- 2. Neuvottelukunnan kokoukset:

Transkriptio

1 - 2. Neuvottelukunnan kokoukset: Neuvottelukunnan tavanmukanen helmkuut kokous pdettn Helsngssä helmkuun 2. pnä. Kokoukselle estettn neuvottelukunnan kertomus edellseltä tomvuodelta ja hyväksyttn kertomus. Neuvottelukunnan shteern tomen suhteen päätettn kääntyä puoluetomkunnan puoleen estyksellä, että tästä tomesta mcksettasn, sen huomattavan suuren työmäärän taka, edes jonknlanen korvaus. Ryhtyessään kästtelemään eduskunta-alotteden jättämstä knkous kästtel ensn laajast maanvljeljä Pusan alustuksen perusteella kysymystä elntarvketuotannon tehostamsesta* Neuvottelukunta jätt työvalokunnnyärcnaväcs""mnq'a5ek votasn jättää eduskunnalle tällä kerralla. ^ aaf ^ mlur'' f < f f t QNYNH Kokouksessa herätt A, Ptkäslta kysymyksen maatglousjyglästen asunto- ja palkkausolosta, esltaen"rafkttavaks, anl5äc5"neuvoeu-" cünla'rännalücsensä'älöeden tekoon nässä asossa. Neuvottelukunta päätt puoltaa alotteen tekemstä maaseudun asunto-olojen parantamseks, mssä alotteessa ols ehdotettava, että tr Eml Hynnsen johdolla tomnut komtea sas jatkaa työtänsä ja tehdä lopullset ehdotuksensa puheenaolevassa asassa. Edelleen on alotteessa estettävä, että sosaalnen lansäädäntä.ols tähänaststa enemmän ulotettava kästtämään myöskn maaseudun asunto-olot ja että valton ols ryhdyttävä tomenptesn maan varaamseks asuntotonteks sellaslle, jötka haluavat ja vovat tse rakentaa tselleen asunnot» Alotteen teko jätettn Vljo Rantalan, A, Ptkäsllan ja Hekk Smosen huoleks. Neuvottelukunta knntt kokouksessaan huomota myöskn wata- gustyölästen.työakakysym^^ päättäen, että asaa pdetään"h"" - rellä ja että sen suhteen*ryhdytään sopvan ajan tultua tomenptesn. Edelleen neuvottelukunta kästtel gpjgjöj herättämää kysymystä,? ^ekk yl 20 peltohehtaara kästtävät tlat ols velvotettava ptämään sotatarkotukseen soveltuva hevosa, koska nykynen tlanne ve shen, että psßllslla on lan runsas, suurempen tlallsten päästessä vähemmällä sen perusteella, että nällä on arvokkata kantakrjahevosa, jolla perusteella hedät usen on vapautettu luovutuksesta. Neuvottelukunta päätt antaa Lepstölle puoltoleuseen tällasen alotteen tekemseen,, Kokoukselle estt shteer Leht selostuksen jej-«- YJ l 2ljelmakoM^ työj tähgnastlststa tulokssta^ mkä selostus päätettn merktä pöytäkrjaan esttel Turussa hyväksytyn päätöslauselman pe^-^ JJjeJgjaostojen^asettamsesta kakkn vaalprehn. Neuvottolukunta paatt asettua eastsmagn"'tätrhänket5'3a"anorshteern tehtäväks laata asassa sekkaperänen alustus prkokoukselle. Walfrd fslßlad ehdotettua, että neuvottelukunta kääntys puoluetomkunnan puoleen suoranasella estyksellä, että tämä kehottas prtomkunta asettamaan ertyson penvljeljäjaoston maatalouspolttsten asan Kästtelyä varten, päätettn, että tällanen estys tehdään puoluetomkunnalle. a

2 - 3 - Esteltn shteern laatma ehdotus julklausumaks rntamames- Julklausuma hyväksyttn peraatteessa7"rnus'sen' sananu515'3a^e^ln työvalokunnan tarkastettavaks. Neuvottelukunta kästtel Hekk Kääräsen alotteesta kysymyst" ^^unokeuden^lasjentansesta ja päätn"pu5laä asaa koskevan tojomusa5een'3gamsa"e3uscunnrlle, Alotteen valm^amnen ja hotamnen annettn Kääräsen ja Onn Mp.keläsen huoleks. Kysymys maatalouskerhoneuvojaopston p.erustamseen tähtäävän alotteen tekemsessä"3aleln~yö^l5cunnan"'ve Edelleen Neuvottelukunta kästtel F. Mustasllan alotteesta kysymystä: tä ols tehtävä sen johdosta, esla"maälgl5usmnsterö e ole vel laatnut tlastoa lunastusokeuden ulkopuolella oleven tlojen luvusta, pä^ttäen, että Mustaslta vo tehdä asasta kyselyn eduskunnassa. Hlma Kovuleht-Lehdon estettyä harkttavaks kysymyksen manttaalkunten äccaulämseslä'neuvottelukunta päätt, että asa e tällä kerralla anna ahetta tomenptesn. h ' : l, ' 1 M l. l.','.1 s s 1!! 1 Neuvottelukunnan tonen kokous pdettn Helsngssä kesäkuun 20. pnä, ollen kokouksessa saapuvlla usemmat neuvottelukunnan jäsenet. Kokoukselle estt neuvottelukunnan shteer Leht selostuksen työnsä valmks saaneen lähakojen maatalouspoltnsa'tomntaa valmstelleen sos.-dem._2uolueen^ohjelmakomt e tulokssta^ kohdstaen lähnnä huom5ä'c5mleän'peruseesen7'suunn^ penvljelyspoltkkaa-nmsenä krjana lmestyneen metnnön ssältöön. Metnnön eräden kohten suhteen neuvottelukunnan useat jäsenet tekvät huomautuksa, mnkä jälkeen neuvottelukunta päätt antaa Fekkalan^ Lepstön ja Eskolan tehtäväks laata ehdotuksen neuvottelulcunnan äusunnocs'puolues5mcunnalle metnnöstä. Neuvottelukunnan kolmas kokous pdettn lokakuun 12. pnä Sos.-dem. Eduskuntaryhmän huonestossa Helsngssä, ollen tällönkn melken kakk neuvottelukunnan jäsenet saapuvlla. Kokoukselle estt Leht alustuksen: Tärkemmät lähakojen mnataloust^olttset tehtävät7'nt tyen alustukseen'pnea'ponssärja'nsta omenpcesa7'john"maatalouspcltkan alalla ols käytävä sodan loputtua Suomen ja Neuvostolton välllä. Ertystä huomota kohdstettn nn perustelussa kun ponsssakn srtoväen ja hehn verrattaven asuttamseen, esttäen tässä suhteessa vaatmuksa, jotka toteutuessaan samalla kun ne turvasvat srtoväelle ja mulle hehn verrattavlle nopean maan saannn, kutenkn kästtelsvät vomaperäsest vljeltyjä mata sks varovast, että maataloustuotanto e pahon härntys. Ponssarjaan ltty myöskn vaatmuksa maatalouden ratonalsonnsta, penvljelystuotannon tehostamsta koskevsta ; - ' Ml ; 1 cf. l

3 S! tonenptestä jne. Tämän jälkeen kuultn E. Pusan alustus "K^rjJalasten^kj^symjrksä^ josse kästeltn srtoväen maän"säanta ja sfovaelle^uleva cör-' vauksa, esttäen tomenptetä, jolla tähdätään shen, että srtoväen asema on kylln tarmokkalla tomenptellä nopeast saatava samanluontoseks maan muun väestön aseman kanssa. Kummankn alustuksen johdosta neuvottelukunta hyväksy julklausuman. Nämä julkastn puolueen lehd ssä lokakuun 15. pnä Kästeltäessä eduskunta-?lotteta, päätettn, että neuvottelukunnr.n shteer laat"e3uslcunnalle"3a^e^tävän alotteen Hl^dsvljel^s-^ ja ladunravguspalkkomäärärahan korottamsesta, mnkä"aot^een"pu5" lueen'maäseu^ue3usa3ä"aehr3on eduskunnalle. y.. Cl- 1 s ( rt An» jh. 1- Työvalokunnan kokoukset Neuvottelukunnan työvalokunnalla ol kertomusvuoden akana kakkaan 6 kokousta, josta useat olvat laajennetut sten, että nhn ol kutsuttu kakk Helsngssä olevat neuvottelukunnan jäsenet, ss suurn osa ko&o neuvottelukunnan jäsenmäärästä-. Ensmmänen työvalokunnan kokous pdettn helmkuun 3. pnä pääjohtaja Pekkalan työhuoneessa Metsähalltuksessa. Tällön tehdystä päätöksstä manttakoon, että päätettn laata eduskunnalle jätettäväks luksessa^oleven^koqontamsesta^tärkemg^ että"ää a:' lähnnä huonotuottosten nurmen kustannucseä"3q"t^^^n"uo^usv^ lsuuden muuttamsesta; että kansanhuoltomnsterölle jätetään krjelmä n.k. mökkskan kasvattajajn okeuttamseks^saada ^htä suuren Ra:ännocsen"seleen"Hn"maäa5usu^ ret.ä7"'"ä5e3en"^e 5'3a krjelmen laadnta jätettn shteer lehden huoleks^ Edelleen kästeltn kokouksessa lukusa asota,joden suhteen enemmät tomenpteet jätettn asan myöhemmästä kehtyksestä rppuvks. Kokous päätt antaa myöskn jlklausuma5 rntamamesten maonsaannn^turyaemsesta. Valokunnan tonen kokous. pdettn Sos.-dm; Eduskuntaryhmän huonestossa maalskuun 18. pnä Ja ol tässä saapuvlla useta työvalokunnan ulkopuolsnkn neuvottelukunnan jäsenfe. Kokoukselle selost Leht p^kokouksen tarpeeks laatmaansa alustusta penvljeljä jaostojen T)r rustamsesta prehn, mhn alustukseen sssty"se5nec5"nsta"suunävv5s jaostot tomnnassaan vosvat noudattaa. Asasta käydyn keskustelun D r '.n M l

4 - 5 - jälkeen shteern p^stys hyväksyttn, TvövalokxHncn ko.l.n:r.;d.okcus pdettn Helsngssä. huhtkuun 25. pnö je ol tässäkn se.spuvlla nyös työvalokuntaan kuulume, t torn a neuvottelukunnan jäsenä. Kokous mm. kästtel H. Lehden laatman ehdotuksen vaalpren sor^.-dea. T)envljJel^äaostojen'5]esäännöks mkä ehdotus hyvsksyotn7"'myössn se'neuv5teurunnän'"5e3esqqntö päätettn muuttaa uusa olosuhteta vastaavaks, mnkä vuoks päätettn ohjeseäntö lähettää neuvottelukunnan jäsenlle muutosehdotusten tekemstä varten. Työvalokunnan nel.äs kokous pdettn syyskuun 19. pnä Helsngssä. Kokouksessa kästeltn shteern ehdotusta lähakana pdettävän neuvottelukunnan kokouksen ohjelmaks. Ohjelmaehdotus, joka kästt useta uusen olosuhteden eslle nostama tärketä alustuksa, hyväksyttn estetyssä muodossa ja asolle valttn alustajat. Valokunnan vdes kokous pdettn 10. pnä marraskuuta 1944 pääjohtaja Pekkalan työhuoneessa metsähalltuksessa. Kästeltävänä asana ol neuvottelu^nnan lausunto Sos.-dem. PuoluetDmkunnalle lähakojen*määlaousp5lsa'5r3elnaä Kästtely kohdstu nhn kohtn, john Pekkala ja Lepstö esttvät muutoksa. Kun asasta e päästy yksmelseks, päätettn, että neuvottelukunnan kokouksessa akasemmn valttu tomkunta saa antaa metnnöstä lausunnon suoraan Puoluetomkunnalle. Työvalokunnan kuudes kokous pdettn joulukuun 12. pnä. Kokouksen tärkempänä asana ol kysymys jenvljeljäpäven järjestämsestä antamaan ohjelmaa ja taustaa maaseuuvaesön"ces!äu3essa"sayla puolueen vaalkamppalulle;" Samalla päätettn, että neuvottelukunnan uus ohjesääntöestys alstetaan lausuntoa varten menl\ne"c5c5ucsee'3ä'huoerva1b"äsr valmstelusta tsl^ yhdessä puolueshteern kanssa. t m 1 - Kokous kästtel alustavast myöskn neuvottelukunnan jäsenstön valtsemstavan ja koko neuvottelukuntajärjestelmän uusmsta, tekemättä snä kutenkaan kntea'paa5csa7 Valfrd Eskola^selost kokoukselle k Nsssen komten tärkempä kohta j Pusa_ selost omaa kantaansa, joka kuvastuu hänen metntöön lttämäötaan"vastalauseesta. B Neuvottelukunnan taloudellset asat. 'lodettu Puolueto- on kertomusvuoden akana, kuten ennenkn, mston tuholta. Helsngssä helmkuun 12. pnä SOS.-DEM.PENVLJELJÄN NEUVOTTELUKUNTA Mauno Pekkala puheenjohtaja Helmer Leht shteer l. l

5 1 ; f"' relautettava takasn. Sos.-dem. Puolueen tlnpäätös T u l o s t a s e Tulot : Puoluejäsenmaksujen tl Lsämaksun tl Ylm. jäsenmaksujen tl Kntemstön hototl Työväen Kalentern tl Kevättervehdyksen tl Vappucerkn tl Kustannustomnnan tl Vältystl Korko- ja osnkotl Postettujen saataven tl Arpajasten tl : : : : : : : : : : : : :94 ' ] Menot : Palkkatl :50 Kulunktl :50 Käyttövarojen tl :10 Valstus- ja matkakustannusten t? :80 Avustusten tl :- Tetotomston tl 4.784:45 Järjestötyön tl 2.483:60 Työväen Arkston tl :- Puoluekokouksen tl :65 Puolueneuvoston tl :- Penvlj. komtean tl :- Penvlj.neuvottelukunnan tl :- Ulkomasten asan tl :50 Kansaneläkelatoksen tl 7.760:- Postojen tl :- Votoks : : :94 y ' : ] rl

6 Omasuustase- Varat : Kassatl Pankktl Henklötl Tetotomston tl Kustannustomnnan tl Valtystl Kalustotl Osakkeden tl Luovut.alueden yhdstysten tl Kntemstön tl Ver, velkakrjojen tl Puolueen tomnnan tukemsrahaston tl : :048: : :35 100:- 100:- 100: : ,894: : : : :08 m f l Velat: Henklötl 502,711:19 Tetotomston tl :50 Luovut, alueden yhdstysten tl :34 Työväentaloja Karjalaan rahasto :60 M. Lähteenojan rahasto :90 Henkv.yht. Suom :89 H:gn Työven Säästöpankk :- Asamesten tl :55 Valstus- jo vaalrahaston tl :- Kntemstön uudstamsrahaston tl :- Tomntansa lopettaneden yhd. tl :- Puolueen tomnnan tukemsrah. tl :25 Järjestötyön tl : !920:22 Pääomatl 1.545,301: :08 [ H m

7 1 '.'f T l n t a r k a s t u s l a u s u n t o. Valttuna tarkastamaan Suonen Sosaldemokraattsen Puolueen r.y. tlejä ja hallntoa vuodelta 1944 olemme tehtävän suorttaneet ja annamme sen johdosta seuraavan lausunnon: Tlnavaus tlkauden alussa ol okea. Krjanpto on järjestetty tarkotuksenmukasest sekä huolella hodettu ja perustuvat tulojen ja menojen krjaukset hyväksyttävn tltodstesn. Käteset rahavarat, jotka laskmme tarkastuksen akana, vastasvat rahatln erotusta. Samon havatsmme pankktlen saldot tarkastustlasuudessa krjanptoa vastaavks. Kntestä, arvopapert, oblgatot ja osakkeet sekä varastot vastasvat nlle tlnpäätökseen merkttyjä arvoja ja ovat rttäväst palovakuutetut. Tlnpäätös on oken laadttu. Kun tarkastuksessa emme ole havanneet mtään ahetta huomautuksn ja kun muutonkn olemme saaneet sen kästyksen, että asota on hodettu huolellsest, ehdotamme, että tlnpäätös vahvstetaan ja että asanomaslle tlvelvollslle myönnetään vastuuvapaus vuodelta t? ^JT^"'! : m! \ " l Helsngssä helmkuun 10, pävänä ^ A, Srjola Tapan Usk Matt Turka ' 1

8 Palautettava takasn t rs 1 ' r m 1 SOS.«DEM, PUOLUm TULO> JA MENOARVQ vuodelle 1945, Tuloja: Puolue j ä senmak suj a Kntemstöstä Kalenterjulkasusta Kevät tervehdyksestä ja Vappucerk tä Korkoja ja osnkoja Puoluekokouksen rästmaksuja Vaalmerk stä Sekalasa tuloja Edellsen vuoden säästöstä 11 X Menoja Palkkoja Yleskuluja Valstus- ja matkakustannusten tl Ulkomasa kuluja Puolueneuvoston kokouskuluja Penvljeljän neuvottelukunnan tl Työväen Arkstolle Järjestötyön tappo Avustuksa Käyttövaroja Vaalkustannusten tl Sekalasa kuluja :- 100.OOO: :- s- loo.ooo: : :- 250.OOO: : : : : : :«40.000: : : : : : : : : : :- H ^ r. cmy

9 / S_ l Palautettava takasn. TcTn TTLQ- JA ^ffnoarvo V. J Tuloja Lehdltä Avustuksa er järjestöltä :- 50>000: :-.." f. Sekalanen anehsto ja välneet :- Postkulut :- SekalaE?a-kuLaja (.ruo.krb;svous, ' \ 1 S valo, pnheln) :' : T.Phten 1943 Eteenpän ' ;500:- Hämeen Kansa 1.500:- Kansan Leht 4.600:- Kansan Työ :- Kansan Voma 1.400:- Pohjanmaan Kansa 1.400:- Pohjolan Työ 2.000:- Savon Kansa 1.400:- Sosalst 2.500t- S. Sosaldemokr :- Uus Aka 1.600:- Työn Voma 2.500:- Vapaus 1.400: :- kuukaussuortukset: V.' 1945 V : : : : : : :- 2*600: : : : : : : : :- l."900: : : :- "3.200: : : : : : :- 1' ^ H

10 Lte TSTn tulo-.a menoarvoo^. Ehdotus TSTn Tukholman kr.1eenvahta.an pakkaukseks. (Laskelma tehty kuukaudeks, koska krjeenvahtaja tom van tostaseks tällä sopmuksella)! r T u l o j a : Lehten maksut Menoja : Krjeenvahtajan palkka Puheln- ym. kulut : : : : :- Lehten kuukaussuortukset: Eteenpän 700:- Hämeen Kansa 1.200:- Kansan Leht 1.200:- Kansan Työ 700:- Kansan Voma 500:- Pohjanmaan Kansa 1.000:- Pohjolan Työ 1.000:- Savon Kansa 700:- Sosalst 700:- S.Sosaldemokraatt :- Uus Aka 1.200:- Työn Voma 1.200:- Vapaus 1.000: :- sr! l «n

11 5 ^^ f SQS.>DEM. ruollten ASEm VALTOLLSN VAALEHN lähdettaessl v M [a! ; Syys- ja talvkauden polttselle tlanteelle maassamme on kauttaaltaan lyönvt lemansa völrauhansopmus Neuvostolton, kanssa ja stä aheutunut uus tlanne. Ylespolttnen tlanne e ole vonut olla vakuttamatta vahvast myöskn puoluepoltkkaan ja puoluepolttseen asemaan. Jos me tarkastelemme tlannetta puolueen kannalta, puolueen «vakutusprn er astessa, nn me vomme todeta: 1. että puolueen edustajen asema halltuksessa on suurest pokennut normaalsta. Ylesest katsoen vomme sanoa, että halltus e ole asallsest parlamenttaarnen, vakka se stä on muodollsest. Halltuksen vahdokset sen enempä kun juur snä oleven henklöden vahdok-. m- setkaan evät ole olleet mahdollsa ssädoltkan pohjalla ekä er puolueden mahdollsten kannanottojen pohjalla. On jouduttu shen, että sensjaan kun akasemmn kaken perustana Ddettn stä, että halltus nautt eduskunnan luottamusta, nyt näyttää enssjasest joudutun ajattelemaan stä, että halltus nautt edes suhteellsta Neuvostolton luottamusta ta anakn on kokoonpanoltaan sellanen, että pahempa krsejä suhteessa Neuvostolttoon e halltuksen nmkysymysten ja kokoonpanon kannalta pääse * >.1 81 syntymtön. Tämä on tetyst johtanut myöskn shen, että er puolueden edustajat halltuksessa - jos nyt käytetään tätä polttsen sanomalehtkelen luomaa sanontaa - ovat tomneet jokseenkn oman harkntansa mukaan nojautumatta varsnasest puoluesnsa. Halltus on harjottanut omaa poltkkaansa tavalla, jonka vastaavasuutta on van ehkä sotakabnetten tomnnassa. Jos halltus nykysessä tlanteessa haluaa vedä luottamuskysymyksenä asota lävtse, on sllä shen avan tosenlaset mahdollsuudet kun normaalakona, jollon rstrtasuuksen syntymscl-/j 'j le saatto olla varsn helppona ratkasuna halltuksen vahdos. Onko tämä halltuksen karamotumnen ollut tosaan olosuhteden pakon sanelama,, va olsko muunknlanen menettely ollut mahdollnen, se jääköön tässä arvomatta.

