HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA

Transkriptio

1 RAPORTTI 6UWA HYVINKÄÄN KAUPUNKI JA NURMIJÄRVEN KUNTA Rajamäen pohjavesialue Suojelusuunnitelman päivitys

2 6UWA008 2 Yhteenveto Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen äyttöelpoisina rajoittamatta uitenaan tarpeettomasti muita maanäyttömuotoja pohjavesialueilla Suojelusuunnitelmien tavoitteena on myös tehostaa pohjaveden laadun tarailua seä varautua toimenpiteisiin pohjavesivahinojen ja -onnettomuusien varalta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maanäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa seä äsiteltäessä lupahaemusia ja ilmoitusia, joita toiminnanharjoittajat teevät mm ympäristölupa-, maa-aines- ja emiaalilainsäädännön perusteella Suojelusuunnitelmaa ei vahvisteta aluehallintovirastossa eiä sillä ole välittömiä tai sitovia juridisia seurausvaiutusia Tästä syystä suojelusuunnitelman laatimisesta tai soveltamisesta ei aiheudu orvausvastuuta vedenottajalle, vaan mahdolliset orvauset määräytyvät haneohtaisesti äsiteltäessä edellä mainittuja haemusia ja ilmoitusia Vuonna 997 valmistuneen Rajamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelman esällä 202 valmistunut päivitys on tehty yhteistyössä Hyvinään aupungin, Nurmijärven unnan, Altia Oyj:n ja Uudenmaan elineino-, liienne ja ympäristöesusen anssa Suojelusuunnitelman päivittämisen yhteydessä täydennettiin ja tarennettiin pohjavesialueen risiohdetietoja seä esitettiin risiteijöitä osevat toimenpideehdotuset Suojelusuunnitelmassa äytiin myös läpi aluperäisessä suojelusuunnitelmassa ehdotettujen toimenpiteiden toteutuminen Rajamäen I-luoan pohjavesialue on lähes 9 m pitä osa oillis-lounas -suuntaista I Salpausselän reunamuodostumaa, joa jatuu oilliseen Hyvinään pohjavesialueena, aaoon Nopon pohjavesialueena ja lounaaseen Kiljavan pohjavesialueena Rajamäen pohjavesialueen oonaispinta on 7,8 m 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 2,25 m 2 Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä m 3 vuoroaudessa Alueella sijaitsevat Altia Oyj:n pohjavedenottamot Kaunissyrjä, Mars, Solttila, Sörä, Pihaaivo ja Jussinlähde Suurimmat pohjavesirisit Rajamäen pohjavesialueella ovat öljysäiliöt, liienne ja muuntajat Suojelusuunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä risien pienentämisesi seä ehäisemisesi Copyright Pöyry Finland Oy

3 6UWA008 3 Sisältö Yhteenveto JOHDANTO 7 2 POHJAVEDEN SUOJELU 8 2 Suojelusuunnitelman tavoitteet 8 22 Pohjavesialueiden luoitus 8 23 Lainsäädäntö ja viranomaismääräyset 9 23 Yleistä Vesilai Ympäristönsuojelulai ja ympäristönsuojeluasetus 0 24 Valvonta 0 25 Toiminnanharjoittajan vastuu ja selvilläolovelvollisuus 26 Suoja-alueet ja suojelusuunnitelmat 2 27 Talousveden laatuvaatimuset 2 3 KAAVOITUSTILANNE RAJAMÄEN POHJAVESIALUEELLA 3 3 Maauntaaava 3 32 Yleisaava 4 32 Nurmijärven unta Hyvinään aupuni 4 33 Asemaaava 5 33 Rajamäi Herunen 6 4 RAKENNUSJÄRJESTYS JA YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 7 4 Raennusjärjestys 7 4 Nurmijärven unta 7 42 Hyvinään aupuni 7 42 Ympäristönsuojelumääräyset 7 42 Nurmijärven unta Hyvinään aupuni 8 5 HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET POHJAVESIALUEELLA 9 5 Yleistä 9 52 Kaunissyrjän vedenottamon alue Solttilan vedenottamon alue Marsin vedenottamon alue Sörän, Jussinlähteen ja Pihaaivon vedenottamoiden alue 2 56 Pintavedet 2 6 POHJAVESIVARAT, VEDENOTTAMOT JA VEDENLAATU 2 6 Yleistä alueen vedenottamoista 2 62 Altia Oyj:n tarailuohjelma 22 Copyright Pöyry Finland Oy

4 6UWA Yleistä Pohjaveden pinnanoreus Pohjaveden laatu Uusien havaintoputien asentaminen ja tarailuohjelman päivittäminen Kaunissyrjän vedenottamo Solttilan vedenottamo Marsin vedenottamo Sörän vedenottamo Jussinlähteen vedenottamo Pihaaivon vedenottamo Lisävedenotto 30 7 VEDENOTTAMOIDEN SUOJA-ALUEET JA RAJOITUKSET ALUEILLA 30 7 Yleistä Solttilan vedenottamo 3 73 Kaunissyrjän vedenottamo 3 8 RISKIÄ AIHEUTTAVA TOIMINTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 3 8 Yleistä 3 82 Risitoimintojen artoitus ja arviointi Liienne ja tiepito seä maantieuljetuset Yleistä Liienne ja tiepito seä maantieuljetuset Rajamäen pohjavesialueella Toimenpide-ehdotuset Rautatieuljetuset Yleistä Rautatieuljetuset Rajamäen pohjavesialueella Toimenpide-ehdotuset Maa- ja metsätalous Yleistä Maa- ja metsätalous Rajamäen pohjavesialueella Toimenpide-ehdotuset Maa-ainesten otto Yleistä Maa-ainesten otto Rajamäen pohjavesialueella Toimenpide-ehdotuset Teollisuus ja yritystoiminta Yleistä Teollisuus ja yritystoiminta Rajamäen pohjavesialueella Toimenpide-ehdotuset Polttoaineen jaeluasemat Yleistä Polttoaineen jaeluasemat Rajamäen pohjavesialueella Toimenpide-ehdotuset PIMA-ohteet Yleistä PIMA-ohteet Rajamäen pohjavesialueella Toimenpide-ehdotuset Hautausmaat 48 Copyright Pöyry Finland Oy 4

5 6UWA Yleistä Hautausmaat Rajamäen pohjavesialueella Toimenpide-ehdotuset 49 8 Muuntajat 49 8 Yleistä Muuntajat Rajamäen pohjavesialueella Toimenpide-ehdotuset Kaatopaiat Yleistä Kaatopaiat Rajamäen pohjavesialueella Toimenpide-ehdotuset 5 83 Ampumaradat Yleistä Ampumaradat Rajamäen pohjavesialueella Toimenpide-ehdotuset Jätevedet Yleistä Jätevedet Rajamäen pohjavesialueella Toimenpide-ehdotuset Hulevedet Yleistä Hulevedet Rajamäen pohjavesialueella Toimenpide-ehdotuset Öljy- ja polttonestesäiliöt Yleistä Öljysäiliöt Rajamäen pohjavesialueella Toimenpide-ehdotuset Maalämpöaivot Yleistä Maalämpöaivot Rajamäen pohjavesialueella Toimenpide-ehdotuset 58 9 ENNAKOIVA POHJAVESIEN SUOJELU 59 9 Suosituset alueenäytön rajoitusista Pohjavesionnettomuusiin varautuminen Varautuminen poieusoloihin ja -tilanteisiin Vahinojen torjunta Tiedonvälitys ja onnettomuusilmoitus Maanäyttö ja aavatilanne Tiedottaminen 64 0 ERI TAHOJEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT 64 5 Copyright Pöyry Finland Oy

6 6UWA008 6 Liitteet ja artat Liite 2 Liite 3 Liite 4 Lähdeluettelo Kaavatiedot Maalämpöaivot pohjavesialueilla, Uudenmaan ELY-esusen irje Uudenmaan untien ympäristönsuojelu- ja raennusvalvontaviranomaisille Copyright Pöyry Finland Oy

7 6UWA008 7 JOHDANTO Nurmijärven unnan ja Hyvinään aupungin alueilla sijaitsevalle Rajamäen pohjavesialueelle (uva ) on laadittu suojelusuunnitelma vuonna 997 (Rajamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Vesihydro Oy ) Tämä suojelusuunnitelma on sen päivitys ja suunnitelma on laadittu Nurmijärven unnan ja Hyvinään aupungin toimesiannosta Kuva Pohjavesialueen sijainti Suojelusuunnitelman päivittämisen yhteydessä äydään läpi aiaisemmat pohjavesiselvityset, täydennetään ja tarennetaan pohjavesialueen risiohdetietoja seä esitetään risiteijöitä osevat toimenpide-ehdotuset Suojelusuunnitelmassa äydään läpi aluperäisessä suojelusuunnitelmassa ehdotettujen toimenpiteiden toteutuminen Suojelusuunnitelman päivityseen on osallistunut seuraava työryhmä: Kari Korhonen Hyvinään Vesi Minna Helenius Hyvinään aupuni Mia Lavia Hyvinään aupuni Ila Ojansivu Nurmijärven Vesi Kimmo Rintamäi Nurmijärven Vesi Liisa Garcia Nurmijärven unta Jua Kuoppala Nurmijärven unta Juha Osanen Nurmijärven unta Sissi Qvicström Nurmijärven unta Marja Pelo Nurmijärven unta Seija Peurala Nurmijärven unta Tuuli Vainiala Nurmijärven unta Marjo Rasila Altia Oyj Copyright Pöyry Finland Oy

8 6UWA008 8 Mia Salminen Eso Nylander Maria Nygård Jaana Mäi-Toro Altia Oyj Uudenmaan ELY-esus Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Suojelusuunnitelman laadinnassa äytössä olleet raportit ja selvityset on lueteltu liitteessä 2 Nurmijärven unta lähetti suunnitelma-alueen asuaille eväällä 202 iinteistöyselyn, jolla erättiin tietoa alueen risiteijöistä Kiinteistöyselystä saadut tiedot esitetään tässä raportissa 2 POHJAVEDEN SUOJELU 2 Suojelusuunnitelman tavoitteet Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen äyttöelpoisina rajoittamatta uitenaan tarpeettomasti muita maanäyttömuotoja pohjavesialueilla Suojelusuunnitelmien tavoitteena on myös tehostaa pohjaveden laadun tarailua seä varautua toimenpiteisiin pohjavesivahinojen ja -onnettomuusien varalta Vesienhoidon järjestämisen yleisenä tavoitteena pohjaveden osalta on suojella, parantaa ja ennallistaa pohjavesiä niin, ettei pohjavesien tila heiene ja että niiden tila on vähintään hyvä Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmamenettelyä on äytetty Suomessa edistämään pohjaveden suojelun tavoitteita jo yli 20 vuotta Joustavuutensa, tehouutensa ja äytännönläheisyytensä ansiosta suojelusuunnitelmamenettely on nyyisin eseinen työväline pohjavesien suojelussa Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maanäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa seä äsiteltäessä lupahaemusia ja ilmoitusia, joita toiminnanharjoittajat teevät mm ympäristölupa-, maa-aines- ja emiaalilainsäädännön perusteella Suojelusuunnitelmaa ei vahvisteta aluehallintovirastossa eiä sillä ole välittömiä tai sitovia juridisia seurausvaiutusia Tästä syystä suojelusuunnitelman laatimisesta tai soveltamisesta ei aiheudu orvausvastuuta vedenottajalle, vaan mahdolliset orvauset määräytyvät haneohtaisesti äsiteltäessä edellä mainittuja haemusia ja ilmoitusia Suomen pohjaveden suojelun ja siihen liittyvän tutimusen suuntaviivat antaa EU:n vesipolitiian puitediretiivi (2000/60 EY) Lai vesienhoidon järjestämisestä (299/2004) on eseinen eino vesipuitediretiivin ansallisessa toimeenpanossa Suomalainen pohjavesialueen suojelusuunnitelmamenettely vastaa Euroopan yhteisön vesipolitiian puitediretiivin edellyttämää risipohjavesialueiden ominaispiirteiden lisätarastelua Pyrimysenä on edistää vesivarojen estävää äyttöä, estää pohjavesien pilaantuminen ja vähentää jo tapahtunutta pilaantumista Tavoitteena on säilyttää pohjavesien määrällinen ja emiallinen tila hyvänä 22 Pohjavesialueiden luoitus Pohjavesialueet on Suomessa luoiteltu äyttöelpoisuutensa ja suojelutarpeensa muaan olmeen luoaan seuraavasti: Copyright Pöyry Finland Oy

9 6UWA008 I Vedenhanintaa varten täreä pohjavesialue Alue, jona pohjavettä äytetään tai tullaan äyttämään vuoden uluessa tai muutoin tarvitaan esimerisi vesihuollon erityistilanteissa varavedenottoon, vedenhanintaa varten liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän uin esimäärin 0 m 3 /d Erityisperustein pienempiäin vedenottamoita palvelevia alueita voidaan meritä tähän luoaan uuluvisi Luoaan I uuluva alue voi äsittää oo pohjavesialueen tai vedenhaninnan annalta tarpeellisen osa-alueen II Vedenhanintaan soveltuva pohjavesialue Alue, joa soveltuu yhteisvedenhanintaan, mutta jolle ei toistaisesi ole osoitettavissa äyttöä yhdysuntien, haja-asutusen tai muussa vedenhaninnassa Luoaan II uuluva alue äsittää yleensä yhtenäisen pohjavesialueen tai suojelun annalta tarpeelliset osa-alueet III Muu pohjavesialue Alue, jona hyödyntämiselpoisuuden arviointi vaatii lisätutimusia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai liaantumis- tai muuttumisuhan selvittämisesi 23 Lainsäädäntö ja viranomaismääräyset 23 Yleistä Pohjaveden suojelu perustuu pääasiassa ympäristönsuojelulaiin (86/2000) ja - asetuseen (69/2000) seä vesilaiin (58720) Lisäsi pohjaveden suojeluun liittyviä säännösiä on maa-aineslaissa (555/98), maanäyttö- ja raennuslaissa (32/999), terveydensuojelulaissa (763/994), jätelaissa (646/20), vaarallisten emiaalien ja räjähteiden äsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (ns emiaaliturvallisuuslai 390/2005) seä öljyvahinojen torjuntalainsäädännössä Pohjaveden suojelua äsitellään myös valtioneuvoston maanäyttö- ja raennuslain (32/999) nojalla asettamissa valtaunnallisissa maanäyttötavoitteissa 232 Vesilai Uusi vesilai tuli voimaan 202 Pohjaveden muuttamisen luvanvaraisuudesta säädetään vesilain (587/20) 3 luvun 2 ja 3 :ssä Vesitaloushaneella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos hane voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja tämä muutos aiheuttaa luonnon pohjavesiesiintymän tilan huononemista tai olennaisesti vähentää täreän tai muun vedenhanintaäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen äyttöelpoisuutta taia muulla tavalla aiheuttaa vahinoa tai haittaa vedenotolle tai veden äytölle talousvetenä Vesitaloushaneella on vesilain 3 luvun 3 :n muaan oltava tietyissä tilanteissa aina lupaviranomaisen lupa riippumatta siitä, aiheutuuo haneesta 3 luvun 2 :ssä taroitettuja seurausia, uten pohjaveden laadun tai määrän muutosia Lupa tarvitaan, jos o Otetaan vettä vesihuoltolaitosen tai vesihuoltolaitoselle vettä toimittavan tarpeisiin tai siirrettäväsi muualla äytettäväsi seä muuten otettaessa pohjavettä, un otettava määrä on yli 250 m 3 /d 9 Copyright Pöyry Finland Oy

10 6UWA008 o Imeytetään vettä maahan teopohjaveden teemisesi tai pohjaveden laadun parantamisesi Pohjavedenoton ilmoitusvelvollisuudesta säädetään vesilain 2 luvun 5 :ssä Pohjaveden ottamisesta on viimeistään 30 vr ennen toimenpiteen aloittamista ilmoitettava irjallisesti valtion valvontaviranomaiselle, un otettava määrä on yli 00 m 3 /d ja ottaminen ei vesilain 3 luvun 2 tai 3 muaan edellytä lupaa Ilmoitusen tulee sisältää tiedot haneesta, sen toteuttamistavasta ja ympäristövaiutusista 233 Ympäristönsuojelulai ja ympäristönsuojeluasetus Ympäristönsuojelulai tuli voimaan Ympäristönsuojelulai on pilaamisen torjunnan yleislai ja sitä sovelletaan maaperää, vesiä ja ilmaa pilaavaan toimintaan Aiaisemmin vesilain soveltamisalaan uuluneet jätevesien johtaminen ja muu vesien pilaantumisen torjunta seä niihin liittyvät orvauset uuluvat ympäristönsuojelulaiin Pohjaveden pilaamisiellon (YSL :8 ) ieltämiin toimenpiteisiin ei voi saada ympäristöviranomaisen lupaa Lain muaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paiaan tai äsitellä siten, että Täreällä tai muulla vedenhanintaan soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi äydä terveydelle vaarallisesi tai elpaamattomasi taroituseen, johon sitä voitaisiin äyttää; tai 0 Toisen iinteistöllä oleva pohjavesi voi äydä terveydelle vaarallisesi tai elpaamattomasi taroituseen, johon sitä voitaisiin äyttää; tai Toimenpide vaiuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa louata yleistä tai toisen etua 24 Valvonta Ympäristönsuojelulaissa on myös maaperän pilaamisielto (YSL :7 ), joa liittyy läheisesti pohjaveden suojeluun Lain muaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eiä muutaaan ainetta siten, että seurausena on sellainen maaperän huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden meloista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai ysityisen edun louaus Ympäristönsuojeluasetusessa ohdassa : on määritelty toiminnot, jota vaativat ympäristöluvan Ympäristölupa vaaditaan vähäiseenin toimintaan, miäli toiminta sijoittuu täreälle tai muulle vedenhanintaan soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisrisi Yleisenä valvontaviranomaisena Nurmijärven unnan alueella toimii unnan ympäristölautaunta ja Uudenmaan elineino-, liienne ja ympäristöesus Hyvinään aupungissa yleisenä valvontaviranomaisena toimii aupungin ympäristölautaunta ja Uudenmaan elineino-, liienne- ja ympäristöesus Paiallisilla valvontaviranomaisilla on tärein osuus valvonnassa, osa he tuntevat alueen seä alueella sijaitsevat toiminnot ja saavat yleensä ensimmäisinä tiedon siitä, mitä alueella tapahtuu Pohjaveden suojelua voidaan edistää jaamalla informaatiota, jotta pohjavesivahingot voitaisiin ennaolta torjua Tiedon jaamista ja Copyright Pöyry Finland Oy

11 6UWA008 asenneasvatusta voidaan tehdä untien sisällä esimerisi ouluissa, ylätoimiunnissa, paiallisessa yhdistystoiminnassa, lehdissä, nettisivuilla ym Vedenottajan velvollisuutena on seurata alueella tapahtuvaa toimintaa ja toimia yhteistyössä viranomaisten anssa Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee yhteistyössä talousvettä toimittavan laitosen anssa laatia talousvettä toimittavien laitosten säännöllistä valvontaa varten laitosohtainen valvontatutimusohjelma (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimusista ja valvontatutimusista 46/2000), jossa laitosen ominaispiirteet on otettu huomioon Rajamäen pohjavesialueella on toiminnassa asi vesilaitosta, joilla on voimassa olevat talousveden valvontatutimusohjelmat Valvontatutimusohjelmien viimeiset päivityset on tehty Altia Oyj:n osalta ja Nurmijärven Veden osalta 2720 Ohjelmat ovat voimassa viisi vuotta, jona jäleen ne on taristettava uudelleen Valvontaohjelmassa esitetään alueen vedenoton ja jaelun annalta olennaiset toiminnot Lisäsi ohjelmassa esitetään vedenlaatuun vaiuttavat erityisteijät, näytteenoton valvontatutimussuunnitelma seä äyttötarailuohjelma raaaveden ja verostoveden osalta Ohjelmassa on esitetty myös toimintaohjeet poieus- ja erityistilanteiden varalle Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava, että talousveden toimittaja tiedottaa riittävästi toimittamansa veden laadusta Lisäsi unnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava, että unnan alueella olevat otitaloudet, joita ei ole liitetty talousvettä toimittavan laitosen vesijohtoon, saavat riittävästi tietoa alueensa talousveden laadusta, siihen mahdollisesti liittyvistä terveyshaitoista seä haittojen poistamismahdollisuusista Tiedot löytyvät unnan internet-sivuilta ( Vesi/Talousveden-laatu/) Nurmijärven Vesi toimittaa vettä Rajamäen pohjavesialueella sijaitseville Rajamäen ja Herusten asemaaava-alueille Kiljavan vedenottamolta Kiljavan pohjavesialueelta Altia Oyj:n vedenotto noudattaa Sörän, Pihaaivon, Jussinlähteen ja Solttilan vedenottamoiden vedenottolupiin liittyvää tarailuohjelmaa Tarailuohjelman muaan Altia Oyj:n on seurattava uuausittain vedenottomääriä, vedenottamoiden havaintoputien ja pohjavesialueen tarailuputien veden pinnan oreusia seä veden laatua Tuloset raportoidaan erran vuodessa Uudenmaan ELY-esuselle, Nurmijärven unnan ympäristölautaunnalle ja Hyvinään aupungin ympäristöesuselle 25 Toiminnanharjoittajan vastuu ja selvilläolovelvollisuus Ympäristönsuojelulain muaan se, jona toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eiä haittaa tai vaaraa ympäristölle Laissa on myös ilmoitusvelvollisuus; miäli maaperään tai pohjaveteen on päässyt pilaantumista aiheuttavaa ainetta, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaisille Lisäsi alueellinen ELY-esus voi määrätä puhdistamisesta vastuussa olevan selvittämään pilaantuneen alueen laajuuden ja puhdistustarpeen Ympäristönsuojelulain 5 :n muaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaiutusista, ympäristöriseistä ja haitallisten vaiutusten vähentämismahdollisuusista Copyright Pöyry Finland Oy

12 6UWA008 Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on lisäsi noudatettava jätelain (646/20) 9 ja 2 :ssä säädettyjä yleisiä velvollisuusia 26 Suoja-alueet ja suojelusuunnitelmat Aluehallintovirasto voi veden ottamista osevassa päätösessä tai eriseen määrätä pohjavedenottamon ympärillä olevan alueen suoja-alueesi Suoja-alue voidaan määrätä, jos alueen äyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamisesi Vaatimusen tai haemusen suoja-alueen määräämisestä voi tehdä haneesta vastaava, valvontaviranomainen tai asianosainen Suoja-alueen määräämistä osevassa päätösessä annetaan vedenoton turvaamisesi tarpeelliset määräyset suojaustoimenpiteistä, muista alueen äytön rajoitusista ja määräysten noudattamisen valvonnasta Lupaviranomainen voi ysittäistapausissa haemusesta myöntää poieusen suojaaluemääräysistä Lupaviranomainen voi myös haemusesta antaa vedenottamon omistajalle tai haltijalle oieuden lunastaa omasi suoja-alueella oleva alue, jos se on tarpeen vedenottoa palvelevia laitteita tai raennelmia varten Pohjavesialueen suojelusuunnitelman ja lain muaisen suoja-alueen tavoitteet ovat samat Suoja-aluemenettelyä voidaan soveltaa suojelusuunnitelmamenettelyn ohella Suojelusuunnitelmamenettely poieaa suoja-aluemenettelystä seuraavissa olennaisissa ohdissa: Suojelusuunnitelma ei ole ottamoohtainen, vaan attaa oo pohjavesialueen 2 Suojelusuunnitelmamenettelyä voidaan soveltaa aiilla pohjavesialueilla, myös sellaisilla, joita ei ole otettu vedenhanintaäyttöön Suojelusuunnitelma on sisällöltään usein attavampi uin lain muainen suojaaluesuunnitelma Suojelusuunnitelmasta ei aiheudu orvausvelvollisuutta 27 Talousveden laatuvaatimuset Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimusista ja valvontatutimusista (STM 46/2000) tuli voimaan Asetus osee aiea terveydensuojelulain 6 :ssä taroitettua vettä, jota: toimitetaan talousvetenä äytettäväsi vähintään 0 m 3 päivässä tai vähintään 50 henilön tarpeisiin; äytetään elintarvieita ihmisten äyttöön valmistavassa yritysessä; jaetaan talousvetenä äytettäväsi osana julista tai aupallista toimintaa Veden tulee täyttää laatuvaatimuset tullessaan uluttajan äyttöön Asetusessa vedenlaatuparametrit on jaettu laatuvaatimusiin (mirobiologiset ja emialliset laatuvaatimuset) ja osoitinmuuttujiin, jota uvaavat veden yleistä laatua Asetusen 4 :n muaan talousvedessä ei saa olla pieneliöitä tai loisia tai mitään aineita sellaisina määrinä tai pitoisuusina, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle Talousveden on täytettävä vähimmäisvaatimuset Talousveden on myös oltava Copyright Pöyry Finland Oy

13 Copyright Pöyry Finland Oy 6UWA008 äyttötaroituseensa soveltuvaa, eiä se saa aiheuttaa haitallista syöpymistä tai haitallisten saostumien syntymistä vesijohdoissa ja vedenäyttölaitteissa 3 KAAVOITUSTILANNE RAJAMÄEN POHJAVESIALUEELLA 3 Maauntaaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maauntaaavan marrasuussa vuonna 2006 ja aavaa on myöhemmin uudistettu Itä-Uudenmaan maauntaaavan, vaihemaauntaaavan ja 2 vaihemaauntaaavan yhteydessä Ympäristöministeriön vahvistamassa vaihemaauntaaavassa on tarasteltu toimintoja, joilla on merittäviä ympäristövaiutusia ja jota edellyttävät esinäistä yhteensovittamista Uudenmaan vaiheaava täydentää vuonna 2006 vahvistettua Uudenmaan maauntaaavaa Kaavassa on otettu huomioon jätehuollon pitän aiavälin aluetarpeet, iviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liienteen variot ja terminaalit, laajat yhtenäiset metsätalousalueet seä hiljaiset alueet Uudenmaan 2 vaihemaauntaaava on ollut julisesti nähtävillä aluesästä 202, jolloin se on ollut myös lausuntoierrosella Kyseisessä aavassa uudelleen tarastellaan aiaisemmin vahvistettuja Uudenmaan maauntaaavaa ja vaihemaauntaaavaa Uudenmaan 2 vaihemaauntaaavassa on esitytty yhdysuntaraenteen eheyttämiseen ja liienteen alueraenteellisiin ysymysiin Kaavassa on äsitelty myös aupan palveluveroa, seä ylä- ja hajaraentamista Lisää Uudenmaan maauntaaavasta löytyy Uudenmaan liiton internet-sivuilta osoitteesta Voimassa olevan Uudenmaan maauntaaavan muaan Rajamäen pohjavesialueen pohjois- ja itäosassa sijaitsee alueita, jota on meritty taajamatoimintojen alueisi (A) Taajamatoimintojen alueisi on meritty Rajamäen pohjavesialueella Käpylä-Rajamäi -välinen alue, Rauhala-Tervamäi -välinen alue ja Herusten alue Merintää äytetään niillä alueilla, jota on varattu ysityisohtaista suunnittelua edellyttävää asumista, palvelu- ja työpaia- seä muita taajamatoimintoja varten Lisäsi pohjavesialueen itäiseen osaan Rajamäelle on maauntaaavassa meritty esustatoimintojen alue (c), jolla osoitetaan esustahauisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueiden sijainti Alueen länsiosaan rajautuu pieni osa laajasta maauntaaavassa esiintyvästä metsätalousvaltaisesta alueesta (MLY), jona suunnittelussa on turvattava metsätalouden ja muiden maaseutuelineinojen toiminta- ja ehittämisedellytyset aluetta pirstomatta Matunsuon etelä- ja länsipuolen alueet on meritty maauntaaavassa Sääsjärven ympäristön anssa viristysalueesi, jota osevassa suunnittelussa on turvattava muun muassa viristysäyttöedellytysien säilyminen, alueen saavutettavuus ja ympäristöarvot Maauntaaavaan on meritty pohjavesialueella sijaitseva arvoas harjualue (ah), miä levittäytyy pitin Rajamäen pohjavesialuetta Arvoaan harjualueen alueidenäyttöä on ehitettävä siten, että alueella ei aiheuteta maa-aineslaissa taroitettua auniin maisemauvan turmeltumista, luonnon merittävien auneusarvojen tai erioisten luonnonesiintyminen tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia seurausia luontosuhteissa 3

14 32 Yleisaava Copyright Pöyry Finland Oy 6UWA008 Lisäsi maauntaaavaan on meritty asi Natura verostoon uuluvaa aluetta, jota molemmat rajautuvat seä Nurmijärven unnan että Hyvinään aupungin alueelle Pohjavesialueen pohjoisosaan rajautuu 284 hehtaarin ooinen valtaunnallisesti merittävä suoalue Petelsuo (artta 2), jona itäinen ojittamaton puoli uuluu Natura-alueeseen Suoalue uuluu valtaunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja pääosin eri rämetyypeistä oostuva suo on tyypiltään ermieidassuo Pohjavesialueen eteläosassa sijaitsee Kalilammi-Sääsjärvi Natura ohde, joa oostuu olmesta erillisestä alueesta (artta 2) Pohjoisin alue oostuu Hyvinään Kalilammia ympäröivästä suoalueesta, jossa esiintyy rehevän lettomaisia suotyyppejä Toinen osa-alue on Sääsjärven ympäristö, johon uuluvat Sääsjärvi saarineen, Kiljavanummen harjualue (luuun ottamatta raennettuja ja vahvistetussa osayleisaavassa raentamiseen varattuja alueita), Vihtilammi, Märiö, Kaari, Hauilampi, Matunsuo ja Matunlammi Kolmas osa-alue on Kiljavan lähteiö, jossa lähteiöjen lisäsi esiintyy erilaisia lehtotyyppejä Kalilammi-Sääsjärvi on oonaisuudessaan arvoas luontooonaisuus, jona alueella esiintyy useita Uudellamaalla uhanalaisia letto-, lähteiö-, harju- ja vesiasvilajeja Rajamäen tehdasyhdysunnan ja sen ympäristön alueella sijaitsee maauntaaavan muaan ulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen annalta täreä ohde, johon ohdistuvassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja merittävien maisemallisten ja ulttuurillisten arvojen säilyminen Alueella sijaitsevat Rajamäen tehdasyhdysunta, iro ja rautatieasema, joiden sijoittumiseen alueelle on vaiuttanut osaltaan alueella sijaitseva runsasvetinen lähde 32 Nurmijärven unta Nurmijärven unnalla on voimassa unnanvaltuuston vuonna 989 hyväsymä oo unnan oieusvaiutuseton yleisaava Rajamäen pohjavesialueella Nurmijärvellä on lisäsi voimassa Hyvinäänylässä maa-ainesten ottamista ohjaava harjualueiden osayleisaava, joa on vahvistettu ympäristöministeriössä 8992 eli se on oieusvaiutteinen Harjualueiden yleisaava ulottuu eteläosan Käpylännummen alueelta pohjoisosan Kupurinnummen alueelle ja suurin osa alueesta on aavoitettu maa- ja metsätalousvaltaisisi alueisi (M ja MU) Lisäsi alueelle on aavoitettu viristysalueita (V), suojelu-alueita (S), maa-ainesten ottoalueita (EO) ja pientalovaltaisia asuntoalueita (AP) Harjualueiden osayleisaava on esitetty liitteessä Hyvinään aupuni Hyvinään aupungilla on Rajamäen pohjavesialueen pohjoispäässä voimassa Kesustaajaman osayleisaava vuodelta 990, jona eteläosa rajautuu Tervamäen ja Uusiartanon alueiden eteläpuolelle Alue, jonne Kesustaajaman osayleisaava ulottuu, on rajattu aavaan maa- ja metsätalousalueesi (MT) ja maaseutumaisten pientalojen alueesi tai maatilan talousesusesi (AOM) Vuonna 2005 Hyvinään aupunginhallitus on päättänyt taristaa Kesustaajaman osayleisaavan, jona Hyvinään aupunginvaltuusto on hyväsynyt Kaavassa Tervamäen pohjoisosaan on meritty julisten palvelujen ja hallinnon uusi alue (PY) Tämän alueen eteläpuolelle on meritty itäpuolelle uusi erillispientalojen alue (AO) ja länteen uusi 4

15 33 Asemaaava 33 Rajamäi Copyright Pöyry Finland Oy 6UWA008 suojaviheralue (EV) Lisäsi aavaan on meritty Tervamäen itäosaan Vantaanjoen eteläpuolelle uusi luonnonsuojelualue (SL) ja Uusiartanon alueelle laaja maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) Lisäsi pohjavesialueen pohjoisosassa ovat voimassa Nopon ja Palopuron-Ridasjärven osayleisaavat seä alueen länsiosassa Kytäjän osayleisaava Nopon osayleisaavassa on alueen pohjoisosaan meritty maa- ja metsätalousalueita (MT), erillispientalojen alueita (AO), maa-ainestenottoalueita (EO) ja lähiviristysalueita (VL) Lisäsi Nälänummen alueelle on meritty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita (TY), joille saa sijoittaa teollisuus- ja varastotoiminnan raennusia Nopon osayleisaava on esitetty liitteessä 3 Palopuron-Ridasjärven osayleisaava sijoittuu pieneltä osin Rajamäen pohjavesialueen pohjoisosaan Tervamäen alueelle Alue on meritty maa- ja metsätalousalueesi (MT) seä maa- ja metsätalousvaltaisesi alueesi, jolla on uloilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja (MU) Kytäjän osayleisaavaan on meritty Rajamäen pohjavesialueen luoteispuolelle Petelsuon aaoisosaan luonnonsuojelualue (SL) Herustenjärvien länsipuolelle on meritty reteily- ja ulopalvelujen alue (VR), maatalousvaltainen alue (MT) seä maaja metsätalousvaltaisia alueita (M) Pohjavesialueen eteläosaan on aavaan meritty Hinalonnummelle maanamaran ainesten ottoalue (EO/M), Matunsuolle luonnonsuojelualue (SL) seä Matunsuon länsipuolelle maa- ja metsätalousalue, jolla on uloilun ohjaamistarvetta ja luonnonsuojelullisia arvoja (MU-2) Alueelle on meritty myös uloilureittejä Kytäjän osayleisaava on esitetty liitteessä 3 Hano-Hyvinää rautatien länsipuolella sijaitseva Altian Oyj:n omistama alue on meritty voimassa olevaan asemaaavaan pääasiassa teollisuus- ja varastoraennusten orttelialueesi (T) ja teollisuus- ja laitosraennusten orttelialueesi (TT) Altia Oyj on esittänyt osan alueensa asemaaavasta muutettavasi eriyttämällä alueesta erityyppisiä oonaisuusia Muutosen tavoitteena on ehittää aluetta ja muun muassa lisätä atuja evyen liienteen alueita Asemaaavan muutoshane on tullut vireille 3220 ja asemaaavan muutosluonnos on esitetty liitteessä 3 Asemaaavaluonnosessa suurin osa teollisuuspuiston alueesta on meritty merinnällä T/em, joa ilmaisee teollisuus- ja varastoraennusten orttelialuetta, jolla on tai jolle saa sijoittaa merittävän, vaarallisia emiaaleja valmistavan tai varastoivan laitosen T/em -merinnällä alueella sijaitseva laitos edellyttää TUKES:n luvan ja lastaus-, puru-, pysäöinti- ja varastoalueet on päällystettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla ja sade-, sulamis- ja sammutusvedet on johdettava alueilta öljynerotusaivojen autta viemärissä pinta- ja pohjavesien annalta turvalliseen paiaan Lisäsi alueen aaoisosaan on meritty vastaavanlainen teollisuus- ja varastoraennusten orttelialue merinnällä T-/em mutta jona alueella sijaitsevia raennusia suojellaan Teollisuuspuiston eteläosaan Patruunantien ja Valta-aselin risteysen lounaispuolelle on meritty teollisuus- ja varastoraennusten orttelialue (T) Asemaaavaluonnosen länsi-, etelä- ja aaoisosaan on meritty erilaisia toimitilaraennusten orttelialueita (KTY, KTY- ja KTY/s-), joille raentamista ohjataan erilaisin ysityisohtaisin määräysin 5

16 332 Herunen 6UWA008 Teollisuuspuiston länsipuolelle on meritty aavaluonnoseen ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusraennusten orttelialueesi (TY-) ja toimitilaraennusten orttelialueesi (KTY-) Asemaaavaluonnosessa alueen pohjois-, länsi- ja eteläosassa on meritty alueita lähiviristysalueisi (VL) ja pohjoisosassa sijaitseva Rajamäentalon ympäristö on meritty museoraennusten orttelialueesi (YM/s) Lisäsi alueen eteläosaan Tyimäentien länsipuolelle on meritty erillispientalojen orttelialue (AO) Asemaaavan laatimisen yhteydessä aava-alueella on laadittu hulevesisuunnitelma ja raennustapaohjetta ollaan laatimassa Rajamäen pohjavesialueelle on Rajamäen tehdasalueen lisäsi aavoitettu asemaaavaan alueita Käpylään ja Tyitorninmäen ympäristöön Käpylän alueelle on meritty aavaan erillispientalojen orttelialueita (AO), rivitalojen ja muiden ytettyjen asuinraennusten orttelialue (AR), luonnontilassa säilytettävä puistoalue (PL) ja liieraennusten orttelialue (AL) Tyitorninmäen ympäristöön on asemaaavaan meritty erillispientalojen orttelialueita (AO), rivitalojen ja muiden ytettyjen asuinraennusten orttelialue (AR), asuinerrostalojen orttelialue (AK), liieraennusten orttelialue (AL), yhdistettyjen liie- ja asuinerrostalojen orttelialue (ALK), yleisten raennusten orttelialue (Y), opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialue (YO), irojen ja muiden seuraunnallisten raennusten orttelialue (YK), sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien raennusten orttelialue (YS), puisto (VP), lähiviristysalue (VL), istutettava puistoalue (PI), suojaviheralue (EV), maatilojen talousraennusten orttelialue (AM), verstas- ja varastoraennusten orttelialue (TV), julisten lähipalveluraennusten orttelialue (YL), urheilutoimintaa palvelevien raennusten orttelialue (YU), autopaiojen orttelialue (LPA), yleinen pysäöintialue (LP) ja rautatiealue (LR) Asemaaavaan merittyjen alueiden taremmat sijainnit ja aavamääräyset on esitetty liitteessä 3 Marsin vedenottamon oillispuolella Herusten alueella sijaitsee asemaaava-alue, jona eteläinen alue on määritelty pääasiassa erillispientalojen orttelialueisi ja lähipalveluraennusten orttelialueisi (PL) Herusten asemaaavan pohjoisosaan on meritty alueita erillispientalojen orttelialueisi (AO), rivitalojen ja muiden ytettyjen asuinraennusten orttelialueisi (AR) ja lähipalvelujen orttelialueisi (PL) Lisäsi Hyvämäentien ja Herustentien risteysen aaoispuolelle ja Parisillantien päädyn pohjoispuolelle on meritty maatilojen talousesusten orttelialueesi (AM) Herusten asemaaavan eteläisen ja pohjoisen osan väliin Herusten järvien ympäristöön on meritty asemaaavaan pääasiassa maa- ja metsätalousalueita (M), lomaasuntoalueita (RH) ja lähipalvelualueiden orttelialueita (PL) Asemaaavaan merittyjen alueiden taremmat sijainnit ja aavamääräyset on esitetty liitteessä 3 6 Copyright Pöyry Finland Oy

17 6UWA RAKENNUSJÄRJESTYS JA YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 4 Raennusjärjestys 4 Nurmijärven unta Nurmijärven unnan voimaan tulleessa raennusjärjestysessä annetaan määräysiä osien unnallisen vesijohtoveron ulopuolella olevien iinteistöjen talousveden saantia Määräysten muaan raennettaessa asuinraennus tai otieläinsuoja, on varmistuttava pohjaveden riittävästä saannista ja veden hyvälaatuisuudesta Pohjavesialueella raennettaessa on tarvittaessa tutittava raentamisen vaiutuset pohjaveden laatuun ja oreusasemaan Myös öljy- ja polttoainesäiliöt seä muut vaarallisten aineiden säiliöt on raennusjärjestysen muaan sijoitettava pohjavesialueilla sisätiloihin tai maan päälle suoja-altaisiin Pohjavesialueella ei saa harjoittaa huolto- tai jaeluasematoimintaa eiä polttomoottoriäyttöisten oneiden tai ajoneuvojen orjaamotoimintaa Nurmijärven unnan raennusjärjestystä ollaan taristamassa ja työ on tavoitteena saada valmiisi vuonna Hyvinään aupuni Hyvinään aupungin 5200 voimaan tulleen raennusjärjestysen muaan pora- ja lämpöpumppuaivojen ja -putistojen raentamista suunniteltaessa on selvitettävä toiminnan vaiutuset muun muassa pohjaveteen ja maanalaisiin raenteisiin seä ympäristöön Lämpöjärjestelmissä äytettävästä lämpönesteestä ei saa olla haittaa pohjavedelle Pohjavesialueelle raennettaessa on lupa-asiairjoihin tarvittaessa liitettävä asiantuntijan laatima pohjavesien hallintasuunnitelma ja pohjaveden tarailuohjelma Pohjaveden pinnan tason ja alimman aivutason välille on jätettävä vähintään olmen metrin pasuinen suojaerros ja raentamisen yhteydessä on iinnitettävä huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen Raentamisen yhteydessä pohjaveden pintaa ei saa alentaa ja raentamisessa tulee äyttää puhtaita iviainesmaita Pohjavesialueella syntyvät liaiset pintavedet on johdettava pohjavesialueen ulopuolelle tai alueen hulevesijärjestelmään 42 Ympäristönsuojelumääräyset 42 Nurmijärven unta Nurmijärven unnan ympäristönsuojelumääräyset tulevat voimaan 9202 Ympäristönsuojelumääräysissä on annettu määräysiä pohjavesialueiden osalta muun muassa jätevesien äsittelystä, lietelannan ja virtsan levittämisestä seä polttoaineiden ja muiden emiaalien säilyttämisestä Pohjavesialueilla jätevesien äsittelyjärjestelmien tulee olla raenteiltaan tiiviitä Vesiäymäläjätevesien johtaminen tai imeyttäminen pohjavesialueelle on ielletty, vaia jätevedet olisi puhdistettu Pohjavesialueella voidaan esimerisi johtaa aii puhdistetut jätevedet jätevesiputessa alueen ulopuolelle tai erätä vesiäymäläjätevedet umpisäiliöön Harmaiden vesien imeyttäminen pohjavesialueelle Copyright Pöyry Finland Oy

18 Copyright Pöyry Finland Oy 6UWA008 on ielletty, vaia jätevedet olisi puhdistettu Harmaat vedet on uitenin mahdollista johtaa pohjavesialueelle muuten paitsi imeyttämällä puhdistusen jäleen eli ne on mahdollista johtaa pohjavesialueella puhdistamisen jäleen avo-ojassa Jätevesijärjestelmää tai puhdistetun jäteveden purupaiaa ei saa sijoittaa huonosti läpäisevässä maassa metriä ja hyvin läpäisevässä maassa metriä lähemmäs talousvesiaivoa tai lämpöaivoa Ylimmän pohjavedenpinnan yläpuolelle on jätettävä maasuodatusessa 0,25-0,5 metrin ja imeytysessä - 2 metrin suojaerros Ajoneuvojen, veneiden, oneiden ja laitteiden pesu pohjavesialueella on sallittu ainoastaan tähän taroituseen raennetulla pesupaialla Syntyneet pesuvedet tulee johtaa hiean- ja öljynerotusen autta yleiseen viemäriin tai muuhun eriseen hyväsyttyyn äsittelyyn Myös lumen vastaanottopaiojen sijoittaminen pohjavesialueelle on ielletty Kompostia ei saa sijoittaa ympäristönsuojelumääräysten muaan 5 metriä lähemmäs talousvesiaivoa Käymäläjätteiden tai sen sisältämien ravinteiden pääsy pohjaveteen on ehäistävä Myös yhdysuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavan laatuisen lietteen/lieteseosen äyttö maanparannusaineena pohjavesialueella on ielletty Lisäsi arjan lietelannan ja virtsan levittäminen pohjavesialueella on ielletty Talousvesiaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä metrin levyinen suojavyöhye, jolle ei levitetä otieläinten lantaa tai virtsaa Maanraentamisessa hyödynnettävää jätettä ei saa sijoittaa pohjavesialueelle ja pohjavesialueen ulopuolella jätettä ei saa sijoittaa 30 metriä lähemmäsi aivoa Pohjavesialueelle sijoitettavat uudet polttoaine- ja emiaalisäiliöt tulee sijoittaa maan päälle tai sisätiloihin Ulona sijaitsevat polttoaine- ja emiaalisäiliöt tulee varustaa asoisvaipparaenteella tai tiiviillä suoja-altaalla Sadevesien pääsy suoja-altaaseen tulee estää Lisäsi säiliöt tulee varustaa ylitäytönestimellä, lapon estävällä laitteella ja luolla Kaii öljysäiliöt tulee tarastuttaa vähintään erran ymmenessä vuodessa Lisäsi pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset säiliöt tulee tarastuttaa niille annettujen määräysten (KTM 344/983) muaisesti 422 Hyvinään aupuni Hyvinään aupungin voimaan tulleiden ympäristönsuojelumääräysten muaan äymäläjätevesien johtaminen maastoon tai imeyttäminen maahan on pohjavesialueella ielletty Myös talousjätevesien maahan imeyttäminen, luuun ottamatta erillisestä saunaraennusesta tulevia vähäisiä pesuvesimääriä, on ielletty Ajoneuvojen, veneiden, oneiden ja laitteiden pesu on iellettyä pohjavesialueella muualla uin ainoastaan tähän taroituseen raennetulla pesupaialla Tavanomaisessa asumisäytössä olevalla iinteistöllä satunnainen pesu on uitenin sallittua, miäli pesusta ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa Varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella arjanlannan ja -virtsan levittäminen on ielletty ja niiden suhteen on talousveden ottoon äytettävien aivojen ja lähteiden ympärille jätettävä maaston oreussuhteista, aivon raenteista ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhye Myös yhdysuntien jätevedenpuhdistamisen yhteydessä syntyvän tai vastaavanlaisen lietteen tai lieteseosen äyttö maanparannusaineena on pohjavesialueella ielletty Uudet polttoneste- ja emiaalisäiliöt on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä, ylitäytönestimellä seä -putijärjestelmällä ja säiliöt on sijoitettava pohjavesialueella 8

19 6UWA008 maan päälle tai sisätiloihin Säiliöt putistoineen on tarastettava ensimmäisen erran 0 vuoden päästä äyttöönotosta ja tämän jäleen tarastuspöytäirjaan sisällytetyn tarastusvälin muaisesti, uitenin vähintään 0 vuoden välein Yli 0 vuotta tarastamatta olleet säiliöt on tarastettava heti ja pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset suojaraenteettomat KTM:n päätösen 344/983 alaiset säiliöt on tarastettava yseisen päätösen edellyttämällä tavalla Käytöstä poistetut säiliöt on puhdistettava ja toimitettava jatoäsittelyyn ja säiliöistä aiheutuneet mahdolliset vuodot on myös tarastettava Miäli ympäristösuojeluviranomainen on antanut poieusellisesti luvan jättää säiliö äytöstä poistamisen jäleen maaperään, on säiliön olemassaolosta annettava tieto iinteistön vaihtaessa omistajaa/haltijaa 5 HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET POHJAVESIALUEELLA 5 Yleistä Rajamäen I-luoan pohjavesialue (05435) on lähes 9 m pitä osa oillis-lounas - suuntaista I Salpausselän reunamuodostumaa, joa jatuu oilliseen Hyvinään pohjavesialueena, aaoon Nopon pohjavesialueena ja lounaaseen Kiljavan pohjavesialueena Rajamäen pohjavesialueen oonaispinta on 7,8 m 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 2,25 m 2 Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä m 3 vuoroaudessa Alueella sijaitsevat Altia Oyj:n pohjavedenottamot Kaunissyrjä, Mars, Solttila, Sörä, Pihaaivo ja Jussinlähde (artta 2) Rajamäen pohjavesialueen geologista raennetta selvitettiin painovoimamittausilla vuosina (Pohjavesialueen geologisen raenteen selvitys I Salpausselällä Noppo-Rajamäi alueella, Tutimusraportti , Geologian tutimusesus) Selvitys tarensi tietoja pohjavesialueen allionpinnan ja pohjavedenpinnan oreusasemasta seä maaerrosten pasuudesta Pohjavedenpinnan yläpuolelle osittain nousevat allioohoumat jaavat pohjavesialuetta Sörän vedenottamon pohjoispuolella aao-luode -suuntaisesti seä Herusten taajaman ohdalla Herustenjärvien pohjoispuolella itä-länsi -suuntaisesti (artta 2) Kallionpinta on oreimmillaan näiden ohoumien alueella noin tasolla metriä mpy Lisäsi allionpinta ohoaa orealle, noin tasolle metriä mpy Solttilan vedenottamon pohjoispuolella seä Märiöjärven pohjoispuolella Reunamuodostuma on luoteissivultaan jyrärinteinen apeine selänteineen ja nummimaisine alueineen Käpylännummen, Solttilannummen ja Kuparinnummen deltoissa vuorottelevat areat ja hienoraeisemmat errostumat Ensimmäinen Salpausselä ja siihen liittyvät harjujasot ovat ympäristöönsä vettä puravia muodostumia Pohjavesi virtaa Salpausselän alueella pääasiassa muodostuman eseltä ohti reunoja Kaunissyrjän ja Solttilan vedenottamoiden seä Rajamäen tehdasalueella sijaitsee merittäviä lähdealueita Pohjavesivyöhyeen errospasuudet ovat alueella suurimmillaan Salpausselämuodostuman poii ulevissa ruhjevyöhyeissä, joissa pasuudet vaihtelevat yleisesti metrin välillä Pohjaveden pinta on yleensä 0-25 metrin syvyydellä maanpinnasta Pohjaveden virtaussuunnat seä pohjavedenpinnan oreudet tououussa 202 on esitetty liiteartassa 2 9 Copyright Pöyry Finland Oy

20 52 Kaunissyrjän vedenottamon alue 6UWA008 Kaunissyrjän vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen pohjoisosassa (artta 2) Kaunissyrjän vedenottamon alueella on savea ja silttiä 0 metrin erros maanpinnasta ja tämän alla 7-8 metrin erros hieaa ja soraista hieaa Hieaerrosen jäleen maaperä muuttuu hienoraeisemmasi Noin 20 metrin syvyydellä on areampaa ivistä ainesta Geologian tutimusesusen teemien tutimusten perusteella Kaunissyrjän vedenottamon luoteispuolelta ohti Noppoa suuntautuvassa ruhjevyöhyeessä alliopinta on tasolla noin m mpy ja oreimmillaan allion pinta on noin tasolla 37 m mpy Rajamäen ja Nopon pohjavesialueiden välisen rajan eteläosassa Palosenalliolla Kaunissyrjä-Noppo -ruhjevyöhyeessä pohjaveden pinnanoreus vaihtelee tasolla m mpy, minä vuosi Rajamäen ja Nopon pohjavesialueiden välinen vedenjaajan sijainti on liiuva pohjaveden virratessa muodostuman eseltä aaoon ja luoteeseen Palosenallion pohjoisosan pohjavedet virtaavat pohjoiseen ohti Kaunissyrjän vedenottamoa Rajamäen pohjavesialueen oillisosassa pohjavesi virtaa oilliseen Herusten alueella sijaitsevalta vedenjaaja-alueelta pohjavedet virtaavat luoteeseen ja aaoon Kaunissyrjän vedenottamon aaoispuolella pohjavedenpinnan yläpuolisen maapeitteen pasuus on enimmillään noin metriä Reunamuodostuman ja harjualueen reunavyöhyeissä, niiden ulopuolella seä suurilla maaainestenottoalueilla pohjaveden pinnan syvyys maanpinnasta on tavallisesti alle viisi metriä 53 Solttilan vedenottamon alue Solttilan vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen esiosassa Pohjavesi virtaa Solttilan vedenottamon alueelle oillisesta Solttilannummen alueelta allioperän ruhjevyöhyettä pitin Solttilan vedenottamon oillispuolella pohjaveden pinnan yläpuolisen maapeitteen pasuus on enimmillään metriä Solttilan vedenottamon alueella pohjaveden pinnanoreus on noin +89 m mpy Vedenottamon alueella maaperä on 8-0 metrin syvyyteen maanpinnasta savea ja silttiä seä tämän alla 7-9 metriä hieaa ja soraa 54 Marsin vedenottamon alue Marsin vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen esiosassa, Solttilan vedenottamon aaoispuolella Pohjaveden virtaus suuntautuu Marsin vedenottamolle ottamon pohjois-, itä- ja eteläpuolelta Vedenottamon pohjaveden pinnan oreusero Salpausselän esiosan pohjaveden pinnanoreuteen verrattuna on muutamia metrejä Tämä viittaa alueen hyvään vedenjohtavuuteen Marsin vedenottamon alueella pohjaveden pinnanoreus on noin +99 m mpy Marsin vedenottamon alueella maaperä on maanpinnasta 4-5 metrin syvyydelle soraista hieaa, jona alapuolella on ohut moreenimainen errostuma ja tämän jäleen noin viiden metrin erros hienoa hieaa Maaerroset muuttuvat syvemmällä hieaja soraerrosisi 20 Copyright Pöyry Finland Oy

21 Copyright Pöyry Finland Oy 6UWA008 Rajamäen pohjavesialueen luoteisosassa sijaitsevan Hinalonnummen esiosien pohjaveden pinta on tasolla m mpy ja alueen pohjavedet virtaavat ohti muodostuman reunoja 55 Sörän, Jussinlähteen ja Pihaaivon vedenottamoiden alue 56 Pintavedet Rajamäen pohjavesialueen eteläosassa pohjavesi virtaa reunamuodostuman esiosasta ohti Söränharjua ja Sörän vedenottamoa Reunamuodostuman ja harjun liittymäohdassa sijaitsevat allioohoumat uitenin patoavat pohjaveden virtausta Pohjavesivyöhyeen pasuus on Sörän harjumuodostumalla suurimmillaan Tyitorninmäen länsipuolella, jossa pasuus vaihtelee metrin välillä Altian tehdasalueella pohjavesivyöhyeen pasuus vaihtelee 0-20 metrin välillä Sörän vedenottamon aivoalueella maaperä on sorauopan pohjalla pääasiassa hieaa ja soraa Jussinlähteen vedenottamon alueella maaperä on hienoainespitoista ahdesan metrin syvyyteen asti Alapuolella on hiea- ja soraerrosia 3 metrin syvyyteen saaa Pihaaivon vedenottamon alueella maa-aines on seitsemän metrin syvyyteen asti hieaa ja moreenimaista ainesta, jona alla on hieaa ja soraista hieaa errosittain Sörän, Jussinlähteen ja Pihaaivon vedenottamot saavat vetensä Sörän harjusta ja Käpylännummen alueelta Vesistöjen osuus Rajamäen pohjavesialueesta on 29,6 hehtaaria eli,7 % alueen pintaalasta Varsinaisella muodostumisalueella vesistöjen osuus on 29,2 hehtaaria eli 2,4 % muodostumisalueen pinta-alasta Rajamäen pohjavesialueen esiosassa sijaitsevat Herustenjärvet ovat orsivesityyppisiä altaita, jota ovat patoutuneet hienoraeisten pohjasedimenttien päälle Herustenjärvien vedenpinta on alueen pohjaveden pinnan tasoa muutamaa metriä oreammalla, noin tasolla +08 m mpy Pohjaveden pinnan taso vaihtelee Herustenjärvien ja Matunsuon välisellä alueella noin välillä m mpy Rajamäen pohjavesialueen eteläosassa sijaitseva Matunsuo on luonnontilaisena säilynyt aruho eidassuo, jona eteläosassa on pieniä allioita Matunsuon esellä on ruseavetinen luonnontilainen Matunlammi Matunsuo ja Matunlammi ovat osa Kalilammi-Sääsjärvi Natura ohdetta Rajamäen pohjavesialueella sijaitsee lisäsi useita suoalueita, joista alueen lounaisosassa sijaitsevat Honasuo, Pillisuo ja Hinalosuo Marsin vedenottamon länsipuolella sijaitsee Kalatiensuo ja Kaunissyrjän vedenottamon luoteispuolella Petelsuo 6 POHJAVESIVARAT, VEDENOTTAMOT JA VEDENLAATU 6 Yleistä alueen vedenottamoista Altia Oyj:llä on Rajamäen pohjavesialueella uusi vedenottamoa: Kaunissyrjä, Mars, Solttila, Sörä, Pihaaivo ja Jussinlähde Marsin, Solttilan, Sörän, Pihaaivon ja 2

22 6UWA008 Jussinlähteen vedenottamoiden vettä äytetään talousvetenä ja veden laatua taraillaan ulloinin voimassa olevan talousveden valvontatutimusohjelman muaisesti Vedenottamoilta otettavaa vettä ei äsitellä ennen verostoon johtamista Rajamäen ja Herusten veroston vesi pumpataan Nurmijärven Veden Kiljavan vedenottamolta Kiljavan pohjavesialueelta 62 Altia Oyj:n tarailuohjelma 62 Yleistä Altia Oyj:llä on Rajamäen pohjavesialueella Sörän, Pihaaivon, Jussinlähteen ja Solttilan vedenottamoiden vedenottolupiin liittyvä tarailuohjelma, joa perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätösiin 22/2006/3 ja 23/2006/3 Tarailuohjelman muaan uuausittain seurattavat vedenottomäärät, vedenottamoiden ja pohjavesialueen havaintoputien veden pinnanoreudet seä veden laatu raportoidaan erran vuodessa Uudenmaan ELY-esuselle, Nurmijärven unnan ympäristölautaunnalle ja Hyvinään aupungin ympäristöesuselle Kaunissyrjän vedenottamolla ei tehdä pohjaveden tarailua Tarailua jatetaan, miäli ottamolta ryhdytään jälleen ottamaan vettä 622 Pohjaveden pinnanoreus Pohjaveden pinnanoreutta seurataan uuauden välein vedenottamoohtaisesti seuraavista havaintoputista (artta 2): Solttila: P32, P34, P36, P37 Mars: P3, P5, P20, P22, P27 ja P28 Sörä: P6, P06, P09, P4, P45, P50 Jussinlähde P47, P5 Pihaaivo: P40 Sörän, Pihaaivon ja Jussinlähteen vedenottamoohtaisia pohjaveden pinnan seurantatietoja vuosilta on esitetty uvassa 2 Muiden vedenottamoiden seurantatietoja on esitetty jäljempänä 22 Copyright Pöyry Finland Oy

23 6UWA Pohjaveden laatu Kuva 2 Pohjaveden pinnan oreusia Sörän, Pihaaivon ja Jussinlähteen vedenottamoiden havaintoputissa Pohjaveden laatua taraillaan vedenottamoiden näytteenottohanoista otettavista näytteistä neljä ertaa vuodessa (tammi-, huhti-, heinä- ja loauussa) otettavista vesinäytteistä Vesinäytteistä määritetään mirobiologinen ja suppea emiallinen analyysivalioima Suppeaan emialliseen analyysivalioimaan uuluvat lämpötila, väri, sameus, ph-arvo, alaliteetti, loridi, sähönjohtavuus, rauta, mangaani ja ammoniumtyppi Kerran vuodessa vedenottamoilta otettavista näytteistä määritetään laaja emiallinen analyysivalioima Laajaan emialliseen analyysivalioimaan uuluvat suppean emiallisen analyysivalioiman lisäsi seuraavat parametrit: hiilidiosidi, alsium, magnesium, natrium, alium, alumiini, arseeni, admium, romi, upari, lyijy, elohopea, nieli, fluoridi, nitraatti, nitriitti, sulfaatti, COD Mn, TOC, AOX ja enterooit Veden laatua taraillaan lisäsi erran vuodessa loppuesällä putista P09, P4, P45 ja P5 Vedestä määritetään suppea emiallinen analyysivalioima seä happi, hiilidiosidi, nitraatti, TOC ja VOC Pohjavedenottamoilta verostoon johdettavan veden äyttötarailua tehdään verostopisteistä talousveden valvontatutimusohjelman muaisesti 624 Uusien havaintoputien asentaminen ja tarailuohjelman päivittäminen Uusien havaintoputien asentamista ja pohjaveden tarailuohjelman päivittämistä suositellaan ennaoinnin vuosi Miäli auempana vedenottamosta havaitaan oleellisia muutosia pohjaveden laadussa, on vedenottajalla havainnon jäleen aiaa toimenpiteisiin, ennen uin pohjaveden laadun muutoset näyvät vedenottamolla Pohjaveden laadun tarailemisesi ehdotetaan asennettavasi uudet havaintoputet Marsin vedenottamon oillis- ja aaoispuolelle seä Solttilan vedenottamon oillisitäpuolelle Yhteensä ehdotettuja uusia havaintoputia on siis olme appaletta Uudet pohjaveden havaintoputet on sijoitettu niin, että ne sijaitsevat vedenottamoon nähden pohjaveden virtaussuunnassa ylöspäin Näistä havaintoputista otettavilla näytteillä Copyright Pöyry Finland Oy