PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJAT

Transkriptio

1 TYÖVÄEN ARKSTO SOS-DEM PUOLUE V PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJAT 952 RULLA 40 KUVANNUT MONKKO OY 98

2 P. ^?r-j r Kp' " '" Af - -r, PÖYTÄKRJA Sos«'-dem, Puolueneuvoston kokouksesta Helsngssä^ eduskuntatalossa sunnuntana, maalskuun 29 pävänä 953 kello alkaen«. Kokouksen avaus ' r. Jl j p; t*l R-, ä Sen"Jälkeen kun puolueneuvoston jäsenet ym, kokouksen osanottajat olvat asettuneet pakolleen, puolueen puheenjohtaja Eml Skog suortt kokouksen avauksen seuraavn sanon: Arvosat läsnäoljat; Puoluetomkunnan puolesta on mnulla kunna lausua neuvoston jäsenet, sosaldemokraattsen sanomalehdstön edustajat, eduskuntaryhmän edustajat, halltusryhmän edustajat ja prtomkunten edustajat ja tlntarkastajen puhemehet tervetulleks tähän kokoukseen. 'Tämä on tavallnen sääntömääränen kokous, jossa joudumme kästtelemään ennen kakkea sääntömääräset asat, se tahtoo sanoa puolueen tomntakertomuksen ja puolueen tlkertomuksen ja tlaseman. Puolueen tomntakertomuksesta käy lm, että tomnta on ollut melko vlkasta* Sllä on ollut myöskn lukusa määrä er apuelmä, jotka ovat helpottaneet puoluetomkmnan.työtä«l 5!; l - 4 V, Valstustyö on puolueen prssä kuluneen vuoden akana ollut vlkasta ja tuloksa tuovaa» Varsnasa vaaleja tomntakautena e ole ollut. Pokkeuksen tekevät kutenkn eräät osuuskauppavaalt, jossa sosaldemokraatt ovat menestyneet tyydyttäväst - mtään suurempa valttksa e ole ahetta esttää. - % Puoluetomkunnan ja Johdon, tomston taholta on knntetty myöskn suurta huomota puolueen sanomalehdstön asemaan ja onkn

3 sllon. Ehkä se johtuu stäkn, että se suurelta osaltaan on toteutettu..... Halltusryhmän tomntaa ovat vme akona vakeuttaneet eräät pulmat, varsnkn suureks pasunut työttömyys. Se on nellyt varoja, jotka ols votu muhn tarkotuksn käyttää. Mahdollsmman Tämän halltuksen tomntaa ovat hatanneet eräät muutkn vakeudet. Lähnnä maataloushntoja koskevat kysymykset ovat parkn kertaa vuoden akana uhanneet kaataa koko yhteshalltuksen, mutta ne on kutenkn vme hetkessä ana ratkasulla, jotka ovat olleet kompromssratkasuja, saatu kutenkn vältetyks. Tällä tavalla on ss menty eteenpän, ja nyt on medän työmme puolueneuvoston arvosteltavana myöskn tältä kohtaa. 4 laaja täystyöllsyys on ollut ohjenuoranamme ja sllon on tetyst varoja ollut paljon käytettävä. m Täällä puolueneuvoston eräänä tehtävänä on myöskn tuon vanhan arvostelun lsäks lyödä uus lnja, mten tästä alkaen ta lähkuukausna on mentävä eteenpän. Ja tämä onkn kakken tärken asa tälle kokoukselle. Tovossa, että tämä kokous työssään onnstus, mnä lausun tedät velä kerran kakk tervetulleks ja samalla julstan tämän kokouksen avatuks Kokouksen osanottajat ja nmenhuuto» m m m j ' '' saavutettu hyvä.tuloksa, joskn on todettavssa, että muutamat puolueen lehdet ovat velä melko hekossa taloudellsessa asemassa ja nden levkk on hyvn vaatmatonta. Myös työväentalohn.on puolue joutunut knnttämään huomota erttän suuressa määrässä ja on, vakke suorastaan lanojen, nn kutenkn takuden muodossa joutunut stoutumaan melko suurn summn. Nämä työväentalothan ovat useassa tapauksessa jo rappeutuneta ja sen^taka nähn uudstustöhn on varoja saatava muodossa ta tosessa. Puolueen taloudellnen asema, joka täällä lähemmn lmenee tlkertomuksessa, e ole nn hyvä kun se ol akasemmn, mutta vomme sanoa kutenkn, että se on tyydyttävä. - Tomntavuoden akana on pyrtty mm. arpajasten muodossa vahvstamaan puolueen taloudellsta asemaa. Jäsenmäärä on pysynyt suurn prten samanlasena kun se ol tässä akasempna vuosna, se tahtoo sanoa ÖO.OOO on puolueen jäsenmäärä. Se on ss melko suur, mutta tetyst suurempkn sas olla. Täällä tullaan näden tavallsten asoden, ss sääntömäärästen asoden lsäks antamaan tlanneselostus, jossa katsellaan mennyttä vuoden tomntaa ja jonka pohjalla stten polttnen keskustelu suortetaan. Kun puolue on ollut koko tomnta-ajan halltuksessa edustettuna, nn anahan tapahtuu myös sellasta, jota vodaan arvostella. Puolueen tämänhetknen halltuksessa olo on jatkunut jo yl Tuomar Aaro 2,5 vuotta, ja tällä hetkellä e velä päätä näy. - Tämä lttoutuma läht alulle stä, että ols toteutettava, nnkun sllon sanottn, eräänlanen vakannuttamsohjelma, ja suuret kansalasprt olvat sllon hyvn knnostuneta tästä. Tällä kertaa e vakaannuttamstyö anakaan muodollsest ole enää nn tärkeä kun M ä k e * än tomttamassa nmenhuudossa merkttn läsnäolevks seuraavat puolueneuvosto jäsenet ja muut osanottajat: (Lte NV.) Nmenhuudon jälkeen totes puheenjohtaja, että puolueneuvoston jäsenet yhtä (Väsänen) -lukuunottamatta olvat kakk saapuvlla»

4 3 Kokouksen lallsuus.la päätösvaltasus - Puheenjohtaja totes, että tästä kokouksesta on lmotettu kertokrjeellä tammkuun 3 pävänä ja sen ohella on ollut lmotus' puolueen pävälehdssä. Kokous totes, että tästä kokouksesta on sääntöjen määräämällä tavalla lmotettu. Edelleen todettn, että tämä on täysvaltanen ja lallnen Sosaldemokraattsen Puolueen puolueneuvosto, joka on okeutettu päättämään kaksta asosta, jotka sääntöjen ja estysten mukaan ovat sen päätettävä. Kokouksen' lallsuus ja päätösvaltasuus vahvstettn yksmelsest. kr. Kokouksen vrkaljat Todettn, että sääntöjen 4.O :n mukaan tässä kokouksessa tom puheenjohtajana puoluetomkunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Merkttn. Päätettn valta kaks shteerä. Puoluetomkunta ol ehdot- «.6. Ääntenlaskjat ja valokunnat Ääntenlaskjoks valttn puheenjohtajan ehdottamna rja Salmela, Kalle Joknen ja Pekka Vljanen. * sttelyä. Keskustelua kutenkaan e suortettas ennen kun asanomasessa pakassa U^ 6 n kohdalla. Menettelytapavalokuntaan valttn puoluetomkunnan ehdottamna Erkk Lndfors puheenjohtajaks sekä jäsenks Jorma Tuomnen, Kalle Matlanen, Vhtor Fallla ja Antero Väyrynen sekä puoluetomkunnan puolesta asantuntjaks Vänö Lesknen. Kunnallspolttsen ohjelman valokuntaan valttn puoluetomkunnan ehdottamna Konsta Mkkonen puheenjohtajaks ja jäsenks Onn Kauknen, Vljo Vuornen, Hugo Lndqvst sekä puoluetomkunnan edustajna Aarre Smonen, Matt Lepstö ja Olav Kajala, joka vmeks manttu samalla tulee esttelemään asan alustajana. 7. Kokouksen työjärjestys Puheenjohtaja ehdott, että työjärjestykseen tehtäsn sellanen muutos, että tämä tlanneselostus annettasn 3) kysymyksen jälkeen het ennen kunnallspolttsen ohjelman käm tanut shteereks Aaro Mäkelän ja Yrjö Saarston. Puskala lmott, että sen jälkeen kun työjärjestys ol Puoluetomkunnan ehdotus hyväksyttn. 5 Pöytäkrjan tarkstajat Pöytäkrjan tarkstajks valttn Paavo. Kv ja Kalle Joknen. laadttu, ol tullut eräs pen muodollnen asa, nmttän Syvänemen Työväenyhdstyksen puolueesta erottamnen. Hän ehdott, että se «otetaan 3) asan jälkeen, ennen tlannekatsausta. Kokous päätt^.että 3) kohdan jälkeen lsätään Syvänemen Työväenyhdstyksen erottamsta koskeva asa ja sen jälkeen annetaan tlanneselostus. (Lte H^. 2.)

5 ja sen jälkeen asa kästellään kohta kohdalta. P u s k a l a Läsnäolo-olkeuB totes, että vme puoluekokouksessa tehdyn sääntömuutoksen Johdosta on 36 hukan muuttunut«snä puhutaan puolueneuvoston kokouksen läsnäolo-okeudesta. Se kuuluu, että jotka on jätettävä puolueneuvostolle vähntään 3 vuorbkautta ennen puolueneuvoston kokousta, läsnäolo-okeuden. Kun nyt kutenkaan nätä sääntöjä e ole velä tässä uudessa muodossaan lähetetty järjestölle, puoluetomkunta ehdottaa, että tällä kertaa noudatettasn puolueneuvoston kokouksessa tältä osalta stä määräystä, joka on ollut akasemmssa puolueen säännössä, tosn sanoen, että puolueneuvoston kokous vo antaa läsnäolo-okeuden puolueen jäsenlle» - Samassa yhteydessä hän l- «mott, että hänelle on jätetty parkymmentä nmeä kästtävä luettelo nstä puolueen sekä pren että kunnallsjärjestöjen tomtsjosta, jotka parhallaan osallstuvat Helsngssä pdettävään neuvottelukokoukseen, dettn puoluetomkunta vo ennen puolueneuvoston kokousta myöntää erkosanomukssta, läsnäolo-okeutta» ja nälle puolueen tomtsjolle pyy- Hyväksyttn puoluetomkunnan ehdotus, että tässä kokoukses- «sa velä noudatetaan vanhaa järjestelmää» te N9 3.) Läsnäolo-okeudet hyväksyttn Puskalan ehdotuksen mukasest»» 9. Puoluetomkunnan kertomus vuoden 952 tomnnasta ja sekä tlntarkastajan lausunto nden johdosta Tomntakertomus on otettu tämän pöytäkrjan ltteeks.» «tlestä Puheenjohtaja estt, että otettasn ensn yleskeskustelu (L- Hyväksyttn». yleskeskustelua e syntjmyt» Päätettn mennä ykstyskohtaseen kästtelyyn.» Yleskatsaus,. Kansanvälnen tlanne, 2. Suomen asema, 3. Ssäpolttnen kehtys, k^ Talouspolttnen kehtys ja shen lttyvä taloudellnen kehtys kertomusvuoden akana numeroden valossa, hyväksyttn keskustelutta. Samon. Puolueen päätäntävalta- ja tomeenpanoelmet,. Puoluekokous ja 2. Puolueneuvosto, 3» Puoluetomkunta, hyväksyttn yksmelsest. k* Puoluetomkunnan apuelmet P u s k a l a : Svulla 20 kappaleessa, joka alkaa sanalla "Peraateohjelmakontea", kertomuksesta on pudonnut pos nm Mauno Lasaar, joka shen lsättäneen ja tulee tämä otettavaks huomoon sllon, kun puolueneuvoston pöytäkrja panatetaan. Tällä korjauksella kohta hyväksyttn. 5» Puoluetomsto,» Järjestötomnta,» Ylestä, 2» Prjärjestöt, 3^ Neuvottelutlasuudet, f» Matka-asamehet, V» Puolueen lehdstö ja julkasutomnta,» Sosaldemokraattset sanomalehdet, 2» Työväen Sanomalehten Tetotomsto, 3* Sosalstnen Akakausleht ja Muu julkasutomnta, hyväksyttn keskustelutta» V» Taloudellset asat,» Tomtansa lopettaneet yhdstykset» Puheenvuoron saatuaan lausuu N e v a l a n e n : Tähän kohtaan» Tomntansa lopettaneet yhdstykset, pyytäsn huomauttaa, että Pyhtään Myllykylän,Työväen- m

6 yhdstys on lopettanut tomntansa. Päätettn lsätä tomntakertomukseen. Lahtnen : Tähän taloudellseen kohtaan puolueneuvoston kokouksessa knntetään huomota, ja mnä nmenomaan tuohon Pohjolan Pesulan lketomntaan knnttäsn huomota. Ehkäpä «* ^ shen annetaan jonknlanen selvtys. Uskallan vskavast epäl- «lä stä, että puolueen varoja e ole oken sjotettu, kun ntä tähän yrtykseen on sjotettu. Todettn, että kästtelyjärjestyksen seuraavalla svulla tullaan tähän. «2. Työväentalojen rakennusasat hyväksyttn. 3. Osakehankntoja ja takauksa. Kohta hyväksyttn. f. Pr- ym. järjestöjen avustamnen, 5. Luovutetun alueen yhdstykset, 6. Arpajaset, 7. Työväenlehdstö. V Kansanvälset suhteet, hyväksyttn keskustelutta. m Puheenjohtaja» totes, että tomntakertomus vuo- delta 952 on nän ollen tullut kokonasuudessaan hyväksytyks. Merkttn.» m m Tämän jälkeen puhuja totes, että tämä vuos 952 lenee ptkään akaan anoa vuos, jollon votollnen tlnpäätös ol votu tehdä. Tlanne näyttää sellaselta, että seuraavat vuodet tulevat olemaan kovast tappollsa, ekä anakaam samanlasa menosumma voda rahottaa, kun nänä vuosna nyt on votu tehdä. Puhuja esttel omasuustaseen (LteNv 3») Tämän jälkeen hän totes, että tlntarkastajan lausunto on alkuperäsenä jätetty puheenjohtajalle. Lesknen : Ette van-tover Lahtselle jäs mtään panamaan, ols ehkä pakallaan, ennen kun tlt kästellään, kä- J stellään myös Pohjolan Pesulan asa, että se vodaan ottaa huomoon, kun taloudesta päätetään. Lahtnen : Tarkotuksen ol nmenomaan stä kysyä myöhemmn 3. asan kohdalla, mutta stä ennen on kästeltävänä tl- ja vastuuvapaus, nn että on ka oken, että asa nyt kästellään. Tämän jälkeenhän stä e vo enää muuta kun keskustella. Kysyn,ekö'tällä kohtaa ols syytä, sekä okeus ja kohtuus, että jokn katsaus ta selostus asaan annetaan nstä varosta ja vakuukssta, mtä puolueen taholta Pohjolan Pesulaan on sjotettu. Kokous päätt, että taloudenhotaja Paananen selostaa tällä Tlnpäätös: kohtaa asaa.» P a a n a n e n : Tämä tlnpäätös, joka nyt on monstettu- 4 na jaettu puolueneuvostolle, votn velä tehdä kohtalasten olo- suhteden valltessa ja votn todeta, että puolueen menot ol kyetty rahottamaan kohtalasen onnstuneest, ja saatn"velä vottoa 23« markkaa. Puhuja esttel,tämän jälkeen puolueen tlnpäätöksen (Lte m 3.) 4 Paananen : Tämä Pohjolan Pesulan asa ol esllä jo vme puolueneuvoston kokouksessa< jossa asasta myöskn selostus annettn» Mutta palautettakoon meln sen varsnaset muodon vaheet ylesprtettän«kuten tedetään, alko Helsngn sos.-dem. kunnallsjärjestön taholta tämä pesulan hanke nmenomaan snä tovossa, että pesulasta muodostus tulolähde, jolla kunnallsjärjestön tomntaa raho-

