paikallaan, että kansalaiset saavat ensiksi määritellä kantansa Hyvät puoluetoverit; Pyydän kiittää puolueneuvoston jäseniä

Transkriptio

1 pakallaan, että kansalaset saavat ensks määrtellä kantansa valton päämestä koskevassa kysymyksessä. Kästeltyään presdentnvaalkysymystä Puolueneuvosto toteaa, että valton päämehen pakalle on saatava mes. Joka presdenttnä kykenee asettumaan puoluekstojen yläpuolelle, joka kykenee palauttamaan valtollseen elämäämme lan ja hyven tapojen kunnotuksen ja joka jo vaaltastelussa saa taakseen valtsjoden enemmstön. Tässä tarkotuksessa Puolueneuvosto hyväksyy yksmelsest Puoluetomkunnan alotteen ja tomenpteet presdentnvaalkysymyksessä ja nmeää entsen okeuskanslern Olav Hongan presdenttehdokkaaks. Vedoten kakken kansanvaltasten pren tukeen Puolueneuvosto valtuuttaa Puoluetomkunnan tomenptesn mahdollsmman laajan kannatuksen saamseks Olav Hongan ehdokkuudelle. Sosaldemokraattsen Puolueen yhtestyötarjous mulle puoluelle koskee van presdentn henklövaala. Mussa asossa puolue sälyttää tsellään - kuten muutkn puolueet - vapaan tomvallan. Omasta puolestaan Sosaldemokraattnen Puolue korostaa sellasen yhteshengen syntymstä, joka parhaalla mahdollsella tavalla edstää pyrkmyksä kansanvallan lujttamseks ja vähävarasen väestön elnehtojen parantamseks. P u h e e n j o h t a j a : On kuultu menettelytapavalokunnan ehdotus julklausumaks. Halutaanko asan johdosta keskustella. Hyvät puoluetovert; Pyydän kttää puolueneuvoston jäsenä ja muta läsnäoljota hyvästä kokouksesta. Tämä kokous on ollut yksmelnen sanan todellsessa merktyksessä, mutta se e sunkaan ole ollut veltto ja saamaton, vaan täällä on seurattu asota knteäst ja käyty nhn tarmolla knn. Olemme joutuneet kästtelemään tämän pävän akana puolueen prjärjestöjen asota, mutta ennen kakkea olemme tämän kokouksen suurena asana päättäneet tulevasuuden kysymyksstä, e anoastaan oman puolueen tulevasuuden kysymyksstä, vaan koko maan tulevasuuden kysymyksstä. Mnun ymmärtääksen tämän kokouksen tarkotuksena on ollut ennen kakkea se, että tekemämme ratkasun avulla sasmme seuraavssa presdentn vaalessa maalle uuden presdentn. Tässä melessä vomme varmastkn jokanen luottavasna lähteä kotkentlle työtämme jatkamaan. On selvää, että edessä olevat ajat evät tule olemaan enempää oman puolueemme kun mudenkaan puolueden kohdalla helppoja, vaan kovan tastelun akaa. Mutta ymmärtääksen puolue on ottanut asenteen, jossa se vo vakuttaa korkealle votollsn päätöksn saakka. Nässä merkessä katson kokouksen päättyneeks. Laulamme kokouksen päätteeks yhtesest Työväen marssn. Kokouksen osanottajat laulovat sesaaltaan Työväen marssn ensmmäsen ja tosen säkestön. Puheenvuoroja e pyydetty# P u h e e n j o h t a j a : Kokous on päättynyt. lf Julklausuma hyväksyttn yksmelsest Kokouksen päättämnen P u h e e n j o h t a j a : Seuraavana asana on kokouksen Merkttn. Kokous päätty kello 5.^0. Kokouksen puolesta: päättämnen. Johannes K o k k a l a n e n

2 Pöytäkrja tarkstettu ja hyväksytty. Valtter Latnen Snkka Lujä )

3 oosaldenokraattsen Puolueneuvoston kokous kello HTY:n talon A-salssa Puolueneuvoston jäsenet Puolueneuvoston ;[)uheen20htaja: Tamo Suontausta f j Helsngn r Häme en_e t e. _p r \J Valtter Latnen J Lemp Lehto J Yrjö Rantala varajäsenet: l / J Antero Nurmnen Aarne Henonen v/ Clav Hakala varajäsenet: ; : Ak Tauno Hetanen Nlo Suomnen j Lala Lesknen ^ Kalle Jyly Aarne Kosknen Pentt Salm Uudemaan _r:.j Snkka Luja ^ ^ Erk Latnen > 3 ^ Laur Palonen j varajäsenet: Krst Tuomnen Vljo vlaln Johannes Rautsala Turun etel_^ L^^k v Johannes Kokkalanen O O Hämeen^poh^.^pr ^ Vljo Rntalayj^^^'^ J Unto Kanerva j Amo Korjus Pekka Peltonen varajäsenet: Hemo Ahonen Mauno Lndholm Hertta Sala Tarmo Harju l,,ä \j Jorna Salo \ Kalle Joknen varajäsenet: Vekko Verho Hekk Munter Kost Paaso J f Kymen ]jr \J Hugo Lndq.vst ^^rasto Mkkola ^ \J Pekka Llkkonen V/ Terttu Pylkkänen V \! Urho Kvelä Satakunnan_pr \ Vhtor Pallla \j Leo Suvanto \] Erkk Saarnen varajäsenet: Paul Lavfo Albert Lehto Eero Oksanen varajäsenet Vekko Sukkola Olav Marttla Vänö Rpatt Katr Lndfors Antt Hekker «!

4 V Paavo lo v/ Jauno Auvnen ) J l { Vaas t e _p r 'N^'Vljo Vuornen varajäsen varajäsenet: Mkko Latnen Kauko Laaksovrta rja Oranen Kokkolan_pr Jaakko Petlä varajäsen: J Julo Lulckarnen \} Aaro Monthan varajäsenet: August Matlanen Yrjö Nurm n Hugo Aro Oulun j r ^ Antero Väyrynen varajäsen: Jarmo Kolh t! Joen^um_pr \/ Eno Romppanen O ^ \J Paavo Trronen J varajäsenet: Jalmar Väsänen Yrjö Vänttnen Vaas an_t._pr \j Felks Lahtnen 'v/ Anselm halanen 3 v' Kalle Helander varajäsenet: Tauno Hennen Eero Tuomaala L Kaj_aann_p r V Arttur Okkonen varajäsen: Vänö Töll Lajen r \J Urho Knuut varajäsen: ^Jlo Saavalanen Ruot^al väenltto ^ Lass Lassla varajäsen: Valdemar Henström lu! Arv Snpaas Í O Vänö Tanner \j Olav Lndblom \ Kaarlo Ptsnk V' Martt Vtanen Puoluetomkunnan jäsenet \J Rafael Paaso O Vekko Helle Vänö Lesknen \J Onn Oksanen vj Ova Kavola xl Vljo Vrtanen V,' Sylv Sltanen \J Lars Lndeman '? } ^ T l

5 Tlntarkaatanen puheenjohtaja; Vänö V. Salovaara ^ Soa^-cen, Nasten Keskuslton edustaja; Soo^-deD, Nuorson Keskuslton edustaja; g03»-dem. Eduskuntaryhmän edustaja; Rafael Paaso Läsnäolo- ja puheokeus; Puolueen vastuunalaset tomtsjat; Valde Nevalanen ^ Aarne Paananen^ Aatto Väyrynen ^ Paul Burman ^ Prtomkunnat; ;)a prshteert; loloncn pr; Ragnar Lönnqvst ^ : Uudenmaan pr; Kauko Tapannen ^ r ) l'unn et. pr; Vekko Hellcren ^ Satakjnnan pr; Vänö Vlponcn ^ länocn et. pr; Pekka Valajärv^- Vljo Salomaa ^ Hämeen pohj. Kjoncn pr; pr; Antt Halme ^ Erkk Kuoppala ^ f ' rkkeln pr; Aaro Aras Kuopon pr; Kejo Sulcs^ Joensuun pr; Kalervo Neglck Jyväskylän pr; Tauno Kähkönen ^ Vaasan et. pr; Eel Lepstö Kokkolan pr; Sulo tola ^ Tom Metsäranta Oulun pr; Erkk Koponen Kajaann pr; Eetu Karjalanen Leev Kovalanen ^ Lapn pr; Euotsalanen Työväenltto; luu Heno Uksla^ Lars Lndeman Turun Sd.Kunnallsjärjestö: Esko Nskanen Tampereen Sd. Kunnallsjärjestö: Martt Huss ^ Lahden Sd. Kunnallsjärjestö; Paul Tornanen^

6 4 - j T Puoluelehten edusta^jat; ^ouoncn Sosaldemokrp.ött: - 2urn Päväleht: - Uu3 Aka: "lulmeen Kanoa: - Kansan leht: - Eteenpän: Kanaan Työ: ^Vapaus: Kansan Voma: ^Pohjanmaan Kansa: ^Pohjolan Työ: Svenska Demokraten: Työväen Sanomalehten Tetotomsto: Sosalstnen Akakausleht: Työväenlehdstö: J { /a - ' ^ ^ V k ^^ //,/JytJU-. c o -y y r. r. / / -. (/ Eno Kalkknen^ A aro Kärldcänen Oll Latnen ^ Eno A. Wuokko ' fl Sos»-dem. Rattusltto: Jaostojen puheen.ohta.at: o ^r 77 u C Kasvatustomkunta: l:aaöeutuvaltuuskunta: Urlelujaosto: Reno Ottnen,^ lmar Lnna^ ftr^r^ Arv Heskanen ^ V /aujt^ / K ]! ;

7 Läsnäolo-okeutta pyytäneet: Santer Saarkv^ (puolueen kunnajäsen) Vhtor Laht^ Arvo Nuoljärv^ ' N Hekk Smonen Yrjö Vrtanen^ / ' Reno Kanerva'vt/v^^Tv Unto Nem Helnä Halava (Puoluetomsto) V Elo lehtnen Martt Vasama^ Vekko Järvnen ytl--^ ^ (Helsngn pr) t Katt Nemnen ^ (Työväen Arksto) f Smo Juntunen/^ rja Lönngren^ Vekko Kaljunen A.O. Tammnen, Kuopo/^tJ^^ (Sosaldemokraatt) (Nasten Vest) Á JC /

8 '- KE RT o M us Suonen Sosaldemokraattsen Puolueen tomnnasta v YLESKATSAUS, Kansanvälnen tlanne H f L- ^ 5 Kansanvälsessä poltkassa alko vuos 96O optmsmn merkessä. Joulukuussa ol päästy sopmukseen dän ja lännen johtomesten huppukokouksen kutsumsesta koolle Parsn toukokuun puolvälssä. Vuoden alkuvkkona Yhdysvaltan presdentt Esenhower suortt laajan kertomatkan Etelä-Amerkassa saaden yleensä suopeahkon vastaanoton. Ranska ol Algeran-poltkassaan saanut vuodelle 96O sekavan pernnön. Tammkuussa puhkes Algerassa uus vallankumousyrtys okestoradkaalen johtamana. Armejan aluks passvnen suhtautumnen synnytt äärokestossa tovekkuutta vallankumouslkkeen tulevasuuteen. Vkon kestänyt barrkaadmellakka tukehtu kutenkn de Gaullen puututtua vomakkaast asoden kulkuun ja vaadttua kapnallsten ehdotonta antautumsta. Tämä tapahtukn ja sen seurauksena myös emämaassa Ranskassa de Gaullen kukstamsta suunntellut ryhmä havats parhammaks luopua akestaan. Keskustelut Ranskan valtontaloutta suunnattomast rasttavan ssällssodan lopettamseks jatkuvat kevään kuluessa halltuksen prssä ja kesäkuussa de Gaulle kutsu Algeran muhammettlasen vapaushalltuksen edustajat Parsn valmstelemaan aseleponeuvotteluja. Neuvottelut kutenkn raukesvat tuloksettomna jo henäkuussa. Sota jatku ja Ranska menett edelleen arvovaltaansa sen johdosta kakkalla maalmassa. n j'lb > Koreassa presdentt Syngman Rheen halltuskaus päätty huhtkuussa yloppladen johtamen mellakoden levttyä suorastaan kansanlkkeeks demokratan palautumsta koskeven vaatmusten toteuttamseks. Maalskuussa pdetyssä presdentnvaalessa - jossa Rheen seltettn vottaneen - todettn runsaast vaalväärennyksä ja tämä ol muodollsena syynä vallankumouksellseen lkehtmseen. Yhdysvallat sanoutu rt akasemmasta yhtestyöstään Rheen kanssa. Presdentn ol erottava ja tomeenpantava parlamenttvaalt, jossa uudeks halltuspuolueeks tulvat akasemmn opposton johdossa olleet demokraatt. Toukokuussa alko Turkssa yloppladen johtamam melenosotusten aalto päämnster Menderesn ssäpoltkkaa vastaan. Demokratan kan- ( t

9 - 2 - nattajat asettvat 'kansallsen ykseyden valokunnan«, joka kenraal Kenal Gurseln johdolla ryhty johtamaan valtakunnan asota demokraattsemnn r.enetelmn, '^Veretön vallankumous'' e johtanut muutoksn m,?.an ulkopoltkassa Alkukesästä Japanssa sosalstnen opposto alott vastalausekampanjan Yhdysvaltan ja Japann turvallsuussopmuksen uudstamsen estämseks. Päämnster Ksh puolestaan asettu vomakkaast kannattamaan turvallsuussopmuksen uudstamsta. Melenosotusten kärk ol kohdstettu myös presdentt Esenhowern Japann suunnteltua veralua vastaan, Kshn ol pakko pyytää veralun srtämstä koken sten arvovaltatappon, mkä johtkn hänen eroonsa. Sjaan tul lberaalsdemokraattnen Hajato kedan halltus. Vuoden merkttävn kansanvälspolttnen krs alko toukokuussa huppukokouksen aattona. Päämnster Hrustshev lmott 5«5* amerkkalasen U-^^-ty^^-ppsen tedustelukoneen tulleen ammutuks alas Neuvostolton alueella jotakn pävä akasemmn. Yhdysvaltojen asenne syytökseen nähden ol vahteleva, mkä pahens tlannetta maan arvovallan sälymsen kannalta. Huppukokouksen alkaessa Parsssa Hrutshev lmott osallstuvansa shen van snä tapauksessa, että Esenhower esttää anteekspyynnön vakolulennon johdosta. Kun anteekspyyntöä e tullut, Hrustshev matkust suuttuneena kotnsa. Kylmän sodan vmat pyyhkvät jälleen yl maapallon. Geneven asestarsuntaneuvottelut savat saman kohtalon kun huppulcokouskn. Kuuban ja Yhdysvaltan vält krstyvät jatkuvast dplomaattsella ja taloudellsella rntamalla. Kuuban päämnster Castro syytt Yhdysvaltoja mperalstsesta poltkasta ja ryhty kansallstamaan amerkkalasta omasuutta Kuubassa. Vastauksena Yhdysvallat rajott sokerntuonba ja muutakn kauppaa Kuubasta, mkä aheutt Kuuballe taloudellsa vakeuksa. Neuvostoltto ja kansandemokratat tulvat apuun antaen taloudellsta tukea Kuuballe er muodossa. Afrkka astu maalmanpoltkan näyttämölle entstä merkttäväm-» mässä osassa. Vuoden 96O akana tsenästy maanosassa setsemäntosta valtota, joden osuus Yhdstyneden Kansakunten prssä esntyvässä vallanjaossa on melkenpä ratkasevaa laatua. Afrkan kysymys johtkn YK;n olemassaolonsa vakempaan krsn ertysest Kongon ssäsen tlanteen synnyttämän selkkauksen kautta. Tammkuussa belgalaset valtaat suostuvat Kongon tsenästymseen sovttua akasemmn el kesäkuun lopussa. tsenästymsen tapahduttua alkovat levottomuudet. Häkälemättömän srtomaapoltkkansa hedelmä nauttmaan joutunut Belga vahvst Kongossa oleva joukkojaan. Päämnster Lumumban ja tsenäsyyttään aja- <!l H

10 3 - van Katangan maakunnan päännster Tshomben kesken synty avon selkkaus Suurvallat puvttuvab peln kcmnunstmaden asettuessa tukemaan Lumunb^a l^.nrvr-^r.tojen tukessa Kongon presdenttä Kasavubua, joka pyrk muodostamaan maasta lttovalton. YK ryhty ylläptämään järjestystä kuohuvc.33a Kongo,^sa. Tlanne ol ajotcaan nn sekava, ette täysn ä varmast votu sanoa, kuka t:-^ a lasca cdujt lallsta halltusvaltaa. l : YK:n ylmä:lrälse&3ä yleskokouksesca synty Konton-kysymyksestä kvas vättely, jonka tuloksena pääshteer Harmarsköd kutenkn sa luottamuslauseen Kongon-pcltkkansa johdosta e Neuvostolton päämnster Hrustshev saapu tje varsnal.so"?n yleskokoukseen saaden monet kommunstmaden päämehstä seuraamaan esmerkkään. Pääshteer Hammarsköld sa osakseen kvasta arvostelua ja sen yhteydessä Hrustshev vaat hänen eroamstaan sekä pääshteern vran muuttamsta kolmen mehen trumvraatks. nähdessään YK:n olemassaolon olevan vakavast uhattuna monet puolueettomat maat srtyvät tukemaan Hammarsköldä ja tämä ratkas kstan pääshteern eduks, Tlanne Kongossa e kutenkaan muuttunut ja maa ol avonen ssällssodan partaalla. Kongolasten johtajen tastelu vallasta jatku samossa merkessä vuoden loppuun saakka. Kommunstblokn prssä Knan ja Neuvostolton välnen deolognen ksta sa yhä selvempä muotoja. Lokakuun vallankumousjuhllle Moskovaan saapuvat Ö maan kommunstpuolueen johtajat omaan huppukokoukseensa, jossa keskesmpänä asana olvat juur deologset ermelsyydet. Lähec! puoltosta kuukautta kestänyt kokous päätty Neuvostolton kannan vottoon. Kokouksesta annettn non sanaa kästtävä julkz.ausuma, jossa luonnehdttn kansanvälsen kommunsmn tomntaohjelma lähvuosks. Vapassa demokratossa evät komraunstt lsänneet vomaansa. Ylesenä suuntauksena ol sosaldemokraattsten puolueden menestys. Ruotsn ja Tanskan eduskuntavaalessa sosaldemokraattset halltuspuolueet lsäsvät kannatustaan ja edustajapakkojaan. Marraskuussa kohdstu maalman huomo Yhdysvaltohn, jonka presdentnvaalen tuloksen katsottn vakuttavan suorastaan ratkasevast kansanvälsen tlanteen kehttymseen tulevasuudessa. Republkaansen varapresdentt Nxonn ja nuoren demokraatn Kennedyn välnen vaaltastelu sa laajemmat muodot kun mtä cl nähty mssään akasemmssa vaalessa. Esenhow9rn epäonnstuneen ulkopoltkan rastus kotu kohtalokkaaks Nxonlle ja Kennedy selvyty vottajana. Ylenen melpde katso Kennedyn voton merktsnvän tovon syntymstä maalmaan ja vuodon vmesnä vkkona dkn nähtävssä selvä merkkejä kylmän sodan lmaprn lämpenemsestä.

11 ^ ^ ' - Z. Pohjosmanen yhtestyö Vuoden 96O akana västyvät pohjosnarkknota koskevat suunntelmat lopullsest suurempen markknasuunntelnen teltä. Käv lme- seks, että EFTAan lttyneden pohjosmaden melenknto ol suunnattu tämän markkna-alueen ongelmn. Pohjosmaden pysyvä mnsterkomtea % Sll taloudellsta yhtestyötä varten kokoontu vasta toukokuussa 96O löytämättä velä pysyvää perustaa, mlle pohjosmaden välnen taloudellnen yhtestyö ols rakennettava pohjosmarkknasuunntelman rauettua. Epälemättä Suomen halltuksen EFTAa kohtaan osottama melenknto ja tämän johdosta käydyt neuvottelut sopvan muodon löytämseks Suomen lttymselle tähän markkna-alueeseen stovat snä määrn sekä Suomen että muden pohjosmaden kauppamnstereden ja vrkamesten vomat, ette akaa ja työvomaa votu uhrata tosarvoslta näyttäven suunntelmen tutkmseen. Yhtesen pohjosmasen lnjan löytämnen vastapanoks suurten kauppakunppanetten vakutusvallalle osottautu vakeaks. Varsnkn maataloustuotteden markknont on erttän vakeast ratkastavssa ja muodostaa Tanskan kohdalta ensarvosen tärkeän ongelman. EFTA-kysymyksen valkenemnen Suomen kohdalta vuoden 96O lopulla herätt uusa toveta tvmmästä pohjosmasesta yhtestyöstä ja korostettn mahdollsuuksa, jotka avautusvat pohjosmaden välselle yhtestyölle EFTAn puttessa. lman elnkenoelämän taholta tuleva alotteta on kutenkn valtovallan tomenpten vakeata tehokkaast parantaa yhtestyömahdollsuuksa. Erällä alolla vuonna 96O akaansaatua tuotantoyhtestyötä esm. Valmetn ja ruotsalasen Asea-yhtön välllä on pohjosmaselta! kannalta tervehdttävä tyydytyksellä. Pohjosmarkknasuunntelman raukeamnen herätt odotetust Pohjosmaden neuvostoon kohdstettua krpeätä arvostelua. Epäonnstumnen luettn neuvoston syyks stä huolmatta, ettevät asanoraaset halltukset olleet olleet valmt polttsten päätösten tekoon. Neuvoston stunnossa henäkuussa 96O käytn ajottan kvastakn keskustelua neuvoston asemasta. Arvostelu kohdstu sekä neuvostoon kokonasuudessaan että halltuksn, jota vmeks manttuja syytettn passvsesta suhtautumsesta neuvoston työhön. Neuvoston stunnossa päätettn pohjosmaden päämnstereden ja neuvoston puheenjohtajston yhtesestä kokouksestä, mkä kokous pdettnkn Harpsundssa Ruotsssa lokakuun 6-7 pävnä 96O. Suomea edustvat kokouksessa puhemes Fagerholm ja päämnster Sukselanen. Kokouksen tuloksena ol neuvoston aseman vahvstumnen ja sen keske sen nerktyksen tunnustamnen myös halltusten taholta. Mm. Suomessa toteutettn osttan jo ennen kokousta erätä uudstuksa organsaaton

12 l alalla, rrj.tkä tomenpteet olvat onaan tehostamaan yhtestj^ösuunntelnen kästtelyä mnsterössä ja keskusvrastossa. Epäleraättä neuvoston aseman vahvstumsesta on ollut hyötyä Suomelle, jolle neuvoston merktyksen vähenemnen ols vastaavast ollut vakava takasku. Vuoden 96O akana vrellä olevsta musta yhtestyösuunntelmsta manttakoon Krkkonemen tehdashanke, joka vuoden loppuun mennessä näytt saaneen vrallsta kannatusta sekä Norjassa että Suomessa molempen matten parlamentten myönnettyä varoja tehtaan perustamsta koskeven suunntelmen toteuttamseen, Suomessa tosn raaka-aneen saanta koskevn varauksn. Kolmen pohjosmaan välnen yhtestyö maden pohjosmmlla aluella on vakntunut lkennokysymysten osalta ekä teyhteyksä enää rakenneta huomomatta naapurmadenkn etuja. Kautokenon ja Enontekön välsen ten valmstumnen srty vuoteen 96. Pakallsen asujamston elnehtojen ja olojen parantamseen tähtäävät myös ne tomenpteet, joj.hn on ryhdytty lääkntähuollon alalla rajaseudulla. Tätä yhtestomntaa koskeva lakestys annettn Eduskunnalle joulukuussa 96O. Tornon järven vesvarojen hyvf-kskäyttöä koskeva selvtyksä jatkettn vuonna 9^0. Yhtesen lnjan löytämnen kansanvälsen työjärjestön samapalkkasuutta koskevan sopmuksen ratfontkysymyksessä e osottautunut mahdollseks, mutta on lmestä, että kysymyksen kästtely yhtespohjosmasella tasolla on ollut omaan vemään asaa eteenpän myös Suomessa. l l ' y 3. Ssäpoltkka Vuoden 96C ssäpoltkka d maalaslttolasen vähemmstöhalltuksen poltkkaa. Jo edellsen vuoden alkupuolella muodostettu Sukselasen halltus ol lmotettu van tlapäsratkasuks. Se muodostu kutenkn odotettua ptkäkäsemmäks^ mutta samalla myös selväst epäparlamentaarseks. Halltus e ptannut eduskunnassa kärsmstään tapposta, jotka normaalolossa ols lman muuta tulkttu epäluottamuslauseks. Vuoden 959 kokemukssta tedettn, etto tasavallan presdentt * suostus nmttämään sellasta enemmstöhalltusta, jonka ulkopuolelle jäsvät SKDL:n ja "aos.-dem. opposton*^ eduskuntaryhmät. Maalasltto tapu presdentn kantaan sekä sulk omasta puolestaan mahdollsuudet laajemmalle pohjalle rakentuvan vähemmstöhalltuksen akaansaamseks. Wan synty yhden puolueen halltusmonopol. ) 3

13 MUttl^ Näytt selvältä, että halltulcsen kaatumnen ols merknnyt van uut~a samantapastr. halltusta. Tosaalta myös huol EFTA^-kysymyksen hotarj-sesta sto vastuuntuntosa oppostopuolueta. Ne evät tahtoneet rh3uttaa halltuskrsä kesken tärkeden neuvottelujen. Tämä tedettn myös maalasltossa, joka käytt eräden oppostopuolueden vastuuntuntoa häkälemättä hyväkseen. Sosaldemokraattnen Puolue ol jatkuvast syrjtyssä asemassa. Falltusmonopol:a ptävä maalasltto vaat puolueeltamme yhtestyön lunnaks -'erätä edellytyksä*'r Nllä tarkotettn lähnnä stä, että puolueen johto ols vahdettava r.aalasltcc;a tyydyttäväks. Tämä maalaslton panostus ol tarkotettu hupentumaan keväällä pdetyn Sosaldenokraattsan Puolueen puoluekokouksen akohn«kun tämä maalaslttolas-smoslanen tavote jt saavuttamatta, jatkuvat puolueemme ja r.aala s lton suhteet edelleenkn kylmäkskosna ja valla luottamuksen he nke ä e Kertomusvuoden alussa kä^^tn maalaslton a sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän kosken vkkokaupalla näennäsä neuvotteluja halltuspcljar enta^^^r.ejjta. Nssä e päästy ptemmälle kun neuvotteluun s.ltä^ oä ols neuvoteltava. Helmkuun 3. pävänä puoluetomkunta suos-ttlj. näd':n tu?.oks3ttomen neuvottelujen lopettamsta, mkä pan cen jälkeen tapahtukn«puolue ol jatkuvast eduskunnan hajottamsen ja uusen vaalen kannalla.. Tasavallan presdentt torju tämän ajatuksen vuoden 959 valtopäven päättäjäspuheessaan, kuten hän on tehnyt myöhemmnkn. Sama torjuva ka"ta ol eduskunnan plevällä ''kansanrntamaenemmstöllä^s r.aalasltolla, lommunstella ja smoslaslla. Tämä käv lm sllon, kun eduskunnassa budjettkästtelyn yhteydessä äänestettn uusa vaaleja vaatvasta sossldonokraatten ponnesta. Vuoden loppuun tultaessa ajatus uussta vaalesta alko jo menettää merktystään. Jäljellä ol enää yks stuntokaus, jenka kudu-^^ssa ol suortettava myös tasavallan presdentn vaal. Velä vugd'^nvahteen jälkeen, uusen valtopäven alkaessa, sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän lähetystö käv kutenkn tasavallan presdentn luona tedustelemassa hänen lopullsta kantaansa uusn vaalehn, Vastaus ol selvän keltenen. Kerto.-usvuoden akana halltukselle tehtn van yks välkysymys Se tul. &o;:^ald"mokraatts9lta ryhmältä 3-5. ja kosk valtonrautateden tlaa. Välkysymykcan ta"^ko.t'l<sena ol raada akaan asallnen keskurtelu rautate.lr.toksessa havatusta epäkohdsta sekä eduskunnan päätösten '' asl'r\sesta n^enettelystä. Halltuspuolue kutenkn muutt keskustelun polttseks. m

14 - 7 - ; t? Maalasltto ol ptkn kevättä tehnyt epävrallsa tunnusteluja halltuskysymyksessä nuden porvarllsten ryhmen sekä smoslasten taholla. Porvarllsn ryhmn pän pdettn syöttnä EFTA-kysymystä, Smoslaslle rtt lupaus halltukseen pääsystä. Maalaslton.ja tasavallan presdentn taholta annettn ymmärtää, että EFTA-kysymys ratkeas suotusast van enenmstöhalltul<sen avulla. Enemrastöhalltus puolestaan ol kuulemma mahdollnen van sltä pohjalta, että smoslaset sasvat /3 Vnsternpakosta. Maalaslton ehdotuksena ol sellanen enemmstöhalltus, jossa pakat jakautusvat 5+5-^5 maalaslton, muden porvarllsten puolueden sekä smoslasten kesken. Kokoomus ols saanut 3 pakkaa ja kansanpuolueet kumpkn yhden. Ruotsalaselle kansanpuolueelle asetettn lsäks erkosehto. Sen tul mehttää pakkansa '^naatalousmelellä"'. Sellaseks kelpas maalasltolle neuvottelujen loppuvaheessa van edustaja Korsbäck, mes, jonka arvellaan edellsssä presdentn vmlessa äänellään ratkasseen vaaln Kekkosen hyväks. Sosaldemokraattehn pän tehtn maalaslton kanta täysn selväks välkysymyskeskustelun yhteydessä. Ryhmän puheenjohtaja Eskola sano ryhmänsä kannanottona, että "nn kauan kun sosaldemokraattsen puoluekokouksen oleellsmmat ratkasut ovat hedän poltkkansa ohjeena, e halltusyhtestyö puoluettemme kesken ole mahdollsta". Avomest lmastuna tarkotuksena ol syrjäyttää Sosaldemokraattnen Puolue porvarllsten ryhmen sekä smoslasten yhtestomnnan avulla. Välkys3^nyskeskustelun päätteeks maalasltto muden porvarllsten puolueden sekä smoslasten tukemana taktko äänestyksessä vottoon edustaja Vrolasen ponnen, jossa eduskunta pt tovottavana, että 'V.aahan saatasn vpymättä muodostetuks eduskunnan enemmstöön nojaava halltus...'' Välkysymysäänestyksen jälkeen halltusneuvottelut muuttuvat vrallsks. Samalla ne savat vastaansa ankaran julksen arvostelun. Ylesen melpteen selvä enemmstö tuomts kaavalut luonnottomna. Muodollsest hanke kaatu ruotsalasen kansanpuolueen vastarntaan, mutta myöhemmn lmen, ette myöskään kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmstö hyväksynyt hanketta. Porvaresta van kansanpuolue ol valms tukemaan maalaslttoa. Syyskesällä maalasltto "tunnustel'^ jälleen halltuspohjan laajentamsmahdollsuutta. Yrtys ol epävrallnen ja tettäväst sen tavotteeks lmotettn kakken porvarllsten puoluetten muodostama vähemmstöhalltus. Tämäkn yrtys kuvu kokoon. Ennenakaset vaalt näyttvät mahdollslta ekä kokoomuksen ja ruotsalasten taholla katsottu v- '

15 . ö - l saaks lähteä pakkalenaan maalaslton huonoa manetta. Arvata saattaa, että raalasltto puolestaan pyrk tällä operaatollaan skemään klaa demokraattsten oppostopuolueden rntamaan. Yksnään halltsemnen alko osottautu kusallseks maalasltolle. Syksyn suurn tapaus poltkassa cl kunnallsvaalt. Ntä on selostettu erkseen tämän tomntakertomuksen asanomasessa kohdassa. Vaalen tulos osott, että maalaslton K-lnjalla ja sen kansanrntamabloklla tuls olemaan vakeuksa sälyttääkseen valtansa myös uudessa eduskunnassa. Lähnnä pentalonpokan puolue aheutt maalasltolle selvän vaaltappon. Kommunsten saamaa tulosta vodaan tuskn tulkta etenemseks edellsn valtollsn vaalehn verrattuna, vakka he pakkasvatkn v. 956 kärsmään tappota. Smoslasten el TPSL:n vähänen kannatus, 3,4 % äänstä, näytt olevan todellnen pettymys maalaslton K-lnjalle, joka on rakentanut hedän varaansa paljon tulevasuudentoveta. Maalaslton lehdstö näk paljon vavaa selttääkseen smoslasten hekon vaaltuloksen parhan pän. Mulle porvarpuoluelle käv puolestaan selväks, mten pentä ryhmää maalasltto ol kauptellut koko vasemtston edustajaks kevätkesällä kaavaltuun ''EFTA-halltukseen". Sosaldemokraattnen Puolue e kyennyt sälyttämään kunnallsvaalessa vuonna 956 hankttuja asema. Olosuhtesn katsoen vaalen tulosta voaaan kutenkn ptää hyvänä. Puolueemme sa ääntä vähemmän kun SKDL, jolla nykysessä eduskunnassa on 3 pakkaa enemmän kun mellä. Smoslasuuden aheuttamat tappot on jo pertty suurmmalta osalta takasn ja kehtyksen suunta on jatkuvast ollut rohkaseva. Kertomusvuoden ssäpoltkka on kakessa pokkeuksellsuudessaan ollut rakenteeltaan suoravvanen. Eduskunnan vajaa neljännes on hallnnut maata ylmelsyydellä, johon e normaalolossa edes enemmstöhalltuksella ols varaa. EFTA-neuvottelussa, tärkeden lansäädäntökyst^mysten valmstelussa ja korkemmssa vrkanmtyksssä on osotettu vertaansa hakevaa häkälemättömyyttä opposton näkökantoja kohtaan. Tämä poltkka on ollut mahdollsta van tasavallan presdentn tuen ja opposton hajanasuuden ansosta. Eduskunnallsesta oppostosta ovat SKDL:n 50 ja smonstryhmän 4 edustajaa muodostaneet halltusjärjestelmän plevän tukryhmän, jota yhdstää pyrkmys syrjäyttää Sosaldemokraattnen Puolue kakesta vakutusvallasta. Sosaldemokraattsen Puolueen poltkan on sanellut pernne sekä kertomusvuonna pdetyn puoluekokouksen päätökset. Puolue e ole nytkään vonut a.lstua harvanvaltasuuteen ja epäparlamentaarseen menoon. Se l T jf *. m b ' X

16 = t -9 r, on koko ajan pyrknyt terästämään oppostoasennettaan sekä 030:'.+:c:jnrn vallnneen halltussuunnan aheuttamat vahngot. Eduskuntatyössä puol,:; on etsnyt toteuttamskelposa ratkasuja välttämättömlle aocarll.o:..!.«le ja taloudellslle uudstukslle. Tuloksena onkn ollut joukko meklv. tävä saavutuksa, jotka lmenevät eduskuntaryhmän tomntakertomtv..c rcc. Ertysest on uanttava vuoslomalan ja kansaneläkelan sekä työllsyyslan ja työttömyysvakuutuksen toteuttamnen. uudstamnen Porvarllset oppostopuolueet ovat tavollensa uskollsna ervtyneet alahtelev^.st myös parlamentarsmn peruskysymyksssä. nden prssä on esntynyt elementtejä:, Kakkon jotka ovat valmt kä^^-mään hetken edulla kauppaa myös peraatekysymyksstä. Tämä käv ertysen selväst eslle kevätkesässsä halltusneuvottelussa, jollon nämä prt olvat EFTA:n nmssä valmt menemään luonnottomaan halltusratkasuun, Akakrjohn on syytä merktä, että ruotsalanen kansanpuolue tuollon osott muhn porvarllsn puoluesn 'verrattuna pokkeul:sellsta ryhdkkyyttä. Ka].t usta on suosnut harvnasen hyvä talouskon junktuur. ansosta on tostaseks vältetty suurtyöttömyys sekä Sen valtontalouden kassakrs. Varsnanen talouspoltkka on kutenkn jäänyt hotamatta. Teollstamnen ja suurten käluokken ammattkasvatus sekä työhön sjottamnen ovat jääneet tlapäsratkasujen varaan ta kokonaan valle ratkasuja. Maatalouden ongelmen ratkasuestykset makasvat edellsen hällbuksen nmttämässä komteassa ja suunntelma EFTA-sopmuksen vaatmsta tomenptestä tuotantomme klpalukyvyn lsäämseks varjeltn halltuksen suurna salasuuksna. yhä Halltukselta on tyystn puuttunut ote julkseen melpteeseen sekä pyrkmykseen saada er kansalasryhmät yhtestyöhön. Se on yrttä-, nyt etcä tselleem tukea esntymällä ulkopolttsest - Neuvostolttoon pän - korvaamattomana. Tosaalta se on koettanut asemaansa hajottamalla vastassaan ollutta demokraattsten oppostota. Molempen pyrkmysten osalta se on saanut vastaansa vahvstaa puolueden erttän vomakkaan kannala-cmelpteen, jonka ensmmäsenä purkautusmstenä nähcänee tjlevat "-.asavallan presdentn 4.. Taloudellnen kehtys vaalt, Vuodan 96O akana taloudellnen noususuhdanteemme edelleen vomstu. Tämä johtu ennen kakkea vennn suotusasta kehtyksestä sekä yk stysen nvestonttomnnan vlkkaudesta kotmaassa. Tuotannollccn tomnnan laajentumnen Läns-Euroopan massa ol tärkempänä syynä ventmme määrällseen kasvuun» Vent muodostu non 6 % suuremmaks E f f -. m V

17 f kun 959 ja samalla myös venthnnat osottvat nousua. Kotmanen nvestonttomnta laajen puolestaan 5 % kulutuksen lsäyksen ollessa 7 Kokonastuotejnon arvodaan kasvaneen träärältään 6 H5.ntatason kohoamsen vuoks läys nmellstulosr.a ol suuremp el 3 Vuoden jälkpuolskolla nousukaus alko tärkemmssä läntsssä ostomassamme jo huomattavast hdastua. Tämä lmen myös mollä, sllä kahden vmesen vuosneljänneksen akana tuotannon taso yltt vuotta akasemman van 6 Elnkonottan tarkasteltuna tuotannon lsäys on suurn metsätaloudessa;. 5 Tämä t^^los saavutettn stä huolmatta, että kesällä z nyksyllä 96O hakkuut pääsvät alkamaan tavallsta htaammn työvoman puutteen ja epäedullsten sääsuhteden vuoks. Teollsuudessa tuotannon näärällnen lsäys ol % ja lähes sama tulos saavutettn myös talonrakennustomnnassa, lkenteessä ja tukkukaupassa. Keskmäärästä enemmän tuotanto laajentu puunjalostusteollsuudessa sekä nvestonttavarota tuottavassa metallteollsuudessa. Kulutustavaroden kotmanen tuotanto ja vähttäskauppa ovat sen sjaan seuranneet kulutuskysynnän edellä manttua kehtystä. Työllsyystlanteen parantuessa julksen sektorn rahottamaa maa- ja vesrakennustomntaa votn edellsestä vuodesta vähentää«tämä suotusa kehtys lmen myös työllsyystlanteen parantumsena. Kokonastyöllsyyden arvodaan kasvaneen yl 3 % ja palkansaajen osalta vastaava luku cl 4 %,> Enten työvoman m^äärä kasvo teollsuudessa, talonrakennustom:^nnassa> metsätaloudcsa ja lkenteessä. Nnpä teollsuuden työ^-oma ol vuoden 96O lopussa henklöä suuremp kun sen alunsa. Työttömy^/skortstöhn merkttyjen henklöden luku ol vuoden alkaessa 54^900, josta täysn työtä valla 7 Maalskuussa kortstohn merkttyjen luku ol korkemmllaan , mutta työtä valla oleven osuus ol jo supstunut«alkukesästä kortstot votn täysn oul>jr'.., ""^uden käytännön mukaan nhn" merktään nykysn van ne henklöt, jota e ole votu sjottaa työhön tetyn srtymäkauden jälkeen^ M npä vuoden lopussa kortstossa olkn van par sataa henklöä. Vrallsten tlastojen mukaan työttömen määrä ol vuonna 959 non 2.3 % ja vme vuonna.6 % koko työvomasta«hntatason keskmääränen kohoamnen ol vuodesta 959 tuotantokustannnsh5.ntojen mukaan 5 Tukkuhntandeks ja kuluttajan hntandeks, kohosvat molemmat joulukuusta 959 seuraavan vuoden joulukuuhun 3 %. Edellses?.'-! huomattakn nousu tapahtu metsäoaloustuottessa ja ss kantohntojen nousun vuoks. Kulutte.jan hntandeksssä'suurn kohoamnen ol -.oceta.vssa ravnto- ja vuokramenojen osc.ltao Palkansaajen nmel-?a

18 'm - V; - - lnen ansotaso osott vuodesta nousua keskmäärn 5 Nousu ol sama myös joulukuusta 959 joulukuuhun 96O. Reaalansot kohosvat taavast 2-3 % Kuluvan vuoden ensmmäsen neljänneksen akana vuotta akasemp taso yltettn lähes saman verran kun vme vuoden jälkpuolskollakn. Taloudellsen aktvteetn hdastumnen tärkemmssä läntsssä ostomassamme rajottaa ertysest puutavaran ventmahdollsuukse:' ja tämä tulee varmaan hejastumaan myös kotmasen nvestonttomnnan hdastumsena. Paperteol.'ruuden tuotteden kysynnässä odotetaan edelleen lsäystä ja tehtyjen sopmusten vuoks vent täryhmän mahn tulee myös laajenturraan. Kur. otetaan huomoon myös eräät muut odotettavssa olevat muutokset kysynnän rakenteessa, votaneen nousukauden odottaa jatkuvan kuluvana vuorna, mutta huomattavast hdastuneena. Valtontaloudessa ncvsusuhdanne joht tulojen automsttseen lsään-, tymseen, samalla kun monet menoerät supstuvat. Ntä mahdollsuuksa, jota nousukaus ols tarjonnut verotuksen uudstamseen ja muhn vastaavanlasn perusuo'jaksn, e käytetty hyväks. Myös kansanvälsen klpaluky'j-"^e turvaamseen pyrkvän EFTA-sopmuksen solmmnen vvästy J^ täten välttämätön rnukautumsprosess e päässyt alkamaan nousua- Kauden akana, jollon taloudellset vakeudet ovat penmmllään. Hntatason kohoamsen estämseks Suomen Pankk pyrk jatkuvast krstämään rahalatosten luotonantcmahdollsuuksa. Sen sjaan halltus e kuluneen vuoden puolella katsonut aheellseks ryhtyä tomenptesn hntojen nousun estämseks. Vuoden 96 alusta työehtosopmulcsssa korotettn palkkoja arkpyhäkorvaukset huomoon ottaen % ja vuoden 962 alusta vastaava korotus tulee olemaan 3.5 %. Kun otetaan huomoon tuottavuuden nousu, palkkojen korotukset evät tule aheuttamaan panetta hntatason vakavuutta vastaan. [' l F m. ^SStk^-

19 e PUOLUEEN PÄÄTÄNTÄVALTA- JA TOMEENPAt OELMET. puoluekokous Vuoden 957 ylmääräsessä puoluekokouksessa pdettäväks määrätty sääntömääränen puoluekokous kutsuttn koolle Helsnkn huhtkuun 6. päväks 960 ja pdettn Helsngn Työväentalossa sanottuna ja kahtena stä seuraavana pävänä. Kokous ol järjestyksessä puolueen XXV puoluekokous. Puoluekokouksen antaman julklausuman ohella, jossa puolueen suhtautumnen ajankohtaseen tlanteeseen sekä maamme uko- ja ssäpoltkan keskesmpn tavottesn pyrttn tuomaan mahdollsmman selkeäst ja realstsest eslle, kokouksen päätöksstä olvat tärkemmät puolueen talous- ja sosaalpolttsen ohjelman hyväksymnen 960-ukua varten, vastasen maaspututyön pohjaks tarkotetun uuden, yhtenäsen maaseutuohjelman hyväksymnen puolueelle sekä puolueen uusen sääntöjen ja sen alajärjestöjen uusen mallsääntöjen hyväksymnen ja vahvstamnen. Puolueen uudet säännöt, joden mukaan puoluetomkunnan jäsenluku lask kahteentosta ja puolueneuvostolle valttn oma puheenjohtajansa, lmotettn yhdstysrekstern het puoluekokouksen jälkeen. Kokouksesta laadttu pöytäkrja varustettn Vänö Tannern kuvalla ja julkastn hänen ÖO-vuotspävänsä aattona maalskuussa 96. Puoluekokoukseen osallstu 66 äänvaltasta puoluekokousedustajaa. Kokouksen vrkaljona tomvat: puheenjohtajna Vänö Tanner, Antt J. Kosonen, Vhtor Fallla ja Uno Nurmnen cekä shteerenä Aatto Väyrynen, Oll Latnen ja Aaro Kärkkänen. Uuden puolueneuvoston jäsenä valttaessa noudatettn puolueen uusen sääntöjen määräyksä, joden mukaan puolueneuvostoon kuuluu puoluekokouksen erkseen valtseman puheenjohtajan lsäks puoluekokouksen prjärjestöjen kokousten esttämstä ehdokkasta valtsemat jäsenet, yks varsnanen ja yks varajäsen kultakn prn puolueosastojen yhteenlasketun jäsenmäärän alkavalta 500-luvulta, ekä ykskään puoluetomkunnan jäsen vo toma jäsenenä puolueneuvostossa. Puolueneuvoston puheenjohtajaks valttn tohtor Tauno Suontausta. Pren asettamsta ehdokkasta valttuja jäsenä tul puolueneuvostoon tänä puoluekokouskautena kuulumaan 3Ö varsnasta ja 3Ö varajäsentä (varajäsenet kakk varsnasten jäsenten henklökohtasa varamehä). Puolueneuvoston jäsenstä on ruotsnkelsten edustaja yks varsnanen ja yks varajäsen. Uus puoluetomkunta kästtää van 2 jäsentä, puheenjohtaja ja puolueshteer hehn luettuna. Puoluetomkunnan puheenjohtajaks valttn äänestyksen jälkeen suurella äänten enemmstöllä entnen puheenjohtaja, tohtor Vänö Tanner, Vastaehdokkaana vaalssa ol päätomtta-

20 - 3 - ja Rafael Paaso. Puolueshteerks valttn yksmelsest entnen puolueshteer, master Kaarlo Ptsnk. Uuden puoluetomkunnan muut jäsenet käyvät selvlle jäljempää kohdasta ''Puoluetomkunta^^. Puolueneuvosto PuolueneuvcFton sääntömääränen kokous pdettn kertomusvuonna puoluekokouksen valmstelun merkessä 2?. pävänä helmkuuta. Uudessa kokoonpanossaan puolueneuvosto e kokoontunut vuoden 96O akana. t-- 3. Puoluetomkunta Puoluetomkunnan kokoonpano ol puoluekokoukseen saakka seuraava: puheenjohtaja Vänö Tanner, varapuheenjohtaja Olav Lndblom, varapuheenjohtaja Onn Hltunen, puolueshteer Kaarlo Ptsnk ja muut varsnaset jäsenet Vänö Lesknen, Gunnar Henrksson, Rafael Paaso, Martt Vtanen, Yrjö Rantala, Meer Kalavanen, Ova Kavola, Eetu Karjalanen, Vekko Helle, Sylv Sltanen ja Onn Oksanen, sekä varajäsenet Erkk Kuoppala, Erkk Saarnen, Paavo Snkka, Valtter Latnen, Sulo Mannnen, Lerp Lehto, Tyyne Paasvuor, Yrjö Hätnen, Vekko Sukkola ja Eno Sr^n, Puoluekokouksessa valttuun uuteen puoluetomkuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Vänö Tanner, varapuheenjohtajana Olav Lndblom, puolueshteernä Kaarlo Ptsnk, ruotsnkelsten järjestöjen edustajana Lars Lndeman sekä muna jäsennä Vänö Lesknen, Sylv Sltanen, Rafael PaaGo, Martt Vtanen, Vekko Helle, Ova Kavola, Onn Oksanen ja Vljo Vrtanen. Varajäsenä e puoluetomkuntaan enää uusen sääntöjen mukac^n kuulu ^ Puoluetonlkunnan kokouksa on pdetty vuonna 96O kakkaan Ö, josta 3 ennen puoluekokousta ja 5 puoluekokouksen jälkeen. Pöytäkrjohn merktystä 37 pykälästä on +2 tehty vanhan ja 95 uuden puoluetomkunnan kokouksssa. Puolueneuvoston puheenjohtaja on kutsuttu kakkn puoluekokouksen jälkeen pdettyhn puoluetomkunnan kokouksn. } Puoluetomkunnan apuelmet Puoluekokoukseen ast puoluetomkunnalla ol ssäsenä apuelmenä työvalokunta, johon kuulu yhdeksän puoluetomkunnan jäsentä (Vänö Tanner, Olav Lndblom, Onn Hltunen, Kaarlo Ptsnk, Vänö Lesknen, Gunnar Henrksson, Rafael Paaso, Yrjö Rantala, Meer Kalavaner ja joka pt kertomusvuoden akana 2 kokousta. Kun uudessa puoluetomkunnassa on van 2 varsnasta jäsentä, e työvalokuntaa f 3 j m l

21 - 4 - ole tarvnnut asettaa. Toukokuun 6. pävänä 96O pdetyssä uuden puoluetomkunnan järjestäytymskokouksessa puoluetomkunta asett ssäseks apuelmekseen kolmjäsensen t a l o u s v a l o k u n n a n, johon sanotusta kokouksesta lähten ovat kuuluneet Vänö Tanner;, Olav Lndblom ja Kaarlo Ptsnk. Valokunnan shteernä on tomnut taloudenhotaja Aarne Paananen. Kertomusvuoden akana tomneden muden puoluetomkunnan apuelnten t(.rrrrast.t on puoluetomkunnalle jätetty seuraavat selostukset: K u n n a l l s a s a n jaostoon ovat lokakuun loppuun ast kuuluneet entset el puheenjohtaja Sulo A. Typpö, varapuheenjohtajana Olav Kajala, muna jäsennä Juho A. Kvstö, Vekko Helle, Laur AaltO;, A.J. Salmnen, Terttu Pylkkänen, Tovo Puro, Tovo Peltonen, Lars Lndeman ja Aatto Väyrynen, Nästä vs - Sulo A. Typpö, Olav Kajala, Juho A, Kvstö, Vekko Helle ja Aatto Väyrynen - tomvat jaoston työvalokuntana. Puoluekokouksen jälkeen asetettu uus kunnallsasanjaosto sa kokoonpanonsa lokakuun 22+. pävänä pdetyssä puoluetomkunnan kokouksessa, ja ovat shen sen jälkeen kuuluneet puoluetomkunnan valtsemana puheenjohtajana Martt Vtanen sekä muna jäsennä. Ova Kavola, Vekko Helle, Sulo A. Typpö, Eno Sr(^n, Tovo Mansner, Juho A. Kvstö ja Aatto Väyrynen. Jaoston shteernä on edelleen tämän kertomusvuoden ajan tomnut puolueen kunnallsasanshteer, varatuomar Aatto Väyrynen, joka samalla on entseen tapaan hotanut kunnallsopn ja hallnto-okeuden luento-opettajan tehtävät Työväen Akatemassa sekä osallstunut alustajana ja estelmötsjänä puolue järjestössä ja puoluekurssella suortettuun so5aldemokraattseen valstus- ja järjestökasvatustyöhön.»j Vanha kunnallsasanjaosto kesktty kertomusvuoden akana lähnnä sanotun vuoden lokakuussa tomtettujen kunnallsvaalen valmsteluun ja puoluetomstosta käsn tapahtuneeseen sosaldemokraattsten valtuustoryhmen ja pakallsten puoluejärjestöjen ohjaukseen kunnallsväen keskuudessa vallnneen hajaannuksen johdosta vakeutuneessa käytännön työssä. Uus kunnallsasanjaosto sa vuoden lopulla puolueen eduskuntaryhmältä tehtäväkseen lakalotteen valmstelun, joka tähtäs kunnallslan 57 :ssä oleven määräenemmstösäännösten postamseen lasta anakn sltä osn kun on kysymys uuden ta korotetun määrärahan hyväksymsestä valtuustossa ta uuden kunnallsen vran perustamsesta. Jaoston keltenen kanta, joka saatettn eduskuntaryhmän tetoon kertomusvuotta seuranneen vuoden alussa, selvää lähemmn kertomuksen ltteeks otetusta kunnallsasanjaoston krjeestä. (Lte nro L) f t m ^ f f M m

22 - 5 - S o s. - d e m, M a a s e u t u t o m k u n n a n kertomus on erllsenä ltteenä, (Lte n:o 2.) S o s, - d e a. N a s t e n K e s k u s l t o n kertomus on erllsenä ltteenä. (Lte n:o 3») S o s. - d e m. O s u u s k a u p p a v ä e n K e s k u s - t o m k u n t a a n ovat kuuluneet kertomusvuoden alkupuolskolla puolueen edustajna Lemp Lehto, Eno Sren, Valde Nevalanen ja Paul Burman ja puoluekokouksen jälkeen Vekko Helle, Vljo Vrtanen, Valde Nevalanen ja Aatto Väyrynen, S r t o v ä e n a s a n j a o s t o o n ovat kuuluneet ' «, ' srtoväen edustajna Johannes Kokkalanen Turusta, Julus Klam Lahdesta ja Laur Tasknen Helsngstä sekä puoluetomkunnan edustajna Kaarlo Ptsnk, Valde Nevalanen ja Aarne Paananen, Meer Kalavanon on ollut jaoston jäsen puoluekokoukseen saakka. Jaoston puheenjohtajan?, on tomnut Kaarlo Ptsnk ja shteernä Laur Tasknen. ; Jaosto järjest kesäkuun l^ ja 9 pävnä koko maata kästtävät retkely- ja neuvottelupävät Helsngssä ja Vhdssä. K a s v a t u s t o m k u n t a a n kuuluvat alkuvuodesta puheenjohtajana Reno H. Ottnen, varapuheenjohtajana Arv Hautamäk, shteernä Paul Burman ja jäsennä Yrjö Kallnen, Vänö Lukkonen, Paavo Kuosmanen, Vljo Rantala, Meer Kalavanen, Mauno Kovsto, Jaak- ko Rantanen, Urpu Vhavanen, Ulla Tlkanen, Sakar Kuru, Olav Hurr, Laur Tevanen, Aatto Väyrynen, Vänö Ruusala ja Pentt Sulonen. Lokakuussa puoluetomkunta vahvst tomkunnan uuden kokoonpanon seuraavaks: puheenjohtajana Reno H. Ottnen, varapuheenjohtajana Mauno Kovsto, shteernä Paul Burman ja jäsennä Arv Hautamäk, Vänö Lukkonen, Paavo Kuosmanen, Sakar Kuru, Olav Hurr, Vänö Ruusala, Auls Leppänen, Martt Pöysälä, Tam Rnne-Vrolanen, Vekko O. Velaht, Antt-Vekko Perheentupa, Tyyne Paasvuor, nker Arola, Arvo Salo, Vljo Vrtanen ja Pentt Anttla. Tomkunta kästtel XXV puoluekokouksen slle antamaa tehtävää työväenlkkeen opplatosten ja työväenlkkeen kasvatustyön uudelleenorgansonta koskevan ohjelman laatmseks. Tässä työssä on kasvatustenkunnan apuna ollut puoluetomkunnan asettama ertynen asantunt-^ ja jaosto., M U r h e l u j a o s t o o n ovat kuuluneet puheenjohtajana Arv Heskanen ja muna jäsennä Olav Suvanto, Eno Wuokko, Vänö Sonnen, Sno Haapanen, Ann Flnck, Ova Kavola, Aarne Lesknen ja Sulo Laht-^nen.

23 5, F uolue t o s t o Puolueshteernä on tcmnut Kaarlo Ptsnk, järjestöshteernä Valde Nevalanen, taloudenhotajana Aarne Paananen, kunnallsasanshteernä Aatto Väyr^men ja tedotus- ja valstusshteernä Paul Burnan, joka myöskn on hotanut kansanvälsen shteern tehtävät. Pääkrjanptäjänä on tomnut Ol Paananen, kassanhotajana Prjo Elo ja tometoshteernä Helnä Halava. Puolueen palveluksessa olleden järjestäjen tehtävät selvävät tomntakertomuksen järjestötomntaa koskevasta osasta. Puoluetomston krjeenvahto Puoluetomstosta lähetettn vuoden 96O akana yhteensä lfö.357 krjettä. Krjeenvahto jakautu seuraavast: Kustannustomnta Järjestötomnta Valstustomnta Vaalt omnta Puoluekokousasat Sos.-dem. Nasten Keskusltto Tedotustomnta Kunn all st omnta TST:n tomnta O-jaosto Maac 3 u t uvalt luskun t a Kansanvälnen tomnta Luovutetun alueen yhdstyksä koskevat asat Reksterasat Lana-asat Työväentaloasat T-lehdstön tomnta Arpajasasat Sekalaset kpl Ö Ö " Ö w 22Ö " 962 V< " ' -l 3Ö m 740! F, Yht. 4Ö.357 kpl r!? m l 4 - f- ^Sf " ä j.

24 KTOMALLSVAALT Lokakuun 2. ja 3. pävnä 960 tomtettn maassa kunnallsvaalt, jossa valttujen kunnallsvaltuutettujen tomkaus kestää vuoden 96 alusta vuoden 964 loppuun. Pokkeuksen muodostvat Ahvenanmaan kunnat, jossa valtuutetut valttn van kolmeks vuodeks ja vaalt tapahtuvat jo (Lak 7. pävältä huhtkuuta 959). Osanottoprosentt vaalessa ol koko maan huomoon ottaen täsmälleen sama kun eduskuntavaalessa v. 95Ö el 75>0 prosentta äänokeutetusta kansalassta. Tässä suhteessa votn nässä kunnallsvaalessa todeta saavutetun tähänastnen äänestysennätys. Mespuolssta äänokeutetusta osallstu vaalehn 77,5 prosentta ja naspuolssta 72,Ö prosentta (erotus ol ss van 4,7 prosenttykskköä). Äänestysprosentt kaupungessa ja kauppalossa ol selväst korkeamp kun varsnasella raaaseudulla: kaupungt ja kauppalat 75,5 prosentta, maalaskunnat 73,5 prosentta. Kaupunken ja kauppaloden naset kävvät selväst runsaslukusemmn vaaluurnlla kun maalaskunten naset (prosenttluvut 7^,2-70.5). Tosaalta maaseudun yleset äänestysprosentt Lapn ja Oulun läänessä olvat slmnpstävänlkorkeat (6,6 ja Ö,0) verrattuna vastaavn lukuhn Pohjos-Karjalan, Mkkeln ja Kymen läänessä (70,Ö - 70,Ö > 70.6). Pokkeuksellsen alhanen äänestysprosentt Ahvenanmaalla on vanhastaan tunnettu, mutta Sosaldemokraattsen Puolueen kannalta vähemmän merktsevä asa» Sosaldemokraattsen Puolueen ol vaalessa pyrttävä ptämään kurssa ne menetykset, jotka stä uhkasvat puolueesta rtautuneen oppostoryhmän muodostaman reunapuolueen. Työväen ja Penvljeljän Sosaldemokraattsen Lton (TPSL) taholta. Tässä pyrkmyksessä menestyttn odotettua paremn, mutta e läheskään rttäväst kunnallspolttselta kannalta. Puolueen vaallttojen koko maassa keräämä äänmäärä, klk^kko ääntä, vastas 2, prosentta annetusta äänstä vastaavan prosenttluvun oltua vuoden 956 kunnallsvaalessa 25,k. TPSL:n vaalltot keräsvät äänä kakkaan ja savat prosenttosuudekseen 3>4. Kaupunken ja kauppaloden osalta TPSL:n prosenttosuus ol 5,2 ja maalaskunten 2,2. Sosaldemokraattsen Puolueen vaaltyötä, joka teknllsessä suhteessa lenee onnstunut paremmn kun vuoden 956 jälkeen ol yleensä Uskallettu tovoa, hattas pats käytettävssä olleden varojen suhteellne n nukkuus ertysest myös se sekka, että puolueen uudet ssarjärjestöt - Sos.-dem. Nasten ja Sos.-dem. Nuorson Keskusltto - evät v lä olleet ehtneet kehttyä skuvomasks joukkojärjestöks hajaannuslkkeen kaventaman puolueen rnnalle. Slt e puolueella ollut ahetta,! H: k

25 - 8 - : väheksyä noden ssarjärjestöjen vaaltastelussa suorttamaa työtä. Keräsväthän esm. puolueen nasehdokkaat puolueen vaalltolle koko maassa yhteensä cm^cloj ääntä. Valtuustopakkojen menetykset äänten huk.. ( kaan menon johdosta olvat luonnollsest velä suuremmat kun kokonasäänmäärän lasku, kuten jäljempänä olevasta tlastoa.setelmasta selvää. Sosaldemokraattsen Puolueen ja ^skoglasten'"''' vuoden 95Ö eduskuntavaalessa keräämä äänmäärä ol yhteensä 4Ö4.59«Kuton edellä estetystä luvusta lmenee, Sosaldemokraattsen Puolueen ja TPSL:n kunnallsvaalessa ke'äämä äänmäärä tek yhteensä +0.0?. Erotus on ääntä. Mässä kunnallsvaalessa pakkasvat asemaan kommunstt ja jossan määrn myös porvarllset, vmeks mantut lähnnä kokoomuspuolueen ansosta. Kommunsten osuus kokonasäänsadosta nous 2,2 prosentsta V, ,0 prosenttn v. 96O. Porvarllsten vaallttojen yhtenen ämnosuus nous vastaavast 52,Ö prosentsta v ,2 prosenttn V, 960. Maalasltosta rtautunut Suomen Pentalonpoken puolue kartutt porvarllsten vaallttojen äänmäärää jonkn verran yl äänellä. Erttelyä, josta selväs porvarllsten puolueden tarkka osuus nden yhdessä keräämästä äänmäärästä, e ole saatavssa. Sanomalehttedosta päätellen Kansallnen kokoomuspuolue laskee saaneensa vaalessa ääntä ja Maalasltto hk.000 ääntä. Valtuustopakkojen osalta osottvat kommunsten ja maaseutualueelta vottonsa keränneden porvarllsten vaallttojen tllleen saamat loppuluvut melkosest suurempaa etonr^nstä kun edellä mantut suhteellset äänmäärät. Porvarllsten vaallttojen yhtenen äänmäärä absoluuttsn luvun lmastuna ol ja SKDL:n vaallttojen vastaava äänmäärä 43.SÖ. Ns. "muta porvareta^«ol äänestäjssä tällä kertaa 3.20 (0,2 pros. ) ja ns. ''"^muta vasemmstolasa'* 2.Ö45 (0, pros.). Porvarllsten osuus koko maassa annetusta äänstä ol nyt 53,2 prosentta (vuonna ,Ö prosentta) ja vasemmston osuus 46,6 prosentta (vuonna ,0 prosentta). Valtuustopakkojen osalta vastaavat prosenttluvut ovat: porvarllset 60,0 prosentta (vuonna ,2), vasetrasto 40,0 prosentta (vuonna 956 4, prosentta). Vaalen tuloksa kuvaavat yhteenvetotaulukot, jossa e ole otettu huonoon epätsenäsen kaalsten kauppalan lukuja, koska sen asukkaat ovat äänokeutettuja myös kaalsten maalaskunnan vaalessa, kästtävät muut 25 kauppalaa sekä 4 kaupunka ja 4Ö maalaskuntaa. J 4 r - Mm fl!j J! rl B

26 9 - Kata ryhmät la askunnat jl^ungt + kö-ppalat lolc maa Kunnallsvaalt v. 96O. Äänmäärät puoluettan Stä Porva- Vasen- Sos.- rllsec nsto dern«tpsl j puolue ! f77.392j ! 25.3^^ ! l Ö '66, ÖÖ!2.Ö45 Muut ljtlottanattoma Kakkaan 2.Ö45 2, j 793 n ; jrobenttluvut: Ulaskunnat! 5Ö,9 j 40,Ö 7,Ö at^pungt + kauppalat 44,7 55,3 26,0 5,; maa 53,2 46,6 2, 3, robenttluvut. 956: ^ askunnat 57,4 4,8 22, -.trungt + ca^ppalat 45,3 54,5 30,0 ' maa 52,0 46,0 25,4 [ 2,2 20,6! 0,2 24, 22,0 9,7 0, 0,0 23,6, 0, 2,2 0,0 0,3 0,0 0,2 0,6 0,2 0,6 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 2. Valtuutetuks valtut puoluettan Salta ryhmät laskunnat :unf;t + Jppalat maa Genttluvut: 'askunnat Jungt + '^-ppalat maa Porva- Vasem- Sos.- rllset msto dern. puolue Stä TPSL SKDL : «63,2 36,8 6,,6 8,8 44,2 55,8 28,7 4>7 : 22,4 60,0 40,0 8,2 2, 9,4 rjtottamatt oma 0,3 0, Muut Kakkaan «40Ö 00,0 00,0 00,0.t enttluvut P956: askunnat ^PPalat p jtaa } 6, 38,3 20,5 7,7 j 45>6 54,4 30,8 23,6» 53,2 4, 22,6-8,4 ( 0,,6 0,0 0,7 00,0 00,0 00,0! t

27 V. JÄRJESTÖTOMNTA, Ylestä j Merkttävn ärjestöpolttnen tapahtuma puolueemme prssä ol 6-Ö/4 pdetty puoluekokous, jossa hyväksyttn mm. uudet säännöt, talous- ja sosaalpolttnen ohjelma ja ohjelma puolueen maaseutupoltkkaa varten. Kymmenettuhannet puolueen jäsenet osallstuvat asoden kästtelyyn omssa järjestössään ennen puoluekokousta, jossa ohjelmat tulvat hyväksytyks perusteellsen harknnan jälkeen rakentavan hengen valltessa* Lokakuun 2 ja 3 pävnä pdetyt kunnallsvaalt olvat tällä kerralla puolueellemme tavallsta merkttävämmät. Nykyset vallanptäjät olvat harjottaneet puolueemme syrjntää vuoskausa, josta on ollut seurauksena, että myöskn kommunstt olvat suhteellsen hyvssä asemssa vaaltasteluun lähdettäessä. Stä pats puolueestamme rrottautunut ryhmä esnty omne vaallttoneen kakkalla sellä, mssä sllä sunkn ol mahdollsuuksa. Vuoskymmenen kuluessa suortetussa tastelussa hankttu karastunesuus ja peräänantamaton tastelutahto kanto nytkn hedelmää ja puolueemme menesty kakesta huolmatta vaalessa hyvn. Jäsenmäärässä tapahtunut kehtys ja vuoden akana perustettujen yhdstysten lukumäärä ovat parhampa todstuksa stä, että puoluettamme kohdannut krsaka on nyt svuutettu ja uus nousu on alkanut. Nässä me-kessä cn kulkenut muukn järjestöllnen tomnta, josta ertysest kannattaa manta kenttäverkoston luomnen, joka on jatkunut tasasta vauhta vaalen jälkeenkn. 2. Valstus- ja opntotomnta Kursstomnta Vuoden 96O akana osallstu kakkaan non 200.puolueen jäsentä kenttäverkoston yhdysmeskursselle. Nämä kursst olvat pääasassa kaks- ta kolmpäväsä. Kesäkuukausna järjestettn puoluetomston tomesta kolme vkon kestänyttä puoluekurssa, jossa ol osanottaja yhteensä ÖC. Pr- ja kunnallsjärjestöjen tomesta järjestettn kymmenä ltakursseja, joden ohjelma laadttn yhtestomnnassa puoluetonston kanssa. Ottaen huomoon puolueen jäsenten osallstumsen työväen svstysjärjestöjen erlaslle kursselle vuonna 96O non 5OO sosaldemokraatta ol mukana kursstyön prssä. f l y k S j; l l(' l l