ONKO SUOMALAINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ TASOITUSVASTUUNSA VANKI? fil. tri Martti Pesonen, SHV. Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokousesitelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONKO SUOMALAINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ TASOITUSVASTUUNSA VANKI? fil. tri Martti Pesonen, SHV. Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokousesitelmä"

Transkriptio

1 ONKO SUOMALAINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ TASOITUSVASTUUNSA VANKI? fil. tri Martti Pesonen, SHV Suomen Atuaariyhdistysen vuosioousesitelmä

2 2 Sisällysluettelo: sivu 1. Tasoitusvastuujärjestelmän uvaus 3 2. Havaintoja tasoitusvastuun ehittymisestä pitällä aiavälillä 5 3. Tasoitusvastuu osana Suomen vaavaraisuuspääomavaatimusia 7 4. Tasoitusvastuun tarpeen ja määrän ohtaaminen 9 5. Pääoman tuottovaade Kilpailuneutraliteetti Johtopäätöset Ehdotus tasoitusvastuujärjestelmän muuttamisesi 17 Liite 1: Tasoitusvastuun lasentateniiaan liittyviä tarentavia ysityisohtia (4 sivua)

3 3 1. TASOITUSVASTUUJÄRJESTELMÄN KUVAUS Vuodelta 1952 peräisin oleva suomalainen tasoitusvastuujärjestelmä perustuu vauutusyhtiölaiin (VYL) ja sen nojalla annettuihin viranomaismääräysiin. Nyyiset tasoitusvastuujärjestelmää osevat määräyset eivät perusperiaatteiltaan juuriaan poiea aluperäisestä. Voimassa olevassa vauutusyhtiölaissa todetaan nyyisin, aivan uten vuonna 1952 hyväsytyssä laissain, että Korvausvastuu [v. 1952: Korvausrahasto] vastaa sattuneiden vahinotapahtumien johdosta suoritettavia, masamatta olevia orvaus- ja muita määriä, seä runsasvahinoisten vuosien varalta vastuuopillisesti lasettavaa tasoitusmäärää. Nyyisin tasoitusmäärä ei sisällä muita elementtejä uin tasoitusvastuun, joten mitä seuraavassa sanotaan tasoitusvastuusta, osee yhtä hyvin tasoitusmäärää. Tasoitusvastuu on siis luonteeltaan yhtiön taseen vastattaviin irjattava ylimääräinen varaus tulevien runsasvahinoisten vuosia varalle eli siis 'pahan päivän varalle'. Asiallisesti, ja niin ollen esimerisi IFRS-tilinpäätösessä, se on yhtiön omaan pääomaan luettava erä. Suomalaisessa irjanpitoäytännössä se on uitenin sisällytetty taseessa melo epäjohdonmuaisesti orvausvastuuseen. Molemmissa irjanpitostandardeissa se uitenin atsotaan uitenin yhtiön vaavaraisuutta tarasteltaessa yhtiön vaavaraisuuspääomasi, ei siis velasi, niin uin varsinainen orvausvastuu. Suomalaisella vahinovauutusyhtiöllä tulee olla yhtiöohtaiset, vauutusvalvontaviranomaisen vahvistamat tasoitusvastuun lasentaperusteet, joista ilmenee ysityisohtaisesti, uina yhtiön tasoitusvastuu lasetaan voimassa olevien määräysten muaisesti. Tasoitusvastuujärjestelmän taroituseen palataan tuonnempana. Uuden vauutusyhtiön aloittaessa toimintansa tasoitusvastuun määrä on nolla. Tässä ohdassa uvataan pääpiirteittäin se uina yhtiön tasoitusvastuu ajan uluessa ehittyy. Tasoitusvastuu U(t) tilivuonna t saadaan edellisen tilivuoden tasoitusvastuusta U(t 1) tasoitusvastuusiirtoaavalla (1) U ( t) = 1,04 U( t 1) + f t B( t) X ( t) + a B( t), missä B(t) on omalla vastuulla olevat, jälleenvauutuspalioilla oiaistut vauutusmasutuotot, X(t) on omalla vastuulla olevat orvausulut ja f t 1 = T T i= 1 f ( t i) on esimääräinen vahinosuhde edelliseltä T vuodelta, missä f(u) =X(u)/B(u) on vahinosuhde vuonna u. Vertailuvuosien luumäärä T on perustevaio. (Uusi vauutusyhtiö joutuu äyttämään puuttuvien vuosien osalta vahinosuhteina f olettamaluuja.)

4 4 Siirtoaavan (1) viimeisen termin erroin, a, on ns. lisäartutusparametri, jona sallitut arvot ovat välillä 0 < a < 0,15. Jos tälle perustevaiolle a vahvistetaan positiivinen arvo, niin aavan (1) viimeinen termi lisäartuttaa tasoitusvastuuta. Tämän perustevaion muuttaminen, samoin uin aii muutin muutoset vauutusyhtiön tasoitusvastuun lasentaperusteisiin, edellyttävät, että yhtiö on etuäteen haenut Vauutusvalvontaviraston vahvistusen muutoselle. Kaavassa esiintyvä erroin 1,04 on oroerroin. Ilman tätä oroerrointa ja mahdollisesti positiivista a-parametria tasoitusvastuu arttuisi niinä vuosina, joina vahinosuhde on esimääräistä parempi (eli pienempi) ja vastaavasti tasoitusvastuuta purautuisi aina un vahinosuhde on esimääräistä huonompi. Tämän lisäsi siis oro ja mahdollinen lisäartutus asvattavat tasoitusmäärää. (Tasoitusvastuun oroerroin alennettiin aluperäisestä 1,05:stä 1,04:ään 1990-luvun alupuolella.) Suhteuttamalla tasoitusvastuun määrä masutuottoihin B(t) saadaan masuvolyymiin suhteutettu suhteellinen tasoitusvastuun määrä u = U/B: U ( t 1) (. B( t) (2) u t) = 1,04 + ( f t f ( t) ) + a Kosa pitällä aiavälillä esimäärin f t f (t) 0, niin nähdään, että pitällä aiavälillä esimäärin 1,04 (3) u( t) u( t 1) + a, r g missä r g = r g (t) = B(t)/B(t 1) on vauutusmasujen vuosiasvuerroin. Jos yhtiön vauutusmasujen vuosiasvu on alle 4 %, niin suhteellisella tasoitusmäärällä u on siis aavan (3) muaan pitällä aiavälillä taipumus asvaa rajatta siinäin tapausessa, että artutusparametrin a arvo olisi nolla. Kasvu taittuu uitenin lopulta järjestelmään uuluvan ns. tavoitevyöhyeen ylärajan ylittyessä Edellä esitettyjä aavoja sovelletaan vauutuslajiryhmittäin, ja ne pätevät ainoastaan siinä tapausessa, että tasoitusvastuun oonaismäärä on tasoitusvastuun tavoitevyöhyeellä. Tasoitusvastuun tavoitevyöhyeellä taroitetaan tasoitusvastuun tavoitevyöhyeen alarajan U 1 ja sitä merittävästi oreammalla olevan tavoitevyöhyeen ylärajan U 2 väliin jäävää vyöhyettä. Tasoitusvastuun ollessa tavoitevyöhyeen alapuolella tasoitusvastuuta voidaan haluttaessa lisäartuttaa enemmänin uin aavassa (1) esiintyvien vauutuslajiryhmäohtaisten a-parametrin vaiutusen verran vahvistamalla yhtiön lisäartutusparametrille q positiivinen arvo. Negatiivinen q:n arvo ei ole mahdollinen, sillä tällöinhän tasoitusvastuuta voitaisiin äyttää muuhun taroituseen uin vauutusyhtiölaissa mainittuun runsasvahinoisuuteen. Lisäsi tasoitusvastuun oonaismäärä ei voi olla negatiivinen.

5 5 Jos tasoitusvastuu ylittää tavoitevyöhyeen ylärajan U 2, niin tasoitusvastuuta rajoitetaan tasoitusvastuujärjestelmässä olevien lasentasääntöjen muaisesti siten, että tasoitusmäärä ei pysyvästi nouse tavoitevyöhyeen yläpuolelle. Tasoitusvastuu voi tällöin uitenin viipyä useampia vuosiain % tavoitevyöhyeen yläpuolella. Tasoitusvastuu ei uitenaan voi ylittää tasoitusvastuun ylärajaa U max, joa on tavallisimmin noin 20 % tavoitevyöhyeen ylärajaa oreammalla, mutta ero voi olla suurempiin, jos yhtiön jälleenvauuttamisaste on orea. Tasoitusvastuun tavoitevyöhyeen rajat riippuvat yhtiön meritsemän vauutusliieen laadusta ja määrästä seä siitä uina yhtiö on jälleenvauuttanut liieensä. Tasoitusvastuun yläraja U max poieaa tavoitevyöhyeen rajoista siinä, että jälleenvauuttaminen ei vaiuta siihen lainaan. Yleisyhtiöillä tavoitevyöhyeen yläraja U 2 on tyypillisesti samaa suuruusluoaa tai hieman suurempi uin yhtiön vuotuiset vauutusmasutuotot. Tavoitevyöhyeen alaraja U 1 on vastaavasti yleensä suuruusluoaa 30 % vuosimasutuotoista. Liitteessä 1 on tasoitusvastuun lasentateniiaan liittyviä tarentavia ysityisohtia. 2. HAVAINTOJA TASOITUSVASTUUN KEHITTYMISESTÄ PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ Yhteenvetona edellä selostetusta voidaan todeta, että nyyisessä tasoitusvastuujärjestelmässä sellaisella vauutusyhtiöllä, jolla vauutusliieen esimääräinen vuosiasvu jää alle 4 %, tasoitusvastuulla on taipumus asvaa pitällä aiavälillä tasoitusvastuun tavoitevyöhyeen ylärajan tuntumaan. Tämä yläraja on yleisyhtiöillä tyypillisesti suuruusluoaa 100 % % vuotuisista vauutusmasutuotoista. Lisäsi tasoitusvastuu voi tavoitevyöhyeen ylittyessä asvaa vielä 20 prosenttiysiöä tämänin yli, sillä tavoitevyöhyeen yläraja on pehmeä. Toinen, nopeampi tapa päätyä tilanteeseen, jossa tasoitusmäärä ylittää tavoitevyöhyeen ylärajan on se, että yhtiön vauutusliieen volyymi pienenee olennaisesti, esimerisi erioistumisen seurausena tai muusta syystä. Tasoitusvastuun rajat on sidottu vauutusrisin määrään, joten volyymin pienenemisen seurausena tavoitevyöhyein siirtyy alemmasi. Tasoitusvastuun määrä ei uitenaan suoraan reagoi volyymin muutoseen. Jos tavoitevyöhyeen yläraja pienenee tasoitusvastuun suuruisesi tai sen alapuolelle, niin sen jäleen tasoitusvastuu on tavoitevyöhyeen ylärajalla. Jälimmäisessä tapausessa tasoitusvastuuta samalla purautuu; yhtiön vauutusliieen alasajo onin runsasvahinoisuuden lisäsi ainoa tapa puraa tasoitusvastuu. Edellisessä ohdassa mainitut tasoitusvastuujärjestelmään uuluvat lisäartutusparametrit mahdollistavat tasoitusvastuun voimaaamman arttumisen, jolloin tasoitusvastuun arttuminen ohti ylärajaa tapahtuu nopeammin. Sen sijaan järjestelmässä ei ole meanismia, jolla pitän aiavälin esimääräinen arttuminen jäisi alle 4 %:n, paitsi jos tasoitusvastuu on jo saavuttanut tavoitevyöhyeen ylärajan.

