ONKO SUOMALAINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ TASOITUSVASTUUNSA VANKI? fil. tri Martti Pesonen, SHV. Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokousesitelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONKO SUOMALAINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ TASOITUSVASTUUNSA VANKI? fil. tri Martti Pesonen, SHV. Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokousesitelmä"

Transkriptio

1 ONKO SUOMALAINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ TASOITUSVASTUUNSA VANKI? fil. tri Martti Pesonen, SHV Suomen Atuaariyhdistysen vuosioousesitelmä

2 2 Sisällysluettelo: sivu 1. Tasoitusvastuujärjestelmän uvaus 3 2. Havaintoja tasoitusvastuun ehittymisestä pitällä aiavälillä 5 3. Tasoitusvastuu osana Suomen vaavaraisuuspääomavaatimusia 7 4. Tasoitusvastuun tarpeen ja määrän ohtaaminen 9 5. Pääoman tuottovaade Kilpailuneutraliteetti Johtopäätöset Ehdotus tasoitusvastuujärjestelmän muuttamisesi 17 Liite 1: Tasoitusvastuun lasentateniiaan liittyviä tarentavia ysityisohtia (4 sivua)

3 3 1. TASOITUSVASTUUJÄRJESTELMÄN KUVAUS Vuodelta 1952 peräisin oleva suomalainen tasoitusvastuujärjestelmä perustuu vauutusyhtiölaiin (VYL) ja sen nojalla annettuihin viranomaismääräysiin. Nyyiset tasoitusvastuujärjestelmää osevat määräyset eivät perusperiaatteiltaan juuriaan poiea aluperäisestä. Voimassa olevassa vauutusyhtiölaissa todetaan nyyisin, aivan uten vuonna 1952 hyväsytyssä laissain, että Korvausvastuu [v. 1952: Korvausrahasto] vastaa sattuneiden vahinotapahtumien johdosta suoritettavia, masamatta olevia orvaus- ja muita määriä, seä runsasvahinoisten vuosien varalta vastuuopillisesti lasettavaa tasoitusmäärää. Nyyisin tasoitusmäärä ei sisällä muita elementtejä uin tasoitusvastuun, joten mitä seuraavassa sanotaan tasoitusvastuusta, osee yhtä hyvin tasoitusmäärää. Tasoitusvastuu on siis luonteeltaan yhtiön taseen vastattaviin irjattava ylimääräinen varaus tulevien runsasvahinoisten vuosia varalle eli siis 'pahan päivän varalle'. Asiallisesti, ja niin ollen esimerisi IFRS-tilinpäätösessä, se on yhtiön omaan pääomaan luettava erä. Suomalaisessa irjanpitoäytännössä se on uitenin sisällytetty taseessa melo epäjohdonmuaisesti orvausvastuuseen. Molemmissa irjanpitostandardeissa se uitenin atsotaan uitenin yhtiön vaavaraisuutta tarasteltaessa yhtiön vaavaraisuuspääomasi, ei siis velasi, niin uin varsinainen orvausvastuu. Suomalaisella vahinovauutusyhtiöllä tulee olla yhtiöohtaiset, vauutusvalvontaviranomaisen vahvistamat tasoitusvastuun lasentaperusteet, joista ilmenee ysityisohtaisesti, uina yhtiön tasoitusvastuu lasetaan voimassa olevien määräysten muaisesti. Tasoitusvastuujärjestelmän taroituseen palataan tuonnempana. Uuden vauutusyhtiön aloittaessa toimintansa tasoitusvastuun määrä on nolla. Tässä ohdassa uvataan pääpiirteittäin se uina yhtiön tasoitusvastuu ajan uluessa ehittyy. Tasoitusvastuu U(t) tilivuonna t saadaan edellisen tilivuoden tasoitusvastuusta U(t 1) tasoitusvastuusiirtoaavalla (1) U ( t) = 1,04 U( t 1) + f t B( t) X ( t) + a B( t), missä B(t) on omalla vastuulla olevat, jälleenvauutuspalioilla oiaistut vauutusmasutuotot, X(t) on omalla vastuulla olevat orvausulut ja f t 1 = T T i= 1 f ( t i) on esimääräinen vahinosuhde edelliseltä T vuodelta, missä f(u) =X(u)/B(u) on vahinosuhde vuonna u. Vertailuvuosien luumäärä T on perustevaio. (Uusi vauutusyhtiö joutuu äyttämään puuttuvien vuosien osalta vahinosuhteina f olettamaluuja.)

4 4 Siirtoaavan (1) viimeisen termin erroin, a, on ns. lisäartutusparametri, jona sallitut arvot ovat välillä 0 < a < 0,15. Jos tälle perustevaiolle a vahvistetaan positiivinen arvo, niin aavan (1) viimeinen termi lisäartuttaa tasoitusvastuuta. Tämän perustevaion muuttaminen, samoin uin aii muutin muutoset vauutusyhtiön tasoitusvastuun lasentaperusteisiin, edellyttävät, että yhtiö on etuäteen haenut Vauutusvalvontaviraston vahvistusen muutoselle. Kaavassa esiintyvä erroin 1,04 on oroerroin. Ilman tätä oroerrointa ja mahdollisesti positiivista a-parametria tasoitusvastuu arttuisi niinä vuosina, joina vahinosuhde on esimääräistä parempi (eli pienempi) ja vastaavasti tasoitusvastuuta purautuisi aina un vahinosuhde on esimääräistä huonompi. Tämän lisäsi siis oro ja mahdollinen lisäartutus asvattavat tasoitusmäärää. (Tasoitusvastuun oroerroin alennettiin aluperäisestä 1,05:stä 1,04:ään 1990-luvun alupuolella.) Suhteuttamalla tasoitusvastuun määrä masutuottoihin B(t) saadaan masuvolyymiin suhteutettu suhteellinen tasoitusvastuun määrä u = U/B: U ( t 1) (. B( t) (2) u t) = 1,04 + ( f t f ( t) ) + a Kosa pitällä aiavälillä esimäärin f t f (t) 0, niin nähdään, että pitällä aiavälillä esimäärin 1,04 (3) u( t) u( t 1) + a, r g missä r g = r g (t) = B(t)/B(t 1) on vauutusmasujen vuosiasvuerroin. Jos yhtiön vauutusmasujen vuosiasvu on alle 4 %, niin suhteellisella tasoitusmäärällä u on siis aavan (3) muaan pitällä aiavälillä taipumus asvaa rajatta siinäin tapausessa, että artutusparametrin a arvo olisi nolla. Kasvu taittuu uitenin lopulta järjestelmään uuluvan ns. tavoitevyöhyeen ylärajan ylittyessä Edellä esitettyjä aavoja sovelletaan vauutuslajiryhmittäin, ja ne pätevät ainoastaan siinä tapausessa, että tasoitusvastuun oonaismäärä on tasoitusvastuun tavoitevyöhyeellä. Tasoitusvastuun tavoitevyöhyeellä taroitetaan tasoitusvastuun tavoitevyöhyeen alarajan U 1 ja sitä merittävästi oreammalla olevan tavoitevyöhyeen ylärajan U 2 väliin jäävää vyöhyettä. Tasoitusvastuun ollessa tavoitevyöhyeen alapuolella tasoitusvastuuta voidaan haluttaessa lisäartuttaa enemmänin uin aavassa (1) esiintyvien vauutuslajiryhmäohtaisten a-parametrin vaiutusen verran vahvistamalla yhtiön lisäartutusparametrille q positiivinen arvo. Negatiivinen q:n arvo ei ole mahdollinen, sillä tällöinhän tasoitusvastuuta voitaisiin äyttää muuhun taroituseen uin vauutusyhtiölaissa mainittuun runsasvahinoisuuteen. Lisäsi tasoitusvastuun oonaismäärä ei voi olla negatiivinen.

5 5 Jos tasoitusvastuu ylittää tavoitevyöhyeen ylärajan U 2, niin tasoitusvastuuta rajoitetaan tasoitusvastuujärjestelmässä olevien lasentasääntöjen muaisesti siten, että tasoitusmäärä ei pysyvästi nouse tavoitevyöhyeen yläpuolelle. Tasoitusvastuu voi tällöin uitenin viipyä useampia vuosiain % tavoitevyöhyeen yläpuolella. Tasoitusvastuu ei uitenaan voi ylittää tasoitusvastuun ylärajaa U max, joa on tavallisimmin noin 20 % tavoitevyöhyeen ylärajaa oreammalla, mutta ero voi olla suurempiin, jos yhtiön jälleenvauuttamisaste on orea. Tasoitusvastuun tavoitevyöhyeen rajat riippuvat yhtiön meritsemän vauutusliieen laadusta ja määrästä seä siitä uina yhtiö on jälleenvauuttanut liieensä. Tasoitusvastuun yläraja U max poieaa tavoitevyöhyeen rajoista siinä, että jälleenvauuttaminen ei vaiuta siihen lainaan. Yleisyhtiöillä tavoitevyöhyeen yläraja U 2 on tyypillisesti samaa suuruusluoaa tai hieman suurempi uin yhtiön vuotuiset vauutusmasutuotot. Tavoitevyöhyeen alaraja U 1 on vastaavasti yleensä suuruusluoaa 30 % vuosimasutuotoista. Liitteessä 1 on tasoitusvastuun lasentateniiaan liittyviä tarentavia ysityisohtia. 2. HAVAINTOJA TASOITUSVASTUUN KEHITTYMISESTÄ PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ Yhteenvetona edellä selostetusta voidaan todeta, että nyyisessä tasoitusvastuujärjestelmässä sellaisella vauutusyhtiöllä, jolla vauutusliieen esimääräinen vuosiasvu jää alle 4 %, tasoitusvastuulla on taipumus asvaa pitällä aiavälillä tasoitusvastuun tavoitevyöhyeen ylärajan tuntumaan. Tämä yläraja on yleisyhtiöillä tyypillisesti suuruusluoaa 100 % % vuotuisista vauutusmasutuotoista. Lisäsi tasoitusvastuu voi tavoitevyöhyeen ylittyessä asvaa vielä 20 prosenttiysiöä tämänin yli, sillä tavoitevyöhyeen yläraja on pehmeä. Toinen, nopeampi tapa päätyä tilanteeseen, jossa tasoitusmäärä ylittää tavoitevyöhyeen ylärajan on se, että yhtiön vauutusliieen volyymi pienenee olennaisesti, esimerisi erioistumisen seurausena tai muusta syystä. Tasoitusvastuun rajat on sidottu vauutusrisin määrään, joten volyymin pienenemisen seurausena tavoitevyöhyein siirtyy alemmasi. Tasoitusvastuun määrä ei uitenaan suoraan reagoi volyymin muutoseen. Jos tavoitevyöhyeen yläraja pienenee tasoitusvastuun suuruisesi tai sen alapuolelle, niin sen jäleen tasoitusvastuu on tavoitevyöhyeen ylärajalla. Jälimmäisessä tapausessa tasoitusvastuuta samalla purautuu; yhtiön vauutusliieen alasajo onin runsasvahinoisuuden lisäsi ainoa tapa puraa tasoitusvastuu. Edellisessä ohdassa mainitut tasoitusvastuujärjestelmään uuluvat lisäartutusparametrit mahdollistavat tasoitusvastuun voimaaamman arttumisen, jolloin tasoitusvastuun arttuminen ohti ylärajaa tapahtuu nopeammin. Sen sijaan järjestelmässä ei ole meanismia, jolla pitän aiavälin esimääräinen arttuminen jäisi alle 4 %:n, paitsi jos tasoitusvastuu on jo saavuttanut tavoitevyöhyeen ylärajan.

6 6 Yhteenvetona voidaan todeta, että on äytännössä asi tapaa, joilla voidaan välttää tasoitusvastuun ajautuminen tavoitevyöhyeen ylärajan tuntumaan: i. Kasvustrategia, jossa pidetään vauutusyhtiön omalla vastuulla olevien vauutusmasutulojen esimääräinen vuosiasvu pysyvästi yli 4 %:n tasolla ja pitämällä samalla lisäartutusparametrien arvot nollassa, tai ii. Johdon virheet, jona seurausena syntyneet vauutusteniset tappiot ovat niin suuret, että suurin osa tai oo tasoitusvastuu purautuu. Näillä ahdella syyllä voidaan selittää myös se, misi tasoitusmäärä on monien suomalaisten vahinovauutusyhtiöiden tapausessa tällä hetellä vielä melo auana tavoitevyöhyeen ylärajasta, vaia useimmat yhtiöt ovat vanhoja ja tasoitusvastuujärjestelmä on ollut äytössä jo yli 50 vuotta. Ensinnäin, ennen yhteisvaluutta euroon siirtymistä, maran heioudesta johtuen vahinovauutusen valtaunnallinen vauutusmasutulojen nimellisasvu on ollut Suomessa voimaasta; esimerisi aiavälillä ensivauutusessa esimäärin 11 % vuodessa. Kun tasoitusvastuun oro on ollut 4-5 %, niin vahinovauutusyhtiöiden tasoitusvastuun määrä ei ole pelän oron avulla pysynyt näin orean nimellisasvun vauhdissa. Kasvustrategia (i) on siis ennen Suomen maran ytentää Euroopan yhteisvaluuttajärjestelmään toteutunut automaattisesti pelän inflaation voimalla siinäin tapausessa, että yhtiön masutulo ei olisi reaalisesti asvanut oo ajanjasolla lainaan: ajanjasolla elinustannusindesi nousi esimäärin 7,5 %, raennusustannusindesi 7,3 % ja ansiotasoindesi 9,9 % vuodessa. Toisesi, monien suomalaisten vahinovauutusyhtiöiden tapausessa, ansainvälisen jälleenvauutusen ongelmien ilmeneminen 80-luvulla ja -90 luvun alussa söi merittävän osan yhtiöiden tasoitusvastuista. Esimerisi vuosina vahinovauutusyhtiöiden yhteenlasettu tasoitusmäärä purautui lähes 180 miljoonalla eurolla lähinnä juuri tästä syystä. Tasoitusvastuun lasentaa oseviin määräysiin lisättiin 80-luvulla lisärajoitus, jona muaan vauutuslajiryhmän esimääräisen vahinosuhteen f sijaan siirtoaavassa äytetään 110 %:iin ataistua määrää max( f ;1,1 ). Katso Liite 1, ohta IIa. Syynä tälle lisäyselle oli se, että ulomaisen jälleenvauutusen mittavien tappioiden vaiutusesta purautuneen tasoitusvastuun taaisinartutus esimääräisen vahinosuhteen noustessa jopa 200 %:iin olisi saattanut ajaa yhtiöt taloudellisesti estämättömään tilanteeseen tasoitusvastuun artutusen ylittäessä yhtiön tulosenteoyvyn. Normaalioloissa vähänään merittävämmän vauutuslajiryhmän esimääräinen vahinosuhde f ei äytännössä juuri osaan nouse yli 110 %:n rajan. *** Tasoitusvastuun määrän ehittymistä valtaunnallisella tasolla oseva yleistarastelu jättää huomiotta sen tosiseian, että marinoilla on samanaiaisesti ollut myös sellaisia yhtiöitä, joilla tasoitusvastuu on ollut lähellä ylärajaansa, sillä esimerisi ansainvälisen jälleenvauutusliieen tappiot eivät suinaan oseneet aiia vahinovauutusyhtiöitä.

7 7 Huomionarvoista tasoitusvastuun määrässä ja sen rajoissa on lisäsi se, että umpiaan ei riipu siitä, miten paljon yhtiöllä on toimintapääomaa tai miten suuri ja risipitoinen on yhtiön sijoitussalu. Olipa sijoitusomaisuutta uina paljon tahansa ja oloon se laadultaan millaista hyvänsä, niin tasoitusvastuun arttumiseen sillä ei ole vaiutusta. Todettaoon tämän ohdan lopusi vielä se, että yhtiön tasoitusvastuu voi tietysti purautua myös sellaisten vauutustenisten tappioiden vaiutusesta, joita ei voida pitää johdon taitamattomuudesta johtuvina: ilmiselvä tosiasia on, ettei aiiin mahdollisiin vauutusen attamiin atastrofeihin luonnollisestiaan voi auottomasti ja attavasti taloudellisesti varautua. Tällaisia atastrofitapahtumia ei uitenaan satu usein Suomessa ei historiallisena aiana tietääseni tähän mennessä osaan (ellei sitten ulutautiepidemioita, atovuosia tai sotia voida atsoa tällaisisi) luvun alun talouslaman aiheuttamat tappiot taausvauutusissa ovat ehä suurin tällainen tapahtuma, mutta tässäin tapausessa varovaisimmat taausvauutusia merinneet vauutusyhtiön selvisivät pelällä säiähdysellä. Pitäestoiset taauset ovat uitenin taloussuhdanteesta voimaaasti riippuvaisina riseinä sellaisia, etteivät ne risien esinäisen riippuvuudesta taia oieastaan täytä vauutusyhtiön näöulmasta tarasteltuna vauutuselpoisen risin tunnusmerejä. 3. TASOITUSVASTUU OSANA SUOMEN VAKAVARAISUUSPÄÄOMAVAATIMUKSIA Suomen vauutuslainsäädännössä vahinovauutusyhtiöiden vaavaraisuusvaatimuset ovat asitasoiset: äytössä on EU-vahinovauutusdiretiivien muaiset toimintapääoman (TPO) vähimmäismäärävaatimusten lisäsi myös ansalliset ns. vaavaraisuuspääomaa (VPO) osevat vaatimuset, joita EU:n vauutusdiretiivit eivät edellytä. Toimintapääoma muodostuu äytännössä yhtiön omasta pääomasta ja arvostuseroista. Vaavaraisuuspääoma on yhtiön toimintapääoma lisättynä yhtiön tasoitusmäärällä. Useimmissa Euroopan maissa ei ole lainaan äytössä suomalalaisen tasoitusvastuujärjestelmän altaisia järjestelmiä. Tasoitusvastuun määrästä riippumatta vahinovauutusyhtiöltä vaadittava EUvahinovauutusdiretiivien muainen toimintapääoman vähimmäismäärävaatimus (TPO min = EU-solvenssivaatimus) on suuruusluoaa 20 % vuotuisista vauutusmasutuotoista. Käytännössä yhtiöllä on toiminnan jatuvuuden turvaamisesi oltava toimintapääomaa enemmänin uin tämän minimivaatimusen verran, jotta yhtiö estäisi solventtina esimerisi vauutustoimintaan liittyvän sijoitustoiminnan normaalit heilahtelut; tasoitusvastuuhan ei yhtiötä tällaisilta heilahteluilta suojaa. Hitaasti asvavan tai ei lainaan asvavan vauutusyhtiön tapausessa suomalaiset vaavaraisuusvaatimuset ja tasoitusvastuuta osevat määräyset johtavat siis pitällä aiavälillä tilanteeseen, jossa yhtiöltä edellytetään äytännössä noin 140 % % vastuunantoyyä 1. Suomalaisen vahinovauutusyhtiön tulee täyttää seä EU-solvenssivaatimus että tämän lisäsi Suomen vauutuslainsäädännössä säädetyt, vaavaraisuuspääoman (VPO) määrää osevat solvenssivaatimuset. Yhdessä nämä vaatimuset edellyttävät, että yhtiön täyttää alla luetellut olme vaatimusta. 1 vastuunantoyy = vaavaraisuuspääoma suhteessa omalla vastuulla oleviin vauutusmasutuottoihin.

8 8 a) EU-solvenssivaatimus: TPO > TPO min TPO on yhtiön toimintapääoma (äytännössä TPO = oma pääoma + arvostuserot). b) Suomen vaavaraisuuspääomavaatimus: VPO > VPO 1, missä VPO = TPO + U U on yhtiön tasoitusvastuu. c) Suomen tasoitusvastuusta johtuva vaavaraisuuspääoman lisävaatimus: VPO > TPO min + U Vaatimusten a ja b perusteella VPO = TPO + U > TPO min + U. FIN un U masimissa 160 % TPO min + U 45 % EU VPO 1 20 % TPO min KUVA 1. EU:n ja Suomen vaavaraisuusvaatimuset (EU ja FIN) Vaavaraisuusvaatimuset prosentteina vuosimasutuotoista. Suomen vaatimuset vaihtelevat sen muaan, uina paljon tasoitusvastuuta on ertynyt. Prosenttiluvut ovat suuntaa-antavia, sillä ne ovat yhtiöohtaisia.

9 9 Oheisessa Kuvassa 1 EU taroittaa EU-solvenssivaatimusta ja FIN taroittaa Suomen lisävaatimusia b ja c, eli vaatimusta, että vaavaraisuuspääoma toteuttaa vaatimusen (4) VPO > max ( TPO min + U, VPO 1 ). Edellä vaavaraisuuden vähimmäisvaatimusena on äytetty STM:n määräysten muaista tavoiterajaa VPO 1, eiä vaavaraisuuspääoman vähimmäismäärää VPO min, joa on (yleensä) VPO 1 :tä pienempi. Näiden vaavaraisuuspääoman alarajojen olennaisin ero on sinä, että yhtiö voi olla jonin aiaa VPO 1 :n alapuolella, mutta sen pitää olla oo ajan VPO min :n yläpuolella. Kesimäärin vahinovauutusyhtiöillä VPO min lienee noin 2/3 VPO 1 :stä. Suomalaiselta vahinovauutusyhtiöltä vaadittava vaavaraisuusvaatimus on siis enimmillään jopa ahdesanertainen esimääräiseen EU-solvenssivaatimuseen verrattuna. Lisäsi, jos suomalaiselta yhtiöltä vaadittava vastuunantoyy, esimerisi 150 % % muodostuu siten, että siitä ainoastaan 20 prosenttiysiöä on toimintapääomaa, lopun ollessa tasoitusmäärää, niin yhtiön risinantoyy on oonaisuutena arvioiden heio: vauutusrisin osalta vaavaraisuus on erinomainen, mutta muiden risien, esimerisi sijoitustoiminnan risien osalta yhtiön risinsietoyy on olematon. Yhtiön vaavaraisuusraenne on tällöin niin epäterve, että yhtiön tarvitsisi todennäöisesti lisäpääomittamista, vaia samanaiaisesti vaavaraisuuspääomaa on moninertaisesti EU-solvenssivaatimuseen verrattuna. Yhtiön sijoitusrisinantoyy on samanaiaisesti niin riittinen, ettei yhtiö äytännössä voi ottaa juuri mitään sijoitusrisiä, sillä yhtiön toimintapääoma täyttää juuri ja juuri EU-solvenssivaatimusen. Ongelma ydin on siinä, että tasoitusvastuu suojaa yhtiön tulosta ainoastaan vauutusrisiltä, un taas muu vaavaraisuuspääoma (= toimintapääoma) toimii pusurina aienlaisille taloudellisille tappioille. Seuraavassa pyritään selvittämään, mitä ovat perustelut Suomen olennaisesti oreammille vaavaraisuusvaatimusille. Lisäsi pyritään arviomaan näiden vaatimusten järevyyttä ja mahdollisia seurausia nyyisessä toimintaympäristössä. Lopusi esitetään toimenpiteitä havaittujen ongelmien rataisemisesi. 4. TASOITUSVASTUUN TARPEEN JA MÄÄRÄN KOHTAAMINEN Vauutusyhtiöllä, joa esimerisi johdon taitamattomuudesta johtuneen runsasvahinoisuuden taia on syönyt tasoitusvastuunsa, pääomavaatimus on (tasoitusvastuun verran) pienempi uin hyvin hoidetulla yhtiöllä, jolle tasoitusvastuuta on arttunut runsaasti. Voidaan ysyä, ono perusteltua vaatia jälimmäiseltä, paremmin hoidetulta yhtiöltä olennaisesti oreampaa vastuunantoyyä. vastuunantoyy = vaavaraisuuspääoma suhteessa omalla vastuulla oleviin vauutusmasutuottoihin.

10 10 Vastaavanlainen epäloogisuus paljastuu, un vertaillaan vasta toimintansa aloittanutta uutta vauutusyhtiötä ja pitään marinoilla toiminutta, liietoimintansa aina mallielpoisesti hoitanutta vauutusyhtiötä. Aloittavalla vauutusyhtiöllä tasoitusvastuuta ei ole lainaan, un taas pitään toimineella sitä voi olla runsaasti. Uudelta yhtiöltä ei siis äytännössä vaadita lähesään yhtä paljon vastuunantoyyä uin asiansa aina mallielpoisesti hoitaneelta vanhalta yhtiöltä. Viime vuosiymmeninä Suomessa on selvitystilaan laitettu seuraavat vahinovauutusyhtiöt: Vauutusosaeyhtiö Apollo, selvitystilaan Vahinovauutusosaeyhtiö Kansa International, selvitystilaan Jälleenvauutusosaeyhtiö Kansa, selvitystilaan Näiden lisäsi, ilmeisesti heion taloudellisen aseman taia, Vahinovauutusosaeyhtiö Kansa sulautui Vauutusosaeyhtiö Sampoon Verrattuna siihen, uina vanhoja suomalaiset vahinovauutusyhtiöt esimäärin ovat, nämä yhtiöt ovat olleet selvitystilaan joutuessaan hyvin nuoria: Vauutusosaeyhtiö Apollo oli perustettu vuonna (Uusi) Vahinovauutusosaeyhtiö Kansa on meritty auppareisteriin seuraavan päivänä eli , alusi väliaiaisella nimellä Vauutusosaeyhtiö Kotimaan Kansa, josta nimestä sana Kotimaan pudotettiin pois Seä Kotimaan Kansa että Kansa International ovat perustamisvuonna saaneet vauutusannansiirtona vanhan Vahino-Kansan vauutusliiettä, joten ne eivät aloittaneet tyhjältä pöydältä. Vahinovauutusosaeyhtiö Kansa International ( asti Vahino- Kansa) oli perustettu vuonna Jälleenvauutusosaeyhtiö Kansa perustettiin Apollo oli siis aatuessaan 4-vuotias ja Jälleenvauutus-Kansa 16-vuotias. Vahino- Kansa oli sulautuessaan 6-vuotias. Ainoastaan vuonna 1919 perustettu, vuonna 1978 yhtiömuotonsa osaeyhtiösi muuttanut Kansa International oli vanha yhtiö. Vaia Kansa-yhtiöiden ulomaan liietoiminnassain oli ollut vaavia ongelmia, niin onurssiin ne uitenin ilmeisesti veti omistajan eli EKA-Yhtymän onurssi. Apollon aatumiseen taas oletettavasti vaiutti yhtiön toiminnan alamisen ajoittuminen onnettomasti juuri ennen maan historian pahinta lamaa. Mutta olivatpa syyt mitä tahansa, niin nämä aatuneet yhtiöt olivat aatuessaan yhtä luuun ottamatta poieusellisen nuoria vahinovauutusyhtiöitä. Tämä selvitystilatilasto tuee osaltaan sitä ajatusta, että aloittavalla vauutusyhtiöllä vaavaraisuusvaatimusen pitäisi olla piemminin oreampi uin marinoilla jo pitempään toimineella vauutusyhtiöllä, eiä päinvastoin, niin uin tällä hetellä on Suomessa asian laita. * * *

11 11 Yleisemmin voidaan ysyä, ono tasoitusvastuu, silloin un se on lähellä ylärajaansa, useissa tapausissa ylimitoitettu yhtiön vauutussalun oonaisrisiin verrattuna. Oheisen Kuvan 2 diagrammeissa on esitetty erään suomalaisen, matavauutusia myöntävän vahinovauutusyhtiön (Vauutusosaeyhtiö Eurooppalainen) aiasarjoja jasolta Eurooppalaisen bruttovahinosuhde % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Vah.suhde, br Eurooppalaisen vauutusteninen tappio* (negat. arvo = voitto) ja tasoitusvastuun masimi vv , milj. 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5, Va.ten. tappio Umax * ilman tasoitusmäärän muutosta KUVA 2. Vauutusosaeyhtiö Eurooppalaisen luuja vuosilta Ylempi diagrammi: Vahinosuhde. Alempi diagrammi: Tasoitusvastuun yläraja ja vauutusteninen tulos (vastaaismerisenä) ennen tasoitusmäärän muutosta.

12 12 Ylemmän diagrammin aiasarjasta nähdään, että yhtiön bruttovahinosuhde on äytännössä ollut lähes vaio. Yhtiön aiaisempi vahinohistoria on samanaltainen. Huonoimman vuoden 2004 piii johtui Aasian tapaninpäivän 2004 tsunamista, joa oli orvausmäärältään yhtiön historian ylivoimaisesti suurin vahino. Katastrofijälleenvauutussuojan ansiosta yhtiön nettovahinosuhteen heilahdus vuonna 2004 jäi vielä pienemmäsi. Tässä esitetyn bruttovahinosuhteen äyttäytymisen avulla onin taroitus osoittaa onreettisesti se, että yhtiöllä ei oieastaan esiinny runsasvahinoisuutta sellaisessa määrin, että tasoitusvastuuta olisi perusteltua vaatia artutettavasi lähelleään tasoitusvastuun tavoitevyöhyeen ylärajaa; sinne se on uitenin ollut hiljalleen ajautumassa. Alemmasta diagrammista näyy, että yhtiön tasoittamaton vauutusteninen tulos on ollut positiivinen joaisena vuotena. Yhtiön varat ovat olleet sijoitettuna duraatioltaan suhteellisen lyhyisiin oroinstrumentteihin, joten myös yhtiön sijoitusrisi on ollut vähäinen. Ilman sijoitustoiminnan tuottojain yhtiö olisi siis pärjännyt tarastelujason joaisena vuotena jopa oonaan ilman vaavaraisuuspääomaa. Tulostason parannus vuoden 2002 jäleen johtui liieulujen arsimisesta. Katsotaan tämän ohdan lopusi uvitteellisen mallivahinovauutusyhtiön avulla, miten vahino- ja sijoitusrisi suhtautuvat suomalaisiin vaavaraisuusvaatimusiin. Vauutusliie on mallinnettu risiteoreettisen todennäöisyysmallin avulla, jossa vauutusliie on risiltään samanaltaisesi uin suomalasisissa yleisyhtiöinä toimivissa vahinovauutusyhtiöissä. Yhtiön vuotuiset vauutusmasutuotot ovat 100 [ysiöä], vastuuvelan määrä (ilman tasoitusmäärää) on 250 ja TPO min on 20. Sijoitussalu on mallinnettu stoastisella mallilla, joa huomioi sijoitusluoien esinäiset orrelaatiot. Yhtiön sijoitussalun raenne on seuraavanlainen: Sijoitusalloaatio: osuus tuotto-odotus hajonta Koro 1 v 40 % 2,5 % 0,5 % Koro 15 v 40 % 3,5 % 6,0 % Osae 20 % 8,0 % 20,0 % Yhtiön vaavaraisuuspääomavaatimus VPO 1 on 45. Yhtiön toimintapääoman määrä on TPO = TPO min + sijoitussalun vaatima marginaali 95 % turvaavuudella. Jos tällä yhtiöllä olisi tasoitusmäärää 120, niin yhtiön sijoitusrisi olisi 4-ertainen vauutusrisiin verrattuna. Samanaiaisesti yhtiön tasoitusvastuu on uitenin 3,5- ertainen toimintapääomaan, 35, verrattuna. Katso Kuva 3. Kuvassa vauutusrisiä varten on allooitu pelästään tasoitusmäärä, vaia todellisuudessa vauutusrisiä suojaa myös toimintapääoma. Sen sijaan tasoitusmäärää voi äyttää vain runsasvahinoisuuteen, eiä siis lainaan sijoitustoiminnan tappioihin. Todellisuudessa epäsuhta näiden ahden risityypin seä niille ohdistetun vaavaraisuuspääoman välillä on vielä suurempi uin Kuvassa 3 on esitetty. Risit on uvassa 3 (ummanin pylväsparin matalampi pylväs) esitetty yhden hajonnan suuruisena, eli ne voivat hyvinin toteutua 2- tai jopa 3-ertaisina.

13 Risi Pääoma Sijoitusrisi Vauutusrisi KUVA 3. Sijoitusrisi vs vauutusrisi. Kuvassa vauutusrisiä varten on allooitu pelästään tasoitusmäärä, vaia sitä varten voidaan äyttää myös toimintapääomaa. Toimintapääoma on ohdistettu sijoitusrisille ja tasoitusvastuu vahinorisille. Malliyhtiön vaavaraisuusasema olisi olennaisesti parempi, jos tasoitusvastuuta voitaisiin tulouttamalla puraa esimerisi 102 [ysiöä], jolloin sitä jäisi 18. Sen jäleen omistajille masettaisiin voitonjaona 48. Kun otetaan huomioon tasoitusvastuun verovelan realisoituminen, niin toimintapääomaa jäisi tämän operaation jäleen 60, un sitä alun perin oli vain 35. Sijoitusrisin annalta yhtiön vaavaraisuusasema olisi tällöin parantunut olennaisesti: toimintapääoma on asvanut 71 %, ja samanaiaisesti sijoitusrisi on pienentynyt noin 20 %, sillä sijoitussalu pienentyy voitonjaon seurausena 77 [ysiöllä]. Yhtiön vastuunantoyy-tunnusluu olisi toimenpiteen jäleen edelleen hyvä 78 %, ja yhtiön risi joutua insolventisi olisi olennaisesti pienentynyt. Valitettavasti tämä tervehdyttämistoimenpide ei uitenaan ole Suomessa mahdollinen, sillä tasoitusvastuuta voi äyttää vain runsasvahinoisuuteen. 5. PÄÄOMAN TUOTTOVAADE Yhtiön omistaja edellyttää saavansa yhtiöön sijoittamalleen pääomalle ohtuullisen tuoton. Kansainvälisillä marinoilla tuottovaatimus vahinovauutusyhtiölle on suuruusluoaa 10 %. Kuten jo ohdassa 1 todettiin, tasoitusvastuu on todelliselta luonteeltaan yhtiön omaa pääomaa. Yhtiön oma pääoma (IFRS) on siis vaavaraisuuspääoma vähennettynä lasennallisella verovelalla. Edellisessä ohdassa uvatun malliyhtiön vastuunantoyy * on 155 %, josta tasoitusmäärää on 120 prosenttiysiöä, ja verovelan vähentämisen jäleen omasi pääomasi * vastuunantoyy = vaavaraisuuspääoma suhteessa omalla vastuulla oleviin vauutusmasutuottoihin

14 14 (IFRS) jää 121 % **. Edellisen ohdan lopussa äsitellyssä vaihtoehtoisessa pääomitus- rataisussa yhtiön vastuunantoyy oli 78 %, josta tasoitusvastuun osuus oli 18 prosenttiysiöä ja oma pääoma (IFRS) verovelan vähentämisen jäleen 73 %. Jos oletetaan, että malliyhtiön yhdistetty ulusuhde (IAS) on 95 %, niin näiden yhtiöiden tulos (IFRS) verojen jäleen on 11,7 ja 9,4 vastaavasti. Tehdyn sijoitustuotto-oletusen muaisesi oman pääoman tuotosi (ROE) saadaan ensimmäisessä, rasaammin pääomite- tussa vaihtoehdossa 9,6 %. Kevyemmin pääomitetun yhtiön ROE on olennaisesti parempi: 12,9 %. Kuten edellisessä ohdassa todettiin, ensimmäisen yhtiön todennäöisyys joutua selvitystilaan on olennaisesti suurempi uin jälimmäisen, evyemmin mutta tasapainoisemmin pääomitetun yhtiön. Havainnollinen tapa tarastella yhtiön pääomitusen vaiutusia on atsoa millaisella yhdistetyllä ulusuhteella yhtiölle asetettu ROE-tavoite saavutetaan. Oheisessa Kuvassa 4 tämä on esitetty edellisen ohdan malliyhtiön tapausessa. Aluperäistä malliyhtiötä, jolla tasoitusmäärä on 120, edustaa oieanpuoleisin pylväs 5. Muissa vaihtoehdoissa tasoitusvastuuta on asteittain pienennetty siten, että vasemmanpuoleisimmassa vaihtoehdossa 1 tasoitusvastuuta ei ole lainaan % 102 % 100 % 98 % 96 % 94 % 92 % 90 % Tasoitusvastuu Brea even CR Kuvasta nähdään, että rasaimmin pääomitetussa vaihtoehdossa 5 yhdistetyn ulusuhteen pitää olla peräti 9 prosenttiysiöä parempi uin vaihtoehdossa 1. Vaihto- KUVA 4. Yhdistetty ulusuhde (Brea even CR), jolla saavutetaan ROE 10 % eri pääomitusvaihtoehdoilla 1, 2,, 5. Pylvään oreus ertoo tasoitusvastuun määrän (vasemmanpuoleinen asteio). ** prosenttia vuotuisista omalla vastuulla olevista vauutusmasutuotoista

15 15 ehto 1 ei tosin täytä suomalaisia vaavaraisuuspääomavaatimusta VPO 1, mutta aii muut vaihtoehdot täyttävät Suomen solvenssivaatimuset. Eli rasaimmin pääomitetun yhtiön yliapitalisaatio nostaa vauutusmasuja äytännössä 5 %... 8 % verrattuna sellaisiin vaihtoehtoisiin ja tasapainoisiin pääomitusrataisuihin, jota täyttävät Suomen vaavaraisuusvaatimuset. 6. KILPAILUNEUTRALITEETTI Suomen olennaisesti EU-solvenssivaatimusia oreammat vaavaraisuuspääomavaa- ilpailuneutraliteetin annalta ongelma EU-marinoilla: suomalaiselta timuset ovat vauutusyhtiöltä vaadittava vastuunantoyvyn vähimmäismäärävaatimus voi nousta jopa yli 150 %:iin, un samanaiaisesti EU:n edellyttämä vähimmäisvaatimus on tällä hetellä vaatimatonta 20 % luoaa, alimmillaan ainoastaan 16 %. Ääritapausessa suomalaiselta yhtiöltä voidaan vaatia siis jopa 10-ertaa enemmän vaavaraisuuspääomaa un EU-diretiivit edellyttävät. Kuten edellä on selostettu, niin monissa tapausissa on ilmeistä, että Suomen solvenssivaatimuset ovat ylimitoitettuja, jos yhtiölle on ehtinyt ertyä paljon tasoitusvastuuta. Kuten ahdessa edellisessä ohdassa havaittiin, yhtiön toiminta annattavana yritysenä saattaa tällöin olla vaavasti uhattuna yliapitalisaation taia. Vahinovauutusyhtiön, jona tasoitusvastuu on ylärajallaan, on äytännössä lähes mahdotonta ilpailla tasavertaisesti pääoman tuotossa marinoilla evyemmin, mutta uitenin riittävästi pääomitettujen yhtiöiden anssa. Ulomaisten yhtiöiden lisäsi tällainen evyemmin pääomitettu yhtiö voi olla myös otimainen vahinovauutusyhtiö, jona tasoitusvastuun määrä on syystä tai toisesta ohtuullisen alhainen. Jo ohdassa 3 todettiin, että yliapitalisoitunut yhtiö, jona tasoitusvastuu on ylärajan tuntumassa, mutta jona toimintapääoma on pieni, voi ajautua ongelmiin EU- solvenssivaatimusen anssa. Toisaalta, vaiei yliapitalisoidulla yhtiöllä suoranaisia solvenssiongelmia olisiaan, niin yhtiön omistajat voivat tulla siihen johtopäätöseen, että ylimääräinen pääoma olisi palautettava omistajille. Tämä tulee ajanohtaisesi viimeistään silloin un yhtiön arvo putoaa oman pääoman (sis. tasoitusmäärän) huonon tuoton taia selvästi alle yhtiön substanssiarvon. Kun yliapitalisaatio on tasoitusvastuun muodossa, niin ylimääräisen pääoman palautus omistajille onnistuu puramalla yhtiö. Tämä voi uitenin olla rasas ja hidas tapa. Lisäsi ongelmasi tulee, uina yhtiön vauutusannan liiearvolle tällöin äy. Luonteva rataisu olisi myydä vauutusanta toiselle vauutusyhtiölle. Tämä toimenpide onnistunee äytännössä vain joo myymällä oo yhtiö tai luovuttamalla yhtiön vauutusanta annansiirtona toiselle vauutusyhtiölle. Valitettavasti molemmissa tapausissa vauutusannan muana siirtyy myös yhtiön oo tasoitusvastuu. Kummassaaan tapausessa yliapitalisaatio-ongelma ei siis rateaisi. Se vain siirtyisi vastaanottavalle taholle. Ei siis ole todennäöistä, että ysiään otimainen vauutusyhtiö olisi haluas vastaanottamaan yseistä vauutusantaa sellaiseen hintaan, joa tyydyttäisi luovuttavan yhtiön omistajia. Ainoasi järeväsi rataisusi tällaisessa tilanteessa jää vauutusannan luovuttaminen ulomaiselle vauutusyhtiölle, sillä ulomainen yhtiö ei

16 16 Nyymuodossaan tasoitusvastuujärjestelmä, jossa tasoitusvastuu helposti asvaa tar- suuresi ilman, että yhtiöllä itsellään on mitään einoa asvun hillitsemise- peettoman si, on omiaan vaarantamaan vahinovauutustoiminnan terveen ehitysen Suomessa. Sellaiset suomalaiset vahinovauutusyhtiöt, joilla tasoitusvastuu on asvanut liian todennäöisesti edes saa säilyttää tasoitusvastuuta vastuuvelassaan, vaan se tuloutuisi voittona omasi pääomasi. Vastaanottava yhtiö voi tämän jäleen jaaa tuloutuneen tasoitusvastuun mahdollisten verojen jäleen voitonjaona omistajilleen. Johtopäätös on, että suomalaiseen tasoitusvastuujärjestelmään on sisäänraennettuna meanismi, jossa hyvin hoidetut vahinovauutusyhtiöt voivat yliapitalisoitua sellaisella tavalla, että ainoa taloudellisesti järevä puramistie ongelmalle on yhtiön vauutusannan luovuttaminen ulomaiselle vauutusyhtiölle. 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Tasoitusvastuu on osa yhtiön vaavaraisuuspääomaa, joa esimerisi IFRS:ssä on todellisen luonteensa muaisesti yhtiön omaa pääomaa *. Nyyisessä tasoitusvastuujär- jestelmässä vahinovauutusyhtiön tasoitusvastuulla on taipumus asvaa pitällä aia- välillä suuresi. Jos yhtiön vauutusliieen volyymin asvu on suhteellisen hidasta, niin tasoitusvastuu asvaa meleinpä vääjäämättä aianaan tasoitusvastuun ylärajan tuntumaan. Tällöin ajaudutaan tilanteeseen, jossa suomalaiselta vauutusyhtiöltä vaadittava vaavaraisuuspääomavaatimus suhteutettuna vuotuisiin vauutusmasutuottoihin nousee ** jopa yli 150 %:iin. Yhtiölle EU:n solvenssivaatimus voi olla alimmillaan %. Ääritapausessa suomalaiselta yhtiöltä siis vaaditaan jopa 10-ertaa niin suuri vaavaraisuuspääoma un EU-diretiivit edellyttävät. Vaia yhtiön vastuunantoyy olisi nimellisesti erinomaisena pidettävä 150 %, mutta jos tästä vain 20 prosenttiysiöä on toimintapääomaa ja loput tasoitusmäärää, niin yhtiön sijoitusrisinantoyy olisi tällöin niin heio että vähäinenin sijoitustoiminnan tappio ajaisi yhtiön insolventisi. Tasoitusvastuuhan ei suojaa yhtiön tasetta muulta uin runsasvahinoisuudelta. Yhtiön vaavaraisuusraenne olisi siis tällöin vaavasti epätasapainossa. Esimerisi esinäinen vauutusyhtiö, jolle lisäpääomitusen saaminen on vaieaa, voisi tällaisessa tilanteessa ajautua vaaviin talousvaieusiin, jopa selvitystilaan. Osa- eyhtiömuotoinen vauutusyhtiö tusin näin epäterveeseen asemaan asti voisi ajautuaaan, sillä yhtiön omistajat todennäöisesti puraisivat yliapitalisoidun yhtiön jo aiaisemmin, myytyään ensin sen vauutusannan ulomaiselle vauutusyhtiölle. Vauutusannan vastaanottaneella ulomaisella yhtiöllä tasoitusvastuu tuloutuisi jaoelpoisesi omasi pääomasi, ja yliapitalisaatio voitaisiin näin palauttaa omistajille osinona. * siten arvostettuna, että tasoitusvastuun määrästä vähennetään lasennallinen verovela ** ennen tasoitusvastuun lasennallisen verovelan vähentämistä

17 17 suuresi, ovat yhtiöön sijoitetun pääoman tuottoa ajatellen täysin estämättömässä ilpailuasemassa verrattuna EU:n alueella toimiviin ulomaisiin ilpailijoihinsa. Sen ymmärtämisesi, uina tällaiseen tilanteeseen on jouduttu, on hyvä palauttaa mieleen, millaisessa toimintaympäristössä tasoitusvastuujärjestelmä alun perin luotiin 1950-luvulla luvun alussa monet suomalaiset vahinovauutusyhtiöt olivat ilmeisesti pääoma- pulan taia niin heiosti pääomitettuja, että ne joutuivat jälleenvauuttamaan erittäin suuren osan vauutusliieestään lähinnä ulomaisissa jälleenvauutusyhtiöissä. Valuutan virtaamista ulomaille pidettiin vaavana epäohtana. Toisaalta yhtiön tulosen verottaminen oli olennaisesti nyyistä rasaampaa, jolloin tasoitusvastuujärjestelmä, jona taroitusena oli satunnaisen tulosheilahtelun synnyttämän ylijäämän tulouttamisen viivästyttäminen tasoitusvarausen muodossa, mahdollisti vaavaraisuuspääoman olennaisesti nopeamman artuttamisen. Näissä oloissa tasoitusvastuujärjestelmä viritettiin pääomitusta voimaaasti artutta- vasi. Tästä osoitusena ovat tasoitusvastuujärjestelmään sisältyvät lisäartutusparametrit, joiden avulla tasoitusvastuun arttumista voidaan merittävästi iihdyttää siitä esimääräisestä perusvauhdista, joa syntyy pelän tasoitusvastuun oron avulla. Sen sijaan järjestelmässä ei ole mitään meanismia, jolla tasoitusvastuun arttumista voisi tarpeen vaatiessa rajoittaa tai hillitä. Tuolloin ehä uviteltiin, että tasoitusvastuun oro olisi niin alhainen, että inflaatio yllä huolehtisi siitä, ettei tasoitusvastuu pääse asvamaan liian suuresi. Ehä tuolloisessa Suomessa myös miellettiin vauutusyhtiöt piemminin vauutuslaitosisi, eiä mahdollista yliapitalisoitumista välttämättä nähty uhana, vaan sitä saatettiin pitää jopa toivottavana: vauutettujen etuudethan olisivat silloin paremmin turvatut. Suomen silloisilla suljetuilla ja rasaasti säännellyillä marinoilla vauutusyhtiöön sijoitetun pääoman tuottovaatimus eli pääomien tehoas äyttö ei välttämättä ollut lainsäätäjällä päällimmäisenä mielessä. * * * Alun pitäen vuonna 1952 säädetty tasoitusvastuujärjestelmä olisi muuten toimiva ja ny- ypäivänäin se paiansa puoltava järjestelmä, mutta valitettavasti se on uitenin viritetty sellaisesi, että vaia tasoitusvastuun artutusta voidaan yhtiön niin halutessa voimistaa huomattavastiin, niin tasoitusvastuun arttumisen hillitsemiseen ei järjestelmässä ole annettu mitään välineitä. Seuraavassa ohdassa on esitetty ehdotus tasoitusvastuujärjestelmän muuttamisesi niin, että tämä epäohta saataisiin orjatusi.

18 18 8. EHDOTUS TASOITUSVASTUUJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISEKSI Kuten edellä on nähty, nyyisen tasoitusvastuujärjestelmän ongelma on siinä, että järjestelmässä ei ole mitään meanismia, jolla tasoitusvastuun asvua voitaisiin hillitä. Sen sijaan tasoitusvastuun lisäartutuseen järjestelmässä on äytettävissä seä vauutuslajiohtaiset artutusparametrit a että yhtiöohtainen, tavoitevyöhyeen alarajan alapuolella toimiva artutusparametri q, jona suuruudelle ei ole annettu mitään ylärajaa. Ehdotan, että tasoitusvastuun siirtoaavaan (atso ohta 1 ja Liitteen 1 ohta II a) U ( t) = 1,04 U ( t 1) + min( f t ;1,1) B( t) X ( t) + a B( t) tehtäisiin seuraavat muutoset: a) tasoitusvastuun oroerroin (1,04) poistetaan oonaan b) tasoitusvastuun vuotuiselle asvulle asetetaan valinnainen yläraja. Jälimmäinen toteutettaisiin lisäämällä tasoitusvastuujärjestelmään tasoitusvastuun asvua hillitsevä valinnainen arttumisen rajoitusparametri λ, jolle yhtiö voi tasoitusvastuuperusteissaan vahvistuttaa ei-negatiivisen arvon. Tämän parametrin vaiutusesta tasoitusvastuun määrän asvu vuodessa rajoitetaan enintään 100 λ prosenttiin. Jos yhtiö ei hae parametrille λ lainaan arvoa, niin sen arvon oletetaan olevan +, eli se ei rajoita tasoitusvastuun asvua lainaan. Lisäsi artutus ja rajoittaminen samanaiaisesti olisi ielletty, eli jos λ < +, niin aiien lisäartutusparametrien a ja q arvot pitää nollata. Pitää siis valita, ollaano artuttamassa vai hillitsemässä. Jos molempia voisi tehdä samanaiaisesti, niin tasoitusvastuu ehittyminen voitaisiin äytännössä irrottaa vahinoehitysestä. Jos arttumisen rajoitusparametrille λ on haettu äärellinen arvo (0 λ < + ), niin ehdotusen muaan siirtoaava olisi: { U ( t 1) + f B( t) X ( t), (1 + ) U ( 1) } U ( t) = min t λ t. Rajoitusparametrin λ vaiutus osee yhtiön yli vauutuslajien lasetun tasoitusvastuun määrää. Vauutuslajiohtaiset suhteelliset muutoset voivat olla suurempia. Se miten asvun rajoitus vaiuttaa vauutuslajitasolla hoidetaan, menemättä tässä esitysessä ysityisohtiin, vastaavalla tavalla uin tasoitusvastuun tai sen tavoitevyöhyeen ylittyessä. Tässä ehdotettu uusi tasoitusvastuun määrän lasentatapa on uvattu ysityisohtaisesti Liitteen 1 ohdassa III. Jos arttumisen rajoitusparametrille λ ei ole haettu äärellistä arvoa (eli λ = + ), niin ehdotusen muaan siirtoaava olisi:

19 19 U ( t) = U ( t 1) + f t B( t) X ( t) + a B( t). Huomattaoon, että tästä aavasta on jätetty pois nyyisessä siirtoaavassa esiintyvä esimääräisen vahinosuhteen yläraja 1,1. Tämä sisi, että tasoitusvastuun asvua voidaan tässä ehdotetussa uudessa mallissa tarpeen vaatiessa rajoittaa haemalla artutusparametrille λ sopiva äärellisen arvo. Ehdotetussa ensimmäisessä aavassa esiintyy pelästään artutusen rajoitusparametri λ, jälimmäisessä taas pelästään artutusparametri a. Jos siis yhtiö harjoitta yhdessäään vauutuslajiryhmässä lisäartutusta (eli a > 0), niin artutusen rajoittaminen ei ole samanaiaisesti mahdollista. Vastaavasti, jos λ < +, niin artutus samanaiaisesti ei ole mahdollista missään vauutuslajiryhmässä. Tässä ehdotetut muutoset tasoitusvastuujärjestelmään eivät edellytä muutosia vauutusyhtiölaiin.

20 Martti Pesonen LIITE 1 1(4) TASOITUSVASTUUN LASKENTAAN LIITTYVIÄ TARKENTAVIA YKSITYISKOHTIA I TASOITUSVASTUUN LASKENTATEKNIIKKAAN LIITTYVIÄ TÄYDENTÄVIÄ KOMMENTTEJA Edellä uvatun lisäsi lajiryhmäohtaiset tasoitusvastuut tasataan lopusi siten, että tasoitusvastuu ei missään lajiryhmässä jää negatiivisesi. Tasaus tehdään siten, että tasoitusvastuun oonaismäärä ei muutu, joten tämän toimenpiteen taroitus on luonteeltaan lähinnä irjanpitoteninen, eiä se vaiuta yhtiön tasoitusvastuun oonaismäärään. Järjestelmässä esiintyvien (atso Liite) lajiryhmäohtaisten tenisten apusuureiden U ja U (lasennallinen tasoitusvastuu) tehtävänä on toteuttaa nyyisessä järjestelmässä tavoitevyöhyeen alapuolella tapahtuva tasoitusvastuun mahdollinen lisäartutus, tasoitusvastuun rajoittaminen tavoitevyöhyeen ylittyessä seä näiden jäleen suoritettava edellä uvattu mahdollisten negatiivisten tasoitusvastuuerien eliminointi tasaamalla. Yllä selostetun lisäsi esimääräinen vahinosuhde on tasoitusvastuusiirtoaavassa rajoitettu enintään arvoon 110 %, jolla rajoitusella pyritään välttämään joissain poieustilanteissa mahdollinen liian voimaas tasoitusvastuun artutus. II NYKYISTEN MÄÄRÄYSTEN TASOITUSVASTUUN MÄÄRÄÄN LASKENTAA KOSKEVA KOHTA 8 Nyyisillä määräysillä viitataan voimassa olevaan sosiaali- ja terveysministeriön määräyseen (Dnro 60/02/1999-3) vahinovauutusyhtiön vaavaraisuuspääomasta ja tasoitusmäärästä ja niiden rajoista. Seuraavassa on suora lainaus nyyisten määräysten tasoitusvastuun määrää oseva ohta 8. Tasoitusvastuun määrä ja tasoitusvastuusiirto lasetaan ohdan 1 muaista vauutuslajiryhmittelyä noudattaen seuraavasti: a) Joaiselle vauutuslajiryhmälle lasetaan suure U ' = 1,04 U ( t 1) + ) ( min( f ; 1,1 + a ) B X, jossa U ( t 1) on b-ohdassa määritelty U vuoden t 1 tasoitusvastuulaselmassa. U b) Tavoitevyöhyeen rajojen vaiutus tasoitusvastuuseen otetaan huomioon lasemalla suureet : ' = ' b1) Jos Σ U < U1, niin U U + q B. ' ' U b2) Jos U 1 Σ U U2, niin U =. ' = ' b3) Jos U 2 < Σ U, niin U U b B, jossa

21 Martti Pesonen LIITE 1 2(4) b = n U ( t i) U 2 ci i= 1 ΣB ( t ( t i), i) n = pienin luvuista 1, 2, 3,, jolla U(t n) U 2 (t n), c n = 0, c n 1 = 0,07, ja c i = 0,27, un i < n 1. c) Tasoitusvastuun määrä U (t) saadaan seuraavasti: c1) Jos Σ U 0, asetetaan U(t) = 0. ΣU + c2) Jos 0 < Σ U Umax, on U (t) = ( ). + Σ( ) U U U max + c3) Jos U max < Σ U, on U(t) = ( ) ; + Σ( ) U U tällöin äytetään seuraavana vuonna suuretta tilalla suuretta U Σ max U U. ' U U lasettaessa termin ( t 1) Tasoitusvastuu yhteensä on U(t) = ΣU (t). Tasoitusvastuusiirto vauutuslajiryhmässä on U (t) U (t 1) ja yhteensä U(t) U(t 1). III EHDOTETUT MUUTOKSET VOIMASSA OLEVIIN TASOITUSVASTUUTA KOSKEVIIN MÄÄRÄYKSIIN Edellä ohdassa II suorana lainausena oleva nyyisten määräysten muainen ohta 8 ehdotetaan orvattavasi seuraavalla: Tasoitusvastuun määrä ja tasoitusvastuusiirto lasetaan ohdan 1 muaista vauutuslajiryhmittelyä noudattaen seuraavasti: a) Joaiselle vauutuslajiryhmälle lasetaan suure U = U ( t 1) + ( f + a ) B X, U vuoden t 1 tasoitusvastuulasel- jossa U ( t 1) massa. on c-ohdassa määritelty Meritään U = Σ ja U ( t 1) = ΣU ( t 1). U * (1 + λ) U ( t 1) b) Jos U > ( 1+ λ ) U ( t 1), niin U = U ; U

22 Martti Pesonen LIITE 1 3(4) * muulloin U =. U U c) Tavoitevyöhyeen rajojen vaiutus tasoitusvastuuseen otetaan huomioon lasemalla suureet : * * c1) Jos Σ U < U1, niin U = U + q B. * * c2) Jos U 1 ΣU U2, niin U =. U * * c3) Jos U 2 < Σ U, niin U = U b B, jossa b = n U ( t i) U 2 ci i= 1 ΣB ( t ( t i), i) n = pienin luvuista 1, 2, 3,, jolla U(t n) U 2 (t n), c n = 0, c n 1 = 0,07, ja c i = 0,27, un i < n 1. d) Tasoitusvastuun määrä U (t) saadaan seuraavasti: d1) Jos Σ U 0, asetetaan U(t) = 0. ΣU + d2) Jos 0 < Σ U Umax, on U (t) = ( ). + Σ( ) U U U max + d3) Jos U max < Σ U, on U(t) = ( ) ; + Σ( ) U U tällöin äytetään seuraavana vuonna suuretta U max U ( t 1) tilalla suuretta U. ΣU ' U lasettaessa termin Tasoitusvastuu yhteensä on U(t) = ΣU (t). Tasoitusvastuusiirto vauutuslajiryhmässä on U (t) U (t 1) ja yhteensä U(t) U(t 1). * * * Nyyisten määräysten ohtaan 11, Vauutusvalvontaviraston perustevahvistusta edellyttävien seiojen listan lisäartutusparametreja osevien ohtien 3. ja 4. jäleen ehdotetaan lisättäväsi seuraava artuttamisen rajoitusparametria λ oseva ohta: 5. Vaion λ oletusarvo on + (eli ei rajoitusta). Vaiolle λ voidaan valita äärellinen arvo väliltä 0 λ < + ainoastaan siinä tapausessa, että q = 0 ja a = 0 aiilla. Muussa tapausessa äytetään oletusarvoa λ = +.

23 Martti Pesonen LIITE 1 4(4) Määräysten ohdan 11. listan nyyisten määräysten ohdat on luonnollisesti tällöin numeroitava uudestaan. Nyyisten määräysten ohtaan 12a) (Käytetyt merinnät) viimeistä edellisesi rivisi: λ = perustevaio (0 λ + ).

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiian tuiurssi Kurssierta 5 Sarjojen suppeneminen Kiinnostusen ohteena on edelleen sarja a n = a + a 2 + a 3 + a 4 + n= Tämä summa on mahdollisesti äärellisenä olemassa, jolloin sanotaan että sarja

Lisätiedot

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

2 Taylor-polynomit ja -sarjat 2 Taylor-polynomit ja -sarjat 2. Taylor-polynomi Taylor-polynomi P n (x; x 0 ) funtion paras n-asteinen polynomiapprosimaatio (derivoinnin annalta) pisteen x 0 lähellä. Maclaurin-polynomi: tapaus x 0 0.

Lisätiedot

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut Sivu 1/7 oronorolasuja sovelletaan tapausiin, joissa aia on pidempi uin ysi oonainen orojaso, eli aia, jolle oroanta ilmoittaa oron määrän. orolasu: enintään yhden orojason pituisille oroajoille; oronorolasu:

Lisätiedot

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT imat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Tehtävät Aiheet: Avainsanat: Ysisuuntainen varianssianalyysi Bartlettin testi, Bonferronin menetelmä, F-testi, Jäännösneliösumma, χ 2 -testi, Koonaisesiarvo,

Lisätiedot

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö Esponentti- ja logaritmiyhtälö Esponenttifuntio Oloon a 1 positiivinen reaaliluu. Reaalifuntiota f() = a nimitetään esponenttifuntiosi ja luua a sen antaluvusi. Jos a > 1, niin esponenttifuntio f : R R,

Lisätiedot

SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN

SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN Miten modulaation P S P B? 536A Tietoliienneteniia II Osa 4 Kari Käräinen Sysy 05 SEP VS. BEP D-SIGNAALIAVARUUDESSA Kullein modulaatiolle johdetaan

Lisätiedot

Sattuman matematiikkaa III

Sattuman matematiikkaa III Sattuman matematiiaa III Kolmogorovin asioomat ja frevenssitulinta Tommi Sottinen Tutija Matematiian ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Laboratoire de Probabilités et Modèles Aléatoires, Université

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen D-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, rataisuehdotuset Johdanto differenssiyhtälöiden rataisemiseen Differenssiyhtälöillä uvataan disreettiaiaisten järjestelmien toimintaa. Disreettiaiainen taroittaa

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 202 2 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Voimaantulosäännöset Perusteen 20.2.2006 oimaantulosäännös

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I MS-A00 Disreetin matematiian perusteet Esimerejä ym., osa I G. Gripenberg Jouo-oppi ja logiia Todistuset logiiassa Indutioperiaate Relaatiot ja funtiot Funtiot Aalto-yliopisto. maalisuuta 0 Kombinatoriia

Lisätiedot

RATKAISUT: 21. Induktio

RATKAISUT: 21. Induktio Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön

Lisätiedot

Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali

Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali Todennäöissjaaumat /5 Sisältö ESITIEDOT: lasenta, määrätt Haemisto KATSO MYÖS: tilastomatematiia P (X = )=p. Nämä ovat 0 ja niiden summa on p =. Pistetodennäöisdet voidaan graafisesti esittää pstsuorien

Lisätiedot

Luku kahden alkuluvun summana

Luku kahden alkuluvun summana Luu ahden aluluvun summana Juho Salmensuu Lahden Lyseon luio Matematiia 008 Tiivistelmä Tutielmassa tarastellaan ysymystä; uina monella eri tavalla annettu parillinen oonaisluu voidaan esittää ahden aluluvun

Lisätiedot

III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x ,

III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x , III. SARJATEORIAN ALKEITA Sarja on formaali summa III.. Sarjan suppeneminen = x + x 2 + x 3 +..., missä R aiilla N (merintä ei välttämättä taroita mitään reaaliluua). Luvut x, x 2,... ovat sarjan yhteenlasettavat

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset DEE- Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille taroitetut rataisuehdotuset Tämän harjoitusen ideana on opetella -muunnosen äyttöä differenssiyhtälöiden rataisemisessa Lisäsi äytetään

Lisätiedot

Lausuntoyhteenveto ja palaute eläkelaitosten määräyksiin ja ohjeisiin esitetyistä muutoksista ja

Lausuntoyhteenveto ja palaute eläkelaitosten määräyksiin ja ohjeisiin esitetyistä muutoksista ja Palautelomake 1 (5) Lausuntoyhteenveto ja palaute eläkelaitosten määräyksiin ja ohjeisiin esitetyistä muutoksista 31.12.2016 ja 1.1.2017 Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Finanssivalvonnan vastaus

Lisätiedot

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, rataisuehdotuset Ennen uin mennään varsinaisesti tämän harjoitusen asioihin, otetaan alusi ysi merintäteninen juttu Tarastellaan differenssiyhtälöä y y y 0 Vaihtoehtoinen

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

6 Lineaarisen ennustuksen sovelluksia

6 Lineaarisen ennustuksen sovelluksia 6 Lineaarisen ennustusen sovellusia Lineaarisella ennustusella on hyvin täreä asema monessa puheenäsittelyn sovellusessa. Seuraavassa on esitetty esimerejä siitä miten lineaarista ennustusta voidaan hyödyntää.

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutintolautaunta S tudenteamensnämnden MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 0..0 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutintolautaunnan

Lisätiedot

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4) http://matematiialehtisolmu.fi/ Kombiaatio-oppia Kuia mota erilaista lottoriviä ja poeriättä o olemassa? Lotossa arvotaa 7 palloa 39 pallo jouosta. Poeriäsi o viide orti osajouo 52 orttia äsittävästä paasta.

Lisätiedot

2. Laskuharjoitus 2. siis. Tasasähköllä Z k vaipan resistanssi. Muilla taajuuksilla esim. umpinaiselle koaksiaalivaipalle saadaan = =

2. Laskuharjoitus 2. siis. Tasasähköllä Z k vaipan resistanssi. Muilla taajuuksilla esim. umpinaiselle koaksiaalivaipalle saadaan = = 2 Lasuarjoitus 2 21 Kytentäimpedanssin asenta Mitä taroittaa ytentäimpedanssi? 5 ma:n suuruinen äiriövirta oasiaaiaapein vaipassa (uojoto) aieuttaa 1 mv:n suuruisen äiriöjännitteen 1 m:n mataa Miä on ytentäimpedanssin

Lisätiedot

termit on luontevaa kirjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme lukusarjojen teoriaan: a k = s.

termit on luontevaa kirjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme lukusarjojen teoriaan: a k = s. SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 7 3. Luusarjat Josus luujonon (b ) termit on luontevairjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme luusarjojen teoriaan: Määritelmä 3.. Oloon ( ), R luujono. Symboli (3.)

Lisätiedot

Naulalevylausunto LL10 naulalevylle

Naulalevylausunto LL10 naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT S 09771 08 1 (1) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Lahti Levy Oy Asonatu 11 FI 15100 Lahti 3.9.2008 Simo Jouainen Ari Kevarinmäi VTT Asiantuntijapalvelut PL 1000 02044 VTT Puh. 020 722 5566,

Lisätiedot

Luku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt

Luku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt SMG-00 Piirianalyysi II Luentomonisteen harjoitustehtävien vastauset Luu : Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt. Järjestelmien lineaarisuus: Järjestelmä on lineaarinen,

Lisätiedot

S-114.240 Hahmontunnistus ihmisläheisissä käyttöliittymissä Kasvojen tunnistus ja identiteetin tarkistus: ZN-Face

S-114.240 Hahmontunnistus ihmisläheisissä käyttöliittymissä Kasvojen tunnistus ja identiteetin tarkistus: ZN-Face S-114.240 Hahmontunnistus ihmisläheisissä äyttöliittymissä Kasvojen tunnistus ja identiteetin taristus: ZN-Face Kalle Korhonen sorhon@cc.hut.fi 13.4.2000 Tiivistelmä: Raportissa tutustutaan aupalliseen

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi käsitteitä kuten osakeanti, lisäosinko sekä perehdytään tunnuslukuihin. Lisäksi käsittelemme verotusta ja tutustumme Nordnetin

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, 60909-1, 60909-2, 60781, 60865-1 ja 60865-2.

Kolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, 60909-1, 60909-2, 60781, 60865-1 ja 60865-2. Luu 7: Oiosulusuojaus 7. OIKOLKOJA 7.. Yleistä Vero laitteide mitoittamisessa, oiosulusuojause suuittelussa ja turvallise äytö suuittelussa o tuettava oiosuluvirrat eri tilateissa ja eri osissa veroa.

Lisätiedot

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2015 Försäkringsaktiebolaget Garantia Garantia Insurance Company Ltd Kluuvikatu 3 Glogatan 3 Kluuvikatu 3 PL 600, 00101 Helsinki PB 600, 00101

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015 Sivu 1 / 6 Liittokokous 18. 19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 HALLITUKSEN

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 5. ( ) Jeremias Berg

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 5. ( ) Jeremias Berg Disreeti Matematiia Paja Rataisuja viiolle 5. (28.4-29.4 Jeremias Berg Yleisiä ommeteja: Näissä tehtävissä aia usei rataisua oli ysittäie lasu. Kuitei vastausee olisi hyvä lisätä ommeteja siitä misi jou

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPITO TYÖOHJE 2009 Keianteniian osasto Tenillisen eian laboratorio BJ90A0900 Tenillisen eian ja tenillisen polyeerieian laboratoriotyöt Ohje: Irina Turu, Katriina Liiatainen,

Lisätiedot

Finpyyn 81. kaupunginosan korttelin 97 ja Palomäen puiston (osa) asemakaavan muutos sekä I asemakaava 609 1655 VP 31/28.5.2015

Finpyyn 81. kaupunginosan korttelin 97 ja Palomäen puiston (osa) asemakaavan muutos sekä I asemakaava 609 1655 VP 31/28.5.2015 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Finpyyn 8. aupunginosan orttelin 97 ja Palomäen puiston (osa) asemaaavan muutos seä I asemaaava 609 655 Porin aupunisuunnittelu 26.4.206 Asemaaavan tunnus 609 655 Asemaaavan diaari

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Hannu Pajula. Stirlingin luvuista

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Hannu Pajula. Stirlingin luvuista TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutielma Hannu Pajula Stirlingin luvuista Informaatiotieteiden ysiö Matematiia Maalisuu 2014 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden ysiö PAJULA, HANNU: Stirlingin luvuista

Lisätiedot

3 KEHÄRAKENTEET. 3.1 Yleistä kehärakenteista

3 KEHÄRAKENTEET. 3.1 Yleistä kehärakenteista Elementtimenetelmän peusteet. KEHÄRAKENTEET. leistä ehäaenteista Kehäaenteen osina oleat palit oiat ottaa astaan aiia annattimen asitusia, jota oat nomaali- ja leiausoima seä taiutus- ja ääntömomentti.

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa 1. Arvon määritys a) Mitkä tekijät vaikuttavat osto- ja myyntioptioiden arvoon ja miten? b) Yrityksen osingon oletetaan olevan ensi vuonna 3 euroa per osake ja osinkojen uskotaan kasvavan 6 % vuosivauhtia.

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Meaniian jatourssi Fys10 Sysy 009 Jua Maalampi LUENTO 6 Harmonisen värähdysliieen energia Jousen potentiaalienergia on U ( x missä on jousivaio ja Dx on poieama tasapainosta. Valitaan origo tasapainopisteeseen,

Lisätiedot

Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista

Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Palautelomake 1 (6) Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Finanssivalvonnan vastaus Yleiset kommentit Innova Palvelut Oy: Laskuperusteisiin

Lisätiedot

BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 11 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 11 Kari Kärkkäinen Syksy 2015 BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 536A Tietoliienneteniia II Osa Kari Käräinen Sysy 5 Kantataajuusjärjestelmä lähettää ±A -tasoisia symboleita T:n välein. Optimaalinen vastaanotin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta HE 126/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

RATKAISUT: 10. Lämpötila ja paine

RATKAISUT: 10. Lämpötila ja paine Physica 9. painos (6). Lämpötila ja paine :. Lämpötila ja paine. a) Suure, jolla uvataan aineen termoynaamista tilaa. b) Termoynaamisen eli absoluuttisen lämpötila-asteion ysiö. c) Alin mahollinen lämpötila.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 11812000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äitiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

3298 N:o Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma-vahinkovakuutus 1)

3298 N:o Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma-vahinkovakuutus 1) 3298 N:o 1236 TULOSLASKELMA Liite 1 I Vakuutustekninen laskelma-vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma 3225 TULOSLASKELMA Liite 1 Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Muut vakuutustekniset tuotot 1)

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Naulalevylausunto LL10 naulalevylle

Naulalevylausunto LL10 naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-08165-13 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Tehtävä Yleistä Lahti Levy Oy Asonatu 11 15100 Lahti 21.11.2013 Simo Jouainen VTT Expert Services Ltd Ari Kevarinmäi PL 1001, 02044 VTT Puh.

Lisätiedot

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 106/2003 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Lisätiedot

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä 2.1 Ensimmäisen asteen yhtälö ja epäyhtälö Muuttujan x ensimmäisen asteen yhtälöksi sanotaan yhtälöä, joka voidaan kirjoittaa muotoon ax + b = 0, missä vakiot a ja b ovat reaalilukuja

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi.

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi. KATETUOTTOLASKENTA laskennassa selvitetään onko liiketoiminta kannattavaa. Laskelmat tehdään liiketoiminnasta syntyvien kustannuksien ja tuottojen perusteella erilaisissa tilanteissa. laskennassa käytetään

Lisätiedot

Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen

Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen Riskinkantokyvyn vahvistaminen Heli Backman 29.2.2012 Eläkemaksujen nousupainetta hillitään sijoitustuottojen avulla HE eläkelaitosten vakavaraisuussäännösten

Lisätiedot

TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET

TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET 16..015 1. a Poliisivoimien suuruuden lisäksi piirikuntien rikostilastoihin vaikuttaa monet muutkin tekijät. Esimerkiksi asukkaiden keskimääräinen

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Muuntaja ja generaattori, laskuharjoitukset

Muuntaja ja generaattori, laskuharjoitukset EEC-E849 Muuntaja ja generaattori, lasuharjoituset. Kasi muuntajaa T ja T on ytetty rinnan V:n ja 0 V:n isojen välille. Muuntajan T arvot ovat /0 V, 00 MVA, 0 % (00 MVA:n perusteholla) ja muuntajan T arvot

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 30.6.2007 Eläke-Fennian avainlukuja 1.1.-30.6.2007 1.1.-30.6.2006 1.1.-31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. e 474,1 444,2 889,3 Maksetut eläkkeet, milj. e 334,1 312,3 631,3 Sijoitusnettotuotot

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.5.2016 Talousjohtaja Kai Ollikainen

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.5.2016 Talousjohtaja Kai Ollikainen Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen HE 71/2016 vp Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.5.2016 Talousjohtaja Kai Ollikainen Eläkevastuurahasto Laki Kansaneläkelaitoksesta 12g Eläkevastuurahasto

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

FOURTON OY MERKINTÄLOMAKE

FOURTON OY MERKINTÄLOMAKE MERKINTÄLOMAKE Fourton Rahastoyhtiön rahastoja voitte merkitä kaksi kertaa kuukaudessa. Merkintäpäivät ovat jokaisen kuukauden 15. päivä ja viimeinen pankkipäivä. Jos 15. päivä ei ole pankkipäivä, merkintäpäivä

Lisätiedot

7.1 Taustamelun estimoinnista

7.1 Taustamelun estimoinnista 7 Puheen ehostus Puheen ehostamisea taroitetaan seaisia menetemiä, joia puheen aatua pyritään parantamaan. Kuuostaa ysinertaiseta, mutta mitä sitten taroitetaan aadua? Siä voidaan taroittaa ainain seeyttä

Lisätiedot

1 + b t (i, j). Olkoon b t (i, j) todennäköisyys, että B t (i, j) = 1. Siis operaation access(j) odotusarvoinen kustannus ajanhetkellä t olisi.

1 + b t (i, j). Olkoon b t (i, j) todennäköisyys, että B t (i, j) = 1. Siis operaation access(j) odotusarvoinen kustannus ajanhetkellä t olisi. Algoritmien DP ja MF vertaileminen tapahtuu suoraviivaisesti kirjoittamalla kummankin leskimääräinen kustannus eksplisiittisesti todennäköisyyksien avulla. Lause T MF ave = 1 + 2 1 i

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet.

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet. 1 FINANSSIVALVONNALLE (Dnro 11/01.00/2012) Finanssivalvonnan pyydettyä yhdistyksemme lausuntoa eläkesäätiöiden ja eläkekassojen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista määräyksistä

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

Liikennevakuutuksen maksututkimus

Liikennevakuutuksen maksututkimus Ohje 1 (5) Viimeisin muutos 1.1.2016 VN Liikennevakuutuksen maksututkimus VN-tiedonkeruussa kerätään tietoa vahinkovakuutusyhtiön liikennevakuutuksesta. Tietoja käytetään Finanssivalvonnan suorittamaan

Lisätiedot

Ratkaisut Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,...

Ratkaisut Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,... Ratkaisut 1 1. Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,.... Nolla, koska kerrotaan nollalla. 3. 16 15 50 = ( 8) 15 50 = (8 15) ( 50) = 1000 500 = 500 000. 4.

Lisätiedot

Tekstinkäsittelystä II. Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle

Tekstinkäsittelystä II. Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle Tekstinkäsittelystä II Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle Edistyneempiä piirteitä Harjoituksen 5 avulla käsitellään o Kieleen liittyvät apuvälineet tekstin tavutus tekstin

Lisätiedot

S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta. Laaditaan taulukko monisteen esimerkin 3.1. tapaan ( nj njk Pk

S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta. Laaditaan taulukko monisteen esimerkin 3.1. tapaan ( nj njk Pk S-.35, Fysiia III (ES) entti 8..3 entti / välioeuusinta I älioeen alue. Neljän tunnistettavissa olevan hiuasen miroanonisen jouon mahdolliset energiatasot ovat, ε, ε, 3ε, ε,, jota aii ovat degeneroitumattomia.

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT S 00003 08 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Lahti Levy Oy Asonatu 11 15100 Lahti 4.10.007 Simo Jouainen Ari Kevarinmäi VTT Asiantuntijapalvelut PL 1000 0044 VTT Puh. 00 7 5566, Fax. 00

Lisätiedot

Tampereen Osakesäästäjät Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin

Tampereen Osakesäästäjät Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin Tampereen Osakesäästäjät 18.5.2016 Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin Suomalaisilla on realistinen käsitys lakisääteisen eläkkeen riittävyydestä Miten hyvin uskot lakisääteisen eläkkeesi aikanaan

Lisätiedot