ffl II : i.i 8. Tyoväenlehdistö Oy.

Transkriptio

1 ffl d Oulunsalon Sos.-dem. Tyrlle myönnettn lanaa markkaa käytettäväks yhdstyksen rakennusvslkc''jen m.aksuun. Samon Nujamaan Sos.-dem. Ty:lle velan korkojen maksuun mk, Könönpellon Sos.- dem. Ty:tä ol pakko rahottaa,500.cc O mk:lla, Koskenkorvan Sos.- dem. Ty:tä 5.54 mk :a ja Ylveskan Sos.-dem. Ty:tä mktlla. joten puolueen saatava ja vastuu yhdstyksen lanaan on yht mk. Vaasan Työväentalo Oy:n velka puolueelle ol kertomusvuoden päättyessä m-k. Nnvaaran Ty:lle myönnettn mk, Ptäjänmäen Sos.-dem. Ty:tä rahotettn maa-alueen hanknnassa mk:lla ja yhdstys lahjott :uoen puolueelle, joten menoerää on pdettävä hyvänä sjotuksena. Suurnta osaa nästä järjestölle myönnetystä lanosta on anakn tällä hetkellä pdettävä epävarmona ta vähntään hyvn ptkäakasna saat^/na, Työväen A:- /-CTan vuoskurssn opplalle myönnettn kuten akasempnakn \-jc3na apurahona m.k, Vänö Voornaan Opstossa opskelevlle myönnettn 5 apurahaa, yht, mk,, g n «t :.. M M *! ^ 8. Tyoväenlehdstö Oy. f f! J Työväenlehdstö Oy:n johtokuntaan kuuluvat 2.5. pdettyyn yhtökokoukseen saakka puheenjohtajana Vänö Lesknen, varsnasna jäsennä Eml Skog, Aarne Paananen, Vänö Vuoro ja Vsa Kv sekä varajäsennä Tovo Nurm ja Aarne Kesänen. V.t. tomtusjohtajana tom Vsa Kv ja asamehenä Erc R. Brontröm. Yhtökokouksesta lähten ol johtoknrman kokoonpano seuraava: puheenjohtajana Vekko Puskala, varsnasna jäsennä Aarne Paananen, Vsa Kv, Vänö Vuoro ja Tovo Nurm sekä varajäsennä Aarne Paananen ja Matt Alanko, vtökokouksessa nmtettn Erc R. Broström yhtön tomtusjohtajaks. Varsnanen tomnta on edelleen keskttynyt välttömään lkkeenho dollseen jrr, neuvontaan ollen nmenomaan hekommat jäsenyrtykset tämän tomnnan kohtena. Lsäks on Työväenlehdstö Oy. järjestänyt u^.v.lta neuvottelutlasuuksa T-lehdstön talousmehlle ja päätomttaj:le, jossa on pohdttu taloudellsa, tomtuksellsa, tekjllcä, manos- ja hanknta- ym. kysymyksä ja suunnte].tu tuleva yhtesä tomenptetä, V. 952 puolella alotetut klpalut le^^kn ja good wd)ll'n edstämseks saatettn loppuun tomantavuoden alkupuolella, jollon votn todeta tuloksen muodostuneen erttän tyydyttävks.

2 f m u l,. Pren välsessä klpalussa - tavotteena uusen tlauksen hankkmnen - selvyty Vedette-auton vottajaprks pr. Rahapalknnot lankesvat seuraavlle: mk Hämeen etel. prlle, mk Hämeen pohj. prlle ja mk Kymen prlle. Uusen tlauksen yhtesarvo nous yl 8 mlj. mk:n. T-lehdstön kunnanuja jaettn v. 953 perusjärjestölle 302 kpl., joten 20 % perusjärjestöstä saavutt tavotteensa. Tedustelut osottavat, että kampanja tuott uusa vuoskertatlaaja n. 2,5 mlj. markan arvosta. Kansan Pka-arpajäset r,y:n ulkomaanmatka-lahjotus, jollon talan, Parsn, Kööpenhamnan ja Tukholman matkat arvottn kakken T-lehten vuoskertatlaajen kesken, edst osaltaan tlaajen oma-alottesuutta. ^teenvetona todettakoon, että T-lehdstön kokonaslevkk pysy ennallaan, mtä on pdettävä varsn postvsena saavutuksena ottaen huomoon, että lehtemme levkknumerot olvat akasempna vuosna jatku-rast laskeneet n. 4-5 fo vuosttan, että rahankreys ol tuntuva vuoden vahteessa ja että suurn osa Suomen lehdstä samanalr.a3est sa todeta levkknsä laskeneet^. ', Syksyllä 953 alotettn jälleen vomakas yhtenen levknedstämskampanja. johon ltty "T-lehdstön Kuukaus" , yhtenen manosjulste, runsaast erlasta manos- ja propagandaanestoa ym. Nnkään jatkettn kunnanuja-tavottelua. KPA lahjott käyttöömme kolme ptkää ulkomaanmatkaa ja 4 Tukholmanmatkaa arvottavks kakken v. 954 vuoskertatlaajen kesken. Uutena khottmena julstettn "Maakunnan perheenätä-klpalu, jonka tuloksena 4 perheenätä saa lmasen kahden vkon oleskelun Keurusselän lomahotellssa kesällä 954. Tämä klpalu osottautu erttän onnstuneeks. Vuoden vahteessa saatujen tetojen mukaan tulee T-lehdstön kokonaslevkk osottamaan pentä nousua v:lle 954. Taloudellnen kehtys muodostu kakssa jäsenyrtyksssämme odotettua paremmaks, mkä johtuu jatkuvasta, tukasta säästämsohjelmasta ja tosaalta menestyksellsestä hanknta- ja myynttomnnasta. Varsnkn krjapanotuotot ja lmotustuotot ovat osottaneet sangen lahduttavaa nousutendenssä. Allaoleva tlasto esttänee parhaten käytön tervehtymstä: /! '. l ( w

3 W 32 - V. 950 ol T-lehdstön 4 yrtyksestä 8:a tar^pollnen tlnpäätös yhteensä-rg mnl: postojen jälkeen ja 6:a votolln.n tlnpäätös el yhteensä +2,60 mmk. V. 95 vastaavast 5 tappollsta el -5,45 mmk ja 9 votollsta yhteensä +3mmk. V. 952 vastaavast 4 tappollsta el -C,98 mmk ja 0 votollsta yhteensä +0^23 mmk. V. 953 lopullset numerot evät ole v'^lä tedossamme, mutta ennakkotetojen mukaan muodostunee asema verrattuna v, 952 huomattavast paremmaks, V 953 kuluessa vat use^at lkkeet pysr./noet hankkmaan tselleen konestotäydennyksä uusen ja osaks kä:'.'^ttyjen koneden muodossa. Tnkp.än on esro Joensuun krjapano tl^-dentänyt konestoaaj. yhdellä cä./tbtyllä latr\r.r.l:onoella ja yhdellä svlpänokoneella, ^orn 0 h6r.:-v'ot;.: klytctt'/, nooea lehtrotaatocoe, Tampereelle uusa svl]; :.'Cxrota V. 953 ' t : ryhdyttn hankkmaan Ouluun ou.t.. krjapanoa. konesto OL'"r-Ltn kokonasuudessaan kesän kuluessa Ja syksyllä ryhdyl-.tn 0uj-l Teattertalo Oy: n tomesta rakentamaan krjapanohuonestoa martulle krjapanolle. Krjapano alottaa suumtelnen mukaan tomntansa maalskuussa ].954. Työväenlehdstön Kar^atusyhdstys r.y. on sjottanut tähän PT-pano Oy:öön 4,5 mk:n osakemerknnän ja vuoden loppuun m.ennessä n,,7 mmk luoton muodossa. Työväenlehdstö Oy, on kulunoenad vuotena ollut knteessä yhtestomnnassa kansanvälsen T- lehdtön keskuselmen (nternatonal Press Centre) kanssa. Samon u^n yhbeys Skandnaav an. maden T-lehdstöjen kanssa ollut erttän monpuolsta, Mra, järjest Työväenlehdstö lokakuun pävnä vuorollaan pohjosmaden T-lehdstöjen konferenssn, johon osallstu edustaja kaksta Skandnaav an masta. f*' ' ' T a j j. l - ' f:l l. f! r. ^ \ s / n.»l - * ;

4 , n Hl,l l V. mt3 AOTA L SET STJHTEET r w Sosalstsen nternatonaaln kongress pdettn henäkuussa Tukholmassa. Kokouksessa edustvat Suomea vrallsna edustajna ja huomotsjona Vänö Lesknen, Ola Wkstrcm, Aku Sumu, Ano Malkamäk, Martta Salmela-Järvnen. Raf. Paaso ja Antt Hetanen. Pohjosmaden Yhtestyökomtea pt kartomusvuoden akana van yhden kokouksen, 8-9 pnä marraskuuta Kööpenhamnassa. Suomen edustajj na kokouksessa olvat K.-A. F..gerholm, Vänö Lesknen, Tyyne Levo- Larsson ja Aku Sumu. Suomen Sosaldemokraattnen Puolue lähett.^ kertomusvuonna Tanskaan, Norjaan ja Ruotsn kuhunkn yhden vappupuhujan ja vastaanott Tanskasta ja Ruotssta kaks vappupuhujaa kummastakn ja Norjasta yhden. t - : l ' r -!. nv^l sod sj.uteerjn tehtävä on hotanut Ola Wkström, Puolueen %

5 lî ' 'g j'h as H -P H l^co -î «r O CD rn 0M>-CM \0 H O CM o O ^ H HrOH^ONCOonCüC\Jlr\ (» ft HOJ H HC\J H HGsCOrr)^ CM O H CM O ^ H H O CM - en O o CM H H O^ HH CO COCM soodcm vo tn O H C l O O J- CM C\J CD as CM r-' r.- (-rj rn^ H uso CvJ CM O CM r. H O O H H O C^O o rh QN O (\j O H r-î J- Pv CM ro G O t n - - O ^ < H O \0 «r. O 00 O O CvJCM HCM r-l CJ CM t n M. t r t- î Ī >! î «ta. m TN C7N H S > -r -P Pa -PCD 4-> Hncï H eu 0 O > lod H EH r-3! H < LJ CO :ct M B H c î ^ c: 'H 'H O ^ PH S CO a -.CC CD ro»hl H - CD B ^ r.oj CD H 'D o c:. CD n P< l'-o O HCO H _ h -M Cl'H P-^lcî >. ''S l H a :cc c-j r rn CN H v^nco vû H CO ' O (M asr^c^.t c.') CM\x^ rvu-n ^ C\CM ro m H vû O") N^ r^ ÎN OJ >- a^ H'ÔO HCM CvJvOU-.^; " \ \0 rn N^ J- L^ : H î. rnvû rr^cm - C vj HCM o CO^ vû cr^vû (NH m ro - ^O ' 0\ CM OO ONtNt>.OMr^f~"; ^ l \0 O ^ mcoltncno roo L"^ xr on c Q n :aj m OO ^ m o CD ^ J- u^ H j mc\j CM H H CM H N ' à H CO CMO.c^Jl ^^^^o CN^ G CM O HCTNrOHvO [>.C0CM r-cm H H CM "HCM t rv-yc^ C^ CD rt ON R- ^^O VO L-^ C^^OCM O cm,t CO O so «N G C\J H ro T. CT) \0CM G»m vo c r; o.r cd^c^cm q ^ ^so '>.0'^ O^ CO L^^ CM^-TN > o fc CvJ CJNCO r fd H COCM CN-ON ON COvO CO H l 00CM NJ-H on^ctsr ; ' CO C-- CM^ 03- r-paj- l-n «H 00 rorocr^cnc m:: o rno»n vocnc\jtn\dno r-!l.>vo H l-'^ro OsO^ CTN r- CO T 'H î- O.Ch es 03 B CS T-a Cî H tí Í C) tí C CJ ^ ö r: Q tí CD»H fj tí tí ^r! P T CD 0) n, W p «H w > S Q -'s! O H p^ p p :cö p 5»» r.- 05 B o m «r^ rogn r^tcm CM CM «s mtn m o vx) CM o o ^ H ro rn OD CNVÛ CM m H CJN «s C5NC3N CM on O CM ^ HO G vo H C\! H o TN «N OO H HCM CM O CM lr\ H O CO mo o CTnH CTx O r- a*. «00 j- po OJ 03 HO C--0 c'îo CM CO «MK» W % A., " LCU-C O : - \0 o c ^C% fo H ua ocm C4 < c- l-n CJ CO ro CO f o CJ Mft Nrv-^ GNH ^ CO N CN nt) «N T. OS OCO O 00 HCM «CM «ro CM r-l CD G TN TN r-l CvJ HON n") an C^NOO ro HlTN ro 00 \D G vû -p rj tí 'H CJ a j; t: VÍ V lv m, M" : ' t lfst M. B; í fñ? A 'í!

6 B Lte N U/g Keskustelu: Kalkknen : Jos on tarpeen, mnä selostan Ottaen «huomoon lsääntyneet kustannukset tämä menoarvo merktsee stä, että tetotomstolla on varoja käytettävänään n. 0 % enemmän kun vme vuonna, mtä lehten maksut ovat kohonneet. Mutta sen sjaan lehdet evät pysty maksamaan laskujaan, se on pasunut. Se on puoluetomstolle, joka hotaa medän kassaamme, ssällytetty tähän menoarvoon. Tämä merktsee myöskn tettyjä muutoksa, john medän lukjamme ovat tyytyväsä. Mm. Tukholman uutset on muutettu krjeellä lähetettävks ekä lähetetä pävttän postssa. Nän saadaan paremp tekst ja saadaan artkkelja muulla palvelupuolella enemmän. Muuta tässä e ole sanottavana. Lehdet ovat etukäteen sunanneet tämän. Valkonen : Kun nämä TST:n menot, nnkun kuulmme, ja samalla puoluelehdltä perttävät maksut jatkuvast pyrkvät kohoamaan, nn täytys tetyst entstä tarkemmn harkta TST:n < tomnnassa tomnnan järjestelyä ja varojen käyttöä. Mnä en tetyst vätä, ettekö nän ols tehtykn, mutta snä on valtettavast tähän ast epäonnstuttu. Mantsen penenä esmerkknä, että % kun vuos stten Oslon ksohn lähetettn mes TST:stä, se ol ' anakn medän leht- ja varmaan monen lehten urhelumesten me- «f 'H' ' t;: Fl- Juttuhan ol nn, että STT, jossa medän lehtemme kakk ovat asakkana, hot tämän asan avan tyydyttäväst. Käv nn, ette fl l llj r f.. " L ff «' * * - l f.-l «estä täysn tarpeeton tomenpde, joka varmast mehen matkakuluna ja pävttäsnä puhelnmaksuna ve verraten paljon varoja. < > t

7 r tä seltä saatn akasemmn samona pävnä pävttäset pätkät ja okeastaan käyttökelposempna kun mtä tämä TST:n mes seltä pyrk antamaan. - Snä mnusta ol eräs sellanen, jossa ols setänyt harkta, että kannattko tällanen. Ja yleensäkn sellanen varojen hassaus, jossa STT palvelee lehtä jotenkuten tyydyttäväst, setäs harkta ja olla menemättä sellasn tempauksn. Nn kään tuo Tukholman puhelmtse tapahtuva uutspalvelu, josta Kalkknen mants, että se lopetetaan, se on ollut sellas- tovereta mnsteretä - ja mkse TST:tä - että he yrttäsvät enemmän ja paremmn kun tähän saakka erkosjuttuja mnsteröstään. Kun kerran oma mehä on, tovosvat lehdet vähän enemmän apua kun mtä tähän saakka on annettu. Täytyy myöntää, että jo- «tan tulee TST:n kautta uutsa, mutta enemmän erkosta, joka ols nmenomaan medän lehten yksnokeus. Stä kavattasn. Ymmärrän hyvn, että mnsterellä on monta rautaa tulessa ja kova kre, mutta tämä on sks tärkeä juttu, että hyvässä yhtestyössä TST:n tomttajen kanssa kannattaa mnsteren harkta. «Lesknen ta ptkän akaa, että ols votu lopettaa jo par vuotta akasemmn ja säästää sten melkoperäsest varoja. Seltä e anakaan kahteen vuoteen saatu mtään sellasta, joka lehdlle ols merknnyt yhtään mtään: ol joko sama motv kun STT:n sähkösanomssa ta muuten sellasta, ette votu käyttää. Mutta puhelut tetyst otettn sekä Tul^holmaan että Helsnkn ja kakkn lehtn, ol hyötyä ta e, ja täten hassattn melkoperäsen paljon varoja. Vakka nän tosaalta pyrttäsn supstamaan tätä tomntaa, stä huolmatta TST:llä on tärketä ja hyvä tehtävä avan rttäväst. Sehän hotaa esm. nykysn eduskuntaselostul<set täysn tunnustusta ansatsevalla tavalla. Nehän ovat nyt lopultakn sellasa sekä suppeudeltaan että yleensä kokoonpanoltaan, että ne vastaavat juur mekäläsen nmenomaan maaseutulehdstön tovomuksa ja varmast palvelevat sopvalla tavalla stä propagandaa, jota nässäkn asossa täytyy tehdä. Nn että tällasessa poltkan hodossa ja mkse muden pääkaupungn pätken hodossa TST:llä rttää avan tarpeeks tekemstä, vakkakn se yrttää välttää nätä yhteensattuma STT:n kanssa. Stten lopuks eräs pen tovomus, joka koskee pkemmnkn : Tässä tover Valkosen krtkssä on varmast paljon ahetta. On ollut puhetta - mnä en ole nn läheleä vme akona seurannut - vme vuoden lopulla Tukholman krjeenvahtajan tehtäven muuttamsesta ja varsnkn puhelnlaskujen välttämsestä tätä tetä. Snä on okeastaan Tuomsen henklökysymys, joka on vakeast hodettavssa, sllä hänenkn työnsä on ollut akanaan ja on edelleenkn monessa suhteessa merkttävää. E han nn helpost halua mennä ratkasuun, jossa katkastaan kakk hänen kohdaltaan. Ja okeastaan tämä henklökysymys on ollut vakeutena. Mutta on sanottava ss TST:n johtokunnan ansoks ja Kalkksen ansoks, että hän on puhunut tästä asasta useampaan kertaan ja se on jäänyt henklökysymyksen vuoks harkttavaks. Me olemme pyrkneet tällaselle lnjalle, että Tuomsen katsaukset olsvat ptemptähtämsä, ette hän suorttas uutspalvelua nnkun nyt. Mtä stten tähän maalaslttolaseen poltkkaan tulee. maalaslttolaset mnstert häkälemättä pelaavat nn, että ne antavat keskenerässtä asosta uutsa. Me olemme jonkn verran yrttäneet vakuttaa tähän asaan, mutta mellä on tetyst se vakeus, että medän ptää suurn prten koettaa vastata pu- M : :

8 hestamme, mutta maalasltossa e sellä kukaan mnster tedä nstään mtään, kun tulee asasta kysymys. Jos on jokn vljanhnta-asa, koetamme asan hotaa ensn ja stten antaa asallsen tedotuksen, koska välvaheet usen van sekottavat melaloja matkan varrella. Ja täytyy rehellsest sanoa, että joutuu heman kävään asemaan, kun stuu jossakn mnstervalokunnassa, jossa halltuksessa noudatetun akasemman käytännön mukasest kakk asat ptäs kästellä salasest ja luottamuksellsest - ja stten Kalkknen sottaa.' Nän on tetyst kävä sanoa, että tässä vaheessa asa on, mutta en vo sen ptemmält lmotuksa tehdä. Jos puolueneuvosto on stä meltä, ette pdä välttää, nn mkäs snä. Mutta luulen, että stä tulee ajanoloon enemmän hattaa kun asallsta hyötyä. tsa. Sellä ol medän kakken tuntemamme mehä ja mnä olen akasemmnkn korostanut stä, että se , mkä shen men lehteä koht, ol sllä kertaa hyödyllsemmn käytetty. Erttän suur manosarvo ol sllä, että ottvatpa lehdet mstä tahansa «ne uutsensa, ne savat pstää sen päälle "Oslo. Omalta krjeenvahtajaltamme". Kun sosaldemokraatssa tomtettn Lontoon ksojen selostusta, nn tekststä e tullut ehkä neljännesosaakaan omlta krjeenvahtajlta, vaan se koottn kaklta multa taholta, mtä ol käytettävssä, pstettn stten soppa yhteen, mutta lehdessä ol komeast: "Krjeenvahtajamme. Lontoo." ja tällanen merktsee erttän paljon. Kalkknen : MtäTSTn budjettn ja menohn tulee, nn mnä pyytäsn puolueneuvostoa harktsemaan stä puolta asassa, että TST palvelee nmenomaan penmpä ja köyhmpä lehtä, l ntä, jotka ovat rahallsest vakeuksssa evätkä vo omaa uutspalveluaan nn suorttaa kun suuremmat lehdet. Jos TST lopetetaan, nn on järjestettävä sllon nn paljon päätomsa päätomttaja medän lehtmme artkkeleta tekemään, että medän l budjettlukumme evät mssään tapauksessa rtä shen palkkaukseen medän maakuntalehdstömme kohdalta. Täällä on Broström läsnä, joka on tlmes, nn että votte kysyä häneltä. Snä suhteessa tämä merktsee melkosta säästöä ja tlanne on tuleva avan tosenlaseks, jos mennään shen, että TST:n tomnta lopetetaan. Mtä tulee Oslon matkaan, nn kysymys e ollut mstään muusta kun tyypllsestä esmerkstä. Kakken medän maaseutulehtemme rattaat evät pysty nmttän ottamaan tarpeeks myöhään uu-

9 LteN9 Keskustelu: : ; L Paananen : Vme puoluekokoxksessa hyr&ksyttn Jo tulo- ja menoarvoehdotus myös vuodelle 953. Sellähän olvat yhdessä vuosen 952, 953 ja 954 tulo- ja menoarvot, jotka estettn sllon puoluetomkunnalle. Jo vuoden 952 kohdalla tapahtu snä tetyst huomattava muutoksa, koska a votu rahottaa puolueen tomntaa avan nn suurella määrällä kun ol suunnteltu, mutta nn tulee tapahtumaan myös vuoden 953. kohdalla ja todennäkösest paljon suuremmassa määrässä* Kuten sllon mustetaan, tämä vuoden 953 talousarvo ol aka optmstsest laadttu, koska emme sllon velä voneet olettaa, että rahansaantmahdollsuudet mensvät avan nn tukkoon, kun ne n3rt osottautuvat tällä hetkellä menneen* Sllonhan me olmme ajatelleet, että vosmme vuoden 953 akana käyttää tedotuskuluhn 3»2 mljoonaa nmenomaan huomoden sen, että mellä ol kunnalsvaalvuos tänä vuonna. Avustuksn ol ajateltu käjrttää 3 mljoonaa ja Työväenlehdstön käyttöön sen kohentamseks 6 ' ( mljoonaa, samon srtoväelle suortettavn palautuksn ana 7 mljoonaa markkaa. Tällaseen me emme nyt kutenkaan tänä vuonna vo päästä. Menojen yhtessumma päätty snä, arvossa 50, mj. markkaan. Me. joudumme tästä huomattavast tnkmään. Mnä luettelen tässä tärkemmät menoerät., jotka melle tänä vuonna tulevat rahotettavaks: palkkakustannukset tulevat olemaan non 22 mljoonaa, yleskulut.,5 mljoonaa, käyttöverohn,5 mljoonaa, valstusja matkakxluhn non 2,7 mljoonaa, tedotuskauhn non 3 mljoonaa. Jos tämä vodaan varata, nn stä vodaan käyttää kl-

10 palupalkntöhn, prjärjestöjen autojen hankntaan ta < < mu- vänä on velä non 20 mlj. markan rahotus tätä vuotta varten, l hn palkntohn tämä 3 mljoonaa» Kasvatus- ja kursstomntaa varten on varattu mljoona, ulkomasn kuluhn ÖOO.OOO, avus- jos tomntaa aotaan samassa laajuudessa ylläptää, avan epävarmast saatavssa. Mutta tetenkn toveta sen järjestämseks tuksn prjärjestölle ja mahdollsest jollekn yhdstyksl- on olemassa ja anakn sen hyväks koettaa puoluetomkunta työs- le mlj, markkaa, puolueneuvoston kuluhn f00*000, penvljeljän neuvottelukunnalle 350»000:-, akakauslehteä varten ;-, korkomenoja vo muodostua non :-, Työväen Arkstoa varten :-, työnantajan 5 % :-, sekalasn kuluhn :-, lsäks autokuluhn non :-. Vaalkustannuksa on ajateltu votavan suorttaa puoluetomston kassasta non nmenomaan sten, että prjärjestölle jää kullekn oma määrärahansa Ja tällä määrärahalla prjärjestöt huolehtvat ts^akallsesta kunnallsvaalpropagandasta. Tähän määrään on laskettu ssältyvän myös ylesjulste, jonka puoluetomsto tomttaa, kntemstöjen hotokuluhn :-, Työväen Sanomalehten Tetotomstolle :- ja palautuksa srtoväen yhdstykslle 3>5 mlj., - mahdollsest joudumme tästä määrästä huomattavast tnkmään. Nän me pääsemme menojen- yhtessummassa mljoonaan, ss jokseenkn samaan kun vuoden 952 tlnpäätössumna. Varsnasa txloja on laskettu saatavan jäsenmaksusta non :-, Työväen Kalenter tuottanee :-, Kevättervehdys jää peneks :-, vappumerkk foo.ooo:-, kustannustomnnasta foo.ooo:- tarvkkeden vältystomnnasta :^, Teoston tuotto :-,, korko- ja osnkovottona non :-. Nän ollen tulojen summa on markkaa, joten melle jäs jälleen tänä vuonna muulla tomnnalla, joka e ole varsnasta puoluetomntaa, rahotettavaks non 33#2 mlj. markkaa. On tetyst hyvn epävarmaa, mten me tällasen määrän tänä vuonna saamme kokoon. Joka tapauksessa täytynee sanoa, ettätänä pä- kennellä, että budjett taas tämän vuoden osalta saatasn umpeen. Tällaselta näyttää tulo- ja menoarvo vuodeks 953. P u h e e n j o h t a j a : Puoluekokous on hyväksynyt tämän tulo- ja menoarvon. Stä vodaan tetyst keskustella, mutta muuttaa stä e vo, vakka tämä onkn arvovaltanen eln. On pakallaan huomauttaa tästä, koska nän on tapahtunut akasemmn. Halutaanko asasta keskustella? Keskustelu: T u o m n e n : Mnua hmetyttää se, että melle e tätä talousarvoehdotusta ole jaettu ollenkaan nähtäväks. Suullsen selostuksen varassa kuultn nänkn tärkeä asa. Toseks, kuulnko oken, että palkkamenot ols arvotu 22 mljoonaks? (Paananen: Kyllä.) Vme vuonna ne tekvät 0 mljoonaa. P a a n a n e n : Tämä johtuu stä, että tedotustlllä on kästelty lsäks ja myöskn tedotusmesten palkkamenot yhdstetty tähän. P u h e e n j o h t a j a : Sllon ol ss tetyst veläkn enemmän yhteensä nätä menoja. P u s k a l a : Huomauttasn, että pokkeuksellsest vme vuonna puoluekokouksessa kästeltn kolmvuotssuunntelma järjestötomnnasta sekä myöskn puolueen taloudesta, ja kun sllonen puoluekokous t\l myöskn hjrväksyneeks nämä talousarvot

11 seuraavlle vuoslle ja snä yhteydessä ss myös tämän vuoden 953 tulo- ja menoarvoehdotuksen, nn stä täällä sääntöjen mukaan e tetyst vo kästtelyjärjestyksessä.ptää, kun se kerran akasemmn on hyväksjrtty. Mutta tetyst on hyvä, että selostus annettn käänkun mustn vrkkeeks tästä asasta. Tämä seltykseks stä, ette talousarvoehdotusta ole krjallsest jaettu. Paananen : Stä e jaettu myöskään vme vuoden puolueneuvoston kokouksessa samasta syystä kun nyt. Lte N;o 6/ Keskustelu: Lesknen : Mnä van Romppasen puheenvuoron johdosta huomauttasn, että tässä on tyypllnen esmerkk stä, kunka hyvässä tarkotuksessa rakennettu yrtys sekn menee stten sellaselle kannalle, että talo e kannata. Vakka se rakennetaan kunka hyvn valmks, nn stä e tule kannattavaa työväentaloa. Se on valtettava tosasa. Nykyään e ana tulla harknneeks stä, että työväentalon ollakseen tuollanen työväenlkkeen krkko, ptää olla kunnollnen ja hyvä, mutta jotta tuollanen kunnollnen ja hyvä talo vos pysyä pystyssä, sllä ptää olla lsätuloja. Ja valtettavast asa on nn, että mekäläset osuuskauppalkkeet evät ota melellään ravntolaokeuksa, vakka se helle luonnollsest kuuluu, ja nn käväst on asan lata, että jollakn kenolla, nn kun esm. Vaasassa, jossakn kaupungssa ta jossakn suuressa teollsuuskeskuksessa vodaan taloon «perustaa kapakka ja sllä hankka rahaa. Muuten tuollaset hyvät ja kaunt ja edustavat työväentalot evät tahdo pysyä pystyssä. Lahtnen huomautt täällä Vaajakosken Työväenyhdstyksestä. Sllä e ole suura tuloja. On valtettavaa, että vakka'se on komea, han uus työväentalo, nn sekään e tule kannattamaan. Ja tämä Könönpellon juttu on samanlanen kun pesula-asa, että se tulee medän eteemme, kun e ole muta kenoja hotaa asaa. A Mnusta ols kovn tovottavaa, että puolueneuvoston jäsenet nyt vhdonkn - stähän on puhuttu monessa puolueneuvoston» kokouksessa - levttäsvät tehokkast stä kästystä, ette ptäs snslmäsest ruveta ajamaan, uskomaan talkooperaatteeseen jne. ja kunnostamaan työväentaloja täten. Nän e vo tehdä

12 se 9 ka a a t: tl muutama harvoja pokkeuksa lukuun ottamatta, jollon vodaan tyytyä avan peneen korjaukseen ja työhön. Jos mennään suurempn työväentalojen korjauksn ja uudstamsn, nn snä täytyy olla se rahapuol nn hyvässä järjest3rksessä, että ptkäks ajaks eteenpän tedetään, että raha-asat järjest3nrät, että ne ovat kunnossa, nn että vodaan korot ja kuoletukset maksaa ja sten saada tulo valmks. Tämä on nn huolestuttava asa, että vakka kunka monta kertaa TK:n ja puoluetomkunnan taholta on varotettu lähtemästä löysn -perusten tällaseen, nn a sekään van näy auttavan. E vo muuta tehdä kun varottaa tämmösstä yrtyksstä. Mnä olen joutunut tämän kysymyksen kohdalla, koska se on nn lähenen - oma lehmä ojassa.- ajattelemaan, mten tässä lopulta käy, enkä ole löytänyt velä anakaan mtään ulospääsyä. Tlannehan on sellanen, että mkään parakktalo e kelpaa, koska sellasta e saa rakentaa. Ja vanha hajoaa päältä pos. Nykysä tarpeta vastaavast emme vo vanhaa taloa ylläptää, joka on rakennettu vuonna 905«Jotakn vakaa tässätäytys keksä, mutta mtä? Eräänä tuollasena hätäkenona mnä sanosn sen, että tällasssa penssä * Ojanen : Maassamme työväentalot ovat ältänsä snä vaheessa, että ne joudutaan uusmaan ja medän puolueemme tomnta tämän vuoks on hyvn vakeassa asemassa ja varsnkn pakallsest tomnta tulee olemaan hyvn vakeaa. Mnäkn tuomtsen sellasen tomnnan, että ryhdytään rakentamaan sellasta taloa, jossa stten evät henskelt kestä. En käyttänyt puheenvuoroa Helsngn Pesula-jutun kohdalla, mutta snäkn on lähdetty rynnstelemään enemmän kun henskelt ovat kestäneet. Sama koskee työväentalojen rakentamsta. Mellä on myös nn vakea tlanne työväentalon kohdalta kun knä olla vo, mutta emme ole pyytäneet keneltäkään shen apua, koska mellä e ole mtään rahotusmahdollsuuksa, ja pääoma ptäs olla 200 mljoonaa markkaa ja ptäs rakentaa kutenkn nr talossa, jossa hukkakuutometren lukumäärä on kovn suur. Talo tuls nn kallks, ettemme mllään vos stä ylläptää. Mnun nähdäksen jokasen työväentalon kohdalla ptää kustannuksllemme olla lähtökohtana tämän, m.llä pystytään stten talo kässsäm- me ptämään.» tapauksssa, kuten varsnkn juur tässä Könönpellon Työväenyhdstyksen tapauksessa, jossa on 3 mljoonasta kysymys, votasn lmesest rahotus saada järjestymään, nmttän arpajasten avulla. Puolue tsekn tarvtsee tetyst varoja, ja se on lman muuta selvää, että se tarvtsee. Mutta san tässä tetää, että eräsn suurn mjoona-arpajäsn etsmällä etsttn er jär- jestöjä, jotka stten saatn ja jotka ovat taloudellsa järjestöjä, jotka muutenkn vovat tomntaansa ylläptää. Mnä esttäsn tässä puolueneuvostollekn sellasen ajatuksen, ekö määrättyjen ajanjaksojen kuluessa votas nän tärkeään tehtävään nätä kenoja hyväks käyttäen järjestää myöskn kappaletta autoja vottona oleva arpajasa, joden arpajasten myynt varmast on taattu, kuten on ollut puolueen arpajastenkn myynt taattua. Tällä tavalla saatasn 2-3 vuoden, vakkapa vden vuodenkn välajon ehkä +-5 Könönpellon suurusta työväentaloa rakennetuks ja nän ss votasn leventää stä vakavaa tlannetta, mkä medän maassamme tällä hetkellä on. Mnusta tuntuu, että tuskn me pystymme, vakka usen vedotaan shen, kunka talkootyöllä tehtn vdenkymmenen vuoden takaset työväentalot, uskon, ette työväentaloja voda enää teh- ' y\ \,. V

13 ; dä talkootyönä, koska vaatmukset ovat avan tosenlaset, vaan varat on otettava jostakn muusta. lmesest ss valtovallan kautta on tähän kysymykseen puututtava. Mkäl shen jotakn kenoja löytyy, se on asa erkseen, enkä mnä osaa stä sanoa. Mutta olettasn, että tätä tetä lmesest jollakn tavalla täytyy tämä asa saada lävtse johonkn ruotsalaseen malln. Klpö : Könönpellon työväentalo-asa on skäl lähenen mnulle, koska olen naapuryhdstyksestä ja sen kunnallsjärjestön puheenjohtaja, jonka alanen tämä yhdstys on. Sehän sa alkunsa soten jälkesenä akana. Het kun tämä yhdstys perustettn, het sen perustamsen jälkeen sellä alko tää ajatus, että snne ptäs, jotta yhdstys vos kunnolla toma, saada oma tomtalo, koska asutusalue, jonka prssä yhdstys tom, on nn paljon syrjässä varsnasesta kauppalan keskustasta, että sllä e ole suurakaan toveta ja mahdollsuuksa tomntaan, elle ole jonknlasta tomtaloa. Mutta toselta puolen näytt kova nnostus H te pääss tuollasta fuskua syntymään, evät ole huomanneet -ja tulleet tarpeeks knnttäneeks huomota shen, vaan snä on käynyt nnkun on käynyt. Tosaalta stä lanaa e saatu akanaan rt sllon kun rahalla ol jotakn arvoa ja jollon ols päästy hyvn rakentamaan. Snä vpy par vuotta, ennenkun lana saatn nostetuks ja päästn stä käyttämään. Kahden vuoden akana sen arvo on laskenut - en osaa sanoa kunka paljon sen arvo on alentunut - mutta jokanen tetää, että kahdessa vuodessa nflaato on tehnyt tehtävänsä ja venyt aka paljon. Vhdon vmen saatn raha rt. Mutta stten kun päästn ja ryhdyttn rakentamaan, nn e velä tedetty, mtenkä se pystytään tällä rahalla edes osttan rakentamaan, mutta stten saatn heman supstetuks stä alkuperästä suunntelmaa ja nythän stä taloa on tehty lähes neljä vuotta. Se on vähän somp kun Varkauden Työväenyhdstyksen talo, jonka ptäs sentään olla suuremp, kun se kerran on Varkauden keskustassa. Talon hotamsessa on ollut akamosa vakeuksa, ja tällasa sekkoja snä nyt on ollut. Yhdstyksellä ol myöskn sellä kylän perukolla tansslava, josta se sa akalalla rahaa. Lava tuott kohtalasest, eräänäkn kesänä yl markkaa. Sen taka tälle yhdstykselle ols hyvn rttänyt, jos se ols saanut jonknmosen heman vaatmattomamman kokouspakan. Ymmärtää, «yhdstyksen jäsenllä olevan. Yhdstyksessä on ollut alussa lähes 00 ja tälläkn hetkellä non jäsentä, mkä määrä on sentään aka paljon, kun ottaa huomoon sen asutul':sen, mkä sellä on. nnostus on ollut kova, mutta jäsenstöllä e ole ollut aavstustakaan stä, mten tällasa taloasota ja suura taloudellsa asota ptäs hotaa. Ja he ovat stten käyttäneet hyväkseen kakka lähtetä, kuten henklötä, jolla on ollut vakutusvaltaa, ja sten saaneet tuon 6 mljoonaa markkaa talonsa rakentamsta varten, kun hellä on ollut se varattu tontt, joka taloa varten on järjest tetty ja joka on melken kun suorana lahjana helle järjestetty. Pt ryhtyä taloa rakentamaan, mutta snä näyttäyty alkuvahessa semmosa tekjötä, että mnä en tedä, mstä se kakk oken on johtunut, mutta ne, joden ols ptänyt valvoa ja takstaa, et mtä sllä 6 mlj. markalla saa. Se ols kentes rttänyt. Mutta täytyy sanoa, että akanaan e stä rahaa saatu ekä asaa oken hodettu. Nyt on tlanne mennyt tähän psteeseen. Ne ovat sellä hyvässä uskossa, että he saavat lanaa lsää. On tehty talkota ja yhdstyksen jäsenet ovat omalla vastulaan ottaneet ykstysä velkeletä panksta ja tämän vuoskauden ajan, vme keväästä lähten ovat olleet melken enemmän kun helvetssä sen talon rakennus jutussa. Ne evät ole tenneet koko vme kesän akana, kun j > l

14 mehä on ollut tössä, vkon lopussa, mllä sas rahat palkko- läst en kokoushuoneen ja talon ollakseen läheskään sllä tasolla hn ja muuhun, ja mnä hmettelen stä, mtenkä he yleensä ovat kun sen ptäs olla tällasella pakkakunnalla. Varkauden työ- voneet selvytyä, mutta joten kuten joka tapauksessa ovat tähän lästen omstama talo ptäs saada korjatulcs ja kunnostetulcs ast selvnneet. Ja kun on selvtty ja tähän taloon on saatu avan lähvuosna semmoseen kuntoon, että se pystyy klpalemaan lanoja kymmensen mljoonaa ja yhdstys on mljoonan verran mak- kauppalan keskustassa oleven tosten talojen kanssa. Ja sen ta- sanut, nn ka snä 3-4 mljoonaa on taloon jo pantu knn. ka, kun Varkaus anto tämän takuustoumulcsen, se on asettanut Jotakn luottoa velä lsäks tlvelkona ym. Talo e tettäväst sellasen ehdon, että se sas knnelanat omaan käyttöönsä ja veläkään ole täysn valms, mutta kylläkn snä kunnossa, että lähvuosen akana rahat votasn käyttää omn tarkotuksn. snä nyt tommaan pääsee, kunhan van muuten asat saatasn No, kun mnä tedän, että puolue on ottanut talon haltuunsa, nn l \ kohdalleen. Tonen asa stten kokonaan on se, mtenkä tämä talo tulee kannattamaan. Sen vo sanoa kaunstelematta, e tarvtse tässä mnun kästyksen on se, että nyt ptäs yrttää hotaa tämä asa eteenpän, sllä elle stä hodeta, nn joka tapauksessa se on puolueelle tappoks ekä tämäkään juttu ole pen taloudellsest. n P c w y t k 0 ruveta juttua ensnkään korstelemaan, että shen menee kyllä ptkä aka, ennen kun tämä talo tulee omlleen ja vo tse kannattaa tsensä. Taloon on suunnttella myöskn elokuvateatter, on stä varten/rakennettu konehuone ja on aketa hankka snne elokuvakone. Mahdollsta on, että tällä tavalla talosta jonkun verran akaa myöten vo vottoakn tulla. Mutta sekn on kyllä hyvn kyseenalasta, sllä Varkaudessa tällä hetkellä tom jo kolme vaknasta elokuvateattera. Sen lsäks on neljäs velä kommunsten talossa, ja kauppalan alueelle tulee kuus sellasta taloa, jossa elokuva näytellään, nn että klpalua sellä tälläkn alalla, kuten kaklla alolla, tlee olemaan (Kokouksesta: - Mutta nnkun täällä on akasemmassa yhteydessä manttu, mtä se stten merktsee aatteellsest, jos tämän yhdstyksen prstä talo menee kässtä pos, hedän vuosen akana tekemä työ hukkaan ja mahdollsest myöskn yhdstyksen jäsenten oma omasuus, kun ne ovat snä knn takauksssa. Jos nämä menevät, nn e tarvtse kuvata sen enempää tässä, sen vo jokanen kästtää, mnkälanen vakutus sllä sllon on puolueen tomnnalle, ja sen jälkeen sen yhdstyksen tomnnalle prssään. Sen taka olsnkn stä meltä, että edelleen ptäs tämä asa hotaa huolmatta stä, että tetenkn puolueella on snä rsknsä ja tapponvaaransa. t. k «P: lö.ooo asukasta;) non asukasta tällä kertaa. Mellä on Varkauden työväenjärjestöjen ja kunnallsjärjestön prssä keskusteltu ja pohdttu tätä juttua, kunka tähän psteeseen on päädytty, Sllä ne varat, mtkä snne on saatu, ols kpeäst ja paljon edullsemmn votu sjottaa, jos Varkauden H 0 Työväenyhdstyksen omstama talo ols kunnostettu ajan vaatmuksa vastaavalle tasolle. Ja mnä sanosn, että Varkauden työ-

15 : T n J - f f f;. r, m ; ï «/ V Uk P M POLTTSES TUNTÜESTA í'l SOSoDEî.o PUOLUE^ECrVOSTON KOKOUKSET.T.F. r îf t lu

16 S s n b ö! Svu c. Kansanvälser>tä tlcr/cgesta Nl:n kct^puoluoon puoluekokous Länsvaltojon polt.\]d:a Pohjo 3m:den a s oma Ssäset järjostexyt Nlsssa Stalnn kuoleman j'akoen l; c Maamne yleopolttsesta kehtyksestä 6 täkauppa Halltusyhtestomnta Porvarllnen opposto % k Rt; o Maatalouspoltkasta Maatalouden vakauttamssopmus 95 Vljan hntakysymys ja vljantuotannon tohoctamnen Maatalouden tuk 2 3 ; ' M Hla s oudun a sutu s t o mnta Maatalouden verotu;.s 3 ll^ r Ml k V. Talouspolttsesta kehtyksestä ' Suhd anno p o t kka Työllsyyspoltkka Kustannuskrs Lv-voro ja korkokysymys Hnta«ja palkkakysymys Devalvont Venttoollsuuden krs V, Verotu.y-- ja muusta fnansspoltkasta Verotuksen keventämnen Valton menojen' ''teurastusohjelma" ^ 2'+ T t lp.! >S

17 Tulonsrrot E2? vcroryhnon osuus kolonasverotuksessa Valton tulojen lsäämnen Budoetn ulkopuolella olevat rahastot Valton rahatalouden todellnen tla V, Teollsuuspoltkasta Teollstamnen V o Sosaalpoltkasta Sarausvalmutus Työakalat Kansaneläks Palkkalldvoet V. Lakestyksstä Verolak Telak 2? m \!!' ' l; H W r a: <.^ V, r ' Lkevahtoverolak ' Kalastuslak 37 ' Pt l X o Osuustomntalak A s unt or a ke nnu stomnta l. Suur-Arava 38 Rakennus- ja asumskustannusten alentams^ mahdollsuudet ^tfh X. Talouspolttnen perusohjelma 39 X Puolueen asema Tavotteet ^7

18 n c» Ka nsa nväl s e s t ä tla ntf: osta Kt aoa fb.-a > Suurvaltan välnen jänntys on valtettavast jatkunut ja ulkonasest samaan suuntaan kun akasemmn tosen maalmansodan jälkeen. Koreassa käydään tosn van pakallsa tasteluja5 mutta sotaa kutenkn Euroopan rta-asat ovat edelleenkn ratkasematta, läh- ja kauko ra ovat lsääntyneden^ molemmnpuolsten sotlaallsten ja polttste:- ä suuntapyrkmysten kohtena, jossa e kahdeta kenoja ekä materaala^ Yhtyneet Kansakunnat-järjestö on myös sälyttänyt asemansa asallsest. ftv penmerktyksellsenä rauhanasan edstäjänä ja kansanvälsten kstakysymysten keskustelufoorumna. Lähemp tarkastelu osottaa kutenkn, että kansanvälseen kehtykseen on varsnkn vme syksystä lähten tullut aneksa, jotka vovat t.lanteeseen huomattavastkn vakuttaa Ne ovat luonteoltaan sjkä polttsa että organsatorsa, mutta ennen kakkea henklökysymyksäe Manttakoon esmerkknä lännen tomenpteet täblokn taloudellseks saartamseks. Esenhovern Korean-veralun seurauksena tapahtunut muukn polttsen ja sotlaallsen tomelasuuden lsäämnen kauko-dässä : 'M lenee merktyksellstä muutenkn kun van vaallupauksen täyttämsen kannalta. Japan on sten USA sn Aasan-poltkassa tullut yhä enemmän etualalle. Puheet tosen rntaman avaamsesta kauko-dässä Korean tlanteen helpottamseks vovat olla pelkkää propagandaa, mutta sellasenakn jo "raskaan tykstön" käyttöä, sllä uutta sotanäyttämöä e avata l-. ' yt', sytyttämättä samalla koko Aasaa tuleen l^^j^^^stolton^kommun^tsen^pu ^2ll l okous syksyllä 9 anto ahetta erttän monpuolselle tlanneharknnalle. Otaksuttn yle sest, että kokouksen tehtävänä ol ollut valmstella maaperää Neuvostolton ja kansanvälsen kommunstsen lkkeen suursuuntaselle polttselle tomnnalle, ehkäpä taktkan muutokselle 30-luvun tapaan. > k

19 - 2 - Puhesta ja julklausumsta e palleakaan vonut päätelläa Kutenkn ol todennäköstä, että ssästä rntamaa koko täblokn prssä lujtettasn, sotlaallsta valmutta tehostettasn ja tastelu kaklcea harhaoppsuutta vastaan tukennettasn^ (Tuohon suuntaan vttaavat keltämättä myös Neuvostoltossa ja kansandemokratossa äskettän suortetut puhdstukset ja "systemaattset" kuolemantapaukset;, Ulkomalla verrataan tlannetta SO-lu^lla tehtyhn puhdstuksn Neuvostoltossa ja pdetään nykysä puhdstuksa lmauksena lsääntyneestä sodan pelosta Neuvostoltossa ja kansandemokratossa,) vsamanakasest kutenkn ylläpdettäsn anakn Neuvostolton ulkopoltkassa teemaa "kahden systeemn" rauhallsen yhtestyön mahdollsuudesta, ts, jatkettasn dplomaattsa ja propagandstsa tomenptetä "rauhanrntamalla". Tämä r kanta e kutenlcaan sulks pos - nän asa ylesest tulkttn - erllssoten mahdollsuuksa perferassa, kuten esm. Koreassa ja Vetnamssa, ta pyrkmystä Läns-Euroopan kommunstpuolueden ta nden johtamen petelkkeden väkvaltasenkn tomnnan tukemseen, jos sten votasn höllentää ennen muuta Englannn ja Ranskan taloudellsta ja sotlaallsta yhtestyötä USA sn kanssa ja ehkästä Läns-Saksan varustau«turaspyrkmykset sekä sälyttää levoton käymstla mulla rntamlla, mten esm, län-dän öljymarkknolla ja Egyptssä sekä Tunsassa, Länsvaltan pyrkmykset dänvastasen saartorenkaan luomseen Aas- fvhtf MR^ ftmf p^b MatM asta Eurooppaan ovat keltämättä anakn muodollsest edstyneet. (Mm, suomalanen tankkalus Vma on saanut tuntea tämän saarron vakutuksen.) tl: - Helmkuun 28 pävänä solmttn Ankarassa Ba^kann^ltto Jugoslavan, Krekan ja Turkn kesken. Tämän tapahtuman merktystä korostaa Jugoslavan kommunstsen dktaattorna marsalkka Tton käynt Englannssa ja hänen omassa maassaan suorttamansa ssäset uudelleenjärjestelyt, jotka ajanoloon vovat asallsestkn vakuttaa skäläsen kommunstsen systeemn luonteeseen.. Läns-Saksa on sosaldemokraatten peräänantamattomasta

20 - 3 - vastustuksesta huolmatta cutenkn lttymässä Euroopan armeja-sopmukseen. Lttopäven enemmstö on ratfonut sopmuksonj joka velvottaa Läns-Saksan asettamaan 2 dvsoonaa maavoma sekä msr- ja lmavoma Euroopan puolustuslton käytettäväks, Ennenkun sopmus saa käytännöllsen merktyksen, on Läns-Saksan lttoneuvoston se kutenkn hyväksyttävä, Koska on vedottu perustuslaktuomostumeen, on senkn ratkasua odotettava. Lsäks tarvtaan talan, Belgan, Hollannn ja Luxemburgn sekä Ranskan sunaus asalle. Varsnkn vmeksmantun maan ratfomspäätöksen saamnen vo vedä vuosa^ Suurvaltan sodan laajan "e kenenkään maan" muodostaa Euroopalle muutonkn enemmän ta vähemmän tuntematon alue "tkevän päämnstern", Mossadeghn, ransta ja dktatuurn srtyneestä Egyptstä Austraalaan ja Knaan. Tastelu taloudellsest takapajusten kansojen sympatosta on valtava. Snä e kahdeta käyttää uskontoa, sotlaallsta apua ja rahaa vakutusvallan saamseks ja lujttamseks. Noden kansojen länsmalle veras vuostuhantnen uskonnollnen ja flosofnen elämänasenne sekä omaperänen kulttuurperntö aheuttaa mtenln sen, että valtablokken parhatenkn suunntellut yrtykset ovat epävarmoja, (lmesest Sosalstsen nternatonaaln vetoomus maalman svstysvaltoden tehokkasta, käytännöllsstä tomenptestä Aasan maden teollstamseks ja auttamseks muutonkn lenee anut suursuuntanen srtomaa- ja valtapoltkasta vapaa pyrkmys antaa todellsta apua Aasan kansolle. Se olskn välttämätöntä maalman rauhottamseks.) Pohjosmaat ovat valtettavast edelleenkn huomon kohteena kansanvälsessä poltkassa. Lentotukkohten avaamnen Atlantn maden lmavomlle Tanskassa on aheuttanut useta nootteja Neuvostolton taholta. Samassa yhteydessä Norja on saanut lukusa varotuksa. Tämä noottenvahto e ole jäänyt tuloksettomaks. Tanskassa on ollut jonkn verran levottomuutta, jota e kokonaan vo vedä TKPsn tllle. Tosaalta Norja f : N'.?!! u \ - Ml; ) t '' r'!l j

21 E' : f t' f - f. vastustanee edelleenkn veraden sotavomen sjottamsta rauhan akana alueelleen. Medän kannaltarmne lentotukkohdat Skandnavan massa ansatsevat melenkntoa saman syyn vuoks kun Läns-Saksan varustautumnerk-n ja lsäks nden sotlaallsen merktyksen arvonnn kannalta. - Ruots on jatkuvast torjunut kakk tarjoukset sotlaallsesta yhtestomnnasta. Dramaattsen käänteen kansanvälsessä poltkassa akaansa Neu- vostolton johtajan, Josef Stalnn_kuolema. Stalnn nmeen on lttynyt sks paljon kansanvälsen kommunsmnj Neuvostolton ja koko maav man hstoraa, että hänen posmenonsa on vakuttanut nn suurest5 kun nykymaalmassa yhden hmsen ruolema sunkn vo melalohn vakuttaa. Maalman lehdstö on jo tehnyt tukuttan olettamuksa seuraukssta e Nhn on tetyst suurpoltkan kannalta ahettakn. Tällä hetkellä on kutenkn mahdotonta antaa tyydyttävä vastauksa. Se, mkä pätee, on tetenkn se tomenptetten sarja, johon Neuvostolton kommunstnen puolue on ryhtynyt Stalnn kuoleman jälkeen. Stä käy lm, että vme syksynä kaksnkertastettua NKPsn keskuskomteaa on jälleen supstettu ja että anakn ulkonasest on valta kesktetty kolmen mehen, Malenkovn, ssäsen turvallsuuden päällkön Berjan ja Stalnn vanhan työtovern, ulkomnster Molotovn käsn. Jonkn verran tämän "trokan" suvereensuutta panee epälemään uutnen, että Malenkov on luopunut NKP s n pääshteern vrasta. Se on jätetty täyttämättä. Shteerstön muodostavat nyt SoDo gnatjev, P.N. Pospelov ja N.N. Shataln vme vuosna nopeast kohonneen N,S. Hrushtsevn johdolla. - Valtakunnan hallnto on muutonkn ernomasest kesktetty. Merkllepantavaa on Voroshlovn sjottamnen uudelleen näkyvälle pakalle Shvernkn tlalle Sosalststen Neuvostotasavaltan lton presdentks, Shvernk on sjotettu ammattjärjestön puheenjohtajaks, jolta pakalta suomalasenkn ammattyhdstysväen tuntema Kusnetsov on saanut komennuksen Pekngn Neuvostolton suurlähet-» S : '. j.r l ' Vh l! f'.( ]!? < f V"'! \ ; f- r ' '

22 f: ; : ' ^ j» ry l \ tlääksl, Sotamnsterön johdossa nähdään marsalkka Bulgannln apuna tunnettu sotasankar, marsalkka ShukoVo On avan lmestä, että Neuvostoltto yksstään jo vallanpermyksen vuoks tarvtsee akaa, Stalnn asema ol symbolnakn neuvostohmsten ja kansandemokratoden slmssä jumalallnen- E ole helppo tehtävä täyttää hänen posmenonsa synnyttämää auktortatvsta aukkoa. Uuden johtajan ta uusen johtajen on stäpats todstettava olevansa posmenneen kaltasa. Aluks se luonnollsest tapahtuu sten^ että johtajat vannovat poltkkansa hänen nmeensä, nnkun Stalnkn ol tehnyt Lennn jälkeen Lennn nmeen«mutta myöhemmn on tetenkn läv; hnnä Kalenkovn - mtä nopeammn, stä paremp - päästävä konmunstses- \ sa herarkassa tunnustettuun johtaja-asemaan. Se nopeus, mllä ssäset järjestelyt Stalnn kuoleman jälkeen tomeenpantn kun myös se ktkattomuus, mllä asa järjesty, osottaa, että anakn ulkonasest tapahtuman kehtys on sujunut lmesest jo akoja stten suunntellun testamentn mukasest. Mtkään tapahtumat l <3 'l: evät myöskään anna tukea olettamukslle, että Neuvostolton ssällä tapahtus mullstuksa Stalnn kuoleman jälkeen, tä-euroopan satellttvaltoden rauhottamnen vo sen sjaan vedä enemmän akaa kun ; Stalnn eläessä. Organsodun opposton puuttuessa sekn lenee kutenkn van ajan kysymys«mao-tse-tungn Knan asema on luonnollsest ' h vahvstunut, mutta ottaen huomoon caan taloudellnen rppuvasuus Neuvostoltosta noden maden välsessä suhteessa tuskn tapahtunee anakaan lähvuosna muutoksa. Muodollsest Mao-tse-tung on vahvstanut tätä kästystä tunnustamalla kreellsest Malenkovn halltuksen. Vme pävnä julksuuteen saatetusta '^parollesta" vo muodostaa jonknlasen kästyksen Neuvostolton tämän hetken ulkopolttssta pyrkmyksstä. Sanomalehdet mantsevat nstä Malenkovn useampaankn otteeseen korostaman rauhallsen yhtestyön kommunststen ja kaptals- 3

23 tsten maden kesken^ Moskovan radon ertysen sovnnollsen sävyn, kenraal Tshukovn ehdotuksen neuvottelusta lentoturvallsuuden varmstamseks Saksassa, Melotovn lupauksen Pohjos-Koreassa vangttujen svlhenklöden vapauttamsesta jne. Nota puheta vo tetyst ptää taktkan lmauksna, mutta edellä vtattuun ylmenokauden tarpeeseen nähden ne tuntuvat hyvn ymmärrettävltä. Sen perusteella näythän Länsvaltan prssä jälleen ahkerast pohdttavan "suurten'* kehtaamsta. JL ^Maamme llespo]j.tts,e ta kehtyksestä Edellä selostetut tapahtumat kansanvälsessä poltkassa evät ole sanottavast valmttaneet Suomen asemaan«eräät tarkkaljat ovat olleet huolssaan stä, että lännen tukentuneen poltkan johdosta myös Suomelan nähden sovellettasn tomenptetä, jotka evät tähänastsessa määrässä huomos erkosasemaamme ja shen perustuva suhtetanme Neuvostoltt oon» On pelätty tämän lmenevän varsnkn kauppaneuvottelussa esm. johtaven länsvaltan kanssa. Vmeks käydyt kauppaneuvottelut Englannn kanssa evät kutenkaan anna tukea tällaslle epälykslle e^. kä muutonkaan ole lmennyt syytä pelätä tuollasta käännettä Suomen ja länsvaltan suhtessa. Luonnollsta on, ette lännessä helpost ymmärretä kakka ntä henouksa ja vvahduksa, jota medän vrallsessakn Venäjän-poltkassamme usen yllättäen esntyy«ylespolttsest ansatsee eräs sekka vakavaa huomota osakseen. Se on kysymys täkauaa^ta» Suomen oma melpde lenee mlte yksmelsest se, että medän on yksnpä jo kotossta systä ylläpdettävä hyvn aktvsta kauppaa varsnkn Neuvostolttoon, mutta myös muhn tä- Euroopan mahn. Ols myös ulkopolttsest melkenpä luonnotonta, jos medän kaupankäyntmme tään ols kovn vaatmatonta, x^eraatteessa e ss ole mtään mustuttamsta laajaks muodostunutta täkauppaa vastaan«kulunut talv, jonka akana on vallnnut medän olosuhtesmme katsoen ^ ^ t!l p.r' lll-l c «^ ' ;» l ' H!

24 "T sangen raskas työttömyysj rttänee myös ofxttamaanj että täkauppa on suurmerktyksellnen myös työllsyystekjänä. Kun emme vo ajatellakaan sotakorvaustomtusten johdosta tuotantokyvyltään 2j5-kertaseks:' nousseen metallteollsuutemme kenotekosta purkamsta, on slle hankttava tlauksa. Ottamalla huomoon tuotantokustannuksemme3 jotka ; esm, juur metallteollsuudessa lenevät monen tarvkkeden kohdalla lähes kolmanneksen korkeammalla kun mussa metalltuotteden ventä harjottavssa massa, on medän anakn tässä vaheessa pyrttävä markknomaan omat tuotteemme muulla kun suoranasest hntaklpaluun perustuvalla tavalla. täkaupan kehtys on prosentuaalsest estettynä sodan jälkeen seuraava. Kauppavahtomme Neuvostolton kanssa ol vuosna 936-^-0 keskmäärn,0 ^ ulkomaankaupastamme kokonasuudessaan. Vapaa kaupankäynt lman sotakorvauksa ol vvo 9^6-50 keskmäärn 2, Vuonna 95 ol vastaava luku 8,0 ja 952, jollon uus 5-vuotskaudeks tehty peruskauppasopmus ol ensmmästä vuotta vomassa, n, Kuluvana vuonna tulee ventmme Neuvostolttoon olemaan 35 mrd, mk, tähän men- t!m ^ \X 'fls ' ^ m nessä sovttu tuontmme 26 mrdo mk, myöhemmn sovttava tuont 5 mrd, mk ja loput kakskantakauppamme ventyljäämästä kompensodaan tuonnlla kansandemokratosta kolmkantakaupan puttessa. Prosentuaalsest. '? tulee kauppamme Neuvostolton kanssa olemaan 26, % kokonaskauppavahdostamme. Sekä vent- että tuontkauppamme täryhmään kuuluven maden kanssa tulee kakkaan olemaan n, hk mrd, mk; tämä merktsee ss melko' tarkast /3 koko kuluvan vuoden arvodusta kauppavahdostamme, Venttarvkkestamme on h^ % metall- ja lavanrakennusteollsuu- den tuotteta ja k2 % puunjalostusteollsuuden tuotteta, Tuontpuolella on huomattava, että Neuvostoltto nyt näden tuontmäären puttessa tuo maahamme mm, kaken tarvtsemamme vljan, sokern ja puuvllan. «

25 L valtaosan lannottestamme, kakk tarvtsemamme rehukakut jne. Edelleen Neuvostoltto täyttää melken kokonaan nestemäsen polttoaneen tarpeemme. Sekä vent- että varsnkn tuonthntamme ovat useden tarvkkeden kohdalla huomattavast maalmanmarkknahntoja korkeampa. Nän mm, sokern tuonthnta on 2,5 dollara tonnlta maalmanmarkknahnnan ^!.. ollessa 95 dollara tonnlta^ Vehnän hnta on 0 dollara tonnlta (maalmanmarkknahnta n, 90 dollara) jne. Kun otamme huomoon halvem- * mat kuljetuskustannukset, päädymme shen, että saamme keskmäärn maksaa ehkä n. 0 % korkeampa hntoja tuonnstamme Neuvostoltosta kun maalmanmarkknoden hntataso edellyttäs. Kauppaan lttyy keltämättä erätä huomattava varjopuola. On tuottanut vakeuksa löytää tarpeeks tuonttarvkketa pettämään suurta ventämme, koska vahdon on pakko perustua kompensaatopohjalle, Neuvostolton maksussa on sattunut vvytyksä, ja tälläkn hetkellä on mellä huomattava saamsa. Sen sjaan tuomstamme tarvkkesta vaadtaan yleensä maksu 3 pävän kuluessa tomtuksesta. Usessa tavaraerssä on sattunut ssästä jakeluamme uhkaava vvytyksä ja tosaalta on esntynyt tapauksa, jossa tomtukset ovat tulleet kahteen kertaan. ä f l Myöskään kansanvälsä laatuvaatmuksa e ole eräden tuonttavararyhmemme suhteen noudatettu. Postvsena e voda myöskään ptää stä, että kauppaneuvottelussa on huomattava osa vahdosta kytketty eräden Neuvostolton omstamen yhtöden tomtuksks, varsnkn kun näden ; fs ' ' g, agenttprovsot ylttävät huomattavast normaaln tason. Kuten edelläsanotusta käy lm, merknnee täkauppamme tuont ja vent V, 953 loppuun mennessä stä, että non kolmannes kaupastamme t» 'l suuntautuu tään. Huomoonottaen kutenkn luontasten venttuottettemme sjotusvakeudet tään, tuonnn ykspuolsuuden, jäätyneden saataven kasvun ja välttämättömyyden sälyttää valntamahdollsuudet kaupankäynns.

26 - 9 - sämme on välttämätöntä ruveta entstä tehokkaammn etsmään markknota sellassta masta, jotka pystyvät ostamaan ennen muuta puunjalostusteollsuutemme tuotteta ja josta me samalla saamme kulutukseen ja tuotantoon välttämättömä tarvkketa, Neuvostolttohan on tse puutavaran alalla yltuotcntomaa, ja on van ajan kysymys, mllon se on saanut tämän alan teollsuutensa nousemaan nn suureks, että pystyy esntymään Kanadan rnnalla pohjosmatten vomakkaana klpaljana maalmanmarkknollao l M V, * ' n: rt M. o m r ' Nykynen dänkauppamme on asallsest ottaen mlte kokonasuudessaan suursuuntasta kompensaatokauppaa. Myymme korken tuotantokustannuksn valmstettuja tuottetamme (metallteollsuus), mutta ostamme samalla maalmanmarkknota (0-5 %) korkeammlla hnnolla. Tällä autetaan tosn työllsyyttämme, mutta hnnanero tulee muodossa ta tosessa t - tavallsen kansan kukkarosta. Jos haluamme elntason nousevan, on medän vakavast pyrttävä markknolle, mssä luontaset tuotteemme vodaan sjottaa kansanvälsest klpalukykysn hntohn. [ Ylespolttnen tlanne on ulkonasest kehttynyt rauhallsest, Hankauskohta on esntynyt usetakn, mutta esm. avomeen halltuskrsn ne evät ole johtaneet. On kutenkn todettava, että halltus^htestomntaa on huomattavast hatannut selven suuntavvojen puute maalaslton taholla ja avan lmenen pyrkmys srtää jopa halltussop- >l mukseen perustuva ratkasuja epämääräseen tulevasuuteen. Sen sjaan ajetaan häkälemättömäst maataloustuottajan hnnankorotusvaatmuksa. Tämä on aheuttanut määrätynlasen varullaanolon ja sellasen avomelsen luottamuksen puutteen, jonka luuls ssältyvän kokoomushalltuksen. " f r! luonteeseen. Syytä on tetyst kakssa halltuspuoluessa ja nden halltusryhmssä. Sosaldemokraattselta kannalta arvostellen lenee kutenkn okeus sanoa, että samalla kun yhtestomnta esm. maalaslton ja ruotsalasen kansanpuolueen halltusryhmen välllä mustuttaa erästä l l '-4

27 . 0 - t >> tunnettua vertausta, jossa pata on tosena ogc^puolena, suhtautuvat nämä molemmat halltusryhmät sosaldemokraattehn kun ottopokaan. Se, ette tlanne ole kehttynyt huonommaks, johtuu van stä, että sosaldemokraatt ovat keltäytyneet ottopojan osasta, mutta ovat sen tostaseks tehneet kohtelaaseen tapaan» lmassa on muutonkn lan paljon medän asemassamme olevan kansanvaltasen maan ssäselle terveydelle hengenvaarallsa baslleja. Avan oken sanotaan, ette savua lman tulta«emme vo keltää, että olemme antaneet aneksa häränsavulleo Mutta se tapa, jolla notlv^rl;:; nen op2.os,to on porvarllsten halltuspuolueden enemmän ta vähemmän salasella saattelulla kantanut uhreja kommunsten parjausalttarlle sosaldemokraatteja vastaan, on saanut saraallosa prtetä. E vo vaata, että esm. kansanpuolueen snslmäset tukjat ymmärtäsvät ylespolttsta vastuutaan; puoluekonestostahan määräävät sekkaljat ja sosodem. puolueesta pos potktut hulttot. Eräät muutkn porvarlls t. set mustamaalaajat lenevät pelssä mukana van vauhdn hurmasta ja halusta maksaa "potut pottuna" sosaldemokraatelle. On kutenkn perusteltua syytä olettaa, että erällä hyvn vakutusvaltaslla pakolla olevlla henklöllä on kauan harkttu suunntelma pyrkä yksnkertasest häpäsemään Sosaldemokraattnen Puolue nn, että sen vakutus votasn, jolle kokonaan elmnoda pos halltusyhtestomnnasta, ana., t, kn rajottaa hyvn vähäseks. Mkä e onnstunut ulkopolttslla kenolla, se ols nyt akaansaatava ssäpolttsta tetä ja mtä alhasmpa kenoja käyttäen. (7 Tämän puolueneuvoston kokouksen asana on osaltaan panna pste tällaslle yrtykslle. Me emme halua tukka porvareden ta kommunsten suta. Ne vovat pestä ntä salaputken, puheden, kajakallöden ja lsenssjuttujen merkessä kunka paljon tahansa, mutta tästä pävästä f l 'f 5 lähten me sanomme kaken sen suhteen, mkä ylttää asallsen arvoste-