KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan liiton julaisuja E

2 Uudenmaan liiton julaisuja E ISBN ISSN (pdf) Kannen uva: Tuula Palaste-Eerola Verojulaisu Helsini 2013 Uudenmaan liitto Nylands förbund Esterinportti 2 B Helsini Estersporten 2 B Helsingfors Finland puh. tfn (09)

3 Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Kaupan palveluveron mitoittaminen ja vaiutusten arviointi Uudenmaan liitto 2013

4 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 2 KUVAILULEHTI 6 PRESENTATIONSBLAD 7 1 ESIPUHE 8 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN KERROSALA Nyyiset liiepinta-alat Uudenmaan seudulliseesti merittävissä esusissa Nyyiset liiepinta-alat Uudenmaan maauntaaavojen esusissa Pääaupuniseudun alueesuset Nyyiset liiepinta-alat vähittäisaupan suurysiöalueilla Liietilat esustoissa ja muilla aupan alueilla Liietilamäärä Uudellamaalla Arvio nyyisten maauntaaavojen vähittäisaupan suurysiöiden toteutumisesta 22 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Kaupan ehitys Suomessa ja Uudellamaalla Ostovoiman ehitys Uudellamaalla Veroaupan meritys liietilatarpeeseen Liietilan lisätarve Uudellamaalla vuonna Liietilan lisätarpeen suuntaaminen esustoihin ja muille alueille Ostovoiman suuntautumisen vaiutus liietilan lisätarpeeseen 41 4 PALVELUVERKON 2035 MITOITTAMINEN Seudullisuus Kesusten mitoitus Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus 50 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Mitoitusen tarastelua Kesustat Vähittäisaupan suurysiöalueiden oonaistarastelua Kaupan laatu suurysiöalueilla Paiallisen ostovoiman osuus Palvelujen saavutettavuus jouo- evytliienteellä Lähimmät esustat Lähiostovoiman riittävyys Vähittäisaupan suurysiöalueet unnittain Liienteelliset tarastelut Vaiutuset liiumiseen ja liienteeseen Masimimitoitustarastelut 86

5 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 3 6 MAAKUNTAKAAVAN KAUPAN RATKAISU Voimassa olevat Uudenmaan maauntaaavat Maauntaaavaluonnos Maauntaaavaluonnosesta ehdotuseen Taristetun maauntaaavaehdotusen aupan rataisu Seudullisuuden määrittely Seudullisen aupan sijoittaminen esustatoimintojen alueella Kesustojen ulopuolelle sijoittuvat merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöt 97 7 MAAKUNTAKAAVAN KAUPAN RATKAISUN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Kesuset Metropolin ydinalue Seutuesuset Suuret Kuntaesuset Pienet untaesuset Vähittäisaupan suurysiöalueet Vähittäisaupan suurysiöalueet pääaupuniseudulla Vähittäisaupan suurysiöalueet Helsingin ehysalueella Vähittäisaupan suurysiöalueet Länsi-Uudellamaalla Vähittäisaupan suurysiöalueet Itä-Uudellamaalla Kaupan palveluvero oonaisuudessaan 130 LTTEET 132 Liitetaulu 1 Liitetaulu 2 Liitetaulu 3 Liietilojen pinta-ala Uudenmaan maauntaaavan untaesusissa Liietilojen pinta-ala Uudenmaan maauntaaavan seutuesusissa Liietilojen pinta-ala Uudenmaan maauntaaavan voimassa olevilla ja ehdotetuilla vähittäisaupan suurysiöalueilla Liiteartta 1 Päivittäistavaraaupan saavutettavuus Liiteartta 2 2.vaihemaauntaaavan esustatoimintojen alueet ja asuasmäärät, nyytilanne Liiteartta 3 2.vaihemaauntaaavan merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöt ja asuasmäärät, nyytilanne Liiteartta 4 2.vaihemaauntaaavan vähittäisaupan suurysiöt ja nyyiset raennetut alueet Liiteartta 5 2.vaihemaauntaaavan esustatoimintojen alueet ja Urban Zone 2035 liiumisvyöhyeet, asuasmäärät 2035 Liiteartta 6 2.vaihemaauntaaavan merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöt ja Urban Zone 2035 liiumisvyöhyeet, asuasmäärät 2035 Liiteartta 7 Kesusvero 2035, nyytila ja lasennallinen lisätarve Liiteartta 8 Kesusvero 2035, aupan mitoitus esustoissa Liiteartta 9 Merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöt Liiteartta 10 Maaunnallisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt enimmäismitoitus Helsini Liiteartta 11 Maaunnallisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt enimmäismitoitus Espoo Liiteartta 12 Maaunnallisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt enimmäismitoitus Vantaa Liiteartta 13 Maaunnallisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt enimmäismitoitus Hyvinää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula

6 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 4 Liiteartta 14 Maaunnallisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt enimmäismitoitus Inoo, Kironummi, Lohja, Raasepori, Vihti Liiteartta 15 Maaunnallisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt enimmäismitoitus Loviisa, Porvoo Liitetauluo 16 Suurysiöiden lasennalliset mitoituset ja maauntaaavan mitoitusluoat seä arviointien yhteenvetoa Liite vaihemaauntaaavan esustatoimintojen alueiden raennetut liietilat Kauniainen KUUMA- KUNNAT Hyvinää Järvenpää Kerava Kironummi Masala Veiola Mäntsälä Klauala Nurmijärven ironylä Rajamäi Pornainen Niilä Söderulla Hyrylä Joela Kelloosi Nummela Vihdin ironylä LÄNSI-UUSIMAA Hano Inoo Karila Lohja Virala Sauola Karjaa Tammisaari Siuntio ITÄ-UUSIMAA Asola Lapinjärvi Loviisa Myrsylä Porvoo Puila

7 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 5 Liite vaihemaauntaaavan vähittäisaupan suurysiöalueiden raennetut liietilat ESPOO Lommila Suomenoja Kulloonsilta Nihtisilta HELSINKI Konala Herttoniemi Suutarila VANTAA Varisto ja Petio Tammisto Porttipuisto Koivuhaa KUUMA- KUNNAT Sveitsinportaali Järvenpään eteläinen liittymä Keravanportti Mäntsälänportti Ilvesvuori Hyrylän eteläosa LÄNSI-UUSIMAA Tynninharju Lempola Karjaan lounaisosa Horsbäca ITÄ-UUSIMAA Loviisan länsiosa Tarmola Kuninaanportti Liite 19 Liienteellinen arviointi, Strafica Oy

8 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 6 KUVAILULEHTI Julaisun nimi Kaupan palveluveron mitoittaminen ja vaiutusten arviointi. Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava. Julaisija Uudenmaan liitto Raportin laatija Uudenmaan liitto, Santasalo Ky, Strafica Oy Julaisusarjan nimi ja sarjanumero Uudenmaan liiton julaisuja E Julaisuaia 2013 ISBN (pdf) ISSN Kieli suomi, ruotsinielinen tiivistelmä Sivuja 278 Avainsanat (asiasanat) Seudullisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt, vähittäisauppa maauntaaavassa Tiivistelmä Kaupan palveluveron mitoittaminen ja vaiutusten arviointi liittyy Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavan aupan rataisuun. Uudellamaalla on arviolta olmannes oo Suomen vähittäisaupasta. Liietilaa arvioidaan tarvittavan suunnittelualueelle lisää 3,3 milj.-m 2 vuoteen 2035 mennessä. Liietilan lisätarve jaettiin selvitysessä esustojen ja esustojen ulopuolisten vähittäisaupan suurysiöiden esen. Osaa liietilan lisätarpeesta ei osoiteta maauntatasolla, osa maauntaaavassa osoitetaan vain seudullisesti merittävä vähittäisauppa. Selvitysessä arvioitiin seudullisuuden rajat ja mitoitettiin vaiutusarviointeja hyödyntäen vähittäisaupan suurysiöt ja tarvittavilta osin myös esustatoimintojen alueet. Tulosena saatiin aupan palveluveron lasennalliset mitoituset, joita selvitysessä arvioitiin. Näiden perusteella laadittiin Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavaan aupan palveluveron rataisu ja sen vaiutusten arviointi, joa myös on esitetty selvitysessä. Selvitysen liitteenä on nyytilannetta uvaavia arttoja vähittäisaupan suurysiöalueilta seä esustatoimintojen alueilta. Lisäsi liitteenä on liienteellinen arviointi. Huomautusia Julaisu löytyy sähöisenä

9 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 7 PRESENTATIONSBLAD Författare Nylands förbund Rapporten är utarbetad av Nylands förbund, Santasalo Ky, Strafica Oy Seriens namn och nummer Nylands förbunds publiationer E Utgivningsdatum 2013 ISBN (pdf) ISSN Språ finsa Sidor 278 Nycelord (ämnesord) stora detaljhandelsenheter av regional betydelse, detaljhandel i landsapsplanen Sammanfattning Dimensioneringen och onsevensbedömningen av handelns servicenät är förnippad med handelns lösning i etapplandsapsplanen 2 för Nyland. Nyland har en tredjedel av hela Finlands detaljhandel. Fram till år 2035 beränas behovet av affärsutrymme uppgå till 3,3, miljoner m 2 -vy. Tilläggsbehovet av affärsutrymmen delades i utredningen mellan stora detaljhandelsenheter som ligger i eller utanför centrum. En del av tilläggsbehovet av affärsutrymme anvisas inte på landsapsnivå, eftersom landsapsplanen enbart innehåller anvisningar för detaljhandel av regional betydelse. I utredningen largjordes de regionala gränserna och onsevensbedömningarna dimensionerades genom att utnyttja stora detaljhandelsenheter och till behövliga delar även områden för centrumfunioner. Resultatet som uppnåddes var alylmässiga dimensioneringar av servicenätet som utvärderades i utredningen. På basis av dessa utarbetades lösningen för handelns servicenät i etapplandsapsplanen 2 för Nyland, samt dess onsevensbedömning som ingår i utredningen. Som bilaga till utredningen finns auella artor över områden för stora detaljhandelsenheter samt över områden för centrumfunioner. I bilagan ingår dessutom en trafimässig utvärdering. Övriga uppgifter Publiationen finns i pdf-version på vår webbplats

10 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 8 1 ESIPUHE Kaupan palveluveron mitoittaminen ja vaiutusten arviointi liittyy Uudenmaan maauntaaavan uudistamiseen. Työn taroitusena on vaiutusarviointeja hyödyntäen mitoittaa maauntaaavaan osoitettavat vähittäisaupan suurysiöt ja tarvittavilta osin myös esustatoimintojen alueita. Tavoitteena on, että aupan enimmäismitoituset voidaan osoittaa maauntaaavaan riittävällä taruudella ja laatia maauntaaava aupan osalta siten, että se täyttää maanäyttö- ja raennuslain vaatimuset. Lisäsi arvioidaan maauntaaavan aupan palveluveron vaiutusia. Palveluvero oostuu voimassa olevien maauntaaavojen (Uusimaa ja Itä-Uusimaa) esusista ja vähittäisaupan suurysiöalueista seä maauntaaavaehdotusvaiheessa esitetystä täydennysestä eli esusista ja vähittäisaupan suurysiöalueista. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liiton hallituset hyväsyivät perusraenteessa 2035 Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavaluonnosen laatimisen eseiset periaatteet. Sen muaan aupan palveluvero taristetaan Uudenmaan maauntaaavan lähtöohdista, missä merityseltään seudullinen vähittäisauppa ohjataan ensisijaisesti esustatoimintojen alueelle. Lisäsi otetaan huomioon lainsäädännön muutoset ja ohjataan seudullisen vähittäisaupan sijoittumista, mitoitusta ja ajoittamista sitomalla ne muun yhdysuntaraenteen ehityseen. Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavaluonnoseen osoitettiin esustatoimintojen alueet ja 14 uutta vähittäisaupan suurysiöä. Voimassa olevissa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maauntaaavoissa on näiden lisäsi 15 vähittäisaupan suurysiöä, joista Lohjan ja Vihdin rajalla ollut ohde ehdotettiin poistettavasi. Kaavaluonnoseen ei vielä ole osoitettu enimmäiserrosaloja. Luonnosen aupan rataisun perustana on ollut asi aupan selvitystä. Kaupan palveluvero Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan raennemalleissa (Uudenmaan liiton julaisu E ), jossa selvitettiin aupan nyytilanteen ja ehitysnäymien lisäsi aupan vaihtoehtoja Uudenmaan raennemallien näöulmasta. Luonnosta varten tehtiin aupan väliraportti aupan raennemalleista maauntaaavaluonnoseen (Uudenmaan liitto, tououu 2011) jossa mm. selvitettiin seudullisuus paljon tilaa vaativan aupan osalta ja tarennettiin mitoitustietoja. Lisäsi työssä tarasteltiin päivittäistavaraaupan saavutettavuutta ja aupan haneita. Tämä selvitys jataa aupan palveluveron tarastelua vaihemaauntaaavaluonnosen muaisesta aupan palveluverosta. Selvitysessä on artoitettu nyyiset seutu- ja untaesuset pääaupuniseutua luuun ottamatta. Lisäsi on artoitettu voimassa olevat vähittäisaupan suurysiöalueet seä muut aupan alueet, jota ovat niin suuria, että ne mahdollisesti ovat tai ovat muodostumassa seudullisesti merittävisi aupan alueisi. Kartoitusen pohjalta on lasettu alueiden nyyinen raennettu liietila ja sen jaautuminen aupan eri toimialoille. Ostovoiman asvun pohjalta lasetaan unnittainen liietilan lisätarve vuoteen Liietilan lisätarve seä alueiden nyyinen liietila ovat pohjana esustojen seä muiden aupan alueiden lasennalliselle mitoituselle. Lasennallinen mitoitus on tehty nyyisille esustoille ja muille nyyisille suurille aupan alueille seä uusille potentiaalisille seudullisesti merittäville aupan alueille ottaen huomioon maanäyttö- ja raennuslaiin aupan osalta tulleet muutoset. Luvussa 5 arvioidaan lasennallista mitoitusta.

11 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 9 Vaiutusarviointeja hyödyntäen johdetaan lopusi maauntaaavan aupan rataisu ja sen mitoitus, joa esitellään luvussa 6. Viimeisesi tässä selvitysessä arvioidaan maauntaaavan aupan rataisun vaiutusia. Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan ehdotus oli nähtävillä Saadun palautteen ja viranomaisten näemysten perusteella aupan rataisua taristettiin. Tehdyt taristuset olivat merittäviä, mistä syystä Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan ehdotus oli uudelleen nähtävillä Taristuset osivat aupan suunnittelumääräysiä ja niissä erityisesti esustojen ulopuolisten merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitusia. Taristettuun ehdotuseen suurysiöiden mitoitusluoia on lisätty. Näin maauntaaavan suunnittelumääräysissä esitetyt vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoituset on mahdollista saada lähemmäs aupan selvitysen lasennallisia enimmäismitoitusia. Uuden tarastelun seurausena 15 suurysiön mitoitusluoaa pienennettiin. Lisäsi taristetun vaihemaauntaaavaehdotusen suunnittelumääräysiin Espoon Lommilan vähittäisaupan suurysiöön sijoittuvalle seudullisesti merittävälle päivittäistavaraaupan suurysiölle on annettu enimmäismitoitus. Maauntavaltuusto hyväsyi 2.vaihemaauntaaavan luuun ottamatta Helsingin Östersundomista Sipoon Söderullaan asti ulottuvaa aluetta. Tässä Kaupan palveluveron mitoittaminen ja vaiutusten arviointi -raportissa on tämä alue edelleen muana. Östersundomin suunnittelua voidaan jataa maauntahallitusen hyväsymän aavaehdotusen pohjalta ja prosessi sovittaa yhteen Östersundomin yhteisen yleisaavan laadinnan anssa. Selvitysen on tilannut Uudenmaan liitto. Selvitysestä vastaavat Tuomas Santasalo ja Katja Kosela Santasalo Ky:stä. Työn ohjausesta on vastannut Sanna Jylhä Uudenmaan liitosta. Osa raportista on valmisteltu Uudenmaan liitossa. Näin aupan selvitys on saatu iinteämmin osasi vaiheaavarataisun muodostumista ja erityisesti aavarataisun arviointia. Luvut 2.7, Arvio nyyisten maauntaaavojen vähittäisaupan suurysiöiden toteutumisesta, seä 6 Maauntaaavan aupan rataisu, on laadittu Uudenmaan liitossa. Liiteartoista 1-15 ja liitetauluosta 16 vastaa myös Uudenmaan liitto. Raportin lopussa olevasta aupan palveluveron liienteellisestä arvioinnista on vastannut Hannu Pesonen Strafica Oy:stä. Selvitystyön työryhmässä ovat toimineet Riitta Murto-Laitinen, Sanna Jylhä ja Merja Viman-Kanerva Uudenmaan liitosta. Selvitysestä on äyty neuvotteluja Ympäristöministeriön Pea Normon, Juha Nurmen ja Antti Irjalan anssa. Lisäsi selvitystä on äsitelty Uudenmaan liiton aupan palveluveron asiantuntijaryhmässä ja ohjaustoimiunnassa.

12 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 10 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN KERROSALA UUDELLAMAALLA Uudenmaan nyyinen aupan pinta-ala on lasettu enttäartoitusen pohjalta. Uudenmaan alueelta on artoitettu seutu- ja untaesuset, untien alaesuset ja suurimmat muut aupan alueet. Pieniä yliä tai asuinalueiden palveluita ei ole attavasti artoitettu. Tiedot näiden osalta on erätty lähinnä AC Nielsenin päivittäistavaraaupan myymäläreisteristä. Pääaupuniseudun esusia ei ole artoitettu Kauniaista luuun ottamatta. Kartoitusessa arttaan on meritty aupalliset palvelut toimialoittain 14 luoaan jaettuna. Tarastelussa ovat muana vähittäisaupan lisäsi myös muut aupalliset palvelut, sillä nämä toimivat samoissa liietiloissa uin vähittäisauppain. Myös tyhjät tilat ja toimistojen äytössä olevat atutason liietilat ovat muana artoitusessa, sillä myös niihin tiloihin voi sijoittua auppaa. Pinta-ala pitää siis sisällään toteutuneet liietilat. Asemaaavojen tarjoamia mahdollisuusia ei tässä ole tutittu. Laselmissa ei myösään ole muana raenteilla olevia tai suunniteltuja haneita. Kartoitus uvaa aina tiettyä ajanohtaa. Yhdysunnan raentumisen myötä tilanne muuttuu jatuvasti, liieet lopettavat, tilalle tulee uusia tai liieet vaihtavat paiaa. Uusien liietilojen raentaminen on uitenin pidempiaiainen prosessi, joten oonaisuva alueen liietilaannasta pysyy ohtalaisen vaaana pidemmän aiaa. Kartoitusen pohjalta on lasettu aupallisten palveluiden pinta-ala. Pinta-ala uvaa myymälöiden pohjapinta-alaa, joa vastaa lähinnä errosalaa. Liieiden pinta-alaan sisältyvät myymälän lisäsi taatilat, varastot, porrasäytävät seä seinät. Kartoituseen on otettu muaan myös errosissa sijaitsevat aupan palvelut, vaia ne eivät näyään liiteartoissa. Hotelleista on lasettu muaan vain ensimmäinen erros. Kauppaesusten äytäviä ei pinta-alassa ole muana. Tiedot ovat suuntaa-antavia, eivätä täysin vastaa raennuslupien pinta-alaa, mutta antavat maauntaaavatasolla hyvän oonaisuvan aupan eri toimialojen tilanäytöstä alueella. Kenttäartoituset on tehty osin tätä työtä varten sysyllä 2011 ja eväällä Osa artoitusista on tehty aiaisemmin ( ) untien omien selvitystöiden yhteydessä. Näitä artoitusia on täydennetty merittävimpien muutosten osalta. Pienimpien esusten artoitus on tehty Google Mapsin avulla. Kesustojen ja suurysiöalueiden liietilat on esitetty arttaliitteissä. 2.1 Nyyiset liiepinta-alat Uudenmaan seudullisesti merittävissä esusissa Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan luonnosessa oli neljä seutuesusta: Hyvinää, Karjaa, Lohja ja Porvoo. Maauntaaavaluonnosen selostusessa seutuesusten voidaan atsoa ehittyvän seleästi omina pääaupuniseudun ulopuolisina palvelualueina. Hyvinää, Lohja ja Porvoo ovat palveluvarustuseltaan hyvin monipuolisia esusia, joissa asioidaan ympäristöstä laajalta alueelta. Liiepinta-alaa näissä esusissa on noin m 2.

13 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 11 Liiepinta-ala (-m2) Uudenmaan seutuesusissa Hyvinää Lohja Tammisaari Pt-auppa Tavarataloauppa Tilaa vaativa auppa Autoauppa ja huoltamot Muu erioisauppa Palvelut Muut liietilat Porvoo Maauntaaavaluonnosen seutuesusista Karjaa on liiepinta-alaltaan ohtalaisen pieni (noin m 2 ) eiä sillä ole vastaavaa seudullisesti merittävää asemaa aupan esusena uin muilla maauntaaavaluonnosen seutuesusilla. Vastaavasti saman unnan toinen esus Tammisaari on liiepinta-alaltaan Karjaata suurempi ja aupan osalta merityseltään enemmän seudullinen uin Karjaa. Tämänin taia on Tammisaari otettu tässä tarasteluun seutuesusena Karjaan sijaan. 2.2 Nyyiset liiepinta-alat Uudenmaan maauntaaavojen esusissa Uudeltamaalta on artoitettu aii maauntaaavaluonnoseen merityt alaesuset luuun ottamatta pääaupuniseudun alaesusia. Osa artotetuista esusista on unnan pääesusia ja osa unnan alaesusia. Palvelut on artoitettu esusta-alueilta. Kesusta-alueisi on tässä tulittu untien yleisaavojen esustatoimintojen alueet. Määrittelyssä on äytetty lisäsi apuna Suomen ympäristöesusen YKR-tietoihin perustuvia esustarajausia. Lähtöohtana on toiminnallinen oonaisuus. Yleisesti esusta-alueella taroitetaan tässä perinteistä tiivistä ydinesustaa, jonne pääosa aupasta on sijoittunut. Kesustan reunojen maretja tilaa vaativat aupan alueita ei ole pääsääntöisesti lasettu uuluvasi esustaan. Poieusena ovat ne unnat, joiden vahvistetussa yleisaavassa nämä alueet ovat esustatoimintojen alueita. Liitteenä oleva esusten arta ovat suuntaa-antavia, eivätä ne määrittele taraa esustan ulottuvuutta. Ne uvaavat niitä liieraennusia, jota on otettu huomioon lasettaessa nyyistä liiepinta-alaa. Kesusta-alueen rajaus määritellään ysityisohtaisemmassa aavoitusessa, osa maauntaaavassa esustatoimintojen on meritty ohdemerinnällä.

14 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 12 Kesusta-alueiden laajuus vaihtelee suuresti. Kironummen yleisaavan esusta-alue on hyvin laaja pitäen sisällään myös radan eteläpuoleisen tilaa vaativan aupan alueen ja hypermaretin. Vastaavasti esim Keravalla esustan läheinen tilaa vaativan aupan alue ei ole yleisaavassa esusta-aluetta. Järvenpään yleisaavassa esusta-alue on hyvin suppea. Toiminnallinen esusta-alue on tätä selvästi laajempi samoin YKR:n esustarajaus. Näin ollen Järvenpään osalta esusta-alue on tässä selvitysessä tulittu laajempana uin yleisaavan esustatoimintojen alueet. Uudenmaan untaesuset ovat aupallisten palveluiden tarjonnaltaan hyvin eri suuruisia. Tarjonnaltaan monipuolisimpia ovat pinta-alalla mitattuna Helsingin seudun ehysalueen esuset. Näistä suurimmat ovat Järvenpää, Kironummi ja Kerava, jota aii ovat liiepinta-alaltaan yli m 2. Seuraavasi suurimpia esusia Uudellamaalla ovat Nummela ja Klauala. Nämä suurimmat Helsingin ehysalueen esuset ovat aupalliselta tarjonnaltaan yhtä monipuolisia uin seutuesuset. Osin myös näiden esusten vaiutusalue on seudullinen, eli useissa esusissa asioidaan yli untarajojen. Liiepinta-alaltaan suuria untaesusia Uudellamaalla Liiepinta-ala Liiepinta-ala yli m 2 yli m 2 Klauala Nummela Järvenpää Kerava Kironummi Länsi- ja Itä-Uudenmaan untaesuset ovat liiepinta-alaltaan yleensä pienempiä uin Helsingin ehysalueen esuset. Suurin Länsi-Uudenmaan untaesusista on Hano ja Itä-Uudenmaan Loviisa. Muita samaa ooluoaa olevia esusia ovat Uudellamaalla Hyrylä, Karjaa ja Mäntsälä. Näitä jonin verran pienempiä ovat Kauniainen, Karila, Niilä ja Nurmijärven ironylä. Liiepinta-alaltaan esisuuria untaesusia Uudellamaalla Liiepinta-ala Liiepinta-ala m m 2 Karila Kauniainen Loviisa Niilä Nurmijärvi Hano Hyrylä Karjaa Mäntsälä Luumääräisesti eniten on pieniä esusia. Kesusia, joiden aupallisten palveluiden pinta-ala jää alle 5000 errosneliömetrin on yhdesän. Kesusia, joiden pinta-ala on noin

15 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava errosneliömetriä tai vähemmän on yhteensä 17. Pieniä esusia on pääsääntöisesti unnissa, joissa myös asuaita on vähän. Pieniä esusia ovat myös useat untien alaesuset. Liiepinta-alaltaan pieniä untaesusia Uudellamaalla Liiepinta-ala Liiepinta-ala alle m m 2 Asola Kelloosi Lapinjärvi Masala Myrsylä Puila Siuntio Veiola Inoo Joela Nurmijärvi Pornainen Rajamäi Sauola Söderulla Vihti Virala Uudenmaan untaesusten toimialaraenne liiepinta-alalla mitattuna vaihtelee jonin verran. Suurissa esusissa on yleensä merittävä osa pinta-alasta tavarataloauppaa (hypermaretit, esustatavaratalot ja muut laajantavaravalioiman myymälät). Suurissa esusissa on yleensä myös paljon erioisauppaa. Kesusissa, joissa esusta-alue on laaja, on myös paljon tilaa vaativaa auppaa ja autoauppaa. Mitä pienempi esusta sitä suurempi painoarvo on päivittäistavaraaupalla ja palveluilla. Pienissä esusissa ei juuriaan ole erioisauppaa. Palvelujen osuus liiepinta-alasta on yleisesti esusissa ohtalaisen orea. Kesimäärin palvelujen osuus liiepintaalasta on noin 30 %, vaihdellen välillä %. Kaunaisissa palvelujen osuus liiepintaalasta on suurin ja Kironummella pienin. Palvelujen lisäsi esustoissa on liietiloja, jota ovat pientoimistojen äytössä. Lisäsi osa liietiloista on tarasteluhetellä ollut tyhjänä. Ne on otettu muaan tarasteluun, osa myös niihin saattaa sijoittua auppaa. Kaaviossa nämä on meritty muisi liietiloisi.

16 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 14 Liiepinta-ala (-m 2 ) Uudenmaan untaesusissa Kauniainen Järvenpää Kerava Kironum Masala Veiola Mäntsälä Klauala Nurmijärvi Rajamäi Pornainen Niilä Söderulla Hyrylä Joela Kelloosi Nummela Vihti Hano Inoo Karila Sauola Virala Karjaa Siuntio Asola Lapinjärvi Loviisa Myrsylä Puila Pt-auppa Tavarataloauppa Tilaa vaativa auppa Autoauppa ja huoltamot Muu erioisauppa Palvelut Muut liietilat Pääaupuniseudun alueesuset Pääaupuniseudun pääesus on Helsini, joa on myös maaunnan ja valtaunnan pääesus. Lisäsi pääaupuniseudulla on useita alueesusia. Pääaupuniseudun esusia ei ole artoitettu, mutta niiden asemaa palveluverossa on selvitetty Uudenmaan esusverotyössä seä untien yleisaavojen, untien palveluveroselvitysten, YTV:n liiennetutimusaineiston seä muiden aupan selvitysten pohjalta. Muista esusista poieten Kauniaisten esustan palvelut on artoitettu ja Kauniaista tarastellaan näin ollen myös muiden artoitettujen esusten ohella. Pääaupuniseudun esuset on tässä luoiteltu nyyisten aupallisten palvelujen pohjalta paiallisesusiin ja seudullisiin esusiin. Paiallisesuset palvelevat pääosin oman lähialueensa asuaita, ja niistä virtaa asiointia ja ostovoimaa niitä monipuolisempiin esusiin. Osa näistä esusista on hyvin pieniä ja palveluvarustus painottuu päivittäistavaraauppaan ja lähipalveluihin. Osassa paiallisesusista on jo monipuolisesti erioisaupan tarjontaain, mutta vähemmän uin seudullisissa esusissa. Paiallisesusissa on myös auppaesusia, mutta ne ovat pääosin pienempiä uin seutuesusten auppaesuset.

17 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 15 Pääaupuniseudun alueesuset Paiallisesusia Seudullisia esusia Kalajärvi Matinylä-Olari Kaulahti Leppävaara Espoonlahti Tapiola Espoon esus Kauniainen Myyrmäi Munivuori Paala Kontula Tiurila Viii Korso Vuosaari Herttoniemi Haunila Kannelmäi Koivuylä Malmi Martinlaaso Itäesus Seudulliset esuset palvelevat suurempaa aluetta uin omaa lähialuetta. Kesusissa asioidaan muista pääaupuniseudun alueesusista ja osin myös pääaupuniseudun ulopuolelta. Useimmissa seudullisissa esusissa on hyvin monipuolinen auppaesus, joa vetää asiaaita laajalta alueelta. Useat näistä esusista ovat aupallisilta palveluiltaan monipuolisempia ja vetovoimaisempia uin pääaupuniseudun ulopuoliset seutuesuset. Pääaupuniseudun esusten lähialueen asuasmäärä on myös yleensä suurempi uin muiden seutuesusten. Matinylä-Olari palvelee oo Etelä-Espoota ja osin myös Länsi-Uuttamaata, sillä se on monipuolisin esus, un Kironummen suunnasta tullaan pääaupuniseudulle. Tapiola on palveluvarustuseltaan erilainen uin muut Espoon alueesuset ja se palvelee oo Espoota. Leppävaara palvelee Espoon esiosia seä myös Helsingin läntisiä osia. Espoon esus on oman alueensa seä Kaulahden ja Pohjois-Espoon alueiden pääasiointipaia. Myyrmäen esusta palvelee oo läntisen Vantaan aluetta ja osin myös läntistä Helsiniä. Tiurila on itäisen Vantaan pääesus. Paalan esus näiden välissä vetää asiointia oo Vantaan alueelta seä Helsingin alueen ehysunnista. Korso palvelee pohjoista Vantaata. Helsingin aupallisilta palveluiltaan monipuolisimmat alaesuset ovat Itäesus ja Malmi. Näissä molemmissa asioidaan yli oman alueen. Kannelmäi palvelee läntistä ja pohjoista Helsiniä. Kannelmäen palvelut ovat ehittymässä uuden auppaesusen myötä, joa on jo osin raentunut. Herttoniemi on myös ysi suurista pääaupuniseudun ehittyvistä alueesusista. Pääaupuniseudulla on vielä myös raentumattomia alueesusia. Alueille ei ole vielä raentunut esustamaista asutusta eiä esusissa ole vielä palveluita. Uusia alueesusia ovat Östersundom ja Kivistö. Myös osa nyyisistä paiallisesusista ja alueesusista on voimaaasti ehittymässä mm. parantuvan raideliienneyhteyden ja tästä aiheutuvan väestön asvun myötä. Kehittyviä esusia ovat mm. Espoonlahti ja Koivuylä. Myös Haunila on ehittymässä. Tällä hetellä esusen palvelut ovat suppeat alueen asuasmäärään nähden. Alueelle suunnitellaan mm. auppaesusta seä myös asuntoja. Hyvän liienteellisen sijaintinsa vuosi esusesta on lähivuosina

18 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 16 muodostumassa vetovoimainen alueesus. Maauntaaavaehdotuseen määriteltiin esusvero 2035, jona yhtenä osateijänä ovat aupalliset palvelut. 2.4 Nyyiset liiepinta-alat vähittäisaupan suurysiöalueilla Kesusien ohella auppaa on esittynyt merittävästi myös muille aupan alueille, joita ovat mm. nyyiset voimassa olevan maauntaaavan vähittäisaupan suurysiöalueet. Lisäsi Uudellamaalla on muita alueita, jota ovat aupan pinta-alaltaan niin laajoja, että ne saattavat olla seudullisesti merittäviä aupan alueita. Näiden lisäsi on aupan haneiden ja untien suunnitelmien pohjalta tarasteltu myös alueita, jota ovat ehittymässä aupan alueina. Nämä aii alueet on artoitettu laajoina oonaisuusina ja alueita nimitetään tässä vähittäisaupan suurysiöalueisi. Liitteenä olevat suurysiöalueiden artat ovat suuntaa-antavia, eivätä ne määrittely taraa suurysiön ulottuvuutta. Kartat uvaavat niitä liieraennusia, jota on huomioitu nyyisen liiepinta-alan lasennassa. Alueen rajaus määritellään ysityisohtaisemmassa aavoitusessa, osa vähittäisaupan suurysiöt on meritty ohdemerinnällä. Voimassa olevilla ja muilla vähittäisaupan suurysiöalueilla on vaihteleva määrä auppaa. Suurysiöalueille on nyyään sijoittunut pääosin tilaa vaativaa auppaa ja autoauppaa. Alueet eivät uitenaan ole puhtaita tilaa vaativan aupan alueita, vaan alueilla on myös muutain erioisauppaa seä päivittäistavaraauppaa ja tavarataloauppaa. Oheisessa uvassa tavarataloauppa pitää sisällään hypermaretit ja muut laajan tavaravalioiman myymälät (näiden oo pinta-alan). Päivittäistavaraauppaa on alueilla yleisesti supermaret-ooluoan myymälöissä tai tätä pienemmissä lähiaupoissa tai liiennemyymälöissä. Tutituilla suurysiöalueilla on hypermaretteja tällä hetellä vain Tammistossa ja Tynninharjulla. Muut tavarataloaupan ysiöt ovat sisustuseen painottuvia tavarataloja (Iea, Kodin Yönen) tai laajan tavaravalioiman myymälöitä (esim. HongKong, Tarjoustalo, Motonet), joissa elintarviemyynti on vähäistä. Erioisaupan myymälöiden ja palveluiden pinta-alaa on suurysiöalueilla yleensä vähemmän uin esustoissa. Palvelut alueilla ovat mm. ravintolatoimintaa, untosaleja, ampaamoja yms. Palveluisi on tässä lasettu myös irpputoritoiminta. Muut liietilat ovat lähinnä tyhjiä tiloja tai muussa uin liietilaäytössä olevia liietiloja. Olemassa olevien liietilojen määrä vähittäisaupan suurysiöalueilla vaihtelee viidestätuhannesta errosneliömetristä noin errosneliömetriin. Suurimmat suurysiöalueet löytyvä pääaupuniseudulta. Näitä ovat Suomenoja, Roihupelto, Varisto-Petio ja Tammisto. Kaiissa on aupallisten palveluiden pinta-alaa yli m 2. Näistä Tammisto ja Varisto-Petio ovat voimassa olevassa maauntaaavassa vähittäisaupan suurysiöalueita. Pääaupuniseudun ulopuolisista vähittäisaupan suurysiöalueista suurimpia ovat Hyrylän eteläosa, Tarmola, Tynninharju ja Kuninaanportti. Voimassa olevan maauntaaavan suurysiöalueista Vantaan Petasessa, Kironummen Inilänportissa seä Tuusulan Focus-alueella ei vielä ole liietilaa. Muita alueita, joissa unnilla on suunnitelmia aupan ehittämisesi, ovat mm. Espoon Turvesolmu, Helsingin Östersundom, Nurmijärven Mäyränallio, Vihdin Huhmari ja Hyvinään Metsä-Kalteva. Näitä alueita tutitaan tässä selvitysessä potentiaalisina tulevina vähittäisaupan suurysiöalueina.

19 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 17 Liiepinta-ala (-m 2 ) vähittäisaupan suurysiöalueilla Lommila Suomenoja Kulloonsilta Nihtisilta Konala Roihupelto Suutarila Varisto-Petio Tammisto Porttipuisto Koivuhaa Sveitsinportaali Mäntsälänportti Keravanportti Ilvesvuori Eteläinen liittymä Hyrylä Tynninharju Lempola Karjaa Horsbäc Loviisa Tarmola Kuninaanportti Pt-auppa Tavarataloauppa Tilaa vaativa auppa Autoauppa ja huoltamot Muu erioisauppa Palvelut Muut liietilat Suurysiöalueiden raenne eroaa tosistaan jonin verran. Pääosin 2000-luvulla raentuneet alueet muodostavat tyypillisesti seleän myymäläesittymän, jossa liieillä on esimerisi yhteinen pysäöintialue. Tällaisia alueita ovat mm. Sveitsinportaali, Lempola ja Kuninaanportti. Alueet, joiden raentuminen on lähtenyt liieelle pääosin ennen 2000-luua tai jota ovat piuhiljaa muuttuneet teollisuusalueista aupan alueisi, ovat raentuneet ysittäisistä yleensä erilleen sijoittuneista myymälöistä. Alueiden myymälät ovat usein myös pieniä (alle m 2 ). Suurimmat myymälät ovat yleensä laajan tavaravalioiman myymälöitä. Alueilla on myös jonin verran suuria tilaa vaativan aupan myymälöitä. Vaiain nämä aioinaan raentuneet alueet eivät muodosta seleää myymäläesittymää, ne yhteenlasetun oonsa ja tarjontansa puolesta ovat pääosin seudullisesti vetovoimaisia.

20 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 18 Suurysiöalueiden toimialaraenne vaihtelee suuresti. Vaihteluun vaiuttaa mm. sijainti aupuniraenteessa. Vaia alueet ovat painottuneet tilaa vaativaan auppaan, alueilla on myös merittävä määrä muutain auppaa. Päivittäistavaraaupan osuus nousee suurimmasi Nihtisillassa ja Loviisassa. Nihtisiltaa ollaan aupan alueena vasta ehittämässä, ja alueella on lähinnä paiallista liietoimintaa. Loviisan suurysiöalueella on aupan toimintaa myös vielä varsin vähän ja asi supermarettia vastaavat suuresta osasta alueen liiepinta-alasta. Tynninharjulla ja Lempolassa päivittäistavaraaupan osuus pinta-alasta nousee yli10 %:iin. Tynninharju on Lohjan taajamaosayleisaavassa alaesus. Samoin Lempola nojautuu yhteen Lohjan alaesusista. Muuta erioisauppaa on suurysiöalueilla esimäärin 15 % ja palveluita ja muita liietiloja (lähinnä tyhjiä tiloja) on yhteensä 9 % liieannasta. Muuta erioisauppaa on suhteessa eniten Porttipuistossa ja Tammistossa, seuraavasi eniten muuta erioisauppaa on Lommilassa, Nihtisillassa, Varisto-Petiossa, Keravanportissa ja Lempolassa. Pääosa tästä muusta erioisaupasta sijoittuu laajantavaravalioiman myymälöihin. Liietilan pinta-alan jaautuminen vähitäisaupan suurysiöalueille Muu Pt-auppa Tiva erioisauppa Muut liietilat* Yhteensä Lommila 0 % 75 % 22 % 4 % 100 % Suomenoja 1 % 76 % 12 % 11 % 100 % Kulloonsilta 0 % 78 % 2 % 20 % 100 % Nihtisilta 45 % 20 % 21 % 15 % 100 % Konala 8 % 78 % 4 % 10 % 100 % Roihupelto 0 % 89 % 1 % 9 % 100 % Suutarila 3 % 83 % 5 % 9 % 100 % Varisto-Petio 0 % 65 % 27 % 7 % 100 % Tammisto 8 % 48 % 37 % 6 % 100 % Porttipuisto 0 % 59 % 40 % 1 % 100 % Koivuhaa 4 % 90 % 2 % 4 % 100 % Sveitsinportaali 2 % 96 % 1 % 2 % 100 % Mäntsälänportti 6 % 62 % 14 % 17 % 100 % Keravanportti 4 % 54 % 25 % 17 % 100 % Ilvesvuori 2 % 16 % 28 % 54 % 100 % Eteläinen liittymä 0 % 100 % 0 % 0 % 100 % Hyrylä 5 % 68 % 17 % 10 % 100 % Tynninharju 18 % 55 % 16 % 11 % 100 % Lempola 13 % 53 % 28 % 6 % 100 % Karjaa 3 % 89 % 0 % 7 % 100 % Horsbäc 0 % 83 % 7 % 9 % 100 % Loviisa 47 % 53 % 0 % 0 % 100 % Tarmola 8 % 68 % 16 % 8 % 100 % Kuninaanportti 0 % 67 % 13 % 20 % 100 % Yhteensä 4 % 71 % 15 % 9 % 100 % Voimassa olevat yht. 5 % 64 % 25 % 6 % 100 % Muut yhteensä 4 % 77 % 8 % 11 % 100 % * palvelut, tyhjät ja mm. toimistoäytössä olevat Oheisessa taulussa on lihavalla meritty voimassa olevien maauntaaavojen vähittäisaupan suurysiöalueet. Voimassa olevien maauntaaavojen vähittäisaupan

21 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 19 suurysiöalueet eivät poiea suuresti muista tutituista vähittäisaupan suurysiöalueista. Voimassa olevilla vähittäisaupan suurysiöalueilla on jonin verran enemmän erioisauppaa verrattuna muihin tutittuihin alueisiin, mutta myösään muut alueet eivät ole puhtaita tilaa vaativan aupan alueita. Päivittäistavaraaupan määrässä ei alueilla ole suurta eroa voimassa olevien maauntaaavojen alueiden ja muiden tutittujen alueiden välillä. 2.5 Liietilat esustoissa ja muilla aupan alueilla Kauppaa sijoittuu maauntaaavaan mainittujen esusten ja suurysiöalueiden lisäsi myös muille alueille. Näitä ovat mm. pienemmät esuset eli lähiöesuset, ylät ja muut asuinalueet seä muut tutittuja aupan alueita pienemmät paialliset maret- ja tilaa vaativan aupan alueet. Liietilan pinta-alan jaautumista esusta-alueille ja muille alueille on tutittu Uudenmaan alueella. Tarastelussa ovat Uudenmaan unnat pois luien pääaupuniseutu, osa pääaupuniseudun esusia ei ole artoitettu, ja aivan pienimmät unnat, joissa vähittäisauppaa on hyvin vähän. Tarastelu pohjautuu artoitusaineistoon, jossa on muana untien suurimmat aupan esittymät. Näiden lisäsi auppaa sijoittuu join verran asuinalueille. Tiedot artoittamattomien alueiden palveluista on erätty AC Nielsenin päivittäistavaraaupan reisteristä. Kartoittamattomilla alueilla ei ole merittävää määrää erioisauppaa tai tilaa vaativaa auppaa. Alueilla on pieni määrä palveluita, mutta näitä tarastelussa ole muana. Kesustoja ovat tässä seutuesuset ja untaesuset. Kesusta-alueisi on tulittu untien yleisaavojen esustatoimintojen alueet. Miäli unnassa ei ole voimassa olevaa yleisaavaa, on esusta-alueen määrittelyssä äytetty lähtöohtana toiminnallista oonaisuutta. Pienet esuset ovat muita esusia, yliä ja asuinalueita, jonne sijoittuu pääosin lähipalveluita. Vähittäisaupan suurysiöalueet ovat voimassa olevan maauntaaavan suurysiöalueita tai muita suuria seudullisesti merittäviä aupan alueita (s. luu 2.4). Muut alueet ovat esustojen reuna-alueita, tilaa vaativan aupan alueita, paiallisia maret-alueita ja tienvarsien auppapaioja. Kaupan ja aupallisten palvelujen sijoittuminen esustoihin ja muille alueille Uudellamaalla Ei sis. pääaupuniseutua eiä pieniä untia* * Asola, Lapinjärvi, Myrsylä, Puila, Pornainen Pienet KM- Kesustat esuset alueet Muut Kesustat Muut Pt-auppa 64 % 12 % 10 % 13 % 76 % 24 % Erioisauppa 75 % 1 % 16 % 8 % 75 % 25 % Tiva ja autoauppa 18 % 3 % 54 % 25 % 21 % 79 % Vähittäisauppa 45 % 5 % 33 % 17 % 50 % 50 % Palvelut 69 % 7 % 8 % 15 % 77 % 23 % Muut liietilat 60 % 3 % 26 % 10 % 63 % 37 % Yhteensä 51 % 5 % 27 % 16 % 56 % 44 % Kesustat Maauntaaavan seutuesuset ja muut esuset Pienet esustat Muut esustat, ylät, asuinalueet KM-alueet Voimassa olevien maauntaaavojen KM-alueet ja muut seudulliset aupan alueet Muut Kesustojen reuna-alueet, paialliset tilaa vaativan aupan alueet, tienvarret Uudellamaalla (pl. ps) on esusta-alueille sijoittunut aupan ja aupallisten palvelujen liietilan pinta-alasta noin 50 prosenttia. Pienissä esustoissa auppaa ja palveluita on varsin vähän. Vähittäisaupan suurysiöalueille on sijoittunut aupan ja palveluiden

22 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 20 pinta-alasta lähes 30 % ja muille aupan alueille vähemmän. Kaupallisten palveluiden pinta-alasta yli puolet on sijoittunut luonteeltaan esustatyyppisille alueille (esustat ja pienet esustat) ja alle puolet muille aupan alueille (vähittäisaupan suurysiöalueet ja muut aupan alueet). Kun tarastellaan ainoastaan vähittäisauppaa, on esustoihin sijoittunut vain 45 % oo Uudenmaan alueen vähittäisaupan liietilamäärästä. Vastaavasti esustoissa on enemmän palveluita ja muita liietiloja (tyhjiä ja toimistoäytössä olevia) uin muilla aluiella. Vähittäisaupan suurysiöalueille on sijoittunut vähittäisaupan pinta-alasta olmannes. Kesustatyyppisille aupan alueille sijoittuu vähittäisaupasta puolet ja muille alueille puolet. Kaupan toiminnan luonne rataisee yleensä sijoittumisen. Päivittäistavaraaupasta seä erioisaupasta ja palveluista on noin 75 % sijoittunut esustatyyppisille alueille. Vastaavasti tilaa vaativasta aupasta ja autoaupasta on muille alueille sijoittunut yli 80 %. Kesustoissa on uitenin myös jonin verran tilaa vaativaa auppaa samoin muilla alueilla päivittäistavaraauppaa, erioisauppaa ja palveluita. Päivittäistavaraaupasta on tilastotietoja aupan pinta-alasta oo Uudeltamaalta. Näin ollen päivittäistavaraaupan jaautumista esusta-alueille ja muille alueille on voitu tarastella oo Uudellamaalla. Pääaupuniseudulla pt-aupasta yli 90 % sijoittuu esustoihin ja muille asuinalueille (pienet esustat). Pääaupuniseudun vähittäisaupan suurysiöalueilla ei ole merittävää määrää pt-auppaa, samoin ei muissaaan auppaesittymissä. Pienissä unnissa päivittäistavaraauppaa ei ole lainaan muilla uin esustatyyppisillä alueilla (esustat, ylät). Kesisuurissa unnissa muille alueille sijoittuu päivittäistavaraauppaa enemmän uin pääaupuniseudulla ja pienissä unnissa. Koonaisuudessaan Uudenmaan päivittäistavaraaupasta lähes 90 % sijoittuu esusta-alueille tai muille asuinalueille ja hieman yli 10 % vähittäisaupan suurysiöalueille tai muille aupan alueille. Päivittäistavaraaupan sijoittuminen Uudellamaalla Pienet KM- Kesustat esustat alueet Muut Kesustat Muut Pääaupuniseutu 54 % 40 % 4 % 3 % 93 % 7 % Kesisuuret unnat 64 % 12 % 10 % 13 % 76 % 24 % Pienet unnat* 83 % 17 % 0 % 0 % 100 % 0 % Uuusimaa 58 % 29 % 6 % 7 % 87 % 13 % * Asola, Lapinjärvi, Myrsylä, Puila, Pornainen Kesustat Maauntaaavan seutuesuset ja muut esuset Pienet esustat Muut esustat, ylät, asuinalueet KM-alueet Voimassa olevien maauntaaavojen KM-alueet ja muut seudulliset aupan alueet Muut Kesustojen reuna-alueet, paialliset tilaa vaativan aupan alueet, tienvarret 2.6 Liietilamäärä Uudellamaalla Koonaisliietilamäärästä Uudellamaalla ei ole yhtenäisiä tilastoja. Liietilan oonaismäärää Uudellamaalla on arvoitu useiden lähteiden pohjalta. Liietiloja on

23 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 21 artoitettu esustoissa, vähittäisaupan suurysiöalueilla seä muilla aupan alueilla. Lisäsi untien omissa selvitysissä on arvioita oonaisliietilamääristä. SYKE:ssä on selvitetty myymäläraennusten errosalaa mm. Väestötietojärjestelmän raennus- ja huoneistotiedoista. Myös Tilastoesuselta saadaan liieraennusten pinta-ala. Väestötietojärjestelmän RHR:ssä on myymäläraennusten pinta-alaa Uudellamaalla noin 4,37 miljoonaa errosneliömetriä. Poiminta on tehty vain raennusen päääyttötaroitusen muaan. Selvitysessä ei ole eritelty, ono niissä auppaa vai muuta toimintaa. Osa aupasta on tämän lisäsi myös muiden äyttötaroitusten raennusissa, uten vanhoissa teollisuus- ja varastoraennusissa seä asuinraennusten ivijaloissa, jolloin ne eivät tilastoidu aupan liietiloisi. Tilastoesusen muaan liieraennusia on Uudellamaalla yhteensä noin 5,4 miljoonaa errosneliömetriä. Näissä raennusissa on muutain toimintaa uin auppaa. Lisäsi tästä luvusta puuttuvat mm. asuintalot, joiden pohjaerrosessa on auppaa tai palveluita. Niitä on merittävästi juuri esustoissa. Uudenmaan myymälä- ja liieraennusten errosala K-m 2 Myymäläraennuset* Liieraennuset** * Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestöreisteriesus ** Lähde: Tilastoesus, Väestötietojärjestelmä, Väestöreisteriesus Kartoitusten pohjalta voidaan arvioida että Uudellamaalla on pääaupuniseudun ulopuolella liietilaa yhteensä noin 1,5 miljoonaa errosneliömetriä. Kartoitetuissa esusissa ja muilla aupan alueilla on liietilaa yhteensä noin 1,46 miljoonaa errosneliömetriä. Lisäsi pieniä määriä liietilaa on asuinalueiden esusissa seä teollisuus- ja työpaia-alueilla, joita ei ole artoitettu. Pääaupuniseudulla on arean arvioin muaan liietilaa noin 3,2 miljoonaa errosneliömetriä. Arvio perustuu Helsingin ja Espoon aupan selvitysiin, Kauniaisten artoituseen seä Vantaan osalta arvioon. Helsingin selvitysen (Kaupan aavoitus Helsingissä, Osa, Erioisauppa) muaan vuonna 2008 Helsingissä oli liietilaa noin 1,45 miljoonaa errosneliömetriä. Uuden liieraentamisen pohjalta liietilamäärän arvioidaan olevan tällä hetellä noin 1,6 miljoonaa errosneliömetriä. Espoossa on vähittäisaupan liietilaa noin m 2. Jos arvioidaan, että Espoossa on autoauppaa seä palveluita ja muita liietiloja samassa suhteessa uin artoitetuissa Uudenmaan unnissa (muut Uudenmaan unnat paitsi ps), niin liietilamäärä Espoossa on noin m 2. Vantaalla on jonin verran vähemmän asuaita uin Espoossa, mutta aupan ostovoiman siirtymät ovat merittävästi positiivisemmat uin Espoossa. Näin ollen Vantaan liietilaa on areasti arvioiden myös noin m 2.

24 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 22 Liietilamäärä Uudellamaalla K-m 2 Uusimaa (pl. Espoo, Hi, Vantaa) Espoo Helsini Vantaa Uusimaa yhteensä Lähteet: Kartoituset ja Espoon aupan palveluveroselvitys ja -suunnitelma 2030; Espoon aupunisuunnitteluesusen julaisuja 2/2011 Kaupan aavoitus Helsingissä, Osa, Erioisauppa; Helsingin aupunisuunnitteluvirasto Kartoitusten, selvitysten ja näitä täydentävien arvioiden muaan Uudellamaalla on liietilaa tällä hetellä yhteensä noin 4,7 miljoonaa errosneliömetriä. Tämä on vastaavassa mittaluoassa uin väestötietojärjestelmän pohjalta lasettu luu. 2.7 Arvio nyyisten maauntaaavojen vähittäisaupan suurysiöiden toteutumisesta Uudenmaan maauntaaava on ohjannut untaaavoitusta yli 5 vuotta. Tänä aiana Uudenmaan maauntaaavan merityseltään seudullisille vähittäisaupan suurysiöalueille on raennettu huomattava määrä auppaa. Kun edellisen maauntaaavan laatimisen aiana suurin osa suurysiöalueiden alueesta oli raentamattomia, ja nyt suurimmalle osalle niistä on raennettu vähittäisauppaa. Itä- Uudenmaan maauntaaava on ollut vähemmän aiaa voimassa ja siinä vahvistetut 2 suurysiöä merittiin toteavasti aavaan. Ne sijaitsevat alueilla, jossa jo maauntaaavan laatimisen aiana oli jo aupan suurysiöjä. Uudenmaan voimassa olevien maauntaaavojen seudullisten suurysiöiden alueilla arvioidaan yleis- ja asemaaavojen perusteella olevan mahdollisuus raentaa lisää liietilaa noin miljoona errosneliömetriä. Arvion teemistä vaieuttaa se, että suurysiöalueet on meritty maauntaaavaan ohdemerinnällä ja yleisaavat eivät määrittele enimmäismitoitusta eivätä aina aupan laatua. Asemaaavaa laadittaessa oieusvaiutteinen yleisaava ohjaa asemaaavoitusta. Ja lisäsi paljon tilaa vaativa erioistavaran auppa ei vielä MRL:n siirtymäaudella uulu vähittäisaupan suurysiön määritelmän piiriin. Maauntaaavojen 15 suurysiöalueen ohdalla on maanäyttö- ja raennuslain aiana laadittu oieusvaiutteinen yleisaava, joa on voimassa ahdesalla alueella. Kahdessa ohteessa raentamista ohjaa oieusvaiutteinen raennuslain aiana laadittu yleisaava. Lopuissa maauntaaavan suurysiöohteissa on oieusvaiutuseton yleisaava tai ei ole lainaan yleisaavaa. Kaupan asemaaavoitus etenee yleensä aupan haneiden muaisesti, jolloin yleisaavat ohjaavat asemaaavaa. Vuoden 2011 alussa tehdyn aupan hanetarastelun muaan oli tiedossa aupan haneita voimassa olevien maauntaaavojen suurysiöalueille yhteensä yli m 2, josta suurin osa määriteltiin tiva-haneisi. Noin viidennes haneista olisi muuta erioisauppaa. Kosa aii nämä haneet ovat ajateltu ajoittuvan seuraavan 10 vuoden sisälle, tämä luu ertoo lyhyen aiavälin suunnitelmista. Voimassa olevien suurysiöiden aavallisen tarastelun perusteella arvioitiin, että Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavassa tarvitaan myös uusia aupan suurysiömerintöjä. Vaihtoehtona olisi paljon tilaa vaativan aupan voimaas esittyminen nyyisille alueille. On uitenin huomioitava, että aii lisäliietarve ei sijoitu seudullisiin ohteisiin eli maauntaaavan esustatoimintojen alueille tai maauntaaavojen suurysiöihin. Osa tilaa vaativasta aupasta voi toteutua untaaavoitusella muualle, silloin un raentaminen ei ole seudullisesti merittävää.

25 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 23 Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan aupan selvitysessä mitoitus ei perustu untaaavoihin vaan mitoitus perustuu aupan nyytilaan eli raennettuun liietilaan seä maaunnalliseen liietilan lisätarpeeseen, joa on jaettu palveluverolle vaiutusalueen tarpeen muaan.

26 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 24 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Kaupan marinat ovat 2000-luvulla ehittyneet Suomessa vauhdiaasti. Ostovoima on asvanut ja samoin on asvanut aupan tarjonta. 3.1 Kaupan ehitys Suomessa ja Uudellamaalla Viimeisen 15 vuoden aiana vähittäisaupan ostovoima on asvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Kehitys on ollut varsin eritasoista aupan eri toimialoilla. Vuonna 2009 ostovoima ja vähittäisaupan myynti notahtivat, mutta vuonna 2010 myynti ääntyi jälleen asvuun. Tilaa vaativan aupan toimialoilla notahdus tapahtui jo vuotta aiaisemmin ja oli varsin voimaas. Reaalinen liievaihdon ehitys on viimeisen 15 vuoden aiana ollut jopa yli neljä prosenttia vuodessa. Oheisessa taulussa arvon muutos uvaa vähittäisaupan liievaihdon muutosta euroina. Määrän muutosessa inflaation vaiutus on poistettu eli määrän muutos uvaa reaalista asvua. Vähittäisaupan liievaihdon ehitys Suomessa Muutos yhteensä Vuosimuutos arvo määrä arvo määrä Pt-auppa 191 % 153 % 4,4 % 2,9 % Pt-erioisauppa 221 % 172 % 5,4 % 3,7 % Alo 120 % 108 % 1,2 % 0,5 % Pt-auppa yhteensä 184 % 149 % 4,1 % 2,7 % Tavarataloauppa 214 % 231 % 5,2 % 5,7 % Rautaauppa 210 % 136 % 5,1 % 2,1 % Kodinone ja viihde-eleroniiaauppa 215 % 871 % 5,2 % 15,5 % Huonealu- ja sisustusauppa 218 % 179 % 5,3 % 4,0 % Veneauppa 250 % 170 % 6,3 % 3,6 % Tietooneauppa 329 % 2208 % 8,3 % 22,9 % Matapuhelinauppa 218 % 4529 % 5,3 % 28,9 % Kirjaauppa 125 % 98 % 1,5 % -0,1 % Urheiluauppa 221 % 220 % 5,4 % 5,4 % Muotiauppa 165 % 170 % 3,4 % 3,6 % Apteei- ja terveysauppa 244 % 209 % 6,1 % 5,0 % Kua- ja puutarhaauppa 182 % 160 % 4,1 % 3,2 % Kulta- ja elloauppa 151 % 96 % 2,8 % -0,3 % Optiot 203 % 185 % 4,8 % 4,2 % Posti- ja nettiauppa 151 % 176 % 2,8 % 3,8 % VÄHITTÄISKAUPPA 190 % 185 % 4,4 % 4,2 % Moottoriajoneuvojen vähittäisauppa 215 % 249 % 5,2 % 6,3 % Huoltamot 138 % 80 % 2,2 % -1,5 % Lähde: Tilastoesus, vähittäisaupan liievaihtouvaaja

27 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 25 Vähittäisauppa on Uudellamaalla asvanut 2000-luvulla hieman nopeammin uin muualla Suomessa. Koo Uudenmaan vähittäisaupan ja autoaupan liievaihto on asvanut esimäärin noin 4 %:n vuosivauhdilla, un oo Suomessa toimialan ehitys on ollut esimäärin 3,7 % vuodessa. Vuonna 2010 aupan liievaihto on noin 50 % suurempaa uin vuosituhannen vaihteessa. Vuoden 2009 taantuma pudotti hieman liievaihdon tasaista ehitystä. Uudellamaalla pudotus oli suurempi uin aupassa esimäärin, sillä Uudellemaalle esittyy esimääräistä enemmän autoauppaa, joa vuonna 2009 oi suuremman notahdusen uin muu vähittäisauppa. Vuonna 2010 Uudenmaan auppa vastaavasti asvoi nopeammin uin esimäärin oo Suomessa. Vähittäisaupan ja autoaupan liievaihdon ehitys Indesi 2000 = Vuosimuutos 2010 Espoo ,3 % Helsini ,1 % Kauniainen ,1 % Vantaa ,4 % Pääaupuniseutu ,9 % Hyvinää ,2 % Järvenpää ,3 % Kerava ,8 % Kironummi ,4 % Mäntsälä ,5 % Nurmijärvi ,2 % Pornainen ,1 % Sipoo ,6 % Tuusula ,1 % Vihti ,0 % Helsingin seudun ,2 % Hano ,2 % Inoo ,7 % Karjalohja ,0 % Karila ,1 % Lohja ,8 % Nummi-Pusula ,1 % Raasepori ,1 % Siuntio ,5 % Länsi-Uusimaa ,4 % Asola ,3 % Lapinjärvi ,0 % Loviisa* ,3 % Myrsylä ,3 % Porvoo ,7 % Puila ,7 % Itä-Uusimaa ,5 % Uusimaa ,0 % Koo Suomi ,7 % * Loviisaan liittyi Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää, joten 2010 ei verrannollinen edellisten vuosien anssa Lähde: Tilastoesus

28 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 26 Vähittäisaupan ehitys unnissa on ollut epätasaista. Oheiseen tauluun on punaisella meritty ne unnat, joissa auppa on ehittynyt esimääräistä nopeammin 2000-luvulla. Kauppa on ehittynyt nopeimmin Helsingin seudun ehysalueella, myös pääaupuniseudulla (pl. Helsini) on auppa asvanut nopeasti. Seutuesusunnissa Hyvinäätä luuun ottamatta on auppa asvanut esimääräistä hitaammin. Hyvin pienissä unnissa tilastolliset virheet voivat heilautella aupan ehitysuvaa. 3.2 Ostovoiman ehitys Uudellamaalla Väestö asvaa Uudellamaalla voimaaasti. Väestöennusteena äytetään tässä Uudenmaan maauntaaavan mitoitusta, jona muaan Uudellamaalla on vuonna 2035 yhteensä yli 1,9 miljoonaa asuasta nyyisen 1,5 miljoonan sijaan. Väestön ehitys Uudellamaalla Kunta Lisäys Vuosimuutos Espoo ,1 % Helsini ,7 % Kauniainen ,6 % Vantaa ,1 % Pääaupuniseutu ,9 % Hyvinää ,7 % Järvenpää ,1 % Kerava ,0 % Kironummi ,4 % Mäntsälä ,3 % Nurmijärvi ,0 % Pornainen ,1 % Sipoo ,0 % Tuusula ,1 % Vihti ,2 % Helsingin seudun ehtysalue ,1 % Hano ,4 % Inoo ,6 % Karjalohja ,9 % Karila ,6 % Lohja ,8 % Nummi-Pusula ,5 % Raasepori ,6 % Siuntio ,1 % Länsi-Uusimaa ,8 % Asola ,8 % Lapinjärvi ,4 % Loviisa ,6 % Myrsylä ,5 % Porvoo ,9 % Puila ,7 % Itä-Uusimaa ,8 % Uusimaa ,9 % Lähde: Tilastoesus ja Uudenmaan liitto

29 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 27 Maauntaaavassa ei esitetä untaohtaisia asvuennusteita, mutta osa aupan palveluveron liietilatarpeen lähtöohtana on untaohtaiset tiedot väestöstä, ne esitetään tässä aupan selvitysen lähtötietoina. Luvut eivät ole varsinaisia ennusteita vaan varautumisluuja. Tilastoesusen luuihin verrattuna Uudenmaan liiton luujen ero on mm. se, että missään unnassa väestönasvu ei ole negatiivinen. Kuntaohtainen jao on johdettu seuduttaisista osuusista. Seuduittain väestöasvu arvioidaan jaautuvan aiempien vuosien trendin muaisesti niin, että KUUMA-seutu asvattaa hiuan osuuttaan pääaupuniseudun ustannusella, un taas Länsi- ja Itä-Uudenmaan osuudet asvusta pysyvät ennallaan. Seutujen sisällä untaohtaisen jaon periaatteet noudattavat maauntaaavan raennemallityöstä johdettua perusraennetta. Perusraenteen muaan mm. ehittämisen painopiste on liiumisen päästöjen annalta parhailla liiumisvyöhyeillä, olemassa olevien ratojen asemanseutuja ja linja-autoliienteen laatuäytäviin tueutuvia taajamia vahvistaen. Ostovoima on Uudellamaalla myös asvussa. Ostovoima asvaa, osa väestö asvaa ja osa ostovoima asuasta ohden on asvussa. Pitällä aiavälillä ulutusen ennustetaan asvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Uusimmat ennusteet perustuvat vähittäisaupan menneeseen ehityseen, mutta asvusta on puolet leiattu pois. Ylisuurista asvuista mm. matapuhelin-, tietoone- ja odinteniiaaupassa on leiattu pois tätäin enemmän. Ostovoiman tulevaisuuden ehitysen arvioidaan olevan selvästi vähäisempää uin viidentoista vuoden toteutunut vähittäisaupan ehitys. Vuosina ostovoiman ennustetaan asvavan asuasta ohden päivittäistavaraaupassa (sis. Alo) esimäärin noin prosentin vuodessa ja erioisaupassa esimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Kesimääräistä nopeammin asvavat odinteniiaauppa, tietoteninen erioisauppa, terveysauppa, urheiluauppa ja sisustusauppa. Ostovoiman asvu per asuas Vähittäisauppaan ohdistuva ostovoima asuasta ohden euroa per asuas esimäärin Uudellamaalla Vuosiasvu Päivittäistavaraauppa ja Alo 1 % Päivittäistavaraauppa ja Alo Tilaa vaativa auppa 2 % Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa 2 % Muu erioisauppa Erioisauppa yhteensä 2 % Erioisauppa yhteensä Vähittäisauppa yhteensä 2 % Vähittäisauppa yhteensä Autoauppa ja huoltamot 2 % Autoauppa ja huoltamot Yhteensä Käytetty ennuste on positiivinen mutta varovainen, jos tarastellaan vähittäisaupan toteutunutta ehitystä. Tarastelujaso pitää todennäöisesti sisällään seä voimaaan että hitaan asvun vuosia, mutta myös lasuvuosia. Pitällä aiavälillä vuosittaiset asvuerot tasoittuvat. Ostovoiman asvu uvaa reaalista (määrällistä) asvua, jossa ei inflaatiota ole huomioitu. Kaupan selvitysissä on yleisesti äytetty samansuuruisia asvuennusteita. Uudellamaalla on päivittäistavaraaupan (sis. myös Alon ja päivittäistavaroiden erioisaupan) ostovoimaa asuasta ohden esimäärin noin 3000 euroa ja erioisaupan ostovoimaa noin 4600 euroa. Vähittäisauppaan ohdistuvaa ostovoimaa on ilman autoauppaa lähes 7600 euroa asuasta ohden. Ostovoima vaihtelee unnittain. Pääaupuniseudulla se on esimääräistä oreampi.

30 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 28 Kosa väestö asvaa nopeasti ja sen lisäsi ostovoima asvaa asuasta ohden, asvaa vähittäis- ja autoaupan ostovoima Uudellamaalla vuoteen 2035 mennessä lähes asinertaisesi nyytilanteeseen verrattuna. Kasvu on suurempaa erioisaupassa uin päivittäistavaraaupassa. Ostovoima ja sen asvu Uudellamaalla milj. euroa Kasvu Päivittäistavaraauppa ja Alo % Tilaa vaativa auppa % Muu erioisauppa % Erioisauppa yhteensä % Vähittäisauppa yhteensä % Autoauppa ja huoltamot % Vähittäis- ja autoauppa % Lähde: Santastalo Ky 3.3 Veroaupan meritys liietilatarpeeseen Veroauppa on Suomessa asvanut nopeasti, ja se on edelleen asvussa. Veroauppa on voimaaasti asvanut erityisesti informaatiotuotteiden ja aineettomien hyödyeiden uten esimerisi matalippujen, teatterilippujen, äänitteiden ja rahapelien aupassa, jossa jaeluanavana toimii tietoone, eiä tuotetta tarvitse eriseen haea esimerisi postista. Veroaupasta ostetaan uitenin paljon myös tavaraa. Kaupan ulutustutimusen muaan (TNS Gallup) vuonna 2011 veroaupassa äytettiin tavaraostoihin noin 4,7 miljardia euroa. Tämä vastaa noin 10 % vähittäisaupan myynnistä Suomessa. Veroa äytetään hyvin paljon perinteisen ivijalaaupan rinnalla. Kuluttajat tutustuvat tuotteisiin verossa ennen ostospäätöstä. Erityisen merittävänä veroaupan hyötynä on todettu tuotteen jälimarinat ja äyttötiedon haeminen verossa ostamisen jäleen. Veroyhteys auppaan on siten tullut merittäväsi myyntiä ja jälimarinointia edistäväsi tiedonjaoanavasi, vaia itse ostaminen tapahtuuin useimmiten vielä myymälästä. Maauntaaavan annalta täreä tieto on, uina paljon veroauppa vähentää perinteisen ivijalaliietilan tarvetta. Tutimusia ja arvioita ei tästä ole julaistu. Suuressa mittaaavassa veroauppa ei vielä näytä vaiuttaneen oonaisliietilamäärään. Vaia veroauppa on 2000-luvulla asvanut nopeasti, on myös liietilamäärä ollut voimaaassa asvussa. Tietyillä toimialoilla veroaupan asvu ja tuotteiden digitalisoituminen näyy uitenin jo myymälämäärässä. Matatoimistojen määrä on vähentynyt, un matailupalvelujen myynti on pitälle siirtynyt veroon, samoin on äynyt panionttoreille. Vähittäisaupassa digitalisoitumisen rooli näyy ehä merittävimmin fotoaupassa. Valtaosa uvien tulostamisesta hoidetaan nyyään veroaupan autta, miä on näynyt fotoauppojen määrän voimaaana vähenemisenä. Myös levyauppojen vähenemisen syynä on osin musiiin digitalisoituminen. Sama voi tulevaisuudessa näyä myös osittain irjaaupan alalla. On myös toimialoja, joissa alan asvu ei suuntaudu veroon. Näitä ovat mm. henilöohtaiset palvelut eli ampaajat, auneushoitolat jne. Myösin terveyspalveluissa seä liiunta- ja hyvinvointipalveluissa veroaupan vaiutus liietilamäärään jäänee marginaalisesi. Autoaupassa verossa valioimaan tutustuminen on jo aripäivää,

31 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 29 mutta ostohetellä auto halutaan oeajaa. Autoja halutaan esitellä myös myymälöissä. Myösään huoltamo- ja orjaamotoimintaa ei voida siirtää veroon. Useat vähittäisaupan liieet toimivat nyyään ja myös tulevaisuudessa seä verossa että perinteisissä liietiloissa. Eli myyntiä saadaan umpaain autta ja perinteistä liietilaa tarvitaan, vaia osa myynnistä menee veroaupan autta. Veroaupan rinnalle avataan myös ns. näytemyymälöitä ja nämä ovat usein isoja ja niissä asioidaan myös lähialuetta auempaa. Uudellamaalla näitä ovat esimerisi Hobby Hallin myymälä Tammistossa, Veroauppa.comin myymälä Jätäsaaressa seä Koneboxin myymälä Suomenojalla. Veroaupan noutopisteet myös lisäävät liietilatarvetta, un posti on vähentänyt toimipisteitään. Tulevaisuudessa tarvitaan veroaupan taia enemmän joo posteja, asiamiesposteja tai muita myymälöitä, josta tuotteita noudetaan. Saapuneet veroaupan tuotteet vievät myymälätilaa perinteisissä myymälöissä. Kuina paljon voidaan arvioida, että veroauppa tulevaisuudessa syö liietilatarvetta? Kauppa usoo yhä perinteiseen liietilaan ainain, jos tätä arvioidaan haneiden autta. Kuluttajien auppa-asiointi ei ole ainoastaan tuotteiden ja tavaroiden noutoa aupasta, vaan asiointiin sisältyy mm. elämysiä ja sosiaalisia ontaeja, joten auppa-asiointi ei merittävästi vähene. Nyyistä ehitystä seä tulevaisuuden arvioita peilaten veroauppa ei todennäöisesti tule syömään liietilatarvetta ainaaan suoraan myynnin suhteessa. Kosa veroaupan vaiutusesta liietilamäärään ei ole tutittua ja julaistua tietoa ja osa liietilan tarvelasennassa on paljon muitain epävarmuusteijöitä, on laselmaan syytä tuoda väljyyttä. Maauntaaavalla ei myösään ole tarvetta ohjata, äydäänö auppaa verossa vai perinteisissä liietiloissa. Maauntaaavalla voidaan mahdollistaa, että ysyntää vastaava tarve voidaan toteuttaa myös liietiloina. Veroaupan vaiutus liietilatarpeeseen vaihtelee toimialoittain. Suurin meritys veroaupalla on aineettomissa ja digitaalisssa tuotteissa ja palveluissa. Veroauppa on perinteisesti oettu erioisaupan jaelutienä, mutta myös tilaa vaativan aupan tuotteita myydään nyt ja tulevaisuudessa netissä (esim. odinoneet, huonealut, autonrenaat). Päivittäistavaraaupan veroauppa on Suomessa ehittynyt useita muita maita hitaammin, mutta tulevaisuudessa osa päivittäistavaraaupasta tulee suuntautumaan Suomessain veroon. Veroaupan osuudesta vähittäisaupassa ja sen eri toimialoilla tulevaisuudessa voidaan tehdä vain areita arvioita. Maauntaaavan suurpiirteisyyden vuosi on tässä uitenin päädytty siihen, että toimialoittaista vaihtelua ei oteta huomioon. Toimialoittaisella vaihtelulla ei ole suurta vaiutusta oonaismitoituseen. Näin ollen veroauppa vähentää oo ostovoiman asvun pohjalta lasettua liietilatarvetta 10 prosentilla. Selvitysen veroauppavähennys taroittaa äytännössä sitä, että osa (10%) ostovoiman asvusta suuntautuu iinteiden myymälöiden sijaan veroauppaan.

32 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Liietilan lisätarve Uudellamaalla vuonna 2035 Ostovoiman asvun pohjalta on arvioitu liietilan lisätarvetta Uudellamaalla vuoteen 2035 mennessä. Koo ostovoiman asvu on suunnattu uuteen pinta-alaan. Nyyiset myymälät voivat täten lasennallisesti asvattaa myyntiään inflaation verran. Alusi ostovoiman asvu on suhteutettu pinta-alasi siten, että laselmassa on äytetty nyyisiä toimialoittaisia esimääräisiä myyntitehouusia, jota on lasettu vähittäisaupan myynnin ja erilaisten artoitusten pohjalta. Tehouus vaihtelee suuresti toimialoittain, myymälätyypeittäin ja alueittain. Nyyinen esimääräinen myyntitehouus Kerrosala = 1,25 * myyntiala / -m 2 / my-m 2 Päivittäistavaraauppa ja Alo Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Erioisauppa yhteensä Vähittäisauppa yhteensä Autoauppa ja huoltamot Ravintolat Muut aupalliset palvelut* Kauppa ja palvelut yhteensä * Muiden palveluiden osuus on 20 % vähittäisaupan tarpeesta Tässä selvitysessä äytetyt nyyiset myyntitehouusluvut ovat suurempia, uin mitä aupan selvitysissä on yleensä äytetty. Tässä äytetty myyntitehouus pohjautuu AC Nielsenin myymäläreisteritietoihin Uudenmaan osalta ja Uudenmaan untien artoitusten pohjalta arvioituihin nyytehouusiin. Myyntipinta-alat on muutettu errosalasi 1,25 - ertoimella. Koreasta myyntitehouudesta johtuen tässä selvitysessä lasetut liietilan lisätarpeet ovat jonin verran pienempiä uin tarpeet untien omissa aupallisissa selvitysissä. Alusi laselmassa oletettiin, että myyntiteho säilyy tulevaisuudessa nyyisellä tasollaan. Päivittäistavaraaupan myyntiteho ei nyyrahassa mitattuna ole Uudellamaalla asvanut vuoteen 1980 verrattuna, piemmin se on hieman lasenut. Erioisaupan myyntitehosta ei ole tilastoja, mutta aupan suuren liietilamäärän asvun pohjalta voidaan arvioida, ettei myyntiteho erioisaupassaaan ole merittävästi muuttunut. Miäli myyntiteho asvaa paljon, myös aupan investointihaluuus uuteen liietilaan asvaa, ja tämä taas lasee myyntitehoa. Vähittäisaupan lisäsi myös aupalliset palvelut tarvitsevat liietilaa. Palveluiden liietilatarpeen on lasettu suuntaa-antavasti olevan 25 % aupan tarpeesta eli lähes saman verran uin niitä on tälläin hetellä. Kesustoissa palvelujen osuus on suurempi uin muilla aupan alueilla. Alaesusissa palvelujen suhde auppaan vaihtelee %:n välillä ja suurysiöalueilla 0-25 %:n välillä. Palvelujen osuus liietilasta on yleensä suuri pienissä esusissa ja vastaavasti pienempi suurissa esusissa. Lasettu liietilatarve uvaa pinta-alan nettolisäystä, jossa oo ostovoiman asvu on suunnattu uusiin neliöihin. Kaupan äytöstä poistuvat tai uudella orvautuvat liietilat lisäävät tarvetta, mutta tätä ei laselmassa ole otettu huomioon.

33 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 31 Liietilatarve perustuu olettamuseen, että ostovoiman asvun johdosta tarvitaan lisää liietilaa lähes samassa suhteessa ostovoimaan uin nyyäänin. Kuten jo edellisessä luvussa todettiin, veroaupan lasetaan alentavan liietilatarvetta10 %:lla. Ostovoiman asvupohjalta lasettua tarvetta on tässä orotettu aavallisella ylimitoitusertoimella 1,3. Ylimitoitusta voidaan perustella sillä, ettei aii aavoitettava aupan ala mitä todennäöisimmin tule toteutumaan. Osa auppapaioista on vaihtoehtoisia auppapaioja, osa jää toteutumatta tai toteutuu väljemmin uin on suunniteltu. Lasetussa tarpeessa ei ole huomioitu myymäläpoistumaa, joa lisää mitoitusta. Myös matailijamäärien mm. venäläisten matailijoiden asvu voi lisätä tarvetta. Lisäsi lasennassa on sen verran epävarmuusteijöitä, että laselmaan on syytä tuoda väljyyttä, ettei maauntaaavalla rajoiteta liiaa aupan ehitystä ja ilpailua. Liietilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä K-m 2 Tiva ja autoauppa Vähittäisauppa Pt-auppa Espoo Helsini Kauniainen Vantaa Pääaupuniseutu Hyvinää Järvenpää Kerava Kironummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Helsingin seudun ehysal Hano Inoo Karjalohja Karila Lohja Nummi-Pusula Raasepori Siuntio Länsi-Uusimaa Asola Lapinjärvi Loviisa Myrsylä Porvoo Puila Itä-Uusimaa Uusimaa Kaupalliset palvelut Vähittäisauppa ja palvelut Muu erioisauppa Lähde: Santasalo Ky

34 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 32 Oheisessa tauluossa esitetään liietilan lisätarve nyyisellä myyntitehouudella. Lasennallinen liietilan lisätarve perustuu Uudenmaan untien oman väestön ostovoiman asvuun ja oletuseen, että ostovoiman asvu jää unin unnan omalle alueelle. Liietilan lisätarvelaselmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä Uudellemaalle, Uudeltamaalta eiä myösään Uudenmaan untien esinäisiä ostovoiman siirtymiä. Koonaisuudessaan liietilan lisätarve vuonna 2035 on Uudellamaalla noin 5,2 miljoonaa errosneliömetriä, josta vähittäisaupan tarve (ml. autoauppa) on lähes 4,2 miljoonaa errosneliömetriä. Lasennallista tarvetta verrattiin nyyiseen liietilamäärään seä liietilaraentamiseen viimeisten 30 vuoden aiana. Nyyään liiepinta-alaa Uudellamaalla on noin 4,7 miljoonaa errosneliömetriä (s. luu 2,6). Viimeisen 30 vuoden aiana on Uudellamaalla raennettu 2,7 miljoonaa errosneliömetriä liietilaa. Luu perustuu SYKE:n aineistoon myymäläraennusten errosalasta ja raennusvuodesta. Luu ei pidä sisällään mm. asuiniinteistöjen ivijalamyymälöiden liietiloja. Näihin luuihin verrattuna liietilan lisätarve 5,2 miljoonaa errosneliömetriä vaiuttaa suurelta. Toi myös ostovoima on asvussa lähes asinertaisesi, mutta tämäin huomioon ottaen, lasettu tarve on suuri. Lisätarpeen ja viimeisen 30 vuoden aiana tapahtuneen myymäläraentamisen vertailun perusteella päädyttiin teemään vaihtoehtoinen tavoitteellinen laselma, jossa myyntitehouutta asvatetaan 20 %:lla. Muutoin laselma noudattaa samaa aavaa. Ostovoiman unnittainen asvu muutetaan pinta-alasi esimääräisellä tavoitteellisella myyntitehouudella (s. oheinen taulu). Lisätarpeesta tehdään 10 % veroaupan vähennys. Viimeisesi laselmaan tehdään aavoitusta varten joustovaraa 1,3 ylimitoitusertoimella. Käytetty esimääräinen myyntitehouus 20 % oreampi uin nyyinen tehouus Kerrosala = 1,25 * myyntiala / -m 2 / my-m 2 Päivittäistavaraauppa ja Alo Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Erioisauppa yhteensä Vähittäisauppa yhteensä Autoauppa ja huoltamot Ravintolat Muut aupalliset palvelut* Kauppa ja palvelut yhteensä * Muiden palveluiden osuus on 20 % vähittäisaupan tarpeesta

35 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 33 Liietilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä tavoitteellisella myyntitehoudella, veroauppavähennysellä, mutta ilman aavallista ylimitoitusta K-m 2 Tiva ja Muu Kaupalliset Vähittäisauppa Pt-auppa autoauppa erioisauppa Vähittäisauppa palvelut ja palvelut Espoo Helsini Kauniainen Vantaa Pääaupuniseutu Hyvinää Järvenpää Kerava Kironummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Helsingin seudun ehysalue Hano Inoo Karjalohja Karila Lohja Nummi-Pusula Raasepori Siuntio Länsi-Uusimaa Asola Lapinjärvi Loviisa Myrsylä Porvoo Puila Itä-Uusimaa Uusimaa Lähde: Santasalo Ky Lasennallinen vähittäisaupan lisätilantarve vuoteen 2035 mennessä on tavoitteellisella myyntitehouudella lasettuna 2,7 miljoonaa errosneliömetriä ilman aavallista ylimitoitusta. Koo liietilan lisätarve ilman aavallista ylimitoitusta on 3,3 miljoonaa errosneliömetriä. Kaavallinen ylimitoitus tuo laselmaan joustavuutta ja maauntaaavassa tarvitaan vaihtoehtoisia auppapaioja. Kaavat eivät yleensä toteudu täysmääräisinä eiä lasetussa tarpeessa ole otetuttu huomioon myymäläpoistumaa, joa lisää mitoitusta. Lisäsi lasennassa on sen verran epävarmuusteijöitä, että laselmaan on syytä tuoda väljyyttä, ettei maauntaaavalla rajoiteta liiaa aupan ehitystä ja ilpailua.

36 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 34 Maauntaaavan pohjasi lasettiin siis liietilan lisätarve myös aavallisella ylimitoitusertoimella. Uudenmaan vähittäisaupan lisätilan tarve vuoteen 2035 on yhteensä 3,5 miljoonaa errosneliömetriä ja oo liiepinta-alan lisätarve yhteensä 4,3 miljoonaa errosneliömetriä. Liietilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä tavoitteellisella myyntitehoudella, veroauppavähennysellä ja aavallisella ylimitoitusella K-m 2 Tiva ja Muu Kaupalliset Vähittäisauppa Pt-auppa autoauppa erioisauppa Vähittäisauppa palvelut ja palvelut Espoo Helsini Kauniainen Vantaa Pääaupuniseutu Hyvinää Järvenpää Kerava Kironummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Helsingin seudun ehysalue Hano Inoo Karjalohja Karila Lohja Nummi-Pusula Raasepori Siuntio Länsi-Uusimaa Asola Lapinjärvi Loviisa Myrsylä Porvoo Puila Itä-Uusimaa Uusimaa Lähde: Santasalo Ky

37 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 35 Maauntaaavan tavoitevuosi on Kaavoitusen pohjasi päädyttiin teemään lasemaan liietilan lisätarve myös vuoteen 2025 samoilla oletusilla uin vuoden 2035 tarvein. Vuoteen 2025 mennessä Uudellamaalla tarvitaan lisää liietilaa vähittäisaupalle 1,4 miljoonaa errosneliömetriä, ja liietilaa oonaisuudessaan aupalliset palvelut muaan luien 1,7 miljoonaa errosneliömetriä. Kaavallinen ylimitoitusella liietilan lisätarve vuoteen 2025 mennessä on 2,2 miljoonaa errosneliömetriä. Liietilan lisätarve vuoteen 2025 mennessä tavoitteellisella myyntitehoudella, veroauppavähennysellä, mutta ilman aavallista ylimitoitusta K-m 2 Tiva ja Muu Kaupalliset Vähittäisauppa Kaavallinen Pt-auppa autoauppa erioisauppa Vähittäisauppa palvelut ja palvelut yli- mitoitus Espoo Helsini Kauniainen Vantaa Pääaupuniseutu Hyvinää Järvenpää Kerava Kironummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Helsingin seudun ehysal Hano Inoo Karjalohja Karila Lohja Nummi-Pusula Raasepori Siuntio Länsi-Uusimaa Asola Lapinjärvi Loviisa Myrsylä Porvoo Puila Itä-Uusimaa Uusimaa Lähde: Santasalo Ky

38 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 36 Liietilan lasennallista lisätarvetta verrataan tässä vielä raentamisen menneeseen ehityseen. Liieraentamisesta vuosittain on tietoa nyyisen raennusannan autta. Suomen ympäristöesusessa on selvitetty myymäläraennusten errosalaa raennusvuoden muaan Väestötietojärjestelmän raennus- ja huoneistotiedoista. Tilasto pitää sisällään nyyisen myymäläraennusannan raennusvuoden muaan. Se ei suoraan erro raentamisen määrästä vuosittain, osa muana ei ole purettuja iinteistöjä. Voidaan uitenin olettaa, että tarastelujason aiana ( ) raennettuja liieiinteistöjä ei merittävästi vielä ole purettu. Myymäläraennusten määrää verrataan lasennalliseen liietilan lisätarpeeseen ilman aavallista ylimitoitusta. Se on todennäöisimmin toteutuva liieraentamisen määrä tulevaisuudessa. Ylimitoitus tuo vain aavoissa joustavuutta sijaintipaioihin. Kaii aavoitettava ei tule toteutumaan, uten eivät oonaisuudessa ole toteutuneet nyyisetään voimassa olevat aavat. -m Myymäläraennuset raennusvuoden muaan ja lasennallinen liietilan lisätarve ilman aavallista ylimitoitusta ennen Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestöreisteriesus / SYKE aineisto Vuosina raennettuja myymäläraennusia on Uudellamaalla yhteensä 2,7 miljoonaa errosneliömetriä ja tätä ennen raentuneita 1,7 miljoonaa errosneliömetriä. Ensimmäisellä tarastelujasolla ( ) raentuneita on noin 1,2 miljoonaa errosneliömetriä ja seuraavalla 15-vuotisaudella 1,6 errosneliömetriä. Lasennallinen tarve seuraaville 15 vuodelle on 1,7 miljoonaa errosneliömetriä, miä on linjassa edellisen 15 vuoden aiana raentuneiden anssa. Seuraavan ymmenen vuoden ajalle tarve on samaa ooluoaa ja linjassa muun ehitysen anssa. Näin ollen voidaan todeta, että lasennallinen liietilan lisätarve on oieaa ooluoaa Uudellamaalla suhteessa menneeseen raentamiseen.

39 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 37 Kaavoituseen tarvitaan uitenin ylimitoitusta, uten jo aiaisemmin on jo todettu. Näin ollen edellä esitettyä laselmaa päädyttiin äyttämään pohjana arvioitaessa Uudenmaan aupan alueiden tulevaa mitoitusta. Kaavamitoitusessa on täreää ottaa huomioon se, että liietilan lisätarvelaselma on vain suuntaa-antava ja perustuu luuisiin olettamusiin. Esimerisi ostovoima voi asvaa merittävästi lasettua nopeamminin, niin uin se on myös viidentoista viimeisen vuoden aiana asvanut. Samoin aupan onseptit saattavat ehittyä sellaiseen suuntaan, että tarvitaan nyytiedon muaan lasettua enemmän liietilaa. Tilatarve asvaa esimerisi laajentuneen tuotevalioiman tai -lajitelman myötä, eli myymälöiden tuotemäärä asvaa, vaiei myynti asvaisiaan. Toisaalta taas veroaupan asvu voi lasea tarvetta oletettua enemmän. Liietilan lisätarvelaselmassa on siis muuttujia, joihin sisältyy mm. suhdanteista riippuvia epävarmuusteijöitä. Näitä ovat esimerisi väestön asvu, ostovoiman vuosiasvu ja myyntitehouus. Näin ollen lasetut liietilatarpeet antavat suuntaa tulevasta lisätarpeesta. Arvioitu tarve voi sisi toteutua joo lasettua aiaisemmin tai vasta pidemmällä aiavälillä. Liietilan lisätarve vuoteen 2035 Ostovoima Uudellamaalla 2010 Väestön asvu Ostovoiman asvu Ostovoiman asvu muutettu pintaalasi myyntitehouudella Myyntitehouuden asvu + 20 % Liietilan poistuma 0 -m 2 Veroauppavähennys 10 % Vähittäisaupan ostovoima 11,7 mrd (7700 /as) Autoaupan ja huoltamoiden 4,1 mrd (2700 /as) asuasta, maauntasuunnitelmat Päivittäistavaraaupassa 1 % / vuosi / asuas Erioisaupassa 2 % / vuosi / asuas Kasvuarvio alhaisempi uin mennyt ehitys Kasvu vähittäisaupassa 10,2 mrd (86 %) Kasvu autoaupassa 4,8 mrd (115 %) Myyntitehouus vaihtelee aupan toimialasta riippuen Myyntitehouuden asvu pienentää liietilan lisätarvetta Jos poistuma lasettaisiin, liietilan lisätarve olisi suurempi Veroauppavähennys pienentää liietilan lisätarvetta Liietilan lisätarve vuoteen ,7 milj. -m 2, josta vähittäisauppaa 1,4 milj. -m 2 Liietilan lisätarve vuoteen ,3 milj. -m 2, josta vähittäisauppaa 2,7 milj. -m 2 Kaavallinen ylimitoitus 1,3 Liietilatarve yhteensä 4,4 milj. -m 2, josta vähittäisauppaa 3,5 milj. -m 2

40 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Liietilan lisätarpeen suuntaaminen esustoihin ja muille alueille Liietilan lisätarve on jaettu esustahauisiin toimintoihin ja esustan ulopuolisten alueiden toimintoihin. Puhdas toimialajao ei ole soveltuva, sillä esustat ja muut aupan alueet ovat yleensä monipuolisia ja alueille sijoittuu monen toimialan myymälöitä. Eli esusta-alueilla on myös tilaa vaativaa auppaa ja muilla alueilla jonin verran päivittäistavaraauppaa ja erioisauppaa. Liietilatarpeen suuntaamisessa esustoihin ja muille alueille on otettu huomioon MRL:n 71 b :n aupan sisältövaatimuset maauntaaavassa eli mm. se ettei suunniteltu maanäyttö saa haitata merittävästi esustojen aupallisia palveluja ja ehittämistä. Suuntaamisessa on otettu huomioon nyyinen liietilan jaautuminen esusta-alueille ja muille alueille seä myös tavoitteellinen toimialaraenne eri tyyppisillä alueilla, niin etteivät muut aupan esittymät vaiuta liiaa esustaauppaan. Kesusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavaraaupan tarpeesta ja suurin osa muun erioisaupan ja palvelujen tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan aupan seä autoaupan tarpeesta. Tilaa vaativan aupan tarvetta ohdistuu pienessä mittaaavassa myös esusta-alueille. Liietilan lisätarpeen suuntaaminen Liietilatarve Nyytila* Kesusta tyyppiset alueet Muut alueet Kesusta tyyppiset alueet Muut alueet Päivittäistavaraauppa 90 % 10 % 85 % 15 % Tiva ja autoauppa 5 % 95 % 20 % 80 % Muu erioisauppa 80 % 20 % 66 % 34 % Palvelut 75 % 25 % 75 % 25 % Kaii liietilat 50 % 50 % 50 % 50 % Nyytila*: Pt-auppa oo Uusimaa ja muu auppa pl. ps ja pienet unnat Kesustatyyppiset alueet: Maauntaaavan esustat, muut untien alaesustat, lähiöt, ylät Muut alueet: KM-alueet, tiva-alueet, liienneasema-alueet muut aupan alueet, jota eivät ole asuinalueiden esusia Oheisessa taulussa on toimialoittain esitetty, uina suuri osa liietilatarpeesta suuntautuu esusta-alueille ja muille alueille. Seä nyyliietilan jaautuminen esusta-alueille ja muille alueille Uudellamaalla (pl. pääaupuniseutu ja pienet unnat). Kesusta-alueina taroitetaan tässä aupunien ja untien perinteisiä ydinesustoja, alaesusia ja yliä. Kesusta-alueita ovat tässä myös asuinalueen esuset ja lähipalvelupisteet. Kesusta-alue ei välttämättä ole sama uin maaunta- tai yleisaavoihin meritty esustatoimintojen alue. Suurysiöalueet ja muut maret- ja tilaa vaativan aupan alueet esustan tuntumassa tai sen ulopuolella ovat vastaavasti muita alueita, samoin uin alueet, joille ei vielä auppaa ole sijoittunut ja jota eivät ole uusia alueesusia. Lisätarpeen suuntaamisessa on arvioitu, että nyyistä suurempi määrä päivittäistavara- ja erioisauppaa suuntautuu esustoihin ja vastaavasti nyyistä pienempi määrä tilaa vaativaa auppaa. Kesustat ovat jo valmiisi ohtalaisen tiiviisti raentuneet eiä alueella

41 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 39 ole tilaa suurille tilaa vaativan aupan myymälöille. Pieniä tilaa vaativan aupan myymälöitä voi esustoihin hyvin sijoittaa, mutta näiden pinta-alaosuus oo tarpeesta jää pienesi. Kesustojen ulopuolisille alueille on suunnattu pieni määrä päivittäistavaraauppaa ja muuta erioisauppaa. Kesustojen ulopuolelle voi myös sijoittaa pienimuotoisesti päivittäistavaraauppaa esimerisi liienneasemien yhteyteen. Myös paiallisia päivittäistavaraauppoja voi jossain tilanteessa sijoittaa näille muille aupan alueille, ilman että sillä olisi vaiutusta esustaauppaan. Muille alueille sopii luontevasti myös joidenin erioisaupan toimialojen myymälöitä uten lastentarvieauppaa, eläinauppaa tai polupyöräauppaa. Ysittäisten pienten erioisaupan myymälöiden sijoittaminen esustan ulopuolisille alueille ei yleensä haittaa esustojen nyyisiä palveluja tai niiden ehittämistä. Lisäsi tilaa vaativan aupan myymälöissä myydään myös jonin verran erioisaupan tuotteita. Muille alueille voidaan sijoittaa myös sellaisia laajantavaravalioiman myymälöitä, jota eivät esustoihin sovi. Tällaisia ovat mm. sisustustavaratalot tai laajan tavaravalioiman myymälät, joiden tuotevalioima painottuu tilaa vaativaan auppaan, mutta joissa myydään myös erioisaupan tuotteita. Tällaisten liietyyppien sijoittaminen esusta-alueiden ulopuolelle ei suurilla marina-alueilla vaiuta merittävästi esustaauppaan. Palvelut suunnataan alueille nyyisen tilanteen muaisesti. Kesustat ovat tyypillisesti enemmän palvelutilan tarjoajia, mutta muille alueille soveltuvat hyvin mm. suuret unto- ja liiuntasalit seä lasten leii- ja seiailupalvelut. Edellä esitellyllä suuntaamisjaolla esustoihin suuntautuu liietilatarpeesta lähes 2,1 miljoonaa errosneliömetriä ja muille alueille yli 2,2 miljoonaa errosneliömetriä. Muille alueille suuntautuu errosalaa hieman enemmän, mutta toiminnot näillä alueilla ovat myös tehottomia, eli myyntiä pinta-alaa ohden on vähemmän uin esustoissa. Oheisessa taulussa luvut eroavat hieman suuntaamattomasta liietilatarpeesta pyöristysien vuosi.

42 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 40 Liietilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä K-m 2 Kesustatyyppiset alueet Muut alueet Yhteensä Espoo Helsini Kauniainen Vantaa Pääaupuniseutu Hyvinää Järvenpää Kerava Kironummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Helsingin seudun ehtysa Hano Inoo Karjalohja Karila Lohja Nummi-Pusula Raasepori Siuntio Länsi-Uusimaa Asola Lapinjärvi Loviisa Myrsylä Porvoo Puila Itä-Uusimaa Uusimaa

43 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Ostovoiman suuntautumisen vaiutus liietilan lisätarpeeseen Edellisessä luvussa esitettyä liietilan peruslisätarvetta voidaan pitää väestöehityseen pohjautuvana perusmitoitusena. Kuluttajien asiointi ei uitenaan noudata untarajoja, vaan ostovoimaa liiuu untien rajojen yli. Näin ollen jonin unnan lasennallinen pintaalan lisätarve voi toteutua myös jossain toisessa unnassa. Tyypillisesti suuremmissa esusissa on enemmän auppaa uin pienissä unnissa. Liietilatarpeen suuntaaminen unnan omiin esittymiin tai unnan ulopuolelle on tehty sillä periaatteella, että aiista unnista oma esustatarve on suunnattu omaan untaan. Pienissä unnissa ei suurta uusperustantaa esustoissa uitenaan todennäöisesti tapahdu, joten tämä tarve on myös suunnattu lähimpään suurempaan untaan tai, miäli unnasta suuntautuu ostovoimaa useaan untaan, näihin aiiin yleisesti tasaisessa suhteessa. Valtaunnan esustaan suuntautuu tarvetta oo maaunnan alueelta, mutta sitä ei tauluun ole meritty. Liietilan lisätarpeen suuntautuminen Kaiialta suuntautuu ostovoimaa myös Helsiniin Kunta Suuntautuminen Espoo Espoo Vantaa Kironummi Helsini Helsini Vantaa Espoo Kauniainen Kauniainen Espoo Vantaa Vantaa Espoo Tuusula Nurmijärvi Hyvinää Hyvinää Järvenpää Järvenpää Vantaa Kerava Kerava Vantaa Kironummi KironummiEspoo Vihti Mäntsälä Mäntsälä Järvenpää Hyvinää Nurmijärvi Nurmijärvi Vantaa Hyvinää Pornainen Porvoo Järvenpää PKS Sipoo Sipoo Porvoo Kerava Järvenpää PKS Tuusula Tuusula Vantaa Hyvinää Vihti Vihti Espoo Hano Hano Raasepori Inoo Raasepori KironummiEspoo Karjalohja Lohja Karila Karila Vihti Lohja Lohja Nummi-Pusula Lohja Karila Raasepori Raasepori Siuntio Lohja KironummiEspoo Asola Porvoo Lapinjärvi Loviisa Porvoo Loviisa Loviisa Porvoo Myrsylä Porvoo Mäntsälä Porvoo Porvoo Puila Mäntsälä Porvoo PKS

44 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 42 Kesustojen ulopuolisten alueiden liietilan lisätarve on suunnattu omaan untaan, jos unnassa on potentiaalisia ehittyviä esustan ulopuolisia alueita. Pienemmistä unnista suuntautuu tarvetta myös muiden lähimpien untien esustojen ulopuolisiin auppaesittymiin. Suurissa unnissa ja seutuesusissa tarpeen on lasettu suuntautuvan vain omaan untaan, mutta Vantaalta ja Espoosta on lasettu pienen osan suuntautuvan myös Tuusulaan, Nurmijärvelle tai Kironummelle, osa läheiset vielä raentumattomat vähittäisaupan suurysiöalueet sijaitsevat niin lähellä pääaupuniseutua. Helsingistä on muiden alueiden tarvetta lasettu suuntautuvan pienissä määrin Vantaalle ja Espooseen, osa alueilla on sellaista tarjontaa, joa vetää myös helsiniläisten ostovoimaa. Hyvinäälle lasetaan suuntautuvan ostovoimaa jonin verran Riihimäen seudulta. Oheisessa taulussa esitetään suunnattu liietilan lisätarve Uudenmaan unnissa vuonna Vertailun vuosi taulun viereen on laitettu suuntaamaton tarve. Suunnattu liietilan lisätarve Uudenmaan unnissa vuonna 2035 Suuntaamaton tarve K-m 2 Kesustatyyppiset alueet Kesustatyyppiset alueet Muut alueet Muut alueet Espoo Helsini Kauniainen Vantaa Pääaupuniseutu Hyvinää Järvenpää Kerava Kironummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Helsingin seudun ehtysa Hano Inoo Karjalohja Karila Lohja Nummi-Pusula Raasepori Siuntio Länsi-Uusimaa Asola Lapinjärvi Loviisa Myrsylä Porvoo Puila Itä-Uusimaa Uusimaa Ero suutaamattomaan tarpeese 12 % 10 %

45 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 43 Tässä lasettu ostovoiman suuntaus on vain ysi teoreettinen malli, miten ostovoimaa tulevaisuudessa suuntautuu eri untien ja aupan alueiden välillä. Todellisuus on uitenin huomattavasti monimutaisempi uin tässä esitetty malli. Pääaupuniseudulla ostovoimaa suuntautuu ristiin rastiin oo alueen sisällä muun liiumisen (työ, vapaaaia) ohella. Samoin ehysunnissa liiutaan sujuvasti unnasta toiseen tarpeen muaan. Asioinnin laatu vaiuttaa myös asiointimatoihin. Päivittäistavaraaupan tarjontaa haetaan yleensä läheltä. Erioisaupan tarjontaa lähimmästä riittävän monipuolisesta esusesta ja esusen monipuolisuuden riittävyys vaihtelee asiointitarpeen muaan. Tilaa vaativan aupan tuotteita voidaan haea auempaain, osa asiointitiheys on harvempi uin muussa aupassa. Esimerisi pääaupuniseudulta asioidaan autoaupassa mm. Lohjalla ja Tuusulassa. Suunnattu tarve on suurempi uin lasennallinen tarve, osa pienten untien tarvetta on suunnattu seä omaan untaan että läheiseen suurempaan untaan. Pienille unnille annettaan tässä mahdollisuus oman esustansa ehittämiselle, mutta osa todennäöisesti ysyntää tähän ei ole merittävästi, on ollut tarve suunnata mahdollisuusia myös sinne, missä sillä on ysyntää toteutua. Miäli näin ei tehtäisi, ysyntää vastaavaa tarve ei Uudellamaalla todennäöisesti toteutuisi. Ylimitoitusta tuo myös se, että Vantaan ja Espoon ysyntä on oonaisuudessaan suunnattu omaan untaan ja lisäsi naapuriunnille on luotu mahdollisuusia myös saada pieni osa Espoon ja Vantaan tarpeesta. Osa vähittäisaupan suurysiöalueista sijoittuu lähelle untien rajoja ja miäli naapuriuntien aupan alueet ehittyvät vetovoimaisisi, ne vetävät ostovoimaa myös pääaupuniseudulta. Todennäöisesti tätä ei suuressa mittaaavassa tule tapahtumaan, mutta näille pääaupuniseudun rajan läheisyydessä oleville alueille halutaan luoda ehitysmahdollisuusia ostovoiman läheisyyden pohjalta, ei unnan rajojen muaan. Helsingistä Vantaalle ja Espooseen suuntautuvaa ostovoimaa ei ole lasettu ahteen ertaan. Oletusena on että pidemmällä aiavälillä tilaa vaativa auppa haeutuu auemmasi ydinalueilta ja ydinalueille osoitettaan tehoaampaa maanäyttöä. Tämä näyy tauluossa siinä, että Helsingin suunnattu tarve on pienempi uin suuntaamaton.

