Sos«-dem. Puolueen Maaseutu valtuuskunnan toimintakertomus vuodelta 1971

Transkriptio

1 Lte n:o 1 Sos«-dem. Puolueen Maaseutu valtuuskunnan tomntakertomus vuodelta 1971 Maaseutuvaltuuskuntaan on kuulunut puolueen alasten prjärjest tbjen valtsemna 27 varsnasta Ja 27 varajäsentä. Ruotsalasella Työväenltolla, Sos.-dem. Nasten Keskusltolla Ja Sos.-dera. Nuorson Keskusltolla on lsäks ollut maaseutuvaltuuskunnassa Jokasella yks Jäsen. MaaseutuvaltUuskunnan puheenjohtajana on edelleen tomnut Onn Oksanen Lopelta4 Maaseutuvaltuuskunnan varsnanen vuoskokous pdettn toukokuun 15 Ja 16 pävänä 1971 Tampereella. Kokouksessa kästeltn ohjesäännössä määrättyjen vuoskokousasoden lsäks maa- Ja metsätalouspolttsa kysymyksä. Alustajna kokouksessa olvat yljohtaja Hannes Tanen maatlahalltuksesta Ja SDP:n metsätalouspolttsen Jaoston puheenjohtaja, metsänhotaja Lasse Hellman. Polttsen tlannekatsauksen kokouksessa estt SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Esko Nskanen. Kokouksen antamassa Julklausumassa todettn, että vakeden maatalouden yltuotantopulmen ratkasemseks on maatalouden valtakunnallsta Ja alueellsta suunnttelua kehtettävä terveempään suuntaan Ja että ratkasuja suortettaessa on turvattava penvljeljän edut sekä tomeentulomahdollsuus. Metsätalouden alalla on saatava akaan ptkäntähtäyksen suunntelma kokonasvaltasen metsätalous- Ja metsäteollsuuspoltkan kehttämseks. Julklausumassa edellytettn myös halltuksen estyksen antamsta manttaalkuntalatoksen lopettamseks sekä maataloudectarjottajlen lanakysymyksen selvttämstä Ja toteuttamsta. Maaseutuvaltuuskunnan melestä tuls myös kakken maatalouden neuvontajärjestöjen noudattaa tehtyä sopmusta nden erllstomnnan lopettamseks Ja että maatalouden prssä tomvat valtonapua nauttvat erkosjärjestöt tuls yhdstää kesktetyn Johdon Ja ohjauksen alaseks. julklausuman lsäks hyväksyttn myös lausuma. Jossa puolueen päättävä elmä kehotettn tommaan kehtysalueden kehtyspsteden kehttämseks nn, että nällä aluella asuven penvljeljöden, teollsuustyöväestön Ja yrttäjen tomeentulomahdollsuuksa parannetaan. r? - I

2 mma - 2-2, Maaseututomlkunta Tampereella pdetyssä vuoskokouksessa valttn maaseutuvaltuuskunnan puheenjohtajaks Onn Oksanen, Joka ohjesäännön mukaan tom myös maaseututolmlkunnan puheenjohtajana. Puheenjohtajan lsäks valttn maaseututolmlkunnan Jäsenks seuraavat henklöt Ja helle henklkökohtalset varajäsenet (varajäsenet sulkessa); Leo Happonen Kymen prstä, (Eno Tlkanen Kuopon prstä). Tato Vallenlus Kesksuomen prstä (Olav Nemnen Satakunnan prstä), Waltter Kuusela Uudenmaan prstä (Jarl Nordman Ruotsalasesta Työväen11tosta). Auls Leno Turun eteläsestä prstä (Matt Lepstö Vaasan prstä), Paavo Rautanen Oulun prstä (Olav Kallo Lapn prstä), Pentt Suomalanen Mkkeln prstä (Vänö H. Nevalanen Pohjos-Karjalan prstä) Ja Esko Marttla Etelä-Hämeen prstä (Kauno Vuorenpää Poh- Jols-Hämeen prstä). Maaseututolmlkunnan varapuheenjohtajana on tomnut Leo Happonen. Puheenjohtajan lsäks ovat työvalokunnan mucxbstaneet Leo Happonen, V/altter Kuusela, Esko Marttla Ja puoluetomkunnan nmeämä shteer Antt Halme. Tomkauden akana kuolleen Esko Marttlan Jälkeen valttn työvalokunnan Jäseneks Auls Leno. Puoluetomkunnan edustajana maaseututolmkunnassa on ollut kansanedustaja Valde Nevalanen. 'H, t!-" M ' l -Myy -SDJ^S vuoskokouksessa valttu maaseututolmkunta on kokoontunut kertomuskauden akana 3 kertaa Ja työvalokunta 4 kertaa kertomuksen allekrjotuspävään mennessä. Kokoukssta on laadttu pöytäkrjohn 50 pykälää. Keskesmmät asat ovat olleet luopumseläkejärjestelmäkomteassa ollelle sos.-dem. Jäsenlle (Pekka Morr ja Antt Halme) ohjetten antamnen komlteatyössä, eduskunnan hajolttamlsen Jälkeen vaalltolmntaan osallstumnen Ja melptetten Julktuomnen halltuskysymyksen yhteydessä. Maaseututolmjkunta anto Joulukuussa ptämässään kokouksessa Julklausuman, Jossa määrteltn kantaa maatalouspolttsn kysymyksn Ja edessä ollesn eduskuntavaalehn. (Julklausuma ltteenä) Maaseututolmlkunnan shteern vältyksellä on eduskuntaryhmän tetoon saatettu maaseututolmkunnassa Ja sen työvalokunnassa kästeltyjä asota. f f

3 - 3 - Lte Tästä on kysymys Tammvaalessa on kysymys suunnan muutoksesta. Tammvaalt koskettavat ertysest palkanansatsjota, eläkeläsä ja vljeljäväestöä. Tammvaalehn Johtanut maatalouspoltkka on nyt muutettava Ja tehtävä tulevasuudessa okeutta tulonjaossa kaklle kansalasprelle. Tämä on SDP:n tavote. VEROTUS OIKAISTAVA Tarpeeton manttaalverotus on lopetettava. Maatlatalouden verotuksessa koneden, kaluston Ja latteden posto-okeutta on supstettava. Maatlatalouden tappota e enää tulevasuudessa saa vähentää metsätalouden tulosta. TULONJAKO OIKAISTAVA Maatalouden harjottajen keskuudessa on ssästä Ja alueellsta tulonjakoa okastava penempen tlojen omstajen ja syrjäseudulla asuven hyväks, TUOTANTO TASAPAINOITETTAVA Peltopnta-alan postumsta tuotannosta on edelleen jatkettava. Postuvan peltopnta-alan srtymstä lähnnä puuntuotantoon on edstettävä. Palkanansatsjota, varsnasta vljeljäväestöä Ja koko maan talouselämää rasttavat venttukmäärärahat on srrettävä nden todellsten aheuttajen, teollsta maataloustuotantoa harjottaven ja harrasteljavljeljöden sekä suurempen tlojen omstajen maksettavaks VANHUSTEN ELINEHDOT TURVATTAVA Ikääntyneen vljeljäväestön vanhuuden päven tomeentulo on turvattava vapaaehtosuuteen perustuvalla tehokkaalla luopumseläkejärjestelmällä. TIETOUTTA LISÄTTÄVÄ Maatalouden taloudellnen ja tuotantopolttnen tutkmus on saatettava nykyajan vaatmusten tasolle. Maatalousammatn harjottajen koulutustasoa on parannettava. Neuvonta on kokonaan kesktettävä ja saatettava lmaseks sekä neuvonnassa lsättävä taloudellsen ja yhteskunnallsen neuvonnan osuutta. TYÖ JÄRKEISTETTÄVÄ Maatalouden ulkosta ja ssästä Järkestämstä (ratonalsonta) on jatkettava. M l 1 H e-^' M 1 'lg ' : I. j- r l- f, lt

4 - 4 - Vljeljäväestön keskuudessa tulee hedän omlla tomenptellään lsätä tlojen välstä yhtestomntaa paremman taloudellsen tuloksen saavuttamseks ja kohtuuhntasten elntarvkkeden tuottamseks, AMMATIN ARVOSTUSTA NOSTETTAVA SDP tom määrätetosest epäkohten postamseks vljeljäväestön elnehtojen teltä. Määrätetosen tomnnan tuloksena umpkujaan ajautunut maatalouspoltkan suunta muuttuu vljeljäväestöä, palkanansatsjota ja eläkeläsä tyydyttäväks, SDP:n määrätetosen tomnnan ansosta vljeljäväestön ammatn arvostus tulee nousemaan mutten työtä tekeven kansalasten ammatten rnnalle. SDP tom määrätetosest er kansalaspren välsen sovun akaansaamseks ja okeudenmukasen tulonjaon toteuttamseks. OIKEUTTA TULONJAKOON - SOSIALIDEMOKRATIAN VOIMALLA' SDP:n maaseututomkunta tl t - l.1 :.

5 Lte n:o 2 Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 197I Ylestä Sos.-dem. Nasten Keslcuslton tomnnassa tärkempä tapahtuma vme vuonna olvat kansanvälnen semnaar kotmaslle osanottajlle, Sosalstsen Internatonaaln Nasten Neuvoston semnaar^ koko maan kästtävät kunnallspävät> valmstautumnen kunnallsvaalehn, -. TT ^ä'! eduskuntavaalehn Ja ltöh edustajakokoukseen. Edellä manttujen ' tapahtumen lsäks pyrttn knnttämään huomota opntotomntaan perusjärjestössä ja järjestöorgansaaton laajentamseen. Vuoden alussa pdettn kansanvälsä asota kästtelevä semnaar Sos.-dem. Rattuslton Lttokodssa. Semnaarn lähettvät kakk nasprjärjestbt edustajansa. Sellä kästeltn seuraava aheta: Sosalstsen Internatonaaln ajankohtaset tavotteet kansanvälsessä poltkassa, Euroopan turvallsuus ja taloudellnen yhdentymnen, YK ja sen alajärjestöt. Pohjosmaden Neuvoston tomntalnjat ja sosaldemokraattsten nasten pohjosmanen yhtestomnta. Kansanvälsen poltkan semnaareja pdettn prjärjestöjen v tomesta kertomusvuoden syyskaudella. Nässä semnaaressa kästeltn Suomen asemaa Euroopan poltkassa, kansanvälstä ay-lkettä Ja omassa Järjestökentässämme suortettua organsaatotutkmusta. Lton tomesta laadttn nähn tlasuuksn ns. runko-ohjelma Ja hankttn luennotsjota. Talven kuluessa työskenneltn tvst Sosalstsen Internatonaaln Nasten Neuvoston (ICSDW) semnaarn valmstelutehtävssä, josta keskusltto ol vastuussa. Tämä semnaar pdettn Helsngssä toukokuun pävänä. Pääaheena ol "Nasten rool sosaldemokraatt- 1 ' l sssa puoluessa'^ 1 Osanottaja saapu 13 er maasta^ Suom mukaan luet tuna. Ulkolasa osanottaja ol semnaarssa 33, keskuslton edustaja 3 ja lton jäsenstä tarkkaljona n. 50. Pääluennotsjoha olvat Alva Myrdal Ja Helga Tmm. Hedän luentojensa Ja keskustelujen sekä ryhmätöden yhteenvetona semnaarn osanottajat päättvät esttää mm. Internatonaaln konferenssn neuvostolle, että se päätöksellään velvottas Sosalstsen Internatonaaln tomston ottamaan semnaarssa kästellyn aheen seuraavan kongressn kästeltäväks. Keskuslton järjestämät kunnallspävät pdettn Helsngssä marraskuun pävänä. Nällä pävllä pdettn luentoja seuraavs- ta kysymyksstä: yhdyskuntasuunnttelu, maa-, kaavotus- Ja tonttpol- ; ; t, tkka sekä kansanterveyslak Ja kunnallset sosaalpalvelut. Kunnalls*^

6 - 2 - pävlle saapu yl 300 osanottajaa er puollta maatamme*.' I^nnallsvaaltyön suunntteluun on lton shteer osallstunut uolueen nmeämässä vaaltyötomkunnassa* Vaalvalmsteluja ovat ]()rja perusjärjestöt toteuttaneet puoluetomston ja puolueprjärjestöjen antamen ohjeden mukasest*, < - '. Eduskunnan hajottamnen Ja sen seurauksena yllätyksellsest eteen tulleet eduskuntavaalt merktsvät vuoden loppupuolella kresä tehtävä. Sosaldemokraattsa nasa asetettn ehdokkaks saman verran kun V eduskuntavaalessa. Nasehdokkaden prosentuaalnen osuus puolueemme ehdokkasta ol 18* Keskuslton edustajakokousvalmstelut alotettn Jo vme keväänä. Lttotomkunnan estyksenä päätettn valmstella kokouksen kästeltäväks ahe: Tasa-arvoon polttsen Ja talöudellsen vallan käytössä. Järjestöorgansaaton kehttämnen Ja laajentamnen ovat olleet Jatkuvast esllä. Työvomapulasta huolmatta tapahtu Jonkn verran edstymstä nn Jäsenmäärässä kun myöskn perusjärjestöjen lukumäärässä. Vuoden lopussa ol nasjaostoja Ja -yhdstyksä tomnnassa 401. Lsäystä ol edellseen vuoteen verrattuna 25. Eduskunnassa Ja kunnallsvaltuustossa on keskuslton Jäsenstöön kuuluven edustajen kautta Jätetty alotteta lukussta sellassta kysymyksstä. Jota on kästelty kokouksssa, semnaaressa, kunnallspävllä Jne. Lttotomkunta estt myös valtoneuvostolle, että vuoden 1972 valton tulo- Ja menoarvoon varattasn määräraha tasa-arvoa edstävän latoksen akaansaamseks j: ;P! 4 k. M >: 1 Lttoneuvostoon ovat kuuluneet seuraavat Jäsenet, sulkessa varajäsenet; Helsngn pr: Ela VUokko (Maja-Lsa Larros), Et.-Hämeen pr: Kerttu Rantanen (Helm Lappalanen, kuöllut v. 1971)> PöhJ.-Hämeen pr: Lsa Oksanen'(Lnnea Kyrönpalo), Joensuun pr: Ellen Sykkö (Mrjam Puruskanen),'Kajaann pr: Hlkka Lumkar (Lahja Merlänen), Kesk-Suomen pr: Aune Salama (Ellen Lehtonen); Kuopon pr: Edt Terästö (Sall Nurm), Kymen pr: Kaja Laht (Al Väre), Lapn pr: Tam Lanas (Kaarna Murto), Mkkeln pr: Mare Haapasalo (Irja Oranen), Oulun^pr: Tyyne Törmälä (Lala Heskanen), Samaan pr: Kerttu Pspa (Veno Sukk), Satakunnan pr: Prkko Valtonen (Irja Terho), Turun pr: Salme Kokkalanen (Rtva Orönlud), Uudenmaan pr: Laura Suomnen (Margt Loske), Vaäsan pr: Sed Kuussto (Sylva Sllanpää). ]!-'

7 r... Lttoneuvoston lsä.läsenet - 3-4'.lt PohJ.-Hämeen pr: Ann Plnclc (Hlkka Stenberg), Kajaann pr; Rauha Lnd (Rauha Oja), Kesk-Suomen pr: Eeva Saastamonen (Ann < Ahonen), Kuopon pr: Edla Heskanen (Ann Kanulanen), Kymén pr: Srkka-Lsa Oksanen (Katr Lndfors), Mkkeln pr: Elbe Kuusela (Ann Karttunen), Oulun pr: Anna OJakangas (Annkk Pajar), Turun pr: Vappu Kajala (Irja Nnvrta), Uudenmaan pr: Hann Koljonen (Terttu Setovrta), Vaasan pr: Elv Aro (Ulla-Rtta Lönnblad). Lttoneuvosto pt kaks kokousta. Josta varsnanen vuoskokous pdettn huhtkuussa Ja lokakuussa syyskokous, vuoskokouksessa kästeltn tomntakertomus vuodelta 1970, lton Ja puolueen tomntasuunntelmat sekä sen hetknen polttnen tlanne. Syyskokouksessa tarkasteltn polttsa tapahtuma, kästeltn Ja hyväksyttn lähajan tomntasuunntelma Ja kuultn selostus lasten pävähodon järjestämstä kästtelevän komtean työstä Ja kannanotosta. \ lî'flw wm^ t ^^S 2 î Keskuslton lttotomkunta on kokoontunut kertomusvuoden akana 6 kertaa. Josta on pöytäkrjaan merktty 67 pykälää, Lttotomkunnan Jäsenet osallstuvat kokouksn seuraavast: Sylv Sltanen 6, Tyyne Paasvuor 6, Meer Kalavanen 6, Snkka LuJa-Vepsä 4, Margt Eskman 4, Lyyl Aalto 4, Helv Saarnen 4, Prkko Merluoto 4, Martta Rstmäk 1 Ja Tam Rnne-Vrolanen 6 kertaa. Lttoneuvoston puheenjohtaja Edt Terästö on ollut myös kokouksssa mukana. Lton puheenjohtajana on tomnut Sylv Sltanen, varapuheenjohtajana Tyyne Paasvuor Ja shteernä Tam Rnne-VIrolanen. Työvalokuntaan on kuulunut puheenjohtajan, varapuheenjohtajan Ja shteern lsäks Meer Kalavanen. Työvalokunta on kokoontunut lttotomkunnan kokousten välllä ana tarpeen nn vaatessa. 1 lâé 1 I I»'{l Jh m r Kansa nvälnen^ Jaosto: Sylv Sltanen, Helv Saarnen, Srkka Vuorela Ja Lsa Vasama. Puheenjohtajana on tomnut Sylv Sltanen. Sosaaljaosto All Lahtnen, Svea Degerman, Srkka Frlander,Ja Ann Plnck. Puheenjohtajana All Lahtnen. à; ' 1, a Ela Vuokko, Edt Terästö, Katr Lndfors ja Inker Arola. Puheen- ; johtajana Ela Vuokko.

8 - 4 - \ Ann Vallant, Aune Salama, Hann Koljonen Ja Leena Smonen. Puheenjohtajana Ann Vallant. Margt Eskman, Helv Henonen, Leena Paasvuor ja Ela Olkkonen. Puheenjohtajana Margt Eskman, Lton shteer on osallstunut kakken jaostojen työhön. Työryhmät Seuraavat työryhmät nmettn valmstelemaan lttotomkunnan estyksä V pdettävälle edustajakokoukselle:»f a. Ral Ruusala, Snkka Luja-Vepsä, Hann Koljonen ja Prkko Peltonen. Xl sp2 ^rdl u «Leena Smonen, Svea Degerman, Kaarna Kar, Ela Hakala ja Anja Smonen, Hula Böhlng, Tyyne Paasvuor, Lsa-Maja Pla, Raakel Turtanen ja Snkka Salonen. Kakssa työryhmssä tom puheenjohtajana ensn manttu henklö. Lton shteer on osallstunut kalkken työryhmen työskentelyyn. V I». Lton tomsto on ollut edelleen puoluetomston yhteydessä. Paasvuorenkatu 3, huonestossa n:o 17. Kassa ja krjanptoon kuuluvat asat, on hodettu puoluetomstossa. Lton erlasa postlähetyksä lähetet-. tn kpl. Kertokrjetä perus- ja prjärjestölle 8 kertaa. \ Keskuslton palveluksessa ovat olleet seuraavat henklöt: Tam Rnne-Vrolanen shteernä, Ulla Suhonen järjestöshteernä, tomts-. jona Enn Sokka, Srkka-Lsa Hakala saakka ja 1.5. alkaen Mrja Laakso. Tomstonhotajan tehtävssä on ollut Helga Nem. Tomtsjat ovat olleet matkolla seuraavast: Enn Sokka Srkka- Lsa Hakala 63, Mrja Laakso 33, Tam Rnne-Vrolanen 12 ja Ulla Suhonen 4 pävää. Matkapävks on laskettu pävärahaan okeuttavat matkat. ' Muut tlapäskäynnt, kuten esm. kursst ja lähpakkakunten tlasuudet evät ssälly edellä olevn lukulan. ' '- * t mk

9 - 5 - Kansanvälset^yhteydet Pohjosmanen yhtestyö on tapahtunut lähnnä yhtelstyötomkxnnan päätösten mukasest. Yhtestyötomkuntaan ovat kuuluneet Sylv Sltanen Ja Helv Saarnen. Huhtkuun l6 pävänä pdettyyn yhtestyötomkunnan kokoukseen, joka pdettn Kööpenhamnassa, osallstuvat Sylv Sltanen ja Helv Saarnen. Internatonaaln Nasten Neuvoston työvalokuntaan on vaknasena edustajana kuulunut Helv Saarnen ja varaedustajana Sylv Sltanen. Työvalokunnan kokous pdettn , johon osallstu Helv Saarnen. Tonen kokous ol Helsngssä 22.5.^ johon osallstu kumpanenkn työvalokuntaan kuuluvsta edustajstamme. Pohjosmanen opntovkko pdettn elokuussa Tanskassa, johon osallstuvat keskuslton edustajna Mrja Laakso, Ella Ruuttu ja Rana Arnlmaa. Vkon aheena ol huumausaneongelmat. Sosalstsen Internatonaaln Nasten Neuvoston semnaarn nmettn lton täysvaltasks edustajks Sylv Sltanen, Helv Saarnen ja Snkka Luja-Vepsä. Lton koko henklökunta ol mukana semnaarssa lähnnä käytännön tehtävssä. Norjan Työväenpuolueen nasslhteerstön kongressssa edustvat keskuslttoa Sylv Sltanen ja Helv Saarnen. Itämeren vkko pdettn Rostockssa ajalla Matkalla olvat Helv Saarnen, Salme Kokkalanen ja Sall Ruokonen. Neuvostolton Nasten Neuvoston järjestämään semnaarn syyskuussa osallstuvat Sylv Sltanen ja He-. v Saarnen. Semnaarn ol kutsuttu nasjärjestöjen edustaja er masta. Kästeltävänä ol teema "Nanen yhteskunnassa ja perheessä sekä rauha ja turvallsuus Euroopassa". Kun puolueneuvosto päätt perustaa kansanvälsen solldaarlsuusrahaston, on myös keskuslton perusjärjestössä pyrtty toteuttamaan rahaston antama tehtävä. Vme vuonna myytn solldaarlsuusmerkkejä. Mm. kansanvälsen nastenpävän veton akana kesktyttn em. merkn myyntn. Vasemmstolasten nasjärjestöjen yhtesenä veraana käv kevättalvella kaks vetnamlasta nasten komtean edustajaa. Syyspuolella ve- ' rall kaks DDR:n nasten komtean edustajaa. ä ' I > 1 l - ' l 3 I Keskusltto on ollut yhtestomnnassa seuraaven järjestöjen kanssa: Työväen Svstyslton, Sosaldemokraattsen Nuorson Keskuslton, Nuorten Kotkan Keskuslton, Sos.-dem. Rattuslton, SAK:n nasjaoston, TUKsn nastomkunnan. Kuntolkunnan Keskuslton, Kansan Svstysrahaston, Lomalton, Äten Lomahuollon, Ens Koten Lton, Koteja Vanhukslle r.y:n. Väestölton, Kuluttajat r.y.n. Koten Puolesta Keskus- I $ l

10 - 6 - lton ja Lasten Ja Nuorten Puolesta r.y:n kanssa. Kahden vmeks mantun järjestön käytsnnällsä asota ovat hotaneet keskuslton työntekjät. «Opntotomnta I Perus- ja prjärjestöjen Icursstorannan lsäks ovat keskuslton Jäsenet osallstuneet puolueen Jä Svstyslton järjestämlle kursselle. Lukuunottamatta tämän kertomuksen alussa manttua kansanvälstä semnaara e ltto ole järjestänyt erllsä kursseja^ mkä Johtuu stä, että on ollut taloudellsempäla hotaa kursstomnta yhtesest puolueen suunntelmen mukasest* Keskuslton taholta on shteer osallstunut tomkuntaan. Jonka tehtävänä ol Voonmaan Opston lsärakennuksen suunntteluun Ja rakentamseen lttyvä tehtävä. Lsärakennus valmstu vme syksynä. Rakennusta käytetään työväenlkkeen järjestöjen kursskeskuksena. Opntokerho- ja harrastekerhotomntaa on perusjärjestössä pdetty yllä mahdollsuuksen mukaan. Valton apuun okeuttaven kerhojen lukulask huomattavast^ Johon on ehkä vakuttanut osaltaan se, että "Poltkan peruskoulua" opskeltn monssa perusjärjestössä yhdessä puolueosaston perustamassa kerhossa ekä nän ollen nasjaostot muodostaneet erllsä kerhojaan. Valtonapua saaneta kerhoja ol vuoden lopussa Svstyslton tlastojen mukaan 96. Uusa kerhoja lmotettn Svstyslttoon vuoden vahteessa l62. Kerhossa opskeltaven aheden pr on entstä paremmn yhteskunnan Istunut. Poltkan peruskoulu ol opskeltavsta ahesta ensmmäsellä tualla. Tosena Nanen Ja yhteskunta Ja kolmantena Kunnallspoltkan peruskoulu. ^ h II «l-' T!»* Epuks Keskuslton tomnnassa on tapahtunut eteenpän menoa, koska Jäsenmäärä Ja myös tomven perusjärjestöjen lukumäärä on lsääntynyt. Organsaaton laajentumnen ols luonnollsest ollut vomakkaampaa, jos nalsplrljärjestöjen taloudellnen asema ols paremp ja saatasn palkatuks tolmtsjavolmla. Tässä suhteessa tlanne el ole muuttunut. Täyspalkkasa tomtsjota e ole yhdessäkään nasplrjärjestössä ja osapalkattujakn työntekjötä on van kahdessa prssä. Keskusltossa on kaks tomtsjaa. Joden pääasallsn tehtävä on käydä perusjärjestössä. Kun alueena on koko maa, e myöskään lton taholta ole votu antaa prelle tyydyttävä tuloksa tuottavaa työvolma-apja. Melenknnon herättämnen yhteskunnallsta ja polttsta tomntaa kohtaan epäpolt-^

11 {[^"HT m tlsten nasten keslcuudessa edstyy htaast valstustyöhön tarvttaven vomen puutteen taka, Järjestöorgansaatomme krjavuutta e ole saatu korjatuks. Vme edustajakokouksen päätös edellytt kakken nasprjärjestöjen reksterömstä, mutta stä e ole toteutettu lähnnä sen taka, että prjärjestöt evät ole stä velä halunneet. Semnaaressa ja kurssella on kansanvälsyys ollut keskesenä teemana, opntotomnnassa yleensä yhteskunnallsuus. Nämä sekat vt. taavat shen, että polttnen aktvsuus jäsenstömme keskuudessa on lsääntymässä. Vmeks mantusta kehtyssuunnasta on osotuksena myös se, että kakssa vme akona tomeenpannussa vaalessa ovat nasehdokkaat lsänneet kannatustaan. Nasehdokkata on nmetty enemmän kun muutama vuosa stten ja hedän luottamuksensa äänestäjen keskuudessa on kasvanut.,4 % Sos.-dem. Nasten Keskuslton lttotomkunta 4

12 RTOMÜS SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDÜSKÜNTARIHMÄN TOIMIMASTA VUOMA 1971 f y L'

13 YLEISKATSAUS Vuoden alkupuolella ol selväst nähtävssä haltuopoltkassa ja eduskuntatyössä Jatkuva vakeutumsen merklcejä. Vuoden alussa vomaan tullut kokonasvaltanen talouspolttnen ratkasu, UKK-sopmus, e tullut hy/äksyttyä nn ylesert kun akasemmat kokonasvaltaset sopmukset parna edellsenä vuotena. Rauhattomuus varsnkn työmarkknapoltkassa joht kahteen huomattavaan lakkoon, Joden kuluessa näkj^. selväst myö3 polltsotunsen merkt. t IF-^-f 1. ; Tlanne vakeutt halltuspoltkkaa Ja SKP:n ssägvrtä rkknäsyydestä Johtuen halltusyhtestyö stten karutu SKDL:n rtaannuttua halltuksesta. Muodollseks syyks estettn eräät sä lnt?.östelystä vapautetut hnnat, Joden vakutus eln^ustannufndeks^cä ol van non 0,2 Todellseks syyks anakn rosaldenokre.atten keskuudessa katsottn SKP:n vähemmstösven vomakas panostus enemmstöä kohtaan sekä edessä häämöttävät talouspolttset vakeudet. j'. Kun samanakasest käytn myös halltuspoltkkaen lttyvä neuvotteluja puolueshteertasolla, rtaantumnen luonnollsest tapahtu myös nästä neuvottelusta SKDL:n osalta. Halltuksen täydentämnen tapahtu sosaldemokraatten täyttäessä SKDL:Itä vapautuneet pakat. Ja nän puoluoemne ott koko vastuun vasemmston osalta. Samohn akohn valmks tullut, halltuspolttnen Julklausuma anto sosaldemokraatelle määrätetosa tavotteta tomnnan Jatkamseks yhteskuntaelämän er alolla. m Talouspolttset vakeudet alkovat kutenkn välttömäst kevään kynnyksellä lsääntyä. Kauppataseen vajaus, Joka Jo edellsenä vuotena ol huolestuttava, kasvo uhkaavast velä edellseenkn vuoteen verrattuna. Halltuksen tomesta yhtestyössä Suomen Pankn kanssa kehteltn suunntelma kulutuskysynnän rajottamseks. Ptkällsten neuvottelujen Jälkeen halltus anto estyksen lkevahtoveron lsäverosta el ns. psteverosta, Jonka tarkotuksena ol hlltä ulkomalta maahan tuotaven tavaroden ostojen lyklcäämstä myöhäsempään ajankohtaan. Samanakasest annettn estys myös tuonnn tasausverosta, Jonka tarkotuksena ol edesauttaa kotmasen tuotannon klpalukykyä Ja lsätä ventmahdollsuuksa..k

