VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014"

Transkriptio

1 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 Valkianjärvensuo 2015 Lappeenrannassa 12. päivänä kesäkuuta 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin T032 (EN ISO/IEC 17025) Telefax

2 SISÄLTÖ Yleistä Vuoden 2014 sää- ja hydrologiset olosuhteet Kaakkois-Suomessa Turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailuyhteenvetoraportit vuodelta 2014 Kesselilän-, Raate- ja Oritsuo / Hiitolanjoen valuma-alue (3) Kiihansuo / Vuoksen valuma-alue (4) Suursuo / Vuoksen valuma-alue (4) Vehkataipaleensuo / Vuoksen valuma-alue (4) Paljasuo / Vuoksen valuma-alue (4) Konnunsuo / Juustilanjoen valuma-alue (5) Lampsansuon / Vilajoen valuma-alue (8) Urpalanjoen (9) valuma-alue (Huuhan-, Säkki-, Juvainsaaren- ja Läntinen Suurisuo) Korpisuo / Vironjoen valuma-alue (11) Karhunsuo / Summajoen valuma-alue (13) Haukkasuo / Summajoen valuma-alue (13) Torvmossen / Kymijoen valuma-alue (14) Leppisuo / Kymijoen valuma-alue (14) Nokeissuo / Kymijoen valuma-alue (14) Lakiasuo / Kymijoen valuma-alue (14) Vehkaojansuo / Nummenjoen valuma-alue (81) Valkianjärvensuo / Suomenlahden rannikkoalue (81)

3 YLEISTÄ Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen turvetuotantoalueiden tai sellaisiksi tulevien soiden kuormitus- ja vesistötarkkailu toteutettiin vuonna 2014 aiempien vuosien tapaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2014 yhteistarkkailuun kuului Vapo Oy:n 22 turvetuotantoaluetta, joista tuotannossa tai tuotantokunnossa oli kaikki 22 aluetta (taulukko 1). Kuormitus- ja vesistönäytteet otettiin :n (SVYT) ympäristönäytteenottoon sertifioitujen näytteenottajien toimesta lukuun ottamatta ohjelman mukaisia kesäaikaisia ylivirtaamajaksojen kuormitusnäytteitä, jotka otettiin tuottajan (Vapo Oy) toimesta. Kaikki em. näytteet analysoitiin :n laboratoriossa (Finas-akkreditoitu laboratorio T32). Tarkkailun kertatulokset on toimitettu myös kuukausiraportteina sähköisesti suokohtaisina Excel-tiedostoina Vapo Oy:lle sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle.

4 Taulukko 1. Yhteistarkkailuun vuonna 2014 kuuluvat turvetuotantoalueet valuma-alueittain Suo (kunta) Valuma-alue Kesselilänsuo (Ruokolahti) Hiitolanjoki (3), Torsanjoen va. (3.053) Raatesuo Hiitolanjoki (3), Sarajoen va. (3.057) (Ruokolahti/Punkaharju) Oritsuo (Ruokolahti) Kiihansuo (Savitaipale) Vuoksi (4), Ala-Saimaan alue (4.112) Suursuo (Taipalsaari) Vehkataipaleensuo (Taipalsaari) Paljasuo (Rautjärvi) Vuoksi (4), Helisevänjoen va. (4.193) Konnunsuo (Lappeenranta) Juustilanjoki (5), Saimaan kanavan alue (5.003) Lampsansuo (Lappeenranta) Vilajoki (8), Korppisen alue (8.003) Huuhansuo (Lappeenranta) Urpalanjoki (9), Suuri-Urpalon va. (9.006) Säkkisuo (Luumäki) Läntinen Suurisuo (Luumäki) Urpalanjoki (9), Urpalanjoen yläosan alue (9.003) Juvainsaarensuo (Luumäki) Hernemaansuo (Luumäki (osana Juvainsaarensuon tarkkailua) EI TARKKAILUA 2014 Korpisuo (Luumäki) Vironjoki (11), Vironjoen yläosan va. (11.004) Karhunsuo (Kouvola) Summajoki (13), Summajoen keskiosan va. (13.002) Haukkasuo (Kouvola) Summajoki (13), Sippolanjoen alue (13.005) Torvmossen (Kotka) Kymijoki (14), Kymijoen suuhaarojen alue (14.111) Leppisuo (Luumäki) Kymijoki (14), Tuohtiaisen Ala-Kivijärven alue (14.191) Nokeissuo (Luumäki) Kymijoki (14), Matalajärven va. (14.194) Lakiasuo (Kouvola) Kymijoki (14), Pasinjoen Hangasjärven va. (14.184) Vehkaojansuo (Kouvola) Nummenjoki (81.006), Nummenjoen valuma-alue (81.006) Valkianjärvensuo (Pyhtää) Suomenlahden rannikkoalue (81), Siltakylänjoen vesistöalue (81.007) Kaikki tämän yhteenvetoraportin sisältämät osaraportit on jaettu Vapo Oy:lle ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Kunnallisille viranomaisille on jaettu kunkin viranomaisen toimialuetta koskevat osaraportit. Kunkin osaraportin jakelu on mainittu raporttien tekstiosioiden lopuilla.

5 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET VUONNA 2014 Vuoden 2014 tammikuu oli Kouvolan Anjalan havaintoasemalla vuosien keskiarvoon verrattuna kylmempi ja vähäsateisempi (taulukko 1). Helmi- maalis- ja huhtikuu olivat keskimääräistä leudompia ja vähä sateisempia. Toukokuun keskilämpötila oli lähellä pidemmän aikavälin keskilämpötilaa. Toukokuu oli kuitenkin merkittävästi sateisempi kuin pitkällä aikavälillä keskimäärin. Kesäkuu oli runsas sateinen. Heinä- syyskuu olivat keskimääräistä lämpöisempiä. Lokakuu oli vähä sateinen ja lämpötilaltaan lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Marras- ja joulukuu olivat leutoja ja sateisuudeltaan melko lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Vuosi 2014 oli keskimäärin huomattavasti lämpöisempi kuin vuosina keskimäärin. Sateisuudeltaan vuosi 2014 oli hieman vuosien keskiarvoa vähäsateisempi. Taulukko 1. Kouvolan Anjalan havaintoaseman ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2014 sekä vuosien keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset 2014) Keskilämpötila ( C) Sademäärä (mm) Tammikuu -8,7-6, Helmikuu -0,6-7, Maaliskuu 1,2-2, Huhtikuu 5,4 3, Toukokuu 10,8 10, Kesäkuu 13,4 14, Heinäkuu 19,9 17, Elokuu 17,1 15, Syyskuu 11,6 10, Lokakuu 4,9 5, Marraskuu 1,6-0, Joulukuu -1,8-4, Keskiarvo 7,0 4, Vuoden 2014 tammikuu oli vähäluminen ja vettä virtasi vesistöissä lauhan vuodenvaihteen myötä ajankohtaan nähden runsaasti. Tammikuun puolivälissä lauha alkutalvi muuttui koviin pakkasiin, jonka seurauksena muodistui routaa ja teräsjäätä. Kuun lopussa jäät olivat kuitenkin keskiarvoa ohuempia. Helmikuun alussa lunta satoi lisää, mutta loppukuun erittäin lauha sää sulatti lumet. Maaliskuu oli poikkeuksellisen vähäluminen. Jäät sulivat etelän järvistä huhtikuun alkupuolella ja maan keskiosasta kuun puolivälin jälkeen, noin 2-4 viikkoa tavallista aiemmin. Huhtikuussa maan etelä- ja keskiosissa routa oli sulanut pinnasta, mutta sitä esiintyi syvemmällä. Toukokuussa Itä-Suomen runsaat sateet nostivat alueen vedenkorkeuksia ja virtaamia. Pintavesien lämpötilat kävivät kuun puolivälissä ajankohtaan nähden korkeissa lukemissa, mutta sään äkillisen viilenemisen ja tuulten myötä vedet jäähtyivät lähelle ajankohdan keskiarvoa. Kesäkuu alkoi lämpimänä, mutta sää viileni kuun puolivälissä ja vedet olivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen kylmiä. Heinäkuun helteet alensivat vesistöjen ja pohjaveden pinnankorkeuksia sekä nostivat vesistöjen pintalämpötiloja kesälle tavanomaiseen tapaan. Elokuun alkupuolella

6 vedet olivat ajankohtaan nähden harvinaisen lämpimiä, mutta kuun puolivälissä alkanut sadejakso jäähdytti pintavesiä yleisesti 6-9 asteella lähelle ajankohdan keskimääräistä lämpötilaa. Järvivesien jäähtyminen pysähtyi syyskuun alkupuolella, mutta kuun lopulla viilentynyt sää jäähdytti vesiä taas huomattavasti. Sateiden vähäisyyden vuoksi vedenkorkeudet olivat syyskuussa pääasiassa laskussa. Kuukauden lopussa vedenpinnat kääntyivät kuitenkin monella järvellä nousuun erityisesti Itä-Suomessa, mutta lokakuu oli jälleen vähäsateinen. Marraskuussa lunta oli keskimääräistä vähemmän. Järvet olivat vielä pääosin avoimina ja veden lämpötila vaihteli nollan ja neljän asteen välillä. Esitetyt säätiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen Kouvolan Anjalan sekä Suomen ympäristökeskuksen hydrologisiin kuukausitiedotteisiin ja vesitilannekatsauksiin.

7 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1283/15 VAPO OY:N HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) VELVOITETARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 Lappeenrannassa 12. päivänä kesäkuuta 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin T032 (EN ISO/IEC 17025) Telefax

8 2(8) VAPO OY:N HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Yleistä Haukkasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kouvolan kaupungissa entisen Anjalankosken ja Valkealan alueella. Alue kuuluu Summajoen valuma-alueeseen (13) ja tarkemmin Sippolanjoen alueeseen (13.005). Summajoen valuma-alueella sijaitsee myös Karhunsuon turvetuotantoalue. Haukkasuon tuotantoalueen pinta-ala on 610,9 ha, josta vuonna 2014 tuotannossa oli 356 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Valumaveden on keväästä 2013 lähtien käsitelty kahdessa kemikalointiyksikkössä. Haukkasuolta vedet laskevat Kiikunjokeen, josta Saveronjokeen, Silmunjokeen ja edelleen Summajokeen linnuntietä 14 km Enäjärven alapuolelle. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Kiikun-, Saveron- ja Silmujoen vedet ovat yleisluonteeltaan tummia, melko runsaasti orgaanista ainetta sisältäviä, ravinteikkaita ja rautapitoisia. Jokiin kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. Kiikunjokeen johdetaan myös yksityisen Kiikunsuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Haukkasuon tuotantoalueella siirryttiin elokuussa 2013 ympärivuotiseen tiheään kuormitustarkkailuun, jossa näytteenottoväli touko-lokakuussa on kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa neljä viikkoa. Lisäksi kesällä näytteet otetaan ylivirtaamajaksojen yhteydessä kahdesti. Tehontarkkailunäytteet otetaan kemiallisiin käsittelyihin tulevasta vedestä (PUMPPU1/PUMPPU2) ja kemiallisista käsittelyistä lähtevästä vedestä (H1/H2). Ympärivuotisessa tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee laaja ja suppea analytiikka. 2.2 Vesistötarkkailu Haukkasuon vesistötarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa: keväällä, kesällä ja syksyllä. Virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Kiikunjoki / Rämälä (P3), Kiikunjoki / Savero (P4), Saveronjoki / Töyrylä (P5), Saveronjoki / Lautala (P6) ja Silmunjoki / Silmunkoski (P7). Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. (SVYT) haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy.

9 3(8) 3 Vuoden 2014 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Haukkasuon kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten ja tuotantoalueen mittakaivon pinnankorkeusmittarin tietojen perusteella. Haukkasuon pohjoisosassa on ympärivuotinen (jatkuvatoiminen) mittapadon veden pinnankorkeusmittari. Suon eteläosassa on käytössä magneettinen määrämittari. Haukkasuon brutto-ominaiskuormitusarvot on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Haukkasuon eteläisen osan vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta alhaisempia kuin vuonna Tuotantoalueen pohjoisosan kokonaistypen osalta vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitusarvo oli korkeampi kuin vuonna 2013, muilta osin vuosi brutto-ominaiskuormitukset olivat alhaisempia kuin edellisenä vuonna. Taulukko 1. Haukkasuon eteläosalle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,5 136,1 12,4 0,17 talvikeskiarvo ,0 159,1 11,7 0,30 kevätkeskiarvo ,7 289,1 19,2 0,33 kesäkeskiarvo ,6 75,6 6,9 0,08 syksykeskiarvo ,0 39,7 6,3 0,04 tarkkailujakson aikana ,5 136,1 12,4 0,17 Taulukko 2. Haukkasuon pohjoisosalle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,2 225,9 23,6 0,25 talvikeskiarvo ,3 549,6 39,9 0,59 kevätkeskiarvo ,1 22,7 7,5 0,04 kesäkeskiarvo ,4 99,6 12,5 0,14 syksykeskiarvo ,6 60,1 12,3 0,06 tarkkailujakson aikana ,2 225,9 23,6 0,25 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään (ESAVI/28/04.08/2011) asettanut Haukkasuon turvetuotantoalueen vesien kemiallisen käsittelyn poistoteholle seuraavat vähimmäisvaatimukset ajanjaksolle : COD Mn 80 %, kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 80 % ja kokonaistyppi 30 %. Muuna aikana tavoitearvot ovat: COD Mn 50 %, kiintoaine 30 % ja kokonaisfosfori 70 %. Puhdistustehot lasketaan käsittelyajan mittausten keskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien.