46 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 44 4 PALVELUVERKON 2035 MITOITTAMINEN 4.1 Seudullisuus Maauntaaavan mitoitusen lähtöohtana on nyyinen liietilamäärä seä lasennallinen liietilan lisätarve ja lisätarpeen suuntaaminen eri esusiin. Maauntaaavassa ei aiia esusia ole tarpeen mitoittaa samoin. Mutta, jotta voidaan mitoittaa tarvittavat esuset ja määritellä vähittäisaupan suurysiöjen enimmäismitoitus, tulee tietää oonaistarve suunnattuna eri esusiin ja muille alueille. Seuraavissa appaleissa suunnataan esustojen ja muiden alueiden lisätarve esusiin ja muille aupan alueille. Tästä johdetaan maauntaaavan esusten ja vähittäisaupan suurysiöalueiden enimmäismitoitus. Kosa maauntaaavassa ohjataan merityseltään seudullista auppaa, äsitellään tässä ensi seudullisuuden rajoja. Maauntaaavassa tarastellaan vain vaiutuseltaan seudullisia vähittäisaupan suurysiöitä. Seudullisuutta on arvioitu aiaisemmin erioisaupan ja tilaa vaativan aupan lähtöohdista. Erioisaupan seudullisuuden rajaa on arvioitu edellisessä Uudenmaan maauntaaavassa ja tähän liittyvissä selvitysissä (Uudenmaan maauntaaavan aupan rataisut, Edellytysten ja vaiutusten arviointi, ). Tilaa vaativan aupan seudullisuutta on arvioitu maauntaaavaan luonnosvaiheessa (Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavaluonnos, aupan väliraportti, tououu 2011). Päivittäistavaraaupan seudullisuuden rajaa arvioidaan tässä selvitysessä samoin erioisaupan ja tilaa vaativan aupan aiaisemmin määriteltyjä seudullisuuden rajoja. Päivittäistavaraauppa Päivittäistavaraaupassa on lähdetty suurysiön rajaa etsimään varovaisuutta noudattaen. Päivittäistavaraaupassa vaiutusiltaan seudullinen vähittäisaupan suurysiö on Uudellamaalla (pl ps) ooltaan m 2 ellei selvitysin toisin osoiteta. Pääaupuniseudulla on niin paljon asuaita ja alue on niin tiheään asuttu, että pääaupuniseudulla rajana on m 2 ellei selvitysin toisin osoiteta. Kerrosalaltaan 5000 neliömetrin suuruisen päivittäistavaraaupan myynti on nyyisellä myyntitehouudella noin 35 miljoonaa euroa ja vuonna 2035 nyyistä 20 % oreammalla myyntitehouudella noin 42 miljoonaa euroa. Päivittäistavaraaupan ostovoimaan suhteuttaen asuaita tällainen myymälä tarvitsee noin Päivittäistavaraaupan ostovoima pitää sisällään aloholijuomien ostovoiman. Päittäistavaraauppa Lasennallinen myynti milj Kuina paljon asuaita tarvitaan? -m m Pt-aupan ostovoima milj. /asuas

47 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 45 Pääaupuniseudulla joaisella suurpiirillä on asuaita vähintään noin Kaulahtea, Kivistöä ja Kauniaisten aupunia luuun ottamatta. Kivistön ja Kaulahden väestö on asvussa, joten seudullisen suurysiön vaatima asuaspohja täyttyy nopeasti, Kaulahdessa vuonna 2021 ja Kivistössä vuonna Kaunainen on pinta-alaltaan niin pieni, ettei ole täysin verrannollinen pääaupuniseudun muiden untien suurpiireihin. Kaunaisten lähialueella (5 m säteellä) on asuaita jo Näin ollen sijoittuessaan pääaupuniseudulle 5000 errosneliömetrin myymälä löytää asuaansa omalta lähialueeltaan, eli 5000 errosneliömetrin suuruinen myymälä on vaiutusiltaan paiallinen. Tätä suurempiin ysiö voi olla vaiutusiltaan paiallinen, sillä suurimmalla osalla alueista väestön on huomattavasti tätä enemmän. Muissa unnissa rajana seudullisen päivittäistavaraaupan suurysiöraja on m 2, ellei selvitysin toisin osoiteta. Väestö pääaupuniseudulla suurpiireittäin Espoo Helsini Vantaa Suur-Leppävaara Eteläinen suurpiiri Myyrmäen suuralue Suur-Tapiola Läntinen suurpiiri Kivistön suuralue Suur-Matinylä Kesinen suurpiiri Aviapolisen suuralue Suur-Espoonlahti Pohjoinen suurpiiri Tiurilan suuralue Suur-Kaulahti Koillinen suurpiiri Koivuylän suuralue Vanha-Espoo Kaaoinen suurpiiri Korson suuralue Pohjois-Espoo Itäinen suurpiiri Haunilan suuralue Muut Östersundomin suurp Muut Muut Kauniainen Lähde: Tilastoesus Erioisauppa Erioisaupan seudullisuuden raja on määritelty edellisessä Uudenmaan maauntaaavassa. Tässä rajoja arvioidaan uudelleen. Erioisaupan suurysiöt ovat Uudellamaalla lähinnä laajantavaravalioiman myymälöitä. Ysittäisen erioisaupan toimialan suurysiöitä ei Uudellamaalla juuriaan ole. Erioisaupan suurysiön rajaa on lähdetty tutimaan uudelleen samoista lähtöohdista uin päivittäistavaraaupanin. Kuina paljon asuaita ysi laajantavaravalioiman myymälä tarvitsee toimiaseen esimääräisellä myyntitehouudella. Myyntitehouutena äytetään oo erioisaupan myyntitehouutta, vaia se on yleisesti alhaisempi laajan tavaravalioiman aupassa. Ostovoimaan on lasettu muaan oo erioisaupan (pl tiva) ostovoima, sillä laajan tavaravalioiman myymälöiden myynti muodostuu lähes oo erioisaupan toimialavalioimasta.

48 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 46 Erioisauppa Lasennallinen myynti milj Kuina paljon asuaita tarvitaan? -m m Erioisaupan ostovoima milj. /asuas Erioisauppa esittyy Uudellamaalla pääosin untaesusiin ja pääaupuniseudulla alueesusiin. Näin ollen erioisaupan paiallisuuden tarastelussa lähtöohtana on pääaupuniseudulla suurpiirit ja muissa unnissa oo unta. Pääaupuniseudulla errosalaltaan m 2 :n suuruinen myymälä tarvitsee asuaita tällä hetellä noin Kaiilla suurpiireillä eli alueesusten ympärillä on asuaita tämän verran Kaulahtea, Kivistöä ja Kauniaista luuun ottamatta. Kivistö ja Kaulahti ovat asvamassa ja Kauniaisten lähialueella on huomattavamäärä asuaita aupungin rajan ulopuolella, jota asioivat Kauniaisissa. Eli pääaupuniseudulla on tarpeesi asuaita lähialueella m 2 suuruiselle erioisaupan myymälälle. Kerrosalaltaan 5000 m 2 :n suuruinen myymälä tarvitsee toimiaseen esimääräisellä myyntitehouudella asuaita noin Lähes aiissa Uudenmaan unnissa löytyy asuaita tämän verran. Tätä pienempiä untia ovat ainoastaan Lapinjärvi, Myrsylä ja Puila. Näin ollen errosalaltaan 5000 neliömerin suuruista myymälää voidaan pitää vaiutusiltaan paiallisena. Kolmessa pienimmässä, Lapinjärvellä, Myrsylässä ja Puilassa seudullisuuden raja on uitenin 5000 errosneliömetriä alhaisempi. Tilaa vaativa auppa Maauntaaavan luonnosvaiheessa tarasteltiin tilaa vaativan aupan seudullisuuden rajoja ja päädyttiin rataisuun, jota tässä arvioidaan edelleen. Tilaa vaativa auppa esittyy Uudellamaalla pääosin vähittäisaupan suurysiöalueille seä muille paialliselle tilaa vaativan aupan alueille. Tilaa vaativan aupan seudullisuutta tarastellaan sen pohjalta, uina paljon asuaita tietyn suuruinen tilaa vaativan aupan suurysiö tarvitsee. Lähtöohtana tarastelussa on oo tilaa vaativan aupan esimääräinen myyntitehouus ja tilaa vaativan aupan ostovoima. Tilaa vaativan aupan myymälä voi olla vain yhden toimialan myymälä tai se voi muodostua monen toimialan oonaisuudesta errosneliömetrin suuruinen myymälä tarvitsee asuaita nyt noin 7000 ja vuonna 2035 noin Pääosa Uudenmaan unnista on tätä suurempia, joten paiallista väestöä riittää pääsääntöisesti tämän suuruiselle myymälälle. Pienempiä untia ovat ainoastaan Pornainen, Nummi-Pusula, Siuntio, Lapinjärvi, Myrsylä ja Puila. Näistä olme ensimmäistä ovat sen verran suuria, että ne ennen pitää saavuttavat lasennallisen asuasrajan. Kolmessa pienimmässä seudullisuuden raja on uitenin 5000 errosneliömetriä alhaisempi.

49 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 47 Lasennallinen myynti milj Kuina paljon asuaita tarvitaan? -m m Tilaa vaativan aupan ostovoima milj. /asuas Kerrosalaltaan neliömetrin suuruinen myymälä tarvitsee lasennalliseen myyntiin asuaita Kaii tässä luoassa olevat unnat eli Hyvinää, Järvenpää, Kerava, Kironummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Tuusula, Vihti ovat asuasmäärältään tätä suurempia, joten näissä unnissa paiallinen väestö riittää tämän suuruiselle myymälälle. Pääaupuniseudulla tilaa vaativan aupan suurysiön seudullisuuden alaraja on m 2. Tämän suuruinen myymälä tarvitsee tällä asuaita noin Tilaa vaativan aupan paiallisuutta ei voida tutia vain suurpiirien asuasmäärien pohjalta, osa tilaa vaativaa auppa esittyy harvempiin esittymiin uin esustaauppa, eiä aiilla alueilla ole tilaa vaativan aupan esittymiä. Tilaa vaativan aupan asiointimatat ovat näin esusta-asiointimatoja pidemmät, ja asiointitiheys huomattavasti harvempi. Tilaa vaativan aupan asiointietäisyys attaa hyvin ahden suurpiirin alueen, jolloin pääaupuniseudulla riittää lähiasuaita tämän suuruiselle myymälälle. Näin ollen m 2 suuruinen tilaa vaativan aupan myymälä on vaiutusiltaan paiallinen, ellei selvitysin toisin osoiteta.

50 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Kesusten mitoitus Kuntaesusten lasennallisen mitoitusen lähtöohtana on esustojen nyyinen liietilamäärä seä siihen lisättynä lasennallinen lisätarve. Nyyinen pinta-ala on esitetty liitetauluissa ja -artoissa. Kunnissa, joissa on vain ysi maauntaaavaan meritty esusta, on oo esusta-alueiden tarve suunnattu tähän esustaan. Osa tarpeesta tulee mahdollisesti toteutumaan myös pienemmissä esusissa tai asuinalueilla, mutta näiden osuus toteutuvasta pinta-alasta on todennäöisesti vähäinen oo tarpeeseen nähden, joten tätä ei ole otettu huomioon. Kesusta-alueiden mitoitus on tässä masimimitoitus, joa pitää sisällään nyyisen liietilan seä oo ostovoiman asvun mahdollistaman uuden liiepinta-alan. Kunnissa tulee omassa aavoitusessa huolehtia tasapainoisesta palveluverosta pienempien esusten tai asuinalueiden osalta. Kunnissa, joissa on useampia esusia, on esusta-alueiden tarvetta alustavasti jaettu nyyisen liietilajaon muaisesti uitenin pääesustaa painottaen. Raaseporissa ei painotusta pääesuseen ole tehty, vaan tarve on lisätty nyyisen pinta-alan suhteessa, osa molemmat esuset ovat aupallisesti hyvin täreitä. Sipoossa tarve on jaettu puolisi Söderullan ja Niilän välillä, osa Söderulla on asuasluvultaan nopeammin asva alaesus. Pääaupuniseudun alaesusia ei ole tässä mitoitettu Kauniaista luuun ottamatta. Kun tarastellaan esustojen lasennallista mitoitusta, huomataan että uuden liietilan määrä on monessa unnassa suurempi uin nyyinen liietilamäärä, miäli aii lasennallinen lisätila esusessa toteutuisi. Myös ostovoiman lasetaan lähes asinertaistuvan (s. luu 3.2), joten miäli nyyisen altaisesti asvava ostovoima suuntautuu uuteen liietilaan, on luontevaa, että tälle suodaan esustoissa mahdollisuus. Nyyisin pienemmistä esusista tapahtuu siirtymää suurempiin untaesusiin, seutuesusiin ja erityisesti pääaupuniseudulle, joten nyyisin esuset eivät ata ostovoimasta 100 prosenttia. Lisäsi lasennallisessa tarpeessa on muana aavallinen ylimitoitus ertoimella 1,3. Nämä aii selittävät sitä, että lasennallinen tarve on pienissä esusissa suurempi uin nyymitoitus. Tässä selvitysessä on tehty lasennallinen mitoitus aiille maauntaaavan esustatoimintojen alueille (pl ps). Maauntaaavassa ei uitenaan ole tarvetta mitoittaa aiia esusia. Mitoitettavien esusien mitoitusen lähtöohtana ovat nyyinen liietila, nyyiset vähittäisaupan suurysiöt seä liietilan lasennallinen lisätarve.

51 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 49 Kesusten mitoitus vuoteen 2035 Liietilan nyytila ja lisätarve -m Alaesus Nyytila Lisätarve Mitoitus Kauniainen Kauniainen Pääaupuniseutu Hyvinää Hyvinää Järvenpää Järvenpää Kerava Kerava Kironummi Kironummi Masala Veiola Mäntsälä Mäntsälä Nurmijärvi Klauala Nurmijärvi Rajamäi Pornainen Pornainen Sipoo Niilä Söderulla Tuusula Hyrylä Joela Kelloosi Vihti Nummela Vihti Helsingin seudun ehysalue Hano Hano Inoo Inoo Karila Karila Lohja Lohja Virala Nummi-Pusula Sauola Raasepori Karjaa Tammisaari Siuntio Siuntio Länsi-Uusimaa Asola Asola Lapinjärvi Lapinjärvi Loviisa Loviisa Myrsylä Myrsylä Porvoo Porvoo Puila Puila Itä-Uusimaa Pyöristetty m 2 taruudella

52 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus Palveluveroselvitysessä merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus muodostuu samoista lähtöohdista uin untaesustenin mitoitus. Alueiden mitoitusen lähtöohta on nyytilanne ja lasettu liietilan lisätarve. Nyyinen pinta-ala on esitetty liitetauluissa ja -artoissa. Kesustan ulopuolisilla alueille suunnatusta tarpeesta alle 2/3 on suunnattu maauntaaavan vähittäisaupan suurysiöalueille. Helsingissä suurysiöalueille on suunnattu 45 %, Vantaalla ja Espoossa 60 % ja muualla Uudellamaalla 80 %. Ainoastaan Itä-Uudellamaalla paiallisille alueille on jätetty tätä vähemmän johtuen alueen aupallisesta raenteesta. Paiallisia aupan alueita ei Itä-Uudellamaalla juuriaan ole. Kunnissa joissa on vain ysi suurysiöalue, osoitetaan suuri osa esusta-alueiden ulopuolisesta tarpeesta tälle alueelle. Jos unnassa on useita suurysiöalueita, unnan tarve jaetaan. Tällöin lähtöohtana ovat unnan suunnitelmat alueiden oosta. Kunnissa on myös muita aupan alueita ja niillä mahdollisesti myös ehittämispaineita. Maauntaaavan lähtöohdista iinnostavia ovat uitenin vain seudullisesti merittävät suurysiöalueet. Lähtöohtana on, että pääosa esusta-alueiden ulopuolisesta tarpeesta suunnataan suurysiöalueille. Toisaalta myös paiallisille esustan ulopuolisille alueille jätetään mahdollisuusia ehittyä. Todennäöisesti suurysiöalueet ovat ne aupan alueet unnassa, johon aupan ysiöillä ja varsinin suurilla aupan ysiöillä on eniten iinnostusta sijoittua. Niiden sijainti yhdysuntaraenteessa on asuaiden annalta hyvä. Ne ovat hyvin saavutettavissa taajamien sisääntuloväylien varrella ja täyttävät tilaa vaativan aupan vaatimuset. Ne ovat myös alueita, joita aiivisesti ehitetään. Paiallisiin aupan alueisiin sijoittuu todennäöisesti pienempimuotoista auppaa, mutta niiden pinta-ala jäänee vähäisemmäsi uin maauntaaavan m-alueille sijoittuva aupan. Paiallisille alueille on tarastelussa uitenin jätetty riittävästi tarvetta. Kunnan on untaaavoitusessa huolehdittava siitä, että esustan ulopuolisten alueiden palvelut on untalaisten hyvin saavutettavissa. Merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus äsittää tässä oo alueen liietilamäärän, joa sisältää vähittäisauppaa ja muita aupallisia palveluita. Mitoitus äsittää nyytilan seä potentiaalisen uuden liietilan. Uuden liietilan mitoitusesta pääosa on paiallista tarvetta, sillä mitoitusen lähtöohtana on oman unnan asuaiden ostovoiman asvusta lasettu liietilatarve. Alueille suuntautuu myös ostovoimaa jonin verran lähimmistä pienemmistä unnista, jossa ei vähittäisaupan suurysiöalueita ole eiä myösään suurta ysyntää aupan uusperustannalle. Kironummen Inilänporttiin, Tuusulan Focus-alueelle seä Nurmijärven Mäyränallion alueelle arvioidaan suuntautuvan myös jonin verran ostovoimaa Espoosta tai Vantaalta, sillä alueet sijoittuvat lähelle unnan rajaa. Espooseen ja Vantaalle suuntautuu vastaavasti ostovoimaa Helsingistä. Hyvinäälle arvioidaan suuntautuvat ostovoimaa myös Riihimäen seudulta. Mitoitusta tarastellaan ja arvioidaan vaiutustenarvioinnissa.

53 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 51 Vähittäisaupan suurysiöalueiden liietilan mitoitus K-m 2 Kunnan muiden alueiden tarve Nyytila Tarpeesta m-alueille Uutta Mitoitus Lommila % Suomenoja % Kulloonsilta % Nihtisilta ,5 % Turvesolmu 0 8,5 % Konala % Roihupelto % Suutarila % Östersundom 0 15 % Varisto-Petio % Tammisto % Porttipuisto % Petas 0 24 % Koivuhaa % Sveitsinportaali % Valtatie % Järvenpään eteläinen liittymä % Keravanportti % Inilänportti % Mäntsälänportti % Ilvesvuori % Mäyränallio 0 50 % Focus 0 60 % Hyrylän eteläosa % Huhmari % Tynninharju % Lempola % Karjaan lounaisosa % Horsbäc % Loviisan länsiosa % Tarmola % Kuninaanportti % Yhteensä

54 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 52 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Vaiutusten arvioinnilla pyritään selvittämään vaiutusia MRL.n 9 :n ja MRA 1 :ssä esitetyistä näöulmista. Selvitysessä esitettyä aupan palveluveroa arvioidaan seuraavassa erityisesti MRL:n vähittäisauppaa oseviin erityisiin sisältövaatimusiin (71 b ). Vähittäisauppaa osevat erityiset sisältövaatimuset maaunta- ja yleisaavoille (71 b ) ovat seuraavat: 1. Suunniteltu maanäyttö ei saa haitata merittävästi esusta-alueiden aupallisia palveluja ja ehittämistä. 2. Palvelut saavutettavissa mahdollisuusien muaan jouo- ja evytliienteellä. 3. Edistetään sellaisen palveluveron muodostumista, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Ensimmäisessä luvussa tarastellaan mitoitusta yleisellä tasolla. Lisäsi tarastellaan esusten ja vähittäisaupan suurysiöalueiden lähialueen väestöpohjaa ja liienneveron uormittumista seä vähittäisaupan suurysiöalueiden sijaintia Urban Zone -liiumisvyöhyeillä. Viimeisissä luvuissa esitytään seutu- ja alaesusveron seä merityseltään seudullisten suurysiöalueiden tarempaan ja ysityisohtaisempaan tarasteluun. 5.1 Mitoitusen tarastelua Maauntaaavan alaesusten ja vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus perustuu nyytilaan seä ostovoiman asvun pohjalta lasettuun liietilatarpeeseen. Tarvetta on suunnattu eri tyyppisille aupan alueille seä unnittain sen muaan, miten asiointivirrat nyyään suuntautuvat. Taremmin näitä on selvitetty luvussa 3. Kesusten ja vähittäisaupan suurysiöiden nyyliietila on lasettu toiminnallisen oonaisuuden muaan. Nyyliietilat esitetään liiteartoilla. Suurysiöiden ja esusten artat ovat suuntaa-antavia, eivätä ne määrittele taraa suurysiöalueiden ulottuvuutta. Ne uvaavat niitä liieraennusia, jota on huomioitu enimmäismitoitusen lasemisessa. Alueen rajaus määritellään ysityisohtaisemmassa aavoitusessa, osa maauntaaavassa esustatoimintojen alueet ja vähittäisaupan suurysiöt on meritty ohdemerinnällä. Liietilan lisätarve perustuu ostovoiman asvuun. Ostovoiman arvioidaan asvavan Uudellamaalla noin nyyistä asvua puolet hitaammalla asvuvauhdilla. Joten tässä otetaan huomioon se, ettei aupan asvu todennäöisesti tule jatumaan samalla tahdilla uin viimeiset 15 vuotta. Eli asvuennuste vastaa vain ohtalaista asvua verrattuna aupan toteutuneeseen ehityseen vuosina Ostovoiman asvu on reaalista asvua, eli siinä ei ole muana inflaatiota. Ostovoiman asvuun vaiuttavat nyyiset asuaat, joiden ostovoima asvaa seä myös Uudellemaalle muuttavat ja syntyvät uudet asuaat. Väestö asvaa nyytilanteeseen verrattuna yli neljännesellä. Uuden väestön meritys liietilatarpeeseen on noin 30 %. Miäli ostovoima ei asuasta ohden asvaisi lainaan, liietilaa tarvitaan lisää uusien asuaiden johdosta Uudellamaalla noin 1,3 miljoonaa errosneliömetriä. Ostovoiman asvu huomioon ottaen tarve on 4,3 miljoonaa errosneliömetriä. Ostovoiman asvu on muutettu pinta-alasi, niin että nyyistä esimääräistä myyntitehouutta on asvatettu 20 %. Yleisesti ottaen myyntitehouus Uudellamaalla on suurempi uin yleisesti aupan mitoitusessa äytetyt tehouusluvut, osa Uudellamaalla myyntitehouus on oreampi uin esimäärin Suomessa.

55 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 53 Myyntitehouuden asvu perustuu arvioon. Nyyisellä myyntitehouudella lasettu mitoitus on suuri verrattuna menneeseen ehityseen, joten arvioidaan, että nyyisellä myyntitehouudella lasettu tarve ei tule toteutumaan täysmääräisesti eli myyntitehouus tulee todennäöisesti tulevaisuudessa asvamaan. Selvitysen muaan päivittäistavaraaupassa myyntitehouus ei ole asvanut. Ja ainain osittain ilpailu pitää huolen siitä, ettei myyntitehouus asva ovin suuresi. Eli jos jollain alueella myyntitehouus on erittäin orea, se houuttelee raentamaan alueelle uutta liietilaa. Näin ollen myyntitehouuden asvu on vain varovainen arvio. Yhtä hyvin voi myös äydä niin, ettei myyntitehouus asva nyyisestä. Eli ilpailu ovenee niin paljon, ettei myyntitehouus pääse asvamaan. Myyntitehouuden tasoa voidaan pohtia lisääin. Nyt on siis oletettu, ettei ostovoiman asvu ei vaadi samassa suhteessa pinta-alaa uin nyytilanne on. Kun ostovoima asvaa, ei ehä osteta määrättömästi uusia tuotteita vaan ostetaan laaduaampia tuotteita, jolloin pinta-ala ei asva myynnin suhteessa. Toisaalta taas aupan valioimat asvavat vaativien asiaaiden myötä, joa vastaavasti lisää pinta-alatarvetta, vaiei myynti asvaisiaan. Päivittäistavaraaupassa mm. tuotevalioimat ovat asvaneet hyvin merittävästi. Esimerisi ennen aupassa myyntiin vain ahta maitoa (ulutus- ja evytmaitoa), un taas nyyään maitohyllyistä löytyy varmasti yli ymmentä eri maitolaatua. Sama näyy myös muissa tuoteryhmissä. Myös erioisaupassa uluttajat ovat valioimien laajuuden suhteen entistä vaativampia, halutaan seä edullista pintamuotia että laaduasta allista muotia. Osalla ostovoiman asvu uluu määrään ja osalla laatuun. Näin ollen pinta-ala tarve ei vähene, vaia laatuun osittain panostetaanin. Autoaupassa liietilatarve asvaa, osa äytettyjä autoja myydään entistä enemmän sisätiloissa. Niinpä autoaupassa pinta-ala asvaa, vaiei myynti samassa suhteessa asvaisiaan. Liietilanlisätarpeeseen on lasettu muaan ylimitoitusta 1,3 ertoimella. Ylimitoitusta voidaan perustella sillä, että lasennassa on muana paljon epävarmuusteijöitä. Näitä ovat mm. väestön asvu, väestön sijoittuminen, ostovoiman asvu ja myyntitehouus. Kaavalla halutaan mahdollistaa aupan ehittyminen seä yritysten välinen normaali ilpailu toimialalla. Lisäsi ylimitoitus antaa joustoa sen suhteen, että auppa asvaain nyt arvioitua nopeammin tai että väestö asvaa jossain alueella nyt arvioitua nopeammin. Todennäöisesti aii aavoitettava aupan ala ei tule toteutumaan. Tämä on hyvin normaalia nyyäänin. Kaavoitetut tontit eivät toteudu täysmääräisesti aupan liietiloina. Osa auppapaioista on vaihtoehtoisia auppapaioja, osa jää toteutumatta tai toteutuu väljemmin uin on suunniteltu. Lasetussa tarpeessa ei ole huomioitu myymäläpoistumaa, joa lisää mitoitusta. Myös mahdollinen matailijamäärien, mm. venäläisten matailijoiden, asvu lisää tarvetta. Veroaupan asvun johdosta on liietilatarpeessa huomioitu 10 %:n vähennys, miä taroittaa, että ostovoiman asvusta lasennallisesti 10 % suuntautuu veroauppaan. Veroauppa tulee tulevaisuudessa asvamaan, mutta vaia veroauppa asvaain, asvu ei ole oonaan pois liietilatarpeesta. Tutittua/julaistua tietoa veroaupan vaiutusesta liietilatarpeeseen aupan eri toimialoilla ei ole, joten tässä on päädytty yhteen yleiseen vähennysprosenttiin. Veroaupan asvusta ja vaiutusista on errottu enemmän luvussa 3.3. Poistumaa ei ole otettu huomioon liietilan lisätarvelaselmassa. Mahdollinen poistuma on muana uitenin esusten ja vähittäisaupan suurysiöalueen oonaismitoitusessa, joa on siis yhtä suuri uin nyyliietila ja uusi liietila yhteensä. Tämä taroittaa siis sitä, että jos nyyliietilan määrä lasee poistuman autta, vastaavasti lasennallisesti uuden

56 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 54 liietilan määrä esusessa tai suurysiöalueella asvaa. Eli uutta pinta-alaa voi tulla enemmänin, jos sen alta puretaan vastaavasti nyyistä pinta-alaa. Uusi liietilamäärä on siis nettomäärä. Eli miäli uusi liietila orvaa osittain vanhaa, on uuden pinta-alan määrä vain se, miä oieasti asvattaa esusen tai suurysiöalueen oonaispinta-alaa. Lasettu lisätilantarvetta tarastellaan myös suhteessa nyyiseen liiepinta-alaan seä liietilan pinta-alan asvuun edellisten 30 vuoden aiana. Uudellemaalle lasettu liietilan lisätarve on yhteensä 4,3 miljoonaa errosneliömetriä (sis. veroaupan vähennysen ja ylimitoitusen). Lasettu lisätarve on nyyisestä pinta-alasta noin 90 %. Miäli tarvetta verrataan puhtaaseen ostovoiman asvun pohjalta lasettuun tarpeeseen (eli muana ei ylimitoitusta eiä veroaupan vähennystä) on liietilatarve 80 % nyyisestä liietilamäärästä. Ostovoima on lähes asinertaistumassa vuoteen 2035 mennessä, eli lasennallinen tarve on tähän suhteutettuna oieaa ooluoaa. Kaavoitusessa tarvitaan lisäsi ylimitoitusta, sillä aii aavoitettava errosala ei tule toteutumaan, uten edellä mainittiin. Liietilan lisätarve verrattuna nyyiseen liiepinta-alaan Uudellamaalla Lisätarve/ K-m 2 nyytila Nyytila Lisätarve % Lisätarve ilman ylimitoitusta ja veroaupan vähennystä % Ostovoiman asvu % Vuosina on Uudellemaalle raentunut lisää liietilaa noin 2,7 miljoonaa errosneliömetriä, joa on jonin verran enemmän uin nyt lasettu lisätarve 4,3 miljoonaa errosneliömetriä. Vuosina raentunut liietilamäärä on uitenin 163 % enemmän uin ennen tätä ajanjasoa raentunut liietilamäärä. Tätä ei voi suoraan sanoa liietilamäärän asvusi, osa ei tiedetä vuoden 1980 liietilaantaa. Tiedossa on vain nyyiset ennen vuotta 1980 raentuneet liietilat, poistuvista liietiloista ei ole tietoa. Liietilaannan ehitys Vuosina raentuneet verrattuna silloiseen myymäläantaan K-m 2 Vuosina raentuneet Ennen 1980 raentuneet Kaii myymäläraennuset Viimeisen 30 vuoden aiana raentuneet verrattuna ennen 1980 raentuneisiin 163 % Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestöreisteriesus / SYKE Viimeisen olmenymmenen vuoden aiana tapahtunut liietilamäärän asvu on lasettu seuraavassa ottamalla poistuma huomioon. Miäli poistuma on ollut 1 % vuodessa, on liietilamäärän asvu ollut 118 %. Jos poistuma on ollut 2 % vuodessa, vuonna 1980 liietilaa olisi ollut 3 miljoonaa errosneliömetriä, poistuma olisi ollut 1,4 miljoonaa errosneliömetriä ja liietilamäärän asvu viimeisen 30 vuoden aiana 90 %. Todennäöisesti poistuma on ollut jostain tästä väliltä, eli liietilan asvu on ollut noin 100 %. Tähän suhteutettuna nyt lasettu liietilan lisätarve vuodelle 2035 on hyvää ooluoaa suhteessa menneeseen ehityseen.

57 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 55 Liietilaannan ehitys Poistuma huomioon ottaen: Poistuma 1,0 % Myymäläraennusia vuonna 1980 (-m 2 ) Viimeisen 30 vuoden aiana raentuneet verrattuna vuoden 1980 liietilamäärään 118 % Poistuma 1,5 % Myymäläraennusia vuonna 1980 (-m 2 ) Viimeisen 30 vuoden aiana raentuneet verrattuna vuoden 1980 liietilamäärään 102 % Poistuma 2,0 % Myymäläraennusia vuonna 1980 (-m 2 ) Viimeisen 30 vuoden aiana raentuneet verrattuna vuoden 1980 liietilamäärään 88 % Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestöreisteriesus / SYKE Päivittäistavaraaupan menneestä ehitysestä on tarempaa tietoa, joten myös tähän voidaan peilata tulevaa ehitystä ja liietilanlisätarvetta. Päivittäistavaraauppa on pintaalaltaan lähes asinertaistunut vuodesta 1980 vuoteen 2009 (lähde: A.C. Nielsenin myymäläreisteri). A.C. Nielsenin aineistoihin perustuvan menneen ehitysen muaisen trendin muaan arvioituna päivittäistavaraaupan lisätarve olisi vuoteen 2035 noin m 2. Tässä selvitysessä lasettu päivittäistavaraaupan lisätarve on noin m 2 eli nyypinta-alaan verrattuna noin 65 %. Verrattuna menneeseen ehityseen tarve ei tunnu ainaaan olevan ylimitoitettu. Liietilatarvetta on suunnattu pienistä unnista läheisimpiin suurempiin untiin, missä yleensä asioidaan. Tämä tuo myös ylimitoitusta liietilatarpeeseen. Suunnattu tarve on suurempi uin lasennallinen tarve, osa pienten untien tarvetta on suunnattu seä omaan untaan että läheiseen suurempaan untaan. Pienille unnille annettaan tässä mahdollisuus oman esustansa ehittämiselle, mutta osa todennäöisesti ysyntää tähän ei ole merittävästi, on ollut tarve suunnata mahdollisuusia myös sinne, missä sillä on ysyntää toteutua. Miäli näin ei tehtäisi, ysyntää vastaavaa tarve ei Uudellamaalla todennäöisesti toteutuisi. Liietilatarve on aupan toiminnoittain jaettu esustatyyppisiin alueisiin seä muihin alueisiin. Jao on tehty osin nyyisen tilanteen pohjalta ja osin painotettu tavoitteellista veroa. Kesustatyyppisille alueille (maauntaaavan esustat seä muut esuset, untaesuset, alaesuset, lähipalveluesuset) suuntautuu pääosa päivittäistavaraaupan ja muun erioisaupan tarpeesta. Muille alueille (vähittäisaupan suurysiöalueet ja muut esustojen ulopuoliset aupan alueet, tiva-alueet) suuntautuu pääosa tilaa vaativan aupan tarpeesta. Jao ei ole uitenaan toimialoittain ysiselitteinen. Osa tilaa vaativan aupan tarpeesta toteutuu esustoissa ja pt-aupan seä muun erioisaupan tarpeesta toteutuu muilla alueilla.

58 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Kesustat Koo esusta-alueille suunnattu liietilan lisätarve on osoitettu tässä selvitysessä esitettyihin maauntaaavan esustatoimintojen alueille. Osa tarpeesta tulee mahdollisesti toteutumaan myös pienemmissä esusissa tai asuinalueilla, mutta näiden osuus toteutuvasta pinta-alasta on vähäinen oo tarpeeseen nähden. Pienimmät esuset ehittyvät lähinnä ysinomaan ainoastaan päivittäistavaraaupan osalta. Päivittäistavaraaupan potentiaaliset ehityshaneet näissä pienissä esusissa ovat niin pieniä ja niihin menee aupan uusperustannasta niin pieni osa, ettei sillä ole vaiutusta esustojen mitoituseen. Näin ollen on perusteltua, että oo esustatyyppisten alueiden tarve voidaan suunnalta tässä selvitysessä esitettyihin seutu- ja untaesusiin, jonne vähittäisauppa lähtöohtaisesti sijoittuu. Tätä pienempiin esusiin sijoittuu lähinnä lähipalveluita, jota mitoitetaan untien omien palveluveroselvitysten pohjalta. Pääaupuniseudun esusille ei tässä selvitysessä ole lasettu mitoitusta eiä myösään nyyisiä liietilamääriä ole selvitetty. Pääaupuniseudun esuset ovat lähtöohtaisesti vetovoimaisia ja suuren asuasmäärän esusia. Kesusten vaiutusalueet menevät päälleäin ja asiointia suuntautuu ristiin rastiin muiden matojen ohella (työ, vapaa-aia). Lisäsi pääaupuniseudulla on luuisia pienempiä paiallisia esusia. Näin ollen esusille ei oettu tarpeellisesi tehdä tässä selvitysessä lasennallista mitoitusta. Selvitysessä lasettiin uitenin unin unnan lasennallinen esusta-alueiden liietilan lisätarve, mutta sitä ei lähdetty suuntamaan untien eri esusiin. Kesuset tulee ussain unnassa mitoittaa unnan omien palveluveroselvitysten ja tavoitteiden pohjalta noudattaen maauntaaavan sanallisia suunnittelumääräysiä. Yleisesti tässä selvitysessä esusten mitoitusen lähtöohtana on esusten nyyinen liietilamäärä seä untalaisten ostovoiman asvun pohjalta johdettu liietilan lisätarve. Lisäsi uten aiaisemmin on jo errottu, liietilan lisätarpeeseen on tehty suuntautumisten pohjalta lisäystä. Liietilatarvetta on suunnattu pienistä unnista läheisimpiin suurempiin esusiin, missä yleensä asioidaan. Lisäsi pienille unnille on myös annettu mahdollisuus ehittyä oman ostovoiman asvun pohjalta. Näin ollen suunnattu tarve on suurempi uin lasennallinen tarve, osa pienten untien tarvetta on suunnattu seä omaan untaan että läheiseen suurempaan untaan. Todennäöisesti pienissä unnissa ei erioisaupan liietilamäärä tule suuresti asvamaan. Erioisaupan asvuun pienissä esusissa ei riitä ysyntää eiä myösään liietilan toteuttajia. Tähän ei vaiuta esustojen mitoitus millään tavalla, ei pienten eiä suurten. Pienille esustoille jätetään uitenin mahdollisuus, mutta osa mitä todennäöisimmin ysyntää tähän ei ole merittävästi, on ollut tarve suunnata mahdollisuusia myös sinne, missä sillä on ysyntää toteutua. Miäli näin ei tehtäisi, ysyntää vastaavaa tarve ei Uudellamaalla todennäöisesti toteutuisi. Kesustojen mitoitusen lähtöohtana on siis untalaisten ostovoiman asvu ja luontevat ostovoiman siirtymät pienistä unnista suurempiin esusiin. Näin ollen esustan toteutuminen lasennallisen mitoitusen muaisena ei vaiuta haitallisesti muihin esustoihin, sillä näille on lähtöohtaisesti lasettu samansuuruiset mahdollisuudet ehittymiseen oman ostovoiman pohjalta. Kesustoihin suunnataan liietilatarvetta mahdollisimman paljon eiä esustojen ehittymistä ei pyritä rajoittamaan. Tavoitteena on, että auppa sijoittuu esustoihin. Kesustoissa ja niiden lähistöllä asuu yleensä suuri osa unnan tai alueen asuaista ja jouoliienneverot ulevat yleisesti aina esustaan. Näin ollen palvelut ovat mahdollisimman hyvin saavutettavissa jouo- ja evytliienteellä. Tällä myös edistetään

59 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 57 sellaisen palveluveron muodostumista, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Kesustojen palveluiden ehittyminen mahdollistaa edelleen jouoliienteen ehittymistä. 5.3 Vähittäisaupan suurysiöalueiden oonaistarastelua Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoittaminen on riittisempää uin esustaalueiden mitoitus. Vähittäisaupan suurysiöalueiden ylimitoitus voi heientää merittävästi esusta-alueita ja niiden ehittämistä. Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus perustuu nyytilaan seä liietilan lisätarpeeseen. Muiden alueiden liietilan lisätarpeesta on selvitysessä osoitettu vähittäisaupan suurysiöalueille noin olme neljäsosaa, eli tarvetta on jätetty myös muille alueille. Lisäsi sellaisilla unnissa, joissa ei ole suurysiöalueita, voidaan paiallista tarvetta sijoittaa omille paiallisille alueille. Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus taroittaa oo alueen liietilamäärää (auppa ja palvelut). Eli mitoitus pitää sisällään paialliset ysiöt seä seudulliset ysiöt. Koonaisuudessaan seudullisesti merittäville vähittäisaupan suurysiöalueille on suunnattu liietilaa tässä selvitysessä yhteensä noin 1,5 miljoonaa errosneliömetriä. Muiden alueiden suunnattu tarve on yhteensä 2,4 miljoonaa errosneliömetriä, joten merittävä määrä liiepinta-alaa eli lähes miljoona errosneliömetriä jää toteutettavasi myös muille uin seudullisesti merittäville aupan alueille. Vähittäisaupan suurysiövero on ohtalaisen tiheä ja seudullisesti merittävät alueet palvelevat myös paiallisia asuaita. Alueet ovat sijoittuneet helposti saavuttavissa oleviin paioihin. Näin ollen suuri osa muiden alueiden aupasta voi hyvin toteutua vähittäisaupan suurysiöalueilla sen sijaan, että ysittäiset myymälät ovat sijoittuneet hajanaisesti ympäri untaa. Hyvin hajanainen vero lisää asiointiliiennettä. Paiallisille alueille jäävä osuus vaihtelee Uudenmaan eri osissa. Pääaupuniseudulla asutus on tiheää ja paiallisia aupan alueita on paljon ja näille jää liietilan lisätarpeesta lähes puolet. Helsingissä osuus paiallisille alueille jäävä osuus on suurempi, osa suurysiöalueita on vähemmän. Helsingissä asuaita on sen verran paljon, että paialliset aupan alueet voivat olla suuriain. Paiallisille alueille jää Vantaalla ja Espoossa errosneliömetriä, miä on riittävä määrä. Ennemminin herää ysymys, löytyyö tällaiselle määrälle liietilaa paiallisia alueita riittävästi. Miäli paiallinen alue asvaa tarpeesi suuresi, se herästi muuttuu seudullisesti merittäväsi. Helsingin seudun ehysalueella ja Länsi-Uudellamaalla paiallisille aupan alueille jää toteutettavasi 20 % liietilan lisätarpeesta. Valtaosin tämä taroittaa errosneliömetriä, minä arvioidaan olevan riittävä määrä errosneliömetriä taroittaa noin esiooista tilaa vaativan aupan myymälää. Muita aupan alueita unnissa on yleensä varsin vähän. Tilaa vaativan auppa on esittynyt pääosin näille maauntaaavan merityille alueille ja näistä esittyneistä alueista on tullut vetovoimaisia alueita, jonne muutin haluavat esittyä. Itä-Uudellamaalla aupan raenne on toinen uin muulla Uudellamaalla. Itä-Uudellamaalla erioisauppa (ml.tiva) on esittynyt pääosin Porvooseen ja Loviisaan. Muut alueen unnat ovat niin pieniä, että niiden tarjonta on lähipalvelutasoista. Erioisaupan ja tilaa vaativan aupan palvelut haetaan siis Porvoosta tai Loviisasta. Loviisassa on paiallisilla alueilla jätetty 20 % lisätarpeesta, miä taroittaa 3000 errosneliömetriä. Tämän arvioidaan olevan riittävä määrä tämän suuruisessa aupungissa, jossa vähittäisaupan suurysiöalue on sijoittunut vain ilometrin päähän esustasta.

60 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 58 Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus unnittain Muiden alueiden lisätarve 2035 Donitsien uusi pintaala yhteensä Ylijäävä tarve paiallisille Kunta aluielle Espoo % Helsini % Kauniainen Vantaa % Pääaupuniseutu % Hyvinää % Järvenpää % Kerava % Kironummi % Mäntsälä % Nurmijärvi % Pornainen Sipoo Tuusula % Vihti % Helsingin seudun ehysalue % Hano Inoo Karjalohja Karila Lohja % Nummi-Pusula Raasepori % Siuntio Länsi-Uusimaa % Asola Lapinjärvi Loviisa % Myrsylä Porvoo % Puila Itä-Uusimaa % Uusimaa % Porvoossa vähittäisapan suurysiöalueille on sijoitettu 95 % muiden alueiden lisätarpeesta. Porvoossa ei juuriaan ole muita ehitettäviä aupan alueita esustan ohella uin Kuninaanportti ja Tarmola. Näin ollen on luontevaa, että näille alueille sijoittuu pääosa muiden alueiden tarpeesta. Lisäsi alueet ovat hyvin saavutettavissa ja lähellä esustaa, joten ei ole tarvetta ripotella ysittäisiä tilaa vaativan aupan myymälöitä ympäri aupunia. Porvoossa esusta-alueiden liietilatarve on niin suuri, ettei se tule Porvoon esustaan mahtumaan. Näin ollen tästä tarpeesta riittää hyvin myös paiallisille aupan alueille. Esitettyjen seiojen perusteella arvioidaan, että paiallisille alueille jää riittävä määrä liietilatarvetta tasapainoisen palveluveron muodostumiselle.

61 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Kaupan laatu suurysiöalueilla Liietilatarvelaselmassa muille alueille on suunnattu suurin osa tilaa vaativan aupan tarpeesta ja pieni osa päivittäistavaraaupan ja muun erioisaupan tarpeesta. Kesustojen ulopuolelle voi myös sijoittaa pienimuotoisesti päivittäistavaraauppaa esimerisi liienneasemien yhteyteen. Muille aupan alueille voidaan sijoittaa myös paiallisia päivittäistavaraauppoja, un asutusta on lähellä ja aupan alue toimii asutusalueen lähiesustana. Tällaisilla muille alueille sijoittuvilla päivittäistavaraaupoilla ei ole vaiutusta esustaauppaan. Muille alueille uin esusta-alueille sopii luontevasti myös joidenin erioisaupan toimialojen myymälöitä uten lastentarvieauppaa tai eläinauppaa. Ysittäisten pienten erioisaupan myymälöiden sijoittaminen esustan ulopuolisille alueille ei pääsääntöisesti haittaa esustojen palveluja tai niiden ehittämistä. Muille alueille voidaan sijoittaa myös sellaisia laajantavaravalioiman myymälöitä, jota eivät esustoihin sovi. Tällaisia ovat mm. sisustustavaratalot tai laajan tavaravalioiman myymälät, joiden tuotevalioima painottuu tilaa vaativaan auppaan, mutta joissa myydään myös muuta erioisauppaa. Lisäsi tilaa vaativan aupan myymälöissä myydään myös jonin verran erioisauppaa. Tällaisten liietyyppien sijoittaminen esusta-alueiden ulopuolelle ei vaiuta merittävästi esustaauppaan. Muille alueille suuntautuu myös jonin verran palvelujen liietilatarvetta. Kaii palvelut eivät ole esustahauisia. Kaupan ja palvelujen sijoittuminen esustojen ulopuolelle Uudellamaalla Pl. ps ja pienet unnat Kmalueet Muut alueet Yhteensä Pt-auppa 7 % 15 % 10 % 3 % 7 % Erioisauppa 13 % 10 % 12 % 16 % 13 % Tiva ja autoauppa 70 % 53 % 63 % 72 % 70 % Vähittäisauppa 89 % 78 % 85 % 92 % 89 % Palvelut 6 % 19 % 11 % 4 % 6 % Muut liietilat 5 % 3 % 4 % 4 % 5 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Kmalueet ps Km-alueet oo Uusimaa Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitusessa täreää on alueelle suunnatun toiminnan laatu. Lain muaan vähittäisaupan suurysiöiden ensisijainen sijaintipaia on esusta-alue, ellei muu sijainti aupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. On tiettyjä aupan toimialoja ja liietyyppejä, joiden luonteva sijaintipaia ei ole esustaalue. Km-alueet Muut alueet Voimassa olevat ja ehdotetut maauntaaavan KM-alueet Kesustojen reuna-alueet, tilaa vaativan aupan alueet, tienvarret Nyyään Uudellamaalla (pl. ps) esustojen ulopuolisten alueiden aupasta noin 10 % on päivittäistavaraauppaa ja 12 % muuta erioisauppaa. Lisäsi alueilla on palveluja 11 %. Tilaa vaativan aupan osuus alueen liietilasta on vain alle asi olmasosaa. Vähittäisaupan suurysiöalueiden auppa painottuu hieman enemmän tilaa vaativaan auppaan uin muut esustan ulopuoliset aupan alueet. Pääaupuniseudulla päivittäistavaraaupan ja palveluiden osuus on pienempi uin muulla Uudellamaalla, vastaavasti erioisauppaa ja tilaa vaativaa auppaa on enemmän. Koonaisuudessaan Uudellamaalla on vähittäisaupan suurysiöalueilla

62 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 60 päivittäistavaraauppaa 7 %, tilaa vaativaa auppaa 70 % ja erioisauppaa ja palveluita yhteensä noin 20 %. Kun vähittäisaupan suurysiöalueille suunnataan oiean tyyppistä auppaa, ei tällä ole vaiutusia esustaauppaan ja sen ehittämiseen. Kesustoihin haeutuva ja sijoittuva auppa on eri tyyppistä eiä vähittäisaupan suurysiöalueille sijoittuva auppa ilpaile esustaaupan anssa. Liietilan lisätarpeen suuntaaminen Liietilatarve Nyytila* Kesusta tyyppiset alueet Muut alueet Kesusta tyyppiset alueet Muut alueet Päivittäistavaraauppa 90 % 10 % 85 % 15 % Tiva ja autoauppa 5 % 95 % 20 % 80 % Muu erioisauppa 80 % 20 % 66 % 34 % Palvelut 75 % 25 % 75 % 25 % Kaii liietilat 50 % 50 % 50 % 50 % Nyytila*: Pt-auppa oo Uusimaa ja muu auppa pl. ps ja pienet unnat Kesustatyyppiset alueet: Maauntaaavan esustat, muut untien alaesustat, lähiöt, ylät Muut alueet: KM-alueet, tiva-alueet, liienneasema-alueet muut aupan alueet, jota eivät ole asuinalueiden esusia Liietilatarpeessa muille alueille on suunnattu päivittäistavaraauppaa 10 %, erioisauppaa 20 %, tilaa vaativaa auppa 95 %. Muiden alueiden tarve muodostuu siis pääosin tilaa vaativan aupan tarpeesta, mutta lasennallisesta lisätarpeesta 2 % on päivittäistavaraauppaa ja 12 % erioisauppaa ja 10 % palveluita. Nyytilanteeseen nähden jao on esustaa suosivampi päivittäistavaraaupan ja erioisaupan suhteen. Liietilatarpeen jaautuminen toimialoittain esustoissa ja muilla alueilla Kesustaalueealueet Muut- Pt-auppa 16 % 2 % Tiva ja autoauppa 4 % 76 % Muu erioisauppa 50 % 12 % Vähittäisauppa 69 % 90 % Palvelut 31 % 10 % Vähittäisauppa ja palvelu 100 % 100 % Uudenmaan vähittäisaupan suurysiöalueille suunnataan pääsääntöisesti tilaa vaativaa auppaa. Mutta uten on jo todettu, alueet eivät nyyäänään ole puhtaita tilaa vaativan aupan alueita eiä ole luontevaa olettaa, että ne tulevaisuudessaaan olisivat sellaisia alueita, jonne ei ole sijoittunut muuta uin tilaa vaativaa auppaa ole lainaan. Myös tilaa vaativan aupan myymälöiden sisällä myydään toimialaliuumista johtuen erioisaupan tuotteita.

63 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Paiallisen ostovoiman osuus Maauntaaavalla on taroitus ohjata merityseltään seudullisen aupan sijoittumista. Lasetusta liietilatarpeesta suurin osa on uitenin paiallista ostovoimaa. Suuntautuvan ostovoiman osuus oo lasetusta tarpeesta (oman unnan tarve ja suunnattu tarve) jää pienesi. Koonaisuudessaan suuntautuvan ostovoiman osuus esustatyyppisten alueiden aupasta on 10 % ja muiden alueiden aupasta 9 %. Pääosin maauntaaavan esusia ja vähittäisaupan suurysiöalueita ehitetään siis oman unnan väestön ostovoiman pohjalta. Muista unnista suunnatun tarpeen osuus oo tarpeesta K-m 2 Kesustatyyppiset alueet Muut alueet Espoo 17 % 19 % Helsini 1 % -9 % Kauniainen 0 % Vantaa 18 % 29 % Pääaupuniseutu 9 % 8 % Hyvinää 25 % 29 % Järvenpää 21 % 23 % Kerava 13 % 13 % Kironummi 11 % 29 % Mäntsälä 7 % 6 % Nurmijärvi 0 % 21 % Pornainen 0 % Sipoo 0 % Tuusula 0 % 44 % Vihti 10 % 22 % Helsingin seudun ehysalue 11 % 18 % Hano 0 % Inoo 0 % Karjalohja 0 % Karila 11 % Lohja 20 % 20 % Nummi-Pusula 0 % Raasepori 20 % 20 % Siuntio 0 % Länsi-Uusimaa 14 % -30 % Asola 0 % Lapinjärvi 0 % Loviisa 0 % 0 % Myrsylä 0 % Porvoo 27 % 28 % Puila 0 % Itä-Uusimaa 20 % 12 % Uusimaa 10 % 9 % Seudullisen ostovoiman tarastelussa orostuvat luonnollisesti seutuesuset. Ne saavat ostovoimaa yleensä enemmän oman unnan ulopuolelta uin muut unnat. Seutuesusissa suuntautuvan aupan osuus oo tarpeesta jää noin neljänneseen. Eli lasetusta tarpeesta yli 70 % on paiallista oman unnan asuaiden pohjalta lasettua tarvetta. Tarasteluun ei ole otettu muaan pääesuseen eli Helsingin esustaan suuntautuvaa ostovoimaa. Sinne suuntautuu ostovoimaa oo maaunnasta.

