- 4. ti 1. il'!'!! Puoluelehtlen edustajat: TyÖTäen Sanomalehtien Tietotoimisto: ^Elno Kalkkinen \jtolyo Kivinen Suomen Sosialidemokraatti:

Transkriptio

1 - 4. t 1 Prshteert: Helsngn pllrl: Uudenmaan pllrl Tunm et. pllrl Satalannan pllrl Hämeen ett prt Hämeen pohj» pllrl< Kymen pllrl: Mkkeln pllrl: Kuopon pllrl: Joensuun pllrl: Ke8kl-'Suomen pllrl: Yaaean et, pllrl: Oulun pllrl: Kajaann pllrl: Lapn pllrl: Ruotsalanen Työväenllltto: Ragnar Lönn(Tl8t \/ Kauko Tapannen v;' Vekko Hellgren \) Jukka Tuom U Tlljo Salomaa Antt Halme vsrkkl Kuoppala Martt Aberg V Kejo Suks Kalerfo Nelgllok M Tauno Kähkönen v Eel Lepstö vj Erkk Koponen Leev Kovalanen V^ Heno Uks la VJ Lars Lndeman n. : l'!'!! Turun Sos>*dem«Kunnalll8jär3e8tC: v/esko Nskanen Tampereen Sd«KanalllsjärJestO: 1/ Martt Hussl Lahden Sos,*dem, Kunnalllsjärjestöl/paull Tornanen Kokkolan (ent>) pllrl: Tom Metsäranta Puoluelehtlen edustajat: 111 TyÖTäen Sanomalehten Tetotomsto: ^Elno Kalkknen \jtolyo Kvnen Suomen Sosaldemokraatt: v/atte Pohjanmaa Turun PälTälehtl: Uus Aka: Hämeen Kansa: Kansan Leht: Eteenpän: Kansan Työ: Vapaus: Kansan Voma: Pohjanmaan Kansa: Pohjolan Ty8: Svenska Demokraten: Sosalstnen Akakausleht: t/ \j Oll Laltnsn ( ^! -! f h! 1 ^11

2 - 5 PUHPJUJOHAJAN LOTALA KOKOUSTA SEUR^AMASSA OLLEET PUOLUEEN JÄSEHET SoB^-dem, Ralttlmllltto Jaostojen puh^tnjohtajat: ^ Yrjö A, Saarnen \JllMBx Lnna Reno H. Ottnen Arv Heskanen Santer Saarkrl Vän» Ahde V \J Albert Srjola v' Uarttl Tavana ^ Elo Lehtnen Obs PalenluB ^ Vänö Vlponeal y Uk Voutlanen \J Nlo Koljonen ^ Ton fanne rja Lönngren l lujl-o ^Yf]^ Anss Kärknen \j Unto Nem VVhtor Laht ^Aaro Kärkkänen \1 Reno Kanerra VTrjö Vrtanen \Jjarl Nordman a/ Arro Nuoljärv O Ulla Suhonen \J Helnä Halava U Eno Wuokko V Matt Nemnen s '. 'd \J K ^ M^^hl-^ \J 0 0 la a; U^vtL 'Sll l,: 'l: -j Tl, *,1 '1, J y.) U ',, '!(»,1 fjf.»:?-^ ' t ' fe rfr" /

3 m SUOMEN SADEMOKRAATTNEN PUOLUE.ELSNK. PAASVUORENKATU 3 PUHELMET: Puolueshteer jrjestöshteer Taloudenhouja. Kunnallsasat Tomsto... Kssa.... Jullcasuen tom Helsngssä 16 pävänä huhtkuuta 962 Kutsu Puolueneuvoston kokoukseen Sosaldemokraattsen Puolueen Puolueneuvosto k-tsutaan sääntömääräseen kokoukseen, joka pdetään Helsngn Työväentalon A-salssa torstana 17 pävänä toukokuuta 962 alkaen kello 11 Puoluetervesn SOSALDEMOKRAATTNEN PUOLUETOMKUNTA Vänö Tanner Kaarlo Ptsnk : 5 :r ' «1 e r ( 1 Jakelu: Puolueneuvoston jäsenet Puoluetomkunnan jäsenet Tlntarkastajen puheenjohtaja Sos.-dem. Nasten Keskusltto Sos.-dem. Nuorson Keskusltto Sos.-dem. Eduskuntaryhmä Puolueen vastuunalaset tomtsjat Prtomkunnat Prshteert Puoluelehdet Sos.-dem. Rattusltto Puolueen jaostojen puheenjohtajat» 11', r: :

4 1 13 n Sosaldemokraattsen Puolueneuvoston kokous 'M elsngn Työväentalon A-salssa alkaen kello 11. Työjärjestys:. 2. Kokouksen avaus Nmenhuuto Kokouksen lallsuuden toteamnen Kokouksen järjestäytymnen \.,1-! a) valtaan kaks shteerä b) valtaan kaks pöytäkrjan tarkstajaa c) valtaan kolme ääntenlaskjaa d) valtaan menettelytapavalokunta fr 5. Työjärjestyksen hyväksymnen 6. Puoluetomkunnan kertomus v. 96 tomnnasta ja tlestä sekä tlntarkastajen lausunto 7. Kertomus Sos.-dem. Maaseutuvaltuuskunnan tomnnasta v Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta v Päätös tl- ja vastuuvapauden myöntämsestä puoluetomkunnalle V tomnnasta ja tlestä ^ 10. Kertomus Sos.-dem. Eduskuntaryhmän tomnnasta v Puoluetomkunnan ehdotus tulo- ja menoarvoks vrllc Polttnen tlanne 13. Muut eslle tulevat asat Kokouksen päättämnen M l h o* l'h h»3 ' l. ' K'- ' f, dn H : 1;? ff H n m. 11

5 » T- K E R T O M U S t. m. Suomen Sosaldemo<Taattsen Puolueen tomnnasta v. 96. YLESKATSAUS 1. Kansanvälnen tlanne Kansanvälsen poltkan polttopsteenä ol vuoden vahteessa edelleen Kongo,.1ossa poltkko.-jen tastelu vallasta Jatku kvaana. Neuvostolton.1a länsvalto.len rstrtanen asennotumnen Kongon tapahtumn hattas YK:n mahdollsuuksa tlanteen selvttämseen. Valtatastelun avanhenklö, kuohuvan Afrkan suurmpa.lohta.lapersoonallsuuksa, Lumumba ol vangttuna Katangassa,.loka ol.lulstautunut tsenäseks valtoks. Helmkuussa Katangan presdentt Tshombe lmott Lumumfcan paenneen.ja saaneen surmansa. Tosasallsest Tshombe ol murhauttanut Lumumban, ;a tämä aheutt laajo.ja levottomuuksa.1a suurta meltenkuohua Aasassa.ja Afrkassa, Useta neuvotteluja käytn Kongon er johtajen kesken, samanakasest kun YK:n Joukot Joutuvat asevomn rauhottamaan tlannetta. Mtään selvää ratkasua e akaansaatu, vakka Stanleyvllen Ja Leopoldvllen halltusten vällle ol luotu pohja yhtestyön alottamseks. Tshomben erstäytymspoltjkka kärs tappon YK:n panostettua Katangan armejassa olleet eurooppalaset upseert eroamaan. Syyskuussa YK:n pääshteer Hammarsköld matkust Kongoon selvttelemään tlannetta, mutta matkallaan presdentt Tshomben luokse hän sa surmansa lentoonnettomuudessa^ Jonka syyt Jävät hämärän pettoon. Hammarsköldn kuolema Joht laajaan keskusteluun koko YK:n tulevasuudesta. Neuvostoltto estt uudelleen vaatmuksensa kolmemjehsen shteerstön, ns. "trokan" asettamsesta korvaamaan pääshteern vran. Monen neuvottelujen Jälkeen asa men ratkasuun yleskokouksessa. Jossa akasemp käytäntö hyväksyttn. Uudeks pääshteerks valttn brmalanen U Thant Neuvostolton Ja USA:n päästyä asasta sopmukseen. dän Ja lännen välsten suhteden huomattavn koetnkv ol Berlnn tlanne. Joka vuoden mttaan hupentu Jälleen uhkaavan krsn asteelle. Kevätkesästä Yhdysvaltan presdentt Kennedy käv neuvottelu.la Englannn päämnstern MacMllann.ja Ranskan presdenrt" ' u j '! 1 k' t P! ' t n

6 - 2 - tn de Gaullen kanssa lännen asenteen yhtenästämsestä Berlnnkysymykseen. Kesäkuussa presdentt Kennedy neuvottel päämnster Hrushtshevn kanssa Wenssä, mutta mhnkään käytännöllsn tuloksn e päästy. Päämnster Hrushtshev vaat Berlnn muuttamsta vapaakaupungks.1a kreht samalla Saksan rauhansopmuksen akaansaamsta. läns ptäyty akasempaan kannanottoonsa, ;)onka mukaan ensks tul suorttaa vapaat vaalt sekä tä- että Läns-Saksassa, mnkä.älkeen vaalen tulosten pohjalta muodostettavan halltuksen kanssa solmttasn rauhansopmus. Lännen rntama pysy yhtenäsenä Sekä Neuvostoltto että länsvallat vahvstvat asestustaan Berlnssä. Krs syven elokuussajollon lkenne Läns- Ja tä- Berlnn välllä yllättäen katkastn. Syyskuussa tlanne ol ert«tän kärjstynyt. tä-saksan polsn tomesta rakennettn sektorrajalle muur, Jonka tarkotuksena ol estää Jatkuvast lsääntynyt pakolasvrta länteen. Neuvostolton ulkomnster Gromykon Ja lännen Johtomesten neuvottelussa e edstymstä tapahtunut. Tlanne laukes Jossan määrn päämnster Hrushtshevn luopuessa lokakuussa Moskovaan kokoontuneessa NKP:n kongressssa akarajasta Saksan kysymyksen kohdalla. Saksan kysymyksen ollessa poltkan polttopsteessä käytn Läns-Saksassa vaalkamppalu. Jossa etualalla ol Juur ulkopoltkka. Adenauern krstllsdemokraattnen unon (CDU) menett kannatustaan Ja enemmstöasemansa. Sosaldemokraatt lsäsvät äänmääräänsä. Vapaa demokraattnen puolue (FDP) menesty suhteellsest parhaten Ja pääs vaa^ankelen asemaan halltusneuvottelussa. Jossa vasta stkeden neuvottelujen Jälkeen Adenauern onnstu saada FDP mukaan halltukseensa. Asestarsuntaneuvottelut evät edstyneet vuoden mttaan huolmatta kummankn puolen vlpttömyyden vakuutukssta. Elokuussa Neuvostoltto lmott alottavansa ydnasekokeet uudestaan, mkä herätt suuttumuksen aallon kautta maalman. Vkkoa myöhemmn Yhdysvallat lmott puolestaan alottavansa maanalasten ydnasekokeden sarjan. Syyskuussa Neuvostoltto toteutt akomuksensa suorttaen lukusa ydnräjäytyksä lmakehässä. Lokakuun lopussa mjäytettn^ 50 megatonnn pomm Novaja Zemlja11a. Jotakn vkkoja myöhemmn Yhdysvallat Ja Englant ehdottvat Neuvostoltolle neuvotteluja ydnasekokeden lopettamsesta, mhn Neuvostoltto lmott suostuvansa. dän Ja lännen vastakohten lsäännyttyä pyrkvät ns. lttoutumattomat valtot lu.jttamaan mahdollsuuksaan toma välttäjän tehft n.). «1 l m %'t] l l r...,1! t * R1 1 E f

7 } - 3 -? 'm tavssa. Syyskuussa kokoontuvat 24 lttoutumattoman valton edusta-.at Beogradn* mutta konferenssn tulokset osottautuvat pan varsn mtättömks. Neuvostolton,1a Kjnan suhteet olvat varsn kreät. Knan deolognen lttolanen Albana.loutu muden eurooppalasten kommunstmaden propagandahyökkäysten kohteeks. Joulukuussa Neuvostoltto katkas suhteet Albanaan. NKP:n 22. kongress tuomts lokakuussa Stalnn henklökultn.la anto oh.leet Stalnn musto,en postamseks Neuvostoltossa. Kansanvälnen tlanne e sten osottanut vuoden 96 akana pal.loakaan valkenemsen merkkejä. Er puollla maalmaa kuohu, aseellsa selkkauksa esnty melkenpä.okasessa maanosassa, vallankumouksa tapahtu Aasassa,1a Latnalasessa Amerkassa. hmskunnan yhtenen tove, rauhan vaknnuttamnen.lä edelleen haaveeks. Polttsten valtatastelu,en varjossa edsty kutenkn laajamttanen työ kehtysmaden auttamseks. Kansanvälsen.yhtesvastuun tunne sa yhä laajempaa kakupohjaa valtomesten, halltusten, erlasten järjestöjen prssä kakkalla maalmassa, ja tämä myöntenen kehtys lo edellytykset entstä laajemman teknllsen ja taloudellsen avustusohjelman toteuttamseks nälän ja puutteen postamseks maapallon köyhllä aluella. 2. Pohjosmanen yhtestyö l' ^ - Suomen assosotumnen EFTAan keväällä 96 herätt toveta lähesemmästä taloudellsesta yhtestyöstä pohjosmaden kesken tämän laajemman markknaryhmttymän puttessa. Jo neuvottelujen akana Suom ol halltuksen lmotuksen mukaan saanut arvokasta tukea muden pohjosmaden, ertoten Ruotsn, taholta. Ylä nopeamp kauppapolttnen kehtys Läns-Euroopassa aheutt kutenkn jo kevään ja kesän kuluessa uuden tlanteen, joka e vonut olla vakuttamatta pohjosmaden välsn suhtesn. EFTA e muodostunut sen jäsenmaden tovomaks perustaks, jolle yhtestyö Euroopan talousyhtesön 1a sen ulkopuolelle jäänetten valtotten kesken votn rakentaa. Yhtestyö EFTAn ja yhä vomstuvan Euroopan talousyhtesön välllä osottautu toveajatteluks,.1a kesällä 96 sekä so-brtanna että Tanska anovat talousyhtesön mnsterkomtealta neuvotteluja täydestä jäsenyydestä. Tämän kysymyksen tmolta vrs vlkas keskustelu myös Ruotsssa ja Horjassa. Jokaselle huomotsjalle käv lmeseks, että tämä kehtys saatto aheuttaa laajakantosa seuraamuksa pohjosmaden välslle suhtelle. Tanskan halltuksen taholta valtettn stä, ettevät kakk pohjosmaat olleet voneet.1' 'f :

8 - 4 - löytää poh.laa yhteselle esntymselle. Norjan halltus harkts, olsko maan pyrttävä täyteen.läsenyyteen vako tyydyttävä van assosaatoon, mutta vähtellen srty täys,jäsenyys etualalle. Ruotsn halltuksen taholta lmotettn, ette se vonut lankaan harkta täyttä jäsenyyttä, koska tämä e ols sopusonnussa maan lttoutumsta vapaan ulkopoltkan kanssa. Suomen halltuksen kanta ol,1a on edelleenkn odottava, mutta EFTAn mahdollnen hajoamnen.1a Euroopan talousyhtesön vastaava vahvstumnen e votolla vakuttamatta Suomen kauppapolttseen asemaan. Nteä pressä, jossa pohjosmasta yhtestyötä pdetään hyödyllsenä ja tärkeänä, tlanne herätt huolestumsta, mkä tul lm Pohjosmaden neuvoston talousvalokunnan kokouksessa elokuussa 96. Tämä huolestunesuus joht neuvoston prssä tehtyyn jäsenehdotukseen ylesen pohjosmasen yhtestyösopmuksen solmmsesta. Ehdotuksen tekjät, nden joukossa pääjohtaja K.-A. Fagerholm, esttvät, että sopmuksen solmmsella hankttasn takeet stä, että pohjosmaden välnen yhtestyö vos kaklla alolla jatkua ja että stä votasn edelleen kehttää, rppumatta stä, mnkä asenteen er pohjosmaat omaksusvat Euroopan talousyhtesöön nähden. Pohjosmaden välnen yhtestyö nojautuu van harvossa tapauksssa kansanvälsokeudellsest stovn kesknäsn sopmuksn. Yhtestyötä on harjotettu yleensä täysn muotovapaast ekä tästä ole aheutunut mtään hattaa. Muuttuneessa tlanteessa on osottautunut vakeaks saada pohjosmasta yhtestyötä tunnustetuks sellasten valtotten taholta, jolle on ollut tunnusomasta pkku sekkoja myöten stovn kansanvälsn sopmuksn säännelty yhtestyö. Pohjosmaden neuvoston prssä tehty ehdotus ja shen lttyen laadttu sopmusluonnos muodostuvat Hangossa marraskuussa 96 pdetyn pohjosmaden päämnstereden ja neuvoston puheenjohtajston yhtesen kokouksen pääteemoks. Suomea edustvat kokouksessa päämnster Mettunen ja pääjohtaja Fagerholm. Halltukset suhtautuvat myöntesest ehdotukseen ja lmottvat olevansa valmt laadtuttamaan uuden ehdotuksen sopmukseks, mkä ehdotus estettäsn Pohjosmaden neuvostolle sen kymmenennessä stunnossa Helsngssä maalskuussa 962. Suomen kannalta kysymys on ensarvosen tärkeästä ehdotuksesta, koska maallamme e ole samoja mahdollsuuksa kansanvälseen yhtestyöhön kun mulla pohjosmalla Yhä keskesemmän aseman kansanvälsessä poltkassa on saanut kysymys kehtysmaden avustamsesta. Tälläkn alalla on nyttemmn akaansaatu yhtestyötä pohjosmaden välllä, mnkä tarkotuksena on maden erllsten ja rajotettujen varojen koordnont. «? a? lv t

9 - 5 - Vuoden 96 akana valmstu teyhteys Kautokenosta Enonteköön palvellen k^ko poh,1oskalottalueen väestön etu.ja. Vuoskausa kestäneet Tornon.loen.1a Kanuunjoen vesvaro.-jen hyväkskäyttöä koskevat tutkmukset saatettn päätökseen vuoden 1961 akana. Yhtespohjosmanen komtea estt metnnössään, että ns. Bombaksb^^tnn el Atlantn suunntelmasta luovuttasn.1a että kysesten loken vesvarat käytettäsn hyväks tavanomasn kenon. Nän ollen on suunntelma, joka edellytt suuren vomalatoksen rakentamsen Norjan alueelle ja kysesten vesstöjen johtamsen Atlanttn^ lmesest rauennut. Suomen kannalta lenee todettava, että Krkkonemen puunjalostustehtaan rakennussuunntelma tuskn enää tullaan toteuttamaan. Tämä ratkasu e vone olla herättämättä suurta huomota Norjassa, jossa suunntelmaa on tervehdtty suurella tyydytyksellä ja pdetty osotuksena hyödyllsestä taloudellsesta yhtestyöstä Pohjoskalotn alueella. Sjsäpoltkka a) Halltus ja eduskunta Koko kertomusvuoden ajan ol vallassa maalaslttolanen vähemmstöhalltus. Sen henklökokoonpanoa muutettn keskellä vuotta stä syystä, että päämnster V.J. Sukselanen tuomttn Helsngn hovokeuden päätöksellä vrkarkoksen johdosta menettämään Kansaneläkelatoksen pääjohtajan vran. Uutena päämnsternä ol alkaen maaherra Martt Mettunen. Uudstettu halltus noudatt edeltäjänsä poltkkaa. Se ol tomssaan ykspuolnen ja saamaton ekä ptannut tappostaan eduskunnassa. Lansäädäntötyö varsnkn sosaalsella alalla jä ratkasevast eduskunnan oman alotteellsuuden varaan. Myöntesmpä saavutuksa olvat lak työsuhteessa oleven palkansaajen eläkkestä, lapsperheden asuntotuklak sekä parannettu Arava-lak. Budjettkästtelyn yhteydessä eduskunta korott sosaldemokraatten kannan mukasest halltuksen esttämä määrärahoja mm. lapslsen, ätysavustusten ja penteollsuuslanojen osalta. Syyskaudella eduskunta ott oma-alottesest kästeltäväkseen sarausvakuutuslan ja verolaken uudstuksen sos.-dem. ryhmän alotteesta perustetussa erkosvalokunnssa. Eduskunnan hajotus kutenkn keskeytt molempen valokunten työn. Kertomusvuoden akana e halltukselle tehty anoatakaan välkysymystä. Lsäbudjetn kästtelyn yhteydessä kesäkuun alussa estet- H 4 t:! '! 4» 1 p r 1 > ) t - 1" : k! ''T 'l,1 4 '! l :. l ' H? nhj V ^ H 11 l 4 1 '! 1,'.1 f, : l., 1, f tf/ h

10 - 6 - b n kokoomulcsen taholta epäluottamuspons mnster Arvo Korsmolle. Pons kaatu maalaslton, kommunsten.ja smoslasten äänllä. m b) Vaaltastelu Vuodesta 1959 lähten ol Sosaldemokraattsen Puolueen taholla korostettu eduskunnan ha.jottamsen.ja ennenakasten vaalen suotavuutta. Katsottn, että valts,jotten tahto ol edellsten - vaalen,1älkeen väärennetty mm. "smoslasten" yl lokkareden tomesta. Sks ol saatava uudet vaalt,.jotka mahdollsest losvat poh.jan normaallle parlamentaarselle tomnnalle. Maalasltto vastust vomakkaast ennenakasten vaalen ajatusta. Se lmesest pelkäs apunaan tomneen "smoslasen" eduskuntaryhmän hupenemsta. Myös tasavallan presdentt pt ennenakasa vaale.ja tarpeettomna. Tämän kantansa hän lmas vmeks tammkuussa 1961,.jollon sosaldemokraattsen eduskuntaryhmän lähetystö käv hänen luonaan keskustelemassa asasta. Kun vuoden alussa näytt selvältä, että vaalt tapahtusvat normaalssa.jär,jestyksessä, valtsjamesvaalt tammkuussa 962.ja eduskuntavaalt henäkuussa 962, ol puoluetomkunnan ryhdyttävä vaalvalmsteluhn sen mukasest. Akasemp kokemus edellytt, että presdentnvaalssa olsvat päällmmäsnä yleset valtollset kysym^z-kset, kun eduskuntavaalessa sen s,jaan kamppaltasn lähnnä taloudellsen.ja sosaalsen tomnnan merkessä. Sosaldemokraatten ^raatmus paluusta normaaln parlamentarsmn kosk molempa vaale.ja. stuvan presdentn tomnta ol ollut nurjamelstä Ja syrjvää nmenomaan Sosaldemokraattsta Puoluetta kohtaan. Hänen osuutensa Ja suorananen alotteellsuutensa kansanvaltasen työväenlkkeen hajottamsessa ol tullut esn tostuvast Ja monlla er alolla. Sosaldemokraatella ol täys syy tehdä kakk votavansa, Jotta tasavallan presdentn pakalle tuls tasapuolnen Ja parlamentarsmn pelsääntöjä kunnottava mes. Maalaslton nmssä harjotettu presdentnhalltusten poltkka ol vuosen mttaan synnyttänyt laajaa tyytymättömyyttä myös porvarllsssa puoluessa. Maalasltostakn kuulu äänä, Jotka epäljvät hajota Ja halltse -poltkan vsautta maan edun kannalta. Melalosta päätellen e stuvalla presdentllä ollut enemmstön kannatusta kansanvaltasten puolueden lerssä. Tosaalta ol selvää, että kommunstset valtsjamehet, mkäl ratkasu ols hedän kässsään, tulsvat antamaan kannatuksensa tr Kekkoselle, kuten tapahtu edellsssäkn vaalessa. Lsäks häntä kannatt- \ 1 ' f y V 1. l 1 j A " lr l':.v 1 '

11 - 7 - vat eräät poltkot molemmssa kansanpuoluessa.la kokoomuksessa sekä smoslasen puolueen koko johto. stuvan presdentn vaalvotto näytt lähes varmalta, mkäl häneen tyytymättömät kansanvaltaset puolueet esntysvät vaalessa useamman er vastaehdokkaan taakse.jakautunena. Vaaltastelun tärkemmäks ratkasuks osottautu sellasen ehdokkaan löytämnen,.- oka alusta ptäen vos saada kansanvaltasten pren laajan kannatuksen yl puoluerajojen. Alustaven tunnustelujen jälkeen puoluetomkunta nmes presdenttehdokkaaks okeuskansler Olav Hongan. Nmeämnen tapahtu sllä varauksella, että Hongan ehdokkuus sas kannatusta myös mussa puoluessa. Honka hyväksy ehdokkuuden samanlasn varauksn. Vaaltastelussa ol nyt mukana kaks presdenttehdokasta, josta tr Kekkonen ol maalaslton tomesta nmetty jo yhdeksän kuukautta akasemmn. Maalaslton alottama vastakampanja ol alusta lähten ulkopolttnen ja sen keskesä teemoja ol sodalla pelottelu. Jo maalskuussa maalaslton puoluehalltus lähett kansanpuoluelle kokoomukselle presdentnvaala koskevan yhtestyötarjouksen, ja jossa puhuttn "rauhan turvaamsesta rajollamme". Tämä sanonta joht huomotaherättäneeseen eduskuntakyselyyn eräden porvarllsten kansanedustajen taholta. Het ehdokkaasta päätettyään sosaldemokraattnen puoluetomkunta tedustel molemmlta kansanpuoluelta, kokoomukselta, pentalonpoken puolueelta ja vapaamelsten ltolta, olvatko ne valmt tukemaan Hongan presdenttehdokkuutta. Kevään ja kesän kuluessa ptämssään kokouksssa nämä puolueet, ruotsalasta kansanpuoluetta lukuunottamatta, lmottvat puoluena tukevansa Hongan ehdokkuutta. Ruotsalasen kansanpuolueen puoluekokous jätt kysymyksen prkokoustensa ratkastavaks. Ne puolestaan päättvät salla ehdokkattensa esntyvän sekä Kekkosen että Hongan vaalltossa. Myös Suomen kansanpuolueen tunnettuja jäsenä lmottautu Kekkosen valtsjamesehdokkaks, vakka puoluekokous äänestyksen jälkeen ol päättänyt antaa kansanpuolueen tuen Hongalle. Sosaldemokraattsen Puolueen päättävät elmet, puolueneuvosto ja prkokoukset, hyväksyvät Hongan ehdokkuuden yksmelsest. Kevätkaudella pdetyssä kokouksssa jä tärkemmäks avomeks kysymykseks mahdollnen vaalltto kakken Honkaa kannattaven puolueden kesken. Kevätkesällä ptämssään kokouksssa päättvät SKDL ja TPSL (smoslaset) kumpkn asettaa oman presdenttehdokkaansa. SKDLrn ehdokas Paavo Ato ja TPSL:n ehdokas Eml Skog kästettn ylesest a ST-fr f 1 Sffflj "fr ^ ^ s ^ t r l l ;. a ; tl ;!t l f l n? ^ n: ; n? * '

12 . 8. van hämäystarkotuksessa asetetuks, koska nämä puolueet evät voneet jo valtsjamesvaalen vaheessa asettua Kekkosen kannalle. Syyskesään tultaessa ol jo laajalt skostuneena kästys, että valnta tapahtuu Kekkosen ja Hongan välllä. Kesäkuussa perustettn Hongan ehdokkuutta kannattaven puolueden keskrasvaaltomkunta sekä vaaltomsto. Syyskesällä alko syntyä yhtesä vaaltomkunta myös vaalprettän. Tarkotuksena ol, että vaaltastelussa käytettävä panettu vaalmateraal ols osttan ollut yhtestä. Vaalt-eomat olvat puhtaast ssäpolttsa ja no koskettelvat etupäässä parlamentarsmn krsä sekä hallnnossa havattuja epäkohta. Kekkosen ja hänen kannattajensa vaaltastelu rakentu kesän ja alkusyksyn akana tasavallan presdentn tekemn veralumatkohn. Ohjelmassa olvat theässä tahdssa puolueeton tävalta sekä Atlantn lton maat Norja, Englant, Kanada ja U.S.A. Veraluden yhteydessä'. tasavallan presdentt puhu tostuvast Suomen puolueettomuudesta, "jota sanontaa Paaskv e mllonkaan käyttänyt Suomen ulkopolttsesta lnjasta". Haluttn antaa sellanen kuva, että stuva presdentt ol laajentanut Suomen ulkopolttsta lkkuma-alaa ja että veralujen säntämaatkn sen myönsvät tunnustaessaan maamme puolueettomaks. Presdentn U.S.A:n veralu ol velä kesken, kun Suom sa laajaa huomota herättäneen mustutuksen stä, ette se ole todellsuudessa puolueeton maa, vaan Neuvostolton potentaalnen lttolanen. Lokakuun JO. pävänä Suomelle lähetettn Neuvostolton noott, jossa pyydettn ystävyys-, yhtestyö- ja avunantosopmuksen edellyttämä neuvotteluja Suomen ja Neuvostolton välllä. Perusteluna neuvottelulle noott mants Läns-Saksan hyökkäysakesen poltkan tämeren alueella. Länsmanen lehdstö nost nootsta kovan hälyn, joka kantautu kakkalle Suomenkn lehtn. Puhuttn syksyn 1939 tapausten uusutumsesta.1a palautettn meln talvsodan kovat koettelemukset. Seuraus ol tarkotetun kaltanen. Väestön valtas hermostunesuus.1a pelko, josta muodostu koko vaaltastelua halltseva tekjä. Maalaslton propaganda anto ymmärtää, että kansalasten on valttava joko Kekkonen ta vältön sodan vaara. Jo ennen nootta ol eräs maalaslton leht vhjannut mahdollsuuteen, että Neuvostoltto srtää länsrajansa Pohjanlahdelle. Nootn jälkeen eräs kommunstleht vätt kahden maalaslttolasen valtsjamesehdokkaan sanoneen julksest, että Neuvostolton hyökkäysvaunukolonnat ovat mars- 11, n' ;J f.»! rf-

13 - 9 - svalmlna ra.jan takana. Tämänkaltaset krjotukset savat laa.jan.lulksuuden koko maassa, mkä lmesest ol ollut nden tarkotuksenakn. Muutama pävä nootn saapumsen jälkeen halltus lähett ul- komjnster Kar;alajsen Moskovaan saamaan tarkempaa selkoa nootsta.1a sen tarkotuksesta. Palattuaan Karjalanen kerto, että neuvostohalltus on tyytyvänen Suomen harjottamaan ulkopoltkkaan, mutta tahtoo takuun sen Jatkumsesta. Venäläset evät lähemmn lmasseet, mnkälasta takuuta he tarkottvat, mutta antovat vhjeen, että he ptvät vähemmstöhalltusta epävarmana, koska se saattaa kaatua mllon hyvänsä. Seuraavana vaheena tapahtumssa ol eduskunnan hajotus. Tasavallan presdentt perustel tätä päätöstään nootlla. Suomen kansan ol saatava sanoa melpteensä syntyneessä tlanteessa. Avomeks Jä kysymys stä, mstä asosta kansan melpdettä haluttn kuulla. Rajotuksen syy ol ulkopolttnen, mutta mkään puolue e ollut esttänyt noudatetusta ulkopoltkasta pokkeava tavotteta. Eduskuntavaalt määrättn tomtettavks pävnä helmkuuta, kolme vkkoa valtsjamesvaalen Jälkeen. Eduskunnan hajotuksen Jälkeen levs kästys, että nootssa estetyt neuvottelut raukeasvat ta anakn lykkäytysvät epämääräseen tulevasuuteen. Suomen Moskovassa olevan suurlähettlään E,A. Wuoren annettn kutenkn tetää, että neuvostohalltus edelleenkn pt neuvotteluja tärkenä. Tämä Neuvostolton kannanlmasu sa tasavallan presdentn matkustamaan Novosbrskn tapaamaan päämnster Hrushtsheva. Matkalle lähtö tapahtu Luumäen kautta. Uutnen presdentn Speran-matkasta sa osakseen suuren huorajon Läns-Euroopassa Ja PohJos-Amerkassa. Suomen koko lehdstöä sävytt epätetosuus Ja hermostunesuus. Maalaslton propagandan mukaan tr Kekkonen ol lähdössä hstorallselle matkalle. Jonka kaltaselta van yhdellä anoalla suomalasella ol mahdollsuus palata hyvn tuomsn. Vaaltastelun noottvahe saatto Hongan ehdokkuutta tukeneet porvarllset puolueet alusta alkaen hämmennyksn. Kohun kasvaessa ne alkovat nopeast kääntää kurssansa. Valtsjoden edessä ol kutenkn vakeata muuttaa avan äskettän tehtyjä puoluepäätöksä. Sks nlle ol tärkeätä, että Honka tse luopus ehdokkuudesta Ja sten vapauttas porvarllset puolueet stoumuksstaan. Honkaan kohdstettu panostus ol lmesest hyvn ankara Ja Joht lo- ', t; l 1 r u M ;.' >,r? r ' a «(-. a:' \}. : 1 f

14 -lopulta tulokseen. Honka lmott "sänmaan edun nmessä" luopuvansa ehdokkuudesta sen pävän ltana,.lonka kuluessa hänen vastaehdokkaansa ol käynyt keskustelunsa Novosbrskssa. Heman akasemmn ol K.-A, Fagerholm omssa nmssään saattanut.julksuuteen ehdotuksen,.lonka mukaan presdentnvaalsta luovuttasn.1a tr Kekkosen vrka-akaa.-jatkettasn erkoslalla. Mkään puolue e yhtynyt tähän a.atukseen. Jo ennakkoon ol arvattavssa, ette myöskään stuva presdentt luopus noutamasta varmalta näyttävää vaalvottoa, jonka eteen ol nähty paljon vavaa. On lmestä, että Fagerholmn laajaa julksuutta saanut ehdotus rrott puoluesdonnasuudesta sellasa sosaldemokraatteja, jotka valltsevssa olossa tunsvat vehtymystä äänestää Kekkosen valtsjamehä. Tasavallan presdentt palas Novosbrskn-matkaltaan sellasn tedon, että Neuvostolton nootssa estettyhn neuvotteluhn e nyt ols ahetta ja että ntä tulevasuudessakn käytäsn van, jos alote tehdään Suomen taholta. Hukan myöhemmn tätä tulkntaa vrallsella taholla muutettn shen suuntaan^ että neuvottelujen edellytyksenä ols molemmlla sopmustaholla todettu neuvottelujen tarve, joten Neuvostoltollakn on aloteokeus. Novosbrskn keskustelussa ol Suomen taholta lmotettu seurattavan tämeren prssä tapahtuvaa kehtystä ja tehtävän sen mahdollsest aheuttama estyksä Neuvostoltolle. Tämä sekka sa eräät skandnavset lehdet puhumaan Suomesta "Pohjolan vahtkorana". Eräät noottvaheeseen lttyneet tärkeät sekat ovat edelleen harvojen tedossa oleva salasuuksa ja saattavat jäädäkn sellasks. Joka tapauksessa ol jo ennen valtsjamesvaaleja todennäköstä^ että maalaslton asettama ehdokas ols dramaattsen Speran matkan jälkeen vaalen vottaja. Suomen kansanpuolue asennotu vkkelmmn sen mukasest ja tek uuden puoluepäätöksen asettumsesta Kekkosen kannalle. Kokoomus jä näennäseen puoltehen. Se e nmennyt ketään ehdokasta, mutta lmott ptävänsä tärkeänä porvarllsen ehdokkaan valtsemsta. Koska sellasa ol nmetty van yks, ol kokoomuskn ss Kekkosen kannalla. Ruotsalasen kansanpuolueen vaallttojen ehdokkaat savat puolueen stomatta manostaa tseään nn kun halusvat. Sosaldemokraatt asettvat presdenttehdokkaakseen Rafael Paason. Puoluetomkunnan, puolueneuvoston ja prkokousten päätös asasta ol yksmelnen. Päätös tehtn tetosena stä, että Paason mahdollsuudet valtuks tulemseen olvat hyvn vähäset. Mona MS H t^l 1!! N r' 1 1 ( f,.1 m } f'».- l

15 t vuosa.latlcunut epäparlamentaarnen meno pakott sosaldemokraatt tar.loamaan valts.lolle paremman vahtoehdon myös presdentnvaalssa. Pdettn mahdollsena^ että Paaso hävä.länäkn sas taakseen puolueen kannalta tyydyttävän määrän valts.jamehä. A.ka tehokkaan vaaltastelun käymseen Paason puolesta ol jo teknllsestkn lan lyhyt. Vaalmateraal Jouduttn valmstamaan lan kresest, puhumattakaan stä, että ols ennätetty syvällsempään melpdemuokkaukseen. Kekkosen lan lmenen vaalvotto e nähtäväst ollut omansa kannustamaan puolueväkeä aktvseen vaaltyöhön. (Puolueen kenttäverkoston ja aktvsen jäsenaneksen tomnta kertomusvuoden vaaltastelussa on kertomusta krjotettaessa tutkmuksen alasena.) Melko ylenen pelko stä, että presdentnvaaltasteluun lttynyt noottvahe aheuttas alhasen äänestysprosentn, osottautu aheettomaks. Valtsjamesvaalen osanotto ol ennätysmänen 79,8 ja tulokset 15.-l pdetyssä vaalessa muodostuvat seuraavks: Vaalltto Kekkosen vaalltto Äänä Valtsjamehet Maalasltto {?1,7) Suomen Kansanpuolue ( 7,51) Ruots. Kansanpuolue ( 1,61) Muut ( 3,44) , SKDL ,51 63 Kokoomus ja S. Kansanpuolue ,98 39 S^s.-dem. Puolue ,13 36 Ruots. Kansanpuolue ,07 15 Sns.-dem. Ltto ,00 2 Yhteensä Kekkosen vaalvotto ol vakuuttava. Kokoomus ja kommunstt sälyttvät asemansa kohtalasen hyvn. S^-saldemokraatten tulos vastas kakken pessmstsmpä odotuksa ja muodost huonon lähtökohdan kolmen vkon kuluttua tapahtuvlle eduskuntavaalelle. Smoslaslle annettujen äänten hukkautumnen käv lmeseks jo vält s jam e svaale s sa. Eduskuntavaaltastelu käv olosuhteden pakosta rnnan presdentnvaaltastelun kanssa. Ssäpolttset kysymykset jävät pahas t maalaslton johtaman ulkopolttsen kampanjan varjoon. Sosal ] tl; ff 1. M" 1 w ' ^ ' S,- l M f' l : S :h l-. ) / fe-ä--! M L!

16 nnn demolcraattsta A^aaltyötä hattas hämmennys,.lonka ol aheuttanut valts.loden yllättävä käyttäytymnen valtsjamesvaalessa. Helmkuun 4-5. pävnä 962 tomtettujen eduskuntavaalen osanottoprosentt ol jälleen ennätyksellnen, 82,5 ja tulokset muodostuvat seuraavks: Äänä % Edustaja Maalasltto SKDL Sos.-dem. Puolue ,5 38 Kokoomus Ruots. Kansanpuolue ,4 14 Suomen Kansanpuolue ,3 13 Sos.-dem. Ltto ^ 4,4 2 Pentalonpojat ,2 - Muut ,2 1 Yhteensä ,^^0 200 Eduskunta muuttu porvarenemmstöseks. Maalasltto menesty myös eduskuntavaalessa, mutta muuton pokkes vaaltuloksen rakenne huomattavast edellsstä vaalesta. Kommunstt kärsvät selvän tappon, ja smoslanen eduskuntaryhmä romaht l4:stä 2 reen. Kolmesta vasemmstoryhmästä anoastaan sosalc^.emckraatt vomstuvat, mut ta van yhden pakan verran. Vaalessa paljastu, että vennamolaslla ja smoslaslla e puoluena näytä olevan elämsen mahdollsuuksa. (Vaaltulosten perusteellnen analysont on tomntakertomusta krjotettaessa velä kesken.) 4. Taloudellnen kehtys Rajojemme ulkopuolelta ulkomaankaupan vältyksellä tulleet suhdannevakutteet ovat koko v:n 96 ajan olleet enmmäkseen myöntesä ja ne ovat omalta osaltaan ptäneet yllä taloudellsta aktvteetta. Kansantaloutemme ssäset vomat ovat vakuttaneet samaan suuntaan. Pääosassa Fagerholmn halltuksen akana suunnteltu, valtovallan myötävakutuksella ja useden ulkomasten luottojen tuella alulle pantu teollnen laajenemnen on edelleen ollut käynnssä ja on ulottanut vakutuksensa tad.ouselämän kaklle alolle. Maassa on vallnnut täystyöllsyys, onpa ollut havattavssa tettyä ammatttatosen työvoman puutettakn. Taloudellnen kasvu e kutenkaan enää ole ollut yhtä vomakas kun v. 96O, mkä lähnnä johtuu stä, että käytettävssä olevat vomavarat - nn tuotantopääoma kun koulutettu työvomakn - olvat jo edellsenä vuonna otetut täysmääräseen käyttöön. j - '! s 1*. 'H K h ] ) f tl^ lu

17 Seuraava asetelma kansantaloutemme eräden keskesten tomnto-.]en määrällsstä muutokssta kuvaa vme vuosen suhdannekehtystä: MääräljLnen muutosj;_edellses^ä_vuod^ Vent Tuont - 10 f f 9 Kokonastuotanto Teollsuuden tuotanto Kulutus Työllsrvys + 1 f ' t Ulkomaankauppa ol tuontvottonen, kuten edellsenäkn vuonna. Suuret teollset nvestonnt ovat lsänneet erlasten koneden ja latteden tuonta Ja kuluttajen lsääntynyt ostokyky on pasuttanut monen ulkomasten teollsuustavaroden kysyntää. Tuont ol arvoltaan 370 mrd. mk ja hntojen pysyessä vakana myös markkamääräsest n. 8 % suuremp kun edellsenä vuonna. Vent ol markkamääräsest n. 3^0 mljarda ja snä tapahtunut nousu aheutu etupäässä vjentjmäärjen kasvusta; venttavaroden keskmääränen hntataso nous van prosentn verran. Kauppapolttsest tärkempä tapahtuma ol Suomen assosr^turr.nen EFTAan , jollon ns. EPAsopmus tul vomaan ja useden teollsuustuotteden tullt alenvat %. :okonaj^s;tuotannon kasvuun on enten vakuttanut teollsuustuotannon lsääntymnen, joka e kutenkaan ole lmennyt kaklla alolla. Nnpä sahatavaran ja vanern tuotanto supstu seurauksena ventmarkknoden hekentymsestä. Maatalouden tuotannon määrällnen lsäys ol keskmäärn 3 % ja metsätalouden 5 Ertysen vomakkaast kasvo talonrakennustomnta. Valmstuneden rakennusten kuutotlavuus ol n. 12 % suuremp kun edellsenä vuonna. Korkeasuhdanteesta huolmatta hntataso on pysynyt vakaana. Tukkuhntandeks e manttavast muuttunut ja elnkustannuksa n. 1,5 % kohottaneet hntannousut tapahtuvat vasta vuoden lopulla. Vuoden 1961 puolella tapahtuneeseen elnkustannusten kallstumseen ol stäpats pääsyynä tavanomanen syksyllä tapahtuva vuokrandeksn pano- tusjärjestely. Kun vuoden alussa työehtosopmusten alasa palkkoja ol korotettu 4,3 ^ ja kun täystyöllsyyden valltessa lsäks on tapahtunut ns. palkkojen lukumsta ylöspän, nn että palkkojen kokona^snousu arvodaan 6-7 prosentks, ovat palkansaajen reaalansot, vuoden mttaan tuntuvast nousseet. :

18 fl. 13a - Rahalatosten yhtenen ^a^letuskanta lsäänty v. 96 markkamääräsest yhtä palhon kun edellsenäkn vuonna; prosenttnen lsäys ol 16 % (v %). Tosaalta.latku myös luottoekspanso nn suurena, ette ottolanauksen lsäys kyennyt stä pettämään, vaan rahalatokset.joutuvat lsäämään redskonttauksaan valtonpankssa sen ohella, että ne käyttvät lananantoon ulkomasta luottoa.1a osakeannesta saatu.la varoja. Suhdannekehtyksen tasaantumnen aheutt sen, ettevät vaj^tl^on ;tu].o^ lsääntyneet nn paljon (12 %) kun edellsenä vuonna, vaan lsäys jä 7!^:n. Valton menot stävaston lsääntyvät tuntuvast vomakkaammn, mutta tällaj.sen kehtyksen mukanaan tuomat vakeudet srtyvät seuraavan vuoden puolelle. r' ' m { v- l n -,1 l tl ;

19 . 14 ^. PUOLUEEN PffTÄNTÄVALTA- JA TOMEENPANOELMET 1. Puolueneuvosto Puolueneuvoston sääntömääränen kokous pdettn Helsngssä 12. pävänä huhtkuuta. Tavanmukasten asoden ohella kokouksessa kästeltn puolueen sääntöjen 40 :ssä mantut, presdentn valtsjamesten vaala koskevat asat. Puolueneuvosto hyväksy yksmelsest puoluetomkunnan alotteen laajapohjasen vaalyhtymän luomseks entsen okeuskanslern Olav Hongan ehdokkuuden merkessä ja päätt nmetä mantun henklön presdenttehdokkaaks seuraavan vuoden alussa tomtettava vaaleja varten. Antamassaan Julklausumassa puolueneuvosto korost, että Sosaldemokraattsen Puolueen yhtestyötarjous mulle kansanvaltaslle puoluelle ol tarkotettu koskemaan van presdentn henklövaala ja että mussa asossa sosaldemokraatt halusvat sälyttää tsellään - kuten muutkn hankkeeseen lupautuneet ryhmät - vapaan tomvallan. Omaksutun kannan perusteluna julklausumassa vtattn sellasen yhteshengen tarpeeseen, joka parhaalla mahdo^sella tavalla edstäs pyrkmyksä kansanvallan lujttamseks ja vähävarasen väestön elnehtojen parantamseks maassamme. Valtsjamesvaalehn lttyven kysymysten vuoks puoluetomkunta joutu kutsumaan puolueneuvoston koolle velä kaks kertaa ennen kertomusvuoden loppua. Nästä kokoukssta pdettn tonen 4. pävänä lokakuuta ja tonen JO. pävänä marraskuuta. Edellsessä hyväksyttn ohjeet ns. Honka-vaallttojen muodostamsesta kakkn muhn vaalprehn pats Ahvenanmaalle. Puolueen prjärjestöjä kehotettn jatkamaan edellsestä helmkuusta alkaen kehtettyjä tomenpjtetä, joden tarkotuksena ol mahdollsmman laajojen vaallttojen akaansaamnen kakken Olav Hongan ehdokkuuden hyväksyneden puolueden ja kansalasryhmen kesken. Jälkmmäsessä kokouksessa presdentnvaalkysymystä jouduttn kästtelemään kokonaan uudelta pohjalta sen jälkeen kun tasavallan presdentt ol hajottanut eduskunnan ja Honka-ryhmttymä pääasassa ulkopolttssta systä johtuen ol menettänyt presdenttehdokkaansa ja muutenkn - porvaren jätettyä kansanvaltasten puolueden yhtesen rntaman - kokonaan hajonnut. Nässä olossa puolueneuvosto nmee puoluetomkunnan suostuksesta sosaldemokraatten presdenttehdokkaaks puoluetomkunnan jäsenen, kansanedustaja Rafael Paason. Paason ehdokkuus hyväksyttn yksmelsest sekä puolueen että myöhemmn p- r'h l! ' < ";. ; 1 tj.3 j-:! H U % t f-. r ) '. \ 1 5 f M

20 e ^ -K - rjärjestöjen päättävssä elmssä.. Julklausumassa korostettn ssäpolttsten kysymysten ohella puolueen ulkopoltkan pääperaatteta ja pernteellstä puolueettomuuslnjaa: "Suomen ulkopoltkan peruslnjana on täydellseen luottamukseen perustuvat kansanvälset suhteet ja uskollsuus tehtyjä sopmuksa kohtaan. Tälle rauhan ja ulkopoltkan lnjalle Sosaldemokraattnen Puolue antaa täyden kannatuksensa. Menestyäkseen tarvtsee ulkopoltkka ssäsest ehet än kansan tuen. Sosaldemokraattnen Puolue työskentelee kakssa olosuhtessa näden päämäären hyväks." Puolueneuvosto valts varapuheenjohtajakseen kertomusvuoden sääntömääräsessä kokouksessa puolueneuvoston jäsenen Johannes Kokkalasenj joka tom puheenjohtajana tässä ja seuraavassa, pdetyssä kokouksessa. Nätten kokousten akana estyneenä ollut puolue^ neuvoston puheenjohtaja joht puhetta kertomusvuoden kolmannessa, pdetyssä kokouksessa. u T t.j 2. Puoluetomkunta Puoluetomkunnan kokoonpano on kertomusvuoden akana pysynyt samana, jonka se sa vuoden 960 puoluekokouksessa: puheenjohtajstoon ovat kuuluneet puheenjohtaja Vänö Tanner, varapuheenjohtaja Olav Lndblom ja puolueshteer Kaarlo Ptsnk ja puoluetomkunnan muna jäsennä edelleen olleet Vänö Lesknen, Sylv Sltanen, Rafael Paaso, Martt Vtanen, Ova Kavola, Vekko Helle, Onn Oksanen, Vljo Vrtanen ja Lars Lndeman. Puoluetomkunnan talousvalokuntaan ovat edelleen kuuluneet Tanner, Lndblom ja Ptsnk sekä valokunnan shteernä tomnut taloudenhotaja Aarne Paananen. Puoluetomkunta pt kertomusvuoden akana kuustosta kokousta Pöytäkrjat ssältävät yhteensä 52 pykälää. Kokoukssta possaollel^ la on ollut possaoloonsa hyväksyttävä syy. Yhtesä kokouksa eduskuntaryhmän kanssa e puoluetomkunnalla ole kertomusvuoden akana ollut.» A K! h. Puoluetomkunnan apuelmet -^ftk 2' m r Kertomusvuoden akana tomneden puoluetomkunnan apuelnten tomnnasta on puoluetomkunnalle jätetty seuraavat selostukset: Kunnall.sasanjaostoon ovat kuuluneet puheenjohtajana Martt Vtanen sekä muna jäsennä Ova Kavola, Vekko Helle, Sulo A. Typpö, Eno Sren, Tovo Mansner, Juho A. Kvstö ja Aatto Väyrynen, josta vmeks manttu on tomnut jaos- f

21 - 16. ton shteernä. Jaoston työ on suortettu pääasassa puoluetomstosta käsn ja keskttynyt kertomusvuoden alusta tomeensa ryhtyneden uusen valtuustoryhmen ohjaukseen sekä entseen tapaan lähnnä kunnalls- ja prjärjestöjen alotteesta tomeenpantujen kunnallspolttsten neuvottelukokousten saamseen puolueen ajankohtasa tavotteta ja kunnallspolttsa pyrkmyksä palvelevks evästystlasuuksks. Puoluejärjestöjen ohjauksessa on olosuhteden pakosta jouduttu uhraamaan anakn puolet ajasta valtollsten vaalen valmsteluun, kuten soten jälkesnä vaalvalmsteluvuosna akasemmnkn. Kunnallspoltkan ylesten peraatekysymysten ohella on päähuomo jaoston valvomassa ohjaus- ja neuvontatyössä keskttynyt asunto-, sosaalja veropoltkan uudstuspyrkmyksn. Usemmat kunnallsasanjaoston jäsenet osallstuvat puolueen eduskuntaryhmää varten laadtun verolakehdotuksen valmsteluun. Kunnallsasanjaoston shteer varatuomar Aatto Väyrynen, joka on edelleen tomnut shteernä puoluetomkunnan ja puolueneuvoston kokouksssa, jatko opetustomntaansa Työväen Akatemassa vuoden 96 kevätlukukauden loppuun. K a s v a t u s t o m k u n t a a n kuuluvat kertomusvuonna puheenjohtajana Reno H. Ottnen, varapuheenjohtajana Mauno Kovsto, shteernä Anss Kärknen ja jäsennä Arv Hautamäk, Vänö Lukkonen, Paavo Kuosmanen, Sakar Kuru, Olav Hurr, Vänö Ruusala, Auls Leppänen, Martt Pöysälä, Tam Rnne-Vrolanen, Vekko 0. Velaht, Antt-Vekko Perheentupa, Tyyne Paasvuor, nker Arola, Arvo Salo, Vljo Vrtanen ja Pentt Anttla. Tomkunnan prssä on edelleen kästelty XXV puoluekokouksen slle antamaa tehtävää työväenlkkeen opplatosten ja työväenlkkeen kasvatustyön uudelleen organsonta koskevan ohjelman laatmseks. Sos. -dem. O s u u s k a u p p a v ä e n Keskust o m k u n t a a n ovat kuuluneet puolueen edustajna Vekko Helle, Vljo Vrtanen, Valde Nevalanen ja Aatto Väyrynen. Tomkunnan työstä on erkosest manttava, ette osuuskauppavaalehn koskaan akasemmn ole valmstauduttu nn ptkäjännttesest kun nyt on tapahtunut. S r t o v ä e n a s a n jaostoon ovat kuuluneet srtoväen edustajna Johannes Kokkalanen Turusta, Julus Klam Lahdesta ja Laur Tasknen Helsngstä sekä puoluetomkunnan edus- ) : t ' ' l

22 tajna Kaarlo Ptsnk, Valde Nevalanen ja Aarne Paananen. Jaoston puheenjohtajana on tomnut Kaarlo Ptsnk ja shteernä Laur Tasknen. Jaosto järjest Veslahden Kaaklassa 5. ja 16. pävnä henäkuuta koko maata kästtävät retkely- ja neuvottelupävät. U r h e l u j a o s t o o n ovat kuuluneet puheenjohtajana Arv Heskanen ja muna jäsennä Olav Suvanto, Eno Wuokko, Vänö Sonnen, Eno Haapanen, Ann Flnck, Ova Kavola, Aarne Lesknen ja Sulo Lahtnen. Sos. -dem. M a a s e u t u t o m kunnan kertomus on erllsenä ltteenä. (Lte n:o 1.) Sos. -dem. N a s t e n K e s k u s l t o n kertomus on erllsenä ltteenä. (Lte nso 2.) j 4. Puoluetomsto Puolueshteernä on tomnut Kaarlo Ptsnk, järjestöshteernä Valde Nevalanen, taloudenhotajana Aarne Paananen, kunnallsasanshteernä Aatto Väyrynen, tedotusshteernä Paul Burman, joka on hotanut myös kansanvälsen shteern tehtävät, opntoshteernä AnS' s Kärknen ja tomstoshteernä Helnä Halava. Pääkrjanptäjänä tom Ol Paananen huhtkuun loppupuolelle, jollon hän sarauden vuoks luopu" tojmestaan; kesäkuussa knntettn puolueen pääkrjanptäjäks Mare Tommola. Kassanhotajana on tomnut Prjo Elo. Puolueen palveluksessa olleden järjestäjen tehtävät selvävät tomntakertomuksen järjestötomntaa koskevasta osasta. Puoluetoms tcstx lähetettn kertomusvuoden akana posta seuraavast: P u o l u e t o m s t o n k r j e e n v a h t o Sekalaset Kustannustomnta Järjestötomnta Valstustomnta Sos.-dem. Nasten Keskusltto Tedotustomnta Kunnallstomnta TST:n tomnta O-ja^^ston tomnta kpl " t t tl t K t J: m. l -u 3 V ) m läää- -n -l-t

23 .A Kansanvälnen tomnta 720 kpl Luovutetun alueen yhdstyksä koskevat asat Maaseutuvaltuuskunta Reksterasat Työväentaoasat T-lehdstön tomnta hl t tl tl M Lana-vasat Vaaltomnta 39>982 >J cl Yht kpl 1» ^V. l' - ' ^r M j'. f,' l»l.n f\ f 1»'

24 . JÄRJESTÖTOMNTA 1. Ylestä H Valmstautumnen vuoden 962 alussa suortettavn kaksn vaalehn, presdentn valtsjames- ja eduskuntavaalehn, lö lemansa kuluneen vuoden puoluetyölle. Ehdokasasettelun vuoks jouduttn suorttamaan kaks puolueäänestystä sekä ptämään kahdet ylmääräset prkokoukset. Nnkään puolueneuvostolla ol kaks ylmäärästä kokousta. Kun edellä manttujen suurten tastelutehtäven ja nden johdosta kertyneden tomenpteden lsäks kurss- ja koulutustyö on yltänyt ennätyslukuhn, vodaan puolueemme prssä sanoa eletyn täystyöllsyyden merkessä. 2. Valstus- Ja opntotomnta Sosj. a l d e m o k r a a t t s e n k a s v a t u k s e n semna'ar Kasvatustomkunta järjest 11.-l Työväen Akatemassa Sosaldemokraattsen kasvatuksen semnaarn. Shen ott osaa n. 5O-6O henklöä, jotka edustvat sosaldemokraattsen työväenlkkeen er järjestöjä ja opplatoksa. Semnaarn osallstu kutsuveraana ja luennotsjana mm. opntorehtor Sven-Arne Stahre Ruotssta. Semnaarssa kästeltn kasvatustyön merktystä, problematkkaa ja tulevan keh-». tyksen suuntavvoja sosaldemokraattsessa lkkeessä. Työskentely semnaarssa tapahtu sekä yleskeskustelussa alustusten pohjalta että työryhmssä. Semnaarn alustukssta, keskustelusta, ryhmätyöraportesta ja julklausumsta laadttn ertynen yhteenveto. K u r s s t o m n t a Vuoden 96 akana osallstu kakkaan non 1 3OO puolueen jäsentä kenttäverkoston yhdysmes- ym. kursselle. Kursst olvat etupäässä vkon kestävä puoluekursseja, jota kertomusvuonna järjestettn 9. Lsäks ol lta- ja vkonloppukursseja. Pr- ja kunnallsjärjestöjen tomesta järjestettn runsaast ltakursseja, joden ohjelma laadttn yhtestomnnassa puoluetomston kanssa. Kun puolueen jäsenä on lsäks osallstunut Työväen Svstyslton järjestämlle erlaslle kursselle v. 96, vodaan sanoa n sosaldemokraatn olleen kertomusvuonna mukana kursstyön {rssä. O p n t o k e r h o t Opntokerhotomnta vlkastu jonkn verran edellseen vuoteen verrattuna. Puolueosastojen yhteydessä tom 142 opntokerhoa, jossa t ' ^ 4 1 V! ( h! d ^!y ).' 1 fm

25 ol n jäsentä. Nästä ol nasa Opntokerhotomnnassa on kehtys kulkenut shen suuntaan, että opntokerhojen lukumäärä on lsääntynyt, mutta kerhojen keskmääränen jäsenmäärä on penentynyt. O p n t o a s a m e s v e r k o s t o Puolueosastot nmesvät kertomusvuonna n. JOO opntoasamestä, josta entstä suuremp määrä el tom Työväen Svstyslton opntoasamehnä. 3. Julkasujen levkk Sosalstsen Akakauslehden levkktyötä on hotanut svutomsena järjestötarkastaja Vhtor Laht * Vuoden 96 lopulla järjestetyssä levkkklpalussa on palkntona markan rahapalknnot. Kalenterjulkasujen levkkklpalussa jaetaan palknnot myös rahapalkntona. Julkasujen levkk on pysynyt akasempn vuosn verrattuna samana Tedotustomnta Kertomusvuoden akana lähetettn tedotusosaston tomesta kentälle non tedotuskrjettä. Presdentn valtsjames- ja eduskuntavaalkampanjojen yhteydessä lähetettn kakkaan kpl. panotuotteta, josta ertyyppsä lentolehtsä kpl. Järjestöleht ''Sosaldemokratan Te" lmesty kuus kertaa panoksen ollessa kah'dest 3O.OOO kpl. ja kolmast kpl. sekä kerran (vaalkampanjan loppuvaheessa).250.ooo kpl. suurusena, jokaseen kotn osotettuna lähetyksenä. Puoluetomsto lähett kentälle levtettäväks kakkaan kpl. erlasa vaalmanoksa. fr' t X 5. Tomtsjapävät Vuoden kuluessa pdettn kahdet, koko tomtsjakuntaa koskevat neuvottelupävät. Kevään neuvottelupävät pdettn Lepolammn lomakodssa ja syksyllä kokoonnuttn Helsngssä. Prshteert joutuvat ptämään usetakn yhtesä kokouksa kuluneen tomkauden akana. l- 6. Matka-asamehet Puolueen palveluksessa ovat kertomusvuoden akana olleet seuraavat matka-asamehet: järjestötarkastajana Vhtor Laht, maaseutujärjestäjänä Arvc Nuoljärv ja tomtsjona Yrjö Vrtanen, Reno Kanerva, Vekko Nssnen, Paavo Sahlström, Matt Rekknen, Onn Hyvönen ja [k

26 /10 lähten Eno Ahokas. Ruotsnkelsllä aluella on tomtsjana ollut Jarl Nordman. Kursstomntaa on hotanut Unto Nem. Pääasassa työpakka- ja kenttäverkoston prssä ovat tomneet seuraavat tomtsjat: Nestor Paasmaa, Vlho Seppälä, Aarre Kar, Kalev Kettunen, Sakar Tahvananen, Yrjö Jokp ja Jukka Tuom 16/1 lähten, Hannu Lammnmäk ja Aarne Rkonen 1/2 lähten. Vekko Ulmanen 16/2 ja Martt Kljunen 20/11 lähten. Seuraavan vuoden alussa suortettavat kahdet vaalt aheuttvat sen, että jouduttn palkkaamaan tlapästä työvomaa, joka ol sjotettuna er prehn. 7. Prjärjestöt Prjärjestöjä ol Suomen Ruotsalanen Työväenltto mukaanluettuna 17. Prshteerenä ovat tomneet seuraavat henklöt: Ragnar Lönnqvst (Helsngn Sosaldemokraattnen Pr), Kauko Tapannen (Uudenmaan Sosaldemokraattnen Pr), Vekko Hellgren (Turun 1. et. Sosaldemokraattnen Pr), Vänö Vlponem (Satakunnan.Sosaldemokraattnen Pr), Vljo Salomaa (Hämeen et. Sosaldemokraattnen Prjärjestö), Antt Halme (Hämeen pohj. Sosaldemokraattnen Pr), Erkk Kuoppala (Kymn 1. Sosaldemokraattnen Pr), Aaro Aras 5/7 saakka ja sen jälkeen Martt Äberg (Mkkeln 1. Sosaldemokraattnen Prjärjestö), Kejo Suks (Kuopon Sosaldemokraattnen Pr), Kalervo Neglck (Joensuun Sosaldemokraattnen Pr), Tauno Kähkönen (Vaasan 1. t. vp. Sosaldemokraattnen Pr), Eel Lepstö (Vaasan 1. et. Sosaldemokraattnen Pr), Tom Metsäranta (Kokkolan Sosaldemokraattnen Pr), Erkk Koponen (Oulun Sosaldemokraattnen Pr), Leev Kovalanen (Kajaann Sosaldemokraattnen Pr), Heno Uksla (Lapn Sosaldemokraattnen Pr) ja Lars Lndeman (Suomen Ruotsalanen Työväenltto). 8. Puolueen järjestöt Kertomusvuoden päättyessä ol puolueessa 13^2 yhdstystä ja 8 kunnallsjärjestöä. Nästä ol ruotsnkelsä 50 yhdstystä ja 7 kun. nallsjärjestöä. Seuraavat Jl yhdstystä ja yks kunnallsjärjestö w on perustettu: r

27 Perustettu Nm Pr 24/1 t Vhannn Sosald. Ty. Kuluntalahden Sd. Yld. Oulun 1. t 30/1 2/2 Turun Sos.-dem. Klta Ylveskan Rautatel. Sos.-dem. Yhd. Turun 1. etel. Oulun 1. 4/2 Matlcun Ty. Hämeen 1. etel. 22/2 Sorsakosken Gos.-dern. Nasyhd. Kuopon 1. 25/2 Vherlaakson Sosaldemokraatt Uudenmaan 1. lv 15/5 1 Smojokvarren Sos.-dem. Yhd. Yltornon Sosaldemokraatt Lapn 1. n 25/3 tl l Maanngan Sos.-dem. Nasyhd. Sukevan Sos.-dem. Nasyhd. Sos.-dem. Puolueen Juankosken Ty. Kuopon 1. t) 1 29/3 22/4!T Perhon Sos.-dem. Ty. Turun Kultaseppäalan Sos.-dem. Yhd. Turun Tekn.lat.työntek.Sos.-dem.Yhd. Vaasan 1. pohj. Turun 1. etel. K tl Tyrvännön Ty. Hämeen 1. etel. tl t Kempeleen Sosaldemokraatt Laanlan Sos.-dem. Ty. Oulun 1. tl»1 tl Kovun Sosaldemokraatt Lapn 1. H Vuottolahden Sos.-dem. Yhd. Kajaann pr 16/5 Harmaasalon-Sätöksen Sos.-dem. Yhd. Joensuun " 19/7 l Turun Lkelan Sos.-dem. Yhd. Säynesen Sos.-dem. Yhd, Turun 1. etel. Kuopon 1. 1 L 27/7 4/9 t 16/10 l Mataran ja Vakon Sos.-dem. Yhd. Lahden Kntestöalan Työntek.Sd.Yhd. Raunstulan Sd. Toverseura Pernön Sosald. Kunnallsj. Yl-n Sos.-dem. Ty. Joensuun pr Hämeen 1. etel. Turun 1. etel. tl Oulun 1. \\ Schaumann Sosaldemokraatt Vaasan 1. pohj. 30/10 Turun Satama-alan Sos.-dem. Yhd. Turun 1. etel.? Kvvaaran Sos.-dem. Ty. Oulun 1. 21/11 Kemn Rautatel. Sd. Yhd. Lapn 1.»-'j-.fl

28 m V. PUOLUEEN LEHDSTÖ JA JULKASUTOMNTA 1. Sosaldemokraattset sanomalehdet Kertomusvuoden akana lmesty edelleen 12 sosaldemokraattsta sanomalehteä. Setsemän kertaa vkossa lmestyvät puolueen pää-äänenkannattaja Suomen Sosaldemr^kraatt ja Kansan Leht, johon Työn Voma on yhdstetty, kuuspäväsnä Eteenpän, Hämeen Kansa, Kansan Työ, Turun Päväleht, Uus Aka ja Vapaus, kolmpäväsnä Kansan Voma, Pohjanmaan Kansa ja Pohjolan Työ sekä kakspäväsenä Svenska Demokraten. Puoluelehtcn päätomttajna ovat kertomusvuoden akana tomneet: Atte Pohjanmaa (Suomen Sosaldemokraatt), H.A, Salokangas (Eteenpän), Mauno Pelkonen (Hämeen Kansa), Arvo Tuomnen (Kansan Leht), Reno Kaatonen (Kansan Työ),,T. Molanen (Kansan Voma), Pf.nttj. Ketola (Pohjanmaan Kansa), Tovo Nykänen (Pohjolan Työ), Rafael Paaso (Turun Päväleht), Vlho Rantanen (Uus Aka), Alpo Ttnen (Vapaus) sekä Gunnar Henrksson (Svenska Demokraten), Tomtusten henklökunnassa e ole tapahtunut sanottava muutoksa. m Ä m 2. Tyoväenlehdstö ry ja Työväen Sanomalehten Tetotomsto (TST) Lehtlkkettemme taloudellsesta kehtyksestä vodaan ylesest todeta, että edellsenä vuonna alkanut myöntenen suunta jatku kertomusvuoden akana. Mtään suurempa uudstuksa, lukuunottamatta Kansan Lehden varsn laajaa k-menvestonta, e kertomusvuoden akana tapahtunut. Myöntesenä pjrtecnä todettakoon, että yleensä lehtlkkeet saattovat tehdä votollsa tlnpäätöksä. Kehtyksen suunta on sten ollut lohdullsemp kun vuoskausn, joskn jatkuva pääomanpuute on estänyt välttämättömen uudstusten tomeenpanon krjapanossa. Pävälehten lukumäärä pysy entsellään. Lehten yhdstämsajatus on ollut esllä Työväenlehdstö r.y:n järjestämssä yhtesssä neuvottelutlasuuksssa^ mutta mtään käyttökelposta ratkasua e nässä neuvottelussa ole tullut eslle. Levkn lasku, jota olosuhtesta johtuen on vme vuosna jatkuvast tapahtunut, ylesest katsoen pysähty ja osott jossakn tapauksssa jo levää nousuakn. Levtystyön pohjaa laajennettn lsäks vaaleja edeltäneellä vapaakappaleden levttämsellä, jota tapahtu jo osttan kertomusvuoden akana ja jonka kustannuksn Työväenlehdstön Kannatusyhdstys r.y. osallstu. 4

29 - 24. Kannatusyhdstyksen johtokuntaan ovat kuuluneet puolueshteer Kaarlo Ptsnk puheenjohtajana sekä jäsennä taloudenhotaja Aarne s Paananen, tomtusjohtaja Vsa Kv, kansanedustaja Vänö Lesknen^ tomtusjohtaja Tovo Nurm, johtaja Onn Hltunen ja varatuomar Aatto Väyrynen. Yhdstyksen shteernä on tomnut o.t.o. E.A. Wuokko, Työväenlehdstö r,y:n johtokuntaan ovat kuuluneet tomtusjohtaja Vsa Kv puheenjohtajana, tomtusjohtajat Tovo Nurm (Por), Vänö Hurnonen (Tampere), Valentn Talpo (Hämeenlnna), Ölav Närh (Kotka) sekä varajäsennä tomtusjohtajat Olav Sarmo (Turku) ja Olav Vella (Vaasa). Yhdstyksen shteernä o.t.^. E.A. Wuokko. Työväenlehdstö Osakeyhta.ön tomnta päätettn kertomusvuoden akana lakkauttaa. Työväen Sanomalehten Tetotomsto (TST) tom edolloon Työväenlehdstö ryhyn yhdstettynä tomttaen jäsenlehdlleen uutsanestoa, artkkeleta, lukemstoa ja matrseja. TST:n päätomttajana on ollut Eno Kalkknen sekä muna varsnasna tomttajna Tovo Kvnen ja Mrjam Valkama. Sos.1 aldemokraattsen eduskuntaryhmän shteer Aaro Kärkkänen on edelleen tomnut TST:n eduskuntaselostajana ja polttsena avustajana. Puoluetomston kanssa TST on ollut knteässä yhtestyössä. Kodn prn anestoa on hotanut Ela Vuokko ja ajanveteanestoa Hertta Myllymäk. 3. Sosalstnen Akakausleht Uutena päätomttajana on vuoden 96 alusta tomnut Kaarlo Ptsnk. Tomtusshteern tehtävä on hotanut Oll Latnen. Tomtusneuvostoon ovat kuuluneet Sakar Kuru, Vänö Lukkonen, Teppo Merluoto, Tyyne Paasvuor ja Jaakko Rantanen. Sosalstsesta Akakauslehdestä julkastn kaks syväpanossa panettua nasten erkosnumeroa, joden yhtespanosmäärä ol yl kpl. Erkosnumeroden julkasemsta on tarkotus jatkaa myös vuoden 962 akana. 1!. fl 4. Muu julkasutomnta Työväen Kalentera, Työväen Taskukrjaa ja Folkets Fckkalendera on julkastu entseen tapaan. M ' >

30 V. TALOUDELLSET ASAT 1. Työväentalot Useden yhdstysten tomtalot alkavat rappeutua, sllä varojen puutteessa e ole votu suorttaa tarpeellsa korjauksa, velä vähemmän talojen muuttamsta ajan vaatmusten mukasks. Olosuhteet ovat akasempn vuosn verrattuna muuttuneet nn paljon, ettevät yhdstysten entset rahanhankntakenot enää tuota taloudellsta tulosta, joten se kohdstuu välttömäst tomtalon hotomahdollsuuteen. Jottenkn pren alueella on muutamsta huonokuntossta talosta ollut pakko luopua, kun korjauskustannukset olsvat nousseet yl kannattavasuusrajan. Tomtalonsa korjauksen ta rakentamsen vuoks ovat monet yhdstykset velkaantuneet ja joutuneet vakeuksn, kun arvodut tuotot ovat supstuneet. Puolue e ole vonut paljonkaan auttaa nätä järjestöjä taloudellsest. Nlle yhdstykslle, joden on katsottu pystyvän hotamaan taloutensa, on puoluetomkunta myöntänyt rakennusluvan, ja puoluetomsto on avustanut yhdstyksä luottojen järjestämsessä. Kun useat TYK:hon kuuluvat yrtykset ovat tehneet konkurssn, nn ne yhdstykset, jolla on ollut velkavekselessään nätten yrtysten takaus, joutunevat suurn vakeuksn. Lsää huolestunesuutta aheuttaa ylenenctaksuma, että myös Työväentalojen Takaus Oy vo joutua konkursstlaan, jollon takuussa olevat yhdstykset vovat joutua vaaranalaseen asemaan. Elokuvapalvelu Oy on menestyksellsest hotanut elokuvateattereta omstaven yhdstysten flmvuokrauspalvelua. Samon arpajastomsto Kultareuna r.y. on järjestänyt keskusjärjestöjen ja mujtten yhtesöjen arpajasa olosuhtesn katsoen menestyksellsest. 2. Pr- yrn. järjestöjen avustamnen ja eläkkeet 1 Kertomusvuoden akana puoluetomsto suortt seuraavat avustukset ja eläkkeet: Uudenmaan pr Mkkeln " Hämeen et. pr Kajaann pr Kemn pr : : : : :- H m

31 Oulun pr Kokkolan pr Senäjoen pr fts* Joensuun pr Kuopon pr Sos.-dem. Nasten Keskusltto Sos.-dem. Nuorson Keskusltto Otto Tovonen, Hämeenlnna (eläke) Palosaaren Sd. Työväenyhdstys M Lapuan Työväenyhdstys Akateemnen Sos.-dem. yhdstys Mk ym Vuoden 96 akana annettuja lanoja: Haapajärven Työväenyhdstys Leppävrran Työväenyhdstys Nhattulan Työväenyhdstys Mk Suortettu järjestöjen lanojen lyhennyksä, korkojen mal k^aluja: Kntestö Oy Karhaara, vak.maksu Könönpellon Ty Lapuan Ty. m» Nhattulan Ty M 1 n t } t Nujamaan Ty Panson Ty. 2'; Mk ^ - Luovutetun alueen yhdstykset Kertomusvuoden akana on luovutetun alueen yhdstykslle palau tettu nden omasuutta seuraavast: Metsäprtn Ty:lle :- nklän Ty:lle :- Terjoen Ty:lle :- Mk :- H H ) t tu 1 s J r 'f t ) > H

32 Rahankeräy: Vuoden vmesellä neljänneksellä tomeenpantn rahankeräys vaalrahotuksen merkessä. Keräyksen tuotto jä tällä kertaa vaatmattomaks ^ mutta ol lotenkn hyvänä apuna vaaltastelun rahotuksessa, Tulos jaettn tasan prjärjestöjen ja puoluetomston kesken. 1' h ' 1 ^ f - - S'!. 1 - r a L_ Vfe -.1 ^ w - o '11

33 ~ 28 > V. KANSANVALSET SUHTEET Sosalstsen nternatonaaln kongress kokoontu lokakuussa Rnomassa^.1ossa Suomea edustvat Kaarlo Ptsnk, Sylv Sltanen ja Paul Burman. K^^ngress kästtel pääasassa kansanvälstä taloudellsta yhtestyötä, kehtysmaden ongelma, nuorsopolttsa kysymyksä.1a sosaldemokraattsten puolueden peraatteellsta kannanottoa maalman nykyseen tlanteeseen. Kertomusvuoden kuluessa Paul Burman osallstu kolmeen nternatonaaln tomstovalokunnan kokoukseen. Euroopan yhteskomtea kästtel taloudellsa ntegraatokysymyksä kahdessa kokouksessa,,-josta toseen, henäkuussa Parsssa.1är.estettyyn, osallstu Suomen edustajana Pau- 31 Burman. Sosalstsen nternatonaaln tomesta järjestettn Tanskassa kesällä puolueden puheenjohtajen kokous, jossa Suomea edust varapuheenjohtaja Olav Lndblom. Kokouksen keskesenä tehtävänä ol kästellä Sosalstsen nternatonaaln uuden ohjelman luonnosta estettäväks edelleen Roomassa lokakuussa pdettävälle kongresslle. Pohjosmaden yhtestyökomtean kokous pdettn Oslossa Suomen S^s.-dem. Puoluetta edustvat Vänö Tanner, Olav Lndblom, Kaarlo Ptsnk ja Sylv Sltanen sekä Vekko Oksanen, ODav Aarno ja Jaakko Rantanen puolueen valtuuttamna ammattyhdstyslkkeen edustajna. Puolueshteer Ptsnk osallstu Suomen Sosaldemokraattsen Puolueen edustajana seuraavn veljespuolueden kokouksn: Norjan- Työväenpuolue , tävallan Sosalstnen Puolue ja Tanskan Sosaldemokraattnen Puolue Ruotsn Sosaldemokraattsen Työväenpuolueen puheenjohtajan, päämnster Tage Erlandern 60-vuotspävänä 5.6. kävvät esttämässä Suomen Sos.-dem. Puolueen onnttelut K.-A. Fagerholm ja Sylv Sltanen.! y' 11

34 sm mtm / f \» ; MAASEUTUVALTUUSKUNNAN TOMNTA 96 l', Sos,»dem, Maaseutuvaltuuskunta Sos.-dem. Maaseutuvaltuuskunta kokoontu kertomusvuoden akana yhden kerran. Kokous pdettn Helsngssä Puoluetomston neuvotterohuoneessa huhtkuun 23 pävänä. Kokouksessa olvat saapuvlla kakken muden pren pats Pohjos-Hämeen prn valtsemat maaseutuvaltuuskunnan jäsenet. Kulutusosuuskunten Keskuslttoa edust ko- couksessa agronom Olav Louhenranta ja Sos.-dem. Nasten Kesl<u5lttoa shteer Tam Rnne-Vrolanen. Pakalla ol myös pren ja puolueen tomtsjota. Ohjesäännön määräämen asoden ohella kuultn kansanedustaja Edv. Pesosen selostus eduskunnassa esllä olevasta maatalouden perusluottokysymyksestä ja tohtor Pentt Vdan estelmä maatalouden hntajärjestelmästä. Kokous päätt asettaa vshenksen maatalouden selvttelytomkunnan, johon valttn Walter Kuusela, Olav Louhenranta, Hekk Smonen, Lars Lndeman ja Pentt Vta, ja hedän varamehkseen Paavo Vhavanen, Erkk Pernu, Tam Rnne-Vrolanen, Edv. Pesonen ja Aht M. Salonen. Tomkunta on ptänyt vuoden akana useta kolouksa, jossa se on mm. kästellyt vuoden akana eduskunnassa esllä olleta maatalouskysymyksä ja saattanut kästyksensä nstä eduskuntaryhmän tetoon. Lsäks.se on seurannut valton komteoden maataloutta koskeven tutkmusten edstymstä. Perusteellsen selvtyksen tekemnen jä tomkunnalta kutenkn kesken, sllä valton asettaman maatalouden tukkomtean metntö e ollut velä valmstunut. Kun kaksnkertasen työn tekemstä katsottn tarpeellseks välttää, ol jäätävä odottamaan p.o. metnnön valmstumsta ennen kun tomkunnan työtä jatketaan. Kokouksen hyväksymässä julklausumassa knntettn huomota maatalouden perusluottokysymyksen hotoon, metsätyöntekjän vähmmäspalkkalan akaansaamseen, srtotyömaden lopettamsen välttämättömyyteen ja työllsyystössä maksettaven palkkojen parantamseen.. Sos.-dem. Maaseututomkunta Edellä manttuun Maaseututomkuntaan valttn p.o. kokouksessa seuraavat henklöt: Puheenjohtajaks hedelmänvljeljä lmar Lnna, jäsenks maanvlj. Jalmar Väsänen Lperstä, maanvlj. Onn Oksanen Lopelta, sh- : t (y l { j :' f. 1, ^ m n 1 f 1 h'' n; V

35 - 2 - teer Tam Rnne-Vrolanen Helsngstä, agr. Erkk Pernu Helsngstä, penvljeljä Hekk Smonen Ylveskasta, kansanedustaja Edv. Pesonen Sysmästä, tarkastaja Arttur Kosknen Karstulasta sekä lsäjäsenks maatalousteknkko Paavo Vhavanen Helsngstä, prshteer Vljo Salomaa Hämeenlnnasta, sähköteknkko Paavo Sahlström Turusta ja kansanedustaja Vänö Tkkaoja Senäjoelta, Maaseututomkunta kokoontu kertomusvuoden akana yhden kerran. Kokouksessa, joka pdettn syyskuun pävänä Helsngssä Puoluetomston kokoushuoneessa, päätettn ptää Pajulahdessa syksyn akana vkon kestävät maaseutukursst, jolle tovottn saatavan keskmäärn kaks kursslasta kustakn maaseutuprstä. Kokouksessa kuultn selostus eduskuntatyön näkymstä ja evästettn työvalokuntaa maaseutua koskeven alotteden saamsessa ryhmän alotteden joukkoon. Puolueen järjestöshteer selost kokoukselle presdentnvaalvalmsteluja.. Maaseututomkunnan työvalokunta Maaseututomkunnan työvalokunta kokoontu vuoden akana neljä kertaa. Nässä kokouksssa kästeltn eduskunnalle tehtävä alotteta ja määrteltn kanta kullonkn eduskunnassa esllä olevn tärkempn maataloudellsn kysymyksn. Nämä kannanotot vältettn shteern vältyksellä eduskuntaryhmän tetoon. Edelleen nässä kokouksssa päätettn suunnteltujen maaseutukurssen ohjelma. Valtettavast maaseutuvaltuuskunnan päättämät maaseutukursst jouduttn peruuttamaan vähää ennen nden tomeenpanoa sen vuoks, että eduskuntavaalt ol määrätty pdettäväks ennenakasest ja puolueen koko aktvnen jäsenanes tarvttn vaaltyöhön. Maaseututomkunnan ja työvalokunnan shteernä on kertomusvuoden akana tomnut Sos.-dem. eduskuntaryhmän shteer Aaro Kärkkänen. Maaseututomtsjana on kertomusvuoden ajan ollut maatalousteknkko A. Nuoljärv. Helsngssä huhtkuun 25 pävänä 1962 ; \ ^ f"' t : 1 4 f Sos.-dem. Maaseututomkunta ' t» f

36 L j. t e KERTOMUS SOS.-DEM. NASTEN KESKUSLTON TOMNNASTA vuodelta 96 r!.'.n m Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnta on mennyt vuoden 961 akana rpeästj eteenpän. Huomattavmmsta tomntatapahtumsta manttakoon Tampereella pdetyt kunnallspävät helmkuussa, koko maan kästtävä tomntaklpalu, vaaltasteluun sekä muhn puolueen kehottamjjn tehtävn osallstumnen. Keskuslttoon lttyneden perus.1är,1estö.-)en lukumäärä ol vuoden lopulla 551 perus.1är.1estöä. Lsäystä edellseen vuoteen verrattuna on 24.1är.1estöä. Klr.leenvahto lton tomstosta on edelleen osotettu huomattavast suuremmalle.lär.lestömäärälle, sllä kakk nas-.aostot ejvät ole velä tehneet vrallsta lttymspäätöstä keskuslttoon, vakka ovatkn lton kanssa yhtestomnnassa. Ll^t;toneuvos_to 'Vr ll^ 1 t! Lttoneuvosto on kertomusvuoden akana ptänyt kaks kokousta, tosen huhtkuun 25 pnä,.1ossa ol lttoneuvoston.jäsenä 24. Lttotomkunnan.läsenet sekä tomtsjat mukaan luken ol kokoukseen osallstuneden yhtenen lukumäärä 3 henkeä. Ylmääränen lttoneuvoston kokous pdettn vaalvalstustyön suunnttelun merkessä lokakuun 14 pnä. Tähän kokoukseen osallstu lttoneuvoston jäsenä 20. Yhtenen osanottajamäärä ol 31. Kevätkokouksessa selost polttsta tlannetta Ann Flnck, eduskuntaryhmän tomntaa Lemp Lehto ja tomntasuunnte mj a Tam Rnne-Vrolanen. Kokouksesta annettn lehdstölle julklausuma, joka posttettn monsteena myös perusjärjestölle. Syyskokouksessa kuultn järjestöpolttnen katsaus, jonka Yhteydessä esttel Martt Tynkkynen Työväen Urheluseurojen Keskuslton, Orvo Lahtnen ammattyhdstyslkkeen ja Auls Leppänen sos.- ^em. nuorsolkkeen tomntaan lttyvä ajankohtasa näkymä. Polttsen tlanneselostuksen estt kokoukselle Sylv Sltanen, sosaalsten järjestöjen tomntaa selost Tyyne Paasvuor ja tomntasekä vaaljtyösuunntelma Tam Rnne-Vrolanen. Lttoneuvoston kokouksen lsäks pdettn eduskuntavaalehn ^valmstautumsen.lohdosta naspren puheenjohtajen ja shteeren Yhtenen neuvottelukokous Helsngssä joulukuun 11 pävänä. Lukuunottamatta Joensuun ja Lapn prä ol kaksta musta nasprjär- lestöstä edustus kokouksessa. Osanottajen määrä ol 25. Sylv Slta-».11! U. l

37 - 2 - nen selost polttsta tlannetta, lehttomkunnan työsuunntelma Annklcl Saarela-Johansson.1a muuttuneen tlanteen aheuttama tehtävä vaalvalstustyössä Tam Rnne-Vrolanen. f, l ' f L l^t L ttotomkxnta on kertomusvuoden kuluessa kokoontunut 12 kertaa. Föytäkr.lan pykälä on merktty 142. Työvalokunta on kokoontunut 7 kertaa,.losta pöytäkr.lan pykälä 35. L ttotoj mkunnan.läsenet ovat osallstuneet kokouksn seuraavast: Sylv Sltanen 12, Tam Rnne-Vrolanen 12, Meer Kalavanen 10, Helv Saarnen 10, Tyyne Paasvuor Annkk Saarela-Johansson S, Ann Vallant 7, Tellervo Henrksson 6, Lemp Lehto 5.la All Lahtnen 3 kertaa. Lttoneuvoston varapuheen.lohtaja nker Arola on myöskn osallstunut lttotomkunnan kokouksn. m y j^t^o^o^m^kunnan ala e^ Kansanv^ljjenJa^ Jäsenet: Sylv Sltanen, Helv Saarnen, nkerj Ajrola.1a All Lahtnen. Sofaal_jaos_to: Jäsenet: Helv Saarnen, Svea Degerman, All Lahtnen.1a Tam Rnne-Vjrolanen. T^a2ousj^aos;toj_ Jäsenet: Lala Lesknen, Tellervo Henrksson, Ol Paananen kevääseen saakka. Kerttu Hltunen.la lton puheenjohta.la sekä shteer. Jäsenet: Annkk Saarela-Johansson, Tyyne Paas- f f vuor, Ela Vuokko, All Lahtnen,1a lton shteer. 3os.-dem. Nasten Vestn tomtusneuvosto: Jäsenet: Tyyne Paas- * 1 vuor, Ann Vallant.la lton shteer. Opl^n^ojaos;to_L Jäsenet: Annkk Saarela-Johansson, Meer Kalavanen, Prkko Merluoto, Ann Vallant.la lton shteer. LUon_tomj s^t o ja_tomj henklöt Lton tomsto on ollut'edelleenkn puoluetomston yhteydessä Paasvuorenkatu 3, huone n:o 12. T lnpdollset asat.la pääkassa sekä monstus on hodettu puoluetomstossa. Lton tomstosta on nasten.lär.lestökentälle lähetetty kr.jetä la muta lähetyksä kappaletta. Kertokrjetä perus- ja pr- 'är.lestölle 12. Lton palveluksessa ovat olleet seuraavat tomhenklöt.; shteernä Tam Rnne-VroLanen,.1ärjestöshteernä saakka Hlja Thnen ja hänen erottuaan lton palveluksesta srty järjestöshteern tehtävn tomtsja Ulla Suhonen, 1.3. palkattn tomtsjaks!l,

38 v: v Lsa Räsänen,.a tomstonhotajana helmkuun alusta lähten on ollut Helga Nem. Er puollle maata suuntautunella matkolla ovat tomtsjat olleet seuraavast: Ulla Suhonen 135 pävää, Hlja Tanen 31 pävää, Lsa Räsänen 108 pävää ja Tam Rnne-Vrolanen 63 pävää. Ulla Suhonen on suorttanut matkansa Etelän-Hameen Kesk-Suomen, Kokkolan, lapn, Samaan, Satakunnan, Turun, Vaasan ja Uudenmaan pren aluelle, Hlja Tanen Joensuun ja Kymn prssä, Lsa Räsänen Joensuun, Kanuun, Kuopon, Mkkeln ja Oulun pressä tomvssa järjestössä. Tam Rnne-Vrolasen matkat ovat suuntautuneet er puollle maata lähnnä vkonloppuna järjestettyhn juhln ja kokouksn. Puolueen myöntämän taloudellsen tuen turvn palkkasvat eräät puolueprtomkunnat tlapäsks vaaltomtsjoks nasa. Nässä tehtävssä olvat: Rtva Grönlund Turun, Enn Sokka Mkkeln, Kaarna Ktunen Vaasan 1. t., Mrjam Majava Oulun, Ev Lane ja Sam Ryhänen Kymen prssä. Kansanvälset yhteydet MM mmmm mmm» mmm mmm mmm mmm mmm mtm M V mmm Sosaldemokraattsten nasten pohjosmaseen yhtestyötomkuntaan ovat keskuslton edustajna kuuluneet Sylv Sltanen ja Helv Saarnen. Yhtestyötomkunnan kokous pdettn Tukholmassa 5.., 1ossa molemmat Suomen edustajat olvat mukana. Kokouksessa hyväksyttn Ranskassa a Breveressä pdetyn pohjosmasen opntovkon oh-, ;elma ja alustavast keskusteltn pohjosmasen lomavkon järjestä- :nsestä Suomeen kesällä 962. Opntovkon ohjelmaan kuuluvat Unescon tomnta. Ranskan työväenlke ja kehtysmaden kysymykset. Suomen edustajna opntovkolle osallstuvat nker Arola, Helv Saarnen, Helv Lndblom ja Sjnkka Luja. Osanottajat savat Unescolta penen apurahan samon kun myös keskusltolta. Saksassa pakallsen ssarjärjestön verana ajalla olvat keskuslton lähettämnä Thelma Ollla Tampereelta,,rja Lönngren Helsngstä ja Hanna Ojala Oulusta. Sosaldemokraattsten Nasten Kansanvälsen Lton kongressssa Roomassa , ol keskuslton edustajana Sylv Sltanen. Hän ^l samalla matkalla puolueen edustajana myös Sosalstsen nternatonaaln kongressssa, joka jatku välttömäst nasten kongressn päätyttyä. Kansanvälsen lton kongressssa kästetn ansoäten ja perheenäten ongelma, kehtysmaden avustustomntaan lttyvä tehtävä ja päätettn lähettää nternatonaaln kongresslle vetoomus. 'f 1 K! ; m \ '

39 fl' että se antas ydnasekoketa '^' astustavan julklausuman. Nän tapahtukn. Ljton säännöt muutettn sten, että esm. kakk pohjosmaat savat edusta.lansa työvalokuntaan. Suomen edusta.jks em. elmeen n- nettn Sylv Sltanen.1a varalle Helv Saarnen. Poh,1osmaat ovat kutenkn korkeden matkakustannusten taka sopneet, että työvalokunnan 'kokouksn osallstutaan vuorottasperaatteen mukasest. N^r.an ssar.1är.")estö pt erttän onnstuneen edusta.jakokouksensa 6.-7.^.,.1ossa keskuslton edustajana veral Sylv Sltanen. Pohjosmasessa yhtestyössä on ollut pyrkmyksenä polttsessa tomnnassa mukana oleven nasten yhteyksen lsäks knteämmän yhtestomnnan akaansaamnen osuustomnta- ja ammattyhdstyslkkeessä tomven nasten kanssa. Monen yhteensattumen taka evät nämä pyrkmykset ole tähän mennessä johtaneet käytännön tuloksn, joten asa on srretty seuraavalle vuodelle. ' t ll [ * ;, 1, Tomntavuoden kuluessa on Sos.-dem. Nasten Keskusltto ollut yhtestomnnassa Työväen Svstyslton, Sos.-dem. Nuorson Keskuslton, Nuoret Kotkat r.y:n, Sos.-dem. Rattuslton, Työväen Urheluseurojen Keskuslton, Suomen Ammattjärjestön Nasjaoston, Lomalton, Kulutusosuuskunten Keskuslton, Nasten Rattuskeskuksen, Koten ja Nuorten Puolesta Adressrahaston ja Kultareuna ry:n kanssa..1 Kr-y maset Sos.-dem. Puoluetomkunnassa Sylv Sltanen, Työväen Svstyslton johtokunnassa Tyyne Paasvuor, KK:n Naset Mukaan tomkunnassa All Lahtnen, Äten Lomahuollon halltuksessa Tyyne Paasvuor, Sos.- lem. Rattuslton lttotomkunnassa Raakel Lehtokosk ja Tyyne Paasvuor, Lasten ja Nuorten Puolesta Adressrahastossa Sylv Sltanen ja vyl Aalto, Nasten Rattuskeskuksessa Tyyne Paasvuor ja Lomalton Nasjaostossa Tam Rnne-Vrolanen. Keskuslton edustajna er tlasuuksssa: Nasten Rattuskeskuksen edustajakokouksessa Turussa Sylv Sltanen, lasten ja Nuorten Puolesta järjestön vuoskokouksessa Sylv Sltanen ja ^yyl Aalto, Sos.-dem. Nuorson Keskuslton-edustajakokouksessa Meer Kalavanen, H:gn Rattusprn vuoskokouksessa Tyyne Paasvuor sekä Työväen Akatemassa puolueen ja svstyslton järjestäjässä kasvatussemnaarssa toukokuussa Tyyne Paasvuor, Annkk Saare.la- Johansson, nker Arola, Ann Vallant, Ulla Suhonen ja Tam Rnne- ' 'rolanen. Lttotomkunnan sekä lttoneuvoston jäsenet ja lton tomtsjat ovat osallstuneet puhujna lukusn perus- ja prjärjestöjen L? u*-, l!

40 - 5 - tlasuuksn. Seuraavassa luetellaan ne tlasuudet,.lehn ovat er henklöt osallstuneet lton tomston kautta pyydettynä: Samaan nasprn henksssä klpalussa 12.5, nker Arola, Tampereella Katen messulla Sylv Sltanen, Padasjoella nastenpävllä nker Ajrola, Valllan Seudun sos.-dem. Nasyhdstyksen lpun vhkässsä Meer Kalavanen, Turengn nasjaoston lpun vhkässsä 1.5. Tamj Rnne-Vrolanen, Lapn p. nasjaoston retkelypävllä 3.-^.6. Ann Vallant, Jokelassa nasten.juhlassa Ann Flnck, Kuusamossa Oulun p. retkelypävllä 2.7. Annkk Saarela- Johansson, Uudenmaan p. maakuntajuhllla 6.8. ja lahden nasyhdstyksen kesäjuhlassa Sylv Sltanen, Satakunnan Sos.-dem. Nasprn vrkstyspävllä lemp Lehto, Joensuun p. nasjaoston retkelypävllä Meer Kalavanen, Kuopon Sos.-dem. Nasprn retkelypävllä Tam Rnne-Vrolanen, Nasten Rattuskeskuksen 40- vuotsjuhlassa ja syyskokouksessa Rakel Lehtokosk, Peksämäen nasjaoston 20-vuotejuhlassa Lemp Lehto, Pyhtään Sos.-dem. Nasyhdstyksen 15-vuntsjuhlassa Tyyne Päasvuor, Popnnemen S^s.-dem. Nasyhdstyksen 50-vuntsjuhlassa Ann Vallant ja Vuoksennskan Sos.-dem. Nasyhdstyksen lpun vhkässsä Sylv Sltanen. Edellä manttujen lsäks on Sos.-dem. Nasten Vestn tomttaa rja Lönngren verallut Koten messulla ja Tam Rnne-Vrolanen on edustanut lttoa puolueneuvoston kokouksssa. Keskuslton puolesta on käyty onnttelemassa seuraava henklötä hedän merkkpävänään: Vänö Tannera 80-vuots-, Olga Tanota 30-vuots- ja Hlja Sjnervoa 70-vuotspävänä. Vunnna_].96]. Pde;tyt jj-_kokoukset Joensuun p. nasjaoston kok lton edust. Helv Saarnen, Kymn Sos.-dem. Nasprn kok A]l Lahtnen,ja Meer Calavanen, Hämeen etel. p. nasjaoston kok Helv Saarnen, Mkkeln p. nas,jaoston kok Ann Vallant, Kanuun p. nasjaoston kok. ^2.3, (.lton edustajaa e nllut), Kuopon Sos.-dem. Nasprn kok Meer Kalavanen, Kesk-Suomen S^s.-dem. Nasprn kok «lam Rnne-Vrolanen, Kokkolan p. nasjaoston kok. 19.3«Ulla Suhonen, Oulun p. nasjaoston kok UJla Suhonen, Uudenmaan ja H:gn S^s.-dem. Naspjrn kok Tyyne Paasvuor, Vaasan p. nasjaoston '«^"ok Ulla Suhonen, Turun Sos.-dem. Nasprn k^k Sylv Sltanen, Lapn p. nasjaoston kok Lyyl Aalto, Satakunnan Sos.- ^^em. Naspjrn kok Helv Saarnen, Samaan Sos.-dem. Nasprn ''^'"k Lemp Lehto ja Hämeen pohj. Sos.-dem. Nasprn kok. 9-^. Hton edustajana Meer Kalavanen. H m

41 «l^pp.ll V l^k cn 1.02P ulcur J^t Vaalvalstustyön suunnttelun taka pdettn nasten järjestökentällä ylmääräsä pr- ta neuvottelukokouksa. Eräät pr,lär-.estöt olvat yhdstäneet nähn kokouksn myös vkonloppukurssnsa. Tätä tlasuuksa pdettn seuraavast: H:gn Nasten Keskuksen neuvottelukokous 29.5., lton edustajna Tam Rnne-Vrolanen Ja Tyyne Paasvuor, Mkkeln prn neuvottelukokous 2,7. All Lahtnen, H:gn S^s.-dem. Nasten neuvottelukokous , ^mp ^hto, Tyyne Paasvuor Ja Tam Rnne-Vrolanen, Turun Sos.-dem. Nasprn ylmääränen kokous 5.9. Sylv Sltanen Ja Tam Rnne-Vrolanen, Ann Flnck, Hämeen etel. neuvottelukok. Ja kursst 2,-5,9. Annkk Saarela- Johansson Ja Svea Degerman, Kesk-Suomen Nasprn ylm, kok Tam Rnne-Vjrolanen, Mkkeln p, nasjaoston ylm, kokous lyyl Aalto, Joensuun p. nasjaoston ylm, kok. 24.9, Lsa Räsänen, Kanuun p, nasjaoston ylm. kok. Edt Terästö, Vaasan p, nasjaoston ylm, kok, 24,9. Helv Saarnen, Samaan prn ylm, kok, 24.9, Meer Kalavanen, Lap.n p. nasjaoston ylm. kok Tellervo Henrksson, Oulun p. Nasjaoston ylm, kok, Tellervo Henrksson, Hämeen pohj, Sos.-dem. Nasprn neuvottelukok. Ja kursst 25,-24,9, Ann Plnck, Annkk Saarela-Johansson, Prkko Merluoto ja Tam Rnne-Vrolanen, Satakunnan Sos.-dem. Nasprn neuvottelukok. 1,10. Ann Plnck, Kuopon Sos.-dem, Nasprn neuvottelukok. Ja kursst 50,9,-1,10, Lemp Lehto Ja Edt Terästö, Uudenmaan Ja H:gn Sos.-dem. Nasprn neuvottelukokous 1.10, lton edustajana Tam Rnne-Vrolanen Ja Helsngn S^s.-dem. Nasten Keskuksen neuvottelukokous lton edustajna lyyne Paasvuor, Lemp Lehto Ja Tam Rnne-Vrolanen, Varsnaset vk^^nloppukursst pdettn Oulun p, nasjaoston järjestämänä Haukputaalla 14,-15,10, Ja Kesk-Suomen Sos.-dem. Nasprn kursst Le- ^'estuoreella Kurssella olvat luennotsjona Ann Vallant, Tam Rjnne-Vrolanen Ja Svea Degerman. Luentojen ahena olvat: Ammattyhdstyslke tänään, sosaldemokraattsten nasten ohjelmallset tavotteet Ja opntotomnta. Valstustyö j 11 h M h ', 1 H5 * A l -h ( 1L>1 T a^suud e t» Valstustyö keskuslton tomnnan prssä alotettn vuoden alussa Ylopplastalolle järjestetyllä tlasuudella. Jossa aheesta 'Nanenko tasa-arvonen" luennovat prof. Ell Sauro Ja sosonom '^"nrne Paasvuor, Tonen huomattavamp valstustlasuus pdettn h

42 jpnj;.^,.-^ > H:gn työväentalolla,.1ossa Suomen Ammatt.lär.lestön puolesta Svea De-.^erman selvttel nasten samapalkkasuuskysymystä. Kumpanenkn tlao suus ol skäl merktyksellnen, että aheden pohjalta syntynetä a.jatuksa on pyrtty vemään eteenpän mm, eduskunta-alottena. Koko maan kästtäväks tlasuudeks muodostu Tampereelle.jär,estetyt kunnallspävät helmkuun pävnä. Päven pääteema ol "hmjnen kuntayhtesössä". Er puollta maata saapuneta osanottaja nällä pävllä ol n. 500 henkeä. Tlasuuden oh.lelma ol seuraava: 4.2.,är.1estöväen tlasuus Tampereen työväentalolla,.1ossa Sylv Sltanen selost kotmaan polttsa tapahtuma.1a sos.-dem. eduskuntaryhmän tomntaa, Kaarlo Ptsnk kansanvälstä poltkkaa,1a Tam Rnne-Vrolanen keskuslton tomntasuunntelma pdettn luentotlasuus Amurn kansakoululla,.lossa kuultn seuraavat luennot: Thelma Ollla "Alakänen yhteskunnan huollon kohteena", Votto Vuornen "Nuorten valmentautumnen työelämään",1a Fana Jyrklä "Vanheneva hmnen yhtesössä". Tlasuuden avauksen suortt Ann Plnck. Luentotlasuudesta annetussa julklausumassa korostettn, että kotkasvatusta tukevaa lastensuojelutyötä ja nuorsohuoltoa on entsestään ;cehtettävä, valton talousarvoon on saatava määräraha kunten ennalta ehkäsevää lastensuojelutyötä varten, lasten pävähuoltoa varten on luotava lansäädäntö ja nykyoloja vastaavat työmuodot, ertyslapslsälan rnnalle on saatava elatusapujen ennakkoperntälak, vajaamelsten hotopakkoja on jsättävä sekä koulutettava rttävä määrä ho' taja ja ammattkasvatuksen kehttämseen sekä vanhusten eläketurvajärjestelmän tehostamseen on knntettävä enemmän huomota. Muta varsnasest keskuslton tomeenpanema valstustlasuuksa e ole pdetty, mutta sen sjaan perus- ja prjärjestöjen valstus- ja luhlatlasuuksn on pyrtty järjestämään ohjelma-apua. Kansanvälsen nastenpävän, äten päven vetto ja naslkkeen tunnettujen veteraanen nmpävät ovat kuuluneet nhn tlasuuksn, jota on organsotu yhtestomnnassa keskuslton ja kentällä tomven järjestöjen kanssa. Kr jalhnen vp-h^tus^y^ Keskuslton tomstosta on posttettu jäsenjärjestölle alustukset seuraavsta ahesta: "Nanenko tasa-arvonen", kakk Tampereella "hmnen kuntayhtesössä" pdetyt luennot, Hlja Lnamaa-Pärsssen, da Aalle-Teljon, Ann Huotarn ja Mna Sllanpään elämäntyötä esttelevät alustukset. Näden lsäks on valmstettu pen krjanen ot-- sakkeella: Sosaldemokraattset naset kansanvaltasen yhteskunnan ^^kentajna, joka lähetettn jäsenstölle. Krjasen yhtenen panos-

43 l! 1. ^ r;äärä ol kappaletta. Jäsenstölle tarkotettu tedotusleht Sos.-dem. Masten Vest on lmestynyt kertomusvuoden kuluessa neljä certaa, josta vmenen ol presdentn valtsjamesvaalen merkessä tomtettu. Tästä numerosta otettn kappaleen panos. Lehteä jaettn muun valstusmateraaln ohella äänestäjlle. Samansuurunen panosmäärä suunnteltn julkastavaks myös eduskuntavaalen lähestyessä. Varsnasen akakaus julkasun edelleen puuttuessa ovat nasjärjestöjen lehtasamehet osallstuneet Sosalstsen Akakauslehden levkktyöhön. Lsänumerona panettua Akamme Kuvastnta on vuoden kuluessa lähetett järjestölle kaks kertaa rtonumerona myytäväks, joden yhtenen kappalemäärä on ollut Nasten vaallehtnen valmstettn myös keskuslton alotteesta ja kustantamana, ;onka yhtenen panosmäärä pren osuus mukaan luken ol 8O.OOO kappaletta. Keskusltosta tomtetun krjallsen valstusmateraaln lsäks ovat naset kjrjottaneet sosaldemokraattseen lehdstöön artkkeleta ja osallstuneet puolueen vaalaneston levttämseen. Kurs^j.;^ j^a_0 ntotolmnta Vakntunutta tapaa noudattaen järjest keskusltto nasten kursst Pajulahden Urheluopstolle ajalla Nälle kursselle osallstu 22 kursslasta. Ohjaajna tomvat Ann Vallant ja Tam Rnne-Vrolanen. Kurssen teemana ol: "Nanen tämän pävän yhtesronnassa". T:/öväen Svstyslttoon kuuluven opntokerhojen lukumäärä kes- 'rcuslton jäsenjärjestössä on osottanut lahduttavaa kasvua. Tällä hetkellä kerhojen lukumäärä on 123, mlcä edustaa avan kärkpään asema svstyslton opntokerhotlastossa. : l E:» H' ' t SS m Keskuslton lttotomkunnan alotteesta kävvät sos.-dem. edus- cuntaryhmälle Svea Degerman ja Tam Rnne-Vrolanen esttämässä to- ^^cmuksen, että ryhmän taholta myötävakutettasn samapalkkasuus suostuksen ratfomseen eduskunnassa. Vuonna 96 ovat sosaldemokraattset naskansanedustajat Jättäneet eduskunnassa seuraavat alotteet: LyAalto: Lakalote kansakoululan 79 :n ja kansaneläkelan ^^ uuttamsesta sekä tovomusalotteet tomenptestä kansakoululan Ja asetuksen säännöksen korjaamsesta Ja estyksen antamsesta laks ^aton askarteluopstosta ja tomenptestä opston tomtalon rakentamseks Rhmäelle. Meer^ felavanen^ Lakalote kansakoululatoksen vranhaltjan palkkauksesta ja eläkkestä, korkeakoulustpendestä, vuoslomasta. F [

44 - 9 - nuorten työntelc.län työnsuo.lelusta annettu.len laken muuttamsesta sekä tovomusalotteet kahvn kulut ta,^ahnnan alentamsesta,1a tomntaterapeutten koulutuksen,1är,jestämsestä. Syly^ Sl^tan nj_ Lakalote kansaneläke-.1a kodnperustamslanalan muuttamsesta.1a tovomusalote estyksen antamsesta valtonavusta lasten päväkoten ylläptämseen. le^^ ^hto: Tovomusalotteet tomenptestä samanarvosta työstä mehlle.1a naslle maksettavaa samaa palkkaa koskevan sopmuksen ratfomseks, helpotuksen myöntämsestä asuntoedun verotuksesta pentuloslle, uuden asuntotuotannon verohuojennuslan valmstelusta, perhe-eläke.lärjestelmän tarkstamsesta, alle 15-vuotatten lasten saraalahotopävämaksu.len alentamsesta sekä valton avustuksen myöntämsestä kunnallslle ammattopplatokslle opplasasuntolan rakentamsta varten. Ann_FUnck: Raha-asa-alotteet määrärahan osottamsesta telehoto-osaston rakentamseks Tampereen keskussaraalaan ja määrärahan osottamsesta Tampereen saraanhotajakoulun rakennussuunntelmen laatmsta varten. Sr aa_lnen ja_taloude^l^nen_tomnta 1 e 5 ; E? n Vapaaehtosuuteen perustuvan sosaalsen tomnnan alalla ovat sosaldemokraattsten nasten perus- ja prjärjestöt sekä äten lomatomntaa harjottavat kannatusyhdstykset järjestäneet kesävrkstystomntaa vähävarasten äten ja lasten hyväks. Tämän lsäks on keskuslton tomesta ryhdytty laajentamaan Koten Puolesta järjestön organsaatota perustamalla nätä yhdstyksä er puollle maata. Taloudellsesta tomnnasta manttakoon Koten Puolesta r.y:n arpajasn osallstumnen, josta tulos jä kutenkn vaatmattomaks, Keskusltto on osallstunut Lasten ja Nuorten Puolesta.yhdstyksen adressen levkktyöhön lokakuun alkuun saakka, mstä lähten kakk adressen hotoa koskevat asat srrettn rahaston johtokunnan päätöksellä Sos.-dem. Nuorson Keskuslton tomstoon. Merkken, joulukortten, julkasujen ym. penten myyntartkkeleden tuottama tulos on jäänyt taloudellsen tomnnan alalla nn vähäseks, että se on pettänyt anoastaan osan keskuslton menosta. Nän ollen ltto on loutunut rahottamaan vaal- ym. tomnnasta aheutuva kuluja puolueen avustuksen ja er järjestöltä sekä ykstyshenklöltä saatujen' lahjotusten turvn. 1;'( Musta keskuslton tomntaan lttyvstä tomenptestä manttakoon jäsenmerkn ja lpun valmstamnen sekä elokuussa alotettu to-

45 mm mntaklpalu.la valmstautumnen Turussa helluntana 962 pdettävlle retkelypävlle. Yhteenvetona vuoden 96 tomnnasta on todettava, että nn keskuslton lttotomkunta kun myös lton JäsenJär.lestöt ovat olleet tomnnallsn tuloksn tyytyväsä. On luonnollsta, että organsaaton laa.lentamjnen,1a.läsenmäärän lsäämnen kun myös tomnnan rpeyttämnen vakessa polttsssa olosuhtessa tomven prjärlestö.len aluella ols ollut suuremmassa määrn mahdollsta, Jos lton palvelukseen ols votu knnttää lsää henklökuntaa. Sama toteamus vodaan manta,1ulksuudessa, lähnnä sanomalehten palstolla esntymsestä. Näden puutteellsuuksen postamseen e ole kutenkaan ollut käytettävssä varoja. Tovottavaa on, että tulevasuudessa avautus tomntamme kaknpuolsta tehostamsta varten taloudellsa mahdollsuuksa. ly f 'T, r4 f.ä

46 ou^.' ; Omasuustase Vastaa at : Varsnanen omasuus Rahotusomasuus Rahat11 Pankktl Postsrtotl Tlsaatavat Huoltokonttor Veraat velkakr.-jat Vahto-omasuus Kustannustl Välltystl Käyttöomasuus Kntestö 32.3^6.700: - posto ; Kalusto Ylmääränen omasuus Luov. a. yhdstysten tl Osakkeet Pääomatl Edellsten vuosen tappo Tlvuoden tappo ^ : : : :- 3.86l.5OO:- 100:- 3.86l.6OO: : : : : : :- mk :-. H

47 - 2 - V a s t a t t a v a t : Veras pääoma Lyhytakanen Tlvelat tl Pankkvelat Huoltokonttorn tl Luov. a. yhdstysten tl Työväen Arkston tl Asamesten tl Ptkäakanen Kansanvalta Srtyvät erät Maksamattomat kulut Maksamaton tlvelka Oma pääoma Rahastot (kalent..1är.1. tl) Työväentaloja Kar.lalaan Mmm T.ähteeno.ja _ ^ : : : :- Sd. Sanomalehtmehet Valstustyörahasto Työväen Nousun Kunnaks mk :- ft y 1 1.!1 (1 * ( J l Jt

48 Tulostase Kulut : Varsnaset kulut Palkkatl Kulu.len tl Valstus-.1a matkatl Tjedotustl Maaseutuvalt. tl Avustusten tl ^10 Puolueneuvoston tl Korkomeno.len tl Käyttövarojen tl Ulkomasten asan tl Kansaneläkemaksu.len tl Terveydenhodon tl Sos. Akakauslehden tl Kntestön posto Kaluston posto Kalentern tl Ylmääräset kulut Tetotomston Ku Vaalen tl : :- mk :- 6 a f t. 1 'V 1

49 2 - Tuotot: Varsnaset tuotot; Puoluejäsenmaksujen tl Kustannustl Vältystl Kntestön hototl Teoston tl Vappumerkn tl Korkotulojen tl Ylmääräset tuotot Puoluekokousverotl Satunnaset tulot Tlvuoden tappo 0.17^ ^ ^ : : : mk

50 tt, f Tllntarkastuslausunto 3 Suomen Soslaldecolcraattnen Puolue r»y:n puoluekokouksen valtsemna tlntarkastajna olemme tarkastaneet k«o«puolueen tlt Ja hallntoa vuodelta 96 melle estettyjen asakrjojen perusteella Ja annamme tarkastuksesta seuraavan lausunnont Tlen avaus ol okea. Krjanpto ol huolellsest Ja asantuntemuksella hodettu* Tulosta Ja menosta ol lyväksyttävät tostteet. Jotka kakk on numero tarkasta Ja A. Srjola vuoden kuluessa tarkastanut. Käteset rahavarat vastasvat kassatln osottamaa erotusta Ja pankktlen saldot olvat yhtäptävät krjanpdon merkntöjen kanssa. Kntestö sekä varastot vastasvat melestämme tlnpäätökseen nerkttyjä arvoja. Tlnpäätös ol oken Johdettu krjanpdosta. Lukemstamme puoluetomkunnan Ja puoluetomkunnan työva* lokunnan pöytäkrjosta emme havanneet päätöksä, mtkä olsvat puolueen tekemen päätösten ta sääntöjen vastasa. Edellä sanotun perusteella ehdotamme, että puolueen tlnpäätös vuodelta 96 vahvstettasn Ja että asanomaslle tlvelvollslle myönnettäsn tl- Ja vastuuvapaus Jo mantulta tlvuodelta. 'j <1 tu Helsngssä 8. pävänä maalskuuta 962. Vänö V. Salovaara Vänö Ahde A. SrJola ' < t Í Í l j