10 4(8) Haukkasuon eteläisen osan valumavedet käsiteltiin vuonna 2014 ympärivuotisesti kemikaloimalla ( ). Tarkkailutulosten perusteella roudattomana aikana ( ) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine 48% - COD Mn 76 % - fosfori (kok.p) 89 % - typpi (kok.n) 42 % Takkailutulosten perusteella muuna kuin roudattomana aikana ( ja ) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine -27% - COD Mn 49 % - fosfori (kok.p) 55 % - typpi (kok. N) 18 % Tulosten perusteella kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta lupamääräysten roudattomalle ajelle asetetut puhdistustehon vähimmäisvaatimukset saavutettiin. Lupamääräysten puhdistustehon vähimmäisvaatimukset jäivät saavuttamatta kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD Mn ) osalta roudattomana aikana. Kiintoaineen puhdistusteho jäi vain 2 % ja orgaanisen aineen puhdistusteho 4 % lupamääräysten vaatimuksista. Roudattoman ajan ulkopuolella ei saavutettu puhdistustehoille asetettuja tavoitearvoja. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus (17 mg/l) oli roudattoman ajan ulkopuolella korkeampi kuin käsittelyyn tulevan veden keskimääräinen pitoisuus (13,4 mgl). Haukkasuon pohjoisen osan valumavedet käsiteltiin vuonna 2014 ympärivuotisesti kemikaloimalla ( ). Tarkkailutulosten perusteella roudattoman aikana ( ) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine 65 % - COD Mn 78 % - fosfori (kok.p) 80 % - typpi (kok. N) 29 % Takkailutulosten perusteella muuna kuin roudattomana aikana ( ja ) keskimääräiset puhdistustehot olivat: - kiintoaine -3 % - COD Mn 71 % - fosfori (kok.p) 75 % - typpi (kok. N) 24 % Tulosten perusteella kiintoaineen ja fosforin osalta lupamääräysten puhdistustehon vähimmäisvaatimukset saavutettiin roudattomana aikana. Orgaanisen aineen (COD Mn ) ja typen puhdistustehot jäivät roudattomana aikana vain hieman alle lupamääräysten vähimmäisvaatimusten. Roudattoman ajan ulkopuolella ei typen osalta saavutettu puhdistustehoille asetettua tavoitearvoa, mutta orgaanisen aineen (CODMn) ja fosforin osalta tavoitearvot saavutettiin. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus (17 mg/l) oli roudattoman ajan ulkopuolella hieman korkeampi kuin käsittelyyn tulevan veden pitoisuus (16,5 mg/l).

11 5(8) 3.2 Vesistötarkkailu Haukkasuon eteläiseltä kemikalointiasemalta lähtevästä vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 19 kertaa, joista kolme oli kesän rankkasadenäytteitä. Vuonna 2014 vähälumisen talven takia ei keväällä esiintynyt kevättulvaa, joten kevättulvanäytteitä ei otettu. Veden keskimääräinen rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tuotantoalueen pohjoiselta kemikalointiasemalta lähtevästä vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 15 kertaa. Veden keskimääräinen rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli hapanta, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. (taulukko 2) Taulukko 2. Haukkasuon turvetuotantoalueelta lähtevien vesien keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2014 H1 etel. kemiall. käsitt. H2 pohj. kemiall.käsitt. lähtevä lähtevä Näytekertoja kpl K-aine mg/l Sähkönj ms/m ph 3,8 3,7 COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l 4,4 3,5 NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a 7 4,8 Hehk.häv. mg/l k-a 8,8 3,8 Kiikunjoessa sekä Haukkasuon laskuojan ylä- että alapuolella vesi oli vuonna 2014 keskimäärin väriltään erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta (COD Mn ) ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella Kiikunjoen vesi oli rehevää. Tulosten perusteella Haukkasuolta lähtevä vesi kohotti hieman Kiikunjoen kiintoaine- ja selvästi rautapitoisuutta (taulukko 3). Kiikunjoesta tuleva vesi heikensi hieman Saveronjoen veden laatua, mikä ilmeni hieman kohonneena kiintoaine- ja rautapitoisuutena. Kiikunjoesta tuleva vesi laski myös Saveronjoen ph-arvoa. Silmunjoen Silmunkosken havaintopaikalla veden laatu oli hieman huonompi kuin Saveronjoen Lautalan havaintopaikalla. Silmujoen vedessä oli hieman enemmän kiintoainetta, humusta, ravinteita ja rautaa sekä vesi oli hieman tummempaa kuin Saveronjoen Lautalan havaintopaikalla. Silmujoen Silmukosken havaintopaikan vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja

12 humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Haukkasuon alapuolisiin jokiin kohdistuu myös hajakuormitusta. 6(8) Taulukko 3. Haukkasuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta Kiikunjoki, Kiikunjoki, Saveronjoki, Saveronjoki, Silmujoki, Rämälä Savero Töyrylä Lautala Silmukoski Näytekertoja kpl K-aine mg/l Sähkönj ms/m 7,5 12 6,1 9,8 8,2 ph 6,7 5,4 6,3 5,6 6,5 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a Hehk.häv. mg/l k-a Haukkasuon alapuolisen vesistön pohjaeläintutkimus 2014 Näytteet otettiin potkuhaavimenetelmällä Haukkasuon alapuoliselta Likokoskelta, Silmukoskelta ja Myllykoskelta sekä sivuhaarasta Kotirannankoskelta. Ajankohta oli Määritykset ja raportin teki Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Ylimmän näyteaseman Likokosken lajisto oli melko köyhä. Runsaslukuisimmat lajit olivat harvasukamadot. Ekologista tilaa kuvaavien muuttujien perusteella pohjan tilaa voitiin kuvailla huonoksi/välttäväksi. Silmukosken lajisto oli pienillä kivillä melko monipuolinen, mutta isoilla kivillä ja hienojakoisilla pohjilla köyhä. Yleisimmät lajit olivat vesiperhosten ja koskikorennon toukat. Silmukosken pohjan kokonaistila oli tyydyttävä. Myllykoskella pienten kivien lajisto oli monipuolinen, muilla pohjilla yksipuolisempi. Eniten esiintyi vesisiiroja ja harvasukamatoja. Muita tutkimuskohteita runsaammin esiintyi vesiperhos-, koskikorento- ja päivänkorentolajeja. Myllykosken pohjan laatu oli tyydyttävä/hyvä. Vertailualueena toimineen Kotirannankosken lajisto oli köyhä, myöskin pienillä kivillä. Lajisto koostui kotiloista, koskikorennoista, vesiperhosista ja kovakuoriaista. Ekologista tilaa kuvaavat muuttujat luokittivat Kotirannankosken välttävään tilaan.

13 7(8) 3.4 Haukkasuon alapuolisen vesistön piilevätutkimus Kivien piilevätutkimukset toteutettiin kuten muutkin Haukkasuon biologiset tutkimukset Näytteet tutki Ecomonitor Oy. Piilevien määrästä ja lajiston koostumuksesta kertovat indeksit menivät melko lailla ristiin. Likokosken lajisto oli tyypillistä humusvesille. Indeksi osoitti erinomaista tilaa. Silmukosken lajisto oli samanlainen kuin Likoskella, indeksi osoitti erinomaista/hyvää tilaa. Myllykosken piilevät osoittivat hyvää ekologista tilaa. Sivujoen Kotirannankoskessa lajisto oli emäksiselle vesialueelle ominainen. Indeksi sijoittui välttävän ja tyydyttävän rajamaille. 3.5 Silmunjoen sähkökoekalastus 2014 Silmunjoen sähkökalastus toteutettiin Likokoskelta ja Silmunkoskelta saatiin saaliiksi vain yksi hauki. Vuonna 2010 Silmunkoskelta saatiin mm. 3 taimenta. Heinä-elokuussa oli ollut 5 viikon mittainen poikkeuksellinen hellejakso. Ilmeisesti jokivesi oli lämmennnyt liiaksi lohikaloille, joten ne olivat siirtyneet muualle. Myllykoskelta saatiin 8 kivisimppua, 3 madetta, 2 ahventa ja 1 kivennuoliainen yhteensä 228 g. Silmujokeen yhtyvän sivujoen Kotirannankoskesta saatiin kaikkiaan 58 kalaa. Näistä 29 oli kivennuoliaisia, 8 madetta, 6 kivisimppua ja 1 hauki. Kalojen yhteispaino oli 570 g. Kotirannankoskeltakaan ei saatu taimenia kuten 2010 sähkökalastuksessa. Kaikkiaan Silmunjoen ja Kotirannankosken kalasto näyttää heikentyneen vuosien 2005 ja 2010 kalastuksiin verrattuna. Vuonna 2005 saatiin taimenien lisäksi saaliiksi saatiin myös harjuksia. Yksi selittävä tekijä on helteinen kesä ja liian lämmin vesi arvokaloille. Silmunjoen sähkökoekalastuksen tulokset on esitetty tarkemmin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n raportissa No 2921/14. 4 Veden laatu Haukkasuon alapuolisissa Kiikun-, Saveron- ja Silmunjoessa vuosina Haukkasuon turvetuotantoalueen alapuolisten Kiikun- (4 Savero), Saveron- (6 Lautala) ja Silmunjoen (7 Silmukoski) havaintopaikoissa keskimääräinen veden laatu on ollut vuosina melko samanlainen (kuvaajat liitteenä 5). Kiikunjoen veden laatu on ollut tarkastelujaksolla hieman Saveron- ja Silmunjoen havaintopaikkoja heikompi. Kiikunjoessa on ollut keskimäärin enemmän kiintoainetta, typpeä ja ammoniumtyppeä sekä hieman enemmän rautaa kuin Saveron- ja Silmunjoessa. Tarkastelujakson keskimäärin korkeimmat kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet

14 8(8) olivat tarkkailujakson alussa 1990-luvun puolella. Vuonna 1996 on ollut Saveron- ja Silmunjoessa tarkastelujakson selvästi korkeimmat kiintoaine-, rauta- ja fosforipitoisuudet. Kiikunjoen korkeimmat kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat vuonna Jokien veden väriarvot ovat nousseet luvun lopusta vuoteen 2008 asti. Muissakin vesistöissä on havaittu samanlaista väriarvojen kohoamista. Vuosina väriarvoissa on tapahtunut vaihtelua. Kiikunjoen keskimääräinen väriarvo on kohonnut vuodesta 2012 lähtien. Myös kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn =humus) pitoisuus oli hieman kohonnut tarkastelujakson aikana, vuodesta 2011 humuspitoisuus on ollut laskusuunnassa. Havaintopaikkojen typpipitoisuudet ovat vaihdelleet paljon tarkastelujakson aikana. Fosfori- ja rautapitoisuudet ovat keskimäärin lievästi kohonneet viime vuosina. Kohonneista väriarvoista sekä humus-, rauta- ja fosforipitoisuuksista johtuen Kiikun-, Saveron- ja Silmunjokien veden laatu on tarkastelujakson viime vuosina keskimääräisesti lievästi heikentynyt. LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Tarkkailukertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolan kaupunki, Ympäristöpalvelut

15 LIITE 1 HAUKKASUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Kouvolan kaupungissa osin Anjalankosken ja osin Valkealan alueella 1-5 km Utin taajaman eteläpuolella Vesistöalue Summajoen vesistöalueen (13) Sippolanjoen alue (13.005) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuojat - Kiikunjoki Saveronjoki Silmunjoki Summajoki Suomenlahti Kunnat, joiden alueella Kouvola lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 61,6 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 382,7 ha (tuotannossa 352,7 ha)/ 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu 1985 / 1990 tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat sekä valumavesien ympärivuotinen kemiallinen käsittely (kaksi yksikköä etelä- ja pohjoispää) Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 136/2012/2, Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu aloitettu ympärivuotinen tarkkailu, vaikka valumavesien kemikalointi ei ollut vielä valmis. Näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa, marras-maaliskuussa 1 kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopiste Pumppu 1/kemialliseen tuleva eteläinen/ (tunnus / sijainti / koordinaatit) H1/kemiallisesta lähtevä eteläinen/ Pumppu 1/kemialliseen tuleva pohjoinen/ H2/kemiallisesta lähtevä pohjoinen/ Virtaamamittaus Pohjoisosassa jatkuvaitoiminen virtaamamittaus Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa P3 / Kiikunjoki, Rämälä / (V) P4 / Kiikunjoki, Savero / (V) P5 / Saveronjoki, Töyrylä / (V) P6 / Saveronjoki, Lautala / (V) P7 / Silmunjoki, Silmunkoski / (V)

16 KOUVOLAN HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN VESISTÖTARKKAILUPISTEET

17 PUMPPU 2 H2 PUMPPU 1 H1 KOUVOLAN HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMISTUSTARKKAILUPISTEET

18 LIITE 3 HAUKKASUON ETELÄISEN OSAN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l HAUKKA H , ,7 3, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H , , HAUKKA PUMPPU1 Ei näytteitä HAUKKA H ,1 8,6 14,9 4,2 7, <2 6, HAUKKA PUMPPU ,2 6, HAUKKA H , , HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H , ,7 4 9, , HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,3 3, HAUKKA H ,4 9,7 16, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H , ,3 4, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,1 7,9 18,3 3, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1 0.1 P 13 18,9 3, HAUKKA H ,6 5,5 26,8 3,5 9, < ,4 3, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,4 8, , HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H1 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU1 Ei näytteitä! HAUKKA H ,1 9, HAUKKA H , , HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H , , , HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H , ,7 6, HAUKKA PUMPPU HAUKKA H1 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU1 Ei näytteitä! HAUKKA H , ,8 4,6 7, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA PUMPPU ,

19 LIITE 3 HAUKKASUON ETELÄISEN OSAN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l HAUKKA H , ,1 3,7 8, < ,3 5, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H , ,4 3,

20 LIITE 3 HAUKKASUON POHJOISENOSAN TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l HAUKKA H ,2 4, ,1 4, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H2 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU2 Ei näytteitä! HAUKKA H ,1 0,08 4,5 33,9 3,3 3, < ,2 1, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,5 0, ,8 3,9 9, HAUKKA PUMPPU HAUKKA H ,1 12 8,2 18,9 4 5, ,8 2, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,9 2,6 2,7 33,8 3,4 4, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,6 0,01 1,4 36,7 3,3 < < <2 0, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,2 70 8,8 23,3 3,7 9, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,6 1,8 2,6 27,3 3,4 4, < <2 1, HAUKKA PUMPPU ,4 6, HAUKKA H2 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU2 Ei näytteitä! HAUKKA H2 Ei näytteitä! HAUKKA PUMPPU2 Ei näytteitä! HAUKKA H , ,1 3, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,8 0, ,9 3,4 4, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,4 8, ,1 3, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,5 0,79 5,6 30 3, < , HAUKKA PUMPPU , HAUKKA H ,3 5, ,3 4, HAUKKA PUMPPU , HAUKKA PUMPPU ,4 6, HAUKKA H ,1 7,1 9,2 30,3 3,3 9, , HAUKKA PUMPPU HAUKKA H , ,7 3,

21 LIITE 3 HAUKKASUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset: :n tutkimustuloksia, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *NH4-N *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l HAUKKA ,8 83 6,47 6,5 ~ HAUKKA ,5 71 8,23 6,2 ~ HAUKKA , , HAUKKA ,6 43 6,82 6,2 ~ HAUKKA ,0 47 6,23 6,4 ~ HAUKKA ,7 23 8,21 6, HAUKKA ,2 24 9, HAUKKA ,4 15 5,43 6, HAUKKA ,3 20 8,55 6, HAUKKA ,1 25 7,55 6,5 ~ HAUKKA ,3 18 7, HAUKKA , ,9 3, HAUKKA ,1 13 7,97 6, HAUKKA ,8 5,6 14,1 4,5 ~70 5, HAUKKA ,1 6,4 10,9 6,

22 LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Myös veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja pitoisuus oli kohonnut verrattuna edelliseen tarkkailukertaan (13.11). Myös veden kiintoainepitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Veden ammoniumtyppi ja nitraatti-/nitriittityppi pitoisuudet olivat alhaisempia kuin edellisellä tarkkailukerralla, mutta korkeampia kuin vuoden 2013 muilla tarkkailukerroilla.veden sähkönjohtavuus oli korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Lähtevän veden (H1) kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn tulevan (PUMPPU1). Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystästä lähtevän (H2) veden kiintoaine ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (4,5) erittäin hapanta. Veden fosfaattifosfori ja nitraatti- /nitriittityppi pitoisuudet olivat korkeampia kuin edellisillä tarkkailukerroilla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Veden kemiallinen käsittely alensi myös ph-arvoa Suon eteläpuolella kemikalointi ei ollut käynnissä. Näytteet otettu vain suolta lähtevästä vedestä (H1). Suolta lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoaluen vedeksi normaalia. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H2) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus sekä orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valuma veden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä jonkinverran typpipitoisuutta. Veden kemiallinen käsittely alensi ph-arvoa. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus sekä orgaanisen aineen pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja se oli korkeampi kuin aiemmilla tarkkailukerroilla. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valuma veden kemiallinen käsittely alensi veden kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Veden kemiallinen käsittely nosti rautapitoisuutta ja alensi veden ph-arvoa Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus sekä orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (5) hapanta. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Veden typpipitoisuus oli turvetuotantoalueen veden pitoisuudeksi normaali. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Veden kemiallinen käsittely alensi ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus oli erittäin alhainen ja veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli turvetuontantoalueen veden pitoisuudeksi normaali. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia sekä tehokkaasti kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia. Veden kemiallinen käsittely alensi pharvoa Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus sekä orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat alhaisia. Vesi ph-arvoltaan (4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta.

23 LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA 2014 Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden ravinnepitoisuudet (kok.n ja kok. P) sekä orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Veden kiintoainepitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaali. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen ja ravinteiden pitoisuuksia sekä jonkin verran orgaanisen aineen (COD) määrää. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti reilusti rautapitoisuutta. Kiikunjoen Rämälän näytepisteellä (3) (taustapiste) vesi oli erittäin tummaa (veden väriluku ilmoitetaan epävarmana näytteen sameuden takia), runsaasti kiintoainetta ja humusta (COD) sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ph-arvoltaan lähes neutraalia. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi ei heikentänyt Kiikunjoen veden laatua vaan ainepitoisuudet olivat Saveron näytepisteellä (4) alhaisemmat kuin taustapisteellä (3). Saveronjoen Töyrylän näytepisteellä (5) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Tulosten perusteella Kiikunjoesta tuleva vesi heikensi Saveronjoen veden laatua, mikä näkyi suurempina kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuuksina Lautalan (6) näytepisteellä kuin Töyrylän (5) näytepisteellä. Silmunjoen Silmukoskella (7) veden laatu oli hieman huonompi kuin ylemmällä Saveronjoen Lautalan näytepisteellä (6). Veden kiintoaine-, rauta- ja fosforipitoisuudet korkeammat verrattuna Saveronjoen näytepisteen tuloksiin. Vesi oli erittäin tummaa (veden väriluku ilmoitetaan näytteen sameudesta johtuen epävarmana), humuspitoista, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suon eteläpuolelta lähtevän (H1) veden fosfori- ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaa (3,7) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Vesi ph-arvoltaan (4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Veden kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat turvetuotantoalueen vedeksi normaaleja. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti reilusti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi ph-arvoltaan (4,5) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia, erityisesti fosforipitoisuus aleni tehokkaasti. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Kiintoainepitoisuus oli korkempi kemiallisesta käsittelystä (H1) lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa vedessä (PUMPPU1). Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Veden kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti reilusti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta.

24 LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA 2014 Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti reilusti rautapitoisuutta. Kiikunjoen Rämälän näytepisteellä (3) (taustapiste) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta (COD) sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ph-arvoltaan lähes neutraalia. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi Kiikunjoen veden laatua kohottamalla kiintoaine- ja rautapitoisuuksia, mutta veden ravinneja humuspitoisuudet sekä veden väriluku olivat kuitenkin alhaisempia joen Saveron näytepisteellä (4) kuin taustapisteellä (3). Saveronjoen Töyrylän näytepisteellä (5) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli typpipitoisuuden perusteella erittäin rehevää. Tulosten perusteella Kiikunjoesta tuleva vesi heikensi Saveronjoen veden laatua kohottamalla veden kiintoaine-, rauta- ja typpipitoisuutta joen Lautalan näytepisteellä (6). Silmunjoen Silmukoskella (7) veden laatu oli hieman huonompi kuin ylemmällä Saveronjoen Lautalan näytepisteellä (6). Veden kiintoaine-, humus-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat korkeampia verrattuna Saveronjoen näytepisteen tuloksiin. Vesi oli erittäin tummaa, erittäin runsaasti kiintoainetta, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suon eteläpuolelta lähtevän (H1) veden fosfori- ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaa (3,8) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden fosforipitoisuus ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuus olivat erittäin alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti reilusti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (2,7) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti selvästi rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H2) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H1) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (H2) vedestä ei saatu näytettä, koska virtaamaa ei ollut Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suon eteläpuolelta lähtevän (H1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea. Veden fosforipitoisuus oli alhainen ja vesi oli ph-arvoltaan (3,1) erittäin hapanta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,0) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden pharvoa ja nosti rautapitoisuutta.

25 LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA 2014 Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,8) erittäin hapanta. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok. P) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,0) erittäin hapanta. Kiintoaineen ja typen pitoisuudet olivat turvetuontatoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok. P) pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (2,7) erittäin hapanta. Kiintoaineen ja typen pitoisuudet olivat turvetuontatoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Lähtevän veden (H2) typpipitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Kiikunjoen Rämälän näytepisteellä (3) (taustapiste) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta (COD) sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ph-arvoltaan neutraalia. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Typpipitoisuus oli laskenut vuoden kahden ensimmäisen tarkkailukerran tuloksiin verrattuna. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi Kiikunjoen (4) veden laatua kohottamalla selvästi veden kiintoaine- ja rautapitoisuuksia sekä hieman ravinnepitoisuuksia. Kiikunjoen vesi oli myös tummempaa kuin taustapisteellä (3). Kiikunjoen (4) veden rautapitoisuus oli tarkkailujakson korkein, vedessä oli havaittavissa rautasakkaa. Saveronjoen Töyrylän näytepisteellä (5) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti humusta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli fosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevää. Tulosten perusteella Kiikunjoesta tuleva vesi paransi Saveronjoen veden laatua ainepitoisuudet olivat alhaisempia joen Lautalan näytepisteellä (6) kuin Saveronjoen Työrylän näytepisteellä (5). Veden laatu Saveronjoen Lautalan näytepisteellä oli tarkkailujakson parhain. Tulosten perusteella havaitaan, että joessa on tapahtunut vielä kemikaloinnissa käytetyn kemikaalin aiheuttamaa saostusmista ja tästä johtuen veden laatu Lautalan (6) näytepisteellä on parempi kuin aiemmin. Silmunjoen Silmukoskella (7) veden laatu oli hieman huonompi kuin ylemmällä Saveronjoen Lautalan näytepisteellä (6). Veden kiintoaine-, humus-, typpi- ja fosforipitoisuudet olivat korkeampia verrattuna Saveronjoen näytepisteen tuloksiin. Vesi oli erittäin tummaa, kiintoaine- ja humupitoista sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä (PUMPPU 1/H1) ei otettu kuormitustarkkailunäytteitä, koska jälkiselkeytysaltaan ruoppaus käynnissä eikä lähteväävirtamaa ollut.

26 LIITE 4 HAUKKASUON TARKKAILU VUONNA 2014 Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Kiintoaineen ja typen pitoisuuksien osalta vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Lähtevän veden (H2) typpipitoisuus oli sama kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,6) erittäin hapanta. Kiintoaineen ja typen pitoisuudet olivat turvetuontatoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,4) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli turvetuontoalueen vedeksi laadultaan normaalia. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoainepitoisuus oli korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Kiintoaineen ja typen pitoisuudet olivat turvetuontatoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta Suon eteläpuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H1) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi oli pharvoltaan (3,8) erittäin hapanta. Typpipitoisuus oli turvetuontatoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Suon pohjoispuolen kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Lähtevän veden rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Kiintoaine- ja typpipitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedelle normaalilla tasolla. Valumaveden kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän (H2) veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU2) veden. Kemiallinen käsittely alensi veden pharvoa ja nosti rautapitoisuutta.

27 mg/l mg/l Pt mg/l LIITE 5 Haukkasuon alapuolisten Kiikunjoen (4) Saveronjoen (6) ja Silmunjoen (7) havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Kiintoaine Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki Väri Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki Kemiallinen hapenkulutus COD Mn Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki

28 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Haukkasuon alapuolisten Kiikunjoen (4) Saveronjoen (6) ja Silmunjoen (7) havaintopaikkojen veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Kokonaistyppi (kok.n) Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki Kokonaisfosfori (kok.p) Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki Rauta (Fe) Syksyn tarkkailuk Vedessä leijunut Kiikunjoki Saveronjoki Silmujoki

29 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1280/15 URPALANJOEN VALUMA-ALUEELLA (9) SIJAITSEVIEN HUUHAN-, SÄKKI-, JU- VAINSAAREN- JA LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOI- TETARKKAILUJEN YHTEENVETO VUODELTA 2014 Lappeenrannassa 12. päivänä kesäkuuta 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin T032 (EN ISO/IEC 17025) Telefax

30 2(12) URPALANJOEN VALUMA-ALUEELLA (9) SIJAITSEVIEN HUUHAN-, SÄKKI-, JUVAINSAA- REN- JA LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEIDEN KUORMITUS- JA VESISTÖ- TARKKAILUJEN YHTEENVETO VUODELTA Yleistä Urpalanjoen valuma-alueella (9) sijaitsevat Vapo Oy:n Huuhan-, Säkki-, Läntisen Suurisuon ja Juvainsaarensuon turvetuotantoalueet. Juvainsaarensuohon kuuluu myös valmisteluvaiheessa oleva Hernemaansuon turvetuotantoalue. Huuhansuota lukuun ottamatta suot sijaitsevat Luumäen kunnassa. Huuhansuo sijaitsee Lappeenrannan kaupungin alueella. Huuhan- ja Säkkisuon tuotantoalueet sijaitsevat tarkemmin Suuri-Urpalon valuma-alueella (9.006) Urpalonjärven yläpuolella. Huuhansuon valumavedet laskevat Pieni-Urpalonjärven ja Kytöjoen kautta Urpalonjärveen. Säkkisuon valumavedet laskevat pintavalutuskentän kautta Myllyojan Pieni- Urpaloon (vuodesta 2013 lähtien). Läntisen Suurisuon ja Juvainsaarensuon (ja Juvainsaarensuohon kuuluva Hernemaansuo) sijaitsevat alempana Urpalanjoen valuma-alueella, tarkemmin Urpalanjoen yläosan alueella (9.003). Läntisen Suurisuon valumavedet laskevat Ruunuojaa pitkin Urpalanjokeen. Juvainsaarensuon valumavedet laskevat Rasasenojaa pitkin Urpalanjokeen. Hernemaansuon vedet Pieneen Rasaseen. Säkkisuon valumavedet laskevat Pieni-Urpaloon. Tuotantoalueiden tuotantopinta-alat ovat seuraavat (suluissa vuonna 2013 tuotannossa ollut pintaala): Huuhansuo 29,5 ha (50,1 ha), Säkkisuo 38,2 ha (58,7 ha), Läntinen Suurisuo 39,4 ha (53,1 ha) ja Juvainsaarensuo 42,4 ha (53,1 ha). Juvainsaarensuon Hernemaansuo oli vuonna 2014 valmisteluvaiheessa (16,1 ha). Tuotantoa oli vuonna 2014: Huuhansuolla , Juvainsaarensuolla , Säkkisuolla ja Läntisellä Suurisuolla Huuhansuon tuontoalueella vesiensuojelun tasona on perustaso (laskeutusallas). Vapon Juvainsaarensuolla ja Näpin Juvainsaarensuolla otettiin vuonna 2012 käyttöön valumavesien kemiallinen käsittely roudattomana aikana. Säkkisuolle valmistui keväällä 2013 pintavalutuskenttä, jonne valumavedet pumpataan ympärivuotisesti. Läntisellä suurellasuolla valuma-vedet on johdettu toukokuusta 2013 lähtien ympärivuotiseen kemialliseen käsittelyyn. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Pieni-Urpalonjärven ja Urpalonjärven vedet ovat yleisluonteeltaan humuksen tummentamia, sameita ja ravinnepitoisuuksiltaan reheviä. Vedenlaatu on tyypillisesti välttävä. Urpalanjoen vesi on yleisluonteeltaan ravinteikasta, sameaa, kiintoainepitoista ja humuksen tummentamaa. Vedenlaatu on yläjuoksulla tyypillisesti välttävä tai huono ja alajuoksulla tyydyttävä. Urpalonjärviin ja Urpalanjokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Kirkkojoen kautta Urpalanjokeen laskevat myös Luumäen Taavetin jätevedenpuhdistamon vedet

31 3(12) 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Vapo Oy:n Juvainsaarensuon tuotantoalueella on tiheä kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on touko-lokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Juvainsaarensuon kuormitustarkkailunäytteet otettiin altaalta lähtevästä (M1) vedestä ja roudattomana aikana kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMPPU) ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (JU1) vedestä. Läntisen Suurisuon tuotantoalueella on harvennettu ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on tammi-joulukuussa yksi kuukausi. Läntisen Suurisuon näytteet on otettu kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMPPU) ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (LU1) vedestä. Ympärivuotisessa tarkkailussa olevilta tuotantoalueilta otetaan lisäksi näytteet kevättulva-aikana yhden kerran viikossa 2-3 viikon ajan sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Ympärivuotisessa tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee laaja ja suppea analytiikka. Huuhansuon tuotantoalueella on harva kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on toukolokakuussa neljä viikkoa. Lisäksi otetaan näytteet kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Huuhansuolla kuormitustarkkailunäyte otetaan altaalta lähtevästä (H1) vedestä. Säkkisuon tuotantoalueella on ympärivuotinen kuormitustarkkailu ja näytteenottoväli on tammijoulukuussa yksi kuukausi. Säkkisuon kuormitustarkkailunäytteet on otettu pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU) ja kentältä lähtevästä (SA1). 2.2 Vesistötarkkailu Huuhansuon virtahavaintopaikat ovat: ulkopuolisten vesien oja (P0), laskuoja tuotantoalueen alapuolella (P1b), Myllyoja (P2) ja Kytöjoki (P3). Säkkisuon virtahavaintopaikat ovat: ulkopuolisten vesien laskuoja (P0b) ja laskuoja (P1b). Järvihavaintopaikka on Pieni-Urpalo (P6) Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikat ovat: taustaojapiste (P0) ja Ruunuoja (P1). Juvainsaarensuon virtahavaintopaikat ovat: Juha Näpin tuotantoalueen yläpuoli (P0), Juha Näpin tuotantoalueen alapuoli (J1b), Rasasenoja (P1), Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän yläpuoli (P2) ja Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän alapuoli (P3). Hernemaansuon virtahavaintopaikka on Hernemaansuon laskuoja (P4) ja järvipiste on Pieni-Rasanen (P5). Hernemaansuon havaintopaikat eivät olleet tarkkailussa vuonna Urpalanjoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden tarkkailuihin ei kuulu järvihavaintopaikkoja lukuun ottamatta Hernemaansuon havaintopaikkaa Pieni-Rasasella (ei tarkkailussa vuonna 2014).

32 4(12) Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. (SVYT) haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3 Vuoden 2014 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Huuhansuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta (marras-huhtikuu) kuormituksesta on laskettu Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen avulla. Huuhansuolla on kesäaikainen (jatkuvatoiminen) mittapadon veden pinnankorkeusmittaus, joka oli vuonna 2014 käytössä touko-lokakuussa. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Säkkisuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Suolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta, vaan virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Juvainsaarensuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Juvainsaarensuolla on ympärivuotinen (jatkuvatoiminen) mittapadon veden pinnankorkeusmittaus. Läntisellä Suurisuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Läntisellä Suurisuolla on ympärivuotinen (jatkuvatoiminen) mittapadon veden pinnankorkeusmittari. Huuhansuon tuotantoalueen brutto-ominaiskuormitukset vuoden 2014 osalta olivat suuremmat kuin vuonna 2013 (taulukko 1). Vuoden 2014 keskivalunta (13,4 l/s/km 2 ) oli samaa suuruusluokkaa vuoden 2013 keskivalunnan (13,9 l/s/km 2 ) kanssa. Taulukko 1. Huuhansuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,4 168,2 20,6 0,56 talvikeskiarvo ,2 93,7 10,1 0,26 kevätkeskiarvo ,5 861,2 51,2 2,35 kesäkeskiarvo ,1 122,3 26,0 0,55 syksykeskiarvo ,4 11,8 5,5 0,08 tarkkailujakson aikana ,6 275,0 31,2 0,93 tarkkailujakson ulkop ja ,6 67,6 10,6 0,22

33 5(12) Taulukossa 2 on esitetty Säkkisuon tuotantoalueen vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitukset. Koska tuotantoalueella alkoi ympärivuotinen tarkkailu vasta keväällä 2013, ei aiemmilta vuosilta ole kuormitusarvoja raportoitu. Taulukko 2. Säkkisuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,6 9,6 13,2 1,02 talvikeskiarvo ,2 11,7 23,1 1,0 kevätkeskiarvo ,8 12,7 10,0 1,3 kesäkeskiarvo ,1 9,2 7,8 1,4 syksykeskiarvo ,7 2,5 5,7 0,2 käs.jakson aikana ,6 9,6 13,2 1,0 tarkkailujakson aikana ,6 9,6 13,2 1,0 Säkkisuon valumavesien pintavalutuskenttä käsittely oli vuonna 2014 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten keskimääräisten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 26 % - COD Mn -158 % - kok.p -784 % - kok.n -6 % Tulosten perusteella pintavalutuskenttä poisti vain vähän kiintoainetta, mutta muilta osin pintavalutuskentästä irtosi mm. orgaanista ainetta ja ravinteita ja näin ollen puhdistustehot ovat negatiivisia. Pintavalutuskenttä on uusi ja on toiminnassa vasta toista vuotta, joten kenttä ei vielä toimi kunnolla. Juvainsaaren tuotantoalueen brutto-ominaiskuormitukset olivat vuoden 2014 osalta hieman alhaisemmat kuin vuonna 2013 (taulukko 3). Vuoden 2014 keskivalunta (19,3 l/s/km 2 ) oli myös pienempi kuin edellisen vuoden keskivalunta (30,7 l/s/km 2 ).

34 6(12) Taulukko 3. Juvainsaarensuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,3 359,8 20,8 0,92 talvikeskiarvo ,7 516,9 21,4 1,25 kevätkeskiarvo ,8 328,3 23,3 0,55 kesäkeskiarvo ,3 376,7 17,0 0,35 syksykeskiarvo ,5 189,9 21,8 1,26 käs.jakson aikana ,7 326,7 19,9 0,69 käs.jakson ulkopuolella ja ,7 410,0 22,0 1,28 Juvainsaarensuon lupapäätöksen (ESAVI/435/04.08/2010, ) mukaan kemiallisen käsittelyn puhdistustehot on oltava välisenä aikana toimintahäiriöiden mukaiset päästöt mukaan lukien vähintään: COD Mn 60 %, kok.p 80 % ja kok.n 20 %. Juvainsaarensuon valumavesien kemikalointi oli vuonna 2014 käytössä Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella käsittelyjakson aikana poistotehot olivat: - kiintoaine -22 % (ei puhdistustehovaatimusta) - COD Mn 76 % - kok.p 73 % - kok.n 42 % Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli hieman suurempi kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä verrattuna käsittelyyn pumpattavaan veteen. Vuonna 2014 käsittelyyn tulevan veden kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin alhaisia. Vuonna 2014 Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja kokonaistypen (kok.n) osalta lupamääräysten puhdistustehovaatimukset saavutettiin. Kokonaisfosforin (kok.p) osalta lupamääräyksessä asetettua puhdistustehovaatimusta ei saavutettu. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräinen fosforipitoisuus (34 µg/l) oli alhainen. Kemiallinen käsittely toimi paremmin kuin vuonna Läntisen Suurisuon tuotantoalueen vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman alhaisemmat kuin vuonna 2013 (taulukko 5). Tuotantoalueen vuoden 2014 keskivalunta (14,9 l/s/km 2 ) oli myös hieman alhaisempi kuin edellisen vuoden keskivalunta (16,4 l/s/km 2 ).

35 7(12) Taulukko 5. Läntiselle Suurisuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,9 252,2 25,4 0,41 talvikeskiarvo ,8 171,4 12,0 0,33 kevätkeskiarvo ,3 241,6 17,3 0,31 kesäkeskiarvo ,1 134,6 9,0 0,11 syksykeskiarvo ,9 82,7 60,5 0,75 käs.jakson aikana ,9 252,2 25,4 0,41 tarkkailujakson aikana ,9 252,2 25,4 0,41 Läntisen Suurisuon lupapäätöksen (ESAVI/419/04.08/2010, ) mukaan kemiallisen käsittelyn puhdistustehot on oltava välisenä aikana toimintahäiriöiden mukaiset päästöt mukaan lukien vähintään: kiintoaine 50 %, COD Mn 80 %, kok.p 80 % ja kok.n 30 %. Muina aikoina tavoitearvot ovat: kiintoaine 30 %, COD Mn 50 % ja kokonaisfosfori 70 %. Suurisuon valumavesien kemiallinen käsittely oli vuonna 2014 toiminnassa ympäri vuoden. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella roudattomana aikana poistotehot olivat: - kiintoaine -43 % - COD Mn 47 % - typpi 5 % - fosfori 46 % Talviaikaiset poistotehot olivat: - kiintoaine -17 % - COD Mn -15 % - typpi 1 % - fosfori 30 % Roudattomana aikana keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli selvästi suurempi kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä verrattuna käsittelyyn pumpattavaan veteen. Keskimääräiset puhdistustehot olivat orgaanisen aineen (COD Mn ) ja kokonaisfosforin (kok.p) osalta heikommat kuin vuonna Lupamääräysten mukaisia puhdistustehovaatimuksia ei saavutettu. Talviaikana keskimääräiset kiintoaineen ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat suurempia kemiallisesta käsittelystä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa vedessä. Talviaikaisia puhdistustehojen tavoitearvoja ei saavutettu.

36 8(12) 3.2 Vesistötarkkailu Huuhansuon virtahavaintopaikat Huuhansuolta altaalta lähtevästä (H1) vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 9 kertaa, joista kolme oli kesän rankkasadenäytteitä. Vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (Taulukko 6). Vuoden 2014 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi laskuojan (P1b) veden laatua kohottamalla värilukua, rauta- ja typpipitoisuuksia sekä hieman orgaanisen aineen (COD Mn ) ja fosforin pitoisuuksia. Laskuojan veden ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuullisia. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa tarkkailujaksolla 2014 vesi oli keskimäärin tummaa, runsaasti humusta (COD Mn ) ja rautaa sisältävää. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa veden laati oli korkeampien ainepitoisuuksien takia huonompaa kuin suolta lähtevässä laskuojassa (P1b). Kytöjoessa (P3) Pieni-Urpalon alapuolella vesi oli keskimäärin tummaa, runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) perusteella rehevää. Veden laatu oli Pieni- Urpalon alapuolella Kytöjoessa keskimäärin huonompi kuin Myllyojassa ennen Pieni-Urpaloa korkeammista ravinne- ja rautapitoisuuksista johtuen. Taulukko 6. Huuhansuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2014 H1 P0 P1b P2 P3 suolta lähtevä taustaoja laskuoja Myllyoja Kytöjoki Näytekertoja kpl K-aine mg/l 11 4,7 2,3 3,4 4,5 Sähkönj ms/m 8 9 8,2 5,2 5,5 ph 6,6 7 6,8 6,5 6,5 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l NH 4 -N µg/l Säkkisuon virtahavaintopaikat Säkkisuolta altaalta lähtevästä (SA1) vedestä otettiin vuonna 2014 näytteet 13 kertaa, joista kaksi oli kesän rankkasadenäytteitä. Vuonna 2014 vähälumisen talven takia ei keväällä esiintynyt kevättulvaa, joten kevättulvanäytteitä ei otettu. Veden keskimääräiset orgaanisen aineen (COD Mn ), typen- ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita. Veden keskimääräinen kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli keskimäärin hapanta (ph-arvo 4,7) (taulukko 7).

37 9(12) Vuoden 2014 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella laskuojassa (P1) oli keskimäärin selvästi korkeampi typpipitoisuus kuin taustaojassa (P0). Muilta osin laskuojan ja taustaojan veden laadut olivat hyvin samankaltaisia. Laskuojaan kohdistui huomattavassa määrin hajakuormitusta, joten turvetuotannon vaikutusta veden laatuun on vaikea erottaa. Pieni-Urpalon (P6) tarkkailupisteellä vesi oli ravinne- (kok.n ja kok.p) ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevää. Taulukko 7. Säkkisuon virtahavaintopaikkojen ja vesistötarkkailupaikan keskimääräiset veden laatu muuttujien arvot tarkkailujaksolta 2014 SA1 P0b P1b P6 suolta taustaoja laskuoja Pienilähtevä Urpalo Näytekertoja kpl K-aine mg/l 2,5 2,9 2,4 - Sähkönj ms/m 5, ph 4,7 6,7 6,8 - Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l PO 4 -P µg/l NH 4 -N µg/l ,5 Fe µg/l a-chl µg/l Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikat Läntisen Suurisuon pintavalutuskentältä lähtevän (LU1) vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 15 kertaa, joista kolme oli kesän rankkasadenäytteitä. Vuonna 2014 vähälumisen talven takia ei keväällä esiintynyt kevättulvaa, joten kevättulvanäytteitä ei otettu. Veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus erittäin korkea. Vesi oli keskimäärin erittäin hapanta (ph-arvo 4,2). Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. (Taulukko 8) Vuoden 2014 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella Ruunuojassa (P1) oli selvästi korkeammat kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet verrattuna taustaojan (P0) veden laatuun. Ruunuojaan kohdistui huomattavassa määrin hajakuormitusta. Hajakuormitusta ilmentää se, että Ruunuojan typpi- ja fosforipitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin suolta lähtevässä vedessä. Ruunuojan (P1) vesi oli keskimäärin kiintoainepitoista, erittäin tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti.

38 10(12) Taulukko 8. Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset veden laatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2014 LU1 P0 P1 kemiall.käsitt. taustaoja Ruunuoja lähtevä Näytekertoja kpl K-aine mg/l 16 1,6 6,2 Sähkönj ms/m ph 4,2 5,4 6,4 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l Juvainsaarensuon virtahavaintopaikat Juvainsaarensuon tuotantoalueen altaalta lähtevästä (M1) (ei kemiallista käsittelyä) vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 5 kertaa. Veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (Taulukko 9). Juvainsaarensuon tuotantoalueen kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (JU1) vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 15 kertaa, joista kolme oli kesän rankkasadenäytteitä. Vuonna 2014 vähälumisen talven takia ei keväällä esiintynyt kevättulvaa, joten kevättulvanäytteitä ei otettu. Veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea. Veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli alhainen ja vesi oli keskimäärin erittäin hapanta (ph-arvo 4,5). Rasasenojan (P1) vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella ravinteikasta. Urpalanjoessa sekä Rasasenojan liittymän ylä- (P2) että alapuolella (P3) vesi oli keskimäärin tummaa, kiintoaine- ja humuspitoista ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi ei heikentänyt Urapalanjoen veden laatua.

39 11(12) Taulukko 9. Juvainsaarensuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset veden laatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2014 M1 JU1 P1 P2 P3 Rasasen- Urpalan- Urpalanei kemikal. kemial. oja joki, joki, lähtevä käsit. lähtevä ylempi 1) alempi (2 Näytekertoja kpl K-aine mg/l ,2 7,6 7,9 Sähkönj ms/m 8,5 15 6,5 9,7 9,5 ph 5,8 4,5 6,1 6,7 6,7 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a 5,8 6, Hehk.häv. mg/l k-a 12 7, ) Rasasenojan liittymän yläpuoli 2) Rasasenojan liittymän alapuoli Urpalanjoen sähkökoekalastus 2014 Vapo Oy toteutti vuonna 2014 sähkökoekalatuksen Urpalanjoessa.Urpalanjoessa ja sen valumaalueen latvavesillä sähkökalastettiin yhteensä viidestä koskialueesta Kokonaisuudessaan vuoden 2014 sähkökalastussaalis Urpalanjoesta koostui kuudesta lajista: ahven, hauki, kiiski, kivisimppu, made ja särki. Lisäksi tehtiin näköhavainto taimenesta. Myllyjoesta Säkkisuon laskuojasta saatiin made. Husulan osakaskunnan pohjapadosta ei saatu saalista. Heikkilän pohjapadosta saatiin sähkökalastuksen lajistollisesti runsain saalis eli kaksi haukea, kolme ahventa, made ja neljä kivisimppua. Aittokoskelta saatiin kaksi särkeä ja kiiski, joiden lisäksi oli näköhavainto taimenesta (n. 30 cm) koealueen ulkopuolella. Tuomistonkoskelta saatiin kaksi ahventa, kaksi särkeä ja kivisimppu. Sähkökoekalastuksen tulokset on raportoitu tarkemmin :n raportissa No 2920/14.

40 12(12) 4 Veden laatu Kytöjoen sekä Urpalanjoen havaintopaikoilla vuosina Kytöjoki Tarkastelujaksolla vuosina Huuhansuon turvetuotantoalueen alapuolella olevan Pieni- Urpalo-järven alapuolisen Kytöjoen (P3) veden kiintoainepitoisuus oli alentunut (kuvaajat liitteenä 5). Veden keskimääräinen väriluku ja kokonaistyppipitoisuus ovat hieman nousseet tarkastelujakson aikana. Kytöjoen kokonaisveden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Vuonna 2014 keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot olivat kiintoainetta lukuun ottamatta hieman suurempia kuin vuonna Urpalanjoki Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen alapuolisilla Urpalanjoen havaintopaikoilla P2 ja P3, Rasasen ojan liittymän ylä- ja alapuolella vesi on ollut vuosina keskimäärin laadultaan samanlaista (kuvaajat liitteenä 5). Vedet ovat olleet keskimäärin erittäin tummia, kiintoaine- ja humuspitoisia ja runsaasti rautaa sisältäviä. Ravinnepitoisuuksien perusteella vedet ovat olleet reheviä ja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti. Tarkastelujakson selvästi korkeimmat kiintoaine-, fosforija rautapitoisuudet sekä väriluvut olivat vuonna Veden COD Mn -pitoisuus on hieman laskenut tarkastelujakson alun pitoisuuksista, mutta muilta osin veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Veden kiintoainepitoisuus on kasvanut vuodesta 2010 lähtien molemmilla havaintopaikoilla, mutta vuonna 2014 molempien tarkkailupaikkojen keskimääräinen kiintoainepitoisuus kääntyi laskuun. Molempien havaintopaikkojen keskimääräinen väriluku on laskenut vuodesta 2011 lähtien. Muilta osin tarkkailutulosten perusteella Urpalanjoen veden laadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa 2000-luvulla. LIITTEET 1 Tuotantoalueiden ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartat 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosilta JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Luumäen kunta, ympäristönsuojelu Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

41 LIITE 1 HUUHANSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Vapo Oy Lappeenrannan kaupungin Kären ja Lensulan kylissä noin 17 km Lappeenrannasta länteen Lappeenranta Kouvola rautatien läheisyydessä Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suuri-Urpalon valuma-alue (9.006) Laskuoja Ruunaanjoki Myllyoja Pieni- Urpalonjärvi Kytöjoki Urpalonjärvi Urpalanjoki Luumäki 33,5 ha 31,5 ha (levossa 31,5 ha) / 0 ha 1998 / 1999 Yksi laskeutusallas, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja sekä reunaojissa lietetaskuja (perustaso) Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) Virtaamamittaus Harva tarkkailu, näytteitä touko-lokakuussa 6 kpl sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla 2 kertaa H1 / laskeutusaltaan alapuoli / Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / ulkopuolisten vesien oja / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1b / oja tuotantoalueen alap. / (V) V=virtahavaintopaikka P2 / Myllyoja, Ylä-Antikkala, silta / (V) J=järvihavaintopaikka P3 / Kytöjoki, Pikku-Urpalon alapuoli, silta / (V)

42 LIITE 1 SÄKKISUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vesistöalue Vesien poistuminen tuotantoalueelta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala Tuotannossa tai tuotantokunnossa / valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Vapo Oy Luumäen kunnan Askolan, Nurmiaisen, Junttolan ja Toikkalan kylien rajoilla noin 13 km Taavetista itään Lappeenranta-Kouvola rautatien läheisyydessä Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suur-Urpalon valuma-alue (9.006) Laskuoja penkereellä Urpalanjärven pohjoispäästä erotettu uoma Urpalanjoki Luumäki 38,5 ha 38,5 ha (Levossa 38,5 ha) / 0 ha 1996 / 1999 Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja valumavesien ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely (tulossa) Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 104/2012/2, ESAVI Nro 219/2012/ Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen (harvennettu) tarkkailu, näytteenottoväli tammi-joulukuussa 1 kk, kevättulvaaikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Lähtevän veden näytteenottopisteet SA1 / kentältä lähtevä / (tunnus / sijainti / koordinaatit) PUMPPU / kentälle tuleva / Virtaamamittaus Jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0b / Myllyoja 184, taustapiste / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1b / Myllyoja 185, alap. piste / (V) V=virtahavaintopaikka P6 / Pieni-Urpalo 186 / (J) J=järvihavaintopaikka

43 LIITE 1 JUVAINSAARENSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot / Juvainsaarensuo: Toiminnan harjoittajat Vapo Oy ja Juha Näppi Suoalueiden sijainti Luumäen kunnassa Suomiehen ja Haimilan kylissä Vesistöalueet Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suuri-Urpalan va (9.006). Vesien poistuminen tuotantoalueilta Kunnat, joiden alueella lähivaikutusvesialue sijaitsee Rasasenoja Urpalanjoki. Luumäki, Lappeenranta Tuottajakohtaiset tiedot / Juvainsaarensuo, Vapo Oy: Tuotantokelpoinen pinta-ala 63 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 42,5 (tuotannossa 40,5 ha) / 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 2003 / 2006 Vesiensuojelurakenteet kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja, reunaojissa lietetaskuja sekä virtaamaa hidastavat rakenteet (ns. Klöven padot) kokoojaojassa. Valumavesien roudattoman ajan kemiallinen käsittely aloitettiin heinäkuun 2012 lopussa. Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 279/11/4, Tuottajakohtaiset tiedot / Juvainsaarensuo, Juha Näppi: Tuotantokelpoiset pinta-alat 27,5 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 27,5 / 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon / 1998 Vesiensuojelurakenteet kaksi laskeutusallasta, sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, ulkopuolisten vesien eristysoja, reunaojissa lietetaskuja sekä virtaamaa hidastavat rakenteet (ns. Klöven padot) kokoojaojassa sekä ympärivuotinen kemiallinen käsittely Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 124/2012/2,

44 LIITE 1 JUVAINSAARENSUON VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Juvainsaarensuon yhteistarkkailun tiedot: Kuormitustarkkailu Vapo Oy: ympärivuotinen tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa, marras-huhtikuussa 1 kk, kevättulva-aikaan kerran viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet Vapo Oy: M1 / altaalta lähtevä, ei kemiall. käsitt. / (tunnus / sijainti / koordinaatit) Vapo Oy: PUMPPU / kemiall. käsitt. tuleva / Vapo Oy: JU1 / kemiall. käsit. lähtevä / Virtaamamittaus Vapo Oy: Jatkuvatoiminen vedenpinnankorkeusmittaus (ympärivuotinen) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat kolme kertaa vuodessa. Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / Näpin tuotantoalueen yläpuoli / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) J1b / Näpin tuotantoalueen alapuoli / (V) V=virtahavaintopaikka P1 / Rasasenoja, Ojala / J=järvihavaintopaikka (V) P2 / Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän yläpuoli / (V) P3 / Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän alapuoli / (V)

45 LIITE 1 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) VELVOITETARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot: Toiminnan harjoittaja Vapo Oy Suon sijainti Luumäen kunnassa Suomiehen kylässä Vesistöalue Urpalanjoen vesistöalueen (9) Suuri-Urpalan valuma-alue (9.006) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Laskuoja Ruunuoja Urpalanjoki Kunnat, joiden alueella Luumäki lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala kaikkiaan 63,8 ha, josta Vapo Oy:n hallussa 40,9 ha ja Metro-Turve Oy:n hallussa 22,9 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 40,2 ha / 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon Vesiensuojelurakenteet Sarkaojarakenteet (lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket), virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat ja valumavesien ympärivuotinen kemiallinen käsittely (tulossa) Ympäristölupapäätös, lainvoima ESAVI Nro 216/2012/2, Tarkkailutiedot: Kuormitustarkkailu Ympärivuotinen (harvennettu) tarkkailu, näytteenottoväli kerran kk, kevättulva kerran viikossa sekä kesällä rankkasateiden jälkeen kahdesti. Kuormitustarkkailun L1 / pv-kentälle tuleva / näytteenottopisteet (tunnus / sijainti / koordinaatit) LS1 / pv-kentältä lähtevä / Virtaamamittaus Pintavalutuskentän pumpun käyttötuntimittari / jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittari (kesäajan) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0 / taustaojapiste / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) V=virtahavaintopaikka J=järvihavaintopaikka P1 / Ruunuoja / (V)

46 H1 P0 P1b P2 P3 LAPPEENRANNAN HUUHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

47 P0 S1 P5 P1 P4 Urpalonjärvi LUUMÄEN SÄKKISUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

48 P2 Hernemaansuo P1 P3 PUMPPU M1/JU1 LUUMÄEN JUVAINSAARENSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

49 P0 PUMPPU LU1 P1 LUUMÄEN LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

50 LIITE 3 HUUHANSUON TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l HUUHAN H ,7 2,6 6,4 6,32 6, HUUHAN H , HUUHAN H , HUUHAN H ,4 5,7 4,3 8,03 6, HUUHAN H ,4 8,09 6, HUUHAN H ,2 4,5 4,4 7,63 6, HUUHAN H ,3 1,8 1,6 9, HUUHAN H ,7 3,4 4 10, HUUHAN H ,1 1,9 1,6 8,75 6,

51 LIITE 3 HUUHANSUON TARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *NH4-N *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l HUUHAN P ,7 12 7,05 6, HUUHAN P1b 0.1 1,8 4,8 5,94 6, HUUHAN P ,2 8,4 4,33 5, HUUHAN P ,9 3,7 5,59 6, HUUHAN P ,4 1,6 9,58 7, HUUHAN P1b 0.1 9,7 1,6 8,61 6, HUUHAN P ,9 1,2 4,84 6, HUUHAN P ,7 5,8 4,33 6, HUUHAN P ,6 <0,6 10,5 7,3 60 7, HUUHAN P1b 0.1 3,6 0,6 10 7, HUUHAN P ,1 <0,6 6, HUUHAN P ,2 4 6,45 6,

52 LIITE 4 HUUHANSUON TARKKAILU VUONNA Altaalta lähtevä (H1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Taustapisteen (P0) vesi oli erittäin tummaa sekä kiintoaine- ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle kohtuulliset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) typpi- ja rautapitoisuutta sekä värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni- Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli parempi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2). Veden kiintoaine- ja rautarpitoisuus sekä orgaanisen aineen määrä olivat alhaisempia ja veden väriarvo oli pienempi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2) Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Altaalta lähtevän (H1) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat korkeita. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Altaalta lähtevä (H1) vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Altaalta lähtevän (H1) veden typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Taustapisteen (P0) vesi oli humuksen tummentamaa ja kiintoainepitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle kohtuulliset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) humus- (COD mn ), typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni-Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli huonompi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2). Veden kiintoaine-, humus-, rauta- ja ravinnepitoisuudet olivat suurempia kuin näytepisteellä P Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Altaalta lähtevän (H1) veden typpipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Altaalta lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Altaalta lähtevän (H1) veden kiintoaine-, typpi- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Altaalta lähtevän (H1) veden fosforipitoisuus oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan neutraalia Altaalta lähtevän (H1) veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus olivat alhaisia, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Vesi oli ph-arvoltaan (6,8) hieman hapanta. Taustapisteen (P0) vesi oli humuksen tummentamaa. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle kohtuulliset. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi kohotti laskuojan (P1b) humus- (COD mn ), typpi-, fosfori- ja rautapitoisuutta sekä värilukua. Myllyojassa (P2) ennen Pieni-Urpaloa vesi oli humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuulliset. Pieni- Urpalon alapuolisessa Kytöjoessa (P3) veden laatu oli huonompi kuin Myllyojan näytepisteellä (P2). Veden kiintoaine-, humus-, rauta- ja ravinnepitoisuudet sekä veden väriluku olivat suurempia kuin näytepisteellä P2.