64 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 62 Seutuesusten ohella ehysalueen untien mitoitusessa on lisänä pienemmistä naapuriunnista suuntautuvaa ostovoimaa. Suuntautuvan ostovoiman osuus unnan oo tarpeesta jää noin ymmeneen prosenttiin luuun ottamatta Järvenpäätä. Järvenpäähän suuntautuu ostovoimaa Mäntsälästä, Pornaisista ja Sipoosta. Järvenpäähän suuntautuneen aupan osuus on samaa ooluoaa uin seutuesusissa. Myös Karilan mitoitusesta pieni osa on muista unnista suuntautuvaa. Kironummella, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Vihdissä muualta tulevan ostovoiman osuus on samaa tasoa uin seutuesusissa esustan ulopuolisten alueiden osalta. Vähittäisaupan suurysiöalueet sijoittuvat helposti saavutettavissa oleviin paioihin, että niissä voidaan luontevasti asioida myös naapuriunnista. Tilaa vaativan aupan osalta asiointimatat ovat helposti pidempiä, uin esusta-asioinnissa. Asiointitiheys on harvempi, ja näin ollen voidaan luontevasti valita myös auempana sijaitsevat auppapaia, jos se sopii senhetiseen tarpeeseen paremmin uin lähiauppapaia. Länsi-Uudellamaalla oonaistarastelussa muiden alueille suunnattu oonaismitoitus jää alle paiallisen tarpeen, sillä ostovoimaa lasetaan suuntautuvan pääaupuniseudulle. Osa tarpeesta jää niihin untiin, joissa on vain paiallisia aupan alueita, joita ei tässä tarastelussa ole muana. Paiallisen ostovoiman meritystä on tarasteltu eriseen vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitusen osalta. Vähittäisaupan suurysiöalueille mitoitettua uutta aupan pinta-alaa verrataan unnan oman ostovoiman asvun pohjalta lasettuun liietilatarpeeseen. Suurysiöalueiden mitoitus vastaa pääosin puhtaaseen untien omaan tarpeeseen. Näin ollen suurysiöalueiden mitoitus voidaan pääsääntöisesti perustella jo oman unnan asuaiden ostovoimalla. Mutta vaia unnan oma eli paiallinen ostovoima riittääin alueelle, ovat alueet yleensä seudullisesti merittäviä. Ne ovat sen verran suuria ja vetovoimaisia auppapaioja, että niissä asioidaan unnan rajojen ulopuolelta. Tilaa vaativan aupan osalta on myös hyvin luontevaa, että asiointia tapahtuu yli unnan rajojen. Asuaat eivät välttämättä asioi lähimmässä esittymässä, vaan sellaisessa, joa sopii juuri senhetiseen tarpeeseen parhaiten. Seutuesusista Hyvinään ja Porvoon alueet tarvitsevat mitoituseen unnan ulopuolista ostovoimaa. Itä-Uudellamaalla aupan raenne on hyvin seutuesuspainotteinen. Porvoo on oo alueen merittävä esus, Loviisa on myös pienimuotoisesti seudullinen, sillä se palvelee myös Lapinjärveä. Muut alueen unnat ovat niin pieniä, ettei niissä ole juuriaan erioisaupan tarjontaa. Hyvinäälle suuntautuu luontevasti ostovoimaa Tuusulan ja Nurmijärven pohjoisosista, ja jonin verran myös Riihimäen seudulta. Kironummella ja Tuusulassa näyy seudullisuuden meritys alueiden mitoitusessa. Kironummen Inilänporttiin ja Tuusulaan Focuseen lasetaan suuntautuvan ostovoimaa pääaupuniseudulta Espoosta ja Vantaalta, osa alueet sijoittuvat niin lähelle pääaupuniseudun asuaita. Kironummelle suuntautuu ostovoimaa myös Siuntiosta ja Inoosta.

65 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 63 Vähittäisaupan suurysiöalueiden uuden pinta-alan mitoitus verrattuna paialliseen liietilan lisätarpeeseen Donitsien uusi pinta-ala yhteensä Donitsien osuus paiallisesta tarpeesta Kunnan oma Kunta tarve 2035 Espoo % Helsini % Kauniainen Vantaa % Pääaupuniseutu % Hyvinää % Järvenpää % Kerava % Kironummi % Mäntsälä % Nurmijärvi % Pornainen Sipoo Tuusula % Vihti % Helsingin seudun ehysalue % Hano Inoo Karjalohja Karila Lohja % Nummi-Pusula Raasepori % Siuntio Länsi-Uusimaa % Asola Lapinjärvi Loviisa % Myrsylä Porvoo % Puila Itä-Uusimaa % Uusimaa % Pääaupuniseudulla on paiallista tarvetta niin paljon, että se attaa hyvin suurysiöalueiden mitoitusen. Länsi-Uudellamaalla suurysiöalueiden mitoitus jää ohtalaisen pienesi suhteessa oo alueen tarpeeseen. Eli suurysiöalueen mitoitus jää alle paiallisen tarpeen. Alueella on join verran muita ehittyviä paiallisia tilaa vaativan aupan alueita. Lohja palvelee vain pientä osaa Länsi-Uudestamaasta samoin Raasepori. Muutoin alueelta suuntautuu ostovoimaa pääaupuniseudulle seä Helsingin seudun ehysalueelle. Itä-Uudellamaalla vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoituseen tarvitaan lasennallisesti ostovoimaa alueen ulopuolelta. Porvoo saain ostovoimaa seä Pornaisista että pienen määrän Sipoosta. Osittain Loviisan ostovoimaa on suunnattu myös Porvoon alueille, seä myös omaan esittymään. Loviisan alueen toteutuminen on epävarmempaa. Vastaavasti Porvoo on vetovoimaisempi esittymä, ja sille on haluttu suoda mahdollisuusia, jotta Itä-Uusimaa oonaisuudessaan voi ehittyä riittävästi.

66 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 64 Vähittäisaupan suurysiöalueille raentuva auppa vastaa siis pääosin paialliseen tarpeeseen. Kosa uitenin alueet ovat vetovoimaisia ja niissä, joissa on jo auppaa, asioidaan pääosin jo nyt unnan rajojen ulopuolelta, ovat ne seudullisesti merittäviä. Myös näihin raentuva uusi auppa on siten pääosin seudullisesti merittävää Palvelujen saavutettavuus jouo- ja evytliienteellä Vähittäisauppaa osevissa MRL:n sisältövaatimusissa on yhtenä riteerinä palvelujen saavutettavuus mahdollisuusien muaan jouo- ja evytliienteellä. Kun palvelut ovat sijoittuneet esustaan, ne ovat hyvin saavutettavissa seä jouo- että evytliienteellä. Näin ollen esustojen mitoitus on voitu tehdä hyvin mahdollistavasi, sillä ylimitoitus ei heiennä palvelujen saavutettavuutta jouo- ja evytliienteellä. Tässä selvitysessä esustoihin on suunnattu niin paljon liietilaa, ettei ole alimitoitusvaaraa, jolloin auppa herästi haeutuisi esustojen ulopuolisiin auppapaioihin, jonne saavutettavuus jouo- ja evytliienteellä olisi mahdollisesti esustoja huonompi. Vähittäisaupan suurysiöalueet sijoittuvat esustojen ulopuolelle. Näiden alueiden saavutettavuutta jouo- ja evytliienteellä selvitettiin Urban Zone liiumisvyöhyeiden pohjalta (Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava - Urban Zone 2035 liiumisvyöhyeet ja liienteelliset vaiutuset). Menetelmää ovat ehittäneet Suomen Ympäristöesus ja Tampereen tenillinen yliopisto hyödyntämällä yhdysuntaraenteeseen ja henilöliienteeseen liittyviä uusimpia paiatietoja. Maauntaaavasta laadittu vuoden 2020 ja 2035 väestö- ja työpaiaraenne paiatiedossa yhdistettiin tutimushaneen tuottamaan tietoon nyyisestä vyöhyeisyydestä ja liiumisäyttäytymisestä. Tulevaisuuden vyöhyeraenteen ennuste laadittiin asiantuntijatyönä. Nyyisin voimassa olevista maauntaaavojen vähittäisaupan suurysiöalueista pääosa sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle tai jalanulun reunavyöhyeelle, jolloin saavutettavuus jouo- tai evytliienteellä on hyvä. Autovyöhyeellä olevia voimassa olevia suurysiöalueita ovat Järvenpään eteläinen liittymä, Tynninharju ja Inilänportti. Tynninharju sijaitsee osin jouoliiennevyöhyeellä ja Inilänportti rajautuu seudulliseen jouoliiennevyöhyeeseen. Järvenpäässä aupan alueen ydin raentuu lähemmäsi Kyrölän uudelleen sijoitettavaa rautatieasemaa uin maauntaaavamerintä, joten alueen voidaan atsoa olevan hyvin jouoliienteen saavutettavissa. Tynninharju on Lohjan alaesus, jona myös Syen esusta-aineisto tunnistaa myös. Näin ollen Tynninharju on osin myös hyvin saavutettavissa ävellen.

67 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 65 Vähittäisaupan suurysiöalueet ja sijoittuminen Urban Zone -liiumisvyöhyeisiin Urban Zone 2035 Lommila Jouoliiennevyöhye Suomenoja Intensiivinen jouoliiennevyöhye Kulloonsilta Jouoliiennevyöhye Nihtisilta Jouoliiennevyöhye Turvesolmu Autovyöhye (jouoliiennevyöhye) Konala Intensiivinen jouoliiennevyöhye Roihupelto Jouoliiennevyöhye Suutarila Intensiivinen jouoliiennevyöhye/jouoliiennevyöhye Östersundom Jouoliiennevyöhye Varisto-Petio Jouoliiennevyöhye Tammisto Jouoliiennevyöhye Porttipuisto Jouoliiennevyöhye Petas Jouoliiennevyöhye Koivuhaa Jouoliiennevyöhye Sveitsinportaali Seudullinen jouoliiennevyöhye Valtatie 25 Autovyöhye (jouoliiennevyöhye lähettyvillä) Järvenpään eteläinen liittymä Autovyöhye (jouoliienne- ja jalanulun reunavyöhye lähettyvillä) Keravanportti Jalanulun reunavyöhye Inilänportti Autovyöhye (seudullinen jouoliiennevyöhye) Mäntsälänportti Jalanulun reunavyöhye Ilvesvuori Jalanulun reunavyöhye Mäyränallio Autovyöhye (seudullinen jouoliiennevyöhye) Focus Seudullinen jouoliiennevyöhye Hyrylän eteläosa Autovyöhye (seudullinen jouoliiennevyöhye) Huhmari Autovyöhye (seudullinen jouoliiennevyöhye) Tynninharju Autovyöhye (jouoliiennevyöhye) Lempola Jouoliiennevyöhye Karjaan lounaisosa Jouoliiennevyöhye / jalanulunreunavyöhye Horsbäc Jouoliiennevyöhye Loviisan länsiosa Jalanulun reunavyöhye Tarmola Jalanulun reunavyöhye Kuninaanportti Autovyöhye (jouoliienne- ja jalanulun reunavyöhye lähettyvillä) Yhteensä Alueen on tulittu olevan jouoliiennevyöhyeellä, jos selvä osa donitsista on tällä vyöhyeellä Tässä selvitysessä muaan otetuista muista aupan suurysiöalueista valtaosa on myös sijoittunut jouoliiennevyöhyeelle tai jalanulun reunavyöhyeelle. Autovyöhyeelle sijoittuneita on uitenin uusien suurysiöalueiden jouossa enemmän uin voimassa olevien suurysiöalueiden jouossa. Kunnissa, joissa on autovyöhyeelle sijoittuvia vähittäisaupan suurysiöalueita, on uitenin myös yleensä toinen suurysiöalue, joa on sijoittunut jouoliiennevyöhyeelle tai jalanulun reunavyöhyeelle. Näin ollen esustan ulopuolelle sijoittuvia toimintoja on mahdollisuus saavuttaa myös jouo- /evytliienteellä. Ainoastaan Vihdin unnassa ei Huhmarin ohella ole toista seudullista vähittäisaupan suurysiöaluetta, joa olisi hyvin saavutettavissa jouo- tai evytliienteellä. Nummelan

68 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 66 esusta-alue on uitenin tulittu laajasi, ja sinne on sijoittunut ja yhä mahdollisuus sijoittaa tilaa vaativaa auppaa. Myös esustan tuntumaan jalanuluvyöhyeelle on parhaillaan raentumassa tilaa vaativaa auppaa. Nyytilassaanin Huhmarin autta ulee Vihdin jouoliienne ja siellä on liityntäpysäöintipaia. Urban Zone analyysissä ei Huhmariin Porintien itäpuolelle ole sijoitettu asuaita eiä työpaioja, osa on oletettu että uusien ratojen toteutus on vasta 2035 jäleen. Miäli alue raentuuin, muuttuu Huhmarin sijainti suhteessa liiumisvyöhyeisiin. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että tarastelussa muana olevat vähittäisaupan suurysiöalueet muodostavat yhdessä esusveron anssa sellaista palveluveroa, jossa palvelut ovat mahdollisuusien muaan saavutettavissa jouo- ja evytliienteellä Lähimmät esustat Vähittäisaupan suurysiöalueiden sijaintia tarastellaan suhteessa esusveroon. Tavoitteena on että suurysiöalueet sijoittuvat riittävän lähelle esusia, joissa myös paljon asuaita. Muusta palveluverosta irrallaan olevat esittymät eivät ole palveluveron annalta optimaalisia. Suurysiön ja lähimmän esustan välistä etäisyyttä on tarasteltu linnuntietä ohdemerinnästä ohdemerintään. Näin ollen todellinen etäisyys alueen reunalta toiselle tietä pitin voi olla toinen. Tarastelu antaa uitenin riittävän lähtöohdan palveluveron oonaisuuden arviointiin maauntatasolla.. Valtaosa vähittäisaupan suurysiöalueista sijoittuu alle viiden ilometrin päähän lähimmästä maauntaaavan esustasta. Tilaa vaativan aupan suhteen tämän suuruinen asiointietäisyys ei ole liian suuri, un huomioidaan tilaa vaativan aupan asiointitiheys. Yli viiden ilometrin päässä lähimmästä esustasta ovat vain Kulloonsilta ja Horsbäc. Näidenin etäisyys lähimpään esuseen on vain 6 ilometriä, jota voidaan pitää ohtuullisena. Tilaa vaativan aupan näöulmasta alueet ovat esustaveroon nähden hyvin sijoittuneet. Vähittäisaupan suurysiöalueille voidaan sijoittaa tilaa vaativan aupan ohella jonin verran muuta erioisauppaa. Lähtöohtaisesti tässä oletetaan, että uusi seudullinen vähittäisauppa on tilaa vaativaa auppaa. Alueille voidaan sijoittaa vain paiallista muuta erioisauppaa, joa tulee eriseen arvioida untaaavoitusessa. Alueilla on jo vaihteleva määrä erioisauppaa, mutta nyytilannetta ei tarastelussa oteta huomioon. Oletetaan että nyyinen palveluvero on esustan ja suurysiöalueiden suhteen tasapainossa, eli suurysiöalueiden nyyinen auppa ei vaiuta esustaauppaan.

69 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 67 Vähittäisaupan suurysiöalueet suhteessa lähimpään esustaan Lähin esusta Etäisyys m* Lommila Espoonesus 2 Suomenoja Matinylä, Espoonlahti 2 Kulloonsilta Espoonesus 6 Nihtisilta Kauniainen 1 Turvesolmu Leppävaara 2 Konala Kannelmäi 2 Roihupelto Itäesus, Herttoniemi 2 Suutarila Tiurila 2 Östersundom Östersundom 2 Varisto-Petio Myyrmäi 3 Tammisto Paala 2 Porttipuisto Haunila 1 Petas Kivistö 1 Koivuhaa Paala 1 Sveitsinportaali Hyvinää 3 Valtatie 25 Hyvinää 3 Järvenpään eteläinen liittymäjärvenpää 3 Keravanportti Kerava 2 Inilänportti Masala 3 Mäntsälänportti Mäntsälä 2 Ilvesvuori Nurmijärvi 2 Mäyränallio Klauala 3 Focus Korso 4 Hyrylän eteläosa Hyrylä 3 Huhmari Nummela 4 Tynninharju Lohja 3 Lempola Lohja 4 Karjaan lounaisosa Karjaa 2 Horsbäc Tammisaari 6 Loviisan länsiosa Loviisa 1 Tarmola Porvoo 2 Kuninaanportti Porvoo 3

70 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Lähiostovoiman riittävyys Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoituseen vaiuttaa oo marina-alueen suuruus seä myös lähialueen väestömäärä. Mitoitusen oonaistarastelussa on liietilan lisätarpeen osalta huolehdittu siitä, että alueiden mitoitus ei oonaisuudessaan nouse ostovoiman asvuun nähden liian suuresi. Lähialueen väestömäärällä ja ostovoiman riittävyydellä on meritystä asiointimatojen pituusiin. Tilaa vaativassa aupassa ei asiointitiheys on huomattavasti alhaisempi uin päivittäistavaraaupassa ja muussa erioisaupassa, joten asiointimatojen pituudella tilaa vaativassa aupassa ei ole niin merittävää vaiutusta uin muussa vähittäisaupassa. Tilaa vaativan aupan asiointi ei aina suuntaudu lähimpään esuseen vaan asiaaan tarpeen muaan se voi suuntautua hyvinin auas, jos tarjonta on enemmän asiaaan tarjontaa vastaavaa. Tilaa vaativan aupan alueet eroavat toisistaan enemmän uin esusta-alueet. Kesusta-alueilla ooluoa on suurin teijä. Tietyn oo luoan esustassa ovat usein samat liieet uin vastaavan ooisessa toisessa esustassa. Tilaa vaativan aupan alueet vaihtelevat vastaavasti luonteeltaan hyvinin paljon. Esimerisi Koivuhaa on painottunut autoauppaan ja Varisto huonealu- ja sisustusauppaan. Rautaauppaa löytyy taas jostain muusta alueesta. Näin ollen asuas ei välttämättä asioi lähimmällä suurysiöalueella vaan tarpeen muaan. Tässä mielessä tarastelu on teoreettinen, mutta antaa uitenin jotain uvaa lähialueen ostovoiman tasosta. Lähialueen ostovoiman riittävyyttä on tarasteltu siten, että oonaismitoitusen muaan on alueelle arvioitu myyntitavoite esimääräisen muille alueille suunnatun vähittäisaupan toimialaraenteen muaan. Tätä verrataan lähialueen asuaiden ostovoimaan, joa on lasettu asuasluvun ja muille alueille suunnatun ostovoiman muaan. Kesusta-alueiden ostovoimaa ei siis tarastelussa ole muana. Alueet eivät toi raennu esimääräisinä ja alueilla myyntitehouus on usein matalampi uin vastaavan toimialan esustaliieessä. Lisäsi alueet menevät osin päälleäin, joten ostovoiman riittävyys ei ole tae siitä, että lähiasuaiden ostovoima suuntautuu juuri arvioitavissa olevaan esustaan. Tarastelu arvioi siis ostovoiman riittävyyttä teoreettisesti vain arvioitavan ohteen lähtöohdista atsoen. Alueiden oonaismitoitusen taustalla on vastaavasti oo Uudenmaan alueen ostovoima ja sen asvu, jota on tarasteltu jo aiaisemmin, eli siihen ei tässä enää puututa. Lähiostovoiman riittävyystarastelussa on oletettu että lähiostovoiman riittävyys on hyvä, jos se vastaa alueen myyntitavoitteesta vähintään 70 %. Alueiden oonaismitoitusta (sisältää siis nyyisen liietilan ja uuden liietilan) on tarasteltu vuoden 2010 ostovoimalla ja myyntitehouudella seä vuoden 2035 ostovoimalla ja myyntitehouudella, jona oletetaan olevan 20 % suurempi uin nyyinen myyntitehouus. Lähialueen väestöpohjaa ja ostovoimaa on tarasteltu 5, 10, 15 ja 20 ilometrin säteellä vähittäisaupan suurysiömerinnästä. Tarastelu on tehty linnuntietä ja tarastelu pohjautuu ruututietoaineistoon. Oheisessa taulussa on esitetty ostovoiman riittävyyssäteen alaraja vuonna 2010 ja vuonna Lisätietona on riittävyysprosentti alarajalla. Mitä suurempi prosentti on sitä enemmän yseisellä alueella on ostovoimaa verrattuna alueen oonaismitoituseen.

71 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 69 Vähittäisaupan suurysiöalueiden lähiasuaat ja ostovoiman riittävyys Ostovoiman riittävyys yli 70 % Riittävyys alarajalla KM-alue Mitoitus m Lommila m 5 m 200 % 80 % Suomenoja m 5 m 80 % yli 100 % Kulloonsilta m 5 m 90 % yli 100 % Nihtisilta m 5 m yli 300 % yli 600 % Turvesolmu m 5 m yli 500 % yli 900 % Konala m 5 m yli 100 % yli 200 % Roihupelto m 5 m 100 % yli 100 % Suutarila m 5 m 200 % yli 300 % Östersundom m 10 m yli 200% yli 400 % Varisto-Petio m 5 m 90 % yli 100 % Tammisto m 5 m yli 100 % yli 200 % Porttipuisto m 5 m yli 100 % 300 % Petas m 5 m yli 300 % yli 100 % Koivuhaa m 5 m yli 100 % yli 200 % Sveitsinportaali m 5 m 80 % 90 % Valtatie m 5 m 400 % yli 700 % Järvenpään eteläinen liittymä m 5 m 80 % yli 100 % Keravanportti m 5 m yli 100 % yli 200 % Inilänportti m 10 m yli 100 % yli 300 % Mäntsälänportti m 10 m yli 100 % 80 % Ilvesvuori m 5 m yli 100 % 80 % Mäyränallio m 5 m yli 100 % yli 100 % Focus m 5 m yli 100% yli 200 % Hyrylän eteläosa m 5 m 100 % yli 100 % Huhmari m 5 m 90 % 70 % Tynninharju m 5 m 90 % 100 % Lempola m 5 m 90 % 90 % Karjaan lounaisosa m 5 m 80 % 90 % Horsbäc m 10 m 90 % 90 % Loviisan länsiosa m 10 m 100 % 100 % Tarmola m 5 m 80 % 100 % Kuninaanportti m 10 m 80 % 90 % Nyytila lasettu laajalla aluetulinnalla Maaunnan ulopuolisia asuaita ei ole muana tarastelussa Pääaupuniseudulla asuaita on alueella sen verran paljon, että ostovoima riittää hyvin pääosin jo viiden ilometrin säteellä vähittäisaupan suurysiömerinnästä. Ainoastaan Lommilassa nyytilanteessa lähiostovoimaa jouduttaisiin haemaan yli 5 ilometrin päästä, mutta vastaavasti jo 10 ilometrin päässä ostovoimaa on asinertaisesti alueen mitoituseen nähden. Lommila sijoittuu pääaupuniseudun palveluraenteen reunaalueille, joten on luontevaa, että asiointietäisyys muodostuu jonin verran suuremmasi uin tiiiviillä ydinalueilla. Lommilaan suuntautuu ostovoimaa mm. Pohjois-Espoosta, jossa palveluja on hyvin vähäisesti.

72 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 70 Östersundomin alue haee myös ostovoimaa yli 5 ilometrin säteellä. Mutta jo 10 ilometrin säteellä ostovoimaa riittää jo yli asinertaisesti nyt ja vuonna 2035 yli nelinertaisesti. Helsingin ehysalueella päästään pääsääntöisesti myös ostovoiman riittävyyteen alle 10 ilometrin päässä suurysiömerinnästä. Ainoastaan Mäntsälän portti joutuisi nyytilanteessa haemaan ostovoimansa noin 20 ilometrin päästä ja Sveitsinportaali 15 m päästä. Svetsinportaali sijoittuu maaunnan reunalle (noin 5 m päähän rajalta), joten tämä on luontevaa, osa lähiostovoimassa ei ole muana maaunnan ulopuolisia alueita. Mäntäsälänportti sijoittuu alueelle, jona läheisyydessä väestöntiheys on pientä. Alueella ei uitenaan ole ilpailevia esittymiä. Mäntsälänportin raentamista täyteen mittaan ei annata iirehtiä. Vuonna 2035 tilanne on uitenin jo toinen ja lähialueelta on enemmän ostovoimaa. Länsi-Uudellamaalla on ainoastaan asi suurysiömerintää ja molempien lähivaiutusalue on laaja. Molemmat joutuvat vuoden 2010 ostovoiman tasolla lasettuna haemaan ostovoimansa noin ilometrin säteellä. Tämä on luontevaa, sillä suurysiömerintöjä ja muita aupan alueita on alueella harvassa. Näin ollen asiointietäisyydet väistämättä ovat esimääräistä pidempiä. Vuoden 2035 tilanne on ostovoiman riittävyyden suhteen jo parempi. Todennäöisesti alueet eivät raennu täysmääräisinä tarastelujason alupuolella. Itä-Uudellamaalla riittävä ostovoima joudutaan haemaan pääsääntöisesti auempaa uin pääaupuniseudulla tai Helsingin ehysalueella. Loviisassa riittävän tasoinen ostovoima löytyy vuoden 2010 tasolla lasettuna alueen oonaismitoituselle noin 20 ilometrin säteeltä samoin Porvoon Kuninaanportissa. Alueet palvelevat laajaa vaiutusaluetta. Kauppa esittyy Porvooseen ja Loviisaan, un taas pienemmissä unnissa erioisaupan palvelut ovat vähäiset. Näin ollen on selvää, että asiointietäisyydet muodostuvat osin pitisi. Vuonna 2035 tilanne on merittävästi toinen, eli ostovoimaa riittää alueille lasennallisesti alle 10 ilometrin päästä. Tilaa vaativan aupan asiointietäisyyttä voidaan pitää hyvänä, ainain jos alueen läheltä löytyy ostovoimaa 5-10 ilometrin säteellä. 15 ilometrin asiointietäisyys ei tilaa vaativassa aupassa ole myösään ovin suuri, osa asiointitiheys on vähäinen. 20 ilometrin asiointimata on ohtalainen. Jos vaiutusalueella väestötiheys on liian pieni, ei alueelle synny erioisauppoja ja ne väistämättä esittyvät sinne, missä asuaita on lähellä eniten. Näin ollen asiointimatat väistämättä asvavat, mitä tapahtuu Itä-Uudellamaalla. Itä-Uudenmaan mitoitusten pienentäminen ei muuttaisi tilannetta asiointimatojen pituusien suhteen, sillä tarjontaa ei ysinertaisesti ole eiä edes tule alueen pienimpiin esusiin. Eli mitoitusesta huolimatta näistä unnista asioidaan Porvoossa tai Loviisassa.

73 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Vähittäisaupan suurysiöalueet unnittain Merityseltään seudullinen vähittäisaupan suurysiö -merinnällä osoitetaan merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden sijoittumisohteet esustatoimintojen alueiden ulopuolella. Merityseltään seudullisella vähittäisaupan suurysiöllä taroitetaan myös useasta myymälästä oostuvaa vähittäisaupan aluetta, joa on vaiutusiltaan verrattavissa merityseltään seudulliseen vähittäisaupan suurysiöön. Mitoitusen pohjasi on lasettu oo alueen nyyinen myymäläanta. Enimmäismitoituseen lasetaan muaan alueen aii aupan errosala eli vähittäisaupan suurysiöiden errosalan lisäsi myös pienemmät aupan ysiöt. Enimmäismitoituseen lasetaan muaan seä olemassa oleva että uusi errosala. Suuri osa alueen myymälöistä voi olla pieniä, mutta osa alueella asioidaan yliunnallisesi, myös pienet myymälät saavat asiaaita oman unnan ulopuolelta. Osa myymälöistä vastaa pääosin paialliseen tarpeeseen, esim. lähiaupat, jota palvelevat lähialueen asutusta. Niitä ei uitenaan ole eroteltu nyyisestä myymäläannasta, osa ei ole nähty tarpeellisesi ryhtyä selvittämään seudullisuutta myymäläohtaisesti. Suurella osalla alueista jo nyt alueen oo liietilaanta muodostaa sellaisen aupan esittymän, joa on vaiutusiltaan verrattavissa seudulliseen vähittäisaupan suurysiöön. Kaiilla alueilla raennuset eivät vielä tällä hetellä ole sijoittuneet niin läheäin tai tiiviisti, että alueita tarvitsisi tulita seudullisesi esittymäsi. Mutta jotta alueita voidaan edelleen ehittää tiiviinä ja vetovoimaisina esittyminä, on ne osoitettu vähittäisaupan suurysiömerinnällä. Vähittäisaupan suurysiöalueille suunnataan sellaista auppaa, jona sijoittuminen esustojen ulopuolelle ei haittaa merittävästi esusta-alueiden aupallisia palveluja ja ehittämistä. Liietilatarpeen suuntaamista esustan ulopuolisilla alueille on perusteltu luvuissa 3.5 ja Näin ollen un vähittäisaupan suurysiöalueille suunnataan oiean tyyppistä auppaa, ei tällä ole vaiutusia esustaauppaan ja sen ehittämiseen. Kesustoihin haeutuva ja sijoittuva auppa on eri tyyppistä eiä vähittäisaupan suurysiöalueille sijoittuva auppa ilpaile esustaaupan anssa. Seuraavalla sivulla olevassa uvassa esitetään vähittäisaupan suuysiöalueiden mitoitus, joa oostuu alueen nyyisestä liietilamäärästä seä uudesta liietilasta. Uusi liietilan määrä on lasettu liietilan lisätarpeesta, josta osa on suunnattu vähittäisaupan suurysiöalueille. Vähittäisaupan suurysiöalueita tarastellaan tässä untaohtaisesti. Tarastelulähtöohdat esiteltiin luvussa 5.5. Tässä ootaan asia uudelleen untaohtaisesti ja tehdään yhteenveto unin unnan ja alueen arvioinnista.

74 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 72 Vähittäisaupan suurysiöalueiden liietilan mitoitus K-m 2 Nyytila Uutta Lommila Suomenoja Kulloonsilta Nihtisilta Turvesolmu Konala Roihupelto Suutarila Östersundom Varisto-Petio Tammisto Porttipuisto Petas Koivuhaa Sveitsinportaali Valtatie Järvenpään eteläinen liittymä Keravanportti Inilänportti Mäntsälänportti Ilvesvuori Mäyränallio Focus Hyrylän eteläosa Huhmari Tynninharju Lempola Karjaan lounaisosa Horsbäc Loviisan länsiosa Tarmola Kuninaanportti Yhteensä

75 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 73

76 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 74 Vähittäisaupan suurysiöalueet Espoossa Espoosssa on viisi vähittäisaupan suurysiöaluetta, joista ysi on voimassa olevan maauntaaavan muainen suurysiöalue ja neljä on uutta aluetta. Alueista Nihtisilta ja Turvesolmu ovat vielä lähes raentumattomia. Lommilan alueella on tällä hetellä pääosin tilaa vaativaa auppaa. Erioisauppaa on lähinnä Iean ja laajan tavaravalioiman myymälöissä, Suomenoja on laajalle levittynyt ja alueella on myös erioisauppaa mm. urheilu- ja sisustusauppaa. Lisäsi alueella on paiallisia päivittäistavaraauppoja. Espooseen on uutta pinta-alaa osoitettu vähittäisaupan suuysiöalueille yhteensä noin m 2. Muille alueille jää esustan ulopuolisten alueiden lisätarpeesta vielä 40 %. Näin ollen vähittäisaupan suurysiöalueet eivät tule olemaan ainoita aupan alueita, joille riittää ostovoimasta ehitettävää. Vähittäisaupan suurysiöalueille suunnattu tarve Espoossa vastaa espoolaisten esustojen ulopuolisten alueiden lisätarpeesta (ei sis. suunnattua tarvetta) vain alle 70 %. Näin tarasteltuna vähittäisaupan suurysiöalueet vastaavat pääosin paialliseen tarpeeseen. Koonaisuudessaan tarasteluna vähittäisaupan suurysiöalueet ei Espoossa ole ainaaan ylimitoitettu. Kaii Espoon suurysiöalueet sijoittuvat Urban Zone -liiumisvyöhyeiden jouoliiennevyöhyeille. Tosin Turvesolmu sijoittuu autovyöhyeelle uitenin sivuten jouoliiennevyöhyettä. Suomenoja ja Nihtisilta sijoittuvat intensiiviselle jouoliiennevyöhyeelle. Näin ollen alueiden tavoitettavuus jouoliienteellä on hyvä. Espoon m-alueiden Suomenojan, Nihtisillan ja Turvesolmun lähialueilla alle viiden ilomerin päässä asuu nyyään noin asuasta. Lommilan ja Kulloonsillan lähialueella asuaita on noin alle 5 ilometrin säteellä, mutta 10 ilometrin säteellä jo asuasta. Espoossa väestö on myös voimaaassa asvussa. Lähialueilla riittää lasennallisesti ostovoimaa hyvin suurysiöalueiden lasennalliseen myyntitavoitteeseen. Lasennallinen myyntitavoite täyttyy jo viiden ilometrin säteellä, luuun ottamatta Lommilaa. Lommilassa nyyostovoimalla lasettuna oonaismitoitusen täyttymiseen tarvitaan väestöä 10 ilometrin säteeltä. Tätä voidaan pitää riittävän hyvänä palveluiden saavutettavuuden annalta, sillä tilaa vaativaa auppaa yleensäin haetaan auempaa ja Pohjois-Espoon alueella asuastiheys on harvempi ja tällöin myös palveluvero on harvempi. Km-alueiden vaiutusalueet menevät tosin päälleäin muiden m-alueiden anssa, joten lasennallinen ostovoima ei ole tae siitä, mihin ostovoima alueella suuntautuu. Koonaisuudessaan ostovoiman on lasettu alueella uitenin riittävän. Espoon m-alueet sijoittuvat hyvin lähelle esusia oreintaan parin ilometrin päähän, joten ne sijoittuvat hyvin suhteessa muuhun palveluveroon. Kulloonsilta on ainoa esittymä, joa hieman sijoittuu irralleen esusverosta. Pohjois-Espoo on sen verran harvaan asuttua ja asuaita on sen verran vähän, ettei alueelle ole syntynyt merittävää esusta. Kulloonsilta sijoittuu uitenin Kehä I-varrelle, joa alueena soveltuu hyvin tilaa vaativalle aupalle ja täydentää Kehä I:n tilaa vaativan aupan nauhaa. Kulloonsilta sijoittuu lisäsi voimassa olevan Uudenmaan maauntaaavan ehäaupungin ehittämisvyöhyeelle, jona merintä on jo ohjannut alueelle paljon tilaa vaativaa erioistavaran auppaa.

77 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 75 Vähittäisaupan suurysiöalueet Helsingissä Vähittäisaupan suurysiöalueita on Helsingissä neljä, jota aii ovat uusia. Konalaan on esittynyt autoauppaa, mutta alueella on myös auppaesus. Herttoniemen, Roihupellon ja Suutarilan alueella on pääosin autoauppaa seä rauta- ja sisutusauppaa. Seä Konalan että Herttoniemen/Roihupellon alueet ovat hyvin laajoja. Konalassa alue rajautuu Konalan asuinalueeseen ja alueella on tätä palvelevaa auppaa. Suutarila on alueista pienin. Östersundom on vielä raentumaton. Helsingin suurysiöalueille on mitoitettu uutta liietilaa yhteensä noin m 2. Lisätarvetta jää hieman enemmän muille paiallisille aupan alueille, miä on hyvinin riittävä määrä tasapainoisen palveluveron muodostamiselle. Suurysiöalueille on suunnattu paiallisesta esustan ulopuolisten alueiden lisätarpeesta vain alle puolet. Näin ollen voidaan tulita, että ne raentuvat pääosin paiallisen ostovoiman varaan. Helsingin suurysiöalueet sijoittuvat jouoliiennevyöhyeelle tai intensiiviselle jouoliiennevyöhyeelle vuoden 2035 liiumisvyöhyeitä tarasteltaessa. Näin ollen palvelut ovat hyvin saavutettavissa jouoliienteellä. Tosin nyytilanteessa Östersundom on vielä autovyöhyettä, mutta tulevaisuudessa jouoliiennevyöhyettä. Koonaisuudessaan tilaa vaativan aupan palvelut ovat Helsingissä hyvin jouoliienteellä saavutettavissa. Helsingin suurysiöalueiden lähialueella on asuaita niin paljon, että lasennallisesti unin alueen myyntitavoite täyttyy jo alle viiden ilometrin säteellä asuvien asuaiden muiden alueiden ostovoimasta. Alle viiden ilometrin päässä alueista asuu noin asuasta. Östersundomin alueen välittömässä läheisyydessä asuasmäärä jää alhaisesi, mutta ymmenen ilometrin säteellä asuaita on jo yli Näin ollen Östersundomin alueellein riittää ostovoimaa lasennallisesti jo tällä hetellä moninertaisesti alle ymmenen ilometrin säteellä ohdemerinnästä. Helsingin suurysiöalueet sijoittuvat pääsääntöisesti lähelle nyyisiä esusia. Östersundom on alueista ainoa, joa sijoittuu hieman irralleen nyyisestä esusverosta. Alueelle on uitenin tulossa uusi maauntaaavan esustatoimintojen alue, joten tulevaisuudessa alue on paiallisesusveroon nähden hyvällä paialla. Vähittäisaupan suurysiöalueet Vantaalla Vantaalla on vähittäisaupan suurysiöalueita viisi. Näistä neljä ovat voimassa olevan maauntaaavan muaisia ja ysi, Koivuhaa on uusi. Alueista Varisto-Petio seä Tammisto-Paala ovat lähes täyteen raennettuja. Porttipuisto on suurelta osin raennettu, mutta alueen raentaminen jatuu yhä. Koivuhaassa on lähinnä autoauppaa. Alue on täydentymässä. Petas on vielä raentumaton. Vantaalla vähittäisaupan suurysiöalueille on suunnattu muiden alueiden lisätarpeesta 60 % eli lähes m2. Paiallisille alueille jää tarpeesta m 2, minä arvioidaan olevan riittävä paiallisten alueiden ehittämiselle ja tasapainoiselle palveluverolle. Vähittäisaupan suurysiöalueille osoitettu uusi liietilamäärä ( m 2 ) on 3/4 vantaalaisten asuaiden esustan ulopuolisten alueiden liietilatarpeesta. Näin ollen uusi raentaminen vastaa lasennallisesti lähinnä paialliseen tarpeeseen. Uuden liietilan määrä Vantaan suurysiöalueilla on sopiva tarpeeseen nähden.

78 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 76 Vantaan aii suurysiöalueet sijoittuvat jouoliiennevyöhyeelle, joten palvelujen tavoitettavuus on tältä osin jouoliienteellä on hyvä. Alueet sijoittuvat myös lähelle esusia. Lähialueella (alle 5 m säteellä) on asuaita Ainoastaan Petasen lähialueen asuasmäärä ja nyytilanteessa alhaisesi. Vuonna 2035 alle viiden ilometrin päässä asuaita on jo Lähialueiden asuasmäärä on Vantaan suurysiöalueilla niin suuri, että niiden lasennalliseen myyntitavoitteeseen riittää asuaiden ostovoima alle viiden ilometrin säteellä. Poieusellisesti Petas joutuisi nyyasuasmäärällä haemaan lasennallisesti asiaaansa 10 ilometrin säteeltä. Tätäään mataa ei voida tilaa vaativan aupan esittymän osalta pitää liian suurena. Vähittäisaupan suurysiöalueet Hyvinäällä Hyvinäällä on voimassa olevassa maauntaaavassa ysi vähittäisaupan suurysiöalue Sveitsinportaali. Tässä selvitysessä on Hyvinäälle lisätty uusi suurysiöalue Valtatien 25 risteysalueelle Metsä-Kaltevaan. Sveitsinportaali on osittain raennettu. Kauppaa on valtatien molemmin puolin. Valtatien 25 alueella ei vielä ole auppaa. Mitoitusessa lähdetään siitä, että Sveitsinportaali on liietilamäärältään suurempi aupan alue uin valtatien 25 alue. Hyvinään esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarve on vuoteen 2035 mennessä m 2. Tarpeeseen on lasettu muaan Riihimäen seudulta m 2, miä vastaa Riihimäen seudun tilaa vaativan aupan tarpeesta noin 14 prosenttia (Lähde: Kanta-Hämeen vähittäisaupan palveluveroselvitys 2010, FCG Oy). Sveitsinportaali vetää asiaaita myös jonin verran pohjoisesta, jossa asuasmäärä on Hyvinäätä pienempi. Vähittäisaupan suurysiöalueille suunnataan muiden alueiden tarpeesta 80 % eli m 2. Näin ollen muiden alueiden ehittämiseen jää eli 20 %. Tätä voidaan pitää riittävänä muiden paiallisten alueiden ehittämiseen. Hyvinää on seudullinen auppapaia. Tämä näyy myös aupan alueiden mitoitusessa. Vähittäisaupan suurysiöalueille mitoitettu uusi liietila on 114 % paialliseen tarpeeseen verrattuna. Hyvinää on seutuesus, joa vetää asiaaita pienemmistä lähiunnista seä myös maaunnan ulopuolelta. Näin ollen on luontevaa, että aluetta voidaan ehittää myös tämän suunnatun ostovoiman pohjalta. Muutoin vaarana on, että ostovoimaa araa pääaupuniseudulle, jossa tarjonta on vieläin monipuolisempi. Sveitsinportaali sijoittuu seudulliselle jouoliiennevyöhyeelle, joten sen tavoitettavuus on jouoliienteellä on hyvä. Valtatien 25 alue sijoittuu autovyöhyeelle, mutta lähelle jouoliiennevyöhyettä. Tilaa vaativan aupan palvelut Hyvinäällä arvioidaan olevan uitenin hyvin saavutettavissa jouoliienteellä, osa suurempi aupan alue sijoittuu seudulliselle jouoliiennevyöhyeelle. Molemmat suurysiöalueet sijoittuvat ohtalaisen lähelle Hyvinään esustaan. Väliin jää asuinalueita ja muita aupan alueita, joten suurysiöalueet ovat hyvin iinni taajamaraenteessa. Molempien lähialueella on tällä hetellä asuaita viiden ilometrin säteellä noin ja 10 ilometrin säteellä noin Asuaat ovat pääosin sijoittuneet lähelle alueita. Metsä-Kaltevan mitoituseen riittää lasennallisesti hyvinin ostovoima alle 5 ilometrin säteellä. Sveitsinportaali joutuu haemaan ostovoimaa lasennallisesti 15 ilometrin säteeltä. Sveistinportaalin sijainti moottoritien varressa teee alueesta helposti

79 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 77 saavutettavan. Lisäsi lähialueella ei Metsä-Kaltevan lisäsi ole muita suuria aupan alueita, joten on luontevaa, että asiointietäisyys asvaa aivan lähialuetta suuremmasi. Ostovoima on asvussa, ja myöhemmin myös Sveitsinportaalille löytyy lasennallista ostovoimaa lähialueelta. Vähittäisaupan suurysiöalueet Järvenpäässä Voimassa olevassa maauntaaavassa on Järvenpäähän osoitettu ysi vähittäisaupan suurysiömerintä Järvenpään moottoritien eteläiseen liittymään. Alue on osittain Tuusulan unnan puolella. Alue on vasta lähtenyt raentumaan. Järvenpäässä on esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarvetta noin m 2. Jos tähän lasetaan muaan 10 % Tuusulan tarpeesta, osa eteläinen liittymä on osin Tuusulan unnan puolella, on tarve yhteensä noin m 2. Uutta liietilaa on eteläiseen liittymään osoitettu yhteensä m 2. Näin ollen liietilaa jää muiden esustan ulopuolisten alueiden ehittämiseen m 2. Tätä voidaan pitää riittävänä Järvenpään paiallisten alueiden ehittämiseen. Vähittäisaupan suurysiöalueiden uusi pinta-ala on noin saman verran uin paiallinen tarve alueella on, un tarastelussa on vähennetty Eteläisen liittymän alueen Tuusulan unnan puoleinen osuus. Näin ollen alueiden täysimittainen ehittäminen vastaa lasennallisesti paialliseen tarpeeseen. Järvenpään suurysiöalue sijoittuu liiumisvyöhyetarastelussa autovyöhyeelle, mutta lähelle jouoliienne- ja jalanulun reunavyöhyettä. Alueelle ollaan uitenin suunnittelemassa linja-autoreittiä, joa yhdistää auppa-alueen Järvenpään esustaan. Lisäsi Kyrölän rautatieasemaa suunnitellaan siirrettävän ja alueen ydin tulee sijoittumaan hyvin lähelle uutta asemanpaiaa. Lisäsi Järvenpään esustan tuntumassa on Tenholan alueella tilaa vaativaa auppa. Näin ollen voidaan arvioida että tilaa vaativan aupan palvelut ovat Järvenpäässä hyvin jouoliienteellä saavutettavissa. Eteläisen liittymän lähialueella 5 ilometrin säteellä on asuaita tällä hetellä yli ja asuasmäärä asvaa vuoteen 2035 mennessä :een. Lähiostovoimaa riittää alueelle lasennallisesti tältä lähimmältä vyöhyeeltä. Eteläinen liittymä sijaitsee noin olmen ilometrin päässä Järvenpään esustasta. Alueen etäisyys esustapalveluihin on sopiva. Vähittäisaupan suurysiöalue Keravalla Keravalla on voimassa olevassa maauntaaavassa ysi vähittäisaupan suurysiöalue Keravanportti, joa uudessa aavassa mitoitetaan. Keravanportti on osin raentunut. Keravalla on esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarvetta yli m 2. Vähittäisaupan suurysiöalueelle on osoitettu uutta liietilaa m 2. Näin ollen muiden alueiden ehittämiseen jää m 2. Tätä voidaan pitää riittävänä, sillä Keravalla muita alueita on lähinnä vain esustan ja suurysiöalueen väliin jäävä alue. Miäli Keravanporttiin ei untaaavoitusessa aavoiteta täyttä mitoitusmäärää, jää tälle välialueelle tarpeesta vieläin suurempi osa. Keravanporttiin mahdollistettu uusi pinta-ala on paiallisesta esustan ulopuolisten alueiden pinta-alasta 90 %. Näin ollen alueen voidaan lasea raentuvat paiallisen ostovoiman varaan. Keravanportti sijoittuu jalanulunreunavyöhyeelle, joten sen tavoitettavuus evytliienteellä voidaan arvioida olevan riittävä hyvä. Lähialueella 5 ilometrin säteellä on

80 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 78 asuaita yli Lähialueen ostovoima riittää alueen lasennalliseen myyntitavoitteeseen. Keravanportti sijaitsee esustasta parin ilometrin päässä. Kesustan ja m-alueen väliin jää paiallinen aupan alue. Alue on palveluveron annalta hyvällä paialla. Vähittäisaupan suurysiöalue Kironummella Kironummella on voimassa olevassa maauntaaavassa ysi vähittäisaupan suurysiöalue Inilänportti, joa uudessa aavassa mitoitetaan. Inilänportti on vielä raentumaton aupan alue. Kironummella esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarve on yli m 2. Tästä m 2 on suunnattu Inilänporttiin. Kironummella ei ole muita esustan ulopuolisia aupan alueita, joten osuus on riittävä. Osa esustan ulopuolisten alueiden tarpeesta voi suuntautua myös Kironummen esusta-alueelle, joa attaa myös radan eteläpuolisen aupan alueen. Uuden pinta-alan määrä Inilänportissa ylittää paiallisten asuaiden esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarpeen. Alue raentuu siis osin siuntiolaisten, inoolaisten ja espoolaisten tarpeen varaan. Siuntiossa ja Inoossa ei omia tilaa vaativan aupan alueita ole, joten on luontevaa, että ostovoimaa siirtyy unnan rajojen ulopuolelle. Espoo sijoittuu sen verran lähelle, että pieni määrä ostovoimaa voi hyvin siirtyä Kironummen puolelle. Inilänportti on sijoittuu liiumisvyöhyetarastelussa autovyöhyeelle, mutta se sivuaa seudullista jouoliiennevyöhyettä. Myös ironummen esustassa on merittävä määrä tilaa vaativaa auppaa, joten näin ollen atsotaan että tilaa vaativan aupan saavutettavuus jouoliienteellä on Kironummella riittävän hyvä. Inilänportin lähialueella 5 ilometrin säteellä asuu noin asuasta, mutta 10 ilometrin säteellä asuaita on lähemmäs Inilänportti tarvitseein asuaiden ostovoimaa ymmenen ilometrin säteeltä tavoittaaseen lasennallisen myyntinsä. Asiointietäisyys on vielä ohtuullinen, un arvioidaan, että lännessä päin ei Kironummen esustan ohella ole lähellä muita tilaa vaativan aupan alueita. Inilänportti sijoittuu Kironummen esustasta uuden ilometrin päähän. Alueen lähellä on uitenin toinen maauntaaavan esus Masala ja lähellä on myös työpaia- ja muita asuinalueita. Vähittäisaupan suurysiöalue Mäntsälässä Selvitysessä on Mäntsälässä ysi vähittäisaupan suurysiöalue valtatien 25 ja vanhan Lahdentien risteysalueella. Alueella on jo nyyään jonin verran auppaa. Mäntsälässä esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarve on m 2, josta m 2 on suunnattu Mäntsälän porttiin. Näin myös muille esustan ulopuolilla alueille jää riittävästi ehitettävää. Osoitettu uusi pinta-ala on mäntsäläläisten tarpeesta 70 %, joten alueen uusi pinta-ala raentuu paiallisen ostovoiman varaan. Mäntsälän portin lähialueella viiden ilometrin säteellä on asuaita tällä hetellä noin , 15 ilometrin säteellä ja 20 ilometrin säteellä yli Saavuttaaseen lasennallisen myyntitavoitteensa oonaismitoituselle tarvitaan nyyasuaiden ostovoimaa 20 ilometrin säteellä. Väestömäärän asvu on uitenin suurta ja vuoden 2035 tilanteessa oonaismitoituseen riittää jo 10 m säteellä asuvien ostovoima.