12 Myöskn eduskunnan tomntaa ja sen er ryhmen suhtautumseen asohn ns. uus tlanne on vakuttanut varsn huomattavast skäl, että eduskuntakn on joutunut srtymään pakkotlanteesta toseen samaan tapaan kun sodan akana, veläpä sodanakasta tukemmnkn skäl, että poltkan hoto kässsämme edes sen vertaa kun sodan akana. e ole ollut suurelta osaltaan omssa varsn pmeön verhon takana halltuksen poltklcaan nähden. Eduskuntaa on pdetty myös f 3. Puolueden ssällä ovat asat kehttyneet myöskn varsn - l.r ttf ''' H huomattavassa määrn uuteen tlanteeseen sopeutumsen ja stä johtuven. rstrtojen merkessö. Tämä koskee ertysen suuressa määrn sos.-dem. puoluetta, jossa tuo krs on ollut paljon vomakkaamp kun porvarll- f k sssa puoluessa, jotka ovat srtyneet uuteen olomuotoon lman suurempa ssäsä kuohuntoja. Rttäköön tämfkn toteanuksena lman että ryhdytään analysomaan ntä sytä, jotka ovat sos.-dem. puolueessa krsn anakn ulkonasest katsoen tehneet nn vomakkaaks. Todettakoon kutenkn, että se eräänlanen uuden tlanteen aheuttama sodanakasten melpde-eroavasuuksen kompromss, joka puoluekokouksessa a kaansaatn, e ole osottautunut kestäväks ja kykeneväks luomaan stä uutta suuntaa, jonka pohjalla puolue vos saavuttaa ssäsen työrauhan ja keskttyä myös ssäseen rakennustyöhön. Tämä on tetyst ollut erttän valtettavaa, koska mvaalt tulevat eteen vaheessa, jollon puolueen rntama velä on melkosen hajananen lman ntä selvä johtopäätöksä, jota tällanen elävään elämään perustuva ja myöskn elnvomanen puolue - puolueen jäsenmäärähän on muuta.assa kuukaudessa lähman kaksnkertastunut - nykysessä tlanteessa kapas. 4. Uus tlanne on myöskn sjrväst vakuttanut puolueden kesknäseen ryhmtykseen. On täysn selvää, että kansamme tulevasuuden kohtalohn nn syväst vakuttava tapahtuma kun syyskuussa solmtun velrauhansodmuksen merkessö tapahtunut rauhanomasen elämän alkamnen A 't^ täsen vottajavallan ja todennäkösest myöskn Euroopan sodan sotlaal- A lsen vottajavallan kanssa, aheuttaa puoluepolttsen uudelleenryh- mttymsen ja uudelleenorentotumsen. Yhteskunta on joutunut käänkun alusta alkaen hakemaan ntä vomalähtetä, josta tuleva kehtyksemme - skäl kun se mestä tsestämme rppuu - sas pontmensa. Puoluepoltkassa vodaan ensnnäkn havata, kahtajakosuus: ;H < S,'.1

13 ' 1 f Ne puolueet ja valtollset ryhmät, jotka ovat tukeneet sotaa ta t r anakn pääprtessään lojaalst shen suhtautuneet, joutuvat ssäsest asennotumaan uudelleen. Tällasessa asemassa ovat tetyst kakk sodanakaset puolueemme ja,kuten akasemmn manttn, medän puolueessamme tuo ssänen uusorentont on aheuttanut enten melua. ja huomota, vakka syytä shen porvarllsn puoluesn E? m l verrattuna on varsn vähän. Anakn tostaseks ovat kakk enemmän ta vähemmän sodan takana olleet puolueet lakkautettua KL:ää lukuunottamatta voneet jäädä tomntaan uusssakn olosuhtessa. Uutena vomaperfkkeenä on näyttämölle lmestynyt valtollnen lke, joka on ollut sodasta ja sotavastuusta syrjässä jopa sodankäyntä aktvsest vastustanutkn. Melläkn on jouduttu shen, mhn yleensä kakssa massa tappollsest päättyneen sodan jälkeen on jouduttu, nm. sodanakasten maanalasten suunten esnmarssn. Stä sekasta johtuen, että me olemme tar^pollsen sotamme käyneet nmenomaan Neuvostolton kanssa ja että mellä akasemmn Neuvostolttoa tukenaan ptäneenä valtollsena lkkeenä on ollut kommunstnen puolue, tuo sodanakasten maanalasten vomareserven kokoojana on M' l ; ' ' H [ V " m ll! kommunstnen puolue ^ tetyst tseokeutettu. On usen käynyt nn ja nn näyttää monssa massa myöskn tämän sodan jälkeen käyvän, että näden sodankäynnn vastustukseen perustuvat lkkeet saavat kesnsä anakn jokskn akaa vallan. Tämä on ymmärrettävä sekä valtollssta systä että kansan psykolgseen vastareaktoon pohjautuvast. On myöskn vmmärrettevää, että tuohon ernomasen otollselta pohjalta ponnstautuvaan vomakeskukseen lttyy sodanjälkesenä kautena myöskn sellasa prejä, jotka evät snänsä kuulu vassnasn sodanakana maan alla pllesn prehn Ja joden deologa e ole kommunstnen. Mellähän on votu huomata se, että ns. kuutosanekset ovat lttyneet yhtesrntamaan kommunsten kanssa, n vakka hestä e sodan akana varsnasta vastustusryhmmä todennäkösest ols muodostunutkaan, elle helle valmstamalla ols valmtettu sjaa panemalla Johtomehä sodan akana vanklohn ja H! turvasälöön. Edelleen tähän vomakeskukseen tällasena srtymäkausna melellään hakeutuu polttsa prejä, jotka syystä ta tosesta haluavat saada saman starttpohjan ja kulkea tuolta taholta

14 < "." 'F..". ' ( 1, n ^ T " - : kehttyvän vrran mukana, koska se on erttän helppo te. Tällasta hakeutumsta me olemme voneet havata omassa maassamme sekä porvarllsssa pressä että myöskn erässä sos.-dem. puolueeseen kuulunessa pressä. Jos me taas tarkastelemme nykystä tlannette sltä kannalta, mllä tavon er yhteskunnallset eturyhmät ja aateryhmät haluasvat ryhtyä kehttämään sodanjälkesä ssäsä olojamme, nn me vomme tosaalta nähdä ne prt, jotka kakesta huolmatta haluasvat sälyttää taloudellsen, yhteskunnallsen ja valtollsen lfe a \ hn järjestelmän suurn prten ennallaan. Tähänhän perustuu nytkn kakken porvarllsten puolueden poltkka. Tosaalta taas esntyy vomaryhn^, joka katsoo ajan olevan sopvan ohjeta kehtystä uuslle urlle ja suorttaa laajoja järjestelmään ulottuva uudstuksa yhteskunnassa. Tällä kannalla ovat medänkn maassamme nykysn työväestöä edustavat polttset puolueet ja ryhmttymät. Vmekskuluneden vkkojen akana puoluepressä varsn vlkkaast pohdttu kysymystä yhtestyöstä sos.-demokraatten jja kommunsten välllä. Jos me nyt tutkmme edellä sanotun pohjalla peraatteessa kysymystä tällasten yhtestyön mahdollsuukssta, nn medän on ensnnäkn todettava se sekka, että kumpaakn työväenpuoluetta erottavana tekjänä on suhde käytyyn tappollsest päättyneeseen sotaan. Kommunsten tomnnalle on antanut lemansa selvä sodankäynnn vastustus. Puolueen johtomehet ovat joutuneet Hl vanklohn ja aktvsmmat joukot ovat olleet saboröörena, metsäkaartlasna jne. Sosaldemokraattsesta puolueesta voaan puolueena tetyst sanoa, että se e sunkaan ole ollut myötämelnen sodalle ja sotapoltkan ajajana. Mutta sosaldemokraattnen puolue on kutenkn sodassa mukana o"lut puolue. Sen pyrkmykset ja kannanotot ovat tosn eronneet vrallsesta poltkasta mutta se e puolueena mllään pääse rt stä, että se on lojaalst suhtautunut sodankäyntn, kun sota kerran ol syttynyt avan samalla tavalla kun sen kannattajajoukot ovat rntamlla Ja työtehtävssä lojaalst antaneet panoksensa sodankäyntn. t

15 . 5 - d Tässä suhteessa soseldemokraattsen puolueen ja kommunstsen puolueen pohja rauhankautta alotettaessa on tonen. Tosaalta taas näyttäs sltä, että työväestön er ryhmät evät ohjelmallsest ja omen erkosetujensa ajamsessa vos erota tosstaan nn paljon, ettekö yhtestä pohjaa tulevalle tomnnalle votas löytää. Tältä kannalta katsoen sosaldemokraattsen Järjestöväen prssäkn esntynyt halu yhtestomntaan myöskn vp.alessa on täysn ymmärrettävä ja luonnollnen. Molemmat työväenlkkeen haarat sosaldemokrata ja kommunsm ovat kutenkn ennen sotaa kulkeneet er tetä, huolmatta stä, että -!. k kannattajäjoukkojen kannalta katsoen tuolläsa taloudellsten etu- \ pyrkmysten osalta erottava tekjötä e ptäs olla ollut kovn suuressa määrn. Ero on ollut ennen kakkea aatteellsta laatua.. Kun nyt monet sekat puoltasvat työväenlkkeen yhdstymstä uudessa tlanteessamme. on ollut varsn Jännttävää ja melenkntosta nähdä kommunstsen puolueen startta Ja sen aatteellsta asennotumsta ennen kakkea suhteessa sosaldemokrataan. On sanottava, että kommunstsessa puolueessa startt on ollut osttan melkosen hajananen. < Osa sen kannattajajoukosta ja johtajavomasta on lähtenyt lkkeelle täysn samossa merkessä kun takavuosnakn. Päämääräks on julstetta neuvostojärjestelmä ja täten myöskn yhden puolueen dktatuur. Tässä suhteessa e ss mahdollsuuksa sosaldemokratan ja kommunsmn yhteensulautumselle ole ollut. Tosaalta taas nätä 'jyrkkäprtesä lnäaeroavasuuksa on jonkn verran anakn Julksuudessa ollut sotkemassa eräänlanen salonkkommunstnen suunta, Joka on lkkunt osttan SKPn prssä osttan sen lepellä Ja johon ns. kuutoset ovat tuoneet oman värnsä. Melestän e tämä sekka kutenkaan ols tehnyt täysn mahdottomaks yhtestyötä vaalessa, koska anakaan teoreettsest e ptäs olla mahdollsuuksen ulkopuolella sopa sellassta lähajan tavottesta, jotka kummallakn taholla ovat yhteset. Puoluetomkunnassa tehtn vme vuoden lopulla alote vaallttoneuvofeteluhn ryhtymsestä kommunsten ta okeastaan kommu- nsten, vaalapujärjestön SKDLn kanssa. Puoluetomkunnan enemmstö

16 . 6. e kutenkaan halunnut lähteä alotteen tekoon asassa, päätt jäädä odottamaan kommunstselta tabolta tulevaa vaan alotetta, jotta nähtäsn, mssä merkessä tuolta hyökkäävänä puolena olevalta taholta lähdettäsn lkkeelle ja olsko tuo lkkeellelähtö omaan tarjoamaan mahdollsuuksa asan teenpänkehttelyyn. Puolueemme sa kutenkn ennen ptkää todeta, että SKDL halus sälyttää ns. vaallttotarjouksen tehdessään ehdottomast oman pohjansa e tosn ohjelmallsest, vnan sen pohjan, että se ol ollut sodankäynnn ja sodanakana harjotetun poltkfn ulkopuolella, kun sensjaan sos.-dera. puolue ol joutunut olemaan mukana sodassa. Vaallttotarj ous tapahtukn nän ollen hyökkäyksen muodossa. Se mustutt 1 s; suuressa meärn ntä lentolehtsä ja radojuttuja, jota sodan akana vhollsvallat keskenään vahtavat. Ylesenä teemahan tuossa propagandassa on se, että medän ja tedän kansojemme välllä e ole mtään rstrtoja ja me haluamme kansallenne pelkkä hyvää. SKDL aanoo tarjouksessaan, että sllä ja sos.-dem. järjest öväellä e ole mtään kesknäsä rstrtoja. Mutta sotapropagandassa,1 al ' hyökätään samalla ana vastapuolen johtajston kmppuun. Tuhansa kertoja on tämänkn sodan akana puhuttu joko juutalas-bolshevstsesta johtajaklkstä, joka ptää kansaa orjuudessaan ta pänvaston taas nats-saksan versestä johtajakoplasta, joka samalla tavalla stoo kansaa tahkka stten plutokraatten johtajakoplasta, joka ve kansaa sotaan vaston kansan oma etuja. SKDLn tarjouksessa hyökättn myöskn eräden puolaeemme slmäntekeven kmppuun, e tosn nmttämällä hetä verseks johtajakoplaks, vaan sotasyyllsks, jotka evät saaneet tulla kysymykseen edustajaehdokkaana snä tapauksessa, että yhtestyö vaalessa toteutus. Tarjouksessa ol manttu esmerkkenä neljä nmeä; Tanner, Salovaara,Hakkla ja Aaltonen. Kun tämä tarjous tehtn, nn puoluetomkunnalle ts sanokaamme anakn sen enemmstölle ol selvää, että hyökkäys pysähtys tähfn, vaan jatkus myöskn henklöden suhteen e nn ptkälle, että puolue puolueena sellasena kun se ol ollut sodan akana ol saatu polvlleen ja teht?^ stä sodan ulkopuolella olleen polttsen valtaryhmty:<sen juoksupoka. Tämä kästys on saanutkn h

17 - 7 - M stten vahvstuksensa, kun SKDLn pää-äfnenkannattaja, Vapaa Sana puheenjohtajansa krjottamassa pääartkkelssa esttää avomet kortt lausuen seuraavast: d! "Kun SCDn ltto to m kunta valts neljä nmeä. Tanner, Salo- 'M vaara, Hakkla ja Aaltonen, se tek sen snä melessä, että tämän kaltaset henklöt evät saa asettua edusta ja ehdokkäks. Tämän suunnan edustajat evät vo edustaa demokrataa, koska ovat olleet sotaa hankkmassa ja natslasuutta maahamme stuttamassa. Mtä auttaa Tannern posjäämnen, jos hänen lähmmät aseenkantajansa j&ävät jöljelle. Jos joku Mansner ja joku Skog, jotka ovat jatkuvast mtä khkemmn puoltaneet tannerlasta poltkkaa ja harjottaneet mtä katalnta demokraattsten anesten parjausta, nyt tyytyvät muka puhdstetulle lstolle, sllon ols melken yhdentekevs, vakka tse Tanner ols mukana. Ehän hfn sas rttäväst äönä kutenkaan." Esmerkknä musta mahdottomsta nmstä mantaan edelleen Lesknen, Tuomnen, Levo-Larsson, Klpelänen ym. Useta mutakn nmä on J myöhemmn vlauteltu. Tällä tavon mahdollsuudet yhtestyöhön torpeedotn alunpern Kommunstnen taho ptää knn stä epälemättä edullsesta lähtökohdastaan, että se on ollut sodan ulkopuolella, koska se e ole ollut olemassakaan eodan akana. Yhtestyö kävs pänsä sos.-dem. puolueen laanssa van snä tapauksessa, että sos.-dem. puoluet ntavallaan perustettasn uudelleen ja snä sodan akana tomneet henklöt hetettäsn kokonaan syrja^ nähtäväst myöskn ne henklöt, jotka näkyvllä pakolla olematta ovat tomneet aamassa lojaalsessa hengessä, kun sos.-dem. puoluekn. Ols lmestä, että jos tälle telle lähdettäsn, tässä klpalussa kommunstt persvät voton, koska klpalussa sotasynnttömyydesää puolueemme varmast ja auttomattomast häväs ja anoastaan osa sen hanks:^ tä vomstä pääsee tostaseks armohn saatkka stten, että he vosvat näytellä tällä tellä johtovaltaa, kuuluvatta stten ns. enemmstöön ta oppostoon. Eräät puolueeseen kuuluneet ovat kutenkn katsoneet asakseen puolueen kokonasuutta slmälläptäen suorttaa palveluksa kommunstelle kaket uskoen vanhaan jesutta-anekauppaden vrteen, kun raha ktstuhun. klahtaa, nn selu tavaaseen vlätaa. \ S! a' 1, l..j

18 vr j Sos.-dem. puolueen asemaa e anakaan tostaseks edes pakkomääräyksn ole saatu nn hekoks, että sen ols tarvs lähteä kommunsten mukana juoksjoks. Me vomm^e tosn vapaast myöntää, että kommunstella joka tapauksessa on tässä tlanteessa omat mahdollsuutensa ja omat valttkorttnsa nmenomaan ulkopolttsen asemamme vuoks. Mutta on myös epälemätöntä, että Jos ssäset olomme edes jossakn määrn saavat vapaast kehttyä, sosaldemokratan panoksella tulee olemaan erttän ratkaseva merktys koko kansamme tulevasuudelle. Jos me ss tässä tlanteessa helltämme otteemme, e tuota otetta myöskään enää takasn spade. Saattaa j olla nn, että monet vakeat koettelemukset ovat velä edessä ja varmaa myöskn on, että sosaldemokratan te tulee vaatmaan tastelua. rl ja hellttämätöntä tastelumeltä. On selvää, että rvessämme tulee Jumaan. Mutta vodaan myös sanoa, että mtään tastelua e ols koskaan vety votollseen loppuun, jos sen kulun olsvat saaneet sanella henklöt, jotka tse ovat valmt stä ensmmäsen vastuksen tullen luopumaan. Pakkamme puolueden rntamassa on selvä. On myös * varmaa, että tässä maassa e ole anoakaan vomatekjää, joka vos vedä kehtystä eteenpän sosaldemokratan merkessä, jos tapahtumaan pakolua ja että monet entset puoluetovert tulevat hor- sosaldemokraattnen puolue otteensa hellttää. Oleellsen tärkeätä on sen vuoks myöskn, että puolueemme tulee ens eduskuntavaalessa lyömään tsensä tällön läp sellasella vomalla, että sen asema polttsena valtatekjämä tulee turvatuks. E ole lottelua sanoa, että ens eduskuntavaalessa käydään ratkasutastelua sosaldemokratasta Suomessa. Mhn kerran on annettu asoden lusua, stä on enää vakeata palata. t P Ml' a

19 Puoluetomkunnan Aulkllaftg\^ehdotus Puolueneuvoston^, Valtollset vaalt ovet ovello. Vaalkamppalu on jo alkanut. Er puolueryhmttynät kohdstavat valtsjohn lupausten ja kaunden ohjelmen sarjan hedän suosotaan tavotellen. Näyttää myös sltä, että erällä taholla halutaan määrätetosest käyttää hyväks sodanjälkeskauden henkstä seke.vuutta ja verhota todellset tavotteet skusanojen ja suoranasten valhedenkn pettoon. Tälle vaaltastelulle on omnasta se, että kakk puolueet lmottautuvat demokratan estasteljoks. Nän tekevät porvarllset puolueet ja samaa julstavat kommunstt apujärjestönsä SKDLrn suojssa tomen. Porvarllslle puoluelle demokrata merktsee kutenkn lähnnä stä, että nykynen talousjärjestelmä ja shen perustuva luokkavalta sälys suurn prten ennallaan. Kommunstt taas hyväksyvät demokratan, kunhan saavat tse määrätä, mkä on demokraattsta, mkä e. Maalskuun 17. ja 18. pävänä ratkastaan, mssä hengessä sodan vaurottamaa ja uuvuttamaa, mutta lopullsta rauhantlaa koht kulkevaa maatamme ryhdytään rakentamaan. Sosaldemokratan te on suora ja selkeä. Hstorallslle perntelleen jo ohjelmalleen uskollsena Sosaldemokraattnen Puolue kohottaa vomakkaast nätyvlle vanhat, mutta kutenkn yhä uudet, lujat ja puhtaat tunnuksensa: sosalsm, kansanvalta, rnuha^ vapaus ja hmsyys. Näden tunnusten nnottamana sosaldemokraattnen vät nousee tasteluun porvarllsta talousjärjestelmää, taantumuksellsuutta ja luokkavaltaa vastaan. Se kutsuu rnnalleen työhön ja tomntaan kakka maamme vähäväksä kansalasa. Sosaldemokraatten ohjelmavaatmuksen äänokeuskärajan alentamsesta 21 vuoteen tultua vhdon- K' kn toteutetuks, puolueemme vetoaa ertysest nuorn valtsjohn, jotka nyt ensmmäsen kerran pääsevät käyttämään kansalasokeuttaan. Sosaldemokraattsen Puolueen pyrkmyksenä on myöskn omalta osaltaan tehokkaast vakuttaa hyven ja luottamuksellsten suhteden keht- (tämseen kakken naapurmattamme kanssa. Ertysen tärkeänä tehtävänä puolueemme näkee sen, että Suomen ja Neuvostolton vällle saadaan syntyän vlpttömyyteen ja molemmnpuolseen kunnotukseen perustuva suhde. "- Tovert: Vanha tastelujen te on jälleen edessämme. Puolueemme on ennenkn joutunut kvaden hyökkäysten kohteeks nn okealta kun vasemmaltakn. Ne evät kutenkaan ole puolueemme asemaa horjuttaneet evätkä (en voman lsääntymstä ehkässeet. Sosaldemokrata pyrk päämäärnä pohjosmasen okeusjärjestyksen ja kansanvaltasen valtomuotomme urvn ja nden pohjalla. Sosaldemokrata haluaa rakennustyönsä suo- ttaa työväenluokan ja koko tansan aneellsen ja henksen vapauden jerkessä. Mnkäänlasten dktatuurpyrkmysten astnlaudaks se e ole hskaan tapunut ekä tavu,, Tuhten elettävänämme olevan ajan velvoksen vakaumuksellset sosaldemokraatt evät myöskään anna rvs- ^ssään sjaa konjunktuurpoltkolle ja hajottajlle. /

20 - 2 - r Vankkuasttonan sosaldemokraattsen hengen elähdyttämänä Suomen työväenluoksn vqltaosq j&lleen keskttyy puolueemme ympärlle. lman sosaldemokrataa e ole elävää tekojen kansanvaltasuutta. Suurlle sanolla e korvata arkpävän työtä laajojen vähävarasten kansankerrosten etujen ja okeuksen puolesta. Muodostukoon velvotukseks kansalasokeuden käyttämseen maalskuun 17. ja 18 pävänä tetosuus stä, että tämän maan valtollsen, taloudellsen ja yhteskunnallsen kansanvallan tulevasuus rppuu sosaldemokraatten ja Sosaldemokreattsen Puolueen vomasta. 2e ^f ; ls 11 ty<v letl. l m: ' V r '.. t k >.

21 t C4, Sosaldemokraattsen Puolueen ja sen eduskuntaryhmän möärötetosen työn ansosta on sosaalpolttsella alalla raaassonme akaansaatu huomattavaa edstystä. tässä maasaa Käytännöllsest katsoen jokanen toteutettu sosaalnen uudstus on perustunut Sosaldemokraattsen Puolueen tekeroään alotteeseen. Puolue tulee uskollsena perntelleen ja valtsjolleen myöskn snä eduskunnassa, mkä valtaan pnä maalskuuta 1945, tuomaan eslle lukusa so- saalsa kysymyksä, joden tarkotuksena on luoda paremmat olosuhteet työtätekevälle kansalle. Puolueneuvosto on kokouksessaan 15* katsonut tarpeellseks knnttää huomota muutamn nstä sosaalssta kysymyksstä, joden eslletuloon Sosaldemokraattsen Puolueen on vakutettava. + Vomassaoleva huoltolansäädäntömme on nykyakastamsen n humansonnn tr;rpeessr - nden kansalasten, joden syystä tosesta on pakko kääntyä yhteskunnan puoleen saadakseen tukea ja apua, e ole annettava tuntea tseään kerjäläsks. Huoltolatoksemme - sekä valt9 että kuntan omstamat - evät ana tyydytä nykyajan vaatmuksa. sks, että tn Ne on kehtettävä sella-sj. vanhukset, saraat ja lapset, jotka on otettu nähn latoksn, vovat sellä tuntea oleskelevansa hyvässä ja ystävällsessä kodssa, evätkä jonknlasssa rangastuslatoksssa. - H La-psrlkkatten perhetten taloudellljt& asemaqj on parannettava. Perheenavustu$lak on hyvä, mutta avustus on lan pen jo stä jaetaan anoastaan perhelle, jolla on vfehntääh 5 alakästä lasta, mnkä vuoks laka on tarkstettava. Tuleven äten, jotka ovat ansoty^össä, on saatava taloudellset mahdollsuudet ottaa työstä vapaata sekö enhen että jälkeen synnytyksen* Ätysavustusta on lsättävä ja ätyshuoloa tehost ettava * kovast Työhön kanaaj 4yyyeyden edajbämfyks on nyt, kansan voma koetelleen sodan jälkeen,omstettava suurta.huomota* Saraala n p^nt^ on postettava nn pan kun mahdollsta* apteekken Jos ottaml^^n valton haltuun vo johteö halvempn lääkeaneden hntaan, on sellanen tomenpde suortettava. Vähävaraslle on varattava taloudellset mahdollsuudet hotaa tervevttfmn «araaloflag ta parantolossa. Tähön on pästövä sarasvakuutukaey^ avulla ta muulla tavolq. Urhelulle, joka näyttelee tärteätä osaa tomnnassa kansanterveyden edstämseks, on yhteakuonan omstettava jatkuva huomota. ff Hl

22 - 2 - Vanhuudenturva».a työkyvyttömyysvakuutusta on jatkuvast parannettava nn, että se vastaa elävän elämän vaatmuksa, ja kysymys VTanhuuseläkkestä nlle, jotka lan korkean än vuoks jätettn lan vakutusprn ulkopuolelle^ on otettava ratkastavaks. Eläkkeet sodan suoranaslle uhrelle - nvaldelle, kaatuneden lesklle ja lapslle - saatava sellasks, että ne merktsevät todellsta apua. Myöskn svl-nvalden. jotka on tähän saakka jätetty yhteskunnan tomenpteden ulkopuolelle, on päästävä osallsks työhuollosta., " Valltseva asuntokurjuus on postettava valton ja kunten tehokkan tomenpten.. Köyhän kansan asuntotaso e ole ollut mllonkaan korkea maassamme, nyt se on pelottavan alhanen. Yhteskunnan tomenptettä e asuntokysymystä voda ratkasta. Vuokrasäännöstelyä on ylläpdettävä nn kauan kun mellä on asuntopulaa. Kohtuuttoma vuokren korotuksa e saa tapahtua. Erkosta huomota on knntettävä lapsrkkatten perhetten asuntokysymykseen. u Ammattyhdstyslkkeen osallsuus työmarkknan ja elnkenoelämän kysymyksä ratkastaessa on turvattava. Ammattyhdstyslkettä vastaan suunnatut lat on peruutettava. Työnantajan e ole annettava kertää järjestäytyms- ja neuvotteluokeutta. 1 kkakvsvmvkse^; on kansanvaltasessa yhteskunnassa ratkastava työmarkknan osapuolten tomesta ja valtovallan on anoastaan pokkeustapauksssa puututtava nhn. Kun kutenkn edelleenkn löytyy erätä työntekjäryhmä, jotka ovat alpalkattuja, on palkkatarkkalua tehostettava. Elnkustannusndeks on kehtettävä sellasdcs, että stä todellset elnkustannukset tulevat lm. Mahdollsta tygttöayyttu vastaan on ajossa ryhdyttävä määrätetosn tomenptesn. Valton ja kuntan tössä, jotka on tarkotettu levttämään työttömyyttä, e saa maksaa näkäpalkkoja,vaar normaalsa palkkoja Työntekjäryhmlle, jolle e voda järjestää työraahdollsuuksa, on annettava rttävä kätesavustuksa. h A -JA

23 - 3 - Työa.tcalansäädäntö on kauan ollut uudstuksen tarpeessa. Vakka työajan ylenen lyhentämnen teollsuudessa e nyt ole ajankohtanen, on vomassaolevaan lakn tehtävä parannuksa. Maa-.1a kar.ataloustycläsltä puuttuu edelleenkn työakalak* Sosaldemokraatten alotteesta halltus asett vme syksynä komtean kreellsest tutkmaan kysj^mystä. Nyt valttavan eduskunnan on ratkastava kysymys, Ja maatyölästen on vhdonkn saatava kahdensantuntnen työpävä; Myöskn kotadulaset ovat Ulkopuolella työakalansäädännön. Hedän on saatava oma laknsa, ja sellbnen on jo sosaldemokraatten alotteesta - valmstella. A^-^-pttentarkastus e enäfe vastaa ntä vaatmuksa, jota sl. le on asetettava Se on perusteellsest uudstettava ja tehostettava nn, että työnantajat söödaan noudattamaan ntä lakeja ja säädököä, jotka on laadttu työhtekjän turvaks. Tastelu työpakolla sattuva tapaturma ja ammatttauten aheuttaja vastaan on myöskn jäänyt takapajulle maassamme. On tärkeätä, että nähn työntekjölle tärkesn kysymyksn knntetään suurempaa huomota. Työntekjän tapaturmavakuutus e enää tyydytä okeutettuja vaatmuksa, mnkä vuoks stä on parannettava. Korvausmäärä on olennasest korotettava. Paljon on tehtävä, ennenkun mermehet vovat olla tyytyväsä yhteskunnallsn okeuksnsa. On pdettävä huolta stä, että mermehemme sodan päätyttyä pääsevät työskentelemään suurn prten samossa olosuhtessa kun muden maden mermehet KauDPa-.1a konttortyöntekjän ertystä lansäädäntöä on parannettava mm. snä nuhteessa, että hedän okeutensa yltyökorvauksn selväst määrtellään lassa. Sosaldemokraatteja odottaa sosalpoltkan alalla laaja työkenttä. Puolueneuvosto velvottaa ens maalskuun 17. ja 18A pävnä valttavat sosaldemokraattset kansanedustajat ryhtymään tarmokkaast työskentelemään edellähahmoteltujen tavotteden saavuttamseks j a sten tehokkaast jatkamaan SosaldemokMattsen Puolueen vuoskymmenen akana luoma perntetä.

24 Sos.-dem. puolueneuvoston julklausuma valtollsten vaalen johdosta. h Sosaldemokraattsen Puolueen puolueneuvosto hymksy elsessä kokouksessaan seuraavan julklausuman: Valtollaet vaalt ovat ovella. Vaalkamppalu on jo alkanut. Er puolueryhmät kohdstavat valt^jolho lupaudteu ja kaundoa ohjelmen sarjan hedän suoeoraan tavoftell^. NfjrttSf mybß entä, että erfll-'*" lä taholla halutaan määrätetosest käyttää hyväks sodanjälkoakau- 'den henkstä sekavuutta ja verhota todellset tavotteet skusanojen ja fuoraaasten valhedenkn pettoon. Tälle vaaltastelulle on omnasta se, että kakk puolueet lmottautuvat demokratan estasteljoks. Nän tekevät porvarllset puolueet ja samaa julstavat kommunstt apujärjestönsä SKDL:n (Suomen Ka-nsan Demokraattsen Lton) suojssa tomen. Porvarllsllo puoluelle demokrata merktsee kutenkj lähnnä stä, että nykynen talousjärjestelmä ja shen perustuva luokkavalta sälys suurn prten ennallaan. Kommunstt taas hyväksyvät demokratan, kunhan saavat tse määrätä, mkä on demokraattsta, mkä e. Maalskuun 17. ja 18. pävnä ratkastaan, mssä hengessä sodan vaurottamaa ja uuvuttamaa, mutta lopullsta rauhantlaa koht kulkevaa maatamme ryhdytään rakentamaan. Sosaldemokratan te on suora j«elkeä. Hstorallslle perntelleen ja ohjelmalleen uskollsena Sosademokraattnen Puolue kohottaa vomnkkaaet näkyvlle vanhat, mutta. kutenkn yhä uudet, lujat ja puhtaat tunnuksensa: sosalsm, kansanvalta, rauha, vapa'js ja hmsyys. Näden tunnusten nnottamana sosaldemokraattnen väk nousee tasteluun porvarllsta talousjärjestelmää, taantumuksellsuutta ja luokkavaltaa vastaan. Se kutsuu rnnalleen työhön ja tomntaan kakka maamme vähäväksä kansalasa. Sosaldemokraatten ohjelmavaatmuksen äänoke'skärajan alentamsesta 21 vuoteen tultua vhdonkn toteutetuks, puolueemme vetoaa ertysest nuorn valtsjohn, jotka nyt ensmmäsen kerran pääsevät cäyttämään kansalasokeuttaan. Sosaldemokraattsen Puolueen pyrkmyksenä on myöskn omalta osaltaan tehokkaast vakuttaa hyven ja luottamukselsten suhteden kehttämseen kakken naapurmattemme kanssa. Ertysen tärkeänä tehtävänä puolueemme näkee sen, että Suomen ja Neuvostolton vällle aadaan syntymään vlpttömyyteen ja molemmnpuolseen kunnotuk- een perustuva suhde. f rn tflt- m.s [rnc l tul ttj r «1 8U rl. Tovert! Vanha tastelujen te on jälleen edessämme. päämäärnsä Puolueemme on ennenkn joutunut kvaden hyökkäysten kohteeks nn okealta kun vasemmaltakn. Ne evät kutenkaan ole puolueemme asemaa horjuttaneet e- Tätkä sen voman lsääntymstä ehkässeet. Sosaldemokrata pyrk pohjosmasen okeusjärjostykson ja kansanvaltasen valtomuotomme turvn ja nden pohjalla. f Sosaldemokrata halu'aa rakennustyönsä suorttaa työväenluokan ja koko kansa',aneellnen ja henksen vapauden merkessä. Mnkäänlasten dlktatuurpyrkmysten astnlaudaks se e ole koskaan tapunut ekä tavu. Tunten elettävänämme olevan ajan velvotuksen vakaunmkselleet sosaldemokraatt evät myöskään anna rvstössään sjaa konjuk-»uurpoltkolle ja hajottajlle. Vankkumattoman sosaldemokraattsen hengen elähdyttämänä Suomen työväenluokan valtaosa jälleen keskttyy puolueemme ympärlle. 0 lman sosaldemokrataa e ole elävää tekojen kansanvaltasnntta..vljeljän sekä srtoväen, näden laajojen vähävarasten kansankerrosten etujen ja okeuksen puolesta. Suurlla sanolla e korvata arkpävän työtä palkkatyölästen ja pen- Muodostukoon velvotukseks kansalasokeuden käyttämaeen maalskuun 17. ja 18. pävnä tetosuus.«ütä, ttä tämän maan valtollsen, taloudellsen ja yhteskunnallsen kansan- ^Uan tulevasu-js rppuu ßofaldemokraatten ja Sosaldenr^okraattaen Ubwda»^.?omastat l m- 'KK t f U>

25 o-/ / Sos.-dem. puolueen lähakojen sosaalpoltse ayoteet Sosaldemokraattsen '. lueen puolueneuvosto dksy kokouksessaan pnä helmkuuta 1945 Tuleven äten, jot<ka ovat ansotyössä, on saatava taloudellset mahdollsuudet ottaa työstä vapaata sekä ennen että jälkeen synnytyksen. Ätysavustusta on lsättävä ja ä t y 8 h u o 11 oa tehostettav» löyty>' erätä työntekjäryhmä, jotka ovat alpalkattuja, on palkkatarkkalua tehostettava. EHnJcustannusndeks on kehtettävä sellaseks, että stä todellset elnkustannukset tulevat lm. uraavan ueen julklausuman sosaalpolttl- :ona: salclemokraattscn sen eduskuntaryhmän Puolueen ^a tavottesta läh- määrä- oeen työn ansoata on eolpolttsella alalla maas&am- e akaansaatu huomattavaa S^tyftä. Käytännöllsest kat- Dfn jokanen täs6ä maassa stoftu sosaalnen uudstus on le. stunut Puoheen tekemään to- Soöaldemokraatt- alotteeleen. Puolue tulee uskollgena» nelleen ja valtsjolleen öskn snä eduskunnassa, mvaltaan pnä maalsta 1945, tuomaan e&lle lura sosaalsa kysymymä,!en tarkotuksena on luoda remnat olosuhteet työtät;kel!lo kansalle. Puolueneuvfeto kokouksessaan katat tarpeellseks knnttää >mota muutamn nstä soal sstä kysymyksstä, joden lletuloon Sosaldemokraattsen olueen on vakutettava. omassaoleva huoltolansää- 11 ö m m e on nykyakasta m sen luman&onnn tarpeessa nkad^alasten, joden eyyntä ta Ma on pakko kääntyä yhteskunpuoleen saadakeeen tukea ja, e ole annettava tuntea tseään qall sks, oltolatoksemme sekä (on että kuntan omstamat t ana tyydytä nykyajan vaata. No on kehtettävä sellaettä vanhukset, saraat ja lapjotka on otettu nä.hn latok»- vovat sellä tuntea oleskelevan- ^-^ässä ja ystävällsessä kodasa, f^tu jonknlasssa ranga&tusla- - j. rtoväen sosaalsn hn on knntettävä ertystä :ota. [«Parkkatten perhettä 1 o u de 11 st a asemaa -rannettava. Perheenavustuslak jyvä, mutta avustus on lnn pestä jaetaan anoastaan perjolla on vähntään 5 alalasta, mn.kä vuoks laka on ^ «'ttava. Työhön kansanterveyden edstämseks on nyt, kansan voma kovast koetelleen sodan jäl- 'keen, omstettava suurta huomota. S a r a a 1 a n puute on postettava nn pan kun mahdollsta. Jo»» a p- teekken ottamnen valton haltuun vo johtaa halvempn läukereden hntaan, on sellanen tomenpde suortettava. Vähävaraslle on varattava taloudellset mahdollsuudet hotaa' terveyttään saraalossa'' ta parantolossa. Tähän on pääs'ävä sarasvakuutuksen avulla ta muulla tavon. Urhelulle, joka näyttelee tärkeätä osaa tomnnassa kansanterveyden edstämeeks, on yhteskunnan omstettava jatkuvaa huomota. Vanhuudenturva- ja työkyvyttömyysvakuutusta on jatkuvast parannettava nn, että se vastaa elävän elämän vaatmuksa, ja kysymys vanhuuseläkkestä nlle, jotka lan korkean än vuoks jätettn lan vakutusprn ulkopuolelle, on otattava ratkastavaks. Eläkkeet sodan suoranaslle uhrelle nvaldelle, kaatuneden lesklle ja lapslle saatava sellasks, että ne merktsevät todellsta apua. Myöskn svl-nvalden, jotka on tähän saafcka jätetty yhteakunnan tomenpteden ulkopuolelle, on päästävä osallsks työhuollosta. Valltseva asuntokurjuus on' postettava valton ja kunten tehak- kan tomenpten. Köyhän kansan asuntotaso e ole ollut mllonkaan korkea maassamme, nyt se on pelottavan alhanen. Yhteskunnan tomenptettä e asuntokysymystä voda ratkasta. Vuokrasäännöstelyä on ylläpdettävä nn kauan kun mellä on asuntopulaa. Kohtuuttoma vuokren korotuksa e saa tapahtua. Erkosta huomota on knntettävä lapsr-k k atten perhetten asuntokysymykseen. Ä m m a t t yhdstysllkk^ten osallsuus työmarkknan ja elnkenoelämän kysymyksä -Htkadtaessa on.turvattava. Ammattyhdstyslkettä vastaan suunnatut lat on peruutettava. Työnantajan e ole annettava kertää järjestäytyms- ja ^ neuvotteluokeutta. f Palkkakysymykset on kansanvaltasessa yhteskunnassa ratkastava työmarkknan osapuolten tomesta ja valtovallan on anoaltaan pokkeustapauksssa puututtava nhn. Kun kutenkn edelleenkn Mahdollsta työttömyyttä vastaan on ajoasa ryhdyttävä mägrätetosn tomenptesn. Valton ja kuntan tössä, jotka on tarkotettu levttämään työttömyyttä, e saa maksaa nälkäpal-kkoja, vaan normaalsa palkkoja. Työntokjuryhmlle, jolle e voda järjestää työmahdollsuuksa, on annettava rttävä kätesavust u k s a. Ylesen työttömyysvakuutuksen akaansaamsta on ryhdyttävä vhdonku toteuttamaan. Työttömyysvakuutu.ksen kustonnukset on jaettava valton ja työnantajan kesken. Työakalansäädäntö on kauan ollut uudstuksen tarpeessa. V^akka työajan ylenen lyhentämnen teollsuudessa e nyt ole ajankohtanen, on vomassaolevaan lakn tehtävä parannuksa. Maa- ja karjataloustyö- 1 ösltä puuttuu edelleenkn työakalak. Sosaldemokraatten alotteesta halltus asett vme syksynä komtean kreellsest tutkmaan kysymystä. Nyt valttavan eduskunnan on ratkastava kysymys, jn maatyölästen on vhdonkn saatava kahdeksantuntnen työpävä. Myöskn kotapulaset ovat ulkopuolella työakalansäädännön. Hedän on saatava oma laknsa, ja sellanen on jo sosaldemokraatten alotteesta valmstella. Ammattentarkastus e enää vastaa ntä vaatmuksa, jota slo on asetettava. Se on perusteellsest uudstettava ja stä tehostettava nn, että työnantajat saadaan noudattamaan ntä lakeja ja säädöksä, jotka on laadttu työntekjän turva.ks. Tastelu työpakolla sattuva tapaturma ja ammatttauten aheuttaja vaataan on myöskn jäänyt takapajulle maassamme. On tärkeätä, ettf, nähn työntekjölle tärkesn kysymykfln knntetän suurempaa huomota. Työntekjän tapaturmavakuutus e enää tyydytä okeutettuja vaatmukda, mnkä vuoks stä on parannettava. Korvausmäärä on olenrusest korotettava. Paljon on tehtävä, ennenkun mermehet vovat olla tyytyväsä yhteflkunnallan okeuksnsa. On pdettävä huolta stä, että mermehemme sodan päätyttyä pääsevät työskentelemään suurn prten samossa olosuhtessa kun muden maden mermehet. N

26 m Kauppa- ja kouttortyöntekjän ertystä lansäädäntöä on parannettava mm. snä euhteee aa, että hedän okeutensa yl»j'ökor vaukr.n eelväat määrtellään lassa Soealdemokraatteja odottaa so saalpollkan alalla laaja työkent tä. Puolueneuvoöto velvottaa ens maalskuun 17. ja 18. pävnä vält tavat eoealdemokraattset kansan edustajat ryhtymään tarmokkaast työaken telellään edellähahmoteltujen tavotteden saavuttamseks ja sten tehokkaaet jatkamaan Soealdemokraattsen Puolueen vuoskymmenon akana luoma perntetä. t' >4 M

27 .Tl S sos.-dem. Puolueneuvoston cokous 22/ ,1 ' 'M: - L- M Jf ' t l ^

28 Pöytäkrja, joka tehtn Suomen Sosaldemokraattsen Puolueen r,y. Puolue«neuvoston kokouksessa Eduskuntatalossa Sä)s«-dem. Eduskuntaryhmän kokoushuoneessa 22. pnä lokakuuta Puhetta Johtvat Onn Hltunen ja Aleks Aaltonen ja pöytäkrjan laatvat J.E. Janatunen ja Kalla Kukkonen. 1.. Kokouksen avas puoluetomkunnan puheenjohtaja Onn Hltunen lausuen seuraavaa: Arvosat puolueneuvoston jäsenet ja muut puoluetovert? Vmeks pdetyn puolueneuvoston kokouksen jälkeen medän ol käytävä verrattan ankara vaaltastelu toselta puolen porvarstoa vastaan ja toselta puolen mukaan tulleen uuden tekjän, kommunsten ta - nnkun hedän vrallnen nmensä kuuluu - SKDLn kanssa. Puolueen asemaa e sunkaan vaaltastelussa ollut lostava. ja sen vuoks e ole myöskään mllään tavalla erkosemmn hmeellstä, että me emme onnstuneet parhaalla tavalla vaalessa. Me samme parlamenttryhmän vaaltastelun tuloksena - ryhmän, joka on penemp kun mellä on ollut koskaan akasemmn tsenädyytemme ta yleensä parlamenttaarsen elämämme akana. { Kun uus eduskunta kokoontu, nn het sen jälkeen alkovat eräänlaset yhtestyöneuvottelut SKDLn ja medän kanssa, mutta kauaa t" nätä neuvotteluja e saatu käydä, kun tul mukaan kolmantena tekjänä maalasltto. Sosaldemokraatt yleensä evät olleet nnostuneta mllään tavalla shen ns. "kolmyhteyteen", joka tästä lopuks tul, mutta asan sllokessa vaheessa katsottn, että koska SKDL j a maalasltto ovat tosnsa nn nnostuneet, nn tokse - yrtetään ja katsotaan, mllä tavalla maalaslton näkemys yleensä sosaalsssa kysymyksssä on njpt näden vaalen jälkeen parantunut. Sllä olemmehan oppneet koko parlamenttaarsen elämän akana, ette maalasltto sunkaan ole ollut ntä kakken radkaalslmpa puolueta sllon, kun on ollut kysymys varsnasesta sosaalpoltkasta. > 'J

29 m Näden neuvottelujen tulokaena synty stten ns. kolmpuolueso. yks kokous ja puoln Ja tosn on Jaettu ehdotukset stä, mllä pmus. jonka perusteella - vakka se onkn melko ylmalkanen - tavalla kumpkn neuvottelukumppan akos tämän yhtestyön ln- eduskuntatyössä on yrtetty yhtestomntaa hotaa. jolla järjestää. Tostaseks e ss voda sanoa stä mtään, Tämän kolmsopmuksen syntymsen akona ol eräs tonen mten asat tässä suhteessa kehttyvät. Kutenkn, jos estyksä tärkeä asa myös esllä, nmttän halltuksen muoaostamnen.kun katselee ja vertaa ntä tosnsa, nn anakn alustavassa va- asa, halltuksen muodostamnen, vaalen jälkeen ol esllä, nn heessa täytyy sanoa, että on olemassa hyvn suura rstrtoja sen syntymnen e sunkaan ollut mllään tavalla helppo. Ensnnä- stä, mllä tavalla asa ols järjestettävä. kn se uus vooatekjä, joka ol tullut polttseen elämään,ol Puolueen prssä ol vaalen jälkeen jonkn akaa olemassa vaalen jälkeen melko suuressa vomantunnossansa ja sen vaatmuk- ns. rauhallnen kaus. Mutta kesällä esntullut sotasyyllsyys- set halltuspakosta olvat melko suuret. Lsäks ol otettava kysymys nost jälleen uuden krsn puolueen ssällä, ja se olkn huomoon se, että hedän kanssaan ol vaalltossa eräs osa erässä vahessa verrattan vakea. Ulospän esnty osc edus- sosaldemokraatteja, ns. puolueen ulkopuolella oleva sos.-dem, kuntaryhmääkn tarpeettomast korostaen tätä rstrtaa. Asaa opposto, josta sattu edellsessä halltuksessa olemaan kaks e jaksettu ottaa polttsena välttämättömyytenä, mtä se van jäsentä, nm. mnstert Svento ja Pekkala, jotka henklökysymyk- ol akä mtään muuta. Samana pävänä, jollon tämä vakea so- sellään vakeuttvat halltuksen muodostamsta. Lopulta hall- tasyyllsyyskysymys ol kolmannessa kästtelyssä, valvontakoms- tus saatn syntymään, mutta sosaldemokraattnen eduskunta son tedonanto sen näytt selväst toteen. ol halltuksessa jäänyt tällasessa kokoonpanossaan eräänlasek- Puolueessa e ole esntynyt mnkäänlasa rstrtoja s tkuks, joka ana prtää slmn. ekä rkknäsyyttä, skäl kun on kysymys ollut tulevasuudesta. Sosaldemokraattsen puolueen ja ökdl:n välllä sen jäl- Mnä huomautan van, että sosalsomskysymys. josta on paljon keen alkovat neuvottelut kesän kuluessa yhtestyöstä kunnalls- keskusteltu ja josta ryhmä tek välkysymyksen ja Puoluetomkunta vaalessa. Tämä sopmus saatn syntymään, tosn ptken mutta jo akasemmn lähettänyt krjelmän Valtoneuvostolle, allekr- e mtenkään kovn vakeden neuvottelujen jälkeen. - Samalla kun jotettn yksmelsest lman mnkää^asa soraäänä. saatn sopmus yhtestyönä kunnallsvaalessa syntymään, samal- Kun nän on asa varsnasssa peraatekysymyksssä, tuntuu la kertaa saatn sopmus yhtesestä kunnallsvaalohjelmasta, oudolta, mks antasmme mennesyyden muodostua puoletta kalvavak- joka melken pääprtessään on medän puoluetomkunnan jäsenen s taudks, josta e tahdota päästä eroon mllään. Kakken puo- Jorma Tuomsen käsalaa. lueen -arasta tarkottaven tovereden velvollsuus ols vontn- \ Syksyllä on jälleen alkanut SKDL:n ehdotuksesta yhtestyöneuvottelut, jotka tällä kertaa koskettelsvat ns. peraat- sa mukaan pyrkä postamaan ermelsyyden aheta ekä ntä tarpeettomast nostaa. Snä melessä on tämäkn puolueneuvoston teellsa kysymyksä ja ennen kakkea kysymystä stä, mllä ta- kokous kutsuttu koolle. ' valla asat lnjolla aaataasn järjestykseen. Nämä neuvottelut, jotka sosaldemokraattena tovomme saatavan loppuun tä- Kokouksen estyslstalla olevsta asosta mantsen ennsn kakkea Puoluetomkunnan ehdotuksen Puolueneuvoston koolle kutsu, M hän puolueneuvoston kokoukseen mennessä, evät de lustaneet nnkun olsmme tovoneet. Ennen kakkea neu\qdt te lussa e msesta nn pan kun säännöt sen sa^llvat. Tämä ehdotus on ' tehty snä melessä, jotta tuleva puoluekokous vos luotsata r ole päästy alkutomenptetä ptemmälle. On tosn pdetty puolueen sodanjälkesestä krskaudessa selvlle veslle.. Puolueen jäsenmäärä on edelleenkn hyvn vomakkaast lsäänty- k nyt, ja tomnta puoluejärjestössä on edelleenkn vomakkaast lsääntynyt ja vomstunut. Puoluetomkunta on knnttänyt myös- 4

30 ; kn huomota aatteellseen kasvatustyöhön. Snä melessä on puolueen kasvatus tomkunta Jälleen uua<xjd herätetty henkn, ja tovottavaa on, että se työskentelee skäl aktvsest, että se anakn ens puoluekokoukseen mennessä vo näyttää melle Ja työnsä hedelmä. Ens vuoden alusta ryhdytään myöskn puolueen tomesta julkasemaan aatteellsta akakauslehteä. Tämän tarkotuksena on syventää ja vahvstaa sosaldemokraattsta ajattelutapaa e van puolueväen prssä, vaan koko maamme kansalasten prssä. Nällä tomenptellä tovottavast oh ennen ptkää vakutuksensa muöskn medän puolueemme aatteellseen työhön. Sosaldemokraattsen puolur een vakutus maem poltkkaan ol hekommllaan vme vuoden akana vanhan parlamentn vakuttaessa. Puolueen vakutus on sen Jälkeen askel askeleelta, tosn htaast mutta varmast, vahvstunut myöskn polttsest. Ja jos nyt suortettasn eduskuntavaalt, nn tulos ols varmaan paljon edullsemp sosaldemokraatelle kun vme kevättalvella, ja sen nähtäväst ja tovottavast tulevat jo kunnallsvaalt osottamaan. Sosaldemokraattnen puolue on läpkäymässä parhallaan yhtä vakemmsta krskausstaan^ Se on vakuttanut monella tavon puolueen ssäseen elämään. Puolueen jäsenet sekä ylem- Tämän kokouksen tehtävänä on yhdeltä osaltaan etsä tetä m -. seuraavaan puoluekokoukseen ast. oen.tehtävänä on sen järjestövoman käytön suunnttelu, jonka me olemme sodan jälkeen järjestöhmme saaneet. Snä työssä me tarvtsemme kakken sosaldemokraattsest ajatteleven ykslötten tukea Ja kannatusta. Sen vuoks mnä tovosnkn mtä hartammn, että me yrttäsmme etsä kenoja, mllä kesknäsä rstrtojamme pyrksmme, emme leventämään ja syventämään, vaan pänvaston, että jokasta vos aatteellsest lähentää se. että me puolueen kokonasuutta ja yhtenäsyyttä slmälläptäen olemme skäl humansteja, että tedämme, että tällasessa suuressa puolueessa on erlalla ajatteleva ykslötä, mutta jota varmast kakkea lämmttää sama yhtenen päämäärä, nm. sosaldemokratan etu ja tulevasuus. Ja kun stä kerran olemme yksmelsä, nn mks me antasmme rstrtojen lan rekenä keskuudessamme esntyä. Tämän kokouksen estyslstalla on paljon ja.monenlasa asota. Mnä tovon, että tämä kokous onnstuu jälleen rakentamaan sosaldemokraattsen puolueen asemaa ja sosaldemokrataa yleensä, jotta me vomme entstä paremmn täyttää pakkamme tämän mann polttsessa elämässä. Snä melessä mnä julstan tämän kokoukaen alkaneeks. - ^t tt l mät portaat elävät Jonknlasen pngottuneen, hermostuneen melalan vallassa. Sen vakutukset ovat nähtävssä monella tavalla ulospän. Ptkän ja vakean sodan jälkeen tämä onkn ymmärrettävää. Mutta kun sota on jo saatu loppumaan ja kun 2.. Kokouksen shteetlkj /atj^x.! : olatta ja J.E. Janatunen ja tomttaja Kalle Kukkonen. maa vähtellen lähestyy normaalsen rauhan pävä, nn to- * 3.. vottavaa olks, että tästä krskaudesta votasn vapautua. Mnulla on se vakaumus, että kun me tämän krsn votettuamme Kokouksen pöytäkrjan tarkastajks valttn Eml Skog ja Jalmar Vuornen. tyj- '.«l päässmme varsnasssa normaalsssa olossa puolue-elämäämme järjestämään, nn me löytäsmme tosemme helpommn Ja vosm- 4.. me esntyä sosaldemokraattsten aatteden puolesta paljon Tomtettn nmenhuuto, jollon havattn, että saapu- vomakkaammn«kun mtä nyt olemme voneet tehdä. vlla olvat seuraavat puolueneuvoston äänvaltaset jäsenet, nlm. Puoluetomkunnasta: onnl Hltunen. Unto Varjonen. Aleks

31 Aaltonen, K.-A. Fagerholm, Martta ^almela-järvnen, Jorma Tuomnen. Raf. ^nne, Atos Wrtanen, ^l Skog, Varma K. Turunen, Eeno Pusa ja Yrjö Salo, vmeset kolme varajäsenä; er prjärjestöstä valttuna äänvaltasna jäsennä: Sos.-dem. Työläsnaslttoa edust Elsa Perälänen, Sos.-dem. Työläsnuorsolttoa Kalev Vatanen ja "^os dem. Eduskuntaryhmää Onn Peltonen. Saapuvlla olvat myös puolueen tlntarkastajan puheenjohtaja Ernst Lähde sekä ml- Hugo Lndqvst, uho Lanto, Jalmar Vuornen, M.E, Lehtnen, Vhtor Fallla, Olav Kajala, Tovo Mansner, S.Z. Mfknen, nsterl Uuno Takk. 4 tl. l! Urho Evert Lappalanen, Konsta Mkkonen, Rkhard Nurmnen, Onn Kauknen^'^rjö Nurm, Antt Juho Kosonen, Kaarlo Hämälänen, Felx Lahtnen, Vljo Vuornen, Kalle Palm, K.A. Peramo, 0. Kekälänen ja Vlhelm Jakobsson. Sos.-dem. prtomkunta edustvat: Uudenmaan 1, prtomkuntaa Eml Palonen, Turun 1. etel. prtomkuntaa Yrjö Helenus ja ^aarlo Tammnen, Satakunnan prtomkuntaa Jukka ^^altonen, Hämeen 1. etel. prtomkuntaa Vhtor Laht ja Kust Kaukovaara, Hämeen 1. pohj. prtomkuntaa E.O. Kotranta, Kustaa Alanko ja Elsa Kolnen, Kymen 1. länt. pr- 5.. Todettn, että puolueen sääntöjen 40. :n mukaan puolueneuvoston kokouksessa Johtaa puhetta Puoluetomkunnan puheenjohtaja Onn Hltunen. 6. Puheenjohtaja lmott. että tästä kokouksesta puolueen sääntöjen 40. :n mukasest on lmotettu puolueneuvoston jäsenlle lähetetyllä, nän kuuluvalla krjeellä: :r J! tomkuntaa Arvo Ahoma, Kymen 1. tästä prtomkuntaa P. "Helsnk, 5. pnä lokakuuta Mkkonen, Kymen alprtomkuntaa^^ärnänen. Mkkeln 1. KUTSU PUOLUMEUVOSTON KOKOUKSEEN prtomkuntaa Kullervo Lndman, Kuopon länt. prtomkuntaa Rudolf Knuutnen, Kuopon 1. t. prtomkuntaa Vlho Salo, Vaasan 1. t. prtomkuntaa Arv Suuronen, Vaasan 1. etel. prtomkuntaa Pentt Tenkula, Vaasan 1. pohj. pr- Sosaldemokraattsen Puolueen Puolueneuvosto kutsutaan ylmääräseen kokoukseen maanantana lokakuun 22. pnä 1945 klo Kokous pdetään Helsngssä Eduskuntatalon Sos.-dem. ryhmän huoneessa. alkaen >«? tomkuntaa Nestor Paasmafl, Lapn 1. prtomkuntaa Erkk Kuoppala, Suomen uotsalasta Työväenlttoa Gunnar Hanrksson. Puoluelehtä edustvat: Suomen Sosaldemokraatta Atte Pohjanmaa Ja Yrjö Kaarne, Sosalsta Raf. Paaso, ^utta Akaa Vlho Rantanen, Kansan Lehteä Jalmar Leno, Kansan Työ- Puoluetervesn SOS. -DM.. HJOLUETOmKUNTA Onn Hltunen Unto Varjonen" Kokous todettn sääntöjen mukaan koollekutsutuks ja päätösvaltaseks.. s f d tä Eno Henonen, Eteenpän-lehteä Osmo Vtasalo, Kansan Vomaa A.J. Kosonen, Vapautta K.F. Haapasalo, Savon Kansaa K. Lampnen, Työn Vomaa Hugo Varjola, Pohjanmaan Kansaa Paavo Vuor, Pohlol Onn Hnnl, Työl «nuorso«mnnno Pekonf^n, Tulevasuutta Levo-Larsson ja TST:tä Lasse Jaakkola. 7.. Hyväksyttn kokouksen työjärjestys (Lte n:o 1) lsäyksellä, että kahvpauss on klo 12 ja että ruokalutauko srrettn puol tunta eteenpän, että se ols klo Mnster Takn tlanneselostus tulee 8. kohdan Jälkeen. l v t-

32 Läsnäolo-okeus kokouksessa rayönnettn seuraavlle Oäa puoluetoverellet) Aalle -Teljo, Laur af Heurln, Els ' tätä e ole snä Puoluetomkunnan kokouksessa, mssä mnä Erksen, da Kovsto, Tovo MäntlÄr, Juho Turunen, R. olen ollut läsnä, hyväksytty, mutta luen sen kutenkn: F lomäk, E. Lljeström, Pr. Mosala, Antero Nurmnen, Laur lpponen. Fr. Mustaslta, Martta Salmenoja, Vljo Pentkänen, Ella Malselle;ja seuraavlle prasamehlle: Johan Pajusola, Onn Leppänen, Erkk Lähteenmäk, Ova Vtanen, ÄKäCÄlXXÄMMMX Arvo ^nuutnen, Lass Lassla, To- "Puoluetomkunta esttää, että Puolueneuvosto päättäs kutsua koolle puoluesääntöjen 24 :ssä tarkotetun ylmääräsen puoluekokouksen huhtkuun pävnä Puoluetomkunta katsoo ylmääräsen puoluekokouksen koollekutsumsen tarpeellseks lähnnä stä syystä, että vo Maal, Vljo Utto, Eno lkkala, Hekk Korhonen. Eno puolueessa on havattavssa suuntaermelsyyksä, jotka hat- Anttla, Eno Vepsälänen, ^la Erkson, Vekko Kämpp Ja taavat sen rakentavaa tomntaa. Ylmääräsen puoluekokouksen * Erkk Tervonen. 9.. Puheenjohtaja Hltunen alust kysymyksen ylmääräsen puoluekokouksen koolle kutsumsesta lausuen seuraavaa : Sen jälkeen kun vme kevättalvella ja varsnkn vme kesän akana ol esntynyt puolueväen prssä ermelsyyttä monsta asosta ja näden ermelsyyksen yhteydessä ana varsnkn vedottn uuteen puoluekokoukseen, ja KÄSCkaudcappÄteÄxXaqnckad. avulla ols senvuoks pyrttävä rtautumaan nästä rstr. dosta sekä uus Puoluetomkunta valtsemalla akaansaatava puoluejohdon yhtenästämnen. Puoluetomkunnalla on okeus tehdä tälle puoluekokoukselle estyksä mustakn ajankohtassta kysymyksstä. Jos 20. :ssä mantusta puolue-elmstä joku haluaa tehdä estyksä, lähettäköön ne Puoluetomkunnalle tammkuun 31. pävään 1946 mennessä. Puoluetomkunta vo myös nden perusteella tehdä estyksä puoluekokoukselle. Halutaanko asan johdosta käyttää puheenvuoroja? F t sllon, kun ns. sotasyyllsyyskysymyksen ympärllä rstrta M a n 3 n e r: Mnun melestän e ole mtään stä vas- ol kakken suurmmllaan, nn sllon katsottn. Puolueto- taan, että ylmääränen puoluekokous kutsutaan koolle. Mutta mkunta katso ja M tek päätöksen lopuks yksmelsest, et- olsa lausunut Puoluetomkunnalle sen tovomuksen, että tässä tä uus puoluekokous nähtäväst on se, joka uudessa ylmääräsessä puoluekokouksessa mkäl mahdollsta otet. parhaten kykenee tämän kysymyksen, tämän rstrdan syyt ja täsn tarkstettavaks myöskn puolueen menettelytapaohjelma. seuraukset selvttelemään, ja sd tä syystä ols ylmääränen puoluekokous kutaubtava koolle; ja senvuoks estetäänkn tä. Lsäks tuntuu, ettg puolueen säännot erältä kohdltaan kapasvat tarkstusta. le puolueneuvoston kokoukselle, että ylmääränen puoluekokous Keskustelu julstettn päättyneeks.? kutsutaan puolueen sääntöjen 24. :n määräysten mukasest huh. tkuun pävnä ens vuonna - mkäl se nänä kahtena pä. hyväksyttn. Mansnern tovo- puoluetomkunnan ehdotus mus päätettn ottaa huomoon.!önä kerkää työnsä suorttaa. Elle kerkä, kokousakaa vas-, taavast jatketaan. julufssfmmxkxf&xxtflxsxkxtmlxxlllks AfXXftfXXfXXftX&XtsmlSXflflXUXmxffXSfttEttXX Tosn 10. Puolueshteer Varjonen esttel kysymystä Penvljeljän Neuvottelukunnan uusmsesta lausuen seuraavaa:.. l

33 Tjfwr **Puolueemme jfsenstöstö ja kannattajaprstö varan huomattavan osan muodostavat penvljeljät, ja täten puolueella on kakk ahe ajaa penvlljeljgpoltlkkaa entstä aktll. vsemmn ja saada nuo kysymykset erkoskästtelyn alasks, ""^ellä on akasemmn, kuten tunnettua, ollut tomnnassa panvljeljäneuvottelukunta, mutta ylesen kästyksen mukaan sen tomnta e ole kutenkaan muodostunut kylln tehokkaaks huolmatta nstä varsn suursts^saavutukssta, mtä neuvottelukunta on akaansaanut. Ols epälemättä myöskn hyödyks, että neuvottelukunta ols työkykynen, helpost kokoon saatava, mutta samalla laajaan maaseutuun ja er prehn. oxzat tässä estyksessä huomotukn. että sllä ols kansanvaltanen kosketus Nämä kaks näkökohtaa Puoluetomkunta esttää ss, että puolueneuvosto hyväksys seuraavan Sos.-dem. Penvljeljän Neuvottelukunnan laatman ehdotuksen neuvottelukunnan uudstamseks: Sos.-dem, Penvljeljän Neuvottelukuntaan tuls kuulumaan 9 penvljelystä, maalasoloja ja maataloutta tuntevaa puolueen jäsentä, josta anakn kuus ols penvljeljötä. Neuvottelukunnan jäsenet määräs Puolueneuvosto kolmeks vuodeks kerralaan Puoluetomkunnan esttämstä ehdokkasta, ^^euvottelukunta valtsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä asettaa 5-henksen työvalokunnan. Lsättyyn Penvljeljän Neuvottelukuntaan tulsvat kuulumaan edellämantut jäsenet sekä vähntään yks edustaja kustakn sos.-dem. prjärjestöstä. Prjärjestöjen edustajat olsvat pren penvljeljäjaostojen valtsema ja valttasn nekn kolmeks vuodeks kerrallaan Sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän penvljeljäjäsenllä on okeus osallstua neuvottelukunnan kokouksn; ja on hellä nssä puheokeus. Samalla Puoluetomkunta esttäs, että Puolueneuvosto määräs ensmmäseks kolmvuotskaudeks neuvottelukunnan jä«senks seuraavat puoluetovert: Eskola, Walfrd; Joknen, Eml; Kuusela. Valter; Leht, Helonr; Lepstö, Matt; Marttla, ^tto; Pusa, Eeno; Rantala. Vljo; Smonen, Hekk. Tyyne L e v o - L a r s s o n tovo, että neuvottelukunnan jäsenks ssällytettäsn Joku penvljeljäemän,- tä, jotta tämä valvos uudstuksa penvljeljäemänten kohdalta. Puoluetomkunnan estys hyväksyttn yksmelsest, samon Puoluetomkunnan ehdottamat neuvottelukunnan jäsenet. 11. Puolueshteer Varjonen esttel kysymyksen Sosalstsen Akakauslehden perustamsesta ja Järjestötyölehden lakkauttamsesta esttäen Puoluetomkaana lausuntona: Puoluetomkunta esttää, että puolueneuvosto sääntöjen 37, :n 3. momentn mukasest päättäs ottaa akakauskrjan puoluelehdeks.»kamalla estetään, että puolueen akasemmn julkasema Järjestöleht Järjestötyö lakkautettasn ja sen tehtävät srrettäsn uudelle akakauslehdelle. Lehden tomtuksen ja mahdollsen tomtusneuvoston valtsemnen jätettäsn Puoluetomkunnalle. ^eskustelua estyksestä e syntynyt. 1 ' 1 r tr'. l, ''"A u ' m k'j -j- n' m ^euvottelukunta ols kutsuttava koolle tarpeen vaatessa sekä lsätty neuvottelukunta anakn kerran vuodessa. Puoluetomkunnan estys hyväksyttn yksmelsest, Samalla päätettn, että puolueen akasemmn julkasema Järjestötyö lakkautetaan Ja sen tehtävät srretään uudelle aka- fr- m Maaseudulta valttaven neuvottelukunnan jäsenten samon kun prjärjestöjen edustajenkn matkakulut.suortettasn puolueen varosta. kauslehdelle -Pdettn kahvtauko klo Kokousta; jatkettaessa puheenjohtajana Hltunen. r ^"euvottelukunnan shteern asetlas Puoluetomkunta ja hänelle tomestaan suortettava palkko maksettasn puolueen Yarol«^ ta Puolueshteer Varjonen es ttel kysymyksen Työväen Arkston muuttamsesta säätöks lausuen seuraavaa: Eslläoleva kysymys on luonteeltaan melko vähän polttnen '' V. V

34 Tarcotulcsena on saada Työväen Arkston asema muuttumaan skäl, että stä tuls muodollsest tsenänen latos, omg on me. on hajanasta. dän kästyksemme mukaan tällön suuremmat mahdollsuudet esm, hankka varoja jnp. kun olemalla suoranasest puolueen hallussa. Tässä melessä Puoluetomkunta esttää, että Työväen Arksto muodostettasn säätöks. Tämän estyksen yhteydessä on myöskn sääntöehdotus. Snä kentes saattaa olla stlsomsen varaa, mutta Puoluetomkunta ka vonee tämän suorttaa. Tästä näkyy kutenkn nyt pääasat; ja mtä nyt puolueen kannalta on syytä knnttää asassa huomota on se, että Sos.-dem. Puoluetomkunta valtseö säätön halltuksen 5-vuotskausks. Täten arksto pysyy puolueen kässsä, mutta sen muodollnen asema muuttuu. Pusa estt srtoväen kästyskantana sen, että nn/ täsen prn lopettamnen e ole mllään tavalla/kreellnen juttu, ette se vos odottaa pullnen rauha. L e s k n e n sks, kunnes tehdään lo* puols Puoluetomkunnan estystä esttäen kästyksenään, että ves vuosa ennenkun asla ratkeas, jos odotetaan läännjakoa ja lopullsta rauhaa. Ja shen mennessä ptäs asa hotaa loppuun, katsoen asaa nn organsatoorseta kun taloudellseltakn kannalta. Keskustelu julstettn päättyneeks. ly ä,! J H Puoluetomkunta esttää, että puolueneuvosto maodxmkättooto^ hyväksys tämän suunntelman ja jättäs täten Työväen Arkston kokoelmat ja sen muun onasuuden Työväen Arksto-nmselle säätölle. Estys hyväksyttn keskustelutta. Työväen Arkston Sf^ätön säännöt läpkäytn pykälä pykälältä ja hyväksyttn keskustelutta. (Lte N9 2) 12,. Järjestöshteer Le sknen esttel kysymyksen Kymen läänn täsen vaalprn sos.-dem. prjärjestön lak- 1 fc 1 kauttamsesta (Lte n:o 3). Asan johdosta synty keskustelua. Puoluetomkunnan estys hyväksyttn äänestyksettä. 13. K a u k n e n esttel kysymyksen ylmääräsen puolueveron määräämsestä (Lte fl9 4), esttäen omana kästyksenään seuraavaa Puoluetomkunnan estyksen tukemseks: Puolue on käyttänyt valtollsn vaalehn tänä N u r m s e n melestä tomenpde on ennenakanen, ajatellen tulevaeäännjakoa. Estt kästyksenään, että Ptk vuonna ak ja kunnallsvaalt ovat parhallaan hodettavana. Mnun täytyy myöntää arvoslle toverelle,että vos kehtellä asaa, mutta että lopullnen päätös jätettäsn sks, kunnes läänen rajat tulsvat selvlle. puolueen taloudellnen asema on hekentynyt. Kun velä otetaan huomoon, että puolueelle on tullut uusakn tehtävä M k k o n e n Varjonen yhty Nurmsen lausuntoon. puols Puoluetomkunnan estystä, - on manttava, että olemme joutuneet hotamaan ammttyhdstyslnjaa, urhelulnjaa. ja osuustomntalnjaa - on. panostaen stä, että tässä e ole tarkotus loukata tästä prä, vaan kysymys on han puhtaast käytännöllstä laatua. välttämätöntä, että puolueelle saadaan varsnasen jäsenmakfun lsäks, joka on varsn pen, tällanen ylmäärä. Järjestely on myös välakanen. Kysymys e ole yksnomaan nen vero. Edelleen knnttäsn huomota velä shen, että enemmän kun puolet prjärjestöstä on hekossa taloudellsessa asfeaassa ja ndenkn pohjaa täytyy hotaa. puhtaasta puoluejärjestötomnnasta. Medän on hodettava kokonasuutena paljon muuta tällä alueella: ammattyhdstystomnta, osuustomnta jne. Puolueen keskuksen kannalta on Tovo, että Puoluetomkunnan estys tuls hyväksytyks. hyvn vakeata sllon nähdä tlanne, jos se entsenlasest D f. TL. UJV.l

35 pern. Esm. Uudenmaan prssä saatto jäsenmaksu olla 50 pennä Varjonen knntt huomota estyksen vme- jtaeneltä kuukaudessa ja nasjäsenltä 25 pennä - sllä seurauksella, ette haluttu ottaa uusa jäsenä, koska ndea ylläpto seen lauseeseen, jossa sanotaan: "Puoluekokouskustannukset per- tul kallks. Ehdott, että jäsenmaksut alunpern m^ärättäsn tään puolueosastolta sääntöjen 11. :n edellyttämässä järjestyk- nn korkeks, ette mtään ylmääräsä veroja jäsenlle tule, sessä ottamalla tällön huomoon kuluvan vuoden vmesen neljän- kuten Helsngn sos.-dem. Nasyhdstyksessä on ollut käytäntö. neksen päättyessä oleva jäsenmäärä, jonka perusteella myöskn L a n t o yhty suurn prten edellseen, mutta e puoluekokousedustajat valtaan''. Hän huomautt, että tässä tulee samalla päätös stä, että puoluekokousedustajat valtaan vme- ptänyt hmeellsenä stä, jos nyt kerran perttäsn ylmääränenkn vero. Jos kerran talousarvo stä edellyttää. Yhty pu- l sen neljänneksen jäsenluvun perusteella, mkä ehkä aheuttaa heenjohtajaan snä, ette maksuja kanneta yhden neljänneksen a- f ktkaa perusjärjestöjen kanssa. kana, vaan että puoluekokouskustannsten permnen jätettäsa Alanko pt ajankohtaa sopmattomana ylmääräsen ens vuoden alkuun. veron määräämselle, koska puolueeseen on tullut paljon uusa jäsenä, jotka suurn prten maksavat Jäsenmaksuja kuluvan Nurmnen kannatt myöskn stä, ette uuslta jäsenltä perttäs ylmäärästä veroa. Ehdott puolueveron ko- vuoden vmesen neljänneksen alusta lähten. Epäl, vota- rottamsta ja sellasen estyksen tekemstä ylmääräselle puolue- snko tämä maksu saada kerätyks edes vanholtakaan jäsenltä. Ehdott sellasta käytäntöä, että uudet jäsenet vapautettasn kokoukselle. Palm ol myöskn stä meltä, että puolueen jäsenmak- n' -, ylmääräsestä verosta. Hl tunen panost stä sekkaa, että puolue-elämä suja ols korotettava. Yhty puheenjohtajan ehdotukseen,että uusen jäsenten ylmääränen vero kannettasn vasta ens vuo- vaat rahaa ja varsnkn tänä akana, jollon maamme tonen den ensmmäsen ^neljänneksen yhteydessä,- ja Martta Salmela-Jär- työväenpuolue on esntynyt erttän vomakkaast jäsenhanknta- vseen snä, että Puoluetomkunta mustuttas prtomkun- markknolla. Jos aomme puolueelta jotakn vaata, täytyy me- ten kautta perusjärjestöjä stä, että jäsenmaksut tulevat mää- dän myös uhrata. Ehdott, että sellaset järjestöt. Jotka evät rättyä kylln suurks. M] saa maksuja kerättyä vuoden vmesellä neljänneksellä, sasvat H e l e n u s ehdott, että kaklta jäsenltä kane- ne tlttää ens v oden ensmmäsellä neljänneksellä. nettasn tämän vuoden puolella 20 markan VJTO Ja ylmääränen Lndqvst yhty Alangon lausuntoon, hdott, että puolueen jäsenvero korotettasn v alusta nn korkeaks, ette tarvtss kerätä mtään ylmääräsä veroja. Kauknen yhty myös Alangon lausuntoon snä, vero ens vuoden akana. H l t u n e n katso, että anakn 20 markkaa ovat uudet jäsenet velvollsa suorttamaan, koska kakk vmesen neljänneksen maksaneet ovat okeutettuja valtsemaan puoluekokous-»h >' että uudet jäsenet vapautettasn 30 markan ylmääräseltä verolta. Pt kohtuullsena, että tulevan puoluekokouksen kus- edustaja. V a r j o n e n knntt huomota puolueen sääntöjen ' R tannusten pettämseks nltä kutenkn pdätettäsn 20 mk. 83. :n 11. kohtaan; puolueen jäsenmaksut, josta määrää vars- : Ehdott, että ennen henäkuun 1 pävää puolueeseen lttyneet henklöt suorttasvat ylmääräsen veron. S a l m e l a - J ä r v n e n knntt huomota shen, kunka alhasa jäsenmaksut olvat 5-6 vuotta taka- nanen puoluekokous^», selttäen, ette puolueneuvosto vo mennä korottamaan varsnasa jäsenmaksuja. Sääntöjen 37?:n 6. J. l F-'-

36 kohdassa taas sanotaan; "Puolueneuvosto vo päfttfä ylmäärösestf jgsenmaksusta*». ja juur tähän perustuu tämä puoluetomkunnan estys. Epäl, vodaanko tehdä erotusta vanhan Ja uuden jäsenen välllä, koska vanhat saattasvat helpost ajatella, että mks yksn hetä rastetaan, ovathan he jo muutenkn maksaneet jäsenmaksujaan, Sensjaan puols stä käytäntöä, että maksu perttäsn kahdessa erässä. Huomautt velä stä, ettevät jäsenmaksut yleensä petä puolueen menoja, vaan on puolueen hankttava stä muualta. -Cns kevätkaudella tapahtuvat puolueen arpajaset tulevat olemaan varsnanen rahaläh. de. Mutta puolueverolla ptäs saada edes jonknlaset peruskustannukset petetyks. Levo yhty Helenuksen ehdotukseen. M a n s n e r kannatt myös Helenuksen ehdotusta. Yhty shen, että tätä veroa e ols määrättävä tltettäväks en- maksu kanhettasa ens vuoden puolella. Yhty Leht^m snä, että jokn täsmällnen ajankohta täytyy määrätä, jonka kuluessa vero ols suortettava. Keskustelu julstettn päättyneeks. puheenj ohtaja totes, että keskustelun kuluessa anoastaan Lndqvst ol ollut stä meltä, ette ylmäärästä puolueveroa pertä lankaan, eräät puhujat ovat olleet stä meltä, että ylmäärästä veroa e votas perä uuslta jäsenltä, toset-, että uusltakn pertään 20 markkaa, mutta e 30 markkaa. Vomakkammn on kannatettu Helenuksen ehdotusk ta, että 20 markkaa perttäsn tämän vuoden akana ja ens vuoden akana 30 markkaa. Tätä täydens Lehty^elä ehdottaen, että vmestään ens vuoden tosen neljänneksen yhteydessä vero perttäsn. - Ehkä vodaan tehdä yksmelnen päätös 'j > r f *h< smmfsen neljänneksen akana, vaan yleensä ens vuoden akana. Kekälänen yhty shen estykseen, että sten, että ylmäärästä veroa pertään ensnnäkn tämän vuoden akana 20 markkaa jäsentä koht puoluekokouskuluja varten ja 1' 20 merkkaa kannettasn tänä syksynä ja 30 markkaa ens voden ensmmäsen neljänneksen akana. ens vuonm pertään 30 markkaa, melummn ensmmäsen neljänneksen akana, mutta jos jotkut järjestöt ovat vakeuksssa, Jl Palonen kannatt,että 20 mk perttäsn vanhol- vovat he sen suorttaa vmestään tosen neljänneksen kuluessa. ta jäsenltä tänä vuonna ja ens vuoden kuluessa kannettasn Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttn yksmelsest. 30 markan ylmääränen jäsenmaksu. L e h t ^>^lost vakeuksa jäsenmaksujen permsessä. 14. Ehdott,etuä 20 markan vero perttäsn tänä vuonna ja ens V a r j o n e n esttel järjestökurkysymystä! vuonna 30 markan lsävero. Kannatt Helenuksen tekemää ehdotusta. Kauknen selost puolueen taloudellsta asemaa. Puolueneuvoston edellsessä kokouksessa ol vaalkustannusten arvotu nousevan markkaan, kun yksstään valtollset vaalt nelvät rahaa jo markkaa. Tänä vuonna en puolelta vuodelta tullut jäsenmaksuja markkaa, mkä e petä puolueen ylesä kustannuksa kuukaudenkaan osalta. Sks on pakko ajatella jotan järjestelyäll E asettunut vastustamaan sellasta menettelyä, että ylmääränen jäsen- (Lte N9 5) lausuen seuraavaa: Kuten mustetaan, vme puolueneuvoston kokouksessa järjestöllnen suhde SKDL:ään ol esllä, ja tehtn tällön peraatteellnen ja käytännöllnen päätös parn slloseen Ptkn jäseneen nähden. Kysymys on ollut heman epäseväjjohtuen lähnnä stä, että asaan on lttynyt tastelu työväentalosta. Puoluetomkunnan tahollakaan e ole votu toma rttävällä selvyydellä sen taka, että asaan on ana lttyneet talokysymykset. Tessä melessä on Puoluetomkunta yksmelsest tehnyt p?5?\töksen todetessaan kaks helsnkl? stä puolueos«^stoa, jotka ovat lttyneet SKDL:ään eronneen puo- H!". >

37 lueesta. Nälle yhdstykslle Helsngn Kunnallsj&rjestö puoluen taholta tulleen kehotuksen perusteella lähett asanmukasen krjelmän (Lte 6). Tähän krjeltnään kumpkaan yhdstys e ole vastannut. Ptk. pt kokouksen 8/8 ja tek tällön toteamuksen eroamsen tapahtumsesta. Puoluetomkunta esttääkn nyt, että puolueneuvosto vahvstas tämän toteamsen ja suorttas Helsngn eteläsen Työväenyhdstyksen ja Kuljetustyöväen Sos.-dem.yhdstyksen erottamsen. Kun mellä lsäks on valmstella puoluekokous ja puoluekokousäänestys, on syytä tehdä tonenkn peraatteellnen" pä''tös. On nm. mahdollsta ja todennäköstä,että elle jfrjestölllstä selvyyttä saada, tuollaset j^hdstykset, jotka tse asassa ovat kommunsten kässsä, pääsevät vakuttamaan puoluekokoukseemme ja puoluekokousedustajks saapuu selvä kommunsteja. Tämä e ole sallttavssa.senvuoks Ptk. esttää, että puolueneuvosto jättäs Ptkn edelleen valvottavas, ette puolueessa esnny yhdstysten ekä ykstysten henklöden osalta kahteen ta useampaan polttseen järjestöön kuulumsa.perusjärjestöjen tekemän,toseen puoluejärjestöön lttymstä koskevan päätöksen on katsottava merktsevän vrall^n suhteden katkeamsta sos.-dem.puolueen elmn. Täten kysymys jätetänn heman avomeks,jätetärn mahdollsuus vallata yhdstyksä takasn okesn käsn, mutta possulletaan se mahdollsuus,että tuollaset yhdstykset päässvät asohn vakuttamaan. Tuollaset osastot ja ykstyset henklöt evät pääse osallstumaan puolueen nmssä tapahtuvaan tomntaan evätkä puolueäänestyksn. Mllä tavon! P u h e e n j o h t a j a lausu.että ennen aamaslomaa esteltn täällä järjestökurkysymyksä Ja kysy.halutaanko asasta puheenvuoroja M a n s n e r lausu, että puolueneuvosto vo hyvn yhtyf Ptkn ehdotukseen. Se on tässä tlanteessa vähn mtä vodaan tehdä, jotta epäselvyyteen lnjolla saatasn edes jonknlanen selvyys. Päätöslauselmaan täytys tehdä par lsäystä. Ensks "PeruBjprjestön tekemän, ptää olla Perusjärjestön ta ykstysen henklön tekemän päätöks%., koska täytyy tetyst olla nn, ette ykstynen henklökään vo lttyä toseen puolue järjestöön lman stä johtuva seurauksa. Samon vmenen lause ptäs korjata nän:'» Tällaset osastot ja ykstyset henklöt evät nän ollen saa osallstua puolueen nmssä tapahtuvaan tomntaan evätkä puolueäänestyksn**. Lsäks Mansner lausu hmettelynsä sen johdosta. että eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja eräs eduskmtaryhm^j Jäsen ovat olleet saapuvlla kommunstpuolueen puoluekokouksessa sekä myöskn sen johdosta, että sosaldemokraattsen ryhmän jäsen on ollut mukana el^äässä karjalasten lähetystönsä, joka on käynyt esttämässä Neuvostolton lähettlän e.orlovlle. jonkn uuden maatalous- ja sosaalpolttsen ehdotuksen sllä nmenomasella edellytyksellä.että Karjala saatasn joko kokonaan ltetyks Suomeen ta anakn erätä rajajärjestelyjä snne. Varjonen: Mtä tulee SKPn puoluekokoukseen, von shen vastata. SKP:n taholta on puolueen puheenjohtajalle estetty kutsu SKPn puoluekokoukseen, mutta tähän e vastattu esm. stä syystä,että kutsu ols edellyttänyt, että vastavuorosest medän ols kutsuttava SKP:n mehä medän tlasuuksmmb. o f' m ; M s ) nämä sekavammat yhdstykset stten järjestetään puoluekokouksen edustajav^jalessa näden yhdstyksen jäsenten osalta, jotka e- delleen ovat sosaldemokraatteja? Se votaneen järjestää nn, että Ptk on kehottanut nässä yhdstyksssä perustettavaks Ne. jotka menvät SKPn puoluekokoukseen, ovat menneet ykstysnä henklönä. K a nre n vastas Mananerlle.että hän sa henklökohtasen kutsun saapua kutsuveraana tähän kokoukseen,jo- r sosaldemokraattsa jaostoja, ja tlllön votaneen tällaselle jaostolle antaa äänvalta, mkäl prtomkunta toteaa,että 7 ta hän noudatt ja ol kokouksessa lmottanut, ette hän edusta mtään puoluejärjestöä ta edes ryhmää. ne tosaan ovat sosaldemokraattsssa kässsä.. Keskustelu julstettn päättyneeks. Aamasloma klo Kokousta Jatkettaessa puheenjohtajana Aaltonen. t

38 ' P u h e e n j o h t a j a totes, että keskustelun teljan vastaus. Kuten paperesta huomataan, on tostaseks (, M ; kuluessa on Mansner tehnyt par lsäystä päätöslauselmaehdotukseen. Koska tämä Mansnern lsäysehdotus selvöntää tätä päätöslauselmaehdotusta, votaneen ehdotus Mansnern lsäyksllä hyväksyä. Puoluetomkunnan ehdotus Mansnern tekemllä lsä yksllä hyväksyttn yksmelsest. 15. Mnster Uuno Takk estt tlanneselostuksen (Lte NO 7). Puheenjohtaja ktt estelmötsjää valltsevana eräs huomattava lnjaero. Sosaldemokraattsen puolueen neuvotteljat, samalla kun he toteavat yhtestomnnan tarpeellsuuden, katsovat, että tällanen yhtestomnta ols lähnnä suunnattava polttsn kysymyksn, ss sellasn. jotka ovat työväestölle yhtesä. Tässä mantaan, pttä ols yhtenäsyys saavutettava suurssa peraatekysymyksssä ja otettava eslle parlamenttaarsta tetä hodettavks kysymyksä, josta kummankn järjestön elnten ols päästävä yksmelsyyteen. Estetään par esmerkkä tällassta kysymyksstä: sosalsomskysymys ja tosena sosaalvakuutuksen m l l m kokouksen puolesta, > ^r. kehttämnen. - Tällasa kysymyksähän on tetyst mutakn. Samalla neuvotteljat huomattavat stä, että ennen kun luot ft \ V Puolueshteer V a r j o n e n selost puolueen tamuksellseen yhtestomntaan vodaan varsnasest ryhtyä järjestöjen välllä, ols saavutettava selvyys essä kysy- ja SKDL:n välllä käytyjä neuvotteluja yhtestyöstä lausuen seuraavaa: Kuten puolueneuvoston jäsenet mustavat, myksssä. Sosaldemokraattselta taholta estetään perusvaatmuksena ensnnäkn järjestöllnen selvyys. Tällä ymmärretään ; estt SKDL myös julksuudessa Puoluetomkunnallemme.et- ss stä,että kumpkaan järjestö ta järjestöjen jnsenten ta- tä ryhdyttäsn neuvotteluhn edstvksellsten vomen holta e puututa tosen osapuolen ssäsn asohn. T:'mä mer- entstä tvmmän yhtestyön kehttämseks, jotta edus- ktsee myöskn solutustomnnan cpetoamsta ja kahteen järjes- kuntaryhmen kesken estetty yhtestomntajulstus vo- töön kuulumsta. Samon estetään perusvaatmuksena se, että tasn nykystä pareamn toteuttaa. Neuvotteluja on käyty anoastaan kerran. Kummaltakn taholta on ollut valttuna 4 neuvotteljaa. Tällön ensmmäsen tlasuuden jälkeen kumpkn puä)l estt myöhemmn krjallsen muston stä, mtä näkökohta asassa ols huomotava. Neuvottelut ovat ss varsn alkuvaheessann ja tostaseks e voda mennä sanomaan mtään, mlle tolalle ne kehttyvät. On kutenkn syytä puolueneuvostolle nyt asasta alkuvaheet tedottaa.jotte votas Puoluetomkuntaa syyttää stä, että se on tomnut jotenkn pmeäst. Sosaldemokraattsen Puoluetomkunnan neuvot tel jän taholta estetty krjelmä on jaettu, samon SKDL:n neuvot- ; 1 t J V tv - valltsee täydellnen tasavertasuus järjestöjen välllä ja kolmanneks, attä toseen osapuoleen kohdstuva perusteeton parjaus lopetetaan. SKDL:n neuvotteljat lähtevät toselle lnjalle. Hedän edtyksessään on varsn paljon erlasa asota, mutta perusprteenä näyttää olevan se,että sllä taholla pyrttäsn organsatoorseen yhtenäsyyteen - enskskn estetään päämäärä k- s järjestöllnen yhtymnen, mutta koska arvellaan.että se on tässä tlanteessa v.^lkeata, estetään välmuotona stä.että perusjärjestöt myöhemmn valtssvat ybtesä komteota, yhtestyökomteota, järjestettäsn yhtesö ltama. juhla, kokouksa ym. tlasuuksa. Ss tässä on vs lnjaero. Mllä tavalla nässä neuvottelussa nyt päästään eteenpän.se e.ole lankaan tedossa. Nämähän ovat van alustava? T' J t f J 1 '1 r -l-.j

39 mmm PP v - n t< 'e tunnusteluja. NShdäksen puolueneuvosto vos ottaa peraatteellsen kannanoton tuoe t. lnjakysyoyksestä." Esttel sen jälkeen ruoluetomkunnan ehdotuksen puolueneuvoston julklausumaks. (Ltteet 8,9 ja ft). Selostusten johdosta synty keskustelua. M a n s n e r totes tyydytyksells, että Ptkn taholta on pyrtty selväst ja täsmällsest määrttelenään se yhtestyön lnja, jota nahdollsest vastasuudessa votasn SKDL:n kanssa harjottaa. "Jos SKDLn esttämälle organsatoorselle yhtestyölnjalle mennään, ste on seurauksena yhä pahemp sekaannus, ja se on tosaalta omaan johtamaan shen,että käytännössä tunnustettasn se solutustyö, jota SKDLn taholta nyt medän järjestössämme on Lehty. Skäl kun yhtestyöt" aotaan rakentaa järjestöllselle yhtestyölle puolueemme ja SKDL:n välllä, se vo tapahtua van tätä lnjajakoa noudattaen, jota Ptk on- esttänyt,ja snä melessä mnä yhdyn kannattamaan Puoluetomkuntaa." Knntt huomota valtollsen polsn tomntaan, kunka vme ratsan akana Helsngssä ol ndätetym vomakkaast panostaen krstetty vastauksa esm. mhn puolueeseen he kuuluvat. Eduskuntaryhmän taholta ols knntettävä vakavaa huomota tällasn tapauksn Ja valvottava. että valtollsen polsn todnta pysys edes jonknlasssa järjesllsssä ja hyväksyttävssä puttessa. Julklausumaan hän halus muutama muodollsa korjauksa. Estn. kun sanotjhan: "Rakentavaa tomntaa hattaama erraelsyyksä on tosn edelleenkn lähnnä puolueen johtopakolla esntynyt", ehdott postettavaks "lähnnä johtavlla pakolla". K a j a l a halus kuulla.mllä tavalla halltuksessa olevat er puolueet suhtautuvat suojeluskuntatalokysymykseen. Ptäs tarkast valvoa, ette ntä nyt käytettäs sotlastarkotuksn, sllä on pakkakunta, jossa valltsee suur asuntopula ja herättäs pahennus ta,jos työväentaloja käytettäsn van sotlastarkotuksn, gstt eduskuntaryhmälle sellasen tovomuksen, että se ptäs tässä asassa slmänsä auk. -Pt julklausumaa onnstuneena, mutta estt muutama muutoksa. 'T^Unusta on tarpeetonta ruveta puhumaankaan.ette 1. 1 tässä tatamattomast ruveta menettdemään. Herätetään avan tarpeettoma melkuva. E tarvtse edellyttää, että kenenkään meleen tulee,että het kun on kysymys sosaldemokraattsesta puolueesta esnnytään harktsemattomast. Koko lause on tarpeeton. Stten sanotaan, että puolueene jäsenluku on todennäkösest jne. Puolueneuvoston ptää tetää, onko suuremp va e. Ehdott "todennäkösest** sana postettavaks. Stten seuraa"muodostukoon puolueestamme entstään ehomp, tast elukelponen. yhtenänen ja sosaljs t nen työväenpuolue". Tästä vo pahalla t<\hdolla vetää se johtopäätös, että nyt vasta ruvetaan tekemää sosalststa työväenpuoetta. " Ehdott! t^luodostukoon puolueestamme tastelukelposemp ja yhtenäsemp puolue»*. L n d q v s t Ehdott saman lauseen postamsta, mtä edellnen puhuja juur mants, tosen svun vmenen lause. Ehdott sellasta lsäystä, että kunnallsverotuksessa noudatettava perusvähennyksä ols korotettava kolmnkertasks nykysestään ja että tämä otettasn knteäst tähän julklausumaan. Hltunen srty puheenjohtajaks. A l a n k o totes lolla, että Puoluetomkunta näyttää olevan yksmelnen."tämä antaa melle Jonknlasen aavstuksen stä, että me olemme kulkemassa ssästä ryhtä ja vomakkuutta kohdenv Totes, että samanakasest kun puolueen johto vme kesänä ja syksyllä anto kehotuksa ryhtyä tomenptesn puolueen vomstuttams eks, nn johtavlla pakolla ol henklötä, jotka julksssa puhessa koettvat Jarruttaa perusjärjestössä tehtävää työtä. Esm. eduskunnan puhemes, tover Fagerholm, ol Mäntsälässä puhunut.sellasta, että stä on paheksttu kauan Jälkeenpän, Palautt meleen puolueneuvostolle estetyn ehdotuksen yhtestyön luomsesta SKDL:n kanssa Ja totes, että yhtestyöhön e voda mennä. Jos asa Jää rokkumaan stä mtä SKDL:n taholta estetään. "Selvyys on ehdottomast saatava ja tovosn että puolueneuvosto yksmelsest lyö lukkoon kurnpdollsen tomenpteen. Joka yhdeltä osaltaa selvttää tätä sekavuutta. j jr N-

40 WlffPg' M' Lñ mssö lnjolla olemme saaneet olla, Palm hyväksy mustutuksetta yhtestyösopmusehdotuksen sekä yhty julklausumaehdotukseen nllä muutokslla, jotka tover Monsner tek. ^Tässä yhteydessä tekee melen edellsen puheenvuoron johdosta lausua muutaman sanan. Mnäkn olen kesän kuluessa ollut osttan samaa meltä kun tover Fagerholm stä,että puolue e ole esntynyt sen voman ja arvon mukasest. Varsnkn shen akaan, kun SKDL:äset puhaltelvat olkpllllä shen sappuakuplaan katukokouksssa, nn sllon medän puolueemme taholta vaettn avan täydellsest, ja se ol mnun kästyksen mutean sellanen hekkouden merkk, jota e ols saanut tapahtua puolueen taholta. Sllon pänvaston medän ols ptänyt rohkeast osottaa, että medän puolueessamme kakk sen jäsenet vmestä rvmestä myöten ovat stä meltä, että sotasyyllsyyskysymys on perusteellsest selvtettävä. Mutta snä oltn avan vomattoma ja nn otettn tavallaan puolueen päälle sellanen mane, että puolue e todella tahdokaan sotasyyllsyyskysyäystä selvttää." Huomautt, että rvmesten keskuudessa on markan arvon v-^kauttam ky>»ymys herättänyt vakavaa metskelyä. "Samanakasest kun halltus työskentelee markan arvon vakauttaüseks,vapautetaan tavarota säännöstelystä ja stä seuraa, että hnnat kellstävät. ' Xehott-asn shen, että esm. kanan:un«t otettasn uuaelleen sännöstelyyn ja lähdettäsn vakkapa mustan pörssn hnnosta. Tovosn, että.uolueen johtoelmssä tomtaan nopeast, rpeäst ja mlärätetosesz sllon, kun tällad'.l otteta lmenee, että nssä puolueen tanolta lausutaan selvä ja repas kanta." Mkkonen lausu, fttä ols ollut tovottavaa, jos puolueneuvosto ols kutsuttu koolle hukan useatmn, koska tällä väln on tomtettu eduskuntavaalt. Ols ollut asallsta, että puolueneuvosto ols kutauttu koolle sllon, kun tehtn yhtesty(,^sopmuksa porvaren ja kommunsten kanssa.? l. f A l Samanakasest ols puolueneuvosto vonut kästellä myös halltuksen muodostamsasaa. En tällä tarkota, että puolueneuvosto sellasenaan kykens antamaan ohjeta ja neuvoja fuoluetokunnalle, mutta katsosn, että järjestödemokrqta sellasenaan sdellyttäs, että tlllpsssa ratkasevssa vahessa kysyttäsn puolueneuvoston melpdettä. ^íutta tämän jälkeenhän on puolueessa ja eduskuntaryhmässä ollut paljon erttän vaketa ssäpolttsa asota, joden taka ols odottanut, että puolueneuvostokn ols saanut jj'.«;tä sanoa sanansa. Tarkotan tällä sotasyyllpvyskysymystä, Jonka kästtely joka tapauksessa pudueen jäsenten keskuudessa on tehnyt erttän epämrpr^sen vakutuksen. Snähän esnty hyvn mona melptetä, ekä kukaan tetänyt, mnä p-mvävänä mnknlasa esl/ksä tulee. En halaa arvostella estyksä, mutta sanon van, että kun nän Tlrkessä ssäulkopolttsssa asossa ry^-mä Unty:, odottas, että sllp olp yhten^nen kanta ja ette sellä esntys yks ja tonen mahdolls-st ryhmän nnassä ryhmän tetöxuetta nästä asosta ja velä vehemnän puoluetomkunnan. Yhtenäsyyttä on puuttunut ja se on tehnyt kusallsen vakutuksen. Kun eduskunnan puhemes on nuhunut puolueen hekkoudesta, nn e hän tu]lut mannneeks stä, etä ehän mellä jäsenmöä^ rä ole Penentynyt, vaan hän ka tarkott, että sellanen ryhmä jossa e ole yhtenäsyyttä on todellakn hekko. Sen vuoks on tovottavaa, että saadaan uus puoluekokous. Tässä julklausumassa korostetaan, mtenkä puoluetomkunnassa johtavlla pakolla rdellärn. Mnusta on sellasta julklaus'omassa tarpeetonta korostaa. Mkäl on kysymys SKDL:n ja medän puolueemme yhtesestä tomnnasta je tomsopmuksesta, ols or ottanut, että estys ols edeltä käsn lähetetty puolueneuvoston jäsenlle. Medän on jatkuvast pysyttävä knn puolueen peraattesta, mutta kun mennään neuvottelemaan, on otettava huomoon tonenkn sopmuspuol ekä Voda lman muuta lähteä stä, että me oíanme okeassa ja mtä me sanomme on ehdottomast Jumalan sanaa.! f l.

41 Mtg julklausumaan tulee, nn kannatan ntä muutosehdotuksa ja postoja, jota Kajala tek. e vähten eduskunnassa ja eduskuntaryhmässä, or^suurest V a r j o l a n raejestä kakenlanen yhtestyö ollut omaan hekentämään puolueon arvovaltaa, puolueen s- bkdl:n kanssa on ckdl:n, ss koramunsten. auttamsta ekä sanonut shen yhtyväns^. Se on er^s keno medän sästä ja ulkonasta vomaa. Kun puolue tällä hetkellä eduskunnallsen edustuksensa puolesta on hekon, mtä mllon- B M joukkojenme soluttameeks ja nden flelpteden ouok^ kaan on ollut, nn tetyst puolueväk kysyy, mstä tämä t kaamseks - ensn SKDL:ks je stten kommuneks. Yhtesssä suurssa k symyksssä on tetyst otettava johtuu. Ja tetyst puolueen johdon täytyy pyrkä selvttämään ntä sytä. r r ^ ' n b apua seltä, mstä stä on sjaatavasa, mutta tämä yhtestyö on ankarast rajotettava ja haluasn»^ntaa puoluetomkunnalle sen neuvon, että se rajotettasn anoas- Jokanen mestä kästtää, että jos ols tapahtunut vaalt sanokaamme talvsodan jälkeen, nn kornmonstt olsvat tuskn saaneet kymmencäkään edustajaa eduskuntaan, vlutta taan eduskuntaryhmen välseks ja puoluetomkunten vä- tosen sodan jälken - sehän ol tosenlanen luonteeltaan ja lseks ja kunnanvaltuustossa valtuustoryhmen välseks, snä on tetyst ermelsyyksen syy. Nrtä ermelsyyk - ehkä shen vos velä ssällyttää prtoml^uman. Mutta sä e nähdäksen ols syytä korostaa sllon, kun pyrtään 'j. perusjärjestössä e sellasn yhtestyökomteohn ols vahvstamaan uudelleen puolueen vomaa. Sllon kun pyrtään j mentävä. Muuten SKDL:t tulevat ' neuvomaan" n?-'tä lan hyväuskosa tovereta. Mhrkrän juhlatomntaan e.myöskään jälleen kokoamaan sosaldemokraattsest ajattelevaa työväkeä tässä maassa yhtenäseen puolueeseen, kun pyrtään jälleen ole mentävä, enntään varpujuhls3a. eälyt^mään ja edelleen vomstuttamaan sosaldemokraatten Tover Mansner ju estt ppätöslauselman tosen s- vakutusvaltaa ammattyhdstyslkkeessä - on selvää, että vun kolmanteen kappaleeseen erään muutoksen, mutta e avan puolueen täytya löytää yhtenänen lnja, jossa melessä on täyle. '. sest. Se koskee kappaleen vmestä lausetta. Snähän sanotaan, että "yhtestyön edellytyksenä on kutan- tunnustettava ne vrheet, jota maassa on tapahunut, ja nstä oppa otettava ja.3en ohella yhtesest pyrttävä ratkase- 1 K.U % kn, että sosaldemokraattset Järjestöt sälyttävät täydellsen tsenäsyytensä ja tomntavapautensa". Sehän rppuu mestä tspstäfme. E medän tule pyytää SKDL:ltä, että me sasmme olla tsenäsä. Eldottasn laofeeen seurtavanlaseks: "Yhtestyön edellytyksenä on kutenkn, että SKDL:n taholta sos.-dem. perusjärjestössä harjotettu hojotus - ja solutustyö lopetetaan". «Vrtanen: Täällä on huomautettu, että puoluetomkunnan julklausuma on kompromssn tulos. Stähän se on. Ole.me puoluetomkunnassa koettaneet postaa ntä ermelsyyksä, jota medän keskuudessamme tunnetust nyt on ollut olemassa. Olemme tetosa stä kakk, että senlaatunen hankaus, mkä puolueessa vme akona on esntynyt, V maan ntä yhteskunnallsa kysymyksä, jotka ovat työ^nluokalle kokonasuudessaan yhtesä. Tover Fagerholmn puhe Mäntsälässä ol juur tällasta tlannearvonta Ja meleltän okeaan osuvaa. Tover Mansnerkn, Jonka ana olen tottunut kuulemaan ralakkaden tunnuken eslle hettäjänä, ol tällä kertaa hyvn järkevä ja mnä olsn vonut kannattaakn hänen estystään, jopa snä määrn Järkevä se ol, elle ole pakko pysyä puoluetomkunnan estyksen takana. H ä m ä l ä n e n : Alanko luonneht sattuvast stä tunnetta, mkä syntyy kästeltäessä tätä kurnptokysymystä. Tämänlaatussta kysymyksstä on puolueneuvoston kokouksssa vätelty hyvnkn kvaast. Tällä kertaa on asa kästelty kvuttomast, mkä antaa ahetta uskoon, että ollaan selvy- h r, A tymässä selvlle lnjolle, mkä ols lahduttavaa. Olen

42 m tottunut lapsesta saakka kuulemaan sosaldemokraatten puheta ja nssä on punasena lankana ollut se, että aedsn sosaldenokraatten on esnnytteve mahdollsjnsn yhtenäsenä. Kutta tapa, mllä monssa kysymyksssä esm. sotdsyyllsyyskysymykbessä, ovnt vmeks kuluneen vuoden akana esntyneet juur puolueen Johtavat henklöt ja kansanedustajat, e sunkaan ole ollut tänan opn mukasta. Varmaankn ne 24,jotka tekvät sen kuulusan lakalotteen evät tsekään uskoneet, että sllä mtään keycänröllsä tuloksa saavutettasn. Ryhmän ols ptänyt Kokonasuudessaan tehdä se ta jettäe tekemättä. K l p vastas Kajalan kysymykseen suojelus}:untatalosta. Kysymystä e ole halltuksessa ratkastu mjläön tavalla.'stä on van eräs metntö, joka lähakona joutuu halltuksessa kästeltäväks. Täste keskustelusta haluasn todeta par sekkaa. Usoat puhujat ovat huomauttaneet, että medän on yhtestomnnassa lähoettävä stä, että organsatoorsta yhteyttä e synny. Tapaus on melenkntonen Suomeen nähden skäl, että usessa mussa massa täjä keskustelu kulkee kokonaan tosella pohjalla. Tos ajattelemme stä keskustelua, mkä vme kuukausen akana on Käyty lähnnä Tanskassa ja ^orjassa, ovat osat täydellsest pänvastaset kun Suomen puolueden kohdalla. Sellä ovat sosaldemokraattset fpuolueet ajaneet khkeäst järjestöllstä yhteyttä, ts. yhten^sen, yhden puolueen muodostauusta, että sekä sosaldemokraattnen että kommunstnen puolue häväsvät. Medän asenteemme tuntuu olevan pänvastanen, l^orjassahan oltn jo pääserässä yhtenäseen puoluees-^-en, ellevät kommunstt taktllssta systä ols ajaneet asaa karlle. Nden tetojen nukaan, mtä mnulla on, on neuvotteluhn uudelleen ryhdytty, ja erään saaman krjeen johdosta okeus ennustaa, ette kulu ptkää akaa,kun Porjassa on anoastaan yks työväenpjclue. Tämä on ylenen vrtaus nyt kautta Euroopan. Tämän e tetenkään tarvtse määrätä medän menettelytapaarme. -e vomme katsella closuhtettferme mukaan. Nn kauan kun ajatuj e ole rehellsessä melessä syntynyt, e yhtenästä puoluetta voda akaansaada. Joka tapauksessa tätä taustaa jn pdettävä melessä. Se on jyrkäst vastakkanen slle, jo annettn medän puoluekokouksessnmne, että puolueemme -päätat^ä ols tastelu kommunststa puoluetta vastaan, tse olen stä meltä, että pänvaston ols pyrttävä työväenpuolueden kesken löytämään mahdollsa yhtymäkohta ekä sunkaan haettava ntä, jotka Jakavat työväestön kahteen lern, ^llemxne snä onnatu, ole medän syymme. Pelkän terävän tasteluasenteen ottamnen shen tapaan kun 1920-lvulla tuskn on tämän gjan mukasta. Keskustelu on tässä puolueneuvoston kokouksossa päässyt alkuun huomattavast tosfnlassta trerkessä kun akasemmssa kokouksssa. Jokanen toteaa sen tyydytyksellä. Mutta se merktsee samalla stä. että puolue suorttaa määrättyä tsekrtkkä sekä menneestä että vastasuuteen nähden. Luulen, että tover Palm osu puheenvuorossaan jokseenkn okeaan sanoessaan, että ulospän Duolue e esnny sllä tavalla kun ols okeus tovoa. Me vomme tehdä tsellemme kysymyksen, onko puolueemme tällä hetkellä vahva va hekko. nän var:na3t onkn, mutta puolueemme asema yhteskunnassa ole läheskään nn vomakas kun sen ehkä vos ja se perustuu usehn syhn. Num')rollseöt e odottaa olevan Ensnnäkn olemme menettäneet varsnasta työväestöä, nm. teollsuustyövässtöä suuressa häärn kommunsttlle. E varmast tässä huoneessa ole kttään, uskos, että jos Helsngn Kunnallsjär.ebtö koettaa Järjestää suuren kokouksen Suurtorlle, että se sas sen ''ärään myöten f ' täyteen nnkun kommunstt. (Käkelä: Mtkä tunnukset?) joka Käkelä vo panna mtä tunnuksa tahansa. Kun on joutunut svultapän seuraamaan erkosest eduskuntaryhmän nykystä työskentelyä, e ole vonut olla toteamatta stä merkllstä hajaantumstä ja mlte tosnaan kahden "puolueen" välen selvttelyä. M 'S n «' M. M m y A fl tj! N

43 - 3 C j t. 31' mt8 sosaldemokraattset edustajat harjottavat eduskunnan tfysatunnossa. 3e on lmennyt ptkn matkaa vähänkähn tärkemmssä polttsssa asosla. botasyyllsyyskysynyksegtä on jo manttu. Snhän tul se merkllnen 24:n alote, josta kuulemma eduskuntaryhmäkä^.n e ollut etukäteen trrmyt ja.;^oka allekrjotettn kakessa salakähmesyydesse. Luulsn, että sofc alderuokraattsen edus kun taryhuän keskuudessa e ole koskaan ollut tällasta ennen. (Osanottajän joukosta; Mkäs o 33:n krje?, E sunkaan eduskunnassa koskaan kästelty 33:n asaa.' Tämä herätt erttän suurta huom:ota myös ulkomalla. On usen tuntunut slt^, kun häkemalla haettasn arvostelua, jo^* merkllsellä tavalla on lttynyt shen arvostelutapaan, jota maan okestolehdet ja okepto" eduskunnassa harjottavat. T.^mS kästys on puolueen omssa rvessä hyvn ylenen. - Omasta puolestan e ole koekaan n?nä akona ollut tovoton puolueemme tulevosuuteen nähden. FOnvaston olen sanonut, että sls on mahdollsuus olla johtava puolue, kutta jos tulevasuudessa jatkuvast verraten huoma^tavall/a taval'» estetään aelptetä, jotka puolueen ulk-opuolella antavat sen kästyksen, et 'ä medän puolueemme ols jokn sotasyyllsten vumensn lnneke, ja arvostelu kohdstetaan akkn nl n tomenptesn, jolla ryhdytään nätä vastaan, sllon medän asamme e varsnastel \'öntekjäkeskuudf- J t.l.jty. L a n t o: ^ltä tulee tycväontelohn haluasn muulla, kenellr n e^ttu jättää ne työväentalot, jolta koetetaan saada vap.l.cs. Kästtää... e l ne kuulusvst suurnunaks osaks - ellevmt kaxk - sosaldemokraattslle yhdstykslle. Talot ovat suurmmaks osaks mekälästen akaansaamat, vakka«kn Lapuan kk een edellä kommunstt ntä vallottvat ja muuttvat säännöt sellasks, että valtovalta phs nhn knn. Jos n^tä aotaan saada takasn, kuulusvat ne entslle omstajlleen ekä nlle, jotka vällle nun ouxavau. /.tä tu3ee suojeluskuntatalohn, ntä.! anakn mnun tonen. Pdän tlanteen semmosena, etten tahtos harjottaa sam^a menettelyä, jollon työväentalot vetn suojeluskuntataloks. Puolueneuvoston julklausumaan vosn hyväksyä Mansnern tekemät muutosehdotukset. V a r j o n e n : Käytän lyhyen puheenvuoron ty^v"entalokysymyksestä sen taka, ette turhaan keskusteltas tetämättä, mss! vaheessa asa on. Halltuksen lakestyksen mukaan valtoneuvostolla ols valta lunastaa valtolle 1930-luvulla lakkautettuja yhdstysten tomtaloja. Tällön tomtalot luovutettasn lakehdotuksen mukaan yhdstykslle, jotka tomvt samojen aatteellsten päämäären hyväks. Tämä lakestys on sosaldemokraattselta taholta kuhdarr.ut varsn huomattavaa arvostelua, koska tästä ols seurauksena se varsn todennäkönen mahdollsuus, että kakk multa kunnlta, suojeluskunnlta ym. otettavat työväentalot luovutettasn kommunstelle ta ss odl:n järjestölle. Tosaalta ols näkyv'ssä se, että eräät mek"läöet työväenyhdstykset joutusvat luovuttamaan talonsa kommunstfele. Nähn kahteen-kohtaan on knntetty huomota. Nykynen vahe on se, että sosaldemokraatten taholla ehdotetaan, että pohjaks otettasn yhdstyksen sääntömääränen tarkotus, ts. tällaset talot luovutettasn sellaslle yhdstykslle, jotka sääntöjen saneleman tarkotuksen mukaan ovat sfnanlasa kun lakkautetut yhdstykset,1a postetaan s s epämcäränen "aatteellsuus". Toseks pyrt"<än shen, että työväenyhdstyksltä e lunnsteluav^ uauja ols srrettävä tosen ajatussuunnan haltuun. SlDL:n kanssa,on tästä käyty neuvotteluja ja sllä taholla on ehdotettu, että t suostusmme hyveksymään lan tällasena ja teksmme k3^knäsen sopmuksen, jossa ottasmme nätä näkökohta huomoon. Medän taholtamme on estetty, että lak muutettasn sllä tavalla kun edellä estn ja sen lsäks tehtäsn sopmus snä melessä, että tasotettasn sattuneta epäokeudenmukasuuksa. Saattaa olla nmttän semmoy l 1 f; kästyksen mukaan e työväenjärjestölle sttenkään haluta saada. Jos ntä tarvtaan esm. alvstystakotuksn on asa

44 sa tapauksa, että Jokn yhdstys on Joutunut kommunsten haltuun aelko tuoreeltaan Ja sp oa muuttanut säjn^ nuksa*'. Mnusta tässä kästellään laajemmalta pohjalta tunae kommunstsks, o lon medänkn lakestykseone mu- ntä edellytyksä, mtä työväenlkkeellä tällä hetkellä on. kaan tämä talo Joutus kommunstelle. Sen sjaan saattaa olla taloja, Jotke. ovat olleet Kommanstella, mutta yhdstys e ole muuttaqt^t aääntöjäpn. Me estmme, e'tä tälla- Stä karas tätä suurnta edellytystä, nm. sodan tulosta. Jos Saksa ols vottanut, nn todennäkösest e sosal- 4 M sa vahtokaappoja ^'olta^n tehdä. Sen sjaan, että JoKa- demokraattnen Mke ols mssään maassa päässyt tommaan. nen talo otettasn tutkttavaks erkseen, kuka on raken- Ehdottasn, että tähän lsättäsn: nhds tynetten kansa-.aut sen, s/en tuskn on mahdollsuuksa. kunten Ja ertysest Neuvostolton votto on Euroopan Lah tnen: Tervehdn lolla stä puolueneuvos- sodan suur myöntenen saavutus, Joka takaa kansanvaltasuu- ton yksmelstä päätöstä» joka antaa uua.ea alx^^, menette- den Jatkuvan kehtyksen.** Tämä sen vuoks, että sosalde- lylle, ettö me pääsemme todellakn selvlle lnjolle ernä- mokraattsen puolueen yhteys Neuvostolttoon on täysn ole- sssä JärJestöJerame ssäsä asota koskevssa kohdssa, maton, Ja Jos tässä Julkalausumassa myös svuutetaan tämä tarkotan nmenomaan estystä n:o 8. Luulsn sanovan o- kysymys, se tulee herättämään kävää huomota. t! ken, että kun ens Joulukuussa käymme kunnallsvaalehn, nn sosaldemokraatten edustus kunnanvaltuustossa tulee sälyttämään entsen asemansa. T"mä sen vuoks, että kommunsten lehdet eduskuntavaalehn mentäessä lupasvat hrveän paljon. Mutta monet lupaukset ovat Jääneet täyttämättä. Kansa e en^.ä ota ntä maakunnassa nn todesta. Eräs sekka on herättänyt huonota, nm. se,että eduskuntaryhmämme tomnnasta vuotaa sllon tällön tetoja maalmalle. - Ötten muutama sana Julklausumasta. Ptäsn tärkeänä,että s. nä tehostettasn, että medän järjestömme täytyy ptää va- Dana SKDL:n hajotus- Ja sumutustyöstä. Sen täytyy olla ensnmänen kohta kun nähn yhtesn sopmuksn mennään. Mnster Takn tlannekatsaukseen mennäksen olvat tedot lahduttava kun hän mants,että maahan on tulossa erlasa tavarota. La saar: Olsn lyhyest kosketellut Julklausumaa. Tässä kolmannen kappaleen tosessa lauseessa sanotaan: "En^,lännn, Ranskan Ja ^orjan vaalen tulokset ovat melle suomalaslle sosaldemokraatelle rohkaseva tun- Stten on tonen muodollnen huomautus vmeseen kappaleeseen. Sen tosessa lauseessa sanotaan, että **se vetoaa kakken lonsalasten terveeseen harkntaan Ja tahtoon kehttää olojamme sosaalsen demokratan merkessä". Tämän "sosaalsen demokratan" sjasta ptäs olla "sosalstsen, demokratan merkessä". Fage rholm: Par sanaa nästä yhtestyöneuvottelusta. Koska olen Joutunut mukaan shen puoluetomkunnan neuvottelukuntaan, nn on syytä allevvata, että puoluetomkunta on ollut yksmelnen tästä asíante. Nmenomaan yhtestyöehdot, Jotka tässä on monstettu, e ole kästelty varsnasest puoluetomkunnassa, mutta neuvotteljat ovat keskenään nstä keskustelleet Ja sopneet. Kutenkn on syytä sanoa, että mellähän e ole syytä lyödä knn nn kretä ohjeta neuvotteljolle, ette neuvotteluja ollenkaan voda Jatkaa. En osaa sanoa, Johtavatko neuvottelut postvseen tulokseen, mutta postvsessa hengessä medän on yrtettävä ntä hotaa. Tover Klp huomautt, että medän lnjamme näkyy olevan tonen kun Norjassa Ja Tanskassa. Sellä ne pyrkvät organsatoorseen yhteyteen Ja täällä emme halua shen mennä. Se te- «tyst johtuu stä, että kommunstt mellä ovat nn vomakka- 1 «11 fl'

45 m votammepa slle vakka parkymmentätuhatta uutta jäsentä lsää. ta. ttos me ajasmme samaa lnjaa kun Norjassa ja Tanskassa» Ja se on valtettava asa juur sen taka, että sosaldemokraa- / nn sosaldemokraatt häväsvät tykkänään, stä tuls en- tella tällä hetkellä on, mkäl mnä ymmärrän, suuremmat mahdol- a 1 nen ptkää kommunstnen puolue. Sen taka, että Norjassa ja Tanskansa kommunstpuolueet ovat penenä vähemmstönä, sellä ne taas hukkusvat sosaldemokraattsn massohn ja sen ta- lsuudet kun koskaan akasemmn vakuttaa asohn ja saada vakutusvaltaa. Sen me huomaamme ulkomalla, jossa se todetaan. Mutta kyllähän mestä jokanen tetää, että sosaldemokratalla H ka mekäläset puoluetovert ovat ajaneet stä lnjaa, joka sellasenaan on nyt suura mahdollsuuksa, medän ptäs osata on medän kannaltamme avan oken. Luulen vovan sanoa, että käyttää ntä hyväksemme. Medän ptäs ss yrttää harjottaa puoluetomkurnan neuvotteljat ovat olleet yksmelsä stä, sellasta poltkkaa, joka ve tuloksn ja jota e voda käyt- että se ptää saada järjestetyks ja että solutustyö on lopetettava, muuten emme pääse yhtestyöhön. tää metä vastaan, nnkun valtettavast on vme akona tap'ähtunut. r,t ' Tover Alanko alott vähän räkeäst tämän keskustelun. Ols tovottavaa, että snä sävyssä nästä asosta e puolueneuvostossa ols puhuttu. Cn lan yksnkertasta sanoa, että nyt on.-ysynys johtajapakosta ja että nstä rdellään. Mnulla on ntä avan rttäväst, omasta puolestan en ntä tarvtse. On avan selvä, että jvn elämme sellasta vakavaa akaa kun elämme ja joka pf^vä tulee uusa enemmän ta vähemmän polttsa asota eslle, jota on ratkastava, nn ermelsyyksä syntyy ja ne syntyvät juur puolueen johdossa ja eduskuntaryhmässä. Luulen, että jos aamat asat ols ratkastavana jokasessa työväenyhdstyksessä, nn nssäkn syntys ermelsyyksä, mllä tavalla ne on ratkastava. Sen taka puhutaan melestän lan paljon "puolueen johdosta". Se yksn- Kfrtastaa asat lan paljon. - Ekä se mnun Mäntsälän puheen luultavast ole van'ngottanut puoluetta mllään tavalla. Alankokn, joka mott stä, kerto n.ten paljon uusa jäsenä vrtaa.. (Alanko: e puheen L.alostaV) - Mutta stä huolmatta. Kun olen puhunut M"ntsälän puheessan ouolueen hekkoudesta, olen tarkottanut puolueen polttsta hekkoutta enkä järjestöllstä. Ja stähän jo tover Ulrl rttäväst puhu. Stä emme pääse, että puolue on ollut hekko ja esntynyt hekkona. Medän vakutusvaltamme halltuksessa e ole nn suur kun ptäs olla; samon eduskunnassa medän vakutusvaltamme on lan pen. On myönnettävä, että stä tosasasta emme pääse. Ja jo emme pysty hotamaan poltlkkaamme paremmn kun vme akona olemme onnstuneet, nn puolueen hekkous lsvääntyy, En ole pessmä, nnkun usen on sauttu. Pänvaston, olen kovnkn optmstnen ja sen taka uskallan tovoa, että ne rstrtasuudet, jota puolueessa nyt on ollut, saadaan postetuks anakn pääprtessään. Mtä kauemmaks pääsemme sotavuosen tapahtumsta, stä helpompaa tetyst tulee olemaan tat sot^^a vastakohta. Sataprosenttsest yksmelseks emme koskaan saa puol}ttamme. Se on mahdoton vaatmus. Puoluehan on erttän suur ja erlasa kästyksä tulee ana taktllssta ja musta kysymyksstä, ekä se mlläej tavalla ole vaarallstakaan puolueelle. Ntähän on ana ollut. Sen taka luulen, että puolue tulee sälymään eheänä. Medän tulee van toma nn, että me ennen ptkää ja meluummn puoluekokoukseen mennessä ta sen yhtey. dessä pääsemme nn ptkälle, että mellä ols todella van kaks työväen puoluetta, kommunstnen työväenpuolue ja sosaldemokraattnen. Se merktss stä, että medän ptäs yrttää harjottaa sellasta poltkkaa, että sasmme no ahekset, jotka ovat jättäneet medän puolueemme vme akona, takasn puolueeseen. Nehän evät ole lttyneet kommunstpuolueeseen ja suurn osa hestä e koskaan tule lttymäänkään shen. Mellä on mahdollsuuksa saada hedät takasn. Jos me onnstumme snä, luulsn, että puolueemme tulee taas menemään eteenpän polttsest ekä van jäsenmäärään nähden. P e l t o n e n : On pävänselvää, että sellasen vaheen jälsen kun sota-aka on ollut^ lmenee nn puolueessa ja eduskuntaryhmässä erlasa kästyksä. Mutta kutenkn tahtosn suo- a s. t ^ enfu^ ltk M

46 J rata kädeltä sanoa, että melet cvat olleet tarpeettoman herkkä r > 1- r-' k! r erässä tapauksssa reagomaan ulospä}.n - paljon suuremmassa määrn kun mtä ryhmässä on esntynyt. E mnun melestän snä ole tavattoman suurta muutosta tapahtunut, että ryhmämme ols kykenemätön hotamaan asota. Suurnlpana syynä on se, että meltä on vety kyvykkämmät edustajat pos. Stähän lähnnä johtuu se, että sen otteet evät ole yhte reopata kun akasemmn. Peraatteellsa eroavasuuksa on ollut menettelytavosta. Sehän lmen mm. eduskunnan puhem^vaalssa. Mm. Wuor estt vomakkaalla auktorteetllaan, että puhemehen pakka ols ptänyt luovuttaa SKDL:11 e. fv Mtä stten tulee sotasyyllsyyskysymykseen, seh^l^^apss pernponjäsen Keskustelun, jos haluttasn ryhmää motta tsstä otteesta. Mutta luulsn, ette se tlannetta paljonkaan paranna. Sanon van, että tämä asa ols saanut ryhmäkokouksessa täyden sunauksen ryhmn enemmstön kantana. Syynä, ette stä snne tuotu, ol ajan nukkuus. Myönnän, ette tämä ollut oken, mutta ryhmän jäsenet ovat myös jättäneet alotteta - tosn vähemtaän tärkessä asossa, ja kukaan e vo vättää, ette se ols saanut ryhmän sunausta. E stä salakähm?sest tehty. Se ol suuressa valokunnassa ollut julks^^st. ja eduskuntaryhmän tonen puheenjohtaja Kallnen ol ollut sellä ja Kallnenkn ol peraatteessa hyväksynyt. Halltuksen tapa hotaa tätä kysymystä ryhmään nähden e ollut demokraattnen. nyrknskusta tuolla tuvalla. Sehän tul halltuksen Päämnster sano, että hän hettää pakkansa, elle huomspävänä ryhmän pnätös ole valms. Ekp ryhmä stoutunut mllään tavalla, ettekö muutoksa votu tehdä. Ja muutoshan tsmä lakehdotus asallsest tes. Mtä tulee yhtestyöhön SKDL:n kanssa, se on melestän sujunut ernomasen hyvn - paremmn kun osasn odottaakaan. Sellä on relut henklöt johdossa, sen von sanoa erkosest Eno Pekkalasta ja puheenjohtaja Kuussesta. mtään mottmsta. Hltunen: Jos työ tällasena pysyy, snä e ole Myönnän kernaast, että puole en tomnta ulospän e ole ollut onnstunutta. Slen, on ollut mona tekjötä. Medän on täytynyt tastella vastatuula vastaan ja stä syys- tä puolueen vakutus on ollu^hekompaa. Lsäks ovat monet muut sekat vakuttaneet. varjona sotasyyluy. Mellä on ollut koko vme talven ysymys ja sen kästtely. Se on ollut vähammän mellyttävä asa ja lopullsen kannan ottam. nen e sunkaan ole ollut mlleän tavalla mellyttävää. Mehän tetyst monssa asossa vomme merktä, että puolue vme kesän akana e ole esntynyt vomakkaast ulospän ja eduskuntaryhmässä on ollut ermelsyyksä. on tetyst vastasuudessakn olemassa. Ntähän Sotasyyllsyyskysymys ols ptänyt hotaa heman varovasemmn ja lopputulos ols ollut avan sama. Halltuksen sosaldemokraattsa jäsenä on motttu, ettemme ole tuoneet ryhmälle selvä tosasota, mstä syystä lopputuloksen on oltava tällanen. Emmehän voneet, koska mellä e ollut mustaa valkosella. Ne kolae er kertaa erkosest panostvat samalla myös huomauttvat, että tämä on tedän ssänen asanne, johon valvontakomsso e halua puuttua. Edelleen huomautet tn, että tämä asa on nopeast ja Neuvostolton halltusta tyydyttävällä tavalla postettava päväjärjestyksestä. ja Ss panostusta e näytetä, mutta kutenkn lyödäsn nyrkkä pöytään Edelleen päämnsterlle sanottn eräässä yhteydessä, että tätä valvontakomsson panostusta e saa käyttää parlamentssa hyväkseen. Tällä tavallahan medän suumme ol tukttu. E vdnut tätä käyttää hyväkseen, koska tedämme, että jokasesta ryhmäkokouksesta vuotaa ulos. Mutta jokasessa keskustelussa mnä huomautn, että medän on ratkastava polttnen välttämättömyys ekä mkään jurdnen kysymys. Onneks vmesen pävän aamuna vavontakomsolta tul mustaa valkosella, että jälkmaalman edessä vodaan todstaa, ette tämä ole rppunut kostoajatuksesta halltukseen kuuluven sosaldemokraattenkaan taholta. Mtä yleensä sos.-dem. ryhmä ja halltuksen jäsenten tomntaan tulee, nn tällasssa vakessa olosuhtessa nssä on tetyst hyvnkn oaljon arvostelun ahetta. Eräät ryhmän jäsenet ovatkn hyvn tyytymättömä. Mutta haluasn huo-

47 ! 'ä J.1 M Uoauttaa, että halltuksessakn sosaldemokraatten asema on erkosen vakea monssa asossa porvaren Ja kommunsten ollessa yhtesessä rntamassa. Mutta mtä ulospän tomntaan tulee, nn avan oken eduskuntaryhmän puheenjonxaja Peltonen lausu, eulä meltä puuttuu nyt suuret jontajat. Me olemme tasapäsä, puuttuu auktorteett, joka on välttämätön, kun hodetaan suura asota. Kun vakuuttavast sanomme, nn näemme epäluulosa naamoja. Se etl^cy tyypllsmmn sotasyyllsyyskysymyksen yhteydessä. Se vavaa m«tä nn kauan, kun melle kasvaa uusa polttsa johtaja. Haluasn velä vpyä heman eduskuntaryhmän prssä. En ole ollut shen täysn tyytyvänen erästä systä. F.nsnn8- kn tapaus 24. Mnä anakn oln tetämätön, kun ostn lta-sanomat, jossa luk "Uus vahe sotasyyllsyyskysymyksessä. Sosaldemokraatt jättäneet lakalotteen". - en mnä puolueen puheenjohtajana tennyt asasta kerrassaan.utään. (Mansner: Kutenkn renst haastattelun antamaan) Sn tarvnnut rentää, koska sotettn. Ralakkaat otteet vaatvat ralakkata vastatomenr. tetä. Ehkä: sllä tav.-=lla kun metsä huutaa, nn ka- kuulu toselle. (Hltunen: Murto sarastu) Nn tek ja Hltunen läht lukemaan -en. Jos yhtestyösopmus tehdään SKD:n kanssa tulsvat anoastaan puoluetomkunta ja mahdollsest prtomkunnat tämän yhtestyösopmuksen prn, mutta perusjärjestöt j."=vät sen ulkopuolelle. Tuomnen : Pyysn puheenvuoron lähnnä kosketellaksen ntä norjalasa ja tanskalasa esr^erkkejä, että ne evät sunkaar. sovellu medän olohmme, kuten tover Fa^erholm jo mants. Joka tamuksessa on korostettava puoluetomkunnan ehdotuksepsa esntyvää peraatetta,että jrrjestöllna selvyys on mahdollsen yhtestomnnan tullessa sälytettävä nrden kahden jerjest.'^n kesken. Tosaalta on mnulla sellanen kästys, että tämän yhtestomnnan lähtökohdat naden m2)lemr)en pääryhtnen kesken ovat nn kovn erlaset, että yhtesen lnjan löytämnen on jokseenkn mnhdotonta. SKDL:ää kn. nostavat avan toset kysymykset kun metä. Mehän ahdomme löytää yhtenäsen lnjan vodaksemme suurssa työväestöä koskevssa Psossa saada my-ntesä r^^tk-^suja akaan, kun sen sjaan n- f c ' ku vastaa. Mutta Sosaldemokraatt tämän asan yhteydessä e SKD:n tarkotuksena on vallottaa medän järjestömme. Tämä f- ollut täysn korrekt allekrjottanutta kohtaan. En sanonut "hä- on lmesest heden tarkotuksensa, ja sen vuoks näyttää so- kälemätön", vaan että "tapaus hämmästyttää mnua".koska lun vttamattomalta yhtestomnnan löytämnen sllä pohjalla, s! sen ens kertaa llta-snnomsta, nn se mnua todella hämmästytt. mstä on keskustelua käyty. Mutta luonnollsest on pyrttä- Tämän jälkeen puhuja arvostel stä, että vme akona on vä; myönteseen ratkasuun, jos medän neraatteds tamme e tar- b. ryhmän tetämättä tuon tuostakn eduskunnassa putkahtanut eslle uusa ehdotuksa. Ryhmässä on nuora nnokkata voma, mutta vtse tnkä. Mtä tulee stten shen, että hajanasuutta ja rkk- H' vanhoja atoja on noudatettava, sllä tavalla puolue tulee vomak- näsyyttä puolueen keskuudessa on havattu vme akona,on / ksaks. Jos e tehdä ryhmäpäätöksä, sllonhan jokanen vo vet myönnettävä, että nän on asanlata. Eduskuntaryhmän tomn- tää olevansa okeassa. Snä on oppmsta ryhm^ssä, että saamme nassa nän svulta pän katsellen on tod.ella hajanasuutta ä.: : vanhan hyvän ryhmäkurn, josta sosaldemokraattnen ryhmä ol monssa er yhteyksssä. Samaten lenee puoluetomkunnrxn ennen ktetty. (Välhuuto: Johtaja puuttuul) CTohtaja puuttuu. Vuorna n: Arvostel Hltusen esntymstä veturmesten palkka-asassa. Tämä on synnyttänyt kävää huomota sen taka, että puolueen puheenjohtaja nuuttu asaan, joka ratkasussa sellasta. Mutta mnun kästtääksen kutenkn nämä kysymykset, jossa yksmelsyyttä e ole akaansaatu, ovet lähnnä sodanakafcten kysymysten selvttelyä ja luultavaa on, että kun tästä sodanakasesta panolaststa päästään ;f s A l. l m

48 ' eroon, vhtenäsyys puolueen keskuudessa vodaan saavuttaa. jota puolueen prssä on esntynyt, täytyy vrkansa puo- Vme ajat ovat nuoluetomlcunnsn keskuudessa antaneet lesta nousta pystyyn. Kästyksen on se, että kun mollataan erttän h/vä toveta. Mutta eräänlanen tovomus mnun melestän ols ruolueen asemaa ja eduskuntaryhmän asemaa täysn vomattomaks ja hajanaseks, se jossakn määrn on pakkansaptä- eduskuntaryhmälle annettava, ja se on se, että sellä kyl- mätönte. Kyllähän mellä on yhtä ja tosta ollut sekä edus- ln määrätetosest valvotaan halltuspoltkkaa tässä kuntaryhm^^ssä, puoluetomkunnassa että mussakn elmssä, maassa. Halltuspoltkalle on ollut täysn tunnusomas- joka antaa ahetta tovomselle, että suurempaan yhtenäsyy- ta se, että SKDL on näyttänyt johtavan kakssa ylesssä teen ols pyrttävä. Mutta on huomattava, että ne ermel- ky'.ymyksssä, antavan suunnan halltuksen ottelle. Tämä syydet, josta on ollut kysymys ja jota on tarpeeks vat- joa mkään on ollut omaan synnyttämään sen vakutelman vottu, nojautuvat nn raskasn kokemuksn ja nn vaka- hyvn laajossa pressä, että f^osaldemokraattsen puolueen vakutusvalta on huvennut melken olemattomaks ta vn kysymyksn, että on hyvn luonnollsta kästyksen mukaan näden ermelsyyksen syntymnen. Kutenkaan e ^M.lä anakn että sen vakutusva]ta on ennestään erttän'jyr- voda alarvoda stä, että puolueeseen on vme akona käst laskenu'. Mnun kästtääksen ols tärkeää, että vrrannut vomakkaast uutta väkeä, ja e sunkaan yksno- tähän kysymykseen, halltuspoltkan määrätetoseen sosaldemokraattseen hotamseen knntämme ryhmän taholta slle kuuluvaa huomota* ; ja ennen kakkeo tulevassa halltuksen uudelleenjärjestelyssä täytyy ryhmän edustajan maan van polttsest "harktsemattomsta" prestä, vaan - nnkun esmerkt mm. Helsnk tä osottavat - hvv> vnkn paljon myös varsnasen teollsuustyöväestön prstä. Täällähän on perustettu avan vme vkkona yhdstyk- l 1 {' 13 taata ryhmälle vomasuhteta vaot&rva % edustus. Mtä tulee shen huomeutukseen menettelytapakysymy sä suoranasest teollsuuslatoksn, kuten v' meks Sltatehtaalle, jossa perustamstlasuudessa ltty 150 jä- sessä, että kunnallsvaaleja koskevassa vaallttoasassa sentä ja jäseneks tulo on sen jälkeenkn ollut hyvn vl- e kuultu puolueneuvoston melpdettä, on manttava, et- kasta. Sematen kakkalla mussa kaupungessa on myös te- tä SKDL:n taholta tahdottn ratkasu saada erttän lyhyessä ollsuustyöväestöä järjesto»hmme vrrannut. Tëmâ e sun- 11 l ajassa, ja lsäks medän kästyksemme ol, että maassa yleensä työväestön keskuudessa asetuttn täysn yksmel- kaan puhu sen puolesta, että me olsmme kokonaan kannatuksemme menettäneet tämän varsnasen proletaraatn keskuu- sest täraän vaallton hyväksyrasen kannalle. Vasta jäl- dessa. Kästyksen mukaan tuo kannatus pävä pävältä jestä pän hyvn myöhäsessä vaheessa on tosen tapasa yhä lsääntyy. fr ajatuksa tullut esn, enen kakkea vaallttoneuvottelujen hankausten johdosta, mutta akasemmassa e mtään tällasta esntynyt. Lopuks lmotan vaheessa vovan yhtyä nhn muutosehdotuksn Julklausumassa, jota tover Lasaar tek. Lesknen. Kun on joutunut vme akona sen "harktsemattomuuden" ja "kurttomuuden" symboolks, Tomnnan vomstumsen osotuksena on myös mustettava, että on pystytty jälleen aktvseen tomntaan sekä ammattyhdstyslnjalla että osuustomntalnjalla ja urhelulnjslla. Mellähän on elmet näden melle tärkeden tehtävsn hotamsta varteh ja sosaldemokratan tukemseks nällä er alolla. Nden tomnta on tosn vasta alussa, mutta ensmmäset askeleet osottavat A >f "--f h uftff

49 l cutenkn jo, että nden merktys on ollut hyvn suur. Samalla kun suuntaamme täällä katseemme mennesyyteen ja arvostelemme stä, mtä vme akona on kentes ta tekemättä jätetty, samalla kannattas knnttää huomota nhn tehtävn, jotka ovat edersämme ja jotka ovat kentes heman kauempana tulevasuudessa. j " 1 3 " tehty clessä tellasens -nuolueen teknllsenä tomhenklönä Erkosest tässä yhtey- kn- K u l o v a a r a yhty asaaren lsäyksn päätöslauselmassa. K a l l n e n : Haluasn tässä heman valasta stä juttua sotasyyllsyyskysymyksen alkuvahessa, koska täällä nyt heman oudoksuttavalla tavalla manttn, että olsn antanut slle moraalsen kannatuksen, slle lakalotteella, mkä ol-esllä. Sehän käv nn, että eräänä pävänä Kvsalo 1 '.f :tl.' % l fll nttäsn t)uolueneuvoston jäsenten huomota -ouolueen kasvatus- pyys mnua erääseen kokoukseen selostamatta mkä kokous ol tomnnan tehostamseen. Ptemmttä rouheta jokaselle on s<=^lvdä, että jo yksstään sotavuosen johdoöta tämä kasvatustomnta on ollut a''van olematonta ja myös akasempna kysymyksessä. (Kvsalo: Kyllä sanon)mnua ehdotettn kokouksen puheenjohtajaks. Kysyn, että onko tämä lyhmäkokous. Sanottn ette e ole. Mnä sanon, etten snä tapauksessa suos. M vuosna - lähnnä yhä laajentuvan pävän poltkan johdos- tu kokouksen puheenjohtajaks. Sen jälkeen mnulle näytettn ta - shen e ole votu uhrata tarpeeks voma ekä stä hyvn laaja asakrja: se ol kokonaan uus lakehdotus. Ol rakentaa sellaselle pohjalle, että me nyt rttävän te- selvää, etta ehtnyt läplukea. Katseln seltä ja täältä ja hokkaast vosmme tätä kasvatustomntaa edelleen keht- huomasn, että eräät tovert akovat ratsastaa uudella lak- tää. Kutenkn tämä tehostamnen ja, sanosnko, sosal- alotteella. En puuttunut sanallakaan ssältöcn, koska asa t demokratan tetosuuden levttämnen on ehdottoman vält- e kuulunut mnulle, mutta ennenkun postun kokouksesta jon- tämätöntä ja sen vuoks, kuten täällä on todettu, vomakkaas- knnäkösenä kaukonäkösenä mehenä sanon, että koska mnun t uusa jäsenä järjestöhn vrtaa, jolle on saatava sel- läsnäolon votav^n selttää, että hyväksyn tämän krjelmän, vä te, selvä suuntaus tomntaansa varten. Tämä on täl- nn lmotn, etten stä hyväksy. Osottautu, että se ol M le hetkellä varmast yhtä tärkeä kun menneen arvostelu se on lähakona oleva paljon tärkeämpää kun konsanaa se, ja hyvn tarpeellnen huomautus, koska stä huomautuksesta huolmatta aotaan vättää, että olsn sen hyväksynyt. tl r Rl - - «' ; U mkä on takanamme. Kästyksen on se, että jos me tässä suhteessa onnstumme suuntaamaan työmme oken, nn cäyöskn avan lähkuukausna jo puoluekokouksen nähden., jomme todeta, ett'; mellä e ole van vomakkaast kasvavat jäsenmarkknat. vaan melle on tässä se.vää sosaldemokraattsta tetosuutta. me jäsenstössä Ja se merktsee stä, että olkoot vakeudet kunka suuret tahansa ja olkoot myös ulkonaset tekjät, jotka ratkasevalla tavalla vakut te "'^at puolueen johtaven elntenkn asennotumseen. nnkälaset tahansa, mellä on anakn takanamme selkeä ja tetonen jäsen joukko, johonlca vomme ana tukan pakan tullen luottaa. K-ytn eduskunnassa puheenvuoron, joka radotn ja snä selväst estn kantan: olen halltulcsen lonnalla erän muutoksn, jota stten myöhemmn valokunb ssa estn. Mutta perusta ol se, että tämä asa on hodettava sten,että se sälyy suomalasten mesten kässsä, että se hodetaan suomalasella maaperällä ja hotavat mehet, jotka nauttvat suomalasten luottamusta. Ja tämän lausun, että päämnster ol kylln edukunnan puhemehelle selvttänyt tlannetta, ja tämä selvtys tostettn myös ryhmässä, että ryhmä ol selvllä, sen ols ptänyt olla selvllä, mkä ol tosasallnen tlanne ennen halltuksen lopullsta nyrkn pöytään lyömstä. Tällanen ol asa. l M -. t ' l n-j.,.. J

50 ' 1 m - 45 ". o. L* ' l : r?» ' M ' h.», 1 f " Sanosn erään asan. Jos puhutaan medän eduskuntaryhmämme ja mahdollsest puolueemme vmeakassta hekkoukssta erässä suurpolttsssa kysymyksssä, sen hekkouden syynä on ollut se, että se on muodostanut usen suurpoltkkaan nähden eräänlasen vomattoman opposton - tarkotan eduskuntarylmän enemmstö, että on käynyt kuten käv sotasyyllsyyskysymyksessä, että ryhmämme ott jyrkän vastustavan kb nnan Ja stten kutenkn vme hetkessä joutu antamaan T-)erään. Poltkka on aktvsta ekä passvsta. Sanonkn eräälle toverlle, joka kvammn on ollut tässäkn sotasj/yllsyyskysyfnyksessä» sovnnollsta ratkasua vasta?n jo eräässä tlasuudessa valmstavan valokunnan kokouksessa, että mnä sodan skana loppuun kulutn halun valstaa hmsä, jotka evät halua valstua: jos annan telle neuvon tässä sotasyyllsyyskysymvksesse.,olkaa kerrankn mehä j? älkää antako perään. Mutta te annatte. Ja nn tapahtukn. Tällanen poltkka on hekkoa, että ensn mnrcn nskat kyyryssä vastaan ja stten annetaan perään. Aaltonen: Tahtosn ensks sanoa, ette ole nn paljon syytä valttaa eduskuntaryhmän hekkoutta kun täällä on valtettu. Se johtuu osttan stä kaaostlasta, mhn on jouduttu, osttan stä, että ryhmässä on paljon uusa jäsenä, ja stä, että ne vanhat, jotka sellä ovat olleet, evät enää kykene ottamaan ckecta asennetta nähn uusn aktvsn vomn nähden, jotka myös haluavat esntyä jp. ovat shen okeutettujakn. Vaat akansa, ennenkun ryhmspn palautuu jälleen se ryht, mkä snä ol ekaserrmn. Je ennenkun se järjestyy, se vaat tseluottamusta ja tsenäsyyttä suuremmassa määrässä kun mtä ryhmällä on ollut vme akona - se jokasen täytyy myöntää. On hyvn tärkeätä, ette oma hekkouksa ja vrhetä pasuteta julksuudessa ja varsnkaan kantelemallr^onen tosensa päälle, enempä.ä porvarelle kun kommunstellekaan, enem^-^ää kot- kun ulkomallekaan, kuten valtettavast mellä vme akona tapahtunut. Tässä suhteessa melle on oltu lan herkkäsusa. on P Vanhan puhumna on mmun melestän jokseenkn tyhjänpävästä tässä tlanteessa, ^edän on katsottava eteen- Dsn ja tällön koetettava luoda pohjaa suuremmalle yhtenäsyydelle. tseluottamus on jälleen saatava palautumaan. Ja mkäl yhtestyötä kommunsten kanssa - sehän on tämän kokouksen eräs kysymys, josta täällä on keskusteltukn ~ ollaan syystä ta tosesta pakotettuja harjottamaan, on snä pyrttävä johtamaan. Medän puolueemme on sellasessa avanasemassa, että se vo saada myöskn ene ssäpolttsssa kysymyksssä melkosessa määrässä johtavan aseman käsnsä, jos se van stä haluaa. Tällä hetkellä tässä yhtestomnnassa on mustettava, että medän järjestömme on sälytettävä tsenäsnä. Suurssa työväenluokan yhtesssä asossa vodaan tetenkn sopa SKDL:n, kommunsten kanssa yhtesestä esntymsestä ja yhtesestä ohjelmasta, mutta tsenäsyys tällönkn on varsnkn -allevvaan stä erkosest - järjestössrmme sälytettävä. Mutta myöskn puolueen arvovaltaa maan poltkassa on pyrttävä melestän kreest lsäämälln. Tähän saakka on stä medän oman hekkoutemme tähden kavennettu. Mellä on ollut hmsä, jotka evät ole ptäneet stä tärkeänä. On T)änvaston annettu perään paljossa snä, mssä e ole tarvnnut antaa js puolueemme asema saatettu hekommaks kun on ollut tarpeellsta. E voda jatkuvast salla, että puolueemme vakutus halltuksessa on nn hekko. Sellähän on 6 skdl:äe, mellä van 3, kun ptäs näden ryhmen olla anakn tasaväkset. Wuoren tlalle e ole kuukausen kulumsesta huolmatta nmtetty ketään, vakka ryhmä tettäväston tehnyt estyksensä, kuka tälle pakalle on asetettava. Mkä tässä on esteenä, mnulla e ole tetona - onko mahdollsest joku mnster Wuoren testamentt, että ptää tulla SAX:sta joku mes. Mnä valttasn, jos syntys SAK:n ja M,., r.jr V t H -s; wk. jdulll,