53 LIITE 3 SÄKKISUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l SAKKI PUMPPU 0.1 4,2 6, SAKKI SA ,2 1,4 4,43 4, SAKKI PUMPPU 0.1 2,4 6, SAKKI SA ,9 9, SAKKI PUMPPU 0.1 2,4 6, SAKKI SA ,4 2 3,86 5, SAKKI PUMPPU 0.1 7,6 6, SAKKI SA ,4 P 1,1 3,65 5, SAKKI PUMPPU 0.1 2, SAKKI SA ,3 1,2 4,93 4, SAKKI SA1 0.1 P 25 4,4 4,25 4, SAKKI PUMPPU 0.1 5,9 6, SAKKI SA ,1 0,01 4,2 5,46 4, SAKKI SA ,79 2,5 5,18 4, SAKKI PUMPPU 0.1 2,8 6, SAKKI SA ,45 5 5,7 4,5 120 ~ SAKKI PUMPPU Ei näytteitä! SAKKI SA1 Ei näytteitä! SAKKI PUMPPU 0.1 3, SAKKI SA ,2 >0,010 2,5 7,13 4, SAKKI PUMPPU 0.1 1,6 6, SAKKI SA ,4 0,08 1,6 5,76 4, SAKKI PUMPPU , SAKKI SA ,8 3,4 0,8 5,3 4, SAKKI PUMPPU 0.1 2,4 6, SAKKI SA ,4 0,45 1,3 5,04 4,

54 LIITE 3 SÄKKISUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *Fe a-chl Mikroskop C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l SAKKI P0b 0.1 0,8 2 8,95 6, SAKKI P1b 0.1 1,1 2,2 11,7 6, SAKKI P0b ,4 8,73 6, SAKKI P1b ,1 3,4 11,6 6, SAKKI P6 1 18, SAKKI P ,1 ks.laus SAKKI P6 1 16, SAKKI P ,7 ks.laus SAKKI P0b 0.1 3,5 2,4 13,4 6, SAKKI P1b 0.1 4,3 1,

55 LIITE 4 SÄKKISUON TARKKAILU VUONNA Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Veden typpipitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,7) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi kiintoaine- ja rautapitoisuutta. Fosforin, typen ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Virtaamaa ei voida mitata, koska laskuoja padottaa vettä Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden fosforipitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien pintavalutuskenttä ei toiminut. Kentältä lähtevän veden kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat korkeampia kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Virtaamaa ei voida mitata, koska laskuoja padottaa vettä Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden fosforipitoisuus oli korkea, kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat alhaisia ja muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely alensi typpi- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat suuremmat lähtevässä vedessä (SA1) kuin kentälle pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaine-, typpi- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Virtaamaa ei voida mitata, koska laskuoja padottaa vettä. Myllyjoessa sijaitsevan taustapisteen (P0b) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle melko kohtuulliset. Säkkisuon alapuolisella näytepisteellä (P1b) vesi oli ravinteikkaampaa kuin kuin yläpuolisella taustapisteellä (P0b). Veden väriluku ja orgaanisen ainaan (COD) pitoisuus olivat pienemmän kuin yläpuolisella taustapisteellä. Veden rautapitoisuus oli kuitenkin selvästi alhaisempi kuin taustapisteellä. Tulosten perusteella ylä- ja alapuolisen näytepisteen tuloksiin vaikuttaa myös hajakuormitus. Myllyjoen alapuolisen näytepisteen (P1b) vesi oli kiintoainepitoista, tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- jarautapitoisuus olivat alhaisia. Veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (4,8) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Veden orgaanisen aineen ja typen pitoisuudet olivat korkeita. Veden fosforipitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Myllyjoessa sijaitsevan taustapisteen (P0b) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Säkkisuon alapuolisella näytepisteellä (P1b) vesi oli ravinteikkaampaa ja humuspitoisempaa (COD) kuin yläpuolisella taustapisteellä (P0b). Veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat pienemmän kuin yläpuolisella taustapisteellä. Veden rautapitoisuus oli kuitenkin selvästi alhaisempi kuin taustapisteellä. Tulosten perusteella ylä- ja alapuolisen näytepisteen tuloksiin vaikuttaa myös hajakuormitus. Myllyjoen alapuolisen näytepisteen (P1b) vesi oli kiintoainepitoista, tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää.

56 LIITE Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (4,5) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden rautapitoisuus oli alhainen. Veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat korkeita. Veden fosforipitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden rautapitoisuutta. Kiintoaineen, orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden (SA1) näytepisteellä ei virtaamaa Säkkisuon alapuolisesta Pieni-Urpalosta (P6) otettiin näytteet 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kokonaissyvyys 5 m ja näkösyvyys 1,0 m). Pintavesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä oli erittäin paljon a-klorofyllipitoisuutta kohottavaa limalevää. Gonyostomumem semen oli lähes yksinomainen laji Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat korkeita. Kiintoaineen ja raudan osalta vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi veden kiintoaine- ja rautapitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Säkkisuon alapuolisesta Pieni-Urpalosta (P6) otettiin näytteet 1 m syvyydestä sekä pintavedestä otettiin kokoomanäyte (0-2 m) (kokonaissyvyys 2 m ja näkösyvyys 0,6 m). Pintavesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. A-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea, mutta oli laskenut elokuun tarkkailukertaan verrattuna. Mikroskopoinnin perusteella pintavedessä ei havaittu limalevää, mutta nielu- ja kultaleviä oli runsaasti Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli korkea. Ravinnepitoisuuksien osalta vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi tehokkaasti veden rautapitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä (SA1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Myllyjoessa sijaitsevan taustapisteen (P0b) vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Säkkisuon alapuolisella näytepisteellä (P1b) vesi oli typpi- ja humuspitoisempaa (COD) kuin yläpuolisella taustapisteellä (P0b). Veden kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuus olivat alhaisempia kuin yläpuolisella taustapisteellä. Tulosten perusteella ylä- ja alapuolisen näytepisteen tuloksiin vaikuttaa myös hajakuormitus. Myllyjoen alapuolisen näytepisteen (P1b) vesi oli kiintoainepitoista, tummaa, humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli pharvoltaan (4,7) hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi selvästi veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä vähän kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä (SA1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Pintavalutuskentältä lähtevän (SA1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli pharvoltaan (4,5) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien käsittely pintavalutuskentällä alensi selvästi veden typpi- ja rautapitoisuutta sekä vähän kiintoainepitoisuutta. Orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kentältä lähtevässä (SA1) vedessä kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä.

57 LIITE 3 JUVAINSAARENSUON KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine *Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *PO4-P *NH4-N *NNO3+N02 Hehk.jään. Hehk.häv. *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l k-a mg/l k-a µg/l JUVAIN M1 0,1 2,6 7, , , JUVAIN M ,8 83 9,5 6, JUVAIN M1 0,1 3, ,42 6, , JUVAIN M ,4 0, ,4 6, JUVAIN JU1 0,1 5,6 5,7 4,6 15,1 4,3 3, <2 660 <20 <2 3, JUVAIN PUMPPU 0,1 6 5, JUVAIN JU1 0,1 P ,7 3, JUVAIN JU1 0,1 13,4 4, ,2 3,9 9, JUVAIN PUMPPU 0,1 4,8 4, JUVAIN JU1 0, ,7 3, JUVAIN PUMPPU 0,1 8 4, JUVAIN JU1 0,1 12,3 7, ,6 3,8 7, <20 6,5 8, JUVAIN PUMPPU 0,1 6,1 4, JUVAIN JU1 0,1 10, ,8 4, JUVAIN PUMPPU 0, , JUVAIN JU1 0, ,9 3, JUVAIN JU1 0,1 13,9 8,6 36 8,74 5, < JUVAIN PUMPPU 0,1 4,3 4, JUVAIN JU1 0,1 13,5 2, ,4 5, JUVAIN PUMPPU 0,1 8 4, JUVAIN JU1 Ei näytteitä! JUVAIN PUMPPU Ei näytteitä! JUVAIN JU1 0,1 17,1 4, ,2 4, JUVAIN PUMPPU 0, JUVAIN JU1 0,1 10,9 3,4 8 14,4 4,6 6, <20 4,4 3, JUVAIN PUMPPU 0,1 9 5, JUVAIN JU1 0,1 8,2 4, ,5 4,3 6, JUVAIN PUMPPU 0,1 6, JUVAIN JU1 0,1 5,1 1, ,4 4, <20 8, JUVAIN PUMPPU 0,1 2 5, JUVAIN JU1 0,1 4, ,84 5, JUVAIN PUMPPU 0,1 4,8 5, JUVAIN JU1 0,1 5,8 40 4,4 5,18 5, , JUVAIN PUMPPU 0,1 2,8 4, JUVAIN M , ,96 5,

58 LIITE 3 JUVAINSAARENSUON VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine *Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P*NH4-N *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l µg/l JUVAIN J1B ,5 4 4,73 6, JUVAIN P ,8 <0,6 3,16 4, JUVAIN P ,1 4 4,5 5, JUVAIN P ,9 13 7,53 6, JUVAIN P ,9 13 7,51 6, JUVAIN J1B 0.1 9,1 5,3 6,28 6, JUVAIN P ,4 <0,6 2,66 5, JUVAIN P ,5 5,8 6, JUVAIN P ,4 7,9 7,22 6, JUVAIN P ,4 8,6 7,19 6, JUVAIN J1B 0.1 7,9 18 7,34 6, JUVAIN P ,8 1,2 3, JUVAIN P ,7 12 9,18 6, JUVAIN P ,5 2 14,3 6, JUVAIN P ,4 2 13,

59 LIITE 4 JUVAINSAARENSUON TARKKAILU VUONNA Vapon suolta lähtevän (M1) veden (ei kemikalointia) kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,4) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Vapon suolta lähtevän (M1) veden (ei kemikalointia) kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat erittäin korkeat. Veden kokonaisfosforin pitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotankoaluen vedeksi laadultaan normaalia Vapon suolta lähtevä (M1) veden (ei kemikalointia) rautapitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia Vapon suolta lähtevä (M1) veden (ei kemikalointia) rautapitoisuus oli erittäin korkea, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi laadultaan normaalia Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat alhaisia ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen määrää ja fosforipitoisuutta sekä jonkin verran typpipitoisuutta Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän (JU1) veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Myös kiintoainepitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja ravinteiden (kok.n ja kok.p) pitoisuudet olivat alhaisia, etenkin fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,9) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta. Näpin tuotantoalueen yläpuolisen näytepisteen (P0) vesi oli hapanta, tummaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle alhaisia. Tulosten perusteella Näpin tuotantoalueelta tuleva vesi heikensi laskuojan veden laatua kohottamalla veden värilukua, kiintoaine-, humus-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksia. Näpin Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen alapuolella (J1B) vesi oli erittäin tummaa, kiintoainepitoista, runsaasti humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Rasasenojassa (P1) vesi oli erittäin tummaa,humuspitoista sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Urpalanjoen näytepisteillä (P2 ja P3) vedet olivat laadultaan melko samanlaisia. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti Urpalanjoen veden rauta- ja humuspitoisuutta hieman. Urpalanjoen vesi oli Rasasenojan alapuolisella näytepisteellä (P3) erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää, etenkin typpeä oli erittäin runsaasti Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän (JU1) veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Myös kiintoainepitoisuus oli korkea. Veden fosforipitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalilla tasolla, mutta orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,8) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä jonkin verran typpipitoisuutta. Kemiallinen käsittely alensi veden ph-arvoa ja nosti rautapitoisuutta.

60 LIITE 4 JUVAINSAARENSUON TARKKAILU VUONNA Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden fosforipitoisuus oli alhainen ja kiintoainepitoisuus korkea. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selvästi rautapitoisuutta. Näpin tuotantoalueen yläpuolisen näytepisteen (P0) vesi oli hapanta, tummaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle alhaisia. Tulosten perusteella Näpin tuotantoalueelta tuleva vesi heikensi laskuojan veden laatua kohottamalla ainepitoisuuksia. Näpin Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen alapuolella (J1B) vesi oli erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta. Rasasenojassa (P1) vesi oli erittäin tummaa,humuspitoista sekä erittäin runsaasti kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Urpalanjoen näytepisteillä (P2 ja P3) vedet olivat laadultaan melko samanlaisia. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti Urpalanjoen ravinnepitoisuuksia. Urpalanjoen vesi oli Rasasenojan alapuolisella näytepisteellä (P3) erittäin tummaa, kiintoainepitoista ja humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän (JU1) veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Myös kiintoainepitoisuus oli korkea.vesi oli ph-arvoltaan (3,7) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (5,9) hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Lähtevän veden orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuus olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (5,6) hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (JU1) oli kuiva Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,9) erittäin hapanta. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuoantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforipitoisuutta ja jonkin verran orgaanisen aineen (COD) sekä typen pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selvästi kiintoaine- ja rautapitoisuutta ja laski veden pharvoa Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,6) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selväst rautapitoisuutta ja laski veden ph-arvoa Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD)ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,3) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selväst rautapitoisuutta ja laski veden ph-arvoa. Kiintoainepitoisuus oli suolta lähtevässä (JU1) vedessä korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Näpin tuotantoalueen yläpuolisen näytepisteen (P0) vesi oli hapanta, tummaa ja humuspitoista. Ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) olivat ojavedelle alhaisia. Tulosten perusteella Näpin tuotantoalueelta tuleva vesi heikensi laskuojan veden laatua kohottamalla ainepitoisuuksia. Näpin Juvainsaarensuon turvetuotantoalueen alapuolella (J1B) vesi oli erittäin tummaa, erittäin runsaasti kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta.

61 LIITE 4 JUVAINSAARENSUON TARKKAILU VUONNA 2014 Rasasenojassa (P1) vesi oli erittäin tummaa,humuspitoista sekä erittäin runsaasti kiintoainetta ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Urpalanjoen näytepisteillä (P2 ja P3) vedet olivat laadultaan melko samanlaisia. Tulosten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi kohotti Urpalanjoen ravinnepitoisuuksia. Urpalanjoen vesi oli Rasasenojan alapuolisella näytepisteellä (P3) tummaa, kiintoainepitoista ja humusta sekä runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden orgaanisen aineen (COD)ja fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (4,1) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selväst rautapitoisuutta ja laski veden ph-arvoa. Kiintoainepitoisuus oli suolta lähtevässä (JU1) vedessä korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä. Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus erittäin korkea Vesi oli ph-arvoltaan (5,9) hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selväst rautapitoisuutta. Kiintoainepitoisuus oli suolta lähtevässä (JU1) vedessä korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Vapon kemiallisesta käsittelystä lähtevän (JU1) veden rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli pharvoltaan (5,8) hapanta. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi orgaanisen aineen (COD), typen ja fosforin pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely nosti selväst rautapitoisuutta. Kiintoainepitoisuus oli suolta lähtevässä (JU1) vedessä korkeampi kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Vapon suolta lähtevän (M1) veden (ei kemikalointia) rautapitoisuus oli korkea, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia.

62 LIITE 3 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) KUORMITUSTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti Virtaama *K-aine*Sähkönj *ph *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C l/s mg/l ms/m mg /l µg/l µg/l µg/l LUUSUU LU , ,6 4, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU , ,8 3,4 7, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU ,2 0, ,1 6, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU , ,16 6, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU , ,3 3, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU1 0.1 P ,9 3, LUUSUU LU ,8 1,3 7,7 57 3,1 9, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU ,1 3, LUUSUU LU ,9 0,22 9,6 74 2,9 5, LUUSUU PUMPPU ,9 5, LUUSUU LU , LUUSUU LU , ,3 3,6 8, LUUSUU PUMPPU 0.1 7,6 6, LUUSUU LU1 Ei näytteitä! LUUSUU PUMPPU Ei näytteitä! LUUSUU LU ,8 0, ,5 3,6 9, LUUSUU PUMPPU 0.1 2,8 6, LUUSUU LU <0,010 5,6 18,4 4, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU LU ,8 4,5 2,8 4,97 5, LUUSUU PUMPPU , LUUSUU PUMPPU 0.1 7,6 5, LUUSUU LU ,2 4,5 31 8,

63 LIITE 3 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) VESISTÖTARKKAILUTULOKSET Analyysitulokset:, * Finas-akkreditoitu menetelmä NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi Lämpöti *K-aine*Sähkönj *ph *Väri *CODMn *Kok.N *Kok-P *Fe C mg/l ms/m mg/l Pt mg /l µg/l µg/l µg/l LUUSUU P ,2 2,6 4,99 5, LUUSUU P ,3 6,6 10,6 6, LUUSUU P ,8 0,86 4,58 5, LUUSUU P ,4 7,9 11, LUUSUU P ,7 1,4 5,3 5, LUUSUU P ,6 4 12,8 6,

64 LIITE 3

65 LIITE 4 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) TARKKAILU VUONNA Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden fosforipitoisuus oli alhainen. Vesi oli ph arvoltaan (4,1) erittäin hapanta. Veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti fosforin ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuuksia sekä jonkin verran typen pitoisuuksia. Veden kemiallinen käsittely alensi myös veden ph-arvoa. Kiintoaine pitoisuus oli suurempi käsittelystä lähtevessä (LU1) vedessä kuin käsittelyyn tulevassa vedessä (Pumppu) Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden fosforin ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuudet olivat alhaisia. Vesi oli ph-arvoltaan (3,4) erittäin hapanta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Kiintoaineen ja typen pitoisuuksien osalta vesi oli laadultaan normaalia turvetuotantoalueen vedeksi. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi jonkin verran kiintoaineen, orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia. Veden kemiallinen käsittely nosti lähtevän veden rautapitoisuutta ja alensi pharvoa Suolta lähtevän (LU1) veden kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita, mutta muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella havaitaan, että näytteenottohetkellä valumavesien kemiallinen käsittely ei ole ollut käynnissä, pitoisuuksissa ei ole tapahtunut muutosta Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Muilta osin vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeki normaalia. Tulosten perustellaa valumavesien kemiallinen käsittely alensi hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia. Käsittelystä lähtevän veden fosforipitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn tulevan veden pitoisuus. Veden kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta. Läntisen Suurisuon taustapisteellä (P0) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti rautaa ja erittäin runsaasti humusta (COD) sisältävää. Vesi oli ojavesille tyypillisesti ravinteikasta. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Ruunuojan (P1) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta, erittäin runsaasti humusta ja rautaa sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta ja etenkin typpipitoisuus oli korkea. Tulosten osalta suolta lähtevä vesi heikensi osaltaan Ruunuojan veden laatua. Ruunuojan vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä, fosforia ja rautaa taustapisteen (P0) veden laatuun verrattuna. Ruunuojaan kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta, jota ilmentää suolta lähtevän veden typpipitoisuutta korkeampi pitoisuus Ruunuojassa. Sekä taustapisteellä (P0) että Ruunuojan (P1) tarkkailupisteellä pitoisuudet pienempiä kuin kevään 2013 tarkkailukerralla Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden typen, fosforin ja orgaanisen aineen pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli pharvoltaan (3,3) erittäin hapanta. Tulosten perustellaa valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti kiintoaineen ja orgaansien aineen (COD) pitoisuuksia sekä jonkin verran fosforipitoisuutta sekä hieman typpipitoisuutta. alensi hieman veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuuksia.. Veden kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta. Tulosten perusteella havaitaan, että kemialliseen käsittelyyn tulevan veden (PUMPPU) näyte ei edusta suolta tulevaa vettä vaan kemikaliia karkaa pumppualtaaseen vääristäen tuloksia. Näytepiste siirretään pumppu altaan toiseen päähän, jotta näyte edustaa suolta tulevaa vettä Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän veden (L1) fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,5) hapanta Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän veden (L1) kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) hapanta.

66 LIITE 4 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) TARKKAILU VUONNA Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD), typen ja erityisesti fosforin pitoisuudet olivat alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittän korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (2,9) erittäin hapanta. Kemialliseen käsittelyyn tulevan veden (PUMPPU) tarkkailupistettä siirrettiin, koska aiemmassa tarkkailupisteessä havaittiin kemikalin vääristävän tuloksia. Kesäkuun tarkkailukerralla näyte kuitenkin otettin vielä vanhasta tarkkailupaikasta, joten puhdistustehotuloksia ei tämän vuoksi rarportoida. Kemialliseen käsittelyyn tulevan (PUMPPU) veden laatu ei edusta tuotantoalueelta tulevaa vettä. Läntisen Suurisuon taustapisteellä (P0) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti rautaa ja erittäin runsaasti humusta (COD) sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Ruunuojan (P1) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti kiintoainetta ja erittäin runsaasti humusta sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta Tulosten osalta suolta lähtevä vesi heikensi osaltaan Ruunuojan veden laatua. Ruunuojan vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä ja fosforia taustapisteen (P0) veden laatuun verrattuna. Ruunuojan rautapitoisuus oli kuitenkin huomattavasti pienempi kuin taustapisteellä (P0). Ruunuojaan kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta Rankkasadenäyte (Vapon ottama): Suolta lähtevän veden (L1) kiintoaine- ja rautapitoisuus olivat korkeita. Vesi oli ph-arvoltaan (4,1) hapanta. Veden fosforipitoisuus oli alhainen. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD) pitoisuudet olivat alhaisia ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittän korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen, typen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman kiintoainepitoisuutta. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta selvästi ja alensi veden ph-arvoa Ei kuormitustarkkailunäytteitä, koska lähtevän veden näytepiste (LU1) oli kuiva Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittän korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (3,6) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta selvästi ja alensi veden ph-arvoa. Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) pitoisuus oli alhainen ja fosforipitoisuus oli erittäin alhainen. Veden rautapitoisuus oli erittän korkea. Vesi oli ph-arvoltaan (4,2) erittäin hapanta. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi tehokkaasti veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksia sekä hieman typpipitoisuutta. Kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli hieman korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavan (PUMPPU) veden. Kemiallinen käsittely nosti veden rautapitoisuutta selvästi ja alensi veden ph-arvoa. Läntisen Suurisuon taustapisteellä (P0) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, runsaasti rautaa ja erittäin runsaasti humusta (COD) sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Ruunuojan (P1) vesi oli hapanta, erittäin tummaa, kiintoainetta ja runsaasti humusta sisältävää. Vesi oli erittäin ravinteikasta Tulosten osalta suolta lähtevä vesi heikensi osaltaan Ruunuojan veden laatua. Ruunuojan vedessä oli selvästi enemmän kiintoainetta, typpeä, fosforia ja rautaa taustapisteen (P0) veden laatuun verrattuna.ruunuojaan kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta.

67 LIITE 4 LÄNTISEN SUURISUON (LUUMÄKI) TARKKAILU VUONNA Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) veden orgaanisen aineen (COD) ja typen pitoisuudet olivat korkeita. Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi hieman orgaanisen aineen määrää, muilta osin ainepitoisuudet olivat hieman korkeampia käsittelystä lähtevässä (LU1) vedessä kuin kemialliseen käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä Valumavesien kemiallisesta käsittelystä lähtevän (LU1) kiintoainepitoisuus oli korkea ja rautapitoisuus oli erittäin korkea. Vesi oli ph-arvoltaan hapanta (5,0). Muilta osin lähtevä vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Tulosten perusteella valumavesien kemiallinen käsittely alensi vain hieman orgaanisen aineen (COD) ja fosforin pitoisuuksia. Typpipitoisuus oli sama käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä kuin käsittelystä lähtevässä (LU1) vedessä. Kiintoainepitoisuus oli käsittelystä lähtevässä (LU1) vedessä huomattavasti korkeampi kuin käsittelyyn pumpattavassa (PUMPPU) vedessä.

68 mg/l mg/l Pt mg/l LIITE 5 Huuhansuon alapuolisen Kytöjoen havaintopaikan (P3) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Kiintoaine Väri Kemiallinen hapenkulutus COD Mn

69 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Huuhansuon alapuolisen Kytöjoen havaintopaikan (P3) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Kokonaistyppi (kok.n) Kokonaisfosfori (kok.p) 1200 Rauta (Fe)

70 mg/l mg/l Pt mg/l LIITE 5 Urpalanjoen Juvainsaarensuolta laskevan Rasasenojan liittymän ylä- ja alapuolisen havaintopaikan veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (P2= yläpuolinen ja P3=alapuolinen näytepiste) Kiintoaine P2 P Väri P2 P3 50 Kemiallinen hapenkulutus COD Mn P2 P3

71 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Urpalanjoen Juvainsaarensuolta laskevan Rasasenojan liittymän ylä- ja alapuolisen havaintopaikan veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina (P2= yläpuolinen ja P3=alapuolinen näytepiste) Kokonaistyppi (kok.n) P2 P Kokonaisfosfori (kok.p) P2 P Rauta (Fe)

72 mg/l mg/l Pt mg/l LIITE 5 Säkkisuon alapuolisen Urpalanjoen havaintopaikan (P4) ja vuodesta 2013 lähtien Pieni-Urpalon havaintopaika (P6) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Kiintoaine Väri Kemiallinen hapenkulutus COD Mn

73 µg/l µg/l µg/l LIITE 5 Säkkisuon alapuolisen Urpalanjoen havaintopaikan (P4) ja vuodesta 2013 lähtien Pieni-Urpalon havaintopaika (P6) veden laatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina Kokonaistyppi (kok.n) Kokonaisfosfori (kok.p) Rauta (Fe)

74 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 1282/15 VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 Lappeenrannassa 12. päivänä kesäkuuta 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Tiainen tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin T032 (EN ISO/IEC 17025) Telefax

75 2(6) VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA Yleistä Karhunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Kouvolan kaupungissa Anjalankoskella Summajoen valuma-alueella (13) ja tarkemmin Summajoen keskiosan valuma-alueella (13.002). Summajoen valuma-alueella sijaitsee myös Haukkasuon turvetuotantoalue. Karhunsuon tuotantoalueen pinta-ala on 355 ha josta vuonna 2014 tuotannossa oli 216,6 ha. Tuotantoa oli vuonna välisenä aikana. Karhunsuolla on roudattomaan aikaan tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Lohkon 10 (n 50 ha) vedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Karhunsuolta vedet laskevat laskuojaa pitkin Kuoppalanjokeen, josta Enäjärveen ja edelleen Summajokeen. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Kuoppalanjoki on ravinteisuudeltaan rehevä / erittäin rehevä. Vesi on keskimäärin hapanta, tummaa ja kiintoainepitoista. Enäjärven vesi on keskimäärin tummaa, sameaa, kiintoaine-, rauta- ja humuspitoista, hapanta sekä ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksiltaan rehevää. Enäjärven talviaikainen happitilanne on tyypillisesti huono. Kuoppalanjokeen ja Enäjärveen kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Karhunsuon tuotantoalueella oli kesäkuuhun 2014 asti harvennettu ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jossa näytteenottoväli on tammi-joulukuussa neljä viikkoa. Kesäkuusta 2014 lähtien kuormitustarkkailu on ollut tihennetty ympärivuotinen, jolloin näytteenottoväli on marras-huhtikuussa neljä viikkoa ja touko-lokakuussa kaksi viikkoa. Lisäksi kesällä näytteet otetaan ylivirtaamajaksojen yhteydessä kahdesti. Ympärivuotisessa tiheässä kuormitustarkkailussa vaihtelee laaja ja suppea analytiikka. Tehontarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (K1) vedestä ja kentältä lähtevästä (K2) vedestä. Kuormitustarkkailunäytteiden oton yhteydessä otetaan talviaikana näytteet myös kentän ohi johdetusta vedestä (K2b). 2.2 Vesistötarkkailu Karhusuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Kuoppalanjoki / laskuojaliittymän yläpuolinen taustapiste (P0b), Kuoppalanjoki / laskuojaliittymän alapuolinen piste (P1b), Kuoppalanjoki / Saunamäki / maantiesilta (P2) ja Kuoppalanjoki / Jaakkola / maantiesilta (P3). Karhunsuon järvihavaintopaikka sijaitsee Enäjärvessä (P4).

76 Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. (SVYT) haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3(6) 3 Vuoden 2014 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Karhunsuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Karhunsuolla on kesäaikainen (jatkuvatoiminen) mittapadon veden pinnankorkeusmittaus, joka oli vuonna 2014 käytössä touko-lokakuussa. Virtaamamittausjakson ulkopuolella virtaamat on laskettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Kotkan Torvmossenin tuotantoalueella. Karhunsuon tuotantoalueen vuoden 2014 brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman alhaisempia kuin vuonna Vuoden 2014 keskivalunta l/s/km 2 oli hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna (11,8 l/s/km 2 vuonna 2013). Taulukko 1. Karhunsuolle kuormitustarkkailutulosten perusteella lasketut vuoden 2014 bruttoominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk kalenterivuosikeskiarvo ,7 61,0 11,1 0,35 talvikeskiarvo ,4 97,4 11,5 0,45 kevätkeskiarvo ,1 120,6 16,0 0,64 kesäkeskiarvo ,9 43,2 10,0 0,31 syksykeskiarvo ,4 26,9 5,9 0,15 käs.jakson aikana ,4 62,7 10,2 0,34 käs.jakson ulkopuolella ja ,3 57,6 13,0 0,36 tarkkailujakson aikana ,7 61,0 11,1 0,35 Karhunsuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2014 toiminnassa välisenä aikana. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: - kiintoaine 64 % - fosfori 29 % - typpi 25 % - COD Mn -9 % Keskimääräisten puhdistustehojen perusteella pintavalutuskenttä toimi kokonaisfosfori (kok.p), kokonaistypen (kok.n) ja orgaanisen aineen (COD Mn ) poiston osalta paremmin kuin vuonna 2013, mutta kiintoaineen poistoteho oli hieman alhaisempi kuin vuonna Keskimääräinen orgaanisen aineen (COD Mn ) pitoisuus oli hieman suurempi pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä (50 mg/l) kuin käsittelyyn pumpattavassa vedessä (43 mg/l).

77 4(6) 3.2 Vesistötarkkailu Karhusuolta pintavalutuskentältä lähtevästä (K2) vedestä otettiin vuonna 2014 kuormitustarkkailunäytteet 20 kertaa, joista kolme oli kesän rankkasadenäytteitä. Vuonna 2014 vähälumisen talven takia ei keväällä esiintynyt kevättulvaa, joten kevättulvanäytteitä ei otettu. Vesi oli laadultaan turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (taulukko 2). Vuoden 2014 keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella Kuoppalanjoen laskuojaliittymän alapuolella (P1b) vesi oli hieman tummempaa, kiintoaine-, humus-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisempaa kuin laskuojanliittymän yläpuolella (P0b) (taulukko 2). Kuoppalanjoen havaintopaikalla P2 vesi oli hieman tummempaa, humus-, typpi- ja rautapitoisempaa kuin joen ylemmillä havaintopaikoilla. Kuoppalanjoen alimmalla havaintopaikalla P3 ennen Enäjärveä ainoastaan veden typpipitoisuus oli kasvanut, mutta muilta osin veden ainepitoisuudet olivat hieman laskeneet verrattuna ylemmän havaintopaikan (P2) tuloksiin. Kuoppalanjoen kaikilla havaintopaikoilla oli keskimäärin melko runsaasti kiintoainetta, lisäksi vedet olivat erittäin tummia ja runsaasti humusta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältäviä. Joen vesi oli kauttaaltaan ravinnepitoisuuksiltaan rehevää. Karhunsuon alapuolisen Enäjärven Kotoselän havaintopaikan (P4) näytteet otetaan 1 ja 2 metrin syvyyksistä sekä loppukesällä otetaan pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta määritetään a- klorofylli ja näyte mikroskopoidaan. Havaintopaikan kokonaissyvyys oli vuonna 2014 keskimäärin 3 m ja näkösyvyys oli keskimäärin 0,45 m. Vesipatsaan vesi oli tarkkailutulosten perusteella keskimäärin sameaa, erittäin tummaa, humuspitoista ja runsaasti kiintoainetta sisältävää sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää (taulukko 2). Happipitoisuudet pysyivät sekä talvi- että kesäkerrostuneisuuskaudella tydyttävinä. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Heinäkuussa pintavedestä mitatun, levämäärää ilmaisevan a-klorofyllin pitoisuus oli korkea. Näytteen mikroskopoinnin perusteella vedessä ei havaittu limalevää, mutta jonkin verran microcystis aeruginosa sinilevää.

78 Taulukko 2. Karhunsuon virtahavaintopaikkojen ja järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta (6) K2 P0b P1b P2 P3 P4 kentältä Kuoppalanjoki, Kuoppalanjoki, Kuoppalanjoki Kuoppalanjoki Enäjärvi, lähtevä laskuojaliit. laskuojaliit Kotoselkä yläp. alap. Näytekertoja kpl K-aine mg/l 6,9 9,7 9,8 8,8 7,6 7,8 Sähkönj ms/m 5,2 6,6 6,3 6,1 6,8 6,6 ph 6,3 6,8 6,8 6,8 6,9 6,8 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fe µg/l PO 4 -P µg/l NH 4 -N µg/l NNO 3 +N0 2 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a 3, Hehk.häv. mg/l k-a 1, O 2 mg/l ,6 O 2 % % Sameus FTU ,5 a-chl µg/l Veden laatu Karhunsuon alapuolisessa Enäjärven Kotoselän havaintopaikalla vuosina Karhunsuon alapuolisen Enäjärven Kotoselän havaintopaikan (P4) alusveden (2 m) keskimääräinen happipitoisuus oli laskusuunnassa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, mutta vuodesta 2005 lähtien veden happitilanne on parantunut (kuvaajat liitteenä 5). Vuodesta 2005 vuoteen 2014 alusveden hapenkyllästysaste (%) on ollut melko hyvä. Vesipatsaan keskimääräiset sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet paljon 2000-luvun alkuun asti, mutta kääntyneet vuodesta 2005 lähtien laskuun. Veden keskimääräinen sameusarvo on vuodesta 2009 lähtien vaihdellut jonkin verran. Myös keskimääräiset väriarvot ja humus (COD Mn )-pitoisuudet ovat laskeneet vuosina , mutta kääntyneet sateisena vuotena 2012 taas nousuun. Vuonna 2013 veden väriarvo ja humuspitoisuus laskivat takaisin vuosien tasoon, mutta vuonna 2014 arvot kääntyivät pieneen nousuun. Typpipitoisuudessa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa ja pitoisuus on vaihdellut vuosina µg/l välillä. Rauta- ja fosforipitoisuus ovat laskeneet selvästi vuosina , mutta vuoden 2011 jälkeen pitoisuudet ovat vaihdelleet eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. mitattava levänmäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut jakson aikana 7,4-43 µg/l välillä. Tarkastelujakson korkein a-klorofyllipitoisuus mitattiin loppukesällä A-klorofyllipitoisuus on keskimäärin hieman noussut tarkastelujakson aikana. Tarkkailutu-

79 losten perusteella Enäjärven Kotoselän kokonaisveden laatu on vuosien aikana keskimäärin parantunut. 6(6) LIITTEET 1 Tuotantoalueen ja tarkkailun perustiedot 2 Havaintopaikkakartta 3 Tutkimustulokset vuodelta Havaintokertakohtainen tulosten tulkinta vuodelta Veden laadun pitkäaikaiskuvaajat vuosina JAKELU Vapo Oy TIEDOKSI Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolan kaupunki, Ympäristöpalvelut

80 LIITE 1 KARHUNSUON TARKKAILU VUONNA 2014 Perustiedot / Karhunsuo: Toiminnan harjoittaja Suon sijainti Vapo Oy 14 km Anjalankosken keskustasta koilliseen Kouvolan kaupungin Anjalankosken Enäjärven ja Sippolan kylissä Vesistöalue Summajoen vesistöalue (13) ja tarkemmin Summajoen keskiosan alue (13.002) Vesien poistuminen tuotantoalueelta Keräilyojat Kuoppalanjoki Enäjärvi Kunnat, joiden alueella Kouvola lähivaikutusvesialue sijaitsee Tuotantokelpoinen pinta-ala 244 ha Tuotannossa tai tuotantokunnossa / 242,8 ha (tuotannossa 216,6 ha)/ 0 ha valmistelussa vuonna 2013 Valmistelu aloitettu / suo otettu tuotantoon 1997 / 1998 Vesiensuojelurakenteet Pintavalutuskenttä (7 ha), jonne vedet pumpataan laskeutusaltaiden ja jako-ojien kautta, lohko 10 pumpataan ympärivuoden ja muiden alueiden pumppaus roudattomana aikana. Ympäristölupapäätös, lainvoima ISY Nro 118/07/1, Tarkkailutiedot / Karhunsuo: Kuormitustarkkailu Tiheä tarkkailu, näytteenottoväli touko-lokakuussa 2 viikkoa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti HUOM! Tarkkailu ympärivuotiseksi joulukuusta 2013 lähtien. Kuormitustarkkailun näytteenottopisteet K1 / pv-kentälle tuleva, pumppu / (tunnus / sijainti / koordinaatit) K2 / pv-kentältä lähtevä, keräilyoja / K2b / pv-kentän ohittava, suolta lähtevä / Virtaamamittaus Pintavalutuskentän pumpun käyttötuntimittari / jatkuvatoiminen vedenpinnan korkeusmittaus (kesäaikana) Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat 3 ja järvihavaintopaikka 2 kertaa vuodessa Vesistötarkkailun näytteenottopisteet P0b / Kuoppalanjoki, laskuojan yläp. / (V) (tunnus / sijainti / koordinaatit) P1 b/ Kuoppalanjoki, laskuojan alap. / (V) V=virtahavaintopaikka P2 / Kuoppalanjoki, Saunamäki, maantiesilta / J=järvihavaintopaikka (V) P3 / Kuoppalanjoki, Jaakkola, maantiesilta / (V) P4 / Enäjärvi / (J)

81 K1 K2 pv-kenttä P0b P1b K2b P2 P3 P4 KOUVOLAN KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN TARKKAILUPISTEET

VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015

VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 5385 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 168/16 VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1(7) IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1986-2014 1 Yleistä Imatran Immalanjärvi on Vuoksen kautta Laatokkaan laskevan Unterniskan vesistön

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 2(13) VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 1985 2014 1 Ylesitä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 26.6.2008 Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2015

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

UAI/U ~ VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2013

UAI/U ~ VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2013 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2,53850 LAPPEENRANTA PL 17,53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2(9) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1999 2015 1 Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 621/16 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA 1985-2015

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2(11) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1999-2014 1 Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi ORAVIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2.7.2017 (4484). Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi ORAVIN VESIOSUUSKUNNAN PANOSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU 2.7.2017 OLOSUHTEET

Lisätiedot

No 1301/17 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2016 SEKÄ YHTEENVETO VUOSILTA Lappeenrannassa 29. päivänä toukokuuta 2017

No 1301/17 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2016 SEKÄ YHTEENVETO VUOSILTA Lappeenrannassa 29. päivänä toukokuuta 2017 No 1301/17 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2016 SEKÄ YHTEENVETO VUOSILTA 1985-2016 Lappeenrannassa 29. päivänä toukokuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 1 2 PUHDISTAMOTARKKAILUN

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 1.12.2015

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 2.12.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015 Kaivoksesta

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 14 2014 1 Yleistä Hiitolanjoki, josta käytetään myös nimeä Kokkolanjoki, on Etelä-Karjalassa sijaitseva

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 1(3) Endomines Oy 14.12.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot