V i. 6. Taloudellinen kehitys

Transkriptio

1 asat kästellään puolueen elmssä nekä. kehott hetä stoumuksensa mukasest saapumaan sosaldemokraattseen eduskuntaryhmään. Eduskunnan kokoonnuttua käytn velä lyhyt tunnusteleva neuvottelu sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän ja kymmenen ryhmästä lokanneen välllä. Tämä neuvottelu raukes kymmenen taholta estettyhn kohtuuttomn vaatmuksn sekä shen, että he kesken neuvottelun krehtvät perustamaan erllsen "sos.-dem. opposton" eduskuntaryhmän yhdessä kolmen hajotusvaalltosta valtun edustajan kanssa. Nän syntynyt uus eduskuntaryhmä noudatt syntymästään lähten epätsenästä kommunsteja myötälevää poltkkaa, jonka päätarkotuksena näytt olevan Sosaldemokraattsen Puolueen vahngottamnen. Erkosest Fagerholmn halltuksen muodostamsen jälkeen ''sos.- dem. opposto" klpal kommunsten kanssa pyrkmyksssä kylvää ulkopolttsta epäluuloa halltusta ja ertysest sen sosaldemokraattsa jäsenä kohtaan. Vuoden lopulla käytn päämnster Fagerholmn johdolla velä kerran sovntoneuvotteluja puolueen ja»^sos.-dem. opposton"' johdon välllä. Nämä neuvottelut raukesvat shen Smosen muotolemaan vaatmukseen, että puoluetomkunta ol uudstettava "scs,-dem. opposton" taholta estettyjen ulkopolttsten näkökohten mukasest. Neuvottelujen puheenjohtajana tomnut K,-A. Fagerholm joutu neuvottelujen loppumsta koskevassa lausunnossaan toteamaan, että Smosen muotoleman vaatmuksen lmesenä tarkotuksena ol neuvottelujen karlle ajamnen. Vuoden 958 alusta lmestymsensä alottanut Pävän Sanomat, joka perustettn eräden ammatlls":en järjestöjen ja TUL:n tomesta, on tomnut "sos.-dem. opposton" äänenkannattajana. Lehden henk on ollut jyrkäst sos.-dem. puolueen vastanen. Marraskuun 29. pävänä kokoontunut puolueneuvosto joutu tekemään puoluekstan lopullseen ratkasuun tähtäävän päätöksen. Puolueesta erotettavks määrättn "sos,-dem. opposton" eduskuntaryhmän ja neuvottelukunnan jäsenet sekä palkatut tomtsjat, snä vaheessa kakkaan 25 puolueen jäsentä. Tämä päätös anto jäsenstölle ja puoluejärjestölle nden kapaaman selventävän ohjeen suhtautumsessa puoluetta hajottavaan tomntaan. 6. Taloudellnen kehtys M 'H V ' ; Par vmeks kulunutta vuotta ovat osottaneet mtä selvmmn, että vuoen 957 puoluekokouksessa tehdyt toteamukset talouselämämme kehtyksen jälkeenjäänesyydestä sekä teollstamsta koskevat vaatmukset osuvat asan ytmeen. Vme vuosna e uusa työpakkoja ole!

2 , J."'-.jrs-n Jfn nucdostunut snä määrn kun väkluvun kasvu ja entsen tuotannon ratonalsont edellyttäsvät, joten rakenteellnen työttömyys on lsääntynyt. Vuoden 956 päättyessä työttömyyskortstohn ol merktty 3Ö 000, v:n 957 vastaavana ajankohtana 5^ 000 ja v:n 958 lopulla f henklöä. Vuos vuodelta tapahtuva työttömyyslukujen nousu e tetenkään sellasenaan kuvaa rakenteellsen työttömyyden kasvua, koska nhn on ollut vakuttamassa myös kausluontosa tekjötä. Ertysest vuos 95Ö ol selväprtestä laskusuhdanteen akaa, jonka aheuttvat kahdelta er taholta tulevat ja samanakasest vakuttavat syyt. Ensnnäkn vodaan todeta, että kansanvälsllä markknolla ja ertysest nssä massa, joden talouselämän kehtys enten vakuttaa medän olohmme, kuten Englannssa, hekken taloudellnen aktvteett aheuttaen hntojen alenemsta ja vakeuttaen mm. Suomen ja muden pohjosmaden venttavaroden menekkä. Nnpä Ruotsssakn ens kertaa sodan jälkeen lmen työttömyyttä laajahkossa mtassa, mnkä seurauksena seltä arvodaan palanneen takasn kotmaahan n. S 000 työssä ollutta suomalasta, samalla kun Suomesta Ruotsn akasempna vuosna säännöllsest esntynyt työnhakjoden vrtaus tyrehty. Ulkomasten suhdanteden hekkenemnen e kutenkaan ollut anoa lamakauden syy. Vuoden 957 syksyllä suortetun devalvonnn ja shen lttyneen tuontkaupan laajamttasen vapauttamsen jälkeen medän maassamme on eletty talouselämän vahetta, joka lmesest merktsee lopullsta srtymstä sodanakasesta ja --jälkesestä taloudesta rauhanajan vakntuneeseen talouteen. Klpaluolojen krstymnen yhdessä nflaaton pysähtymsen kanssa on aheuttanut monlle yrtykslle sopeutumsvakeuksa, joden vottamnen ve akansa. Vuoden vmesellä neljänneksellä alko näkyä suhdannekäänteen oreta. Shen ast teollsuuden tuotanto osott edellseen vuoteen verrattuna kuukaus kuukaudelta alempa luk.uja, mutta vuoden loppukuukausna tuotant)luvut kohosvat edellsen vuoden tasolle ja ylkn. Myös rakennustomnta-alko, myönnetystä rakennusluvsta päätellen, osottaa uuden elpymsen merkkejä. Suomen ja Neuvostolton välseen kaupankäyntn vuoden vmesellä neljänneksellä tulleet, polttssta systä aheutuneet hankaluudet evät kehttyneet nn ptkälle, että nden vakutus ols sanottavast näkynyt tuotantoluvussa. Muhn lmansuuntn kaupa]:käynt kehtty tyydyttäväst, ja eräden puunjalostusteolltuotteden»uuden/vennssä saavutettn määrällsä ennätystuloksa, joskn hnnat olvat alhasempa kun edellsenä vuonna. Kauppatase pääty tuntuvaan yljäämään, e kutenkaan lsääntyneen vennn, vaan tuonnn supstumsen seurauksena. S 44 * 'm

3 Edellsenä vuonna suortetun devalvaaton seuraukset vakuttvat velä v:n 95Ö alkupuolskolla hntoja nostavast, nn että tukkuhntandeks ol vuoden ensmmäsnä kuukausna noususuunnassa. Maalmanmarkknoden hntojen lasku alko kutenkn jo toukokuusta lähten vakuttaa nn vomakkaast, että devalvonnsta huolmatta tukkuhnnat melläkn rupesvat alenemaan ja olvat vuoden lopulla jokseenkn samalla tasolla kun sen alkaessakn. Kuluttajan hntandeksssä tapahtu vuoden mttaan n, k prosentn nousu, joka sekn ol osttan devalvaaton, osttan eräden hallnnollsten hntatomenpteden seuraus. Elnkustannusndeks saavutt helmkuulla 30 psteen rajan, mkä vomassa olleden työehtosopmusten mukaan aheutt ylesen + palkankorotuksen. Vme vuoden talouselämän kehtyksessä lmen myöntesäkn prtetä. nflaaton pysähtymnen ja lsääntynyt luottamus rahan arvoon lovat perustan rahalatoksn tapahtuvan säästämsen elpymselle. Fagerholmn halltus ryhty ens tökseen tomenptesn ylesen korkokannan alentamseks, ja helpottunut pääoman saant yhdessä alentuneden pääomakustannusten kanssa savat akaan sen, että vuoden lopulla pantn alulle runsaast erlasa tuotannollsa sjotussuunntelma. Näden kannalta ol suur merktys loppuvuodesta jakoon tullella suhdannepdätysvarolla, joden yhtenen määrä ol non Ö mrd. mk, sekä halltuksen myöntämllä työllsyyslanolla. Ohjelmansa edellyttämällä tavalla Fagerholmn halltus nvestonttomntaa kannustaakseen lsäks myöns ylmääräsä posto-okeuksa sellaslle tuotantolatokslle, jotka laajensvat entsä ta rakensvat uusa tuotantolatoksa. Laajennetut posto-okeudet jnyönnettn kutenkn van talvkautena 95Ö-59 pystytetystä rakennukssta ja saman ajan kuluessa kotmaslta konepajolta tlatusta konesta. Tällasten määräysten tarkotuksena ol tetenkn työllsyyden elvyttämnen juur sellasena ajankohtana, jollon työttömyys ol laajmmllaan. Kakken näden tomenpteden ansosta saatnkn vuoden 95Ö lopulla alulle erttän vomakas tuotannollnen ekspanso, jonka suoranaset ja välllset vakutukset työllsyyteen lmenevät verrattan lähesessä tulevasuudessa. J V! ( '

4 -sal. PUOLUEEN PÄÄTÄNTÄVALTA- JA TOMEENPANOELMET «Puolueneuvosto Kertomusvuoden akana pdettn kolme puolueneuvoston kokousta, nstä ensmmänen lö pävänä tammkuuta, tonen 0 pävänä toukokuuta ja kolmas 29 pävänä marraskuuta. Tammkuun kokouksen tärken asa ol kysymys vuoden :95Ö eduskuntavaalessa noudatettavsta menettelytavosta. Kolmel]akymmenelläkuudella äänellä yhdeksää vastaan hyväksytyssä päätöslauselmassa määrättn kansanedustajat Matt Lepstö, Valdemar Lljeström, Ano Malkamäk ja Aarre Smonen sekä master Oll Uot sullottavks puolueen vaallttojen ulkopuolelle. Päätöslauselman ehdokasasettelua koskeva kohta ol nän kuuluva: "Puolueäänestyksessä ja lstolle asettelussa on ylesohjeena puoluesääntöjen 65, jonka mukaan puolueäänestyksen tu- «los määrää järjestyksen lopullsessa lstolle asettelussa, jättäen kutenkn tarpeellsks havatussa tapauksssa puoluetomkunnalle ja asanomaslle prtomkunnlle järjestelyvaraa jälkeenpän. Ottaen huomoon puolueen sääntöjen 7 :n määräykset ja puolueen ssällä vme akona esntyneen kurttomuuden ja terveelle puolue-elämälle sopmattomat pttaamattomuudet yhtesstä päätöksstä puolueneuvosto kehottaa puoluetomkuntaa ja pren päättävä elmä yhdessä tommaan nn, ettevät syyskuun 2 pävänä 957 muodostettuun halltukseen sääntöjen ja puolue-elnten päätösten vastasest menneet ja sen jälkeenkn puoluetta vastaan tomneet vs puolueen jäsentä tule Sosaldemokraattsen Puolueen vaallstolle asetetuks.'"' Toukokuussa pdetty puolueneuvoston kokous kästtel sääntömäärästen asoden lsäks järjestöpolttstft tlannetta ja vaalehn lttyvä kysymyksä. Opposton taholta tehdyt estykset hylättn, edellsen puolueneuvoston kokemuksen päätökset pdettn muuttamattomna vomassa ja puolueen jäsenä varotettn antautumasta puolueen vaaltyötä hajottavaan tomntaan. Lsäks kokous vahvst puoluetomkunnan puolueneuvoston kokoukselle alstaman päätöksen, jonka mukaan ''ne puolueen jäsenet, jotka mahdollsest asettuvat ens kesän eduskuntavaalessa ehdokkaks mussa kun puolueen vaalltossa, katsotaan puolueesta eronneks, samon henklöt, jotka mahdc.ll sest ryhtyvät tällasten erllsten vaallttojen valtsjayhdstysten asamehks ta asamesten varamehks''' Vaasan läänn pohjosen vaalprn alueella päätettn puolueen vaaltyö suorttaa yhtestyössä Jaakko Petlän johtaman uuden prtomkunnan kanssa. Vanhan prjärjestön prtomkunta jä opposton vaaltyöelmeks ja ott ohjeensa puolueko- neston ulkopuolella tomvlta henklöltä. K y t > f r l l l S ' rl!. v -T l H

5 -. Marraskuun kokouksessa puolueneuvosto totes opposton kanssa käydyt sovntoneuvottelut lopullsest tuloköettomna rauenneks ja määräs ryhdyttäväks erottamstomenptesn järjestäytyneen opposton johtoryhmää vastaan. Kokonasuudessaan vtattu marraskuun kokouksen päätös kuulu seuraavast: 'Puoluetomkunnan edustajat ovat moneen otteeseen ja ptkämelsyyttä osottaen käyneet neuvotteluja nden henklöden kanssa, jotka aluks esntyvät puolueen ssällä järjestäytyneen opposton johtajna, mutta sttemmn suurelta osalta jättäytyvät puolueen ulkopuolelle. Joka kerta ovat neuvottelut päättyneet tuloksettomna. Vmesn neuvotteluyrtys raukes stä syystä, että puolueelle estettn uusa, täysn kohtuuttoma ja loukkaava vaatmuksa. On käynyt erttän hyvn selvlle, ettevät nämä henklöt tunne sosaldemokraattsen järjestöväen todellsa melaloja. Puolueväkeä hämätäkseen he ovat puhuneet sovnnosta, mutta käytännössä jatkuvast tomneet juopaa syventäväst sääntöjen ja puoluepäätösten vastaslla teollansa, jolle puoluejärjestöt evät ole antaneet hyväksymstänsä. Puolueneuvosto, joka on kuullut selonteon päämnster Fagerholmn sovntoehdotuksen pohjalla vmeks käydystä neuvottelusta, hyväksyy puoluetomkunnan pyrkmykset sovnnollsen ratkasun etsmseks ja toteaa, että sovnnonteko puolueopposton johtoryhmän kanssa ptkällekn meneven sovntoehdotusten pohjalta on osottautunut mahdottomaks. Samalla kun puolueneuvosto toteaa opposton johtoryhmän valnneen oman tensä ja astuneen puolueen ulkopuolelle, se kehottaa puolueen tomeenpaneva elmä valvomaan, että puolueen ha jotuj^työtä johtaneen '^sos.-dem. opposton neuvottelukunnan" jäsenet ja tomtsjat, ottopokna vuoden 957 syksyllä halltukseen menneet henklöt sekä puolueen vaalltosta nykysen eduskunnan jäsenks valtut, puolueen sääntöjä rkkoneet ja antamansa lojaalsuusstoumuksen vastasest tomneet kymmenen kansanedustajaa erotetaan myös perusjärjestöjen jäsenyydestä. Mkäl joku' edellä olevan puolueneuvoston erottamspäätöksen alassta henklöstä vvytyksettä puolueyhdstykselleen osottaa tomenptellään selväst rrottautuneensa puoluetta vastustavasta ja vahngottavasta tomnnasta, on puoluetomkunnalla okeus yhdstyksen pyynnöstä hänen kohdaltaan peruuttaa puolueneuvoston tekemä erottamspää- ; ;.f a

6 * r 5 P tös. Mkäl taasen joku edellä manttuhn ryhmn kuuluvsta puolueyhdstyksstä erotetusta henklöstä myöhemmn anoo puolueen jäsenyyttä, velvottaa puolueneuvosto asanomasen puolueyhdstyksen ennen päätöksen tekoa alstamaan jäsenanomuksen puoluetomkunnan hyväksyttäväks Eduskuntavaalessa mulla kun puolueen lstolla olleden puolueen jäsenten ja näden lstojen asamesten osalta puolueneuvosto jättää kunkn tapauksen puoluetomkunnan ja asanomasten järjestöjen harkttavaks, koska on syytä uskoa, että monet hestä ovat tomneet harhaanjohdettuna ja hetken meljohteesta. Puolueneuvosto velvottaa puoluetomkunnan tarkon valvomaan, ette kurttomuutta puolueen keskuudessa saa esntyä, ja tarpeen vaatessa ryhtymään kurttomuudesta aheutuvn tomenptesn." t l: V 2. Puoluetomkunta Puoluetomkuntaan ovat kertomusvuoden akana edelleen kuuluneet: puheenjohtajana Vänö Tanner, varapuheenjohtajana Olav Lndblom, varapuheenjohtajana Onn Hltunen, puolueshteernä Kaarlo Ptsnk ja muna varsnasna jäsennä Vänö Lesknen, Gunnar Henrksson, Rafael Paaso, Martt Vtanen, Yrjö Rantala, Meer Kalavanen, Ova Kavola, Eetu Karjalanen, Vekko Helle, Sylv Sltanen ja Onn Oksanen sekä varajäsennä Erkk Kuoppala, Erkk Saarnen, Par.vo Snkka, Valtter Latnen, Sulo Mannnen, Lemp Lehto, Tyyne Paasvuor, Yrjö Hätnen, Vekko Sukkola ja Eno Srön. Snä akana, jona puoluetomkunnan jäsenet Lndblom, Hltunen, Lesknen ja Paaso olvat valtoneuvoston jäsenä, hestä vmeks manttu ol omasta pyynnöstään vapautettu osallstumasta puoluetomkunnan kokouksn. Puoluetomkunnan kokouksa on pdetty kakkaan kakstosta. Pöytä-:rjohn merktystä 52 pykälästä on yks laadttu erllsen muston muotoon. Kreellsssä tapauksssa e kaklla puoluetomkunnan jäsenllä ole ollut tlasuutta saapua kokoukseen. t» f» ' ' ' : ^!'

7 ry^ flmyyt J? ^ 26 ^ 3. Puoluetomkunnan apuelmet Puoluetomkunnan keskesmpänä apuelmenä on tomnut työv a l o k u n t a, jonka kokoonpano on ollut sama kun edellsen kertomusvuoden päättyessä. Shen ovat sten edelleen kuuluneet Vänö Tanner, Olav Lndblom, Onn Hltunen, Kaarlo Ptsnk,- Vänö Lesknen, Gunnar Henrksson, Rafael Paaso, Yrjö Rantala ja Meer Kalavanen. Snä akana, jona Paaso ol vapautettu osallstumasta puoluetomkunnan kokouksn, hän e myöskään osallstunut työvalokunnan työhön, Työvalokunnan varsnasa kokouksa pdettn kertomusvuoden akana kakkaan kakstosta. Pöytäkrjat on laatnut kunnallsasa n shteer Aatto Väyrynen ta, hänen possa ollessaan, joku saapuvlla ollesta puoluetomston musta tomhenklöstä. Kertomusvuoden akana tomneet muut puoluetomkunnan apuelmet ovat antaneet puoluetomstoon vuoskertomusta varten seuraavat selostukset : K u n n a l l s a s a n j a o s t o o n ovat edelleen kuuluneet Sulo A. Typpö, Olav Kajala, Juho Kvstö, Vekko Helle, Jorma Tuomnen, Tovo Puro, Laur Aalto, A.J. Salmnen, Tovo Peltonen, Terttu Pylkkänen, Lars Lndeman ja Aatto Väyrynen. Puheenjohta lana on tomnut edelleen Sulo A. Typpö ja shteernä Aatto Väyrynen, Työvalokuntaan ovat puheenjohtajan ja shteern lsäks kuuluneet edelleen Kajala, Kvstö ja Helle, Kertomusvuoden akana pdetyssä kokouksssa tarkstettn vuoden 957 lopulla työohjelmaan otetun Kunnallspoltkkamme suunta v vo.janmsen kokoomakrjäsen tekst ja hyväksyttn sen panamssuunntelmat, Kertomusvuoden syksyllä myyntn saadusta 3000 kappaleen panoksesta ol vuoden loppuun mennessä saatu levtetyks puolet. Loppuunmyydystä Aktvsempaan kunnallspoltkkaan-nmsestä ohjesääntövhkosesta otettn vuoden lopulla tonen, uudstettu panos, mutta sen levtystyö votn alottaa vasta seuraavan vuoden puolella. Eduskuntaryhmän aloteshteernä tomnut työvalokunnan jäsen kansanedustaja Helle on ptänyt jatkuvaa yhteyttä työvalokuntaan, lähnnä sen puheenjohtajaan ja shteern. Jaoston shteern hodettavana on edelleen ollut puoluetomstosta käsn suortettava krjeellnen opastus- ja neuvontatomnta kunnallsalaa koskevssa käytännön kysymyksssä. Kunnallsjärjestöjen ta valtuustoryhmen järjestämä neuvottelukokouksa on pdetty entseen tapaan, ertysest sunnuntasn, ^hteern lsäks myös jaoston puheen-

8 ! lohtaja on osallstunut tärkempn pakallsssa puttessa järjestettyhn kunnallspävn. Jaoston shteern opetusvelvollsuus Työväen Akatemassa on ollut sama kun akasemmnkn. Kunnallsopn ja kunnallspoltkan harrastus tässä opplatoksessa on ollut atkuvast kasvamaan pän, Sos. -dem. M a a s e u t u t o m k u n n a n kertomus on erllsenä ltteenä. Sos.-dem. O s u u s k a u p p a v ä e n K e s k u s t o - m k u n t a a n ovat kertomusvuoden akana kuuluneet puolueen edustajna Lemp Lehto, Eno Sr^n, Valde Nevalanen ja Olav Hurr. Tomkunnan työ on keskttynyt vuonna 959 tomtettaven osuuskauppavaalen valmsteluun. S r t o v ä e n a s a n j a o s t o o n ovat kuuluneet srtoväen edustajna Johannes Kokkalanen Turusta, Reno Kajanmaa Kotkasta, Julus Klam Lahdesta ja Laur Tasknen Helsngstä sekä puoluetomkunnan edustajna Kaarlo Ptsnk, Meer Kalavanen, Valde Nevalanen ja Aarne Paananen. Jaoston puheenjohtajana on tomnut Kaarlo Ptsnk ja shteernä Laur Tasknen. Jaosto järjest huhtkuussa koko maata kästtävät srtoväen neuvottelupävät Helsngssä. Nnkään juhannuksena järjestetylle srtoväen retkely- ja neuvottelupävlle Helsngssä ja Vhdssä osallstu puolueväkeä ympär maan. Eduskuntavaalen valmsteluhn jaosto osallstu antamalla neuvoja ja ohjeta srtoväkeä koskevssa kysymyksssä sekä avustamalla srtoväen yhdstyksä manonta- ja propagandatyössä ja osallstumalla mahdollsuuksensa mukaan myös kustannuksn. t K a s v. a t u s t o m k u n t a a n ovat kuuluneet puheen joh-- ta jana Reno H. Ottnen, varapuheenjohtajana Arv Hautamäk, shteer- nä Armas Salovrta ja jäsennä Yrjö Kallnen, Vänö Lukkonen, Paavo Kuosmanen, Helv Raatkanen, Vljo Rantala, Meer Kalavanen, Mauno Kovsto, Jaakko Rantanen, Urpu Vhavanen, Ulla Tlkanen, Sakar Kuru, Olav Hurr, Laur Tevanen ja Aatto Väyrynen. Kasvatustomkunnan työvalokunnan muodostvat seuraavat tomkunnan jäsenet: Ottnen, Hautamäk, Kalavanen, Vhavanen, Kuru, Hurr ja Salovrta. Tomkunta e kertomusvuonna kokoontunut. Työvalokunta pt yhden kokouksen vuoden alussa. U r h e l u j a o s t c o n ovat kuuluneet Arv E. Heskanen, Olav Suvanto, Eno A. Wuokko, Vänö Sonnen, Eno Haapanen, Sylv

9 Sltanen-, Ova Kavola ja Olav Hurr sekä 2.,0. alkaen A,K. Lesknen. Jaoston puheenjohtajana on tomnut Heskanen ja shteernä Hurr. So s. -de m, K e s k l u o k k a j a o s t o, johon ovat kuuluneet puheenjohtajana Janne Hakulnen, shteernä Pentt Hemmlä ja jäsennä Vänö Tervo, Vctor Henström, Armas Uotla, Eno Usk, Anu Karvnen, Vekko Kanerva, Amo Aaltonen, Kaarlo Ptsnk, Erkk Henonen, Helv Raatkanen ja Edvn Törmälä, e ole kertomusvuoden akana kokoontunut kertaakaan. Kesäkuun 6 pävänä 956 pdetyssä Sos.-dem. Keskluokkavaltuuskunnan kokouksessa asetettn jaosto valmstamaan ehdotusta valtuuskunnan kokoonpanoks XX puoluekokouksen hyväksymän valtuuskunnan ohjesäännön mukasest. Jaosto, johon valttn Janne Hakulnen kokoonkutsujana sekä Vekko Kanerva, Armas Uotla, Pentt Hemmlä, Kaarlo Ptsnk, Mkko Laaksonen, Vekko Järvnen a Smo Saar, e ole kokoontunut kertaakaan.!» k. Puoluetomsto Puolueshteernä on v. 957 pdetyn puoluekokouksen valtsemana tomnut Kaarlo Ptsnk, järjestöshteernä Valde Nevalanen, taloudenhotajana Aarne Paananen, kunnallsasanshteernä Aatto Väyrynen, tedotus- ja valstusshteernä Olav Hurr. Opntoshteernä tom kertomusvuoden kolmen ensmmäsen kuukauden ajan Armas Salovrta, jonka jälkeen nätä tehtävä hot oman tomensa ohella Oll Latnen. Lokakuun alussa knntettn puolueen opnto- ja kansanvälsten asan shteerks Paul Burman, joka kutenkn sen johdosta, että hän loppuvuoden ol Suomen valtuuskunnan jäsenenä YK:n kokouksessa New Yorkssa, ryhty hotamaan tehtävään vasta vuoden vahteessa. Pääkrjanptäjänä on ollut Mara Snsalo, kassanhotajana Prjo Elo ja tomstoshteernä Helnä Halava. Puolueen palveluksessa olleden järjestäjen tehtävät selvävät tomntakertomuksen järjestötomntaa koskevasta osasta. t

10 TT l t? Puoluetomston krjeenvahto Puoluetomstosta lähetettn kertomusvuoden akana yhteensä kpl. krjetä. Krjeenvahto jakautu seuraavast: Järjestötomnta Kustannustomnta Tedotustomnta Valstustomnta TST:n tomnta Työväenlehdsbö Vaaltomnta Kansanvälnen tomnta Kunnallstomnta Lana-asat Työväentaloasat Reksterasat O-jaoston tomnta Urhelujaoston tomnta Srtoväen asat Sekalaset kpl. Ö " 56 h.0k7 '' Ö " kh5 Ö Ö ^; > *! _ > ' ' T l' % 4 v4!ll! r.f V f yht kpl. f 'l \ tj h M t *

11 - 30 -, EDUSKUMTAVAALT l * Vuoden 954 talvvaalessa valttujen kansanedustajen tomkaus päätty kesällä 95Ö. Uudet vaalt suortettn normaaln tapaan henäkuun ensmmäsenä sunnuntana ja sen jälkesenä maanantana el ,950, Vaalessa noudatettn 30,6,955 vahvstettua uutta laka kansanedustajan vaalesta. Kuopon läänn läntsest vaalprstä valttn edustaja yhtä vähemmän ja Uudenmaan läänn vaalprstä vastaavast yhtä enemmän kun akasemmn. Osanottoprosentt vaalessa jä kf9 prosenttykskköä alhasemmaks kun vuoden 954 vaalessa, mutta ol tosaalta O,k prosenttykskköä korkeamp kun vuoden 95 vaalessa. Osanottoprosentt koko maassa ol nänä kolmena peräkkäsenä eduskuntavaalvuotena ollut seuraava: v, 95 74,6 prosentta, v #9 prosentta ja v. 95Ö 75.0 prosentta. Mespuolssta äänokeutetusta osallstu täl]ä kertaa vaalehn 73,3 prosentta ja naspuolssta äänokeutetusta 72. prosentta, joten erotus mesten hyväks on 6,2 prosenttykskkoa. Sosaldemokraattnen puolue kärs vaalessa äänten menetyksä Ahvenanmaan vaalprä lukuun ottamatta kakssa vaalpressä. Suurn absoluuttnen äänten menetys ol Helsngn kaupungn vaalprssä ja penn (löo ääntä) Lapn läänn vaalprssä. Opposton erllsvaallttojen vodaan tlaston mukaan katsoa veneen puolueelta ääntä (tarkka luku tlastossa ). Kun äänkanta muutonkn kaventu non äänellä (tarkka luku 42,935)> puolueen kärsmä takasku vaalessa on keltämätön, Erllsvaalltosta valtun kolmen kansanedustajan johdolla muodostettuun Sos.-dem, opposton eduskuntaryhmään srty puolueen lstolta valtusta kakkaan 4Ö kansan, edustajasta 0, Nän oppostoryhmän edustama kokonasäänkanta nous yhteenvetotlastossa Ö2.23 ääneen. Äänokeuttaan käyttänestä sosaldemokraatesta ols sanotun pohjalta lasken ollut opposton takana 7 prosentta ja puoluelnjan takana 63 prosentta. Maalaslton menetys v, 958 vaalessa ol ääntä, Suomen kansanpuolueen ääntä ja Ruotsalasen kansanpuolueen ääntä. Nästä maalasltto ja Suomen kansanpuolue kärsvät kumpkn myös vden edustajanpakan menetyksen. Ruotsalanen kansanpuolue sen sjaan vott yhden edustajanpakan (Uudenmaan läänn vaalprssä). Vottajna selvytyvät vaalesta äärmmänen okesto ja äärm^ mänen vasemmsto. Kokoomuspuolueen äänmäärä kasvo :llä ja \ [{ > ' t

12 edustajapakkojen luku vdellä, SKDLn äänmäärä kasvo vastaavast l6.97ö:lla ja edustajapakkojen luku setsemällä. Eduskunnasta tul v. 95Ö vaalessa vasemmstoenemmstönen vomasuhten Todennäkösmmät syyt sosaldemokraattsen puolueen vaaltappoon ovat ylenen vaallameus (alhanen osanottoprosentt), puolueen ssäset rdat ja laskusuhdanteen alkuvaheessa kannetun halltusvastuun mukanaan tuomat jälkrastukset. Edustajanpakkojen jakautumnen ja er vaallttojen saamat äänmäärät lmenevät lähemmn seuraavsta asetelmsta: ; l Edustajanpakkojen jakautumnen Edustaja Jos maa ols Puolueet ollut yhtenä vaalprnä 95Ö Suomen kansan demokraattnen ltto 50 h Sosaldemokraattnen puolue l^ö 5k Maalasltto Kansallnen kokoomus 29 Zk 28 3 Ruotsalanen kansanpuolue h Suomen kansanpuolue Ö Sosaldemokraattnen opposto 3-4 Yhteensä n n Puolueet. Vaallttoen saamat äänmäärät Hyväksyttyjä äänestyslppuja ^^^^ Prosenttluvut 95Ö Suomen kansan demokraattnen ltto Sosaldemokraattnen puolue ÖO , Maalasltto ] 23.2 Kansallnen kokoomus Ruotsalanen kansanpuolue Suomen kansanpuolue Sosaldemokraattnen opposto mm Muut ö o.ö Yhteensä Ö A. ) K l rl ; h 4 l ^ f-

13 ( ( l ;. Äänten akautumnen vaalprettän (prosenttlukutaulukko) Vaalpr SKDL SDP ML KOK Ruots. KP Sd. opposto» Muut Yht. Helsngn kaup. 9.^ Uudenmaan, » Turun.. et el.. 25.Ö O Turun. pohj. 25.e Ahvenanmaan Hämeen. etel G Hämeen. pohj. 29.Ö O.h 00.0 Kymen Mkkeln, Ö Kuopon, länt Kuopon. t Vaasan, t U Vaasan, et. 6.Ö Ö mm 00.0 Vaasan. pohj. 3.Ö Ö Oulun, Ö Lapn t M ' ( Koko maa f ? ? ,0 Kaupungt, Kauppalat Ö Maalaskunnat \\r Mussa vaalpressä ja ulkom. äänest ,. -f.

14 älkeen V. 95Ö ; f. SKDL ML SDP KOK Ruot s. Sd. Kp. Yht. Nstä opp. nasa Helsngn kaup. k - h Uudenmaan, 3 2 k k 6 2 Turun. etel h Turun, pohj. h k 2 Ahvenanmaan Hämeen, etel. 3 2 k 3 - Hämeen, pohj Kymen läänn 2 k Mkkeln läänn Kuopon. länt ] Kuopon. t. 2 k Vaasan, t.. 3 h Vaasan, et Vaasan, pohj e - Oulun lään Lapn lään h Yhteensä 50 2fÖ h 3 Ö Nstä nasa h - h f Vuonna 954 h3 53 5h 2k Yllä oleva eduskuntaryhnj.en suuruusjärjestys synty kymmenen kansanedustajan erottua vaalen jälkeen sosaldemokraattsesta ryhmästä ja ltyttyä Sos,-dem. opposton eduskuntaryhmään. Vaalessa ol tämä ryhmän omlta lstolta valttu edustaja Helsngn kaupungn, Hämeen läänn eteläsestä ja Hämeen läänn pohjosesta vaalprstä. - Kuopon läänn läntsestä vaalprstä valttu kansanedustaja Vekko Vennamo lmott eronneensa maalaslton ryhmästä. (Edellä olevat asetelmat erllsnä lttenä kertomuksen lopussa. Ltteet n:ot 5 ja 6.)

15 - 3k - V. JÄRJESTÖTOMMTA, Ylestä Kesällä käydystä vaaltastelusta muodostu koko jäsenstön vomanponnstus, Akasemmasta käytännöstä poketen pääosa manos- ja propagandamateraalsta jaettn puoluetomstosta suoraan kenttäverkoston levtettäväks. Ylesest vodaan todeta systeemn tomneen hyvn ja myönteset kokemukset tullaan ottamaan huomoon kenttäverkostoa kunnostettaessa. Vaalpropaganda kesktty valtaosaltaan kahden pääkysymyksen, teollstamsen ja parlamentarsmn puolustamsen ympärlle. Päätunnukset julstessa olvat '"'Pakkovallan teltä parlamentarsmn'^ ja ''Teollstuva maa - hyvnvova kansa»'. Maaseudun erkosjulsteessa ol tunnus ' Teollstuva maa - nouseva maaseutu". Sos.-dem. oppostoks tseään nmttäneen ryhmän erllnen propaganda, jossa kenoja kahtamattomalla ja ravokkaalla tavalla hyökättn puoluetta vastaan, ol omaan aheuttamaan hämmnkä äänestäjen keskuudessa ja vakutt hatallsest vaaln lopputulokseen. Puolueen ssälle luomallaan organsaatolla ja omlla julkasullaan ovat ha jottajat voneet tehdä puoluetyölle jatkuvaa hattaa. Tosaalta opposton erottautumsella eduskunnassa omaks ryhmäkseen ja lttoutumsella kommunsten ja maalaslton kanssa on ollut puolueväen ja kannattajajoukkojen keskuudessa selventävä vakutus. 2. Valtus- ja opntotomnta K u r s s t o m n t a Puolue e kertomusvuonna järjestänyt puoluekursseja. Muutamat pr- ja kunnallsjärjestöt ptvät lyhyehköjä kursseja, joden ohjelma järjestettn yhtestomnnassa puoluetomston kanssa. O p n t o k e r h o t Opntokerhojen lukumäärässä esnty vuoden alkupuolskolla jonkn verran laskua. Syyskauden akana opntokerhoharrastus vrs uudel leen ja uusa kerhoja perustettn er puollla maata. O p n t o a s a m e s v e r k o s t o Opntoasamesverkostossa talvkautena 957-5Ö tapahtunut harvenemnen saatn kertomusvuoden syyskaudella loppumaan. Yhtestyössä Työväen Svstyslton kanssa ryhdyttn syyskuussa uuteen ''offensvn'», jonka tulokset alkovat pan näkyä. Opntoasamestomnnan vrämselle anto pontta opntokerhotomnnan laajenemnen perusjärjestössä.

16 Opn o o j ä r j e c t ö t o m n t a Kunnalls järjestö jen jr. Työväen Svstyslton alasten pakallsten opntojärjestöjen yhtestyö ol varsn hekkon. Muutamlla pakkakunnlla ssäset ermelr.yydöt hejastuvat myös opntojärjestöjen tomnnassa, mnkä vuoks ruelenknto ntä kohtaan hekken. 3> Julkasuen. _] Julkasujenme levkktomnnan tehostamseks on Sosalstsen Akakauslehden levkkpäällköks nmtetty järjestötarkastaja Vhtor Laht, joka hotaa tehtäväänsä järjestötarkastajan tomensa ohella. Kalenteren ja taskukrjojen levkn lsäämseks järjestettn kertomusvuonna jälleen useta klpaluja, joden pääpalkntona on matka Ranskaan. Sosalstsen Akakauslehden palkntona ovat mm. matkat Svetsn ja Ranskaan. Julkasujemme levkk on ostavan ylesön rahan nukkuudesta huolmatta pysynyt ennallaan. 4-. Tedotustomnta Vuoden alkupuolskolla puoluetomstosta käsn harjotettu tedotustomnta kesktty lähnnä eduskuntavaalen hyväks suortetun propagandan hotamseen. Puoluetomstosta tomtettn sanomalehdlle vaaleja koskevaa anestoa sekä valmstettn erlasa vaa]lento]ehtsä. ' Säännöllstä tedotus^hteyttä puolueen jäsenstöön on pdetty yllä puolueen järjestölehden "Sosaldemokratan ten^' vältyksellä. Leht lmesty v. 95Ö akana kymmenen kertaa panoksen ollessa nykyään 3,000 kpl. Nnkään on puoluetomstosta lähetetty krjeellstä tedotusmateraala puolueen aktv jäsenstölle, Sos,-dem, eduskuntaryhm.ää loskevan tedotustomnnan tehostamsek. s puoluetomkunta ja eduskuntaryhmä palkkasvat syksyllä ryhmän tedotusshteerks tomttaja Aaro Kärkkäsen, joka sen jälkeen on tom, nut eduskuntaryhmän ja puoluetomston yhdysmehenä propagandaa ja tedotustomntaa koskevssa asossa. 5. Tomtsjan neuvottelupävät Prshteeren ja puolueen tomtsjan neuvottelupävä on ker^ tomusvuoden akana järjestetty neljä kertaa. Mästä kolme pdettn puolueneuvoston kokousten yhteydessä, tammkuun 7., toukokuun 9. ja marraskuun 2Ö-30. pävnä. Het eduskuntavaalen jälkeen henäkuussa kutsuttn prshteert ja tomtsjat Helsnkn neuvottelukokoukseen. rl l : m V. j

17 - 36-6«Matka«>asamehet Puolueen palveluksessa ovat kertomusvuoden akana olleet seuraavat matka-asamehet: järjestötarkastajana Vhtor Laht, maaseutujärjestäjänä Hekk Smonen sekä tomtsjona Reno Kanerva, Hlja Tanen, Tam Rnne-Vrolanen ja vuoden lopussa Paul Rkonen a Vekko Nssnen. Vaalen edellä ol puolueen palveluksessa tlapäsä tomtsjota,? 5 ' 3! 7. Prjärjestöt Prjärjestöjä ol kertomusvuotena Suomen Ruotsalanen Työväenltto mukaanluettuna 7, Prshteerenä ovat tomneet seuraavat henklöt: Ra^^nar Lönnqvst (Helsngn pr), Vekko Kaljunen (Uudenmaan pr), Abel Saarnen ja hänen erottuaan vuoden lopulla Joel Vheräranta (Turun etel. pr), Vänö Vlponem (Satakunnan pr), Hekk Törmä ja hänen erottuaan keväällä Vljo Salomaa (Hämeen etel. pr), Antt Halme (Hämeen pohj. pr), Erkk Kuoppala (Kymen pr), Aaro Aras, joka on hotanut tehtäväänsä ote-shteernä (Mkkeln pr), Kejo Suks (Kuopon länt. pr), Vlho Turunen ja hänen erottuaan Kalervo Ne^lck (Joensuun pr), Pentt Kekk ja hänen erottuaan Tauno Kähkönen (Vaasan t. pr), Vekko Nssnen ja hänen srryttyään tosn tehtävn Eel Lepstö (Vaasan et. pr), Onn Pkkaranen, joka keväällä pdetyn puolueneuvoston kokouksen päätöksellä tul erotetuks samalla kun Vaasan pohj. prjärjestö suljettn puolueen ulkopuolelle, ja Tom Metsäranta (Kokkolan pr), Eno Torkke] oto-shteernä syksyyn saakka, jollon tomen vaknaseks hotajaks valttn Erkk Koponen (Oulun pr), Leev Kovalanen Kalervo Nep:lckn srryttyä toseen prn (Kajaann pr), Heno Uksla (Lapn pr) ja Lars Lndeman (Suomen Ruotsalanen Työväenltto).! 'M l 8, Puolueen jäsenstö ja järjestöt Puolueen jäsenmäärä ol vuoden 95Ö lopussa Yhdstyksä ol 50, josta ruotsnkelsä 50. Kunnallsjärjestöjä ol 92, josta 7"ruotsnkelstä. Kertomusvuoden akana k yhdstystä lopett tomntansa ja 28 uutta yhdstystä perustettn. rl

18 K V. PUOLUEEN LEHDSTÖ JA JULKASUTOMNTA, Sosaldemokraattset sanomalehdet Kertomusvuoden akana lmesty + sosaldemokraattsta sanomalehteä» Setsemän kertaa vkossa lmestyvät puolueen pää-äänenkannattaja Suomen Sosaldemokraatt ja Kansan Leht, kuuspäväsnä Eteenpän, Hämeen Kansa, Kansan Työ, Turun Päväleht, Työn Voma, Uus Aka ja Vapaus, kolmpäväsnä Kansan Voma, Pohjanmaan Kansa ja Pohjolan Työ sekä kakspäväsenä Svenska Demokraten, Kolmpävänen Savon Kansa lakkas lmestymästä Ö.ll, yhdstyen. alkaen Suomen Sosaldemokraattn» Tomenpde ol taloudellsestkn okeaan osunut. Suomen Sosaldemokraatt tomtettn lentotetse Kuopoon jo aamukantoon ja eht lmestymspävänään suurmpaan osaan Savon Kansan levkkaluetta. Suomen Sosaldemokraatt perust tomston Kuopoon ja lehdessä ol erkonen Pohjos-Savon Svu tstasn, torstasn ja lauantasn. Valtollset vaalt asettvat sanomalehdstömme vaketten ja vaatven tehtäven eteen, "tyydytyksellä todettakoon, että ne kakk edustvat vmeks pdetyn puoluekokouksen päätösten mukasta suuntausta, Lehten tomtuskunnassa e tapahtunut sanottava muutoksa. Krstyvää klpalua lehtmarkknolla osottaa laajassa mtassa tapahtunut lentokuljetukseen srtymnen, jollon pääkaupungn lehdet ovat jatkuvast vallanneet alaa. Myös muden kuljetusyhteyksen paranemnen ja lehten omat kuljetukset ovat vakuttaneet kehtykseen, joka suos suurempa lehtä penten kustannuksella. Kuljetusyhteydet ovat myös tehneet mahdollseks Pohjanmaan Kansan panamsen Jyväskylässä. Kokeltavana ol myös Vapauden panamnen Lappeenrannassa, mutta se e johtanut jatkuvaan yhtestyöhön. Kehtys on er muodossa venyt shen suuntaan, että enenevn vakeuksn joutuneen sosaldemokraattsen maaseutulehdstön kehttämseks tarvtaan määrätetosa tomenptetä. Puoluelehten päätomttajna ovat kertomusvuoden akana tomneet: Atte Pohjanmaa (Suomen Sosaldemokraatt), H.A, Salokangas (Eteenpän), Mauno Pelkonen (Hämeen Kansa), Arvo Tuomnen (Kansan Leht), Reno Kaatonen (Kansan Työ), T, Molanen (Kansan Voma), Pentt Ketola (Pohjanmaan Kansa), Tovo Nykänen (Pohjolan Työ), Eno Kyyhkynen (Savon Kansa), Rafael Paaso lokakuun alkupuolelle ja sen jälkeen va. A. Vakkar (Turun Päväleht), Erkk Wksten (Työn Voma), Vlho Rantanen (Uus Aka), Alpo Ttnen (Vapaus) sekä Gunnar Henrksson (Svenska Demokraten). «l / - M, ; e 'f!. 4

19 - 3Ö - 2. Työväen Sanomalehten Tetotomsto Työväen Sanomalehten Tetotomsto (TST) tom Työväenlehdstö Osakeyhtöön ltettynä tomttaen jäsenlehdlleen uutsanestoa, artkkeleta, lukemstoa ja matrseja. Valtollset vaalt antovat erkoslemansa TST:n tomnnalle, joka ol knteäst yhdstetty puoluetomston vaalpropagandaan. TST saatto käyttää hyväkseen tavallsta enemmän puoluetomstossa valmstettua vaalmateraala. Osa anestosta lähetettn matrsena. Kokoonnuttuaan uuden eduskunnan sosaldemokraattnen ryhmä ott ryhmän ulkopuolelta tedotusshteerkseen tomttaja Aaro Kärkkäsen, oka samalla tom TST :n eduskuntaselostajana. Tomenpde, ota TST:n taholta on jo akasemmn estetty, on merknnyt ehdstöpalvelun tehostumsta kustannuksa kohottamatta. Kertomusvuoden akana TST;n päätomttaana on edelleen o]ut Eno Kalkknen, muna tomttajna Eero Merluoto, Tovo Kvnen ja 5.Ö. alkaen Teppo Merluoto. Kodn prn anestoa on hotanut Ela Wuokko ja ajanveteanestoa Hertta Myllymäk. Lsäks avustajna on tomnut er alojen asantuntjota. 3. Sosalstnen Akakausleht Lehden päätomttajana on edelleen tomnut Vänö Lesknen ja tomtusshteernä Oll Latnen. Tomtusneuvostoon ovat kuuluneet Kaarlo Ptsnk, Vänö Lukkonen ja Mauno Kovsto. Lehden levkkpäällköks nmtettn marraskuussa 95Ö Vhtor Laht. Lehden tlaajamäärä e pula-ajasta huolmatta ole laskenut. Akakauslehden tlaushnta on pdetty ennallaan panatuskustannusten noususta huolmatta. l l u; (! Muu julkasutomnta Puolueen pernteellset julkasut Työväen Kalenter, Työväen Taskukrja ja Folkkalender ovat lmestyneet ulkoasultaan ja ssällöltään uusttuna ja nden kysyntä on ollut sama edellsn vuosn verrattuna. Kevättervehdystä e kuluneena tomntavuotena panatuskustannusten nousun taka kannattanut enää- julkasta. ' U s ; l 5«Työväenlehdstö Oy. a Työväenlehdstön Kannatusyhdstys r,y. Työväenlehdstö Oy:n varsnanen yhtökokous pdettn helmkuun 5 pävänä 95Ö. Tässä kokouksessa valttn johtokunnan jäsenks Kaarlo Ptsnk, Vänö Lesknen, Vsa Kv, Aarne Paananen, Eero Antka-

20 nen, Arvo Tuomnen, Sulo Mannnen ja Tovo Jurm sekä varajäsenks Vlho Harnen, Tovo Anttla.a Holger Salokangas. Johtokunnan puheenjohtajana on tomnut Kaarlo Ptsnk ja shteernä E.A, Wuokko, Huhtkuun alusta knntettn pääshteer E,A, Wuokko oman tomensa ohella hotamaan yhtön tomtusjohtajan tehtävä. Hän suortt tutkmuksen lehdstömme taloudellsesta tlasta. Se osott, että lehtlkkettemme taloudellnen asema muutamaa pokkeusta lukuun ottamatta on vakea. Tlanne vaat pkasta ja' perusteellsta uudelleen järjestelyä. Tähän maaseutulehten kannalta katsoen huonoon suuntaan tapahtuneeseen kehtykseen on oraalta osaltaan ollut vakuttamassa myös lentokuljetuslkenteen tehostumnen. Se lsää suurten pääkaupungn lehten klpalukykyä ja hekentää osaltaan maaseutulehten mahdollsuuksa. Tämä kehtyksen suunta pakottaa harktsemaan kokonaan uusa tomenptetä maaseutulehdstömme aseman kohentamseks. Huomattavmmat muutokset lehtömme julkasutomnnassa tapahtuvat Savon Kansan ja Pohjanmaan Kansan osalta. Edellsen julkasemnen jouduttn vuoden lopulla, marraskuusta lähten, tostaseks- keskeyttämään, kun uus aamuyöstä tapahtuva lentokuljetusvuoro pääkaupungsta Kuopoon avattn. Krjapanon tomntaa pyrtään kutenkn jatkamaan. Sen lsäks lehteä kustantava yhtö ryhty vuoden lopulla rakentamaan omstamalleen tontlle asuntotaloa. Pohjanmaan Kansan osalta taas stä ja Työn Vomaa kustantavat yhtöt tekvät vuoden alkupuolella keskenään sopmuksen ensks mantun lehden panattamsesta Jyväskylässä. Tällasen järjestelyn onnstumsen edellytyksenä kutenkn on, että postnkuljetus vodaan panopakan muuttamsesta huolmatta järjestää tyydvttävällä tavalla. Osaks tämä ol tässä tapauksessa mahdollsta.. Kertomusvuoden akana valmstu suunntelma eräänlasen lehtlkketämme kästtävän holdng-yhtön perustamsesta. Sen tehtävänä tuls toma lähnnä lehtlkkeden tavaran ja panotöden hankkjana sekä toma myös lmotusten välttäjänä. Puuttuvan peruspääojan vuoks e yhtön tomntaa votu kertomusvuoden akana alottaa. Työväenlehdstön Kannatusyhdstys r.y^n johtokuntaan ovat kuuluneet Kaarlo Ptsnk, Vsa Kv, Vänö Lesknen, Aarne Paananen ja Onn Hltunen sekä varajäsennä Tovo Nurm ja Aatto Väyrynen. Johtokunnan puheenjohtajana on tomnut Kaarlo Ptsnk ja shteernä Aatto Väyrynen, Yhdstys e ole vuoden akana vonut antaa ehtlkkelle taloudellsta tukea. Manttakoon velä, että Työväen Kustannuslkkeden Ltto lopett vuoden akana tomntansa, Lehtlkkeden aatteellseks yhtymäks perustettn Työväenlehdstö r.y.

21 ^ ' j» l» T ko - : «->-. >. V. TALOUDELLSET ASAT, Tomntansa lopettaneet ja uudet yhdstykset TcmntansH lopett kertomusvuoden akana neljä yhdstystä, Penttlän Sos.-dem. Työväenyhdstys, Rauman Puu- ja paperalan Sos.-dem, Yhdstys, Hämeenkyrön Sos.-dem, Nasyhdstys ja Paukarlahden Työväenyhdstys. Uusa yhdstyksä perustettn v. 95Ö akana kakkaan 2Ö.. -f 2. Työväentalojen rakentamnen a TYK : ' ". "»"VV;' '..l:'. f:) "Kertonusyuoden. akana. jcvr.duttn lähettämään perusjärjestölle krjelmä, jossa järjestöjä kehotettn sanomaan rt Työväentalojen Takauspsakeyhtölle antamansa takauksen, koska enää e votu olla varmoja stä, että takausosakeyhtö tom yhtöjärjestyksensä määräämssä, rajossa. Yhdstykset ovat lukusast noudattaneet kehotusta. Takauöosakeyhtön yhtöjärjestyksen mukaan takuun antaneen järjestön va'stuu lakkaa" vasta neljän vuoden kuluttua rtsanomsesta, joten on ymmärrettävää, että yhdstykset ovat olleet huolestuneta tlanteen kehttymsestk takauscnakeyhtössa, Puduetomstosta on avustettu yhdstyksä lanojen hanknnassa työväentalojen rakennus- ja korjaustarpesn. Useat yhdstykset ovat edelleen talonsa velkojen hodon vuoks joutuneet vakeuksn, koska varsnanen tulolähde, ltamatulot, ovat kauttaaltaan jääneet nn vähäsks, ette nllä ole pystytty hankttuja luottoja säännöllsest hotamaan. Skäl kun yhdstykset ovat kääntyneet puoluetomston puoleen uusen talojen rakentamsasossa ta vanhojen talojen suura kustannuksa vaatvssa korjaussuunntelmssa, on ntä neuvottu tostaseks pdättäytymään suuren velkojen ottamsesta, koska työttömyystlanne vakeuttaa talojen tuoton hankntaa. Kertomusvuoden akana jouduttn myymään Vaasan Työväentalo Vaasan Suomalaselle Teatterlle, koska talon tuotolla e pystytty hotamaan korjauskustannukssta johtuneta velkoja. Puolue ol jo vuoskausa joutunut suorttamaan talon velkojen korkoja ja lyhennyksä, mutta stä e votu enää jatkaa, vaan myynt ol välttämättömyys. On valtettavaa, että Vaasan varsnanen kaupunkalue jä työväentalon myynnn vuoks kokonaan lman työväen omaa kokoontumspakkaa. Palosaaren työväentalo joutuu nyt palvelemaan vaasalasten järjestötalotarvetta. Puolue avustaa Palosaaren Sos,-dem. Työväenyhdstystä yhdstyksen velkojen korkomaksujen hodossa, että talo votasn sälyttää yhdstyksen hallnnassa. f

22 - rl - Työväentalojen elokuvatomnnan hotoa varten puolue ltty pe- / rustettuun Elokuvapalvelu r.y:hyn. Tämä yhdstys alott tomntansa varsn menestyksellsest, sllä shen kuuluu jäsenteattereta nykysn o yl kolmekymmentä työväentalojen elokuvateattera. Todennäkösest joudutaan varsn pan suunnttelemaan uutta kesktystä työväentalojen hodon ja taloudellsen neuvonnan akaansaamseks. Kun keskttämsen uudelleen järjestely aheuttas puolueelle huomattava lsäkustannuksa, e stä ole velä votu toteuttaa. 3. Pr- ym. järjestöjen avustamnen.ja eläkkeet Kertomusvuoden akana puoluetomsto suortt seuraavat avustukset ja eläkkeet: Prt Mkkeln pr Kuopon pr Vaasan pr Kokkolan (uus) pr Oulun pr Kajaann pr Lapn pr Kyröskosken Sd. Työv.yhd. Palosaaren Sd. Työv.yhd. Eläkkeet Satakunnan pr (Hlma Lane) Vaasan. t. pr (Hlja Laakso)' Otto Tovonen, Hämeenlnna J.E. Janatunen ^ S20 - Suortettu järjestöjen lanojen lyhennyksä ja korkojen maksuja: Nujamaan Työväenyhdstys lanan lyhennystä korkoja palovakuutus Panson Työväenyhdstys korkoja palovakuutus Könönpellon Sos.-dem. Työv.yhd. korkoja palovakuutus vekselkuluja f3.573: : 85.ÖÖ : : : : :- l]

23 - Myönnetty lanoja: Elokuvapalvelu r,y. Uudenmaan pr 2f : - Vaalavustukset: Uudenmaan pr Turun pr Porn pr Häeenlnnan pr Tampereen pr Kotkan pr Mkkeln pr Kuopon pr Joensuun pr Jyväskylän pr Vaasan pr Oulun pr Kajaann pr Kemn pr Kokkolan (uus) pr : :- h. Luovutetun alueen yhdstykset 'J Kertomusvuoden akana on luovutetun alueen yhdstykslle palautet«tu nden omasuutta seuraavast: Krvun nklän Ty, Lapplan ty:lle Metsäprtn Ty. Räsälän Särksalon Ty Räsälän Ty Vahvalan Kntereen Ty Uuraan Ty Tammsuon Ty Masabyn Ty Luovutetun alueen hstorankrjotuksesta ym. srtoväen tomnnan avustamsesta johtuneta kuluja : ^+:-

24 V KANSANVÄLSET SUHTEET Sosalstsen nternatonaaln kongressa e kertomu3vuoden a- «kana pdetty. nternatonaaln tomstossa ovat pohjosmata edustaneet Tanskan ja Ruotsn sosaldemokraattset puolueet. Syyskuun 2Ö, ja 29, pävnä pdettn Kööpenhamnassa Pohjosmaden Yhtestyökomtean kokous, jossa Suomen Sosaldemokraattsta Puoluetta edustvat Vänö Tanner, K.-A. Fagerholm, Vänö Lesknen ja Kaarlo Ptsnk, Tärkempnä kästeltävnä kysymyksnä olvat pohjosmaden ja Euroopan taloudellnen yhtestyö sekä vakuutuslatoksen ongelmat, Antamassaan julklausumassa kokous sano mm,., että on tarmokkaast työskenneltävä vapaakauppa-alueen tyydyttävän perustan luomseks, jossa Pohjola muodostas oman tullunonnsa, Norjan Työväenpuolueen estyksestä päätettn järjestää vakuutustomntaa ko.'3keva konferenss. Tällanen neuvottelu pdettnkn Oslossa joulukuun alussa, Suomen Sosaldemokraattsen Puolueen edustajana osallstu kokoukseen Tauno Suontausta, Pohjosmaden puoluetomstojen kokous pdettn Kööpenhamnassa 6, ja 7. pävnä joulukuuta. Suomea edustvat Kaarlo Ptsnk ja Aarne Paananen, Pohjosmaden sosaldemokraattsten puolueden taloudenhotajän tavanmukanen vuotunen neuvottelu pdettn syyskesällä Kööpenhamnassa, '.-

25 Jäljennös. Lte n:o Helsnk Suomen Sosaldemokraattnen Puolue r.y;n Puoluetomkunnalle Ens kesänä pdettävät valtollset vaalt tulevat muodostumaan erttän ankarks, sllä maamme taantumuksellset prt tulevat hyökkäämään koko vomallaan, jotta palkansaajen ja penvljeljän taloudellsta tomeentuloa votasn edelleen huonontaa. Tämän vuoks on välttämätöntä, että vomat votasn koota tastelun vottamseks nn, että palkansaajen ja penvljeljän tomeentulon perusteet tulsvat entstä varmstetummks Tämän vuoks on koottava kakk vomat, Tähänkn ast on Sos.dem, puolue vottanut ana vaalessa sten, että se on koonnut ympärlleen kakk er ryhmttymät. Nän ols meneteltävä nytkn. Tässä melessä vttaamme nhn neuvotteluhn, jota on puoleltamme käyty puoluetomkunnan puheenjohtajan kanssa tulevn eduskuntavaalehn lttyvstä kysymyksstä ja estämme velä krjallsest, mtä tuleven vaalen valmstuksessa ols otettava huomoon, jotta vaalt muodostusvat suureks sosaldemokraattseks vaalvotoks. Tässä melessä ehdotamme, että Puoluetomkunta an-tas eduskuntaehdokkata koskevssa kertokrjessä ehdokkaden asettelua ja puolueäänestystä slmälläptäen seuraavanssältöset ohjeet: ) osastojen vaallautakunnat ja pren keskusvaallautakunnat muodostetaan sten, että nssä on myös asanomasen prn vähemmstöryhmän edustaja; 5 'j 2) puolueäänestyksen tulos on ratkaseva lstolle asetteluun nähden. Lstolta e saa postaa lman asanomasen krjallsta pyyntöä sellasta ehdokasta, joka on päässyt äänestyksessä ensmmästen kolmen neljänneksen ssäpuolelle; 3) puolueen sääntöjen 65 :n suomen valtuuksen puttessa Puoluetomkunta stoutuu yhdessä asanomasen prtomkunnan kanssa varaamaan prn vähemmstöryhmän nmeämlle puolueäänestyksessä -ehdokkana ollelle henklölle lstojen vmesen neljänneksen puttessa pakkoja, jos asanomasen prn vähemmstöryhmän edustajat evät muuten lstolle junttauksen johdosta pääss, takka jos jotakn, kuten esmerkks nykysä kansanedus-

26 ^ 2 - taja on pyrtty jättämään lstolla pos, erkosest asanomasa vastaan kohdstetulla propagandalla. Odotamme Puoluetomkunnalta myöntestä suhtautumsta estykseem me tulevan tammkuun 0 pävään mennessä. >V, Kunnottaen Ryhmä 9^:n neuvottelukunnan p:sta: A. Smonen Aarne Kesänen! )).'

27 r" -l h t l V Lte nro 2 e \ n f- ' j STOUMUS Suostuessan Suomen Sosaldemokraattsen Puolueen kansanedustajaehdokkaaks vuoden 95Ö eduskuntavaalessa stoudun kakessa puoluetomnnassan ja erkosest eduskuntaryhmässä lojaalst noudattamaan puolueen ohjelmaa ja sääntöjä sekä päättäven puolueelnten päätöksä. En myöskään tule osallstumaan puolue järjestöjen ja puolue-elnten ulkopuolella tapahtuvaan järjestäytyneeseen ryhmätomntaan. (Pakka ja aka) Nmkrjotuksen omakätseks todstavat; (Allekrjotus) s t J ; j l

28 Lte n;o 3 SOPMUS SAK:n ja Suomen Sosaldemokraattsen Puolueen edustajat ovat Tukholmassa toukokuun 3 pävänä 95Ö käydyssä neuvottelussa sopneet jatkettaven keskustelujen ja neuvottelujen pohjaks seuraavaa:. SAK lmottaa kunnottavansa Sosaldemokraattsen Puolueen okeutta yksn päättää puolueen asosta ja määrtellä puolueen poltkan suuntavvat. SAK:n taholta e saa esntyä mnkäänlasta asohn sekaantumsta. Samalla SAK lmottaa, ette se tue Sosaldemokraattsen Puolueen ssällä esntyvää järjestäytynyttä ryhmätomntaa. 2. Sosaldemokraattnen Puolue lmottaa, että se, mtä on sanottu kohdassa SAK:n suhteesta puolueeseen, koskee myöskn puolueen suhdetta SAK:hon. SAK ratkasee tse kysymyksensä ja määrttelee suuntavvat ammatllselle tomnnallensa lman puolueen taholta tapahtuvaa sekaantumsta. Puolue lmottaa edelleen olevansa valms kehottamaan SAK:n ulkopuolella oleva ammatllsa järjestöjä välttömäst menemään mukaan SAK:hon ja samalla täyttämään sääntöjenmukaset velvotuksensa. 3. Tämä sopmus muodostaa pohjan ja suuntavvat jatkettavlle neuvottelulle käytännöllsstä kysymyksstä ja probleemosta, jotka on ratkastava nyt tehdyn peraatesopmuksen* perusteella. Neuvotteluhn nästä käytännöllsstä kysymyksstä, jota tässä e ole ertelty, on ryhdyttävä välttömäst asanomasten osapuolten kesken Helsngssä. Tukholmassa toukokuun 3 pnä 95Ö Eero Antkanen V. Lljeström Olav Saarnen Jaakko Rantanen Vänö Tanner Kaarlo Ptsnk 0. Lndblom Amo 0. ^nttla Vänö Lesknen. fl

29 Lte n;o j Edusta.anpakko.jen jakautumnen ä vaallttojen saamat äänmäärät, Edustajanpakkojen jakautumnen Edustaja t Puolueet 95Ö Jos maa ols ollut yhtenä vaalprnä 958 Suomen kansan demokraattnen ltto Sosaldemokraattnen puolue Maalasltto Kansallnen kokoomus Ruotsalanen kansanpuolue Suomen kansanpuolue Sosaldemokraattnen opposto 3 Yhteensä ks 5h 53 ks , Vaallttojen saamat äänmäärät Puolueet Suomen kansan demokraattnen ltto sosaldemokraattnen puolue Maalasltto 44Ö 364 Kansallnen kokoomus Ruotsalanen kansanpuolue Hyväksyttyjä äänestyslppuja 95Ö Ö8 Suomen kansanpuolue 4 67 Sosaldemokraattnen opposto Muut Prosenttluvut 95Ö ,6 2, Yhteensä ,2 26, , , , ,0 Jlk 'l - H

30 ' (. Lte n!o S > Äänten jakautumnen vaalprettän (prosenttlukutaulukko) ; Sd, Vaalpr SKDL SDP ML KOK Ruots. KP opposto' Muut Yht. Helsngn kaup ,0 Uudenmaan , ,0 Turun.. etel,. 25.Ö U , 00,0 Turun. pohj. 25.Ö ,2-00,0 Ahvenanmaan , ,0 Hämeen -l,. etel ,8. 00,0 Hämeen, pohj ,6 7,6 O.k 00,0 Kymen , - o.ö 00.0 Mkkeln f ,0 Kuopon, länt o.ö 00.0 Kuopon. t. 20, Vaasan». t, , Vaasan, et. 6.Ö e Vaasan, pohj. 3.Ö , Oulun, ,0 Lapn ! Koko maa ^ ,7 f? Of? 00.0 Kaupungt , Kauppalat k.l Ö,7 2,2 6, c L Maalaskunnat Mussa vaalpressä ja ulkom, äänest ^.0, , V ;

31 4 Lte n:o 6 V> Kansanedustajat eduskuntaryhmttän ja vaalprettän vaalen.jälkeen v, 956 Sd. SKDL ML SDP KOK Ruots.^r: Kp. Yht. opp, nasa. Helsngn kaup. Uudenmaan, Turun.. etel. h h h h k Turun, pohj, Ahvenanmaan k k ]. 2 Hämeen. etel. 3 2 h 3 h Hämeen. pohj Kymen lään Mkkeln lään Kuopon. lät. Kuopon, t. Vaasan. t. Vaasan. et. Vaasan. pohj. k h 5 5 h k ] Ö Oulun lään Lapn lään 7 h 7 3 lö 9 2 ] Yhteensä 50 3Ö 29 k 3 ö 200 2Ö Nstä nasa k h 2Ö 26 Vuonna k '

32 P a l a u t e t t a v a a/^lc^ / o ^ Suomen Sosaldemokraattnen Puolue r.y:n tlnpäätös 3>2,938 Kulut : T u l o s t a s e Varsnaset kulut Palkkatl Kulunktl Valstus- Ja matkakust. tl Tedotustl Sos.-dem. Maaseutuvaltuusk. tl Avustusten tl Puolueneuvoston tl Korko- Ja osnkojen tl Käyttövarojen tl Ulkomasten asan tl Kansaneläkelatoksen tl Henklök. terveydenholtotl Sosalstsen Akakauslehden tl Kntemstön tl Postojen tl :- Ylmääräset kulut Tetotomston tl Työväen Kalentern tl Vaalkustännusten tl : 85.2: 24.^4.^79: Tlvuoden votto >^ «; Tuotot Varsnaset tuotot PuolueJäsenmaksujen tl Kustannustomnnan tl Vältystl Kntemstönhototl Teoston tl Vappumerkn tl Korko- Ja osnkojen tl Postettujen saataven tl Ylmääräset tuotot :- '. Satunn. tulojen Ja menojen*tl Joulurlhen tl Vaalmerkn tl ; :- A

33 MMdMltt Omal s u u s t a s e V a s t a a v a a : Varsnanen omasuus A B C Rahotusomasuus Kassatl P-nkktl Postsrtotl Henklötl Tetotomston tl Huoltotl Veratten velkakrjojen tl Työväen Kalentern tl Sosalstsen Akakaus, tl Vahto-omasuus Kustannustomnnan tl Vältystl Käyttöomasuus a Aneellnen Kntestön tl arvon vähennys Kalustotl Ylmääränen omasuus Luovutetun alueen yhd. tl Osakkeden tl Pääomatl Edellsten vuosen tappo Tlvuoden votto :.53^.555:.763: : : 66.07: : : : : ; ^^ : 00: ^: : : 89.5^8.743: : : : : : :- -L. îl m '' ' j a

34 mm V a îtattavaa hl Veras pa"oma A Lyhytakänen Henklötl Kntestön hototl Luot. Shekktl Huoltotll Luovutetun alueen yhd," tl Työväen Arkston Säätön tl Asamesten tl ^ :- 'r B Ptkäakanen Kust,Oy. Kansanvalta :- Oma pääoma Työväentaloja Karjalaan rahasto Mmm Lähteenojan rahasto Sos.-dem. Sanomalehtmesten Stpendrahasto Valstustyörahasto Kntemstön korjausrahasto Käyttörahasto : 98.47:.78.0: : : : :- SOSALDEMOKRAATTNEN PUOLUETOMSTO Aarne Paananen Mara Snsalo pf l N f f,; h! 'f

35 - 3 - V a î t a t t a v a a Veras pa"oma A Lyhytakanen Henklötl Kntestön hototl Luot. Shekktl Huoltotl Luovutetun alueen yhd, tl Työväen Arkston Säätön tl Asamesten tl B Ptkäakanen Kust.Oy. Kansanvalta Oma pääoma Työväentaloja Karjalaan rahasto Mmm Lähteenojan rahasto Sos.-dem. Sanomalehtmesten Stpendrahasto Valstustyörahasto Kntelmstön korjausrahasto Käyttörahasto : 98.47:.78.0:.3^9.523: : : ^^5: : :- M, :- SOSALDEMOKRAATTNEN PUOLUETOMSTO - Aarne Paananen Mara Snsalo. 3 ^

36 Jäl.lennös Tl l n t a r k a s t u s l a u s u n t o Suomen Sosaldemokraattnen Puolue r,y:n puoluekokouksen valtsemna tlntarkastajna olemme tarkastaneet k.o. puolueen tlt Ja hallntoa vuodelta 958 melle estettyjen asakrjojen perusteella Ja annamme tarkastuksesta seuraavan lausunnon: Tlen avaus ol okea. / Krjanpto ol huolellsest Ja asantuntemuksella hodettu. Tulosta Ja menosta ol hyväksyttävät tostteet. Käteset rahavarat vastasvat kassatln osottamaa erotusta Ja pankktlen saldot olvat yhtäptävät krjanpdon merkntöjen kanssa. Kntestö sekä varastot vastasvat melestämme tlnpäätökseen merkttyjä arvoja. Tlnpäätös ol oken Johdettu krjanpdosta. Lukemstamme puoluetomkunnan Ja- puoluetomkunnan työvalokunnan pöytäkrjosta emme havanneet päätöksä, mtkä olsvat puolueen tekemen päätösten ta sääntöjen vastasa. Edellä sanotun perusteella ehdotamme, että puolueen tlnpäätös vuodelta 958 vahvstettasn Ja että asanomaslle tlvelvollslle myönnettäsn tl- Ja vastuuvapaus Jo mantulta tlvuodelta. Helsngssä 26 p. helmkuuta 959 ( Vänö V. Salovaara Vänö Ahde A. Srjola <!' ( t,'. - "J' t '"

37 K e r t o m u s Sos.-dem. Maaseutuvaltuuskunnan tomnnasta vuodelta QSÖ Ylestä Kertomusvuoden akana suortettn eduskuntavaalt. Nden antamat tehtävät sävyttvät myöskn Maaseututomkunnan työtä kevätpuolella vuotta. Nän ol tomntasuunntelmassa edellytettykn. Puoluerdosta johtuen e vaalen tulos maaseudullakaan ollut puolueelle nn edullnen kun se muuton ols vonut olla. Syyspuolella vuotta on tomnta suuntautunut varsnaseen valstustyöhön kokouksen, neuvottelutlasuuksen ja luentopäven muodossa. Kakssa prjärjestössä e ole kutenkaan saatu tätä tomntaa käyntn tovottavassa laajuudessa ja on prejä, jossa prn maaseutujaosto e ole saanut juur mtään akaan, kun taas tosssa, kuten esm. Vaasan prssä se on ollut esmerkllstä. Vakea työllsyystlanne on myös, ja varsnkn maan pohjoslla oslla, vakeuttanut tomntaa. t!l ]l '! Maaseutuor^ansaaton kokoonpano A. Sos.-dem. Puolueen Maaseutuva].tuuskunta Prkokousten valtsemna ovat valtuuskuntaan kuuluneet seuraavat henklöt: (sulkessa varamehet) Uudenmaan pr; Mustamäk, Otto ja Lntunem, Laur (Jokela, Laur ja Kanerva, Alpo), Turun et.; Ahokas, Eno ja Lehtovuor, Eerc^ Satakunnan pr; Haroln, Eero ja Nuotomaa, Laur, Hämeen et.; Porttkv, Eno ja Murto, Tauno (Palkamo, Untamo ja Nem, Arvo), Hämeen poh..: Snkka, Paavo ja Vallenus, Tato, Kymen pr; Lehtonen, Olav ja Paajanen, Yrjö, Mkkeln pr; Haapala, Sulo ja Haapasalo, Kalervo, Kuopon länt.; Jääskelänen, Yrjö ja Kämäränen, Vlle, Joensuun pr; Kärnä, Ova ja Väsänen, Jalmar (Ppponen, Oll ja Kolehmanen, Erkk), Vaasan t. ; Kosknen, Arttur ja Puntóla, K.R., Vaasan eb.; Suurnem, Vlho, Vaasan pohj.; (Kokkolan pr) Lepstö, Eel, Oulun pr; Tervonen, Erkk ja Tossavanen, Martt, Lapn pr; Nemelä, Kaarlo ja Seppälä, Vlle, Kajaann pr; Okkonen, Arttur (Väkparta, Tovo), Ruotsalanen Työväenltto; Lndeman, Lars (Henström, Valdemar), Sos.-dem. Nuorsoltto; Kymensalo, Pentt (Tkkaoja, Vänö). Aka semmn kuuluvat puolueen Maaseutuvaltuuskuntaan myös Sos.- dem. Maaseututomkunnan jäsenet, mutta puoluetomkunnan B..95Ö vahvstaman, uustun ohjesäännön mukaan Maaseutuvaltuuskuntaan kuuluvat van pren shen valtsemat henklöt. {Í: k

38 "r 2 - B» Sos,-dem, Kaaseututomkunta t Maaseutuvaltuuskunnan edustajakokouksen valtsemna ovat Maaseutu )mkuntaan kuuluneet seuraajat; Puheenjohtajana kansanedustaja Kalervo Haapasalo, varapuheenjohtajana kansanedustaja Lars Lndeman, maatalousteknkko Paavo Vhavanen, agronom Erkk Pernu, tomtsja Vljo Salomaa, maanvljeljä Onn Oksanen, hedelmänvljeljä lmar Lnna ja karjakko, tomtsja Tam Rnne-Vrolanen. Maaseututomkunnan Työvalokuntaan ovat kuuluneet Haapasalo, Lndeman, Pernu, Vhavanen ja Hekk Smonen. C. Tomtsjat Maaseututomkunnan shteernä on tomnut Hekk Smonen. Tomtsja Tam Rnne-Vrolanen on lsäks osallstunut kenttätyöhön. Kokoukset ^m^mmmmtmmmm^mmmr^^t'^ Kertomusvuoden akana on pdetty kaks Maaseutuvaltuuskunnan kokousta, Ensmmänen pdettn helmkuun 2-3 pävnä. Tässä kokouksessa valttn Maaseututomkunta kokonaan uussta henklöstä edellä). Muden ohjesäännön edellyttämen asoden lsäks kokoukselle myös muutama alustusestelmä ja hyväksyttn mutta tarkempaa selostusta on vakea esttää syystä, että Maaseututomkunnan shteer e ole palauttanut pöytäkrjan (kuten estettn julklausuma, sllonen laatmsta varten haltuunsa saamaa kokousmateraala ekä pöytäkrjaa. Tonen kokous pdettn kertomusvuoden huhtkuun 20 p:nä ja kästeltn juokseven asoden ohella vaaltyösuunntelma sekä snä tomntasuunntelma ja kuultn ylespolttnen tlannekatsaus. Kokous anto myös julklausuman, Maaseututomkunta on kertomusvuoden akana ptänyt neljä kokousta ja on nstä pöytäkrjattu 3 pykälää. Kästellystä asosta manttakoon maaseudun työllsyyskysymys, asutustlallsten ästen asemaa koskevat kysymykset, penvljeljöden ja metsätyö- väkrehukysymys, lak maatalouden tulotasosta ja kotmasen kasv- ja puutarhatuotannon markknomsta koskeva kysymys. Näden asoden johdosta on käännytty joko lähetystönä ta krjeellsest halltuksen ja vrastojen puoleen. Maaseututomkunnan työvalokunta on kokoontunut neljä kertaa on kokoukssta merktty pöytäkrjaan 2 pykälää, Maaseututomkunnan asettama jaosto, jonka tehtävänä ol seurata maataloustulolan kästtelyä ja kästellä shen lttyvä ja kysymyksä, on kokoontunut kolme kertaa. Pöytäkrjattu 6 pykälää. Jaoston puheenjohtajana tom agronom Erkk Pernu, < m. tr ^ \,.

39 - 3 ~ Muu tomnta Maanoututomkunnan shteer, Hekk Smonen, on osallstunut er prjärjestöjen aluella pdettyhn kokous- ym. tlasuuksn, luennoden nssä maaseutupolttssta ym, kysymyksstä. Matkapävä 250, Useat tomkunnan jäsenet ovat nnkään osallstuneet puhuja- ja luentotyöhön. Puolueen sanomalehdlle on entseen tapaan annettu uutsmateraala ja artkkeleta, eduskuntaryhmälle on laadttu muutama maataloutta koskeva alotteta, samon on krjallsta tedotustomntaa harjotettu entseen tapaan. Keväällä pdetyssä prkokouksssa ol Maaseututomkunnan edus- ^aja ej^ttäen nssä maaseutupolttsen alustuksen. l!m 'altuuskunnan talous Valtuuskunnan tomnnasta aheutuvat menot on edelleenkn hodetu puolueen kassasta. Helsngssä, tammkuun 5. pävänä 959 Sos.-dem. Maaseututomkunta Kalervo Haapasalo Hekk Smonen

40 PALAUTETAAN TULO- JA MENOARVO VUODELLE 959 Kulut : Varsnaset kulut Puoluetomston maksamat palkat u - T-osaston kuluhn Kulunktl Valstus- ja matkakust. tl Maaseutuvaltuuskunnan tl Avustukset prelle ym " Järjestölle Puolueneuvoston tl Korko- Ja osnkotl Ulkom. asotten tl Käyttövarojen tl Lanopn, asan tl Kansaneläkemaksujen tl Henklökunnan terveydenhototl Palautuksa srtoväen yhdstykslle TST:n hotoon Sos. Akakauslehden tl _ Työväen Arkston tl (palkat ja vuokra) :» t Tuo tot: Varsnaset tuotot Puolue jäsenmaksujen tl Työväen Kalentern tl Kustannustomnnan.tl Vältystl Vappumerkn tl Teoston tl Kntemstön tuotto Korko- Ja osnkotl Ylmääräset tuotot 60-vuots juhlamerkn myynt Suurkeräyksen tuotto Hankttava rahotus 000: : : : : : : : - ^ : : : :- l ' 'l ' t!!

41 !! Suomen Sosaldemokraattnen Puolue r.y» Puolueneuvosto Puoluetomkunta on kroelme!llään 7 pävänä huhtkuuta 959 PTtänyt allekrjottaneelta Vaasan läänn pohjonen Sosaldemokraattnen Pr r.y:ltä Puolueen sääntöjen 72 :n edellyttämää seltystä Puolueneuvostossa ens tlassa eslle otettavaa järjestötrme erottamsasaa varten. Puoluetomkunta e krjelmässään lmota, mtä nmenomasa syytöksä sllä on estettävänä järjestöämme vastaan, mutta koska akasemmn on sekä Pj.olueen julkasussa että Puolueen päättäven elnten kokouksssa estettyjä erlasa perättömä vättetä järjestömme tomnnasta, oletamme, että seltysvaatmus on tarkotettu e.m. vättetä koskevaks ja sen perusteella estämme toverllsest seuraavaa: Prn v_j^ 9^8_v]Aoskokousta_edeltänee^ - Prkokousedustajen valnta perusjärjestössä ta- * pahtu Ksekä ennen prkokousta että sen jälkeen prtomkmnan tomesta hankttujen tetojen mukaan sääntöjen mukasessa järjestyksessä. Kaksta nstä edustajsta, jolle valtakrjojen tarkastajat ehdottvat edustajavaltuudet hyväksyttävks, ol sääntöjenmukasessa järjestyksessä ja akanan jätetty lmotus va ja valtakrjat prtombannalle. - Kokkolan Sos.-dera, Kaskusteluseuraa e prtonlkunta hyväksynyt prjärjestön jäseneks, koska sen reksterönnn yhteydessä ol muutettu yhdstyksen johtokuntaa vaston perastavan kokouksen äänestyksellä suorttamaa vaala. Jos prtomknnalla ols ollut muuten keltenen kanta manttuun yhdstykseen nähden, e esm. sen perustavan kokouksen saamnen prtomkunnan kästysten mukaseks ols tuottanut mtään vakeuksa. Prtomk.nta totes vasta l-cun slle ol )a. lmotettu e.ra. erttän törkeästä yhdstyksen sääntöjen rkkomsesta, että k.o. järjestön vrkaljat e- Ll- bl- ul- me-.l- L- s \ sar - eben 3- m a- än- :ak- Pöy- kes- n

42 vät lmesest ao Tnllään tavon kunnottaa sääntöjä ekä normaaleja järjestödemokratan mukasa menettelytapoja ybtomnnassa ja tämän johdosta hylkäs Kokkolan Sos.-deno Keskusteluseran nmssä tehd;;,n anomuksen Prn jäseneks pääsystä, pdetyssä prtomkunnan kokouksessa jätt prtordkunnan sllonen puheenjohtaja J.N. Petlä yhdessä kahden muun prtol.kunnan jäsenen kanssa pöytäkrjaan ltettäväks vastalauseen, joka merkts hänen rtsanoutumstaan vastuusta anelcn kakssa prn taloudellsssa kysjnnyksssä. Koska kaklla järjestötomnnan muodolla on myös taloudellset valmtuksensa merkts tämä tosasassa eroamslrao-trusta puheenjohtajan tehtävstä. Kun Petlä e kutenkaan tse halunnut tulkta asaa nn, että hän täten ols eronnut hoenjohtajan tehtävästä, e prtomlkunnan enemastö halunnut kärjstää ermelsyyksä toteamalla sen m.erktsevä?! eroamsta pdetyssä prtomkunnan kokouksessa lmott J.lU Petlä käst^ksenään, että Matt Lepstöä e Puolueen sääntöjen mukaan voda postaa puolueäänestykseen asetettujen kansanedstajaehdokkatten joukosta.' Tällanen ehdotus ol kokouksessa tehty«ehdotuksen tekjä lmott, että asasta e kannata hänen kästyksensä mukaan äänestää, mutta lmott päätöksen jäljtcqn kutenlcn shen erävän melpteen, kun vlatt Lepstön ehdokkuus puolueäänestyksessä ol jään3''t vomaan. vlatt Lepstö sa kansanedustajaehdokkasta suortetussa puolueäänestyksessä suurmnan äänmäärän, joten hänen postamsensa Prn eduskuntaehdokkatten joukosta ols ollut erttän tör- ^^ keä Puolueen sä^'ntöjen ja järjestödemokratan loukkaus. P^tarsaaren_prkokous_v_j, Yhdstysten edustajen kokoontuessa aamupävällä kokouspävänä Petarsaaren Sos.-demo Ty:n talolle esnty ensmänen härö puolueshteer Kaarlo Ptsngn ja puoluetomkunnan jäsenen Vänö Lesksen lmottaessa Puolueen varanneen kokoushuoneen kello 2.30 ja kehottaessa edustajen enemr.stöä postumaan pakalta. Tämän tapahduttua suljettn huoneen ovet ja avattn vasta kello Edustajen enemmstön saapuessa tällön paka"" le havattn V.Lesksen ja K.Ptsngn stuvan kokousvrkaljolle tarkott pöydän takana välssään J.N. Petlä^ joka estämän asetelman syytä tedusteltaessa lmott akovansa avata prkokouksen vaston prtomk.nnan päätöstä, jonka hän ol a et- et- Ja, - Dljlne- - Llll- -!y

43 tse kokouksen puhe onj olt a jana vahvstanut. Prtomlcunta ol kokouksessaan 9.3o58 valnnut prkokouksen avaajals Vljo Ala-Pölläsen sen johdosta, että ol tullut tetoon Peblän akovan käyttää avaajan asemaa hylätäkseen lman pen^steta muutamen yhdstysten edustajen edustusokeudet. Prtomkunta e halunnut antaa hänelle tlasuutta sääntöjenvastasn menettelytapohn prtomkunnan edustajana» Todettakoon velä, että Petlä, kuten edellä on manttu, ol jo akasenn kel-. täyt;],'tyt vastaamasta Prn asosta. loska sääntöjen mukaan prkokoukset kutsuu koolle prtomkunta ekä puleenjohtaja, on pr^^trtomkunnalla okeus valta kuka hyvänsä kokouksen avaajalcso Kun ol todettu, että J.N. Petlä e ppstu kokousvrkaljolle varatun pöydän takaa, asettu kokouksen avaaja Vljo Ala-Pöllänen prkokousedustajen pöydän toseen päähän ja kellon tultua 3. avas kokouksen sääntöjen edellyttämällä tavalla. Puoluetomkunnalle prkokouksen jälkeen lähetetjnj selostuksen jäljennös ohesena. Okeusmnsterö totes Vljo Ala-Pölläsen avaaman kokouksen mese V' k nettäncen lallsen luonteln'^a)^tf\yös "J.N. PetE vrheellsest lman tomeksantoa" ryhty kokousta avaamaan ja tästä johtunut härö joht osan kokousedustaja harhavan. Jäljennös Okeusmnsterön päätöksestä ohesena. Va^ t_o mnta Eduskuntavaalen osalta on prjärjestöämme syytetty er yhteyksssä jopa erllsvaallton järjestämsestä. Tämä väte on avan meletön, koska sääntöjen mukaan kakk tämänluontoset vaalehn lttyvät tehtävät kuuluvat prjärjestölle. Ehdokasasettelua vastaat^ e myöskään P:.rn jäsenten taholta tehty valtuksa. Vaalprmme alueelle perustettn erllsvaalltto eräden prn jäsenyhdstysten jäsenten tomesta, jotka huolmatta stä, että lukeutuvat n.s. lnjakysymyksssä nykysen Puoluetomkunnan kannattajn täten törkeäst rkkovat sääntöjä lman ahetta, koska ketään puolueäänest.yksessä mukana ollutta e sääntöjen vastasest aottu syrjäyttää, ekä myöskään syrjäytetty Prn tomesta. Tähän rkkomukseen tulee lsäks se, että kaks erllsvaallton puuhaajsta, Yrjö Ma- numäk ja Jaakko Pöyhölä, yhdessä Kokoomuspuolueen edustajan kanssa vaalprn keskus lautalonnas s a hylkäsvät Prn vaallton nmehdotuksen merkten sen järjestysnumerolla ja antovat erllsvaalltolle Puolueen vaallton nmen

44 Pu lue-elnt_en_harhaanjohta^^ - JoN. Petlä, puolueshteer Kaarlo Ptsnk ja puoluetom- cunnan Jäsen Vänö Lesknen ovat lmesest usessa yhteyksssä johtaneet prämme koskevssa kysymyksssä harhaan puoluetomkuntaa ja puolueneuvostoa. Maldollsest tähän ovat lsäks syyllstynyt mutakn. Tästä harhaanjohtamsesta ol seurauk- * sena vme vuoden toukdaussa pdetyssä Puolueneuvoston kokouksessa päätös, jossa todettn J.N. Petlän johtama varjopttomkunta järjestömme lallseks tomkunnaks. Tämä päätös jä järjestömme hallnnon kannalta tetenkn merktyksettömäks. Väärä tetoja vaalprame järjestöllsestä tlanteesta Puolueen jäsenjärjestössä on annettu myös monssa mussa yhteyksssä ja tämä on aheuttanut puolueen päättävssä elmssä useta vrhepäätelmä ja harhaan osuneta tomeenpanopäätöksä. Kokl:_olan_SoSjj_-dem.^^rn - H. s o Kokkolan Prn perustamsessa saatettn P.olueneuVosto tapatuneen tosasan eteen, järjestämäll' sen reksterönt y.m. sekat lallsuuden kannalta vähntään kyseenalasella tavalla«sääntöjensä mukaan prjärjestö on Puolueen jäsenjärjestö, joten stä e votane reksterödä elle Puolueen nmssä lmoteta vranomaselle järjestön tulleen hyväksytyks Puolueen jäseneks. Prjärjestön ottaa kutenlcn Puolueeseen Puolueneuvosto puoluekokousten välajlla ja tätä ^ ollut vetapahtunut. J pdettyyn Puolueneuvoston kokoukseen lähetettn cut- su "Kokkolaa Prn" prtomkunnalle vakka järjestö e ollut Puolueen jäsen. Allekrjottaneen järjestön prtomkunnalle e lotsua lähetetty vakka järjestömme ol tehnyt akanaan puolueverotltyksen ja ol ollut Puolueen jäsen jo yl 50 vuotta ja on veläkn. Prtomkuntamme edustaja e edes laskettu seuraamaan Puolueneuvoston kokousta vakka tällasta ee asaa e voda edes päättää vaan se on selvä sääntöjen määräyksellä. ]3.asan läänn ohjäsen Sos.-d_em_2^ PrJ.n_lakkauttam:m - E,m. P;olueneuvoston kokouksessa tehtn järjestöämme kuulematta päätös,jolla puoluetomkunta velvotettn ryhtymään tomenptesn järjestömme tomnnan lakkauttamseks. Tätä päätöstä e votane katsoa sääntöjen tarkottamalla tavalla s^ttyneeks, koska on kysymys tomvaöta järjestöstä, jonka suhteen tomnnan lopettamnen on velä ptemmälle menevä tomenpde kun erottamnen. Lsäks tällasen päätöksen tekemnen loluluu tetenkn Prn jäsenyhdstykslle prkokouksessa. Enemmstö Prn puolueosastosta on kutenkn päättänyt ' Jk J! ^ /

45 edelleen kuulua Vaaflan läänn pohjonen Sosaldemokraattnen Pr r.y:n jäsenyyteen ja jatkaa sen tomntaa. Kuten edelläolevasta selvää, on prjärjestörame tomnnassaan noudattanut Puolueen sääntöjä ja hyväksyttyjä menettelytapoja. Järjestöame on myös pysybellyt kakessa valstustomnnassaan Puolueen peraateohjelman kannalla. tään syytä järgestömme»^ fe^a erottamseen Rolueesta e ss ole olemassa. oen sjaan puolueshteer Kaarlo Ptsnlc ja puoluetomlannan jäsen Vt.nö Lesknen esntyvät järjostomme vuoden 958 vuoskokouksessa tavalla, joka kokousrauhan rkkomsessa ylttää Lapuan lkkeen hulnotsjoden tompan. Hedän ja eräden muden harhaanjohtamana härntään osallstuneet kokousedustajat ovat tapahtuneeseen syyttömä. Ottaen huomoon edelläestetyn ehdotarame että:. Puolueneuvosto päättäs rangasta puoluesrteer Kaarr lo Ptsnkä ja puoluetomlonnan jäsentä Vänö Lesl stä erottamalla hedät Puolueen luottctustehtävstä. 2. P-aolueneuvosto päättäs erottaa vokkoan Sosaldernokraattnen Pr r.y:n Puolueesta ja kehottaa kaldca Vaasan läänn pohjosessa vaalprssä tomva puolueen jäsenyhdstyksä lttymään Vaasan läänn pohjonen Sosaldemokraattnen Pr r.y:n jäseneks. Van ehdottamallamme tavalla menettelemällä vodaan vaalprmme järjest;^teen suomenkelsen sosaldemokraattsen väen keskuuteen palauttaa luottamus Sosaldemokraattseen P^aolueeseen. Petarsaaren näytelmä ja stä seuranneet tapaukset jättävät elle ntä penauteta parantumattoman haavan prmme vakaumuksellsen Sosaldemokraattsen väen keskuuteen. Luonnollsta lenee, että Puolueneuvosto peruuttaa prjärjestöämme koskevan lakkautuspäätöksen. rtomkunta on halunnut antaa edelläolevan selvtyksen ehdotuksneen, vakka sen jälkoen kun paoluetomsto ol palauttanut prn jäsenmaksut, prtomkunnan edustajlta ol kelletty pääsy puolueneuvoston kolroukseen, puoluetomsto ja tomlonta ovat tehneet parhaansa järjestömme hajottamseks ja puolmeen julkasut eduskuntavaalen akana ja muullonkn työskennellet järjestöämme vastaan, e järjestömme melestämme ole se puoluej-ejj.n, joka prämme koskevssa~"taposl^:sts^ on seltysvelvollhejl. \ K(^kkolassa 4 pävänä uta 959 asm a.äänn k pohjonen Sosal^^rokra^j^nen Pr r.y

46 Jäljennös Sos.-den. Puolue t o m k u n n a l l e. Sen johdosta, että 22 pävänä maalskuuta 958 Petarsaaressa pdetyn Vaasan läänn pohjonen Sosaldemokraattnen Pr r,y:n prkokouksen ajaks järjestetty prn vähemmstön ryhmäkokouskn on-seltetty prkokoukseks ja snä valttu varjoprtomkunta f ptää tseään lallsena prtomkuntana, saamme kunnottaen Puoluetomkunnan tetoon saattaa seuraavaa: Kokouksen avausta koskevat tomenpteet., Prtomkunta kästtel prkokouksen valmsteluun lttyvä kysymyksä vmeks^9 p:nä maalskuuta 958 pdetyssä.pr-, tomkunnan kokouksessa, gaapuvlla olvat puheenjohtaja J,N. Petlä, varapuheenjohtaja V. Ala-Pöllänen^ Yrjö Maunumäkj Taavett t t Jäntt, Tovo Nem, Martta Mettnen, prshteer Onn Pkkaranen ja tomtsja Eel Lepstö sekä myöhemmässä vaheessa lsäks varajäsen Urho Rytkönen. * Asan kästtely tapahtu aluks hankaukstta, kunnes tul e- t sle kysymys stä,kuka prtonkncnan puolesta avaa prkokouksen. Keskustelun perusteella puheenjohtajana tomnut Petlä totes.ala-pölläsen tulleen valtuks, lsäten että päätös tehtn 3 äänellä 2 vastaan, M unumäk lmott pöytäkrjaan merkttäväks e- rävän melpteensä. Tämän jälkeen Petlä lmott asan olevan, vmesen, mnkä kästtelyyn hän osallstuu ja postu kokouksesta. Tällön tomtsja Eel Lepstö kehott AJa-Pölläsen srtymään " puheenjohtajan pakalle jatkamaan kokousta. Petlän lähdgn jälkeen postuvat myös.maunumäk ja Eel Lepstö kokoushuoneesta. Kun-kokouksen estyslstalla ol velä useta ratkasemattoma asota ja kun prtomkunnan varajäsen Rytkönen ol saapunut todettn postumsen jälkeenkn saapuvlla olevan vs prtomkunnaxx jäsentä ekä kokousta oltu julstettu päättyneeks nn jatkettn asan kästtelyä varapuheenjohtajan Vljo Ala-Pölläsen johdolla. Manttakoon tässä myös ne pesmetoot,john prtomkunnan., enemmstön päätös prkokouksen avausta.koskevassa-asassa perustu. Prtomkunnan tetoon ol tullut että.prn vähemmstö akoo muuttaa prkokouksen vomasuhteet väkvaltasest sten,

47 -Tl«. että vähemnstöö edustava kokouksen avauksen suorttava puheenjohtaja toteaa ensks vähemmstöön kuuluven prkokousedustajan e- dustajavaltuudet ja rttävän monen enemmstöön lukeutuvan edustajavaltuudet asetetaan, kstanalaseks. Täten vodaan vglärnpeluun avulla evätä edustuksa ja tehdä enemmstö vähemmstöks» Lsäks f Petlä on lmottanut prtomkunnan kokouksessaj ette hän vastaa prtomkunnan tomnnasta eekä ollut mukana yhdessä tosten, prtomkunnan vähemmstöön kuuluven kanssa julkasemassa hedän llekrjottamaansa panettua prtomkunnan enemmstöä valheell-^ 3n perusten solvaavaa lehtstä, jota on levtetty jäsenstön kescuuteen. Prtomkunnan enemmstö halus varmstua stä, ette )rkokouksessa votas menetellä lattomast ja s n taka e kat^ lönut vovansa salla, että Petlä avas kokouksen. Edustajavaltuudet Prtomkunta valts e.m. kokouksessaan akasempaa tapaa.oudattaen valtakrjojen tarkastajat suorttamaan prkokousedusr ajän valtuuksen tarkastuksen. Kun asanomasten järjestöjen ve- / otltykset olvat kunnossa, edustajan valnta ol tapahtunut allsella tavalla sääntc^jen määräämänä akana.ja prkokousedusajan valtakrjatkn olvat akanaan saapuneet, nn tarkastajat ntovat asasta yksmelsen lausunnon, mnkä perusteella osanotto rkokoukseen todettn snä varsnasessa prkokouksessa, jona prtomkunnan määräämänä Vljo. Ala-Pöllänen Petarsaaren Työäentalossa 22 pävänä maalskuuta 958 kello 3.o julst avatukl. Kun sllä prkokouksen vähemmstön ryhmäkokouksella, jonka' Letlä lmotuksensa mukaan klo 3.04 julst prkokouksen n-' 3llä avatuks, e ole ollut käytettävssään prkokousedustajan ltakrj-oja, ekä mutakaan edustusokeuden selvttämsen edellytmä asakrjoja, e edes rttävä asatetoja^ nn on selvää,' ;te tällasella kokouksella ole edellytyksä edes kokouksen o- noton toteamseen ekä edustajavaltuuksen hyväksymseen. Nän.en onkn ymmärrettävää) että Petlän suorttama mustnpano-...n perustuva nmluettelo osanottajsta ol valttuhn edustajn-,n nähden pakkansaptämätön. Shen ssälty henklötä,' jota lanomasesea yhdstyksessä e ole edes ehdotettu prko:ousedusjks ( mm^ Hanna Märsylä ja Tovo Nem Kokkolan Sos.-dem. syhdstyksen edustajna manttn sellaset henklöt) joden

48 - 3 - valtnan m a u t t u f r C d z j s - o h l tvde. nut; J rt t rr-^^-^v. ^ son takn,' et-- vaaln ol^ osaullstunn t u c e ta yhä k u u l u n a t t o r n a henklötä, m n k ä t a k a p d e t t n l a l l l s e s ^ a järje-vtj^kftessä j a a k a - r naan u u s kokous^ jo^^sa 3.attonast Gynfcyayt ;\)äctö3 p u r e t t n, j a s u o r t e t t n u u s p r k o l : o u s e d a t a j o. n T o d o t t a k o o n, e t t ä s n ä K o k k o l a n So3..-deme N a s y h d s t y k s e n k >kcu]:sc33a; j o s s a p r r k o k o u s e d u s t a j a n \ralnta l a l l s e s t s u o r t e t t n ; TOlLtuks" t u l - leet S v ä A l a - P ö l l ä n e n j a B e r t t a M y U v n e u u n a v a t k u m p k n 2 ä ä n - t ä j a h e d ä n v a s t a e h ö o k k a a n r. a A l Mel^^aranta j a V a l d n u P o h j o n e n savat v a n 2 ääntä., V n o n a n t t u j a e v a l t t u edes v a r a e d u s t a j k - s. T ä s t ä h u o l m a t t a P e t l ä l m o t t Metsärann;^n j a P o h j o s e n j o h t a - m a s s a a n r y h m ä k o k o u k s e s s a p r k o k o u s c d u s t a j k s ^ P r k o k o u s - P r k o k o u s a l k o o m t u s e s t,. J o aaraulla k e L l o 9 j ä l k e e n puol u e to nlcunnan j ä s e n e t V ä n ö L e s k n e n j a K, P t s ^ k t e d o t t v a t P u o l u e e n v a r a n n e e n k o k o u s h u o n e e n klo. l^o3o saakkac K u n t ä l l ö n men k o k o u s h u o n e e s e e n y l 40 v u o t t a k u vuolxxoen ja^ennä t o m n e t a j a k ä n s ä p e r u s t e e l l a v a p a a j ä s e n n ä j ä s o n l u e b t e l o j s a o l e v a puol.ueve- f teraaneja^ n n L e s k n e n k ä d e s t ä p t ä e n o h j a s h o d a t p o s k o k o u s - r hugne^stao K o k o u s h u o n e en. o l u k t t n j a a v a t t n u u d e l l e e n k e l l o f L2.30o T ä l l ö n t o d e t t n ; e t t ä p r n p u r r ^. k o k o u s e d u s t a j a n, v ä h e m -. n s t ö r y h m ä o l jo a s e t t m u t p a l k o l l e e n kokoar,huoneosoe:., P e - t l ä s t u t ä l l ö n n ä y t t ä m ö l l e s j o t e t u n p ö y d ä n t a k a n a j a h ä n e n v e r e l l ä ä n o k e a l l a p u o l e l l a a n V ä n ö L e s k n e n j a vasemroa-lla p u o l e l r Laan p u o l u e s h t e e r K«P t s n k «Kun r n a n t u t h e n k l ö t r a a t m u k s s e ta h u o l m a t t a e v ä t p o s t u n o e x k o k o u s v r k c r - ' l. j o r e v a r a t u l t a.. p a r c o l t a j ^ n n kokculr-en l l l n c n a v a a j a V, A l e. «P ö l l ä n e n j a p r s h - r r ;eer 0. Pkkaranen.^ j o n k a h a l l u s s a k a k k, k o k o u s t a k o s k e v a t asa-r : r j a t e d u s t a j a n v a l t a k r j a t Tukaanluet r/ma ovcvt; j, a j e t t u v a t,.ko-. :oushuoneen keskj,gnataolla olleen p ö y d ä n p ä ä h ä n J J h P e t l ä n p - ;äessä p t k ä ä t e r v ^ L d y s p u h o t t a V, AJx-rPöll-änen j u l s t v a r s n a s e n l r k o k o u k s e n a v a t u k s ho c 3:ello.3, j ä l k e e n j a k u n P e t l ä l o - f ottel p u h e t t a a n ; o l e h d t t y ykstnelsest t o d e t a p r k o k o u s a l l s e s t kokoonla:.tsutuks, edugtajavaltuu^v^t h^^väksytjks ja r k o k o u s n n o l l e n l a l l s e k s j a p ä ä t ö s v a l t a s e n. k ä s t t e l e - ään p r n v u o s k o k o u - k s s l l e k u u l u v a a s o t a ^ P e t l ä n j o h t a m a l l a ähemmstöryhmän rj^hläkokouksella,. j o h o n csa].lstu..3l2stä varsnaesta e d u s t a j a s t a v a n 3 l a l l s e s t v a l t t u a prkokousedustajaa^

49 l '' e vo olla mlnk-me^nl/^sa pexavsteta julstautua prkokoukseksl Lattomuu-tta e tee la.lu.seks sgj. että asota tuntemattomat puoluetomk^oman jäseret lesknen ja Ptsnk ojdvat-hyväksynäsöä Pe-^.^ tlan suorttanat lattomat"-todj2enpteet sten lmesest johtvat osan prkokousedustajstakn harhaan. Uus \lrltoralrjnta. Lallsessa plrkokoukaesga valttn uuteen Vaasan läänn pohjonen Sosaldemokraattnen lr r.y:n prtomkuntaan seuraavat henklöt; Vljo Ala-Föllänen^ Urho Luokkala, Antt Turunen, Vänö Perttula ja Martta Mettnen Kokkolasta,' Tovo Nem Lohtajalta ja Vlho Ylhärslä ^-»apualta sekä varajäsenks Uyho Rytkönen ja Vekko Ahtl:':.3n Kokkolasta ja Hugo Aro Petarsaaresta. Prtomkunnan järjestäytjnaskokouksessa on valttu puheenjohtajaks Antt Tu^unen ouo k^o alue Yksphlaja, varapuheen.ohtajaks mn* os, Jr^aljank, 2 Kokkola. Prn nmenjlorktsjoks on yhostysrekstern lmotettu Antt Turunen, prshteor Onn Pkkaranen;'jja Vänö Perttula. Uus lallsest valttu prtomkunta e vastaa prkokouksen vähemmstöryhmän -/altseman Jc Petlän johdolla tomvan varjotomkunnan tomgnptestäc Edelläolevan perusteella odotamme Puoluetomkunnan ryfjtyvän se lasn tomenptesnp että J, Petlän johtaman prn vähemmstöä edustavan tomkunnan puoluetomntaa prn alueella hajottava tomnta p r t o m k u n t a n a kelletään^ -Prn oppostona he. tetenkn vovat toma omen kästysteceä hytttlo, sllä kansanvaltasessa puolueessa täytyy vähemmstöuäkn olla tomntaokeudet Kokkolassa maalskuun 28 pävänä 958. Vaasan l,. pohjonen Soso-dem«Pr..r.y:n vuoden 957 pn tcnlannr^n. jäsenet Vljo Ala «Po Hänen Taavett Jäntt Martta Mettnen Tovo Nem Urho Rytkönen Varajäsen Vänö Halmesmäk Varajäsen Vaasan läänn pchc.ne 3c3nlderaokraattnen Pr r.y:n Pr t o mlan ta puolesta: Antt Turunen Puheenjohtaja Onn Pkkaranen Shtserl

50 > jennös aatos Okeusmnsterö on tutknut tämän maalskuun 24 pävänä 958 ätetyn, hntt Joonas Turusen tekemän lmotu]:sen stä^ että yhdstysrekstern merkttäsn Vaasan läänn pohjonen Sosaldemokraattnen Pr r.jn nmenkrjottaja koskeva muutos; mutta koska yhdstyksen vuoskokoukseks tarkotettu, maalsloun pävks?.958 koolle kutsuttu kokous ol jakautunut kahta sen vuoks, että sekä yhdstyksen halltuksena tomvan prtomlannan varapuleenjohtaja Vljo Ala-Pöllänen prtomlcunnan tomeksannosta että prtomlmnnan puheenjohtaja Jaaklo Nkola Petlä vrheel- lsest lman tomeksantoa olvat kumpkn ryhtyneet samassa kokous-! huoneessa kokousta avaamaan, mkä sekka on saattanut vakuttaa harhauttavast kokoukseen saapunesn jäsenyhdstysten edustajn, ja koska Udvn Brandt'n ja Kauko Tlkkalan puheenjohdolla pdetty, xc^^s^a jakautumsen jälkeen muodostunut tonen kokous muuten^^rn kokoushuoneessa alusta alkaen vallnneen epäjärjestyksen vuoks ol menettän^^: lallsen luonteensa ja koska lsäks kokouksen lallsuuteen valmttava rys^^mys stä, olko kokor.s, laten on vätetty, allanv.t ennen kokouslv^tsussa manttua alkamsakaa, on estet;:,t puutteellsen selvtyvsen vuoks jäänyt rtaseks, mnl:ä vuoks ja kun tuossa kokouksessa valttua prtomlantaa e nän ollen voda ptää pryhdstyksen lallsena halltuksena, ekä sen valtsema nnenlcrjottaja yhdstyksen lallsna nmenkrjottajna, okeusrlnsterö, nojautuen yhdstyslan 8, 2, 5,U?, 8, 2? ja 29 :n, e ole lmotusta rekstern merknnyt/ Tähän päätökseen tyytymätön hakekoon shen muutosta korkenr-.alta hallnto-okeudelta valtuksella, joka jrnä tämä päätös joko alkuperäsenä tah vrallsest okeaks todstettuna jäljenj..--t^.vs