14 - 2 - Sosaldemokraattsessa Eduskuntaryhmässä tomenptetten vomaansaattamnen herätt vastustusta. Kun samanakasest saatn lupauksa sosaldemokraatelle myöntesten asoden läpvemseks lansäädännössä, estyksn loppujen lopuks suostuttn. Halltuksen estyksestä poketen pstevero säädettn olemaan vomassa van vuoden 197^ loppuun. -,' Kun Suomen Pankk korott korkotasoa, ol tomenptestä seurauksena varsn huomattava hntojen korotuksa, jota UKK-sopmuksen mukasta kokonasvaltasta ratkasua tehtäessä e otettu huomoon. Tomenpteet johtvat erällä teollsuuden alolla myös työllsyyden hekentymseen* UKK-sopmuks«n maatalousratkasuun evät maataloustuettajajärjestöt olleet tyytyväsä. Näden järjestöjen taholta pantn keväällä alulle tomenpteet, joden tarkotuksena ol lsäetuuksen hankkmnen tälle etuprlle. Syksyllä eduskunnan kokoonnuttua tul julksuuteen ns. Torvelan tomkunnan metntö. Tämä aheutt maataloustuottajan jyrkät vaatmukset, john koko porvarllnen rntama yhty. Muodostu varsn outo tlanne SDP:n jouduttua vastakkan maataloustuottajajärjestöjen kanssa, vakka neuvottelujen käymnen ols kuulunut polttselle halltukselle. Porvarllsenemmstönen halltus kutenkn kartto vastuuta ja tlanne lukkntu polttsest johtaen lopulta eduskunnan hajottamseen ja uusn vaalehn. I -,? Ijf? Huomattavmmks saavutuksks sosaldemokraatten eduskuntatyön tuloksena vodaan katsoa uuden työllsyyslan ja kansanterveyslan säätämnen. Vuoden 1972 tulo- ja menoarvon kästtelyn yhteydessä päästn vakeassa polttsessa tlanteessa kutenkn sellaseen yhtestyöhön valokuntavaheessa neuvottelujen jälkeen entsten halltuspuolueden ja kokoomuksen eduskuntaryhmän kanssa, että tulo- ja menoarvo votn vedä eduskunnassa lopullsest lävtse varsn vähäsn muutoksn. Suurnta ercelsyyttä aheuttvat maatalousmäärärahat, jota yhä enemmän joudutaan käyttämään maataloustuotteden yltuotannon markknomseks. Ennakkotetojen mukaan tlanne näyttää tässä suhteessa velä pahenevan, elle tuotantoa päästä rajottamaan.

15 - 3 - Sosaldemokraattnen Eduskuntaryhmä on kuluneen tomntakauden akana kantanut varsn suurta vastuuta porvarenemmstösessä eduskunnassa tomessaan. Vastuunkantajan osa on uudella Sosaldemokraattsella Eduskuntaryhmällä myöskn tulevasuudessa. Työllsyystlanne on jatkuvast hekkenemässä alkavalle vuodelle lähdettäessä ja kauppatase on edelleen vomakkaast tuontvottönen. Vakka valtontalous edellsen vasemmstoenemmstösen eduskunnan jäljeltä on velä varsn vakaa» nn suortetut uudstukset ja hekkenevä työllsyystlanne tulevat aheuttamaan vakava ongelma tyydyttävä talouspolttsa ratkasuja etsttäessä. A 11.j! 1

16 " ^ - II > PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Eduskunta hyväksy ^ halltuksen estyksen laks eräden ptkäakasten sopmusten tarkstamsesta a eräks shen lttyvks laeks. Lan mukaan on mahdollsuus soveltaa ndeksehtoa mm. maanvuokrasopmuksn määrätyn rajotuksn. Jos maanvuokrasopmus on tehty yl 15 vuoden ajaks, saadaan ndeksehtoa soveltaa 1 pävästä tammkuuta 197^ alkaen, kutenkn van puolta määrää vastaavana. Vden vuoden kuluttua ndeksturva muuttus 100-prosenttseks. Ensmmänen tarkstus vos tapahtua kutenkn vasta 3*^972 jälkeen kohdstuvan vuokranmaksun osalta. Indekssdonnasuus palautettn myös asuntotuotantolan osalta osakkeen lunastushntaa määrättäessä ja rakennuslan osalta katuja vemärkorvauksen ndekssdonnasuukssta. (He 8/ Perustuslakvalokunnan metntö n:o 10/1971) ; 1 '" M >? ffl Eduskunta hyväksy 9.II..7I halltuksen estyksen laeks valtopäväjärjestyksen ja eräden muden laken muuttamsesta. Koska halltuksen estyksessä tarkotettua vaalokeuskärajan alentamsta 20 vuodesta 18 vuoteen sekä vaalokeuden myöntämstä ulkomalla asuvlle Suomen kansalaslle e ollut mahdollsta käytännössä toteuttaa 2 ja 5 pävänä tammkuuta 1972 tomtettaven kansanedustajan vaalen osalta, eduskunta hyväksy halltuksen estykseen ssältyvstä lakehdotukssta van ehdotuksen laks valtopäväjärjestyksen muuttamsesta sekä ehdotuksen laks sotaväen rkoslan muuttamsesta. Nällä muutokslla- tehdään mahdollseks asevelvollsuuttaan vaknasessa väessä suorttavan valtsemnen kansanedustajaks. Tähän ratkasuun päätyessään eduskunta edellytt, että halltus antaa tomtettaven vaalen jälkeen vpymättä eduskrnnalle estyksen sellasks muutoksks vaallansäädäntöön, joden toteuttamsta nyt hylätyllä lakehdotukslla on tarkotettu. (He 8O/7I - Perustuslakvalokxnnan metntö n:o 18/71) '' '-Il II. Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks huoneenvuokren sovttelustl Helsngn kaupungssa ja erässä mussa kunnssa annetn lan muuttamsesta.

17 'fss Muutoksella jatketaan huoneenvuokren sovttelusta annetun lan vomassaoloakaa vuoden 1972 loppuun. Perustelussa vtataan ennen kakkea shen, että sovtteluasan kästtely Helsngn kaupungssa js^ sen lähkunnssa on muodostunut akaa veväks Ja hankalaks, (He n:o 181/71 - Perustuslakvalokunnan metntö n:o 21/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks vaalen tuloksen vahvstamsen qpnkohdasta 2 Ja 3 pävänä tammkuuta 1972 tomtettavssa kansanedustajan vaalessa. Hyväksytyn lan mukaan vaalpren keskusvaallautakunten on vahvstettava po. vaalen tulos kokouksessa, joka pdetään 22 pävänä tammkuuta 197'^* Tällön V valttu eduskunta on tomvaltanen 21 pävään tammkuuta 1972 saakka ja vo nän ollen suorttaa loppuun vuoden 1972 tuloja menoarvon kästtelyn. (He nro 180/71 - Perustuslakvalokunnan metntö nro 20/71) Eduslonta hyväksy '! halltuksen estyksen laks eduskunnan okeusasamehen kanslasta. Hyväksytty lak lttyy eduskunnan okeusasamestä koskevaan lansäädäntöön 15 pävänä tammkuuta 1971 tehtyhn muutoksn. Nämä uudelleen järjestelyt edellyttvät eduskunnan okeusasamehen kanslan henklökunnan pallauksen perusteta koskeven säännösten muuttamsta. (He nro 162/71 - Perustuslakvalokunnan metntö nro 22/71) III. LAKIVALIOKUNTA Eduskmta hyväksy halltuksen estyksen lak^j vhtjp:«r tusten täytäntöönpanosta annetun asetukppd rmnluntn sfsta. Lan mukaan tärkemmät muutokset koskevat vapausrnngnstuksen täytäntöönpanon alottamsen srtämstä, rangastusajan laskemsta, vanken pääsemstä käymhnn vangn.ölnslatoksen ulkopuolella ja työsrtola-ajan lukemsta vanklaan lähetetyn vangn rangastusajaks. (He 95/70 - Lakvalokunnan metntö nro 2/71).» I'»t '

18 - 6 - Eduskunta hyväksy 14.^.71 halltuksen estyksen laks vaarallsten rkoksenuusjan erstämsestä annetun lan muuttamsesta. Lan mukaan levennettn pakkolatokseen määräämsmenettelyä sekä tehtn huomattava muutoksa määräämsperustesn. (He 176/70 - Lakvalokunnan metntö n:o 3/70) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks khlakunnantuomaren palkkausjärjestelmää koskeven säännösten muuttamsesta. Lan mukaan alotetaan khlakunnantuomaren srtämnen kokonaspalkkaus järjestelmään nden tuomokunten kohdalla, jossa khlakunnantuomarn vrka on avonna ta tulee lähakona avomeks. Lan säätämnen merktsee myös peraatteellsta ratkasua snä, että vrkasvutulojärjestelmästä luovutaan vast'edes kakssa altuomostumssa. Muutoksen tarkotuksena on myös okeusturvan parantamnen. ^^m^ t t.v (He 119/70 - Lakvalokunnan metntö nro IO/7I) Eduskunta hyväksy 2.II.7I halltuksen estyksen laks erkoslan täydentämsestä lma-aluksen kaappausta koskevlla säännöksllä. Hyväksytyn lan tarkotuksena on rkoslan täydentämnen lmaaluksen kaappausta koskevlla säännöksllä nn, että Suom vo lttyä Haagssa hyväksyttyyn lma-aluksen lattoman haltuunoton ehkäsemstä koskevaan ylessopmukseen. Rkoslakn lsätty säännös ssältää rangastusseuraamuksen ns. perusrkoksesta, el± lma-aluksen kaappauksesta. Levempää rangastusastekkoa votasn käyttää, mllon teko e ole ollut omaan aheuttamaan vakavaa vaaraa aluksen matkustajlle ja mehstölle. Tällön saattasvat tulla kysymykseen esm. rkokset, jotka ovat tapahtuneet lma-aluksen ollessa maassa. If I,» Samassa yhteydessä laajennettn Suomen rkosokeuden soveltamsalaa sten, että lma-aluksen kaappaukseen ta lma-aluksen lattomaan haltuunottoon syyllstynyt ulkomaalanen vodaan tuomta Suomen lan mukaan tllenkn, kun rkos e ole tekopakan lan mukaan rangastava. (He 71/71 - Lakvalokunnan metntö n:o 17/71)

19 - 7 - Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks rangastuen täytäntöönpanosta annetun asetuksen muuttamsesta. Lan muutoksella usemmat harknnanvaraseen ehdonalaseen vapauteen päästämstä koskevat asat srtyvät okeusmnsteröltä vanklan johtokunnan ratkastavks. Evätessään vanglta pääsyn ehdonalaseen vapauteen johtokunnan on ana alstettava asa okeusmnsterön ratkastavaks. Tällä tavon taataan vangn okeusturva ja estetään yhdenmukasen käytännön vaarantumnen, (He 109/71 - Lakvalokunnan metntö n:o 18/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks kadonneen henklön julstamsesta kuolleeks annettn lan muuttamsesta. Muutoksen tarkotuksena on kuolleeksjulstamsmenettelyn yksnkertastamnen vuoden I9I8 kansalassodan Ja shen lttyneden tapahtumen yhteydessä kadonneden henklöden osalta. tlm, ä ll' " y ; f ' 1l: r (He 115/71 - Lakvalokunnan metntö n:o 19/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks asanosasa Ja eräden asoden kästtelyjärjestystä koskeven okeudenkäymskaaren säännösten muuttamsesta. Lanmuutos selventää Ja parantaa määräyksä stä, mllon asanosasen on oltava henklökohtasest saapuvlla tuomostumessa asaa kästeltäessä. Asanosasen possaolo rta-asan enskästtelystä e lanmuutoksen Jälkeen enää ole rangastava teko. Sen sjaan vastaajan posjäämnen rkosasan enskästtelystä on edelleen rangastava possaolosakon muodossa. V Muutos tuo huomattavan parannuksen ertysest rkosperustesen, ykstysokeudellsen vaatmuksen kästtelyjärjestykseen. Muutoksen jälkeen rkokseen perustuva ykstysokeudellnen vaatmus vodaan edelleenkn esttää samassa yhteydessä kun rkoksen johdosta vaadtaan rangastusta ta menettämsseuraamusta. Mutta jos vaatmusta ajetaan erkseen, on noudatettava rta-asoden kästtelyjärjestyöhft, Samanakasest muutettn lemaverolaka sten, että henklön e tarvtse suorttaa lemamaksua ko. asassa, vakka vaatmus erotetaan rta-asosta säädetyssä järjestyksessä erkseen kästeltäväks. Tämä peraate on yhdenmukanen useden maden lansäädännössä omaksuttujen kästysten kanssa. ) k) I

20 - 8 - Hyväksyttyjä okeudenkäymskaaren muuttamsta tarkottava säännöksä on pdettävä kelellsest ja lakteknllsest vanhahtavna. Lsäks muutosta vodaan arvostella sllä perusteella, että se on toteutettu erllään okeudenkäymskaaren kokonasuudstukseen tähtäävstä suunntelmsta. Muutoksessa e esm» ole puututtu sellasn tärkesn uudstuskohtesn kun rta-asan esvalmstelun järjestämseen ja ns. vrallstedoksantomenettelyn toteuttamseen. -1 t - ' < l (He 12/71 - Lakvalokunnan metntö n:o 20/71) I IV. ULKOASIAINVALIOKUmA Eduskunta h;^n/'äksy Tanskan kanssa tehdyn tulon ja omasuuden kaksnkertasen verotuksen sekä veron kertämsen estämseks tehtyä sopmusta muuttavan sopmuksen. (He 166/70 - Ulkoasanvalokunnan metntö n:o I/7I) M Eduskunta hyväksy I Espanjan kanssa tehdyn tulon ja omasuuden kaksnkertasen verotuksen estämseks tehtyä sopmusta muuttavan sopmuksen. (He 167/70 - Ulkoasanvalokunnan metntö n:o 5/7^) s ( l Eduskunta hyväksy Alankomaden Kunngaskunnan kanssa tulon ja omasuuden kaksnkertasen verotuksen ja veron kertämsen estämseks tehdyn sopmuksen ja shen lttyvät eräät määräykset. ;» n (He 175/70 - Ulkoasanvalokunnan metntö nro 2/71) * Eduskunta hyväksy Ranskan kanssa tulon ja omasuuden kaksnkertasen verotuksen ja veron kertämsen estämseks tehdyn sopmuksen. (He 190/70 - Ulkoasjanval.oknrjnnn metntö nro 4/71) Eduskunta hyväksy Israeln kanssa tehdyn tulon ja omasuuden kaksnkertasen verotuksen ja veron kertämrpn ealhmlsde tehtyä sopmusta muuttavan sopmuksen. (He 191/70 - Ulkoasanvalokunnan metntö nro 5/71) :;t

21 - 9 - Eduskunta hyväksy Portugaln kanssa tulon ja omasuuden kaksnkertasen verotuksen estämseks tehdyn sopmuksen. (He 153/70 - Ulkoasanvalokunnan metntö n: o 6/71) Eduskunta hyväksy 29.^.71 ydnaseden ja muden jokkotuhoaseden merenpohjaan ta sen ssustaan asettamsen keltämseks tehdyn sopmaksen* (He 22/71 - Ulkoasanvalokunnan metntö n:o 8/7I) I f Eduskunta hyväksy Islannn, Norjan, Ruotsn, Suomen ja Tanskan välllä tehdyn yhtestyösopmuksen muuttamsta koskevan sopmuksen. Sopmoksella ssällytetään yhtestyösopmukseen Pohjosmaden Neuvostoa koskevat perussäännökset ja koko pohjosmasen yhtestyön alueella tomvaltasta pohjosmaden mnsterneuvostoa koskevat säännökset. (He 25/71 - Ulkoasanvalokunnan metntö n:o 9/71) Eduskunta hyväksy I4.5.7I Kansanvälsen työkonferenssn 52. stuntokaudeltaan vuonna I968 hyväksymästä vuokravljeljöden, osuuspalkkasten ja nähn verrattaven maataloustyöntekjäryhmen eln- ja työehtojen parantamsta koskevan suostuksen. Halltuksen estyksen mukasest eduskunta päätt, ette suostus anna eduskunnan taholta ahetta tomenptesn. (He 182/70 - Ulkoasanvalokunnan metntö n:o 10/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks ulkomaanedustuksessa sekä Suomen kansanvälsessä kehtysyhtestyössä. palvelevan henklön terveydenhuollon kustannusten korvaamsesta.! Lak on sarausvakuutuslan täydennykseks säädetty ertyslak yhtenäsen saraanhodon kustannusten korvaamsta koskevan järjestelmän luomseks. Lalla saatetaan ulkomaanedustuksessa olevat ja kansanvälsessä kehtysyhtestyössä palvelevat samanarvoseen asemaan muden kansalasten kanssa sarausvakuutusturvaan nähden. 1% (He 5V71- Ulkoasanvalokunnan metntö n:o 3V71) 1

22 Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen Islannn^ Norjan, Ruotsn, Suomen ja Tanskan välsen kulttuuryhtestyösopmuksen eräden määräysten hyväksymseks. Keskenen asema esllä olevassa sopmuksessa on kulttuuryhtestyön organsatorsen pohjan järdestämsella. Pohjosmaden Neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenten vastuu tulee sopmuksen hyväksymsen jälkeen lmesest korostumaan. (He 79/71 - Ulkoasanvalokunnan metntö n:o 13/7^) Eduskunta hyväksy 9.II.7I halltuksen estyksen taloudellsen, teknsen ja teollsen yhtestyön kehttämsestä Suomen Tasavallan ja Sosalststen Neuvostotasavaltan Lton välllä tehdyn sopmuksen hyväksymseks. Sopmusta vodaan luonnehta kehyssopmukseks, joka muodostaa kokonasputteet akasempen sopmusten nojalla ja tapahtuvalle yhtestyölle sekä tosaalta luo pohjan tämän yhtestyön kehttämselle ja monpuolstamselle myös vastasuudessa. Sopmuksessa pyrtään yhtestyön tavotteden ylesluonteseen määrttelyyn luettelemalla pääryhmänä aloja, jolla tähänastsen kokemuksen perusteella vodaan kummankn maan taholla katsoa olevan knnostusta yhtestyön kehttämseen ja syventämseen. Uutena kohteena mantaan erkseen lsäks yhtestyö ympärstönsuojelun alalla. Sopmuksessa korostetaan pysyvän suomalas-neuvostolttolasen halltusten välsen taloudellsen yhtestyökomsson keskestä asemaa yhtestyössä. Sanotun yhtestyökomsson eräänä tärkempänä tehtävänä tulee olemaan kästeltävänä olevan sopmuksen toteuttamseen tähtääven suuntavvojen ja lähtavotteden luomnen. (He 85/71 - Ulkoasanvalokunnan metntö n:o 15/71) Ife'' J s " '1 J r '? ^ ^ \ : '. 3 ' 51 '.'!«. I «!l l Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen Suomen, Norjan ja Ruotsn välsen pohjoskalotn ammattkursskeskusta koskevan sopmuksen eräden määräysten hyväksymsestä. Syysku\n 23 pävänä 1971 allekrjotetulla sopmuksella perustettavaks päätetyn pohjoskalotn ammattkursskeskuksen tarkotuksena on antaa ammattkoulutusta lähnnä pohjoskalotn työttömälle väestölle. Lähtökohtana järjestelylle on ollut se, että laajennettua ammattkursskoulutusta on pdetty ajankohtasena koko pohjoskalotlle käynnssä olevan rakennemuutoksen johdosta.!

23 Kysymyksessä olevalla anmattkursskeslruksella on kursshalltus Jossa kukn kolme maata ovat edustettuna. Sopmukseen ssältyvän arvon mukaan kursstomnnan toteuttamsesta aheutuvat kustannukset noussvat Suomen osalta enntään markkaan vuodessa. t (He 144/71 - Ulkoasanvalokunnan metntö n:o I6/7I) Eduskunta hyväksy 3O.II.7I halltuksen estyksen Sosalststen Neuvostotasavaltojen Lton kanssa tullkysymyksstä tehdyn sopmuksen muutosten hyväksymsestä. Neuvostolttolasta alkuperää olevat tuotteet saavat Suomessa peraatteessa samanlasen tullkohtelun kun Euroopan vapaakauppalton EFTAN jäsenvaltosta peräsn olevat tuotteet. Eräät maatalous- ja kalatuotteet ovat muodostaneet pokkeuksen tämän yhdenmukasen tullkohtelun säännöstä. Sopmuksen muutoksella nämä erot postetaan. (He 93/71 - Ulkoasanvalokunnan metntö nro 17/7^) Eduskunta hyväksy halltksen estyksen Pohjos- Atlantn jäävarton taloudellsesta tuesta tehdyn sopmuksen eräden määräysten hyväksymsestä. Sopmuksen tarkotuksena on saäda turvatuks tomnta, jolla huolehdtaan jäävartopalveluksesta Pohjos-Atlantlta ja jäätlan--, teen tutkmsesta ja tarkkalusta sekä näden perusteella saatujen tetojen levttämsestä. Sanotun tomnnan ylläptämseks sopmuksen sopmuspuolet suorttavat avustusta sopmtksessa erkseen määrättyjen perusteden mukasest. vt : M f I I vv' I ' M l ;. (He 95/71 - Ulkoasanvalokannan metntö n:o 21/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen Suomen ja Ruotsn välsen rajajoksopmuksen ja sen ltteden sekä Suomen ja Ruotsn kesken ^9 utosta Tornon ja Muonon rajajossa tehtyyn sopmukseen tehdyn lsäsopmuksen ja sen ltteden eräden määräysten hyväksymsen. Rajajoksopmus on laadttu vesokeuden kakk er alat kästtävän yhtesen rajavesstön sopmuksen muotoon. Pokkeuksena on kutenkn puutavaran utto, jota koskevat määräykset on jätetty pos tse rajajoksopmuksesta.

24 12 - Ylesstä peraattesta sopmuksessa lausutaan, että snä tarkotettuja vesalueta on käytettävä sten, että kumpkn maa saa käyttää hyväkseen rajavestöstä saatavaa hyötyä ja että rajaseud\m etuja parhaten edstetään. Sopmuksen soveltamsta varten on olemassa valtoden yhtesest asettama pysyvä komsso suomalas-ruotsalanen rajajokkomsso. I J. -H mm:. -'ts^ (He 195/71 - Ulkoasanvalokunnan metntö n:o 22/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen kansanvälsen atomenergajärjestön kanssa tehdyn valvontasopmuksen eräden määräysten hyväksymsestä. Maalskuun 5 pävänä 1970 kansanvälsest vomaantulleen ydnsulkusopmuksen valvontatehtävä on uskottu kansanvälselle atomenergajärjestölle. Suom on ensmmäsenä valtona maalmassa allekrjottanut järjestön kanssa ydnsulkusopmukseen perustuvan valvontaa koskevan sopmuksen. Valvontasopmuksessa edellytetään, että Suomessa on kansallnen valvontajärjestelmä, jolla valvotaan kakkea Suomessa olevaa valvontasopmuksen m\kaan valvonnan alasta ydnmateraala. (He 196/71 - Ulkoasanvalokunnan metntö n:o 25/71) m m y V. SOSIAALIVALIOKUMA LL Eduskunta hyväksy halltuksen estykset laeks valton eläkelan, valton perhe-eläkelan ja eräden muden eläkelaken muuttamsesta sekä laks ennakkotedosta, okasuvaatmuksesta ja muutoksenhasta erässä eläkeasossa. /I rl Laken mukaan muutoksenhakumenettelyä muutettn sten, että valtokonttorn kästtelemssä eläkeasossa otetaan käytäntöön okasuvaatmusmenettely, jolla pyrtään yksnkertastamaan muutoksenhakua eläkeasossa ja samalla vähentämään eläkeasoden lukumäärää korkemmassa hallnto-okeudessa. Okasuvaatmusmenettely tulee helpottamaan ja nopeuttamaan eläkeasoden muutoksenhakua myös eläkkeensaajen kannalta. m l I m n (He 179/70 - Sosaalvalokunnan metntö n:o 2/71)

25 ""rww Eduskunta hyväksy 30.3.halltuksen estykset laeks rntamasotlaseläkkeestä Ja kansaneläkkeeseen suortettavasta tuklsästä a asunstuesta annetun lan muuttansesta. Laken mukaan rntamasotlaalle, Joka on täyttänyt 55 vuotta, vodaan maksaa rntamasotlaseläkettä. Rntamasotlaseläke on tarveharkntanen, Joka rppuu rntamasotlaan taloudellsesta tlasta. Sosaldemokraatten tomesta kytkettn rntamasotlaseläkelakn kansaneläkkeen tuklsälak Ja asumstuklansäädäntö, koska tämän Jälkeen myös vähävarasemmlla palkkatyöntekjöllä on mahdollsuus saada lan suoma etusuuksa. Lak tul vomaan 1 pävänä syyskuuta g?"!. (He 186/70 Ja 11/71 - Sosaalvalokunnan metntö n:o 3/7^) Eduskunta hyväksy halltuksen estykset laeks kansaneläkelan, lyhytakasssa työsuhtessa oleven työntekjän eläkelan, työntekjän eläkelan, maatalousyrttäjen eläkelan, yrttäjen eläkelan Ja sarausvakuutuslan sekä eräden nhn lttyven laken muuttamsesta. Laken mukaan. Jotka lttyvät etujärjestöjen sopmuksessa erästä vuotta 1971 Ja osaa vuodesta 1972 koskevaan työsopmusratkasuun lttyvstä sosaalssta järjestelystä, ovat huomattavmmat muutokset seuraavat: - Työeläkelaken alasuuteen tulemsen edellytyksenä ollut neljän kuukauden määräaka lyhennettn yhteen kuukauteen, 18 vuoden alakäraja postettn työsuhteessa olevlta, lasta huoltavan työeläkkeeseen lsättn lapskorotus, sekä 60 vuotta täyttänelle ptkäakasest työttömlle myönnettn ertynen työttömyyseläke. Työttömyyseläke koskee myös kansaneläkejärjestelmää. - Säädettn järjestely. Jonka mukaan sarausvakuutuksessa työkykyseks todettua henklöä pdetään työkykysenä myös työttömyyskorvausta Ja työttömyysavustusta haettaessa ("välnputoajat"). Lat tulvat vomaan 1 pävänä henäkuuta 197^. (He 60/70 - Sosaalvalokunnan metntö, n:o 4/7^) I. 3 t I Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks tapatutmvakuutuslan muuttamsesta. 6'' K

26 Lan mukaan maksetaan nyt kertakakksta korvausta sellasssakn tapaksssa, jossa saman tapaturman Johdosta maksetaan korvausta myös lkennevakuutuslan nojalla. Kertakakksen korvauksen määrä korotettn 12 OCO markasta I5.000 markkaan ja jos tapaturman seurauksena on ollut loolema, omaslle kertakakksta korvausta korotettn markasta markkaan. Lanmuutos perustu myös etujärjestöjen välseen sopmukseen työ eht o s opmusratka sun yht eyd e s s ä. Lak tul vomaan 1 pävänä henäkuuta 197^1 (He 61/71-So8aalvalokunnan me-^ntö n:o 5/71) hl. 1' Eduskunta hy/äksy halltuksen estyksen laks valtakunnallssta työttömyyskassosta annetun lan muuttamsesta. Lan mukaan srryttn työttömyysvakuutusjärjestelmässä yhteen vden pävän Irarenssakaan vuodessa. Päräavustusta suortetaan uuden lan mukaan van vdeltä pävältä vkossa Ja enntään 3A päväpalkasta, e kutenkaan enempää kun 50 markkaa pävältä slle, Jolla on yks ta useampa omasa Ja enntään 23 markkaa pävältä muulle kassan Jäsenelle. Lak tul vomaan 1 pävänä henäkuuta 1971* (He 62/71 - Sosaalvalokunnan metntö n:o 6/7^) Eduskunta hyväksy 5.6.7I halltuksen estyksen laks maatalousyrttäjen eläkelan muuttamsesta. K Lan mukaan maatalousyrttäjälle, Joka 65 vuoden än Jälkesenäkn akana Jatkaa yrtystään, maksetaan eläkelan mukanen täys eläke. Akasemmn eläkettä maksettn van puolet. Samassa yhteydessä korotettn myös vljeljän työtulon määräämsperusteta seko levennettn työtulojen Jyrkkää porrastusta. (He 78/71 - Sosaalvalokunnan metntö n:o 7/7^) Edusk\nta hyväksy 5.IO.7I halltuksen estyksen nvaldhuolto- f lan muuttamsesta. Lanmuutoksen tarkotuksena on ensnnäkn ssällyttää nvaldhuoltolakn sopeutumsvalmennus, työhönvalmennus Ja elnkenoneuvonta asaa tutkneen kuntoutuskomtean ehdottamassa muodossa. l

27 Sopeutxmsvalmennus tarkottaa tomenptetä, jotka auttavat nvaldn tottumsta vammaan ta sarauden aheuttamaan tlaan. Työhönvalmennus taas tarkottaa työpakalla,ertysessä latoksessa, krsslla ja ykstystapauksssa myös nvaldn kotona annettavaa harjotusta, joka on omaan edstämä^ nvaldn pääsyä työhön. Elnkenoneuvonnalla ymmärretään nvaldn työllstämstä tsenäsks ammatnharjottajks erlasn palvelu-, alhanknta- ja penteollsuusammattehn. ;! 'fe 'I l Sos.-dem. ryhmän ehdotuksesta hyväksyttn lan perusteluhn lausuma, jossa halltuksen edellytetään nvaldhuoltolan kokonasuudstuksen yhteydessä selvtyttävän, mllä tavon ja mssä määrn vodaan taloudellsest tukea vakeast lkuntavammasa moottorajoneuvon käyttökustannusten alentamseks. (He 75/71 - Sosaalvalokunnan metntö n:o 8/7I) Eduskunta hyväksy halltksen estyksen laks erästä pokkeukssta valtakunnallssta työttömyyskassosta ja työttömyyskorvauksesta annettuhn lakehn. Lan mukaan saadaan päväavustusta suorttaa I50 työttömyyspävän lsäks enntään 50 työttömyyspävältä ja työttömyyskorvausta 120 pävän lsäks enntään 50 pävältä. Lak on vomassa vuoden 1971 loppuun saakka. I' 1«(He 103/71 - Sosaalvalokunnan metntö n:o 9/71) Eduskunta hyväksy 9.II.7I halltuksen estyksen laäks valton eläkelan sekä eräden shen lttyven laken muuttamsesta. Hyväksytyllä lalla tehdään muutokset valton eläkelakn ja shen perustuvaan lansäädäntöön, joden toteuttamsta on edellytetty valton vrka- ja työehtosopmuksa tehtäessä. l Valton eläkelan muutokssta ovat tärkemmät lan alasuuteen kuulumsen edellytyksenä olevan palvelussuhteessa oloa koskevan 4 kuukauden määräajan lyhentämnen yhdeks kuukaudeks, lan soveltamsen edellytyksenä olevan 18 vuoden kärajan postamnen, lasta huoltavan henklön valton eläkelan ns. peruseläketurvan mukasn eläkkesn tuleva lapskorotus sekä työttömyyseläkkeen myöntämnen 60 vuotta täyttäneelle ptkäakasest työttömnä ollelle henklölle.

28 Lapskorotus myönnetään valton eläkelan peruseläketurvan mukasn eläkkesn, mutta e sen sjaan korkeampn lsäeläket\rvan mukasn eläkkesn. Lapskorotukset tehdään eläkkeensaajan eläkkeeseen lsättävänä prosenttkorotuksena, kuten työntekjän eläkelassakn* (He 91/71 - Sosaalvalokunnan metntö n:o 11/71) ) Eduskunta hyväksy I6.II.7I halltuksen estyksen laks kansaneläkelan 30 :n muuttamsesta. Kansaneläkelan 30 :n 2 momentn mukaan vuostuloks e lueta kansaneläkkeen tukosaa määrättäessä huoltoapulan mukaan annettua huoltoapua, elatusta ta avustusta. Nyt hyväksytty lanmuutos mea?- ktsee stä, että myös työnantajan vapaaehtosest maksama elatus, esm. sllon, kun työntekjä e ole ollut palveluksessa huoltoapulassa edellytettyä 20 vuotta, luettasn etuokeutetuks tuloks. Etuokeutetuks tuloks katsottava elatus e sas kutenkaan ylttää kansaneläkelan 27 :n 3 momentssa tarkotetun rajatulon mää- raa* (He 131/71 - Sosaalvalokunnan metntö n:o 12/71) Eduskunta hyväksy 23.II.7I halltuksen estyksen talonmesten työakalan I9 :n muuttamsesta* Muutos merktsee stä, että myös valton vranomasen takka kunnallsen sopmusvaltuuskunnan ta sen antams>n valtuutxkseen perustuen kunnan ta kuntanlton Ja asanomasen yhdstyksen välllä tehdysgä työehto- Ja vrkaehtosopmuksessa on okeus sopa työakalasta pokkeavast. Vastaava sopmusokeus on Jo aemmn ollut vomassa työakalassa. He 136/71 - Sosaalvalokunnan metntö n:o 15/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks yrttäjen eläkelan sekä maatalousyrttäjen eläkelan muuttamsesta. Muutosten Jälkeen yrttäjen eläkelan mukaset eläkevakuutusmaksut alentuvat nden yrttäjen osalta, Joden lan mukaan vahvstettu työtulo Jää alle markan vuodessa. Alennuksen määrän osalta noudatetaan stä peraatetta, että yrttäjät tulevat saamaan vastaavan helpotuksen eläkevakuutusmaksuun kun maatalousyrttäjätkn. Maatalousyrttäjen eläkelaka muutetaan sten, että perheen- 8.. Ö f 1. L^ < 1 I. l V I fl

29 - V - jäsenten vakuutusmaksu määräytyy sanalla tavon kun yrttäjen eläkelaken mukaan, mkä merktsee stä, että myös maatalousyrttäjen perheenjäsenet pääsevät maksualennusten prn. Muutokset merktsevät osltaan yrttäjen eläkelan Ja maatalousyrttäjen eläkelan eroavuuksen penentymstä. (He 140/71 - Sosaalvalokunnan metntö n:o ' h ' Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen työllsyyslaks. Halltuksen estyksen perustelussa todetaan, että työllsyyslansäädännössämme työvomapoltkkaa e ole rttävässä määrn nähty muun yhteskuntapoltkan osana. Uuden työllsyyslan säätämsellä pyrtään luomaan edellytyksä slle, että työvomapol- ' tkassa votasn nykystä paremmn ottaa huomoon yhteydet muuhun yhteskuntapoltkkaan. ; I! ' S Lan ssältämät muutokset koskevat ykstysen henklön työllsyysturvan parantamsta, Julksen sektorn, valton, kmten Ja kuntanlttojen töden suorttamsta sekä työvomahallnnon kenttäorgansaton osttasta uudstamsta. Johdantolukuun on ssällytetty ylenen säännös. Jonka mukaan valton, kunten Ja kuntanlttojen on huolehdttava stä, että nden rahottamat nvestonnt vodaan ajottaa suhdannevahteluta tasottavast. Vme vuosen kokemukset osottavat, ettevät valto, kunnat Ja kuntanltot ole rttävässä laajuudessa varautuneet nvestontluontesten töden lsäämseen taantumakauden akana. Samon vodaan todeta, että suhdannevahtelusta aheutu- «vat työllsyysongelmat ovat maassamme olleet vakeammn hodettavssa kun kausvahtelusta aheutuvat. Uuden lan mukaan on valton, kunten Ja kuntanlttojen huolehdttava stä, että nden työt ajotetaan työllsyydessä myös vuoden akana lmenevä vahteluta tasottavast. Julksten töden ajottamsta talvkauteen vodaan ptää työvomapolttsest perusteltuna, koska talvtyöttömyys on maassamme edelleen varsn laajamttasena tostuva lmä. I Ykstysen henklön osalta on todettava, että lan mukaan on henklölle. Jolle työnvältys e ole vonut järjestää työtä ta koulutusmahdollsuutta, pyrttävä järjestämään työtä valton tomesta ta sen kunnan tomesta, mssä hänellä on varsnanen asunto

30 ja kot. Edellytyksenä on, että henklö on työkykynen Ja työhalunen, Vanhassa työllsyyslassa säädetty 17 vuoden käraja on alennettu 16 vuoteen. Ykstysen henklön osalta tullaan lan vomaantultua työttömyyden aheuttamaa taloudellsta hätää levttämään ratkasevast, Ammattkoulutusmahdollsuuksen järjestämseen on lan mukaan knntettävä työttömyyttä torjuttaessa entstä enemmän huomota. Mkäl henklö nästä tomenptestä huolmatta Jää työtä valle on todettava, että uuden lan mukaan hänelle vodaan maksaa työttömyyskorvausta ana shen saakka, kunnes hänet vodaan sjottaa työhön ta koulutukseen ta kunnes hän srtyy eläkkeelle. Erttän myöntesenä uudstuksena on todettava, että uyös työttömlle vähävaraslle henksen työn tekjölle vodaan uudstetun lan mukaan maksaa työttömyyskorvausta. Ityös vajaakuntosten erkosasemaan on ' lassa knntetty ertystä huomota. Kunten töden järjestämsen kannalta on todettava, että kunnat ovat Joutuneet varsn erlaseen asemaan rppuen kunten taloudellssta mahdollsuukssta, järjestää työtä, kunten sjantalueesta Ja työttömyyden määrästä. Uudessa lassa on luovuttu kunnlle määrättävästä kuntakohtasesta työhönsjotusvelvollsmdesta. Kunten tötä e myöskään tarvtse ertellä sen mukaan, vodaanko työssä oleva työntekjä laskea kunnan osuuteen va e. Edellä mantut perustelut Julksten töden supstamsesta kesäkaudella huomoonottaen on lakn otettu pelkstetty säännös stä, että kunnan työmääräraholla palkattujen työntekjän kokonasmäärä e kesäkaudella saa keskmäärn ylttää vastaavaa työntekjän keskmäärää edellsellä talvkaudella. Jos kunta ylttää kesäakana lassa säädetyn velvollsuuden vodaan katsoa, että valton on tällön lsättävä tomenptetään työttömyyden cbbäm seks ta yölls^^yden ylläptämseks. Tämän Johdosta on lassa säännös stä, että kunnan on suortettava valtolle korvaus Jokaselta työpävältä. Jonka kunnan työntekjän määrä on kesäkautena suuremp kun talvkautena. Lassa Jätetään nän ollen kunnlle okeus määrätä vapaast työntekjämääränsä, mutta edellytetään, että se e Unällä ole suuremp kun talvellakaan. Pyrkmyksenä on työvoman mahdollsmman tasanen käyttö Ja sten ptkät Ja pysyvät työsuhteet. I ' fpp'' 1 1 :. -l I. I l! h I

31 Lak ssältää myös työvomahallnnon pakallstasolla erätä merkttävä muutoksa. Ensnnäkn työvomatomkuntaorgansato sen nykysessä muodossa lakkaa. Pakallstasolla muodostetaan nykysstä työnvältystomstosta erastesa monpalvelupstetä, Josta asakkaat vovat saada mahdollsmman laajaa palvelua. Työnvältyspalvelu hotaa työhön osotuksen nn hyvn ykstysen kun julksenkn sektorn, valton ja kunten töhn, sekä tarjoaa ämmät tkoulntusmahdollsuuksa. Työttömyyskorvausten myöntämsestä päättää työvomatomston yhteydessä tomva uudelleen perustettava työvomatomkunta. Tähän kuuluu puheenjohtajan lsäks alueen koosta ja sen elnkenorakenteesta rppuen 4 ta 6 muuta jäsentä. Puheenjohtajana tom työvomatomston esmes. Muut jäsenet,josta puolet edustaa työnantaja ja puolet työntekjötä, nmtetään kahdeks kalentervuodeks kerrallaan pakallsten edustavmpen työmarkknajärjestöjen estyksestä. Uus työllsyyslak on srtymävaheen varalle rakennettu lak. Se vapauttaa kunnat pakkotyöllstämsestä ja edellyttää, että normaalen työnvältyksen menetelmn ja koulutusta tehostamalla vodaan työttömät sjottaa avonna olevn työpakkohn. Työttömäks jä&een tomeentulo pyrtään turvaamaan valton avustukslla nn kauan kun hän on työttömänä. Uuden lan vakutukset alkavat näkyä jo menellä olevan talven kaustyöttömyyttä torjuttaessa. (He 94/71 - Sosaalvalokunnan metntö n:o 18/71) ' J-; Eduskunta hyväksy 3O.II.7I halltuksen estyksen eräden lkennevahngon korvausten stomsesta palkkatasoon. Hyväksytyn lan mukaan myös henklövahngon johdosta suortettavat jatkuvat korvaukset sdotaan palkkatason nousuun työntekjän eläkelan mukasen palkkanrtpkpjärjestelmän avulla. Tämä merktsee käytännössä stä, että korvaukset nykystä paremmn ja säännöllsemmn tulevat seuraamaan ylesen palkkatason nousua. (He 141/71 - Sosaalvalokunnan metntö n:o 17/71) h.u Eduskunta hyväksy 5O.ll.7 halltuksen estyksen laks tapaturmavakuutuslan muuttamsesta,eräden tapaturmakorvausten stomsesta palkkatasoon ja tapaturmavakuutuslassa säädettyjen markkamäären korottamsesta annetun lan kumoamsesta. V.

32 ' Hyväksytyn lan mukaan tapaturmakorvausten kuten elnkoron ja huoltoeläkkeen kohdalla srrytään työntekjän eläkelan mukaseen palkkandeksjärjestelmään. Samalla eräät tapaturmavakuutuslassa säädetyt knteät korvausten määrä koskevat markkamäärät sdotaan palkkandeksn. Lan hyväksymnen selventää nykystä tapaturmakorvausten tarkstusmenettelyä ja samalla tapaturmakorvausten määrät tulevat nykystä paremmn sdot\ks palkkatason kehtykseen. (He 139/7'! - Sosaalvalokunnan metntö N: o 16/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen lapsperheden asumstuesta annetun lan muuttamsesta. Muutos merktsee stä, että myös ykslapsslla perhellä on mahdollsuus saada lapsperheden asmstukea. Samalla lasta postetaan säännös, jonka mukaan asmstuk vodaan evätä, Jos perhe jatkuvast saa pääasallsen tomeentulonsa huoltoavusta. ykslapssten perheden jäämnen lapsperheden asumstuen ulkopuolelle on ollut kysymyksessä olevan lan pahmpa puutteta. Ertysen tärkeää asumstuk on nlle ykslapsslle perhelle, jolla on van yks huolta ja. rfyös muut lakn ssältyvät muutokset merktsevät parannuksa lapsperheden asumstuesta annetun lan ykstyskohtn. Sosaldemokraatten vaatmuksesta hyväksyttn lan perusteluhn lausuma, jossa halltuksen edellytetään ryhtyvän valmstelemaan lapsperheden asumstuk jär jestelmän kokonasuudstusta sten, että perheen koosta ja asunnon omstussuhtesta rppumatta kakk tuen tarpeessa olevat vovat päästä asumstuen prn. 1: 41 M (He 160/71 - Sosaalvalok\nnan metntö n: o 19/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen eläkesäätölan muuttamsesta. t Laka muutetaan sten, että eläkesäätön halltuksessa tulee olla vähntään 5 jäsentä, ja että säätön tomntaprn kuuluvat työntek jät joko suoraan ta välllsest saavat valta halltukseen anakn 2 jäsentä ja nälle henklökohtaset varamehet. Laka muutetaan myös sten, että halltuksen jäsenellä vos olla useampkn kun yks henklökohtanen varames. (He 152/71 - Sosaalvalokunnan metntö n:o 20/71) l

33 Eduskunta hyväksy 7halltoksen estyksen laks elatusavun ennakosta annetun lan 4 :n ouuttansesta. m a!! Muutoksella korotetaan elatusavun ennakon määrä 50 markasta 60 markkaan. IJallt\ksen estyksen kästtelyn yhteydessä käv selväst lm, että elatusavun ennakosta annettu lak on maassamme peraatteltaan vanhentunut. Tämä koskee pats elatusavun ennakon suuruuden määräytymstä myös ennakkoon okeutettujen prä ja ennakoden takasnperntää. Sosaalvalokunnan kästyksen mtkaan ols tämän vuoks ryhdyttävä valmstelemaan ko. lan kokonasuudstusta. (He 142/71 - Sosaalvalokunnan metntö n: o 23/71) «'lv; Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks ertyslapslsälan 7 muuttamsesta. Ertyslapslsen markkamäärät ovat lan vomaantulosta vuodesta 1961 luken jääneet jälkeen elnkustannusten noususta. Tämän vuoks nden korottamnen ol tarpeellsta. Lan muutoksella nykysä ertyslapslsälan määrä korotetaan non 20 %:lla. Lsäks ertyslapslsät sdotaan luken elnkustannusndeksn sten, että elnkustannusten noustua ta laskettua 5 %:lla ertyslapslsä tarkstetaan seuraavan kalentervuoden alusta luken nousua ta laskua vastaavast. ^ I ; (He 177/71 - Sosaalvalokunnan metntö n:o 22/71) Eduskunta hyväksy kaaänedubtajen Eakmann ja Ilaskven alotteden pohjalta lan sarausvakuutuslan muuttamsesta. Halltus peruutt lokakuussa antamansa estyksen laks sarausvakuutuslan muuttamsesta. Tämä Johtu stä, että eduskunta hylkäs halltuksen estyksen sarausvakuutusmaksun korottamsesta, Jonka halltus ol asettanut almman sarauspävärahan korottamsen ehdoks. Nyt hyväksyttyjen alotteden mkaan sarausvakuutuspäväraha nousee 7,50 markasta 10 markkaan, mkäl vakuutetulla e ole ollut asetuksella säädettävänä kalentervuotena työtuloa ta sen määrä e ole noussut markkaan. Sarausvakuutuksen vähmmäspävärahan nostamsta vodaan ptää täysn välttämättömänä ottaen huomoon esm. sen, että saraus! : : (- I, 4.'- II I

34 ' edelleen on ylesn huoltoavun tarpeen aheuttaja. Vuonna 1970 suortettujen saraalamaksujen korotusten Jälkeen, e sarausvakuutuksen aln päväraha rtä saraalamaksujen suorttansejen halvnmssakaan hotonaksuluokssa. halltuksen estyksen sarausvakuu- Eduskunta hyväksy tuslan muuttamsesta. Lanmuutoksen Jälkeen sarausvakuutuksen varoja käytetään kansanterveystyön rahottamseen sten, että kunnalle suortetaan sarausvakuutuksen varosta korvaus terveyskeskuksessa annetusta saraanhotopalvelukssta. Samalla sarausvakuutuksen korvausjärjestelmä yksnkertastetaan nn, että vakuutetun e tarvtse hakea terveyskeskuksen palvelusten osalta, vaan korvauksen hakee kunta. Kunta e ole okeutettu saamaan korvausta tomenptestä, Joden järjestämnen merktss kunnalle kansanterveyslassa Ja sen nojalla vahvstetussa suunntelmassa asetettujen vähmmäsvelvollsuuksen ylttämstä. Kunnalle tulevaan korvauksen määrään e myöskään vakuta. Jos kunta per potlaalta penempä maksuja kun mtä annettavassa asetuksessa määrätään. Lsäks suortetaan kunnalle hampasn kohdstuneden tomenpteden osalta korvausta terveyskeskuksessa 17 vuotta täyttäneelle henklölle suortetusta tutkmuksesta Ja annetusta hodosta aheutunesta kustannukssta. l (He 99/7^1 - Sosaalvalokunnan metntö n: o 25/71) VI. KULKUIAITQSVALIOKUNTA 41 Eduskunta hyväksy kansanedustaja Reno Brelnn (sos.dem.) alotteen perusteella seuraavan tovomuksen: "että halltus krehts Salon kaupnngn ohtusten rakentamseen lttyvää selvtystyötä nn, että ohtustpn rakentamseen votasn ryhtyä." (Ta 1791/71 - Kulkulatosvalokunnan metntö nro 50/71) "A I,

35 - 23. Ä Eduskunta hyväksy 17.9.?^ halltuksen estyksen laks tomenptestä lentolkenteen turvaamseks erässä tapauksssa. Hyväksytyn lan mukaan vodaan lentoasemalla suorttaa turvaamstomenptetä lentolkennettä vaarantaven rkollsten tekojen estämseks, Jotka kohdstuvat mm, lma-aluksn ta nden mehstöön, matkatavaraan ta rahtn takka lentotomntaan yleensä. Turvaamstomenpteen suorttamsesta yksttästapauksssa päättää asanomasen lentoaseman päällkkö. Asotuksella vodaan säätää, että tullvranomasa ja myös muta valton palveluksessa oleva henklötä vodaan käyttää suorttamaan nätä tehtävä. l>- r m (He 157/71 - Kulkulatosvalokunnan metntö n:o 49/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks autoreksterkeskuksesta annetxm lan muuttamsesta. Lan muutoksella perustetaan valtakunnallnen ajokorttrekster, ohon talletetaan polslta ja tuomostumlta saatavat tedot ajokortesta, ajokortn saamsen estestä sekä ajokortn haltjoden tekemstä lkennerkokssta. Tällä pyrtään shen, että vranomaset vosvat mahdollsmman tehokkaast valvoa, ette kuljettajaks sopmattomlla henklöllä ole ajokortta. b Ajokorttrekstern ptämnen annetaan autoreksterkeskuksen tehtäväks. Ajokorttrekstern ssältämään anestoon sovelletaan ylesten asakrjan julksuudesta annettua laka, jolla suojataan ykslön lf»ukkaamattomuudelle hatallsten tetojen julktulemstä. (He 158/71 - Kulkulatosvalokunnan metntö nro 72/71) l Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks lmaluhallnnosta. Hyväksytyllä lalla perustetaan uus keskusvrasto lmaluhalltus lkennemnsterön alasuuteen. Slle kesktetään kakk lmaluun lttyvät lmaluosaston ja te- ja vesrakeumblatokspn hotamat tehtävät. Halltuksen estyksen perustelussa todetaan, että hallnnon keskttämsellä vodaan paremmn tu'vata stl-lraalun vomakas kasvu.

36 Kulkulatosvalokunta s\htautu halltuksen estykseen varsn krttsest. Se mm. kapas selvtystä mahdollsuukssta postaa sunnttelutyön puutteellsuudesta aheutuvat epäkohdat nykysen organsaton puttessa tapahtuvn ssäsn järjestelyn Ja valton er vrastojen kesknästä yhtestomntaa kehttävn tomenpten. 1 (He 157/7^1 - Kulkulatosvalokunnan metntö 73/71) VII. PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTA Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks asevelvollsuuslan muuttamsesta. Lan mukaan tehtn mahdollseks, että kutsuntavranomaslla, kutsuntalautakunnalla Ja sotlasprn päällköllä on mahdollsuus Jo kutsunnassa ta sttemmn Jälktarkastustlasuudessa vapauttaa asevelvollnen palveluksesta vaknasessa väessä rauhan akana, kun asanomasen ruumllsen kehtyksen ta terveydellsten sekkojen perusteella on lmestä, että asevelvollnen e tuls saavuttamaan vaknasessa palveluksessa vaadttavaa palveluskelposuutta vmestään snä vuonna kun hän täyttää 25 vuotta. Edelleen laka muutettn sten, että asevelvollsella on mahdollsuus saada lykkäystä vaknasen palveluksen suorttamsesta, kun lykkäys ammattn valmstautumsen, opntojen harjottamsen taloudellstan olojen järjestämsen takka nhn verrattavan muun ertysen henklökohtasen syyn vuoks on katsottava hänelle erttän tarpeellseks. Lykkäystä votasn myöntää kerralla enntään 3 vuodeks, e kutenkaan ptemmälle kun sen vuoden loppuun kun asevelvollnen täyttää 28 vuotta. Samon myönnettäsn lykkäystä kansanedustajana olevalle asevelvollselle. Täten hänellä ols mahdollsuus saada lykkäystä vaknasen palveluksen suorttamsesta edustajatomen vuoks enntään kahden edustajakauden ajaks. Muutetun lan mukaan asevelvollsa vodaan käyttää myös puolustuslatoksen ulkopuolella tapahtuvn maanpuolustusta ta sotlaallsta koulutusta edstävn tehtävn samon kun annettaessa muun muassa pols-, rajavarto- ta merenkulkuvvanomaslle vrka-apua suurssa öljyvahnko- Ja ocnettomuustapauksssa, hmshenken pelastamsta koskevssa etsntä- Ja pelastustomnnassa takka palovranomaslle suurpalojen torjunnassa. (He 198/70 - Puolustusasanvaloktnnan metntö n:o 2/71).(l. 1, l Jf!/

37 Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks eräden vaknasesta palveluksesta keltäytyven asevevöllsten rankasemsesta sekä eräks shen lttyvks laeks Erllslan säätämnen Johtu stä, että vme akona eräät sellaset asevelvollset^ jota e ole tekemästään lmotuksesta huolmatta määrätty aseettomaan palvelukseen ta svlpalvelxkseen, ovat jääneet vaknaseen palvelukseen saapumatta sekä joukko-osastohn polsn tomesta tuotuna keltäytyneet kakesta palveluksesta puolustuslatoksessa. Kxn he vapausrangastuksensa suortettuaan ovat palanneet joukko-osastoonsa jatkamaan asevelvollsuutensa suorttamsta, he edelleenkn ovat keltäytyneet helle asevelvollsena kuuluven velvollsuuksen täyttämsestä. Tämän johdosta hedät on votu tostuvast tuomta rangastuksn sotatuomostumssa, Nyt hyväksytty lak estää sotaväen rkoslan rangastustomenpteden ketjuuntumsen myös tällasten henklöden osalta. - S! Samassa yhteydessä muutettn aseettomasta palveluksesta ja svlpalveluksesta annettua laka nn, että tutkjalautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea shen muutosta valttamalla okeusmnsteröön. Lsäks asevelvollsuuslan 27 :ään lsättn uus 4 momentt, jonka mukaan 30-vuotta täyttänyt henklö on rangastuslatoksesta vapaaks ta ehdonalaseen vapauteen päästettynä vapautettava enemmästä palveluksesta vaknasessa väessä rauhan akana.. M Sos.-dem. ryhmän ehdotuksesta eduskunta hyväksy lan perusteluhn lausuman, jonka mukaan halltksenedellytetään kreellsest selvttävän mahdollsuuksa, jotta uskonnollsn vähemmstöryhmn kuuluvat ns. totaalkeltäytyjät votasn vapauttaa ranga stus s euraamuks sta. te (He 81/71 - Puolustusasanvalokunnan metntö n:o 12/71) 'f. t VIII. MA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks maankäyttölan muuttamsesta. I r Lan mukaan täsmennettn asuntovljelystlan omstajalle myönnettäven lanojen saantedellytyksä, yhdenmukastettn valton r.

38 tomesta muodostettavan vldelystlan ja valton lanotuksen tarvn hanktn tlan enmmäskokoa ja vastaavast myynthnnan ja lanan korkoa koskevat säännökset. Koron suuruudeks lanolle määrättn vs prosentta, kutenkn sten, että lsäalueen koron määrä on kolme prosentta, mllon lsäaluetta annetaan tlaan, joka on maankäyttölassa tarkotettua vljelystlaa penemp. (He 126/7^ - Maa- Ja metsätalousvalokunnan metntö n:o 1/71) Eduskunta hyväksy 20.^.71 halltuksen estyksen laks yhtesmetsäosuuksen lunastamsesta Ja laks yhtesmetsälan muuttamsesta. Lan mukaan on yhtesmetsän osakaskunnalla okeus käyvästä hnnasta lunastaa sellanen yhtesmetsäosuus, Joka e kuulu pääasallsest maatlatalouden ta metsätalouden harjottamseen käytettävään tlaan ta tlaan. Joka yksn ta yhdessä muden samaan taloudellseen kokonasuuteen kuuluven tlojen kanssa kästtää maatluksa enntään kaks hehtaara. tl l ^, (He 1^3/70 - Maa- Ja metsätalousvalokunnan metntö N:o 8/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks kotmasen sokertuotannon turvaamsesta. Vuonna 1967 hyväksytyllä sokerlalla rajotettn sokerjuurkkaan tuotantoa Ja sokertuotannon t\*vaamseen tarvttava valton varojen määrä rajotettn akasempaa alemmalle tasolle. Halltus estt laka Jatkettavaks vähäsllä muutoksll. Valokuntavaheessa halltuksen estys kutenkn muuttu. Sokerjuurkkaan perushntaan Ja tehtaden tuotantopalkkoon estetty korotus nous 0,4 pennstä 0,5 pennn kloa koht. Samon valokunta korott kokonassadon ylärajan halltuksen esttämästä 375 mlj.klosta 390 mlj.kloon. Sos.-dem. ryhmän taholta vastustettn vomakkaast muutosten tekemstä halltuksen estykseen. H S' Hyväksyessään lan eduskunta edellytt halltuksen ryhtyvän kreellsest tomenptesn uuden lansäädännön akaansaamseks kotmasen sokertuotannon turvaamsesta. Tämän vuoks lak on vomassa anoastaan vuoden 197^1 loppuun saakka. 1- (He 129/71 - Maa- Ja metsätalousvalokunnan metntö n: o 32/7^1)

39 VT Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks tlan yhtesomstajen osallstumsesta metsänparannushankkeeseen. Hyväksytyn lan mxakaan on nllä yhtesomstajlla yhtesest, jotka omstavat tlasta vähntään puolet ja john kuuluvat tlaa hotavat yhtesomstajat, okeus koko tlan osalta ryhtyä metsänparannuslansäädännön mukaseen hankkeeseen. Tällön tla on panttna lanan ta ennakkorahotuksena myönnetyn luoton takasn maksamsesta nn kun metsänparannuslassa on säädetty. (He 58/71 - Maa- ja metsätalousvalokunnan metntö n:o 29/71) Eduskunta hyväksy lakalotteden pohjalta tovomuksen, jossa halltuksen edellytetään kreellsest antavan eduskunnalle estyksen laks yhtesöjen maanhanknnan rajottamsesta sekä selvtyttävän, onko tarpeen rajottaa mudenkn kun yhtesöjen maanhankntaa ja ryhtyvän sellasn tomenptesn, john saatu selvtys antaa ahetta. ^-tl 'I I.1 IX. SIVISTYSVALIOKUOTA Eduskunta hyväksy 9.5«71 halltuksen estyksen laks peruskoulun luokanopettajen valmstuksesta. Lan mukaan peruskoulun luokanopettaja valmstetaan Jyväskylän ylopstossa, Oulun ylopstossa. Joensuun Korkeakoulussa, välakasssa opettajakorkeakoulussa ja ylopplastutkntoon pohjautuvssa kansakoulunopettajasemnaaressa. Lan säätämnen merktsee välvahetta opettajakoulutuksen uudelleenjärjestelyssä, ^jröhemmn tullaan antamaan halltuksen estys opettajakoulutuslaks, jonka pohjalta opettajankoulutuksen kokonasvaltanen uudelleenjärjestely on mahdollsta suorttaa.. I H! Q (He 1/71 - Svstysvalokunnan metntö N: o I/7I) Eduskunta hyväksy 11.5*71 halltksen estyksen laks kansakoululan muuttamsesta. Lan mukaan vspävästä kouluvkkoa ryhdytään soveltamaan erän pokkeuksn lukuvuoden alusta luken ympärvuotsena. Kansakoulujen vuotusten työpäven määrä alennettn lalla 200:sta 190:een ja oppladen koulutyö alotetaan 2? pävänä elokuuta ja päätetään 31 pävänä toukokuuta. (He 29/71 - Svstysvalokunnan metntö N: o 6/7I) ' I

40 I Eduskunta hyväksy kansanedustaja Aune Salaman (sos. dem.) lakalotteen perusteella seuraavan tovomuksen: "että halltus, antaessaan eduskunnalle peruskoulua koskeva estyksä, ottas tarkotuksenmukasessa laajuudessa huomoon peruskouluun srtymsen Ja opettajen työllsyyden asettamat vaatmukset opettajen eläkekää mahdollsuuksen mukaan Joko pysyväst ta määräajaks alentamalla. (La 230/70 - Svstysvalokunnan metntö n:o 5/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks oppkoulun kouloneuvostosta. Hyväksytyn lan tarkotuksena on valton oppkoulujen Ja valton apua nauttven ykstysoppkoulujen hallntojärjestelmän uudstamnen, että koulun ssästä työskentelyä koskevaa päätöksentekovaltaa srretään kouluyhtesössä työskenteleven valtsemalle hallntoelmelle kouluneuvostolle. Neuvoston päätehtävänä on luoda mahdollsuuksa Jatkuvalle demokraattselle suunnttelutyölle Ja päätöksenteolle opskelun kaklla tasolla. Kouluneuvostolle kuuluu myös hallnnollsa sekä kouluyhtestyöhön, opplaan okeusturvaan Ja opplashuoltoon lttyvä tehtävä. C.fl Kouluneuvostossa on rppuen koulun opplasmäärästä 6-10 Jäsentä Jäsenstä puolet on qpettaja Ja puolet opplata. Kouluneuvoston vaalssa on vaalokeutettu koulun Jokanen opettaja Ja Jokanen vaknanen opplas keskkouluasteen almman luokan opplasta lukuunottamatta. Kouluneuvoston Jäsenen vaalssa on vaalkelponen koulun Jokanen opettaja sekä Jokanen vaknanen opplas, Joka kouluneuvoston tomkauden alkaessa on täyttänyt I5 vuotta. Porvareden taholta pdettn tärkeänä, että myös oppladen vanhemmat sasvat edustuksen kouluneuvostossa. Eduskunta katso kutenkn, että vanhempen vakutusmahdollsuudet ovat parhaten turvattansa vanhempanneuvoston Ja kouluneuvoston yhteskokoukslla. ' l» (He 23/71 Svstysvalokunnan metntö n:o 9/71) h :

41 Eduskunta hyväksy 12,11.7'' halltuksen estyksen opettajankoulutuslaks. Lan nojalla kesktetään opettajan koulutus erätä koulutustehtävä lukuunottamatta kuuteen suomenkelseen ja yhteen ruotsnkelseen opettajankoulutusykskköön. Suomenkelset koulutusyksköt tulevat alustaven suunntelmen mukaan sjatsemaan Helsngssä, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella ja Turussa sekä ruotsnkelnen koulutusykskkö Vaasassa. Opettajankoulutuksen uudstamsen kautta pyrtään sellaseen koulutusjärjestelmään, jossa peruskoulutus antaa suhteellsen laajan muodollsen kelposuuden ja jossa peruskoulutusta vodaan jatkokoulutuksen avulla luontevast täydentää. (He 2V71 - Svstysvalokunnan metntö nro 10/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks kuurojen ja sokeden ammattkoulusta. Hyväksytyn lan mukaan kuulovammasten ja näkövammasten ammattkoulutusta varten on ammattkasvatushalltuksen johdon ja valvonnan alasa valton ammattkouluja. Opetsoppkrjat, majotus opplaskodssa, aterat, terveydenhuolto sekä henklökohtaset työvarusteet ovat koulujen opplalle maksuttomat. f (He 57/71 - Svst^övaloknT^n metntö n: o 11/71) Eduskunta hyväksy '' halltuksen estyksen valton ammattkoulukodn lakkauttamsesta. Ertysen huolenpdon tarpeessa olevan" nuoron konlntnr srretään valton ammatbkonlnkoa sta tapahtuvaks valton kac,v-nr.'m.m.t.u». koulussa. Täällä varataan vuosttan tarpff^llf^n määrä opplaspakkoja ja myönnetään nälle vähntään samat taloudellset etusuudet kun nykysn on valton ammattkoulukodn opplalla. n H l.: f (He 56/71 - Svstysvalokunnan metntö n:o 13/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen opntotukea koskevan lansäädännön uudstamsesta. Opntotukjärjestelmän kehttämsessä on kysymys koulutuskus/^tnnst^n entstä suuremman osuuden srtämsestä koulutettavlta l 11

42 tseltään a hedän vanhemmltaan yhteskunnalle. Hyväksytyn lan keskesenä tarkotuksena on saattaa vältöntä opntotukea koskeva tomnta pääosltaan yhtenäsen lansäädännön ja organsaton prn. Lansäädännön yhtenästämsen lsäks pyrtään luomaan perusta opntoavustusten el opntorahojen astettaselle lsäämselle. (He 121/71 - Svstysvalokunnan metntö n:o I6/7I) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks ammatllssta pätevyystutknnosta. Lan mukaan pätevyystutkntojen tomeenpano ja valvonta kesktetään ammattkasvatushalltukselle. Pätevyystutkntoon osallstumsesta e pertä mtään korvausta. (He 126/71 - Svstysvalokunnan metntö n:o 17/71) Eduskunta hyväksy IO.I2.7I halltuksen estyksen laks kunten nuorsolautakunnsta ja kunten nuorsotyöhön annettavasta valtonavusta. S t Hyväksytyn lan mukaan jokaseen kuntaan on asetettava nuorsolautakunta. Penet kunnat läännhalltus vos kutenkn ertysstä systä vapauttaa sanotusta velvollsuudesta. Kunten nuorsolautakunten tomntaan annettavaa valtonavustusta varten otetaan valton tulo- ja menoarvoon vuosttan määräraha. Valtonavustus tullaan myöntämään kunten taloudellsen kantokyvyn huomoonottaen. (He 47/71 - Svstysvalokunnan metntö n:o 18/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks museovrasto Qta. Hyväksytyn lan mukaan museoteknllset lähnnä näytteellepanoa ja restauronta koskevat asat kesktetään yhden osaston hotoon. Aluehallntoon lttyvät tehtävät tulevat kuulunaan ylesen osaston museoasantomstolle. (He 127/71 - Svstysvalokunnan metntö n:o 19/71)

43 l Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks koulujärjestelmän perustesta annetun lan muuttamsesta. Hyväksytyssä lassa määrtetään ne lsämenot, Joden katsotaan Johtuvan nmenomaan peruskoulun järjestämsestä. Lassa on pyrtty välttämään er kantokykyluokssa oleven kunten avustusosuuken suhteden oleellsta muuttumsta. Koska asuntola-!-,kyydtys- Ja majotustomnnasta Johtuva rastus vahtelee kunnttan huomattavast, on valtonapu tältä osn pyrtty pysyttämään korkeana. Samon on vatonap palkkauksn pyrtty ptäämään korkeana alemmssa kantokykyluokssa. J mm' (He 153/71 - Svstysvalokunnan metntö n:o 20/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estykset ns. peruskoululaeks. Hyväksyttyjen laken tarkotuksena on järjestää ykstyskohtaslla säännöksllä peruskoulun vranhaltjan palkkaus Ja eläketurva. Aluks peruskoulun vrkohn kuuluvat okeudet Ja velvollsuudet järjestetään lansäädäntötetse. Tämän Jälkeen peruskoulun vranhaltjan palvelussuhteen ehdosta sltä osn kun kunnallnen vrkaehtosopmuslak sen sall vodaan sopa vrkaehtosopmukslla. Lat ssältävät säännöksä mm. valton lakkautetun oppkoulun henklökunnan aseman järjestämsestä. Valton lakkautetun oppkoulun henklökunta vodaan ottaa kunnan kouluks nuuttuvan entsen koulunsa palvelukseen ennen muta hakjota. Tämä edellyttää hakemukseen perustuvan vrantäyttömenettelyn korvaamsta menettelyllä, Jolla vrkames srretään koulun vrkaan ta tomeen stä haettavaks Julstamatta. Ykstysoppkoulun palveluksessa oleva henklö, Joka srretään ta sjotetaan kunnan koululatokseen kuuluvan lukon palvelukseen, sälyttää eläke- Ja perhe-eläketurvansa entsellään. Sama koskee myös peruskoulun palvelukseen srrettyä ykstysoppkoulun opettajaa. Hyväksytyn lan mukaan 58 vuotta täyttäneellä opettajalla on okeus srtyä eläkkeelle snä yhteydessä, kun hänen koulunsa sjantkunta perustaa kunnan koululatoksen. Menettelyä vodaan perustella ennenmuuta sllä, että eläkeässä Ja lähellä stä olevlle opettajlle saattaa usen olla vakeata mukautua uusn työolohn Ja omaksua uusa menettelytapoja. j m > M vf! Ill^»

44 I Sos.-dem. ryhmän ehdotuksesta hyväksyttn lan perusteluhn lausma, Jossa eduskunta edellyttää halltuksen huolehtvan stä, että kunnan srtyessä peruskoulujärjestelmään kansakoululatoksen päteven päätomsten tuntopettajen srtämsessä peruskoulun palvelukseen noudatetaan samaa menettelyä kun lakkautetun valton oppkoulun pätevästä päätomsesta t\mtopettajasta on vomassa. (He /71 - Svstysvalokunnan metnnöt n:t 22-29/71) / m.l I X. LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTA Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks rtolaslan muuttamsesta sekä eräks shen lttyvks aleks. 1 «Sosaldemokraatten tekemän rnnakkasalotteen (ed. Esko Nskanen ym.) mukasest muutettn halltuksen estystä ertysest pakkotyöseuraamuksen osalta sekä lyhennettn tarpeettoman ptken vapaudenrstojen enmmäsakoja ja uudstettn latoksen kurnptoa ja latokseen palauttamsta koskeva säännöksä. (He 11/70 - Lak- ja talousvalokunnan metntö n:o 6/7I) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen metsätyslan 69 :n muuttamsesta. Halltus estt, että lankohtaa muutettasn lopettamalla suden ja ahman tappamsesta maksettava tapporaha poronhotoalueella ja maan tärajaan»ajottuvssa kunnssa. Eduskunta muutt kutenkn lan ssältöä säätämällä tapporahaa edelleen maksettavaks poronhotoalueen tärajan rajottuvssa kunnssa vdensadan markan suurusena suden ja ahman tappamsesta. (He 195/70 - Lak- ja talousvalokunnan metntö NO 5/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks Helsngn kaupungn Vuosaaren kylässä olevan rauhotusprn purkamsesta, mutta äänest lan lepäämään se\raavlle vaalen jälkeslle valtopävlle. l 1 l...i Hallt\aksen estyksen tarkotuksena ol Valmet Oy:n telakkatomnnan srtämnen Helsngn Katajanokalta Vuosaaren tärannalla olevlle aluelle ja telakkatomnnan laajentamnen. Esteenä ol

45 kutenkn vesaluella oleva kalastuslan mukanen rathotuspr, Joka ols ollut lalla purettava. PV Lan jäädessä lepäämään telakkatomnnan srtämnen ja laajentamnen srtyvät tulevasuuteen. : * (He 20/71- Lak- Ja talousvalokunnan metntö n:o 7/7^) Eduskunta hyväksy ^ halltuksaa estyksen laks sähkölatokssta annetxn lan muuttamsesta. Muutoksen Jälkeen sähkölatoksella tarkotetaan tässä lassa sähkövrran kehttäms-, srto- Ja kulutuslatoksa sekä nähn latoksn osana kuuluva ta ltettäväks tarkotettuja kun myös muta sähkölatteta Ja sähkökäyttösä latteta, Josta vo aheutua vaaraa ta härötä. " : ' < -.V Samassa yhteydessä lakn lsättn säännös, Jonka mukaan kauppa- Ja teollsuusmnsterö vo määrätä tässä lassa tarkotetut latteet ennen nden täällä tapahtuvaa kaupaksptämstä, toselle luovuttamsta Ja käyttöönottoa tarkastettavaks Ja hyväksyttäväks. (He 59/71 - Lak- Ja talousvalokunnan metntö nro 11/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks Helsngn kaupungn Vuosaaren kylässä olevan rauhotusprn osttasesta purkamsesta. Eduskunta ol Jo akasemmn vme kevätstuntokaudella hyväksyxyt Helsngn kaupmgn Vuosaaren kylässä olevan rauhotusprn purkamsta tarkottaneen halltuksen estyksen. Kun valtopäväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla kästeltävän lakestyksen kreellseks Julstamsta vastust tuollon määrävähemmstä, lakestys srty seuraavssa vaalessa valttavan eduskunnan lopullsest ratkastavaks. Kun telakkahankkeen toteuttamseen tarvtaan van non 30,8 hehtaarn laajunen rahotusprn pohjonen osa, halltus anto asasta uuden lakestyksen. Eduskunta hyväksy tämän estyksen «Telakan srtämstä Vuosaareen vodaan perustella ensnnäkn sllä, että Valmet Oy:n Helsngn kaupungn Katjanokan alueelle kesktetty telakkatomnta on tlanpuutteen taka vakeutunut. Samon vodaan todeta, että Helsngn sataman lähellä Vuosaaren tärannalla sjatseva alue. Jolle vodaan helpost saada 9 metrn u I.-f l ^-: P ^ \ I "... «Ir föl f m s n

46 - 34 t syvyys vaatmukset täyttävä väylä, on tarkotukseen sopvn ja taloudellsmmn rakennettava. Srtoa puoltaa velä sekn näkökohta, että Helsngn telakan ammatthenklökunta, jonka määrä on yl henkeä, e ole srrettävssä toselle asunpakkakunnalle. (He 111/71 - Lak- ja talousvalokunnan metntö n:o IO/7I) Eduskunta hyväksy ^ halltuksen estyksen kuntfen kantokykyluoktuksesta annetun lan muuttamsesta. Lan muutoksella jatketaan velä yhdellä vuodella nykysn vomassa olevan kantokykyluoktuslan soveltamsta. Vomassaoloajan pdentämnen johtuu stä, että kantokykyluoktuksessa havattujen epäkohten korjaamsta tutkva komtea e ole velä onnstunut luomaan kakka osapuola tyydyttävää järjestelmää. J (He 71/71 - Lak- ja talousvalokunnan metntö n:o 12/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks maanmttaushallnnosta. Halltuksen estys ol alunpern laajemp ssältäen mm. ehdotukset laks maanmttausmaksusta sekä laks jakolan muuttamsesta. Valokunta katso kutenkn, ette enää, kon laajoja uudstuksa ssältävä estys annettn eduskunnalle varsn myöhäsessä vaheessa, ollut mahdollsuuksa kästellä kakka po. halltuksen estykseen ssältyvä lakehdotuksa. Sen vuoks tässä yhteydessä toteutettn van maanmttaushallnnon uudstus. Lan mukaan maanmttaushallnnon tehtävänä on hotaa maanmttaustomntaa, ptää maareksterä sekä shen lttyvä kntestöluettelolta, huolehta ylesstä kartastotöstä, harjottaa karttojen ja muden tomalansa julkasujen panatustomntaa sekä ptää huolta alansa kehttämsestä. Maanmttaustomtusten suorttamsta varten maa jaetaan maaja metsätalousmnsterön möärnömt maanmttausprehn, jossa jokasessa on mnsterön määräämällä pakkakunnalla maanmttaustomsto. : t -- I. t l^j Tarkemmat säännökset maanmttaushallnnon vranomassta ja nden tomnnasta annetaan myöhemmn asetuksella. Huomattavn tehtäven srto maanmttaushalltuksesta maanmttauskonttorehn tapahtuu kartastotössä, jotka tähän saakka on hodettu kesktetyst maanmttaushalltuksessa. (He 174/7'^ - Lak- ja talousvalokunnan metntö nro 1V71) ' t t

47 Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen laks kunnlle asmtoalueden hankkmseks myönnettävästä korkotuesta. Hyväksytyn lan mukaan asuntohalltus vo hyväksyä kokonaan ta osttan rahotettavaks asuntoaluehanknnan korkotukluotolla. Korkotukea vodaan myöntää pats maanostoon myös muden maansaantojen, kuten esm. vahdon, pakkolunastuksen Ja mahdollsest säädettävän etuosto-okeuden rahottamseen. Korkotukea myöntämällä pyrtään parantamaan kunten mahdollsuksa hankka asuntorakennustomntaan sovelata alueta. Täten pyrtään edstämään jatkuvaa alueden saanta erlaseen asuntotuotantoon. Vasemmston tomesta muutettn halltuksen estystä sten, että valton myöntämää kork<?tukea vodaan ohjata todella nhn asuntotaajämn, Jossa asuntojen tarve on suurn. Samalla tehtn mahdollseks korkotuen myöntämnen kaklle kunnlle saman suurusena rppumatta kunten kantokykyluokasta. (He 146/71 - Lak- Ja talousvalokunnan metntö n:o 13/71) " l M ' ; \ l ;. ; ;. Ifc XI. TALOUSVALIOKUNTA Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen radovastuulaks Ja laks okeudenkäymskaaren 17 luvun muuttamsesta. Lan m\kaan ylesradotomnnan harjottaja on velvollnen määräämään Jokasta lähetettävää ohjelmaa varten vastaavan ohjelmatomttajan, Jonka tehtävänä on valvoa ohjelmaa Ja estää ssällöltään rkollsen ohjelman lähettämnen. Mtään ohjelmaa e saa lähettää vaston vastaavan ohjelmatomttajan tahtoa. Jotta ols mahdollsta saada selvlle, kuka kussakn tapauksessa tom vastaavana ohjelmatomttajana, lassa on määräys, että päätös vastaavasta ohjelmatomttajasta on merkttävä ylesön nähtävssä pdettävään luetteloon. Okeudenkäymskaaren 17 lukuun lsättn uus säännös. Jonka mukaan panokrjotuksen julkasja, päätomttaja ta krjanpanaja saa keltäytyä vastaamasta kysymykseen, kuka on krjotuksen ta tedonannon laatja. (He n: o 100/70 - Talousvalokunnan metntö n: o 16/70) V ll I F«; ';"; I 1 I Bf"'-- ",.l r-. I! ^ ' ' ^ l 'r r d ) l I '

48 - 36 Eduskunta hyväksy 9»3.71 halltuksen estyksen lhantarkastuslan muuttamsesta. Lan mukaan lhantarkastuspakko on vomassa koko valtakunnan alueella. Mllon kutenkn tarkastetun ja hyväksytyn lhan saant kuntaan tuottaa ertysä vakeuksa, vo maa- ja metsätalousmnsterö kunnan estyksestä kutenkn määrätä, että lhantarkastuspakko e ole kunnassa vomassa. m ' f f-l l l;» (He 25/70 - Talousvalokunnan metntö no 1/71) Eduskunta hyväksy 5«6.71 halltuksen estyksen kasvatusneuvolalaks. Lan mukaan kunnlla on okeus aaada valtonapua kasvatusneuvoloden kustannuksn. Lan säätämsen seurauksena arvodaan olevan ehkä 100 kasvatusneuvolan verkoston syntymnen. (He 163/70 - Talousvalokunnan metntö n:o 5/71) Eduskunta hyväksy 5*6.71 halltuksen estyksen kunnallsesta kodnhotoavusta annetun lan 15 :n muuttamsesta. Lan mukaan kunnalle vodaan myöntää valtonapua myös kustannuksn, jotka ovat aheutuneet ykstysen järjestön kunnan alueella suorttaman kotavustajatomnnan tukemsesta.! ^ -Tl I (He 76/70 - Talousvalokunnan metntö n:o 6/71) Eduskunta hyväksy I7.9.7I halltuksen estyksen tuberkulooslan muuttamsesta. Lanmuutoksella saatetaan tuberkulooslan säännökset perustams- Ja tomntasuunntelman laatmsta koskevalta osalta yhdenmukasks kunnallssta ylessaraalosta annetun lan sekä melsaraalan säännösten kanssa. 11 (He 87/71 - Talousvalokunnan metntö n:o 9/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen latlcö kunnallssta ylessaraalosta annetun lan, ylopstollssta keskussaraalosta annetun lan, melsaraalan, tuberkulooslan Ja terveydenhotolan muuttamsesta. Muutosten tarkotuksena on täsmentää kuntakohtasest annettavan valtonavun myöntämsperusteta. (He 17/71 - Talousvalokunnan metntö n:o 7/71)

49 f- l5 t' Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen vähttäskaupan lkeajasta annetun lan muuttamsesta. ^ ' f r 1 ^ Lanmuutoksella saatetaan partur-^ Ja kampaamoalan lkkeet samojen atkoloakojen prn kun mtä vähttäskaupasta on jo aemmn säädetty. (He 189/71 - Talousvalokunnan metntö n:o 10/71) Eduskunta hyväksy halltuksen estyksen kansanterveystyöstä ja sen vomaanpanosta annettavks laeks. I II 't Lan perustavote on terveyspoltkkamme panopsteen srtämnen saraalalatoksen kehttämsestä sellasten hotopalvelusten lsäämseen, Jotka palvelevat kansalasa lähellä asunpakkaa Ja säännöllsest. Nähn perushotopalveluksn kuuluvat terveystarkastukset Ja terveysneuvonta, saraankuljetus, hammassarauksen hoto sekä kouluterveydenhoto. Panopsteen muutos toteutetaan lsäämällä valton tukea kansanterveystyöhön, ohjaamalla sarausvakuutuksen varoja kunnallsten terveyskeskusten käyttöön Ja tekemällä kansanterveyspalvelukset astettan maksuttomks kansalaslle. Samalla kansanterveystyön hallnto kmnssa yhtenästetään Ja konnallsen kansanterveystyön tomntayksköks perustetaan ertynen terveyskeskus. Kakk terveystyöntekjät kuuluvat terveyskeskuksen henklökuntaan. Jonka tomnnasta säädetään erllsllä ohj esäännöllä. Sarausvakuutuslaka muuttamalla pyrtään ohjaamaan sarausvakuutuksen varoja kunnallsten terveyskeskusten kehttämseen. Maksamalla korvaus suoraan terveyskeskukslle on mahdollsta tehostaa palvelusten tarjontaa Ja tasottaa alueellsa epätasasuuksa. Kunnlle maksettava valtonapu porrastetaan kunten taloudellsen kantokyvyn mukaan. Tällä tavon lak pyrk kohentamaan ertysest köyhmpen kunten asemaa.. I Sos.-dem. ryhmän ehdotuksesta hyväksyttn lan perusteluhn lausuma, Jossa edellytetään halltuksen pyrkvän toteuttamaan maksuttoman avosaraanhodon Jo vuoden 1976 loppuun mennessä. (He 98/71 - Talousvalokunnan metntö n:o 11/71) t

50 - 38 r t halltuksen estyksen huvmausane- Eduskunta hyväksy laks. Lan tarkotuksena on krmnaalpolttsn kenon pyrkä estämään huumausaneden maahantuont, valmstus a levttämnen Ja sten vähentämään huumausaneden väärnkäyttöä. Päämääränä on ankaramman rangastusuhan säätämnen törkeämmlle huumausanerkokslle sekä rangastusuhan tarkotuksenmukanen porrastamnen rkosten törkeyden mukaan. Enten keskustelua aheutt suhtautumnen huumausaneden käytön rankasemseen. Halltuksen estyksessä ol omaksuttu se kanta, ette huumausaneden käyttö enää ols rangastava teko. Äänestyksen jälkeen eduskunta kutenkn pääty käytön rangastavuuden kannalle. \ ä. Sos.-dem. ryhmän ehdotuksesta hyväksyttn lan perusteluhn lausuma. Jossa halltuksen edellytetään kreellsest asettavan tomkunnan pähdeaneden väärnkäyttäjen hodon Ja Jälkhuollon alaan kuuluven tehtäven hotamsta varten. (He 128/71 - Talousvalokunnan metntö n:o 12/71) XII. PANKKIVALIOKUNTA Kästellessään Suomen Pankn tlaa Ja hallntoa vuonna 1970 koskevan tarkastuksen Johdosta ^ eduskunta yhty pankkvalokunnan metntöön. Metnnössä mantaan mm. seuraavaa: "Taloudellnen tomnta Jatku maassamme kertomusvuonna vlkkaana varsnkn ykstysten nvestonten osalta. Kokonastuotannon kasvu ol kutenkn htaampaa kun edellsenä vuonna. Kasvun hdastumseen Johtvat enssjassa kotmasen teollsuuden kapasteettvakeudet Ja kansanvälsen suhdannekehtyksen Jäämnen pnmstettua htaammaks. Valokunnan kästyksen mukaan on Jatkossa varauduttava kansantaloutemme epäsuotusaan kehtykseen Ja pyrttävä myös rahapolttsn kenon leventämään sen hatallsa vakutuksa. Valokmta on knnttänyt ertystä huomota vahtotaseemme Ja varsnkn kauppataseemme huolestuttavaan kehtykseen kertomusvuonna. Vakka tavaranvennn arvo kasvokn merkttäväst, kauppataseen vajaus muodostu tavarantuonnn ylvomasen kasvun vuoks I'! 111 j