7 tettasln ta jolla mahdollsest votasn laajemmnkn puolueen tomntaa rahottaa. Puoluetomsto e varsnasest ollut perustamsvaheessa mukana. Mehän emme shen lähteneet. Vasta sllon kun muutamat muut, hyväntekeväsyysjärjestöt, kuten Suomen Svl- ja Asevelvollsuusnvalden Ltto ja Väestöltto, olvat shen mukaan tulleet, samon Vanhankotyhdstys mustaaksen ol snä mukana anakn nmellsest hyväntekeväsyysjärjestönä ja Helsngn kunnallsjärjestöllä ja Sos.-dem. Keskusteluseuralla ol jo sllon snä huomattavan paljon rahaa knn, vasta stten myöhemmn puolue päätt merktä 2,5 mlj. markan edestä tämän Pohjolan Pesulan osakketa. Asa hodettn kokonaan kunnallsjärjestön taholta ekä puoluetomsto osallstunut hankkeeseen muulla tavon kun tämän 2,5 mlj. markan osakepääoman merknnällä. Myöhemmn kutenkn, kun rakennuslke, joka tätä Pohjolan Pesulaa rakens, joutu tekemään konkurssn, joutu myöskn nyt perustettu yhtö, Helsngn Sos.-dem. Kunnallsjärjestö ja Sos.-dem. Keskusteluseura sekä kakk mukana olleet järjestöt suurn vakeuksn. Yrtykseen ol pyrttävä hakemaan lsää luottoa. Kunnallsjärjestön taholta tomttn sten, että saatn huomattava luottoja jo het mm. Postsäästöpanklta ja Kansaneläkelatokselta. Kutenkaan nämäkään luotot evät velä rttäneet rahotukseen ja rakentaja uhkas pstää konkurssvaatmuksen koko yhtölle. Kun puolue ol mukana 2,5 mlj. markalla ja Sos.-dem. Kunnallsjärjestö 6 mlj. mar- flla sekä keskusteluseura myöskn penellä osuudella vakuutenaan saunansa sellä Kulosaaressa, ol asa monta kertaa esllä puoluetomkunnan kokouksessa. Pesulayhtön taholta nmenomaan käännyttn puolueen puoleen tedustelulla, vosko puolue jostakn järjestää lsää luottoa pesulalle. r A Rakentajen ja suunntteljoden taholta ol tetenkn tapahtunut jonknlasa vrheellsyyksä, samon myöskn ol lmennyt odottamattoma sekkoja, jota e oltu osattu ottaa huomoon sl-» lon kun tähän yrtykseen ol lähdetty. Tlanne muodostu stten» nn kestämättömäks, että puoluetomkxmta päätt, koska Helsngn kaupunkkn ol mukana osakepääoman merknnässä non 5 m- «joonalla, jotte tästä sas tulla polttsta kysymystä, pantata Petarnkatu 5 osakketa lanan järjestämseks Pohjolan Pesulalle. Lanaa myönnettn Postsäästöpanksta 20 mljoonaa ja samon Kansaneläkelatoksesta 20 mljoonaa markkaa lsää. Postsäästöpanksta nostettn 20 mljoonaa, mutta Kansaneläkelatoksesta van 5 mljoonaa, joten Petarnkatu 5 osakketa vastaan on nostettu» 35 mlj. markkaa pesulan lanotukseks. Lsäks, mtä tulee puolueen varojen käyttöön, nn puoluetomkunta on merknnyt osakepääoman korotuksen 20 mljoonaa markkaa. Osakepääomaa ol pakko korottaa, koska lanoja e ols saatu hodetuks ekä ntä saatu «elle yhtön osakepääoma, joka on ollut 22,5 mlj. markkaa, ols korotettu 20 mlj. markalla. Puoluetomkunta päätt sllon, että tämä 20 mlj. markkaa merktään. Stä on maksettu non? mljoonaa ja 3 nlj. markkaa on velä maksamatta. Se on merktty Työväenlehdstön Kannatusyhdstyksen kautta, joten tässä tlnpäätöksessä esntyy puolueen tlestä maksettuna Pohjolan Pesulan osakepääoman merkntää 4 varten 2,5 mlj. markkaa. Mutta kuten tomntakertomuksen tästä kohdasta lmenee, on snä manttu, että puolue on merknnyt Työväenlehdstön Kannatusyhdstyksen kautta tuon 20 mlj.markan osa- * kepääoman korotuksen. Mtä tulee pesulan tomntaan ja nhn laskelmn sen kannattavuudesta, jota on suortettu, tetenkn nämä kaks kuukautta tämän vuoden puolelta samaten kun kaks kuukautta vme vuoden puo-

8 lelta ovat velä olleet tappollsta käyntä. Tämä onkn luonnollsta, koska stä tehoa, jonka pesulalla ol laskettu nousevan non klon pävätehoon, uudella latoksella e velä ole. Se saavutetaan van ankaran työn tuloksena pesulan tomnnassa. Mten snä onnstutaan ja mten tämä latos tulee menemään eteenpän, sen tulevasuus tetenkn ratkasee. Vme vuos muodost. suuren tappon, non 9 mljoonaa markkaa, mutta snä ol huomotu koko vuoden menot rakennuskustannuksn, joten tappo on näennänen. Tämän vuoden puolella on todettu pesulan käytön vomstuneen, nn että sellä nyt pestään suurn prten keskmäärn kloa pävässä, mutta nousee tämä keskmäärä tämän ja ens kuun puolella pävässä non 4..OOO kloon. Nyt saatujen kokemusten mukaan laskettuna ptäs pesulan pestä kloa pävässä, jollon se on jo kannattava yrtys. Mnun nähdäksen, jos pesula on käynnssä puol vuotta, se ylttää jo tämän klon pävän pesumäärän ja vo srtyä jo ss jonkn verran tuoton puolelle. Tetenkn nämä ovat suuraa sjotuksa, jota puolue on tehnyt, suura vastuta, jota se on ottanut kantaakseen. Mutta lähtökohta ol, kuten jo mantsnkn, sellanen, että katsomme olevamme pakkotlan edessä, nn ette asaan votu mtään muuta ratkasua sllä hetkellä löytää. Kutenkaan tämä asa e velä näytä läheskään tovottomalta, vakka lsää tlapästä luottoa onkn jouduttu velä entsten lsäks käyttämään tämän vuoden akana tlvelkojen maksamseen ja käyttökustannuksn non? mlj. markkaa. Mutta se on mennyt luottolatokssta pesulan oma knnevelkoja vastaan. Tällanen tämä tlanne tällä hetkellä on, ekä asalle tetenkään voda muuta tehdä kun koettaa hankka sellasta joukkoa pesulaan, joka pystyy sen tuotannon nostamaan sellaseks, että» ] vähtellen vodaan saada nätä vastuta rrotetuks ja jonkun verran ruveta saamaan myöskn nota sjotuksa takasnkn. Jos on jotakn meyttävää, mnä melhyvn vastaan. Lahtnen : Tämä selvtys osott, ette tätä asaa ole loppuun ast ajateltu ja suunnteltu, ekä osattu tehdä laskelma, tuleeko tästä latoksesta kannattava vako e. Tuntus sltä, että ols ptänyt paljon enemmän harkta, ennen kun lähdettn tällaselle lkeyrtyksen telle. Tovosn kutenkn, koska olemme jo avan '^tukkaa" myöten knn tässä asassa, että snä jollakn tavalla selvttäsn. Kästyksen on se, että me saamme varautua useamman vuoden ajalla tämän Pohjolan Pesulan kohdalta shen, että se tuottaa tappota. Snä on tullut valtettava laskuvrhe. Uskon, että täällä pääkallon pakalla ols osanneet ollut talousmehä, jotka olsvatytämän asan okealla tavalla ennakkoon kalkyloda. Nyt me olemme tapahtuneen tosasan edessä» Mehän emme tässä mtäan vo. Mutta kästyksen mukaan puolueen varoja ja sen nmeä takuuna votasn käyttää heman tuuloksellsemmnkn. Tämä e ole ekä kuulu mnun melestän puolueen ylläpdettävn latoksn. Tämä tomnta e kuulu puoluetomnnan prn. Tämä tomenpde on leväst sanottuna ollut harktsematon» Mnä en tunne asan alkuvaheta, kunka paljon nolla alkuun panjolla ol rahaa panna tähän yrtykseen. Mutta mnusta tuntuu sltä, että on tosaankn lähdetty vähän non van hyvässä uskossa. Taloudellset asat ovat kylmä asota. Ntä on kästeltävä markkona. Nällä varolla ols saatu joku työväentalo jollakn pakkakunnalla kuntoon» Mnä kästtäsn, että ne ovat ntä ensarvosa asota, jotka ptää hotaa, ja sen jälkeen vasta, jos mellä on rahaa mahdottomast, lähdettäsn tällaseen epävarman lketomnnan telle.

9 Mnä en halua ollenkaan sanoa stä, että mnulla ols jotakn tl- ja vastuuvapauden myöntämstä vastaan, sllä tosaankn olemme nyt. snä tlanteessa, jota jo akasemmassa puolueneuvoston kokouksessa käyttämässän puheenvuorossa pelkäsn«(varjonen: Puhtaus on tärkeä asa.') - - Nn on, mutta se on er juttu. Mutta nän vakavassa asassa sanosn velä, että jos joudumme vuosttan uhraamaan 0 mljoonaa ta ehkäpä 50 mljoonaa, nn se on paljon rahaa. Puolueen jäsenmaksut tekevät van 6 mljoonaa. Lesknen : Mnä kakessa ystävyydessä, tover Lahtnen, sanosn, etten mnä oken hyväksy tätä rntaääntä, mllä tover Lahtnen antaa tetää, että puolueen tomnta e ole lketomntaa. - E ole puolueen tomntaan kuulunut myöskään näden vuosen akana ne monet kymmenet, jopa sadat mljoonat, jotka kuuluvat tähän lahjotusten tln. Mutta nnä akona, kun ntä on hankttu, on kakk hljasuudella sunattu. Mutta kun vakeuksa tulee, nyt tullaan arvostelemaan. Mnä en oken tätä tyylä hyväksy. Pelkonen : Mnä muuten yhdyn tover Lahtsen arvosteluun rahojen kästtelyssä snä, että rttävän tarmokkaast e ole vety asota. Muuten mnä olen kyllä samaa meltä Lesksen kanssa snä, että kun puolueella e lmesest ole samoja mahdollsuuksa saada lahjotusvaroja käyttöönsä, on sen yrtettävä saada jotan muuta tetä, koska jäsenmaksut mssään tapauksessa evät vo muodostaa puolueen talouden perustaa. Lketomnta on se te, ja peraatteessa ss tämä pyrkmys on avan okea. Mutta jotan mätää tässä jutussa täytyy olla, kun puolue on lmesest vaston akasempaa tarkotustaan joutunut sjottamaan er tetä kakkaan 35 mljoonaa ja kaken kakkaan 37,5 mljoonaa. Nmenomaan knnttäsn huomota tähän 20 mljoonaan, joka on työväenlehdstön kannatusyhdstyksen kautta joutunut tähän yrtykseen. Ja työväen lehtyhtöt ovat lkeyrtyksä nekn ja nhn, tarkotettujen sjotusten pyrkmyksenä on saada lehdet taloudellsks yrtyksks. Lsäks mnä olen kuullut, että shen on hankttu koneta jostakn vanhasta saksalasesta Saksan suurpesulasta, vanhoja ruostuneta koneta, joden korjaus lmesest on tullut maksamaan nn paljon, että vastaavalla summalla ols saanut uudet täystehoset koneet. Puolueen johto e ka ole nn syypää kun ehkä nämä helsnkläset järjestöt. Romppanen : Jotan etkettvrhettä on tässä jutussa myöskn tapahtunut. Kästän, että tämä puolueneuvosto on korken valtaa käyttävä eln. Tätä asaa e ole estetty muodon vuokskaan puolueneuvostolle akasemmn. Paljon paremp ols ollut sjottaa nämä markat maaseudun työväentalohn, nn ne evät nnkään helpost pesuveden mukana mens pellolle (Kokouksesta: Tuottas hyvn?). Vakka ne evät tuota, mutta psykologsessa melessä se ols puolueelle enemmän» kun muutama pesula Helsngssä. Tovon, että kun vastasuudessa lähdette lketomntaan, edes tälle porukalle estätte, mllon lähdetty (Lesknen: Se ol esllä vme puolueneuvoston kokouksessa;) Lehtnen: En tahdo kstää nden tovereden anso- * ta, jotka ovat nätä lahjotusvaroja saaneet - hyvä on, että ovat saaneet. «Jos täällä tulee kajottua jossakn asassa jonkn tovern persoonallsuuteen, nn e stä ptäs loukkaantua. K a u k n e n : Mnun melestän on pakallaan, että puolueneuvoston jäsenet asasta jotan sanovat. Mnä en kyllä puoles- «

10 tan pdä okeana stä manntaa, mtä tover Lahtnen sano» Elle tällasta tomntaa harjoteta muodossa ta tosessa, nn e me tätä puljua pyörtetä. Nän ollen kyllä mnä puolestsn hyväksyn kaken sen tomnnan, mllä koetetaan lallsn kenon rahaa kasaan saada puoluetomnnan hyväks. Lketomnnassahan on uskallettava joskus rskeerata. Tosn tässä tapauksessa selostuksen perusteella puoluetomkunta e ole tse ollut lähdössä, mutta se on katsonut asallseks turvata yrtykseen lähtenetä medän alajärjestöjämme, ette pahempaa katastrofa tuls. Torvnen: Sellanen latos, kuten pesula ja sauna, evät ole ertysest tuloa tuottava - hyvä kun saadaan kannattavks. Sen taka vme kerralla jo sanon, että olsn nähnyt meluummn, että nämä varat ols knntetty puhtaast työväen halnnassa olevn latoksn. Mutta mnä ymmärrän sen, että tämä on helsnklästen yrtys. Mellä on täys okeus valvoa taloudellsa yrtyksä. Mnä yhdyn shen, että emme puolueen elämää vo ptää kunnossa, jos e lkeyrtyksä pyörtetä. Puheenjohtaja: Tämä asa tetyst on kysymys, joka knnostaa neuvoston jäsenä. Tetyst on pakallaan, että melptetä vahdetaan. E se nn yksnkertanen juttu ole puoluetom mkunnassakaan ollut. On jouduttu vähän monta kokousta asasta ptämään. Järjestöpolttnen puol on akanaan vakuttanut sen, että suuren mettmsen ja pohdnnan jälkeen mentn mukaan. Pelättn, että menee konkurssn muutama kokonasa keskusjärjestöjä, pakallsa järjestöjä ja muta sellasa. Sen vuoks täyty nän tehdä. Täytyy kutenkn sanoa, että tuo talo on lmesest aka hyvä talo, vakka on tullut pejakkaan kallks. Se on hyvn uudenakanen. Kun se nyt saadaan uudelleen järjestetyks, kyllähän tällasel- la uudenakasella pesulalla ptäs olla mahdollsuuksa ja edellytyksä olemassa. Poltkassa joudutaan monta kertaa tekemään sellasta, joka e ole taloudellsest jumalattoman edullsta. Martta Salmela-Järvnen : Kun täällä on monessa puheenvuorossa huomautettu stä, että tämä on erkosest helsnklästen asa, nn mnä lähnnä puutun tähän. En kyllä ole ollut mssään suunntteluvaheessa asassa mukana, mutta olen katsellut tätä rakennustomntaa ja olen puoluetomkunnan jäsenenä stä vastuussa. Sanosn, että kyllähän tämmösessä asassa vo olla mahdottoman vsas perästä pän. Nn mnäkn olen ollut. Mutta kun stten ajattelee, mssä vaheessa on lähdetty alkuun ja mssä vaheessa on lähdetty rakentamaan, nn ymmärtää hukan ernäsä asota. Tässä on otettava, tovert, huomoon se sekka, että sllon kuh tämän pesulan rakennussuunntelma ja rakennuslaskelmat tehtn, oltn vallan tosessa tlanteessa. Ja kun ntä laskelma lähdettn toteuttamaan, sllä väln ol tapahtunut paljon monenlasa asota, jotka muuttvat rakennussuunntelmaa avan täydellsest. Kun puolueen tulot - ss omat varsnaset tulot - vastaavat n. 0 mljoonaa ja puolueen menot pyörvät 50 mljoonan pakkella, sllon on han turhaa puhua stä, että harjotetaan semmosta tomntaa, joka e kuulu puoluetomnnan prn. Shen on suorastaan pakkok Mtä stten tulee tähän pesulatomntaan, täytyy sanoa, ette se ole ollut huono lkeyrtys ollenkaan ekä pdä pakkaansa, että se on sellanen latos, joka e kannata. Ne ovat olleet ykstysä yrttäjä tähän ast kakk. Olen varma, että ne evät harjota hyväntekeväsyys tomntaa enemmän pesuhommassa kun muussakaan. - Mtä stten tulee erkosest pesulahommaan, nn kyllähän täytyy sanoa,

11 että kyllähän puolueessa yhtä ja tosta pestävää on, mutta e mnun melestän nn suurta pesulaa ols tarvnnut stä varten val- Jäsenlle jaettu Sos.-dem. Penvljeljän kertomus päätettn kästellä kohta kohdalta. neuvottelukunnan Kertomus hyväksyttn tämän jälkeen keskustelutta. Hyväksyttn myöskn se toteamus, että neuvottelukunnan talous * k on hodettu puolueen tlen kautta. 3. Lanat ja takaukset Kohdasta a) Pohjolan Pesula Oy ol käyty jo keskustelua. Jatkokeskustelu; mstaa. Mutta joudumme shen svusta pän, kun ol pelastettava, mtä pelastettavssa ol. Keskustelu julstettn päättyneeks. Srryttn jälleen kästtelemään tlejä. Päätös; Tlt hyväksyttn tämän jälkeen keskustelutta. Puheenjohtajan luettua alkuperäsen tlntarkastajan lausunnon tlnpäätös vahvstettn ja tlvelvollslle myönnettn vastuuvapaus kyseseltä tlvuodelta. T u o m n e n ; Mkä on puoluetomkunnan ehdotus asassa? 0. TST;n tulo-.ja menoarvo asassa. P u h e e n j o h t a j a ; E ole tehty mtään ehdotusta Asaa selost tomttaja Eno Kalkknen. Selostus ja keskustelu on otettu tämän pöytäkrjan ltteeks. (Lte Nv k.) Päätäs; Keskustelu julstettn päättyneeks. TST;n tulo- ja menoarvo hyväksyttn ja päätettn ottaa huomoon mahdollsuuksen mukaan evästykset, mtä asassa ol estetty. Tulo- ja menoarvoehdotus Asan esttel taloudenhotaja Aarne Paananen^ Esttely ja keskustelu on otettu tämän pöytäkrjan ltteeks. (Lte Nv 5.) Päätös; Keskustelun päätyttyä tulo- ja menoarvoehdotus kulumassa olevalle vuodelle hyväksyttn. 2. Sos.-dem. Penvljeljän Neuvottelukunnan kertomus vuoden 952 tomnnasta T u o m n e n ; Olsn halunnut tetää, mtä Pohjolan Pesulan rakennuskustannukset todellsuudessa ovat olleet ja mtenkä vastuut jakautuvat er osakasten kesken. Tuntuu sltä, että snä puolueelle on sälytetty vähän lan öuur rsk. P u h e e n j o h t a j a ; Ehkä Paananen selostaa tätä asaa. P a a n a n e n ; Mantsen ensks Pohjolan Pesudan tehdyn omasuustaseen summa. (Puhuja esttel mantun omasuustaseen. Lte; Omasuustase) Keskustelun päätyttyä puolueneuvosto ol valms tekemään päätöksen; a) kohta, takuut, hyväksyttn yksmelsest, b) kohta; Vaasan Työväentalo Oy. P a a n a n e n ; Vaasan työväentalon korjaus on saatu nyt loppuun suortetuks ja nousee puolueen lanotustakuu 2k mlj, markkaan kaken kakkaan. Talohan on, kuten mustetaan, puolueen omstuksessa. Talo tuottaa kyllä aka hyvn ja ol erttän tärkeä-

12 tä, että nyt on Vaasan suuruseen.kaupunkn saatu kunnollnen työväentalo ja saatu se lopullseen kuntoon. Yksnomaan ravntolan tuotto on non markkaa kuukaudessa. Lsäks tulee tuloja juhlasaln käytöstä. Josta esm. Vaasan Orkester maksaa nyt ko.ooo markkaa kuukaudessa kesään ast. Kohta hyväksyttn yksmelsest. Kohta c): Könönpellon Työväenyhdstys tarvtss velä lsää lanotusta, joten puolueneuvoston harkttavaks estetään, voko puolue ottaa vastuun velä non 3,5 mljoonan markan järjestämsestä ja mahdollsest täyden vastuun Könönpellon Työväenyhdstyksen talorakennuksen korjauksen loppuun saattamsesta. Keskustelu asan johdosta on otettu tämän pöytäkrjan ltteeks. (Lte N^ 6.) Paananen : Könönpellon Työväenyhdstyksen kysymys on Keskustelu Julstettn päättyneeks. erttän vakea sen taka, että yhdstys ryhty rakennuspuuhaan. Joka tosasallsest men yl sen vomen. Alunpern pyydettn puolueelta 6 mlj. markan lanatakuu. Lana ol Jo valmks Järjestetty Postsäästöpankssa ja puoluetomkunnalle annettujen tetojen mukaan shen tarvttn enää non 2-3 mlj. markkaa. Joka sanottn votavan järjestää lman puolueen apua. Nän e kutenkaan ole tapahtunut, vaan rakennuskustannukset Könönpellon työväentalosta ovat nousseet huomattavast ja ne vovat nousta kaken kakkaan Jopa non 3 mlj. markkaan. Puoluetomkunta on järjestänyt nätä luottoja skäl, että Varkauden Työväenyhdstykselle on stouduttu h mlj. markan takuuseen stä, että Varkauden yhdstys ottaa omaa kntestöään vastaan k mlj. markan lanan Ja puolue sjottaa sen Könönpellon Työväenyhdstyksen taloon. Mutta Varkauden Työväenyhdstys halus nmenomaan, että lana otetaan puolueen nmn ja puolueelle, koska Varkauden yhdstys halus vapautua tämän lanan rastukssta Päätettn yksmelsest, että estetyt takaukset myönnetään. Ylveskan Työväenyhdstyksen takaus Paananen : Puolueneuvoston vahvstettavaks estetään Ylveskan Työväenyhdstykselle myönnetyt Ja hanktut lanat. Tämä on tapahtunut ss puolueen vastuulla tämä hanknta. Ensmmänen lana on l.öoo.ooo markkaa, joka saatn ulos Kansasta, Ja lana on annettu puolueen arvopapereta vastaan. Lsälana markkaa, jonka Kansa on jo osttan luvannutkn, mutta joka on nostamatta, sen Ylveskan Työväenyhdstys tässä vaheessa välttämättä tarvtss. Yhteensä puolueen vastuu on ss markkaa. Kukaan e pyytänyt puheenvuoroa. Takaus myönnettn yksmel sest. Oulunsalon Työväenyhdstyksen takaus Paananen vodakseen ryhtyä nyt vuoden kuluessa omaa työväentaloaan korjaamaan. Velä on avan epätetosta, mten onnstutaan rahottamaan ta lanottamaan Könönpellon Työväenyhdstyksen talon tarvetta 4 : Oulunsalon Työväenyhdstykselle on järjeatetty markan lana puolueen takauksella. Estetään puolueneuvoston (Kokouksesta: Hyvä on.') vahvstettavaks. Takaus myönnettn yksmelsest. varten jatkorahotus, sllä mlj. markkaa on nyt loppuun käytetty tlvelkojen maksamseen ja anakn non 3 mljoonaa yhdstys

13 Puskala k. Syvänemen Työväenyhdstyksen erottamnen : Syvänemen Työväenyhdstyksessä on ollut vuosa kestävää rtaa kommunsten ja sosaldemokraatten välllä. # Asla on kulkenut ana Korkenta hallnto-okeutta myöten, Jossa sosaldemokraatt ovat lopuks hävnneet ja talo on menetetty. Snä yhteydessä seurannesta ptkstä rtasuukssta johtuen pllrkokous on kästellyt asan sltä pohjalta, että Syvänemen 4 sosaldemokraatt vaatvat yhdstyksen puolueesta erottamsta. Kun pllrkokous on asasta tehnyt päätöksen, että se alstaa erottamsen puolueneuvoston kokouksen ratkastavaks, ehdotetaan erottamnen hyväksyttäväks. Syvänemen työväenyhdstys päätettn erottaa puolueesta. Päätös valokuntaan lähettämsestä Keskustelu kunnallspolttsesta ohjelmasta julstettn päättyneeks. Keskustelun kuluessa ol Kalle Matlanen ehdottanut, että kysymys jätettäsn pöydälle seuraavaan puoluekokoukseen. Ehdotusta e kokouksessa kannatettu, jotenka se katsottn rauenneeks. Edelleen keskustelun kuluessa ol tullut eslle ermelsyys määräenemmstökysymyksestä. Päätettn, että asa ratkastaan koeäänestyksellä. Koeäänestys suortettn ja snä todettn, että kokouksen osanottajat halusvat ohjelmaan otettavaks määräenemmstösäännöksen postamsta koskevan vaatmuksen. Asa päätettn lähettää ohjelmavalokuntaan. 5 Polttnen tlannekatsaus Asan esttel puolueshteer Vänö Lesknen. Alustus otettu tämän pöytäkrjan ltteeks. (Lte N. 7.) Keskustelu asasta päätettn jättää myöhemmn suortettavaks. 7. Keskustelu polttsesta tlannekatsauksesta Tämän jälkeen seuras keskustelu polttsen tlannekatsauk- sen johdosta. «Keskustelu on otettu tämän pöytäkrjan ltteeks. (Lte 6. Kunnallspolttnen ohjelma Otettn kästeltäväks kunnallspolttnen peraateohjelma. Se ol panettuna jaettu puolueneuvoston jäsenlle. (Lte N? 6.) Valmstavan tomkunnan puheenjohtajalle Olav Kajalle luovutettn puheenvuoro. Kajalan puheenvuoro ja Keskustelu estyksestä on otettu tämän pöytäkrjan ltteeks. (Lte N. 9.) «N. 0.) Päätös valokuntaan lähettämsestä Asa päätettn lähettää menettelytapavalokunnalle. Samalla puolueneuvosto päätt ptää välttämättömänä antaa ohjeen stä, että ponslauselman pohjana ols pdettävä puoluetomkunnan ehdotusta. 6. Konsta Mkkonen esttel ohjeraavalokunnan ehdotuksen seuraavast: Päätös kunnallspolttsen ohjelman hyväksymsestä-

14 Perustelut ehdotettn sellasenaan hyväksyttävks. Hyväksyttn keskustelutta Svulla k kunten veropoltkka. Toseen lauseeseen otetun "vomakkaamman" sanan tlalle hyväksyttn yksmelsest sana "okeutetumman Lndfors: 2. kohta hyväksyttäsn muuten, pats svulla lf8 pen stlstn en muutos ensmmäsellä rvllä: "varottava voma, joden häkälemätön tomnta uhkaa prstota kansanvallan perustan". Hyväksyttn. Tosessa kappaleessa samalla kohdalla olevat sanat "Jotta L n d f o r s kunnallnen verotus saatasn okeudenmukasemmaks", päätettn : Svulla 4.6 on seuraavassa kappaleessa muutos: "Tutkmusten on ulotuttava kakkn prehn, asohn ja asemn katsomatta". Hyväksyttn. valokunnan ehdotuksesta jättää pos, joten lause alkaa: "Salattujen tulojen selvlle saamseks on käytettävä tehokkaast kakka lallsa kenoja." Lndfors: 3* pons sellasn muutoksn, että vmenen Vmenen lause tässä kappaleessa päätettn muutettavaks sten, että sanat "entstä suuremmassa määrn" jätetään pos ja lause alotetaan "Tällön on käytettävä hyväks kunten ja valton lähestä'yhtestyötä." Svulla kohdassa Sosaalset tehtävät, ensmmäsen kappaleen tonen lause päätettn srtää kappaleen loppuun. Svulla 3 oleva ensmmänen sana "kansanvalstustyö" muutettn kuulumaan "kansansvstystyö". Svulla llf kohta "Kunten on tehokkaast edstettävä ylestä svstystyötä ylläptämällä j.n.e." hyväksyttn. Nän muutettuna puoluetomkunnan ehdotus kunnallspolttseks ohjelmaks hyväksyttn. vrke kuulus seuraavast: "Perustamalla työmnsterö on mahdollsmman pan päästävä tehokkaan työllsyyspoltkan edellyttämään kesktykseen". Tähän tuls pste. Stten seuraava lause uutena kappaleena: "Raha- ja luottopoltkkaa on sovellettava johdonmukasest ja joustavast työllsyystlanteen vaatmusten mukasest". «Hyväksyttn. Lndfors: f. kohdan ensmmänen lause: "Kysymys kustannustasomme snänsä tarpeellsesta alentamsesta on porvarllsella taholla haluttu kästtää pyrkmykseks saada akaan ylestä m palkkatason ja elntason laskua". Hyväksyttn. Lndfors: Lndfors 9. Julklausuman hyväksymnen 5. kohtaan tulee pen lsäys keskelle tosta lausetta: "Slmämääränä on kutenkn pdettävä kansalasryhmen kokonasverorastusta, ja sks on tärkentä saada akaan verohelpo- «tuksa ennen muuta suurperhesä ja pentulosa enten rasttavan m : Menettelytapavalokunta on päättänyt esttää, että mnster Lesksen ehdotus hyväksyttäsn seuraavn muutoksn puolueneuvoston julklausx^ks, f^j^p--'^^,//^ välllsen ja kunnallsverotuksen kohdalla." Hyväksyttn.. kohta hyvöksyttälsln sellasenaan. ^^uru.^j.) Hyväksyttn Lndfors: Ja stten vmenen lause erotettasn omak-

15 s kappaleeks; "Asunrakennustomntaa-suurest hattaava rakennustarvkkeden lkevahtovero on postettava". Hyväksyttn, Lndfors: 6. kohta estetään sellasenaan'hyväksyttäväks. Hyväksyttn. Lndfors: kohdassa keskellä kappaletta: "että työn arvostuksen peraatteet vodaan myös ottaa huomoon palkkakehtystä ohjaavana tekjänä". Hyväksyttn. Lndfors: Ö. kohta hyväksyttn muuten snänsä, pats että sen loppuun lsättäsn uus kappale täällä oleven pen vjeljätovereden tovomuksesta: "Asutustomnnassa on huomotava työllsyyden vaatmukset ja muodostettava uudet ja lsämaata tarvtsevat tlat elnkelposks". Hyväksyttn. Lndfors: 9«kohta muuten sellasenaan, pats svulta 5 sana "valhe" propagandan edestä otettasn pos. Hyväksyttn. Lndfors : 0. kohta muuten, pats että Tervon tovo- muksesta lsättäsn tähän kappale: "Opetusolojemme täydentämseks on ammattkoululatosta tehokkaast kehtettävä ja toteutettava eduskunnalle jätettyyn halltuksen estykseen ssältyvä ammattkoululak". Hyväksyttn. Lndfors: Ja tonen lsäys, uus kappale samaan koh- 4 «väestön kannalta välttämättömän kansankrjastolatokaen kehttämseks on krjastolak uudstettava. Työväenopstojen tomntaa on helpotettava lansäädäntöä tarkstamalla." Hyväksyttn. Lndfors:. kohtaan haluttn tehdä van pen lsäys k. svj^ta alkaen alhaalta, muutaman sanan lsäys, nn että loppu lauseesta kuuluu: "kuten sosaalsen asuntorakennustuotannon jatkamsta ja tämän tomnnan saattamsta pysyväsen järjestelmän muotoon rttävän laajassa mttakaavassa sekä jne." Hyväksyttn. Lndfors: 2. kohta tällasenaan. Hyväksyttn. Päätös: Nällä muutokslla, jotka menettelytapavalokunta on ehdottanut, hyväksyttn puoluetomkunnan estys ponssta, jotka tarkottavat lähajan tomntaohjelmaa. 20 Kokouksen päättämnen Puheenjohtaja Skog totes, että asat on loppuun kästelty. Hän totes, että on tehty hyvä ja kauaskantosa päätöksä. Pyrkmyksenä täytyy olla vomen mukaan yrttää nätä päätöksä toteuttaa elävässä elämässä. Hän lausu kaklle ktokset asallsesta kästtelystä. Kokouksen päätteeks osanottajat laulovat yhtesest sesoalleen nousten Työväen marsssta ensmmäsen ja vmesen säkestön. Kokous päätty kello ZO.hk. Kokouksen puolesta: taan. Shen opetusmnster on pyytänyt lsättäväks ja valokunta yhty: "Svstyselämämme perusteta lujttavan ja vähävarasen Eml Skog Puheenjohtaja Matt Lepstö Varapuheen j ohta j a

16 í'-l B Aaro Mäkelä Shteer Pöytäkrja luettu ja hyväksytty: Yrjö Saarsto Shteer Slog» - - Tervo, renna / :uut:kanen «..Vljo Sos.-dem. Puolueneuvoston kocous , «,. f... -, Puoluetomkunta: _. Lepstö, vätt ^ Sumu, Aku ^ almeja-järv^en'^ M artte Smonen, Aarre Tanen,.Hannes Puolueneuvosto: Varjonen, Tto y Lndblom, ulay Paavo Kv Kalle Joknen H:^' n vp. : Kv, Paavo y Saínela, rja ^^ Kymen. vp.; Lndqvst, ugo v.atllanen. Kalle ^ Lappalanen, Urho/' r u ^ e n m a a n Tuomn^^n, Jorma ^ Joknen. Kalle ^ vp.: Halle. ::.rnst Torvnen, Kalle ' ^ Valn. Vljo ^.: k k e n -va-p:.: Kauknen, Onn ^ Turun et. vp.: luhdanoja, Vhtor Vrtanen, Pekka ^ Lötjönen, J.V. ^. K u Ü p o n lä^t. vp, ; Hult, Llkko ^. \ 3 a t a k u n n. a n vp. : Fallla, Vhtor. Ketola^ Frans E, > Kokko, Pekka, lapö,. Valo 4W4 l t- t Joensuun/ Väsänen, Jalmí3f ^l-pr-vj- Hämeen et. ^dtp'.c;^^, Porttkv, Eno.,,, Palkonen, üma^ ^ Í. Ojanen, Suo J. ^ Romppanen, Lno Vaasan t. vp^ : Lahtnen, Felks Koehma n en, Ev ert ^ r* m* / ' - o. - o - <r> -r Hämeen -. Lndfors, Erkk pohj. vp.: Syrjänen, / Mäknen, 3,E lehtnen, Erkk ^ ^ Snpaas, Arv -t- Vaasan et. vjlp. : Vuornen, Vljo \ k

17 r T T T..Palm^ K a l l e V, [. ' 7 -^Lu. J ^ ^ n a l p Ml^kone, ^onsta r p j L r t o l m k u n n a t : Helsnf^n v p. S o s. - d e m. P r t o m k u n t a : -f - t- { Of^lJL u n v p. : Väyryjen, A n t e r o ^ -f - - X ' r ; f L a p n v p, : / dö^avalanen, ' ^ l o ' n u o t s a. l. T y ö v ä e n l l t t o : r Ekman, Johar.^es JTudenmaan y l p, " t Turun. e t. vlp^» Satakunnan Kämeen. e t. v p. " Hameen. joohj. vljp, " ^»tl Kymen. vlp_. 4 U f» tf tt»f tf tt E r k k O l a v V ä r e Vella! + - ^ - t ' Sos,-äem. Tjldskuntaryhmä : Lappeenrannan a l p, [ F k k e l n. v p. " tt! L K u o p o n. l ä n t. v p. " ^ tt Kuopon. t. v:f.p.»t, P u Q l u e l e h d e t : V a a s a n. t. v p. M f Cuoraen S o s a l d e m o k r a a t t : Turun P ä v ä l e h t f U u s A k a Hämeen ^ a n s a Kansan L e h t - tt V a a s a n lp e t. v p, tt Vaasan. p o h j. vlp^ tt Oulun. v p. tl L a p n. v p. Suomen R u o t s a l a n e n T y ö v ä e n l t t o -U M a r t n Fager Ka j a a n n Soj.-dem. A l p r K a n s a n T y ö..,, teenpän Kar^san Voma T l n t a r c a s t a a n p u h e e n j o h t a j a : t A. S r j o l a {» vapaus S a v o n Kansa Työn Voma Pohjanmaan Kanaa P o h j o l a n Työ. H a n, onn t Sos.-dem» N a s l t t o : <. ^ f- Sos.-dem^ N u o r s o l l t t ö : ^ : ^ Sos.-tjem R a t t u s l t t o : -j--- ^ r r r Sos.-jem^ hall.tusryamä: A n o A n t t Malkamëkl.Hetanenj, Y r j ö A. S a a r q e n Ä e n o H. utten! m l HUuronn [ 7 l j o R a n t a l a ^ etu K a r ^ l 4 n ^ a - Svenska Demokral^en V h u r Tulevasuus:. TST.. ' ' S o r s a, E c k k l. K a r v n e n j Anu t a l k k l n e a, E n o -f- t +!. f r yuol.uetomkunnan j a o s t o j e n p u h e e n j o h t a j a t : K e s k l u o k k a j a o s t o: V ä n ö Tervoja 4 -t- ^ T y ö v ä e n l e h d s t ö Oy. t » K t J -= f - ) L. Î

18 So8«-deB» PuolueneuTOflton kokoaa 29^3^953«t -t- Puolaat olalknt a: f- 4 - r f - Skog, Bmll Fagerholm«Tarro Panna Jl a J Luukkanen Vljo Lepstö, Matt Suon, Aku Smonen, Aarre B, Tanen, Hannaa Lesknen, Tälno Salmelaa-Jär n^n4l M(^t?arJonen, ühtot Lndblom, Olar t -4- -! L t t! --4 " «JL -t - '. H:g n vp,: Kv, Paavo Salmela, rja Uudenmaan Tuomnen, J'orma Joknen, Kalle faln, Vljo Turun et, vp,.: Huhdanoja, Vhtor Vrtanen, Pekka Sa takunnan Pallla, Vhtor PuoluanauTQato: ^ vp«; vp,: Kymen, vp,: Lndqvst, Hugo Matlanen, Kalle Lappalanen, Urho Helle, Ernst Torvnen, Kalle Mkkeln Kauknen, Onn Lötjönen,.V. vp«: Kuop on länt. vp,: Hult^ Mkko Klpö, Valo --v l -! < -- -! ; ' " f - r - -L ] L u - ^ -- -.» - r, - -- L- - -h - f--"-k- t- k - t t Ketola Prans E, Kokko, Pekka H a m e e n et^ vp,: Porttkv, Eno Pelkonen, Oma Ojanen, Sulo J. H ä m e en pohj. vp,: Lndfora, Erkk Syrjänen, K,Vt Bfäknen, S,E, Lehtnen, Erkk - t t Joansuun vp.: Vfsänen, Jalmar Romppanen, Eno ; Vaasan t, vjlp,: Lahtnen, Felks Kolehmanen, Evert Snpaast Arv Vaasan et, vxp,: Vuornen, Vljo

19 rf, ' f' :, - f ^ a a 8 a n p ^ Tlt^: ' j Pala^ K a l» ' < K. a a a n n a l l p, : ' ' ^ : - f 4 Helsngn vp«s08»«-d6mt P l r l t o n l u t a :! j. ^ ^ - l V. -, ' /. - " tl! l ' ' \ * tjudenoaan * T^Pf Turun. et# tlpf r - ' t T Salmknam, f Hämean. et. jlfj, f He«l» yohj. ylp^ ^ Kymen. vp. Lappeenrannan al^p* Mkkeln, vp.! L, j > r. Kuopon! l n t, [ Kuopon «t» Tlp, -r- ^ - > Vaasan t«^p, «_ -4= - - Vaasan «et. ylp, j ( Vaasan p^hjl t^lp#, - *.. Oulun * Tlp«] Lapn. vp. Suomea Huot$aldB 9n Kajaann Soa.-^em. ^ l ^ l r Tllntarltas^«l ^ n PA«6njohtflJa; :, ' t 3o8.-demJ f e a ^ q SoSp-djea^ K e s k ' l u o k k '

20 ) SOS -DEM, PUOLUE^ET^OSTON KOKOTTS Eduskuntatalo, sa, sob.-.^s^.a. lybuän 29 pävänä maalskuuta allre.en klo. Työ.j ä r j e s t y s : n, Kokouksen avaus Nmenhuuto 3. Kokouksen lallsuuden tö^teamnen 4, Kokouksen ärjestäytymnen: d) sääntöjen 40 f:n mukaan puolueneuvoston kokc-uksessa johtaa puhetta puoluetomkunnan puheenjohoaja; b) valtaan kaks shteerä; c) valtaan kaks pöytäkrjan tarkastajaa; d) holme ääntenlaskjaa; tt < e) valtaan menettelytapavalokunta (julklausuman valmstelua varten); f) valtaan ohjelmavalokunta (kunnallspolttsta ohjelmaa varten); 5. Työjärjestyksen hyväksymnen 6c Läsnäolo-okeudesta päättämnen f o Kahvtauko 8. PuolueT^omlkunnan kertomus v, 952 temnnasta ja tlestä sekä tlntarkastajen laus:nto nden johdosta 9. Sos>-'dem. Fenvljeljän Neuvottelukunnan kertonus v., 952 to! n nasta 0, PäatöF tl- ja vastuuvapauden myöntämsestä puoluetomkunnajle v. 9b?. oomnnasta j&.lestä. Puoluetomkunnan ehdotus tulo- ja menoarvoks vrlle 953

21 '/M ' ' -J, 2e ^ 2 Työväen Sanomalehten Tetotomston tulo- ja nen<?arvo vlle 953 3, Lanat ja takaukset: a) Pcjolan Veslle, Oy, b) \^aasan Työväentalo Oy. c) Könönpellrn Työväenyhdstys 5 d) Ylveskan Työväenyhdstys e) Oulunsalon Työväenyhdstys 4, Kunr-llspolttnen ohje.lta 5c Keskustelu edellsen johdosta 6«Polttnen tlannekatsaus 7. Keskustelu edellsen johdosta 8. Julklausuma (f 9. Mahdollset eslle tulevat' asat 20o Kokouksen päättämnen, M «f

22 KERTOMT^S Suomen Sosaldemokraattsen Puolueon tolnlmafta v. 953 T. YKESKATSATTS. nen tlanne Vuoden 953 rxaalmanpoltkan kehtykseen ^n vakuttanut ennen kakkea kolme suurta tapahtumaa; Stalnn kuolema ja presdentt Esenhcwern vrkaanastumnen vuoden alussa sekä vme kesänä solmttu aselepo Koreassa. Mstä tapahtumsta on Stalnn kuolema aheuttanut enemmän huomota kun ykskään muu tapahtuma. Kakk otaksumat, joden mukaan Neuv^octolton johtajan kuolema tuls aheuttamaan ratkaseva muutoksa Venäjän olohn, ovat osottautuneet väärks. Hänen kuolemansa e lmesestkään aheuttanut snunnanmuutosta tse järjestelmähn nähä^n, vaan anoastaan muotohn rähden. ^.häen mehen valta tuntuu muuttuneen useamman mehen ''kollegaalseks" dktatuurks, Berjan mahdollnen yrtys ottaa valta onkn käsnsä kukstettn vavatta ja yln valta srty Malenkovn anakn muodollsest johtaman penen ryhmän käsrn. ndvsvallossa ol samohn akohn muodostettu presdentt Esenhowern johdolla uus republkaannen halltus, joka merkts entstä vomakkaampaa antkommunststa tomntaa kotmaassa. Matta jo vaalpuhessaan ol Esenhov/er luvannut tehdä kakkensa aselevon akaansaamseks Koraassa. On merkllepantavaa, että Stalnn kuolema e aheuttanut anakaan mtään ulospän näkyvää erkosta roaktota Amerkan johtaven pren taholta. Perjän kukstumnen e myöskään antanut ahetta amerkkalaslle poketa stä kylmästä, rauhallsesta asen-ceesta, jonka he jo Stalnn kuollessa olvat omaksuneet. On stävaston luultavaa, että vanhan johtajan kuolem.a Venäjällä sekä Berjan tanaus olvat omaan anakn tlapäsest vakuttamaan venälästen asenteeseen Korean sotaan nähden. Sodan lopettamnen Koreassa merktss valtavaa good T7lll'ä Esenhov/erlle ja republkaanselle puolueelle, mutta-se ols Venäjän - a, 'U- '

23 Tn^T»-.^MJJ.l.gUMlU TV- ' :j -? ssfr)olttsen tlanteen kannalta myös suotava asa. Nsn lövät töl^ lä kertaa Amerkan ja Venäjän edut yhteen ja synty kauan CR vattu aselepo Koreassa, Tastelu, joka ol kestänyt vuosa^ loppu ratkasemattomaan tulokseen. AseleDO Koreassa e kutenkaan merknnyt ylestä rauhottumsta tä-aasassa, sllä näo-knassa jatku sota entstä khkeämpänä. Käv vhe selvemmäks, että Ranska pystyy käymään tätä sotaa van nn kauan, kun Amerkka tukee stä. Toselta puolen kannattanee ndoknalasta kommunstarmejaa kansan enemmstö, ja avunsaant Maon Knasta on ana mahdollnen. Nän ollen sodan päättymnen tuskn vo tapahtua. ennenkun tämä on sekä läns- että täblokn etujen mukasta. nta on vme vuoden akana osottanut haluavansa entstä selvempää puolueettomuuden suuntaa. Mutta samalla se on osottanut jonkn verran myötätuntoa Knaa kohtaan esm. YKrSsa jö sen asenne pakstann pän on Kastmrn kysymyksen yhteydessä muuttunut entstä vhamel semmäks, Sanalla sanoen: sen ylespoltkka e ole mellyttänyt Amerkkaa, jck-^. jo vme syksynä alustavast ryhty neuvotteluhn sotlaallsen ja 8;7un myöntämsestä Pakstanlle, josta Ztelä-Aaslassa ptäs tulla samanlanen antkommunstnen tukpylväs kun Turksta on tullut Läns-Aasassa. Mossadekn kukstvmnen Persassa sekä altunen kuohunta arabmassa ja yhteenotot sraeln rajolla ovat kuluneena vuonna tehneet koko Läh-dästä todellsen njuttynnyrn, ekä syyttä ole pelätty sen räjähtämstä. Srtyäksemme tämän jälkeen Euroopan asohn on ensnnäkn vuoden 953 akana Balkanlla syntynyt puolustusltto Turkn, Jugoslavan ja Krekan VBlllä, mkä on ollut omansa stablsomaan tlannetta tässä yleensä nn rauhatt.r>mafg8 kolkassa. Sen sjaan tlanne Kesk-Euroopassa e ole osottanut mtään selvenemsen oreta. Tavatonta huomota herätt kesäkuun kansannousu tä-berlnssä ja yleensä tä-saksassa. Se ol myös merkk stä, ette kansandemokraattnen järjestelmä tä- Saksassa ole saavuttanut samaa lujuutta kun mussa tässsä vasallmassa. Vakkakn tapahtumen pääpano on kuluneenakn vuonna ollut dässä, on Eurooppa ja Saksa lännessä näytellyt huomattavaa osaa. Saksan taloum [ H - J.

24 l< l dellnen elpymnen on jatkunut Ja sen polttnen stablteett Adenauern votokkaden vaalen jälkeen käynyt melken räkeän selväks R.\rxskaan verrattuna, jossa polttset krst ovat jatkuneet melkenpä yhtenäsenä sarjana. Kutenkaan el velä vme vuom-^-a otettu mtään ratkasevaa askelta koht Saksan jäleerv:..'uctautumsta Euroopan-^armejan puttessa, jota jo kauan f^nr.essl D.a pdetty västämättöänä ta-oahtunana. Mtä nrr.enomaan kansanvälsen sosaldemokratan asemaan tulee, on vme vuonna votu reksterödä erätä vottoja, josta Norjan ja Tanskan vaolt ovat lahduttavnma-o. Saksan vaalt r^odostuvat sen sjaan pettyrj/ksocs, sl]ä ylecr.ä ol jonkn verran p-^cap^s tulosta seltäkn odot4<:tu stä huollr-atta, ette vomakasta johtajaa, Kurt Schumachera, cu.^.ä ollut Adenaucrn asemaa lu.utt mltepä taloudsllner. '?.;:'-;, ^ret^. vnjo vuosna on Saksan yhte.ydo^:c puhuttu. Tukholman ; vm3 kesänä Sosalstnen nter.:.atonaal jälleen, kutoj LsenätLn vuoma Mlanossa, erkosest ^uouo takapajustv^n kan^ojou asc^maa sekä ^'rsalst&gn nternator/.aln yhtes tonj ntaa Sosallstkonferenssn kanssa. vht6en^''etona votaneen kansanvälsestä ylestlanteesta todeta, ette jänntys ole vme vuoden akana kasvanut. Sodanuhasta e ole puhuttu nn paljon kun akasempna vuocna, vaan luottamus shen on lsääntynyt, että neuvottelutetse vodaan, joskaan el lopullsest sopa rtakysymyksstä, nn kutenkn estää nden kehttymstä krtllsmpään vaheeseen. Suomen suhteet muhn mahn ovat kehttyneet jatkuvast hyvään suuntaan. Stä on osotuksena huomattavast vlkastunut kanssakäymnen er alolla sekä länteen että erkosest t-.;]!. dän kauppahan kohos V, 953 akana ennälsyamäärn, jotka lm/?sop.t vastaavat luonnollsa ede.l.l tään pän suuntautuneeseen kaupankäyntmme, Hus kauppa3opr.u.^::.> -vtgdelo 954 akaansaatn syksyllä yllättävän nopeast, kehtys kauppasuhtessamme tään on luonnollsest merknnyt länteen suuntautuvassa kaupassar:-, joka v. 953 akana muouo^^/t kaks kolmasogaa koko u komaankaupantf^-rre.

25 A 't 3, Ssäpolttnen kehtys Maamme ssäpoltkassa on taloudellnen kehtys harvon ollut nn keskenen ja jopa anut esllä oleva asa^ kun ol kertomusvuoden akana asanlata. Vuos 953 alko maallemme synkkenevän suhdannekehtyksen mersssä. Vuoden 95 huppusuhdanteet olvat jatkuneet V. 952 alkupuol^, ja käänne tapahtu loppuvuodesta. Suhdanteet hekkenvät jatkuvaat ja välttömäst v, 953 alussa saavutettn ulkomasssa suhdantessamme aallonpohja. Tämä muodost koko polttsen asetelman ja polttsen keskustelun panopsteen. PoDrvarUnen rntama aj.ko ryhdstäytyä, ja sllä taholla synty uusakn ].ttoutuma, jotka pyrkvät työväenlkkeen aseman alaspanamseen ja hekentyettej suhdanteden maksattamseen kansan elntasoa alentamalla, Kertomusv^j -.don alussa monella tavon lmennyt porvard.lnen lyhtlko ra OD-r^st talouspolttsa muotoja.. porvart ryhtyvät tarmokhual^tl rjrku^län rt stä suunntelmallsuuteen pyrkvästä talouspoltkasta, johon hedät vuosen 95 ja 952 akana ol Sos,-dem. Rolueen ja SAK:n pa:nostuksella osttan saatu tapumaan. Vodaan selväst havata,.ttä työnantajapren taholta tetosest pasutettn alkuvuode]! 953 työttömyyttä, jotta tämän avulla luotasn mahdollsuuksa laajempaan hyökkäykseen työväenlkkeen talous- ja työmarkknapoltkassa saavuttama asema vastaan. Porvarllrjou^ kansannousuun ltty alkuvuonna ylenen polttnen parjaskanp?.:'ja sosaldemokraatteja vastaan ja mm, hyvn suunnteltu hyökkäys valton tuotannon ja ertysest VALMET OY:n hekentämseks ja prstorasekso Varsnasen talouspolttsen tastelun lähtölaukaukseks muodostu kutenkn työnantajen ottama kanta palkkojen ndekssdonnasuuteen nähden. Kun työmarkknajärjestöt kokoontuvat huhtkuun alussa neuvottelemaan palkkasäännöstelypäätckfen uusmsesta, tehtn työnantajen taholta täysn yllättäen sellanen estys, joka ols asallsest merknnyt luopumsta palkkojen ndekssdonnasuudesta ja jonka mukaan elnkustannusten kallstr:.^-:osta johtuvat palkkojen ndekskorotukset olsvat jääneet rppuvasks työnantajen hyvästä tahdosta. SAK e vonut hyväksyä tällasta estystä varsnkaan, kun palkka-

26 ^ -f--''; «F, kysymysten kästtely kokonasuudesnaa ol parhallaan työn alla talouspolttsessa suunntteluneuvostossa. Myös puoluo asettu lojaalsest tukemaan SAK:ta. Palkkojen ndekssdonnasuus ol porvaren e ratkaseva este hed?n suunntelmensa toteuttasessa, jotka pan nopeast paljastuvat. Hellä ol tarkotuksena panna tomeen devalvaaton tetä tulonsrto multa yhteskuntaryhmltä vennlle ja teollsuudelle, ja tämä taas e ollut mahdollsta nn kauan, kun palkkojen ndekssdonnasuus sälytettn. Maalle muoöurrgu erttän vaarallseks se sekka, että kysymys venttuotantome kannattavasuudesta kytkettn porvareden polttsen ryhtlkkeen apuneuvoks. Tämä ol kävää erkosest sks, että nän estettn eräden tarpeellstenkn r^^tkasujen tomxeenpano. Porvareden taholta laadttn ja estettn lman sllosen Kekkosen :n l-alltu:sen tehtäväks antoa usctc; ohjelma, jotka jodenkn asallsten tomenpteden lsäks ssälnvt palkansaajn ja penvljeljöhn kohdstuva kurstuctomenpltetä. Puolueemme vaat todellsa ja perusteellsa tutkmuksa ku.: tannustasomme korkeudesta sekä tarpeellssta tomenptestä. Tässä tarkotuksessa asetettnkn ertynen komtea, jolta päämnster kutenkn etu.käteen ott pos työmahdollsuudet antamalla uhkavaatmuksen stä, että komtean pt saada yönsä valmks yhden vkon akana. Komtean työskentely e vonuc muodostua mkskään muuks kun työnantajajärjestöjen tsensä antamen numeroden kokoamseks. Puolueemme suhtautu kutenkn kustannusonp,elmen ratkasumahdollsuuksn myönt ^sest ja katso olevansa valms okeudonmukasola tavalla myötäval:att?maan ventmme klpalukyvyn parantamsessa. Puoluetomkunta hyväksy kantanaan tähän kysymykseen seuraavat väkökohdat ja seuraavan esoden kästtelyjärjestyksen: ) palkkojen ndeksehto-on ehdottomast sälytettävä. Palkkakehtyksen ja koko talouselämän terveyden kannalta ols onnellsta, jos samalla votasn palkkasäännöstelyn rajoja leventää ja päästä ylesessä palkkapoltkassa suurempaan jouslavuuteen, 2) Puolue e tule hyväksymään devalvaaton tomeenpanoa. Se merktss van vakeuksen tlapästä lykkäämstä, muden yhteskuntaryh -.ö: -J - -

27 l. n; _ '2: S'ÍV. -' - c - men tnlonsrtoa ventteollsuuden hyväks ja uuden nflaatokerroksen vältöntä alkua, 3) Kakken mahdollsest tehtäven ratkasujön tulee perustua asallsn tutkmuksn. Kustannustasoa on pyrttävä ennen muuta alentamaan suurmpen kustannuseren, mm. kantohntojen osalta sekä sellassta musta kohdsta, kuten korkotasoa alentamalla, mahdollsa lkevahtoveron helpotuksa tomeenpanemalla ja luoton saanta helpottamalla. jotka f-ívüt vakuta kansan laajojen kerrosten elntasoon ekä heden sosaalseen turvallsuuteensa. 4) On päästävä lopultakn stovaan suhdannepdetyssuplmukseen, jonka avulla vmeakasta vastaavat kustannustason järkkymset vodaan estä. Suhdannevarausten perushntatason ja varausten suuruuden tulee olla stä luokkaa, että ne todella tehokkaast tasottavat suhdanteta. J'os tällanen tarkotustaan vastaava sopas vodaan solma, nn e ole mtään estettä, ettekö Suomen Pankk vos myöntää lanaa suhdannerahastolle, joka vos edelleen lanata nätä varoja vejlle hedän venttomtustensa tappoden pe btltsoks. Nämä velat tuls suorttaa myöhemmn hntatason noustua suhdannepdätyksstä takasn. Näden peraatteden pohjalta e kutenka.an vonut syntyä edes asallsa neuvotteluja, vaan porvarsto pt tu:^ st knn omsta kaavalustaan. Päämnster Kekkonen estt 27kuulusan K- ohjelmansa, jonka päässältönä ol mm. lapslsen postamnen, veroheluotusten suuntaamnen sten, että ne evät ols kotuneet palkannauttjoden ekä penvljeljöden hyväks, rakennustarvkkeden lkevahtoveron postamsesta luopumnen, 0 palkanalennus kaksta palkkatulosta rjpuumatta stä, saadaanko hntoja vastoavdst alenemaan jno, PuoluetomkuFxta ott tällaseen ohjelmaan jyrkän keltesen asenteen. j-^ kun päämnster Kekkosen tomesta ol vaadttu sosaldemokraatten oman ohjelman esttämstä, hyväksy puoluetomkunta 9,6. kynnysohjelman talouspolttsen krsn ratkasemseks. Tämä ohjelma ssäls okeudenmukaset suuntavvat slloselle talouspoltkalle kokonasuudessaan, ja sen sallmssa rajcltsa ols myös huomattavalla tavalla votu helpottaa ventteollsuuden asemaa ja samalla ehkästä talvkauden työttömyyden syntymnen. Kynnysohjelma kokonasuudessaan ol seuraavanssältönen:

28 Kynnys ohjelma. ndekskst^n ratkasemnen nykysen ndeksjärjestelmän pohjalla. 2. Pysyvän suhdannevarausjärjestelmän toteuttamnen. 3. Talouspolttsen perusohjelman kästtelyn jatkamnen. lo Tomenptetä puunjalostusteollsuuden tuotannon tukemseks. Suomen Pankn yhteyteen muodostetaan talouspolttsen suunn tteluneuvoston esttämän vent suhdantc-den tasotus jär jestelmän edellyttämä tasaustl, jolle hnnantasauw^.rahaston varosta suortetaan alkupääoma. Tältä tlltä vodaan mycntää lanoja puunjalostusteollsuuden vennn edstämseks ehdol]a, että lana suhdanteden par-^nnuttua ^ertään varausjärjestelmän mukasest takasn, 2. Perustetaan neuvottelukunta, jossa ovat edustettuna valtovalta, Suomen ^^ankk. metsätalous ja metsäteollsuus sekä alan työmarkknajärjestöt, tehtävänään ventsuhdanteden tasotusjärjestelm^än lttyven peraatteellsten ja käytännöllsten kysymysten valvonta ja hoto. 3. Määrätään sahatukken hntanorm vap-^->st merenrantasahalla ja kuuspaoerpuun hnta vastaavast vapaast tehtaalla. Hakkuden Gdst-mseks ryhdytään kreellsest tarkotuksenmukasn tomenrtesn puun saannn turvaamseks määrättävn normhntohn. 4. Kcnlallsen puunjalostusteollsuuden käyttämen kemkaloden lkevahtovero T^nstetaan määräajaks, 5. L.le^/kanava- ym. kuljetuskustannuksa alennetaan kohtnullseks har:?. Otavalla määrällä määrää jaks.._ Tomenptetä kustannustason alentamaseks^yleensa. Antolanauskorkoa alennetaan anakn Anto- ja ottolanauskoron erotus säännöstellään kohtuullseks, 2. Yhtöden valtolle suorttamaa tuloveroa alennetaan määräajaks kohtuullseks harkttavalla määrällä. 3. Käyttöomasuuden uushanknta-arvot määrätään veropostojen perustaks. V. ^Fnansspolttsa tom^enpte tä. Tutktaan mahdollsuuksa lapslsän postamseks ns. varakjcaden kansalasten osalta, 2. Ylellsyystarvkkeden lkevahtoveron korottamnen. 3, "Työllsyyslanan lkkeell^^ laskemnen. 4, Tutktaan mahdollsuuksa valton menojen supstamseen sten, ette tapahdu tulonsrtoa vähävaraslta ta varattomlta kansalasltamme mulle väestöryhmlle, Yj - -rï î- - Î??2-l4 5 2 ^. Hntatason alentamnen. 2 o palkkojen tarkstamnen ndeksjärjejtel.män mukasest alentunutta hntatasoa vastaavast. 3, Tarpeettoman hntasäärnöstelyn postamnen. 4, Vuokratason määräämnen muuttunutta kustannustasoa vastaavaks. 5, Rakennustarvkkeden lkevahtoveron palauttamnen valtovaranmnsterön ehdotuksen mnkasest. V. m'. l n r;

29 - 8 -.K.) 4 4 6, Työr-nf^tercn perustamnen ta vastaavan munn or^ansatoor.?en a ht^ll^--ollben muutolcsen akaansaamnen työllsyys tomenptetten tehost»:rlf?gcs, 7, Arava-l'dn hyväksymnen halltuksen estyksen mukasest. Tämän ohjelman hyväksymnen e tetenkään sopnut porvarston polttsn prustuksn ekä asallsa neuvotteluja myöskään saatu sen pohjalta syntyrrään. Sllon puoluejc:lkunta 27 kokouksessa päätt esttää eduskunnan outtamsta ptämässään ja uusen vaalen to m tt Vadsta mahdollsmman par.,, Vorr^-.l evät kutenkaan halunneet luopua tulonsrto-ohjelman tomeonpuno':-!.:'^ ja he:;kuussa muodostettn p;ht?'ast porvarllnen Kekcoson v" vdngmuctöhalltus. Puolueemme taholta tehtn eduskunnassa 7J.0. kästelty vl^lkrsjmys halltukpen ty{'.ll3yyspoltkah:ta Tällä kerralla komvvustt kutenkn halltusta tuken estvät sen kaatumsen, Pnoluetonakunta tek 3 «päätöksen, että bc^l^mellssta vakenksgta j ^ ssäpottresta luottamuksen puutvodaan selvytyä van talouspolttsen ohje-jra tomeenpanolla ja uuden laajap K3c;. halltuksen muodostamsella, ' voc-uotelua halltuksen j'--«kokoonpanosta katsottn kutenkn '' o.tavan jatkaa vasta r^r^. -.a-zn, kun halltus ol kaatunut ta jätt':l;yt pakkansa. vrlltukcen -:aatua Arava-asan kästtelysr.ä epäluottamur.lauceen 7,, pt puolueemme parhaana mahdollsena ratkasuna stä, että ase-- oetcan tomtusmnsterstö hotamaan maan asota vaalehn ast. Nän myös tapahtu, ja puolueemme jo korällä edustama kanta uussta vaalesta toteutu, joskn porvart v:o''.a tässäkn vahoessa pystyvät vvyttäm.ään vaalen tomeenpanna kuukaudella. Puolueemme on suhtautunut perustettuun Tuomojan hall tuk-.eon tom tn sm n st ers tönä. Kertomusvuoden akana alkanut vaaltac^t-lu käytn puolueemme taholta lähnnä K-chjelman kaltasten tulonsrtosuunntelmen merkessä. Samon puolue asettu arvostelevalle kannalle ' matopäätöksero'' r:rkä säännöstelyn purkamsk j hkoon nähden. vastustamsen halltuksen k!, rl k l h t., a T^alcudellnjn kehtys kertomusvuoden akana osottaa, että se tlannearvo, joka ol X^-.ohjelman perustana, on ollut asallsest väärä ta anakn p.urrcjt loteltu. Vuoden alkupuolella nyytt tosn. t f r j

30 tt) - s - sltä, että v emn ja tuotannon kehtystä koskevat pessmst set ennakkokästykset olsvat okeat, mutta jo tosen vuosneljänneksen akana votn tlanteessa todeta tapahtuneen selvää paranemsta. Vuoden jälkpuolskolla tuotanto kohos huomattavast suuremmaks kun edellsen vuoden vastaavana akana. Loppuvuoden ansosta teollsuustuotannon kokonasvolyym kasvo kertomusvuonna 2,4 ^ suuremmaks kun V Teollsuustuotannon volyym; 948 = 00 Vuos ja Kotmarkvjosnelj. kna teollsuus Kok'- teoll- suus Ventteollsuus Päcäomatavarateollsuus Kulutus, tavarateollsuus 952 -V V ' V r^ 5 Näemme, mten sekä kotmarkknateollsuuden että ventteollsuuden tuotartovolyylssa on tapahtunut levää nousua. Ventteollsuuden nousu 3,7 ^ johtuu lähnnä paperteollsuuden tuotannon noususta. Sen sjaan selluloosan tuotannossa tapahtu levää laskua. Maatalouden tuotanto muodostu myös Lerbomusvuonna melko suotusaks. Sato kasvo edellsestä vuodesta lähes 0 %:lla ja ol laadultaan melko tyydyttävää. Myös metsänhakkuut olvat kertomusvuoden loppupuolella jonkn verran vlkkaajnmat kun vuotta akasemmn. Hakkuutulos kesäkuun alusta joulukuun loppuun ol kaupallsn tarkotukf sn yhteensä,3 mlj. p-m el 8,7 $ suuremp kun vuotta akasemmn. Venthntamme, jotka v. 952 olvat Laskeneet keskmäärn 46 pysyvät kertomusvuoden alkupuolen vakana ja kohosvat loppuvuodesta jonkn verran. Sen sjaan tuonthnnossa jo akasemmn alkanut

31 ' l^sku jatkj levänä. Tuonnn kokonasarvo lask 82,2 mrd. markasta V, 952 2,9 mrd, markkaan v Vennn arvo vähen vastaavast 56,8 mrd. markasta 3,6 mrd. markkaan. Nän ollen tuonnn supstumnen ol paljon vomakkaampaa kun vennn ja kauppatase jä sten aktvseks, s,o. vent suuremmaks kun tuont. Kauppatase osott vuoden päättyessä 9,7 mrd. markan yljäämää päätyttyään vuotta akasemmn 25,4 mrd. markan aljäämään. Tä-nä merktsee huomattavaa käännettä parempaan pän valuuttav^.rannossejnme, joka on kutenkn veläkn suhteellsen vaatmaton. Kauppavahtomme jakaantumsessa maden kesken tapahtu kertomusvuoden kuluessa huomattava muutoksa. Neuvostoltt*^ ohtt nn tuonnssa kun vennssäkn Englannn, joka täb.äa ast on ollut suurn kauppatuttavamme. Neuvostolton osuus vennstämme kohos 25,4 ^:n sen oltua edellsenä vuonna 7,5 Tuonnn kohdalla ovat vastaavat luvut 2,4 fo ja 2, Kaupallsessa tomnnassa e voda havata tapahtuneen merkttävä muutoksa, va' ka vuoden alkupuolella myyntnumerot osottvat pentä laskua. Kotmanen hntataso pysy kertomusvuoden akana vakaampana kun vleensä akasempna vuosna. Vme vuoden joulukuun tukkuhntandeks ol non 3 $ alhasemp kun vuotta akasemmn. Elnkustannusndeks on edelleen pysytellyt 05 psteen rajan alapuolella. Lokakuun ndeksluku ol jo 04,4, mutta halltuksen psteostolla se saatn vuoden vahteeseen laskemaer. 02 psteeseen. On pdettävä välttämättömänä, että hntatasoon vakutetaan snä määrn, että elnkustannusndeks pysyttelee loorssa psteessä. Nykynen järjestelmä, jonka mukaan palkat ovat olleot jo kaks ja puol vuotta 2-4 ^/J elnkustannukssta jäljessä, e saa muodostua pysyväks, koska tällanen merktsee jatkuvaa ja huomattavan suurta tappota palkansaajlle. Säästötomnnassa vodaan havata lahduttavoa nousua. Ylesön talletukset kakssa rahalatoksssa olvat kertomusvuoden päättyessä 229,4 mrd. markkaa oltuaan vuotta akasemmn 97,2 mrd. markkaa. Lsäys on ollut ss nn suur kun 6,4 fo. Varastojen supstumnen ja vennn yljään:llsyys ovat myös lsänneet lke-elämän käytettävssä olevan rahan Samalla on pankken maksuvalmus huomattavast parantunut. Esm, lkepankken redskonttaukset Suomen Packssa vä-

32 - - henvät kertomusvuoden akana 5,3 mrd. markasta 5,6 mrd. markkaan. Ylesenä prteenä on todettava, että rahamarkknolla on ensmmästä kertaa sodan jälkeen tapahtunut huomattavaa helpottumsta. Arvopapermarkknolla tapahtunut suur nousu osottaa epälemättä, että puheet tuotantoelämän ylesestä kannattamattomuudesta evät ole olleet reaalsa. Osakekurssen kohoamnen kertomusvuoden akana on ollut keskmäärn 4 Suurn osa tästä noususta on kompensaatota V. 952 tapahtuneelle laskulle, mutta tapahtumaa vodaan stä huolmatta ptää lkemaalman odotukslle suuntaanäyttävänä merkknä. Kakesta ylläolevasta vodaan tehdä se johtopäätös, että joskn tettyjä t''^loudellsa vakeuksa ja kustannusrakenteemme epäsuhteta edelleenkn on olemassa, nn suhdannekehtys on slt lähman normaal. Talouselämässä e deflaato-ohjelmen er>ttälsestä huolmatta lmennyt mtään vakavampa defcatgtendenssejä sen paremmn kun nflaatovaaraakaan. rertomusvuos on taloudellsest katsoen melko norr.aal tnotantc- ja työllsyysvuos, jonka akana on vallnnut tv^'dyttävä kannr.ntalouden ssänen tasapano. Kokonaskuva ols jäädyt velä paremraaks, jos alkuvuodesta ols votu svuuttaa polttsten päämäären sotkeutumnen kansantaloudellsest tärketten on- ^-mmemme ratkasuun.. M 'k

33 e , pttolnen FÄAÄNTÄVALTA- JA TOMEENPANOELMET Pu olue n OUTO s t o M Puolueneuvoston sääntömääränen kokous pdettn Helsngssä 29 pävänä maalskuuta. Sääntömäärästen asoden lsäks kokous kästtel ja hyväksy puolueen kunnallspolttsen ohjelman, joka v. 952 pdetyn puoluekokouksen päätöksen mukaan ol jätetty puoluekokouksen evästyksn ohjelmakomtean vmesteltäväs ja puolueneuvoston vahvstettavaks. Kokoukselle annettn myöj polttnen tlanneselostus, jonka pohjalta laadttn jalklaucuma, Julklausumassa tähdennettn suhdannevarausjärjestelmän välttämättömyyttä kustannustason \rakntumsen ja työllsy^^den kannalta, ndekstur^/an sälyttämsen tf^rkeyttä sekä pvolu^x^n buasttolemen svstys- ja sosaalpolttsten tomenpteden merkttävy;^;'ttä. Marraskuun 2 päväkrj kutsuttn puolueneuvemuton jäsenet uuteen kokoukseen Hel.srkn kästtelemään halltuskysynystä. Kokous kehott puoluetomkurndn ja eduskuntaryhmän edustaja vakuttamcan neljän puolueen halltu^'.33n ta sosaldemokraattsen vähemmstöha Lltuksen muodostamseen. 2. Puoluetomkunta \ m; Puoluetomkuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Eml Skog, varapuheenjohtajana Matt Lepstö, puolueshteernä Vänö Lesknen sekä muna vaknasna jäsennä K.-A. Fagerholm, Aku Sumu, Martta Salmela-Järvnen, Penna Tervt^, Aarre E. Smv)nen ja TJnto Varjonen, varajäsennä Vljo Kuukkanen, Hannes Tanen ja Olav Lndblom. Puoluetomkunta on vuoden 953 akan«^. ptänyt 3 kokousta ja sen kästtelemstä asosta on pöytäkrjohn merktty yhteensä 248 pykälää. Kokouksn ovat vaknaset ja varajäsenet osallstuneet seuraavast: Eml Sko'^ 3, Vänö Lesknen 30, Hannes Tanen 28, Penna Tervo 24, Vljo Kuukkanen 22, K,-A, Fagerholm 20, Martta Salmela- Järvnen 20, Matt Lepstö 7, Aku Sumu 7, Olav Lndblom 6, Aarre E. Smonen ja Unto Varjonen 0 kertaa. Puoluetomkunnan t y ö v a l o k u n t a a n -vat kuuluneet Eml Skog, Matt Lepstö, Vänö Lesknen, Penna Tervo ja K.-A. Fager-

34 - 3 - holr. sev.b Aku Smu. Työvalokunta on valmstelvat puoluetomkunnalle estettävä asota. 4. Puoluetomkunnan apuelmet Puoluetomkunnan apuelmnä ovat tomneet sos.-dem. penvljeljän neuvottelukunta, tedotuscsasto, kunnallsasanjaosto, kunnallsohjelmakomtea, sos.-dem. osuuskauppaväen keskustomkunta, srtoväenjaostc, keskluokka jaosto, kasvatustomkunta ja talousdolttnen tomkunta. Sos.-de m. P " e n v l j e l j ä n Neuvot t-e- u kunnan tomntakertomus erllsenä ltteenä. T e d o t u s o s a s t o on kertomusvuoden akana tomnut samojen suuntavvojen mukaan kun akasempnakn vuosna. Tedotsosaston tomntaa on kutenkn ra jo "tanut ja hatannut rttäven varojen puute. Tästä johtuen e myöckään ole votu kasvattaa kurssella ym. kenttäaktveja snä määrn kun nmenomaan vaalvuonna ols ollut tarpeellsta. Sen sjaan on yhtestomnnassa eräden prjärjestöjen, kuten Turun et., Hämeen pohj. ja Kuopon länt, pren kanssa järjestetty erlasten k-rss- ja luentotlasuuksen yhteyteen kenttä- ja tedotustomntaa kästtelevä luentoja. Häden tarkotuksena on ollut - vakkakn puutteellsena - tehdä kenttääktvestarrte entstäkn skukykyj.r.otr.p ä. Tällaset kursst ja luentotlasuudet ovat saaneet erttän suopean vastaanoton. Tedotusosasto on osallstunut syksyllä tomtettujen kunnallsvaalen johdosta käydyn vaal kbmparj jnn organsatoorseen ja propagandatomntaan samonkun jo kertornrjfvuoden lopulla alotettuun tomntaan valtollsten vaale. merkessä. Nnpä tedotusosaston tomtsjat ovat vaalen edellä käyneet kentällä selostamassa vaalehn lttyvä asota. Keväällä 953 järjestvät nas- ja nuorsoltto yhteset arpajaset, jotka käytämöllsest katsoen kokonalsundessaan hodeta j,,.lj

35 ra" l N tn puolueen ventt^verhcston tomesta. Nnkään ^yksyllä järjestettyhn T-lehdstrn levckkempanjohn ovat puoluee?.; kentta?.l:tvt myös nnokkaast '::oall3uuneet. Vuoden ak?.::-. lähetettn prelle ja pren vältylv^ellä edelleen kenttäaktvolle yhteensä 50 erlaatusta numerotua tedotusta. Tedotusten pano-määrä on vahdellut kpl. Nden ssältö on kästellyt yles-, talous- ja maatalouspoltkkaa sekä puhtaast kenttätyötä koskeva asota. Lsäks on nmenomaan vaalen johdosta erlaatusten panotuotteden avulla pd'^oty puolueaktvt ja puolueen kannattajat tetosna ajankohtasntr. cysymyksst?.. Tedotusosaston tomnnan tarkotukscna on ollut vahvstaa stä kenttävorkostoa, joka jälleen käydyssä rr-alessa osott skukykynsä. Vaalt vtottvat myös selväst suunnan tule^^lle tomnnalle - tehostetummalle kenttätyöntekjän koulutustomnnalle. ( K u n n a l l s a s a n j a o s t o o n ovat kuuluneet puheenjohtajana Jorma Tuomnen ja jäsennä Aarre E. JLn:onen, Paavo Kv, M:^rtta Salmela-Järvnen, Laur Aalto ja Waltf.r luusela sekä shteernä Aaro Fuko?.äc Jaosto on tomnut entseen tapaan antaen mm. suullsa ja Llrjallsa ohjeta kunnallspolttsn käytö.nnön kys^nyksn. K u n n a l l s ohj elmakomt ean puheen]ohtajana on tomnut Olav Kajala ja jäsennä Jorma Tuomnen, Unto Suunnen, Aarre E, Smonen, Laur Aalto ja Aaro Mäkelä. Komtea on kokoontunut kertomusvuoden akana neljä kertaa ja tällön saattanut lopullseen kuntoon ehdotuksensa puolueen kunnallscbjelmaks, jonka puolueneuvoston kokous maalskuussa hyväksy. Kunndllsohjelma on panettu erllsenä krjasena. S o s.-d e m. Osuuskaupp^^väen K e s k u s t o m kunta an ovat puoluetomkur.aan nmeämnä kuuluneet kertomusvuonna Kartta Salmela-Järvnen, Penna Tervo, Vekko Puska.la ja A.M, Myllymäk, vmeks manttu shteernä. V, 933 suortettn medän olossamrae laaj\n osuustomnnallnen ''

36 -' v&altoq^naa - 83 osuus]kkeessä, jotka kästtvät yhteensä 25,664 jäsentä. Sosaldemokraatteja äänest 6^727 ja komnmsteja jäsentä,aänescysprosentn jäädessä kutenkn melko vaatmattumaks, 40,6:e6n. Zen sjaan ol kenttätyö ja propaganda laajempaa kun koskaan akd semran. Sosaldemokraatt vottvat lc-:pakko ja 44- osnuslkkeoc3ä, tasatulos muodostu 22:ssa ja hävötä 7 osuuslkkeessä. Sosaldemokraatt vottvat yhteensä 77 pakkaa ja hävsvät 23 pakkaa, joten netoks jä 54 edustajapakkaa. Vaalt olvat skäl merktyksellset, että kommunsten akomus saavuttaa laajempaa jalansjaa osuuslkkessä ol vakaamp kun mllonkaan akasemmn. Sosaldemokraattsen väen entsestään suurest tehostuneen tomnnan ansosta muodostuvat vaalt sosaldemokraatelle votollsks, joskn erässä suurcrr-ms3?. osuuslkkessä tapahtuneet menetykset vähentävät ostton vottojen kokonasarvoa. S r t o v ä e n j a o s t o o n ovat kuuluneet puoluetomkunnan edustajna Vänö Lesknon, Vekko Puskala, /\arne Paananen (varapuheenjohtaja) ja AJ., Myllymäk, srtoväen clustajna Penna Tervo (puheenjohtaja), Eeno Pusa, Julus Klam, La^.cl Tasknen ja Reno Joenpolv (shteer). Jaosto on kertomusvuoden akana kokoontunut 7 kertaa ja kokoukssta laadttuhn pöytäkrjohn on merktty yhteensä 42 pykä lö:. Jaosto on k^rltellyt useta srtoväen yhdstysten lähettämä korvausvarojen takasnsanta.omuksa ja muta srtoväen erkoskysymyksä ja esttänyt ne edelleen puoluetomkunnalle. Edelleen järjest jaosto pnä toukokuuta Helsnkn karjalasen sosaldemokrc-attsen srtoväen retkely- ja neuvottelupävät, john osallstu 300 er puollta maata saapunutta srtoväkeen kuuluvaa sosaldemokraatta. Maassa tom nykyään.20 srtoväen t^^^üväenyhd s tystä ja 5 s r t o- väenjaostoa; nnkään on olemassa yl 7u0 henklöä kästtävä srtoväen yhdysmesten verkosto., te ' ] M;!5! K e s k l u o k k a j a o s t o o n ovat kuuluneet puheenjohtajana Vänö Tervo, shteerenä Edwn Törmälä, Oll J. Uot ja Aaro. Mäkelä sekä muna jäsennä Vctor Henström, Armas Uotla^ Eno Usk, Anu Karvnen, Vekko Kanerva, Amo Aaltonen, Kaarlo Ptsnk, vkk l

37 - 6 - Henonen, Helv P^^atkanen ja Vhtor Laht. Kertomusvuoden akana keskluokkajaostv) jaettn kahteen er työjaostoon, josta tonen on lagtnut ohjelna ja valmstellut tedotustomntaa ja tonen on keskttynyt keskluokan järjestöllseen kokoamseen ja järjestöjen tukemseen. n \\ K a s v a t u s t o m k u n n a n puheenjohtajana on tomnut Reno H. Ottnen, shteernä Helv Raatkanen ja muna jäsennä Meer Kalavanen, Arv Hautamäk, Pekka Ralo, Terttu Sano, Eno Wuokko, Yrjö A. Saarnen, Vekko Vu^.kalr. ja Vljo Kosonen. Lokakuussa 953 perust tomkunta Helsulrln ":.)y]taes"-nmsen yhteskuntateteellsen yhdstyksen, johon het lloty tostasataa jäsentä. T a l o u s p o l t t s e n t o m k u n n a n puheenjohtajana on edelleen ollut Vänö Lesknen ja m:na jäsennä Aarre E. Smonen, T^nto Varjonen, Olav Lndblom, Hannes ^uuen^ Vänö Lukkonen, Raf, Rnne, Mauno La::aar, Aht M. Salonen Oll J". Tot, joka vmeks m/^nttu on tomnut myös tomkunnan shteernä. Tomkunta on ptänyt kokouksa säännöllsest. Kertomusvuoden akana valmstu puo].uec: talouspolttnen ohjelma, joka kutenkn saatettn julksuuteen va^v. v, 954, Ohjelman laajojen perustelujaan valjnstumnen srty 954 puolelle. s* r d 5, Puoluetomsto Puoluetomston vastuunalasna tomhenklönä ovat kertomusvuoden akana olleet : Vänö Lesknen puolueshteernä elokuun alusta vuoden loppuun, Vekko Puskala v.t. puolueshteernä Lesksen ollessa halltuksen jäsenenä vuoden alusta henäkuun loppuun ja järjestöshteernä elokuun alusta lokakuun puolväln, A.M. Myllymäk v.t, järjestöshteernä vuoden alusta henäkuun loppuun ja Puskalan ollessa matkolla lokakuun puolvälstä vuoden loppuun sekä tedotusshteernä elokuun alusta lokakuun puolväln, Yrjö Saarsto v.t. tedotusshteernä vaoden alusta henäkuun loppuun ja lokakuun puolvälstä vuoden loppuun, Aarne Paananen taloudenhotajana, Aaro Mäkelä ja J.E, Janatunen kunnallsasanshteerenä, vmeks manttu van tamm-helmkuun ajan, jonka jälkeen hän srty eläkkeelle, pääkrjanptäjänä Mara Snsalo ja kassanhotajana Prjo Elo. Tomstoshteernä on tomnut Helnä Halava. f -»

38 -2* Puoluetomston palveluksessa olleclen järjestä,en nmet e. tomnta selvävät tomntakertomulcsen ao, kohdsta, P u o l u e t c m s t ö n k r j e e n v a h t o : Puoluetomstosta lähetettn kertomusvuoden akana yhteensä krjettä. Krjeenvahto jakaantu er asoden mukaan seuraavast: J:-!rj este tomnta Arpn-asat Kansanvälset asat Kunnallsasat Ku s tannur. to r.l nt a L-na~ asat Reksterasat T y ö V8 e nt a o as a t Valstusasat T-osasto T3T Työväenlehästö Sekalaset.878 kpl. 45»t 29G f.075 f ff 57 tf 223 tt 47»t 04 tf f fr 2C4 tt.09»t [ ; m m tl l E V, Ynteensä kpl. r<. ; '* t

39 ym K T T ^ T A L L T S V A A L T. Yles- a Valmstan tm ne n kunnallsvaalehn muodostu tavanomasuudesta pok-ke^vaks sen johdosta, että keväällä ol eduskunnassa hyväksytty uus kunnallsvaallak, joka sall vaalessa käyttää ano.staan yhden nmen ehdokaslstoja. Tämä ol omaan vaatmaan yhä suurempaa huomota ykstysten ehdokkaden manostamseen ja pakallsten kys^^ysten korostamseen vaaltastelussa.. Tästä johtukn, että puoluetomstossa laadtun ylessuunntelrfan mukaan puoluetomston osuus valmstelutyössä rajotettn ylesohjeden ja ylesluontosen materaaln antamseen ja pakallseen vaaltastelun rahotuksen tukemseen. Tärkemmät vaalvalmstelutehtävät ol suortettava jo ke- -vätkaudella. Tästä olkn seurauksena, että kc...;ajan lepokaudesta huolmatta mtään huomattavampa myöhästymsä ':/odollsssa vaaltomenptesgä sekä materaaln valmstelussa j h jakelussa e tapahtunut. Kakesta päättäen olvat prjärjestömme hyvn valmstautuneet vastaanottp.la; ^,?.alt. nnostus ol hyvä myös pakallsssa järjestössä. mkä -vu uv-nkn johtu edus tajaehdokkaden lsääntyneestä aktvsuudesta vaaltastelun tukemstyössä. l! ' K / - -.t 2. Valstustomnta Puoluetomkunnan asettama kunnallsohjelmakomtea ol jo puoluekokoukselle v. 952 jättänyt ehdotuksensa uustuks kunnallsohjelmaks, mutta puoluekokous jätt tarkstuksen jälkeen lopullsen päätöksen tehtäväks puolueneuvoston kokouksessa. Ohjelma hyvcäksyttnkn puolueneuvoston kokouksessa kevätkaudella 953, Puoluetomsto anto sttemmn panattaa ohjelmakrjäsen, johon oettn mukaan pats em. kunnallsohjelrrxaa myös puoluekokouksen hyväksymä verotuspolttnen ja sosaalpolttnen ohjela, Tätä krjasta jaettn ja myytn vaalvalmstelua slmällä ptäen prjärjestöjen kautta kpl. Puoluetomsto käytt propaganda-aneston ja julsteen valmstamseen apuna Oy. Yhtesmanoksen asantuntemusta. Kunnallspolttsa lehtsä e tällä kertaa lasnkaan panettu puolueto-? (

40 m - mston torresta, vaan osuutemme propagandatastelussa suortettn sonomaleh^stön ja ylespolttsta tlannetta r.<^lostaven lehtsten vältytselläc "Koteja - Työtä - Turvallsuutta"- ja ns. "lapsenpää"-julsteden lsälcs panatettn ertynen kapea pylväs julste ' "Sos.-dem. Puolue'', jota '^vtettn kpl,. Ruotsnkel ^ostä valstustomnnasta manttakoon Ox'';kseen, että valmstelua tahoct suurest Suomen Ruotsalasen Työvlenlton tomtsjan työskentely puoluetomstossa, jollon votn yhteydenpto saada tyydyttyväks ja valstusmateraala votn tomttaa samanakasest myös ruotsnkelsenä. Muutkn suunntelmat toteutettn entstä tehokkaammn myös ruotsnkelsllä aluella. Vaaltomnnan keskttämnen pr- ja pakallsportasn cn saanut jälkeenpän osalcseen suopean arvos teln., Kakesta päättäen ovat järjestöt entstä aktvsemmn omalla m-oeraalllaan osallstuneet vaaltasteluun, materaaln tehokkaaocc.u levtykseen ja sen okeaan käyttöön, mdstä ol seurauksena äxne^-tyc.prosentn kohoamnen korkeammaks kun mllonkaan akasemmn kunnallsvaalessa ja sosaldemokraatt :tcn edustajapakkojen valtaamseen porvarelta. Kertokrjen ja ohjen opastettn vaalko.nllsten kysymysten hotamsta. Vrhetä e tällä kertaa kohdallamme tapahtunutkaan, vakka uuden kunnallsvaallan määräykset aheuttvat tetämättömyyttä ja vrhetä m, porvarllslle ryhmlle erällä pakkakunnlla. Puolueen pärl-^äänenkannattajaa ja prlehtä levtettn vaalvalstustark0tu'vsersa 25 $ yl normaaln levkn prjärjestöjen aluella, Päähuomo knntettn henklökohtaseen val s Lus Lyöbörj, Prjärjestöt ovat järjestäneet osttan puoluetomston tukemna kunnallsa n e u v o t t a p u o l u e e n kunnallsväelle ja harrastus ntä kohtaan on ollut huomattavast suuremp kun akasemmn. Nässä neuvottelukoktuksssa on perehdytty henklökohtasen va:stnstomnnan er muotohn. Työväen Svstyslton lskursslle 5-5 pnä eu.- kuuta 953 csallstu puolueväkeämjne entstä lukusammn. Jatkuvast on annettu ohjeta puoloeasamesverkoston kehttämseks. Erällä pakkakunnlla aheutuneet tappot johtuvat osaltaan verkoston ja sen käytön tehottomuudesta. *. 'tf f ( 4

41 Vaaljuhla muta vaaltlasuuksa järjestettn prtomkunten tekem'3. lmotusten mukaan huomattavast enepjnän kun akasempen vaaltastoluden akana. 3 Vaaltulokset Äänestysprosentt nässä kunnallsvaalessa kohos yl 70?o:n, mkä merktsee uutta ennätyslukua, Sosaldomokraatt lsäsvät äänmääräänsä edellsn kunnallsvaalehn verrattuna n. 70,000 äänellä, mkä mer ktsee %:n nousua. Sosaldemokraatten osuus kaksta annetusta äänstä ol n. 26 ^b. Myöskn kcot.unstt lsäsvät jonkn verran osuuttaan, josta ol seurauksena porvaretten,5 fo-.n tappo. Ertysest jatku sosaldemokraatten etenemnen kaupungessa ja kauppalossa, jossa saatn 36 uutta edustajapakkaa kommunsten vottaessa vastaavast 7 ja porvaretten hävtessä 4 edustajapakkaa. Tällön on ku tenkn huomattava, että valt>:.:tottu jen kokonasluku lsäänty 52:a. Akasemp porvarllnen valtuustoenemmstö vahtu vasemmstolasks H-amnassa, Joensuussa, Kuopossa sekä Prasten ja Senäjoen kauppalossa, Tulokset k^.jr.r.all3vaalossa saavutetusta äänmäärstä ja edustajapakosta se^j. avds tomntakertomuksen ltteenä. (, s. - r,.3 Tr L

42 - - V. JÄRJESTÖTOMOT-^ Kertomus3uortettn kahdet huomattavat vaalt, nmttän kunnallsvaalt ;,a 83 osuuslkkeen vaalt. Molempen vaalen valmstelut vaatvat koko järestökoneston työtehon lähman vuoden alusta alkaen. Molemmssa vaalessa ol sosaldemokraatella huomattavaa menestystä. Nnkään alotettn 73jlvalmstelut v:n 954 valtollsa vaaleja varten jo kertomusvuoc.t-^n akana, kosken lähnnä vaal tomnne n laajentamsta kakka soös-ldemukraattca järjestöjä koskevaks, materaaln valmstusta ja k.;::etätyön organsomsta. < 2, T yöv9 ent a o. en kor j? u" c m 'a b Kuluneenakn vuotena knntettn huomota työväentalojen kunostauseen mm. vapaaehtosen talkootyövoman moblsomsella penempen korjausten suorttamoeen ja ylesn./tostustöhn. TK:n jäsenjärjestöjen prssä cuortsttn laajempc :-autosuudstuksa ja korja.k'3a B kvtalc3g3 ja 4 puutalossa. lsäks on penempä kumor-tv.r/bö: H p.ucrtettu lukusssa mussa talossa. Laajaa pyrkmystä tycv'.v-talojen uusmseen ja kunnostarascen osottaa jo sekn, että TK-.l'^a on tlattu uudstus- ja korjausprul'tuksa lähes 500. Varojen puvto on kutenkn ollut esteenä suunnteljnen toteuttamselle koko laajuudessaan. Kuluneena vuotona käytn kampanjaa lsäks työväentalojen j;;;;jsrah2ston kartuttamseks, mutta vaalehn varautumsen johdosta jävät tulokset tässä suhteessa varsn hekoks - van 0,5 mlj. markkaan. T-lehdstön ja akakauslehten evltyskampanja V:n 952 puolella alotettu T-leh-jl.tön ja akakauslehten levty's t:ampan ja jatku kertomusvuoden akana velä tarnakuun ajan. Tulokset muodostuvat verraten tyydyttävks, kun ottaa huomoon vallnneet taloudellset olosuhteet, jotka aheuttvat mm. porvarllsten ja komanststen lehtön levkn vähentymnen. Sen sjaan sosaldoxtokraattsen lehdstön levkk saatn n^bjan lsääntymään. Bruttoarvoltaan vastasvat uudet tlaushanknnat lähes 8 mlj.mavkkan M

43 f'! «22 - Sosalstsen AkakausleMen levclc e sen sjaan pornstelu3 s- ta huolmatta ole saavuttanut sellasta laajuutta kun puoluoen teoreettsella julkasulla tuls olla. ; ; Arpajastomnta Puolueella tsellään e kertomusvuosna ollut arpajasa, mutta sen sjaan puolue järjestöt organsovat eo::aldemokraattsen Naslton ja Sosaldemokraattsen Nuorscll ::on yhteset arpajaset hotaen myös arpojen myynnn, S^-^t^on osallstuvat puolue järjestöt mudenkn sosaldemokraatten hallr.nassa oleven järjestöjen arpajasten organsontn ja myyntn«( 5. Kur s s t o m nt a Puolueen kursstomnnassa estt merkttäväpä osaa keväällä järjestetty, kuukauden kestänyt puolueopstokurs^. Tälle kursslle osallstu 26 C)pT)l'D.sta er prjärjestöjen aluelta. Valtettavast evät eräät pjärjestöt kutenkaan pystyneet alueeltaan löytämään anoatakaan so-p*.^a henklöä nälle kursselle. Vastasuudessa olskn torannall^-".bt hekom.pen pren knntettävä erkosta huomota uusen puolaetyöntekjöden kouluttamseen käyttämällä hyväks mm. ntä mahdollsuuksa, jota puolueen kursstomnta tarjoaa. Puolueopstokurssn ohjelma ol jaoteltu tärkemm?.tä osltaan seuraavast: a) työväenlkkeen hstora, b) kansantalous, c) kunnallspoltkka, d) maatalouspoltkka, e) järjestö- ja kenttätyö. Tvstämällä ohjelma tällä tavun pyrttn välttämään stä opntoaneden krjavuutta ja epäjohdonmukasuutta, mkä joskus on hatannut kursstyötä. lasvatustomkmnan hyväksymä kurssohjelma ol laadttu yhtestyössä Työväen Svstyslton kanssa, juka anto myös arvokasta apuaan kurssohjaajan muodossa. Pr-_ja kunnallsjärjestöjen kursst, Turun et, prjärjestö järjest syksyllä pr kunnalls et kursst, jol.-e osallstu tostakymmentä kursslasta. Tampereen kunnallsjärjestö järjest nnkään syksyllä erttän onnstuneet ''Kansantaljudellset ltakursst", joden osanottajamäärä nous huomatl-:^7an suureks, keskmäärn 70 herjklcön. Manttakoon velä Turun kuralls jär j estön "Valtteja vaaleja varhon''.-kursst. t

44 ' j -cs - em» kurssen järoestelyssä anto puoluetomsto pakaxl s.l. le järjestölle apuaan, pjento-^ja neuvottelutlasnuksa järjestettn kertomusvuonna lukusast jo käytyjen 'ja edessä oleven vaalkamppalujen johdosta, vakka ohjelma nässä tlasuuksssa kästtkn.lehnnä kenttätyökysymyksä, ol joukkoon usen saata mahtumaan jokn varsnaseen opntotomntaankn lttyvä luento ta estelmä. Työväen Svstyslttoon kuuluven opntokerhojen lukumäärä osott Sosaldemokraattsen Puolueen osalta lahduttavaa nousua^ sllä kerhojemrr^e lukuraäärä ol v G, mkä merktsee 8 kerhon lsäystä v:een 952 verrattuna. Kerhossa opskel kakkaan 2.07 puolueen jäsentä, josta mehä.255 ja nasa 762. Opntoanesta ol ens sjalla kunnallsopp, seuraavana humanstset aneet, kolmannella keskustelukerhot ja seuraavna työväenlke ja sosalsm. Opntotomntaan käytettävää krjallsuutta on puoluetomston välttänyt entseen tapaan. Puolueen araratllsest, urhelullseen ym. järjestyneet jäsenet ovat aktvsest osallstuneet er järjestöjen kursselle. Puoluetomkunta on myöntänyt stpendenä lukukaudeks ,000 markkaa Työväen Akateman tosen vuoskurssn opplalle ja markkaa Vänö Voonmaa-opston opplalle. Puoluetomkunnan päätöksen mukasest on opntoshteern tehtävä kertomusvuoden akara hotanut Armas Salovrta. n ) 6, Tomtsjän neuvottelunävju Kertomusvuonna järjestettn kalkalle puoluetomtsjolle neljät yhteset neuvottelupävät, jolla kästeltn sekä polttsta tlannetta että järjestö- 'ja kentt^toj rn Ttr^^nT kr.y.r.tnrn l - sä kysymyksä.

