4 EKSPONENTIAALINEN MALLI

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 EKSPONENTIAALINEN MALLI"

Transkriptio

1 EKSPONENTIAALINEN MALLI POHDITTAVAA 1. promillea on tuhannesosaa eli ,00. Maahan sitoutuneen hiilen määrä on 0, biljoonaa tonnia = 6 biljoonaa tonnia. Neljä promillea maaperään sitoutuneesta hiilen määrästä on 6 biljoonaa tonnia, joka suurempi kuin vuosittainen ilmakehässä olevan hiilen määrän kasvu,3 biljoonaa tonnia. Vastaus: 6 biljoonaa tonnia. Maaperään sitoutuneen hiilen määrä on suurempi kuin vuosittainen ilmakehän hiilen määrän kasvu. 2. Maaperään sitoutuneen hiilen määrä kasvaa vuosittain 1,00-kertaiseksi ja hiiltä on maaperässä noin 1500 biljoonaa tonnia. Sadan vuoden päästä maaperään sitoutuneen hiilen määrä on 100 1, biljoonaa tonnia 1, biljoonaa tonnia 2235, biljoonaa tonnia 2200 biljoonaa tonnia. Vastaus: 2200 biljoonaa tonnia

2 .1 Eksponenttifunktio ALOITA PERUSTEISTA 01. Funktiossa on f(x) = a q x vakio a on suureen alkuperäinen arvo ja vakio q on muutoskerroin. Kertolaskun tulos ei muutu, vaikka kertolaskun tekijöiden järjestyksen vaihtaa. Funktio voidaan esittää myös muodossa f(x) = q x a, jossa kertoimien järjestys on eri, mutta kuitenkin a on suureen alkuperäinen arvo ja q muutoskerroin. Funktio C kuvaa eksponentiaalista muutosta muodossa f(x) = 3 x 2, joten alkuperäinen arvo on a = 2 ja muutoskerroin on q = 3. Samoin kohta F f(x) = 3 2 x kuvaa eksponentiaalista muutosta, jossa alkuperäinen arvo on a = 3 ja muutoskerroin on q = 2. Vastaus: C, jossa a = 2 ja q = 3 sekä F, jossa a = 3 ja q = Oheisissa kuvakaappauksissa on näytetty kuinka appletista luetaan vastaukset. a) Kuvaajasta nähdään kohdasta 50 %, että määrä on puolet alkuperäisestä 8 vuoden kuluttua. Vastaus: 8 vuoden kuluttua

3 b) Kuvaajasta nähdään, että noin 19 vuoden kuluttua metaania on jäljellä 20 %. Vastaus: 19 vuoden kuluttua c) Kuvaajasta nähdään, että kuuden vuoden kuluttua metaania on jäljellä noin 60 %, joten sitä on poistunut 100 % 60 % = 0 %. Vastaus: 0 %

4 03. Tehtävässä on eksponentiaalisten mallien kuvaajia ja suoria. Ensimmäisen asteen polynomifunktio on muotoa f(x) = kx + b ja sen kuvaajana on suora. Tehtävän funktioista A f(x) = 2x + 0,5 ja B f(x) = 0,5x + 2 ovat ensimmäisen asteen polynomifunktioita. Funktion A kuvaajana on laskeva suora (koska kulmakerroin 2 on negatiivinen) ja funktion B kuvaajana on nouseva suora (koska kulmakerroin 0,5 on positiivinen). Kuvaajista III ja IV ovat suoria. Ainoa nouseva suora on kuvaaja III. Kuvaajan III on oltava funktio B f(x) = 0,5x + 2. Ainoa laskeva suora on kuvaaja IV. Kuvaajan IV on oltava funktio A f(x) = 2x + 0,5. Eksponentiaalinen malli on muotoa f(x) = a q x, jossa a on alkuperäinen arvo ja q on muutoskerroin. Tehtävän funktioista C f(x) = 0,5 2 x ja D f(x) = 2 0,5 x ovat eksponentiaalisia malleja. Mallissa C on a = 0,5 ja q = 2 ja mallissa D on a =2 ja q = 0,5. Kuvaajista I ja II ovat eksponentiaalisen mallin kuvaajia. Kuvaaja I kuvaa eksponentiaalista vähenemistä, jolloin muutoskerroin q on välillä ]0, 1[. Kuvaajan I on oltava funktio D f(x) = 2 0,5 x. Kuvaaja II kuvaa eksponentiaalista kasvamista, jolloin muutoskerroin q > 1. Kuvaajan II on oltava funktio C f(x) = 0,5 2 x. Vastaus: A: IV, B: III, C: II ja D: I

5 0. Eksponentiaalinen malli on muotoa f(x) = a q x, jossa a on alkuperäinen arvo ja q on muutoskerroin. Tehtävässä tarkastellaan vain muutoskerrointa q. a) Kun bakteerien määrä kolminkertaistuu tietyssä ajassa, niin muutoskerroin on q = 3. Vastaus: q = 3 b) Kun bakteerien määrä kasvaa % tietyssä ajassa. Bakteereja on aikajakson jälkeen 100 % + % = 10 % eli bakteerien määrä kasvaa 1,0-kertaiseksi tässä ajassa. Muutoskerroin on q = 1,0. Vastaus: q = 1,0 c) Kun bakteerien määrä vähenee 55 % tietyssä ajassa. Bakteereja on aikajakson jälkeen 100 % 55 % = 5 % eli bakteerien määrä on pienentynyt 0,5-kertaiseksi tässä ajassa. Muutoskerroin on q = 0,5. Vastaus: q = 0,5

6 05. Funktio f(x) = ,03 x on eksponentiaalinen malli, jossa alkuperäinen arvo on a = ja muutoskerroin on q = 1,03. a) Alkuperäinen arvo a = ilmaisee, että asunnon arvo arviointihetkellä on Vastaus: b) Muutoskerroin on q = 1,03 ilmaisee, että asunnon arvo kasvaa keskimäärin 3 % vuodessa. Vastaus: 3 % c) f(5) = ,03 5 = , f( 5) = ,03 5 = , Funktiossa x on aika vuosina arviointihetkestä lähtien, joten sijoittamalla x = 5 saadaan asunnon arvo viisi vuotta arviointihetken jälkeen ja sijoittamalla x = 5 saadaan asunnon arvo viisi vuotta ennen arviointihetkeä. Vastaus: f(5) ; Asunnon arvo 5 vuoden kuluttua on f( 5) ; Asunnon arvo 5 vuotta ennen arviointihetkeä oli

7 06. a) Eksponentiaalinen malli on muotoa f(x) = a q x, jossa a on alkuperäinen arvo ja q on muutoskerroin. Kun kaulakorun hinta nousee joka vuosi 2 %, niin hinta seuraavan vuonna on 100 % + 2 % = 102 % edellisen vuoden hinnasta eli hinta on kasvanut 1,02-kertaiseksi. Muutoskerroin on q = 1,02. Kun alkuarvona on kaulakorun nykyinen hinta 379, niin eksponentiaalisessa mallissa alkuperäinen arvo on a = 379. Saadaan eksponentiaalinen malli f(x) = 379 1,02 x, joka kuvaa kaulakorun hintaa x vuoden kuluttua siitä vuodesta, jolloin hinta oli 379. Vastaus: f(x) = 379 1,02 x b) Funktiossa f(x) = 255 1,02 x muuttuja x kuvaa aikaa vuosina, joten kaulakorun hinta seitsemän vuoden kuluttua saadaan sijoittamalla funktioon x = 7. f(7) = 379 1,02 7 = 35,351 35,35 Vastaus: 35,35 c) Kaulakorun hinta kymmenen vuotta aiemmin saadaan sijoittamalla funktioon x = 10. f( 10) = 379 1,02 10 = 310, ,91 Vastaus: 310,91

8 VAHVISTA OSAAMISTA 07. Funktio on kasvava, kun q > 1 ja vähenevä, kun 0 < q < 1. a) f(x) = 5 x Funktion muutoskerroin on q = 5, joten q > 1. Kyseessä on siten eksponentiaalinen kasvaminen. Vastaus: kasvamista b) g(x) = 1 5 x 1 Funktion muutoskerroin on q 0,2, joten 0 < q < 1. 5 Kyseessä on siten eksponentiaalinen väheneminen. Vastaus: vähenemistä

9 c) h(x) = 2 0,99 x Funktion muutoskerroin on q = 0,99, joten 0 < q < 1. Kyseessä on siten eksponentiaalinen väheneminen. Vastaus: vähenemistä d) i(x) = e x (Huom! Joissakin ohjelmissa funktio kirjoitetaan exp(x).) Funktion muutoskerroin on q = e = 2,718, joten q > 1. Kyseessä on siten eksponentiaalinen kasvaminen. Vastaus: kasvamista

10 08. a) Funktiossa f(x) = 3 0,8 x muutoskerroin on q = 0,8, joten se kuvaa eksponentiaalista vähenemistä. Väite on siis epätosi. Vastaus: epätosi, vähenemistä b) Funktiossa g(x) = 1, x muutoskerroin on q = 1,. Väite on siis tosi. Vastaus: tosi c) Funktiossa g(t) = 12 1,012 t on muutoskerroin q = 1,012, joten arvot kasvavat 1,2 % joka vuosi. Väite on siis epätosi. Vastaus: epätosi, kasvaa 1,2 % d) Funktiossa h(x) = 62,9 0,98 x alkuperäinen arvo on a = 62,9, joten se kertoo, että kuvaaja leikkaa y-akselin pisteessä (0; 62,9). Väite on siis epätosi. Vastaus: epätosi, (0; 62,9) 09. A Soluja on aluksi miljoona, ja niiden määrä kasvaa 20 % tunnissa. Kyseessä eksponentiaalinen kasvu. Alkuperäinen arvo on a = Määrä kasvaa 20 %, joten muutoskerroin on 1,20. Tilanteeseen sopii funktio VI f(x) = ,2 x. B Soluja on aluksi miljoona, ja niiden määrä vähenee 20 % tunnissa. Kyseessä eksponentiaalinen väheneminen. Alkuperäinen arvo on a = Määrä vähenee 20 %, joten muutoskerroin on 0,80. Tilanteeseen sopii funktio III f(x) = ,8 x. C Kaupungissa on aluksi miljoona asukasta, ja asukasluku kasvaa 2 % vuodessa. Kyseessä eksponentiaalinen kasvu. Alkuperäinen arvo on a = Määrä kasvaa 2 %, joten muutoskerroin on 1,02. Tilanteeseen sopii funktio I f(x) = ,02 x.

11 D Kaupungissa on aluksi miljoona asukasta, ja asukasluku vähenee 2 % vuodessa. Kyseessä eksponentiaalinen väheneminen. Alkuperäinen arvo on a = Määrä vähenee 2 %, joten muutoskerroin on 0,98. Tilanteeseen sopii funktio IV f(x) = ,98 x. E Altaassa on aluksi miljoona litraa vettä, ja sinne pumpataan lisää vettä 20 litraa minuutissa. Kyseessä ei ole eksponentiaalinen muutos eli tilanteeseen ei sovi eksponentiaalinen malli. Veden määrä lisääntyy 20 litraa minuutissa, joten kyseessä on lineaarinen muutos. Lineaarinen malli on muotoa f(x) = kx + b, joka voidaan kirjoittaa myös toisessa järjestyksessä f(x) = b + kx. Mallissa alkuarvona on b ja kulmakerroin k kuvaa muutosta. Kun kulmakerroin on positiivinen, kyseessä on lineaarinen kasvu. Tehtävässä alkuarvo on b = ja kulmakerroin on k = 20 kuvaa kasvua. Tilanteeseen sopii funktio II f(x) = x. F Altaassa on aluksi miljoona litraa vettä, ja sieltä valuu pois 20 litraa vettä minuutissa. Kyseessä ei ole eksponentiaalinen muutos eli tilanteeseen ei sovi eksponentiaalinen malli. Veden määrä vähenee 20 litraa minuutissa, joten kyseessä on lineaarinen muutos. Lineaarinen malli voidaan kirjoittaa muodossa f(x) = b + kx, jossa alkuarvona on b ja kulmakerroin k kuvaa muutosta. Kun kulmakerroin on negatiivinen, kyseessä on lineaarinen muutos. Tehtävässä alkuarvo on b = ja kulmakerroin on k = 20 kuvaa vähenemistä. Tilanteeseen sopii funktio V f(x) = x. Vastaus: A: VI, B: III, C: I, D: IV, E: II ja F: V

12 10. a) Mallin alkuperäinen arvo on a = 60,1. Päästöjen määrä pienenee vuosittain 5 %, joten seuraavan vuoden päästöjen määrä on 100 % 5 % = 95 % edellisen vuoden päästöistä. Päästöt siis 0,95- kertaistuvat vuosittain, joten muutoskerroin q = 0,95. Mallin yksinkertaistamiseksi muuttujaksi valitaan aika vuosina vuodesta 201. Päästöjä kuvaava malli on f(x) = 60,1 0,95 x, missä x on vuosia vuodesta 201. Vastaus: f(x) = 60,1 0,95 x, jossa x on aika vuosina vuodesta 201 b) Vuonna 202 on kulunut = 10 vuotta vuodesta 201. Vuoden 202 päästöjen määrä saadaan sijoittamalla malliin x = 10. f(10) = 60,1 0,95 10 = 35, ,0 Kokonaispäästöt vuonna 202 ovat noin 36,0 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Vastaus: 36,0 miljoonaa hiilidioksiditonnia c) Videossa näytetään, miten funktion kuvaaja piirretään sopivalla ohjelmalla.

