpataan ympärivuotisesti. Läntisellä suurellasuolla valuma-vedet on johdettu toukokuusta 2013 lähtien ympärivuotiseen kemialliseen käsittelyyn. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Pieni-Urpalonjärven ja Urpalonjärven vedet ovat yleisluonteeltaan humuksen tummentamia, sameita ja ravinnepitoisuuksiltaan reheviä. Vedenlaatu on tyypillisesti välttävä. Urpalanjoen vesi on yleisluonteeltaan ravinteikasta, sameaa, kiintoainepitoista ja humuksen tummentamaa. Vedenlaatu on yläjuoksulla tyypillisesti välttävä tai huono ja alajuoksulla tyydyttävä. Urpalonjärviin ja Urpalanjokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Kirkkojoen kautta Urpalanjokeen laskevat myös Luumäen Taavetin jätevedenpuhdistamon vedet

31 3(12) 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon tuotantoalueella on tiheä kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on touko-lokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Juvainsaarensuon kuormitustarkkailunäytteet otettiin altaalta lähtevästä (M1) vedestä ja roudattomana aikana kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMPPU) ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (JU1) vedestä. Läntisen Suurisuon tuotantoalueella on harvennettu ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on tammi-joulukuussa yksi kuukausi. Läntisen Suurisuon näytteet on otettu kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMPPU) ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (LU1) vedestä. Ympärivuotisessa tarkkailussa olevilta tuotantoalueilta otetaan lisäksi näytteet kevättulva-aikana yhden kerran viikossa 2-3 viikon ajan sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Ympärivuotisessa tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee laaja ja suppea analytiikka. Huuhansuon tuotantoalueella on harva kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on toukolokakuussa neljä viikkoa. Lisäksi otetaan näytteet kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Huuhansuolla kuormitustarkkailunäyte otetaan altaalta lähtevästä (H1) vedestä. Säkkisuon tuotantoalueella on ympärivuotinen kuormitustarkkailu ja näytteenottoväli on tammijoulukuussa yksi kuukausi. Säkkisuon kuormitustarkkailunäytteet on otettu pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU) ja kentältä lähtevästä (SA1). 2.2 Vesistötarkkailu Huuhansuon virtahavaintopaikat ovat: ulkopuolisten vesien oja (P0), laskuoja tuotantoalueen alapuolella (P1b), Myllyoja (P2) ja Kytöjoki (P3). Säkkisuon virtahavaintopaikat ovat: ulkopuolisten vesien laskuoja (P0b) ja laskuoja (P1b). Järvihavaintopaikka on Pieni-Urpalo (P6) Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikat ovat: taustaojapiste (P0) ja Ruunuoja (P1). Juvainsaarensuon virtahavaintopaikat ovat: Juha Näpin tuotantoalueen yläpuoli (P0), Juha Näpin tuotantoalueen alapuoli (J1b), Rasasenoja (P1), Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän yläpuoli (P2) ja Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän alapuoli (P3). Hernemaansuon virtahavaintopaikka on Hernemaansuon laskuoja (P4) ja järvipiste on Pieni-Rasanen (P5). Hernemaansuon havaintopaikat eivät olleet tarkkailussa vuonna Urpalanjoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden tarkkailuihin ei kuulu järvihavaintopaikkoja lukuun ottamatta Hernemaansuon havaintopaikkaa Pieni-Rasasella (ei tarkkailussa vuonna 2014).

32 4(12) Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. (SVYT) haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3 Vuoden 2014 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Huuhansuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta (marras-huhtikuu) kuormituksesta on laskettu Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen avulla. Huuhansuolla on kesäaikainen (jatkuvatoiminen) mittapadon veden pinnankorkeusmittaus, joka oli vuonna 2014 käytössä touko-lokakuussa. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Säkkisuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Suolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Juvainsaarensuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Juvainsaarensuolla on ympärivuotinen (jatkuvatoiminen) mittapadon veden pinnankorkeusmittaus. Läntisellä Suurisuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Läntisellä Suurisuolla on ympärivuotinen (jatkuvatoiminen) mittapadon veden pinnankorkeusmittari. Huuhansuon tuotantoalueen brutto-ominaiskuormitukset vuoden 2014 osalta olivat suuremmat kuin vuonna 2013 (taulukko 1). Vuoden 2014 keskivalunta (13,4 l/s/km 2 ) oli samaa suuruusluokkaa vuoden 2013 keskivalunnan (13,9 l/s/km 2 ) kanssa. Taulukko 1. Huuhansuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,4 168,2 20,6 0,56 talvikeskiarvo ,2 93,7 10,1 0,26 kevätkeskiarvo ,5 861,2 51,2 2,35 kesäkeskiarvo ,1 122,3 26,0 0,55 syksykeskiarvo ,4 11,8 5,5 0,08 tarkkailujakson aikana ,6 275,0 31,2 0,93 tarkkailujakson ulkop ja ,6 67,6 10,6 0,22

33 5(12) Taulukossa 2 on esitetty Säkkisuon tuotantoalueen vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitukset. Koska tuotantoalueella alkoi ympärivuotinen tarkkailu vasta keväällä 2013, ei aiemmilta vuosilta ole kuormitusarvoja raportoitu. Taulukko 2. Säkkisuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,6 9,6 13,2 1,02 talvikeskiarvo ,2 11,7 23,1 1,0 kevätkeskiarvo ,8 12,7 10,0 1,3 kesäkeskiarvo ,1 9,2 7,8 1,4 syksykeskiarvo ,7 2,5 5,7 0,2 käs.jakson aikana ,6 9,6 13,2 1,0 tarkkailujakson aikana ,6 9,6 13,2 1,0 Säkkisuon valumavesien pintavalutuskenttä käsittely oli vuonna 2014 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 26 % - COD Mn -158 % - kok.p -784 % - kok.n -6 % Tulosten perusteella pintavalutuskenttä poisti vain vähän kiintoainetta, mutta muilta osin pintavalutuskentästä irtosi mm. orgaanista ainetta ja ravinteita ja näin ollen puhdistustehot ovat negatiivisia. Pintavalutuskenttä on uusi ja on toiminnassa vasta toista vuotta, joten kenttä ei vielä toimi kunnolla. Juvainsaaren tuotantoalueen brutto-ominaiskuormitukset olivat vuoden 2014 osalta hieman alhaisemmat kuin vuonna 2013 (taulukko 3). Vuoden 2014 keskivalunta (19,3 l/s/km 2 ) oli myös pienempi kuin edellisen vuoden keskivalunta (30,7 l/s/km 2 ).

34 6(12) Taulukko 3. Juvainsaarensuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,3 359,8 20,8 0,92 talvikeskiarvo ,7 516,9 21,4 1,25 kevätkeskiarvo ,8 328,3 23,3 0,55 kesäkeskiarvo ,3 376,7 17,0 0,35 syksykeskiarvo ,5 189,9 21,8 1,26 käs.jakson aikana ,7 326,7 19,9 0,69 käs.jakson ulkopuolella ja ,7 410,0 22,0 1,28 Juvainsaarensuon lupapäätöksen (ESAVI/435/04.08/2010, ) mukaan kemiallisen käsittelyn puhdistustehot on oltava välisenä aikana toimintahäiriöiden mukaiset päästöt mukaan lukien vähintään: COD Mn 60 %, kok.p 80 % ja kok.n 20 %. Juvainsaarensuon valumavesien kemikalointi oli vuonna 2014 käytössä Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella käsittelyjakson aikana poistotehot olivat: - kiintoaine -22 % (ei puhdistustehovaatimusta) - COD Mn 76 % - kok.p 73 % - kok.n 42 % Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli hieman suurempi kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä verrattuna käsittelyyn pumpattavaan veteen. Vuonna 2014 käsittelyyn tulevan veden kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin alhaisia. Vuonna 2014 Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja kokonaistypen (kok.n) osalta lupamääräysten puhdistustehovaatimukset saavutettiin. Kokonaisfosforin (kok.p) osalta lupamääräyksessä asetettua puhdistustehovaatimusta ei saavutettu. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräinen fosforipitoisuus (34 µg/l) oli alhainen. Kemiallinen käsittely toimi paremmin kuin vuonna Läntisen Suurisuon tuotantoalueen vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman alhaisemmat kuin vuonna 2013 (taulukko 5). Tuotantoalueen vuoden 2014 keskivalunta (14,9 l/s/km 2 ) oli myös hieman alhaisempi kuin edellisen vuoden keskivalunta (16,4 l/s/km 2 ).

35 7(12) Taulukko 5. Läntiselle Suurisuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,9 252,2 25,4 0,41 talvikeskiarvo ,8 171,4 12,0 0,33 kevätkeskiarvo ,3 241,6 17,3 0,31 kesäkeskiarvo ,1 134,6 9,0 0,11 syksykeskiarvo ,9 82,7 60,5 0,75 käs.jakson aikana ,9 252,2 25,4 0,41 tarkkailujakson aikana ,9 252,2 25,4 0,41 Läntisen Suurisuon lupapäätöksen (ESAVI/419/04.08/2010, ) mukaan kemiallisen käsittelyn puhdistustehot on oltava välisenä aikana toimintahäiriöiden mukaiset päästöt mukaan lukien vähintään: kiintoaine 50 %, COD Mn 80 %, kok.p 80 % ja kok.n 30 %. Muina aikoina tavoitearvot ovat: kiintoaine 30 %, COD Mn 50 % ja kokonaisfosfori 70 %. Suurisuon valumavesien kemiallinen käsittely oli vuonna 2014 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella roudattomana aikana poistotehot olivat: - kiintoaine -43 % - COD Mn 47 % - typpi 5 % - fosfori 46 % Talviaikaiset poistotehot olivat: - kiintoaine -17 % - COD Mn -15 % - typpi 1 % - fosfori 30 % Roudattomana aikana keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli selvästi suurempi kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä verrattuna käsittelyyn pumpattavaan veteen. Keskimääräiset puhdistustehot olivat orgaanisen aineen (COD Mn ) ja kokonaisfosforin (kok.p) osalta heikommat kuin vuonna Lupamääräysten mukaisia puhdistustehovaatimuksia ei saavutettu. Talviaikana keskimääräiset kiintoaineen ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat suurempia kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa vedessä. Talviaikaisia puhdistustehojen tavoitearvoja ei saavutettu.

36 8(12) 3.2 Vesistötarkkailu Huuhansuon virtahavaintopaikat Huuhansuolta altaalta lähtevästä (H1) vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 9 kertaa, joista kolme oli kesän rankkasadenäytteitä. Vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (Taulukko 6). Vuoden 2014 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi laskuojan (P1b) veden laatua kohottamalla värilukua, rauta- ja typpipitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD Mn ) ja fosforin pitoisuuksia. Laskuojan veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuullisia. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa tarkkailujaksolla 2014 vesi oli keskimäärin tummaa, runsaasti humusta (COD Mn ) ja rautaa sisältävää. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa veden laati oli korkeampien ainepitoisuuksien takia huonompaa kuin suolta lähtevässä laskuojassa (P1b). Kytöjoessa (P3) Pieni-Urpalon alapuolella vesi oli keskimäärin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Veden laatu oli Pieni- Urpalon alapuolella Kytöjoessa keskimäärin huonompi kuin Myllyojassa ennen Pieni-Urpaloa korkeammista ravinne- ja rautapitoisuuksista johtuen. Taulukko 6. Huuhansuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2014 H1 P0 P1b P2 P3 suolta lähtevä taustaoja laskuoja Myllyoja Kytöjoki Näytekertoja kpl K-aine mg/l 11 4,7 2,3 3,4 4,5 Sähkönj ms/m 8 9 8,2 5,2 5,5 ph 6,6 7 6,8 6,5 6,5 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l NH 4 -N µg/l Säkkisuon virtahavaintopaikat Säkkisuolta altaalta lähtevästä (SA1) vedestä otettiin vuonna 2014 näytteet 13 kertaa, joista kaksi oli kesän rankkasadenäytteitä. Vuonna 2014 vähälumisen talven takia ei keväällä esiintynyt kevättulvaa, joten kevättulvanäytteitä ei otettu. Veden keskimääräiset orgaanisen aineen (COD Mn ), typen- ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita. Veden keskimääräinen kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli keskimäärin hapanta (ph-arvo 4,7) (taulukko 7).

37 9(12) Vuoden 2014 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella laskuojassa (P1) oli keskimäärin selvästi korkeampi typpipitoisuus kuin taustaojassa (P0). Muilta osin laskuojan ja taustaojan veden laadut olivat hyvin samankaltaisia. Laskuojaan kohdistui huomattavassa määrin hajakuormitusta, joten turvetuotannon vaikutusta veden laatuun on vaikea erottaa. Pieni-Urpalon (P6) tarkkailupisteellä vesi oli ravinne- (kok.n ja kok.p) ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Taulukko 7. Säkkisuon virtahavaintopaikkojen ja vesistötarkkailupaikan keskimääräiset veden laatu muuttujien arvot tarkkailujaksolta 2014 SA1 P0b P1b P6 suolta taustaoja laskuoja Pienilähtevä Urpalo Näytekertoja kpl K-aine mg/l 2,5 2,9 2,4 - Sähkönj ms/m 5, ph 4,7 6,7 6,8 - Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l PO 4 -P µg/l NH 4 -N µg/l ,5 Fe µg/l a-chl µg/l Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikat Läntisen Suurisuon pintavalutuskentältä lähtevän (LU1) vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 15 kertaa, joista kolme oli kesän rankkasadenäytteitä. Vuonna 2014 vähälumisen talven takia ei keväällä esiintynyt kevättulvaa, joten kevättulvanäytteitä ei otettu. Veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus erittäin korkea. Vesi oli keskimäärin erittäin hapanta (ph-arvo 4,2). Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. (Taulukko 8) Vuoden 2014 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella Ruunuojassa (P1) oli selvästi korkeammat kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet verrattuna taustaojan (P0) veden laatuun. Ruunuojaan kohdistui huomattavassa määrin hajakuormitusta. Hajakuormitusta ilmentää se, että Ruunuojan typpi- ja fosforipitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin suolta lähtevässä vedessä. Ruunuojan (P1) vesi oli keskimäärin kiintoainepitoista, erittäin tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti.

38 10(12) Taulukko 8. Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset veden laatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2014 LU1 P0 P1 kemiall.käsitt. taustaoja Ruunuoja lähtevä Näytekertoja kpl K-aine mg/l 16 1,6 6,2 Sähkönj ms/m ph 4,2 5,4 6,4 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l Juvainsaarensuon virtahavaintopaikat Juvainsaarensuon tuotantoalueen altaalta lähtevästä (M1) (ei kemiallista käsittelyä) vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 5 kertaa. Veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (Taulukko 9). Juvainsaarensuon tuotantoalueen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (JU1) vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 15 kertaa, joista kolme oli kesän rankkasadenäytteitä. Vuonna 2014 vähälumisen talven takia ei keväällä esiintynyt kevättulvaa, joten kevättulvanäytteitä ei otettu. Veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea. Veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen ja vesi oli keskimäärin erittäin hapanta (ph-arvo 4,5). Rasasenojan (P1) vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella ravinteikasta. Urpalanjoessa sekä Rasasenojan liittymän ylä- (P2) että alapuolella (P3) vesi oli keskimäärin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi ei heikentänyt Urapalanjoen veden laatua.

39 11(12) Taulukko 9. Juvainsaarensuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset veden laatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2014 M1 JU1 P1 P2 P3 Rasasen- Urpalan- Urpalanei kemikal. kemial. oja joki, joki, lähtevä käsit. lähtevä ylempi 1) alempi (2 Näytekertoja kpl K-aine mg/l ,2 7,6 7,9 Sähkönj ms/m 8,5 15 6,5 9,7 9,5 ph 5,8 4,5 6,1 6,7 6,7 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a 5,8 6, Hehk.häv. mg/l k-a 12 7, ) Rasasenojan liittymän yläpuoli 2) Rasasenojan liittymän alapuoli Urpalanjoen sähkökoekalastus 2014 Vapo Oy toteutti vuonna 2014 sähkökoekalatuksen Urpalanjoessa.Urpalanjoessa ja sen valumaalueen latvavesillä sähkökalastettiin yhteensä viidestä koskialueesta Kokonaisuudessaan vuoden 2014 sähkökalastussaalis Urpalanjoesta koostui kuudesta lajista: ahven, hauki, kiiski, kivisimppu, made ja särki. Lisäksi tehtiin näköhavainto taimenesta. Myllyjoesta Säkkisuon laskuojasta saatiin made. Husulan osakaskunnan pohjapadosta ei saatu saalista. Heikkilän pohjapadosta saatiin sähkökalastuksen lajistollisesti runsain saalis eli kaksi haukea, kolme ahventa, made ja neljä kivisimppua. Aittokoskelta saatiin kaksi särkeä ja kiiski, joiden lisäksi oli näköhavainto taimenesta (n. 30 cm) koealueen ulkopuolella. Tuomistonkoskelta saatiin kaksi ahventa, kaksi särkeä ja kivisimppu. Sähkökoekalastuksen tulokset on raportoitu tarkemmin :n raportissa No 2920/14.

40 12(12) 4 Veden laatu Kytöjoen sekä Urpalanjoen havaintopaikoilla vuosina Kytöjoki Tarkastelujaksolla vuosina Huuhansuon turvetuotantoalueen alapuolella olevan Pieni- Urpalo-järven alapuolisen Kytöjoen (P3) veden kiintoainepitoisuus oli alentunut (kuvaajat liitteenä 5). Veden keskimääräinen väriluku ja kokonaistyppipitoisuus ovat hieman nousseet tarkastelujakson aikana. Kytöjoen kokonaisveden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Vuonna 2014 keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot olivat kiintoainetta lukuun ottamatta hieman suurempia kuin vuonna Urpalanjoki Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen alapuolisilla Urpalanjoen havaintopaikoilla P2 ja P3, Rasasen ojan liittymän ylä- ja alapuolella vesi on ollut vuosina keskimäärin laadultaan samanlaista (kuvaajat liitteenä 5). Vedet ovat olleet keskimäärin erittäin tummia, kiintoaine- ja humuspitoisia ja runsaasti rautaa sisältäviä. Ravinnepitoisuuksien perusteella vedet ovat olleet reheviä ja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti. Tarkastelujakson selvästi korkeimmat kiintoaine-, fosforija rautapitoisuudet sekä väriluvut olivat vuonna Veden COD Mn -pitoisuus on hieman laskenut tarkastelujakson alun pitoisuuksista, mutta muilta osin veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Veden kiintoainepitoisuus on kasvanut vuodesta 2010 lähtien molemmilla havaintopaikoilla, mutta vuonna 2014 molempien tarkkailupaikkojen keskimääräinen kiintoainepitoisuus kääntyi laskuun. Molempien havaintopaikkojen keskimääräinen väriluku on laskenut vuodesta 2011 lähtien. Muilta osin tarkkailutulosten perusteella Urpalanjoen veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa 2000-luvulla. LIITTEET 1 Tuotantoalueiden ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartat 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Luumäen kunta, ympäristönsuojelu Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

41 LIITE 1 HUUHANSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Vapo Oy Lappeenrannan kaupungin Kären ja Lensulan kylissä noin 17 km Lappeenrannasta länteen Lappeenranta Kouvola rautatien läheisyydessä Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suuri-Urpalon valuma-alue (9.006) Laskuoja Ruunaanjoki Myllyoja Pieni- Urpalonjärvi Kytöjoki Urpalonjärvi Urpalanjoki Luumäki 33,5 ha 31,5 ha (levossa 31,5 ha) / 0 ha 1998 / 1999 Yksi laskeutusallas, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja sekä reunaojissa lietetaskuja (perustaso) Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) Virtaamamittaus Harva tarkkailu, näytteitä touko-lokakuussa 6 kpl sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla 2 kertaa H1 / laskeutusaltaan alapuoli / Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / ulkopuolisten vesien oja / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1b / oja tuotantoalueen alap. / (V) V=virtahavaintopaikka P2 / Myllyoja, Ylä-Antikkala, silta / (V) J=järvihavaintopaikka P3 / Kytöjoki, Pikku-Urpalon alapuoli, silta / (V)

42 LIITE 1 SÄKKISUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Vapo Oy Luumäen kunnan Askolan, Nurmiaisen, Junttolan ja Toikkalan kylien rajoilla noin 13 km Taavetista itään Lappeenranta-Kouvola rautatien läheisyydessä Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suur-Urpalon valuma-alue (9.006) Laskuoja penkereellä Urpalanjärven pohjoispäästä erotettu uoma Urpalanjoki Luumäki 38,5 ha 38,5 ha (Levossa 38,5 ha) / 0 ha 1996 / 1999 Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja valumavesien ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely (tulossa) Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 104/2012/2, ESAVI Nro 219/2012/ Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen (harvennettu) tarkkailu, näytteenottoväli tammi-joulukuussa 1 kk, kevättulvaaikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Lähtevän veden näytteenottopisteet SA1 / kentältä lähtevä / (tunnus / sijainti / koordinaatit) PUMPPU / kentälle tuleva / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0b / Myllyoja 184, taustapiste / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1b / Myllyoja 185, alap. piste / (V) V=virtahavaintopaikka P6 / Pieni-Urpalo 186 / (J) J=järvihavaintopaikka

43 LIITE 1 JUVAINSAARENSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot / Juvainsaarensuo: Toiminnan harjoittajat Vapo Oy ja Juha Näppi Suoalueiden sijainti Luumäen kunnassa Suomiehen ja Haimilan kylissä Vesistöalueet Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suuri-Urpalan va (9.006). Vesien poistuminen tuotantoalueilta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Rasasenoja Urpalanjoki. Luumäki, Lappeenranta Tuottajakohtaiset tiedot / Juvainsaarensuo, Vapo Oy: Tuotantokelpoinen pinta-ala 63 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 42,5 (tuotannossa 40,5 ha) / 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2003 / 2006 Vesiensuojelurakenteet kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja, reunaojissa lietetaskuja sekä virtaamaa hidastavat rakenteet (ns. Klöven padot) kokoojaojassa. Valumavesien roudattoman ajan kemiallinen käsittely aloitettiin heinäkuun 2012 lopussa. Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 279/11/4, Tuottajakohtaiset tiedot / Juvainsaarensuo, Juha Näppi: Tuotantokelpoiset pinta-alat 27,5 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 27,5 / 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon / 1998 Vesiensuojelurakenteet kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja, reunaojissa lietetaskuja sekä virtaamaa hidastavat rakenteet (ns. Klöven padot) kokoojaojassa sekä ympärivuotinen kemiallinen käsittely Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 124/2012/2,

44 LIITE 1 JUVAINSAARENSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Juvainsaarensuon yhteistarkkailun tiedot: Kuormitustarkkailu Vapo Oy: ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet Vapo Oy: M1 / altaalta lähtevä, ei kemiall. käsitt. / (tunnus / sijainti / koordinaatit) Vapo Oy: PUMPPU / kemiall. käsitt. tuleva / Vapo Oy: JU1 / kemiall. käsit. lähtevä / Virtaamamittaus Vapo Oy: Jatkuvatoiminen vedenpinnankorkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat kolme kertaa vuodessa. Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / Näpin tuotantoalueen yläpuoli / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) J1b / Näpin tuotantoalueen alapuoli / (V) V=virtahavaintopaikka P1 / Rasasenoja, Ojala / J=järvihavaintopaikka (V) P2 / Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän yläpuoli / (V) P3 / Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän alapuoli / (V)

45 LIITE 1 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Luumäen kunnassa Suomiehen kylässä Vesistöalue Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suuri-Urpalan valuma-alue (9.006) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuoja Ruunuoja Urpalanjoki Kunnat, joiden alueella Luumäki lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala kaikkiaan 63,8 ha, josta Vapo Oy:n hallussa 40,9 ha ja Metro-Turve Oy:n hallussa 22,9 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 40,2 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja valumavesien ympärivuotinen kemiallinen käsittely (tulossa) Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 216/2012/2, Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen (harvennettu) tarkkailu, näytteenottoväli kerran kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun L1 / pv-kentälle tuleva / näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) LS1 / pv-kentältä lähtevä / Virtaamamittaus Pintavalutuskentän pumpun käyttötuntimittari / jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittari (kesäajan) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / taustaojapiste / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka P1 / Ruunuoja / (V)

46 H1 P0 P1b P2 P3 LAPPEENRANNAN HUUHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

47 P0 S1 P5 P1 P4 Urpalonjärvi LUUMÄEN SÄKKISUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

48 P2 Hernemaansuo P1 P3 PUMPPU M1/JU1 LUUMÄEN JUVAINSAARENSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

49 P0 PUMPPU LU1 P1 LUUMÄEN LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

50 LIITE 3 HUUHANSUON TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l HUUHAN H ,7 2,6 6,4 6,32 6, HUUHAN H , HUUHAN H , HUUHAN H ,4 5,7 4,3 8,03 6, HUUHAN H ,4 8,09 6, HUUHAN H ,2 4,5 4,4 7,63 6, HUUHAN H ,3 1,8 1,6 9, HUUHAN H ,7 3,4 4 10, HUUHAN H ,1 1,9 1,6 8,75 6,

51 LIITE 3 HUUHANSUON TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *NH4-N *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l HUUHAN P ,7 12 7,05 6, HUUHAN P1b 0.1 1,8 4,8 5,94 6, HUUHAN P ,2 8,4 4,33 5, HUUHAN P ,9 3,7 5,59 6, HUUHAN P ,4 1,6 9,58 7, HUUHAN P1b 0.1 9,7 1,6 8,61 6, HUUHAN P ,9 1,2 4,84 6, HUUHAN P ,7 5,8 4,33 6, HUUHAN P ,6 <0,6 10,5 7,3 60 7, HUUHAN P1b 0.1 3,6 0,6 10 7, HUUHAN P ,1 <0,6 6, HUUHAN P ,2 4 6,45 6,

52 LIITE 4 HUUHANSUON TARKKAILU VUONNA Altaalta lähtevä (H1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Taustapisteen (P0) vesi oli erittäin tummaa sekä kiintoaine- ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle kohtuulliset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) typpi- ja rautapitoisuutta sekä värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni- Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli parempi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2). Veden kiintoaine- ja rautarpitoisuus sekä orgaanisen aineen määrä olivat alhaisempia ja veden väriarvo oli pienempi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2) Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Altaalta lähtevän (H1) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat korkeita. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Altaalta lähtevä (H1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Altaalta lähtevän (H1) veden typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Taustapisteen (P0) vesi oli humuksen tummentamaa ja kiintoainepitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle kohtuulliset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) humus- (COD mn ), typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni-Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli huonompi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2). Veden kiintoaine-, humus-, rauta- ja ravinnepitoisuudet olivat suurempia kuin näytepisteellä P Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Altaalta lähtevän (H1) veden typpipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Altaalta lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Altaalta lähtevän (H1) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Altaalta lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan neutraalia Altaalta lähtevän (H1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (6,8) hieman hapanta. Taustapisteen (P0) vesi oli humuksen tummentamaa. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle kohtuulliset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) humus- (COD mn ), typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni- Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli huonompi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2). Veden kiintoaine-, humus-, rauta- ja ravinnepitoisuudet sekä veden väriluku olivat suurempia kuin näytepisteellä P2.

53 LIITE 3 SÄKKISUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l SAKKI PUMPPU 0.1 4,2 6, SAKKI SA ,2 1,4 4,43 4, SAKKI PUMPPU 0.1 2,4 6, SAKKI SA ,9 9, SAKKI PUMPPU 0.1 2,4 6, SAKKI SA ,4 2 3,86 5, SAKKI PUMPPU 0.1 7,6 6, SAKKI SA ,4 P 1,1 3,65 5, SAKKI PUMPPU 0.1 2, SAKKI SA ,3 1,2 4,93 4, SAKKI SA1 0.1 P 25 4,4 4,25 4, SAKKI PUMPPU 0.1 5,9 6, SAKKI SA ,1 0,01 4,2 5,46 4, SAKKI SA ,79 2,5 5,18 4, SAKKI PUMPPU 0.1 2,8 6, SAKKI SA ,45 5 5,7 4,5 120 ~ SAKKI PUMPPU Ei näytteitä! SAKKI SA1 Ei näytteitä! SAKKI PUMPPU 0.1 3, SAKKI SA ,2 >0,010 2,5 7,13 4, SAKKI PUMPPU 0.1 1,6 6, SAKKI SA ,4 0,08 1,6 5,76 4, SAKKI PUMPPU , SAKKI SA ,8 3,4 0,8 5,3 4, SAKKI PUMPPU 0.1 2,4 6, SAKKI SA ,4 0,45 1,3 5,04 4,

54 LIITE 3 SÄKKISUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *Fe a-chl Mikroskop C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l SAKKI P0b 0.1 0,8 2 8,95 6, SAKKI P1b 0.1 1,1 2,2 11,7 6, SAKKI P0b ,4 8,73 6, SAKKI P1b ,1 3,4 11,6 6, SAKKI P6 1 18, SAKKI P ,1 ks.laus SAKKI P6 1 16, SAKKI P ,7 ks.laus SAKKI P0b 0.1 3,5 2,4 13,4 6, SAKKI P1b 0.1 4,3 1,

55 LIITE 4 SÄKKISUON TARKKAILU VUONNA Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Veden typpipitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi kiintoaine- ja rautapitoisuutta. Fosforin, typen ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Virtaamaa ei voida mitata, koska laskuoja padottaa vettä Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden fosforipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien pintavalutuskenttä ei toiminut. Kentältä lähtevän veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Virtaamaa ei voida mitata, koska laskuoja padottaa vettä Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden fosforipitoisuus oli korkea, kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia ja muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi typpi- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat suuremmat lähtevässä vedessä (SA1) kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Virtaamaa ei voida mitata, koska laskuoja padottaa vettä. Myllyjoessa sijaitsevan taustapisteen (P0b) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle melko kohtuulliset. Säkkisuon alapuolisella näytepisteellä (P1b) vesi oli ravinteikkaampaa kuin kuin yläpuolisella taustapisteellä (P0b). Veden väriluku ja orgaanisen ainaan (COD) pitoisuus olivat pienemmän kuin yläpuolisella taustapisteellä. Veden rautapitoisuus oli kuitenkin selvästi alhaisempi kuin taustapisteellä. Tulosten perusteella ylä- ja alapuolisen näytepisteen tuloksiin vaikuttaa myös hajakuormitus. Myllyjoen alapuolisen näytepisteen (P1b) vesi oli kiintoainepitoista, tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- jarautapitoisuus olivat alhaisia. Veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (4,8) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Veden orgaanisen aineen ja typen pitoisuudet olivat korkeita. Veden fosforipitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Myllyjoessa sijaitsevan taustapisteen (P0b) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Säkkisuon alapuolisella näytepisteellä (P1b) vesi oli ravinteikkaampaa ja humuspitoisempaa (COD) kuin yläpuolisella taustapisteellä (P0b). Veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat pienemmän kuin yläpuolisella taustapisteellä. Veden rautapitoisuus oli kuitenkin selvästi alhaisempi kuin taustapisteellä. Tulosten perusteella ylä- ja alapuolisen näytepisteen tuloksiin vaikuttaa myös hajakuormitus. Myllyjoen alapuolisen näytepisteen (P1b) vesi oli kiintoainepitoista, tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää.

56 LIITE Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (4,5) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat korkeita. Veden fosforipitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden rautapitoisuutta. Kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden (SA1) näytepisteellä ei virtaamaa Säkkisuon alapuolisesta Pieni-Urpalosta (P6) otettiin näytteet 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kokonaissyvyys 5 m ja näkösyvyys 1,0 m). Pintavesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli erittäin paljon a-klorofyllipitoisuutta kohottavaa limalevää. Gonyostomumem semen oli lähes yksinomainen laji Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita. Kiintoaineen ja raudan osalta vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Säkkisuon alapuolisesta Pieni-Urpalosta (P6) otettiin näytteet 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kokonaissyvyys 2 m ja näkösyvyys 0,6 m). Pintavesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea, mutta oli laskenut elokuun tarkkailukertaan verrattuna. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei havaittu limalevää, mutta nielu- ja kultaleviä oli runsaasti Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea. Ravinnepitoisuuksien osalta vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä (SA1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Myllyjoessa sijaitsevan taustapisteen (P0b) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Säkkisuon alapuolisella näytepisteellä (P1b) vesi oli typpi- ja humuspitoisempaa (COD) kuin yläpuolisella taustapisteellä (P0b). Veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuus olivat alhaisempia kuin yläpuolisella taustapisteellä. Tulosten perusteella ylä- ja alapuolisen näytepisteen tuloksiin vaikuttaa myös hajakuormitus. Myllyjoen alapuolisen näytepisteen (P1b) vesi oli kiintoainepitoista, tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli pharvoltaan (4,7) hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi selvästi veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä vähän kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä (SA1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli pharvoltaan (4,5) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi selvästi veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä vähän kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä (SA1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä.

57 LIITE 3 JUVAINSAARENSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l JUVAIN M1 0,1 2,6 7, , , JUVAIN M ,8 83 9,5 6, JUVAIN M1 0,1 3, ,42 6, , JUVAIN M ,4 0, ,4 6, JUVAIN JU1 0,1 5,6 5,7 4,6 15,1 4,3 3, <2 660 <20 <2 3, JUVAIN PUMPPU 0,1 6 5, JUVAIN JU1 0,1 P ,7 3, JUVAIN JU1 0,1 13,4 4, ,2 3,9 9, JUVAIN PUMPPU 0,1 4,8 4, JUVAIN JU1 0, ,7 3, JUVAIN PUMPPU 0,1 8 4, JUVAIN JU1 0,1 12,3 7, ,6 3,8 7, <20 6,5 8, JUVAIN PUMPPU 0,1 6,1 4, JUVAIN JU1 0,1 10, ,8 4, JUVAIN PUMPPU 0, , JUVAIN JU1 0, ,9 3, JUVAIN JU1 0,1 13,9 8,6 36 8,74 5, < JUVAIN PUMPPU 0,1 4,3 4, JUVAIN JU1 0,1 13,5 2, ,4 5, JUVAIN PUMPPU 0,1 8 4, JUVAIN JU1 Ei näytteitä! JUVAIN PUMPPU Ei näytteitä! JUVAIN JU1 0,1 17,1 4, ,2 4, JUVAIN PUMPPU 0, JUVAIN JU1 0,1 10,9 3,4 8 14,4 4,6 6, <20 4,4 3, JUVAIN PUMPPU 0,1 9 5, JUVAIN JU1 0,1 8,2 4, ,5 4,3 6, JUVAIN PUMPPU 0,1 6, JUVAIN JU1 0,1 5,1 1, ,4 4, <20 8, JUVAIN PUMPPU 0,1 2 5, JUVAIN JU1 0,1 4, ,84 5, JUVAIN PUMPPU 0,1 4,8 5, JUVAIN JU1 0,1 5,8 40 4,4 5,18 5, , JUVAIN PUMPPU 0,1 2,8 4, JUVAIN M , ,96 5,

58 LIITE 3 JUVAINSAARENSUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P*NH4-N *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l JUVAIN J1B ,5 4 4,73 6, JUVAIN P ,8 <0,6 3,16 4, JUVAIN P ,1 4 4,5 5, JUVAIN P ,9 13 7,53 6, JUVAIN P ,9 13 7,51 6, JUVAIN J1B 0.1 9,1 5,3 6,28 6, JUVAIN P ,4 <0,6 2,66 5, JUVAIN P ,5 5,8 6, JUVAIN P ,4 7,9 7,22 6, JUVAIN P ,4 8,6 7,19 6, JUVAIN J1B 0.1 7,9 18 7,34 6, JUVAIN P ,8 1,2 3, JUVAIN P ,7 12 9,18 6, JUVAIN P ,5 2 14,3 6, JUVAIN P ,4 2 13,

59 LIITE 4 JUVAINSAARENSUON TARKKAILU VUONNA Vapon suolta lähtevän (M1) veden (ei kemikalointia) kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,4) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Vapon suolta lähtevän (M1) veden (ei kemikalointia) kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat erittäin korkeat. Veden kokonaisfosforin pitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotankoaluen vedeksi laadultaan normaalia Vapon suolta lähtevä (M1) veden (ei kemikalointia) rautapitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia Vapon suolta lähtevä (M1) veden (ei kemikalointia) rautapitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat alhaisia ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen määrää ja fosforipitoisuutta sekä jonkin verran typpipitoisuutta Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän (JU1) veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Myös kiintoainepitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuudet olivat alhaisia, etenkin fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Näpin tuotantoalueen yläpuolisen näytepisteen (P0) vesi oli hapanta, tummaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle alhaisia. Tulosten perusteella Näpin tuotantoalueelta tuleva vesi heikensi laskuojan veden laatua kohottamalla veden värilukua, kiintoaine-, humus-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia. Näpin Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen alapuolella (J1B) vesi oli erittäin tummaa, kiintoainepitoista, runsaasti humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Rasasenojassa (P1) vesi oli erittäin tummaa,humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Urpalanjoen näytepisteillä (P2 ja P3) vedet olivat laadultaan melko samanlaisia. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti Urpalanjoen veden rauta- ja humuspitoisuutta hieman. Urpalanjoen vesi oli Rasasenojan alapuolisella näytepisteellä (P3) erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää, etenkin typpeä oli erittäin runsaasti Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän (JU1) veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Myös kiintoainepitoisuus oli korkea. Veden fosforipitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla, mutta orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,8) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta.

60 LIITE 4 JUVAINSAARENSUON TARKKAILU VUONNA Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden fosforipitoisuus oli alhainen ja kiintoainepitoisuus korkea. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selvästi rautapitoisuutta. Näpin tuotantoalueen yläpuolisen näytepisteen (P0) vesi oli hapanta, tummaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle alhaisia. Tulosten perusteella Näpin tuotantoalueelta tuleva vesi heikensi laskuojan veden laatua kohottamalla ainepitoisuuksia. Näpin Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen alapuolella (J1B) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Rasasenojassa (P1) vesi oli erittäin tummaa,humuspitoista sekä erittäin runsaasti kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Urpalanjoen näytepisteillä (P2 ja P3) vedet olivat laadultaan melko samanlaisia. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti Urpalanjoen ravinnepitoisuuksia. Urpalanjoen vesi oli Rasasenojan alapuolisella näytepisteellä (P3) erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän (JU1) veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Myös kiintoainepitoisuus oli korkea.vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (5,9) hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (5,6) hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (JU1) oli kuiva Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,9) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuoantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforipitoisuutta ja jonkin verran orgaanisen aineen (COD) sekä typen pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta ja laski veden pharvoa Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,6) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selväst rautapitoisuutta ja laski veden ph-arvoa Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD)ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selväst rautapitoisuutta ja laski veden ph-arvoa. Kiintoainepitoisuus oli suolta lähtevässä (JU1) vedessä korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Näpin tuotantoalueen yläpuolisen näytepisteen (P0) vesi oli hapanta, tummaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle alhaisia. Tulosten perusteella Näpin tuotantoalueelta tuleva vesi heikensi laskuojan veden laatua kohottamalla ainepitoisuuksia. Näpin Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen alapuolella (J1B) vesi oli erittäin tummaa, erittäin runsaasti kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta.

61 LIITE 4 JUVAINSAARENSUON TARKKAILU VUONNA 2014 Rasasenojassa (P1) vesi oli erittäin tummaa,humuspitoista sekä erittäin runsaasti kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Urpalanjoen näytepisteillä (P2 ja P3) vedet olivat laadultaan melko samanlaisia. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti Urpalanjoen ravinnepitoisuuksia. Urpalanjoen vesi oli Rasasenojan alapuolisella näytepisteellä (P3) tummaa, kiintoainepitoista ja humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD)ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,1) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selväst rautapitoisuutta ja laski veden ph-arvoa. Kiintoainepitoisuus oli suolta lähtevässä (JU1) vedessä korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea Vesi oli ph-arvoltaan (5,9) hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selväst rautapitoisuutta. Kiintoainepitoisuus oli suolta lähtevässä (JU1) vedessä korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli pharvoltaan (5,8) hapanta. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selväst rautapitoisuutta. Kiintoainepitoisuus oli suolta lähtevässä (JU1) vedessä korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Vapon suolta lähtevän (M1) veden (ei kemikalointia) rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia.

62 LIITE 3 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine*Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l LUUSUU LU , ,6 4, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU , ,8 3,4 7, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU ,2 0, ,1 6, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU , ,16 6, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU , ,3 3, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU1 0.1 P ,9 3, LUUSUU LU ,8 1,3 7,7 57 3,1 9, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU ,1 3, LUUSUU LU ,9 0,22 9,6 74 2,9 5, LUUSUU PUMPPU ,9 5, LUUSUU LU , LUUSUU LU , ,3 3,6 8, LUUSUU PUMPPU 0.1 7,6 6, LUUSUU LU1 Ei näytteitä! LUUSUU PUMPPU Ei näytteitä! LUUSUU LU ,8 0, ,5 3,6 9, LUUSUU PUMPPU 0.1 2,8 6, LUUSUU LU <0,010 5,6 18,4 4, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU ,8 4,5 2,8 4,97 5, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU PUMPPU 0.1 7,6 5, LUUSUU LU ,2 4,5 31 8,

63 LIITE 3 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine*Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l LUUSUU P ,2 2,6 4,99 5, LUUSUU P ,3 6,6 10,6 6, LUUSUU P ,8 0,86 4,58 5, LUUSUU P ,4 7,9 11, LUUSUU P ,7 1,4 5,3 5, LUUSUU P ,6 4 12,8 6,

64 LIITE 3

65 LIITE 4 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) TARKKAILU VUONNA Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph arvoltaan (4,1) erittäin hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuuksia. Veden kemiallinen käsittely alensi myös veden ph-arvoa. Kiintoaine pitoisuus oli suurempi käsittelystä lähtevessä (LU1) vedessä kuin käsittelyyn tulevassa vedessä (Pumppu) Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Kiintoaineen ja typen pitoisuuksien osalta vesi oli laadultaan normaalia turvetuotantoalueen vedeksi. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi jonkin verran kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Veden kemiallinen käsittely nosti lähtevän veden rautapitoisuutta ja alensi pharvoa Suolta lähtevän (LU1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella havaitaan, että näytteenottohetkellä valumavesien kemiallinen käsittely ei ole ollut käynnissä, pitoisuuksissa ei ole tapahtunut muutosta Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeki normaalia. Tulosten perustellaa valumavesien kemiallinen käsittely alensi hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän veden fosforipitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn tulevan veden pitoisuus. Veden kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta. Läntisen Suurisuon taustapisteellä (P0) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti rautaa ja erittäin runsaasti humusta (COD) sisältävää. Vesi oli ojavesille tyypillisesti ravinteikasta. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Ruunuojan (P1) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpipitoisuus oli korkea. Tulosten osalta suolta lähtevä vesi heikensi osaltaan Ruunuojan veden laatua. Ruunuojan vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä, fosforia ja rautaa taustapisteen (P0) veden laatuun verrattuna. Ruunuojaan kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta, jota ilmentää suolta lähtevän veden typpipitoisuutta korkeampi pitoisuus Ruunuojassa. Sekä taustapisteellä (P0) että Ruunuojan (P1) tarkkailupisteellä pitoisuudet pienempiä kuin kevään 2013 tarkkailukerralla Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden typen, fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Tulosten perustellaa valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen ja orgaansien aineen (COD) pitoisuuksia sekä jonkin verran fosforipitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. alensi hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia.. Veden kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta. Tulosten perusteella havaitaan, että kemialliseen käsittelyyn tulevan veden (PUMPPU) näyte ei edusta suolta tulevaa vettä vaan kemikaliia karkaa pumppualtaaseen vääristäen tuloksia. Näytepiste siirretään pumppu altaan toiseen päähän, jotta näyte edustaa suolta tulevaa vettä Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän veden (L1) fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) hapanta Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän veden (L1) kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) hapanta.

66 LIITE 4 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) TARKKAILU VUONNA Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja erityisesti fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittän korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (2,9) erittäin hapanta. Kemialliseen käsittelyyn tulevan veden (PUMPPU) tarkkailupistettä siirrettiin, koska aiemmassa tarkkailupisteessä havaittiin kemikalin vääristävän tuloksia. Kesäkuun tarkkailukerralla näyte kuitenkin otettin vielä vanhasta tarkkailupaikasta, joten puhdistustehotuloksia ei tämän vuoksi rarportoida. Kemialliseen käsittelyyn tulevan (PUMPPU) veden laatu ei edusta tuotantoalueelta tulevaa vettä. Läntisen Suurisuon taustapisteellä (P0) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti rautaa ja erittäin runsaasti humusta (COD) sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Ruunuojan (P1) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti humusta sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta Tulosten osalta suolta lähtevä vesi heikensi osaltaan Ruunuojan veden laatua. Ruunuojan vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä ja fosforia taustapisteen (P0) veden laatuun verrattuna. Ruunuojan rautapitoisuus oli kuitenkin huomattavasti pienempi kuin taustapisteellä (P0). Ruunuojaan kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän veden (L1) kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (4,1) hapanta. Veden fosforipitoisuus oli alhainen. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuudet olivat alhaisia ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittän korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta selvästi ja alensi veden ph-arvoa Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (LU1) oli kuiva Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittän korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta selvästi ja alensi veden ph-arvoa. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittän korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,2) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta selvästi ja alensi veden ph-arvoa. Läntisen Suurisuon taustapisteellä (P0) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti rautaa ja erittäin runsaasti humusta (COD) sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Ruunuojan (P1) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, kiintoainetta ja runsaasti humusta sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta Tulosten osalta suolta lähtevä vesi heikensi osaltaan Ruunuojan veden laatua. Ruunuojan vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä, fosforia ja rautaa taustapisteen (P0) veden laatuun verrattuna.ruunuojaan kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta.

67 LIITE 4 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) TARKKAILU VUONNA Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat korkeita. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi hieman orgaanisen aineen määrää, muilta osin ainepitoisuudet olivat hieman korkeampia käsittelystä lähtevässä (LU1) vedessä kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan hapanta (5,0). Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi vain hieman orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia. Typpipitoisuus oli sama käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä kuin käsittelystä lähtevässä (LU1) vedessä. Kiintoainepitoisuus oli käsittelystä lähtevässä (LU1) vedessä huomattavasti korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä.

68 mg/l mg/l Pt mg/l LIITE 5 Huuhansuon alapuolisen Kytöjoen havaintopaikan (P3) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Kiintoaine Väri Kemiallinen hapenkulutus COD Mn

69 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Huuhansuon alapuolisen Kytöjoen havaintopaikan (P3) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Kokonaistyppi (kok.n) Kokonaisfosfori (kok.p) 1200 Rauta (Fe)

70 mg/l mg/l Pt mg/l LIITE 5 Urpalanjoen Juvainsaarensuolta laskevan Rasasenojan liittymän ylä- ja alapuolisen havaintopaikan veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (P2= yläpuolinen ja P3=alapuolinen näytepiste) Kiintoaine P2 P Väri P2 P3 50 Kemiallinen hapenkulutus COD Mn P2 P3

71 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Urpalanjoen Juvainsaarensuolta laskevan Rasasenojan liittymän ylä- ja alapuolisen havaintopaikan veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (P2= yläpuolinen ja P3=alapuolinen näytepiste) Kokonaistyppi (kok.n) P2 P Kokonaisfosfori (kok.p) P2 P Rauta (Fe)

72 mg/l mg/l Pt mg/l LIITE 5 Säkkisuon alapuolisen Urpalanjoen havaintopaikan (P4) ja vuodesta 2013 lähtien Pieni-Urpalon havaintopaika (P6) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Kiintoaine Väri Kemiallinen hapenkulutus COD Mn

73 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Säkkisuon alapuolisen Urpalanjoen havaintopaikan (P4) ja vuodesta 2013 lähtien Pieni-Urpalon havaintopaika (P6) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Kokonaistyppi (kok.n) Kokonaisfosfori (kok.p) Rauta (Fe)

74 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1282/15 VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 Lappeenrannassa 12. päivänä kesäkuuta 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin T032 (EN ISO/IEC 17025) Telefax

75 2(6) VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Yleistä Karhunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Kouvolan kaupungissa Anjalankoskella Summajoen valuma-alueella (13) ja tarkemmin Summajoen keskiosan valuma-alueella (13.002). Summajoen valuma-alueella sijaitsee myös Haukkasuon turvetuotantoalue. Karhunsuon tuotantoalueen pinta-ala on 355 ha josta vuonna 2014 tuotannossa oli 216,6 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Karhunsuolla on roudattomaan aikaan tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Lohkon 10 (n 50 ha) vedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Karhunsuolta vedet laskevat laskuojaa pitkin Kuoppalanjokeen, josta Enäjärveen ja edelleen Summajokeen. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Kuoppalanjoki on ravinteisuudeltaan rehevä / erittäin rehevä. Vesi on keskimäärin hapanta, tummaa ja kiintoainepitoista. Enäjärven vesi on keskimäärin tummaa, sameaa, kiintoaine-, rauta- ja humuspitoista, hapanta sekä ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksiltaan rehevää. Enäjärven talviaikainen happitilanne on tyypillisesti huono. Kuoppalanjokeen ja Enäjärveen kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Karhunsuon tuotantoalueella oli kesäkuuhun 2014 asti harvennettu ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jossa näytteenottoväli on tammi-joulukuussa neljä viikkoa. Kesäkuusta 2014 lähtien kuormitustarkkailu on ollut tihennetty ympärivuotinen, jolloin näytteenottoväli on marras-huhtikuussa neljä viikkoa ja touko-lokakuussa kaksi viikkoa. Lisäksi kesällä näytteet otetaan ylivirtaamajaksojen yhteydessä kahdesti. Ympärivuotisessa tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee laaja ja suppea analytiikka. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (K1) vedestä ja kentältä lähtevästä (K2) vedestä. Kuormitustarkkailunäytteiden oton yhteydessä otetaan talviaikana näytteet myös kentän ohi johdetusta vedestä (K2b). 2.2 Vesistötarkkailu Karhusuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Kuoppalanjoki / laskuojaliittymän yläpuolinen taustapiste (P0b), Kuoppalanjoki / laskuojaliittymän alapuolinen piste (P1b), Kuoppalanjoki / Saunamäki / maantiesilta (P2) ja Kuoppalanjoki / Jaakkola / maantiesilta (P3). Karhunsuon järvihavaintopaikka sijaitsee Enäjärvessä (P4).

76 Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. (SVYT) haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3(6) 3 Vuoden 2014 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Karhunsuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Karhunsuolla on kesäaikainen (jatkuvatoiminen) mittapadon veden pinnankorkeusmittaus, joka oli vuonna 2014 käytössä touko-lokakuussa. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Karhunsuon tuotantoalueen vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman alhaisempia kuin vuonna Vuoden 2014 keskivalunta l/s/km 2 oli hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna (11,8 l/s/km 2 vuonna 2013). Taulukko 1. Karhunsuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,7 61,0 11,1 0,35 talvikeskiarvo ,4 97,4 11,5 0,45 kevätkeskiarvo ,1 120,6 16,0 0,64 kesäkeskiarvo ,9 43,2 10,0 0,31 syksykeskiarvo ,4 26,9 5,9 0,15 käs.jakson aikana ,4 62,7 10,2 0,34 käs.jakson ulkopuolella ja ,3 57,6 13,0 0,36 tarkkailujakson aikana ,7 61,0 11,1 0,35 Karhunsuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2014 toiminnassa välisenä aikana. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 64 % - fosfori 29 % - typpi 25 % - COD Mn -9 % Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella pintavalutuskenttä toimi kokonaisfosfori (kok.p), kokonaistypen (kok.n) ja orgaanisen aineen (COD Mn ) poiston osalta paremmin kuin vuonna 2013, mutta kiintoaineen poistoteho oli hieman alhaisempi kuin vuonna Keskimääräinen orgaanisen aineen (COD Mn ) pitoisuus oli hieman suurempi pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä (50 mg/l) kuin käsittelyyn pumpattavassa vedessä (43 mg/l).

77 4(6) 3.2 Vesistötarkkailu Karhusuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (K2) vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 20 kertaa, joista kolme oli kesän rankkasadenäytteitä. Vuonna 2014 vähälumisen talven takia ei keväällä esiintynyt kevättulvaa, joten kevättulvanäytteitä ei otettu. Vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (taulukko 2). Vuoden 2014 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella Kuoppalanjoen laskuojaliittymän alapuolella (P1b) vesi oli hieman tummempaa, kiintoaine-, humus-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisempaa kuin laskuojanliittymän yläpuolella (P0b) (taulukko 2). Kuoppalanjoen havaintopaikalla P2 vesi oli hieman tummempaa, humus-, typpi- ja rautapitoisempaa kuin joen ylemmillä havaintopaikoilla. Kuoppalanjoen alimmalla havaintopaikalla P3 ennen Enäjärveä ainoastaan veden typpipitoisuus oli kasvanut, mutta muilta osin veden ainepitoisuudet olivat hieman laskeneet verrattuna ylemmän havaintopaikan (P2) tuloksiin. Kuoppalanjoen kaikilla havaintopaikoilla oli keskimäärin melko runsaasti kiintoainetta, lisäksi vedet olivat erittäin tummia ja runsaasti humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältäviä. Joen vesi oli kauttaaltaan ravinnepitoisuuksiltaan rehevää. Karhunsuon alapuolisen Enäjärven Kotoselän havaintopaikan (P4) näytteet otetaan 1 ja 2 metrin syvyyksistä sekä loppukesällä otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritetään a- klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli vuonna 2014 keskimäärin 3 m ja näkösyvyys oli keskimäärin 0,45 m. Vesipatsaan vesi oli tarkkailutulosten perusteella keskimäärin sameaa, erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti kiintoainetta sisältävää sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 2). Happipitoisuudet pysyivät sekä talvi- että kesäkerrostuneisuuskaudella tydyttävinä. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Heinäkuussa pintavedestä mitatun, levämäärää ilmaisevan a-klorofyllin pitoisuus oli korkea. Näytteen mikroskopoinnin perusteella vedessä ei havaittu limalevää, mutta jonkin verran microcystis aeruginosa sinilevää.

78 Taulukko 2. Karhunsuon virtahavaintopaikkojen ja järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta (6) K2 P0b P1b P2 P3 P4 kentältä Kuoppalanjoki, Kuoppalanjoki, Kuoppalanjoki Kuoppalanjoki Enäjärvi, lähtevä laskuojaliit. laskuojaliit Kotoselkä yläp. alap. Näytekertoja kpl K-aine mg/l 6,9 9,7 9,8 8,8 7,6 7,8 Sähkönj ms/m 5,2 6,6 6,3 6,1 6,8 6,6 ph 6,3 6,8 6,8 6,8 6,9 6,8 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a 3, Hehk.häv. mg/l k-a 1, O 2 mg/l ,6 O 2 % % Sameus FTU ,5 a-chl µg/l Veden laatu Karhunsuon alapuolisessa Enäjärven Kotoselän havaintopaikalla vuosina Karhunsuon alapuolisen Enäjärven Kotoselän havaintopaikan (P4) alusveden (2 m) keskimääräinen happipitoisuus oli laskusuunnassa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, mutta vuodesta 2005 lähtien veden happitilanne on parantunut (kuvaajat liitteenä 5). Vuodesta 2005 vuoteen 2014 alusveden hapenkyllästysaste (%) on ollut melko hyvä. Vesipatsaan keskimääräiset sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet paljon 2000-luvun alkuun asti, mutta kääntyneet vuodesta 2005 lähtien laskuun. Veden keskimääräinen sameusarvo on vuodesta 2009 lähtien vaihdellut jonkin verran. Myös keskimääräiset väriarvot ja humus (COD Mn )-pitoisuudet ovat laskeneet vuosina , mutta kääntyneet sateisena vuotena 2012 taas nousuun. Vuonna 2013 veden väriarvo ja humuspitoisuus laskivat takaisin vuosien tasoon, mutta vuonna 2014 arvot kääntyivät pieneen nousuun. Typpipitoisuudessa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa ja pitoisuus on vaihdellut vuosina µg/l välillä. Rauta- ja fosforipitoisuus ovat laskeneet selvästi vuosina , mutta vuoden 2011 jälkeen pitoisuudet ovat vaihdelleet eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. mitattava levänmäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut jakson aikana 7,4-43 µg/l välillä. Tarkastelujakson korkein a-klorofyllipitoisuus mitattiin loppukesällä A-klorofyllipitoisuus on keskimäärin hieman noussut tarkastelujakson aikana. Tarkkailutu-

79 losten perusteella Enäjärven Kotoselän kokonaisveden laatu on vuosien aikana keskimäärin parantunut. 6(6) LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosina JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolan kaupunki, Ympäristöpalvelut

80 LIITE 1 KARHUNSUON TARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot / Karhunsuo: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vapo Oy 14 km Anjalankosken keskustasta koilliseen Kouvolan kaupungin Anjalankosken Enäjärven ja Sippolan kylissä Vesistöalue Summajoen vesistöalue (13) ja tarkemmin Summajoen keskiosan alue (13.002) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Keräilyojat Kuoppalanjoki Enäjärvi Kunnat, joiden alueella Kouvola lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 244 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 242,8 ha (tuotannossa 216,6 ha)/ 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1997 / 1998 Vesiensuojelurakenteet Pintavalutuskenttä (7 ha), jonne vedet pumpataan laskeutusaltaiden ja jako-ojien kautta, lohko 10 pumpataan ympärivuoden ja muiden alueiden pumppaus roudattomana aikana. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 118/07/1, Tarkkailutiedot / Karhunsuo: Kuormitustarkkailu Tiheä tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti HUOM! Tarkkailu ympärivuotiseksi joulukuusta 2013 lähtien. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet K1 / pv-kentälle tuleva, pumppu / (tunnus / sijainti / koordinaatit) K2 / pv-kentältä lähtevä, keräilyoja / K2b / pv-kentän ohittava, suolta lähtevä / Virtaamamittaus Pintavalutuskentän pumpun käyttötuntimittari / jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0b / Kuoppalanjoki, laskuojan yläp. / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1 b/ Kuoppalanjoki, laskuojan alap. / (V) V=virtahavaintopaikka P2 / Kuoppalanjoki, Saunamäki, maantiesilta / J=järvihavaintopaikka (V) P3 / Kuoppalanjoki, Jaakkola, maantiesilta / (V) P4 / Enäjärvi / (J)

81 K1 K2 pv-kenttä P0b P1b K2b P2 P3 P4 KOUVOLAN KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET