li 'I il il a i I! «1 S j

Transkriptio

1 tanmsndelcs vuoden 1954 loppuun mennessä pstelukuun 100 ja huolehdtaan täten vakaannutetun elntason sälymsestä, 2. Toteutetaan talousneuvoston esttämä tuontohjelma huolehtmalla kutenkn stä, ette kotmasta työllsyyttä vaaranneta. 3. Tomeenpannaan vuoden loppuun mennessä korkokannan ylenen alennus 1 "^rlla ja sen lsäks alennetaan asuntotarkotuksn annettavan enssjasen luoton korkoa 1/2 ^:lla. 4. Asuntorakennustuotannon lkevahtoverohelpotuksn käytetään vuosttan non 4 mljarda markkaa. 5. Hnnantasausrahastosta tuloutetaan valton budjettn vuoden 1955 akana 5 mljarda markkaa. 6. Lkevahtoveron ylesestä alennuksesta luovutaan ja stä tarkottava halltuksen estys peruutetaan. 7. Maataloustulo tarkstetaan 2,9 mljardlla markalla vljan, madon ja von kuluttajahntoja nostamatta ja huolehdtaan stä, että tavotehnnat saavutetaan. 8. Annetaan uus valtoneuvoston päätös maataloustulon vakauttamsjärjestelmästä, Tämän päätöksen mukaan maataloustulo sdotaan yleseen ansotasoon sten, että stä muutetaan a) vnst3'nvast sen mukaan, mten elnkustannusndeksn muutoksesta johtuen ylestä palkkatasoa m.uutetaan; b) muulla tavon muuttuvasta ylesestä ansotasosta lasketaan maataloustulossa huomoonotettav-ks muutokseks puolet (50. Tarkstusta vastaava lkkumatla on kumpaankn suuntaan 4 Kunkn vuoden maataloustulolaskelma suortetaan ottaen huomoon maataloustuotannon lsäyksestä ja ratonalsonnsta aheutuva hyöty sten, että tonen puol stä lasketaan maataloustulon lsäykseks ja tonen puol käytetään hntatason alentamseen, Adaataloustulon ja ylesen ansotason muutoksa verrataan lokakuun 1951 tasoon. - Kuluvan vuoden osalta tarkstetaan maataloustulo kutenkn sen mukaan kun kohdassa 7. on edellytetty luken. Asetetoan asantuntjatomkunta, joka vpymättä ja vmestään mennessä tekee ehdotuksen ylesen palkkatlaston kehttämseks sten, että palkansaajen keskansoden kehtys vodaan kstattomast selvttää. 9. Annetaan uus palkkasäännöstelypäätös, jonka johtavat peraatteet ovat nykysen ansotason ja nykysen palkkojen ndekssdonnasuuden sälyttämnen, päävastuun srtämnen työehdosta ja palkosta sovttaessa työm.arkknoden keskusjärjestölle sekä entstä suuremman lkkumatlan ja okeudenmukasempen palkkaperusteden varaamnen työmarkknajärjestölle. 10, Asetetaan vpymättä komtea selvttämään, mten maatalouden perusluottokysymys vodaan järjestää. 11. Annetaan vpymättä estys lsämaalaks. Mc;apohja ja tlan omn rakennuksn tarvttavat rakennuspuut luovutetaan vuoden 1944 hntaan, arvopuut käypään hntaan. Jos estys lsämaalaks äänestetään yl vaalen, stoutuvat rylnät hyväk.ayrjään estyksen vaalen jälkeen. K. a l ' l l 11! «1 S j W> 5 1 a. ^

2 ä t -k 12, Arnetaan estys ncrmaalajan maankäyttö- ja tlojen osttamsrajotuslaks sekä elnkelposten tlojen perustamseks ja sälyttämseks, Varsnanen talonpokasmaa suojataan pakkolunastukselta -rappo- ja kenottelutloja lukuunottamatta. Valmstelut suhdanne va aus- ja nvestontrahastojär jestelmen käytäntöön ottamseks suortetaan vpymättä loppuun ja järjestelmät otetaan käytäntöön luken. Annetaan valtuuslakestys, jolla tehdään mahdollseks pankken kass avarantosäännösten muuttamnen. Suortetaan tarvttavat järjestelyt tuontsäännöstelyn saattamseks joustavaks ja tarkotuksenmukaseks. Järjestely vran- ja tomenhaltjän palkkausluokken uudelleen sjotteluks suortetaan luken. Keväällä 1954 eduskunnassa rauennesta työakalaesta annetaan vpymättä uudet estykset sen ssältösnä kun Kekkosen halltuksen akana. Annetaan vpymättä estys kartelllaks sen ssältösenä kun Törngrenn halltuksessa on estetty. Perustetaan vpymättä taloudellnen suunnttelutomsto talouspoltkan perusohjelmassa estetyssä muodossa. '! l '1' ' r 1 -f.!.,1 ^ Mtä esm. elnkustannusten alentamseen tulee, nn ns. ndeksperheelle hnnanalennukset merktsvät n markan menojen vähentymstä vuodessa ja lkevahtoveron posto merkts 960 markan sääsf töä kuukaudessa. Tällanen perhe saa laskea hyväkseen saman tuloksen kun jos ols saanut 7,5 palkankorotuksen. Kah d e n s u ur rpa n_pu o 1 u e en ^h t e^s ha 1 l_ t us, ' K Uus halltus, Kekkosen vdes, muodostettn 20 pävänä lokakuuta. Kun halltusohjelmasta ensn ol sovttu, edellytt maalasltto yhtesymmärrykseen pääsyn ehtona olevan, että se saa päämnstern pakan. Tällön sllä myös medänkn hyväksymemme peraatteden mukaan ol okeus saada tälle pakalle sopvmmaks katsomansa mes. Sen sjaan mnstersalkut päätettn jakaa sten, että sosaldemokraatt saavat 7 ja maalasltto 6, jonka lsäks halltukseen tuls yks ulkopuolnen ns. ammattmnster. Mnsterpakkojen jaossa samonkun muussakn polttsessa yhtestyössä e mkään osapuol saa kakkea stä, mtä se ptää ehkä hyvnkn välttäm.ättömänä. Puolueväen keskuudessa on jälkeenpän arvosteltu mm. stä, että me emme stkeämran ajaneet tsellemme esm, opetusmnstern ja ::aatalou.smnstern salkkuja. On myös kysytty, emmekö ols vo:neet vahtaa pnolnp,tnp.rrnn.ntpv jn. snvrktn johr^nkn toseen.! 'L^ K

3 Todettekcon kutenlcn, että nykj^senä ajankohtana, jollon ulkopolttnen asenarme on erttän arkaluontonen ja medän tsernmekn töhden mnan?.sota on hodettava nn, että puolustuslatoksemme vastaa ottamamme vatostoumuksa, e ole sunkaan samantekevää, kenen hallussa puolustusmnstern salkku on. Kun puolue on halltuksen kautta vastuussa maan asoden hodosta, on törkeätä, että sllä on suora vakutus myös puolustusvomn. Uuden halltuksen kokoonpano muodostu seuraavaks: päämnster Urho Kekkonen, ulkoasanmnster Johannes Vrolanen, ssäasanmrster V-nö Lcoknen, puolustusmnster Eml Srcog, valtovaranmnster Penna Tervo, valtovaranmnster Vekko Vennamo, opetusmnster Kerttu Saalast, maatalousmnster Vljam Kallokosk, kulkulatosmnster Martt Mettunen, kulkulatosmnster Hannes Tanen, kauppa- ja teollsuusrfnster Aarre Smonen, sosaalmnster Chn Peltonen, oosaalmnstor Tyyne Lovo-Larsson, Okeusmnsterks nmtettn myöhenran Woo Henrksson. Tulkoon mantuks, että okesto-opposto yrtt kakn tavon härtä halltusta ns. ajrmattmnsterä etsttäessä. m t! m? 4. Hnnanalennusten vakutus merkts yhteensä yl 30 mrd markkaa, samalla kun se suos lähnnä vähävarasa ja suurperhesä * Halltusohjelman toteuttamnen alotettn rpeäst het halltuksen m.uodostamsen jälkeen. Eduskunta joutu ptämään useta stuntoja pävässä, m.utta nn myös saatn marraskuun 1 pävään mennessä toteutettavaks tarkotetut lansäädäntötyöt ohjelman mukaseen päätökseen. väestökerroksa. PääasallsmTjana muutoksena ohjelmaan tul menopuolelle yl 3 mj?d markan lsäys, kun madon alennuskorvaukset ulotettn koskem^aan myös tnk matoa ja tuottajen kottaloudessa käyttämää matoa. Ottaen huomoon, että talouselämän ylenen nousushdanne tuo mukanaan runsaammn tuloja valton kassaan ja sen johdosta myös varsnaset työttömyysmenot ovat vähäsemmät, halltus saatto perusteellsest olettaa valton talouden kestävän halltusohjelman mukaset tulonsrrot edellyttäen, että talouselämä e v:n 1955 loppupuolella helahtas huonoon suuntaan, pats halltvsohjelmaan ssältyvää 5 mrd markan srtoa hnnantasausrahastosta, tasapanon saavuttam. seks m t-v-.f. L;

4 päätettn korott^.a yhtosöjen tulo- ja omasuusveroa 5,2 mrd mk, postettn erkosposto-otceus, mkä merktsee valtolle lsätuloja n, 3 mrd markkaa, sekä korotettn makesvalmsteveroa 0,3 mrd.mk. Yhtöt saavat sten "jälkkäteen" maksaa elnkustannusten tasausta nlle taloudellsest hyvästä vuodesta. Kun teknllsstä systä e ole ollut mahdollsta sjottaa v:n 1955 subventomljardeja saman vuoden varsnaseen talousarvoon, ssällytettn sen perusteluhn lausuma, jonka mukaan ne tulevat v:n 1955 ensmmäseen lsämenoarvoon. Nän ol katkastu kärk taasen yhdeltä opposton hyökkäykseltä. Kn.n eräden halltusohjelman mukasten estysten kästtely alko hdastua lähnnä okesto-opposton ja maalaslton oppostoryhmän jarrutuksen vuoks valokunnssa, halltusryhmät sopvat tukemmasta yhtestyöstä. Sen ansosta vetn läp monet tärkeät estykset kun myös tulo- ja menoarvokn valtovaranmnster Penna Tervon tatavast ohjaamana nn, ette valtovaranvalokunnan metntöön tullut muuta kun halltusryhmen keskenään sopma vähäsä lsäyksä. H ) Okesto-opposto ol täysn epäonnstunut jatkuvassa ja räkeässä hyökkäyksessään halltusta vastaan. St:n vastustuksesta huolmatta ol mm. hyväksytty Typp Oy:n laajentamnen ja Ö1 jynpuhdstamon rakentamnen, lsämaalat ol vety ratkasuun ja asuntotuotannolle saatu verohelpotus. Scu sjaan kommunsten peln tuloksena tullt korotettn 15-kertasks sosaldemokraatten kannattaessa 12-kertasta tulla. Okesto-upposton edesvastuuttomuus hupentu shen melenosotukseen, ette. se est penenä vähemmstönä valtalakestyksen kreellseks julstamsen. H-dltus vastas jättämällä eronpyyntönsä. Okeston halltuksenmuodostamsyrtys ol kutenkn etukäteen tuomttu epäonn s t:naan, jonka jälkeen se kreellsest antautu. Halltus peruutt eronpyyntönsä ja mlle halltukselle tahansa avan välttämätön valtalak estys hyväksyttn 20 pävänä joulukuuta. Vasta 23 pävänä joulukuuta pääs eduskunta lomalle päätettyään, että valtopäven päättäjäset pdetään vasta tammkuun lopulla. '1 "t _ l.m Halltusohjelma on pääprtessään votu toteuttaa akataulun mu- h

5 Kun tähän velä lsäämme, että alkutalven valkeasta työll syyotlf kasessa järjestyksessä. Osa ohjelmakohdstahan on sellasa, jotka vaatvat ptempää selvttelytyötä, Suhdannevarausjärjestelmä saatn akaan, tosn van vapaaehtosuuden pohjalle ja sellasn varauksn, että tammkuun 1 pävänä 1955 alkaneena se ssältää 6 kuukauden koeajan. Vuoden vahteessa e kakka käytännöllsä tomenpteta oltu velä saatu loppuunsuortetuks. Koron alentamnen on osottautunut vakeammaks kun alunpern edellytettn. Syynä on rahalatosten tukka vastustus. lman nden myötävakutusta alentamnen muodostuu vakeaks. Kassavarantojärjestelmän muuttamnen on kytkeytynyt lähesest korkokysymyksen ratka-' suun. Valtovallan taholla on pyrtty neuvottelutetä rahalatosten kanssa ratkasem.aan myöntesest nämä kysymykset. Eräät tärkeät maataloutta koskevat ohjelmakohdat olvat velä vuoden vahteessa avonna. TTuden, 8-kohdassa mantun maatalouden vakauttamsjärjestelmän luomsesta vo tulla koetnkv halltusyhtestyölle. Normaalajan maankäyttölaka on sosaldemokraatten taholta krehdtty. Maalaslton tavotteena on näyttänyt olevan akaansaada se kahtena er lakna, jollon vmesten lsämaalaken tapaan valton mata koskevalta osalta ols erllnen lak, joka tuls hyväksytyks yksnker.tasella enemnstöllä, Sen sjaan ykstysten ja yhtöden m.aata koskeva vaats perustuslan mukasen kästtelyn. Toteutettuna vuoden vahteessa olvat ohjelmakohdat 1, 5, 6, 9, 10, 11, 13. ja 18. Valmstelut velä avonna oleven toteuttamseks olvat käynnssä. f * " m 1 r» H - n. 1'!? -H, - - r 4. Taloudellnen kehtys Kun medän olossamme taloudellnen kehtys kytkeytyy tavallsta vomakkaammn polttseen tomntaan, on syytä avan lyhyest todeta, mhn suuntaan se kulk. Valtovaranmnsterön kansantalousosaston katsauksessa vme vuoden taloudellsesta kokonastuloksesta sanotaan mm.: "Talouselämässämme valltsevan nousukauden ansosta vuoden 1954 taloudellnen tulos muodostu odotettua huomattavast edullsemmaks. Rahan arvo on pysynyt lähes neljä vuotta vakaana. Vennssä saavutettn määrällnen ennätys el n. 15 % suuremp vent kun v Tuonta votn lsätä n. 25 mljardlla markalla. Koko kaupallnen tuont ol esm., vuoteen 1938 verrattuna lähes 0 prosentta suuremp. K^^uppatase osott yljäämää,"

6 j lanteesta srryttn kesän akana erällä alolla jopa yltyöllsyy- teen ja vuoden loppupuolella rakenteellnen työttömyys ol van murtoosa vakeden vuosen työttömyydestä, antaa kehtys medän kannaltamme tässäkn suhteessa myöntesen kuvan. Työllsyyden hotamsessa on ollut luonnollsest panavana tekjänä se, että halltus on tehokkaalla tavalla ryhtynyt ennakolta ehkäsevn tomenptesn. Uus palkkapäätös merkts, että anakn jäykän ndekssdonnasuuden johdosta aheutuneet epäokeudenmukasuudet pyrttäsn korjaamaan uusssa työehtosopmuksssa. Vuoden vahteessa päättyvät työehtosopmukset olkn rtsanottu, mutta neuvottelut uussta näytt- ^ vät erttän vakelta. Työnantajen puolelta keltäydyttn penstäkn myönnytyksstä. Merkt vttasvat shen, että tuls olemaan suura vakeuksa neuvottelujen päätökseen saattamsessa. Kertomusvuoden akana tapahtunut taloudellnen kehtys vahvst sten sen ennakkokästyksen, mhn sosaldemokraatten poltkka ol perustunut. E tullut stä lamakautta, mllä K-ohjelmassa peloteltn, v'-lton talous e romahtanut, kuten Nukkas-budjetssa vätettn, nhka suursuuntasesta tulonsrrosta palkansaajlta ja penvljeljöltä varakkalle prelle estettn. Stä huolmatta valton talous pysy tasapanossa, votnpa syksyllä tomeenpanna erttän suursuuntasa välllsten verojen huojennuksa. Pohjana ja perustana tälle kehtykselle ol taloudellsen tuotannon vomakas n^^su, mkä osaltaan sten hejastu suuren kannan hyväks. 1. 1

7 15- " j 1. PnOLTTSEN PÄÄ TATTAVA LT.U JA TOAEEroANOEL^ffT 1. Puolueneuvosto Puolueneuvoston sääntömääränen kokous pdettn Helsngssä 22 pävän huhtkuuta. Sääntömäärästen asoden lsäks kokous kästtel slle annetun estyksen pohjalla järjestötomntaan lttyvä kysymyksä. Valtollsten vaalen tulosten valossa arvotn parhal-^ laan vrellä olleen halltuskysymyksen ratkasurahdpllsuuksa sekä keskusteltn uuden halltuksen tärkemmstä tehtävstä. Julklausumassaan kokcug kehottaa jatkamaan pyrkmyksä enemmstöpohjasen ha ltuksen muodostamseks ptäen tovottavana, että Sosaldemokraatt sen Puolueen ja maalaslton vällle akaansaatasn yhtestyö halltuskysymyksessä. Edelleen kokous kehottaa uutta halltusta talouspoltkan alalla knteäst työskentelemään elntason nostamseks palauttamalla nopeast täystyöllsyyden ja kohottamalla tuotantoa. Julklausumassa tovotaan myös sosaalsen turvallsuuden laajentams ta lman vt3rorastusten lsäämstä. Tosen kerran puolueneuvosto kokoontu Marjanlenessä,Helsngssä 11 pävänä henäkuuta. Kokoukselle annettn nformaatoluontosna yles- ja talouspolttset katsaukset lähnnä syyskaudella tehtävä ratkasuja slmällä ptäen. H 2, Puoluetomkunta Pnoluetomkuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Snl Skog, varapuheenjohtajana Matt Lepstö ja muna varsnasna jäsennä Vänö Läsknen, K.-A. Fagerholm., AkuSum^u, M-nt t a Smela-Järvnen, Penna Tervo, Aarre Smonen ja Hnto Varjonen helmkuussa tapahtuneeseen kuolemaansa saakka, jonka jälkeen hänen tlalleen varonaseks jäseneks astu varajäsen Vljo Kuukkanen, sekä varajäsennä Hannes Tanen ja Olav Lndblom. Nästä tom Vänö Lesknen puolueshteernä toukokokuun 5 pävään ast, jollon hän srty halltuksen jäseneks ja puoluetomkunta valts hänen tlalleen v.t. puolueshteerks Vekko Puskalan. Puoluetomkunta on kertomusvuoden akana ptänyt 34 kokousta, josta pöytäkrjohn on merktty yhteensä 289 pykä.lää. Kotvouksssa ovat vaknaset ja van.rlsp.noh «-.llbtnh l^r.nä ncnvaa va.qt. : Eml Sj^og 34, f

8 VMnö Loslcnen 31, Panna Tervo 29, Hannes Tanen 28, Vljo Kuukkanen 25, K.-A, Fagerholm, /ku Su^u ja M-^rtta Salmela-jLTvnen 24, Aarre 3.T:onen 23, Olav Lndblom 22 ja M?tt Lepstö 21 kertaa. Unto Vc^rjonen, joka jo edellsen vuoden puolella matkust Yadysvaltohn, ol sellä kuolemaansa ast ekä ss osallstunut anoaankaan puoluetomkunnan kokoukseen. Puoluetomkunnan t y ö v a l o k u n t a a n ovat kuuluneet E::'l S\og, M'.tt Lepstö, Vänö Losrdnen, Ponna Turvo, FÄ-,erholm ja Aku Sunm. Työvalokunta on valmstellut puoluetomkunnalle estettävä talous- ym. asota. 3. Puoluetomkunnan apuelmet! l L!l f B tl --; Puoluetomkunnan työtä ovat helpottaneet erlaset puoluetomkunnan alasna tomvat jaostot ja tomkunnat, jotka ovat valmstelleet omen alojensa erkoskysymyksä, ennenkun ne on jätetty puoluetomkunnan kästeltävks, sekä antaneet puoluetomkunnalle sen pyytämä lausuntoja. Seuraavassa lyhyt selostus er apuelmstä: Sos.-rdem, P e n v l j e l j ä n N e u v o t t e l u - kunnan tomntakertomus erllsenä ltteenä.» T e d o t u s o s a s t o n tomntaan anto kuluneen vuoden ensmmästen kuukausen akana lemansa maalskuussa suortetut eduskuntavaalt, Kakn käytettävssään olevn kenon ol tedotusosasto mukana nn vaaltastelumateraaln valmstamsessa kun sen levttämsessä kentälle. Puuttumatta sen tarkemmn vaaltastelussa käytetyn materaaln laatuun ja määrään todettakoon van, että vaalessa käytettn sekä monstena että panotuottena tostakymmentä erlaatusta lehtstä. Varojen puute on tosn kuluneenakn vuotena hatannut tedotusosaston tomntaa melkosest ja ston estänyt laajentamasta tomntaa tarvetta vastaavaks. Kuluneena vuonna ryhty T-osasto yhtestomnnassa sos,-dem. eduskuntaryhmän kanssa tomttamaan erkosta tedonantolehtstä, jossa puolueasamehlle selostetaan ].ähnnä eduskunnassa kästeltyjä kysymyksä. Tedonantolehtset on kentällä otettu vastaan suurella tyydytyksellä, mutta laajentnakseen tarkotustaan vastaavast vaats tämäkn tomnta runsaast varoja. Lehtsten panosmäärä on selostettujen kysymysten mc^-.rld ttävyyflestn vj ^puen vavdellut yloonsä SOO ja kappaleen vä- A 'l^ l.

9 f!" llla;.manttakoon kutenkn, että l samaa lak kysymystä kästtelevää lehtstä levtettn perät kpl. Tämän lsäks on puolueasamehä erlasn monsten pdetty ajöon tasalla tärkempen kysymysten suhteen. Tedotusosaston tomnta e ole kutenkaan rajottunut yksnomaan edellä manttuhn tehtävn, vaan se on osallstunut monen erkoskysymysten hotamseen, kuten arpajasten järjestelyyn, T-lehdstön ja akakauslehdstön levkktyöhön jne. Lopuks todettakoon, että tedotusosaston tavotteena on kulucö^nakn vuonna ollut tomnnallaan vahvstaa kenttäverkostoa, jotta se ols entstä skukykysemp tulevssa tomnnossa. Tätäkn pyrkmystä on kutenkn vakeuttanut jo akasemmn manttu valtettava varojen puute. K u n n a l l s a s a n j a o s t o o n ovat kuuluneet puheenjohtajana Torma Tuomnen sekä jäsennä Aarre E. Smonen, Paavo Kv, Martta Salmela-Järvnen, Laur Aalto ja Walter Kuusela. Jaoston shteernä akasemmn tomneen tuomar Aaro Mäkelän srryttyä kertomusv uodeh alussa puolueen palveluksesta tosn tehtävn, ol hänen pakkansa täyttämättä elokuun 16 pävään saakka, jollon puoluetomkunta valts puolueen uudeks kunnallsasan shteerks varatuomar kntto Väyrysen. Tehdyn sopmuksen mukaan ryhty vmeks manttu hotamaan tontaan puoluetomstossa lokakuun 1 pävänä 1954, Kunnallsasanjaosto ja kunnallsshteer ovat tomneet entseen tapaan ptäen neuv ottelukokouksa, harjottaen luentotomntaa erlasten työväenjärjestöjen prssä sekä antaen krjallsta ja suullsta ohjausta sellaslle kunnallslle luottamus- ja vrkamehlle, jotka ovat kääntyneet kunnallsalan kysymyksä koskevn tedustelun kunnallsasanjaoston ta puoluetomston puoleen. S o s.-d em. O s u u s k a u p p a v ä e n K e s k u s t o - m k u n t a a n ova-t puoluetomkunnan edustajna kuuluneet Martta Samela-.j-rvnen, Penna T-orvo, Vekko Puskala ja A.M. Myllymäk, vmeks manttu shteernä. Osuuskaupallsten keskusjärjestöjen sos.-. dem, ryhmät ovat nmenneet omat edustajansa manttuun tomkuntaan. Kertomusvuoden akana suortettn vaalt 16 osuuslkkeessä, josta Lakeuksen Osuuslkkeessä ensmmäsen kerran ja 01. Orpäässä t. Sonal ap.mok.vaat1t s^^vat unp.qä vaal ssa P1.002 ääntä V M!? r 11 h S? l 1 t'' '1! hl \!

10 \ f s l! s f l! > (edellsssä vaalessa ) ja kommunstt (19,890) ääntä. Manttuhn äänmäärn evät ssälly Lakeuksen 01:n vaalessa saadut äänet, jotka sosaldemokraatten osalta olvat 297 ja kommunsten 210. Sosaldemokraatt vottvat 21 pakkaa (Lakeuksen 01, mukaanluettuna 15) ja menettvät 21 pakkaa (josta 01. Vomassa 12 pakkaa). Huomattavn votto saavutettn 01, Tarmolan vaalessa, jossa sosaldemokraatt vottvat neljä pakkaa. Pakat nässä 16 osuuslkkeessä jakautuvat seuraavast: sosaldemokraatt 162, kommunstt 143 ja porvart (01. Voma) 1 pakka. Äänestysprosentt ol 43,2, ;! l 11 S r t ovä en j a o s t o o n ovat kuuluneet puoluetomkunnan edustajna Vänö Lesknen, Vekko Puskala, Aarne Paananen ja A.M. Myllymäk ja srtoväen edustajna penna Tervo, Eeno Pusa, Julus Klam, Laur Tasknen ja Reno Joenpolv. Jaoston puheenjohtajana on tomnut Penna Tervo, varapuheenjohtajana Aarne Paananen ja shteernä josta pöytäkrjohn on merktty yhteensä 23 pykälää. Reno Joenpolv, Jaosto on kertomusvuoden akana ptränyt kolme kokousta, Jaosto, on kästellyt srtoväen työväenyhdstysten lähettämä korvausvarojen palautusanomuksa ja muta srtoväen erkoskysymyksä ja esttänyt ne edelleen puoluetomkunnalle. Jaoston tomesta osallstuttn eduskuntavaalen vaalvalstustyöhöb erttän aktvsest. Tätä valstustyötä varten ol puoluetomsto palkannut srtoväenjaoston käytettäväks tover Reno Pöystn, joka yhdessä jaoston shteern kanssa hot srtoväkeen kohdstuvaa vaalvalstusta jaoston antamen ohjeden mukaan. Valtettavast e varsn tehokkaast suortetusta valstustyöstä huolmatta onnstuttu sosaldemokraattsen srtoväen edustusta lsäämään ta edes sälyttämään entsellään. Nän ollen supstu sos,-dem. srtoväen edustus entsestä kuudesta pakasta neljään. Valtuks tulleet srtoväen edustajat olvat Penna Tervo, Kalervo Haapasalo, Valto Käkelä ja Juho Kuttnen, Kes k l u o k k a j a o s t o o n ovat kuuluneet puheenjohtajana Janne Hakulnen, shteernä Oll Latnen ja jäsennä Vänö Tervo, Vctor Henström, Armas Uotla, Eno Uok, Auu Karvnen, Vekko Kanerva, Amo Aaltonen, Kaarlo Ptsnk, Erkk Henonen, Helv Raatkanen, Edvn Törmälä ja Vhtor Laht, Jaosto ja sen työvalokunta ovat tomneot kuluneena kertomus vuon. Sfl t P «Ml 4 f: ^^ 1. * 1.'. J s! ", k b, v4, 4 'v ' p v] M

11 na aktvsest. Jaosto on ptänyt Henksen Työn pävät. Se on osallstunut omalta osaltaan vaaltyöhön mm. puheden, krjotusten ja lentolehtsten järjestämsessä. Keskluokka on kuluneen vuoden akana kutsmut koolle puoluetomkunnan valtuuttamana Kes_kluokkavaltuu kunnan perustavcn^a kokoukseen, johon saapu kutsuttuna 50 osanottajaa. Kas v a t u s t o m k u n t aan ovat kuuluneet Reno H. Ottnen puheenjohtajana ja muna jäsennä Meer Kalavanen, Arv Hautamäk. Pekka Ralo, Terttu Sano, Eno Tuokko, Yrjö. Saarnen, Vekko Puskala, Vljo Kosonen, Armas Salovrta ja Helv Raatkanen, V meksm.anttu shteernä. Kasvntustomkunta on yhdessä puolueen valstusosaston kanssa valmstellut er puollla maata pdettyjä puolue- ym. kursseja. Tomkunnan puheenjohtaja ja shteer ovat mm. varsn monlla pakkakunnlla pr- ja pakallsten järjestöjen järjestämssä tlasuuksssa estelleet puolueen peraate- ja svstyspolttsta ohjelmaa. U r h e l u j a o s t o o n ovat kuuluneet Vänö Lesknen, Laur Nurm, Eno Wuok:ko, Olav Järvelä, Vekko Kokkola, paavo Vrtanen, Eno Haapanen, Antt Hetanen, Greta Rajala-Rnne, Penna Tervo, Suver Kosknen, Vänö Sonnen, A-^rne Lesknen, Arv Heskanen, Unto Svonen, Olav Suvanto, Yrjö Saarsto, Helv Raatkanen ja Pekka Martn. Jaoston puheenjohtajana on tomnut Vänö Lesknen ja shteernä Pekka Martn. Kertomusvuoden akana on jaosto mm. antanut puoluetomkunnalle sen pyytämän lausunnon valtakunnanm ttokyaymyksestä. l-." 1, H t J.1' Ml V. 4. Puo 1 uet o m. s t o Puoluetomston vastuunalasna tomhenklönä ovat kertomusvuoden akana olleet: Vänö Lesknen puolueshteernä vuoden alusta toukokuun 5 pävään ast, jollon hän srty valtoneuvostoon, Vokko Puskala järjestöshteernä vuoden alusta toukokuun 5 pävään ja stä vuoden loppuun puolueshteernä. A,M. Myllymäk vastaavna akona tedotusshteernä ja järjestöshteernä sekä Yrjö Starsto 5 pävästä toukokuuta tedotusshteernä. A^trne Paananen on edelleen tomnut puolueen taloudenhotajana. Puolueen monvuotnen kunnallsshteer Aro Me.kelä srty vuoden alkupuolella tosn tehtävn Antto Väyrysen täyttäessä hänen pakkansa 1 pävänä lokakuuta, Kansa nväl.s enä M.5 -

12 TTtT-^T l j :! l. 1» shteernä on tomnut Ola Wkström ja opntoshteernä Aruas Salovrta, pääkrjanptäjänä Mara Snsalo ja kassanhotajana Prjo Elo, Tomstoshteernä on ollut Helnä Halcva. Puolueen palveluksessa olleden järjestäjen nmet ja tomnta selvävät tomntakertomuksen ao, kohdasta. P u o l u e t o m s t o n k r j e e n v a h t o Puoluetomstosta lähetettn kertomusvuoden akana yhteensä 3S.013 krjettä. Krjeenvahto jak-^nntu er asoden mukaan seuraavast: Järjestötomnta Ku s t ann u s t o m n t a Tedotusosasto Valstustomnta TST Työväenlehdstö Vaal tomnta rpajas tomnta Kansanvälset asat Kunnallstomnta Lana-asat Työväentaloasat Reksterasat Sekalaset Ylteensä kpl tt tt t» t» t! t! tt tt ft Tt ff ff kpl. < 4 1 ' {,!l. M - : rt V V! r' f '. 1, j' m.. f; J-.t - *

13 .. (. VALTOLLSET V.Vf^LT - - fea >S B f«l!l 1 ^! 1. Ylestä Valtollset vaalt suortettn normaalsta vaalajasta poketen 7-8 pä^^/nä maalskuuta. Polttsen krstlanteen syntymsen johdosta olvat sosaldemokraatt esttäneet vaalen tomeenpanemsta jo edellsen vuoden syksyllä, koska vomakkaana kästyksenä ol, että van vaalen tomttamsella vodaan leventää stä jänntystlaa, joka polttsssa kysymyksssä vallts. Porvaren taholta kutenkn yrtettn srtää vaalen tomeenpanemsta mahdollsmman ptkälle, olpa pyrkmyksenä selvytyä tlanteesta lakmääräsn vaalehn saakka. Nnpä vaalen suorttamsta ennen määräakaa e pdetty "varmana tapauksena", vaan epävarma odotustunnelma hallts tlannetta. Kun vaalt stten päätettnkn tomeenpanna maalskuun alussa, jouduttn nhn kakesta huolmatta valmstautumaan heman yllättäen. Vaalvalmsteluhn jä akaa van kaks kuukautta. vaalen yleslema ol epälemättä talouspolttnen, mkä johtu vaalen taustana olleesta talouspolttsesta krsstä. Vaalpropagandassa lkuttn kutenkn laajemmssakn kysymyksssä ja akasempen vuosen polttsa tapahtuma kertaltn. Peraatteellsten kysym.ysten selvttelyyn knntettn myös varsn suurta huomota. Tähän oltn pakotettuja jo senkn vuoks, että eräs porvarllsen propagandan pääteemoja ol valtsjoden pelottelu vasemmstoenemmstösellä eduskunnalla. Suortettu väestölaskenta muutt edus tajaperusteta sten, että Turun ja Porn läänn molemmsta vaalprestä vähen yks edustajapakka, jotka srtyvät TJudenman ja Lapn vaalprehn ja sten supstvat sosaldemokmatten mahdollsuuksa lsäpakkojen vottamseen. Sosaldemokraatten taholta pyrttnkn keskttämään käytettävssä oleva työvoma nlle aluelle, jolla arvotn olevan voton ta tappon mahdollsuuksa, /-rvoperusteena käytettn edellsten kunnalls- ja valtollsten vaalen tuloksa sekä muta oleellsmpa tekjötä. Talv vaalt evät osottautuneet sosaldemokraatelle parhaks mahdollsks varsnkaan maaseudulla; sen sjaan ne maalasltolle olvat ehkä edullsemmat kun kesäakana suortettavat vaalt. Työvomaan nähdun olvth noc n 11 rlf^okrnnt 11 unhn puolucjsn verrattu- ' '.S ' ' : f!l - ',1-41. n 1 l' n 7 41 f\ 1 '"

14 ne. huom^tt^vr.st jäljessä. Sama koskee sanomalehdstöä, jonka levnnesyydessä muut puolueet olvat ylvomasa. varsnanen vaaltomnta.ja -propaganda «. Lyhyestä v^ al valmsteluajasta huolmatta tomtettn yl 70 erlasta broshyyra mukaanluettuna kenttämehlle, lehdlle, tomtsjolle ja ehdokkalle jaetut monsteet. Tälläkn kertaa valmstettn yhteenveto vaalen välvuosna esntynestä polttssta tapahtumsta lähnnä eduskunnan prssä sekä er puolueden asennotumsesta esllä ollesn polttsn kysymyksn. Tätä yhteenvetoa jaet^ tn kentälle "Vaalaapnen"-nmsenä krjasena kpl. Vättelyjä keskusteluteemoja ssältävää vhkosta panettn kaks numeroa ja ntä jaettn kentälle kpl. "rolttopsteessä^-nmsencl. Vttä er ahettaa kästtelevä julsteta panettn yhteensä kpl. Yleslehtstä "Kansandemokratoden saavtukset" ja "Sosaldemokratan saavutukset" panettn kumpaakn '^pl. Eoelleen levtettn Arvo Tuomsen lentokrjasta "Oln SKP:n pääshteer ja Komnternn korkea vrkames" j^pl. ja hänen krjettään "Pohjolan työväelle" kpl. Vaalvalmsteluajan lyhyyden vuoks e valmstettu ylesluontosa lentolehtsä, vaan ne pyrttn korvaamaan puoluelehten lsätyllä panosmäärllä. T-ehdstön osuus ol tässä suhteessa merkttävä. H'jolmatta stä, että T-lehdstön levkkmäärä nouskn huomattavast ollen kutakn panosta kohden, ol se slt van n. 10 fo muden puolueden levttämästä lehtmäärästä. Prjär- jestössä valmstettn myöskn vaalvalstusmateraala, josta manttakoon mm, ehdokkaden numeromanontaa koskevat julsteet, yhteensä n kpl. Varsnasesta kenttätomnnasta manttakoon,että varojen puutteessa e kyetty palkkaam^aan kun kyrnrrenkunta maaseutu järjestä jää selvttelemään prehn er puolueden suhtautumsta mm. penvljelyspoltkkaan ja maaseudun erkoskysymyksn. Kun er keskusjärjestöjen sosaldemokraattset tomtsjat osallstuvat myöskn vaaltyöhön, ol prä kohden keskmäärn 5-6 tomtsjaa. Vertalun vuoks manttakoon, että Maalasltolla ja SKP:llä ol vastaavast prä chr^pt tomtsjaa. Vaaltuloksejt Puolueen äänlmnnv?» mom* nä-.rnn -f/arlp rr.r.qnnvontrtnkp vu n koskaan : l " L. 1

15 D ' akasemmn el :een, joka ol 26,2 ^ kaksta hyväksytystä äänstä. Edellsn vaalehn verrattuna ol äänmäärän lsäys el 9,6 fo. Kun vaalessa hyväksyttn 195,440 vaallppua enemmän kun v:n 1951 vaalessa, ol äänestäjen lsäys 10,8 Sosaldemokraatten äänten nousu jä ss 1,2 penemräks kun keskmääränen nousu ol vaalessa. Sosaldemokraatt vottvat yhdon lsäpakan Helsngn prssä, mussa pressä sälyvät edustajapakat ennallaan. Puolueen saaman äänmäärän lsäys tapahtu pääasassa kaupungessa^ kauppalossa, teollsuuskeskuksssa ja mussa asutustaajamssa, Maaseu"lulla puolueen kannatus sen sjaan vähen. Sosaldemokraatt savat 54 edustajapakkaa. Äänestysprosentt nous suorte-, tussa vaalessa ennätvslukuun el 79,9 '^n, l l f..«h < a [f.;. LJ' t., \ llljlf ^tf"

16 [ l \ V. JÄRJESTÖTOfflNTA Ylestä lman muuta on selvää, että runsaat Kaks ensmmästä cuukautta kuluneesta vuodesta elettn jokasessa järjestöportaassa vaalvalmstelujen merk^ssä. Kunnallsjärjestöt ja pakallset yhdstykset tomeenpanvat suuren määrän vaaljuhla, jota puoluetomsto ja prtomstot monn tavon tukvat. Vaaltastelun tauottuakaan e järjestötomnta sunkaan lamaantunut, josta osotuksena mm, jäsenstölle tarkotetut lukusat nformaatoluontcset tlasuudet. Tyydytyksellä on myös todettava, että jäsenstön harrastus puolueen ohjelma kohtaan on entsestään kasvanut, 2. Arpajastomnta Puolue järjest kertomusvuoden keväällä 100 mlj. markan "Vauht ja Voma"-arpajäset..Arvosta myytn n. 89 %^ mkä nykyset arpamark knat huomoden on ernomanen tulos. Nän hyvän tuloksen saavuttamnen johtuu suurmmaks osaks stä, että suurn osa arvosta myytn puolueorgansaaton vältyksellä. Arpajasten nettotulos, n. 24 mlj. markkaa, jaettn kokonasuudessaan prjärjestölle kunkn prn myymän arpamäärän perusteella. Myöskn kertomusvuoden syksyllä järjestettyhn "Kulttuurarpajasn" osallstu puolueorgansaato pakon hyvnkn aktvsest«3. Kursstomnta Voden 1954 akana järjest puoluetomsto marraskuussa kuukauden kestävät puolueopstokursst pajulahden Urheluopstossa. Osanottaja ol 28. Sos.-dem. Rattuslton Uttokodssa Tervalammlla järjestettn 10 vrk. kestäneet puoluekursst. Osanottaja ol 16. Edellämanttujen keskuskurssen ohjelmat ol laadttu yhtestomnnassa puolueen kasvatus tomkunnan ja Työväen Svstyslton kanssa. Puolueen peraateohjelma, kansantalous, kunnallspoltkka ja järjestöopp olvat ohjelman keskesä kysymyksä. Puoluetomsto avust lsäks prjärjestöjä nden omen kursssuunntelmen toteuttamsessa laaten kurssohjelmaehdotuksa, välttäen luennotsjota jne. Eräät prjärjestöt toteuttvat kasvatustyötä ktettävän suurella harrastuksella, ja yleensäkn vo panna f V Af 4... M ^. "H» 1 l 1

17 yf jl"j" f merklle, että knnostus opntotyöhön puolueväen keskuudessa on kasvanut. Esmerkknä manttakoon, että opntokerhojen lukumäärä nous v:n 1954 akana jonkn verran. Akakauslehten levkkklpdlu Kertomusvuoden syksyllä järjestettn tavanomanen puolueen julkasujen levkkklpalu, jonka kohtena olvat Sosalstnen Akakausleht, Työväen Kalenter, Folkkalender ja Työväen Taskukrja. Klpalu pokkes entsstä van snä suhteessa, että kakken edellä manttujen julkasujen levkk huomodaan yhdessä ja markkamääräsenä tuloksena palkntoja ratkastaessa. Palkntona on 8 Tanskan-matkaa, jotka tehdään vuoden 1955 kesällä. 5. Tomtsjan neuvottelupävät Kuluneena vuotena järjestettn puolueen tomtsjolle kolmetyhteset neuvottelut, josta kahdet olvat kakspäväset. Neuvottelupävllä kästeltn sekä polttsta tlannetta että järjestö- ja kenttätomntaan lttyvä käytännöllsä kysymyksä. 6. Mutka-as am ehet Puolueen palveluksessa olvat kertomusvuoden akana sau^avat matka-asamehet: järjestötarkastajana Vhtor Laht ja Järjestäjnä Vlho Salo ja Lars Lndeman. Lahden ja Salon tomalueena ol koko maa, Lndmann ruotsnkelset alueet» Lsäks tomvat puolueen palveluksessa Läns-Suomessa Paul Rkonen ja Arvo Ollla, tä-suomesaa A, 0. Tammnen ja Pohjos-Suomessa Aht Mattla hotaen puoluetyöhön ltty.^ä erkoskysymyksä. ' 7. Prjärjjestöt. Kertomusvuoden akana lakkautettn.lappeenrannan alpr, jonka tomnta kesktettn sen "ukkoprn", Kymen 1. vp» Sos.-dem. Prjärjestön yhteyteen. Muta organsatoorsa muutoksa e prjärjes^^ töjen kohdalla tapahtunut.. lappeenrannan alprn lopetettua tomntansa srty sen prshteer Hnto Saarnsto tosn tehtävn. Prshteernvahdos ta- 9 ' pahtu Satakunnan Sos.-dem. Prjärjestössä, jossa Pohjanmaan Kansan palvelukseen srtyneen'olav Vellan tlalle valttn Vänö Vlpojoj.-em'ja Helsngn Sos.-dem. Prssä, jossa 01. ELaaxpu palvelukseen A M l', 1 'lo l f f :l. m 1

18 l n srtyneen Vekko Järvsen tlalle valttn Ragnar Lönnqvst. Entnen prshteer tom seuraavssa pressä: Uudenmaan vp. (Erkk Väre), Turun et. vp. (^bel Saarnen), Hämeen 1.et.vp. (Eno Vuor), Hämeen l.pohj.vlp. (Pentt Henonen), K'/nen l.vlp. (Valde Nevalanen), MkOceln l.vlp. (\rttur Kltt), Kuopon l.l.nt.vlp. (Vänö Vehvlänen), Kuopon l.t.vlp. (Vlho Turunen), Vaasan l.t.vlp. (P. Vrtanen), Vaasan 1.et.vp, (Pentt S»ha), Vaasan l.pohj.vlp, (Edvn Brar.dt), Oulun l.vlp. (Erkk H. Tervonen), Suomen Ruotsalanen Työväenltto (Martn Fa^er) sekä Kajaamn Sc,-dem. Allpr (Kalervo Noglok). 1 V J9? Ve l ( 8.»PnoluJvon.jgo^nstö.ä.ja jgfjestöt >» *. ^ Puolueen jäsenmäärä ol vuoden 1954 lopussa Yhdstyksä ol 1.570, josta 49 ruotsnkelsä. Kunnallsjärjestöjä ol 180, josta yks ruotsnkelnen. M: ' (' S l -..í: 4 \ -M /... í t; '' j', t,.». 1 rí. 1.V í t 4 l» t:' í* vv-í:.-..:. : V,. f t l *»»% - - U -' S! ' \ *»»r r m*!m- ' r t' V'

19 Y. FTTOLTEEN LEHDSTÖ JA JFLKASTTOfflNTA Sosaldemokraattset sanomalehdet Kertomusvuoden akana lmesty edelleen yhteensä 14 sosaldemokraattsta sanomalehteä, 7 kertaa vkossa lmesty puolueen pää-äänenkannattaja Suomen Sosaldemokraatt, 6-päväsnä Eteenpän, Hämeen Kansa, Kansan Leht, Kansan Työ, Turun Pävräleht, Työn Voma, Uus Aka ja Vapaus, 3-.päväsnä Kansan Voma, Pohjanmaan Kansa, Pohjolan Työ ja Savon Kansa sekä 2-päväsenä Svenska Demokraten. Lehten tomtusvomat ovat olleet suunnlleen samansuuruset, kun edellsenä vuonna, ekä taloudellnen kantokyky ole sallnut nden lsääm.stä. Vuoden akana tomtetut valtollset vaalt asettvat puoluelehdstölle tavallsta suuremman vastuun, sllä panetun sanan, etupäässä lehdstön vältyksellä hejjotettu vaalpropaganda ol kokonasuudessaankn ottaen vety entstä ptemmälle kakssa puoluessa. Sos.-dem, lehdstö tuk vaalkamppalua tehokkaast erässä tapauksssa huomattavankn suurlla yl^p-nokslla knteässä yhtestyössä prorgansaaton kanssa. Puoluelehten päätomttajna ovat kertomusvuoden akana tomneet; Suomen Sosaldemokraatn Atte Pohjanmaa, Eteenpän-lehden H./, S-lokangas, Häm.een Kansan Mauno Pelkonen, Kansan Lehden Nlo Teermäk, Kansan Työn Reno Kaatonen, Kansan Voman A.J, Kosonen, Pohjanmaan Kansan Pentt Ketola, Pohjolan Työn Tasto Honkanen (va), Snvon Kansan E.J, Vrtanen, Turun Pävälehden R. Paaso, Työn Voman Onn Han, ^'^näon Ajan Vlho Rantanen, Vapauden Eno Kantanen (va) ja Svenska Demokratenn Gunnar Henrksson. \ n H»r' M 2. Työväen Sanomalehten Tetotomsto Työväen Sanomalehten Tetotomston (TST), joka tom puoluetomstf-n yhteydessä, asakkana ovat olleet kakk suomenkelset sosaldemokraattset pävälehdet. Valtollset vaalt aheuttvat TST:le jo vuoden alusta luken asan luonnosta johtuen lsääntyvän työn, josta selvämseks puoluetomston henklökunta yhdessä TST:n kanssa järjeet erkosen tomkunnan. Puolueen rahallsen tuen avulla votn lsäks lähettää huo- «mattava määrä vaalpropagandaan lttyvä matrseja lehdstölle- Ker- J

20 - 28 tomusv uodella omnanen polttnen jänntys on lsäks shauttanut, että tomnnan panopste on ollut tällä puolella. Vuoden kuluessa TST tomtt lehdlle yl uutsta ja yl 250 artkkela. Lsäks on kerran vkossa lähetetty ns. kodn prn anestoa. Varojen vähyys on rajottanut matrspalvelua. Kertomusvuoden kuluessa päätomttajana on edelleen ollut Eno Kc^lkknen, muna tomttajna Eero Merluoto ja Tovo Kvnen sekä Tukholman-krjeenvahtajana Arvo Tuomnen, Sen lsäks tomston henklökuntaan kuuluu kaks henklöä, joden tehtävänä on välttää uutset lehdlle puhelmtse; nämä. tomet hodetaan s vutehtävnä. TST :-n käytettävssä oleven määrärahojen turvn on votu lsätä avustajlta hankttava krjotuksa. M^-sataloutta koskevssa asossa on avustajana edelleen ollut Hannes Tanen, Musta avustajsta manttakoon Oll TTQt ja Enso Htonen. TST:n tlnpäätös vuodelta 1954 osottaa markan vottoa, mkä on ehdotettu srrettäväks tomnnan edstmsrahastoon, joka sten nousee 415.8^4 markkaan. Vuoden lopussa olvat TST:n saatavat lehdltä 3, markkaa, mkä osaltaan on todstus eräden lehtömme vakeasta asemasta, 1 H!( 3, Sosalstnen Akakausleht on kuluneen vuoden akana lmestynyt entseen tapaansa kymmenenä numerona. Päätomttajana on tomnut Vänö Lesknen ja tomtusshteernä Oll Latnen. Lehden levkk on kuluneen vuoden akana kasvanut 30 ja lehdessä suortettaven parannusten ansosta tovotaan levkn edelleen nousevan, * 4, Muu julkasutomnta Kertomusvuoden akana ovat Työväen Kalenter 1955, Työväen Tasku-. krja 1955 ja Kevättervehdys lmestyneet normaalst ja nden levkk on ollut kohtalanen.

21 f m V V. TYÖVAENLEHDSTÖ OY Ja TYÖVÄSNLEHDSTÖN K/NNA TUS YHDSTYS r.y. Työvcenlehdstö Oy:n johtokuntaan ovat pdetystä yhtökokouksesta lähten kuuluneet puheenjohtajana Vekko Puskala, varsnasna jäsennä Vsa Kv, Aarne Paananen, Tovo Nurm ja Matt Alanko sekä varajäsennä Aarne Kesänen ja Otso Ojala. Yhtön tomtusjohtajana on Erc R. Broström, Yhtön pääasallsn tomnta on edelleen tapahtunut taloudellsen tuen ja lkkeenhodollsen neuvonnan sekä kone- ym. hankntojen avustamsen muodossa. Tavanmukasks tulleden T-lehdstön talousmesten ja päätomttajen neuvottelujen lsäks on v syksyn kuluessa järjestetty T-lehdstön er henklökuntaryhmlle seuraavat koulutustlasuudet :.27, Työväen Svstysltto r,y:n kanssa kursst sanomalehdenavustajlle, osanottaja 21; levkkmesten kursst, osanottaja 27; krjapanofaktoreden ja luottamusmesten neuvottelut, osanottaja 31; tomtusshteeren neuvottelut, osanottaja 18; pääkrjanptäjen kursst, osanottaja 20; sekä lmotushankkjän kursst, osanottaja 17. Kakkaan 134 henklöä on osallstunut nähn kurssluontosn neuvo tt eluhn. «V:n 1954 tlaushankntaa tukevat neuvottelut saatettn loppuun vuoden enskuukausen akana. Vottajna selvytyvät T-lehdstön r cn_vä U s es sä_levj^kk klpale Satakunnan prjärjestö ( :-), Mkkeln prjärjestö ( :-), Vaasan t. prjärjestö ( :- Kymen prjärjestö (75.000:-), Hämeen et, prjärjestö (50.000:-), Oulun prjärjestö (25.000:-), Vaasan et. prjärjestö (25.000:-) ja Kajaann alpr (25.000:-). T-lehdstön asj^ame^ parasta savat lmasen matkan Norjaan 13-19^6, Kansan Pka-arpajäset r.y:n lahjottamat ulkomaanmatkat talaan, Parsn, Kööpenhamnaan sekä 14 matkaa Tukholmaan arvottn 31,1.54 kakken T-lehten vuoskerta t laa jen kesken, mkä puolestaan edst tlaushankntaa. T-lehdstön kunnanuja jaettn v kakkaan 80 kpl. ja kuparsa vuosrenkata jo saatuhn nujn 98 kpl. Hekohkona pdettävään tulokseen vakuttvat ratkasevast vaaltasteluvalmstelut. T-lehdstön loma-ät-klpalujen 18 vottaja-è^tâ savat kakk nautta kahden vkon vapaasta oleskelusta Keurusselän lomahotellssa y. t [. n '! M ; 1 t!) â ' t ' " \ '

22 kesällä Yhteenvetona vodaan todeta T-lehdstön yhtesen levkk kampanjan tuottaneen tuloksa, sllä T-lehdstön kokonaslevkk nous n. 2,5 ^:lla verrattuna V:n 1953 levkkn. Tulosta on pdettävä kohtalasen hyvänä. Syksyllä 1954 alotettn jälleen T-lehdstön ytenen levkkk^.mpanja, johon lttyvät yhteset ra ^nos julsteet, kertokrjeet perusjärjestölle, tavanmukaset asameskokoukset, lmotussarjat, erlaset asamesklpalut jne. T-lehten levtystyö kuulu myös tärkeänä osana järjestöjoc syyskauden tomntaohjelmaan. Tlaushankntaa edstävä ja tukeva klpaluja järjestettn use^ampa: T-lehdstön levkkklpalu (prelle ja perusjärjestölle), T-lehdstön kunnanujatavottelu (vmesen kerran), T-lehdstön ulkomaanmatkat vuoskertatlaajlle (matkat talaan, Parsn, Lontooseen, kolme matakaa Kööpenhamnaan ja setsemän matkaa Tukholm.aan), T-lehdstön lom.aät-klpalut jokasen T-lehden järjestämänä (28 ansotunutta perheenätä saa kahden vkon vapaan oleskelun Lomalton lomahotellssa), T-lehdstön asamesklpalu (vs matkaa Kööpenhamnaan) sekä Kansan Fka-arpa jäset r.ym lahjottamat 280 vär l tograf aa, jotka arvotaan kakken T-lehten vuoskertatlaajen kesken. * Ennakkotetojen mukaan on T-lehdstön kokonaslevkk vv vahteessa lsääntynyt lahduttavast. Taloudellnen kehtys on kakssa jäsenlkkessämme ollut tyydyttävä kustannustason pysyessä melko vakaana samalla kun tuotot ja varsnkn lmotustuotot osottvat erttän TcTtSkasta nousua. Kuluneenakn vuotena ovat krjapanomme pystyneet hankkmaan jotakn uusa koneta - etupäässä svlpanon ja latomon puolelle - vakkakn hyvn nukast ennenkakkea lsenssnsbentvakeuksen taka. Suurn saavutus ol Oulun krjapanon, PT-pano Oy:n valmstumnen ja käyttöönotto 13.3,54. Pano on kovasta klpalusta huolmatta saavuttanut melko tyydyttävän tuloksen v, 1954, Savon K-nsan Krjapano Oy:le on T-lehdstö Oy:n myötävakutulsella hankttu oma kntestö - Kntestö Oy. Hallkatu 13 - Kuopon kaupungn keskustassa. Tontn suuruus on n. 850 m. Sen puutalosta saatn vähäsen korjauksen jälkeen hyvät tlat tomstolle ja tomtukselle ja kvseen kolmkerroksseen pharakennukseen votn perusj -.1 1,1 \! l * 1 -m.v- 4.! > tl 1 1 «1 K 1

23 teellsen korjauksen jälkeen sjottaa krjapano kokonasuudessaan. Kntestön kauppahnta ol 4,6 mmk, korjaukset, muuttokustannukset ym. shen lttyvät kulut n. 3,5 rnmk. Oman katon alle SK Oy pääs muuttamaan syyskuussa Tyydytyksellä on myös todettava, että Kustannus Oy. Kansanvalta ja sen krjapano vhdonkn pääsee toteuttamaan laajentamssuunntelmansa. HTYn parhallaan rakentella olevaan taloon Paasvuorenkatu 5:ssä on varattu Työväen Krjapanolle runsaast tlaa, johon jo tlattu uus, nopea ja modern lehtrotato sjotetaan. H-^nkntasuunntelmaan kuuluu myös syväpanorotato akakauslehtä varten sekä tarpeellset valmstusosastot koneneen syväpano- ja offsetpano-osastolle. Husn suojn pääsee krjapano syksyllä Manttava on velä T-lehdstö Oy:n suunntteleman ja johtaman "Nakertaja-kampanjan" alottamnen syksyllä Tällä tarkotetaan kampanjaa, joka pyrk kakenlasen hävkn postamseen, henklökunnan kouluttamseen, materaaln, koneston, ajan ym. säästämseen, työ-olojen parantamseen, työtehon kohottamseen ja samalla myös yrtyksemrae ssäsen hengen parantamseen. Kampanja on vasta nn alussa, ette sen onnstumsen mahdollsuukssta voda sanoa paljoakaan, mutta jossakn panossa on jo kutenkn votu havata erttän myöntesä tuloksa. Yhtestomnta kansanvälsen T-lehd stön uutselmen PC:n (nternatonal Press Center, Pars) kanssa on jatkunut. Samon on kanssakäymnen ja kokemuksen vahto Skandnavan er maden T-lehdstön elmen kanssa ollut hedelmällstä ja knteätä. Työväenlehdstön Kannatusyhdstys r.ym johtokuntaan ovot 29.4, 1954 pdetystä vuoskokouksesta lähten kuuluneet puheenjohtajana Vekko Puskala, varapuheenjohtajana Vsa Kv, varsnasna jäsennä Eml Skog, Anrne Paananen ja Tovo Nurm sekä varajäsennä Matt Alanko ja Aarne Kesänen. Shteernä on tomnut Erc R. Broström. Kannatusyhdstys sa lopputltyksenä T-lehdstön hyväks w suortetusta lahjotusmyynnstä osakkena markan arvosta, joka täysn vastas myynttulosta korkoneen. Lsäks Kannatusyhdstys on v akana ostanut saamllaan lahjavarolla osakketa ja arvopapereta seuraavast: 1' 1 < 1 < l l 1.1 t a 1,8-1 l u:.

24 T-lehdstöyrtyksen, työväenjärjestöjen omstuksessa oleven kntestöjen ja yhtöden osakketa Pankk- ja teollsuuslatosten osakketa Oblgaatota, arvopapereta ja muta osakketa Kntestö Oy Hallkatu 13, Kuopo, osakketa mk 2, : 6.365,210: ff :- ff 800>000:-!, n ' " 1' M Yhteensä mk :- m J f 1-

25 V. TALOL ELL SET AS^T 1. Tomntansa lopettaneet yhdstytcset Kertomusvuoden akana e yhtään yhdstystä ole vrallsest lakkautettu, mutta erätä yhdstyksä on postettu luettelosta "nukahtanena". Kun nämäkn vovat pan alottaa uudelleen tomntansa, jos aktvsta puolueväkeä srtyy nden tomnta-aluelle ta jos polttnen tomntahalu muuten herää uudelleen, e ole katsottu tarpeellseks velä ryhtyä lakkauttamstomenptesn, 2. Työväentalojen rakennusasat TTusen työväentalojen rakentamshalua esntyy edelleenkn vlkkaast tomvssa yhdstyksssä. Rahotusvakeudet ovat edelleenkn olleet esteenä monen yhdstysten su^jnntelmlle. Lsäks vakeuttaa talojen hankntaa yhdstysten tomhenklöden lan optmstnen kustannuslaskenta ja tuottolaskelmat tehdään samon lan suurks. Puoluetomkunta on myöntänyt rakennus- ja korjauslupa van sllä edellytyksellä, ette puolueen takn ta lanolle ta suoranasta rahotusavustusta tarvta. Yhdstyksllä ptäs olla oma varoja vähntään 40 $ kokonaskustannukssta, ennenkun rakennusyrtys toteutuu menestyksellsest. Trraän ohjeen on puoluetomsto yloensa antanut rakennus- ja korjaushankkessa olevlle yhdstykslle. S^x.r.on on edelleenkn korostettu, ette taloa pdä rakentaa het suuremmaks kun pakkakunnan tarve sllä hetkellä on. Yhtestomnta Kansan Elokuva Oy:n ja Työväenyhdstysten Keskuslton rakennusosaston kanssa on ollut tuloksellsta. 3. Pr- ym..järjestö JQ^.ejä,kkee_t Kertom.usvuoden akana suortt puoluetomsto seu-aavut avustukset : Vaasan et. prjärjestö Vaasan pohj, t rt ft tt Kajaann al pr Oulun prjärjestö Lapn tt tt tt (arpa j jyv,) (prsht.palkanmaksu) (hyvtystä arpajassta) (arpaj.hyv.) (avustusta) mk tt tt tt tt tt tt tt H! las! 4, ( f u

26 n Lapn Nuoret Kotlat r.y. Krstllsten Scs.-dem. Ltto Otto Tovonen (eläke) Hlma Lane (eläke, Satakunnan pr) Hlja Laakso (eläke, Vaasan et, pr) Srto mk , Yhteensä mk S t ä tl 4. Luovutetun alueen yhdstykset V palautettn tomvlle luovutetun alueen yhdstykslle nden omasuutta seuraavast: Metsäprtn Ty Kvennavan Räykkylän Ty Räsälän Ty, Vpurn Sos.-dem. Nasyhdstys Uuraan Ty Värtslän Sd. Kunnallsjärj., säästökrja :84 Yhteensä mk :84 5. Osake- ja arvopapermyynnt Osakketten ja arvopaperen lsähankntoja e ole suortettu. Pänvaston on entset arvopapert ja osakkeet annettu maksuks Työväenlehdstön Kannatusyhdstys r.y:lle lehdstön hyväks suortetuet tupakkalahjotuksen myynttulosta tltettäessä. Puolueen arvopapere ta on maksun ja m.yynnn kautta srtynyt omstuksestamme markan arvosta. Rahaa on nästä saatu 21, markkaa. Erotus on ollut velan suortusta korkoneen. Edellämo.jn.1 tunlaset tltykset jatkuv^at, Esm. Vänö Voonmaan Säätölle on tltyssuortukset alotettu. 6^ Arpajaset Vuoden 1954 akana järjestettn puolueen hyväks markan arpajaset. Nden käytännöllsen järjestelyn hot Kansan Pkaarpajaset r.y. ktettävällä tavalla. Kakkaan myytn puolueväen ja KPA:n myyntverkoston vältyksellä arpaa ^ 50:-, jo joten bruttotulos ol markkaa. Puolue verkoston vältyksellä ayytn yhteensä arpaa, jota on pdettävä erttän hyvänä myynttuloksena. Prjärjestöt ansatsevat ktoksen tarmokkaasta tomnnasta. Arpajasten kakk m.enot, john ssältyvät myös pa].knnot ja 'f 1- l h J ' t;,,, - ' U cl

27 rahastont, vähennettynä bruttotulosta jä prelle jaettavaks markkaa. Puoluetomkunnan päätöksen mukasest pdätettn arpajastuloksen jaon yhteydessä puolueen saatavat prjärjestöltä ja nän saatn puolueen ja prjärjestöjen välset tlasat yhtesymmärryksessä normaalmpaan kuntoon. Nlle taloudellsest hekolle prelle, joden koko arpajastuloa ols mennyt velkojen suortukseen, annettn arpajasosuutta vastaava summa avustuksena. 7. Avustukset, apurahat ja lanat Vuoden 1954 akana puolueen kassasta maksettn lanona yhdstykslle seuraavat määrät: Kunönpellon Sos.-dem. Ty. mk :- Oulunsalon " t» :- Panson " " tt :- Ylstaron " " M :- Nukarn Seuratalo Oy. ff :- Vaasan Työväentalo Oy. ft :«Lanana sjotettn Yhtesmanos Oy:n kautta Kansan Pka-arpajaset r.y:n ^ rahastoon ff :- Avustuksna: Srtoväenjaostolle vaaltyöhön ff :- : Työväen Akatemalle apurahana ff :- j Yht. mk :- l [ 1- M U l J s 1 '11

28 l V. KANSANVÄLSET ST^dTEET " Sosalstnen nternaton-^nl e ole tcertomusvuoden akana ptenyt yleskonferenssa. Sen er elmen kokouksssa ovat Suomea edustaneet muden pohjosmaden sosaldemokraattsten puolueden edustajat. Pohjosmaa den yhtes työkom.tea on ptänyt kaks kokonsta, tosen ' toukokuussa Göteborgssa ja tosen joulukuussa Oslossa. Suomen Sosaldemokraattsta puoluetta edustvat Göteboressa K.-A. Fagerholm ja Martta Salmela-Järvnen. Oslon kokouksessa e puolueemme tlapäsest katkenneden lentoyhteyksen vuoks ollut edustettuna, vaan kokouksen f suomalasna osanottajna olvat anoastaan ammatllsen lkkeen edustajat. Puolue lähett kertomusvuonna Norjaan, Ruotsn ja Tanskaan kuhunkn yhden vappupuhujan. Vastavuorosest lähettvät Norja ja Tans-" ka kumpkn yhden ja Ruots kaks puhujaa.. )1-.8- f!

29 ^SSS Vaalprt Helsng-n kaupunk Uudenmaan Turun 1. etel. Turun 1. poh. j. Ahvenanmaa Hämeen 1«etel. Hämeen 1 pohj Kymen 1, Mkkeln 1. Kuopon 1 länt. Kuopon 1. t. Vaasan 1. t. Vaasan 1. etel. Vaasan 1. pohj Oulun 1. Lapn 1. Koko maa Prosenttena: Koko maa 1 Er puclueden äänmäärät vaalprettän v._1954 -p 1 cc P 0 rj 1 rh H 1 ^ 0 'Ö 1 rh 1 PH 1 H ^ 1 CÖ Ö H 1 CÖ CD 1 1 ^ Ö. 0 H CÖ ^ 1 W -P f k r* 64.49^ O ^ ^ 38.0S7t a ^ n ' ' ^ ^ :11 CD H 03 rh> rh 6 cö CO o Ö cö o » ' ' O ' ' '?0.071l » j^09483^958[_433^ j02 (D r-h ^ O Ö c <D CU S K o c: ^ Cö LQ l- Ö Q) (D ^ C rh H O CÖ rh CÖ 0 Ö -P W O c ^ CÖ o T -H> (D -p :=J o S " p V-/ H "^2 26,2 24,1 21,6 12,8 7,9 7,c 0, o CÖ >> > CÖ ro ^ :cö r-3 CÖ :cö P^ :cö r^ P m >> -H ö -P ft -P rh (D -H <D ra -H :cö -J -P r-h CÖ :cö -H >s cö > rh > h C, , , d L ,008^257' _ :cö w ö o CD P _.019^042_, (D -P H h-1 T- l * f