TSlltt hetkellä laakaovien valmistuksen ylikapasiteetti on yksivuoropohjalla laskien noin 35 % ja kaksivuoropohjalla t

Transkriptio

1 TSlltt hetkellä laakaoven valmstuksen ylkapasteett on yksvuoropohjalla lasken non 35 % ja kaksvuoropohjalla t arvolta %. Tuotantoa on votu jatkaa tappollsena varsn ptkäsn johtuen stä, että alan yrtykset ovat monalayhtöth, jotka ovat voneet kompensoda laakaovtuo* tannon tappot muusta tomnnastaan saamallaan katteella. Laakaoven kotmasessa kysynnssss e ole odotettavssa nousua lähvuosna. Lsäks ertysest Ruotsn vuoden 1982 devalvaaton ja Kesk-Euroopan rakennustomnnan hljenemsen jälkeen suomalasen laakaovteollsuuden klpalukyky ventmarkknolla on epätyydyttävä. Nässä olosuhtessa anoa tapa päästä kannattavaan tomntaan laakaoven valmstuksessa on tuotannon ratonalsont. Tässä tarkotuksessa yks kolmesta suurmmasta valmstajasta, ruotsalasen Swedsh Match Ab:n omstama Suomen Ov Oy on tehnyt ostosopmuksen Oy Wlh. Schauman Ab:n ovteollsuudesta. Lsäks Suomen Ov Oy on neuvotellut yhtestyöstä kolmannen laakaoven päävalmstajan, Rauma-Repola Oy:n kanssa. M Oy Wlh. Schauman Ab:n kanssa teht:y sopmus antaa Suomen Ov Oy:le mahdollsuuden ratonalsoda tuotantoaan kahden vahvan tuotantoykskön puttessa, mkä saatujen tetojen mukaan johtaa Jyväskylän laakaovtuotannon lopettamseen. Mahdollnen sopmus Rauma-Repola 0y:n kanssa johtas shen, että ruotsalaselle Swedsh Match-konsernlle tuls määräävä asema Suomen laakaovmarkknolla. Saatujen tetojen mukaan valmstusta nykysllä Rauma-Repola Oy:n tehtalla tultasn myös tällasessa tapauksessa jatkamaan. Joka tapauksessa on lmestä, että laakaovtuotannon työntekjämäärä tulee vähenemään nykysestä runsaasta 300 Kehäoven ja erkosoven tuotanto on ollut selväst kannattavampaa kun standardlaakaoven valmstus. Tuotanto on jakautunut varsn monen valmstajan kesken, ekä mllään nstä ole keskestä asemaa markknolla. Merkttävä osa tuotannosta tapahtuu penssä puusepänteollsuuslatoksssa, joskn kahdeksan suurmman valmstajan osuus marks t \ ' f! r \ M

2 l. knolta on non 50 % NSssS oloshtessa klpalu markknosta on arttmn kraäts, ja menestymnen edellyttää jatkuvaa tuotantomenetelmen ja materaaln käytön kehttämstä. Mahdollsuudet ventn ovat rajotetut johtuen stä, että Suomessa lmastollset tekjät usessa tapauksssa asettavat suurempa vaatmuksa oven laadulle kun esmerkks Kesk-Euroopan olosuhteet. Lsäks rakennustomnnan Kesk-Euroopassa supstuttua hntaklpalu on velä kovemp kun Pohjosmaden markknolla. mlj.mk PUUOVET JA OVENKARMT 350 ' / m / A / Tuotanto / / /.» e ' ^ l!! ! ^^ Vent Tuont 1) Kuvo 3 f 1 t \ t 1 ) ; t r. ;(

3 Tarkaat«lta«sa puuoven ja ovankarman tuotannon ja ukonaankaupan kahtyatk (kuvo 3) vodaan todata«etts kot arkknat ovat ovtuotannoaaa jatkuvast ollaat halltsavasaa aaanaasa. Kappalan&ärnä tarkasteltuna tuotanto e ole rakennustomnnan kasvun tasaantumsesta johtuen ls&sntynyt 1970-luvun jälkpuolskolla ta 1980-luvulla; vaan suunta on ollut pkenmnkn alaspän. Srtymnen kallmpn tuottesn (Ml kutenkn aheuttanut sen, että tuotannon arvo on lsääntynyt selväst nflaatokehtystä nopeammn. Tuont e ole merktykseltään juur kasvanut Ruotsn vastatessa stä k p&sosn. Vent on suuntautunut ertoten vme vuosna päsosaltaan Neuvostolttoon Saksan Lttotasavallan ollessa tonen tsrkes ventmaa. Puuoven ja ovenkarmen vent, 1000 mk Tuont Vent yhteensä yhteensä Stä Neuvos t o1 11oon Saksan Lttotasa valtaan Vuoden 1984 ensmmäsellä vuospuolskolla sekä vent että tuont ovat jääneet jonkn verran edellstä vuotta alhasem* malle tasolle kkunankehyksen ja -karmen valmstus kkunankehyksen ja karmen valmstus on kasvanut vme vuosna selväst nopeammn kun oven tuotanto johtuen vlk kaasta rakennusten korjaustomnnasta ja energan säästäms tomenptestä. Alan tuotanto jakautuu varsn monen valmstajan kesken ja on ollut keskmäärn kannattavuudeltaan saj,

4 f mala tasolla kun kehä* ja erkosoven valmstus Ulkomaankauppa on ollut vshästs; tuonnsta p&äosa on tapahtunut Ruotssta ekä snä ole vme vuosna ollut havattavssa juur muutoksa. Vme vuosna tuont on ollut jopa vähäsempää kun 1970-luvun lopussa. Vennn määrä on pysynyt myös varsn vakaana. Tärkemmstä ventmasta Ruotsn merktys on vme vuosna supstunut ja Neuvostolton kasvanut. Ruotsn osuus vennn arvosta vuonna 1983 ol non 5 % sen oltua velä 1970-luvun loppuvuosna %. Neuvostolton osuus vennstä ol vuonna 1983 non 90 %. mllj «mk XKUNANKEKYXSET JA -KARMT / Tuotanto / / / / / J ' 200 * m / 150»t 'rl 100 <. 50 ; > P Vent Tuont "nr 83, t Kuvo 4 l ' h

5 8 Asuntojen korjaustonnnan kasvun tasaantumsvaheen johdos ta on odotettavssa, etta kkunankehysten ja karmen tuotannon kasvu pysshtyy ta anakn hdastuu huomattavast, jolle alan tuottelle löydetä uusa ventmarkknota Pusten kettö- ja vaatekaappen valmstus Teollstamsrahasto Oy:n vuonna 1978 valmstuneen tomalatutkmuksen ja sen jälkesten asakasyrtysten kannattavuut«ta koskeven selvtysten mukaan asunnon kaappen valmstus on ollut 1970-luv\n loppuvuosa lukuunottamatta jonkn verran kannattavampaa kun rakennuspuusepänteollsuus keskmäärn. Ulkomaankaupan merktys on ollut varsn vähänen luvulla pääosa vennstä suuntautu Ruotsn, mutta vuoden 1978 jälkeen tlanne on tässä suhteessa muuttunut radkaalst projektvennn kasvun johdosta. ) l j» n 'M L \ n Tuont Ruotssta kasvo vuosna vomakkaast johtuen vuoden 1982 devalvaaton tuomas-a klpaluedusta. Tonen huomattava tuontmaa on Tanska. Vuoden 1984 ensmm&sells vuospuolskolla tuont Suomeen on edelleen kasvanut. Sen sjaan vennn arvo edellseen vuoteen verrattuna on supstunut. Tuonnn^ arvo olkn ensmmästä kertaa vuoden 1984 vuospuolskolla selväst ventä suuremp. 4 Asunnon pusten kaappen ulkomaankauppa, 1000 mk Vuos Tuont Vent Yhteensä Yhteensä; stä Ruotssta Ruotsn Neuvos vuosp f

6 ' PUSET KETTÖ* JA VAATEKAAPT mlj.mlr 45ol 400t Tuotanto 350 / / 250 / / / )! TT TT Kuvo 5. Vent Tuont ' s "-1 '! - '., ^ f - ' h t' Teollstamsrahasto Oytn selvtyksen mukaan pssosasta (n. 65 %) asunnon kaappen valmstuksesta vastaavat kahdeksan suurnta valmstajaa. Mllä&n nssts e ole markknolla halltsevaa asemaa. Klpalun vodaan arvoda olevan suhteellsen kovaa ja se on edelleen krstymässä tuonnn vmeakasen lsääntymsen vuoks. ( r!

7 10 3. Yhteenveto ja johtopästökeet RakennuetotannotBa näkyvssä oleva kehtys ja osaltaan myös Ruotsn vuoden 1982 devalvaaton johdosta parantunut klpalukyky Suoneen verrattuna aheuttavat sen, että kotmasen teollsuuden klpalutlanne rakennuspuusepänteollsuudessa on edelleen krstymässä. On oletettavssa, että suhdanteden kääntyessä laskuun tämä näkyy myös alan kannattavuuskehtyksessä. Teollstamsrahasto Oyxn vuonna 1978 tekemän laajan tomalaselvtyksen mukaan rakennuspuusepänteollsuuden tuottavuus Suomessa on ollut selväst alhasemp kun Ruotsssa ta mussa pohjosmassa. Tarkasteltaessa tuotannon ja työvoman määrän kehtystä vodaan arvoda, että tlanne tässä suhteessa e ole parantunut vme vuosna, vaan klpalukyky etenkn Ruotsn nähden on pänvaston hekentynyt. Asantuntja-arvoden mukaan on tuotantoteknologan kehttämnen Suomen rakennuspuusepänteollsuudessa ollut suhteellsen vähästä osaltaan johtuen yrtysrakenteesta; Suomen suurmmat valmstajat ovat monalayrtyksä, jolle rakennuspuusepänteollsuus e ole keskenen tomala. Penllä valmstajlla puolestaan e ole resursseja vomakkaaseen tuotantoteknologan, tuotteston ja markknonnn kehttämseen. Tostaseks suomalanen rakennuspuusepänteollsuus on pystynyt ptämään kotmarkknat varsn hyvn hallussaan, mutta oreta tlanteen muuttumsesta on kahden vme vuoden akana lmaantunut yhä enemmän. Selvmmn tämä näkyy asunnon kaappen ulkomaankaupan vmeakasessa kehtyksessä. Tosaalta suomalanen rakennuspuusepänteollsuus e ole pystynyt tommaan kansanvälsllä markknolla samalla tavon kun Ruotsn vastaava teollsuus; ventmarkknoden valtaamnen edellyttää vomavarojen nykystä selväst vomakkaampaa keskttämstä lupaavks arvotuhn tuottesn sekä panostamsta nden tuotantoteknologaan ja markknontn \ tl

8 11 koordnodust. Näden tonenpteden toteuttamsessa Suomen rakennuspuusepänteollsuus on jäänyt pahast jälkeen esmerkks ruotsalasesta teollsuudesta. r Markknatlanteesta johtuen alan tuotantokapasteetn lsäämnen esm. valtonyhtöden ta valton tomesta e ole perusteltua. Sen sjaan tomenpteet tulee keskttää tuotantoteknologan ja tuotteston kehttämseen, ventmarkknontn sekä yrtysten välsen yhtestomnnan käynnstämseen, jotta alan klpalukykyä votasn parantaa ja sen tarjoamen työpalkkojen vähentymstä hdastaa. TäUä hetkellä keskenen merktys näden tomenpteden suunnttelussa on teknologan kehttämskeskuksen yhtestyössä alan teollsuuden kanssa k&ynnstäm&lls mekaansen mets&teollsuuden tuotannon kehttämsprojektlla, jossa rakennuspuusepänteollsuus on yks panopstealosta. M!! 1 : r» ' :

9 ff-t^. ^^^.//c 5 -l- m _ PTLtn Lepp&vrran oeaeto Leppävrta » Ll/TE F PuutyövSen Ltto Ry. Lttotomkunta Haapanemenkatu 7-9 B HT^^OT' 53 Tomenpdepyyntö Koska Huurre Oy:n Leppävrran tehtalla 5«9.1984f lttojen edusta;] en läsnäollessa käydyssä neuvottelussa saavutettua neuvottelutulosta e ole saatu käytäntöön työnantajan keltäydyttyä myöhenmn hyväksymästä stä, katsoo?tl:n Leppävrran osasto ette neuvottelumenettely kysesessä asassa tuota tulosta, vaan pyytää lttotomkunnalta lupaa työtastelun alottamseen* Pyydämme velä että Puutyöväen Ltto pyrks vakuttamaan Fetsäteollsuuden työnantaja lton kautta Huurre Oy:n, jotta se palas normaaln työmarkknakäytäntöön je toteuttas sovtun palkkasopmuskäytännön, jollon my'ôs ty':1tastelutomlta votasn välttyä.! Kunnottavast Puutyöväen Lton Leppävrran Osasto Rejo Skanen Puheenjohtaja Vejo Oksman Shteer 1 1 f f rr, l

10 \ PÖYTÄKRJA» Aka pakka Läsnä Metsäteollsuuden Työnantajaltto, Helsnk Reno Survonen, Puutyöväen Ltto Matt Kostet, Metsäteollsuuden Työnantajaltto Asa Huurre Oy:tä koskeva palkka- yms. sopmus 1 2 Todettn, että lttojen edustajen läsnä ollessa käydyssä neuvottelussa saavutettn neuvotteljoden kesken neuvottelutulos Huurre Oy:tä koskevasta palkka- yms. sopmuksesta. Työntekjäpuol halus kutenkn alstaa sen työntekjän kästeltäväks ja antaa lopullsen vastauksen seuraavan vkon alkupuolella. Kästtelyn tuloksena työntekjäpuol lmott hyväksyvänsä neuvottelutuloksen. Em. ajan kuluessa Huurre Oy puolestaan kästtel ko. asaa ja lmott, ette se vo manttua ratkasua hyväksyä. Kun«työntekjäpuol puolestaan e hyväksynyt Metsäteollsuuden Työnantajalton tekemää täsmennettyä estystä katsotaan asa lttojen välllä loppuun kästellyks ja palkkaussopmusta koskevat neuvottelut srtyvät pakallsest käytävks. Pöytäkrja todetaan okeaks läsnäolleden allekrjotuksn. METSÄTEOLLSUUDEN TYÖNANTAJALTTO r.y. Matt Kostet PÜÜTYÖVÄEN LTTO r.y. r Reno Survonen : «t t ' s ' H 1

11 p u u T v M E N u r n t ) r x LtlTB ^ Haapanemenkatu 7-9B Postosote: PL Helsnk 53 Puheln: Helsnk 7^ Metsäteollsuuden Työnantajaltto Fabannk 9 A HELSNK HUURRE OY:TÄ KOSKEVA PALKKA- YMS> SOPMUS Otskossa mantusta asasta on lttojen välllä käyty neuvotteluja yl vuoden ptusen ajan. Lttojen edustajen läsnäollessa käydyssä pakallsssa neuvottelussa saavutettn neuvotteljoden kesken neuvottelutulos Huurre,1 Oy:tä koskevasta palkka- yms. sopmuksesta. Normaaln neuvottelukäytännön mukasest työntekjäpuol halus kutenkn alstaa neuvottelutuloksen työntekjän kästeltäväks, josta johtuen sovttn, että työntekjäpuol antaa lopullsen vastauksensa neuvottelutuloksen hyväksymsestä neuvottelupävää seuraavan vkon alkupuolella. Kästtelyn tuloksena työntekjäpuol lmott hyväksyvänsä neuvottelutuloksen. Vakka työn-» antajapuolen neuvotteljat evät neuvottelun kuluessa asettaneet vastaavanlasta ehtoa työnantajapuolen lopullselle hyväksymselle, Huurre Oy kutenkn myöhemmn lmott, että yhtö e puolestaan hyväksykään saavutettua neuvottelutulosta. Tämän jälkeen lttomme edustaja estt lttojen tomstojen välsssä neuvottelussa» että neuvottelutulos vahvstettasn lttojen tomesta. Huurre Oy:n keltesen asenteen vuoks tästä e kutenkaan lttojen edustajen kesken saavutettu yksmelsyyttä. Lttonne edustajan tomesta estettn 5.9. saavutettuun neuvottelutulokseen täsmennystä, jota puolestaan Huurre Oyrllä tomva ammattosasto e hyväksynyt. Syntyneen f tlanteen johdosta lttojen edustajat, osastopäällkkö Matt Kostet ja palkkashteer Reno Survonen laatvat neuvottelupöytäkrjan. Jossa todettn syntynyt tlanne Ja todettn asa lttojen välllä loppuun kästellyks, jonka seura-