45 7. Prjärjestöt 24 Pr- ja alprjärjestöjen lukumäärä ja sjantpakat olvat kertonusvuonna samat kun edellsenäkn vuotena. prshteeren kohdalla tapahtu muutoksa anoastaan Mkkeln prssä, jossa V, kosen srtyassä Huv- ja K..nsanpustot r.ym palvelukseen valttn uudeks prshteerks Ar-ctur Hc Kltt, Vaasan et. prssä V. Vtalan alottaessa opskelun Työväen At^atemassa valttn hänon tlalleen P. Saha ja Vaasan pohj. prssä, jossa vaknasrc...! prshteerks valttn E. Brandt tonta välakasest hotaneen R. Hakalan tlalle, 8. Mat ka ^a 3 am eh et Puolueen palveluksessa olvat kertomusvuoden akana seuraavat matka-asamehet: Vhtor Laht järjestöt?.rkastajana, Vlho Salo yles järjestä jänä, Lars Lndeman ruotsu!'lelsen alueen järjestäjänä ja Vlle Seppälä Lapn prn, Hekk Oulun prn ja Olav Snsalo Pohjos-Karjalan sekä Kalle Ka--han3n Pohjos-Karjalan ja Savon alueden järjestäjnä. 9. Puol.ueen jäsenstö ja järjestöt Puolueen jäsenmäärä ol v:n 953 lopussa C Yhdstyksä ol.573, josta ruotsnkelsä 48. Kunnallsjärjestöjä ol 8, josta ruotsnkelsä. Vuoden akana perustetcln uusa yhdstyksä 30 ja lakkautettn 30, Uusa kunnallsjärjestöjä perustettn 5. perustetut a lakkautetut järjestöt ssältyv^äb kokjnalslukuhn.! J HP t= ' rj! r f P'. ; V n» '

46 V, -pttoltte-en^ LEHDSTÖ JA JTjLKASTTTOfflNTJ\, Sosaldemokraattset san?malehc"pt Kertomusvuoden akana lmesty kakkaan 4 sosaldemokraattsta sanomalehteä, josta Pohjolan Työ /7 lähten muutettn taloudellsten vakeuksen \noks 6-päväsestä S-päväseks. 7 kertaa vkossa lmesty puolueen pää-äänenkannattaja Suojren Sosaldemokraatt, 6-päväsnä Eteenpän, Hämeen Kansa, Kansan Leht, Kansan Työ, Turun Päväleht, Työn Voma, Uus Aka ja Vapaus, 3-päväsnä Kansan Voma, T^ohjanmaan Kansa, Savon Kansa ja /7 lähten Pohjolan Työ sekä ^ 2-päv8senä Svenska Demokraten. Lehten tnr.tusvomat ovat olleet samansuuruset kun edellsenä vuonna lukuunot-j: atta, että Pohjolan Työssä tapahtu supstuksa. Verrattuna aoe pakkakunnlla tomvn porvarllsn lehtn tomttajen lukumäärä suhteellsestkn ottaen sosaldemokraattsssa lehdssä on ollut huomattavast penemp. Vuoden akana tomtetut kunnallsvaalt ja seuraavan vuoden valtollsn vaalehn valmstautumnen lsäsvät osaltaan tomtusten työtaakkaa, Puoluelehten päätomttajna ovat kertomusvuoden akana tomneet: Suom.en Sosaldemokraatn Atte Pohjanmaa, Eteenpän-lehden H.A. Salokangas, Hämeen Kansan Mauno Pelkonen, Kansan Lehden Nlo Teermäk, Kansan Työn Reno Kaatonen, Kansan Voman A.J. Kosonen, Pohjanmaan Kansan va:na lokakuun loppuun var LujnkerL ja sen jälkeen vuoden lopduun va:na Pentt Ketola. Pohjolan Työn Tasto Honkanen, Savon Kansan E.. Vrtanen, Turun T.ävälehden R. Paasc-, Työn Voman Onn Han, ^^uden Ajan Vlho Rantanen, Vapauden Eno Kantanen (va) ja Svenska Lemokratenn G, Henrksson. Työväen Se.romalehten Tetotomstc Työväen SanuaUlehten Tetotomstoon (TST), joka tom puoluetomston yhteydessä, ovat asakkana kuuluneet kakk suomenkelset sosaldemokraattset pävälehdet. Edellsen tomntavuoden lopulla saadun suotusan kokelun perusteella lopetettn Tukholman krjeenvahtajan jokapäväset puhelnuutset ja srryttn erkosuutsten läbettnrnsber] postn kaut- J ' ' -3 <} = j ' ) n: jj L!l t H Y t :

47 - - ï ta. Syntynyt säästö tek mahdollseks käyttää heman enemmän kotmaan avustaja ja vkottastcn juttujen lähettätsen ns. nasten palstalle. Vuoden loppupuolesta alkaen TST on s-.anut maksutta yhden hartauskrjotuksen vkossa lähetettäväks mda.^uubulehdlle. Vuoden kuluessa TST tomtt lehdlle yl 2,500 uutsta ja yl 250 artkkela sekä muuta anestoa. Matrspalvelua votn laajentaa huomattavast edellsestä vuodesta. Kunnallsvaalt ja seuraavan vuoden ^Valtollset vaalt merktsvät, että TST:n ol tomnnassaan s^rrv^ttävä panopste pääasassa polttsella puolelle.?ropae;andan hotamnen tapahtu puoluetomston jjhdolla, s-en taloudellsest tukemana ja puoluetomston henklökunnan myötävakutuk-, sella. Kertomusvuoden kuluessa TST:n päätomttajana on ollut edelleen Eno Kalkknen, muna tomttajna Eero Mn^rluotb ja Tovo Kvnen sekä Tukholman krjeenvahtajana \rvo Toonnen. Sen lsäkr tomtukseen kuuluu svutomna hodettavat laks uutsten puhelmtse lehdlle välttäjää. Kanslatyöt suorttaa puoluetomstl. TST:n avustajsta manttako-jn erkosest a^^^r. Hannes Tanen, jonka käsalaa maatalouspolttset krjotukset ovat olleet, TSTrn tlnpäätös vuodelta 953 osottaa vottoa C mk, joka on srretty tomnnan edstämsrahastoon. Vuoden lopussa TST:n saatavat leh ltä olvat mk, mkä 03f.j":aan todstaa lehdstömjne vakeata taloudellsta asemaa. 3, Sosalstnen Akakausleht Sosalstn^-! \kal:ausleht on vuoden 953 ak&ne lmestynyt normaaln tapaen puolueen teoreettsena julkasuna, Päetomttajana on tomnut Vänö Lesknen ja tomtusshteernä Oll Latnea. Lehdssä suortetut ajan sanelemat muutokset ovat lmottelun ja lähetettyjen krjelmen ohella aheuttaneet levkn lsääntymstä. ^ Muu julkasutomnta Kertomusvuoden akana ovat Työväen Kalenter 953, Työväen Taskukrja 953 ja Kevättervehdys lmestyneet vakutuueen tavan mukasest ja julkasujen menekk on ollut melk--^ hyvä. ' (. J'» t» f!! ; Ï J \ t '' j <! 5! :

48 V. TALOTTDELLSETASAT , Tomntanga lopettaneet yhdste^ kertomusvuoden akana ovat seuraavat yhdstykset lopettaneet tomntansa: Porn Puutyöväen 8os.-dem. Yhdstys r.y., Per (Satakunta), Rengon Letsan Työy^äenyhdstys r.y., Renko (^lämeen. et.vp.), Someron Olllan Työväenyhdstys r.y., Somero (Hämeen. et.vp.). t l : ' r ;«!! Työve enta o. en ra kernu sas at Työväentalojen rakennus- ja korjaustomnta on edelleenkn suurten vakeuksen rajottam_aa. Ne työväentalot, jota vme vuosna on rakennettu, ovat taloudellsssa vakeuksssa, koska kustannukset ovat ylttäneet 'lkuperäset suunntelmat ja tuottolaskelmat uvat yleensä olleet l.aj optmstsest laadttuja. Puoluetomston taholta on pyrtty jatkuvast varottamaan yhdstyksä ryhtymstä uusen työväentalojen rakentamseen, elle omn varon pystytä huolehtmaan vähntän kolmannesta rakennuskustannukssta. Lsäks yhdstykset pyrkvät rakentamaan talonsa suuremmks kun pakkakunnan tarve nykysn vaats, ja nän ollen kustannukset muodostuvat ylvomasks. Elokuvateattern sjottamnen työväentaloon on usessa tapauksssa lsännyt talojen kannattava:.suutta, mutta tuettanut myös uselle pettymyksen lan optmststen laskelmen taka. Yhtestom-n Kansan Elokuva Oy:n kanssa on pyrtty shen, että van sellaslla pakkakunnlla, jolla on lmesest elokuvateattern tarvetta ja jolla se vo klpalusta huolmatta menestyä, on annettu mahdollsuus eo kuva t e a er n perus tam s e en, Esm.erkknä epäonnstuneesta r8kernusyrt3'-:sestä on akasemmssakn tomntakertomuksssa manttu Könönpellon Työväenyhdsbyksen rakentama tomtalo, joka on n, m :n suurunen. Yhdstys un velkaanturut lähes 7 mlj. mk. Vuoden 953 kokuuastuotto ol ylmääräsne ja cmsta tomnnasta rppumattomne tuloneon van n,,4 malj. mxk, Oton korko- ja kuoletusmaksuja e ole votu hotaa lman puolueen tukea. Könönpellon Ty:n velka puolueelle on yl,8 m: mk. Yhdstys on srtänyt talonsa puolueen omstukseen, mufca omstussuhteen vrallsen puolen hoto ao, vrastossa on velä keskeneränen. y. j ) l.s l l >», r' f

49 m - 28 Vaasan Työväentalo Oy:n asema paranee hyvn htaast, sllä velkarastusta e ole velä pystytty keventämään. Tlvelkojen vakaannuttamseks jouduttaneen ottamaan lsäkrjr.tyksä Pohjanmaan Kansa Oy:n omstamaan tonttn Vaasassa, Työväenyhdstysten Keskuslton rakennusosasta; suorttaa jatku- V6s-^ uusen talojen prustus- ja suunnttelutötä sekä vanhojen tu o jen korjaukr.a. Suunntelmssa pyrtään ottamaan huomoon rakennustöden osttasen suorttamsen mahdollsuus, jotte epätervettä velkaantumsta r^uass muodostumaan. Í h ' '^k f ' ' j -?,, ' k lp 3, Pr-- ym, järjestöjen avustamnen.appeenrannan alprlle myönnettn avustusta 00 «000:-, Vaasan. et. prlle :-, V-^asan. pohj. prlle :-, Kajaann alprlle :-, Oulun prlle 275,000:-, Lapn prlle :-, Lsäks myönnettn c:;k!vgsn ja avustuksn Satakunnan prlle :-, Vaasan. t, prlle :- ja puolueen perustajajäsenelle, J. L le :-. Avustuksa yhteensä markkaa. 4, Luovutetun alueen yhdstykset Kertomusvuoden akana on luovutetun alueen yhdstykslle palautettu nden omasuutta seuraavast: Ojajärven jy:lle 300,000:-, Metsäprtn Ty:lle :-, Vlakkalan Ty: le P^5:000:-, Terjoen Ty:lle :-, Kovston kauppalan Ty:lle :-, Vpurn Sos.-dem. N^syLdstykselle :-, Tammbuon Ty:lle :-, Tammsuon Ty:ll'-. oblgaatona :- ja Masabyn Ty:lle :-, yhteensä.285,702 markkaa. Yhdstysten omasuuden palautusta jatketaan mahdollsuuksen mukaan.. l'j 5, Osake- ja arvopaperhankntoja sekä ts.kauksa Kertomusvuoden akana on osakketa hankttu seuraavast: V-tajakosken Urhelutalo :- ja Savon Kc^nsan Krjapano Oy :-, yhteensä, markkaa. Arvopapereta: Valton v * lanan oblgaatota 23 kpl, ä :- el :-, kplo ä 5.000:-, oblgaatota yhteensä 6,55.000:-, Asunto Oy. Alpprnne, huon. A :- ja lsäyksä sekalasn osakkesn :-. Arvopapereta yhteensä

50 marskaa. ;9.. Ty(Wäeny]rxöstysten Kesk\jslton tomesta perurtetun työväentalojen korjausrahaston ruodostamselcs päätt puo] ne tomkunta antaa takuun yhdessä TK: n kanssa 6 rrdlj, markan arvosta er suuruslle, 0 vuoden ajaks myytävlle velkakrjolle. Varr., or saamnen rahastolle on kutenkn ollut TK: le ylvomanen tebr^avä, sllä velkakrjoja on saatu sjotetuks van avan vähänen.-naara, Vranomas oc.n v.v^lla tomeenpantn kertomusvuoden sy-^kaudel- ' la kunnallsvaalen rahottamseks ylenen rahankeräys, jon::.a kokonastavote ol 0 mlj. markkaa. Keräyksen tuloksesta savat prja kunnallsjbrjostct 75 'Jo ja puoluetomsto $ kulujen pettämseks. Osottautu kutenkn, ette järjostcväk tunne melenkntoa tämäntapasta rahanhankntamuotoa kohtau, sllä tulns jr. odotettua paljon penemmäks. Kokonastulos ol kertomusvuoden loppuun memessä n. 2,7 mlj, markkaa ja kulut yhtoer-c.: markkaa. Rahankeräycmuotoa on kutenkn edelleen kehtettävä ja prtomstojen on otettava tehtäväkseen järjestöväen aktvsuuden lsäämnen varojen hanknnassa. :J ' M ; -S s! ; : : t L. f - ' f ' l ; (M l'- S 4. f- 5 ' Avustukset. lanea;, _ja epurahat SosEldemokraattsen Taslton anrnuksesta -.n puoluetomkunta postanut sen lanan 47«404 markkaa puolueen tlestä, koska ltto perustellust.l;njtt, ette se kykene maksamaan lanaansa takasn. Krstllsten S.saldernokraatten Ltolle myörjnettn tomnta-avustukjsena markkaa, srtoväen jaostolle valstustyön tekemseks kunnallsvaalen akana yhteensä 200,000 markkaa. Muhn srtoväen jaoston menohn on käytetty novnteturj alueen yhdstysten menoja yhteensä G42,990 markkaa. ' V t y t; '}r±