6 6 Yhteenvetona voidaan todeta, että on äytännössä asi tapaa, joilla voidaan välttää tasoitusvastuun ajautuminen tavoitevyöhyeen ylärajan tuntumaan: i. Kasvustrategia, jossa pidetään vauutusyhtiön omalla vastuulla olevien vauutusmasutulojen esimääräinen vuosiasvu pysyvästi yli 4 %:n tasolla ja pitämällä samalla lisäartutusparametrien arvot nollassa, tai ii. Johdon virheet, jona seurausena syntyneet vauutusteniset tappiot ovat niin suuret, että suurin osa tai oo tasoitusvastuu purautuu. Näillä ahdella syyllä voidaan selittää myös se, misi tasoitusmäärä on monien suomalaisten vahinovauutusyhtiöiden tapausessa tällä hetellä vielä melo auana tavoitevyöhyeen ylärajasta, vaia useimmat yhtiöt ovat vanhoja ja tasoitusvastuujärjestelmä on ollut äytössä jo yli 50 vuotta. Ensinnäin, ennen yhteisvaluutta euroon siirtymistä, maran heioudesta johtuen vahinovauutusen valtaunnallinen vauutusmasutulojen nimellisasvu on ollut Suomessa voimaasta; esimerisi aiavälillä ensivauutusessa esimäärin 11 % vuodessa. Kun tasoitusvastuun oro on ollut 4-5 %, niin vahinovauutusyhtiöiden tasoitusvastuun määrä ei ole pelän oron avulla pysynyt näin orean nimellisasvun vauhdissa. Kasvustrategia (i) on siis ennen Suomen maran ytentää Euroopan yhteisvaluuttajärjestelmään toteutunut automaattisesti pelän inflaation voimalla siinäin tapausessa, että yhtiön masutulo ei olisi reaalisesti asvanut oo ajanjasolla lainaan: ajanjasolla elinustannusindesi nousi esimäärin 7,5 %, raennusustannusindesi 7,3 % ja ansiotasoindesi 9,9 % vuodessa. Toisesi, monien suomalaisten vahinovauutusyhtiöiden tapausessa, ansainvälisen jälleenvauutusen ongelmien ilmeneminen 80-luvulla ja -90 luvun alussa söi merittävän osan yhtiöiden tasoitusvastuista. Esimerisi vuosina vahinovauutusyhtiöiden yhteenlasettu tasoitusmäärä purautui lähes 180 miljoonalla eurolla lähinnä juuri tästä syystä. Tasoitusvastuun lasentaa oseviin määräysiin lisättiin 80-luvulla lisärajoitus, jona muaan vauutuslajiryhmän esimääräisen vahinosuhteen f sijaan siirtoaavassa äytetään 110 %:iin ataistua määrää max( f ;1,1 ). Katso Liite 1, ohta IIa. Syynä tälle lisäyselle oli se, että ulomaisen jälleenvauutusen mittavien tappioiden vaiutusesta purautuneen tasoitusvastuun taaisinartutus esimääräisen vahinosuhteen noustessa jopa 200 %:iin olisi saattanut ajaa yhtiöt taloudellisesti estämättömään tilanteeseen tasoitusvastuun artutusen ylittäessä yhtiön tulosenteoyvyn. Normaalioloissa vähänään merittävämmän vauutuslajiryhmän esimääräinen vahinosuhde f ei äytännössä juuri osaan nouse yli 110 %:n rajan. *** Tasoitusvastuun määrän ehittymistä valtaunnallisella tasolla oseva yleistarastelu jättää huomiotta sen tosiseian, että marinoilla on samanaiaisesti ollut myös sellaisia yhtiöitä, joilla tasoitusvastuu on ollut lähellä ylärajaansa, sillä esimerisi ansainvälisen jälleenvauutusliieen tappiot eivät suinaan oseneet aiia vahinovauutusyhtiöitä.

7 7 Huomionarvoista tasoitusvastuun määrässä ja sen rajoissa on lisäsi se, että umpiaan ei riipu siitä, miten paljon yhtiöllä on toimintapääomaa tai miten suuri ja risipitoinen on yhtiön sijoitussalu. Olipa sijoitusomaisuutta uina paljon tahansa ja oloon se laadultaan millaista hyvänsä, niin tasoitusvastuun arttumiseen sillä ei ole vaiutusta. Todettaoon tämän ohdan lopusi vielä se, että yhtiön tasoitusvastuu voi tietysti purautua myös sellaisten vauutustenisten tappioiden vaiutusesta, joita ei voida pitää johdon taitamattomuudesta johtuvina: ilmiselvä tosiasia on, ettei aiiin mahdollisiin vauutusen attamiin atastrofeihin luonnollisestiaan voi auottomasti ja attavasti taloudellisesti varautua. Tällaisia atastrofitapahtumia ei uitenaan satu usein Suomessa ei historiallisena aiana tietääseni tähän mennessä osaan (ellei sitten ulutautiepidemioita, atovuosia tai sotia voida atsoa tällaisisi) luvun alun talouslaman aiheuttamat tappiot taausvauutusissa ovat ehä suurin tällainen tapahtuma, mutta tässäin tapausessa varovaisimmat taausvauutusia merinneet vauutusyhtiön selvisivät pelällä säiähdysellä. Pitäestoiset taauset ovat uitenin taloussuhdanteesta voimaaasti riippuvaisina riseinä sellaisia, etteivät ne risien esinäisen riippuvuudesta taia oieastaan täytä vauutusyhtiön näöulmasta tarasteltuna vauutuselpoisen risin tunnusmerejä. 3. TASOITUSVASTUU OSANA SUOMEN VAKAVARAISUUSPÄÄOMAVAATIMUKSIA Suomen vauutuslainsäädännössä vahinovauutusyhtiöiden vaavaraisuusvaatimuset ovat asitasoiset: äytössä on EU-vahinovauutusdiretiivien muaiset toimintapääoman (TPO) vähimmäismäärävaatimusten lisäsi myös ansalliset ns. vaavaraisuuspääomaa (VPO) osevat vaatimuset, joita EU:n vauutusdiretiivit eivät edellytä. Toimintapääoma muodostuu äytännössä yhtiön omasta pääomasta ja arvostuseroista. Vaavaraisuuspääoma on yhtiön toimintapääoma lisättynä yhtiön tasoitusmäärällä. Useimmissa Euroopan maissa ei ole lainaan äytössä suomalalaisen tasoitusvastuujärjestelmän altaisia järjestelmiä. Tasoitusvastuun määrästä riippumatta vahinovauutusyhtiöltä vaadittava EUvahinovauutusdiretiivien muainen toimintapääoman vähimmäismäärävaatimus (TPO min = EU-solvenssivaatimus) on suuruusluoaa 20 % vuotuisista vauutusmasutuotoista. Käytännössä yhtiöllä on toiminnan jatuvuuden turvaamisesi oltava toimintapääomaa enemmänin uin tämän minimivaatimusen verran, jotta yhtiö estäisi solventtina esimerisi vauutustoimintaan liittyvän sijoitustoiminnan normaalit heilahtelut; tasoitusvastuuhan ei yhtiötä tällaisilta heilahteluilta suojaa. Hitaasti asvavan tai ei lainaan asvavan vauutusyhtiön tapausessa suomalaiset vaavaraisuusvaatimuset ja tasoitusvastuuta osevat määräyset johtavat siis pitällä aiavälillä tilanteeseen, jossa yhtiöltä edellytetään äytännössä noin 140 % % vastuunantoyyä 1. Suomalaisen vahinovauutusyhtiön tulee täyttää seä EU-solvenssivaatimus että tämän lisäsi Suomen vauutuslainsäädännössä säädetyt, vaavaraisuuspääoman (VPO) määrää osevat solvenssivaatimuset. Yhdessä nämä vaatimuset edellyttävät, että yhtiön täyttää alla luetellut olme vaatimusta. 1 vastuunantoyy = vaavaraisuuspääoma suhteessa omalla vastuulla oleviin vauutusmasutuottoihin.

8 8 a) EU-solvenssivaatimus: TPO > TPO min TPO on yhtiön toimintapääoma (äytännössä TPO = oma pääoma + arvostuserot). b) Suomen vaavaraisuuspääomavaatimus: VPO > VPO 1, missä VPO = TPO + U U on yhtiön tasoitusvastuu. c) Suomen tasoitusvastuusta johtuva vaavaraisuuspääoman lisävaatimus: VPO > TPO min + U Vaatimusten a ja b perusteella VPO = TPO + U > TPO min + U. FIN un U masimissa 160 % TPO min + U 45 % EU VPO 1 20 % TPO min KUVA 1. EU:n ja Suomen vaavaraisuusvaatimuset (EU ja FIN) Vaavaraisuusvaatimuset prosentteina vuosimasutuotoista. Suomen vaatimuset vaihtelevat sen muaan, uina paljon tasoitusvastuuta on ertynyt. Prosenttiluvut ovat suuntaa-antavia, sillä ne ovat yhtiöohtaisia.

9 9 Oheisessa Kuvassa 1 EU taroittaa EU-solvenssivaatimusta ja FIN taroittaa Suomen lisävaatimusia b ja c, eli vaatimusta, että vaavaraisuuspääoma toteuttaa vaatimusen (4) VPO > max ( TPO min + U, VPO 1 ). Edellä vaavaraisuuden vähimmäisvaatimusena on äytetty STM:n määräysten muaista tavoiterajaa VPO 1, eiä vaavaraisuuspääoman vähimmäismäärää VPO min, joa on (yleensä) VPO 1 :tä pienempi. Näiden vaavaraisuuspääoman alarajojen olennaisin ero on sinä, että yhtiö voi olla jonin aiaa VPO 1 :n alapuolella, mutta sen pitää olla oo ajan VPO min :n yläpuolella. Kesimäärin vahinovauutusyhtiöillä VPO min lienee noin 2/3 VPO 1 :stä. Suomalaiselta vahinovauutusyhtiöltä vaadittava vaavaraisuusvaatimus on siis enimmillään jopa ahdesanertainen esimääräiseen EU-solvenssivaatimuseen verrattuna. Lisäsi, jos suomalaiselta yhtiöltä vaadittava vastuunantoyy, esimerisi 150 % % muodostuu siten, että siitä ainoastaan 20 prosenttiysiöä on toimintapääomaa, lopun ollessa tasoitusmäärää, niin yhtiön risinantoyy on oonaisuutena arvioiden heio: vauutusrisin osalta vaavaraisuus on erinomainen, mutta muiden risien, esimerisi sijoitustoiminnan risien osalta yhtiön risinsietoyy on olematon. Yhtiön vaavaraisuusraenne on tällöin niin epäterve, että yhtiön tarvitsisi todennäöisesti lisäpääomittamista, vaia samanaiaisesti vaavaraisuuspääomaa on moninertaisesti EU-solvenssivaatimuseen verrattuna. Yhtiön sijoitusrisinantoyy on samanaiaisesti niin riittinen, ettei yhtiö äytännössä voi ottaa juuri mitään sijoitusrisiä, sillä yhtiön toimintapääoma täyttää juuri ja juuri EU-solvenssivaatimusen. Ongelma ydin on siinä, että tasoitusvastuu suojaa yhtiön tulosta ainoastaan vauutusrisiltä, un taas muu vaavaraisuuspääoma (= toimintapääoma) toimii pusurina aienlaisille taloudellisille tappioille. Seuraavassa pyritään selvittämään, mitä ovat perustelut Suomen olennaisesti oreammille vaavaraisuusvaatimusille. Lisäsi pyritään arviomaan näiden vaatimusten järevyyttä ja mahdollisia seurausia nyyisessä toimintaympäristössä. Lopusi esitetään toimenpiteitä havaittujen ongelmien rataisemisesi. 4. TASOITUSVASTUUN TARPEEN JA MÄÄRÄN KOHTAAMINEN Vauutusyhtiöllä, joa esimerisi johdon taitamattomuudesta johtuneen runsasvahinoisuuden taia on syönyt tasoitusvastuunsa, pääomavaatimus on (tasoitusvastuun verran) pienempi uin hyvin hoidetulla yhtiöllä, jolle tasoitusvastuuta on arttunut runsaasti. Voidaan ysyä, ono perusteltua vaatia jälimmäiseltä, paremmin hoidetulta yhtiöltä olennaisesti oreampaa vastuunantoyyä. vastuunantoyy = vaavaraisuuspääoma suhteessa omalla vastuulla oleviin vauutusmasutuottoihin.

10 10 Vastaavanlainen epäloogisuus paljastuu, un vertaillaan vasta toimintansa aloittanutta uutta vauutusyhtiötä ja pitään marinoilla toiminutta, liietoimintansa aina mallielpoisesti hoitanutta vauutusyhtiötä. Aloittavalla vauutusyhtiöllä tasoitusvastuuta ei ole lainaan, un taas pitään toimineella sitä voi olla runsaasti. Uudelta yhtiöltä ei siis äytännössä vaadita lähesään yhtä paljon vastuunantoyyä uin asiansa aina mallielpoisesti hoitaneelta vanhalta yhtiöltä. Viime vuosiymmeninä Suomessa on selvitystilaan laitettu seuraavat vahinovauutusyhtiöt: Vauutusosaeyhtiö Apollo, selvitystilaan Vahinovauutusosaeyhtiö Kansa International, selvitystilaan Jälleenvauutusosaeyhtiö Kansa, selvitystilaan Näiden lisäsi, ilmeisesti heion taloudellisen aseman taia, Vahinovauutusosaeyhtiö Kansa sulautui Vauutusosaeyhtiö Sampoon Verrattuna siihen, uina vanhoja suomalaiset vahinovauutusyhtiöt esimäärin ovat, nämä yhtiöt ovat olleet selvitystilaan joutuessaan hyvin nuoria: Vauutusosaeyhtiö Apollo oli perustettu vuonna (Uusi) Vahinovauutusosaeyhtiö Kansa on meritty auppareisteriin seuraavan päivänä eli , alusi väliaiaisella nimellä Vauutusosaeyhtiö Kotimaan Kansa, josta nimestä sana Kotimaan pudotettiin pois Seä Kotimaan Kansa että Kansa International ovat perustamisvuonna saaneet vauutusannansiirtona vanhan Vahino-Kansan vauutusliiettä, joten ne eivät aloittaneet tyhjältä pöydältä. Vahinovauutusosaeyhtiö Kansa International ( asti Vahino- Kansa) oli perustettu vuonna Jälleenvauutusosaeyhtiö Kansa perustettiin Apollo oli siis aatuessaan 4-vuotias ja Jälleenvauutus-Kansa 16-vuotias. Vahino- Kansa oli sulautuessaan 6-vuotias. Ainoastaan vuonna 1919 perustettu, vuonna 1978 yhtiömuotonsa osaeyhtiösi muuttanut Kansa International oli vanha yhtiö. Vaia Kansa-yhtiöiden ulomaan liietoiminnassain oli ollut vaavia ongelmia, niin onurssiin ne uitenin ilmeisesti veti omistajan eli EKA-Yhtymän onurssi. Apollon aatumiseen taas oletettavasti vaiutti yhtiön toiminnan alamisen ajoittuminen onnettomasti juuri ennen maan historian pahinta lamaa. Mutta olivatpa syyt mitä tahansa, niin nämä aatuneet yhtiöt olivat aatuessaan yhtä luuun ottamatta poieusellisen nuoria vahinovauutusyhtiöitä. Tämä selvitystilatilasto tuee osaltaan sitä ajatusta, että aloittavalla vauutusyhtiöllä vaavaraisuusvaatimusen pitäisi olla piemminin oreampi uin marinoilla jo pitempään toimineella vauutusyhtiöllä, eiä päinvastoin, niin uin tällä hetellä on Suomessa asian laita. * * *

11 11 Yleisemmin voidaan ysyä, ono tasoitusvastuu, silloin un se on lähellä ylärajaansa, useissa tapausissa ylimitoitettu yhtiön vauutussalun oonaisrisiin verrattuna. Oheisen Kuvan 2 diagrammeissa on esitetty erään suomalaisen, matavauutusia myöntävän vahinovauutusyhtiön (Vauutusosaeyhtiö Eurooppalainen) aiasarjoja jasolta Eurooppalaisen bruttovahinosuhde % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Vah.suhde, br Eurooppalaisen vauutusteninen tappio* (negat. arvo = voitto) ja tasoitusvastuun masimi vv , milj. 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5, Va.ten. tappio Umax * ilman tasoitusmäärän muutosta KUVA 2. Vauutusosaeyhtiö Eurooppalaisen luuja vuosilta Ylempi diagrammi: Vahinosuhde. Alempi diagrammi: Tasoitusvastuun yläraja ja vauutusteninen tulos (vastaaismerisenä) ennen tasoitusmäärän muutosta.

12 12 Ylemmän diagrammin aiasarjasta nähdään, että yhtiön bruttovahinosuhde on äytännössä ollut lähes vaio. Yhtiön aiaisempi vahinohistoria on samanaltainen. Huonoimman vuoden 2004 piii johtui Aasian tapaninpäivän 2004 tsunamista, joa oli orvausmäärältään yhtiön historian ylivoimaisesti suurin vahino. Katastrofijälleenvauutussuojan ansiosta yhtiön nettovahinosuhteen heilahdus vuonna 2004 jäi vielä pienemmäsi. Tässä esitetyn bruttovahinosuhteen äyttäytymisen avulla onin taroitus osoittaa onreettisesti se, että yhtiöllä ei oieastaan esiinny runsasvahinoisuutta sellaisessa määrin, että tasoitusvastuuta olisi perusteltua vaatia artutettavasi lähelleään tasoitusvastuun tavoitevyöhyeen ylärajaa; sinne se on uitenin ollut hiljalleen ajautumassa. Alemmasta diagrammista näyy, että yhtiön tasoittamaton vauutusteninen tulos on ollut positiivinen joaisena vuotena. Yhtiön varat ovat olleet sijoitettuna duraatioltaan suhteellisen lyhyisiin oroinstrumentteihin, joten myös yhtiön sijoitusrisi on ollut vähäinen. Ilman sijoitustoiminnan tuottojain yhtiö olisi siis pärjännyt tarastelujason joaisena vuotena jopa oonaan ilman vaavaraisuuspääomaa. Tulostason parannus vuoden 2002 jäleen johtui liieulujen arsimisesta. Katsotaan tämän ohdan lopusi uvitteellisen mallivahinovauutusyhtiön avulla, miten vahino- ja sijoitusrisi suhtautuvat suomalaisiin vaavaraisuusvaatimusiin. Vauutusliie on mallinnettu risiteoreettisen todennäöisyysmallin avulla, jossa vauutusliie on risiltään samanaltaisesi uin suomalasisissa yleisyhtiöinä toimivissa vahinovauutusyhtiöissä. Yhtiön vuotuiset vauutusmasutuotot ovat 100 [ysiöä], vastuuvelan määrä (ilman tasoitusmäärää) on 250 ja TPO min on 20. Sijoitussalu on mallinnettu stoastisella mallilla, joa huomioi sijoitusluoien esinäiset orrelaatiot. Yhtiön sijoitussalun raenne on seuraavanlainen: Sijoitusalloaatio: osuus tuotto-odotus hajonta Koro 1 v 40 % 2,5 % 0,5 % Koro 15 v 40 % 3,5 % 6,0 % Osae 20 % 8,0 % 20,0 % Yhtiön vaavaraisuuspääomavaatimus VPO 1 on 45. Yhtiön toimintapääoman määrä on TPO = TPO min + sijoitussalun vaatima marginaali 95 % turvaavuudella. Jos tällä yhtiöllä olisi tasoitusmäärää 120, niin yhtiön sijoitusrisi olisi 4-ertainen vauutusrisiin verrattuna. Samanaiaisesti yhtiön tasoitusvastuu on uitenin 3,5- ertainen toimintapääomaan, 35, verrattuna. Katso Kuva 3. Kuvassa vauutusrisiä varten on allooitu pelästään tasoitusmäärä, vaia todellisuudessa vauutusrisiä suojaa myös toimintapääoma. Sen sijaan tasoitusmäärää voi äyttää vain runsasvahinoisuuteen, eiä siis lainaan sijoitustoiminnan tappioihin. Todellisuudessa epäsuhta näiden ahden risityypin seä niille ohdistetun vaavaraisuuspääoman välillä on vielä suurempi uin Kuvassa 3 on esitetty. Risit on uvassa 3 (ummanin pylväsparin matalampi pylväs) esitetty yhden hajonnan suuruisena, eli ne voivat hyvinin toteutua 2- tai jopa 3-ertaisina.

13 Risi Pääoma Sijoitusrisi Vauutusrisi KUVA 3. Sijoitusrisi vs vauutusrisi. Kuvassa vauutusrisiä varten on allooitu pelästään tasoitusmäärä, vaia sitä varten voidaan äyttää myös toimintapääomaa. Toimintapääoma on ohdistettu sijoitusrisille ja tasoitusvastuu vahinorisille. Malliyhtiön vaavaraisuusasema olisi olennaisesti parempi, jos tasoitusvastuuta voitaisiin tulouttamalla puraa esimerisi 102 [ysiöä], jolloin sitä jäisi 18. Sen jäleen omistajille masettaisiin voitonjaona 48. Kun otetaan huomioon tasoitusvastuun verovelan realisoituminen, niin toimintapääomaa jäisi tämän operaation jäleen 60, un sitä alun perin oli vain 35. Sijoitusrisin annalta yhtiön vaavaraisuusasema olisi tällöin parantunut olennaisesti: toimintapääoma on asvanut 71 %, ja samanaiaisesti sijoitusrisi on pienentynyt noin 20 %, sillä sijoitussalu pienentyy voitonjaon seurausena 77 [ysiöllä]. Yhtiön vastuunantoyy-tunnusluu olisi toimenpiteen jäleen edelleen hyvä 78 %, ja yhtiön risi joutua insolventisi olisi olennaisesti pienentynyt. Valitettavasti tämä tervehdyttämistoimenpide ei uitenaan ole Suomessa mahdollinen, sillä tasoitusvastuuta voi äyttää vain runsasvahinoisuuteen. 5. PÄÄOMAN TUOTTOVAADE Yhtiön omistaja edellyttää saavansa yhtiöön sijoittamalleen pääomalle ohtuullisen tuoton. Kansainvälisillä marinoilla tuottovaatimus vahinovauutusyhtiölle on suuruusluoaa 10 %. Kuten jo ohdassa 1 todettiin, tasoitusvastuu on todelliselta luonteeltaan yhtiön omaa pääomaa. Yhtiön oma pääoma (IFRS) on siis vaavaraisuuspääoma vähennettynä lasennallisella verovelalla. Edellisessä ohdassa uvatun malliyhtiön vastuunantoyy * on 155 %, josta tasoitusmäärää on 120 prosenttiysiöä, ja verovelan vähentämisen jäleen omasi pääomasi * vastuunantoyy = vaavaraisuuspääoma suhteessa omalla vastuulla oleviin vauutusmasutuottoihin

14 14 (IFRS) jää 121 % **. Edellisen ohdan lopussa äsitellyssä vaihtoehtoisessa pääomitus- rataisussa yhtiön vastuunantoyy oli 78 %, josta tasoitusvastuun osuus oli 18 prosenttiysiöä ja oma pääoma (IFRS) verovelan vähentämisen jäleen 73 %. Jos oletetaan, että malliyhtiön yhdistetty ulusuhde (IAS) on 95 %, niin näiden yhtiöiden tulos (IFRS) verojen jäleen on 11,7 ja 9,4 vastaavasti. Tehdyn sijoitustuotto-oletusen muaisesi oman pääoman tuotosi (ROE) saadaan ensimmäisessä, rasaammin pääomite- tussa vaihtoehdossa 9,6 %. Kevyemmin pääomitetun yhtiön ROE on olennaisesti parempi: 12,9 %. Kuten edellisessä ohdassa todettiin, ensimmäisen yhtiön todennäöisyys joutua selvitystilaan on olennaisesti suurempi uin jälimmäisen, evyemmin mutta tasapainoisemmin pääomitetun yhtiön. Havainnollinen tapa tarastella yhtiön pääomitusen vaiutusia on atsoa millaisella yhdistetyllä ulusuhteella yhtiölle asetettu ROE-tavoite saavutetaan. Oheisessa Kuvassa 4 tämä on esitetty edellisen ohdan malliyhtiön tapausessa. Aluperäistä malliyhtiötä, jolla tasoitusmäärä on 120, edustaa oieanpuoleisin pylväs 5. Muissa vaihtoehdoissa tasoitusvastuuta on asteittain pienennetty siten, että vasemmanpuoleisimmassa vaihtoehdossa 1 tasoitusvastuuta ei ole lainaan % 102 % 100 % 98 % 96 % 94 % 92 % 90 % Tasoitusvastuu Brea even CR Kuvasta nähdään, että rasaimmin pääomitetussa vaihtoehdossa 5 yhdistetyn ulusuhteen pitää olla peräti 9 prosenttiysiöä parempi uin vaihtoehdossa 1. Vaihto- KUVA 4. Yhdistetty ulusuhde (Brea even CR), jolla saavutetaan ROE 10 % eri pääomitusvaihtoehdoilla 1, 2,, 5. Pylvään oreus ertoo tasoitusvastuun määrän (vasemmanpuoleinen asteio). ** prosenttia vuotuisista omalla vastuulla olevista vauutusmasutuotoista

15 15 ehto 1 ei tosin täytä suomalaisia vaavaraisuuspääomavaatimusta VPO 1, mutta aii muut vaihtoehdot täyttävät Suomen solvenssivaatimuset. Eli rasaimmin pääomitetun yhtiön yliapitalisaatio nostaa vauutusmasuja äytännössä 5 %... 8 % verrattuna sellaisiin vaihtoehtoisiin ja tasapainoisiin pääomitusrataisuihin, jota täyttävät Suomen vaavaraisuusvaatimuset. 6. KILPAILUNEUTRALITEETTI Suomen olennaisesti EU-solvenssivaatimusia oreammat vaavaraisuuspääomavaa- ilpailuneutraliteetin annalta ongelma EU-marinoilla: suomalaiselta timuset ovat vauutusyhtiöltä vaadittava vastuunantoyvyn vähimmäismäärävaatimus voi nousta jopa yli 150 %:iin, un samanaiaisesti EU:n edellyttämä vähimmäisvaatimus on tällä hetellä vaatimatonta 20 % luoaa, alimmillaan ainoastaan 16 %. Ääritapausessa suomalaiselta yhtiöltä voidaan vaatia siis jopa 10-ertaa enemmän vaavaraisuuspääomaa un EU-diretiivit edellyttävät. Kuten edellä on selostettu, niin monissa tapausissa on ilmeistä, että Suomen solvenssivaatimuset ovat ylimitoitettuja, jos yhtiölle on ehtinyt ertyä paljon tasoitusvastuuta. Kuten ahdessa edellisessä ohdassa havaittiin, yhtiön toiminta annattavana yritysenä saattaa tällöin olla vaavasti uhattuna yliapitalisaation taia. Vahinovauutusyhtiön, jona tasoitusvastuu on ylärajallaan, on äytännössä lähes mahdotonta ilpailla tasavertaisesti pääoman tuotossa marinoilla evyemmin, mutta uitenin riittävästi pääomitettujen yhtiöiden anssa. Ulomaisten yhtiöiden lisäsi tällainen evyemmin pääomitettu yhtiö voi olla myös otimainen vahinovauutusyhtiö, jona tasoitusvastuun määrä on syystä tai toisesta ohtuullisen alhainen. Jo ohdassa 3 todettiin, että yliapitalisoitunut yhtiö, jona tasoitusvastuu on ylärajan tuntumassa, mutta jona toimintapääoma on pieni, voi ajautua ongelmiin EU- solvenssivaatimusen anssa. Toisaalta, vaiei yliapitalisoidulla yhtiöllä suoranaisia solvenssiongelmia olisiaan, niin yhtiön omistajat voivat tulla siihen johtopäätöseen, että ylimääräinen pääoma olisi palautettava omistajille. Tämä tulee ajanohtaisesi viimeistään silloin un yhtiön arvo putoaa oman pääoman (sis. tasoitusmäärän) huonon tuoton taia selvästi alle yhtiön substanssiarvon. Kun yliapitalisaatio on tasoitusvastuun muodossa, niin ylimääräisen pääoman palautus omistajille onnistuu puramalla yhtiö. Tämä voi uitenin olla rasas ja hidas tapa. Lisäsi ongelmasi tulee, uina yhtiön vauutusannan liiearvolle tällöin äy. Luonteva rataisu olisi myydä vauutusanta toiselle vauutusyhtiölle. Tämä toimenpide onnistunee äytännössä vain joo myymällä oo yhtiö tai luovuttamalla yhtiön vauutusanta annansiirtona toiselle vauutusyhtiölle. Valitettavasti molemmissa tapausissa vauutusannan muana siirtyy myös yhtiön oo tasoitusvastuu. Kummassaaan tapausessa yliapitalisaatio-ongelma ei siis rateaisi. Se vain siirtyisi vastaanottavalle taholle. Ei siis ole todennäöistä, että ysiään otimainen vauutusyhtiö olisi haluas vastaanottamaan yseistä vauutusantaa sellaiseen hintaan, joa tyydyttäisi luovuttavan yhtiön omistajia. Ainoasi järeväsi rataisusi tällaisessa tilanteessa jää vauutusannan luovuttaminen ulomaiselle vauutusyhtiölle, sillä ulomainen yhtiö ei

16 16 Nyymuodossaan tasoitusvastuujärjestelmä, jossa tasoitusvastuu helposti asvaa tar- suuresi ilman, että yhtiöllä itsellään on mitään einoa asvun hillitsemise- peettoman si, on omiaan vaarantamaan vahinovauutustoiminnan terveen ehitysen Suomessa. Sellaiset suomalaiset vahinovauutusyhtiöt, joilla tasoitusvastuu on asvanut liian todennäöisesti edes saa säilyttää tasoitusvastuuta vastuuvelassaan, vaan se tuloutuisi voittona omasi pääomasi. Vastaanottava yhtiö voi tämän jäleen jaaa tuloutuneen tasoitusvastuun mahdollisten verojen jäleen voitonjaona omistajilleen. Johtopäätös on, että suomalaiseen tasoitusvastuujärjestelmään on sisäänraennettuna meanismi, jossa hyvin hoidetut vahinovauutusyhtiöt voivat yliapitalisoitua sellaisella tavalla, että ainoa taloudellisesti järevä puramistie ongelmalle on yhtiön vauutusannan luovuttaminen ulomaiselle vauutusyhtiölle. 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Tasoitusvastuu on osa yhtiön vaavaraisuuspääomaa, joa esimerisi IFRS:ssä on todellisen luonteensa muaisesti yhtiön omaa pääomaa *. Nyyisessä tasoitusvastuujär- jestelmässä vahinovauutusyhtiön tasoitusvastuulla on taipumus asvaa pitällä aia- välillä suuresi. Jos yhtiön vauutusliieen volyymin asvu on suhteellisen hidasta, niin tasoitusvastuu asvaa meleinpä vääjäämättä aianaan tasoitusvastuun ylärajan tuntumaan. Tällöin ajaudutaan tilanteeseen, jossa suomalaiselta vauutusyhtiöltä vaadittava vaavaraisuuspääomavaatimus suhteutettuna vuotuisiin vauutusmasutuottoihin nousee ** jopa yli 150 %:iin. Yhtiölle EU:n solvenssivaatimus voi olla alimmillaan %. Ääritapausessa suomalaiselta yhtiöltä siis vaaditaan jopa 10-ertaa niin suuri vaavaraisuuspääoma un EU-diretiivit edellyttävät. Vaia yhtiön vastuunantoyy olisi nimellisesti erinomaisena pidettävä 150 %, mutta jos tästä vain 20 prosenttiysiöä on toimintapääomaa ja loput tasoitusmäärää, niin yhtiön sijoitusrisinantoyy olisi tällöin niin heio että vähäinenin sijoitustoiminnan tappio ajaisi yhtiön insolventisi. Tasoitusvastuuhan ei suojaa yhtiön tasetta muulta uin runsasvahinoisuudelta. Yhtiön vaavaraisuusraenne olisi siis tällöin vaavasti epätasapainossa. Esimerisi esinäinen vauutusyhtiö, jolle lisäpääomitusen saaminen on vaieaa, voisi tällaisessa tilanteessa ajautua vaaviin talousvaieusiin, jopa selvitystilaan. Osa- eyhtiömuotoinen vauutusyhtiö tusin näin epäterveeseen asemaan asti voisi ajautuaaan, sillä yhtiön omistajat todennäöisesti puraisivat yliapitalisoidun yhtiön jo aiaisemmin, myytyään ensin sen vauutusannan ulomaiselle vauutusyhtiölle. Vauutusannan vastaanottaneella ulomaisella yhtiöllä tasoitusvastuu tuloutuisi jaoelpoisesi omasi pääomasi, ja yliapitalisaatio voitaisiin näin palauttaa omistajille osinona. * siten arvostettuna, että tasoitusvastuun määrästä vähennetään lasennallinen verovela ** ennen tasoitusvastuun lasennallisen verovelan vähentämistä

17 17 suuresi, ovat yhtiöön sijoitetun pääoman tuottoa ajatellen täysin estämättömässä ilpailuasemassa verrattuna EU:n alueella toimiviin ulomaisiin ilpailijoihinsa. Sen ymmärtämisesi, uina tällaiseen tilanteeseen on jouduttu, on hyvä palauttaa mieleen, millaisessa toimintaympäristössä tasoitusvastuujärjestelmä alun perin luotiin 1950-luvulla luvun alussa monet suomalaiset vahinovauutusyhtiöt olivat ilmeisesti pääoma- pulan taia niin heiosti pääomitettuja, että ne joutuivat jälleenvauuttamaan erittäin suuren osan vauutusliieestään lähinnä ulomaisissa jälleenvauutusyhtiöissä. Valuutan virtaamista ulomaille pidettiin vaavana epäohtana. Toisaalta yhtiön tulosen verottaminen oli olennaisesti nyyistä rasaampaa, jolloin tasoitusvastuujärjestelmä, jona taroitusena oli satunnaisen tulosheilahtelun synnyttämän ylijäämän tulouttamisen viivästyttäminen tasoitusvarausen muodossa, mahdollisti vaavaraisuuspääoman olennaisesti nopeamman artuttamisen. Näissä oloissa tasoitusvastuujärjestelmä viritettiin pääomitusta voimaaasti artutta- vasi. Tästä osoitusena ovat tasoitusvastuujärjestelmään sisältyvät lisäartutusparametrit, joiden avulla tasoitusvastuun arttumista voidaan merittävästi iihdyttää siitä esimääräisestä perusvauhdista, joa syntyy pelän tasoitusvastuun oron avulla. Sen sijaan järjestelmässä ei ole mitään meanismia, jolla tasoitusvastuun arttumista voisi tarpeen vaatiessa rajoittaa tai hillitä. Tuolloin ehä uviteltiin, että tasoitusvastuun oro olisi niin alhainen, että inflaatio yllä huolehtisi siitä, ettei tasoitusvastuu pääse asvamaan liian suuresi. Ehä tuolloisessa Suomessa myös miellettiin vauutusyhtiöt piemminin vauutuslaitosisi, eiä mahdollista yliapitalisoitumista välttämättä nähty uhana, vaan sitä saatettiin pitää jopa toivottavana: vauutettujen etuudethan olisivat silloin paremmin turvatut. Suomen silloisilla suljetuilla ja rasaasti säännellyillä marinoilla vauutusyhtiöön sijoitetun pääoman tuottovaatimus eli pääomien tehoas äyttö ei välttämättä ollut lainsäätäjällä päällimmäisenä mielessä. * * * Alun pitäen vuonna 1952 säädetty tasoitusvastuujärjestelmä olisi muuten toimiva ja ny- ypäivänäin se paiansa puoltava järjestelmä, mutta valitettavasti se on uitenin viritetty sellaisesi, että vaia tasoitusvastuun artutusta voidaan yhtiön niin halutessa voimistaa huomattavastiin, niin tasoitusvastuun arttumisen hillitsemiseen ei järjestelmässä ole annettu mitään välineitä. Seuraavassa ohdassa on esitetty ehdotus tasoitusvastuujärjestelmän muuttamisesi niin, että tämä epäohta saataisiin orjatusi.

18 18 8. EHDOTUS TASOITUSVASTUUJÄRJESTELMÄN MUUTTAMISEKSI Kuten edellä on nähty, nyyisen tasoitusvastuujärjestelmän ongelma on siinä, että järjestelmässä ei ole mitään meanismia, jolla tasoitusvastuun asvua voitaisiin hillitä. Sen sijaan tasoitusvastuun lisäartutuseen järjestelmässä on äytettävissä seä vauutuslajiohtaiset artutusparametrit a että yhtiöohtainen, tavoitevyöhyeen alarajan alapuolella toimiva artutusparametri q, jona suuruudelle ei ole annettu mitään ylärajaa. Ehdotan, että tasoitusvastuun siirtoaavaan (atso ohta 1 ja Liitteen 1 ohta II a) U ( t) = 1,04 U ( t 1) + min( f t ;1,1) B( t) X ( t) + a B( t) tehtäisiin seuraavat muutoset: a) tasoitusvastuun oroerroin (1,04) poistetaan oonaan b) tasoitusvastuun vuotuiselle asvulle asetetaan valinnainen yläraja. Jälimmäinen toteutettaisiin lisäämällä tasoitusvastuujärjestelmään tasoitusvastuun asvua hillitsevä valinnainen arttumisen rajoitusparametri λ, jolle yhtiö voi tasoitusvastuuperusteissaan vahvistuttaa ei-negatiivisen arvon. Tämän parametrin vaiutusesta tasoitusvastuun määrän asvu vuodessa rajoitetaan enintään 100 λ prosenttiin. Jos yhtiö ei hae parametrille λ lainaan arvoa, niin sen arvon oletetaan olevan +, eli se ei rajoita tasoitusvastuun asvua lainaan. Lisäsi artutus ja rajoittaminen samanaiaisesti olisi ielletty, eli jos λ < +, niin aiien lisäartutusparametrien a ja q arvot pitää nollata. Pitää siis valita, ollaano artuttamassa vai hillitsemässä. Jos molempia voisi tehdä samanaiaisesti, niin tasoitusvastuu ehittyminen voitaisiin äytännössä irrottaa vahinoehitysestä. Jos arttumisen rajoitusparametrille λ on haettu äärellinen arvo (0 λ < + ), niin ehdotusen muaan siirtoaava olisi: { U ( t 1) + f B( t) X ( t), (1 + ) U ( 1) } U ( t) = min t λ t. Rajoitusparametrin λ vaiutus osee yhtiön yli vauutuslajien lasetun tasoitusvastuun määrää. Vauutuslajiohtaiset suhteelliset muutoset voivat olla suurempia. Se miten asvun rajoitus vaiuttaa vauutuslajitasolla hoidetaan, menemättä tässä esitysessä ysityisohtiin, vastaavalla tavalla uin tasoitusvastuun tai sen tavoitevyöhyeen ylittyessä. Tässä ehdotettu uusi tasoitusvastuun määrän lasentatapa on uvattu ysityisohtaisesti Liitteen 1 ohdassa III. Jos arttumisen rajoitusparametrille λ ei ole haettu äärellistä arvoa (eli λ = + ), niin ehdotusen muaan siirtoaava olisi:

19 19 U ( t) = U ( t 1) + f t B( t) X ( t) + a B( t). Huomattaoon, että tästä aavasta on jätetty pois nyyisessä siirtoaavassa esiintyvä esimääräisen vahinosuhteen yläraja 1,1. Tämä sisi, että tasoitusvastuun asvua voidaan tässä ehdotetussa uudessa mallissa tarpeen vaatiessa rajoittaa haemalla artutusparametrille λ sopiva äärellisen arvo. Ehdotetussa ensimmäisessä aavassa esiintyy pelästään artutusen rajoitusparametri λ, jälimmäisessä taas pelästään artutusparametri a. Jos siis yhtiö harjoitta yhdessäään vauutuslajiryhmässä lisäartutusta (eli a > 0), niin artutusen rajoittaminen ei ole samanaiaisesti mahdollista. Vastaavasti, jos λ < +, niin artutus samanaiaisesti ei ole mahdollista missään vauutuslajiryhmässä. Tässä ehdotetut muutoset tasoitusvastuujärjestelmään eivät edellytä muutosia vauutusyhtiölaiin.

20 Martti Pesonen LIITE 1 1(4) TASOITUSVASTUUN LASKENTAAN LIITTYVIÄ TARKENTAVIA YKSITYISKOHTIA I TASOITUSVASTUUN LASKENTATEKNIIKKAAN LIITTYVIÄ TÄYDENTÄVIÄ KOMMENTTEJA Edellä uvatun lisäsi lajiryhmäohtaiset tasoitusvastuut tasataan lopusi siten, että tasoitusvastuu ei missään lajiryhmässä jää negatiivisesi. Tasaus tehdään siten, että tasoitusvastuun oonaismäärä ei muutu, joten tämän toimenpiteen taroitus on luonteeltaan lähinnä irjanpitoteninen, eiä se vaiuta yhtiön tasoitusvastuun oonaismäärään. Järjestelmässä esiintyvien (atso Liite) lajiryhmäohtaisten tenisten apusuureiden U ja U (lasennallinen tasoitusvastuu) tehtävänä on toteuttaa nyyisessä järjestelmässä tavoitevyöhyeen alapuolella tapahtuva tasoitusvastuun mahdollinen lisäartutus, tasoitusvastuun rajoittaminen tavoitevyöhyeen ylittyessä seä näiden jäleen suoritettava edellä uvattu mahdollisten negatiivisten tasoitusvastuuerien eliminointi tasaamalla. Yllä selostetun lisäsi esimääräinen vahinosuhde on tasoitusvastuusiirtoaavassa rajoitettu enintään arvoon 110 %, jolla rajoitusella pyritään välttämään joissain poieustilanteissa mahdollinen liian voimaas tasoitusvastuun artutus. II NYKYISTEN MÄÄRÄYSTEN TASOITUSVASTUUN MÄÄRÄÄN LASKENTAA KOSKEVA KOHTA 8 Nyyisillä määräysillä viitataan voimassa olevaan sosiaali- ja terveysministeriön määräyseen (Dnro 60/02/1999-3) vahinovauutusyhtiön vaavaraisuuspääomasta ja tasoitusmäärästä ja niiden rajoista. Seuraavassa on suora lainaus nyyisten määräysten tasoitusvastuun määrää oseva ohta 8. Tasoitusvastuun määrä ja tasoitusvastuusiirto lasetaan ohdan 1 muaista vauutuslajiryhmittelyä noudattaen seuraavasti: a) Joaiselle vauutuslajiryhmälle lasetaan suure U ' = 1,04 U ( t 1) + ) ( min( f ; 1,1 + a ) B X, jossa U ( t 1) on b-ohdassa määritelty U vuoden t 1 tasoitusvastuulaselmassa. U b) Tavoitevyöhyeen rajojen vaiutus tasoitusvastuuseen otetaan huomioon lasemalla suureet : ' = ' b1) Jos Σ U < U1, niin U U + q B. ' ' U b2) Jos U 1 Σ U U2, niin U =. ' = ' b3) Jos U 2 < Σ U, niin U U b B, jossa

21 Martti Pesonen LIITE 1 2(4) b = n U ( t i) U 2 ci i= 1 ΣB ( t ( t i), i) n = pienin luvuista 1, 2, 3,, jolla U(t n) U 2 (t n), c n = 0, c n 1 = 0,07, ja c i = 0,27, un i < n 1. c) Tasoitusvastuun määrä U (t) saadaan seuraavasti: c1) Jos Σ U 0, asetetaan U(t) = 0. ΣU + c2) Jos 0 < Σ U Umax, on U (t) = ( ). + Σ( ) U U U max + c3) Jos U max < Σ U, on U(t) = ( ) ; + Σ( ) U U tällöin äytetään seuraavana vuonna suuretta tilalla suuretta U Σ max U U. ' U U lasettaessa termin ( t 1) Tasoitusvastuu yhteensä on U(t) = ΣU (t). Tasoitusvastuusiirto vauutuslajiryhmässä on U (t) U (t 1) ja yhteensä U(t) U(t 1). III EHDOTETUT MUUTOKSET VOIMASSA OLEVIIN TASOITUSVASTUUTA KOSKEVIIN MÄÄRÄYKSIIN Edellä ohdassa II suorana lainausena oleva nyyisten määräysten muainen ohta 8 ehdotetaan orvattavasi seuraavalla: Tasoitusvastuun määrä ja tasoitusvastuusiirto lasetaan ohdan 1 muaista vauutuslajiryhmittelyä noudattaen seuraavasti: a) Joaiselle vauutuslajiryhmälle lasetaan suure U = U ( t 1) + ( f + a ) B X, U vuoden t 1 tasoitusvastuulasel- jossa U ( t 1) massa. on c-ohdassa määritelty Meritään U = Σ ja U ( t 1) = ΣU ( t 1). U * (1 + λ) U ( t 1) b) Jos U > ( 1+ λ ) U ( t 1), niin U = U ; U

22 Martti Pesonen LIITE 1 3(4) * muulloin U =. U U c) Tavoitevyöhyeen rajojen vaiutus tasoitusvastuuseen otetaan huomioon lasemalla suureet : * * c1) Jos Σ U < U1, niin U = U + q B. * * c2) Jos U 1 ΣU U2, niin U =. U * * c3) Jos U 2 < Σ U, niin U = U b B, jossa b = n U ( t i) U 2 ci i= 1 ΣB ( t ( t i), i) n = pienin luvuista 1, 2, 3,, jolla U(t n) U 2 (t n), c n = 0, c n 1 = 0,07, ja c i = 0,27, un i < n 1. d) Tasoitusvastuun määrä U (t) saadaan seuraavasti: d1) Jos Σ U 0, asetetaan U(t) = 0. ΣU + d2) Jos 0 < Σ U Umax, on U (t) = ( ). + Σ( ) U U U max + d3) Jos U max < Σ U, on U(t) = ( ) ; + Σ( ) U U tällöin äytetään seuraavana vuonna suuretta U max U ( t 1) tilalla suuretta U. ΣU ' U lasettaessa termin Tasoitusvastuu yhteensä on U(t) = ΣU (t). Tasoitusvastuusiirto vauutuslajiryhmässä on U (t) U (t 1) ja yhteensä U(t) U(t 1). * * * Nyyisten määräysten ohtaan 11, Vauutusvalvontaviraston perustevahvistusta edellyttävien seiojen listan lisäartutusparametreja osevien ohtien 3. ja 4. jäleen ehdotetaan lisättäväsi seuraava artuttamisen rajoitusparametria λ oseva ohta: 5. Vaion λ oletusarvo on + (eli ei rajoitusta). Vaiolle λ voidaan valita äärellinen arvo väliltä 0 λ < + ainoastaan siinä tapausessa, että q = 0 ja a = 0 aiilla. Muussa tapausessa äytetään oletusarvoa λ = +.

23 Martti Pesonen LIITE 1 4(4) Määräysten ohdan 11. listan nyyisten määräysten ohdat on luonnollisesti tällöin numeroitava uudestaan. Nyyisten määräysten ohtaan 12a) (Käytetyt merinnät) viimeistä edellisesi rivisi: λ = perustevaio (0 λ + ).

Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.

Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely. 1144/2011 7 Liite 1 Vauutustenisistä riseistä johtuvien suureiden lasemista varten äytettävä vauutuslajiryhmittely. Vauutuslajiryhmä Vauutusluoat Ensivauutus 1 Laisääteinen tapaturma 1 (laisääteinen) 2

Lisätiedot

1974 N:o 622. Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely. Liite 1.

1974 N:o 622. Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely. Liite 1. 1974 N:o 622 Liite 1 Vauutustenisistä riseistä johtuvien suureiden lasemista varten äytettävä vauutuslajiryhmittely Vauutuslajiryhmä Vauutusluoat Ensivauutus Laisääteinen tapaturma 1 (laisääteinen) Muu

Lisätiedot

Vakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15

Vakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15 SHV-tutinto Vauutusmatematiian sovelluset 20.11.2008 lo 9-15 1(7) Y1. Seuraava tauluo ertoo vauutusyhtiön masamat orvauset vahinovuoden ja orvausen masuvuoden muaan ryhmiteltynä (tuhansina euroina): Vahinovuosi

Lisätiedot

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA Investoinnin annattavuuden mittareita Opetusmonisteessa on asi sivua, joilla on hyvin lyhyesti uvattu jouo mittareita. Seuraavassa on muutama lisäommentti ja aavan-johto. Tarastelemme projetia, jona perusinvestointi

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiian tuiurssi Kurssierta 5 Sarjojen suppeneminen Kiinnostusen ohteena on edelleen sarja a n = a + a 2 + a 3 + a 4 + n= Tämä summa on mahdollisesti äärellisenä olemassa, jolloin sanotaan että sarja

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET 5 TLOUYRTTÄJÄN ELÄKELN UKEN VKUUTUKEN PERUTEET PERUTEDEN OVELTNEN Näitä perusteita soelletaan..009 lähtien maatalousrittäjän eläelain 80/006 YEL muaisiin auutusiin. VKUUTUKU Vauutusmasu uodelta on maatalousrittäjän

Lisätiedot

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-04256-14 1 (6) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö ITW Construction Products Oy Jarmo Kytömäi Timmermalmintie 19A 01680 Vantaa 18.9.2014 Jarmo Kytömäi VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL

Lisätiedot

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-0361-1 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Lahti Levy Oy Asonatu 11 15100 Lahti 7.4.01 Simo Jouainen VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL 1001, 0044 VTT Puh. 00 7 5566, ax. 00 7 7003

Lisätiedot

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

2 Taylor-polynomit ja -sarjat 2 Taylor-polynomit ja -sarjat 2. Taylor-polynomi Taylor-polynomi P n (x; x 0 ) funtion paras n-asteinen polynomiapprosimaatio (derivoinnin annalta) pisteen x 0 lähellä. Maclaurin-polynomi: tapaus x 0 0.

Lisätiedot

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä Kesinäinen Henivauutusyhtiö IIIELLA TEKNIIKALLA LAKUPERUTE H-TUTKINTOA ARTEN HENKIAKUUTU REKURIIIELLA TEKNIIKALLA OIMAAOLO 2 AIKALAKU JA AKUUTUIKÄ Tätä lasuperustetta sovelletaan..25 alaen myönnettäviin

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle / MS-A8 Differentiaali- ja integraalilasenta, V/27 Differentiaali- ja integraalilasenta Rataisut. viiolle /. 3.4. Luujonot Tehtävä : Mitä ovat luujonon viisi ensimmäistä termiä, un luujono on a) (a n ) n=,

Lisätiedot

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPEUSTEET Koooma 28.3.2006. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 16.1.2003. APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKU-

Lisätiedot

Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.

Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1. Jonotehtävät, 0/9/005, sivu / 5 Perustehtävät Tehtävä. Muotoile matemaattiset vastineet seuraavien väitteiden negaatioille (ts. vastaohdat).. Jono (a n ) suppenee ohti luua a.. Jono (a n ) on asvava. 3.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julaistu Helsingissä 21 päivänä marrasuuta 2011 1144/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vahinovauutusyhtiön oiaistun vaavaraisuuspääoman rajojen, tasoitusmäärän ja sen rajojen

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu 1 Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Markku Miettinen 2 Esityksen sisältö Taustaa tasoitusvastuujärjestelmästä ja

Lisätiedot

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-3259-12 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Lahti Levy Oy Asonatu 11 151 Lahti 27.4.212 Simo Jouainen VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL 11, 244 VTT Puh. 2 722 5566, Fax. 2 722 73

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen 9/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 9: Usean vapausasteen systeemin liieyhtälöiden johto Newtonin laia äyttäen JOHDANTO Usean vapausasteen systeemillä taroitetaan meaanista systeemiä, jona liietilan uvaamiseen

Lisätiedot

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut Sivu 1/7 oronorolasuja sovelletaan tapausiin, joissa aia on pidempi uin ysi oonainen orojaso, eli aia, jolle oroanta ilmoittaa oron määrän. orolasu: enintään yhden orojason pituisille oroajoille; oronorolasu:

Lisätiedot

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos vahvistettu 20.12.2004.

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos vahvistettu 20.12.2004. YITTÄJIN LÄKLAIN (YL) MUKAISN LISÄLÄKVAKUUTUKSN PUSTT Koooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos vahvistettu 20.12.2004. SISÄLTÖ YITTÄJIN LÄKLAIN (YL) MUKAISN LISÄLÄKVAKUUTUKSN PUSTT 1. PUSTIDN SOVLTAMINN...

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 622. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 622. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julaistu Helsingissä 1 päivänä loauuta 2008 N:o 622 SISÄLLYS N:o Sivu 622 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vahinovauutusyhtiön oiaistun vaavaraisuuspääoman rajojen, tasoitusmäärän

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 28.5.2012 aupan palveluveroselvitys 28.5.2012 aupan palveluveroselvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäisaupan toimipaiat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman

Lisätiedot

DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA. Taustaa

DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA. Taustaa Disreetin matematiian excursio: anava-evalisointi tiedonsiirrossa / DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA Taustaa Disreetin matematiian excursio: anava-evalisointi tiedonsiirrossa

Lisätiedot

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla MAB Matemaattisia malleja I.8. Mallintaminen ensimmäisen asteen.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifuntion avulla Tutustutaan mallintamiseen esimerien autta. Esimeri.8. Määritä suoran yhtälö, un

Lisätiedot

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö Esponentti- ja logaritmiyhtälö Esponenttifuntio Oloon a 1 positiivinen reaaliluu. Reaalifuntiota f() = a nimitetään esponenttifuntiosi ja luua a sen antaluvusi. Jos a > 1, niin esponenttifuntio f : R R,

Lisätiedot

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT JOHDATUS LUKUTEORIAAN (sysy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. (i) Etsi luvun 111312 aii teijät. (ii) Oloot a ja b positiivisia oonaisluuja joilla a b ja b a. Osoita, että silloin a = b. Rataisu

Lisätiedot

Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut

Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut Jouluuun vaativammat valmennustehtävät rataisut. Tapa. Pätee z = x + y, joten z = (x + y = x + y, josta sieventämällä seuraa xy 4x 4y + 4 = 0. Siispä (x (y =. Tästä yhtälöstä saadaan suoraan x =, y = 4

Lisätiedot

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT imat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Tehtävät Aiheet: Avainsanat: Ysisuuntainen varianssianalyysi Bartlettin testi, Bonferronin menetelmä, F-testi, Jäännösneliösumma, χ 2 -testi, Koonaisesiarvo,

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys. Luonnos 11.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys. Luonnos 11.5.2012 aupan palveluveroselvitys Luonnos 11.5.2012 aupan palveluveroselvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäisaupan toimipaiat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja

Lisätiedot

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen.

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. SHV-tutkinto Vakavaraisuus 25.9.28 klo 9-15 1(5) 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. (1p) 2. Henkivakuutusyhtiö Huolekas harjoittaa vapaaehtoista henkivakuutustoimintaa

Lisätiedot

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1 Luuteoria Harjoitus 1 evät 2011 Alesis Kosi 1 Tehtävä 1 Näytä: jos a ja b ovat positiivisia oonaisluuja joille (a, b) = 1 ja a c, seä lisäsi b c, niin silloin ab c. Vastaus Kosa a c, niin jaollisuuden

Lisätiedot

SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN

SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN Miten modulaation P S P B? 536A Tietoliienneteniia II Osa 4 Kari Käräinen Sysy 05 SEP VS. BEP D-SIGNAALIAVARUUDESSA Kullein modulaatiolle johdetaan

Lisätiedot

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan 3.3 Laiat MAB7 Talousmatematiia Otava Opisto / Kati Jorda Laia ottamie Suuri osa ihmisistä ottaa laiaa jossai elämävaiheessa. Pailaiaa tarvitaa yleesä vauusia ja/tai taausia. Laiatulle pääomalle masetaa

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

Perustehtäviä. Sarjateorian tehtävät 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 24

Perustehtäviä. Sarjateorian tehtävät 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 24 Sarjateorian tehtävät 0. syysuuta 2005 sivu / 24 Perustehtäviä. Muunna sarja telesooppimuotoon ja osoita, että se suppenee. Lase myös sarjan summa. ( + ) = 2 + 6 + 2 +... 2. Osoita suoraan määritelmään

Lisätiedot

Sattuman matematiikkaa III

Sattuman matematiikkaa III Sattuman matematiiaa III Kolmogorovin asioomat ja frevenssitulinta Tommi Sottinen Tutija Matematiian ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Laboratoire de Probabilités et Modèles Aléatoires, Université

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 202 2 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Voimaantulosäännöset Perusteen 20.2.2006 oimaantulosäännös

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet MS-A0402 Disreetin matematiian perusteet Osa 3: Kombinatoriia Riia Kangaslampi 2017 Matematiian ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kombinatoriia Summaperiaate Esimeri 1 Opetusohjelmaomiteaan valitaan

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 205 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN 2 IKÄÄN JA PALKKAAN LIITTYVÄT SUUREET 2 2. IKÄLASKU 2 2.2 VAKUUTUSMAKSUN PERUSTEENA OLEVA PALKKA JA SEN ARVIOIMINEN

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu 17.8.2015

Kaupunkisuunnittelu 17.8.2015 VANTAAN KAUPUNKI MIEIPITEIDEN KOONTI Kaupunisuunnittelu..0 MR :N MUKAISEEN KUUEMISKIRJEESEEN..0 VASTAUKSENA SAADUT MIEIPITEET JA KANNANOTOT ASEMAKAAVAN MUUTOKSESTA NRO 009, MARTINAAKSO YHTEENSÄ KANNANOTTOJA

Lisätiedot

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset Todennäöisyyslasenta IIa, syys loauu 019 / Hytönen 1. lasuharjoitus, rataisuehdotuset 1. ( Klassio ) Oloot A ja B tapahtumia. Todista lasuaavat (a) P(A B) P(A) + P(B \ A), (b) P(B) P(A B) + P(B \ A), (c)

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen D-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, rataisuehdotuset Johdanto differenssiyhtälöiden rataisemiseen Differenssiyhtälöillä uvataan disreettiaiaisten järjestelmien toimintaa. Disreettiaiainen taroittaa

Lisätiedot

Hanoin tornit. Merkitään a n :llä pienintä tarvittavaa määrää siirtoja n:lle kiekolle. Tietysti a 1 = 1. Helposti nähdään myös, että a 2 = 3:

Hanoin tornit. Merkitään a n :llä pienintä tarvittavaa määrää siirtoja n:lle kiekolle. Tietysti a 1 = 1. Helposti nähdään myös, että a 2 = 3: Hanoin tornit Oloot n ieoa asetettu olmeen tanoon uvan osoittamalla tavalla (uvassa n = 7). Siirtämällä yhtä ieoa errallaan, ieot on asetettava toiseen tanoon samaan järjestyseen. Isompaa ieoa ei missään

Lisätiedot

% %228koti. Lava. Lava. Srk -k es k us. III k. II Ts. III k. Ts k. M-market

% %228koti. Lava. Lava. Srk -k es k us. III k. II Ts. III k. Ts k. M-market I I I Kp a sp Sai r V t t Sair. t r at sp % %228oti t IV h Sai ra ala h r h Lava Lava Sa ir IV IV h h h Sr - es us t VI Kpa t r r r I r r I t t t t rr ts ts t M-met Kelloosen osayleisaava Kaupallinen selvitys

Lisätiedot

Valon diffraktio yhdessä ja kahdessa raossa

Valon diffraktio yhdessä ja kahdessa raossa Jväslän Ammattioreaoulu, IT-instituutti IXPF24 Fsiia, Kevät 2005, 6 ECTS Opettaja Pasi Repo Valon diffratio hdessä ja ahdessa raossa Laatija - Pasi Vähämartti Vuosiurssi - IST4S1 Teopäivä 2005-2-17 Palautuspäivä

Lisätiedot

Taajamaosayleiskaava Kaupallisen selvityksen päivitys 28.2.2011

Taajamaosayleiskaava Kaupallisen selvityksen päivitys 28.2.2011 Taajamaosayleisaava Kaupallisen selvitysen päivitys Lohjan aupuni, Taajamaosayleisaava Kaupallisen selvitysen päivitys 1 1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3 2.1 Kaupalliset esittymät

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2011 1143/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyhdistyksen oikaistun vakavaraisuuspääoman rajojen, tasoitusmäärän ja sen

Lisätiedot

M y. u w r zi. M x. F z. F x. M z. F y

M y. u w r zi. M x. F z. F x. M z. F y 36 5.3 Tuipaalutusen lasenta siitmämenetelmällä 5.3.1 Yleistä Jos paaluvoimia ei voida määittää suoaan tasapainohtälöistä (uten ohdassa 5.), on smsessä staattisesti määäämätön paalutus, jona paaluvoimien

Lisätiedot

RATKAISUT: 21. Induktio

RATKAISUT: 21. Induktio Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön

Lisätiedot

SISÄLLYS. annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. N:o 254. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

SISÄLLYS. annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. N:o 254. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus OMEN ÄÄDÖKOKOELMA 2001 Julaistu Helsingissä 23 päiänä maalisuuta 2001 N:o 254 256 IÄLLY N:o iu 254 osiaali- ja tereysministeriön asetus työnteijäin eläelain muaista toimintaa harjoittaan eläesäätiön eläeastuun

Lisätiedot

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström Näyäalueanalyysi Jouhaisselä Tuore Kulvaoselä tuulipuisto 29032012 Annua Engströ Näyäalueanalyysin uodostainen Näeäalueanalyysilla saadaan yleisuva siitä, ihin tuulivoialat äytettyjen lähtötietojen perusteella

Lisätiedot

3. Markovin prosessit ja vahva Markovin ominaisuus

3. Markovin prosessit ja vahva Markovin ominaisuus 30 STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 3. Marovin prosessit ja vahva Marovin ominaisuus Aloitamme nyt edellisen appaleen päättäneen esimerin yleistämisen Brownin liieelle. Käymme ysitellen läpi esimerin

Lisätiedot

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M V. POTENSSISARJAT Funtioterminen sarja V.. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli P a x x, missä a, a, a 2,... R ja x R ovat vaioita, on potenssisarja, jona ertoimet ovat luvut a, a,... ja ehitysesus

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I MS-A00 Disreetin matematiian perusteet Esimerejä ym., osa I G. Gripenberg Jouo-oppi ja logiia Todistuset logiiassa Indutioperiaate Relaatiot ja funtiot Funtiot Aalto-yliopisto. maalisuuta 0 Kombinatoriia

Lisätiedot

Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali

Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali Todennäöissjaaumat /5 Sisältö ESITIEDOT: lasenta, määrätt Haemisto KATSO MYÖS: tilastomatematiia P (X = )=p. Nämä ovat 0 ja niiden summa on p =. Pistetodennäöisdet voidaan graafisesti esittää pstsuorien

Lisätiedot

III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x ,

III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x , III. SARJATEORIAN ALKEITA Sarja on formaali summa III.. Sarjan suppeneminen = x + x 2 + x 3 +..., missä R aiilla N (merintä ei välttämättä taroita mitään reaaliluua). Luvut x, x 2,... ovat sarjan yhteenlasettavat

Lisätiedot

SAUNAN ENERGIANKULUTUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT The energy consumption of sauna and related factors

SAUNAN ENERGIANKULUTUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT The energy consumption of sauna and related factors LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tenillinen tiedeunta Ympäristöteniian oulutusohelma BH10A0300 Ympäristöteniian andidaatintyö a seminaari SAUNAN ENERGIANKULUTUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT The energy

Lisätiedot

Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön

Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön Tasoitusmääräjärjestelmän sopeuttaminen solvenssi II ympäristöön Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 28.2.2012 Markku Miettinen 27.2.2012 1 Sisältö Perusperiaatteita uudelle TM järjestelmälle vahinkovakuutuksessa

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 204 2 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Voimaantulosäännöset Perusteen 20.2.2006 oimaantulosäännös

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset DEE- Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille taroitetut rataisuehdotuset Tämän harjoitusen ideana on opetella -muunnosen äyttöä differenssiyhtälöiden rataisemisessa Lisäsi äytetään

Lisätiedot

Luku kahden alkuluvun summana

Luku kahden alkuluvun summana Luu ahden aluluvun summana Juho Salmensuu Lahden Lyseon luio Matematiia 008 Tiivistelmä Tutielmassa tarastellaan ysymystä; uina monella eri tavalla annettu parillinen oonaisluu voidaan esittää ahden aluluvun

Lisätiedot

1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3

1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3 1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3 2.1 Kaupalliset esittymät Lohjalla 3 2.2 Kaupallisten palveluiden pinta-ala aupan esittymissä 2006 ja 2010 9 2.3 Päivittäistavaraaupan palveluvero

Lisätiedot

BLY. Paalulaattojen suunnittelu kuitubetonista. Petri Manninen 24.1.2011

BLY. Paalulaattojen suunnittelu kuitubetonista. Petri Manninen 24.1.2011 BLY Paalulaattojen suunnittelu uitubetonista Petri Manninen BY 56 Paalulaatta - Yleistä Käytetään tyypillisesti peheillä, noraali- tai lievästi ylionsolidoituneilla savioilla ja uilla peheiöillä Mitoitustietojen

Lisätiedot

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5. Kertausosa. Sijoitetaan ja y suoran yhtälöön.. a) d, ( ) ( ),0... d, ( 0 ( ) ) ( ) 0,9.... Kodin oordinaatit ovat (-,0;,0). Kodin ja oulun etäisyys d, (,0 0) (,0 0),0,...,0 (m) a) Tosi Piste (,) on suoralla.

Lisätiedot

Kaurialan kaavarunko SITO OY, 31.1.2013

Kaurialan kaavarunko SITO OY, 31.1.2013 Kaurialan aavuno, 31.1.2013 Sisältö lusanat lusanat Kaupuniraenneanalyysi Suunnittelualueen nyytilanne Voimassa oleva asemaaava Nyyiset tontit Suunnitelma Rataisuvaihtoehdoista Suunnitelman havainneuva

Lisätiedot

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, rataisuehdotuset Ennen uin mennään varsinaisesti tämän harjoitusen asioihin, otetaan alusi ysi merintäteninen juttu Tarastellaan differenssiyhtälöä y y y 0 Vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma Johdatus luuteoriaan Harjoitus 1 ss 008 Eemeli Blåsten Rataisuehdotelma Tehtävä 1 Oloot a ja b positiivisia oonaisluuja. Osoita, että on olemassa siäsitteinen luu h ('luujen a ja b pienin hteinen jaettava',

Lisätiedot

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on EPOP Kevät 2012 Projeti 5 Systeemifuntiot ja asiportit Tämä projeti tehdään 3 hengen ryhmissä. Ryhmääni uuluvat Kuin ryhmistä tarastelee piiriä eri taajuusilla. Ryhmäni taajuus on Seuraavan projetin aiana

Lisätiedot

STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 7

STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 7 STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 7 1. Todennäöisyyslasennasta ja merinnöistä Palautamme seuraavassa lyhyesti mieleen todennäöisyyslasennan äsitteitä ja esittelemme myös muutamia urssilla äytettäviä merintätapoja.

Lisätiedot

4.3 Erillisten joukkojen yhdisteet

4.3 Erillisten joukkojen yhdisteet 4.3 Erillisten jouojen yhdisteet Ongelmana on pitää yllä ooelmaa S 1,..., S perusjouon X osajouoja, jota voivat muuttua ajan myötä. Rajoitusena on, että miään alio x ei saa uulua useampaan uin yhteen jouoon.

Lisätiedot

854/2017. Liitteet 1 2. Muutos laskuperusteisiin työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille

854/2017. Liitteet 1 2. Muutos laskuperusteisiin työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille Liitteet Muutos lasuperusteisiin työnteijän eläelain muaista toimintaa harjoittaille eläesäätiöille Liite Vauutusteniset suureet Näissä lasuperusteissa esiintyät auutusteniset suureet lasetaan TyEL:n muaisen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KESKUSTAN LÄNSIREUNAN KAUPPA- KESKUKSEN KAUPALLISTEN VAIKTUKSTEN ARVIOINTI Yleiskaavoitusta varten

HÄMEENLINNAN KESKUSTAN LÄNSIREUNAN KAUPPA- KESKUKSEN KAUPALLISTEN VAIKTUKSTEN ARVIOINTI Yleiskaavoitusta varten HÄMEENLNNAN KESKUSTAN LÄNSREUNAN KAUPPA- KESKUKSEN KAUPALLSTEN AKTUKSTEN ARONT Yleisaavoitusta varten Hämeenlinnan esustan liietilan ehitys 2005-2020 lineaarinen asvu n. 2 % /v. 160 000 140 000 120 000

Lisätiedot

6 Lineaarisen ennustuksen sovelluksia

6 Lineaarisen ennustuksen sovelluksia 6 Lineaarisen ennustusen sovellusia Lineaarisella ennustusella on hyvin täreä asema monessa puheenäsittelyn sovellusessa. Seuraavassa on esitetty esimerejä siitä miten lineaarista ennustusta voidaan hyödyntää.

Lisätiedot

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 1 1.1. - 30.6.2007 1.1. - 30.6.2006 1.1. - 31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 1 365,0 1 360,0 2 652,6 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. euroa 1 245,1

Lisätiedot

9 Lukumäärien laskemisesta

9 Lukumäärien laskemisesta 9 Luumäärie lasemisesta 9 Biomiertoimet ja osajouoje luumäärä Määritelmä 9 Oletetaa, että, N Biomierroi ilmaisee, uia mota -alioista osajouoa o sellaisella jouolla, jossa o aliota Meritä luetaa yli Lasimesta

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet. Kokooma 16.3.2009. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 26.1.2009.

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet. Kokooma 16.3.2009. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 26.1.2009. Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet Koooma 6.3.29. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 26..29. Voimaantulosäännöset TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN

Lisätiedot

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6 MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6 J (II.6.9) Päättele, että avaruusvetorit a, b ja c ovat lineaarisesti riippuvat täsmälleen un vetoreiden virittämän suuntaissärmiön tilavuus =. Tuti tällä riteerillä ovato

Lisätiedot

Konttorikonemiehet Oy

Konttorikonemiehet Oy m m Konttorionemiehet Oy MALLISTO 2011-2012 Konttorionemiehet Oy Hintoihin sisältyy alv 23 %. Voimassa 31.1.2012 saaa Kaii hinnat voimassa 31.1.2012 saaa. Eri turvaluoat toimistopapereille Konttorionemiehet

Lisätiedot

Riemannin sarjateoreema

Riemannin sarjateoreema Riemannin sarjateoreema LuK-tutielma Sami Määttä 2368326 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Sysy 206 Sisältö Johdanto 2 Luujonot 3 2 Sarjat 4 2. Vuorottelevat sarjat........................

Lisätiedot

Runkomelu. Tampereen kaupunki Juha Jaakola PL Tampere

Runkomelu. Tampereen kaupunki Juha Jaakola PL Tampere Tampereen aupuni Juha Jaaola PL 487 33101 Tampere LAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN NOPEUDEN KASVATTAMISESTA RANTA- TAMPELLAN ALUEEN RUNKOMELU- JA TÄRINÄRISKIIN Ranta-Tampellan alueen tärinää on arvioitu selvitysessä

Lisätiedot

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-02366-17 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Riste Oy Asonatu 11 15110 Lahti 15.3.2017 Kimmo Köntti VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL 1001, 02044 VTT Puh. 020 722 5566 ari.evarinmai@vtt.fi

Lisätiedot

4.7 Todennäköisyysjakaumia

4.7 Todennäköisyysjakaumia MAB5: Todeäöisyyde lähtöohdat.7 Todeäöisyysjaaumia Luvussa 3 Tuusluvut perehdyimme jo jaauma äsitteesee yleesä ja ormaalijaaumaa vähä taremmi. Lähdetää yt tutustumaa biomijaaumaa ja otetaa se jälee ormaalijaauma

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Porin kaupunkisuunnittelu 15.10.2013 Asemakaava tunnus 609 1616

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Porin kaupunkisuunnittelu 15.10.2013 Asemakaava tunnus 609 1616 VANHANKOIVISTON (4.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN KIINTEISTÖJEN :80, :8, :8, : 84 JA POHJOLANTIEN (OSA) JA UNTAMONPUISTON (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS Porin aupunisuunnittelu.0.0 Asemaaava

Lisätiedot

M 2 M = sup E M 2 t. E X t = lim. niin martingaalikonvergenssilauseen oletukset ovat voimassa, eli löydämme satunnaismuuttujan M, joka toteuttaa ehdon

M 2 M = sup E M 2 t. E X t = lim. niin martingaalikonvergenssilauseen oletukset ovat voimassa, eli löydämme satunnaismuuttujan M, joka toteuttaa ehdon Matematiian ja tilastotieteen laitos Stoastiset differentiaaliyhtälöt Rataisuehdotelma Harjoituseen 7 1. Näytä, että uvaus M M M 2, un M 2 M = sup E M 2 t 2 t 0 on normi jouossa M 2 = { M : M on martingaali

Lisätiedot

HARMONINEN VÄRÄHTELIJÄ

HARMONINEN VÄRÄHTELIJÄ Oulun yliopisto Fysiian opetuslaboratorio Fysiian laboratoriotyöt 1 1 HARMONINEN VÄRÄHELIJÄ 1. yön tavoitteet 1.1 Mittausten taroitus ässä työssä tutustut jasolliseen, määrätyin aiavälein toistuvaan liieeseen,

Lisätiedot

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 3 4. Funtiosarjat Tässä luvussa esitettävissä funtiosarjojen tulosissa yhdistämme luujen 3 teoriaa. Esimeri 4.. Geometrinen sarja x suppenee aiilla x ], [ ja hajaantuu

Lisätiedot

Olkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat

Olkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat Mat-.3 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. harjoituset Mat-.3 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. harjoituset / Rataisut Aiheet: Avainsanat: Satunnaismuuttujat ja todennäöisyysjaaumat Kertymäfuntio

Lisätiedot

855/2017. Liitteet 1 2. Laskuperustemuutokset eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa

855/2017. Liitteet 1 2. Laskuperustemuutokset eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa Liitteet Lasuperustemuutoset eläeassoille työnteijän eläelain muaista ustannusten jaoa arten Liite Vauutusteniset suureet Näissä lasuperusteissa esiintyät auutusteniset suureet lasetaan TyEL:n muaisen

Lisätiedot

Naulalevylausunto LL10 naulalevylle

Naulalevylausunto LL10 naulalevylle 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Riste Oy Kimmo Köntti Teollisuustie 7 1554 Villähde Kimmo Köntti, 5.11.218. Tilausvahvistus nro O-2679-18. Eurofins Expert Services Oy Ari Kevarinmäi Kemistintie 3, Espoo

Lisätiedot

Luku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt

Luku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt SMG-00 Piirianalyysi II Harjoitustehtävät Luu : Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt Järjestelmien lineaarisuus: Järjestelmä on lineaarinen, jos T u u T u T u, jossa ja

Lisätiedot

KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan liiton julaisuja E 125-2013 Uudenmaan liiton julaisuja E 125-2013 ISBN 978-952-448-358-2 ISSN 1236-6811

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi 02/1 VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi VAPAUSASTEET Valittaessa systeeille lasentaallia tulee yös sen vapausasteiden luuäärä äärätysi. Tää taroittaa seuraavaa: Lasentaallin

Lisätiedot

[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.

[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k. ehtävä. x( + ) x( y x( + e ( y x( + e ( E v E e ( ) e ( R E[ v v ] E e e e e e e e e 6 estimointivirhe: ~ x( x( x$( x( - b y ( - b y ( estimointivirheen odotusarvo: x( - b x( - b e ( - b x( - b e ( ( -

Lisätiedot

AMBIGUITEETTIONGELMA KANTOAALLONVAIHEMITTAUKSESSA. JUKKA TOLONEN Teknillinen korkeakoulu Maanmittaustieteiden laitos jotolone@cc.hut.

AMBIGUITEETTIONGELMA KANTOAALLONVAIHEMITTAUKSESSA. JUKKA TOLONEN Teknillinen korkeakoulu Maanmittaustieteiden laitos jotolone@cc.hut. MIGUITEETTIONGELM KNTOLLONVIHEMITTUKSESS JUKK TOLONEN Tenillinen oreaoulu Maanmittaustieteiden laitos otolone@cc.hut.fi . Johdanto Satelliittipaiannus perustuu vastaanottimen a satelliittien välisen etäisyyden

Lisätiedot

9 ALIKERAVA 381 AK-58 AK-69 LPA-22 259 K-8 LPA-22 LPA 314 K-27 AK-43 LPA AK-43 T-1 2:146 SAMPOLANKATU SIBELIUKSENTIE. i-21. 40 db. 40 db +68.10.

9 ALIKERAVA 381 AK-58 AK-69 LPA-22 259 K-8 LPA-22 LPA 314 K-27 AK-43 LPA AK-43 T-1 2:146 SAMPOLANKATU SIBELIUKSENTIE. i-21. 40 db. 40 db +68.10. 8 0 8. Kp 0 8. 8. LPA- :6 0--6-M60.7 8..6 6 I II.8 KESKUSTA K-8 t 7 II 0 SAMPOLANKATU...0 SIBELIUKSENTIE.. 0 öintitalo SANTANIITYNKUJA Santaniitynuja 8 8.6 8. 8 AK-6 8 SANTANIITYNKUJA pp/t LPA 0 AK- 7

Lisätiedot

Suomen YK-liiton lausunto vuoden 2019 talousarviosta ulkoasiainhallinnon alalta

Suomen YK-liiton lausunto vuoden 2019 talousarviosta ulkoasiainhallinnon alalta Suomen YK-liiton lausunto vuoden 2019 talousarviosta uloasiainhallinnon alalta Rahapula uhaa YK:n uudistamista - Suomen vahva tui ansainväliselle sääntöpohjaiselle järjestelmälle entistäin täreämpää 2.10.2018

Lisätiedot

termit on luontevaa kirjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme lukusarjojen teoriaan: a k = s.

termit on luontevaa kirjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme lukusarjojen teoriaan: a k = s. SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 7 3. Luusarjat Josus luujonon (b ) termit on luontevairjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme luusarjojen teoriaan: Määritelmä 3.. Oloon ( ), R luujono. Symboli (3.)

Lisätiedot

1. Harjoituskoe. Harjoituskokeet. 1. a) Valitaan suorilta kaksi pistettä ja määritetään yhtälöt. Suora s: (x 1, y 1 ) = (0, 2) (x 2, y 2 ) = (1, 2)

1. Harjoituskoe. Harjoituskokeet. 1. a) Valitaan suorilta kaksi pistettä ja määritetään yhtälöt. Suora s: (x 1, y 1 ) = (0, 2) (x 2, y 2 ) = (1, 2) . Harjoitusoe. a) Valitaan suorilta asi pistettä ja määritetään yhtälöt. Suora s: (, y ) = (0, ) (, y ) = (, ) 0 0 0 Suoran yhtälö on y. Suora t: (, y ) = (0, ) (, y ) = (, ) ( ) 0 Suoran yhtälö on y.

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4. Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Pasi Laaksonen Vastuuvelka Solvenssi II: kehikossa Vastuuvelka

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 21: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Lagrangen

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 21: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Lagrangen / ÄRÄHELYMEKANIIKKA SESSIO : Usean vapausasteen systeein liieyhtälöien johto Lagrangen yhtälöillä JOHDANO Kirjoitettaessa liieyhtälöitä suoraan Newtonin laeista äytetään systeeistä irrotettujen osien tai

Lisätiedot

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4) http://matematiialehtisolmu.fi/ Kombiaatio-oppia Kuia mota erilaista lottoriviä ja poeriättä o olemassa? Lotossa arvotaa 7 palloa 39 pallo jouosta. Poeriäsi o viide orti osajouo 52 orttia äsittävästä paasta.

Lisätiedot