13 0,1x 11. a) Mallissa y alkuperäinen arvo on a = , joka ilmaisee, bakteerien määrän tilanteen alussa. Mallin mukaan siis vaaditaan bakteeria, jotta infektio pääsee alkamaan elimistössä. Vastaus: bakteeria 0,1 x b) Malli y ilmaisee bakteerien määrän, kuin x on aika tunneissa. Bakteerien määrä 50 tunnin kuluttua saadaan sijoittamalla malliin x = 50. y 0, Vastaus: bakteeria 0,1 x 0,1 c) Mallissa y kerroin x ilmaisee, kuinka moninkertaiseksi bakteerien määrä kasvaa x tunnissa. Muodostetaan yhtälö, kuinka monen tunnin x kuluttua bakteerien määrä on nelinkertaistunut ja ratkaistaan siitä tuntien määrä x. 0,1x 1 : 0,1 x 1 0,1 7, ,1x : ,1x 1 x x 7 Bakteerien määrä on nelinkertaistunut noin 7 tunnin kuluttua. Vastaus: 7 tunnissa

14 a) Malli f() t 500 0,5 t ilmaisee lääkeaineen määrän milligrammoina ihmisen elimistössä, kun lääkkeen ottamisesta on kulunut t tuntia. Alkuperäinen arvo on a = 500, joka ilmaisee, että alussa lääkeaineen määrä elimistössä on 500 mg. Vastaus: lääkeaineen määrän alussa 12 b) Malli f() t 500 0,5 t ilmaisee lääkeaineen määrän milligrammoina ihmisen elimistössä, kun lääkkeen ottamisesta on kulunut t tuntia. Lääkeaineen määrä elimistössä vuorokauden kuluttua alkuhetkestä saadaan sijoittamalla malliin t = f (2) 500 0,5 125, joten vuorokauden kuluttua lääkeaineen määrä on 125 mg. Vastaus: 125 mg c) Kun lääkkeen määrä on puoliintunut elimistössä, lääkettä on jäljellä 250 mg. Muodostetaan yhtälö ja ratkaistaan puoliintumiseen kuluva aika x. t 500 0, :500 t 0,512 0,5 t 0,512 0,5 1 Kun kantaluvut ovat yhtä suuret, niin riittää tutkia, milloin eksponentit ovat yhtä suuret. t t 12 Lääkeaineen puoliintumisaika on 12 tuntia. Vastaus: 12 tuntia

15 13. Muodostetaan matemaattiset mallit Joensuun ja Seinäjoen asukasluvuille. Vuoden 2015 lopussa Joensuussa oli asukasta ja Joensuun väestö kasvoi vuonna ,6 %. Jos kasvu jatkuu samanlaisena, voidaan Joensuun asukaslukua mallintaa funktiolla J(x) = ,006 x, jossa x ilmaisee kuinka monta vuotta on kulunut vuodesta 2015 alkaen. Vuoden 2015 lopussa Seinäjoella oli asukasta ja Seinäjoen väestö kasvoi vuonna ,1 %. Jos kasvu jatkuu samanlaisena, voidaan Seinäjoen asukaslukua mallintaa funktiolla S(x) = ,011 x, jossa x ilmaisee kuinka monta vuotta on kulunut vuodesta 2015 alkaen. Piirretään molempien funktioiden kuvaajat samaan koordinaatistoon ja etsitään minä vuonna Seinäjoen asukasluku saavuttaa Joensuun asukasluvun. Käyrät leikkaavat, kun muuttujan x arvo on vähän yli 1 eli Seinäjoen asukasluku saavuttaa Joensuun asukasluvun vuonna = 2056, jos kasvu jatkuu samanlaisena molemmissa kaupungeissa. Käyrien leikkauspisteen y-koordinaatti on noin , joten molempien kaupunkien asukasluvut ovat tällöin noin Vastaus: vuonna 2056, asukasta

16 1. Suureen A nykyinen arvo on a. a) Kun suureen A arvo kasvaa 30 % vuodessa, niin muutoskerroin on q = 100 % + 30 % = 130 % = 1,30. Malli f(t) = a 1,3 t ilmoittaa suureen A arvon ajan t funktiona. Vastaus: f(t) = a 1,3 t b) Kun suureen A arvo vähenee 20 % vuodessa, niin muutoskerroin on q = 100 % 20 % = 80 % = 0,80. Malli f(t) = a 0,8 t ilmoittaa suureen A arvon ajan t funktiona. Vastaus: f(t) = a 0,8 t c) Kun suureen A arvo pienenee joka vuosi kolmasosaan edellisen vuoden arvosta, niin muutoskerroin on q 1. 3 t Malli f() t a 1 3 ilmoittaa suureen A arvon ajan t funktiona. Vastaus: t 1 f() t a 3 d) Kun suureen A arvo kasvaa joka vuosi kolmasosalla edellisen vuoden arvosta, niin muutoskerroin on q t Malli f() t a 3 ilmoittaa suureen A arvon ajan t funktiona. t Vastaus: f() t a 3

17 15. Eksponentiaalinen malli on muotoa f(x) = a q x, jossa a on alkuperäinen arvo ja q on muutoskerroin. a) Muurahaiskeossa on alussa 20 muurahaista, joten alkuperäinen arvo on a = 20. Jokaisen vuorokauden aikana muurahaisten määrä kasvaa 50 %, joten muutoskerroin on q = 100 % = 50 % = 150 % = 1,50. Malli f(x) = 20 1,5 x ilmaisee muurahaisten lukumäärän, kun aikaa alusta on kulunut x vuorokautta. Kun muurahaispesän muurahaisten määrä 20-kertaistuu, pesässä on = 00 muurahaista. Ratkaistaan yhtälöstä 20 1,5 x = kertaistumiseen kuluvien vuorokausien lukumäärä x. 20 1,5 x = 00 :20 1,5 x = 20 x = log 1,5 20 x = 7, x = 7, Muurahaisten määrä on 20-kertaistunut noin 7, vuorokauden kuluttua. Vastaus: 7, vuorokauden kuluttua

18 b) Aurinkosuojavoide päästää säteilystä läpi 20 %, joten muutoskerroin on q = 0,20. Säteilystä pääsee läpi 20 % silloin, kun voidekerroksen paksuus on 0,008 mm. Alkuperäistä arvoa ei tunneta, joten merkitään sitä kirjaimella a. Malli f( x) a 0,2 x ilmaisee säteilyn määrän, kun määrä alussa on a ja aurinkovoidetta on levitetty x kappaletta 0,008 millimetrin kerrosta. Kun UV-säteilystä 5 % pääsee läpi, niin läpi päässeen säteilyn määrä x on 0,05a. Ratkaistaan yhtälöstä a 0,2 0,05a tarvittavien voidekerroksen lukumäärä x. x a 0,2 0,05 a : a x 0,2 0,05 x log0,2 0,05 x 1, ,008 mm voidekerroksia pitää levittää 1, kappaletta, joten voidetta pitää olla 1, ,008 mm = 0, mm 0,015 mm paksu kerros. Vastaus: 0,015 mm

19 16. Muodostetaan mallit autojen arvoille. Merkitään auton A hintaa kirjaimella a (a > 0) ja sen arvo alenee 5 % vuodessa. Eksponentiaalisen mallin alkuperäinen arvo on a ja muutoskerroin q = 0,95. Auton A arvoa voidaan mallintaa funktiolla A(x) = a 0,95 x, jossa x ilmaisee kuinka monta vuotta vanha auto on. Auton B hinta on kaksinkertainen autoon A verrattuna eli 2a ja arvon alenema on 10 % vuodessa. Eksponentiaalisen mallin alkuperäinen arvo on 2a ja muutoskerroin q = 0,90. Auton B arvoa voidaan mallintaa funktiolla B(x) = 2a 0,90 x, jossa x ilmaisee kuinka monta vuotta vanha auto on. a) Auton A arvo on puoliintunut, kun sen arvo on 0,5a. Ratkaistaan yhtälöstä a 0,95 x = 0,5a auton arvon puolittumiseen kuluva aika x. x a 0,95 0,5 a : a x 0,95 0,5 x log0,95 0,5 x 13, x 1 Auton A arvo puolittuu noin 1 vuodessa. Auton B arvo on puoliintunut, kun sen arvo on a. Ratkaistaan yhtälöstä 2a 0,90 x = a auton arvon puolittumiseen kuluva aika x. x 2a 0,90 a :2a x 0,90 0,5 x log0,90 0,5 x 6, x 7 Auton B arvo puolittuu 7 vuodessa Vastaus: auto A 1 vuodessa ja auto B 7 vuodessa

20 b) Autojen arvot ovat yhtä suuret, kun a 0,95 x = 2a 0,90 x. Yhtälöstä sopivalla ohjelmalla saadaan x = 12, Autojen arvot ovat yhtä suuret noin 13 vuoden kuluttua. Vastaus: 13 vuoden kuluttua 17. Metsäkanalintujen lukumäärän muutos vuodessa on q ,117..., joten eksponentiaalisen mallin muutoskerroin on q = 1,117 Tänä vuonna lintuja on 11 00, joten viiden vuoden kuluttua niitä on ,117 5 = , Vastaus:

21 18. Kofeiinia on aluksi 100 mg ja sen määrä puolittuu 50 milligrammaan 6 kuudessa tunnissa. Tästä saadaan yhtälö 100 q 50. Ratkaistaan yhtälöstä muutoskerroin q eli kuinka moninkertaiseksi kofeiinin määrä muuttuu yhdessä tunnissa q 50 :100 6 q q q 0,5 6 ( ) 0,5 ( ) 0, Kofeiinin määrälle elimistössä saadaan funktio f(x) = 100 0, x, jossa x on kahvikupin nauttimisesta kulunut aika tunteina. a) Kofeiinin määrä elimistössä kahdeksan tunnin jälkeen saadaan, kun funktioon f(x) sijoitetaan x = 8. f(8) = 100 0, = 39, Kofeiinin määrä elimistössä kahdeksan tunnin jälkeen on noin 0 mg. Vastaus: 0 mg b) Ratkaistaan yhtälöstä 100 0, x = 75, kuinka monen tunnin x kuluttua elimistössä on 75 mg kofeiinia , x 75 :100 0, x 0,75 x log 0, ,75 x 2,90... x 2,5 Kofeiinin määrä on 75 mg noin 2,5 tunnin kuluttua kahvikupin juomisen jälkeen. Petrin ei kannata juoda kahvia klo jälkeen. Vastaus: klo jälkeen

22 19. a) Tartuntojen määrä kaksinkertaistui 29 vuorokauden jaksoissa. Jos kaksinkertaistumisien lukumäärää epidemian alkamisesta merkitään kirjaimella x, niin muutos saadaan mallinnettua lausekkeella 2 x, missä x on 29 vuorokauden jaksojen lukumäärä. Tartunnan määrä tarkastelun alussa oli 250, joten eksponentiaalisen mallin alkuperäinen arvo on a = 250. Tilannetta kuvaava eksponentiaalinen malli on f( x) x, jossa muuttuja x ilmaisee 29 vuorokauden jaksojen lukumäärän epidemian alkamisesta. Vastaus: f( x) x, jossa x on 29 vuorokauden jaksojen lukumäärä b) Vuodessa on , kappaletta 29 vuorokauden jaksoa. 29 Tartuntojen määrä vuoden kuluttua tarkastelun alkuhetkestä saadaan sijoittamalla muuttujan x = 12, Tällöin 12, f (12,586...) , Jos tautia ei olisi pysäytetty ja se olisi saanut riehua vapaasti vuoden ajan, niin vuoden kuluttua tartuntoja olisi ollut noin Vastaus:

23 20. a) Galliumin puoliintumisaika on 6,5 h 1, h vuorokautta. Galliumia on aluksi 100 mg, joten x vuorokauden kuluttua sen määrä on 100q x. Kun aikaa on kulunut 1,9375 vuorokautta, galliumia on jäljellä puolet eli 50 mg. Muodostetaan yhtälö ja ratkaistaan siitä muutoskerroin q. 1, q 50 :100 1,9375 q q q 0,5 1,9375 0,5 0, Vuorokauden jälkeen galliumia on jäljellä 100 0, = 69, mg. Vastaus: 70 mg b) Kun galliumista on hajonnut 99 %, sitä on jäljellä 1 % eli 0, mg = 1 mg. Muodostetaan yhtälö ja ratkaistaan siitä x. x 100 0, :100 x 0, ,01 x log0, ,01 x 12, x 13 Galliumista on hajonnut 99 % noin 13 vuorokauden kuluttua. Vastaus: 13 vrk c) Muutoskerroin q = 0, kertoo, kuinka moninkertaiseksi gallium määrä muuttuu vuorokaudessa. Joten ensimmäisen vuorokauden jälkeen galliumista on jäljellä 69,92... % 70 % eli galliumia hajoaa 100 % 70 % = 30 %. Toisen vuorokauden aikana jäljellä olevasta galliumista hajoaa vastaavasti 30 %. Vastaus: 30 % ja 30 %

24 SYVENNÄ YMMÄRRYSTÄ 0,02t 21. Funktio pt () 100 2,7 ilmaisee, että p prosenttia akuista toimii vielä t kuukauden jälkeen. a) 36 kuukauden päästä toimivien akkujen osuus saadaan sijoittamalla funktioon t = 36. 0,02 36 p(36) 100 2,7 8,912, joten noin 9 % akuista kestää vähintään 36 kuukautta. Vastaus: 9 % b) 8 kuukauden päästä toimivien akkujen osuus saadaan sijoittamalla funktioon t = 8. 0,02 8 p(8) 100 2, 7 38,538, joten 38,538 % akuista kestää vähintään 8 kuukautta. Loput eli 100 % 38,538 % = 61,61 % 61% lopettaa toimintansa tätä aiemmin. Vastaus: 61 % c) Aikavälillä [36 kk, 8 kk] toimintansa lopettavien akkujen osuus saadaan a) ja b) kohtien perusteella: 8,912 % 38,538 % = 10,37 % 10 % Vastaus: 10 %

25 22. a) Merkitään radioaktiivisen hiilen määrää alussa kirjaimella a. Radiohiilen määrä puolittuu, eli tulee 0,5-kertaiseksi 5730 vuodessa, joten radiohiilen määrä voidaan laskea funktiolla f( x) a 0,5 x, jossa x on 5730 vuoden jaksojen lukumäärä. Löydettäessä voissa radiohiiltä oli jäljellä 78,5 % eli 0,785a. Muodostetaan yhtälö radiohiilen avulla ja ratkaistaan siitä 5730 vuoden jaksojen lukumäärä x. x a 0,5 0,785 a : a x 0,5 0,785 x log0,5 0,785 x 0, vuoden jaksoja on 0,39..., joten kulunut aika on 0, = 2001, vuotta. Voihin käytetty maito on lypsetty noin 2000 vuotta sitten. Vastaus: 2000 vuotta sitten b) Käytetään apuna a-kohdan funktiota f( x) a 0,5 x. Radiohiiltä oli alunperin 1 g, joten a = 1. Miljoonassa vuodessa on , vuoden jaksoa Lasketaan funktion f arvo, kun x = 17, f (17,520...) 1 0,5 2, , , Vastaus: 3, mg c) b-kohdalla todella vanhojen fossiilien (yli vuotta) iän määritys radiohiilellä ei onnistu, koska radiohiiltä on jäljellä liian vähän. Vastaus:

26 23. Piirretään funktion f(t) = 1,2 e 0,007t 1,2 e 0,0t kuvaaja. a) Kuvaajasta analysointitoiminnolla saadaan, että veren alkoholipitoisuus on suurimmillaan noin 53 minuutin kuluttua ja tällöin se on noin 0,68 promillea. Vastaus: n. 53 min kuluttua, 0,68 b) Puolet alkoholipitoisuuden huippuarvosta on 0,68 0,3. 2 Kuvaajasta voidaan arvioida, että tähän kuluu aikaa noin 180 minuuttia. Vastaus: n. 180 min

27 c) Laskemalla sopivan ohjelman avulla funktion nollakohdat saadaan, että funktion ainoa nollakohta on t = 0. Funktio saa kohdan t = 0 jälkeen vain positiivisia arvoja. Mallin avulla ei voi päätellä milloin alkoholi on poistunut verestä kokonaan, koska funktio saa ajanhetken t = 0 jälkeen nollaa suurempia arvoja. Vastaus: ei voi 2. Muodostetaan yhtälö funktion f avulla milloin ruumiin lämpö oli 37 ja ratkaistaan siitä aika t ,9e 0,0659t 37 11,9e 0,0659t ,9e 0,0659t 16 :11,9 e 0,0659t 1,3... 0,0659t ln1,3... t,92... t,5 :( 0,0659) Mallin mukaan kuolinhetki oli,5 tuntia sitten. Vastaus:,5 tuntia sitten

28 25. f(x) = a q x a) Muodostetaan yhtälöpari ja ratkaistaan siitä kirjainten a ja q arvot. Pisteestä (1, 6) saadaan yhtälö 6 = aq 1 ja pisteestä (3, 2) saadaan yhtälö 2 = aq 3 Ratkaistaan 6 aq 6 q a Sijoitetaan 3 2 aq a a a a a 2 2a 216 :2 a 9 a 9 a 3 6 Kun a = 3, niin q Kun a = 3, niin q 2, joka on negatiivinen eli ei kelpaa, koska 3 eksponentiaalisessa mallissa muutoskertoimen q pitää olla positiivinen. Saatiin a = 3 ja q = 2, joten f(x) = aq x = 3 2 x. Vastaus: f(x) = 3 2 x

29 b) Muodostetaan yhtälöpari ja ratkaistaan siitä kirjainten a ja q arvot. Pisteestä (0,2) ja saadaan yhtälö 2 = aq 0 ja pisteestä(2, 2 9 ) saadaan yhtälö 2 2 aq. 9 Ratkaistaan 0 2 aq 2 a 1 a 2 Sijoitetaan 2 2 aq q : q q 9 1 q 3 Negatiivinen arvo ei kelpaa, koska eksponentiaalisessa mallissa q > 0, 1 joten saadaan q 3 Lisäksi saatiin a = 2, joten x 1 f( x) aq 2 3 x Vastaus: x 1 f( x) 2 3

30 .2 Geometrinen lukujono mallina ALOITA PERUSTEISTA 26. a) Suhdeluku q on luku, jolla lukujonon jäsen kerrotaan, jotta saadaan seuraava jäsen. Vastaus: q = b) Kahdella jakaminen on puolella kertomista, joten q = 1 2. Vastaus: q = a) Suhdeluku on 16 2 = q 2, joten puuttuvat jäsenet ovat 8 2 = 16 ja Vastaus: puuttuvat jäsenet 16 ja 32, q = 2 a5 b) Suhdeluku on q 1, joten puuttuvat jäsenet ovat a 3 ja Vastaus: puuttuvat jäsenet 27 ja 9, q c) Suhdeluku on q 3 ja puuttuvat jäsenet ovat Vastaus: puuttuvat jäsenet 3 5 ja 3 q 3, 5 ja 3.

31 28. a) Geometrisen jonon 80, 0, 20, suhdeluku on q 0 1. Neljäs 80 2 jäsen on 20 1 = = 10 ja n. jäsen n a n. 2 Vastaus: a = 10 ja 1 1 a n n 80 2 b) Koska lukujonon ensimmäinen jäsen a 1 = 3 ja suhdeluku q = 2, niin seuraavat jäsenet ovat a 2 = 3 2 = 6, a 3 = 6 2 = 12, a = 12 2 = 2 ja n. jäsen a n = 3 2 n 1. Vastaus: a = 2 ja a n = 3 2 n 1

32 29. a) Piian viikoittaiset säästöt muodostavat jonon a 1 = 0,5, a 2 = 0,5 2 = 1, a 3 = 1 2 = 2, a = 2 2 =, a 5 = 2 = 8, a 6 = 8 2 = 16 ja a 7 = 16 2 = 32. Vastaus: 0,5; 1; 2; ; 8; 16 ja 32 b) Fridan viikoittaiset säästöt muodostavat jonon b 1 = 3, b 2 = = 5, b 3 = = 7, b = = 9, b 5 = = 11, b 6 = = 13 ja b 7 = = 15. Vastaus: 3, 5, 7, 9, 11, 13 ja 15 c) a-kohdan lukujonon jäsenet saadaan kertomalla edellinen jäsen luvulla 2, joten lukujono on geometrinen. b- kohdan lukujonon jäsenet saadaan lisäämällä edelliseen jäseneen luku 2, joten lukujonon aritmeettinen. Vastaus: a-kohdan jono on geometrinen ja b-kohdan aritmeettinen d) Piia laittaa 7 viikon aikana säästöön 0, = 63,5 euroa ja Frida = 63 euroa. Vastaus: Piia

33 30. a) Lasketaan lukujonon. jäsen sijoittamalla n = lukujonon lausekkeeseen a n = 0,5 n. a = 0,5 = 0,0625 Tulos käytännössä tarkoittaa, että A-paperiarkin pinta-ala on 0,0625 m 2. Vastaus: a = 0,0625. A-paperin pinta-ala on 0,0625 m 2. b) Ratkaistaan yhtälöstä 0,5 n = 0,125 kirjain n. n 0,5 0,125 n log0,5 0,125 n 3 Tulos tarkoittaa, että jos A-sarjan paperiarkin pinta-ala on 0,125 m 2, niin kyseessä on A3-arkki. Vastaus: n = 3. A3-paperin pinta-ala on 0,125 m 2.

34 31. a) Yhden työvaiheen jälkeen paloja on 2, kahden vaiheen jälkeen, kolmannen vaiheen jälkeen 8 ja niin edelleen. Lukujonon ensimmäiset jäsenet ovat 2,, 8 ja 16. Vastaus: 2,, 8 ja 16 b) Jokainen pala jaetaan joka työvaiheessa kahdeksi palaksi, eli palojen määrä kaksinkertaistuu joka työvaiheessa. Suhdeluku on siis q = 2. Vastaus: q = 2 c) Lukujonon ensimmäinen jäsen on a 1 = 2 ja suhdeluku q = 2, joten lukujonon yleinen jäsen on a n = 2 2 n 1 = n 1 = n 1 = 2 n. Vastaus: a n = 2 n d) Ratkaistaan yhtälön avulla, kuinka mones lukujonon jäsen luku 6 on. 2 n = 6 n log2 6 n 6 Vastaus: kuudes

35 VAHVISTA OSAAMISTA 32. a) Lasketaan lukujonon ensimmäisiä jäseniä: a 1 = 3 + (1 1) 5 = = 3 a 2 = 3 + (2 1) 5 = = 8 a 3 = 3 + (3 1) 5 = = 13 Lasketaan peräkkäisten jäsenten suhteet: a a a a Peräkkäisten jäsenten suhteet eivät ole yhtä suuria, joten lukujono ei voi olla geometrinen. Joten väite on epätosi. Lukujonon lauseke a n = 3 + (n 1) 5 on aritmeettisen lukujonon yleinen jäsen, jossa a 1 = 3 ja d = 5. Lukujono on siis aritmeettinen. Vastaus: epätosi, aritmeettinen b) Lasketaan lukujonon ensimmäinen jäsen. b 1 = 16 0,5 1 1 = 16 0,5 0 =16 1 = 16 Väite on tosi. Vastaus: tosi c) Suhdeluku saadaan jakamalla geometrisen lukujonon peräkkäiset jäsenet. Lasketaan lukujonon kaksi ensimmäistä jäsentä. c 1 = = =6 1 = 6 c 2 = = =6 2 = 12 c2 Suhdeluku on 12 2, joten väite on epätosi. c1 6 (Suhdeluvun saa myös suoraan lukujonon lausekkeesta). Vastaus: epätosi, 2

36 d) Lukujonon jäsen saadaan kertomalla edellistä jäsentä luvulla 0,8 eli jäsen on 80 % edellistä jäsenestä. Väite on epätosi. Jäsen on 100 % 80 % = 20 % edellistä jäsentä pienempi. Vastaus: epätosi, 20 %, pienempi 33. A Lukujono a n = 10 2n on aritmeettinen. Aritmeettisen lukujonon havainnollistus koostuu erillisisistä pisteistä, jotka sijoittuvat samalle suoralle. Ainoa tällainen havainnollistus on IV. B Lukujono b n = 2 n 2 on geometrinen lukujono, jonka suhdeluku on 2. Kuvaajassa I pisteiden y-koordinaatit kaksinkertaistuvat, kun x- koordinaatit kasvavat yhdellä, joten se havainnollistaa lukujonoa b n. C Lukujono c n = 6 0,5 n 1 on geometrinen, jonka ensimmäinen jäsen on c 1 = 6 0,5 1 1 = 6 ja suhdeluku q = 0,5. Kuvaajassa VI pisteiden y-koordinaatit puolittuvat, kun x-koordinaatit kasvavat yhdellä, joten se havainnollistaa lukujonoa c n. D Funktio f ( x) x on ensimmäisen asteen polynomifunktio ja sitä 3 kuvaa suora. Ainoa kuvaaja, joka on suora, on kuvaaja II. E Funktion g(x) = 8 0,5x 2 on toisen asteen polynomifunktio. Funktiota g kuvaa alaspäin aukeava paraabeli, joka leikkaa y-akselin pisteessä (0, 8). Tällainen kuvaaja on V. F Funktio h(x) = 8 0,5 x on eksponentiaalinen malli, jonka alkuperäinen arvo on a = 8 ja muutoskerroin q = 0,5. Funktio h leikkaa y-akselin pisteessä on (0, 8) ja on vähenevä. Tällainen kuvaaja on III. Vastaus: A: IV, B: I, C: VI, D: II, E: V ja F: III

37 3. a) Muodostetaan lukujonon yleisen jäsenen kaavan a n = a 1 q n 1 avulla yhtälö sijoittamalla siihen n = 6, a 6 = 611 ja q =. Ratkaistaan yhtälöstä ensimmäinen jäsen a = a = a a 1 = 61 : 102 a 1 = 6 Ensimmäinen jäsen on a 1 = 6 ja suhdeluku q =, joten yleinen jäsen on a n = 6 n 1. Vastaus: a 1 = 6, a n = 6 n 1 b) 15. jäsen on a 15 = = 6 1 = Vastaus: c) Ratkaistaan yhtälön avulla, kuinka mones lukujonon jäsen luku on. 6 n 1 = : 6 n 1 = n 1 = log n 1 = 13 n = 1 Koska yhtälön ratkaisu on kokonaisluku, luku on lukujonon 1. jäsen. Vastaus: on, 1. jäsen

38 35. Geometrisen lukujonon ensimmäinen jäsen a 1 = 3 ja suhdeluku q 12. Tällöin geometrisen lukujonon yleinen jäsen on 3 n 1 n 1 an aq 1 3. a) Ratkaistaan yhtälön avulla, kuinka monentena päivänä singleä kuunnellaan yli kertaa. n :3 n n 1 log n 1 7,13... n 7, n 8,13... Kuuntelukertojen määrä ylittää ensimmäisen kerran kertaa 9. päivänä julkaisusta. Vastaus: 9. päivänä b) Ratkaistaan yhtälön avulla, kuinka monentena päivänä singleä kuunnellaan yli kertaa. n :3 n , n 1 log , n 1 9, n 9, n 10, Kuuntelukertojen määrä ylittää miljoonan 11. päivänä julkaisusta. Vastaus: 11. päivänä

39 36. a) Määritetään geometrisen lukujonon suhdeluku q peräkkäisten jäsenten avulla. q a 5 3 a Koska geometrisen lukujonon toinen jäsen on a 2 = 15 ja suhdeluku q = 3, niin ensimmäinen jäsen saadaan jakolaskulla a a q Geometrisen lukujonon n. jäsenen lauseke on a n = 5 3 n Geometrisen lukujonon 8. jäsen on a8 aq Vastaus: a n = 5 3 n 1, b) Geometrisen lukujonon. jäsen a = 162 saadaan kertomalla ensimmäinen jäsen a 1 = 6 kolmesti suhdeluvulla q. Muodostetaan tästä yhtälö jo ratkaistaan siitä q. 6 q q q q 162 :6 3 q q q Geometrisen lukujonon n. jäsenen lauseke on a n = 6 3 n 1. Geometrisen lukujonon 8. jäsen on a aq Vastaus: a n = 6 3 n 1,

40 c) Geometrisen lukujonon 7. jäsen a 7 = 8 saadaan kertomalla toinen jäsen a 2 = 1 viidesti suhdeluvulla q. Muodostetaan tästä yhtälö jo ratkaistaan siitä q. 1 q q q q q 8 5 1q 8 :1 5 q q q Lukujonon ensimmäinen jäsen a 1 saadaan, kun toinen jäsen a 2 = 1 jaetaan suhdeluvulla q = 2. a Geometrisen lukujonon n. jäsenen lauseke on a n = 7 2 n 1. Geometrisen lukujonon 8. jäsen on a 8 = = = 896. Vastaus: a n = 7 2 n 1, 896

41 37. Koska savukkeiden kulutus vähenee vuosittain 11 %, kulutettujen savukkeiden määrät muodostavat geometrisen lukujonon. Lukujonon suhdeluku q = 0,89 (100 % 11 % = 89 % = 0,89). Lukujonon ensimmäinen jäsen on vuonna 201 kulutettujen savukkeiden määrä 317 miljoonaa, mutta laskujen helpottamiseksi käytetään ensimmäisenä jäsenenä lukua a 1 = 317. Geometrisen lukujonon yleinen jäsen on a n = 317 0,89 n 1. a) Vuoden 2020 jäsenluku on = 7. Lasketaan lukujonon 7. jäsen a 7 = 317 0, = 317 0,89 6 = 215, Vuonna 2020 savukkeita kulutetaan noin 215 miljoonaa. Vastaus: 215 miljoonaa b) Savukkeiden kulutus alittaa 1000 miljoonaa, kun geometrisen lukujonon jäsen on pienempi kuin Muodostetaan yhtälö a n = 1000 ja ratkaistaan siitä järjestysluku n ,89 n : 317 0,89 n 1 0, n 1 log 0,89 0, n 1 12, n 12, n 13, n 1 Lukujonon järjestysluku on 1, joten savukkeiden kulutus alittaa 1000 miljoonaa vuonna = Vastaus: vuonna 2027

42 38. a) Tilin saldo seuraavana vuonna on 1,2 % suurempi kuin tänä vuonna, eli 101,2 % tämän vuoden saldosta, eli 1,012-kertainen tämän vuoden saldoon verrattuna. n vuoden aikana tilin saldo 1,012-kertaistuu n kertaa, jolloin se on a n = 200 1,012 n. Vastaus: a n = 200 1,012 n b) Lasketaan lukujonon jäseniä taulukkolaskentaohjelmalla. Kirjoitetaan soluun A2 luku 1 ja soluun A3 =A2+1 ja kopioidaan solua A3 alaspäin. Kirjoitetaan soluun B2 =200*1.012^A2 ja kopioidaan solua B2 alaspäin. Lasketaan lisää lukujonon jäseniä, kunnes löydetään ensimmäinen, joka ylittää 350 euroa. Lukujonon 7. jäsen on ensimmäinen, joka ylittää luvun 350, joten tilin saldo ylittää 350 euroa 7 vuoden kuluttua. Vastaus: 7 vuoden kuluttua

43 c) Videossa näytetään, miten lukujonon havainnollistus tehdään sopivalla ohjelmalla. 39. Geometrisen lukujonon 12; 9; 6,75; peräkkäisten jäsenten suhde on 9 q 0,75. Yleinen jäsen on siis a n = 12 0,75 n 1. Koska 0,75 < 1, 12 niin lukujonon jäsenet pienevät järjestysluvun n kasvaessa. Ratkaistaan yhtälön avulla, kuinka mones lukujonon jäsen on ensimmäinen, joka alittaa luvun 0,01. n , 75 0, 01 :12 n 1 0,75 0, n 1 log0,75 0, n 1 2,65... n 25,65... Lukujonon 26. jäsen on ensimmäinen, joka alittaa luvun 0,01. Tarkistetaan laskemalla taulukkolaskentaohjelmalla lukujonon jäseniä alusta alkaen. Kirjoitetaan soluun A2 luku 1 ja soluun A3 =A2+1 ja kopioidaan solua A3 alaspäin. Kirjoitetaan soluun B2 luku 2 ja soluun B3 =B2*0.75 ja kopioidaan solua B3 alaspäin.

44 Jatketaan taulukkoa, kunnes löytyy ensimmäinen luvun 0,01 alittava lukujonon jäsen. Lukujonon 26. jäsen on ensimmäinen, joka on pienempi kuin 0,01. Vastaus: 26. jäsenestä alkaen

45 0. a) Koska alkuperäistä hintaa ei ole annettu, sitä on merkittävä kirjaimella. Merkitään alkuperäisiä hintoja kirjaimella a. Hinnat nousevat % vuodessa, joten ovat aina 100 % + % = 10 % edellisen vuoden hinnoista, eli ne kasvavat 1,0-kertaisiksi. Hinnat muodostavat geometrisen lukujonon, jonka ensimmäinen jäsen on a 1 = a ja 12. jäsen a 12 = a 1,0 12 = 1,601 a 1,6a. Hinnat nousevat noin 1,6-kertaisiksi. Vastaus: 1,6-kertaisiksi b) Kun hinnat ovat kaksinkertaistuneet, ne ovat 2a. n vuoden jälkeen hinnat ovat a 1,0 n. Ratkaistaan yhtälön avulla, mikä luvun n pitäisi olla, jotta hinnat olisivat 2a. n a 1, 0 2 a : a n 1, 0 2 n log1,0 2 n 17, Hinnat kaksinkertaistuvat 18 vuodessa. Vastaus: 18 vuotta

46 1. a) Koska harjoituksen kesto kasvaa joka päivä yhtä monta prosenttia, niin päivittäisten harjoitusten ajat muodostavat geometrisen jonon. Peräkkäisten jäsenten suhde on q = 100 % + 5 % = 105 % = 1,05. Määritetään 30. päivän harjoituksen kesto taulukkolaskentaohjelmalla. Kirjoitetaan luku 15 soluun A1 ja soluun A2 =A1*1.05. Kopioidaan solua A2 alaspäin 30:nnen rivin kohdalle.... Tunneiksi ja minuuteiksi muutettuna 61,7 minuuttia on 1 h 2 min. Vastaus: 1 h 2 min b) Harjoitusten kokonaiskesto on minuutteina saadaan käyttämällä taulukkolaskennan summa-komentoa. Kirjoitetaan soluun A31 =summa(a1:a30). Lasketaan, kuinka monta kokonaista tuntia 996, minuuttiin sisältyy. 996, ,609..., joten kokonaisia tunteja on Muunnetaan desimaaliosa 0,609 tuntia minuuteiksi. 0,609 h = 0, min = 36,582 min 37 min. Vastaus: 16 h 37 min

47 2. Olkoon a n puhelinmallin myynti vuoden n:ntenä kuukautena, eli tammikuussa n = 1, helmikuussa n = 2 ja niin edelleen. Siis a 1 = 7817 ja a = a) Puhelimen myyntimäärät muodostavat aritmeettisen lukujonon a n = a 1 + (n 1) d. Sijoittamalla tähän a = ja n = saadaan yhtälö = a 1 + ( 1) d. Sijoitetaan vielä a 1 = 7817 ja ratkaistaan erotusluku d d d 3d 521 :3 d 1807 Aritmeettisen lukujonon ensimmäinen jäsen on a 1 = 7817 ja erotusluku d = 1807, joten jonon yleinen jäsen on a n = (n 1) Joulukuun myynti on arviolta a 12 = (12 1) 1807 = kappaletta. Vastaus: kappaletta b) Puhelimen myyntimäärät muodostavat geometrisen lukujonon a n = a 1 q n 1. Sijoittamalla tähän a = ja n = saadaan yhtälö = a 1 q 1. Sijoitetaan vielä a 1 = 7817 ja ratkaistaan suhdeluku q q q : , q q 3 1, q 1, Geometrisen lukujonon ensimmäinen jäsen on a 1 = 7817 ja suhdeluku q = 1,191, joten jonon yleinen jäsen on a n = ,191 n 1. Joulukuun myynti on arviolta , = , kappaletta. Vastaus: kappaletta

48 3. Olkoon a n seuraajien määrä vuoden maaliskuusta lähtien, eli maaliskuussa n = 1, huhtikuussa n = 2 ja niin edelleen. Siis a 3 = 680 ja a 7 = a) Seuraajien määrät muodostavat aritmeettisen lukujonon a n = a 1 + (n 1) d. Aritmeettisen lukujonon seitsemäs jäsen a 7 = 1700 saadaan, kun kolmanteen jäseneen a 3 = 680 lisätään erotusluku d neljä kertaa. Muodostetaan tästä yhtälö ja ratkaistaan siitä erotusluku d. a7 a3 d d d d 1020 : d 255 Aritmeettisen lukujonon ensimmäinen jäsen eli maaliskuun seuraajien määrä saadaan, kun kolmannesta jäsenestä vähennetään kahdesti erotusluku. Maaliskuussa seuraajia oli a 1 = a 2 2d = = 170. Joulukuun seuraajien määrä on aritmeettisen lukujonon kymmenes jäsen a 10. Joulukuussa seuraajia on a 10 = a 1 + (10 1) d = = 265. Vastaus: maaliskuun alussa 170, joulukuun alussa 265

49 b) Seuraajien määrät muodostavat geometrisen lukujonon a n = a 1 q n 1. Geometrisen lukujonon seitsemäs jäsen a 7 = 1700 saadaan, kun kolmatta jäsentä a 3 = 680 kerrotaan suhdeluvulla q neljästi. Muodostetaan tästä yhtälö ja ratkaistaan siitä suhdeluku q. a a q q : 680 q q q 2,5 2,5 1, Hylätään negatiivinen ratkaisu, koska seuraajien määrä aika välillä kasvaa. Geometrisen lukujonon ensimmäinen jäsen eli maaliskuun seuraajien määrä saadaan, kun kolmas jäsen jaetaan kahdesti suhdeluvulla. Maaliskuussa seuraajia oli a2 a , q 1, Joulukuun seuraajien määrä on geometrisen lukujonon kymmenes jäsen a 10. Joulukuussa seuraajia on a10 aq 1 30, , , Vastaus: maaliskuun alussa 30, joulukuun alussa 3380

50 SYVENNÄ YMMÄRRYSTÄ. a) Hirvien määrä vähenee vuosittain 20 %, joten se muuttuu 100 % 20 % = 80 % = 0,8-kertaiseksi. Muodostetaan hirvien määrälle vuosittaisen määrän mukaan hyödyntämällä rekursiivista sääntöä. a1 100 a2 a1 0, , a a 0, , Vastaus: 110 hirveä, 118 hirveä

51 b) Rekursiivinen sääntö sopii taulukkolaskentaan hyvin. a-kohdan nojalla hirvien määrä saadaan, kun edellisen vuoden hirvien määrä kerrotaan luvulla 0,8 ja lisätään saatuun tulokseen luku 30, joten rekursiivinen sääntö on muotoa a 1 = 100 ja a n 1 a n 0,8 30, n 2,3,,.... Lasketaan taulukkolaskennan avulla jonon jäseniä eteenpäin Lukujono näyttää lähestyvän lukua 150, sillä mitä lähemmäksi sitä päästään sitä useampi rivi tarvitaan kokonaisten määrän muuttumiseen. Tarkistetaan vielä laskemalla hirvien määrä seuraavan kesänä, jos hirvien määrä on edellisenä kesänä on , = = 150 Luku 150 pysyy lukuna 150 muutosten jälkeenkin eli hirvien määrä ei voi ylittää tällä säännöllä 150 määrää. Vastaus: 150 hirveen

52 5. Myrskyn jälkeen lammessa on 0, tonnia = 0,35 tonnia suolaa ja 120 tonnia + 10 tonnia = 130 tonnia vettä. Merkitään kirjaimella x lammessa olevan veden määrää. Muodostetaan yhtälö suolan määrälle, kun suolapitoisuus on 1 %, ja ratkaistaan siitä x. 0,01x 0,35 : 0,01 x 35 Kun lammessa on vettä 35 tonnia, niin lammen suolapitoisuus on 1 %. Veden määrä vähenee vuorokaudessa 3 %, eli huomenna vettä on 100 % 3 % = 97 % tämän päivän määrästä. Veden määrä siis 0,97- kertaistuu päivittäin. n päivän kuluttua lammen vesimäärä on 130 0,97 n. Ratkaistaan yhtälöstä 130 0,97 n = 35 päivä n, milloin lammen suolapitoisuus on 1 %. n 130 0,97 35 :130 n 0,97 0, n log0,97 0, n 3, n 3 Lammen suolapitoisuus on 1 % noin 3 päivän kuluttua. Vastaus: 3 päivän kuluttua

53 6. Muodostetaan etumatkaa kuvaava geometrinen lukujono. Kymmenesosan kutistuminen tarkoittaa 10 % alenemaa, eli jokaisen etapin jälkeen etumatkaa on 90 % edellisestä jäljellä. a1 200 a ,9 2 a ,9 0, ,9 3 a 200 0,9 1 a 200 0,9 n n Kyseisen geometrisen lukujonon ensimmäinen jäsen on 200 ja suhdeluku on 0,9. Määritetään, kuinka mones lukujonon jäsen on alle 0,5. Kirjoitetaan luku 200 soluun A1 ja soluun A2 =A1*0.9. Kopioidaan solua A2 alaspäin kunnes arvo on pienempi kuin 0,5.... Poliisi saa Arskan kiinni 57 etapin jälkeen, joten Arska on saatu kiinni, kun 58 etappi alkaa. Poliisin yhteensä juoksema matka saadaan taulukkolaskennan summatoiminnolla. Esimerkiksi kirjoittamalla soluun A59 =summa(a1:a57). Poliisi juoksee yhteensä noin 1995 metriä. Vastaus: sai, juostuaan 1995 m

54 7. a) Aritmeettiselle jonolle on a n = a 1 + (n 1) d. Sijoitetaan a 5 = 1, n = 5 ja a 1 =, ja ratkaistaan saadusta yhtälöstä erotusluku d d 1 d 1 d 3 d : 3 d Lukujonon toinen, kolmas ja neljäs termi ovat 3 1 a2 a1 d a3 a2 d a a3 d Lukujonon yleinen termi on 3 an n 1, joten kymmenes termi on a Vastaus: a2 3, a3 2, a 1 ja a10 2 2

55 b) Geometriselle jonolle on voimassa a n = a 1 q n 1. Sijoitetaan a 5 = 1, n = 5 ja a 1 =, ja ratkaistaan saadusta yhtälöstä suhdeluku q. 1 q q : 1 q q q 1 1 Tutkitaan tapaukset q 1 ja q 1 erikseen. Kun q 1, niin toinen, kolmas ja neljäs jäsen ovat a aq a2q a 16 2 a3q a Kymmenes jäsen on a10 aq Kun q 1, niin jäsenet ovat muuten samat kuin arvolla q 1, mutta parilliset jäsenet ovat negatiivisia. Siis a2 6, a3 2, a ja a Vastaus: a2 6, a3 2, 1 a ja a10

56 8. Olkoon nykyinen maakaasun kulutus a. Tällöin 60 vuoden kulutus on 60a. Määritetään seuraavaksi kasvavalle kulutukselle geometrinen jono. Nykykulutus on a, joten jonon ensimmäinen jäsen a 1 = a. Seuraava jäsen on 1 % suurempi eli a 2 = a 1,01. Vastaavasti kolmas jäsen a 3 on 1 % suurempi edellisen vuoden kulutus eli jonon toinen jäsen a 3 = a 1,01 1,01 = a 1,01 2. Jäsenet muodostavat geometrisen jonon a n = a 1,01 n 1, jossa n on kuluneiden vuosien määrä. Nyt määritetään kuluneiden vuosien määrä, kun jonon a n summa S n saavuttaa arvon 60a. Laskemalla geometrisen summan kaavalla: a 1 1,01 n 60 a 1 1,01 n 1 1,01 60 ( 0,01) 0,01 n 1 1,01 0,6 n 1, 01 1, 6 n 1, 01 1, 6 n log 1,01(1, 6) n 7,23... n 7 Taulukkolaskentaohjelmalla: Kirjoitetaan luku 1 soluun A1 ja soluun A2 =A1*1.01. Kirjoitetaan soluun B1 =A1 ja soluun B2 =B1+A2. Kopioidaan soluja A2 ja B2 alaspäin kunnes sarakkeen B arvo on yli Maakaasu riittää 7 täydeksi vuodeksi. Vastaus: 7 vuodeksi

57 9. Olkoon a n huoneen painuma n:ntenä vuonna rakennuksen valmistumisesta. Tiedetään, että a 1 = 0, = 2,7 ja a n + 1 = 0,6a n. Painaumien summa on k:n vuoden jälkeen a 1 + a 2 + a a k 2,7 0,6 2,7 0,6 0,6 2,7... 0,6 0,6 0,6...0,6 2,7 2 k 1 2, 7 0, 6 2, 7 0, , 6 2, 7 k 1 kpl Tutkitaan taulukkolaskentaohjelmalla painaumien summaa. Kun aikaa kuluu, vuosittainen painauma lähestyy nollaa. Taulukkolaskentaohjelma antaa 200 ensimmäisen painauman summaksi 6,75 cm. Seinän korkeus on alun perin 270 cm, joten sen korkeus on vielä 200 vuoden päästä yli 263 cm. Kaapin voi siis huoletta pystyttää ainakin 200 vuodeksi. Vastaus: voi

58 .3 Eksponentiaalisen mallin sovittaminen ALOITA PERUSTEISTA 50. A Lineaarisen mallin havaintopisteet ovat suoralla tai sen lähistöllä. Kuvan III pistejoukko näyttää olevan lähimpänä suoraa, joten lineaarista mallia vastaa kuva III. B Polynomisen mallin havaintopisteet ovat polynomifunktion kuvaajalla tai sen lähistöllä. Kuvan I pistejoukko näyttää muodostavan paraabelin, joten polynomista mallia vastaa kuva I. C Eksponentiaalisen mallin havaintopisteet ovat eksponenttifunktion kuvaajalla tai sen lähistöllä. Kuvan II pistejoukko näyttää muodostavan eksponenttifunktion kuvaajan, joten eksponentiaalista mallia vastaa kuva II. Vastaus: A: III, B: I ja C: II 51. Merkitään taulukon pisteet koordinaatistoon ja sovitetaan niihin eksponentiaalinen malli sopivalla ohjelmalla. Mallin yhtälö on y = 0,69 1,3 x. Vastaus: y = 0,69 1,3 x

59 52. a) Vuodesta 1997 vuoteen 2020 on = 23 vuotta. Pörssikurssi vuonna 2020 saadaan sijoittamalla x = 23 malliin f. f(23) = 2 2,5 23 = , , Vuosien mallin mukaan pörssikurssi vuonna 2020 olisi ollut noin 2,8 miljardia euroa. Vastaus: 2,8 miljardia euroa b) Ratkaistaan yhtälöllä, kuinka monen vuoden x kuluttua funktio g(x) saa arvon 0,01. x , 7 0, 01 : 2597 x 0,01 0, ,7 0,01 x log 2597 x 3,95... x 35 Pörssikurssin arvo on mallin mukaan 0,01 euroa vuonna = Vastaus: vuonna 2032

60 53. a) Lineaarinen malli voidaan sovittaa kirjoittamalla syöttökenttään SovitaSuora[palkat] ja eksponentiaalinen mallin kirjoittamalla SovitaKasvu[palkat]. Kesätyöpalkkojen lineaarisen mallin yhtälö on f(x) = 206,x 2910,67 ja eksponentiaalisen mallin funktio on g(x) = 1,66 1, x. Vastaus: f(x) = 206,x 2910,67 ja g(x) = 1,66 1, x b) Lineaarisen mallin mukaan Ellan kesätyötienestit 25-vuotiaana saadaan sijoittamalla funktioon x = 25. f(25) = 206, ,67 = 229,33 Eksponentiaalisen mallin mukaan Ellan kesätyötienestit 25-vuotiaana saadaan sijoittamalla funktioon x = 25. g(25) = 1,66 1, ,80 Lineaarisen mallin mukaan Ella tienaa kesätöistä 25-vuotiaana 229,33 ja eksponentiaalisen mallin mukaan 769,80. Lineaarisen mallin mukainen palkka kuulostaa realistisemmalta kuin eksponentiaalisen mallin mukainen. Vastaus: Lineaarisen mallin mukaan 229,33 ja eksponentiaalisen mukaan 769,80. Molempien mallien antamat ennusteet ovat mahdollisia.

61 5. a) Siirretään punaiset pisteet kuvan käyrän päälle. Tällöin saadaan mallin lauseke. Funktion lauseke on esimerkiksi f(x) = 165,7907 0,9833 x. Vastaus: f(x) = 165,7907 0,9833 x b) Suomessa on lypsylehmiä alle , kun mallin lauseke saa arvokseen alle 200. Muodostetaan yhtälö f(x) = 200 ja ratkaistaan siitä vuosien määrä x. x 165, , :165, 7907 x 0,9833 0, x log0,9833 0, x 125,150 x 125 Suomen lypsylehmien määrä alittaa noin vuonna = 205. Vastaus: vuonna 205

62 55. Videossa näytetään, miten eksponentiaalinen malli saadaan sopivalla ohjelmalla. Ohjelma antaa viikoittaisten imurointikertojen lukumääräksi funktion f(x) = 18,3 0,77 x, missä x on lapsen ikä vuosina. Viikoittaisten imurointikertojen lukumäärä lapsen ollessa 7-vuotias saadaan sijoittamalla x = 7 funktioon f. f(7) = 2, Lapsen ollessa 7-vuotias mallin mukaan imurointikertoja on 3 viikossa. Vastaus: f(x) = 18,3 0,77 x, 3 kertaa viikossa

63 56. Videossa näytetään, miten eksponentiaalinen ja polynominen malli saadaan sopivalla ohjelmalla. a) Sovitetaan pisteisiin eksponentiaalinen malli. Ohjelma antaa funktion lausekkeeksi f(x) = 0,99 1,711 x. Lasketaan mallin mukainen,5 cm paksun kalan kypsennysaika. f(,5) = 11,16 11 Kun kalan paksuus on,5 cm, on kypsennysaika noin 11 minuuttia. Vastaus: f(x) = 0,99 1,711 x, kypsennysaika 11 min

64 b) Sovitetaan pisteisiin toisen asteen polynomifunktio. Ohjelma antaa funktion lausekkeeksi g(x) = 0,536x 2 + 0,56x + 0,9. Lasketaan mallin mukainen,5 cm paksun kalan kypsennysaika. g(,5) = 12,87 12,5 Kun kalan paksuus on,5 cm, on kypsennysaika noin 12,5 minuuttia. Vastaus: g(x) = g(x) = 0,536x 2 + 0,56x + 0,9, kypsennysaika 12,5 min 57. A Vesipisaran etäisyys maanpinnasta pienenee ajan kuluessa, joten tilanne A ja kuvaaja II kuuluvat yhteen. B Kun maksavia kuuntelijoita ei ole yhtään, ei lipputulojakaan ole. Kuuntelijoiden määrän kasvaessa lipputulot kasvavat lineaarisesti, joten kuvaaja on origon kautta kulkeva suora. Tilanne B ja kuvaaja III kuuluvat yhteen. C Jos hirvien määrä kasvaa yhtä monta prosenttia joka vuosi, niin kasvu on eksponentiaalista ja kuvaaja ylöspäin kaartuva käyrä. Tilanne C ja kuvaaja I kuuluvat yhteen. Vastaus: A: II, B: III ja C: I

65 58. a) Merkitään taulukon pisteet koordinaatistoon ja sovitetaan niihin eksponentiaalinen malli sopivalla ohjelmalla. Ohjelma antaa funktion lausekkeeksi f(x) = 3719,156 0,988 x, jossa x on matkustusaika keskustasta minuutteina. Vastaus: f(x) = 3719,156 0,988 x b) Tunti on 60 minuuttia, joten arvio asunnon neliömetrihinnasta saadaan sijoittamalla x = 60 funktioon f. f(60) = 1837, Mallin mukaan tunnin matkustusajan päässä Helsingin keskustassa olevan asunnon neliömetrihinta on noin 1837 euroa. Vastaus: 1837 c) Lasketaan asunnon neliömetrihinta , /m 1333,33 / m 30 m 2 2 Muodostetaan yhtälö f(x) = 1333,33 ja ratkaistaan siitä sopivalla ohjelmalla matkustusaika x. f ( x) 1333,33 x 87, x 87 Asunto on noin 87 minuutin päässä Helsingin keskustasta. Vastaus: 87 min

66 59. Muokataan taulukkoa niin, että vuosi ilmaisee vuodesta 2000 kuluneen ajan. Tällöin taulukko kirjoitetaan muodossa Vuosi Kirjeiden määrä (miljoonaa) a) Merkitään taulukon pisteet koordinaatistoon ja sovitetaan niihin eksponentiaalinen malli sopivalla ohjelmalla. Ohjelma antaa eksponentiaalisen mallin lausekkeeksi f(x) = 231,763 0,932 x. Mallin mukaan kirjepostin määrä on 231,763 0,932 x miljoonaa kirjettä, jossa x kulunut aika vuodesta Vastaus: f(x) = 231,763 0,932 x, jossa x kulunut aika vuodesta 2000 b) Vuonna 2011 toteutunut määrä on 1100 miljoonaa kirjettä ja mallin mukaan f(11) = 1122, miljoonaa kirjettä. Lasketaan, kuinka monta prosenttia mallin arvo on todellisesta arvosta. 1122, , , % 1100 Mallin arvo on 102 % 100 % = 2 % suurempi kuin todellinen arvo. Vuonna 2012 toteutunut määrä on 1060 miljoonaa kirjettä ja mallin mukaan f(12) = 106, miljoonaa kirjettä. Lasketaan, kuinka monta prosenttia mallin arvo on todellisesta arvosta.

67 106, , ,99 99 % Mallin arvo on 100 % 99 % = 1 % pienempi kuin todellinen arvo. Vuonna 2013 toteutunut määrä on 1000 miljoonaa kirjettä ja mallin mukaan f(13) = 975, miljoonaa kirjettä. Lasketaan, kuinka monta prosenttia mallin arvo on todellisesta arvosta. 975, , ,98 98 % 1000 Mallin arvo on 100 % 98 % = 2 % pienempi kuin todellinen arvo. Vuonna 201 toteutunut määrä on 900 miljoonaa kirjettä ja mallin mukaan f(1) = 908, miljoonaa kirjettä. Lasketaan, kuinka monta prosenttia mallin arvo on todellisesta arvosta. 908, , , % 900 Mallin arvo on 101 % 100 % = 1 % suurempi kuin todellinen arvo. Vuonna 2015 toteutunut määrä on 80 miljoonaa kirjettä ja mallin mukaan f(15) = 87, miljoonaa kirjettä. Lasketaan, kuinka monta prosenttia mallin arvo on todellisesta arvosta. 87, , , % 80 Mallin arvo on 101 % 100 % = 1 % suurempi kuin todellinen arvo. Vastaus: vuosi kirjeiden määrä ero prosentteina (miljoonaa) % suurempi % pienempi % pienempi % suurempi % suurempi

68 c) Mallin ennustama kirjepostin määrä vuonna 2030 saadaan sijoittamalla x = 30 funktioon f. f(30) = 231,763 0, = 295, Kirjeiden määrä vuonna 2030 on mallin mukaan noin 295 miljoonaa. Vastaus: 295 miljoonaa 60. a) Merkitään taulukon pisteet koordinaatistoon ja sovitetaan niihin eksponentiaalinen malli sopivalla ohjelmalla. Ohjelma antaa eksponentiaaliseksi malliksi lausekkeeksi f(x) = 1979,292 0,9959 x, jossa x on kuukausia latauksen lopettamisesta. Vastaus: f(x) = 1979,292 0,9959 x b) Puoli vuotta on 180 vuorokautta, joten akun varauksen määrä saadaan sijoittamalla x = 180 funktioon f. f(180) = 93, Akun varaus puolen vuoden kuluttua on noin 9 mah. Vastaus: 9 mah

69 c) Kun varausta on kadonnut 95 %, sitä on jäljellä 100 % 95 % = 5 %. Täydestä akun varauksesta 2100 mah 5 % on 0, mah = 105 mah. Muodostetaan mallin avulla yhtälö, milloin akun varaus on 105 mah ja ratkaistaan siitä sopivalla ohjelmalla vuorokausien määrä x. f( x) 105 x 713,76... Muutetaan vuorokaudet kuukausiksi 713, , Akun varausta on jäljellä 5 % 2 kuukauden kuluttua lataamisesta. Vastaus: 2 kk

70 61. Merkitään pisteet (0, 157), (2, 170) ja (3, 250) koordinaatistoon ja sovitetaan niihin lineaarinen ja eksponentiaalinen malli sopivalla ohjelmalla. Ohjelma antaa lineaariseksi malliksi funktion f(x) = 27,5x + 16,5 ja eksponentiaaliseksi malliksi funktion g(x) = 19,308 1,187 x. a) Lineaarisen mallin mukainen populaation koko viiden vuoden kuluttua saadaan sijoittamalla mallin lausekkeeseen x = 5. f(5) = Eksponentiaalisen mallin mukainen populaation koko viiden vuoden kuluttua saadaan sijoittamalla mallin funktioon x = 5. g(5) = 298, Mallien mukaan okapi populaation koko lähes kaksinkertaistuu viidessä vuodessa, joten mallit näyttäisivät antavan liian optimistisen kuvan populaation kasvusta. (Okapit synnyttävät yhden jälkeläisen kerran 5 vuodessa). Vastaus: lineaarisella 280, eksponentiaalisella 300 b) Tarkasteluhetkien välillä mallit antavat lähes yhtä suuria arvoja. Tarkasteluhetkien ulkopuolella eksponentiaalinen malli antaa suurempia arvoja kuin lineaarinen malli. Vastaus:

71 62. a) Merkitään taulukon pisteet koordinaatistoon siten, että x-koordinaatit alkavat vuodesta 2000, ja sovitetaan niihin lineaarinen malli sopivalla ohjelmalla. Ohjelma antaa ruotsinkielisten määrän lineaariseksi malliksi suoran y = 261,1x ,6 ja venäjänkielisten malliksi suoran y = 3288,1x ,. Määritetään ohjelman avulla suorien leikkauspiste. Leikkauspisteen x- koordinaatti kertoo, kuinka monen vuoden kuluttua venäjänkielisten määrä ylittää ruotsinkielisten määrän. Mallin mukaan venäjänkielisten määrä ohittaa ruotsinkielisten määrän noin vuonna = Vastaus: vuonna 2076

72 b) Merkitään taulukon pisteet koordinaatistoon siten, että x-koordinaatit alkavat vuodesta 2000, ja sovitetaan niihin eksponentiaalinen malli sopivalla ohjelmalla. Ohjelma antaa ruotsinkielisten määrän eksponentiaaliseksi malliksi funktion f(x) = 29 26,2733 0,9991 x ja venäjänkielisten malliksi funktion g(x) = ,9562 1,05 x. Määritetään ohjelman avulla käyrien leikkauspiste. Leikkauspisteen x- koordinaatti kertoo, kuinka monen vuoden kuluttua venäjänkielisten määrä ylittää ruotsinkielisten määrän. Mallin mukaan venäjänkielisten määrä ohittaa ruotsinkielisten määrän noin vuonna = 203. Vastaus: vuonna 203

73 63. a) Merkitään taulukon pisteet koordinaatistoon siten, että x-koordinaatit alkavat vuodesta 2000, ja sovitetaan niihin eksponentiaalinen malli sopivalla ohjelmalla. Ohjelma antaa eksponentiaaliseksi malliksi funktion f(x) = 1,069 1,387 x, jossa x on vuosia vuodesta Vastaus: f(x) = 1,069 1,387 x, jossa x on vuodesta 2000 kulunut aika b) Eksponentiaalisen mallin muutoskerroin kertoo, kuinka moninkertaiseksi funktion arvo muuttuu, kun muuttujan arvo kasvaa yhdellä yksiköllä, joten sensorien tilausmäärä 1,387-kertaistuu vuosittain. Mallin mukaan sensorien tilausmäärä kasvaa noin 38,5 % vuosittain. Vuonna 2012 sensorien tilausmäärä oli 50 miljoonaa kappaletta ja vuonna 2019 ennustettu tilausmäärä on 70. Merkitään, että tilausmäärä q-kertaistuu vuosittain. Muodostetaan yhtälö ja ratkaistaan siitä q q 70 :50 7 q 9, 7 q 9, q 1, Vuosien 2012 ja 2019 välillä tilausmäärät kasvaa keskimäärin noin 37,7 %. Vastaus: mallin mukaan 38,5 %, vuosien muutoksen mukaan 37,7 %

74 c) Mallin mukaan sensorien tilausmäärä vuonna 2020 on 1, = 650, miljoonaa. Vuosien muutoksen mukaan sensorien tilausmäärä vuonna 2020 on 1, = 67, miljoonaa. Vastaus: mallin mukaan 650 miljoonaa, vuosien muutoksen mukaan 67 miljoonaa 6. Merkitään taulukon pisteet koordinaatistoon ja sovitetaan niihin eksponentiaalinen malli sopivalla ohjelmalla. Ohjelma antaa eksponentiaaliseksi malliksi f(x) = 869,25 0,8801 x. a) Lasketaan, kuinka paljon säteilystä pääsee mallin mukaan läpi 1,0 cm sijoittamalla funktioon x = 10. f(10) = 22,97... Lasketaan, kuinka monta prosenttia säteilystä pääsee levystä läpi. 22, ,25 0, ,28 28 % Säteilystä ei pääse 1,0 cm levyn läpi 100 % 28 % = 72 %. Vastaus: 72 %

75 b) Puolet säteilymäärän alkuarvosta on 869,25 3, Muodostetaan säteilymäärästä yhtälö ja ratkaistaan siitä sopivalla ohjelmalla levyn paksuus x. f ( x) 3,7125 x 5,28... x 5, Lyijylevyn puoliintumispaksuus on noin 5, mm. Vastaus: 5, mm

76 65. a) Merkitään taulukon pisteet koordinaatistoon siten, että x-koordinaatti ilmaisee vuosien määrän vuodesta 1970, ja sovitetaan niihin eksponentiaalinen malli sopivalla ohjelmalla. Ohjelma antaa eksponentiaaliseksi malliksi funktion f(x) = 883,758 1,197 x, jossa x on vuodesta 1970 kulunut aika. Vastaus: f(x) = 883,758 1,197 x, jossa x on vuodesta 1970 kulunut aika b) Mallin mukaan transistoreiden lukumäärä vuonna 1971 saadaan sijoittamalla funktioon x = = 1. f(1) = 125, Mallin mukaan transistoreiden lukumäärä vuonna 2020 saadaan sijoittamalla funktioon x = = 50. f(50) = 3, , Vastaus: 1250 ja 3, c) Mallin muutoskerroin on q = 1,197 eli transistoreiden lukumäärä 1,197-kertaistuu vuosittain. Mallin mukaan kahdessa vuodessa transistoreiden määrä kasvaa 1, = 2, kertaiseksi. Mooren lain mukaan transistoreiden lukumäärä noin kaksinkertaistuu vuosittain, joten mallin mukaan Mooren laki pitää paikkaansa. Vastaus: pitää

77 66. a) Merkitään henkilön päivässä syömien pähkinöiden määrää grammoina kirjaimella x ja kuolleisuutta kirjaimella y. Pisteet (1; 0,95), (2; 0,90); (3; 0,85), (; 0,83), (5; 0,82), (10; 0,77), (15; 0,7), (20; 0,73) ja (25; 0,72) ovat kuvaajalla. Sovitetaan pisteisiin eksponentiaalinen malli. Ohjelma antaa mallin lausekkeeksi f(x) = 0,89 0,99 x. Videossa näytetään, miten sopivalla sovitetaan pisteisiin erilaisia polynomifunktioita. Testaamalla eriasteisia polynomeja kolmannen asteen polynomi kuvaa tilannetta parhaiten. Ohjelma antaa funktion lausekkeeksi g(x) = 0,000 05x 3 + 0,00257x 2 0,0269x + 0,971. Vastaus: esim. eksponentiaalinen malli f(x) = 0,89 0,99 x, polynominen malli g(x) = 0,000 05x 3 + 0,00257x 2 0,0269x + 0,971

78 b) Polynomifunktion kuvaaja kulkee tarkemmin pisteiden kautta kuin eksponentiaalinen malli, joten sen avulla on parempi arvioida Karin kuolleisuuslukua. Molemmat mallit tosin antavat suunnilleen saman tuloksen. Kun päivittäin syötyjen pähkinöiden määrä kasvaa, polynomimallin mukaan kuolleisuus muuttuu negatiiviseksi. Minkään väestöryhmän kuolleisuus ei voi olla negatiivinen, joten polynomimalli ei sovellu Marin pähkinöiden syönnin terveysvaikutusten arviointiin. Eksponentiaalisessa mallissa ei ole vastaavaa ongelmaa, joten se soveltuu Marin tapaukseen paremmin. Vastaus: Kari: polynominen malli, Mari: eksponentiaalinen malli

79 67. a) Merkitään käyttäjien määrää kirjaimella x ja muistin tarvetta kirjaimella y. Määritetään malli lukemalla kuvasta likimääräisesti funktion y = f(x) arvoja ja sovittamalla pisteisiin (x, f(x)) funktion kuvaaja sopivalla ohjelmalla. Sovituksen voisi periaatteessa tehdä jo kahden pisteen avulla. Pisteiden lukeminen kuvasta on kuitenkin epätarkkaa, joten tarkempi tulos saadaan, kun pisteitä on enemmän. Pisteet (0, 100), (0, 200), (80, 00), (120, 750), (10, 1000) ja (180, 2000) ovat suurin piirtein kuvaajalla. Taulukoidaan pisteet, muodostetaan taulukosta pistelista ja sovitetaan siihen eksponentiaalisen mallin kuvaaja. Ohjelma antaa funktion lausekkeeksi f(x) = 102,51 1,02 x. Vastaus: f(x) = 102,51 1,02 x, jossa x on käyttäjien määrä b) Mallin mukaan 250 käyttäjän palvelin tarvitsee muistia f(250) = 6353,5 600 megatavua ja 0 käyttäjän palvelin f(0) = 102, megatavua. Jos palvelimella ei ole käyttäjiä, niin malli antaa kuvaajan mukaisen tuloksen. Kuvaajasta ei pysty tarkistamaan muistin tarvetta 250 käyttäjälle. Vastaus: 600 megatavua ja 103 megatavua

80 c) Mallin mukaan 0 käyttäjän palvelin tarvitsee 102,51 megatavua muistia, ja käyttäjien määrän kasvaminen yhdellä 1,02-kertaistaa muistin tarpeen. Lukujono on siis geometrinen, ja sen yleinen jäsen on a n = 102,51 1,02 n. Palvelimen käyttäjien määrä on kokonaisluku, joten lukujono kuvaa tilannetta eksponenttifunktiota paremmin. Vastaus: a n = 102,51 1,02 n, lukujono

81 SYVENNÄ YMMÄRRYSTÄ 68. Järven vesi on uimakelpoista, kun saastumisen jälkeen vettä on 200 0,3125 -kertainen määrä. Muodostetaan veden vaihtuvuudesta 60 yhtälö ja ratkaistaan siitä vuosien määrä t. 0,02t a e 0,3125 a : a 0,02t e 0,3125 0, 02t ln 0,3125 : ( 0, 02) t 58, Vesi on jälleen uimakelpoista 59 vuoden kuluttua. Vastaus: 59 vuoden kuluttua 69. a) Ensimmäisen kaksinkertaistumisen jälkeen työtuntien määrä 800 0, kertaistuu. Toisen kaksinkertaistumisen jälkeen työtuntien määrä 60 0, kertaistuu. Kolmannen kaksinkertaistumisen jälkeen työtuntien määrä 512 0,8 60 -kertaistuu. Joten järjestysnumeron kaksinkertaistuessa työmäärä vähenee 100 % 80 % = 20 %. Vastaus: 20 % b) Työmäärän vähenemiskerroin on q = 0,8. Vastaus: q = 0,8

82 c) Lentokoneen valmistuksen ensimmäisen tuotteen työmäärä on a = 1000 ja vähenemiskerroin on q = 0,8. Oppimiskäyrän funktio on f(x) = ,8 x, jossa x on järjestysnumeron kaksinkertaistumisten lukumäärä. Piirretään funktion kuvaaja sopivalla ohjelmalla. Vastaus: f(x) = ,8 x, jossa x on järjestysnumeron kaksinkertaistumisten lukumäärä,

83 70. Hetkellä x = 2 vedestä oli vaihtunut 13 %, joten alkuperäisestä vedestä oli jäljellä 100 % 13 % = 87 %. Siis f(2) = 0,87a. Muodostetaan tämän tiedon avulla yhtälö. f 2 0,87a 2 t a 0,5 0,87 a : a 2 t 0,5 0,87 2 log0,5 0,87 t t 2 log0,5 0,87 t :log0,5 0,87 t 2 log0,5 0,87 t 9,95... Veden alkuperäistä määrää a ei voida näiden tietojen perusteella ratkaista. Puoliintumisajaksi t saatiin 9,95 d 10 d. Valitaan funktion kuvaajan piirtämiseksi y-akselin otsikoksi osuus alkuperäisestä vesimäärästä a. Tällöin kerroin a voidaan jättää pois funktion arvoja laskiessa, eli riittää piirtää funktion kuvaaja. gx ( ) 0,5 x 9, ,95 Vastaus: f x a 0,5, 10 vuorokautta x

84 71. a) Kun kulunutta aikaa merkitään x-koordinaateilla ja säteilyn määrä y- koordinaateilla, saadaan koordinaattipisteet (0, ), (1, 2) ja (7, 1). Merkitään pisteet koordinaatistoon ja sovitetaan niihin eksponentiaalinen malli, jonka kantaluku on e (esimerkiksi GeoGebrassa komento SovitaEksp[ pistelista ]). Ohjelma antaa mallin funktioksi f(x) = 3,109 e 0,1693x. Vastaus: f(x) = 3,109 e 0,1693x b) Muutoskertoimen k etumerkistä voidaan päätellä onko kyseessä eksponentiaalinen kasvaminen vai väheneminen. Jos muutoskerroin k on positiivinen, kyseessä on eksponentiaalista kasvamista, ja jos negatiivinen, kyseessä on eksponentiaalista vähenemistä. Vastaus: Etumerkistä voidaan päätellä, onko kyseessä eksponentiaalinen kasvamista vai väheneminen.

85 72. a) Merkitään taulukon pisteet koordinaatistoon ja sovitetaan niihin eksponentiaalinen malli sopivalla ohjelmalla. Ohjelma antaa vaahdon paksuuden eksponentiaaliseksi malliksi funktion f(x) = 15,638 0,992 x. Vastaus: f(x) = 15,638 0,992 x, jossa x on aika sekunteina juoman kaatamisesta b) Muodostetaan yhtälö sijoittamalla funktion arvoksi 1,0 ja ratkaistaan siitä sopivalla ohjelmalla kuluva aika x. f( x) 1,0 x 70, x 70 Vaahtoa on jäljellä 1,0 cm, kun aikaa on kulunut 70 s = 7 min 50 s. Vastaus: 7 min 50 s

86 c) Lasketaan vaahdon määrän arvojen luonnolliset logaritmit taulukkolaskentaohjelmalla. Kopioidaan A ja B sarakkeille annetut tiedot. Kirjoitetaan soluun C2 =ln(b2) ja kopioidaan solua alaspäin. Merkitään taulukon A ja C sarakkeiden pisteet koordinaatistoon.

87 Pisteet näyttävät muodostavan lineaarisen mallin, joten sovitetaan pisteisiin suora. Ohjelma antaa lineaariseksi malliksi suoran y = 0,0058x + 2,7501. Vastaus: lineaarinen malli y = 0,0058x + 2,7501

88 73. a) Sovitetaan funktio appletin avulla. Appletti antaa funktion lausekkeeksi f(x) = 20(3e 0,05x + 1) = 60e 0,05x Vastaus: f(x) = 60e 0,05x + 20 b) Funktion lausekkeen perusteella jäähtymisvakio k = 0,05. Vastaus: k = 0,05 c) Funktion lausekkeessa vakio on ympäristön lämpötila, joten ympäristön lämpötila on 20 C. Vastaus: 20 C d) Kuvaajan perusteella teen lämpötila saavuttaa ympäristön lämpötilan noin 100 minuutin kuluttua. Vastaus: n. 100 min kuluttua

89 ALOITUSAUKEAMAAN LIITTYVIÄ TEHTÄVIÄ 1. Merkitään vuosia x-koordinaateilla vuodesta 2000 lähtien ja hankkeessa mukana olevien maiden määrää y-koordinaateilla, tällöin saadaan pisteet (19, 0) ja (21, 100). Merkitään pisteet koordinaatistoon ja sovitetaan niihin eksponentiaalinen malli. Ohjelma antaa eksponentiaaliseksi malliksi funktion f(x) = 0,0066 1,5811 x, missä x on vuosia vuodesta Mallin muutoskerroin on q = 1,5811 eli osallistuvien maiden lukumäärä kasvaa vuosittain 1,5811-kertaiseksi. Osallistuvien maiden lukumäärä kasvaa noin 58 % vuosittain. Vastaus: f(x) = 0,0066 1,5811 x, missä x on vuosia vuodesta 2000, 58 % 2. Muodostetaan yhtälö sijoittamalla funktion arvoksi 200 ja ratkaistaan sopivalla ohjelmalla siitä aika x. f ( x) 200 x 22, Mallin mukaan kaikki maapallon maat ovat mukana hankkeessa vuoden 2022 aikana. Vastaus: vuonna 2022

4 LUKUJONOT JA SUMMAT

4 LUKUJONOT JA SUMMAT Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 0.7.08 4 LUKUJONOT JA SUMMAT ALOITA PERUSTEISTA 45A. Määritetään lukujonon (a n ) kolme ensimmäistä jäsentä ja sadas jäsen a 00 sijoittamalla

Lisätiedot

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio 4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Tutkitaan yhtälöiden ratkaisuja piirtämällä funktioiden f(x) = x, f(x) = x 3, f(x) = x 4 ja f(x) = x 5 kuvaajat. Näin nähdään, monessako

Lisätiedot

Huippu 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Huippu 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. a) Kun suoran s pisteen -koordinaatti kasvaa yhdellä, pisteen y- koordinaatti kasvaa kahdella. Suoran s kulmakerroin on siis. Kun suoran t pisteen -koordinaatti kasvaa kahdella,

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO 3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Kuvasta voidaan arvioida, että frisbeegolfkiekko käy noin 9 metrin korkeudella ja se lentää noin 40 metrin päähän. Vastaus: Frisbeegolfkiekko käy n. 9 m:n

Lisätiedot

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f

Lisätiedot

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.8.016 3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) x + x + 1 = 4 (x + 1) = 4 Luvun x + 1 tulee olla tai, jotta sen

Lisätiedot

2 Toisen asteen polynomifunktio

2 Toisen asteen polynomifunktio Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 4.5.017 Toisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Merkitään taulukon pisteet koordinaatistoon ja hahmotellaan niiden kautta kulkeva

Lisätiedot

Huippu 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Huippu 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. a) Kun suoran s pisteen -koordinaatti kasvaa yhdellä, pisteen y- koordinaatti kasvaa kahdella. Suoran s kulmakerroin on siis. Kun suoran t pisteen -koordinaatti kasvaa kahdella,

Lisätiedot

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Tehtäväsarja A. 2. a) a + b = = 1 b) (a + b) = ( 1) = 1 c) a + ( b) = 13 + ( 12) = = 1.

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Tehtäväsarja A. 2. a) a + b = = 1 b) (a + b) = ( 1) = 1 c) a + ( b) = 13 + ( 12) = = 1. TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtäväsarja A.. a) a b b) (a b) ( ) c) a ( b) ( ) ). a) 4 4 5 6 6 6 6 6 b) Pienin arvo: ) 4 4 4 6 6 6 6 6 6 6 Suurin arvo: ) 4) 4 8 7 7 4 6 6 6 6 4. @ tekijät ja Sanoma Pro Oy 06 5.

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a) K1 a) Tekijä MAA Polynomifunktiot ja -yhtälöt 6.8.016 ( + + ) + ( ) = + + + = + + + = + 4 b) 4 4 ( 5 + ) ( 5 + 1) = 5 + + 5 + 1 4 = + + + 4 = + 5 5 1 1 Vastaus a) 4 + b) 4 + 1 K a) f ( ) = + 1 f () = +

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.

Lisätiedot

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0 Juuri 8 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 8.9.07 Kertaus K. a) 6 4 64 0, 0 0 0 0 b) 5 6 = 5 6 = =, 0 c) d) K. a) b) c) d) 4 4 4 7 4 ( ) 7 7 7 7 87 56 7 7 7 6 6 a a a, a > 0 6 6 a

Lisätiedot

Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 3 FUNKTIOITA ALOITA PERUSTEISTA 10A. Suoran yhtälössä y = kx + b kulmakerroin on k ja vakiotermi b. Kulmakerroin k ilmoittaa, kuinka monta yksikköä liikutaan y-akselin suunnassa, kun kuljetaan yksi yksikkö

Lisätiedot

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4 KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + ( 1) + 3 ( 1) 3 = 3 + 3 = 4 K. a) x 3x + 7x 5x = 4x + 4x b) 5x 3 (1 x ) = 5x 3 1 + x = 6x 4 c) (x + 3)(x 4) = x 3 4x + 3x 1 = x 3 + 3x 4x 1 Vastaus: a) 4x +

Lisätiedot

3 Eksponentiaalinen malli

3 Eksponentiaalinen malli Eksponentiaalinen malli Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen 6. Kulunut aika (h) Bakteerien määrä 0 80 0 60 0 0 7 7 0 0 0 6. 90 % 0,90 Pienennöksiä (kpl) Piirroksen korkeus (cm) 0,90 6,0, 0,90 6,0,06,

Lisätiedot

1 ENSIMMÄISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

1 ENSIMMÄISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO 1 ENSIMMÄISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Lämpötila maanpinnalla nähdään suoran ja y-akselin leikkauspisteen y- koordinaatista, joka on noin 10. Kun syvyys on 15 km, nähdään suoralta, että lämpötila

Lisätiedot

5 Kertaus: Matemaattisia malleja

5 Kertaus: Matemaattisia malleja 5 Kertaus: Matemaattisia malleja 5. Kurssin keskeiset asiat. a) Muodostetaan suoran yhtälö kulmakerroin k = ja pisteen (0, 3) avulla. y ( 3) ( x 0) y 3 x y x 3 b) Muodostetaan suoran yhtälö kulmakerroin

Lisätiedot

3Eksponentiaalinen malli

3Eksponentiaalinen malli 3Eksponentiaalinen malli Bakteerien määrä lihassa lisääntyy 250 % jokaisen vuorokauden aikana. Epilepsialääkkeen määrän puoliintuminen elimistössä vie aina yhtä pitkän ajan, 12 tuntia. Tällaisia suhteellisia

Lisätiedot

MAA02. A-osa. 1. Ratkaise. a) x 2 + 6x = 0 b) (x + 4)(x 4) = 9 a) 3x 6x

MAA02. A-osa. 1. Ratkaise. a) x 2 + 6x = 0 b) (x + 4)(x 4) = 9 a) 3x 6x MAA0 A-osa. Ratkaise. a) x + 6x = 0 b) (x + 4)(x 4) = 9 a) 3x 6x a) Kirjoitetaan summa x + 6x yhteisen tekijän avulla tulomuotoon ja ratkaistaan yhtälö tulon nollasäännön avulla. x + 6x = 0 x(x + 6) =

Lisätiedot

2 Pistejoukko koordinaatistossa

2 Pistejoukko koordinaatistossa Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia

Lisätiedot

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut MAA.3 Koontitehtävät /, ratkaisut. (a) 3x 5x 4 = 0 x = ( 5) ± ( 5) 4 3 ( 4) 6 (b) (x 4) = (x 4)(x + 4) (x 4)(x 4) = (x 4)(x + 4) x 8x + 6 = x 6 x 6 8x = 3 : 8 x = 4 = 5 ± 73 6 (c) 4 x + x + = 0 4 x + 4x

Lisätiedot

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku a) Merkintä f (5) tarkoittaa lukua, jonka funktio tuottaa, kun siihen syötetään luku 5.

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku a) Merkintä f (5) tarkoittaa lukua, jonka funktio tuottaa, kun siihen syötetään luku 5. TEHTÄVIEN RATKAISUT Luku 4.1 183. a) Merkintä f (5) tarkoittaa lukua, jonka funktio tuottaa, kun siihen syötetään luku 5. Lasketaan funktioon syötetyn luvun neliö: 5 = 5. Saatuun arvoon lisätään luku 1:

Lisätiedot

Juuri 2 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 2 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus K. a) E Nouseva suora. b) A 5. asteen polynomifunktio, pariton funktio Laskettu piste f() = 5 =, joten piste (, ) on kuvaajalla. c) D Paraabelin mallinen, alaspäin aukeava. Laskettu piste f() =

Lisätiedot

Aritmeettinen lukujono

Aritmeettinen lukujono Aritmeettinen lukujono 315. Aritmeettisen lukujonon kolme ensimmäistä jäsentä ovat 1, 4 ja 7. a) Mikä on jonon peräkkäisten jäsenten erotus d? b) Mitkä ovat jonon kolme seuraavaa jäsentä? a) d = 7 4 =

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, 2) on ( x 0) Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y.

Tekijä Pitkä matematiikka Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, 2) on ( x 0) Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y. Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 37 Pisteen (x, y) etäisyys pisteestä (0, ) on ( x 0) + ( y ). Pisteen (x, y) etäisyys x-akselista, eli suorasta y = 0 on y. Merkitään etäisyydet yhtä suuriksi ja ratkaistaan

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π

Lisätiedot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot 1 Aritmeettiset ja geometriset jonot Johdatus Johdatteleva esimerkki 1 Kasvutulille talletetaan vuoden jokaisen kuukauden alussa tammikuusta alkaen 100 euroa. Tilin nettokorkokanta on 6%. Korko lisätään

Lisätiedot

origo III neljännes D

origo III neljännes D Sijoita pisteet A(1,4) ja B(4,5;5) sekä C(-3,4) ja D(-4,--5) y II neljännes C A I neljännes B x origo III neljännes D IV neljännes KOTIT. Sijoita ja nimeä koordinaatistoon pisteitä niin, että pisteet yhdistettäessä

Lisätiedot

4 FUNKTION ANALYSOINTIA

4 FUNKTION ANALYSOINTIA Huippu 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 1.1.018 4 FUNKTION ANALYSOINTIA POHDITTAVAA 1. Appletin avulla huomataan, että suorakulmion pinta-ala on mahdollisimman suuri, kun kaikki

Lisätiedot

3. Laadi f unktioille f (x) = 2x + 6 ja g(x) = x 2 + 7x 10 merkkikaaviot. Millä muuttujan x arvolla f unktioiden arvot ovat positiivisia?

3. Laadi f unktioille f (x) = 2x + 6 ja g(x) = x 2 + 7x 10 merkkikaaviot. Millä muuttujan x arvolla f unktioiden arvot ovat positiivisia? Kertaustesti Nimi:. Onko väite tosi (T) vai epätosi (E)? a) Polynomin 4 3 + + asteluku on. b) F unktio f () = 8 saa positiivisia arvoja, kun > 4. c) F unktion f () = 3 4 kuvaaja on alaspäin aukeava paraabeli.

Lisätiedot

Potenssiyhtälö ja yleinen juuri

Potenssiyhtälö ja yleinen juuri Potenssiyhtälö ja yleinen juuri 253. Tutki sijoittamalla, mitkä luvuista ovat yhtälön ratkaisuja. a) x 2 = 1 b) x 3 = 8 x = 2 x = 1 x = 1 x = 2 x 2 = 1 x = 1 ja x = 1, koska 1 2 = 1 ja ( 1) 2 = 1 x 3 =

Lisätiedot

4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ

4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ Huippu Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 7.4.016 4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ POHDITTAVAA 1. Merkitään toisen neliön sivun pituutta kirjaimella x. Tällöin toisen neliön sivun pituus on

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2 Kotitehtäviä 5. Ratkaisuehdotuksia. a) Jono a,..., a 500 on aritmeettinen, a = 5 ja erotusvakio d = 4. Laske jäsenet a, a 8 ja a 00 sekä koko jonon summa. b) Jono b,..., b 0 on geometrinen, b = ja suhdeluku

Lisätiedot

Koontitehtäviä luvuista 1 9

Koontitehtäviä luvuista 1 9 11 Koontitehtäviä luvuista 1 9 1. a) 3 + ( 8) + = 3 8 + = 3 b) x x 10 = 0 a =, b = 1, c = 10 ( 1) ( 1) 4 ( 10) 1 81 1 9 x 4 4 1 9 1 9 x,5 tai x 4 4 c) (5a) (a + 1) = 5a a 1 = 4a 1. a) Pythagoraan lause:

Lisätiedot

1 Rationaalifunktio , a) Sijoitetaan nopeus 50 km/h vaihtoaikaa kuvaavan funktion lausekkeeseen.

1 Rationaalifunktio , a) Sijoitetaan nopeus 50 km/h vaihtoaikaa kuvaavan funktion lausekkeeseen. Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.7.06 Rationaalifunktio. a) Sijoitetaan nopeus 50 km/h vaihtoaikaa kuvaavan funktion lausekkeeseen. f (50) 50 8 50 4 8 50 500 400 4 400

Lisätiedot

B-OSA. 1. Valitse oikea vaihtoehto. Vaihtoehdoista vain yksi on oikea.

B-OSA. 1. Valitse oikea vaihtoehto. Vaihtoehdoista vain yksi on oikea. B-OSA 1. Valitse oikea vaihtoehto. Vaihtoehdoista vain yksi on oikea. 1.1 Mitä voidaan sanoa funktion f raja-arvosta, kun x a? I Raja-arvo on f(a), jos f on määritelty kohdassa a. II Raja-arvo on f(a),

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 15.4.2011 HK1-1. Dsin3 x. 3cos3x. Dsinx. u( x) sinx ja u ( x) cosx. Dsin. Dsin

Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 15.4.2011 HK1-1. Dsin3 x. 3cos3x. Dsinx. u( x) sinx ja u ( x) cosx. Dsin. Dsin Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 5.4.0 HK- a) Dsin3 us ( ) cos3 3 us( ) s( ) 3cos3 s( ) 3 ja s( ) 3 u( ) sin ja u( ) cos b) Dsin 3 3 Dsin us ( ) s( ) sin ja s( ) cos 3 u( ) ja u( ) 3 3sin

Lisätiedot

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Vastaus: Määrittelyehto on x 1 ja nollakohta x = 1.

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Vastaus: Määrittelyehto on x 1 ja nollakohta x = 1. Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 4..6 Kokoavia tehtäviä ILMAN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ. a) Funktion f( ) = määrittelyehto on +, eli. + Ratkaistaan funktion nollakohdat. f(

Lisätiedot

11 MATEMAATTINEN ANALYYSI

11 MATEMAATTINEN ANALYYSI Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 0.7.08 MATEMAATTINEN ANALYYSI ALOITA PERUSTEISTA 444A. a) Funktion arvot ovat positiivisia silloin, kun kuvaaja on x-akselin yläpuolella.

Lisätiedot

Vastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:

Vastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus: . Koska F( ) on jokin funktion f ( ) integraalifunktio, niin a+ a f() t dt F( a+ t) F( a) ( a+ ) b( a b) Vastaus: Kertausharjoituksia. Lukujonot 87. + n + lim lim n n n n Vastaus: suppenee raja-arvona

Lisätiedot

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4 Huippu Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 7.4.016 KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + ( 1) + 3 ( 1) 3 = 3 + 3 = 4 K. a) x 3x + 7x 5x = 4x + 4x b) 5x 3 (1 x ) = 5x 3 1 + x

Lisätiedot

2 Yhtälöitä ja funktioita

2 Yhtälöitä ja funktioita Yhtälöitä ja funktioita.1 Ensimmäisen asteen yhtälö 50. Sijoitetaan yhtälöön 7 ja tutkitaan, onko yhtälö tosi. a) x 18 3 x 7 7 18 3 7 14 18 3 7 4 4 Yhtälö on tosi, joten luku 7 on yhtälön ratkaisu. b)

Lisätiedot

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77 Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty.5.07 Kertaus K. a) sin 0 = 0,77 b) cos ( 0 ) = cos 0 = 0,6 c) sin 50 = sin (80 50 ) = sin 0 = 0,77 d) tan 0 = tan (0 80 ) = tan 0 =,9 e)

Lisätiedot

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6 MAA Koe, Arto Hekkanen ja Jussi Tyni 5.5.015 Loppukoe LASKE ILMAN LASKINTA. 1. Yhdistä kuvaaja ja sen yhtälö a) 3 b) 1 c) 5 d) Suoran yhtälö 1) y=3x ) 3x+y =0 3) x y 3=0 ) y= 3x 3 5) y= 3x 6) 3x y+=0 y=-3x+

Lisätiedot

x 7 3 4x x 7 4x 3 ( 7 4)x 3 : ( 7 4), 7 4 1,35 < ln x + 1 = ln ln u 2 3u 4 = 0 (u 4)(u + 1) = 0 ei ratkaisua

x 7 3 4x x 7 4x 3 ( 7 4)x 3 : ( 7 4), 7 4 1,35 < ln x + 1 = ln ln u 2 3u 4 = 0 (u 4)(u + 1) = 0 ei ratkaisua Mallivastaukset - Harjoituskoe E E a) x 7 3 4x x 7 4x 3 ( 7 4)x 3 : ( 7 4), 7 4,35 < 0 x 3 7 4 b) 0 / x + dx = 0 ln x + = ln + ln 0 + = ln 0 Vastaus: ln c) x 4 3x 4 = 0 Sijoitetaan x = u Tulon nollasääntö

Lisätiedot

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 7.5.08 Kertaus K. a) Polynomi P() = + 8 on jaollinen polynomilla Q() =, jos = on polynomin P nollakohta, eli P() = 0. P() = + 8 = 54 08 +

Lisätiedot

Lineaarinen yhtälöryhmä

Lineaarinen yhtälöryhmä Lineaarinen yhtälöryhmä 1 / 39 Lineaarinen yhtälö Määritelmä 1 Lineaarinen yhtälö on muotoa a 1 x 1 + a 2 x 2 + + a n x n = b, missä a i, b R, i = 1,..., n ovat tunnettuja ja x i R, i = 1,..., n ovat tuntemattomia.

Lisätiedot

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2.1 Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Muuttujan x ensimmäisen asteen yhtälöksi sanotaan yhtälöä, joka voidaan kirjoittaa muotoon ax + b = 0, missä vakiot a ja b ovat reaalilukuja

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka

Tekijä Pitkä matematiikka Tekijä Pitkä matematiikka 5..017 110 Valitaan suoralta kaksi pistettä ja piirretään apukolmio, josta koordinaattien muutokset voidaan lukea. Vaakasuoran suoran kulmakerroin on nolla. y Suoran a kulmakerroin

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei. PITKÄ MATEMATIIKKA PRELIMINÄÄRIKOE 7..07 NIMI: A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.. Valitse oikea vaihtoehto ja

Lisätiedot

Tehtävien ratkaisut

Tehtävien ratkaisut Tehtävien 1948 1957 ratkaisut 1948 Kun juna matkaa AB kulkiessaan pysähtyy väliasemilla, kuluu matkaan 10 % enemmän aikaa kuin jos se kulkisi pysähtymättä. Kuinka monta % olisi nopeutta lisättävä, jotta

Lisätiedot

LISÄTEHTÄVÄT. Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto Piirretään suorat. Kahden muuttujan lineaariset yhtälöt. y x ja a) b) y x.

LISÄTEHTÄVÄT. Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto Piirretään suorat. Kahden muuttujan lineaariset yhtälöt. y x ja a) b) y x. LISÄTEHTÄVÄT Kahden muuttujan lineaariset yhtälöt 0. a) b) y 7 x 4 0 y x 0 y7 x 4 : y x y,5 x c) d) 5x 8y 5 8y 5x5 :( 8) 7y 5x 7y 5x :7 5 5 5 y x y x 8 8 7 7. Piirretään suorat y x 0 y x ja x y 0 y x Leikkauspiste

Lisätiedot

2 Raja-arvo ja jatkuvuus

2 Raja-arvo ja jatkuvuus Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.7.6 Raja-arvo ja jatkuvuus. a) Kun suorakulmion kärki on kohdassa =, on suorakulmion kannan pituus. Suorakulmion korkeus on käyrän y-koordinaatti

Lisätiedot

Tekijä Pitkä matematiikka a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. ja x = 0. x 1= Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0.

Tekijä Pitkä matematiikka a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. ja x = 0. x 1= Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0. Tekijä Pitkä matematiikka 6 9.5.017 K1 a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. x 1= 0 x = 1 ja x = 0 Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0. Funktion f määrittelyjoukko on R \ {0, 1}. b) ( 1) ( 1) f (

Lisätiedot

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5. Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 31 Kirjoitetaan yhtälö keskipistemuotoon ( x x ) + ( y y ) = r. 0 0 a) ( x 4) + ( y 1) = 49 Yhtälön vasemmalta puolelta nähdään, että x 0 = 4 ja y 0 = 1, joten ympyrän

Lisätiedot

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0 Kertaus K. a) 6 4 64 0, 0 0 0 0 b) 5 6 = 5 6 = =, 0 c) d) 4 4 4 7 4 ( ) 7 7 7 7 87 56 7 7 7 K. a) b) c) d) 6 6 a a a, a > 0 6 6 a a a a, a > 0 5 5 55 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 a a a a a ( a ) a a a, a > 0 K.

Lisätiedot

Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen

Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn 015 1. välikokeeseen Heikki Korpela November 1, 015 1. Tehtävä: funktio f : R R toteuttaa ehdot ax, kun x 1 f(x) x + 1, kun x < 1 Tutki, millä vakion

Lisätiedot

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A) Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 6.3.09 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

MAY1 kokeeseen kertaavia tehtäviä: Jussi Tyni 2016 A-osion tehtäviä: Laskinta ei saa käyttää. Taulukkokirja saa olla esillä.

MAY1 kokeeseen kertaavia tehtäviä: Jussi Tyni 2016 A-osion tehtäviä: Laskinta ei saa käyttää. Taulukkokirja saa olla esillä. MAY1 kokeeseen kertaavia tehtäviä: Jussi Tyni 016 A-osion tehtäviä: Laskinta ei saa käyttää. Taulukkokirja saa olla esillä. 3 1 3 ja 1. Laske lukujen 4 summa b. erotus c. tulo d. osamäärä e. käänteislukujen

Lisätiedot

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus K. a) Polynomi P() = 3 + 8 on jaollinen polynomilla Q() = 3, jos = 3 on polynomin P nollakohta, eli P(3) = 0. P(3) = 3 3 3 + 8 3 = 54 08 + 54 = 0. Polynomi P on jaollinen polynomilla Q. b) Jaetaan

Lisätiedot

3 Määrätty integraali

3 Määrätty integraali Määrätty integraali. a) Muodostuva alue on kolmio, jonka kanta on. Kolmion korkeus on funktion arvo kohdassa, eli f() = = 6. Lasketaan A() kolmion pintaalana. 6 A() 6 Vastaus: A() = 6 b) Muodostuva alue

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

määrittelyjoukko. log x piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä millä korkeudella tangentti leikkaa y-akselin.

määrittelyjoukko. log x piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä millä korkeudella tangentti leikkaa y-akselin. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot 70 Jussi Tyni 5 a) Derivoi f ( ) e b) Mikä on funktion f () = ln(5 ) 00 c) Ratkaise yhtälö määrittelyjoukko log Käyrälle g( ) e 8 piirretään tangeti pisteeseen, jossa käyrä

Lisätiedot

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B. HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan muun muassa kahden joukon osoittamista samaksi sekä joukon

Lisätiedot

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a) Juuri 9 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.5.6 Kertaus Integraalifunktio ja integrointi KERTAUSTEHTÄVIÄ K. a) ( )d C C b) c) d e e C cosd cosd sin C K. Funktiot F ja F ovat saman

Lisätiedot

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 14..016 Kertaus K1. a) b) x 18 ( x 9) ( x ) ( x+ ) lim = lim = lim x+ x+ ( x + ) x x x = lim (x 6) = ( ) 6 = 1 x x + 6 ( ) + 6 0 lim = =

Lisätiedot

Aloita Ratkaise Pisteytä se itse Merkitse pisteet saanut riittävästi pisteitä voit siirtyä seuraavaan osioon ei ole riittävästi

Aloita Ratkaise Pisteytä se itse Merkitse pisteet saanut riittävästi pisteitä voit siirtyä seuraavaan osioon ei ole riittävästi Aloita A:sta Ratkaise osion (A, B, C, D, jne ) yhtälö vihkoosi. Pisteytä se itse ohjeen mukaan. Merkitse pisteet sinulle jaettavaan tehtävä- ja arviointilappuun. Kun olet saanut riittävästi pisteitä (6)

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ YLIOPPILSTUTKINTO- LUTKUNT..7 MTEMTIIKN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ -osa Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein. Kunkin tehtävän ratkaisu kirjoitetaan tehtävän alla olevaan ruudukkoon.

Lisätiedot

Huippu 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Huippu 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Huippu 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 8..08 KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K. a) Keskimääräinen muutosnopeus välillä [0, ] saadaan laskemalla kohtia x = 0 ja x = vastaavien kuvaajan

Lisätiedot

1. a. Ratkaise yhtälö 8 x 5 4 x + 2 x+2 = 0 b. Määrää joku toisen asteen epäyhtälö, jonka ratkaisu on 2 x 1.

1. a. Ratkaise yhtälö 8 x 5 4 x + 2 x+2 = 0 b. Määrää joku toisen asteen epäyhtälö, jonka ratkaisu on 2 x 1. ABIKertaus.. a. Ratkaise yhtälö 8 5 4 + + 0 b. Määrää joku toisen asteen epäyhtälö, jonka ratkaisu on. 4. Jaa polynomi 8 0 5 ensimmäisen asteen tekijöihin ja ratkaise tämän avulla 4 epäyhtälö 8 0 5 0.

Lisätiedot

Ekspontentiaalinen kasvu. Eksponenttifunktio. Logaritmifunktio. Yleinen juurenotto

Ekspontentiaalinen kasvu. Eksponenttifunktio. Logaritmifunktio. Yleinen juurenotto Ekspontentiaalinen kasvu Eksponenttifunktio Logaritmifunktio Yleinen juurenotto Missä on eksponenttimuotoista kasvua tai vähentymistä? Väestönkasvu Bakteerien kasvu Koronkorko (useampivuotinen talletus)

Lisätiedot

Eksponenttiyhtälö ja logaritmi

Eksponenttiyhtälö ja logaritmi Eksponenttiyhtälö ja logaritmi 225. Valitse yhtälölle oikea ratkaisu. a) 3 = 9 b) 7 = 7 c) 2 = 16 = 1 = 2 = 3 = 4 a) = 2 b) = 1 c) = 4 226. Päättele yhtälön ratkaisu. a) 10 = 100 b) 10 = 1 000 000 c) 10

Lisätiedot

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016 Vanhoja koetehtäviä Analyyttinen geometria 016 1. Määritä luvun a arvo, kun piste (,3) on käyrällä a(3x + a) = (y - 1). Suora L kulkee pisteen (5,1) kautta ja on kohtisuorassa suoraa 6x + 7y - 19 = 0 vastaan.

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä Matematiikka..5 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä merkittyjen (*) tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6.. a) Ratkaise epäyhtälö >.

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)

Lisätiedot

Eksponentti- ja logaritmifunktiot

Eksponentti- ja logaritmifunktiot Eksponentti- ja logaritmifunktiot Eksponentti- ja logaritmifunktiot liittyvät läheisesti toisiinsa. Eksponenttifunktio tulee vastaan ilmiöissä, joissa tarkasteltava suure kasvaa tai vähenee suhteessa senhetkiseen

Lisätiedot

MAA7 Kurssikoe Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin! Laske huolellisesti!

MAA7 Kurssikoe Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin! Laske huolellisesti! A-osio: ilman laskinta. MAOLia saa käyttää. Laske kaikki tehtävistä 1-. 1. a) Derivoi funktio f(x) = x (4x x) b) Osoita välivaiheiden avulla, että seuraava raja-arvo -lauseke on tosi tai epätosi: x lim

Lisätiedot

määrittelyjoukko. 8 piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä tangentin yhtälö.

määrittelyjoukko. 8 piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä tangentin yhtälö. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot 5.4.0 Jussi Tyni. a) Derivoi f ( ) 3e 5 Mikä on funktion f () = ln(5 ) 00 määrittelyjoukko. c) Derivoi g( t) 4ln( t t ). Käyrälle g( ) e 8 piirretään tangentti pisteeseen,

Lisätiedot

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai MATP15 Approbatur 1B Ohjaus Keskiviikko 4.11. torstai 5.11.015 1. (Opiskeluteht. 6 s. 0.) Määritä sellainen vakio a, että polynomilla x + (a 1)x 4x a on juurena luku x = 1. Mitkä ovat tällöin muut juuret?.

Lisätiedot

2 arvo muuttujan arvolla

2 arvo muuttujan arvolla Mb Mallikoe Määritä funktion f ( ) arvo muuttujan arvolla a) b) c) k 6 a) Määritä suorien y 0 ja y leikkauspiste b) Määritä suoran yhtälö, kun se kulkee pisteen (, ) kautta ja on yhdensuuntainen suoran

Lisätiedot

MAA9.2 2014 Jussi Tyni Lue ohjeet huolellisesti! Tee pisteytysruudukko konseptin yläkertaan. Muista kirjoittaa nimesi. Kysymyspaperin saa pitää.

MAA9.2 2014 Jussi Tyni Lue ohjeet huolellisesti! Tee pisteytysruudukko konseptin yläkertaan. Muista kirjoittaa nimesi. Kysymyspaperin saa pitää. MAA9. 014 Jussi Tyni Lue ohjeet huolellisesti! Tee pisteytysruudukko konseptin yläkertaan. Muista kirjoittaa nimesi. Kysymyspaperin saa pitää. A-OSIO: Ei saa käyttää laskinta. MAOL saa olla esillä. Maksimissaan

Lisätiedot

Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT:

Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT: MAA Koe 8.1.014 Arto Hekkanen ja Jussi Tyni Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT: 1. a) Laske polynomien x x

Lisätiedot

Aritmeettinen summa Laske. a) b) 23 + ( 24) + ( 25) + ( 26) + ( 27) + ( 28) Ratkaisu.

Aritmeettinen summa Laske. a) b) 23 + ( 24) + ( 25) + ( 26) + ( 27) + ( 28) Ratkaisu. Aritmeettinen summa 403. Laske. a) 101 + 103 + 105 + 107 + 109 + 111 b) 3 + ( 4) + ( 5) + ( 6) + ( 7) + ( 8) a) 636 b) 153 404. ijoita ensimmäinen yhteenlaskettava a1, viimeinen yhteenlaskettava an sekä

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Talousmatematiikan perusteet: Luento 1 Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Luennon sisältö Prosenttilaskennan kertausta Korkolaskentaa Käsitteitä Koron lisäys kerran

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot