Ikaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julkisten viheralueiden kehityssuunnitelma ja hoitoluokitus

Transkriptio

1 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelma ja hoitoluoitus Ammattioreaoulun opinnäytetyö Maisemasuunnittelun oulutusohjelma Lepaan toimipiste, Helena Tuominen

2 OPINNÄYTETYÖ Maisemasuunnittelun oulutusohjelma Lepaa Työn nimi Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelma ja hoitoluoitus Teijä Helena Tuominen Ohjaava opettaja Sari Suomalainen Hyväsytty..20 Hyväsyjä

3 TIIVISTELMÄ LEPAAN TOIMIPISTE Maisemasuunnittelun oulutusohjelma Teijä Helena Tuominen Vuosi 2012 Työn nimi Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelma ja hoitoluitus TIIVISTELMÄ 1800-luvun puolivälissä perustettu Iaalisten Vanha Kauppala ja Kauppalan länsipuolella sijaitseva Toivolansaari muodostavat maisemiltaan ja raennetulta ympäristöltään valtaunnallisesti merittävän ulttuurihistoriallisen oonaisuuden. Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren alueet ovat vahvan ulttuurihistoriallisen perintönsä taia Iaalisten aupungin identiteetille, aupunilaisten viristysäytölle ja matailulle merittäviä alueita, joita halutaan ehittää perinteitä vaalien ja alueiden omaleimaisuutta vahvistaen. Iaalisten tenisten palveluiden vihertoimi tilasi eväällä 2011 tehtäväsi Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren alueille ehityssuunnitelman ja hoitoluoitusen. Kehityssuunnitelman taroitusena oli määritellä viheralueiden äyttötaroitus ja taloudelliset resurssit huomioiden alueille hyödyllisiä ja realistisia ehitysohteita. Kehitysideoiden avulla viheralueita pyritään ehittämään viihtyisämmisi ja äyttömahdollisuusiltaan toimivammisi ja monipuolisemmisi nyyinen ylläpito ja sen resurssit huomioon ottaen. Alueille tehdyn hoitoluoitusen taroitusena oli puolestaan parantaa viheralueiden ylläpidon resursointia ja laadun tarailua. Työn suunnitelmarataisujen pohjana äytettiin viheralueista ja hoitoluoitusesta aiaisemmin tehtyjä suunnitelmia, artoitusia ja niihin liittyvää irjallisuutta. Alueilla tehtiin myös omaohtaista havainnointia ja maastoinventointeja. Työtä varten haastateltiin lisäsi alueiden hoidon ja suunnittelun parissa työsenteleviä henilöitä. Avainsanat Iaalinen, viheralue, ehityssuunnitelma, hoitoluoitus Sivut 56 s. + liitteet 9 s.

4 ABSTRACT Lepaa Degree Programme in Landscape Design Author Helena Tuominen Year 2012 Subject of Bachelor s thesis Development Plan and Maintenance Classification for the Public Green Areas of the Old Maret Town of Iaalinen and Toivolansaari ABSTRACT In the mid-1800s established old maret town of Iaalinen and the island Toivolansaari form a unique historical scenery which is listed as a national heritage area by Finnish National Board of Antiquities. Historically notable and scenic areas are essential for the identity, the recreation of the residents and economy of the town of Iaalinen. Thus improving the recreation opportunities and conserving the historical heritage of the areas is considered important. The town of Iaalinen has placed an order for a development plan and a maintenance classification for the public green areas of the old maret town of Iaalinen and Toivolansaari area. The goal of the development plan and the maintenance classification is to improve and increase recreation opportunities and uphold the historic legacy of the areas while taing financial resources and the maintenance of the green areas into account. The development plan and the maintenance classification are based on former plans, surveys and literary sources of the areas. The bacground material collecting process has also included land property surveys and interviews. Keywords Iaalinen, green area, development plan, maintenance classification Pages 56 p. + appendices 9 p.

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN TIEDOT Suunnittelualueen rajaus Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren maiseman historia Kauppalan perustaminen ja empire-ajan asemaaava Kauppala vuosisatojen vaihteessa Kauppalan laajeneminen ja Bertel Strömmerin asemaaavat Kauppalasta aupungisi Toivolansaaren maiseman historiaa Kaavoitus ja muut alueita osevat suunnitelmat Piranmaan 1. maauntaaava Iaalisten eseisen alueen yleisaava Asemaaava Muut aluetta osevat suunnitelmat ja selvityset Viheralueiden nyytila ja tulevaisuudennäymiä VIHERALUEIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Valaistus ja alusteet Opastus ja ulureitit Vanhan Kauppalan ehitysohteet Turinpuisto, lippuauio ja virastotalo Kisapuisto, Eteläranta ja Lehmuspuisto Laivarannan ja Franginpuiston alue Pesäpallopuisto Toivolansaareen ohteet Uimarannan ympäristö ja pururadan alue Leirintäalue Palstaviljelyalue HOITOLUOKITUS Viheralueiden hoito Vanhassa Kauppalassa ja Toivolansaaressa Hoitoluoitus Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren alueille A Raennetut viheralueet...37 A1-edustusviheralueet...37 A2-äyttöviheralueet...38 A3-äyttö- ja suojaviheralueet...38 Raennettujen viheralueiden hoito B Avoimet viheralueet...39 B3-maisemaniitty ja laidunalue C Taajamametsät...41 C2-uloilu- ja viristysmetsä...41 C2.1-uloilumetsä E Erityisalueet...42

6 4.2.5 S Suojelualueet Hoitoluoitusen ja ehityssuunnitelman tuomat muutoset viheralueiden hoitoon POHDINTA...46 LÄHTEET...48 Liite 1 Liite 2 (1-7) Liite 3 Vanha Kauppala ja Toivolansaari, viheralueartta Kehitysideat alueittain Hoitoluoitusartta

7 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa 1 JOHDANTO 1800-luvun puolivälissä perustettua Iaalisten Vanhaa Kauppalaa luonnehditaan Suomen vanhimmasi, pienimmäsi ja auneimmasi auppalasi. Vanhan Kauppalan ja Kauppalan länsipuolella sijaitsevan Toivolansaaren alueet muodostavat auniin historiallisen ympäristöoonaisuuden, joa on Iaalisten aupungille merittävä erityisesti aupunilaisten viristysäytön seä alueille suuntautuvan matailun annalta. Alueet sijaitsevat myös matailun annalta eseisellä paialla, sillä vastarannalla Vanhan Kauppalan niemestä länteen sijaitsee Pohjoismaiden suurimman ylpylän, Iaalisten ylpylän, alue. Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren merittävyys aupungin imagolle ja elineinopolitiialle on tiedostettu myös aupungin päätösenteossa ja alueita on viime vuosien aiana pyritty ehittämään alueille laadittujen ehityssuunnitelmien avulla. Jotta viheralueita voitaisiin ehittää edelleen toimivammisi on arvioitava millaisilla elementeillä ympäristöstä luodaan äyttäjien annalta toimiva ja viihtyisä alueiden nyyäyttö ja tulevaisuudennäymät huomioiden. Jotta tulosena olisi pitällä aiavälillä toimivia viheralueita, on ehityssuunnittelussa huomioitava myös ylläpidon resurssit ja tavoitteet. Hoidon auasantoisella suunnittelulla ja laadun tarailulla voidaan säilyttää viheralueiden äytettävyys ja varmistaa samalla myös ulttuurihistoriallisesti merittävien ominaispiirteiden säilyminen ympäristössä. Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla ylläpidolla myös tataan, että alueiden raentamiseen ja ylläpitoon äytetyt investoinnit annattavat pidemmälläin aiavälillä. Pienen aupungin viheralueilla seä taloudelliset että ylläpidon resurssit ehitysideoiden toteuttamiseen ovat rajalliset ja sisi alueiden ehityssuunnittelun lähtöohtana pitää olla se, että ehitysideat on mahdollista myös toteuttaa ja ylläpitää olemassa olevilla resursseilla. Suunnittelua ei uitenaan voi alistaa pelästään ylläpidolle, vaan on muistettava että viheralueita suunnitellaan ensisijaisesti äyttöä varten. Tavoitteena erityisesti laajojen viheralueiden suunnittelussa olisiin luoda ympäristöjä, joiden äyttöaste ja ylläpidon intensiteetti vastaavat mahdollisimman hyvin toisiaan. Suunnittelussa on myös pyrittävä löytämään ehitysohteita, joiden toteuttamiseen äytettyjen resurssien määrä vastaa ehitysidealla saavutettua hyötyä. Hyöty viheralueiden ehittämisessä voi taroittaa esimerisi viristysäyttömahdollisuusien lisääntymistä, ylläpidon toimivuuden lisääntymistä tai alueiden visuaalista ehittymistä ja sitä autta alueiden viihtyisyyden lisääntymistä. 1

8 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelman tavoitteena on ehittää viheralueita viihtyisämmisi ja viristysäyttömahdollisuusiltaan toimivammisi ja monipuolisimmisi siten, että alueiden ylläpito on mahdollisimman toimivaa nyyisillä ylläpitoresursseilla. Tavoitteena on myös alueiden maisemallisten arvojen seä ulttuuriympäristön arvoaiden alueiden huomioiminen ehityssuunnittelussa. Suunniteltavilla alueilla ei ole aiaisempaa hoitoluoitusta, joten tavoitteena on tehdä viheralueille hoitoluoitus, joa seleyttää eri alueiden ylläpidon laatutasoa ja resurssointia. Kehityssuunnitelma on pyritty laatimaan siten, että alueiden hoitoluoitus pysyy samana myös ehitysideoiden jäleen. Työn taustamateriaalina on äytetty alueista aiaisemmin tehtyjä selvitysiä, suunnitelmia, artoitusia, maaunta-, yleis- ja asemaaavoja, aavaselostusia seä alueisiin ja niiden suunnitteluun liittyvää irjallisuutta. Lisäsi työtä varten on haastateltu Iaalisten aupunginpuutarhuri Mio Ahoasta. Hoitoluoitus on tehty Viherympäristöliitto ry:n julaisun 36, Viheralueiden Hoitoluoitus muaan. Viheralueista on myös erätty tietoa maastoinventoinneilla ja alueiden valouvausella esällä ja sysyllä Olen lisäsi henilöohtaisesti havainnoinut työtä osevia viheralueita ja niiden ylläpitoa esällä 2011 suorittaessani erioisharjoittelua Iaalisten tenisten palveluiden vihertoimella. 2

9 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa 2 SUUNNITTELUALUEEN TIEDOT Iaalisten aupuni sijaitsee Luoteis-Piranmaalla, Kyrösjärven rannalla, valtatie 3:n varrella. Mataa Iaalisista on Tampereelle 55 m, Turuun 170 m, Vaasaan 190 m, Jyväsylään 203 m ja Helsiniin 230 m. Iaalisten oonaispinta-ala on 843,5 m², josta maa-alaa on 750,4 m² ja vesialaa 93,1 m². Alueen asuasluu on Iaalinen on tunnettu erityisesti Iaalisten Kylpylästä ja ansainvälisestä joaesäisestä SataHäme Soi festivaalista. (Iaalisten aupuni 2010.) Vanhan auppalan aupunginosa on perustettu vuonna 1858 Kyrösjärven ympäröimän Iaalistenniemen länsiäreen ja alue sijaitsee aivan Iaalisten nyyisen esustan vieressä (Kuva 1). Kauppalan maisemaa luonnehtii niemen itä-länsisuunnassa uleva harjuselänne, joa lasee etelärinteeltään loivasti ja pohjoisrinteeltään jyrästi ympäröivään Kyrösjärveen. Museoviraston valtaunnallisesti merittäväsi raennetusi ulttuuriympäristösi luoitteleman Vanhan Kauppalan 1800-luvun puolivälin ruutuaava runsaine puistoineen ja atujen varsien puuujanteineen on edelleen nähtävissä ja myös alueen vanhin raennusanta ulottuu 1800-luvun puoliväliin. Vanhan Kauppalan oonaispinta-ala on noin 32 hehtaaria ja asuaita alueella on 494. Kauppalan alueella sijaitsee aupungintalo ja aupungin virastoja, irjasto, Iaalisten yhteisoulu seä yhteisoulun luio, Piranmaan ammattioreaoulun Iaalisten ysiö ja Iaalisten auppaoppilaitos. (Huanen, sähöpostiviesti ; Museovirasto 2009; Museovirasto, raennushistorian osasto 1976, 3.) Toivolansaaren alue sijaitsee Vanhan Kauppalan pohjoispuolella. Kauppalan tavoin Toivolansaaren maisemalle on ominaista harjuselänne, joa ohoaa oreimmillaan saaren länsipäässä 14 metriä Kyrösjärven pinnasta. Toivolansaaren maisema oostuu saaren esiosassa sijaitsevasta vanhainodin alueesta ja avoimista peltoalueista, saaren pohjoisosassa sijaitsevasta leirintäalueesta ja saarta iertävästä viristysalueesta. Saaren pinta-ala on noin 17 hehtaaria ja alueella sijaitsevissa vanhainodin, untoutusysiön ja mielenterveyshuollon hoitolaitosissa on yhteensä 69 potilaspaiaa. Työpaioja alueella on noin 40. Alue on aupungin omistusessa. (Suunnitteluesus Oy 2004b, 6-10.) Kuva 1. Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren alueita pohjoisesta (Seppälä 2009, 21) 3

10 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa 2.1 Suunnittelualueen rajaus Kehityssuunnitelmaa ja hoitoluoitusta osevat alueet rajautuvat Vanhan Kauppalan alueella Länsisuunnassa Mänttiujaan ja Alasenatuun (Kuva 2). Vanhan Kauppalan etelärannassa suunniteltava alue rajautuu Kisapuistossa sijaitsevan lammen lähiympäristöön. Muuten suunniteltavat alueet rajautuvat Kyrösjärveen. Kehityssuunnitelmassa tarastelun pääpaino on julisilla viristysalueilla. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus 4

11 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren maiseman historia Kauppalan perustaminen ja empire-ajan asemaaava Iaalisten auppala perustettiin 21. huhtiuuta 1858 Iaalisten pitäjään Keisarillisen Majesteetin Alesanteri II julistusella. Vuonna 1855 Venäjän eisarisi noussut Alesanteri II halusi ehittää suuriruhtinasunnan taloutta, aupanäyntiä, liienneyhteysiä ja ansanvalistusta perustamalla Suomeen lisää aupuneja. Senaatin ehdotusella päätettiin Iaalisten pitäjään uitenin seudun öyhyyden, pienen väestömäärän ja muiden suurempien aupunien läheisyyden vuosi perustaa aupungin sijaan Suomen ensimmäinen epäitsenäinen auppala. Kauppalan perustamista varten lunastettiin Iaalisten pitäjässä sijaitsevalta Turin tilalta 26 tynnyrinalan eli noin 12,8 hehtaarin alue uuden auppalan asemaaavoitettavasi alueesi. (Seppälä 2009, 9, 14, 23.) Ensimmäisen asemaaavan Kauppalan alueelle laati Turun ja Porin läänin lääninaritehtinain toiminut Georg Theodor Chiewitz (Kuva 3). Chiewitzin aavaehdotus hyväsyttiin loauussa 1858 ja aavaa täydentänyt raennusjärjestys esällä Vuonna 1856 julaistu Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus, oseva yhteisiä perustusia aupunien järjestämiselle ja raentamiselle Suomen Isoruhtinasmaassa toimi Kauppalan asemaaavan ja raennusjärjestysen laatimisen ohjeena ja asetusta noudatettiin Kauppalan alueella 1920luvulle saaa. Kosa Kauppalan alue oli aavoitettu vain yhdeltä tilalta lunastetuille peltoalueille, eivätä tonttirajat rajoittaneet raentamista, pystyttiin Kauppalan alueesta muodostamaan 1856 asetusen muainen malliaupuni. (Museovirasto, raennushistorian osasto 1976, 5-6.) Kuva 3. Chiewitzin vuonna 1858 hyväsytty Kauppalan ensimmäinen asemaaava (Seppälä 2009, 28) 5

12 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa Chiewitzin laatima aava oli empiretyylille ominainen säännöllinen ruutuaava, joa äsitti ahdesan orttelia ja 33 tonttia. Kaava-alueen jaoi asi ohtisuorasti toisensa leiaavaa puistoatua, pohjois-eteläsuunnassa alueen hali uleva Suuriatu, nyyinen Poppeliatu, ja itälänsi-suunnassa uleva Toriatu, nyyinen Valtaatu, joa leveni tontitetun alueen lopussa puolipyöreäsi puiden reunustamasi auiosi ja jatui Kauppalaan uuluvan Turinpuiston läpi Iaalisten ironylään. Puistoatujen leiausohtaan muodostui Chiewitzin aavassa torin ja sataman alueet. Leveät adut ja runsaat lehtipuuistutuset uvasivat ajan paloturvallisuusnäöohtia. (Museovirasto, raennushistorian osasto 1976, 6, 68.) Kauppala vuosisatojen vaihteessa Kauppalan alueella oli 1900-luvun aluun tultaessa yhteensä 35 olmea eri ooa olevia tontteja, joista vielä viimeisiä raennettiin. Raennusmääräyset olivat taroja ja ne orostivat alueen paloturvallisuutta. Määräysten muaan raennettavien talojen piti esimerisi olla julisivultaan auniita, ivijalaltaan 1 2 yynärää ja oonaisuudessaan alle 10 yynärää oreita. Puuraennuset saivat olla vain ysierrosisia. Kiviraennusten raentaminen oli vapaampaa, mutta ensimmäiset Kauppalan iviraennuset raennettiin alueelle vasta luvuilla. Raennusmääräysten muaan tonttien rajoille oli raennusien tyypistä riippuen jätettävä eri ooisia alueita lehtipuista istutettaville paloujille ja tontit oli erotettava säleaidalla ja porteilla atualueesta. Asuinraennusten lisäsi tonteilta löytyi vuosisadan vaihteen Kauppalassa erilaisia uloraennusia, esimerisi navettoja, ruoamaasiineja, uloäymälöitä. Myös erilaiset huvimajat olivat suosittuja. Kauppalan ensimmäiselle aavaosalle oli ominaista myös suurien tonttien puistomaiset puutarhat. Puutarhoissa viljeltiin juuriasveja ja asvatettiin marjapensaita, omena- ja riiunapuita seä erilaisia oristepensaita ja uia (Kuva 4). Tonttien omistajat olivat lisäsi velvollisia oman tonttinsa atuosan atupuiden istutuseen ja äytäväosan unnossapitoon. (Koselo 1985, 18-19; Seppälä 2009, 23.) Kuva 4. Vanhan apteeitalon pihaympäristöä Kauppalassa vuosisatojen vaihteessa (Seppälä 2009, 75) 6

13 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa Kauppalan puistoalueisiin alettiin 1890-luvulta lähtien iinnittää erityistä huomiota. Puistojen hoito uului Kauppalalle ja nimismies huolehti alueiden siisteydestä. Alueille palattiin myös eväisin puistojen ja atujen laaisijoita esän ajasi. Vuonna 1894 tilattiin Sataunnan Maanviljelysseuran iertävä puutarhuri johtamaan Kauppalan puistotöitä. Samana vuonna valmistuivat rantaesplanadin puistoalueet, joille istutettiin lehmusia, vaahteroita, syreeneitä, orapihlajaa ja balsamipoppeleita. Muutamaa vuotta myöhemmin valmistui vuonna 1898 perustettua Kauppalan saunaa ympäröivä Lehmuspuiston alue äytävineen ja istutusineen. Lehmuspuiston alue oli perustettu suoraviivaiselle, osittain täytetylle ranta-alueelle taroitusenaan tarjota viihtyisä päiväävelypaia ylpylaitosena toimivan Kauppalan saunan asiaaille (Kuva 5). (Koselo 1985, 21; Seppälä 2009, 26.) Kuva 5. Näymä Suuriadulta, nyyiseltä Poppeliadulta, luoteeseen vuosisatojen vaihteesta. Taustalla Lehmuspuiston rantaa ja vastarannalla Toivolansaari (Seppälä 2009, 143) Chiewitzin asemaaavassa Turinpuistosi osoitettu alue oli vielä pitään 1800-luvun lopulle perunapeltona, mutta vuosisadan vaihteessa puiston alueella ja pääatujen varrella oli jo ooaisi asvaneita lehmusia, oivuja ja vaahteroita. Turinpuiston läpi uli Kauppalaa ja ironylää erottavalta Kauppalanportilta puiston länsipäässä sijaitsevalle auiolle vihreä orsiaita, joa päättyi auiolla sijaitseviin ahteen syreeneistä muodostettuun lehtimajaan, rundelliin (Kuva 6). Suuriadun, nyyisen Poppeliadun, pohjoispäässä sijaitsi 1889 ensimmäisen laivalaiturinsa saanut laivarannan alue, joa jatui laivasillalta itään laaeana venerantana. Toriadun länsipään toriauiolla sijaitsi lasten leiienttä ja alueelle raennettiin 1910 myös joninlainen urheiluenttä. Alue jatui torilta rantapuistona ylpylaitoselle. Kylpylaitos sijaitsi Toivolansaareen johtavan sillan upeessa ja sillalta johti 1800-luvun lopulla istutettu oivuuja saaressa sijaitsevaan unnallisotiin, Hourulaan ja uuteen sairaalaan. Toivolansaari ei uitenaan uulunut Kauppalan alueisiin. Saari oli nimetty Toivolan epäitsenäisen palstatilan muaan, jolta Iaalisten unta oli luvulla ostanut unnallisodin paian. (Koselo 1985, 21-24; Karhunen 2009, 36.) 7

14 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa Kuva Näymä Turinpuistosta Iaalisten ironylään vuosisatojen vaihteesta Kauppalan laajeneminen ja Bertel Strömmerin asemaaavat Kauppalan aunis ympäristö, vuonna 1910 osaeyhtiösi laajentunut Iaalisten ylpylaitos ja 1902 perustettu Sataunnan maaseutuoppioulu houuttelivat alueelle erityisesti esänviettäjiä ja opiselijoita. Kauppalan alueelle aavoitetut tontit oli raennettu täyteen 1900-luvun ensimmäisten ymmenen vuoden aiana ja erityisesti esävieraiden majoittamiseen aivattiin lisäraennusmahdollisuusia. Vuonna 1912 lunastettiin Keturin, eli appalaisen viratalon maista 10 tynnyrinalaa auppalan uuden osan aavoitusta varten. Vuonna 1914 järjestettiin suunnitteluilpailu uuden osan aavoittamisesta ja palintosijoille päässet aavaehdotuset huomioitiin lopullisen aavan laatimisessa. (Museovirasto, raennushistorian osasto 1976, 9.) Uuden aavan ja raennusjärjestysen laatijasi valittiin Kauppalan apteearin poia Bertel Strömmer, joa oli toiminut Tampereen aupungin aritehtina. Strömmerin vuonna 1917 hyväsytty aava noudatti Chiewitzin suunnitteleman osan tavoin ruutuaavaperiaatetta, mutta luultavasti maasto-olojen vuosi uusi alue poiesi aselinsa suhteen noin 20º auppalan vanhasta osasta (Kuva 7). Tonttioo uudella Keturin aava-alueella oli vaihtelevampi ja uusi raennusjärjestys ei enää vaatinut yhtä tiuaa yhtenäistä aupunimaista yleisilmettä. Useimmat aavoitetun alueen ensimmäisistä raennusista edustivat puhdasta uuslassismia ja vilaan raentamisen houuttelemat raennus- ja piirustustaitoiset ammattimiehet toivat alueelle muanaan myös 1920luvun huoean ja standardisointiin pyrivän mallipiirustusaritehtuurin. Vanhimmat Keturin aava-alueen raennusista perustuvatin vuosiymmenten aiana julaistuihin tyyppiraennusten piirustussarjoihin. Muita auppalan aritehtonisiin piirteisiin 19208

15 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa luvulta lähtien vaiuttaneita piirteitä olivat tuotannon ja asumisen eraantuminen toisistaan seä pyrimys äytännöllisyyteen ja hygieenisyyteen luvun vilastunut raennustoiminta auppalan alueella johti vielä toiseen Bertel Strömmerin suunnittelemaan, vuonna 1942 valmistuneeseen, Kauppalan alueen asemaaavan laajennoseen ja uuteen ysityisohtaisempaan raennusjärjestyseen. (Museovirasto, raennushistorian osasto 1976, 9-12; Seppälä 2009, 167.) Kuva Strömmerin 1917 vahvistettu Keturin alueen asemaaavan laajennos poieaa aseliltaan Chiewitzin aava-alueesta (Museovirasto 1976, 70) Kauppalasta aupungisi Verotusoieudettoman Kauppalan talous oli sotavuosien jäleen joutunut tiuoille uuden maanhanintalain taia, jona nojalla unta joutui luovuttamaan asutustiloja Kauppalan reunamilla sijaitsevilta metsä- ja viljelysmailta rintamamiehille, aatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle. Lain seurausena auppala menetti viljelys- ja metsämaidensa tuotot ja aluetta ehitettiinin 1950-luvun uluessa esimerisi Veiausen ja Alon voittovaroilla. Voittovarojen avulla syntyivät esimerisi entisen torialueen paialle perustetut urheiluenttä ja luistelurata 1950-luvun lopussa. Pesäpalloon erioistunut urheiluseura Tarmo sai vilasta toimintaansa varten 1970-luvulla urheiluenttien paialle pesäpallostadionin, johon saatiin myös Suomen ensimmäinen 9

16 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa hieateonurmi. Pesäpalloveteraanien toimesta stadionin ylärinteellä sijaitsevaan puistoon istutettiin puut ja pystytettiin pesäpalloilijoiden muistoivi 1970-luvulla. (Seppälä 2009, 41-42, 219.) Iaalisten ylpylaitos oli Koselon (1985, 32-33) muaan saanut 1920luvulla uuden raennusen, mutta tuolloin vilaimmat ylpyläesät olivat jo ohitse. Kylpylätoiminta Vanhan auppalan alueella oli loppunut 1900-luvun puoliväliin tultaessa ja nyyisin tunnettu Iaalisten ylpylä perustettiin Kauppalan vastarannalla sijaitseville Tuomarlan maille vuonna 1965 meijeriväen liiton toimesta. Liitto oli ostanut Tuomarlan alueet jäsentensä vapaa-ajanviettopaiasi vuonna 1956, ja samoihin aioihin oli syntynyt idea alueelle perustettavasta ylpylästä. (Meijerialan ammattilaiset 2009.) 1960-luu meritsi Kauppalalle teollistumisen ja hallinnollisten muutosten aiaa. Koo Iaalisten teollistuminen oli alanut Seppälän (2009, 277) muaan Vanhan Kauppalan mailta, un Porin Puuvilla Oy:n tehdas raennettiin Kauppalan omistamalle asemaaavoitetun alueen ulopuolella sijaitsevalle Kiviniemen alueelle. Turun ja Porin lääninhallitus aloi 1969 valmistella untauudistusta ja sen seurausena Vanha Kauppala ja Iaalisten maalaisunta yhdistyivät 1972 Iaalisten auppalasi Iaalinen sai aupunioieudet, un auppaloista luovuttiin unnallislain muuttuessa. Vanhan Kauppalan alueesta tuli täten Iaalisten aupunginosa. Museoviraston vuonna 1976 teemän raennushistoriallisen inventoinnin muaan auppalan alueelle oli 1950-luvulta lähtien syntynyt aluperäiselle auppalaraenteelle materiaaleiltaan ja ryhmittelyltään sopimatonta raennusantaa luuun asti raennuset oli raennettu iinni atuun (Kuva 8), mutta luvuilla purettujen raennusten tilalle raennetut lamellierrostalot ja rivitalot oli sijoitettu irrallisesti eselle tonttia ja siten atutila ei säilynyt enää eheänä eiä suojaisia orttelipihoja syntynyt (Kuva 9). Kuva 8. Kauppalan luvun aritehtuuria edustava paniraennus (Seppälä 2009, 160) 10

17 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa Kauppalan julisten puistojen unto oli inventoinnin muaan suhteellisen huono, sillä vanhoja puita ei oltu hoidettu lajien vaatimalla tavalla. Franginpuiston alueella oli silti säilynyt selvästi havaittavia merejä säännöllisistä puuistutusista, esimerisi oivuujanteesta ja leiatusta lehmusrivistä. Myös aluperäiseen asemaaavaan uulunut Kesuspuiston puolipyöreä puiden reunustama auio oli säilynyt. Vaia puistoalueet olivat säilyneet auppalan raenteessa, puuston rappeutuneisuus oli useilla viheralueilla aiheuttanut merittävää arvonmenetystä. Erityisesti Kauppalan alueille ominaisten puuujanteiden yhtenäisyys oli riottu hoidon puutteiden seurausena. Esimerisi Poppeliadun puustoa oli aadettu runsaasti ja aadettuja puita oli paioittain pyritty orvaamaan muun muassa vaahteroilla. Valtaatua reunustavat lehmusrivit olivat uitenin vielä säilyneet yhtenäisenä. (Museovirasto, raennushistorian osasto 1976, 14.) Kuva 9. Näymä luvun Kauppalan esustasta (Seppälä 2009, 157) 1900-luvun viimeisten vuosiymmenten aiana raentaminen Kauppalan alueella oli ollut suhteellisen vähäistä. Uutena puistoalueena 1990-luvulla raennettiin Osittain Vanhan Kauppalan aupunginosaan uuluva Kisapuiston alue Kauppalan etelärannan vanhoille peltoalueille Toivolansaaren maiseman historiaa Ensimmäiset merinnät Toivolansaaren alueesta löytyvät Olof Mörtin rajaartasta vuodelta Karttulaisen Seppälän tilan omistaman saaren alue oli tuolloin pelää metsää. Omasi palstatilaseen alue erotettiin 1885 ja Iaalisten aupuni osti vuonna 1892 saaressa sijaitsevan Toivolan tilan raennusineen öyhäinhoidon järjestämistä varten. Alueelle suunniteltu öyhäintalo valmistui saaren esiosiin vuonna 1894 ja 1900 öyhäintaloon perustettiin unnan ensimmäinen sairastupa. (Tiusanen 2002, 3.) Saaren maisemaraenne vastasi vuosisatojen vaihteessa paljolti saaren nyytilaa. Köyhäinodin, mielisairaalan ja sairaalan raennuset sijaitsivat saaren esiosissa nyyisen vanhainodin raennusten alueella ja saaren eteläosat seä nyyinen leirintäalueen alue olivat avointa pelto- ja 11

18 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa niittyaluetta luvun lopulla istutettujen oivuujanteiden reunustama tielinjaus saareen johtavalta sillalta saaren esiosiin on säilynyt samana nyypäivään saaa. Myös metsäalueet sijaitsevat paljolti samoilla paioilla uin nyyään. Maisema Kauppalaan päin oli uitenin nyyistä avonaisempi (Kuvat 10 ja 11). (Tiusanen 2002, 6.) Kuva 10. Toivolansaaren pelto- ja niittyartta 1900-luvun alusta ja puistoartta vuodelta Alueen maisemaraenne on säilynyt lähes muuttumattomana. (Tiusanen 2002, 6; Iaalisten aupuni 2001) 1914 valmistui saaren pohjoispuolelle nyyisin leirintäalueen reteilymajana toimiva ulutautisairaala ja vuonna 1939 saaren esiosiin uusi mielisairaalaraennus. Sotavuosien jäleen myös muita alueen raennusia alettiin uusia ja vuonna 1950 valmistui uusi unnallisoti. Raennus oli ensimmäisiä Iaalisten alueen iviraennusia ja siten alallaan edistysellinen. Sataunnan maatalouspiiri suunnitteli raennusen pihan, joa äsitti toista sataa hedelmäpuuta seä marjapensaita. Raennuseen on tehty useita laajennusia seä 1960-, 1970-, että 2000-luvuilla. (Tiusanen 2002, 4-11.) Kuva 11. Näymä vuosisatojen vaihteesta Kauppalan laivarannasta Toivolansaareen (Seppälä 2009, 191) 12

19 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa Vuonna 1955 Iaalisten unta päätti luovuttaa saaresta alueen leiriytymispaiasi ja 1957 aluetta päätettiin laajentaa ulutautisairaalan taana sijaitsevaan niemeeeseen. Kasinon uimarantanain tunnettu Toivolansaaren hienohieainen uimaranta oli Seppälän (2009, 225) muaan ollut jo vuosiymmenten ajan Kauppalan asuaiden ja monien muiden esäretiohde. Lisäsi ranta oli täreä Iaalisten ylpylaitoselle luujen taitteessa rannalle raennettiin Bertel Strömmerin suunnittelema rantaparvee, joa toimi esäravintolana (Kuva 12). Kesäravintolan omisti Kauppala, joa palasi sinne ravintolanpitäjän. Sotien jäleen uimarantaa ehitettiin Kauppalan toimesta ja esimerisi toripäiviä vietettiin luvuilla Toivolansaareen johtavalla rantaalueella. Urheiluseura Tarmo vuorasi sotien jäleen rantaravintolan jona raennusta unnostettiin ja pihaan hanittiin erillinen iosi luvulle tultaessa ravintola oli uitenin päässyt ränsistymään ja se purettiin. Kuva Näymä 1900-luvun alun Toivolansaaren uimarannasta. Heii Laineen guassi. (Seppälä 2009, 224) Kaavoitus ja muut alueita osevat suunnitelmat Piranmaan 1. maauntaaava Piranmaan 1. Maauntaaavassa (Kuva 13) Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren alueet on meritty matailun ehittämisen ohdealueisi, joiden suunnittelussa erityishuomiota iinnitetään matailuelineinon ja viristysäytön ehittämiseen seä alueella toteutettavien toimenpiteiden ja ulttuuri- ja ympäristöarvojen yhteensovittamiseen. Toivolansaaren alue on meritty taajamatoimintojen, esimerisi palvelujen ja viristystoimintojen alueesi (A) ja Vanhan Kauppalan alue puolestaan esustatoimintojen, esimerisi palvelujen ja hallinnon alueesi (C). Maauntaaavaan on meritty Iaalisten Vanhan auppalan valtaunnallisesti arvoas ulttuuriympäristö (av018), jona suunnittelussa, raentamisessa ja äytössä on edistettävä ulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Alueisiin merittävästi 13

20 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa vaiuttavissa haneissa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja alueelliselta ympäristöesuselta. Myös Toivolansaaressa sijaitsevan muinaismuistolain rauhoittaman ohteen (SM 087) alueille tai lähialueille tehtäviä maanäyttö- tai raennustoimenpiteitä suunniteltaessa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta. (Piranmaan liitto 2007.) Kuva Ote Piranmaan 1. maauntaaavasta (Piranmaan liitto 2007) Iaalisten eseisen alueen yleisaava Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren alueilla on oieusvaiutteisena yleisaavana hyväsytty Keseisen alueen osayleisaava (Kuva 14). Yleisaava ohjaa yleispiirteisesti unnan yhdysuntaraenteen muodostamista ja maanäyttöä ja esittää alueella tavoitellun ehitysen periaatteet. Vanhan auppalan alueelle on yleisaavassa osoitettu errosja pientalovaltaisia asuntoalueita, esustatoimintojen, julisen hallinnon ja palvelujen alueita, lähiviristys- seä urheilu- ja viristyspalvelujen alueita seä venevalaman alue. Vanhan Kauppalan alue on myös meritty aupuniuvallisesti arvoaasi alueesi, jona maisemalliset arvot tulee säilyttää. Toivolansaaren alue on aavassa meritty selvitysalueesi. (Iaalisten aupuni 2005.) Kuva 14. Ote Iaalisten eseisen osan yleisaavasta (Iaalisten aupuni 2005) 14

21 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa Asemaaava Vanhan Kauppalan alueella on voimassa 1990 vahvistettu Kesustan asemaaava. Kaavaan on meritty alueen suojellut raennuset, joihin uuluu esimerisi vanha ansaoulu 1850-luvulta seä Apteeitalot, jota nyyään toimivat aupungin virastoraennusina. Kaavassa on myös esitetty rantojen puisto-, urheilu-, ja viristyspalvelualueet seä istutettavat alueen osat ja atujen varsien istutettavat puurivit. Myös ohjeelliset leiin ja oleselun alueet on meritty aavaan Urheilupuiston alueelle. Venesataman alueelle saa aavan muaan raentaa vesiliienteen taroitusiin vaadittavia talvisäilytysraennusia seä muita alueelle soveltuvia vähäisiä raennusia. Kaavassa määrätään myös asuntotonttien oleselu- ja leiialueista, asvillisuuden määrästä ja säilyttämisestä, pysäöinnistä ja jätehuollosta. (Suunnitteluesus Oy 1989; Iaalisten aupuni 2011.) Toivolansaaren alueelle on hyväsytty vuonna 2004 asemaaavan muutos, jossa saaren metsäalueet ja uimarannan alueet on meritty lähiviristysalueisi ja peltoalueet on osoitettu pääosin avoimena pidettäväsi. Toivolansaaren itäpuolisella peltoalueella on sallittu tilapäispysäöinti ja -leirintä. Viristys- ja puistoalueille saa raentaa vähäisiä matailua ja viristysäyttöä palvelevia raennelmia. Kaavassa on osoitettu evyen liienteen reitti saaren länsiäreen. Kaavaan on myös meritty alueen suojellut ja suojellusi suositellut raennuset, joihin uuluu leirintäalueen reteilymajana toimiva entinen ulutautisairaalan raennus ja uimarannan läheisyydessä sijaitsevat asi aittaa ja irovenetalas. Myös vanhainodin pääraennusen lähiympäristö muodostaa säilytettävän ulttuurihistoriallisen miljöön. Alueella sijaitseva muinaisjäännösalue on meritty aavaan suoja-alueineen. Lisäsi suojelluisi ohteisi on meritty leirintäalueella sijaitsevat asi visaoivua, luontoselvitysen perusteella asi paiallisesti arvoasta luonnontilaisena säilytettävää lehtoaluetta ja saareen johtavaa tietä reunustavat oivuujanteet. (Suunnitteluesus Oy 2004a.) Muut aluetta osevat suunnitelmat ja selvityset Vanhan Kauppalan alue on museoviraston 2009 suorittamassa inventoinnissa määritelty valtaunnallisesti merittäväsi raennetusi ulttuuriympäristösi, jona maanäyttöä ja raentamista ohjaavat maanäyttöja raennuslaiin perustuvat valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet. (Museovirasto 2009.) Vanhaan Kauppalaan on tehty vuonna 2000 ehittämissuunnitelma, jona tavoitteena on alueen miljöön suhteen ollut esimerisi vanhan raennusannan säilymisen edistäminen, ympäristön ohentaminen, liietilojen tyhjenemisen pysäyttäminen ja alueen sosiaalisen arvostusen nostaminen. Kehittämissuunnitelman yhteydessä tehdystä asuasyselystä äy ilmi että asuaat pitävät maisemanhoitoa ja puistojen ehittämistä alueelle täreänä teijänä. Erityisesti valaistuseen, avoimien 15

22 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa järvinäymien säilymiseen ja opastuseen halutaan iinnitettävän huomiota suunnittelussa. Kehityssuunnitelman myötä Vanhan Kauppalan alueelle on laadittu myös Iaalisten Wanhan Kauppalan raentamistapaohje. Raentamistapaohjeen tavoitteena on antaa ohjeita sellaiseen raentamiseen, orjaamiseen ja pihajärjestelyihin, jota vahvistavat alueen aupuniuvaa ja identiteettiä. Ohjeessa on raennusiin liittyvien ohjeiden lisäsi suositusia esimerisi alueelle sopivasta asvillisuudesta ja piharaenteista. (Iaalisten aupuni 2000; 2002.) Toivolansaaren alueelle on tehty vuonna 2001 ehittämissuunnitelma, jona tavoitteena on ollut ehittää aluetta maanäytöltään ja liienneyhteysiltään. Alueelle on myös laadittu vuonna 2004 asemaaavan muutos, jona yhteydessä alueella on suoritettu raennetun ympäristön ja maisemahistorian inventointi, maisema-analyysi, areologinen muinaisjäännösinventointi seä raennusannan inventointi. (Suunnitteluesus Oy 2004b.) 2.4 Viheralueiden nyytila ja tulevaisuudennäymiä Vanhan Kauppalan viheralueet oostuvat nyyisellään Kauppalan esellä sijaitsevasta Kesuspuistosta ja lippuauiosta seä pienestä Patsaspuiston alueesta, Iaalistenniemen etelärannan Kisapuistosta, rantaäytävän alueesta ja Lehmuspuistosta, niemen pohjoispuolella sijaitsevasta Laivasataman alueesta, satamasta nousevan pohjoisrinteen Franginpuistosta ja Leipurinpuistosta seä Yhteisoulun läheisyydessä sijaitsevasta Pesäpallopuistosta. Lisäsi Vanhan Kauppalan viheralueisiin uuluu atuviheralueita ja aupungin virastotalojen seä yhteisoulun ja irjaston piha-alueet ja niihin liittyvät urheilualueet. Toivolansaaren viheralueet oostuvat uimarannan alueesta, leirintäalueesta, avoimista pelto- ja niittyalueista, uloilu- ja viristysmetsästä, atuviheralueista seä Toivolansaaren vanhainodin raennusten pihaympäristöstä (Kuvio 1). (Iaalisten aupuni 2011.) (Liite 1) Vanhan Kauppalan alue on valtaunnallisesti merittävä raennettu ulttuuriympäristö, jona historialliset puistoalueet ja pääatujen puuujanteet vastaavat pääosin luujen vaihteen auppalan miljöötä. Puuistutusia on uudistettu ja täydennetty aluperäiseen ilmeeseensä paljolti viime vuosiymmenien aiana. Vanhaa yhtenäistä raennusantaa on uitenin jäljellä enää vähän ja aupuniuvan annalta merittävän säilyneen yhtenäisen oonaisuuden muodostaa Kesuspuiston, lippuauion seä Vanhan ja Uuden apteeitalon ympäristö. (Iaalisten aupuni 2002.) 16

23 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa Vanhan Kauppalan puistoalueet muodostavat Iaalistenniemen rannoilla yhtenäisen viheralueiden veroston, ja alueilta on suora yhteys myös Toivolansaaren viristysalueisiin. Toivolansaaren alue on säilynyt pääosin ympäristöraenteeltaan vuosisatojen vaihteen muaisena. Noin 17 hehtaarin alue on saaren esiosassa sijaitsevien vanhainodin raennusten ulttuurihistoriallista pihaympäristöä luuun ottamatta viristysäyttöalueena. Vuonna 2004 tehdyssä asemaaavan muutosessa saaren esiosiin on osoitettu alue rivitaloraentamiselle, mutta raentamisen toteutumisen aiatauluista ei ole tällä hetellä tarempaa tietoa. (Suunnitteluesus Oy 2004b.) Viheralueet Vanhan Kauppalan ja Toiv olansaaren alueilla 3% 3% 3% Hoidettu puisto 8,6 ha 13% 37% Taajamametsä 4,9 ha Leirintäalue 4,7 ha Av oin peltoalue 3,1 ha Venesatama 0,7 ha Katuv iheralue 0,6 ha 20% U imarantojen alue 0,6 ha 21% Kuvio 1. Viheralueet Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren alueilla Nyyisellään Vanhan auppalan ja Toivolansaaren viheralueiden yleisilme ja viristysäyttöäyttömahdollisuudet ovat suhteellisen hyviä ylläpidon resurssit huomioiden. Alueet äsittävät valaistuja uloilureittejä, leirintäalueen, uimarannan, erilaisia pelienttiä, laivasataman seä myös erilaisia oleseluun sopivia uloalueita. Kolmen viime vuoden aiana Vanhan Kauppalan alueilla on ollut äynnissä ELY- esusen tuema ympäristön parantamishane, jona aiana on unnostettu Vanhan Kauppalan Kesuspuiston äytäväverosto seä valaistus, Lippuauion alue, aupungin virastotalojen edustaa seä Valtaadun jalaäytäviä ja viheraistoja (Palonen 2011, Pohjois-Sataunta , 7). Viime vuosien aiana alueella on myös perusorjattu virastotalojen seä yhteisoulun ja yhteisoulun luion piha-alueet. Nyyään Vanhassa Kauppalassa on siis muutamia uudistettuja ja perusorjattuja viheralueita mutta toisaalta osa viheralueista on 1900-luvun alusta peräisin olevia puuujanteita ja saneerattua puistoaluetta. Oman haasteensa viheralueilla luovatin tulevaisuudessa vanhat puuujanteet joita pitää alaa lähivuosina uusia, jotta alueille ominaisen puistoatumiljöön säilyminen voidaan taata. Esimerisi Poppeliadun varrella sijaitsevat loput poppelit 17

24 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa tullaan poistamaan evättalvella 2011 niitä vaivaavien puuntuhoojaperhosen (Cossus cossus) touien taia ja tilalle istuttamaan tuholaisia paremmin estäviä puistolehmusia. (Ahoas, haastattelut esäsysy 2011.) Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren alueilla on myös lähitulevaisuudessa suunnitteilla haneita, jota vaiuttavat myös osaltaan ympäristön ulonäöön ja toiminnallisuuteen. Ysi haneista on Toivolansaaren alueelle suunnitteilla oleva turvallisuusaiheinen teemapuisto, jona perustamista varten aupuni on vuorannut n. 0,9 hehtaarin peltoalan Toivolansaarentien varrelta. Lisäsi aivan Kauppalan esustassa Kesuspuiston vieressä sijainnut YIT:n omistaman Salen vanhan aupparaennusen tontin ehittämistä on alettu suunnitella sysyllä Vanhan Kauppalan esustaa rumentanut raennus tullaan puramaan tulevaisuudessa ja luultavasti orvaamaan liietiloja ja asuinerrosia äsittävällä aupunierrostalolla. Kosa tontti sijaitsee aivan Kauppalan esustan ja lippuauion tuntumassa, on alueella suuri visuaalinen meritys ympäristöönsä. Täreää onin alueen suunnittelu yhteistyössä aupungin toimijoiden anssa. (Ahoas, haastattelut esäsysy 2011; FCG Planeo Oy 2008, 23; Salminen 2011, PohjoisSataunta , 5.) Iaalisten palveluveroselvitysen (2008, 14, 23, 37) muaan aupungin elineinoraenteelle täreää olisi Vanhan auppalan liiealueen ehittäminen edelleen aupallisesti annattavasi toimintaympäristösi, sillä vähittäisaupan palvelut ovat viime vuosien aiana lähes oonaan hävinneet Vanhan Kauppalan alueelta. Kaupalliset toiminnot ovat nyyisellään siirtymässä pois Vanhan Kauppalan ja Iaalisten esustan alueelta valtatie olmen läheisyyteen. Tästä esimerinä Iaalisten esustan alueella on olmostien läheisyyteen suunnitteilla oleva Nummenrinteen auppaesus. Vanhan auppalan ja Toivolansaaren aluetta pitäisiin palveluveroselvitysen muaan pyriä ehittämään erityisesti matailuun houuttelevana ulttuurihistoriallisesti ysilöllisenä liie- ja palvelualueena, joa tarjoaisi annattavia toimintaympäristöjä esimerisi äsityöläisliieille ja ahviloille. Tulevaisuuden haasteena Toivolansaaren ja Vanhan Kauppalan alueilla onin viheralueiden suunnittelussa historiallisten piirteiden sovittaminen alueiden nyyäyttöön ja tulevaisuuden tarpeisiin. Kysymysesi nousee se, miten paljon ympäristön ehittämisellä voidaan vaiuttaa esimerisi matailun ja yritystoiminnan lisääntymiseen alueella. Haasteena on myös Kaupunginpuutarhuri Mio Ahoaan (Haastattelut esä- sysy 2011) muaan ylläpidon resurssien riittävyys alueiden ehitystavoitteiden muaisen aupuniympäristön hoitoon. 18

25 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa 3 VIHERALUEIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren viheralueiden ehittämissuunnitelmassa ehitysideoinnin tavoitteena on lisätä alueiden yhtenäisyyttä, siistiä yleisilmettä, viristysäytön ja ylläpidon toimivuutta seä viristysäytön monipuolisuutta. Alueiden viihtyisyyttä ja yhtenäisyyttä on pyritty lisäämään yhtenäisillä aluste- ja materiaalivalinnoilla, joiden avulla on myös pyritty ottamaan huomioon alueiden omaleimaista ulttuuriperintöä. Kulureitistön seleyttämisellä ja unnostamisella seä entistä tehoaammalla tilanrajausella on puolestaan pyritty lisäämään alueiden toimivuutta seä viristysäytön että ylläpidon annalta. Viristysäytön ja matailun toimivuutta on myös pyritty lisäämään alueiden opastusen seleyttämisellä ja lisäämisellä. Viristysäyttömahdollisuusia on pyritty parantamaan alueilla eri äyttäjäryhmät ja viristysäyttömahdollisuusien hyvä saavutettavuus huomioiden. (Liite 2) 3.1 Valaistus ja alusteet Kehityssuunnitelmassa on esitetty aiille Vanhan Kauppalan suunniteltaville alueille yhtenäisiä puistovalaisimia ja -alusteita. Kalusteiden avulla voidaan orostaa alueen omaleimaisuutta ja eri puistoalueiden uulumista laajempaan yhtenäiseen oonaisuuteen. Valaisinten ja alusteiden vaihto yhtenäiseen malliin on myös mahdollista tehdä pitällä aiavälillä ysi puistoalue errallaan. Kalusteiden sijoittelu viheralueilla säilyy ennallaan taremmin suunniteltuja ohteita luuun ottamatta. Puistopeneinä Vanhan Kauppalan alueella äytetään Lippuauiota luuun ottamatta Lappset Groupin valmistamaa, aupunginpuutarhurin suunnittelemaa Iaalisten vaaunalla varustettua divaanipeniä (Kuva 15), joa soveltuu omaleimaisen ilmeensä ansiosta hyvin alueille. Kyseinen penimalli on jo äytössä Kesuspuiston, Kisapuiston ja Etelärannan alueilla. Nyyisessä penimallissa ei ole äsinojia, mutta osan peneistä pitäisi olla äsinojilla varustettuja, jotta niiden äytettävyys myös esimerisi iääntyneille ja liiuntarajoitteisille olisi mahdollisimman hyvä. Kuva 15. Puistoalueilla äytettävä Divaanipeni 19

26 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa Rosa-astioina Vanhan auppalan alueella on tällä hetellä äytössä Lassila&Tianojan City- ja Doggy rosa-astioita seä uusitun lippuauion alueella saman valmistajan Ellipse- rosa-astioita. Alueen City-rosaastiat ovat puistoalueilla paioitellen huonountoisia ja epäsiistejä, joten siistin yleisilmeen ja ylläpidon toimivuuden annalta olisi perusteltua vaihtaa rosa-astiat yhtenäisesi aiilla auppalan viheralueilla äyttämällä lippuauion mustaa Ellipse-mallia. Puistovalaisimina aiilla Vanhan Kauppalan alueilla on taroitusena äyttää jo laajalti puistoalueilla äytettyjä Stocholm Par -puistovalaisimia (Kuva 16), joiden ulonäö sopii hyvin seä Vanhan Kauppalan historialliseen miljööseen että uudempaan raennusantaan. Saman sarjan valaisimia on myös atuvalaisimina Kauppalan alueella. Valaisimissa tulisi äyttää alumiinipylvästä, osa aiaisemmin äytetyt puupylväät ovat olleet estävyydeltään huonoja ja paljon huoltoa vaativia (Ahoas, haastattelut esä-sysy 2011). Puistovalaistusen lisäsi aupungin virastotaloon ehdotetaan tehtäväsi erillinen julisivuvalaistus, joa toisi historiallisen raennusen aritehtuurin auppalan ydinesustassa paremmin esille. Myös erillistä ohdevalaistusta on esitetty suunnitelmassa Lehmuspuiston alueelle. Kuva Puistovalaisimena äytettävä Stocholm Par -puistovalaisin Opastus ja ulureitit Tällä hetellä Vanhan auppalan alueelta löytyy olme suurempaa alueopastearttaa Kesuspuiston, Laivasataman ja Lehmuspuiston alueilta. Lisäsi alueen uluväylien varrelle on sijoitettu alueen historiallisen tyylin muaisia puisia tienviittapylväitä. Kehityssuunnitelmassa esitetään myös Toivolansaaren alueelle alueopasarttaa. Kaiien arttojen arttamateriaali pitäisi päivittää ja alueen yleisartan lisäsi opasteista 20

27 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa voisi löytyä matailun annalta hyödyllisiä erilliset artat esimerisi alueen viristysäyttömahdollisuusista ja historiallisista ohteista. Puisista tienviittapylväistä puuttuu paioitellen tienviittoja, joten puutteelliset viitat pitäisi orjata ja allistuneet pylväät suoristaa. Toivolansaaren leirintäalueen opastusen ehittämisestä errotaan taremmin suunnitelluissa ohteissa. Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren evyen liienteen ulureitit muodostavat nyyisellään toimivan ja yhtenäisen veroston ranta-alueilla, mutta reittien seleyttämisesi ja siistin yleisilmeen lisäämisesi alueella on esitetty taremmin suunnitelluissa ohteissa unnostettavasi muutamia äytäväosuusia. Käytäväosuudet unnostetaan lanaamalla ja anttaamalla reunat seä lisäämällä uusi noin 5 cm:n ulutuserros ivituhaa äytäväosuusille. Käytävien unnostamisen lisäsi altevuusiltaan suurille äytäväosuusille on esitetty taremmissa ohdesuunnitelmissa reittien esteettömyyttä edistäviä aiderataisuja Vanhan Kauppalan ehitysohteet Turinpuisto, lippuauio ja virastotalo Turin tilan muaan nimensä saanut Turinpuiston alue (Kuva 17) sijaitsee Vanhan Kauppalan esustassa ja puistossa sijaitseva Kauppalanportti erotti aioinaan Iaalisten ironylän Kauppalan alueesta. Avoin puistoalue on suosittu erilaisten uloilmaonserttien järjestyspaiana ja puisto toimii esimerisi Iaalisissa vuosittain järjestettävien Sata-Häme Soi -juhlien festivaalialueena. Puusto alueella on Lehmuspuiston tavoin melo vanhaa, ja osa puiston läpi ulevan Valtaadun puuujanteiden lehmusista on luultavasti istutettu luujen vaihteessa. (Ahoas, haastattelut esä-sysy 2011). Puistoalueen äytävät ja valaistus on perusorjattu vuonna Kesuspuiston alue päättyy auppalan puolella lehmusten reunustamaan puolipyöreään lippuauion alueeseen. Uusittu lippuauion alue valmistui esällä 2011 ja nyt nupuivin ivetyltä auiolta löytyy penejä, asviryhmiä ja suihulähde. Lippuauion reunalla sijaitsee Bertel Strömmerin vuonna 1929 suunnittelema apteeiraennus. Museoviraston suojelema raennus toimii nyyään aupungin virastotalona. Myös virastotalon pihaalueet on unnostettu viime vuosien aiana. Turinpuiston alueelle on esitetty ehityssuunnitelmassa siistin yleisilmeen parantamisesi vanhojen L&T:n City-rosa-astioiden orvaamista saman valmistajan Ellipse-mallilla, joa on äytössä myös puiston viereisellä lippuauion alueella. Rosa-astioiden määrä on tällä hetellä suhteellisen suuri äyttötarpeeseen nähden ja määrää voitaisiin vähentää siten, että alueella olisi vain penien yhteydessä rosa-astia. Poieusena on puiston pohjoispuolen osa, jossa säilytetään asi ysittäistä rosa-astiaa äytävän varrella. Muuten alueella on tällä hetellä äytössä oo alueelle suunnitellut divaanipenit ja Stocholm Par 21

28 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa -valaisimet. Uusitun lippuauion alueelle on esitetty rosa-astioiden yhteyteen tuhauppeja, joiden toivotaan osaltaan edistävän alueen siisteyttä ja helpottavan ylläpitoa. Lippuauion reunalla sijaitsevaan virastotaloon on ehdotettu ehityssuunnitelmassa julisivuvalaistusta, joa toisi raennusen paremmin esiin ja myös osaltaan orostaisi puiston lippuauion ja virastotalon muodostamaa historiallista oonaisuutta. Kuva 17. Kesuspuiston yleisilmettä voidaan parantaa huonountoisten alusteiden vaihtamisella Pitän aiavälin tavoitteena Kauppalan esustan viheralueilla on Turinpuiston, lippuauion, Kesuspuiston ja atujen Puuujanteiden muodostaman historiallisesti merittävän yhtenäisen oonaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen suunnittelun ja ylläpidon einoin seä Kesuspuiston säilyttäminen ulttuuritoiminnalle soveltuvana eseisenä uloalueena. Tavoitteena on myös aupungin toimiminen Kauppalan esustan alueita osevien raennushaneiden suunnittelussa atiivisena yhteistyötahona. Suunnitteluyhteistyön autta voidaan osaltaan vaiuttaa alueen omaleimaisuuden säilymiseen ja tulevaisuuden äyttömahdollisuusiin Kisapuisto, Eteläranta ja Lehmuspuisto Vanhan Kauppalan etelärannalla sijaitsevan Kisapuiston alue on avoin pituussuunnaltaan rannansuuntainen puistoalue, joa rajautuu eteläpuoleltaan Kyrösjärveen ja pohjoispuoleltaan Vanhaan Kauppalaan johtavaan Pirantiehen. Puiston laajoja avoimia nurmialueita äytetään 22

29 Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelmassa esällä jalapalloenttinä ja puiston esellä sijaitsevan teolammen ympäristö on peneineen viihtyisää oleselualuetta. Kisapuiston läpi ulee evyen liienteen väylä, joa jatuu yhtenäisenä Kauppalan etelärannan läpi. Etelärannan alue äsittää rannansuuntaisesti ulevan evyenliienteen väylän ja sitä reunustavat puistoaistaleet ja puuujanteet. Lehmuspuiston alue sijaitsee niemen länsiärjessä Toivolansaareen johtavan sillan upeessa. Lehmuspuiston alue oostuu ujanteisi istutetuista noin satavuotiaista lehmusista, joiden esellä ulee evyen liienteen väylä. Lehmuspuiston vierestä ulee talvisin jäätie Iaalisten Kylpylän alueelle. Kisapuiston ehittämisideana on valaisinten ja rosa-astioiden yhtenäistämisen lisäsi lammen ympäristön ohentaminen (Kuva 18). Osa lammen ympärillä sijaitsevista perennaryhmistä ärsii asvualustan liiasta osteudesta, ja osa perennat asvavat huonosti niiden peittävyys riaruohojen suhteen on huono. Tämä puolestaan lisää asviryhmien ylläpidon tarvetta. Perennapenejä pitäisiin osteuden vähentämisesi nostaa ja asveisi valita alueella hyvin menestyviä perennoja, esimerisi uunliljoja, onnantatarta, otansiipeä ja jättiangervoa. Lisäsi lammen huvimajan ympärillä olevia luonnoniviä pitäisi lisätä ja saumata ja iinnittää alustaansa maaostealla betonilla, jotta ivet pysyisivät paremmin paiallaan ja riaruohojen asvu ivialueella olisi vähäisempää. Kuva 18. Kisapuiston lammen ympäristön ivialuetta pitäisi täydentää 23