12 uksena neuvottelut srtyvät uudelleen pakallselle tasolle. Neuvottelut pakallsella tasolla evät\ole tämän jälkeen edenneet. Tämän Johdosta Puutyöväen Lton Leppävrran osasto on krjeellään kääntynyt lttomme puoleen vaaten lton tomenptetä 5.9. saavutetun neuvottelutuloksen toteuttamseks. Tällä perusteella Puutyöväen Ltto esttää» että lttojemme välllä käynnstettäsn uudelleen Huurre Oy:tä koskevasta palkka- yms. sopmuksesta neuvottelut, jotta molempa osapuola vahngottava tulehtunut tlanne mantulla työpakalla saatasn postetuks. Lttojen välset neuvottelut tuls alottaa vvyttelemättä, jotta tlanne Huurre Oy:ssä e nykysestäänkn pahentus. Kunnottavast PUU HTTO r.y. Esko Sukkanen A/ / ^u-cííc--í2. Tmo Rautarnta t :» «.1 t t Í!

13 Lur^ K Puutyöväen Ltolle Lttotomkunnalle PTL:n Askon ammattosasto 2 ry:n tomkunta on kokoksessaan kästellyt ohesen 8 osaston jäsenen allekrjottaman krjelmän ja krjelmässä estetyn vaatmuksen mukasest lähettää krjelmän Puutyöväen Lttoon. Tomkunta toteaa: Asasta on käyty neuvotteluja sekä pakallsest että lttotasolla non puolen ruoden ajan ja kysyy ltolta? Onko Puutyöväen Lton TfS:n raatruustason mukasta vaata, t että ompeljoden tulee osata ja hallta 7:n er ompelutyötä urakkajoutusuudella päästäkseen 4:teen palkkaryhmään? Mtä Puutyöväen Ltto akoo tehdä, että käytännössä toteutuu samaa työtä tekevlle sama urakkaperuste?, Jos sopmus on rstrdassa PTL:n TSS:n kanssa, nn Askon ammattosasto 2 ry:n tomkunta vaat lttoa ryhtymään tomenptesn, että sopmus saadaan PTL:n T S:n vaatvuustason mukaseks. PS. Ulkopuolelle kysesen sopmuksen jääneden palvelusvuof det Askolla ajottuvat 8-15 vuoden vällle. t Ltteenä kysenen sopmus, sekä työntekjöden krjelmä. Lahdessa Ammattyhdstystervesn Askon osasto 2 ry:n tomkunnan puolesta } Oss Lokkanen puheenjohtaja Seppo Pävärnta shteer '

14 Vauhkonen/LJe PNUS KONEONPELUN PALKKARYHNTTELYRATKAZSUKS luotopurste* Ja Sohvakalustetehdas} Tavotteena pdetkvn koneonpelljoden osalta stä, ettv ykalttxsen koneonpelljan ompelutehtkvlx monpuolstetaan Ja tsenhstetvttn. THmä nerktaee muutosta vaatvampen tehtvven suuntaant Joka mahdollstaa mm. TES:n palkkaryhmttelyn **erttltn vaatvat ompelutyöt«* -kkyttfn. \\ 2. Edettäessä kohden yllä manttua tlannetta» toteutetaan välvaheen ratkasuna seuraava menettely:. t Koneompelun urakkahnnottelu toteutetaan palkkaryhmä kolmen Ja puolen suurusena alkaen stent että osaurakan pohjapalkkohn lsätään 1.05 mk/tunnlle. Tämän järjestelyn prn tulee tässä vaheessa Sokalta 17 koneompeljaa Ja Hupulta 8 koneompeljaa. * 4 s. - Järjestelyn ulkopuolelle Jäänellä koneompeujol la on mahdollsuus tulla korotetun hnnottelun prn snä tapauksessa, kun työnjohto erkseen toteaa henklöttän ompelutatovaatmukset täyte tyks. - Ompelutatovaatmukset: Perustato: - saumaus - vetoketju - APEX - Perustatojen lsäks tehtävä Ja hallttava urak katyötasolla vähntään neljä seuraavsta ompelutyövahesta: * ' - 1-nla pltkk - rypytys -.2-nla pltkk - varm.. tkk - 1-neUlalukkotkk - raskaat vanutyöt (kangaskasaus) - terekasaus, PE-kasaus ^ - nahkakäsaus t Koneompelun palkkaryhmttelyt sälytetään ennallaan. Palkkaryhmään neljä srretään Ja hnnotellaan kolmen Ja puolen palkkaryhmän urakonttasolla työskentelevä koneompeljota stä mukaan, kun kohdan 1 järjestelytä toteutetaan sten, että kysesen palkkaryhmän «"erttän vaatvat ompelutyöt*' -edellytykset täyttyvät. Tavotteena pdetään tomenpteden > :

15 2. suorttamsta kesäkuun puolväln 1*985 mennessä. TMllä sopmuksella todetaan ermelsyysmusto ko. osltaan loppuun kästellyks. Jan puolesta Tytfntekjtfldenpuolesta 1 V f Vauhkonen Kalev Vanhala ^ ^ _ ^ppjjnnn-.u JAKELU PuuaepXnteollauuden Ltto r«/«puutyttvtfen Ltto r.y. ' H Rssanen A Pekur T Laht «^ s t».. t, 1 ^ J? 1 1

16 f r ammattosasto 2 ry:n Lskof^ tomkunnalle. Asa Koneompeljoden palkkaryhmttelyä koskeva sopmus /arvosat tomkunnan jäsenet. Me allekrjottaneet osaston jäsenet haluamme tuoda osaston tomkunnan tetoon Ja kästeltäväks seuraavat em. asaan lttyvät sed- Kat: SohvaKalusteen ja muotojjursteen omjjelmossa on 8.1U alkaen otettu käyttöön uus sopmus, joka Koskee ompeljoden palkkarynmttelymuutoksa. bopmus on hyväksytty enemmstöpäätöksellä äänestyksessä. Melestämme sopmuksessa on mm. seuraavat epäkohdat: bopmus asettaa työntekjät erarvoseen asemaan ja antaa tyonjondolle melvaltaset valtuudet valta ne työntekjät jotka nostetaan 4:een pakkarynmään, sekä suorttaa tyonjakoa entstä e,jäokeudenmuka^ohmfr,. Sopmus aheuttaa lsääntyvää klpalua ja e.jäsoldaarsuutta työntekjöden kesken. Sopmuksessa määrtelty ammatttatovaatmus(7 er työvahetta) on melestämme kohtuuton vaatmus, ottaen huomoon työehtosopmuksessa määrtellyt muut vaatjat ammatttyöt jossa 4:een ja 5:een palkkaryhmään yltämnen edellyttää yhöen vaatvan ammatttyön halltsemsta. Työehtosopmuksen mukaan urakkaperusteden tulee olla kaklle samaa työtä tekevlle samanlaset. Sopmus merktsee stä, että nyt on käytössä bamasta työstä er hnnottelut, el kakshntajärjestelmä. Lbekto epälemme suurest ette edes kaklla sopmuksen prn kuuluvalla työntekjällä ole mahdollsuuksa päästä 4:een palkkaryhmään käytännössä, koska sopmus e mtenkään velvota työnantajaa tähän. Mellä sopmuksen ulkopuolelle jäänellä työntekjöllä e ole edes teoreettsa mahdollsuuksa päästä 4:een palkkaryhmään, johtuen stä ettevät ompelmot tarvtse nän suurta määrää montomtyöntekjötä.. ' t 11 11

17 Kakenkakkaan tehty sopmus on melestämme epäsoldaarnen, osaa työntekjötä syrjvä. Edellseen vedoten vaadmme asan pkasta kästtelyä osaston to (lkunnassa ja osaston kääntymstä Puutyöväen Ltto ry:n puoleen asan Johdosta. Tasa-arvoa myös palkkaperustessa Ja sopmusturvassa tovoen. Lahdessa UpaJZLU / 1 p^ufa^ 1 (! ' A 1, h

18 PUUTYÖVÄEN LTTO/SHTEERSTÖ Lr^ ^^ Hyvät tovertl Olemme ammattosaston tomkunnan kokouksessa vmeks 25,10,1984 kästelleet skulla syntynyttä ermelsyyttä stä kun työnantaja hylkää jodenkn lääkäreden krjottama työkyvyttömyystodstuksa. Pääluottamusmehen tomestahan on asasta tehty lttojen vällle ermelsyysmusto, joka on pävätty 28,6,1984, Tetojemme mukaan bak on antanut lausunnon stä onko sku Yhtymän käyttöönottama ohjesto lääkärntodstusten hyväksymsestä ta hylkäämsestä tulopolttsen kokonasratkasun yhteydessä sovtun lääkärntodstuksa koskevan soveltamsohjeen mukanen. Tästä SM:n lausunnon antamsesta on nyt kulunut jo lähes kuukaus ekä asa ole edennyt. skun ammattosaston tomkunta krehtkn Puutyöväen Lttoa ryhtymään pkasn tomn että asassa saatasn ammattosastoa ja työntekjötä tyydyttävä ratkasu akaan. Vonette huomoda että ko, työntekjöden taloudellnen tla käy kestämättömäks jos sarasajanpalkkoja joudutaan odottamaan useta kuukausa, stten jos ne velä jää kokonaan saamatta, arvaatte että tlanne on erttän vakava. f n Lahdessa 25.10,1984, Puutyöväen Lton skun ammattosasto 14 n ; 1 Erkk Kallonpää puheenjohtaja Ella Järvelä shteer :

19 PUUTYÖVÄEM LTON ETELÄ-HÄMEEN PRJÄRJESTÖ ry. Hämeenkatu Laht U puh m L/TE' AJ 4 Laht PUUTYÖVÄEN LTTO ry. Lttotomkunta M Hyvät Tovertl sku Oy on ns. Pekkassopmuksessa muutettuun sarauslomatods- tuksa koskevaan kohtaan vedoten keltäytynyt maksamasta sarausajan palkkaa jo non 20 lttomme jäsenelle. PTL:n Etelä-Hämeen prjärjestön prtomkunta kehottaa PTL:a ryhtymään pkasest sellasn rttävn tomn, jolla asa tulee hodetuks työntekjöden etujen mukasest. Mkäl sku Oy:n tulknta menee läp, se tulee epälemättä laajenemaan myös mulle työpakolle. Asa tuleekn hotaa hyväksyttävään ratkasuun mahdollsmnan pan. Prtomkunta toteaa kakka sopmusalojamme koskeneen kahden tunnn työnsesauksen okeansuuntaseks tomenpteeks. Samalla estämme jo nyt otettavaks harkntaan tarvttavat jatkotomet, jolla alamme työllsyyteen vodaan todella vakuttaa toteutunutta työnsesausta e edes työpakolla koettu muuta kun muodollsuutena. 4 '! Prtomkunnan puolesta Hemo Rantapellonen puheenjohtaja Kejo Hakovrta shteer 1!>

20 (METSÄTEOLLSUUDEN TYÖNANTAJALTTO pabannkatu 9 A HELSNK 13 puheln AT/LH Lr f ry H puutyöväen Ltto r.y. Haapanemenkatu 7-9 B 0053O HELSNK 53 Lokakuun 16 pävänä 1984 pävättyyn krjeeseenne vtaten toteamme kantanamme seuraavaa: Ylesest tedossa on ollut jo ptemmän akaa^ että työllsyystlanne mekaansessa metsäteollsuudessa on huonontunut tuotteden kysynnän vähentyessä nopeast perntesllä puutavaramarkknolla, Tästä kehtyksestä ovat jäsenyrtyksemme nformoneet työntekjötään varsn aktvsest vomassa oleven sopmusten mukasest. Työtasteluun ryhtymnen em. tlanteessa aheuttaa alamme yrtysten tomnnalle lsää vakeuksa. Velä arvelluttavaranaks asan tekee se^ että lttojemme välllä vomassa olevan työehtosopmuksen mukaan kakk työtastelutomenpteet ovat sopmuksen vomassa ollessa kelletty. Katsomme lttonne tahallsest rkkoneen työehtosopmusta. Helsngssä lokakuun 23 pävänä 1984, ( METSÄTEOLLSUUDEN TYÖNANTAJALTTO r.y. Laur T. Olknuora Bengt Kyrklund 1! '.» :, ' '

21 PUUSEPÄNTEOLLSUUDEN LTTO RY 1984 >/ c L U l ^ O puutyöväen Ltto ry Haapanemenkatu 7-9 B HELSNK Vastauksena lokakuun 16 pävänä 1984 pävättyyn krjeeseenne toteamme, että puusepänteollsuudessa työlltyystlanne on ollut varsn vakaa jäsenyrtystemme prssä. lmottamanne työnsesaus on vomassaolevan työehtosopmuksen mukaan kelletty sopmuskauden akana. Katsomme em. työtastelutomenpteen huonost harktuks, tahallseks työehtosopmuksen rkkomseks. Kunnottavast PUUSEPÄNTEOLLSUUDEN LTTO ry ^JtfTZZA Arto Tähtnen t s. Í! Oolte '^bannktu 9 A HELSNK13 Puh«ltn (90) Pukt KOPKatarmkatu SYPRautatantor Poatallrto 2471^2 f ; K - r

22 ^ U O M E M TV >MASTAvAN yuemem R Y H M Ä Martt Nskanen/LR 1(1) ' -lo- m^ Puutyöväen Ltto r.y. Haapanemenkatu 7-9 B HELSNK Lokakuun 16 pävänä 19S4 pävättyyn krjeeseenne vtaten toteamme kantanamme seuraavaa: Lttojemme välä solmttujen työehtosopmusten soveltamsalolla e ole tlannetta, joka antas ahetta vomakkasn panostustomenptesn. Työtasteluun ryhtymnen tässä tlanteessa aheuttas tarpeettoma vakeuksa alamme yrtysten tomnnalle. Toteamme, että ttojemme välllä vomassa oleven työehtosopmusten mukaan kakk työtastelutomenpteet ovat sopmusten vomassa ollessa kelletty. Edellytämme, että alamme yrtykset jätetään mahdollsten työtastelutomenpteden ulkopuolelle. Katsomme lttonne tahallsest rkkoneen työehtosopmusta jo työtastelulla uhkaamsella. Kunnottavast SUOMEN JOMEN TYÖNANTA3AN YLEl YLENEN RYHMÄ < ' 1 t t ETELÄRANTA HELSNK 13 PL HELSNK 13 PUH. (90) OHVALNTA TELEX RYHMÄ SF u

23 L nrt u PDYTXKRJA mntymotellln vuokranmaksusta vuosna sekä Puutyöväen Ltto r.y:n NSntynotellsta ostamen majotus- Ja ravtsemspalvelujen järjestämsestä: Majotus- ja ravtsemsalan valkeasta klpalutlanteesta ertysest Päljät-Hämeen ja Nkkeln talousaluella ja Lomaltto r.y:n Mäntymotelllln kohdstamasta vomakkaasta nvestontpanoksesta johtuen ovat vuokranantaja ja vuokralanen yhdessä todenneet vuokralasen vuokranmaksukyvyn hekentyneen ja ovat sopneet seuraavsta tomenptestä, jotka parantavat vuokralasen kannattavuutta ja vuokranmaksukykyä. 9 0 Vuokranantaja sekä vuokralanen ovat yhdessä päättäneet tarkstaa pävätyn vuokrasopmuksen mukasta ndeksehtoa sten, että ehtoa el sovelleta vuosen «akana. Vuodesta 1987 alkaen ndeksehtoa sovelletaan sten,» että perusndeksnä on joulukuun 1985 ndeksluku ja tarkstus- ndeksnä kutakn vuokravuotta edeltävän joulukuun ndeksluku. «1 3. Vuokralasen vuokranantajalle antamen kolmen velkakrjan ( , ja ) lanaehtojen mukasta korkoa el pertä vuodelta Velkakrjat sekä vuodelta 1984 maksamatta jäävä vuokrasumma markkaa yhdstetään yhdeks velkakrjaks lana-arvoltaan markkaa (lte). 4. Vuokranantaja pyrk ohjaamaan kurss- ja lomatomntansa Mäntymotelllln. Kurssen ja lomajaksojen ajankohdat sovtaan yhtesssä neuvottelussa sten, että nllä vakutetaan Mäntymotellln kannattavuuden parantamseen. 5. Lsäks osapuolet toteavat, että allekrjotetussa llsävuokrasoplmuksessa tarkotettu vuokranantajan peruskorjaukseen sjottama pääoma on markkaa.? f \ f.

24 (1 6. Tän pöytkrja astuu vomaan, kun mol emp en osapuolten halltukset ovat sen hyväksyneet. JUsU pdytkklrjasta on laadttu kaks samansanasta kappaletta, yks kunmallekln allekrjolttajaosapuolelle. Helsngssä, marraskuun 15. pllvn 1984 ^TYÖV^N LTTO r.y. LOMALTTO r.y.. 1 ' '!, M ' r ( < t f ' > > 1!; f

25 'f L /T VELKAKRJA PuutyövHen Ltto r.y:tä olemme saaneet vuosen vuokrsta lanaks kahdeksansataayhdeksänkymmentäyhdeksäntuhatta kakssataa neljäkymmentäkaks ( ) markkaa. f. \\ Lana on koroton kesäkuun 30. pävään 1986 saakka. Kullonkn maksamatta olevalle lanamäärälle stoudumme henäkuun 1. pävästä 1986 alkaen suorttamaan vuotusta korkoa 3,75 t yl sen koron, mnkä pankt kullonkn maksavat kuuden kuukauden määräajaks tehdylle ylesön talletukslle. Körko mäksetaan kaks kertaa vuodessa, henäkuun 1. pävänä ja"joulukuun 31. pävänä, ensmmäsen kerran joulukuun 31. pävänä Lanan stoudumme maksamaan takasn puolvuosttan henäkuun 1. ja joulukuun 31. pävänä, ensmmäsen kerran henäkuun 1. pävänä 1986, suortettavlla markan lyhennyserlllä, vmesen lyhennyserän ollessa kutenkn markkaa. Helsngssä, marraskuun 15. pävänä 1984 LOMALTTO r.y. : \ T(lstavat: s; tn >, / ( ' ' ' : f :r 1 r

26 //TT 'H. PUUTYÖVÄEN LTON LTTOVALTUUSTON KOKOUS ESTYSLSTA 1. Kokouksen avaus 2. Todetaan läsnäolevat kokousedustajat 3. Todetaan kokouksen päätösvaltasuus 4. Kokousvrkaljat 4.1. puheenjohtaja 4.2. shteer 4.3. pöytäkrjan tarkastajat 4.4. ääntenlaskjat 5. Kokouskohtasten kulujen korvaamnen 6. Puheenjohtajen katsaukset 7. Vuoden 1985 talousarvo 1» 8. Vuoden 1985 tomntasuunntelma 9. Lttovaltuuston kokoukselle tehdyt estykset» Mahdollnen julklausuma 11. Kokouksen päättämnen ' M f' 1. t '! 1 1, M, " 1 '.

27 autyovaen LTTO ry Lttovaltuuston kokous PÖYTÄKRJA 1-. Aka: Pakka: Lasna: 29.ja kello Puutyöväen Lton tomsto, Helsnk Lttovaltuuston varsnaset jäsenet pats Oss Djupsjöbacka, jonka sjasta kokoukseen osallstu ylesvarames nto Kuru Lttotomkunnan jäsenet pats Harr Vrtanen, jonka varames Harr Markoff osallstu kokoukseen Lton tomtsjat pats Edvn Kenraal ja Matt Kauppla Lton teknset shteert Tarja Tuom ja Srkka Korhonen. tl? 1 KOKOUKSEN AVAUS Kello lttovaltuuston puheenjohtaja Vekko Pkkaranen avas lttovaltuuston sääntömääräsen syyskokouksen. Puheenjohtajan avauspuheenvuoro lt teenä A. 2 NMENHUUTO Suortettn lttovaltuuston nmenhuuto, jossa todet tn edellä mantut valtuutetut läsnäolleks. 3 KOKOUKSEN LALLSUUS JA PAATOSVALTASUUS Kokous todettn oken koollekutsutuks ja päätösval täseks. 4 KOKOUSVRKALJOTTEN VAAL 4.1 Todettn, että puheenjohtajana tom Vekko Pkkara nen. 4.2 Todettn, että shteernä tom Kalev Hölttä. 4.3 Valttn pöytäkrjantarkstajks Antero Vänölä. Kaarle Joknen ja 4.4 Valttn ääntenlaskjoks Esko Kokko ja Unto Palokas. 5 ESTYSLSTAN HYVÄKSYMNEN Hyväksyttn lttotomkunnan tyslsta, lte B. kokoukselle laatma esf.

28 2. PUUTYOVAEN LTTO ry Lttovaltuuston kokous PÖYTÄKRJA». 6 KOKOUSKULUT Päätettn suorttaa kokouksesta aheutuvat kulut l ton varosta. Päätettn ottaa alustavast kästeltävks estysls tan kohdat 8 ja 9. Kuultn taloudenhotaja Vlho Hl tusen selostus lttotomkunnan estyksestä vuoden 1985 talousarvoks, lte C. Todettn, että talousarvoestys ja lttotomkunnan estys tomntasuunntelmaks ol jaettu valtuutetulle ennakkoon. Kokous keskeytettn kello Kokousta jatkettn kello PUHEENJOHTAJEN KATSAUKSET Lton puheenjohtajat Esko Sukkanen ja Tmo Rautarnta esttvät tlannekatsauksensa lttovaltuustolle, jotka otettn ltteks D ja E. Alustusten johdosta käytn lähnnä mekaansen puunjalostusteollsuuden huonoa työllsyystlannetta, teollsuuspoltkkaa ja ylestä talouspoltkkaa kästtelevä keskustelu. 8 VUODEN 1985 TALOUSARVO Otettn kuullun selostuksen pohjalta kästeltäväks lttotomkunnan estys vuoden 1985 talousarvoks. Päätettn hyväksyä lttotomkunnan estys. 9 TOMNTASUUNNTELMA Otettn kästeltäväks lttotomkunnan estys vuoden 1985 tomntasuunntelmaks, lte F. Päätettn hyväksyä estys vuoden 1985 tomntasuunntelmaks. < 10 ESTYKSET Otettn kästeltävks lttovaltuustolle tehdyt estykset. Todettn sääntöjen mukasessa määräajassa saapuneet osastojen estykset, jotka kästeltn seuraavast: a) Harjavallan Puutyöväen ammattosaston ja Hyvnkään Puuseppen ammattosaston estykset lton lehtseteln arvon nostamsesta. Lttotomkunnan lausunnon nojalla päätettn, että lehtseteln arvon korotukseen e ole mahdollsuutta. Estykset ja lttotomkunnan lausunto ltteenä G. ' ^ ( l'».

29 » ' PUUTYOVAEN LTTO ry Lttovaltuuston kokous PÖYTÄKRJA 'Ml J ' b) Tampereen Puuseppen Ammattyhdstyksen estys kollektvsen vakuutuksen laajentamsesta, mm. vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen ottamsesta lton jäsenlle. Lttotomkunnan lausunnon nojalla päätettn, että osaston ehdotusta e vo taloudellssta systä hyväksyä. Osaston estys ja lttotomkunnan lausunto stä ltteenä H. c) Hyvnkään Puuseppen ammattosaston estys pääluottamusmesten tomkauden jatkamsesta yhdellä vuodella. Todettn, että kysymyksessä on luottamusmesvaaljärjestyksessä säädelty asa, joten van lttokokous vo tehdä osaston tarkottaman muutoksen. Sääntöjen nojalla päätettn, että osaston estys e anna ahetta tomn. Osaston estys ja lttotomkunnan sen johdosta antama lausunto ltteenä. d) Merkttn lttovaltuuston tedoks Lappeeenrannan saha- ja vaner ammattosaston Puutyöväen Työttömyyskassan hallntoneuvostolle osottama krje, lttotomkunnan sen johdosta antama lausunto sekä lton puolesta osastolle tomtettu vastauskrje, lte J. Uuden työttömyysavustusjärjestelmän aheuttamaa koulutustomntaa selost työttömyyskassan johtaja Esko Kotlanen. 11 JULKLAUSUMA Työmarkknatlanteen johdosta päätettn antaa julksuuteen lttovaltuuston lausuma, lte K. 12 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMNEN Estyslstalle merkttyjen asotten tultua päätetyks kokous lopetettn kello ( k' Kokouksen puolesta: Vekko Pkkaranen puheenjohtaja Kalev Hölttä shteer Pöytäkrja tarkastettu ja hyväksytty: Kaarle Joknen Antero Vänölä 1 / 11

30 1 (4) Lttovaltuuston kokous 29 Vekko Pkkaranen B4 l / / r r HYVÄT LTTOTOVERT Kun tarkastelee suomalasta yhteskuntaamme työväelkkeen polttselta kannalta ja ertysest kunnallsvaalen tulosten pohjalta on mellä varsn vakavaa ahetta käydä tsekrtkk, sekä selvtys nn järjestö aktven, kun puoluejohtojenkn tasolla. Syyt syntyneeseen tlantees;een tuleva valtollsa vaalejakn ajatellen ols etsttävä, estääksemme ^fvarllsen enemmstön kasvun yhteskunnassamme. Onko mahdollsest harjotettu lan joustavaa, ta työväen lnjosta pokkeavaa polttsta tomntaa, veraantumalla rvmesten ajattelutavasta ta ta tavottesta. Onko esmerkks työllsyyden tukemseen tehty kakk mahdollnen votava nn kunnallsella kun valtollsessa tasolla, joka työttömen osalta varmaan vakuttaa aktvsuuteen ta kannanottoon. Työvomamnsterön työllsyyskatsauksesa todetaan, että työttömä, lomautettuja ja töttömyyseläkeläset mukaan luken on työttöme» määrä yhteensä 16?.000. Kun tähän lukuun lsätään työttömen perheeseen kuuluvat henklöt, löytyy katkera kansalasa varsn rttäväst vaaltuloksen muuttamseen. Kun asaa koskeva arvostelu ja syyt valtettavan usen kaatuu työväenlkkeen syyks on ehkä vaaltulos nästäkn osatekjöstä k l F{ löydettävssä. Ols melestän ahellsta molempen työväenpuoluetten tarkastella yhtesä tavotteta varsn vakavassa melessä, ja yhdstää yhteset vomavarat työttömyyden ja mutten työväen-

31 -2- etujen a^jamseen, ana halltusvastuusta alkaen. Mtä lttotason tapahtumn ja tulevaan tomnnan näkymn tulee on työttömyys alamme suurmpa ongelma. Lttomme jäsenmäärä on laskenut edellsestä lttokokouksesta lähten perät 5000:l-a jäsenellä ja vähennystä tulee tapahtumaan myös kuluvan vuoden akana. Metsäteollsuuden tekemen tuotantoarvoden mukaan tuleva tomntavuos tulee työllsyyden kannalta olemaan todella synkkä. Ertysest sahaustuotantoa arvon mukaan tuls vähentää varsn vomakkaast, joka merktss perät 3.0C :le lttomme jäsenelle lomautuksa, vajaata työvkkoa ta rtsanomsta työsuhteesta. Sahateollsuuden käyntaste on nyt non 65 % ja sen oletetaan vellä laskevan % syyskuun tasosta. Jos nän tapahtuuv joutuu todella vakavast mettmään ntten lttomme toveretten ja hedän perhettensä taloudellsta tlannetta, jotka joutuvat työpakkansa jättämään erastesena työttömyytenä. Haluan tässä yhteydessä kutenkn todeta, että lttotomkunta» on vakavast tlanteeseen paneutunut. Asan johdosta on käyty ( t valtovallan edustajlta vaatmassa työllsyyttä tukeva tomenptetä, annattu julklausuma ja järjestämällä työnsesaus. Näyttää sltä, että alamme työnantaja tarkastelee asota yksnomaan työn tehokkuuden ja taloudellset asat huomoden teollsuuden kannalta. \ Unohtaen nn sanotut nhmllset ja aneellse^ tekjät työvoman suhteen, jossa työntekjät ovat antaneet työvomansa ja osttan terveytensä työpakkansa tuotannon hyväks. Kästyksen mukaan myöskn työnantajan asenteet henklöstöpoltkan osalta on monlla työpakolla koventuneet. l» j.

32 Josta on selvänä osotuksena sarasloma- ja työsuhdeturvaa -3- koskevat Julkset tapahtumat, puhumattakaan nstä tedosta jota er työpakolta kantautuu. Tämä e mel'tän ole järkevää, ekä myöskään työnantajan edun \ mukasta henklöstöpoltkkaa. Sllä hyvn usen harktsemattomat väkvaltapäätökset kun asaton kohtelu tuotantolatoksen henklöstöryhmä kohtaan kärjstää van tlannetta, työmotvaatota ja aheuttaa myös varsn usen tuotantokatkoja, joka hekentää myös taloudellsta tulosta tuotantolatoksen oe»lta. Ammattyhdstyslke ja jäsenstö e elä luvun asetelmssa, vaan on erttän hyvn järjestäytynyttä ja ajan tasalla olevaa työvomaa, jolla on valmutta puolustaa oma okeuksaan tarpeen nn vaatessa. On myös merklle pantavaa alamme teollsuuden osalta se, että aempna vuosna kannattavuutta hekentävävä tekjänä ol palkkakustannusten osuus tuotteen valmstuksen osalta. Vmeakaset kannattavuusrastteet on todettu olevan raakapuun hnnassa ja ertysest kuuspuun osalta. Syyt syntyneeseen kustannustekjään löytynee metsäteollsuuden tsensä harjottamasta hntapoltkasta. Korkeasuhdanteen akana raakapuun hnnankorotus on noussut normaala vomakkaammn, joka stten kostaantuu teollsuudelle laskusuhdanteen akana. Haluankn korostaa stä, että alamme teollsuuden tuls knttää l f! ertystä huomota jatkojalostuksen lsäämseen, jolla tomenptellä saatasn korvaava työpakkoja menettyjen tlalle. >

33 -4- HYVÄT LTTOTOVERT Kun joudumme kästtelemään Lton vuoden 19^5 talousarvota, perustuu se tämänhetkseen tlannearvoon m,m jäsenmaksutulojen osalta. Jo tuhannen jäsenen jäsenmaksutulojen posjäämnen merktsee non markan tulovähennystä. Talousarvon aljäämäks on arvotu markkaa, kutenkn lanojen lyhennyssuuntelma tähtää shen, että lanat pääosltaan tulee maksetuks vuoden 1986 alussa, joka osaltaan auttaa lttomme taloudellsta tlannetta seuraavaa lttokokouskautta ajatellen. Mellä on edessä myös lttokousvuos, joka omalta osaltaan luo paneta järjestelyn kun vaalenkn tasolla. Tovon nässä asossa asallsta asennotumsta ryhmen välllä nn tomston kun kentänkn tasolla, jäsenstömme etuöa-.kokonasvaltasest ajatellen ja yhdessä myöskn mahdollset eteentulevat ongelmat postaen. Tovotan tedät nn lttovaltuuston, lttotomkunnan kun kakk tomtsja tovert tervetulleks lttovaltuuston sääntömääräseen kokoukseen. > : : 1 J ; '.f

34 M' TALOUSARVON PERUSTELUT Puutyöväen Lton talousarvo vuodelle 1985 on rakennettu pääluokttan uudelleen, Jossa pääluokken ssälle on koottuna tomnta-alottan ne momentt, jotka tarkotuksenmukasest nn nmkkenä kun tomnnallsestkn kuuluvat pääluokkaan sdosryhmnä. Kun teknllnen valmus krjanptoautomäatossa Laskentapste Oy:n tetokoneella antaa mahdollsuuden muuntaa kustannusjaottelu esmerkks 8-12 numeron sarjaks, päästään koodssa jakoon pääluokka, momentt, kustannuspakka ja alakustannuspakka. Tällön mahdollstuu tarkkaa kohdennus kustakn menoerästä henompjakosena ja samalla mahdollstuu myöskn tarkemp tulosvertalu. Samalla se kutenkn merktsee stä, että automaato kehttyj/ shen psteeseen, että tetokonepäätteellä päästään työskentelemään ja että lton kassanhotajalle saadaan apulanen, joka päätteellä vo suoraan tlerönnn suorttaa. Kassanhotajan tehtäväkenttä on vuosen mttaan lsääntynyt snä määrn, että jo nyt ols apulaselle työtä rttäväst. Samalla kentes taloudenhotajakn sas apua rutnasoden hotoon. \ Aluks saattaa tuottaa vakeutta lukea ja seurata uutta pääluokkajakoa varsnkn, kun pääluokken ssällä on vanha momenttnumeront, joka tok tullaan muuttamaan kronologseks t järjestykseks nn pan kun automaato antaa shen mahdollsuuden.! c» '

35 2. Todettakoon velä lsäks, että nyt uusttu talousarvon järjestely perustuu SAK:n antamn ohjes^n talousarvon ssänen uudeks rakenteeks ja samalla täyttää ne muotoedellytykset uudesta krjanptolasta. Talousarvon loppusummasta suoraan e voda laskea kasvuprosentta, koska snä nyt näkyy ennustetut jäsenmaksutulot bruttomääräsnä. Okea kasvutulos saavutetaan, kun bruttojäsenmaksutulosta vähennetään akasempaa käytäntöä noudattaen jäsenmaksujen okasuerät ja jäsenmaksut SAK:le ja mulle kot- ja ulkomaslle järjestölle, nnkun edellsssäkn talousarvossa on tehty. Nän lasken talousarvon loppusumma on 10 prosentta edellsvuotta suuremp. Kun jäsenmaksutulojen kasvu on 9,8 prosentta ja muden tulojen kasvu 1,2 prosentta, nn ne tekevät yhtesvakutukseltaan van 7,8 prosetta kasvua edellsestä vuodesta. Nän ollen aljäämäks menojen loppusummasta tulee 2,2 prosentta el talousarvon aljäämänä näkyvä markkaa. Talousarvossa on pyrtty ennakomaan ja ottamaan huomoon alallamme valltseva lomautusten aalto ja ratonalsonnn sekä er. systä tapahtuneet teollsuuslatosten lopettamsen kautta toteutuva työvoman vähenemnen. Tosaalta on pyrtty myös huomomaan markknatlanteen erlaset käyttäytyms- ja kausluontoset olosuhteet valltsevassa markknatlanteessa. Huolmatta stä, että talousarvo tulee jäämään tuon runsaan markkaa aljäämäseks, se e sttenkään ole kovn huolestuttava asa ptemmällä akavälllä. Talouden tarkalla seurannalla vodaan vakuttaa shen, ette menoyltyksä tuls kovn runsaast ja votasn akaansaada pkemmnkn menoaltuksa. Vuoden 1986 talousarvo tulee helpottumaan anakn seuraavlla menoerllä: velkojen korot ja kuoletukset markkaa, nvestontkus- \\ 11 '

36 3. ^ tannukset markkaa, eläkemenot markkaa Ja federaaton kokouskustannukset markkaa, jotka yhtesvakutukseltaan tulevat tasapanottamaan vuoden 1985 aljäämän kokonasuudessaan Lton varsnaset tulot muodostuvat edelleenkn pääsääntösest jäsenmaksutulosta. Koko vuoden työssä käyven jäsenten keskmää räseks lukumääräks on laskettu Talousarvossa on laskettu keskmääräseks tuntansoks 27,00 markkaa ja ansantavkkoja per/jäsen karttuu vuodessa 49. Kokonasjäsenmaksutuloks nän ollen tulee vuonna markkaa. Tuhannen jäsene jäsenmaksutulot puoleen takka toseen merktsevät markkaa, josta lton osuus tulee olemaan markkaa. Kokonasjäsenmaksutulosta lton osuudeks tulee markkaa. Muta kun jäsenmaksutuloja talousarvon katteeks on laskettu saatavan markkaa. Mussa tulossa kaks lanaerää muo- «dostaa suurmmat tuloryhmät el työtastelurahastosta nostettava lana markkaa ja TEL-takasnlanaus markkaa. 1, ' Lsäks merkttävä tuloerä ovat vuokratuotot markkaa j työttömyyskassalta tulevat korvaukset markkaa. Talousarvovuonna lton tuloks on arvotu saatavan markkaa. Menopuolella suurmpana menoeränä on palkka- ja eläkemenot, markkaa ja tosena suurena menoeränä on sosaalkustan ), k 1 nukset, markkaa. Lanojen korot ja kuoletukset sekä provsot ovat yhteensä markkaa. Merkttävä menoerä ovat lsäks jäsenmaksut SAK:le, markkaa sekä kansan ; f

37 välslle että kotmaslle järjestölle maksettavat jäsenmaksut. 278,800 markkaa, Lehtsetelmenot ovat markkaa. Puutyö- äsen kuluhn markkaa, koulutukseen markkaa, yleset tomntamenot markkaa ja tomstokuluhn jossa on huomotu myös aluetomstot, markkaa. Lton kansanvälsessä tomnnassa on omaksuttu melkosen laaja kansanvälnen kanssakäymnen ja suhteden ylläptämnen veljesjärjestöhn. Kansanvälseen tomntaan on tässä talousarvossa varattu markkaa. Matka- ja pävärahamenot tulevat muodostumaan myöskn merkttä- \ vaks menoeräks, sllä matkakustannukset tulevat talousarvovuonna kasvamaan hntojen korotusten myötä, menokohdalle on arv markkaa. Lton hstorarahastoa kartutetaan edelleen markalla.» Lanojen lyhennyssuunntelma tähtää shen, että varsnaset nvestontehn otetut pankklanat tulevat loppuun maksetuks «t ' vuoden 1986 alussa, jonne jää yks maksuerä el markkaa Jos talousarvovuonna sattuu sellasa yllättävä tekjötä, jota talousarvota tehtäessä e ole votu kakesta huolmatta ottaa lukuun, on talousarvota votava tarkstaa talousarvovuoden varrella ja saattaa se tomnnallseks ja reaalseks mu uttuneden olosuhteden pohjalta.

38 VARSNANEN TOMNTA TOMNTAKOHTASET TUOTOT TOMNTATUOTOT TUOTOT TARVKEMYYNNSTÄ OSASTOLLE 5l30 TUOTOT TES-MYYNNSTÄ 5610 PUUTYÖLÄSEK TLAUSMAKSUT 5620 PUUTYÖLÄSEN LMOTUSHANKNTA m MUUT TUOTOT 5700 LOMATOMNTA SAL-OSUUS 5850 KELAN KORVAUKSET 6220 OKEUDENKÄYNTYVTYKSET 5 72 RETKELYPÄVÄTUOTOT HHTO- JA PLKKKLPALUJEN TUOTOT 5860 TYÖTTÖMYYSKASSALTA: PUHELN-, POST- JA SVOUSKUSTANNUKSA SEKÄ MATKA- JA PÄVÄRAHAKORVAUKSA »

39 TOMNTAKOHTASET KULUT JÄRJESTÖKULUT (VEROLLNEN) 6283 LTTOKOKOUS 6285 VALTUUSTO LTTOTOHKUNTA NASJAOSTO 22 m 6291 NUORSOJAOSTO 22 loo 6293 KOULUTUSJAOSTO 22 ^oo 6295 TYÖSUOJELU- JA SOSAALJAOSTO TES-JAOSTO RATONAL SONT1TOHK UNTA ^ MEKAANSEN ALAN NEUVOTTELUKUNTA HUOLTOALOJEN JAOSTO VENEENRAKENNUSALAN NEUVOTTELUKUNTA ^ 6303 PENPUUALOJEN NEUVOTTELUKUNTA » HUOLTOALOJEN SEURANTARYHMÄ PUUSEPÖHTEOLLSUUDEN ALAN NEUVOTTELUKUNTA LTON KURSST JA NEUVOTTELUPÄVÄT MUUT HALLMTOKULUPALKKOT

40 631» RETKELYPÄVÄT HHTO- JA PLKKKLPALUT 6312 KANSANVÄLNEN TOMNTA KÄÄNNÖSPALKKOT TULKNPALKKOT OKEUDENKÄYNTPALKKOT 6320 MUUT PALKKOT H (E VEROLLNEN) 6»ll LTTOKOKOUS 6112 VALTUUSTO 6Í LTTOTOMKUNTA NASJAOSTO 6Í NUORSOJAOSTO KOULUTUSJAOSTO 6117 TYÖSUOJELU- JA SOSAALJAOSTO 6118 TES-JAOSTO 6119 RAT1OHALSO1NTTOMKUNTA 6123 MEKAANSEN ALAN NEUVOTTELUKUNTA

41 6420 HUOLTOALOJEN JAOSTO 6 25 VENEEMRAKENNUSALAN NEUVOTTELUKUNTA PENPUUALOJEN NEUVOTTELUKUNTA 6122 HUOLTOALOJEN SEURANTARYHMÄ PUUSEPÄNTEOLLSUUDEN ALAN NEUVOTTELUKUNTA 6127 MUUT HALLNTOKULUT 6173 RETKELYPÄVÄT 6175 HHTO- JA PLKKKLPALUT 6131 KANSANVÄLNEN TOMNTA KÄÄNNÖSPALKKOT (1ate:?aal- ja tomtuskust. ) TULKNPALKKOT 6221 OKEUDENKÄYNTPALKKOT HUUT PALKKOT MUUT VAKUUTUKSET (MH TULKT) 6161 JÄRJESTÖVAKUUTUKSET (AY-PAKETT)

42 läteraalkulut 6^51 TADE- JA LAHJAESNEET 5310 LPUT JA VRT 6635 KRJASTO JA JULKASUT 67»0 TOMSTOTARVKKEET 5^ TES-SOPMUKSET LEHDET KONE-, LATE- JA KALUSTOHANKNNAT 6630 PANATUSTYÖT JA PANOTUOTTEET LTON HSTORA MUSEOTLAT VUOKRAKULUT KESKUSTOMSTO LAHT JYVÄSKYLÄ JOENSUU LAPPEENRANTA SENÄJOK ^

43 HU. J TOMSTOKULUT 6710 AMlATTLTTOJEN OSUUSKUNTA SÄHKÖ ERKOSSVOUS POSTlAKSUT PUHELNMAKSUT S7^0 TOMSTOTARVKKEET 6750 PAKALLSLKENNE 6»62 TOMSTOJEN HUOLTO JA KORJAUS 6463 KALUSTON HUOLTO JA KORJAUS 6775 KONEDEN HUOLTO JA KORJAUS 6780 ATK-KULUT 6781 MONSTUS 6790 SATUNNASET KULUT 6795 ALUETOMSTOT ^S l

44 .' - OPNTOTOhlNTA 6510 SAK:N OPSTOJEN KURSST 6520 LTON KURSST JA NEUVOTTELUPÄVÄT 6530 KURSST TSL - KSL 55»0 OPNTOAVUSTUKSET 6550 KRJALLSUUDEN HANKNTA a TEDOTUSTOMNTA PUUTYÖLÄNEN 6611 PANATUS 6612 PALKKOT POSTTUS MUUT LEHDEN KULUT SAK-PALKKATYÖLÄNEN 6625 SAK-LÖNTA6AREN 66'»0 TEDOTUSTL ASUUDET m

45 6* EDUSTUS JA KANNATUS EDUSTUSKULUT LAHJOTUKSET JÄRJESTÖLLE TUK JÄRJESTÖLLE LMOTUKSET ^ HENKLÖSTÖKULUT 6250 PALKAT » 6335 ELÄKKEET SOTU ELÄKEVAKUUTUKSET SOSAALVAKUUTUKSET SARAUSHENOT TYÖTERVEYSHUOLTO 6336 TYÖPAKKARUOKALU JA KAHV 6339 UUT SOSAALMENOT» M

46 . T-- r-.. MUUT HENKLÖSTÖKULUT 6338 KOULUTUSTUK TYÖHUONEKUNNALLE HENKLÖSTÖKOULUTUS 6311 AUTOVAKUUTUKSET 6313 MATKA- JA PÄVÄRAHAT JÄSENMAKSUKULUT 6131 JÄSENMAKSUT SAK RY-.LLE 6132 JÄSENMAKSUT MULLE AVUSTUKSET JÄSENLLE OKEUSAPU 6222 OKEUSTURVAVAKUUTUS 6230 HAUTAUSAVUSTUKSET 6171 LOHATOHHTA 6176 LEHTSETELT 6177 HUUT LEHTSETELKULUT

47 10 PÖYLNNEM 6»96 RAKENNUSTOMNTA KALUSTOHANKNTA KORJAUS- JA HUOLTOKULUT LUOTTOTAPPO VAKUUTUSMAKSUT VEROT loo MÄNTYHOTELL 6505 KOKOUSPALKKOT RAKENNUSTOMNTA KORJAUS- JA HUOLTOKULUT 6509 luut KULUT 6507 VAKUUTUSMAKSUT 7960 VEROT t\ ^^

48 11 VARANHANKNTA 5110 JÄSENHAXSUTUOTOT 32 5M TULONSRROT JA OKASUT TYÖTTÖMYYSKASSALLE PRJÄRJESTÖLLE AMMATTOSASTOLLE SRTO TYÖTÄSTELURAHASTOON ^ »19 MUU VARANHANKNTA TUOTOT 5230 VUOKRATUOTOT 5232 VUOKRATUOTOT MÄNTYMOTELL 5210 KORKOTUOTOT 5220 OSNKO- JA OSUUSKORKOTUOTOT ^^

49 L--., - TV - 12 MUUT TUOTOT TEL-TAKASNLANAUS LANAA TYÖTÄSTELURAHASTOSTA PÄÄOMAMENOT KORKOMENOT TAKAUSPALKK.PROVSO JA LEMAMERKT LANAN LYHENNYKSET ^ VARAUKSET LTTOKOKOUSVARAUS NBTF:n KONFERENSS SUOMESSA PTL:N OSUUS LTON TULOT LTON MENOT AL JÄÄMÄ - «^nq

50 A-HNTA L11TTnVA TUSTO (LTON OSUUS) TÄSSÄ HUOMOTU 23 JÄSENTÄ JÄSENTÄ VEROLLNEN VEROTON ,00 300,00 120,00 575,00 250,00 30,00 70,00 210,00 KOKOUSPALKKOT 23 X 2 PV X 2 KOKOUSTA TYÖANSON lenetys 23 X PV PÄVÄRAHAT 23 X 1 PV MATKAKUSTANNUKSET X 2 KOKOUSTA MAJOTUS 2 X 23 HENKLÖÄ RUOKALU 23 HENKLÖÄ AAMUPALA 23 X LOUNAS 23 X 4 6.W PÄVÄLLNEN YHT X YHT JAOSTO YHTEENSÄ