81 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 79 Mäntsälän portti sijoittuu maaunnallisen palveluveron reunaan, joten se erää ostovoimaa laajalta maaunnan reuna-alueelta, jossa ei palveluita juuriaan ole. Näin ollen pitä etäisyys on luontevaa alueen palveluveroon nähden. Mäntsälän portti sijaitsee lähellä esustaa, miä on palveluveron annalta positiivista. Vähittäisaupan suurysiöalueet Nurmijärvellä Nurmijärvellä on asi vähittäisaupan suurysiöaluetta, joista toinen, Ilvesvuori on voimassa olevassa maauntaaavassa ja toinen on uusi alue, Mäyränallio. Ilvesvuoressa on jonin verran aupan palveluita. Mäyränallio ei ole vielä raentunut. Nurmijärven esustan ulopuolisten alueiden liietilatarve on yli m 2, josta m 2 on osoitettu vähittäisaupan suurysiöalueille. Näin ollen paiallisille alueille jää lisätilantarpeesta m 2, mitä voidaan pitää riittävänä paiallisten alueiden ehittämiselle. Mäyräalloin alueelle on lisätarpeesta suunnattu hieman enemmän, osa sen lähialueella on enemmän asuaita. Vähittäisaupan suurysiöalueet vastaavat lasennallisesti paialliseen tarpeeseen Nurmijärvellä. Nurmijärven suurysiöalueista Ilvesvuori on sijoittunut jalanulun reunavyöhyeelle, ja Mäyränallio sivuaa seudullista jouoliiennevyöhyettä. Ilvesvuoren tavoitettavuus Nurmijärven ironylän asuaiden osalta on evytliienteen osalta hyvä. Klaualalaisten näöulmasta tarasteltuna tilaa vaativan aupan palveluiden saavutettavuus jouoliienteellä ei oman unnan sisällä ole luonteva. Toisaalta taas Petasen alue sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, jona läheltä Klaualan jouoliienne osin hoituu. Lisäsi tilanne voi jouoliienteen suhteen muuttua, un Mäyräallion työpaia-alue raentuu. Ilvesvuoden lähialueella viiden ilometrin säteellä on lähes ja Mäyränallion lähialueella yli Mäyränallion lähialueella asuasmäärä on voimaaassa asvussa. 10 ilometrin säteellä on Ilvesvuoden alueella yli asuaita Mäyränallion alueella yli Molemmat tarvitsevat nyyasuasmäärällä lasettuna myyntitavoitteeseen asuaita 10 ilometrin säteellä. Vuoden 2035 tilanteessa viiden ilometrin säteellä asuvien ostovoima riittää lasennalliseen myyntitavoitteeseen. Lähialueella ei muita suurysiöalueita ole, joten on luontevaa että alueet eräävät ostovoimaa oo unnan alueelta. Mäyränallion toteutuminen vähentää asiointia Petasen alueella, jolloin asiointimatat ovat lyhyempiä. Ilvesvuori sijoittuu parin ilometrin päähän Nurmijärven ironylältä ja Mäyränallio noin olmen ilometrin päähän Klaualasta. Ilvesvuoren ja esustan väliin jää paiallinen aupan alue. Mäyränallio on tällä hetellä irrallaan muusta raenteesta, mutta ysityisohtaisemmassa suunnittelussa suurysiön toteuttaminen tulee yteä ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaia-alueiden toteuttamiseen Vähittäisaupan suurysiöalueet Tuusulassa Voimassa olevassa maauntaaavassa on osoitettu ysi suurysiömerintä Tuusulaan Focus-alueelle. Lisäsi tässä tarastelussa on toinen vähittäisaupan suurysiöalue Hyrylän eteläosassa. Lisäsi Järvenpään eteläinen liittymä on osittain Tuusulan unnan alueella. Focus-alue on vielä raentumaton. Itäväylän alue on osin raentunut, mutta aluetta ehitetään edelleen. Järvenpään eteläisessä liittymässä ei Tuusulan unnan puolella ole vielä auppaa. Tuusulassa on esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarvetta m 2, josta 10 % eli m 2 lasetaan suuntautuvan Järvenpään eteläiseen liittymään. Muille

82 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 80 vähittäisaupan suurysiöalueille on suunnattu uutta pinta-alaa m 2. Näin ollen m 2 jää muille alueille ehitettäväsi. Tässä Hyrylän eteläosan aluetta on tulittu laajana, eli se äsittää seä Sulan alueen että Tuusulan itäväylän aupan alueen. Muita tilaa vaativan aupan alueita ei unnassa ole. Näin ollen tässä mitoitetut aupan alueet voisivat olla jonin verran suurempiain, osa paiallisille alueille ei ole tarvetta jättää niin paljon tarpeesta, uin tässä nyt on jätetty. Tuusulaan on suunnattu liietilatarvetta jonin verran Vantaalta, osa molemmat malueet sijaitsevat lähellä Vantaan asuaita. Esimerisi Korson ja Koivuylän aluetta lähimmät suurysiöalueet ovat Tuusulan puolella. Näin ollen m-alueiden mitoitus ylittää paiallisen tarpeen, mutta on luontevasti Vantaan läheisyydellä selitettävissä. Focus-alue sijoittuu liiumisvyöhyetarastelussa seudulliselle jouoliiennevyöhyeelle ja Hyrylän eteläosan aupan alue autovyöhyeelle. Viimesi mainittu alue sivuaa seudullista jouoliiennevyöhyettä. Lisäsi tilaa vaativaa auppaa on jonin verran Hyrylän esustan ja suurysiöalueen välissä. Tämä alue rajautuu jalanulun reunavyöhyeelle. Näin ollen tilaa vaativan aupan saavutettavuus evyt- ja jouoliienteellä arvioidaan olevan Tuusulassa riittävä hyvä. Focusen ja Hyrylän m-alueen läheisyydessä asuu nyyään viiden ilometrin säteellä lähes asuasta. 10 ilometrin säteellä asuaita on jo Hyrylästä atsoen ja Focusesta atsoen Molemmille riittää lasennalliseen myyntitavoitteeseen alle viiden ilometrin säteellä asuvat asuaat. Hyrylän eteläosaa lähin esusta on Hyrylä, joa sijaitsee olmen ilometrin päässä. Kesustan ja alueen väliin jää asuinalueita seä aupan alue esustan eteläpuolella. Alueen erioisaupan mitoitus jää vähäisesi suhteessa esustan nyyiseen tarjontaan. Joten alueella ei ole vaiutusia esustan auppaa. Focus-aluetta lähin esusta on Vantaan puolella Korso. Mataa Korsoon on noin viisi ilometriä. Näin ollen Focus tulee olemaan luonteva osa pääaupuniseudun palveluveroa. Vähittäisaupan suurysiöalue Vihdissä Vihdissä on suunnitelmia uuden aupan alueen raentumisesta Huhmariin. Alue on vielä raentumaton. Vihdissä on muiden uin esustatyyppisten alueiden liietilan lisätarve m 2. Tästä tarpeesta 80 % eli m 2 on suunnattu Huhmariin. Muiden esustan ulopuolisten alueiden ehityseen jää näin ollen m 2 eli 20 % oo tarpeesta. Kesustan ulopuolisia alueita Vihdissä on lähinnä Nummelassa Porintien toisella puolella. Tämän määrän arvioidaan olevan riittävä alueen ehittämiseen. Huhmarin työpaia-alue on raentumassa vasta vuosien päästä, joten Huhmarin toteutuminen on mahdollista vasta tulevaisuudessa. Nummelan esusta-alueelle tai sen tuntumaan ehtii raentumaan auppaa myös tätä ennen. Huhmariin osoitettu mitoitus vastaa paiallisesta esustan ulopuolisesta liietilatarpeesta noin 100 %. Näin ollen voidaan lasea Huhmarin raentuvat paiallisen ostovoiman varaan. Huhmarin alue sijoittuu liiumisvyöhyetarastelussa autovyöhyeelle, mutta hyvin lähelle jouoliiennevyöhyettä. Urban Zone analyysissä ei Huhmariin ole Porintien itäpuolelle sijoitettu asuaita eiä työpaioja, osa on oletettu että uusien

83 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 81 ratojen toteutus on vasta 2035 jäleen. Miäli alue raentuuin, muuttuu Huhmarin sijainti myös suhteessa liiumisvyöhyeisiin. Nummelan esustassa seä tämän tuntumassa on tällä hetellä tilaa vaativaa auppaa ja sitä ehitetään edelleen. Näin ollen tilaa vaativan aupan saavutettavuus jouoliienteellä on riittävän hyvä. Huhmarin lähialueella alle 5 m:n säteellä asuu asuaita yli ja 10 m:n säteellä yli Lasennalliseen myyntitavoitteeseen päästäseen alue tarvitsee ostovoimaa 10 ilometrin säteellä ohdemerinnästä. Asuasmäärä on voimaaasti asvamassa. Vuonna 2035 lasennalliseen myyntitavoitteeseen riittää niiden asuaiden ostovoima, jota asuvat alle viiden ilometrin päässä alueesta. Lähimpään Nummelan esustaan on mataa nelisen ilometriä. Alue on tällä hetellä irrallaan muusta yhdysuntaraenteesta ja vielä raentumaton. Alueen aupan toteutus tuleein yteytyä muun yhdysuntaranteen toteuttamisen aiatauluun. Vähittäisaupan suurysiöalueet Lohjalla Voimassa olevassa maauntaaavassa on Tynninharjulla vähittäisaupan suurysiömerintä. Tässä selvitysessä muana on toinen alue Lempolassa, jolloin Lohjalla olisi asi vähittäisaupan suurysiöaluetta. Molemmat alueet ovat jo nyyään aupan alueita. Tynninharju on lähes täyteen raentunut. Lempolassa on enemmän laajennuspotentiaalia. Lohjalla esustan ulopuolisten alueiden liietilatarve on yhteensä m 2 ja uutta liietilaa on vähittäisaupan suurysiöalueille suunnattu m 2. Näin ollen muille esustan ulopuolisille alueille jää tarpeesta m 2 eli viidennes. Lohjalla on muitain aupan alueita, joita ehitetään, joten mutta määrää voidaan pitää ohtuullisena. Lohjalla vähittäisaupan suurysiöalueiden uusi pinta-ala vastaa lasennallisesti paiallisesta lisätarpeeseen. Lohjan suurysiöistä Lempola sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle ja Tynninharju autovyöhyeelle uitenin sivuten jouoliiennevyöhyettä. Tynninharju on myös Lohjan alaesus, samoin Lempola nojautuu Lohjan toiseen alaesuseen Ventelään. Näin ollen Lohjan suurysiöalueiden saavutettavuus jouoliienteellä on riittävän hyvä, samoin myös evytliienteellä. Lohjan suurysiöalueiden lähellä, viiden ilometrin säteellä, asuu asuaita noin ja 10 ilometrin säteellä Alueiden oonaismitoituseen molemmat tarvitsevat lasennallisesti asuaita 10 ilometrin säteellä. Lohja on seutuesus ja palvelee laajaa seutua, jona oma palveluvarustus on puutteellinen, joten on luontevaa, että ostovoimaa tulee alueille laajalta alueelta. Vuonna 2035 asuaita ja ostovoimaa alueiden lähellä on jo niin paljon, että myyntitavoitteeseen riittää asuaat viiden ilometrin säteellä. Tynninharju ja Lempola sijaitsevat Lohjan pääesustasta noin neljän ilometrin päässä. Toisaalta Tynninharju on Lohjan alaesus ja Lempola sijaitsee toisen alaesusen välittömässä läheisyydessä, joten alueiden sijainti esusveroon nähden on hyvä. Vähittäisaupan suurysiöalueet Raaseporissa Raaseporissa on tässä selvitysessä asi vähittäisaupan suurysiöaluetta, toinen Karjaan lounaisosassa toinen Horsbäcin alueella. Molemmat ovat raentuneita aupan alueita. Horsbäcin alueella on lähinnä autoauppaa.

84 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 82 Raaseporissa esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarve on m 2. Tästä tarpeesta m 2 on suunnattu vähittäisaupan suurysiöalueille. Muille alueiden ehityseen jää myös riittävä määrä liietilaa alueen tarpeisiin nähden. Vähittäisaupan suurysiöalueiden uusi pinta-ala on paiallisesta esustan ulopuolisten alueiden tarpeesta 100 %, joten lasennallisesti alueiden uusi pinta-ala raentuu raaseporilaisten tarpeeseen. Raaseporin molemmat suurysiöalueet sijoittuvat liiumisvyöhyetarastelussa jouoliiennevyöhyeelle. Karjaan merintä sivuaa myös jalanulun reunavyöhyettä. Tilaa vaativa auppa voidaan Raaseporissa sanoa olevan jouoliienteellä hyvin saavutettavissa. Karjaan m-alueen läheisyydessä asuu viiden ilometrin säteellä alle asuasta ja Horsbäcin lähialueella on asuaita vain noin Viidentoista ilometrin säteellä on molemmissa asuaita on noin Karjaalla lasennalliseen myyntitavoitteeseen riittää asuaita 10 m:n säteellä, Horsbäcin myyntitavoitteeseen tarvitaan asiaaita 15 ilometrin säteellä. Asuasmäärät ovat asvussa ja vuonna 2035 myyntitavoitteeseen riittää Karjaan alueen lähellä asuaat viiden ilometrin säteellä ja Horsbäcin alueella 10 ilometrin säteellä. Alueen palveluraenne on hajanainen, ja asuastiheys matala. Näin ollen on luontevaa, että palveluita joudutaan osin haemaan esimääräistä auempaa. Karjaan aluetta lähin esusta on Karjaa, joa sijaitsee hyvin lähellä. Horsbäc sijaitsee uuden ilometrin päässä Tammisaaren esustasta. Kesustan ja alueen välillä on sairaala-alue, varusunta seä pientaloalue. Taajamaraenne jatuu nauhamaisena esustasta Horsbäcin alueelle. Vähittäisaupan suurysiöalue Loviisassa Itä-Uudenmaan voimassa olevassa maauntaaavassa on osoitettu suurysiömerintä Loviisan länsiosaan. Alueella on tällä hetellä jonin verran auppaa. Loviisassa esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarve on m 2, josta 80 % eli m 2 on suunnattu vähittäisaupan suurysiöalueelle. Näin ollen muille alueille jää liietilatarpeesta m 2 eli 20 %. Tätä voidaan pitää riittävänä muiden alueiden ehittämiseen suhteessa ysyntään. Lisäsi Loviisassa suurysiöalue sijaitsee aivan esustan vieressä, joten suuren määrän suuntaaminen alueelle on hyväsyttävää. Loviisan merintä sijoittuu Loviisan esusta jalanulun reunavyöhyeelle, joten se on hyvin saavutettavissa evytliienteellä. Loviisassa vähittäisaupan suurysiöalueen uusi pinta-ala on noin 80 % loviisalaisten esustan ulopuolisten alueiden tarpeesta, joten alueen voidaan arvioida raentuvan pääosin paiallisen ostovoiman varaan. Loviisan m-alueen lähialueella asuu viiden ilometrin säteellä asuaita 7000, ymmenen ilometrin säteellä ja 20 ilometrin säteellä Lasennalliseen myyntitavoitteeseen päästäseen alueelle tarvittava ostovoima pitää haea 20 ilometrin säteellä merinnästä. Asuasmäärä on asvussa ja vuonna 2035 asuaiden ostovoima riittää 10 ilometrin säteellä. Loviisa palvelee oman untansa lisäsi myös Lapinjärven asuaita, jossa ei omia tilaa vaativan aupan palveluita ole riittävästi. Näin ollen on luontevaa, että ostovoimaa joudutaan eräämään laajalta alueelta. Vähittäisaupan suurysiöalue sijoittuu hyvin lähelle esustaa. Alueen monipuolistuessa unnan oma palvelutarjonta paranee ja ostovoimasiirtymät Porvooseen pienevät. Tämä voi mahdollisesti myös edesauttaa esustaauppaa.

85 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 83 Vähittäisaupan suurysiöalueet Porvoossa Voimassa olevassa Itä-Uudenmaan maauntaaavassa on osoitettu vähittäisaupan suurysiömerintä Tarmolaan. Lisäsi tässä selvitysessä on tarasteltu toista vähittäisaupan suurysiöaluetta Kuninaanporttia. Molemmat ovat nyyisiä merityseltään seudullisia aupan alueita. Porvoossa on esustan ulopuolisille alueille suunnattua liietilan lisätarvetta lähes m 2. Vähittäisaupan suurysiöalueille on mitoitettu uutta liietilaa yhteensä m 2. Näin ollen muille alueille jää liietilatarvetta vain m 2 eli noin 5 %. Tämän voidaan arvioida olevan riittävä määrä, sillä varsinaisia muita aupan alueita ei Porvoossa ole. Lisäsi esusta-alueen mitoitus Porvoossa on niin suuri, ettei se mahdu esustassa toteutumaan. Näin ollen osa esustan tarpeesta voi toteutua esustan reuna-alueilla, joa mahdollistaa näin muiden paiallisten alueiden toteuttamisen Porvoon alueella. Vähittäisaupan suurysiöalueille suunnattu uuden liietilan määrä on 130 %. suhteessa paiallisten asuaiden esustan ulopuolisten alueiden liietilan lisätarpeeseen. Tämä taroittaa sitä, että Porvoon suurysiöalueiden mitoitus pohjautuu seudulliseen tarpeeseen. Itä-Uudenmaan aupan raenne on varsin esittynyt. Porvoon ja Loviisan ohella muut unnat ovat niin pieniä, ettei niihin synny monipuolisia aupan esusia. Alueella ei Porvoon ja Loviisan ohella oleaan muita vähittäisaupan suurysiöalueita. Näin ollen on luontevaa, että pienten untien ostovoima suuntautuu Porvooseen. Tarmola sijoittuu liiumisvyöhyetarastelussa Porvoon esustan jalanulun reunavyöhyeelle ja Kuninaanportti autovyöhyeelle, mutta lähelle jalanulun reunavyöhyettä. Alueen ohi ulee suuri osa Helsiniin ulevasta jouoliienteestä, joten alue on myös jouoliienteellä saavutettavissa. Tilaa vaativan aupan palvelut voidaan todeta olevan hyvin saavutettavissa jouoliienteellä. Tarmolan ja Kuninaanportin läheisyydessä asuu alle viiden ilometrin säteellä asuasta. Vuonna 2035 asuaita on ilometrin säteellä asuaita on ja 20 ilometrin säteellä Tarmolasta ja Kuninaanportista asuasta. Tarmola tarvitsee lasennalliseen mitoituseen nyyväestön ostovoimalla lasettuna asuaita 10 ilometrin säteeltä. Kuninaanportti on mitoituseltaan laajempi ja tarvitsee asuaita 20 ilometrin säteeltä. Asuasmäärät ovat asvussa ja vuonna 2035 ostovoimaa riittää lasennallisesti Tarmolaan 5 m säteeltä ja Kuninaanporttiin 10 m säteeltä. Kuten jo aiaisemmin todettiin, vaiutusalueen palveluvero on hyvin esittynyt, joten pität palveluetäisyydet ovat alueelle luontevia. Tarmola sijaitsee Porvoon esustasta parin ilometrin päässä ja Kuninaanportti noin olmen ilometrin päässä. Molempien välissä on tiivistä aupuniraennetta ja Kuninaanportin läheisyydessä työpaia-alueita, joten alueet sijoittuvat riittävän lähelle esustaan nähden.

86 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Liienteelliset tarastelut Uudenmaan aupan liienteellinen arviointi on laadittu rinnan Uudenmaan maauntaaavan aupan palveluveron mitoittamisen ja vaiutusten arvioinnin anssa. Konsulttina on toiminut Strafica Oy, jossa työstä ovat vastanneet Hannu Pesonen ja Osmo Salomaa. Liiennearvioinnissa on analysoitu Uudenmaan nyyiset ostosmatat, estimoitu niiden perusteella aupan asioinnin simulointimallit seä tarasteltu simulointimallien perusteella maauntaaavaehdotusen aupan vaiutusia ostosmatoihin ja liienteeseen. Kaupan nyytilanteen tarjonta (errosala) on uvattu malliin oo Uudenmaan osalta. Päivittäistavara on uvattu myymälätaruudella A.C. Nielsenin aineiston perusteella. Tiva ja muu erioisauppa on uvattu pääaupuniseudulla aupunginosataruudella, muualla maauntaaavaehdotusen taruudella (suurysiöt ja esuset). Aineistona on ollut toimipaiareisteri, josta ysiön suuruusluoa on arvioitu työnteijämäärän suuruusluoan perusteella ja erittely Tivaan ja muuhun erioisauppaan toimialan perusteella. Helsingin työssääyntialueen liiumistutimusesta on poimittu arivuoroauden ostosmatahavainnot (noin havaintoa). Päivittäistavaraostosmatat on poimittu omana ryhmänä. Muut ostosmatat on jaoteltu luoiin Tiva ja muu erioisauppa matan ohteen muaan. Henilöhaastattelututimus on toteutettu sysyinä 2007 ja 2008 YTV:n toimesta. Aineisto sisältää vain arivuoroauden matat, eiä se huomioi viionloppuasioinnin erityispiirteitä. Maanäyttö- ja liienneveroaineistot ovat samat uin Uudenmaan maauntaaavaehdotuset liiennearvioinnissa (2009 ja 2035 tilanteet). Asuaat ja työpaiat on uvattuna 250 metrin ruuduossa. Liiumistutimusaineiston, liienneyhteystietojen, aupan tarjonnan seä muiden maanäyttötietojen perusteella on estimoitu aupan asiointiäyntien simulointimallit päivittäistavaran, tiva-ostosten ja muun erioistavaran ostosten osalta. Simuloidut ostosreissut ovat ysittäisten matojen muodostamia etjuja, joissa voi yhdistyä matan eri taroitusia (esim. oti-auppa-oti, työpaia-auppa-oti, työpaia-auppa-muu paia-oti). Simuloitu liiuminen tapahtuu liiennejärjestelmän, maanäytön ja sosioeonomisten taustatietojen perusteella. Mm. autonäyttömahdollisuudet ja perhetiedot on "arvottu" liiumistutimusen ostosmatojen henilötietojen perusteella. Simuloinnissa ulutapavaihtoehtoja ovat henilöauto uljettajana, henilöauto matustajana, jouoliienne, ävely ja pyöräily. Liienneyhteystiedot on uvattuna aiille matoille aiilla ulutavoilla. Lähtöaineistona on ollut HSL:n Emme3-liienneverouvaus. Simuloituja päävaihtoja oli olme: Α Nyytilanne (2008) Α Asuaat, työpaiat ja liiennejärjestelmä maauntaaava-ehdotusen muaiset (2035), auppa nyytilanteen muainen. Vaihtoehto toimii maauntaaavaehdotusen vertailuvaihtoehtona. Α Asuaat, työpaiat ja liiennejärjestelmä maauntaaava-ehdotusen muaiset (2035), auppa maauntaaavaehdotusen lasennallisen mitoitusen muainen. Lisäyset pääaupuniseudun ulopuolella on ohdistettu tässä raportissa esitettyjen tauluoiden muaisesti. Samoin pääaupuniseudulle esitettyjen tilaa vaativan aupan suurysiöiden osalta asvu on poimittu tauluoista.

87 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 85 Muualla pääaupuniseudulla untaohtainen asvu on poimittu tauluoista ja se on jaoteltu aupunginosittain puolisi nyyisen aupan errosalan ja puolisi ostovoiman asvun perusteella Vaiutuset liiumiseen ja liienteeseen Liienteen annalta suurimmat muutoset syntyvät asuasmäärän asvusta, talousehitysestä seä liienneveron näöpiirissä olevista muutosista. Myös aupan asiointiliienteen muutoset nyytilanteesta vuoteen 2035 syntyvät pääosin näistä teijöistä. Huomattava osa aupan tulevasta palveluverosta on olemassa jo nyyisin ja osa muutosesta on nyyistä raennetta vahvistavaa. Seuraavassa esitetyt vaiutuset osevat maauntaaavaehdotusen ja 0+ -vaihtoehdon välisiä eroja vuoden 2035 asuas- ja liiennejärjestelmäennusteella eivätä siis muutosta nyytilanteesta nähden. Päivittäistavaran ja ei-tilaa vaativan erioisaupan osalta ehdotuseen sisältyvät muutoset vastaavat asuasmäärän ja ostovoiman asvuun seä asumisen painopisteen laajenemiseen auemmas Helsingin esustasta. Tilaa vievän erioisaupan osalta ehdotus muuttaa painopistettä selvästi ulommas pääaupuniseudulta, mutta toisaalta tiva-auppa on nyyisen esittynyt huomattavasti väestöä enemmän Espooseen ja Vantaalle. Ehdotusen muutos lähentää aupan ja asumisen painopistettä, miä lyhentää asiointimatoja. Tilaa vaativan aupan lisäyset ohdistuvat pääosin suurehojen taajamien tuntumaan, joille on usein olemassa ainain tyydyttävät jouoliienneyhteydet. Tästä syystä ehdotus hieman lisää jouoliienteen äyttöä tilaa vaativan aupan ostosmatoilla, mutta vähentää muilla erioisaupan ostosmatoilla, osa Helsingin esustan suhteellinen meritys erioisaupan asiointiohteena lasee. Tilaa vaativan erioisaupan, muun erioisaupan ja päivittäistavaraaupan asiointi yteytyy osin toisiinsa. Tästä syystä muutoset yhdellä aupan alueella vaiuttavat myös toisten aupan alueen asiointiin. Tilaa vaativan erioisaupan reissuista yli viidennesellä tehdään myös päivittäistavaraostosia, joten myös tilaa vievä auppa tulisi liienteen näöulmasta sijoittaa lähelle esusia ja päivittäistavaraauppaa. Jos tilaa vaativan aupan yhteyteen tulee muuta auppaa, se houuttelee muun aupan asiointia pois esustoista, mutta toisaalta tilaa vaativan ja muun aupan asiointimatoja saataisiin yhdisteltyä. Kosa tilaa vaativan aupan ostosmatoja on vähän ja muita ostosmatoja paljon, ostosmatojen yhdistelystä syntyvät hyödyt olisivat todennäöisesti pienemmät uin aupan viemisestä taajamien ulopuolelle syntyvät haitat. Ehdotus vähentää hieman tieliienteen uormitusta Kehä I:lla, Vihdintiellä, Tuusulanväylällä seä Helsingin esustassa. Liienneuormitus asvaa hieman esimerisi Kehä I:llä. Muutoset ovat uitenin muuhun liienneuormituseen nähden pieniä, vain prosentin suuruusluoaa, ja ne ohdistuvat ajallisesti ja suunnaltaan vain vähän päälleäin apasiteetin mitoittavan työmataliienteen anssa. Ehdotus leiaa Helsingin esustaan suuntautuvien erioisaupan matojen asvua, miä eventää hieman juna- ja metroliienteen uormitusta. Raideliienteen apasiteetin mitoittaa uitenin aamun ruuhatunti, joten ostosmatojen muutosella ei ole apasiteetin riittävyyden annalta olennaista meritystä. Liienneveron mitoituseen ehdotusella ei ole merittävää vaiutusta luuun ottamatta suurysiöjen ytentäohtia, joissa esimerisi liittymäjärjestelyt voivat edellyttää parantamista. Myös jouoliienneyhteysien suunnittelussa suurysiöt tulee huomioida.

88 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 86 Maaunnallisen tarastelun taruus ei uitenaan riitä ysittäisten suurysiöiden liiennejärjestelytarpeen arviointiin. Kaupan veron muutosten liiennevaiutuset voi tiivistää ostosmatojen CO2-päästöihin, joihin vaiuttaa eri ulutapojen äyttö ja matojen pituudet. Tämän tunnusluvun valossa ehdotusen liiennevaiutuset ovat seleästi myönteiset, sillä CO2-päästöjä vähenevä vaiutus on noin 4 % vertailuvaihtoehtoon 0+ verrattuna Masimimitoitustarastelut Heryystarasteluna on tutittu olmessa esimeriohteessa tilaa vaativan aupan masimimitoitusen vaiutusia suhteessa maauntaaavan lasennalliseen mitoituseen. Esimeriohteissa masimimitoitusen ja lasennallisen mitoitusen väliset erot ovat aiein suurimmat. Vertailuvaihtoehtona on maauntaaavaehdotusen lasennallisen mitoitusen muainen päävaihtoehto. Tarastellut vaihtoehdot olivat seuraavat: 1. Tuusulan Focus enimmäismitoitusen muainen (Tivaa m2 enemmän) 2. Mäntsälänportti enimmäismitoitusen muainen (Tivaa m2 enemmän) 3. Lohjan Lempola enimmäismitoitusen muainen (Tivaa m2 enemmän) Tilaa vaativan aupan masimimitoitustarastelut (Focus, Lempola, Mäntsälänportti) osoittivat, että ysittäisen suurysiön asvattamisella ole maauntatasolla merittävää vaiutusta, mutta lähialueen osalta muutoset ovat seleitä. Mitoitusen asvattaminen vähentää asiointiliiennettä suurysiön lähiseuduilta auemmas mutta toisaalta lisää asiointia muualta. Nämä muutoset ompensoivat osin toisensa, ja nettovaiutusen suunta riippuu tapausohtaisista teijöistä. Esimeriohteilla vaiutuset matanpituusiin ja henilöauton äyttöön olivat simulointien perusteella epäyhtenäiset. Mitoitusen asvattamisen vaiutusten suunta riippuu mm. aupan ysynnän ja tarjonnan alueellisesta tasapainosta, aupan sijainnista suhteessa lähiesusiin seä liienneyhteysistä. Yleistettävää linjausta tai nyrisääntöä ei esimeritarastelujen perusteella ole esitettävissä. Liienneveron apasiteetin riittävyyteen ei tutituilla mitoituseroilla ollut merittävää vaiutusta luuun ottamatta suurysiöjen ytentäohtia, joissa esimerisi liittymäjärjestelyt voivat edellyttää parantamista. Maaunnallisen tarastelun taruus ei uitenaan riitä ysittäisten suurysiöiden liiennejärjestelytarpeen arviointiin.

89 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 87 6 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN KAUPAN RATKAISU Tässä appaleessa tarastellaan aupan rataisua sellaisena un se oli Uudenmaan maauntahallitusen hyväsymässä 2. vaihemaauntaaavaehdotusessa, jossa myös Östersundomin alue oli muana. 6.1 Voimassa olevat Uudenmaan maauntaaavat Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan aupan rataisun lähtöohtana ovat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan voimassa olevat maauntaaavat. Voimassa olevassa Uudenmaan maauntaaavassa merityseltään seudullinen auppa on suunnattu ensisijaisesti esusta-alueille. Lisäsi voimassa olevissa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maauntaaavoissa aupan palveluveroa on täydennetty osoittamalla taajama-alueilla sijaitsevat seudullisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöt. Uudenmaan maauntaaavan suunnittelumääräysissä on määritelty seudullisesti merittävän muun erioistavaran aupan oon alaraja pääaupuniseudulle ( m 2 ) ja muulle Uudellemaalle ( m 2 ), ellei selvitysin erityisesti muuta osoiteta. Suunnittelumääräysten muaan päivittäistavaraaupan seudullisuuden alaraja tulee määritellä aina eriseen vaiutusten arvioinnin perusteella. Voimassa olevaan Itä- Uudenmaan maauntaaavaan ei eriseen määritetty vähittäisaupan suurysiön seudullisuuden alarajaa, joten se on sama uin MRL:n muainen vähittäisaupan suurysiön raja m 2. Uudenmaan maauntaaavan suunnittelumääräysen muaan vähittäisaupan suurysiöihin ei voi sijoittaa seudullisesti merittävää päivittäistavaraauppaa Espoon Lommilaa luuun ottamatta. Itä-Uudenmaan maauntaaavassa rajoitusta päivittäistavaran aupan sijoittumisesta ei ole. Molemmat maauntaaavat on laadittu aiana, jolloin paljon tilaa vaativaa erioistavaran auppaa ei osenut MRL:n suurysiömääritelmä. Voimassa olevissa maauntaaavoissa merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden aupan laatua ei ole rajattu muun erioistavaran osalta. Uudenmaan maauntaaavan selostusen muaan maauntaaavan esustatoimintojen alueet muodostavat palveluveron rungon, mutta tarvetta on muun muassa paljon tilaa vaativan erioisaupan palveluiden sijoittumiselle myös esusveron ulopuolella. Vastaavia sijoituspyrimysiä mainitaan olevan myös osalla muutain erioisauppaa ja näistä mainitaan mm. asumiseen liittyvä sisustusauppa, joa ovat luonteeltaan ei-esustahauisia ja pyrii sijoittuman paljon tilaa vaativan erioistavaran aupan yhteyteen. Lisäsi Uudenmaan maauntaaavaan sisältyy paljon tilaa vaativaa auppaa äytännössä ohjaava Kehäaupungin ehittämisvyöhye. 6.2 Maauntaaavaluonnos Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavaluonnoseen osoitettiin esustatoimintojen alueet ja 14 uutta vähittäisaupan suurysiöä. Voimassa olevissa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maauntaaavoissa on näiden lisäsi 15 vähittäisaupan suurysiöä, joista Lohjan ja Vihdin rajalla ollut Nummenylän ohde ehdotettiin poistettavasi. Maauntaaavaluonnoseen ei vielä ole osoitettu enimmäiserrosaloja. Samaan aiaan maauntaaavaluonnosen anssa laadittiin maanäyttö- ja raennuslaiin aupan lainmuutosia, mutta niiden soveltamisesta ei vielä silloin ollut seleyttä. Maauntaaavaluonnosen aupan rataisun perustana on ollut asi aupan selvitystä. Kaupan palveluvero Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan raennemalleissa (Uudenmaan liiton julaisu E ), jossa selvitettiin aupan nyytilanteen ja ehitysnäymiä. Lisäsi selvitysessä arvioitiin aupan vaihtoehtoja Uudenmaan raennemallien näöulmasta. Luonnosta varten jatettiin aupan selvitysiä ja tehtiin aupan väliraportti

90 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 88 Kaupan raennemalleista maauntaaavaluonnoseen (Uudenmaan liitto, tououu 2011, julaisematon raportti) Tässä mm. selvitettiin seudullisuus paljon tilaa vaativan erioistavaran aupan osalta ja tarennettiin mitoitustietoja. Lisäsi työssä tarasteltiin päivittäistavaraaupan saavutettavuutta ja selvitettiin aupan haneita. 6.3 Maauntaaavaluonnosesta ehdotuseen ja taristettuun ehdotuseen Luonnosen jäleen tehtäviin lisätarasteluihin vaiutti luonnosesta saatu palaute seä maanäyttö- ja raennuslain uudet vaatimuset aupalle maauntaaavoitusessa. Maauntaaavaehdotuseen on pyritty löytämään mahdollisimman hyvin MRL:n 9 a luvun säännöset täyttävä rataisu. Maauntaaavaluonnosessa esitettyä aupan rataisua on ehitetty eteenpäin uusien selvitysten ja vaiutusten arviointien avulla. Luonnosta laadittaessa aiia mitoittamiseen tarvittavia tietoja esusten ja suurysiöalueiden nyyisistä errosaloista ei ollut. Sisi nämä päätettiin nämä artoittaa taremmin. Ehdotusta varten selvitytetyt esustojen ja suurysiöalueiden tarastelut antavat hyvän perustan paitsi mitoittamiseen, myös eritasoisten esusten ja aupan alueiden raenteen ymmärtämiseen. Koonaismitoitus on lasettu useampaan ertaan aupan maauntaaavaehdotusta varten ja esustatoiminta-alueille ja aupan suurysiöalueille on määritelty enimmäismitoituset. Työtä on tehty rinnan muun maauntaaavaehdotusen valmistumisen anssa. Myös seudullisuuden tarasteluja on täydennetty. Maauntaaavaluonnosen jäleen ehdotusta varten on tarasteltu myös taremmin maauntaaavan esusveroa. Tarastelussa saatuja tulosia mm. esustatoiminta-alueiden vaiutusalueista on hyödynnytetty aupan palveluveron laadinnassa ehdotusta varten. Tavoitteena on, että aupan palveluvero suunnitellaan osasi Uudenmaan esusveroa siten, että aupan rataisut että tuevat elinvoimaisen yhdysuntaraenteen ehitystä. Maauntaaavaehdotusartta eroaa luonnosesta siten että Pääaupuniseudulla alaesusia on vähennetty luonnosvaiheen rataisusta. Sellaiset alaesuset, jota ovat luonteeltaan paiallisesusia, on ehdotusessa poistettu. Maauntaaavaluonnosta on viety eteenpäin myös seudullisesti merittävien vähittäisaupan suurysiöalueiden osalta. Maauntaaavaluonnosessa Espoon Merituulentien varrelle sijoitettu suurysiö on alustavassa ehdotusessa poistettu. Se ei ole aupungin tavoitteiden muainen. Alustavassa ehdotusessa Espooseen on lisätty uudet vähittäisaupan suurysiöt Nihtisillan alueelle ja Turvesolmuun. Merituulentie on ehittyvä tilaa vaativan aupan alue Espoossa, joa ympäristössä asuu merittävä määrä asuaita. Nurmijärvelle on ehdotusessa lisätty vähittäisaupan suurysiö Mäyränallion alueelle. Alue on voimassaolevassa maauntaaavassa taajama-aluetta. Alue sijaitsee lähempänä laajempaa asuasmäärää uin Ilvesvuoren alue ja myös sitä ehitetään unnan tavoitteiden muaisesti tilaa vaativan aupan alueena. Myös Raaseporiin on meritty uusi vähittäisaupan suurysiöalue Horsbäciin. Alue on seudullinen autoaupan alue. Tuusulassa Hyrylän eteläistä vähittäisaupan suurysiöaluetta on siirretty alustavassa ehdotusessa hieman luonnosvaiheen merintää etelämmäsi. Ehdotusessa on päädytty siihen, että vähittäisaupan suurysiömerintä siirretään itäväylän alueelle, sillä se on potentiaalisesti enemmän ehittyvä aupan alue Hyrylässä. Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan ehdotus oli nähtävillä Saadun palautteen ja viranomaisten näemysten perusteella aupan rataisua taristettiin. Tehdyt taristuset olivat merittäviä, mistä syystä aupan rataisu laitettiin uudelleen nähtäville. Taristuset osivat aupan suunnittelumääräysiä ja niissä erityisesti esustojen ulopuolisten merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitusia. Suurysiöiden mitoitusluoia lisättiin. Näin maauntaaavan suunnittelumääräysissä esitetyt vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoituset oli

91 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 89 mahdollista saada lähemmäs aupan selvitysen lasennallisia enimmäismitoitusia. Uuden tarastelun seurausena 15 suurysiön mitoitusluoaa pienennettiin. Lisäsi taristetun maauntaaavaehdotusen suunnittelumääräysiin Espoon Lommilan vähittäisaupan suurysiöön sijoittuvalle seudullisesti merittävälle päivittäistavaraaupan suurysiölle annettiin enimmäismitoitus, m². Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan ehdotus oli uudelleen nähtävillä Taristetun maauntaaavaehdotusen aupan rataisu Seuraavassa esitetään taristetun maauntaaavaehdotusen aupan rataisu sellaisena uin Uudenmaan maauntahallitus sen hyväsyi. Tässä luvussa samoin uin aavaehdotusen vaiutusten arvioinnissa on myös Östersundomin alue edelleen muana, vaia sen alue jäi maauntavaltuuston päätösestä pois. Kaupan rataisun yleiset periaatteet Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavassa määritellään aupan palveluveron maaunnalliset periaatteet. Kaupan palveluveron oonaisrataisu oostuu maaunnallisen esusveron, merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden seä taajamatoimintojen alueita ja työpaia-alueita osevien määräysten muodostamasta oonaisuudesta. Seudullisesti merittävää auppaa voidaan sijoittaa vaihemaauntaaavassa osoitetuille esustatoimintojen alueille ja vaihemaauntaaavaan merityille vähittäisaupan suurysiöalueille. Suurysiöalueet ja osa esustatoimintojen alueista mitoitetaan ja määritellään seudullisuuden rajat. Vaihemaauntaaava vahvistaa esustoja aupan ensisijaisena sijoituspaiana. Kesustatoimintojen alueelle voidaan sijoittaa seudullista merittävää päivittäistavaraauppaa ja muuta erioistavaran auppaa. Rataisulla tuetaan esustojen ehittymistä monipuolisina palveluiden, asumisen ja työpaiojen esittyminä. Vaiheaavassa osoitettuja esustatoimintojen alueiden ulopuolisia, merityseltään seudullisia vähittäisaupan suurysiöalueita ehitetään sellaista vähittäisauppaa varten, joa aupan laatu huomioon ottaen voi sijoittua perustelluista syistä myös esustojen ulopuolelle. Seudullista aupan palveluveroa täydentää paiallinen palveluvero, jona suunnittelusta vastaa unta. Rataisulla edistetään aupan palveluveron ja yhdysuntaraenteen tasapainoista ehitystä, turvataan asuaiden arjen sujuvuus ja päivittäisten aupallisten palveluiden saavutettavuus myös jouoliienteellä seä ävellen ja pyöräillen. Myös asiointimatat pysyvät ohtuullisina ja liienteen päästöjä voidaan vähentää.

92 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 90 MITOITUS Suuysiöalueiden oo mitoitettu unnittain tarpeen muaan SIJAINTI Suurysiöiden ensisijainen sijaintipaia esustat SEUDULLISUUS Maauntaaavalla ohjataan vain merityseltään seudullista auppaa Rajat määritelty AJOITUS Toteutus sidottu ympäröivän maanäytön toteutuseen, jotta suurysiöt sijoittuvat osasi yhdysuntaraennetta KAUPAN LAATU Kesustoihin seudullista merittävää päivittäistavaraauppaa ja muuta erioistavaran auppaa. Suurin osa suurysiöistä ovat jo osittain raentuneita ja sijaitsevat nyyisessä yhdysuntaraenteessa Kesustojen ulopuolisiin suurysiöihin sellaista seudullista auppaa, joa ei ilpaile esustaaupan anssa Kaavassa ohdemerintä => alueiden laajuus määritellään untaaavoitusessa Suurysiöllä taroitetaan myös samalle alueelle sijoittuvien myymälöiden aluetta

93 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 91 Vaihemaauntaaavan suhde Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maauntaaavoihin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maauntaaavojen esustatoimintojen aluevaraus- ja ohdemerinnät umotaan ja 2. vaihemaauntaaavassa on esitetty taristettu esusvero. Kesustatoimintojen alueiden auppaa osevat suunnittelumääräysiä ovat muuttuneet olennaisesti. Uudenmaan maauntaaavan merityseltään seudullisen vähittäisaupan suurysiömerinnät jäävät voimaan luuun ottamatta Vihdin ja Lohjan rajalla sijaitsevaa Nummenylän suurysiöä, joa umotaan. Itä-Uudenmaan maauntaaavan suurysiöiden molemmat merinnät (Porvoon Tarmola ja Loviisan länsiosa) umotaan ja esitetään uudelleen 2. vaihemaauntaaavassa. Suurysiöiden suunnittelumääräysiä on taristettu vastaamaan muuttuneen MRL:n vaatimusia. Samat suunnittelumääräyset osevat jatossa seä jo voimassa olevia että vaiheaavassa esitettyjä suurysiöitä. Kaupan rataisua voidaan tällöin arvioida paremmin oonaisuutena Kaupan palveluveron oonaismitoitus Liietilan lisätarve vuoteen Liietilan lisätarve vuoteen 2035 Ostovoima Uudellamaalla 2010 Vähittäisaupan ostovoima 11,7 mrd (7700 /as) Autoaupan ja huoltamoiden 4,1 mrd (2700 /as) Väestön asvu asuasta, maauntasuunnitelmat Ostovoiman asvu Päivittäistavaraaupassa 1 % / vuosi / asuas Erioisaupassa 2 % / vuosi / asuas Kasvuarvio alhaisempi uin mennyt ehitys Kasvu vähittäisaupassa 10,2 mrd (86 %) Kasvu autoaupassa 4,8 mrd (115 %) Ostovoiman asvu muutettu pintaalasi myyntitehouudella Myyntitehouus vaihtelee aupan toimialasta riippuen Myyntitehouuden asvu + 20 % Myyntitehouuden asvu pienentää liietilan lisätarvetta Liietilan poistuma 0 -m 2 Veroauppavähennys 10 % Jos poistuma lasettaisiin, liietilan lisätarve olisi suurempi Veroauppavähennys pienentää liietilan lisätarvetta Liietilan lisätarve vuoteen ,7 milj. -m 2, josta vähittäisauppaa 1,4 milj. -m 2 Liietilan lisätarve vuoteen ,3 milj. -m 2, josta vähittäisauppaa 2,7 milj. -m 2 Kaavallinen ylimitoitus 1,3 Liietilatarve yhteensä 4,4 milj. -m 2, josta vähittäisauppaa 3,5 milj.-m 2

94 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 92 Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan liietilan lisätarve pohjautuu nyyisten ja tulevien uusmaalaisten ostovoimaan. Liietilan lisätarve oostuu useista muuttujista ja sisältää paljon epävarmuutta. Ostovoiman asvu on arvioitu aiempaa pienemmäsi, myyntitehouuden on uitenin arvioitu yhä asvavan. Nämä yhdessä vähentävät liietilan lisätarvetta. Liietilan lisätarvetta vähentää edelleen se, että aupan äytöstä poistuvia tai uudella orvautuvia liietiloja ei ole otettu muaan lasentaan. Lasennassa äytetty veroauppavähennys taroittaa, että 10 % ostovoiman asvusta suuntautuu iinteiden myymälöiden sijasta veroauppaan. Liietilan lisätarve vuoteen 2035 on 3,3 miljoonaa -m2. Kaii aavoitettava aupan ala ei todennäöisesti toteudu, osa osa auppapaioista on vaihtoehtoisia tai toteutuu väljemmin uin on suunniteltu. Sisi laselmassa on äytetty ns. aavallista ylimitoituserrointa (1,3). Kaavallinen ylimitoitus huomioiden liietilan lisätarve on 4,4 miljoonaa -m2. Tästä vähittäisaupan tarve on 3,5 miljoonaa -m2. Maauntaaavan oonaismitoitusessa on muana varsinaisen vähittäisaupan lisäsi myös muut aupalliset liietilat, uten ravintolat, ampaamot jne. Muun liietilan osuus on lasettu suuntaa antavasti nyyisen tilanteen muaan. Maauntaaavan yleispiirteisyyden vuosi mitoitusessa ei ole syytä erottaa muita liietiloja vähittäisaupasta, osa nämä liietilat sijaitsevat yleensä samoissa raennusissa uin vähittäisauppa. Liietilan lisätarpeen suunniteltu sijoittuminen esustoihin ja niiden ulopuolisille alueille riippuu aupan laadusta. Päivittäistavaraauppaa ja muuta erioistavaran auppaa suunnataan esustoihin nyyistä enemmän, un taas paljon tilaa vaativaa auppaa suunnataan esustojen ulopuolelle. Kaiea laselman muaista liietilan lisätarvetta ei ole sisällytetty maauntaaavan rataisuun vaan osa jää paiallisesti toteutettavasi Seudullisuuden määrittely Merityseltään seudullisella vähittäisaupan suurysiöllä taroitetaan sellaista vähittäisaupan suurysiöä tai usean myymälän muodostamaa vähittäisaupan aluetta, jolla voidaan arvioida olevan yhtä untaa laajempia, seudullisia vaiutusia. Seudullisuuden raja ertoo, minä oon alittavia vähittäisaupan suurysiöitä tai usean myymälän muodostamaa vähittäisaupan aluetta unta voi aavoittaa vaihemaauntaaavan esustatoimintojen tai merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden ulopuolelle. Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa määritellään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden oon alaraja eriseen sellaiselle vähittäisaupalle, joa aupan laatu huomioon ottaen voi sijoittua perustelluista syistä myös esusta-alueiden ulopuolelle, muulle erioistavaran aupalle seä päivittäistavaraaupalle. Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan seudullisuuden raja vaihtelee m2:n välillä riippuen alueesta ja aupan laadusta. Alarajan määrittelyssä on huomioitu aupan laadun lisäsi siihen liittyvä myyntitehouus seä aupan oon edellyttämä ostovoima ohtuulliselta asiointietäisyydeltä. Seudullisuuden rajat maanäyttöluoittain on esitetty suunnittelumääräysissä ja seuraavassa tauluossa. Ne ohjaavat untaaavoitusta, ellei tapausohtaisesti tai unnan palveluverosuunnitelman yhteydessä laadituilla selvitysillä erityisesti muuta osoiteta. Ysityisohtaisemmassa suunnittelussa onin arvioitava vaiutustarastelujen perusteella, ono yseessä seudullisesti vai paiallisesti

95 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 93 merittävä vähittäisaupan suurysiö. Seudullisuuden raja voi ysityisohtaisempien selvitysten perusteella olla maauntaaavassa esitettyä pienempi tai suurempi. Merityseltään seudullisen vähittäisaupan suurysiöiden oon alarajat Seudullisen aupan sijoittaminen esustatoimintojen alueella Maanäyttö- ja raennuslain 71 b :n muaan merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitus on osoitettava maauntaaavassa riittävällä taruudella. Lain perusteluissa todetaan, että enimmäismitoitusen osoittaminen osee soveltuvin osin myös esustatoimintojen alueita. Perusteluiden muaan mitoitusen osoittamisen tapa riippuu olosuhteista ja esimerisi suurimpien aupunien esustatoimintojen alueille ei ole aina tarpeen osoittaa enimmäismitoitusta errosneliömetreinä, jos aavan vaiutusten arviointi ei sitä edellytä. Vaihemaauntaaavassa esitetään esustatoimintojen alueiden enimmäismitoitus errosneliömetreinä ainoastaan esiooisille ja pienille untaesusille. Kaiia esustatoimintojen alueita osevat suunnittelumääräyset, joiden avulla ohjataan esustoihin sijoittuvan aupan määrää ja suurysiöiden ooa. Suunnittelumääräysten muaan vähittäisaupan suurysiöiden oo on mitoitettava sellaisesi, että ne soveltuvat ympäristöönsä. Ne on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava ysityisohtaisemmassa aavoitusessa siten, ettei niillä ole merittäviä haitallisia vaiutusia muiden esusta-alueiden aupallisiin palveluihin. Lisäsi on huolehdittava aupan palveluveron tasapainoisesta ehittämisestä. Suurysiöiden toteuttaminen tulee yteä ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen toteuttamiseen. Rataisun tavoitteena on lain hengen muaisesti tuea esusta-alueiden ehittämistä ensisijaisina aupan sijoittumisalueina ja turvata näin asuaiden monipuolisten aupallisten palveluiden saatavuutta. Pääaupuniseutu 2. vaihemaauntaaavan rataisussa pääaupuniseudulla merityseltään seudullisia vähittäisaupan suurysiöitä voidaan sijoittaa Helsingin esusta-alueelle valtaunnan esuseen seä pääaupuniseudun alueesusiin. Näille ei esitetä enimmäismitoitusta errosaloina.

96 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 94 Helsingin esusta-alue ja alueesuset muodostavat jo nyyisin aupallisten ja muiden palveluiden monipuolisen veroston, jossa ysittäisen esusen vaiutusaluetta on vaiea hahmottaa. Verostomainen raenne vahvistuu entisestään, un pääaupuniseudun poiittaiset jouoliienneyhteydet ehittyvät. Vahvat ja monipuoliset alueesuset tasapainottavat pääaupuniseudun alueraennetta ja vähentävät tarvetta asioida valtaunnan esusessa, lyhentävät asiointimatoja ja parantavat palvelujen saavutettavuutta jouoliienteellä seä ävellen ja pyöräillen. Tulevaisuudessa verosto laajenee alueraenteen laajetessa ja uusien jouoliienneyhteysien toteutuessa. Uudesi esusta-alueesi muodostuu Helsingin Östersundom. Sen suunnittelussa on huolehdittava, että siihen sijoittuvien seudullisesti merittävien aupan suurysiöiden toteuttaminen ajoitetaan ja mitoitetaan ympäröivän yhdysuntaraenteen ehittymisen muaan. Seutuesuset ja untaesuset Pääaupuniseudun ulopuolella seudullisesti merittäviä vähittäisaupan suurysiöitä voi sijoittua seutuesusiin ja untaesusiin. Seutuesusille ja suurille untaesusille ei esitetä enimmäismitoitusta errosaloina. Sen sijaan esisuurille ja pienille untaesusille enimmäismitoitus esitetään. Vaihemaauntaaavassa esitetyt seutuesuset Porvoo, Hyvinää ja Lohja ovat jo nyyisin laajemman vaiutusalueen asioimis- ja työpaiaesittymiä ja Tammisaarella on edellytyset ehittyä sellaisesi. Kaavarataisulla seutuesusten asemaa vahvistetaan ja näin tasapainotetaan maaunnan alue- ja palveluraennetta. Ne eivät ilpaile esenään, eivätä niiden vaiutusalueet ole päälleäisiä. Seutuesuset ovat vanhoja aupuniesustoja, joissa esustojen raenne jo asettaa rajoitusia suurille aupan ysiöille. Helsingin seudun suurille untaesusille ja Loviisan esustalle ei myösään esitetä aupan enimmäismitoitusta errosneliömetreinä. Nämä untaesuset ovat jo nyyisin vahvoja asumis-, työpaia- ja palveluesittymiä ja niitä halutaan sellaisina edelleen ehittää. Vaia aavarataisussa ei esitetä enimmäismitoitusta, on aupan palveluveroselvitysessä selvitetty seutu- ja untaesusten liietilojen nyytilanne seä arvioitu liietilan lisätarve esusittain luuun ottamatta pääaupuniseutua. Kesustojen mitoitus pääaupuniseudun ulopuolella on myös muana selvitysessä esitetyssä aupan palveluveron arvioinnissa. Pääaupuniseudun ehysunnista siirtyy ostovoimaa nyyisin pääaupuniseudulle varsinin erioisaupan osalta. Liienteellisten vaiutusten arvioinnissa on päädytty samanlaisiin tulosiin. Jos erioisaupan määrää saadaan vahvistettua untaesusissa, asiointimatat pääaupuniseudulle lyhenevät seleästi. Viimeaiaisen ehitysen muaan erioistavanauppa on uitenin esittynyt pääaupuniseudulle ja haasteena on houutella erioistavaran aupan ysiöitä myös untaesusiin. Vaihemaauntaaavan rataisulla pyritään tuemaan tällaista ehitystä. Tavoitteena on, että päivittäistavaraaupan lisäsi muu erioistavaran auppa, uten vaateauppa säilyisi edelleen seutu- ja untaesusissa eiä esittyisi liiaa valtaunnan esuseen. Mitoitettavat untaesuset on jaoteltu ahteen luoaan aupan nyytilanteen ja lasennallisen lisätarpeen perusteella. Kesiooisille ja pienille untaesusille vaihemaauntaaavassa esitetään enimmäismitoitus errosneliömetreinä. Enimmäismitoituseen on lasettu aiien yli m 2 suuruisten vähittäisaupan suurysiöiden errosalat. Pienissä unnissa aii aupan lisätarve on suunnattu

97 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 95 vaihemaauntaaavan esustatoimintojen alueille. Tällä tuetaan untaesusen ehittämismahdollisuusia. Kesusten mitoittamisen tavoitteena on toisaalta turvata vähintään päivittäistavaraaupan palvelut aiissa esustoissa ja toisaalta estää esusen ooon nähden ylisuurten vähittäisaupan suurysiöiden muodostuminen. Vaihemaauntaaavassa ohjataan ainoastaan siinä esitettyjen esustatoimintojen alueiden aupallisten palveluiden ehittymistä. Kunnan tehtävänä on huolehtia, että ainain päivittäistavaraaupan palvelut ovat mahdollisimman hyvin asuaiden saavutettavissa myös pienissä paiallisissa esusissa ja asutustaajamissa, joita ei ole maauntaaavaan meritty esustatoimintojen alueisi. Kaupan mitoitus maauntaaavan esustatoimintojen alueilla

98 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 96 Esimerejä Uudenmaan maauntaaavan esustatoimintojen alueiden mitoittamisesta seutuesusessa ja untaesusissa. Uudenmaan maauntaaavan esustatoimintojen merintä on ohdemerintä, jona sijainti ja laajuus on suunnittelumääräysen muaan määriteltävä ysityisohtaisemmassa aavoitusessa. Nyyisten maauntaaavojen esustatoimintojen alueiden toteutumista selvitettiin mm. untaaavojen perusteella. Voimassa olevan maauntaaavan (Uudenmaan maauntaaava) päällä on yllä olevassa tauluossa hahmoteltu untaaavoitusella tarentuneet esustatoimintojen alueet violetilla rajausella. Kesimmäisessä saraeen nyytilanteen artat osoittavat esusten liietilan laadun ja raeisuuden. Kartat eivät ole esenään samassa mittaaavassa. Nyytilan artat ovat esitetty taremmin tämän selvitysen liitteessä. Oieanpuoleisessa saraeessa on aupan selvitysen mitoitustietoja seä maauntaaavan suunnittelumääräysen enimmäismitoitusluoa.

99 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Kesustojen ulopuolelle sijoittuvat merityseltään seudulliset vähittäisaupan alueet Vaihemaauntaaavassa merityseltään seudullisten suurysiöiden tavoitteena on tuea olemassa olevaa yhdysuntaraennetta ja sen ehitystä seä estää aupan liiallinen esittyminen. Liietilan lisätarve on jaettu alue- ja yhdysuntaraenteeseen osoittamalla useita eri puolille maauntaa sijoittuvia merityseltään seudullisia vähittäisaupan suurysiöitä Vaihemaauntaaavan rataisussa äsitellään 32 esustojen ulopuolista seudullisesti merittävää vähittäisaupan suurysiöä. Näistä 14 oli esitetty jo Uudenmaan voimassa olevissa maauntaaavoissa. Suurysiöiden suunnittelumääräysiä on taristettu vastaamaan muuttuneen MRL:n vaatimusia. Lisäsi merityseltään seudullisille vähittäisaupan suurysiöille esitetään lain edellyttämä enimmäismitoitus errosneliömetreinä. Vaia Uudenmaan maauntaaavan suurysiömerinnät jäävät voimaan, on aiia suurysiöjä äsitelty samoin periaattein aupan selvitysessä, vaiutusten arvioinnissa seä maauntaaavarataisussa. Näin suurysiöverostoa, sen mitoitusta ja rataisun vaiutusia voidaan arvioida oonaisuutena. Kesustojen ulopuoliset suurysiöt on taroitettu ensisijaisesti sellaista seudullista auppaa varten, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Lähes aii 2. vaihemaauntaaavan suurysiöalueet ovat jo alaneet toteutua monipuolisina aupan esittyminä. Kaavarataisulla turvataan näiden raentuneiden suurysiöalueiden ehittämisedellytyset esustojen ulopuoliselle seudulliselle aupalle soveltuvina esittyminä. Vaihemaauntaaavassa ohjataan ainoastaan merityseltään seudullisten vähittäisaupan suurysiöiden sijoittumista. Kunta voi omassa aavoitusessaan osoittaa paiallisesti merittäviä vähittäisaupan suurysiöitä. Enimmäismitoitus Joaisen vaihemaauntaaavassa esitetyn suurysiön enimmäismitoituseen on lasettu nyytilanne, eli aii raennettu liietila seä arvioitu liietilan lisätarve. Nyytilanteeseen on arvioitu raennetut liieraennuset, mutta ei voimassa olevien asemaaavojen mahdollistamaa errosalaa eiä tiedossa olevia haneita. Nyytilatiedot ovat vuosilta 2011 ja Suurysiöihin sijoittuva lisätarve on arvioitu unnittain ostovoiman muaan ja siinä on huomioitu ostovoiman siirtymiä. Silloin un untaan on osoitettu useampia merityseltään seudullisia vähittäisaupan suurysiöalueita, liietilan lisätarve on jaettu näiden esen. Enimmäismitoituseen lasetaan muaan myös merityseltään paiallinen liietila. Vähittäisaupan suurysiön lasennallinen enimmäismitoitus on pyöristetty ylöspäin seuraavaan lähimpään mitoitusluoaan, joita on ahdesan. Paljon tilaa vaativa auppa on siirtymässä pääaupuniseudun eseisiltä alueilta Kehä I:n varrelle ja edelleen auemmasi. Keseisesti yhdysuntaraenteessa sijaitsevia alueita on taroitusenmuaisempaa ehittää tehoaampina asumisen ja työpaiojen alueina. Maauntaaavan aupan rataisussa ehitys huomioidaan siten, että olemassa olevien esittymien lisäsi pääaupuniseudun reunoille seä seutu- ja untaesusten läheisyyteen osoitetaan merityseltään seudullisia vähittäisaupan suurysiöalueita. Näille suunnataan osa pääaupuniseudun ostovoiman asvusta ja tällä hetellä pääaupuniseudulle muualta Uudeltamaalta siirtyvää ostovoimaa. Näillä ysiöillä on toteutuessaan tasapainottava vaiutus alue- ja yhdysuntaraenteeseen. Lisäsi ne vähentävät asiointimatojen pituutta, un palveluja ei tarvitse haea pääaupuniseudulta.

100 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 98 Vaihemaauntaaavassa vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitus on osoitettu maaunnallisella taruudella, ja se tarentuu untaaavoitusessa. Jos suurysiöalueella on voimassa oieusvaiutteinen yleisaava tai asemaaavoja, aavat voivat toteutua vaihemaauntaaavan enimmäismitoitusesta riippumatta. Paljon tilaa vaativan erioistavaran auppaan tullaan soveltamaan MRL:n siirtymäauden jäleen ( ) vähittäisaupan suurysiötulintaa. Asiaa on tarasteltu ympäristöministeriön ohjeessa (YM2/501/2012). Kaupan laatu Vaihemaauntaaavassa esitettyjä seudullisesti merittäviä vähittäisaupan suurysiöitä ehitetään sellaista seudullista auppaa varten, joa vaatii paljon tilaa, ei ilpaile esustaan sijoittuvan aupan anssa ja jossa asioidaan harvoin. Tällaista auppaa ovat mm. auto-, rauta-, huonealu-, puutarha- ja maatalousauppa. Muuninlaisen seudullisen aupan sijoittaminen on suurysiöalueille mahdollista, miäli vaiutusten arvioinnin perusteella aupan laatua uvaavat sijoittumisedellytyset täyttyvät. Lisäsi seudullisesti merittäviin vähittäisaupan suurysiöihin voidaan sijoittaa oonaismitoitusen puitteissa paiallisesti merittävää päivittäistavaran auppaa ja muuta erioisauppaa, mm. vaateauppaa, jos unnan palveluverorataisu mahdollistaa rataisun. Jos merityseltään seudullisella vähittäisaupan suurysiöalueella on olemassa olevaa merityseltään seudullista päivittäistavaraauppaa tai muuta erioistavaran auppaa, niitä voidaan laajentaa ympäristöministeriön ohjeistusen muaisesti, unhan laajennus ei ole merittävää. Tällaisen laajennusen ohjeellisena rajana pidetään oreintaan m2 tai alle 25 % laajennusta. Kaupan laatua on rajattu aavarataisussa, jotta suurysiöihin sijoittuvalla aupalla ei ole merittäviä haitallisia vaiutusia esusta-alueiden aupallisiin palveluihin ja niiden ehittämiseen ja jotta liiumisesta aiheutuvat haitalliset vaiutuset olisivat mahdollisimman vähäisiä. Vaihemaauntaaavan rataisussa Espoon Lommila poieaa muista suurysiöalueista. Jo Uudenmaan voimassa olevassa maauntaaavassa on osoitettu Lommilaan seudullisesti merittävän vähittäisaupan suurysiö, joa mahdollistaa alueelle seudullisesti merittävän päivittäistavaraaupan sijoittumisen. Tätä merintää ei vaiheaavassa umota. Vaiheaavassa Lommilaan päivittäistavaraaupalle on osoitettu enimmäismitoitus maauntaaavan edellyttämällä taruudella. Lommilan seudullisesti merittävään suurysiöön voidaan sijoittaa päivittäistavaran auppaa enimmillään m2, joa sisältyy Lommilan vähittäisaupan suurysiön enimmäismitoituseen. Päivittäistavaraaupan määrää on taroitusenmuaista toteuttaa sitä muaa, un ympäröivä yhdysuntaraenne ehittyy. Vaiutusten arvioinnin muaan Lommilan vähittäisaupan suurysiön palvelut on saavutettavissa jouoliienteellä, eiä Lommilan enimmäismitoitusen muaisella päivittäistavaraaupalla ole merittäviä haitallisia vaiutusia Espoon esusen, Kaulahden tai Veiolan päivittäistavaraaupalle. Toiminnallinen oonaisuus Vaihemaauntaaavassa vähittäisaupan suurysiöt osoitetaan ohdemerinnällä, jona sijainti laajuus on määriteltävä ysityisohtaisemmassa aavoitusessa siten, että se muodostaa toiminnallisen oonaisuuden.

101 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 99 Toiminnallisen oonaisuuden arvioimisesi ysityisohtaisemmassa aavoitusessa on taroitusenmuaista äsitellä alueen maanäyttörataisu ja siihen sijoittuvat vähittäisaupan ysiöt oonaisuutena. Alueen laajuutta määriteltäessä tulee huomioida jo raentuneen alueen laajuus ja sen ehittämisedellytyset, alueen sisäiset liiennejärjestelyt muaan luien evyen liienteen järjestelyt, seä ytentä ympäröivään liienneveroon. Vaihemaauntaaavan tulinta ohdemerinnän sijainnin suhteesta liienneväyliin on väljempi uin se on ollut Uudenmaan maauntauntaaavassa: esimerisi alueen voi halaista merittävä pääväylä, edellyttäen että huolehditaan toiminnallisesta oonaisuudesta ja alueen sisäisistä liiennejärjestelyistä. Olemassa olevasta yhdysuntaraenteesta irralliset vähittäisaupan suurysiöt Valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden muaan Alueiden äytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaia- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdysuntaraenteesta. Vähittäisaupan suurysiöt sijoitetaan tuemaan yhdysuntaraennetta. Vähittäisaupan suurysiöt on vaihemaauntaaavassa sijoitettu pääasiassa olemassa olevaan yhdysuntaraenteeseen. Kaavan tavoitevuosi on uitenin 2035 ja siinä esitetään väestönasvun edellyttämiä merittäviä taajama- ja työpaia-alueiden laajennusia. Tasapainoisen palveluveron turvaamisesi on myös tällaisille alueille osoitettu merityseltään seudullisia vähittäisaupan suurysiöjä. Tällä hetellä ne vähittäisaupan suurysiöistä Huhmari, Petas, Mäyränallio ja Östersundom sijaitsevat yhdysuntaraenteen ulopuolella, mutta yhdysuntaraenteen laajetessa vuoteen 2035 mennessä ne liittyvät iinteäsi osasi yhdysuntaraennetta. Kosa raenteen laajeneminen on epävarmaa, suurysiön toteuttaminen on ytetty ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaia-alueiden toteuttamiseen suunnittelumääräysellä. Maauntaaavassa osoitetut merittävät uudet taajama- ja työpaia-alueiden laajennuset edellyttävät ysityisohtaisempaa aavoitusta, jossa suurysiön suhde ympäröivään maanäyttöön määritellään. Ympäröivän maanäytön ei tarvitse olla oonaisuudessaan raentunut ennen suurysiön toteuttamista. Ympäröivän alueen toteuttamisen voidaan atsoa äynnistyneen silloin, un unta on investoinut atuveroon ja unnallisteniiaan ja myös suurysiöä ympäröivät alueet ovat raentumassa.

102 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 100 Esimerejä merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöistä ja Uudenmaan maauntaaavan enimmäismitoitusluoasta. Maauntaaavan vähittäisaupan suurysiön merintä on ohdemerintä, jona sijainti ja laajuus on suunnittelumääräysen muaan määriteltävä ysityisohtaisemmassa aavoitusessa. Nyyisten maauntaaavojen vähittäisaupan suurysiöalueiden toteutumista selvitettiin untaaavojen perusteella. Voimassa olevan maauntaaavan (Uudenmaan maauntaaava) päällä on tulittu untaaavoitusella tarentuneet suurysiöalueet oranssilla rajausella. Kesimmäisessä saraeen nyytilanteen artat osoittavat suurysiöalueen liietilan laadun ja raeisuuden. Kartat eivät ole esenään samassa mittaaavassa. Nyytilan artat ovat esitetty taremmin tämän selvitysen liitteessä. Oieanpuoleisessa saraeessa on aupan selvitysen mitoitustietoja seä maauntaaavan suunnittelumääräysen enimmäismitoitusluoa.

103 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 101 Merityseltään seudullisen vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitus

104 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 102 Vihdin :n esustatoimintojen alueella vähittäisaupan suurysiöjen (yli m 2 ) yhteenlasettu errosala saa olla enintään m 2 Kaiialla muualla paitsi taajamatoimintojen tai työpaiaalueilla merityseltään seudullisen vähittäisaupan suurysiön oon alaraja on m 2, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta Nummelan esustatoimintojen alueella ei aupalle enimmäismitoitusta Vihdissä taajamatoimintojen alueilla merityseltään seudullisen TIVA-aupan alaraja on m 2, muun erioistavaran aupan m 2 ja päivittäistavaraaupan m 2, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta Huhmarin merityseltään seudullisen vähittäisaupan suurysiön enimmäismitoitus m 2 (muana myös alle m 2 auppa) Vihdissä maauntaaavan työpaiaalueilla merityseltään seudullisen TIVAaupan oon alaraja on m 2, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta. Muun erioistavaran aupan ja päivittäistavaraaupan seudullisuuden raja on m 2 Esimerejä esustatoimintojen alueiden ja vähittäisaupan suurysiön mitoitusesta seä seudullisuudesta. Pohjalla oleva artta on epävirallinen yhdistelmä Uudenmaan maauntaaavasta 1.vaihemaauntaaavaehdotuseta seä 2. vaihemaauntaaavaehdotusesta.

105 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava MAAKUNTAKAAVAN KAUPAN RATKAISUN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7.1 Kesuset Maauntaaavan aupan rataisu on johdettu tässä selvitysessä esitetystä palveluverosta ja sen arvioinnista. Selvitysessä esitettyä palveluveroa on arvioitu luvussa 5. Kosa maauntaaavan aupan rataisu ei ole täysin yhdenmuainen selvitysessä esitetyn mitoitusen osalta, täydennetään tässä vaiutusten arviointia siltä osin, mitä aavan mitoitusrataisun vaiutuset eroavat luvussa 5 esitetyistä vaiutusista. Arvioinnissa painopiste on siis selvitysessä esitetyn mitoitusen ja aavarataisun mitoitusen eroavuuden arvioinnissa. Luvussa arvioidaan, ovato maauntaaavan rataisun vaiutuset merittävyydeltään erilaiset uin tässä selvitysessä esitetyn palveluveron vaiutuset. Maauntaaavan rataisu eroaa tässä selvitysessä esitetystä palveluverosta lähinnä mitoitusen osalta. Maauntaaavassa ei aiia esustoja ole enimmäismitoitettu errosaloina, osa esusten mitoittaminen ei osoittautunut taroitusenmuaisesi. Kesustoissa mitoitus osee vain vähittäisaupan suurysiöitä. Kaavassa vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus esitetään luoittain, jolloin mitoitus eroaa lasennallisesta mitoitusesta. Lisäsi maauntaaavarataisu sisältää muita uin määrällisiä aupan suunnittelumääräysiä, jota vaiuttavat aupan rataisun vaiutusten arviointiin. Maauntaaavan rataisussa aupan mitoitus on pyritty osoittamaan riittävällä maaunnallisella taruudella. Kaupan selvitysen lasennallinen mitoitus ertoo liietilan lisätarpeen. Mitoituslasenta perustuu useampaan olettamuseen. Ja osa maauntaaavassa ei ohjata väestön muutosia esustatoimintojen tai aupan suurysiöiden vaiutusalueille, on Uudenmaan maauntaaavarataisussa pyritty löytämään riittävä mitoittamisen taso aupalle. Maauntaaavan aupan mitoitus arvioidaan sellaisisi, ettei niillä ole merittäviä haitallisia vaiutusia esustoihin tai liienteeseen seudullisella tasolla. On huomattavaa, että aupan MRL:n 71 b:n sisältövaatimuset osevat myös untaaavoitusta, eiä maauntaaava ole ainoa auppaa ohjaava aavataso. Keseinen osa maauntaaavan rataisua on määräyset aupan laadusta. Selvitysen vaiutusten arviointien perusteella on todettu merittävät erot päivittäistavaraaupan, paljon tilaa vaativan erioistavaranaupan ja muun erioistavaran aupan vaiutusista esusiin ja liienteen. Maauntaaavan suunnittelumääräysillä rajoitetaan sisi esustojen ulopuolelle sijoittuvaa päiväystavaraaupan ja muun erioistavaranaupan raentumista. Lisäsi muilla sanallisilla suunnittelumääräysillä vaiutetaan mm. aupan ysiöiden ooon, raentamisen ajanohtaan ja seudullisen ja paiallisen aupan palveluveron yhteensovittamiseen. Maauntaaavan eseinen periaate on, että merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöt sijoittuvat ensisijaisesti esusta-alueelle. Näin ollen esustojen mitoitusen tulee olla enemmän tätä mahdollistava ja tueva teijä uin rajoittava. Mitoitus ei siten saa olla liian tiua. Miäli esustamitoitus on liian alhainen, eseinen periaate vähittäisaupan suurysiöiden sijoittumisesta esusta-alueelle voi vaarantua. Miäli esustoihin ei vähittäisaupan suurysiöä pysytä sijoittamaan, se haeutuu heremmin esimerisi esustan reuna-alueelle. Maauntaaavan rataisulla ei ole haitallisia vaiutusia, vaia aiia esusten enimmäismitoitusta ei osoiteta errosaloina maauntaaavan suunnittelumääräysissä. Haasteena on piemmin, miten saada auppaa esustaan uin se, että esustoihin tulee liiaa auppaa. Ongelmana voidaan pitää enemmän sitä, että auppa sijoittuu esustojen ulopuolelle, missä on enemmän

106 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 104 tilaa ja maa halvempaa ja missä esimerisi pysäöinnin järjestäminen on ysinertaisempaa uin esusta-alueille. Mahdollinen esustojen alimitoitus voi myös heientää ilpailun edellytysiä. Ja miäli esim. ostovoima asvaisiin lasettua enemmän, tiua mitoitus voi heientää aupan toiminta- ja ehitysedellytysiä esustoissa pitällä tähtäimellä. Kesustojen enimmäismitoitusta ei aiilta osin ole Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa esitetty. Tällöin esusta-alueen meritys on alueraenteellisesti maaunnallinen, esusta-alue on toimiva ja elinvoimainen aito esusta un esushierarialtaan samantasoisten esusten välillä ei ole ilpailua Metropolin ydinalue Metropolin ydinalueen eli pääaupuniseudun esusia ei ole mitoitettu maauntaaavassa. Ne ovat aupallisesti monipuolisia, vetovoimaisia ja laajan vaiutusalueen esittymiä. Asuaita on unnissa oonaisuutena seä esusten läheisyydessä niin paljon, että he vastaavat pääosin paialliseen tarpeeseen. Seudullisen meritysen ne saavat siitä lähtöohdasta, että palvellessaan omia asuaitaan esusista muodostuu niin suuria ja vetovoimaisia, että ne houuttelevat asiaaita myös läheisistä pienemmistä naapuriunnista. Kuntien reunoilla sijaitsevat esuset saavat asiaaita naapuriunnan puolelta myös pääaupuniseudun sisällä, jos mata naapuriunnan alueella sijaitsevaan esuseen on lyhyempi uin oman unnan esuseen. Pääaupuniseudulla ihmiset liiuvat metropolialueen sisällä ristiin rastiin töiden, vapaaajan ja ostosten suhteen. Kesusten vaiutusalueet ovat hyvin laajoja ja menevät toistensa anssa päälleäin. Kesusta-alueet ovat toimivia ja elinvoimaisia esustoja ja niiden meritys on osin jo nyyään alueraenteellisesti seudullinen. Kauppaesusten viiottainen vaiutusalue Lähde: Koa: Kauppaesuset osana estävää ulutusta ja aupuniraennetta; Vesa Kanninen ja Annusa Rantanen (Toim.), 2010

107 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 105 Mitoittamattomuus ei vaiuta muiden esustojen ehittämiseen. Pääaupuniseudun alueesuset ovat jo nyt niin suuria ja vetovoimaisia, että ne saavat asiaaita mm. seudun ehysalueelta. Vaia esuset mitoitettaisiin oman väestön muaisisi, ne yhä edelleen ovat seudullisesti vetovoimaisia. Asuaita pääaupuniseudun alueesusten ympärillä on enemmän uin useissa maaunnan untaesusissa, joten ne väistämättä muodostuvat monipuolisimmisi esusisi uin näitä pienemmät untaesuset. Seutuesusiin ei pääaupuniseudun esusilla ole merittävää vaiutusta. Niiden vaiutusalue on pääosin toinen uin pääaupuniseudun alueesusten. Seutuesusten alueelta suuntautuu ostovoimaa pääaupuniseudulle. Tätä suuntautumista voidaan pienentää sillä, että seutuesusien palvelut monipuolistuvat. Monipuolistumiseen ei uitenaan pääaupuniseudun alueesusten mitoittamatta jättämisellä tai mitoittamisella ole vaiutusta Seutuesuset Maauntaaavan seutuesusia ei myösään ole mitoitettu maauntaaavassa. Ne ovat jo nyt voimaaita laajemman vaiutusalueen asioimis- ja työpaiaesittymiä. Kesusten ympärillä on niin paljon asuaita, että esustassa sijaitsevien auppojen myynnistä pääosa saadaan lasennallisesti lähiasuailta tai unnan omilta asuailta. Kosa esuset ovat lähiasuasmäärältään ja täten palveluiltaan sen verran suuria, ne vetävät asiaaita myös pienemmistä naapuriunnista, jossa auppaa seä myös asuaita on vähemmän. Seutuesusten mitoitus ei ole taroitusenmuaista. Ne ovat myös aitoja ja elinvoimaisia esusia. Seutuesusten vaiutusalueet eivät ole juuriaan ole päälleäisiä, joten niiden välillä ei ole ilpailua. Positiivista on, että seutuesuset asvavat, jotta seutu on myös aupallisesti vetovoimainen. Kesustahauinen auppa (esim. muotiauppa) haeutuu voimaaasti suuriin esusiin. Jos tällainen auppa ei sijoitu seutuesusiin, ei se mitä todennäöisimmin sijoitu myös tätä pienempiinään esusiin. Miäli seutuesuset eivät ole riittävän monipuolisia, ostovoimaa suuntautuu pääaupuniseudun esusiin, jota ovat jo nyt aupalliselta tarjonnaltaan usein vetovoimaisempia uin seutuesuset. Seutuesuseen sijoittuva aupan asvu ei ole pienistä esusista pois, vaan se on enneminin pois pääaupuniseudulle siirtyvästä ostovoimasta. Näin ollen seutuesusten mitoitus ei ole merittävä teijä alaesustojen ehittymiselle. Ne ehittyvät joa tapausessa pienimuotoisemmin ja oman lähialueen väestön pohjalta. Ja joa tapausessa näistä pienemmistä esusista siirtyy ostovoimaa suurempiin esusiin, joo lähimpään seutuesuseen tai pääaupuniseudulle. Seutuesusten asvu ei myösään vaiuta muihin seutuesusiin. Ne eivät ole esenään ilpailijoita, eivätä niiden vaiutusalueet mene merittävästi päälleäin Suuret untaesuset Kuntaesusista suurimpia ei mitoiteta maauntaaavassa. Näitä ovat Järvenpää, Kerava, Kironummi, Mäntsälä, Klauala, Söderulla, Hyrylä, Nummela ja Loviisa. Nämä ovat suurten untien pääesusia, joiden vaiutusalueena on oo unta. Kesuset sijoittuvat pääsääntöisesti jonun suuremman esusen vaiutusalueelle, eli osa alueen erioisaupan ostovoimasta suuntautuu näitä untia monipuolisempiin esusiin uten pääaupuniseudulle tai seutuesusiin. Mitoittamattomista esusista Loviisa, Mäntsälä, Kironummi, Söderulla ja Klauala ovat lähinnä itsenäisiä esusia, joiden vaiutusalueena on oma unta ja läheisimmät pienemmät unnat. Näiden mitoittamatta jättäminen ei vaiuta haitallisesti näitä

108 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 106 pienempiin esusiin, osa ne ovat jo niin pieniä, että niistä joa tapausessa suuntautuu ostovoimaa suurempiin esusiin. Mitoittamatta jättämisellä ei myösään arvioida olevan merittäviä vaiutusia näitä suurempiin esusiin, osa ne pääsääntöisesti ovat jo niin monipuolisia, suuren vaiutusalueen esusia, ettei näitä pienempien esusten asvu vaiuta näihin. Näiden esushierarialtaan samantasoisten esusten välillä ei ole ilpailua. Järvenpään, Keravan, Hyrylän ja Nummelan vaiutusalueet menevät osin päälleäin toistensa anssa tai jonun seutuesusen anssa. Nummelan vaiutusalue menee päälleäin Lohjan anssa eli Lohjan ja Nummelan marinat ovat osin päälleäiset. Näin ollen Nummelan asvaminen merittävästi saattaa hidastaa jonin verran Lohjan esustan asvua. Sama vaiutus on vastaavasti myös toisin päin, eli Lohjan asvaminen merittävissä määrin voi hidastaa Nummelan asvua. Eli Nummela ja Lohja ilpailevat osin samoista marinoista ja molemmille pitää luoda yhtäläiset mahdollisuudet. Ostovoiman rajallisuuden vuosi voi äydä niin, että toinen esusta asvaa toista enemmän. On esimerisi jonin verran auppatyyppejä, jota sijoittuvat seudulla vain yhteen paiaan ja tällä liiepaialla saavuttavat jo omat marinansa. Miäli Lohjan ja Nummelan esusille ei luoda mahdollisuusia ehittyä, voi liietilatarve suuntautua pääaupuniseudulle, jolloin asiointietäisyydet asvavat merittävästi. Molemmat seä Lohja että Nummela ovat jo palveluvarustuseltaan sen verran vahvoja, ostovoima on asvussa ja vaiutusalueet menevät vain osin päälleäin, että nyypalveluihin ei ummanaan merittävällä asvulla ole vaiutusta. Järvenpään, Keravan ja Hyrylän vaiutusalueet menevät osin päälleäin. Asuaat asioivat pääsääntöisesti lähimmässä esusessa, mutta muut syyt saattavat johtaa asiointia seudun muuhun esuseen. Näin jonun esusen asvaminen merittävästi, saattaa hidastaa jonun toisen asvua. Mutta miäli join esusista asvaa niin paljon, että ostovoimasiirtymät pääaupuniseudulle vähenevät on tällä oonaisuuden annalta positiivinen meritys seudulle. Suurten esusten osalta ei liietilaraentamisen ylimitoitus pääsääntöisesti ole seudullinen ongelma. Ylimitoitus ei niinään vaiuta lähialueiden pienempiin esusiin, sillä niistä asioidaan suuressa esusessa joa tapausessa (ilman ylimitoitustain), jos tarjonta on monipuolisempaa uin omassa esusessa. Liiallinen liieraentaminen vaiuttaa pääasiassa esusen omaan raenteeseen. Jos esuseen raennetaan liiaa, osa esustan liietiloista jää mahdollisesti lyhyellä tähtäimellä tyhjäsi. Pidemmällä aiavälillä ostovoiman asvu yleensä rataisee tämän ongelman. Vaihtoehtoisesti esustan aupallinen raenne muuttuu ja osa esusta-alueesta saattaa muuttua aupan äytöstä muuhun äyttöön esimerisi asumiseen.

109 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Pienet untaesuset Maauntaaavassa mitoitetaan esiooiset seä pienimmät untaesuset. Näitä ovat Karjaa, Niilä, Hano, Karila, Siuntio, Inoo, Nurmijärvi, Veiola, Rajamäi, Pornainen, Joela, Kelloosi, Vihti, Sauola, Asola, Lapinjärvi, Myrsylä ja Puila. Mitoittamatta jättäminen voisi teoreettisesti vaiuttaa ielteisesti Uudenmaan palveluveroon oonaisuudessaan, miäli join esusista asvaa ylisuuresi. Oletus on varsin teoreettinen, sillä esustojen ylimitoitus ei perinteisesti ole ollut ongelma, vaan päinvastoin. Tavoitteena on usein saada esustaan enemmän palveluita, uin mitä sinne on sijoittunut. Kesustoissa aupan uusinvestoinnit ovat haastavia, osa esustat ovat usein jo ohtalaisen tiiviisti raennettu. Niinpä vanhojen iinteistöjen ehittäminen on avainasemassa esustojen liietilojen ehittämisessä, mutta niidenin toteuttaminen ovat haastavia mm. usealle taholle jaaantuneen omistusen myötä. Kesustassa myös pysäöinnin järjestäminen pysäöintilaitosiin on allista. Kesustan ulopuolisilla alueilla on vastaavasti yleensä väljempää, jolloin aupan tilarataisut on helpompi toteuttaa, samoin pysäöinti. Näin ollen merittävänä haasteena ei ole niinään se, että esustoihin syntyy liiaa liietilaa, vaan se ettei sitä esustoihin saada tarpeesi. Kesusissa mitoitus osee vähittäisaupan suurysiöitä. Mitoitusen lähtöohtana on nyytila ja lisätarve. Kosa mitoitus esitetään luoissa, esusiin tulee ylimitoitusta verrattuna lasennalliseen mitoituseen. Mitoitusesta suuri osa mahdollistetaan toteutettavan suurysiöissä. Ysittäisiä suurmyymälöitä ei todennäöisesti synny uin päivittäistavaraauppaan. Erioisaupan suurysiöitä on lähinnä laajantavaravalioiman auppoina. Muuta erioisauppaa syntyy suurysiöön auppaesus- tai liieesustyyppisesti. Pienemmissä esusissa tämä taroittaa yleensä päivittäistavaraaupan ympärille muodostuvaa liieesusta. Tässä on otettava huomioon myös se, että nyyisiä liietiloja yhdistämällä ja uudistamalla, voidaan nyyisetin liietilat tulita suurysiöisi. Näin ollen suurysiöt eivät välttämättä ole aii uutta liietilaa. Kesusten tarjonnasta pääosa voi lähtöohtaisesti toteutua suurysiöinä, miäli aii ei toteudu yhdessä ysiössä. Se, että tarjontaa toteutuu suurysiössä, ei taroita esustoissa sitä, ettei pieniä myymälöitä ole lainaan. Suurysiöiden yhteyteen sijoittuu myös pienmyymälöitä, joo etumyymälöinä tai auppaesusmuotoisesti. Nämä voivat toimia ortteliraenteessa perinteisten ivijalamyymälöiden tapaan. Vähittäisaupan suurysiö esustassa ei siten taroita vain yhtä myymälää, esim. hypermarettia, vaan erilaisten suurysiöiden muodostamaa oonaisuutta, joiden yhteydessä on myös pienmyymälöitä ja ehä myös asuntoja. Kaupunisuunnittelulla on suuri meritys, miten suurysiöt esustassa toteutetaan. Lisäsi perinteisiä ivijalatiloja voi esusissa olla suurysiöiden ohella, niiden mitoitusta ei maauntaaavan mitoitus ose. Kesustojen osalta ylimitoitusella ei ole suurta meritystä. Mitoitus on masimimäärä liietilalle, mutta ei toteutuva määrä. Pienten esustojen enimmäismitoitus vaiuttaa siihen, ettei esustoihin synny epärealistisen suurta määrää auppaa. On uitein hyvin epätodennäöistä, että pienissä esusissa liietilamäärä asvaisi nyyisestä edes oman ostovoimansa asvun verran. Lisäsi tällä hetellä lähes aiista Uudenmaan unnista pääaupuniseutua, Porvoota ja Karilaa luuun ottamatta virtaa ostovoimaa oman untansa ulopuolelle (Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Kaupan palveluvero Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan raennemalleissa ; FCG Finnish Consulting Group Oy). Tätä nyyistä vajetta ei ole mitoitusessa otettu huomioon. Eli oman ostovoiman muainen unnan tarve on nyt lasettua mitoitusta suurempi useammissa unnissa. Eli miäli esusessa liietilamäärä asvaisi enemmän uin nyt lasettu tarve on, niin yhä edelleen mitä todennäöisimmin alueen ostovoima riittänee siihen nyyiset siirtymät huomioon ottaen. Pienten esustojen tarjonnan asvu olisi palveluveron annalta positiivista.

110 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 108 On uitenin hyvin teoreettista, että untaesusissa liietilamäärä asvaisi niin suuresi, uin mitä tässä suunniteltu mitoitus on. Pienissä maauntaaavan untaesusissa ei tähän ysinertaisesti ole riittävästi ysyntää. Kauppa esittyy ja suuret esuset asvavat. Vaia pienille suodaan mahdollisuus ja vaiei suurille sitä suotaisi, eivät pienet esuset todennäöisesti asvaisi uitenaan. Jos suurille esusille ei suoda riittävästi mahdollisuusia, tulisi pulaa liietilasta, un ei uutta saisi raentaa tarpeesi. Näin ilpailu estyisi ja nyyinen auppa saisi ylivertaisen ilpailuedun. Tässä tavoitteena on siis mahdollistaa riittävissä määrin esustojen ehittäminen. Enemmän haittaa tulisi esustoille siitä, ettei esustoissa ole mitoitusta tarpeesi. Miäli esustat on alimitoitettu, esustaauppa haeutuu herästi esustojen ulopuolelle sellaisiin paioihin, jota eivät ole palveluveron annalta optimaalisia. Uudenmaan maauntaaavassa merityseltään seudullinen vähittäisauppa ohjataan ensisijaisesti esustatoimintojen alueelle. Maaäyttö- ja raennuslain auppaa osevista sisältövaatimusissa on, ettei suunniteltu maanäyttö saa haitata merittävästi esusta-alueiden aupallisia palveluja ja ehittämistä. Näitä tavoitteita peilaten esustaalueiden ylimitoitus ei merittävä haittateijä. Yleisesti ottaen esustan liietilamäärän asvattaminen ei vaiuta haitallisesti esustojen palvelutarjontaan tai esustojen ehittämiseen. : Maauntaaavassa alaesusten mitoitus ei siis ole optimimitoitus vaan enimmäismitoitus, jona toteutumisen vaiutusia tässä arvioidaan. Paioin maauntaaavassa äytetty luoitusmitoitus eroaa lasennallisesta mitoitusesta. Tässä tarastellaan mitoitettavien esusten toteutumista masimimitoitusen muaisena. Yleisesti ottaen on hyvin epätodennäöistä, että esuset asvaisivat enimmäismitoituseen. Lähialueella (unnassa) ei ole tähän tarpeesi ostovoimaa, eiä näin ollen auppa ole iinnostunut näihin sijoittumaan ainaaan suurissa määrin. Karjaalla, Niilässä, Hangossa, Karilassa ja Nurmijärven ironylässä vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitus on m 2. Mitoitusen suuruinen määrä liietilaa taroittaa äytännössä auppaesusta (sis. hypermaretin tai 1-2 supermarettia) tai paria-olmea hypermarettia etumyymälöineen tai useaa supermaretin muodostamaa liietilaoonaisuutta. Tässä mitoitusluoassa oleviin esusiin ei todennäöisesti sijoitu sellaista vähittäisaupan suurysiöä, jossa ei olisi päivittäistavaraauppaa. Karjaalla ja Niilässä on jo nyt vähittäisaupan suurysiöitä. Hangossa on ysi noin 2000 errosneliömetrin suuruinen päivittäistavaraaupan myymälä. Nurmijärven ironylään on raentumassa noin 5000 errosneliömetrin suuruinen vähittäisaupan suurysiö. Karilan esusta-alueella ei tällä hetellä ole vähittäisaupan suurysiöitä. Karjaalla, Niilässä ja Hangossa lasennallisesta mitoitusesta noin % mahdollistetaan toteutettavan suurysiöissä. Karilassa ja Nurmijärvellä mitoitus ylittää lasennallisen mitoitusen. Tällä hetellä Niilän palvelut ovat ohtalaisen suppeita. Varsinin erioisaupan palveluita haetaan pääaupuniseudulta, Porvoosta seä Järvenpäästä, jota aii ovat palveluiltaan selvästi monipuolisempia. Niilän asvaminen masimimitoituseen enemmänin tasapainottaa palveluveroa suhteessa näihin monipuolisempiin esusiin. Kilpailevat esuset ovat lisäsi sen verran vahvoja, ettei Niilän asvulla ole näihin merittävää haitallista vaiutusta. Söderullan vaiutusalue on toinen uin Niilän ja Söderullan esustan ehittämiseen vaiuttaa enemmän oman lähialueen väestön ehittyminen.

111 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 109 Karjaalla on aupan palveluita ohtalaisen monipuolisesti ja sen raenne on aupunimainen. Karjaalta virtaa ostovoimaa uitenin jonin verran Lohjalle ja pääaupuniseudulle osa ne ovat tarjonnaltaan selvästi monipuolisempia. Karjaan asvaminen masimimitoituseen ei vaiuta Lohjan esusen tai pääaupuniseudun aupallisiin palveluihin, sillä ne ovat jo suuren vaiutusalueen seutuesusia. Suhteessa näihin Karjaan ehittyminen ennemminin tasapainottaa palveluveroa. Lännessä on Tammisaaren seutuesus, jona aupallinen asema on tällä hetellä vahvempi uin Karjaan. Karjaan vahvistuminen tasapainottaa esusten välistä suhdetta, mutta sen ei arvioida vaiuttavan Tammisaaren asemaan läntisenä täreänä esusena, joa saa ostovoimaa myös Hangosta. Uudemaan esustojen mitoitus vuoteen 2035 Maauntaaavassa mitoitettavat esustat -m 2 Nyyiset suurysiöt Suurysiöideysiöt Suur- mitoitus /mitoitus Kesustan Nyytila lisätarve Mitoitus Nurmijärvi % Niilä % Hano % Karila % Karjaa % Masala % Veiola % Rajamäi % Pornainen % Joela % Kelloosi % Vihti % Virala % Sauola % Inoo % Siuntio % Asola % Lapinjärvi % Myrsylä % Puila % Nyyiset suurysiöt: muana myös suurysiön etumyymälät Nurmijärven ja Karilan maauntaaavan mitoitus ylittää lasennallinen mitoitusen. Ylitys on Karilan osalta niin pientä, ettei sillä ole meritystä. Karila toimii muutenin ohtalaisen itsenäisenä untana. Mitoitus ei vaiuta läheisten muiden esusten toimintaedellytysiin. Lähin esus on Vihdin ironylä, josta tapausessa virtaa ostovoimaa suurempiin esusiin. Vihdistä virtaa Karilaa enemmän ostovoimaa Nummelaan. Nurmijärvellä on asi muutain esusta Klauala ja Rajamäi. Näistä Klauala on selvästi monipuolisempi, jonne virtaa ostovoimaa myös Nurmijärveltä. Vastaavasti Rajamäi on sen verran pieni, ettei siellä ole eiä sinne synny merittävästi erioisauppaa. Näin ollen Kironylän asvaminen masimimitoituseen ei vaiuta Klaualaan, osa se on lähtöohtaisesti jo suurempi ja vetovoimaisempi uin Nurmijärvi. Vaiutus on vähäinen myös Rajamäelle, osa se muutoinin on esusta-asteiolla pienempi uin Nurmijärvi. Yleisesti on hyvä, jos auppa alueella ehittyy, tämä pienentää ostovoiman siirtymiä auempana sijaitseviin esusiin.

112 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 110 Muissa maauntaaavan esustatoimintojen alueilla vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitus on m 2. Tämä taroittaa esimerisi 1-2 hypermarettia etumyymälöineen tai useita supermarettien muodostamia liieesusoonaisuusia. Tämän ooisissa esusissa vähittäisaupan suurysiö taroittaa pääosin supermarettia etumyymälöineen. Kesuset ovat sen verran pieniä, ettei niissä ole suurta ysyntää hypermaretille eiä myösään sellaiselle auppaesuselle, johon ei sijoitu päivittäistavaraauppaa. Kesusissa ei tällä hetellä ole vähittäisaupan suurmyymälöitä. Inoossa on noin 2000 errosneliömetrin suuruinen veneaupan ja -huollon myymälä, joa ei todennäöisesti ole vähittäisaupan suurysiö. Kaiissa unnissa maauntaaavan mitoitus ylittää esusten lasennallisen mitoitusen. Kaiissa näissä aupallinen tarjonta on sen tasoista, että ostovoimaa suuntautuu monipuolisempiin esusiin, joo pääaupuniseudulle, seutuesusiin, oman unnan pääesuseen tai läheisimpiin muihin monipuolisempiin esusiin. Näiden esusten asvu liietilamäärältään enemmänin tasapainottaisi palveluveroa, jolloin aupan palveluita saisi nyyistä tasaisemmin myös untaesusissa. Tämä edistäisi sellaisen palveluveron muodostumista, jossa asiointimatat olisivat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Näiden pienempien esusten asvaminen ei vaiuttaisi näitä suurempien esusten palvelutarjontaan, sillä suuremmat ovat palveluvarustuseltaan yhä selvästi voimaaampia ja näin ollen myös vetovoimaisempia (seä asiaaan että aupan sijoittumisen näöulmasta). Ysittäisen esusen asvu masimimitoituseen ei vaiuta suuresti myösään muiden pienempien esusien palvelutarjontaan tai niiden ehittymiseen. Lähtöohtaisesti ehitys niissä on muutenin vähäistä, osa niiden lähiasuasmäärä on sen verran pieni. Yleisesti myös pienet esuset eivät pääsääntöisesti ole toistensa vaiutusalueella. Kuten on jo todettu, enimmäismitoitus ei mitä todennäöisimmin ole toteutuva mitoitus. Kunnissa tulee huolehtia tasapainoisesta palveluveron ehitysestä, jossa myös asuinalueilla varmistetaan lähipalvelujen saatavuus. Osissa unnissa aupan tarjontaa ei juuriaan ole maauntaaavaan merittyjen esusten lisäsi. Ysittäisiä yläauppoja voi olla, mutta niiden säilymiseen ylän oman asuasluvun ehitysellä on suurin vaiutus. Kesustoihin sijoittuu erioisauppaa, mutta tälläään ei ole meritystä maauntaaavan untaesusia pienemmille esusille, osa niissä ei juuriaan ole erioisauppaa eiä niihin erioisauppaa merittävästi synnyään.

113 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Vähittäisaupan suurysiöalueet Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus esitetään maauntaaavassa luoitusen autta. Näin ollen maauntaaavan mitoitus on suurempi uin palveluveroselvitysessä esitetty lasennallinen mitoitus. Oheisessa taulussa on esitetty vähittäisaupan suurysiöalueiden lasennallinen mitoitus, aavan enimmäismitoitus seä näiden erotus. Vähittäisaupan suurysiöalueiden mitoitus K-m 2 Lasennallinen mitoitus Kaavan enimmäismitoitus Kaavan ja lasennallisen mitoitusen ero Nyytila Uutta Lommila % Suomenoja % Kulloonsilta % Nihtisilta % Turvesolmu % Konala % Roihupelto % Suutarila % Östersundom % Varisto-Petio % Tammisto % Porttipuisto % Petas % Koivuhaa % Sveitsinportaali % Valtatie % Järvenpään eteläinen liittymä % Keravanportti % Inilänportti % Mäntsälänportti % Ilvesvuori % Mäyränallio % Focus % Hyrylän eteläosa % Huhmari % Tynninharju % Lempola % Karjaan lounaisosa % Horsbäc % Loviisan länsiosa % Tarmola % Kuninaanportti % Uusimaa % Pääaupuniseutu % Helsingin seudun ehtysalue % Länsi-Uusimaa % Itä-Uusimaa %

114 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 112 Maauntaaavan suurysiöalueiden mitoitus on vain unin alueen enimmäismitoitus. Kaavan enimmäismitoitus ei tule oonaisuudessaan toteutumaan, vaan alueet toteutuvat todennäöisemmin lähempänä lasennallista mitoitusta. Miäli toteutetaan lasennallista lisätarvetta enemmän liietilaa, myyntitehouus lasee (olettaen että muut muuttujat säilyvät oletusten suuruisina). Jos joainen toteutuisi enimmäismitoitusen muaan, ei ostovoimaa riittäisi aiille. Näin ollen aiille alueille ei myösään löytyisi alueiden toteuttajia eiä aupan toimijoita, joten realismia aiien alueiden toteuttamiseen täysmääräisinä ei ole. Ysittäinen ohde voi uitenin toteutua täysmääräisenä, ja tällaisen mahdollisuuden vaiutusia tässä pyritään arvioimaan. Mitoitusen esittäminen luoissa tuo väljyyttä ja joustonvaraa aupan sijoittumiseen. Tällä luodaan edellytyset toimivalle ilpailulle ja uusien toimijoiden tulolle marinoille. Kosa lasennallisen liietilan lisätarpeen lasemisessa on äytetty luuisia olettamusia eri muuttujista (väestönasvu, myyntitehouus, ostovoiman asvu), tuo luoitus myösin joustovaraa sille, että join muuttujista ehittyy eri tavoin uin on arvioitu. Selvitysen liiteartoissa näyy myös vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitusluoat seä luoitusen mahdollistaman enimmäismitoitusen ero lasennalliseen mitoituseen. Lisäsi artoilta voidaan nähdä, miten maauntaaavaehdotusen muaisia luoia on taristetussa ehdotusessa lasettu lähemmäsi lasennallista mitoitusta. Kun pääaupuniseutua tarastellaan yhtenä oonaisuutena, luoitusen muainen enimmäismitoitus eroaa vain 5 % lasennallisesta mitoitusesta. Tämä on sen verran vähän, ettei tällä ylimitoitusella ole meritystä. Kosa pääaupuniseutu toimii yhtenäisenä asioimis- ja liiumisalueena, voi luoitusen muainen alueiden mitoitus realistisesti toteutuain. Ostovoimaa riittää myös paiallisille aupan alueille tämänin jäleen. Luoitusen muainen toteutuminen siirtää tilaa vaativan aupan alueita auemmas ydinalueista, jolloin alueita voidaan osoittaa tehoaampaan maanäyttöön. Kehysalueella suurin osa auppapaioista vastaa hyvin muiden alueiden tarpeeseen. Toteutuessaan täysmääräisinä paiallisille alueille ei jää ehittymisen varaa. Kehittyviä paiallisia alueita ei aiissa unnissa uitenaan edes ole. Lisäsi vähittäisaupan suurysiöalueet sijoittuvat seä muun palveluveron annalta että liienteellisesti hyviin paioihin, jolloin asiointimatat ovat ohtuullisia, vaia näissä esittymissä asioitaisiin paiallisten sijaan. Hyvinäällä Valtatie 25 alue ja Mäntsälässä vähittäisaupan suurysiöalueen uuden aupan määrä eroaa ohtalaisen paljon lasennallisesta liietilan lisätarpeesta. Näin ollen voidaan päätellä, ettei alueiden toteutuminen täysmääräisenä ole ovin realistista. Hyvinään alueet voivat uitenin saada lasettua enemmän ostovoimaa maaunnan ulopuolelta, ja osa Sveitsinportaaliin suunnatusta voi toteutua myös Valtatie 25 alueella. Todennäöisesti molemmat Hyvinään alueet eivät tule toteutumaan enimmäismitoitusen muaisena, vaan ne ovat osittain vaihtoehtoisia aupan sijoittumisalueita. Valtatie 25 -alue todennäöisesti toteutuu enemmän paiallisena pienempänä alueena ja vastaavasti Sveitsinportaalin meritys on enemmän seudullinen. Mäntsälänportin alue toimii enemmän tai vähemmän itsenäisenä aupan alueena. Alueelle voi suuntautua jonin verran ostovoimaa myös maaunnan ulopuolelta samoin Itä-Uudeltamaalta, mutta alueella on tästäin huolimatta ohtalaisen paljon lasennallista väljyyttä. Ostovoiman siirtymät unnan ulopuolelle pienenevät, miäli untaan saadaan tarpeesi omaain tarjontaa.

115 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 113 Vähittäisaupan suurysiöiden mitoitus unnittain K-m2 Muille alueille* suunnattu lasennallinen liietilan lisätarve 2035 Maauntaaavan malueiden mitoitus yhteensä** Maauntaaavan malueiden nyyinen liiepinta-ala yhteensä Km-alueiden uusi liiepintaala max Uusi pinta-ala vrt tarve Espoo % Helsini % Kauniainen 0 Vantaa % Pääaupuniseutu % Hyvinää % Järvenpää % Kerava % Kironummi % Mäntsälä % Nurmijärvi % Pornainen Sipoo Tuusula % Vihti % Helsingin seudun ehysal % Hano Inoo Karjalohja Karila Lohja % Nummi-Pusula Raasepori % Siuntio Länsi-Uusimaa % Asola Lapinjärvi Loviisa % Myrsylä Porvoo % Puila Itä-Uusimaa % Uusimaa % * Kesustojen ulopuoliset alueet: KM-alueet, tiva-alueet, liienneasema-alueet muut aupan alueet, jota eivät ole asuinalueiden esusia ** Nyyinen ja uusi pinta-ala Länsi-Uudellamaalla enimmäismitoitusen muainen uuden liietilan raentamismahdollisuus on suuri verrattuna liietilan lisätarpeeseen. Alueet ovat osin vaihtoehtoisia aupan sijoittumisalueita. Miäli auppapaiat ehittyvät voimaaasti, voi Länsi-Uudenmaan alueelle jäädä arvioitua enemmän paiallista ostovoimaa, sen sijaan että ostovoimaa suuntautuisi pääaupuniseudulle tai ehysuntiin. Tämä vastaavasti edistäisi tasapainoisen palveluveron syntymistä.

116 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 114 Itä-Uudellamaalla on vastaava tilanne uin Länsi-Uudellamaalla. Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan sallima uuden liietilan enimmäismitoitus on jonin verran suurempi uin lasennallinen tarve. Osin auppapaiat ovat vaihtoehtoisia aupan sijaintipaioja. Alueelle voi suuntautua arvioitua enemmän ostovoimaa Sipoosta seä maaunnan ulopuolelta. Myös ostovoimansiirtymät Itä-Uudeltamaalta pääaupuniseudulle pienenevät, jos tarjonta omalla alueella on riittävän hyvä. Mitoitusen esittäminen luoissa tuo alueille ylimitoitusta. Tällä ei arvioida olevan merittäviä vaiutusia esusta-alueiden aupallisiin palveluihin tai niiden ehittämiseen, osa alueille voidaan ysityisohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Alueita ehitetään paljon tilaa vaativan erioistavaran aupan esittyminä. Näin ollen vähittäisaupan suurysiöalueille sijoittuva auppa ei lähtöohtaisesti vaiuta esustoihin. Se on sellaista auppaa, jota esustoissa on vähän, jona on vaiea esustoissa ehittyä ja joa ei esustoihin merittävästi sijoitu. Näin ollen vaia jollein suurysiöalueelle sijoitetaan lasennallista mitoitusta enemmän auppaa, ei tällä ole vaiutusta esustoihin, osa auppa on sellaista, joa ei esustaaupan anssa ilpaile. Alueille voidaan sijoittaa paiallista päivittäistavaraauppaa tai erioisauppaa. Tämäntyyppisen aupan sijoittaminen ja mitoitus tulee arvioida unnan palveluveroselvitysen pohjalta untaaavoitusessa. Vähittäisaupan suurysiöalueille saadaan ysityisohtaisemmassa aavoitusessa osoittaa uusia merityseltään seudullisia päivittäistavaraaupan suurysiöitä ainoastaan Espoon esusen pohjoispuolelle, Kehä I:n ja Turunväylän risteyseen. Mitoitusen esittäminen luoissa ei vaiuta palveluiden saavutettavuuteen evyt- ja jouoliienteellä. Näin ollen saavutettavuus on sama uin luvussa on esitetty. Vähittäisaupan suurysiöpaiat luovat sellaisen palveluveron yhdessä esustaveron anssa, että palvelut ovat maaunnassa saavutettavissa mahdollisimman hyvin evyt- tai jouoliienteellä. Yhtenä maanäyttö- ja raennuslain vähittäisauppaan osevista sisältövaatimusista on että edistetään sellaisen palveluveron muodostumista, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Tätä on arvioitu lähiostovoiman riittävyydellä, un tarastellaan alueita enimmäismitoitusen muaisina. Vastaava tarastelu tehtiin luvussa lasennallisen mitoitusen muaisina. Lisäsi liienteellisiä vaiutusia on arvioitu erillisessä Uudenmaan palveluveron liienteellisessä arvioinnissa (Strafica, 2012). Alueiden oonaismitoitusta (sisältää siis nyyisen liietilan ja uuden liietilan) on tarasteltu vuoden 2010 väestöllä, ostovoimalla ja myyntitehouudella seä vuoden 2035 väestöllä, ostovoimalla ja myyntitehouudella, jona oletetaan olevan 20 % suurempi uin nyyinen myyntitehouus. Lähialueen ostovoiman riittävyyttä on tarasteltu siten, että enimmäismitoitusen muaan on alueelle arvioitu myyntitavoite esimääräisen muille alueille suunnatun vähittäisaupan toimialaraenteen muaan. Tätä verrataan lähialueen asuaiden ostovoimaan, joa on lasettu asuasluvun ja muille alueille suunnatun ostovoiman muaan. Tarastelu on teoreettinen, osa alueet eivät raennu täysimääräisinä eiä esimääräisen toimialaraenteen muaisina alueina. Tarastelussa arvioidaan lähiostovoiman riittävyyttä enimmäismitoituselle unin ohteen lähtöohdista atsoen ilman ilpailuteijöitä. Näin saadaan teoreettinen asiointietäisyys ullein ohteelle enimmäismitoitusen muaisena. Tällä tarastelulla ei arvioida ostovoiman riittävyyttä aiille ohteille yhtä aiaa. Sillä arvion lähtöohtana on, ettei aii ohteet voi toteutua enimmäismitoitusen muaisina.

117 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 115 Lähiostovoima näyttää riittävän hyvin suurelle osalle vähittäisaupan suurysiöalueista, jos alue toteutuu enimmäismitoitusen muaisena. Pääaupuniseudulla asuaita on vähittäisaupan suurysiöalueiden lähiympäristössä niin paljon, että joaisessa ohteissa lähiostovoimaa riittää hyvin. Helsingin seudun ehysalueella lähiostovoimaa riittää hyvin lähes aiissa ohteissa. Ainoastaan Sveisinportaalin ja Mäntsälänportin toteutuminen enimmäismitoitusen muaisena edellyttää hieman pidempiä asiointimatoja. Sveitsinportaalin ympäristössä asuasmäärä ja ostovoima on sen verran asvussa, että lähiostovoiman riittävyys tulevaisuudessa on hyvä. Sveitsinportaalin tarastelussa ei ole lasettu muaan maaunnan rajojen ulopuolella olevaa ostovoimaa. Maaunnan raja tulee vastaa jo viiden ilometrin päässä ohteesta, joten lähiostovoiman riittävyys todellisuudessa on tässä lasettua suurempi ja voidaan arvioida että asiointimatat alueelle ovat ohtuullisia.

118 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 116 Vähittäisaupan suurysiöalueiden lähiasuaat ja ostovoiman riittävyys Ostovoiman riittävyys yli 70 % Riittävyys alarajalla KM-alue Mitoitus m Lommila m 5 m yli 100 % 70 % Suomenoja m 5 m 80 % yli 100 % Kulloonsilta m 5 m 80 % yli 100 % Nihtisilta m 5 m yli 200 % yli 400 % Turvesolmu m 5 m yli 400 % yli 700 % Konala m 5 m yli 100 % yli 200 % Roihupelto m 5 m 100 % yli 100 % Suutarila m 5 m 200 % yli 300 % Östersundom m 10 m yli 200 % 500 % Varisto-Petio m 5 m 80 % yli 100 % Tammisto m 5 m yli 100 % yli 200 % Porttipuisto m 5 m yli 100 % yli 200 % Petas m 5 m yli 300 % yli 100 % Koivuhaa m 5 m yli 100 % yli 200 % Sveitsinportaali m 5 m 90 % 70 % Valtatie m 5 m yli 100 % 300 % Järvenpään eteläinen l m 5 m yli 100 % 100 % Keravanportti m 5 m yli 100 % yli 200 % Inilänportti m 10 m yli 100 % yli 300 % Mäntsälänportti m 15 m yli 100 % 80 % Ilvesvuori m 10 m yli 100 % yli 200 % Mäyränallio m 5 m yli 100 % 100 % Focus m 5 m 100 % yli 100 % Hyrylän eteläosa m 5 m 80 % yli 100 % Huhmari m 10 m 75 % yli 100 % Tynninharju m 10 m 80 % 100 % Lempola m 10 m 100 % 100 % Karjaan lounaisosa m 5 m yli 100 % 70 % Horsbäc m 15 m 70 % yli 100 % Loviisan länsiosa m 10 m 80 % 80 % Tarmola m 5 m 70 % 70 % Kuninaanportti m 10 m 80 % 80 % Maaunnan ulopuolisia asuaita ei ole muana tarastelussa Mäntsälänportti, toteutuessaan enimmäismitoitusen muaisena, joutuu lasennallisesti haemaan asiaaansa noin 20 ilometrin säteeltä. Vastaava tilanne on uitenin myös lasennallisen mitoitusen osalta nyytilanteessa lasettuna. Lähialueen asuastiheys on alhainen. Alueella ei ole muita auppapaioja uin Mäntsälän esusta ja Mäntsälänportti, jota sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan. Näin ollen näissä auppapaioissa asioidaan joa tapausessa, ellei asioida auempana monipuolisimmissa esusissa. Näin ollen Mäntsälänportin toteutuminen enimmäismitoitusen muaisena ei pidennä asiointimatoja verrattuna nyymitoituseen tai lasennalliseen mitoituseen. Länsi-Uudellamaalla asuasmäärä ja -tiheys on alhaisempi uin pääaupuniseudulla tai Helsingin seudun ehysalueella. Vähittäisaupan suurysiöalueita on myös vähemmän. Asiointimatat ovat näin ollen myös valtaosin pidempiä uin tiheällä ydinalueella. Samanaltainen on tilanne myös Itä-Uudellamaalla. Itä-Uudellamaalla asiointietäisyys nousee 20 ilometriin Kuninaanportin tai Loviisan suurysiöalueen toteutuessa

119 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 117 enimmäismitoitusen muaisena nyyostovoimalla lasettuna. Tulevaisuudessa ostovoiman asvun myötä tilanne on parempi. Lisäsi alueille voi suuntautua ostovoimaa myös mm. venäläisiltä matailijoilta, joita ei tässä ole otettu huomioon. Jos vaiutusalueella väestötiheys on liian pieni, ei alueelle synny erioisauppoja ja ne väistämättä esittyvät sinne, missä asuaita on lähellä eniten. Näin ollen asiointimatat väistämättä asvavat, mitä tapahtuu Länsi- ja Itä-Uudellamaalla. Enimmäismitoitusten pienentäminen ei muuttaisi tilannetta asiointimatojen pituusien suhteen, sillä tarjontaa ei ysinertaisesti ole eiä edes tule alueen pienimpiin esusiin. Eli mitoitusen suuruudesta riippumatta näistä unnista asioidaan joa tapausessa suurissa aupan esittymissä Lohjalla tai Tammisaaressa ja vastaavasti Porvoossa tai Loviisassa. Vähittäisaupan suurysiöalueille saa sijoittaa sellaista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Espoon Lommilaan voi uitenin sijoittaa myös päivittäistavaraauppaa. Muille alueille ei seudullista erioisauppaa tai päivittäistavaraauppaa saa sijoittaa. Tilaa vaativassa aupassa, jota vähittäisaupan suurysiöalueille voidaan sijoittaa, on asiointitiheys huomattavasti alhaisempi uin muussa vähittäisaupassa, joten asiointimatojen pituudella tilaa vaativassa aupassa ei ole niin merittävää vaiutusta. Tilaa vaativan aupan asiointi ei aina suuntaudu lähimpään esuseen vaan asiaaan tarpeen muaan se voi suuntautua hyvinin auas, jos tarjonta on enemmän asiaaan tarjontaa vastaavaa. Tilaa vaativassa aupassa alueen läheisyys ei aina ole ostopaian valintariteeri vaan tarjonnan sisältö. Näin ollen jonun tai joidenin suurysiöalueiden toteutuminen enimmäismitoitusen muaisena ei vaiuta siihen, että oonaisuudessaan maauntaaavan aupan rataisu edistää sellaisen palveluveron muodostumista, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä.

120 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Vähittäisaupan suurysiöalueet pääaupuniseudulla Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa äytetty mitoitusluoitus ei tuo merittävää lisää pääaupuniseudun mitoituseen verrattuna tässä selvitysessä esitettyyn lasennalliseen mitoituseen. Kaavarataisun mitoitus on vain viisi prosenttia lasennallista mitoitusta suurempi. Näin ollen vaiutuset ovat yhdenmuaiset uin lasennallisen mitoitusten muaisten vähittäisaupan suurysiöiden vaiutuset, joita äsiteltiin luvussa 5.3 ja 5.4. Lommila sijoittuu Urban Zone -liiumisvyöhyetarastelussa jouoliiennevyöhyeelle (s. luu ja liiteartta 5), joten alueen palvelut ovat saavutettavissa jouoliienteellä. Alueelle on myös evyenliienteen yhteydet Espoon esustasta, joa sijoittuu vain ahden ilometrin päähän Lommilasta. Lommila on alueista ainoa, jonne on taristetussa ehdotusessa osoitettu seudullisesti merittävää päivittäistavaraauppaa. Päivittäistavaraaupan enimmäismitoitus Lommilan alueella on m 2. Mitoitus osee vain päivittäistavaraauppaa eiä esimerisi hypermarettia oonaisuudessaan. Lommilan asemaaavan yhteydessä on tehty aupallinen selvitys, jossa Lommilan auppaesusen päivittäistavaraauppaa on arvoitu. (Lommilan alue, Kaupallinen selvitys 2009; Santasalo Ky). Kyseisessä selvitysessä arvioitiin 9000 errosneliömetrin suuruista päivittäistavaraauppaa Lommilassa. Selvitysen tulosia voidaan pitää yhtenevinä maauntaaavan errosneliömetrin enimmäismitoitusen anssa, sillä ero on vähäinen. Tällä hetellä Espoon esusen alueella (ml. Suvela ja Mielä) on päivittäistavaraauppaa noin m 2. Päivittäistavaraaupan lisätarve Lommilan selvitysessä määritellyllä päämarina-alueella (Vanha-Espoo, Kaulahti, Vahnaartano- Röylä, Viherlaaso-Lippajärvi, Pohjois-Kironummi) on vuoteen 2030 mennessä yli m 2 ja lähialueella eli Espoon esusen suuralueella (Vanha-Espoo) lähes m 2. Näin ollen errosneliömetrin suuruiselle päivittäistavaraaupalle on marinoilla ysyntää. Tällä hetellä ostovoimaa virtaa alueelta ulos mm. Leppävaaran monipuolisemman erioistavaraaupan mutta myös hypermarettasoisen pt-tarjonnan taia, joa Espoon esusen alueelta puuttuu. Miäli Espoon esusen alueella ei päivittäistavaraauppa pysty ehittymään ysynnän muaisesti, ostovoimasiirtymät muihin esusiin asvavat ja asiointiliienne lisääntyy. Miäli lasennallinen liietilan lisätarve toteutettaisiin alueella vain pienempinä ysiöinä, suuntautuisi ostovoimaa edelleen alueelta pois monipuolisempiin maretteihin. Pienemmät ysiöt tyydyttävät osan tarpeesta ja näille riittää ostovoimaa Lommilan rinnalla, mutta ainoastaan riittävän monipuolinen päivittäistavaraaupan tarjonta luo edellytyset ostovoiman jäämiselle Espoon esusen alueelle. Enimmäismitoitusen muaisella päivittäistavaraaupalla ei siis arvioida olevan merittävästi haitallisia vaiutusia Espoon esusen päivittäistavaraaupalle, osa alueella on riittävästi ysyntää myös esustan päivittäistavaraaupalle. Ei ole odotettavaa, että Espoon esusen päivittäistavaraaupat lopettaisivat toimintansa Lommilan päivittäistavaraaupan myötä. Kesustassa ei myösään ole riittävästi tilaa ysynnän muaiselle pt-aupan ehittämiselle. Näin ollen Lommilan pt-auppa täydentää alueen nyyään vajaata tarjontaa eiä vaiuta Espoon esusen päivittäistavaraauppaan ielteisesti. Espoon esusta seuraavasi läheisimmät esustat ovat Kaulahti ja Veiola. Näiltä alueilta virtaa ostovoimaa Espoon esusen alueelle ja muualle pääaupuniseudulle.

121 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 119 Uusi päivittäistavaraauppa Lommilassa vetää alueiden ostovoimaa, mutta tällä ei arvioida olevan haitallisia vaiutusia alueiden omaan päivittäistavaraaupantarjontaan. Jo tällä hetellä alueilta virtaa ostovoimaa hypermaret-ooluoan päivittäistavaraauppoihin. Lommilaan sijoittuva pt-auppa lyhentää näitä ostosmatoja. Seä Veiola että Kaulahti ovat väestöltään niin pieniä, ettei niihin synny omaa hypermaret-ooluoan päivittäistavaraaupan tarjontaa. Lisäsi molemmat ovat asuasluvultaan voimaaasti asvavia, joten ysyntää omille päivittäistavaraaupoille riittää hyvin. Ainain Kaulahdessa on päivittäistavaraaupan ehityshaneita vireillä. Suomenoja sijoittuu intensiiviselle jouoliiennevyöhyeelle, joten alueen palvelut ovat saavutettavissa jouoliienteellä. Alueelle on myös evyenliienteen yhteydet lähimmistä esusista Matinylästä ja Espoonlahdesta, jota sijoittuvat vain ahden ilometrin päähän Suomenojalta. Kulloonsilta sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, joten se on hyvin jouoliienteellä saavutettavissa. Etäisyys Espoon esustasta alueelle on noin uusi ilometriä, joten alue ei tueudu Espoon esusen palveluihin. Pohjois-Espoo on sen verran harvaan asuttua ja asuaita on sen verran vähän, ettei alueelle ole syntynyt merittävää esusta. Alue sijoittuu uitenin voimassa olevan maauntaaavan ehäaupungin ehittämisvyöhyeelle, joa alueena soveltuu hyvin tilaa vaativalle aupalle. Kulloonsilta täydentää jo nyyistä tilaa vaativan aupan nauhaa alueella. Nihtisilta sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, ja alueen palvelut on jouoliienteellä saavutettavissa. Alue sijoittuu vain ilometrin päähän Kauniaisten esustasta. Turvesolmu sijoittuu Nihtisillan lähialueelle, ja parin ilometrin päähän Leppävaaran esustasta. Alue sivuaa jouoliiennevyöhyettä, joten palvelut ovat riittävän hyvin jouoliienteellä saavutettavissa. Molempiin seä Nihtisiltaan että Turvesolmuun on jo olemassa evyenliienteen yhteydet lähimmistä esusista. Nihtisillan ja Turvesolmun alue on tiivistä taajama-aluetta ja lähialueella on merittävästi ostovoimaa alueen toteuttamiselle. Tällä hetellä Leppävaaran suuralueella ei ole tilaa vaativan aupan esittymiä ja tilaa vaativan aupan palveluita joudutaan haea omaa aluetta auempaa. Nihtisillan ja Turvesolmun toteutuminen lyhentää asiointietäisyysiä alueella. Konalan vähittäisauppa on hyvin jouoliienteellä saavutettavissa, osa alue sijoittuu intensiiviselle jouoliiennevyöhyeelle. Lisäsi alueelle on evyenliienteen yhteydet lähimmästä esusesta Kannelmäestä, joa on parin ilometrin päässä Konalasta. Roihupelto sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle ja on täten hyvin saavutettavissa jouoliienteellä. Lähimmät esuset ovat Itäesus ja Herttoniemi, jonne molempiin on vain 1-2 ilometriä. Alue on eseisellä paialla aupuniranteessa. Suutarilan vähittäisaupan suurysiö on hyvin saavutettavissa jouoliienteellä, osa alue sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle ja osin jopa intensiiviselle jouoliiennevyöhyeelle. Lähimpään esustastaan Tiurilaan on vain pari ilometriä ja alue on hyvin saavutettavissa evytliienteelläin. Östersundom sijoittuu Urban Zone 2035 tarastelussa jouoliiennevyöhyeelle, joten alueet palvelut ovat alueen toteuduttua jouoliienteellä saavutettavissa. Lähimpään maauntaaavan esustaan Östersundomin on mataa 2 ilometriä, joten alue tueutuu hyvin tuleviin esustan palveluihin. Tällä hetellä alue on vielä raentumaton ja sijaitsee yhdysuntaraenteen ulopuolella. Vuoteen 2035 mennessä yhdysuntaraenne laajenee siten, että alue liittyy iinteästi osasi yhdysuntaraennetta. Suurysiön toteuttaminen on ytetty ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen toteuttamiseen suunnittelumääräysillä. Suunnittelumääräysen muaan vähittäisaupan suurysiöä ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaia-alueiden toteuttamista.

122 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 120 Miäli alueelle ei sallittaisi seudullista vähittäisaupan suurysiöä, jäisivät alueen palvelut todennäöisesti vajaisi, un yhdysunta alueen ympärillä muutoin raentuu. Paiallista tilaa vaativaa auppaa ei alueelle todennäöisesti raentuisi, sillä uudet myymälät haeutuvat mieluummin sinne, missä on jo muutenin aupan toimintaa tai mahdollisuusia vetovoimaiselle esittymälle. Uusia ysittäisiä pieniä tilaa vaativan aupan ysiöitä ei herästi sijoitu alueille, joissa ei muuta aupan toimintaa ole. Vähänin suuremmat tilaa vaativan aupan ysiöt muodostavat yhdessä nopeasti jo sellaisen aupan alueen, joa on seudullisesti merittävä. Varisto-Petio sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, joten alue on saavutettavissa jouoliienteellä. Alue sijoittuu noin olmen ilometrin päähän Myyrmäen esustasta ja alueelle on myös evytliienneyhteydet. Alue on osa Kehä I -tilaa vaativan aupan nauhamaista esittymää ja maauntaaavan ehäaupungin ehittämisvyöhyeellä. Tammisto sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, joten alue on saavutettavissa jouoliienteellä. Tammistoon on myös evytliienneyhteydet lähimmästä esustasta Paalasta, joa sijoittuu parin ilometrin päähän. Kaupan alue jatuu esustasta lähes yhtenäisenä alueena Tammistoon. Porttipuisto sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, joten alue on saavutettavissa jouoliienteellä. Alue sijoittuu Haunilasta vain ilometrin päähän ja alueelle on evytliienneyhteydet. Petas sijoittuu Urban Zone 2035 tarastelussa jouoliiennevyöhyeelle, joten alue on saavutettavissa jouoliienteellä. Lähin maauntaaavan esusta Kivistö on vain ilometrin päässä. Kesusta-alue on vielä raentumaton, joten tällä hetellä Petas sijoittuu yhdysuntaraenteen ulopuolelle. Alueen toteutus on uitenin ytetty suunnittelumääräysin ympäröivien taajamatoimintojen alueiden ja työpaia-alueiden toteuttamiseen. Näin ollen un alueelle voidaan toteuttaa seudullinen vähittäisaupan suurysiö, on alue jo osa yhdysuntaraennetta. Petasen lähialueella, alle viiden ilometrin päässä, asuu uitenin jo tällä hetellä merittävä määrä asuaita (lähes ). Tilaa vaativan aupan asiointietäisyydesi mata on lyhyt. Koivuhaa sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, joten alue on saavutettavissa jouoliienteellä. Lähimpään esustaan Paalaan on mataa vain ilometri ja alueelle on evytliienneyhteydet. Koivuhaa on osa Paalan ja Tammiston muodostamaa laajaa aupan aluetta. Pääaupuniseudulla vähittäisaupan suurysiöiden enimmäismitoitus luo vielä merittävästi mahdollisuusia paiallisten alueiden ehittymiselle. Miäli suurysiöalueet toteutuisivat enimmäismitoitusten muaisina jää paiallisille alueille lasennallista liietilan lisätarvetta vielä errosneliömetriä eli 40 % oo tarpeesta. Pääaupuniseudulla vähittäisaupan suurysiöalueet eivät ole siten ylimitoitettuja. Pääaupuniseudulla vähittäisaupan suurysiövero on tiheä, mutta myös asuasmäärä ja ostovoima alueella on suuri. Kunin vähittäisaupan suurysiöalueen lähellä asuu riittävästi asuaita lasennallisen myynnin toteuttamiseen. Pääaupuniseudulla lasenta on uitenin teoreettinen, asiaaat eivät asioi välttämättä lähimmässä auppapaiassa vaan ulevat tarpeen muaan ristiin rastiin alueen sisällä muun liiumisen ohessa. Asiointimatat pysyvät ohtuullisina, osa aupan vero on tiheä ja asuailla on valinnanvaraa valita auppapaia oman tarpeen ja muun liiumisen muaan. Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavan muaiset esustat ja vähittäisaupan suurysiöt luovat siten pääaupuniseudulle edellytyset sellaisen palveluveron muodostumiselle, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä.

123 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Vähittäisaupan suurysiöalueet Helsingin ehysalueella Helsingin ehysalueella vähittäisaupan suurysiövero on tiheä. Alueen joaiseen untaan on osoitettu vähintään ysi vähittäisaupan suurysiö Pornaista ja Sipoota luuun ottamatta. Sipoo tueutuu tilaa vaativan aupan palvelujen suhteen pääaupuniseudulle, Porvooseen seä osin Keravalle ja Järvenpäähän. Pornaisista ostovoimaa suuntautuu pääaupuniseudulle, Porvooseen seä Järvenpäähän. Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavan vähittäisaupan suurysiöalueiden enimmäismitoitus on viidennesen suurempi uin tämän selvitysen muainen lasennallinen mitoitus. Kaavan mitoitus tuo siten väljyyttä auppapaioihin ja enemmän valinnanvaraa yritysille sijoittumisen suhteen. Väljyys edistää ilpailua ja luo mahdollisuusia aupan ehittämiselle, vaia join alue ei auppapaiana ehittyisiään. Hyvinäällä on 2.vaihemaauntaaavassa mitoitettu asi vähittäisaupan suurysiöä. Näistä Sveitsinportaali on jo olemassa oleva ja vetovoimaltaan suurempi. Näin ollen sen mitoitus on suurempi uin Valtatie 25:n alueen. Sveitsinportaali sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle ja Valtatie 25:n alue sijoittuu lähelle jouoliiennevyöhyettä. Tilaa vaativan aupan palvelut ovat siten jouoliienteellä saavutettavissa. Molemmat sijoittuvat esustasta noin olmen ilometrin päähän. Väliin jää asuinalueita ja muita aupan alueita, joten suurysiöalueet ovat hyvin iinni taajamaraenteessa. Valtatien 25:n alueen maauntaaavassa osoitettu enimmäismitoitus eroaa suhteellisesti paljon alueen lasennallisesta mitoitusesta, jossa merittävästi enemmän tarvetta on suunnattu Sveitsinportaaliin. Ylimitoitus tuo joustovaraa näiden ahden alueen toteuttamiseen, uitenin niin, ettei ylimitoitusella ole vaiutusia esustaan tai muuhun palveluveroon, osa alueelle voidaan sijoittaa sellaisia seudullisia vähittäisaupan suurysiöitä, jota eivät ilpaile esustaaupan anssa. Valtatie 25:n alueella ei myösään ole ilpailuvaiutusia auemmasi sijoittuneiden aupan alueiden anssa, osa niiden vaiutusalue on pääosin toinen. Miäli Hyvinään molemmat vähittäisaupan suurysiöt toteutuvat enimmäismitoitusen muaisina, ei paiallisille alueille jää merittäviä ehitysmahdollisuusia. Molemmat vähittäisaupan suurysiöt sijoittuvat uitenin iinni aupuniraenteeseen ja niin hyvin saavutettavissa oleviin paioihin. Näin ollen alueen oonaispalveluveron annalta ei ole meritystä, jos paialliset auppapaiat eivät aupungissa ehittyisi. Maauntaaava luo edellytyset ohtuullisille asiointimatoille, jolloin liienteen haitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Valtatie 25:n enimmäismitoituseen riittää lasennallisesti hyvinin ostovoima alle 5 ilometrin säteellä. Sveitsinportaali joutuu haemaan ostovoimaa lasennallisesti 20 ilometrin säteeltä nyyostovoimalla mitattuna. Sveistinportaalin sijainti moottoritien varressa teee alueesta helposti saavutettavan. Lisäsi lähialueella ei Valtatie 25:n alueen lisäsi ole muita suuria aupan alueita, joten on luontevaa, että asiointietäisyys asvaa aivan lähialuetta suuremmasi. Lähialueen ostovoimalaselmassa ei ole muana Riihimäen seutua, josta asioidaan myös Sveitsinportaalissa. Eli todellisuudessa ostovoimaa riittää lähialueella lasettua paremmin. Vuonna 2035 ostovoimaa lähialueella on jo lasennallisesti riittävästi. Järvenpäässä on ysi vähittäisaupan suurysiö Järvenpään eteläisessä liittymässä. Alue on osin Tuusulan puolella, mutta lasennallisesti vain Järvenpään tarvetta on osoitettu alueelle. Vähittäisaupan suurysiö sijaitsee autovyöhyeellä, mutta lähelle jouoliienne- ja jalanulun reunavyöhyettä. Alueelle ollaan uitenin suunnittelemassa

124 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 122 linja-autoreittiä, joa yhdistää auppa-alueen Järvenpään esustaan. Lisäsi Kyrölän rautatieasemaa suunnitellaan siirrettävän ja alueen ydin tulee sijoittumaan hyvin lähelle uutta asemanpaiaa. Näin ollen voidaan arvioida, että alueen palvelut ovat Järvenpäässä riittävän hyvin jouoliienteellä saavutettavissa. Järvenpään eteläinen liittymä sijoittuu olmen ilometrin päähän esustasta ja on iinni taajamaraenteessa. Alueen lähellä asuu riittävästi asuaita mitoitusen ooluoaan ja aupan laatuun nähden. Vaia Järvenpään vähittäisaupan suurysiöalue toteutuu enimmäismitoitusen muaisena, jää hienoisesti mahdollisuusia myös paiallisten alueiden ehittämiselle. Keravalla on ysi vähittäisaupan suurysiö, Keravanportti, esustasta parin ilometrin päässä. Kesustan ja Keravanportin välinen alue on paiallista aupan aluetta ja näin Keravanportin alue on iinteä osa taajamaraennetta. Alueen lähellä asuu riittävästi asuaita alueen toteuttamiseen enimmäismitoitusen muaisena. Lisäsi paiallisille alueille jää riittävästi myös ehitysmahdollisuusia. Keravanportti sijoittuu liiumisvyöhyetarastelussa jalanulunreunavyöhyeelle, joten sen tavoitettavuus evytliienteellä, alueen ohi ulee myös Keravalta pääaupuniseudulle uleva jouoliienne, joten alue on tavoitettavissa myös jouoliienteellä. Kironummella on myös ysi vähittäisaupan suurysiö Inilänportti. Alue sijoittuu autovyöhyeelle, mutta sivuaa seudullista jouoliiennevyöhyettä. Alue on näin ollen riittävän hyvin jouoliienteeltä saavutettavissa. Inilänportti sijoittuu Kironummen esustasta uuden ilometrin päähän. Alueen lähellä on uitenin toinen maauntaaavan esus Masala ja lähellä on myös työpaia- ja muita asuinalueita. Inlänportin lähellä asuu riittävästi asuaita alueen toteuttamiseen masimimitoitusen muaisena. Kironummen esustassa on myös tilaa vaativan aupan alue. Vaia Inilänportti toteutuisi enimmäismitoitusen muaisena, riittää myös esustan aupan alueelle tilaa vaativan aupan ostovoimaa. Mäntsälänportti sijoittuu lähelle Mäntäsälän esustaa, vain parin ilometrin päähän. Alue sijoittuuin jalanulun reunavyöhyeelle ja on näin ollen evyt- ja jouoliienteellä saavutettavissa. Alue on myös iinni muussa yhdysuntaraenteessa. Mäntsälänportin maauntaaavassa osoitettu enimmäismitoitus on jonin verran suurempi uin lasennallinen mitoitus. Miäli mitoitus toteutuu enimmäismitoitusen muaisena, ei paiallisille alueille jää toteutusmahdollisuusia. Mäntsänportti sijoittuu uitenin niin hyvin saavutettavissa olevaan paiaan esustan lähelle, ettei oonaispalveluveron annalta ole merittävää haittaa, vaiei aupuniin ehittyisi paiallisia aupan alueita. Ylimitoitusella ei ole vaiutusia esustaan tai sen ehittymiseen, osa alueelle voidaan sijoittaa vain seudullisesti merittävää tilaa vaativaa auppaa. Ylimitoitus ei vaiuta myösään muihin seudullisiin aupan alueisiin, osa vaiutusalueet eivät merittävästi ole päälleäisiä. Mäntsälänportti joutuu haemaan ostovoimaa ohtalaisen laajalta alueelta. Väestömäärän asvu on uitenin suurta, joten tulevaisuudessa lähialueella riittää nyyistä paremmin ostovoimaa. Mäntsälänportti sijoittuu maaunnallisen palveluveron reunaan, joten se erää ostovoimaa laajalta maaunnan reuna-alueelta, jossa ei palveluita juuriaan ole. Näin ollen pität etäisyydet ovat luontevia alueen palveluveroon nähden. Nurmijärvellä on Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa mitoitettu asi vähittäisaupan suurysiöä. Ilvesvuoren alue sijoittuu lähelle Nurmijärven esustaa, jalanulun

125 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 123 reunavyöhyeelle. Varsinainen ydinesusta jatuu aupan alueena ja asunto-alueena lähelle Ilvesvuorta. Lisäsi Ilvesvuoren ympäristössä on työpaia-alue, joa on jo osin jo raentunut. Ilvesvuoren tavoitettavuus Nurmijärven ironylän asuaiden osalta on evytliienteen osalta hyvä. Mäyränallio sijoittuu autovyöhyeelle, noin olmen ilometrin päähän Klaualasta, mutta alue sivuaa seudullista jouoliiennevyöhyettä. Klaualalaisten näöulmasta tarasteltuna tilaa vaativan aupan palveluiden saavutettavuus jouoliienteellä ei ole oman unnan sisällä ole luonteva. Toisaalta Vantaan Petas sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle, jona läheltä Klaualan jouoliienne osin hoituu. Lisäsi tilanne jouoliienteen suhteen muuttuu, un Mäyräallion työpaia-alue raentuu ja ohiulutien valmistuttua alueen läpi ulee ainain osa Klaualasta pääaupuniseudulle uleva jouoliienne. Suunnittelumääräysissä alueen raentaminen tulee ajallisesti yteä lähiympäristön taajamatoimintojen tai työpaiaalueen toteuttamiseen. Mäyränallion mitoitus eroaa suhteellisen paljon lasennallisesta mitoitusesta. Ylimitoitus tuo joustovaraa tilaa vaativan aupan sijoittumiselle Ilvesvuoreen tai Mäyränallioon. Molempien lähiympäristössä asuu riittävästi asuaita luoitusen muaiseen mitoituseen alle ymmenen ilometrin säteellä. Näin asiointietäisyydet eivät muodostu liian pitisi. Mäyränallion lähiympäristössä on enemmän asuaita uin Ilvesvuoren, joten lähtöohtaisesti olisi parempi, että Mäyränallion alueesta muodostuisi suurempi aupan alue uin Ilvesvuoresta. Lisäsi ylimitoitus luo paremmat ilpailumahdollisuudet Mäyränalliolle suhteessa Petaseen, joa on selvästi suurempi aupan alue, miäli enimmäismitoituset alueille toteutuvat. Ylimitoitusella ei uitenaan ole merittäviä haittavaiutusia Petasen alueelle, osa Petasessa on Mäyränalliota suuremmat mahdollisuudet aupan raentamiselle. Lisäsi jo tällä hetellä Petasen lähiympäristössä asuu merittävästi enemmän asuaita uin Mäyränallion. Miäli Ilvesvuori ja Mäyränallio toteutuisivat enimmäismitoitusen muaisina, ei paiallisille tilaa vaativan aupan alueille jää laajennusmahdollisuusia. Tällä ei oonaispalveluveron annata ole merittäviä haitallisia vaiutusia, osa alueet eivät todennäöisesti juuriaan laajenisi, vaiei Ilvesvuorta tai Mäyränalliota toteutettaisiaan. Alueet eivät ole riittävän vetovoimaisia uusille tilaa vaativan aupan ysiöille. Tuusulassa on Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa mitoitettu asi vähittäisaupan suurysiöä. Hyrylän eteläosa on esustasta alle olmen ilometrin päässä. Alue on iinni yhdysuntaraenteessa ja sijoittuu liiumisvyöhyetarastelussa osittain seudulliselle jouoliiennevyöhyeelle. Alue on siten saavutettavissa seä jouoliienteellä että evytliienteellä. Alueen lähiympäristössä asuu riittävästi asuaista alueen toteuttamiselle enimmäismitoitusen muaisena. Focus sijoittuu lähelle Vantaan rajaa, ja lähin esusta alueelle onin Korso, joa sijoittuu noin neljän ilometrin päähän. Alue palvelee siten myös vantaalaisia, joa on lähin tilaa vaativan aupan alue oillisen Vantaan asuaille. Lähiostovoimaa näyttää riittävän hyvin alueelle, jos alue toteutuu enimmäismitoitusen muaisena. Liiumisvyöhyetarastelussa alue sijoittuu seudulliselle jouoliiennevyöhyeelle, joten alue on jouoliienteellä hyvin saavutettavissa. Miäli Tuusulan suurysiöalueet toteutuvat enimmäismitoitusen muaisina, ei paiallisille tilaa vaativan aupan alueille jää ehittymismahdollisuusia. Tällä ei uitenaan ole haitallisia vaiutusia oonaispalveluveron annalta, osa muita tilaa vaativan aupan alueita ei unnassa ole. Lisäsi ei ole todennäöisestä että Joelan tai Kelloosen ympäristöön tällaisia alueita raentuisi, vaia enimmäismitoituset eivät toteutuisiaan.

126 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 124 Vihdissä on Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa osoitettu ysi vähittäisaupan suurysiömerintä Huhmariin. Alue sijoittuu noin neljän ilometrin päähän esustasta. Nyyisin alue on autovyöhyettä, mutta jouoliienne vyöhye on hyvin lähellä. Alueen ohi ulee Vihdin jouoliienne, ja alueella on liityntäpysäöinti. Suunnittelumääräysen muaan alue voi raentua vasta, un lähiympäristön työpaia-alue toteutuu. Työpaiojen myötä jouoliienne alueelle paranee, joten alue on tällöin saavutettavissa jouoliienteellä. Huhmarin lähiympäristössä asuu jo nyt riittävän lähellä riittävästi asuaita alueen toteuttamiselle enimmäismitoitusen muaisena. Lisäsi Vihtiin jää mahdollisuusia myös paiallisille tilaa vaativan aupan ysiöille, vaia Huhmari toteutuisi enimmäismitoitusen muaisena. Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavan mahdollistama palveluvero Helsingin seudun ehysalueella on tiheä siellä, missä asuaita on tiheästi. Asuaat voivat valita aupan oman tarpeen ja muun liiumisen muaan, jolloin asiointi on joustavaa ja ylimääräinen liiuminen mahdollisimman vähäistä. Asiointi pääaupuniseudulle vähenee, un alueen oma tarjonta paranee. Ylimitoitusta alueella on lasennalliseen mitoituseen nähden noin viidennes. Tällä hetellä ostovoima siirtymät pääaupuniseudulle ovat suuret ja ylimitoitus vastaa siten osin nyyiseen alitarjontaan. Ylimitoitusella ei ole haitallisia vaiutusia esustoihin ja muuhun palveluveroon. Paiallisille esusille ei jää juuriaan toteutusmahdollisuusia, jos vähittäisaupan suurysiöalueet toteutuvat enimmäismitoitusen muaisina. Vähittäisaupan suurysiöjen vero on uitenin sen verran tiheä, että palvelut ovat hyvin saavutettavissa, vaiei paiallisia ysiöjä alueelle syntyisiään. Lisäsi vähittäisaupan suurysiöalueet ovat niitä alueita, jonne auppa alueella pyrii sijoittumaan. Paiallisia ysiöitä ei alueelle merittävästi sijoittuisi, vaia alueet toteutuisivat lasennallisen mitoitusen muaisina (siis ilman maauntaaavan luoitusen aiheuttamaan ylimitoitusta). Koonaisuudessaan Uudenmaan 2.vaihemaauntaaava mahdollistaa Helsingin ehysalueella sellaisen palveluveron muodostumisen, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä Vähittäisaupan suurysiöalueet Länsi-Uudellamaalla Vähittäisaupan suurysiöitä on Länsi-Uudellamaalla ainoastaan seutuesusten yhteydessä Lohjalla seä Tammisaaressa ja Karjaalla. Muut unnat ovat alueella niin pieniä, ettei niissä ole luontevia edellytysiä seudullisille vähittäisaupan suurysiöille. Lohjalla on Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa mitoitettu asi vähittäisaupan suurysiöä Tynninharjuun ja Lempolaan. Lempola sijoittuu jouoliiennevyöhyeelle ja Tynninharju autovyöhyeelle uitenin sivuten jouoliiennevyöhyettä. Tynninharju on myös Lohjan alaesus, samoin Lempola nojautuu Lohjan toiseen alaesuseen Ventelään. Näin ollen Lohjan suurysiöalueiden saavutettavuus jouoliienteellä on riittävän hyvä, samoin myös evytliienteellä. Molemmat alueet sijoittuvat iinni yhdysuntaraenteeseen. Lohjan vähittäisaupan suurysiöiden mitoitus 2.vaiheaavassa on jonin verran ylimitoitettu suhteessa tämän selvitysen lasennalliseen mitoituseen. Paiallisille aupan alueille ei jää laajentumismahdollisuusia, jos alueet toteutuvat enimmäismitoitusen muaisesti. Koonaispalveluveron annalta tällä ei ole meritystä, osa seä Lempola että Tynninharju sijoittuvat niin hyvin saavutettavissa oleviin paioihin, ettei paiallisten ysiöiden ehittämisen vaieutuminen vaiuta merittävän haitallisesti palveluiden alueelliseen saatavuuteen. Ennemminin on hyvä, että auppaa voidaan riittävästi ehittää niillä alueilla, jota auppaa iinnostavat. Tämä luo sellaisen

127 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 125 palvelutason alueelle, ettei aupan palveluita tarvitse lähteä haemaan pääaupuniseudulta. Seä Lempolan että Tynninharjun enimmäismitoituseen tarvitaan asuaita laajalta säteeltä. Lohja on seutuesus ja palvelee laajaa seutua, jona oma palveluvarustus on puutteellinen, joten on luontevaa, että ostovoimaa tulee alueille laajalta alueelta. Raaseporiin on Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa osoitettu asi vähittäisaupan suurysiöä Tammisaareen Horsbäcin alueelle ja Karjaalle lounaisosiin. Raaseporin molemmat suurysiöalueet sijoittuvat liiumisvyöhyetarastelussa jouoliiennevyöhyeelle. Karjaan merintä sivuaa myös jalanulun reunavyöhyettä. Vähittäisaupan suurysiöt ovat siten jouoliienteellä hyvin saavutettavissa. Karjaan aluetta lähin esusta on Karjaa, joa sijaitsee hyvin lähellä. Horsbäc sijaitsee uuden ilometrin päässä Tammisaaren esustasta. Kesustan ja alueen välillä on sairaala-alue, varusunta seä pientaloalue. Taajamaraenne jatuu nauhamaisena esustasta Horsbäcin alueelle. Näin ollen molemmat alueet ovat iinni aupuniraenteessa. Horsbäcin alue on esimääräistä enemmän ylimitoitettu Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavassa suhteessa tämän selvitysen lasennalliseen mitoituseen. Ylimitoitus tuo joustavuutta tilaa vaativan aupan sijoittumiselle Raaseporin aupungissa. Paiallisia tilaa vaativan aupan alueita ei aupungissa ole, joten liietilatarvetta ei ole tarvetta jättää paiallisille ysiöille. Kaupungin oonaispalveluveron annalta ylimitoitus ei tuo merittävää haittaa, molemmat alueet ovat hyvin saavutettavissa ja molemmilla on mahdollisuus ehittyä ysynnän muaan. Seä Horsbäc että Karjaan lounaisosa tarvitsevat lasennalliseen myyntitavoitteeseen asiaaita 15 ilometrin säteellä. Asuasmäärät ovat asvussa ja vuonna 2035 myyntitavoitteeseen riittää asiaaita lasennallisesti tätä lyhyemmältä säteeltä. Alueen palveluraenne on hajanainen, ja asuastiheys matala. Näin ollen on luontevaa, että palveluita joudutaan osin haemaan auempaa uin esimerisi Helsingin seudun ehysalueella. Länsi-Uudenmaan alue on palveluveroltaan ohtalaisen hajanainen. Kesustapalveluita ja paiallispalveluita saadaan joaisesta unnasta, mutta tilaa vaativan aupan vero on harva. Maauntaaavan mitoitus eroaa jonin verran lasennallisesta mitoitusesta, mutta tällä ei ole meritystä oonaispalveluveron annalta. Ylimitoitus tuo joustavuutta, mutta aii alueet eivät mitä todennäöisimmin tule toteutumaan enimmäismitoitusen muaisina. Tilaa vaativa auppa pyrii esittymään alueille, jossa on jo muutain vastaavaa auppaa. Alueen ostovoima on sen verran alhainen, ettei Länsi-Uudellamaalla ole luontevaa ehittää merittävissä määrin muita aupan alueita eiä paiallisille pienille alueille ei riitä ysyntää, osa väeä alueella on niin hajanaisesti ja vähän. Täreää on uitenin osoittaa riittävästi ehitysmahdollisuusia vetovoimaisille alueille, osa muutoin ostovoimaa suuntautuu pääaupuniseudulle, jossa on monipuolisempi aupan vero. Näin ollen oonaisuudessaan tarasteluna Uudenmaan 2.vaihemaauntaaava mahdollistaa Länsi-Uudellamaalla sellaisen palveluveron muodostumisen, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä Vähittäisaupan suurysiöalueet Itä-Uudellamaalla Itä-Uudellamaalla on vähittäisaupan suurysiöalueita Uudenmaan 2. vaihemaauntaaavassa mitoitettu olme, asi Porvoossa ja ysi Loviisassa. Kauppa on Itä-Uudellamaalla hyvin esittynyt, osa pääosa alueen unnista on hyvin pieniä.

128 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 126 Loviisan länsiosan vähittäisaupan suurysiö sijoittuu hyvin lähelle esustaa, vain ilometrin päähän. Alue sijoittuu jalanulun reunavyöhyeelle ja on hyvin saavutettavissa evytliienteellä seä myös jouoliienteellä. Alueen läpi ulee pääosa Loviisasta Porvooseen ja Helsiniin ulevasta linja-autoliienteestä. Lasennalliseen myyntitavoitteeseen päästäseen alueelle tarvittava ostovoima pitää enimmäismitoitusen muaisesti toteutettuna haea 20 ilometrin säteellä merinnästä. Asuasmäärä on asvussa ja vuonna 2035 asuaiden ostovoima riittää 10 ilometrin säteellä. Loviisa palvelee oman untansa lisäsi myös Lapinjärven asuaita, jossa ei omia tilaa vaativan aupan palveluita ole riittävästi. Näin ollen on luontevaa, että ostovoimaa joudutaan eräämään laajalta alueelta. Miäli Loviisan vähittäisaupan suurysiö toteutuu enimmäismitoitusen muaisena, ei paiallisille alueille jää juuriaan ehittymisedellytysiä. Tällä ei palveluveron annalta ole merittävää vaiutusta, osa tällaisia alueita ei Loviisassa juuriaan ole. Lisäsi unta on sen verran pieni, että saadaseen tilaa vaativan aupan toimijoita omaan untaan, on ne esitettävä yhdelle alueelle, jotta alueesta saadaan riittävän vetovoimainen. Ysittäiset paialliset ysiöt eivät muodosta riittävää vetovoimaa, jotta ostovoima saataisiin pysymään omassa unnassa. Porvoossa on asi vähittäisaupan suurysiöä Tarmola ja Kuninaanportti. Tarmola sijoittuu jalanulun reunavyöhyeelle iinni esustaan. Kuninaanportti sijoittuu autovyöhyeelle, mutta lähelle jalanulun reunavyöhyettä. Alueen ohi ulee uitenin suuri osa Helsingin suuntaan ulevasta jouoliienteestä, joten saavutettavuus jouoliienteellä on hyvä. Kuninaanportin ympäristössä on myös työpaia-alueita. Tilaa vaativan aupan palvelut ovat aupungissa hyvin saavutettavissa jouoliienteellä ja evytliienteellä. Porvoon alueet ovat jonin verran ylimitoitettuja suhteessa lasennalliseen mitoituseen. Tällä ei palveluveron annalta ole meritystä. Paiallisille alueille ei jää ehittymismahdollisuusia, mutta varsinaisia muita aupan alueita ei Porvoossa ole. Lisäsi esusta-alueen mitoitus Porvoossa on niin suuri, ettei se mahdu esustassa toteutumaan. Näin ollen osa esustan tarpeesta voi toteutua esustan reuna-alueilla, joa mahdollistaa näin muiden paiallisten alueiden toteuttamisen Porvoon alueella. Tarmola tarvitsee lasennalliseen mitoituseen nyyväestön ostovoimalla lasettuna asuaita 15 ilometrin säteeltä. Kuninaanportti on mitoituseltaan laajempi ja tarvitsee asuaita 20 ilometrin säteeltä. Asuasmäärät ovat asvussa ja vuonna 2035 ostovoimaa riittää lasennallisesti Tarmolaan 5 m säteeltä ja Kuninaanporttiin 10 m säteeltä. Kuten jo aiaisemmin todettiin vaiutusalueen palveluvero on hyvin esittynyt, joten pitä palveluetäisyydet ovat alueelle luontevia. Koonaisuudessaan Uudenmaan 2.vaihemaauntaaava mahdollistaa Itä-Uudellamaalla sellaisen palveluveron muodostumisen, jossa asiointimatat ovat ohtuullisia ja liienteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Palveluvero on alueella hyvin esittynyt, ja asiointietäisyydet osin pidempiä uin muualla Uudellamaalla, mutta tämä on luontevaa, osa suurin osa alueen unnista on niin pieniä, ettei aupalla ole iinnostusta niihin sijoittua. Täreää uitenin on että Itä-Uudellamaalla luodaan vaihtoehtoisia auppapaioja ja siten riittävästi edellytysiä aupalle ehittyä, sellaisissa paioissa, joissa on paljon lähiasuaita. Näin ostovoimaa saadaan säilymään Itä-Uudellamaalla eiä sitä siirry merittävästi mm. pääaupuniseudulle.

129 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 127 Vähittäisaupan suurysiöiden vaiutusten arviointi Lommila Vaiutuset esustaan Ei vaiutusia. Alueelle voidaan osoittaa tilaa vaativan aupan ja päivittäistavaraaupan suurysiöitä. Ei vaiutusia esustan päivittäistavara-auppaan, ostovoimaa riittää hyvin molemmille. Sijainti palveluverossa ja ohtuulliset asiointimatat Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Suomenoja Kulloonsilta Nihtisilta Turvesolmu Konala Roihupelto Suutarila Östersundom Varisto-Petio Tammisto Porttipuisto Petas Koivuhaa Sveitsinportaali Valtatie 25 Järvenpään eteläinen liittymä Keravanportti Inilänportti Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Tuleva esusta lähellä, mutta riittävän lähellä asuu jo nyt tarpeesi asuaita tilaa vaativalle aupalle. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Tuleva esusta lähellä, mutta alueen lähellä asuu jo nyt riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös riittävästi asuaita. esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita.

130 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 128 Mäntsälänportti Ilvesvuori Mäyränallio Focus Hyrylän eteläosa Huhmari Tynninharju Lempola Karjaan lounaisosa Horsbäc Loviisan länsiosa Tarmola Kuninaanportti Vaiutuset esustaan Sijainti palveluverossa ja ohtuulliset asiointimatat Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja asiointietäisyydet huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös ohtuulliset tilaa vaativalle aupalle. esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista auppaa, joa aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Ei vaiutusia. Alueelle voidaan sijoittaa vain sellaista merityseltään seudullista vähittäisaupan suurysiöitä, jota aupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös esusta-alueiden ulopuolelle. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja asiointietäisyydet ohtuulliset tilaa vaativalle aupalle. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta ohtalaisen lähellä, taajamaraenne jatuu nauhamaisena esustasta Horsbäciin ja asiointietäisyydet ohtuulliset tilaa vaativalle aupalle. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja asiointietäisyydet ohtuulliset tilaa vaativalle aupalle. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja alueen lähellä asuu riittävästi asuaita. Enimmäismitoitus on lasettu pääasiassa lähialueen tarpeen muaan. Kesusta lähellä ja asiointietäisyydet ohtuulliset tilaa vaativalle aupalle..

131 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 129 Palvelut saavutettavissa jouo- ja evytliienteellä Sijainti yhdysuntaraenteesssa Lommila Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Suomenoja Kyllä, alue on intensiivisellä jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Kulloonsilta Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Nihtisilta Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Turvesolmu Kyllä, alue hyvin lähellä jouoliiennevyöhyettä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Konala Kyllä, alue on intensiivisellä jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Roihupelto Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Suutarila Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Östersundom Kyllä, alue on alueen raentuessa jouoliiennevyöhyeellä. Seudullista vähittäisaupan suurysiöä ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaiaalueiden toteuttamista. Varisto-Petio Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Tammisto Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Porttipuisto Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Petas Kyllä, alue on alueen raentuessa jouoliiennevyöhyeellä. Seudullista vähittäisaupan suurysiöä ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaiaalueiden toteuttamista. Koivuhaa Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Sveitsinportaali Kyllä, alue on seudulisella jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Valtatie 25 Kyllä, alue lähellä jouoliiennevyöhyettä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Järvenpään eteläinen liittymä Kyllä, jouoliienne- ja jalanulun reunavyöhye ovat Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. lähellä. Keravanportti Kyllä, alue on jalanulun reunavyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Inilänportti Kyllä, alue hyvin lähellä seudullista Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. jouoliiennevyöhyettä. Mäntsälänportti Kyllä, alue on jalanulun reunavyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Ilvesvuori Kyllä, alue on jalanulun reunavyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Mäyränallio Focus Kyllä, alue hyvin lähellä seudullista jouoliiennevyöhyettä. Kyllä, alue on alueen toteutuessa seudulisella jouoliiennevyöhyeellä. Seudullista vähittäisaupan suurysiöä ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaiaalueiden toteuttamista. Seudullista vähittäisaupan suurysiöä ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaiaalueiden toteuttamista. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Hyrylän eteläosa Kyllä, alue hyvin lähellä seudullista jouoliiennevyöhyettä. Huhmari Kyllä, alue on hyvin lähellä seudullista jouoliiennevyöhyettä, toetutuessaan jouoliiennevyöhyeellä. Tynninharju Kyllä, alue hyvin lähellä jouoliiennevyöhyettä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Lempola Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Karjaan lounaisosa Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä ja osin Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. jalanulunreunavyöhyeellä. Horsbäc Kyllä, alue on jouoliiennevyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Loviisan länsiosa Kyllä, alue on jalanulun reunavyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Tarmola Kyllä, alue on jalanulun reunavyöhyeellä. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa. Kuninaanportti Kyllä, jalanulun reunavyöhye on lähellä ja alue on hyvin lähellä jouoliiennevyöhyettä. Alueen ohi ulee suuri osa Helsiniin ulevasta jouoliienteestä. Seudullista vähittäisaupan suurysiöä ei saa toteuttaa ennen ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaiaalueiden toteuttamista. Nyyisessä yhdysuntaraenteessa.

132 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava Kaupan palveluvero oonaisuudessaan Uudenmaan maauntaaavassa auppaa ohjataan ensisijaisesti esustatoimintojen alueille. Vähittäisaupan suurysiöiden ensisijainen sijoituspaia on esusta. Kesustoja täydentävät seudullisesti merittävät vähittäisaupan suurysiöalueet. Alueelle voidaan sijoittaa sellaista uutta vähittäistavaran auppaa, joa ei aupan laatu huomioiden sovellu esustatoimintojen alueille. Tavoitteena on, ettei suunniteltu maanäyttö haittaa merittävästi esusta-alueiden aupallisia palveluja ja ehittämistä ja että palvelut saavutettavissa mahdollisuusien muaan jouo- ja evytliienteellä. Lisäsi tavoitteena on, että aupan palveluvero on oonaisuudessaan tasapainoinen, jolloin asiointimatat ovat ohtuullisia. Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavan vähittäisaupan suurysiöalueiden oonaismitoitus on jonin verran lasennallista mitoitusta suurempi. Tällä ei uitenaan ole oonaispalveluveroon haitallisia vaiutusia. Koonaismitoitusessa on väljyyttä, miä luo vaihtoehtoisia sijaintipaioja aupalle. Kullain marina-alueella on riittävästi alueita aupan ehityseen, eiä vastaavasti jonun alueen ylimitoitus heiennä merittävästi toisella marina-alueella olevien alueiden toimintaedellytysiä. Väljyyttä on eniten niillä alueilla, joilla ei ole ilpailuvaiutusia muiden alueiden anssa. Pääaupuniseudulla ei ylimitoitusta juuriaan ole. Tämä luo mahdollisuusia nyyistä tasapainoisemmalle palveluverolle, jossa pääaupuniseudun ulopuolella on riittävästi ehitysmahdollisuusia. Kesustoihin ylimitoitusella ei ole vaiutusta, osa esustojen ulopuolinen uusi raentaminen ei laatunsa puolesta ilpaile esustaaupan anssa. Kaupan palveluvero muodostuu Uudellamaalla metropolin ydinalueesta, seutuesusista, ja eriooisista untaesusista seä vähittäisaupan suurysiöalueista. Näitä täydentävät paialliset palveluesuset ja paialliset aupan alueet, joita ei ole meritty maauntaaavaan. Vähittäisaupan suurysiöalueita on pääaupuniseudulla seä seutuesusten läheisyydessä. Lisäsi niitä on asuasluvultaan suurimmissa unnissa. Alueita on useita, jotta palveluvero on mahdollisimman attava. Mitoitusen lähtöohtana on nyyliietila seä alueen ostovoiman asvu. Maauntaaavan aupan rataisu muodostaa oonaisuudessaan tasapainoisen palveluveron. Pääaupuniseudulla on valtaunnan pääesus. Tätä täydentää pääaupuniseudun alueesuset, jota ovat monipuolisia laajemman vaiutusalueen esusia. Pääaupuniseudulla on myös useita vähittäisaupan suurysiöalueita. Lisäsi alueella on luuisia paiallistason esusia ja auppapaioja, joita ei ole meritty maauntaaavaan. Alueen asuasmäärä on suuri ja aupan palveluvero tiheä. Valtaunnan esus palvelee oo maauntaa. Muut maauntaaavan esuset ja aupan suurysiöalueet ovat niin monipuolisia ja vetovoimaisia, että niissä asioidaan myös pienemmistä naapuriunnista, lähinnä Helsingin seudun ehysalueelta. Helsingin seudun ehysalueella palveluvero on myös ohtalaisen tiheä. Alueella on paljon asuaita ja asuasmäärä asvaa nopeasti. Alueella on ysi seutuesus, joa palvelee lähinnä pohjoista ehysaluetta. Lisäsi alueella on useita mitoituseltaan suurimman ooluoan alaesusia, joita täydentää jouo pienempiä alaesusia. Lähes joaiseen alueen untaan on osoitettu vähittäisaupan suurysiömerintä, joo voimassa olevassa maauntaaavassa tai maauntaaavaehdotusessa. Sipoossa ei ole aupan suurysiöalueita, mutta Helsingin Östersundom on sijoittunut hyvin lähelle Etelä-Sipoota ja ehysalueen suurysiöalueet palvelevat puolestaan luontevasti Pohjois-Sipoota. Pornaisissa aupan palvelut ovat suppeat, mutta väestömäärä on sen verran pieni, ettei untaa luontevasti synny monipuolista auppapaiaa.

133 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 131 Länsi-Uudellamaalla on asi seutuesusta Lohja ja Tammisaari. Lohja on jo tällä hetellä seleä seudullinen aupan esus ja työpaia-alue. Tasapainoisen alueraenteen saavuttamisesi myös Tammisaari on osoitettu seutuesusesi, jossa asioidaan mm. Hangosta. Alueella on myös näitä pienempiä alaesusia. Vähittäisaupan suurysiöalueita on Lohjalla ja Raaseporissa suurimpien esusten läheisyydessä. Lohjalla merintöjä on asi samoin Raaseporissa. Itä-Uudellamaalla on ysi seutuesus Porvoo, joa palvelee oo seutuuntaa. Lisäsi alueella on ysi suuri untaesus Loviisa, joa on ohtalaisen monipuolinen mutta uuluu uitenin myös Porvoon vaiutusalueeseen. Muut seudun unnat ovat niin pieniä, ettei niihin ole muodostunut monipuolisia aupan esusia, vaan esuset ovat pääasiassa paiallisesusia. Vähittäisaupan suurysiöalueita on Porvoossa ja ysi pienempi Loviisassa. Asuasraenteen taia auppa on maaunnassa aiein esittyneintä Itä- Uudellamaalla. Koonaisuudessaan palveluvero on Uudellamaalla sen verran tiheä, että palvelut ovat maaunnassa hyvin saavuttavissa ja asiointimatat ovat ohtuullisia. Kesustoista osa on jätetty mitoittamatta ja muiden osalta mitoitus on tehty niin, ettei mitoitus ole esteenä esustojen ehittämiselle eiä aupan sijoittumiselle esustaan. Vähittäisaupan suurysiöalueet on mitoitettu esustoja taremmin ja niin, etteivät ne vaiuta haitallisesti esusta-alueiden ehittämiseen ja että ne lähtöohtaisesti palvelevat pääosin paiallisia asuaita. Vähittäisaupan suurysiöalueet sijoittuvat pääsääntöisesti jouoliiennevyöhyeille tai niihin sivuaville alueille ja yleensä taajamiin johtavien pääväylien varrelle, jolloin ne ovat hyvin saavutettavissa myös jouoliienteellä. Sijoittumisen lähtöohtana on myös riittävä lähiasutus, jolloin asiointimatat ovat ohtuullisia. Uudenmaan 2.vaihemaauntaaavan aupan rataisu on pyritty laatimaan MRL:n 28 :ssä esitettyjen maauntaaavan sisältövaatimusten seä 71 b :ssä esitettyjen vähittäisaupan suurysiöitä osevien erityisten sisältövaatimusten muaisesti. Maauntaaavan aupan rataisu on pyritty laatimaan valtaunnallisten alueiden äyttötavoitteiden muaisesti, jota ovat olleet työn taustalla jo maaunnallisten raennemallien laadinnasta lähtien. Raennemallien, aupan nyytilanteen ja niiden arviointien perusteella hyväsyttiin maauntaaavan perusraenne. Sen muaan maauntaaava tuli laatia niin, että aupan palveluvero on suunniteltava osasi alue- ja yhdysuntaraennetta. Seuraavassa on tarasteltu, miten maauntaaavaehdotusen rataisu toteuttaa näitä tavoitteita.

134 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 132 LTTEET

135 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 133 Liitetaulu 1 Liietilojen pinta-ala Uudenmaan maauntaaavan untaesusissa (pl. Hi, Espoo, Vantaa) -m 2 Kauniainepää Järven- Kiro- Kerava nummi Masala Veiola Pt-auppa Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Vähittäisauppa Palvelut Muut liietilat Liietilat yhteensä m 2 Nurmijärvi Rajamäi nen Niilä Pornai- Mäntsälä Klauala Pt-auppa Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Vähittäisauppa Palvelut Muut liietilat Liietilat yhteensä m 2 Söderulla Kello- Hyrylä Joela osi Nummela Vihti Pt-auppa Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Vähittäisauppa Palvelut Muut liietilat Liietilat yhteensä m 2 Hano Inoo Karila Sauola Virala Karjaa Pt-auppa Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Vähittäisauppa Palvelut Muut liietilat Liietilat yhteensä m 2 Lapinjärvi Loviisa Myrsylä Puila Siuntio Asola Pt-auppa Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Vähittäisauppa Palvelut Muut liietilat Liietilat yhteensä Tiva sisältää autoaupan ja huoltamotoiminnan Pienimpien* esusten osalta palvelut saattavat sisältää pieniä määriä erioisauppaa ja muita liietiloja * Masala, Veiola, Pornainen, Söderulla, Asola, Lapinjärvi, Myrsylä, Puila Lähde: Kartoitus

136 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 134 Liitetaulu 2 Liietilojen pinta-ala Uudenmaan maauntaaavan seutuesusissa -m 2 Hyvinää Lohja Tammisaari Porvoo Pt-auppa Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Vähittäisauppa Palvelut Muut liietilat Liietilat yhteensä Tiva sisältää autoaupan ja huoltamotoiminnan Lähde: Kartoitus

137 KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava 135 Liitetaulu 3 Liietilojen pinta-ala Uudenmaan maauntaaavan voimassa olevilla ja ehdotetuilla vähittäisaupan suurysiöalueilla K-m 2 Suomenojsilta Kulloon- Lommila Nihtisilta Konala Roihupelto Pt-auppa Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Palvelut Muut liietilat Yhteensä Tivan osuus 75 % 76 % 78 % 20 % 78 % 89 % K-m 2 Varisto- Porttipuisthaportaali Koivu- Sveitsin- Suutarila Petio Tammisto Pt-auppa Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Palvelut Muut liietilat Yhteensä Tivan osuus 83 % 65 % 48 % 59 % 90 % 96 % K-m 2 Järvenpään Mäntsälänporttportti Keravan- Tynnin- Ilvesvuori eteläinen Hyrylä harju Pt-auppa Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Palvelut Muut liietilat Yhteensä Tivan osuus 62 % 54 % 16 % 100 % 68 % 55 % K-m 2 Kuninaanportti Lempola Karjaa Horsbäc Loviisa Tarmola Pt-auppa Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Palvelut Muut liietilat Yhteensä Tivan osuus 53 % 89 % 83 % 53 % 68 % 67 % Tiva sisältää autoaupan ja huoltamotoiminnan Lähde: Kartoitus

138 Päivittäistavaraaupan saavutettavuus Merinnät 1 m etäisyys päivittäistavaraaupasta 3 m etäisyys päivittäistavaraaupasta Väestö 2009 <= >100 Lähde: SYKE YKR, A.C. Nielsen m Pohjaartta-aineisto MML, 2013 UML 4/2013 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING Liiteartta Kartbilaga 1

139 2. vaihemaauntaaavan esustatoimintojen alueet ja asuasmäärät, nyytilanne Merinnät Valtaunnan esus Pääaupuniseudun alueesuset: Espoon esus, Espoonlahti, Haunila, Herttoniemi, Itäesus, Kannelmäi, Kauniainen, Kivistö, Koivuylä, Korso, Leppävaara, Malmi, Matinylä-Olari, Myyrmäi, Paala, Tapiola, Tiurila!! Seutuesus: Hyvinää, Lohja, Porvoo, Tammisaari "! Kuntaesuset: " Hyrylä, Järvenpää, Kerava, Kironummi, Klauala, Loviisa, Mäntsälä, Nummela, Söderulla Hano, Karjaa, Karila, Niilä, Nurmijärvi ) " " " " " Asuasmäärä 5 m säteellä ohteen/alueen esipisteestä " " " Väestön määrä YKR-ruudussa, asuasta / hehtaari 8643 " 5522 " 404 " Lähde: SYKE YKR " " 1539 Loput maauntaaavan esustatoimintojen alueet " 30 m "! Pohjaartta-aineisto MML, " UML 4/ " " " " " " "! !!!!!!!!!!!!!!!!!! " ! "!! !!! ! ! !!! ! ! UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING! !!! ! ! Liiteartta Kartbilaga 2

140 2. vaihemaauntaaavan merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöt ja asuasmäärät, nyytilanne Voimassa olevien maauntaaavojen suurysiöt! Uudet suurysiöt Asuasmäärä 5 m säteellä ohteen/alueen esipisteestä 0 Väestön määrä YKR-ruudussa, asuasta / ! Lähde: SYKE Pohjaartta-aineisto MML, 2013! UML 4/ ! @ ! !! ! ! ! 8828! 3064 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING Liiteartta Kartbilaga 3

141 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT JA NYKYISET RAKENNETUT ALUEET Merinnät Betecningar! Vähittäisaupan suurysiö Nyyiset raennetut alueet (YKR 2011) Henilö- ja tavaraliienteen rata Tavaraliienteen rata Tievero Lähteet: Sye/YKR, m Pohjaartta-aineisto MML 2012 & 2013 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING Liiteartta Kartbilaga 4

142

143

144 Kesusvero 2035, nyytila ja lasennallinen lisätarve Centralortsnätet 2035, nuläge och det alylerade behovet Merinnät Betecningar " Valtaunnan esus Riscentrum Kesustatoimintojen alue Område för centrumfunioner Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i landsapsplanen Liietila -m², nyytila Affärsutrymme m²-vy, nuläge Liietila -m², uusi Affärsutrymme m²-vy, nytt m Pohjaartta-aineisto MML, 2013 " Tammisaari Eenäs Karjaa Karis " " Sauola " " " Lohja Lojo Virala Virby Inoo Ingå " Karila Högfors " " Vihti Vichtis Nummela " Veiola Espoon esus Esbo centrum" Siuntio Masala 3000 Sjundeå Masaby " " Kironummi " Kyrslätt " " " Rajamäi " Kelloosi Mariefors " Klauala Klövsog " " " Korso " Kivistö Koivuylä Paala Björby " " Bacas Tiurila Myyrmäi Dicursby Myrbaca " " " Kannelmäi " " " " Malmi Leppävaara Gamlas " Malm " Alberga " " " Tapiola " Herttoniemi Hagalund Hertonäs Kauniainen Granulla Matinylä-Olari Espoonlahti Mattby-Olars Esbovien " " Nurmijärvi " " " Hyvinää Hyvinge Helsini Helsingfors Joela Järvenpää Träsända Hyrylä Savaböle Kerava Kervo Niilä Nicby " Haunila Håansböle Itäsalmi Östersundom Itäesus Östra centrum Mäntsälä Pornainen Borgnäs Söderulla " " Puila Asola " Porvoo Borgå " Myrsylä Mörsom " Lapinjärvi Lappträs " Loviisa Lovisa Hyvinää Hyvinge Mäntsälä Puila Myrsylä Mörsom Lapinjärvi Lappträs " Hano Hangö Karila Högfors Lohja Lojo Vihti Vichtis Siuntio Sjundeå JärvenpääPornainen Nurmijärvi Träsända Borgnäs Tuusula Kerava Tusby Kervo Vantaa Vanda Sipoo Sibbo Kauniainen Granulla Helsini Espoo Helsingfors Esbo Asola Porvoo Borgå Loviisa Lovisa Raseborg Raasepori Ingå Inoo Kironummi Kyrslätt Kuntajao Kommunindeling Hano Hangö UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING Liiteartta Kartbilaga 7

145 Kesusvero 2035, aupan mitoitus esustoissa Centralortsnätet 2035, dimensionering av handeln i centralorterna Merinnät Betecningar METROPOLIN YDINALUE METROPOLENS KÄRNOMRÅDE Valtaunnan esus: Ei aupan mitoitusta Riscentrum: Ingen dimensionering av handeln! Pääaupuniseudun alueesuset: Ei aupan mitoitusta Områdescentrum i huvudstadsregionen: Ingen dimensionering av handeln SEUTUKESKUS REGIONCENTRUM Ei aupan mitoitusta Ingen dimensionering av handeln!! Hyvinää Hyvinge " Mäntsälä " Puila " Myrsylä Mörsom " Lapinjärvi Lappträs KUNTAKESKUS KOMMUNCENTRUM Ei aupan mitoitusta " Ingen dimensionering av handeln Vähittäisaupan suurysiöiden yhteenlasettu errosala saa olla enintään m² Den sammanlagda våningsytan av stora detaljhandelsenheter får vara högst m²-vy Vähittäisaupan suurysiöiden yhteenlasettu errosala saa olla enintään m² " Den sammanlagda våningsytan av stora detaljhandelsenheter får vara högst m²-vy m Pohjaartta-aineisto MML, 2013 Hano Hangö Tammisaari! Eenäs Karjaa Karis " " " Sauola Lohja! Virala Virby Inoo Ingå Lojo " Karila Högfors Siuntio Sjundeå " " Vihti Vichtis Nummela " " Veiola Masala Masaby Kironummi Kyrslätt " Kauniainen Granulla " " Rajamäi Nurmijärvi " Joela Hyrylä Savaböle " " " " Kerava Kervo Korso Koivuylä! Kivistö Björby Paala!! Bacas Tiurila Myyrmäi Dicursby Myrbaca!!! Haunila Kannelmäi!!!! Gamlas Malmi Leppävaara! Malm Espoon esus! Alberga Esbo centrum Itäesus! Tapiola! Hagalund!!!! Herttoniemi Hertonäs Matinylä-Olari Helsini Espoonlahti Esbovien Mattby-Olars Klauala Klövsog Helsingfors Kelloosi Mariefors Järvenpää Träsända Håansböle Itäsalmi Östersundom Östra centrum Niilä Nicby " " Pornainen Borgnäs Söderulla Raasepori Raseborg " Asola Porvoo! Lohja Lojo Inoo Ingå Borgå Karila Högfors Siuntio Sjundeå Vihti Vichtis Kironummi Kyrslätt Vantaa Vanda Kauniainen Granulla Espoo Esbo Helsini Helsingfors Sipoo Sibbo " Loviisa Lovisa Mäntsälä Puila Myrsylä Hyvinää Mörsom Hyvinge Järvenpää Asola Träsända Pornainen NurmijärviTuusula Borgnäs Tusby Kerava Kervo Porvoo Borgå Lapinjärvi Lappträs Loviisa Lovisa Kuntajao Kommunindeling UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING Hano Hangö Liiteartta Kartbilaga 8

146 Merityseltään seudulliset vähittäisaupan suurysiöt Stor detaljhandelsenhet av regional betydelse Merinnät Betecningar Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i landsapsplanen UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAT LANDSKAPSPLANERNA FÖR NYLAND OCH ÖSRTA NYLAND Osittain raentuneet suurysiöt Delvis byggda stora enheter!! Raentamattomat suurysiöt Ice byggda stora enheter UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND Osittain raentuneet suurysiöt! Delvis byggda stora enheter Raentamattomat suurysiöt! Ice byggda stora enheter SYMBOLIEN KOKO SUHTEESSA SUURYKSIKÖIDEN ENIMMÄISMITOITUSLUOKKAAN (K-M²) SYMBOLERNAS STORLEK I FÖRHÅLLANDE TILL MAXIMIDIMENSIONERINGEN AV STORA ENHETER (M²-VY)! ! ! !! m 0 Pohjaartta-aineisto MML, 2012 & 2013 Horsbäc! Karjaan lounaisosa Karis sydvästra del! Tynninharju Tynnismalm! Lempola! Huhmari! Inilänportti! Ingvalsporten Lommila Gloms Varisto-Petio Varistorna-Petio! Kulloonsilta Kullobron!!!!! Nihtisilta Knebro!!! Sveitsinportaali Mäntsälänportti! Valtatie 25 Risväg 25!! Ilvesvuori Mäyränallio Petas! Suomenoja Finno Turvesolmu!! Focus! Koivuhaa Björhagen!!! Tammisto Konala Kånala! Rosendal Järvenpään eteläinen liittymä Träsändas södra anslutningen! Hyrylän eteläosa Savaböles södra del! Keravanportti Suutarila Somaarböle Porttipuisto Portparen! Roihupelto Kasåer Itäsalmi Östersundom! Kuninaanportti Kungsporten Raasepori Raseborg Lohja Lojo Inoo Ingå! Siuntio Sjundeå Tarmola Östermalm Karila Högfors Vihti Vichtis Kironummi Kyrslätt Vantaa Vanda Kauniainen Granulla Espoo Esbo Helsini Helsingfors Sipoo Sibbo Loviisan länsiosa Lovisas västra del! Mäntsälä Puila Myrsylä Hyvinää Mörsom Hyvinge Järvenpää Asola Träsända Pornainen NurmijärviTuusula Borgnäs Tusby Kerava Kervo Porvoo Borgå Lapinjärvi Lappträs Loviisa Lovisa Kuntajao Kommunindeling UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING Hano Hangö Liiteartta Kartbilaga 9

147 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT - ENIMMÄISMITOITUS, K-M² STORA DETALJHANDELSENHETER AV BETYDELSE PÅ LANDSKAPSNIVÅ - MAXIMIDIMENSIONERINGEN, M²-VY HELSINKI Merinnät Betecningar! Uudet suurysiöt, ensisijaisesti TIVAa Nya detaljhandelsenheter, i första hand utrymmesrävande handel Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i landsapsplanen Liietila -m², nyytila Affärsutrymme m²-vy, nuläge Liietila -m², uusi lasennallinen lisätarve Affärsutrymme m²-vy, nytt alylerat tilläggsbehov Liietila -m², taristetun aavaehdotusen mahdollistama lisätarve Affärsutrymme m²-vy, tilläggsbehovet som det gransade planförslaget möjliggör Konala Kånala Suutarila ! Itäsalmi Östersundom ! LASKENNALLINEN TARKISTETTU EHDOTUS LKETILAA, NYKYTILA !! Roihupelto Kasåer MITOITUSLUOKKA m Pohjaartta-aineisto MML, 2013 Liiteartta Kartbilaga 10

148 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT - ENIMMÄISMITOITUS, K-M² STORA DETALJHANDELSENHETER AV BETYDELSE PÅ LANDSKAPSNIVÅ - MAXIMIDIMENSIONERINGEN, M²-VY ESPOO Merinnät Voimassa olevien maauntaaavojen suurysiöt Detaljhandelsenheter i gällande landsapsplaner! Uudet suurysiöt, ensisijaisesti TIVAa Nya detaljhandelsenheter, i första hand utrymmesrävande handel Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i landsapsplanen Liietila -m², nyytila Affärsutrymme m²-vy, nuläge Liietila -m², uusi lasennallinen lisätarve Affärsutrymme m²-vy, nytt alylerat tilläggsbehov Liietila -m², taristetun aavaehdotusen mahdollistama lisätarve Affärsutrymme m²-vy, tilläggsbehovet som det gransade planförslaget möjliggör LASKENNALLINEN TARKISTETTU EHDOTUS Lommila Gloms Suomenoja Finno Kulloonsilta Kullobron !!!! Nihtisilta Knebro > Turvesolmu LKETILAA, NYKYTILA MITOITUSLUOKKA EHDOTUS --> TARKISTETTU EHDOTUS m Pohjaartta-aineisto MML, 2013 Liiteartta Kartbilaga 11

149 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT - ENIMMÄISMITOITUS, K-M² STORA DETALJHANDELSENHETER AV BETYDELSE PÅ LANDSKAPSNIVÅ - MAXIMIDIMENSIONERINGEN, M²-VY VANTAA Merinnät Voimassa olevien maauntaaavojen suurysiöt Detaljhandelsenheter i gällande landsapsplaner! Uudet suurysiöt, ensisijaisesti TIVAa Nya detaljhandelsenheter, i första hand utrymmesrävande handel Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i landsapsplanen Liietila -m², nyytila Affärsutrymme m²-vy, nuläge Liietila -m², uusi lasennallinen lisätarve Affärsutrymme m²-vy, nytt alylerat tilläggsbehovt Liietila -m², aavaehdotusen mahdollistama uusi Affärsutrymme m²-vy, tilläggsbehovet som det gransade planförslaget möjliggör Petas Koivuhaa Björhagen Porttipuisto Portparen LASKENNALLINEN TARKISTETTU EHDOTUS Varisto-Petio Varistorna-Petio LKETILAA, NYKYTILA MITOITUSLUOKKA EHDOTUS --> TARKISTETTU EHDOTUS > > m Pohjaartta-aineisto MML, 2013 Liiteartta Kartbilaga 12

150 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT - ENIMMÄISMITOITUS, K-M² STORA DETALJHANDELSENHETER AV BETYDELSE PÅ LANDSKAPSNIVÅ - MAXIMIDIMENSIONERINGEN, M²-VY HYVINKÄÄ, JÄRVENPÄÄ, KERAVA, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, TUUSULA Merinnät Voimassa olevien maauntaaavojen suurysiöt Detaljhandelsenheter i gällande landsapsplaner Uudet suurysiöt, ensisijaisesti TIVAa Nya detaljhandelsenheter, i första hand utrymmesrävande handel Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i landsapsplanen Liietila -m², nyytila Affärsutrymme m²-vy, nuläge Liietila -m², uusi lasennallinen lisätarve Affärsutrymme m²-vy, nytt alylerat tilläggsbehov Liietila -m², taristetun aavaehdotusen mahdollistama lisätarve Affärsutrymme m²-vy, tilläggsbehovet som det gransade planförslaget möjliggör TARKISTETTU EHDOTUS LKETILAA, NYKYTILA MITOITUSLUOKKA EHDOTUS --> TARKISTETTU EHDOTUS m Pohjaartta-aineisto MML, 2013!! > > Sveitsinportaali Ilvesvuori Mäyränallio @! > Valtatie 25 Risväg !--> Focus eteläosa! Savaböles södra Mäntsälänportti Järvenpään eteläinen liittymä Träsändas södra anslutningen ! Keravanportti > > 75 Liiteartta Kartbilaga 13

151 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT - ENIMMÄISMITOITUS, K-M² STORA DETALJHANDELSENHETER AV BETYDELSE PÅ LANDSKAPSNIVÅ - MAXIMIDIMENSIONERINGEN, M²-VY INKOO, KIRKKONUMMI, LOHJA, RAASEPORI, VIHTI Merinnät Voimassa olevien maauntaaavojen suurysiöt Detaljhandelsenheter i gällande landsapsplaner! Uudet suurysiöt, ensisijaisesti TIVAa Nya detaljhandelsenheter, i första hand utrymmesrävande handel Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i landsapsplanen TARKISTETTU EHDOTUS Liietila -m², nyytila Affärsutrymme m²-vy, nuläge Liietila -m², uusi lasennallinen lisätarve Affärsutrymme m²-vy, nytt alylerat tilläggsbehov Liietila -m², taristetun aavaehdotusen mahdollistama lisätarve Affärsutrymme m²-vy, tilläggsbehovet som det gransade planförslaget möjliggör LASKENNALLINEN > Lempola Tynninharju Tynnismalm > LKETILAA, NYKYTILA Karjaan lounaisosa Karis Syvvästra del MITOITUSLUOKKA! Huhmari! Inilänportti Ingvalsporten Horsbäc 18000! > EHDOTUS --> TARKISTETTU EHDOTUS > m Pohjaartta-aineisto MML, 2013 Liiteartta Kartbilaga 14

152 UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA - KAUPAN SELVITYS ETAPPLANDSKAPSPLAN 2 FÖR NYLAND - HANDELSUTREDNING MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT - ENIMMÄISMITOITUS, K-M² STORA DETALJHANDELSENHETER AV BETYDELSE PÅ LANDSKAPSNIVÅ - MAXIMIDIMENSIONERINGEN, M²-VY LOVSA, PORVOO Merinnät Voimassa olevien maauntaaavojen suurysiöt Detaljhandelsenheter i gällande landsapsplaner! Uudet suurysiöt, ensisijaisesti TIVAa Nya detaljhandelsenheter, i första hand utrymmesrävande handel Maauntaaavojen taajama- ja työpaia-alueet Område för tätortsfunioner och arbetsplatsområden i Liietila -m², nyytila Affärsutrymme m²-vy, nuläge Liietila -m², uusi lasennallinen lisätarve! Affärsutrymme m²-vy, nytt alylerat tilläggsbehov Liietila -m², taristetun aavaehdotusen mahdollistama lisätarve Affärsutrymme m²-vy, tilläggsbehovet som det gransade planförslaget LASKENNALLINEN TARKISTETTU EHDOTUS LKETILAA, NYKYTILA MITOITUSLUOKKA EHDOTUS --> EHDOTUS! > Kuninaanportti Kungsporten Tarmola Östermalm > Loviisan länsiosa Lovisas västra del Pohjaartta-aineisto MML, 2013! m Liiteartta Kartbilaga 15!

153 Liitetauluo 16 Suurysiöiden lasennalliset mitoituset ja maauntaaavan mitoitusluoat seä arviointien yhteenvetoa Raennettu liietila m2 Uusi liietila. Ostovoiman perusteella lasettu -m2 Lasennallinen mitoitus= yhteensä nyytila ja uusi -m2 Taristetun 2. vaiheaavan mitoitusluoa -m2 Lasennallisen mitoitusen suhde mitoitusluoaan: Suhde on arvioitu hyväsi, jos se on yli 75 % Ono merittäviä haitallisia vaiutusia esusta-alueiden aupallisiin palveluihin ja niiden ehittämiseen? Palvelut ovat saavutettavissa mahdollisuusien muaan saavutettavissa jouo- ja evyellä liienteellä, silloin un alue sijaitsee vähintään UZ 2035 jouoliiennevyöhyeiden läheisyydessä. Sijainti olemassa olevassa yhdysuntaraenteessa Espoo Lommila Hyvä Ei On Sijaitsee Suomenoja Hyvä Ei * On Sijaitsee Kulloonsilta Hyvä Ei * On Sijaitsee Nihtisilta Tyydyttävä Ei * On Sijaitsee Turvesolmu Hyvä Ei * On Sijaitsee Helsini Konala Hyvä Ei * On Sijaitsee Roihupelto Hyvä Ei * On Sijaitsee Suutarila Hyvä Ei * On Sijaitsee Östersundom Hyvä Ei * On Ei vielä* Vantaa Varisto-Petio Hyvä Ei * On Sijaitsee Tammisto Hyvä Ei * On Sijaitsee Porttipuisto Hyvä Ei * On Sijaitsee Petas Hyvä Ei * On Ei vielä* Koivuhaa Hyvä Ei * On Sijaitsee Hyvinää Sveitsinportaali Hyvä Ei * On Sijaitsee Valtatie Tyydyttävä Ei * On Sijaitsee Järvenpää Järvenp. et Hyvä Ei * On Sijaitsee Kerava Keravanportti Hyvä Ei * On Sijaitsee Kironummi Inilänportti Hyvä Ei * On Sijaitsee Mäntsälä Mäntsälänp Tyydyttävä Ei * On Sijaitsee Nurmijärvi >>

154 Raennettu liietila m2 Uusi liietila. Ostovoiman perusteella lasettu -m2 Lasennallinen mitoitus= yhteensä nyytila ja uusi -m2 Taristetun 2. vaiheaavan mitoitusluoa -m2 Lasennallisen mitoitusen suhde mitoitusluoaan: Suhde on arvioitu hyväsi, jos se on yli 75 % Ono merittäviä haitallisia vaiutusia esusta-alueiden aupallisiin palveluihin ja niiden ehittämiseen? Palvelut ovat saavutettavissa mahdollisuusien muaan saavutettavissa jouo- ja evyellä liienteellä, silloin un alue sijaitsee vähintään UZ 2035 jouoliienne-vyöhyeiden läheisyydessä. Sijainti olemassa olevassa yhdysuntaraenteessa Ilvesvuori Hyvä Ei * On Sijaitsee Mäyränallio Tyydyttävä Ei * On Ei vielä* Tuusula Focus Hyvä Ei * On Sijaitsee Hyrylän et Hyvä Ei * On Sijaitsee Vihti Huhmari Hyvä Ei * On Ei vielä* Lohja Tynninharju Tyydyttävä Ei * On Sijaitsee Lempola Tyydyttävä Ei * On Sijaitsee Raasepori Karjaan lo Hyvä Ei * On Sijaitsee Horsbäc Hyvä Ei * On Sijaitsee Loviisa Loviisan län Hyvä Ei * On Sijaitsee Porvoo Tarmola Hyvä Ei * On Sijaitsee Kuninaanp Hyvä Ei * On Sijaitsee Yhteensä *Suurysiön auppa ei laatunsa puolesta ilpaile esustaaupan anssa *Suurysiön toteuttaminen sidottu suunnittelumääräysellä ympäröivään maanäyttöön Yhteenveto: Tauluossa esitetään suurysiöittäin raennettu liietila ja lasennallinen mitoitus, jota verrataan 2. vaihemaauntaaavan suunnittelumääräysten mitoitusluoaan. Niissä suurysiöissä, joissa suhde on tyydyttävä, vaihemaauntaaavan mitoitusluoaa oli pienennetty ertaalleen taristettuun vaihemaauntaaavaehdotuseen luuunottamatta Mäyränalliota.Mäntsälänportissa mitoitusellista väljyyttä puoltaa liienteellinen arvio, jona muaan mitoitusellinen väljyys vähentää aupan matoja muualle. Tynninharju ja Lempola ovat seudullisia vähittäisaupan suurysiöalueita, mutta myös paiallisesusia. Ne tuevat seutuesusen ehittymistä ja sijaitsevat yhdysuntaraenteen sisällä. Mitoitusellisella väljyydellä ei ole haitallisia vaiutusia. Myös valtatie 25 mitoitusen väljyyttä voidaan perustella sen tueutumisesta seutuesuseen. Lisäsi tauluoon on oottu yhteenveto vaiutusista esustoihin, liienteellisestä saavutettavuudesta seä yhdysuntaraenteellisesta sijainnista suurysiöittäin.

155 Liietilat Kauniaisten esustassa 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

156 Liietilat Hyvinään esustassa 2008/2010 Toimialaluoitus Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Alo, terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Auto- ja varaosaauppa Huoltamot Tyhjä liietila Muu äyttö Kaavan pohjaartta Hyvinään aupuni

157 Liietilat Järvenpään esustassa 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Järvenpään aupuni

158 Liietilat Keravan esustassa 2011 Toimialaluoitus Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tiva-auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

159 Liietilat Kironummen esustassa 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

160 Liietilat Masalan esustassa 2011 Liietilat Päivittäistavaraauppa Muu liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

161 Liietilat Veiolassa 2011 Liietilat Päivittäistavaraauppa Muu liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

162 IV Mäntsälän esustan aupallinen raenne Tammiuu 2010 Sälinääntie Toimialaluoitus Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Alo, terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tiva-auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö IV Tyhjä liietila Osuustie Färjärinraitti pa Mäntsäläntie I Kunnantalo I Karhuraitti Karhuuja I I Kivistöntie I IV %%189 IV IV I I Kesusatu I %%189 I %%189 I Lahdentie Yhdystie Kapinauja Kpa I %%189 I tie I Linja-autoasema Huvitie I I IV a I IV vr Vetera Kaavan pohjaartta Mäntsälän unta

163 Liietilat Klaualassa 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Nurmijärven unta

164 ar V ts I IV at I ar V IV a ar ar I var var I ts IV ar V ar I IV a IV ar a var ar V yr ar I yr yr IV ar I yr var yr a IV yr at IV yr yr IV yr a I a var yr at IV var IV ar I var ts ar I yr Kpa ts yr yr al var IV at I I yr yr yr ar yr al I yr al I Linjaautoasema ar I sp a ar I iro yr ar ar I I yr sp h ar ar yr var VI ar al h yr Kpa a var at h var IV ar ar I sp at ar I h h yr var ar ar I ar I at sp var ar ar var at yr al var ar at ar ar ar Koulu yr ar var var a Liietilat Nurmijärven ironylässä 2011 K-supermaret raenteilla Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Nurmijärven unta

165 var bs bs I yr I I at yr at yr I ar I ar ar I ar I ar I ar I I I I I IV I I a ar I ar I yr I I yr I I ar I var I var var ar I at a Liietilat Rajamäellä 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Nurmijärven unta

166 30 40 Liietilat Pornaisissa Lähde: Google maps 2011 mppaamo Toimialat Päivittäistavaraauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Muut aupat ja palveluyrityset Paloasema Ravintolat, ahvilat, hotellit Autoauppa, huoltamotoiminta 42.0 S.talo sp Koulu 48.9 r T V Kaavan pohjaartta Pornaisten unta

167 Sipoon Niilän esustan liietilat Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

168 Liietilat Söderullassa 2011 Liietilat Päivittäistavaraauppa Muu liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

169 V ar I ar I ar I ar I I V I V I I 1/2 ar I I posti I vss I I Miolan oulu Vedenottamo IV Pumppuas. yr yr pa VI I I yr I V yr IV yr yr huoltoasema I bs paloasema yr IV bs IV I V VI IV V yr IV IV I yr pys%%228%%246intilaitos I muuntamo huoltoasema I I I I I I I sr-esus I I I nuorisotalo I Mesta I Harjula I esus I I I I Kievarin p%%228iv%%228oti IV I IV IV I I sairaala a yr I vesitorni I ar I yr I yr IV I I V yr IV irjasto I yr I I I pa tasi I ajoluisa Kunnantalo terveys L%%228mp%%246- esus I I s%%228ili%%246 Uimahalli yr L%%228mp%%246esus 0 0 yr pa V muuntamo V I I muuntamo I Tuusula - Hyrylä liietilat Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Tuusulan unta

170 Tuusula - Joelan esustan liietilat 2011 I Toimialat Päivittäistavaraauppa muuntamo Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa I Kpa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa I Panit, vauutus, posti ar I Palveluyrityset Huoltoas. Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kpa I ar Kpa r ar I Kpa ar IV a ar IV ar V Terveysasema VI a Kaavan pohjaartta Tuusulan unta

171 ar Ts r Kentt%%228 I sp Koulu Kelloosen ouluesus I Kpa Palvelutalo vr ar ar Zmo I ar Paloas Lava Sr-esus r I I Sair Sair IV VI P%%228iv%%228oti r I I V Lava r sp V IV I sp IV Sairaala Kpa at Ts r r r r I Ts Ts Ts r Ts Ts I Ts Ts Ts Ts Kpa Sair. r r Kentt%%228 Sair. tr ar l%%228mp%%246. %%246ljys%%228ili%%246 muuntamo ar ar ar a yr ar a a I h %%246s a Kiosi muuntamo I liier. liier. I liier. muuntamo I a a at a l%%228mp%%246esus muuntamo at Pumppaamo Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Liietilat Kelloosella 2007 (taristettu Googlesta 2011) Kaavan pohjaartta Tuusulan unta

172 Liietilat Nummelan esustassa osittain päivitetty 2011 S-rautaauppa raenteilla B Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset R Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Vihdin unta

173 Vihdin aupalliset palvelut 2011 Vihdin esusta Kaavan pohjaartta Vihdin unta

174 Liietilat Hangon esustassa 2008 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Hangon aupuni

175 Liietilat Inoon esustassa 2008 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Inoon unta

176 Liietilat Karilan esustassa 2008 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Karilan aupuni

177 VI I V IV Liieraennus ar I sp Liier. Säästöpani I I Liier. Liier. IV al Liier. V IV IV al talo y I Kiosi I iosi tasi IV IV jätepiste IV IV V IV IV I IV I IV IV I jätepiste IV at I Lohjan esustan aupallinen raenne Katutaso 2010 ajoluisa Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Lohjan aupuni

178 bs bs bs IV IV I Kpa V Kpa Posti I Kpa I IV Kpa Kpa Yhteisoulu Liietilat Viralassa 2010 I Fs K Apt. Kpa I I Paloas. ar ar Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti ar ar ar Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Autoorjaamo ar Kaavan pohjaartta Lohjan aupuni

179 Liietilat Sauolassa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Nummi-Pusulan unta

180 Liietilat Karjaan esustassa 2008 B St. As. Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Raaseporin aupuni

181 Liietilat Tammisaaren esustassa B Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Raaseporin aupuni

182 Liietilat Siuntion esustassa 2008 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Siuntion unta

183 Kaavan pohjaartta Asolan unta

184 Kaavan pohjaartta Lapinjärven unta

185 a a aualo jääieo Brandensteinsgatan Brandensteininatu palloenttä Ravintolat, ahvilat, hotellit bollplan 7, Marianatu Brandensteininatu Kuningattarenatu Drottninggatan Alesanterinatu Tori Liietilat Loviisan esustassa 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Oltermanninatu Kuningattarenatu Chiewitzinatu Sibeliusenatu Kaavan pohjaartta Loviisan aupuni

186 Kaavan pohjaartta Myrsylän unta

187 Liietilat Porvoon esustassa 2009 Toimialaluoitus Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Alo, terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tiva-auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Porvoon aupuni

188 93M yr yr yr yr yr yr I yr Kpa ar Z ar Kirjasto yr yr talo Kunnan- 54 Z Z ar tori hyvinvointiesus pmo Z 20V Onni Z 43 Liietilat Päivittäistavaraauppa Muu liietila Liietilat Puilassa Lähde: Google maps 2011 Kaavan pohjaartta Puilan unta

189 Liietilat Lommilassa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

190 Liietilat Suomenojalla Espoossa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

191 Liietilat Kulloonsillan alueella 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

192 Liietilat Nihtisillassa Espoossa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

193 Liietilat Konalassa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

194 Liietilat Herttoniemessä 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

195 Liietilat Suutarilassa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

196 Liietilat Varistossa ja Petiossa Vantaalla 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

197 Liieitlat Tammistossa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

198 Liietilat Porttipuistossa 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

199 Liietilat Koivuhaassa Vantaalla 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

200 Liietilat Sveitsinportaalissa 2009 Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Alo, terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Auto- ja varaosaauppa Huoltamot Tyhjä liietila Muu äyttö Kaavan pohjaartta Hyvinään aupuni

201 r j r yr yr päiväoti Kyrölän oulu yr yr yr yr ar r r ar yr r yr yr yr r Liietilat Järvenpään eteläisellä alueella 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Järvenpään aupuni

202 Liietilat Keravanportissa 2011 Toimialaluoitus Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tiva-auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta HSY Seutu CD

203 Liietilat Mäntsälänportissa 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Mäntsälän unta

204 Liietilat Ilvesvuoren alueella 2012 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Nurmijärven unta

205 Hyrylän eteläosien liietilat 2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Tuusulan unta

206 ar Liietilat Tynninharjulla 2010 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Lohjan aupuni

207 Liietilat Lempolassa 2010/2011 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Lohjan aupuni

208 Liietilat Karjaan vähittäisaupan suurysiöalueella 2008 / Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Raaseporin aupuni

209 Liietilat Horsbäcan alueella 2008 Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Raaseporin aupuni

210 a a 4 7b Liietilat Loviisan länsiosassa Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Sarvilahdenatu Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Loviisan aupuni

211 Liietilat Tarmolassa 2009/2011 Toimialaluoitus Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Alo, terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tiva-auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Porvoon aupuni

212 Liietilat Kuninaanportissa 2011 Toimialaluoitus Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Alo, terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tiva-auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Kaavan pohjaartta Porvoon aupuni

213 Uudenmaan aupan palveluvero Liienteellinen arviointi Työmateriaali Strafica Oy/Hannu Pesonen

214 Liiennearvioinnin sisältö Uudenmaan aupan liienteellinen arviointi on laadittu rinnan Uudenmaan maauntaaavan aupan palveluveron mitoittamisen ja vaiutusten arvioinnin anssa. Konsulttina Strafica Oy, jossa työstä ovat vastanneet Hannu Pesonen ja Osmo Salomaa. Työssä on analysoitu Uudenmaan nyyiset ostosmatat, estimoitu niiden perusteella aupan asioinnin simulointimallit seä tarasteltu simulointimallien perusteella maauntaaavaehdotusen aupan vaiutusia ostosmatoihin ja liienteeseen. 2

215 Menetelmä Kaupan nyytilanteen tarjonta (errosala) on uvattu malliin oo Uudenmaan osalta Päivittäistavara myymälätaruudella (A.C. Nielsen) Tiva ja muu erioisauppa uvattu pääaupuniseudulla aupunginosataruudella, muualla maauntaaavaehdotusen taruudella (suurysiöt ja esuset). Lähteenä toimipaiareisteri, josta suuruusluoa on arvioitu työnteijämäärän suuruusluoan perusteella ja erittely Tivaan ja muuhun erioisauppaan toimialan perusteella. Helsingin työssääyntialueen liiumistutimusesta on poimittu arivuoroauden ostosmatahavainnot (noin havaintoa) Päivittäistavaraostosmatat omana ryhmänä Muut ostosmatat on jaoteltu luoiin Tiva ja muu erioisauppa matan ohteen muaan. Maanäyttö- ja liienneveroaineistot samat uin Uudenmaan maauntaaavaehdotuset liiennearvioinnissa (2009 ja 2035 tilanteet) Asuaat ja työpaiat 250 metrin ruuduossa

216 Menetelmä Aineistojen perusteella on estimoitu simulointimallit Päivittäistavaran ostosreissut Tiva-ostosreissut Muun erioistavaran ostosreissut Ostosreissu on matojen muodostama etju, jossa voi yhdistyä matan eri taroitusia (esim. oti-auppa-oti, työpaia-auppaoti, työpaia-auppa-muu paia-oti) Simuloitu liiuminen tapahtuu liiennejärjestelmän, maanäytön ja sosioeonomisten taustatietojen perusteella. Mm. autonäyttömahdollisuudet ja perhetiedot on arvottu liiumistutimusen ostosmatojen henilötietojen perusteella. Kulutapoja henilöauto uljettajana, henilöauto matustajana, jouoliienne, ävely ja pyöräily. Liienneyhteystiedot on uvattuna aiille matoille aiilla ulutavoilla.

217 Nyytilanteen ostosmatojen analyysi Helsingin työssääyntialueen liiumistutimusen perusteella Henilöhaastattelututimus toteutettu sysyinä 2007 ja 2008 YTV:n toimesta. Aineisto sisältää vain arivuoroauden matat. Aineistossa on eriteltynä päivittäistavaraostoset ja muut ostoset. Muiden ostosten jao Tivaan ja muuhun erioisauppaan on tehty areasti ostosmatan ohteen perusteella (toimipaiareisterin avulla). Ostosmatat on jaoteltu aupan sijaintipaian perusteella vyöhyeisiin Helsingin esusta (Töölönlahden-Pitänsillan eteläpuoli) Muu Helsini Espoo, Vantaa ja Kauniainen Muut Helsingin seudun 10 untaa Muu Uusimaa

218 Ostosmatat Uudellamaalla arena v (lähde Helsingin seudun liiumistottumustutimus , HSL/YTV) Päivittäistavaraaupan äynnit vyöhyeittäin edustavat liimäärin asuaiden sijaintia. Tilaa vievässä aupassa Espoo ja Vantaa orostuvat. Muussa erioisaupassa orostuu Helsingin esusta.

219 Nyytilanteen päivittäistavaraostosmatojen ulutavat aupan sijainnin muaan Kävellen tai jouoliienteellä tehtävien PT-ostosten osuus vähenee selvästi Helsingin esustasta ohti maaunnan reunaa. Koo Uudellamaalla PT-ostosista lähes 50 % tehdään henilöautolla ja yli 40 % ävellen tai pyörällä.

220 Nyytilanteen tilaa vaativan erioisaupan ulutavat aupan sijainnin muaan Tilaa vaativan aupan ostosmatoista noin 80 % tehdään henilöautolla.

221 Nyytilanteen muun erioisaupan ulutavat aupan sijainnin muaan Muun erioisaupan ostosmatoista noin 40 % tehdään henilöautolla ja noin olmannes jouoliienteellä. Helsingin esustan meritys muun erioisaupan ohteena on suuri, ja sinne suuntautuvista ostosmatoista jouoliienteellä tehdään noin 60 %.

222 Ostosmatojen esipituudet arena v. 2008

223 Nyytilanteen ostosmataetjut Uudellamaalla Päivittäistavaran ostosmataetjut (10 yleisintä) etju lm osuus Koti PT-ostospaia Koti % Koti Muu PT-ostospaia Koti % Koti Työpaia PT-ostospaia Koti % Koti PT-ostospaia Muu Koti % Koti Muu Muu PT-ostospaia Koti % Koti Työpaia Muu PT-ostospaia Koti % Koti Muu ET-ostospaia PT-ostospaia Koti % Koti Muu Työpaia PT-ostospaia Koti % Koti PT-ostospaia Muu ET-ostospaia Koti % Koti Työpaia PT-ostospaia Muu Koti % Päivittäistavaraostosten liittyminen muihin mataohteisiin: Työpaia 12 % PT-ostospaia 1 % Tiva ET-ostospaia 1 % Muu ET-ostospaia 3 % Muu 16 %

224 Nyytilanteen ostosmataetjut Uudellamaalla Tilaa vaativan erioisaupan ostosmataetjut (10 yleisintä) etju lm osuus Koti Tiva ET-ostospaia Koti % Koti Muu Tiva ET-ostospaia Koti % Koti Tiva ET-ostospaia PT-ostospaia Koti % Koti PT-ostospaia Tiva ET-ostospaia Koti % Koti Muu Muu Tiva ET-ostospaia Koti % Koti Työpaia Tiva ET-ostospaia Koti % Koti Tiva ET-ostospaia Muu ET-ostospaia Koti % Koti Tiva ET-ostospaia Muu Koti % Koti Työpaia Muu Muu Tiva ET-ostospaia Koti % Koti Muu ET-ostospaia Muu ET-ostospaia Tiva ET-ostospaia PT-ostospaia Koti % Tilaa vaativan erioisaupan ostosten liittyminen muihin mataohteisiin: Työpaia 9 % PT-ostospaia 21 % Tiva ET-ostospaia 3 % Muu ET-ostospaia 13 % Muu 28 %

225 Nyytilanteen ostosmataetjut Uudellamaalla Muun erioisaupan ostosmataetjut (10 yleisintä) Koti Muu ET-ostospaia Koti % Koti Muu Muu ET-ostospaia Koti % Koti Työpaia Muu ET-ostospaia Koti % Koti Muu ET-ostospaia Muu Koti % Koti Muu ET-ostospaia Muu ET-ostospaia Koti % Koti Muu ET-ostospaia PT-ostospaia Koti % Koti Muu ET-ostospaia Muu Muu Koti % Koti Työpaia Muu ET-ostospaia Muu Koti % Koti Muu Muu Muu ET-ostospaia Koti % Koti PT-ostospaia Muu ET-ostospaia Koti % Muun erioisaupan ostosten liittyminen muihin mataohteisiin: Työpaia 16 % PT-ostospaia 8 % Tiva ET-ostospaia 3 % Muu ET-ostospaia 4 % Muu 26 %

226 Simuloidut päävaihtoehdot 1. Nyytilanne (2008) 2. Asuaat, työpaiat ja liiennejärjestelmä maauntaaavaehdotusen muaiset (2035), auppa nyytilanteen muainen (maauntaaavaehdotusen vertailuvaihtoehto 0+). 3. Asuaat, työpaiat ja liiennejärjestelmä maauntaaavaehdotusen muaiset (2035), auppa maauntaaavaehdotusen lasennallisen mitoitusen muainen.

227 Päivittäistavara, nyytilanne Viivat uvaavat matoja auppaan ja aupasta. Esimerisi mata työpaialta odin lähellä sijaitsevaan auppaan ja sieltä otiin näyy ahtena eri pituisena viivana.

228 Päivittäistavara, nyytilanne Päivittäistavaramatat edustavat tyypillisesti alle 5 %:a oonaisliienteestä.

229 Päivittäistavara, nyytilanne

230 Päivittäistavara, nyytilanne

231 Päivittäistavara, nyytilanne

232 Simuloidut äynnit päivittäistavaraaupoissa, nyytilanne

233 Simuloidut äynnit päivittäistavaraaupoissa, nyytilanne

234 Erioisaupan errosalan suuruusluoa 2008

235 Erioisaupan errosalan suuruusluoa 2008

236 Tiva, nyytilanne

237 Tiva, nyytilanne Tiva-ostosmatat edustavat tyypillisesti noin 1 %:a oonaisliienteestä.

238 Tiva, nyytilanne

239 Tiva, nyytilanne

240 Tiva, nyytilanne

241 Tiva, nyytilanne

242 Muu erioisauppa, nyytilanne

243 Muu erioisauppa, nyytilanne Muut erioisaupan matat edustavat tyypillisesti alle 2 % oonaisliienteestä. Suurysiön tuntumassa osuus voi olla selvästi suurempi.

244 Muu erioisauppa, nyytilanne

245 Muu erioisauppa, nyytilanne Helsingin esustaan suuntautuvilla säteittäisyhteysillä erioisaupan matojen osuus voi olla jopa 10 %.

246 Muu erioisauppa, nyytilanne

247 Muu erioisauppa, nyytilanne

248 Kaupan errosalan muutoset (2008 -> ehdotus 2035) Lisäyset pääaupuniseudun ulopuolella on ohdistettu raportin Kaupan palveluveron mitoittaminen ja vaiutusten arviointi (Uudenmaan liitto/santasalo) muaisesti. Samoin pääaupuniseudulle esitettyjen tilaa vaativan aupan suurysiöiden osalta asvu on poimittu yseisestä raportista. Muualla pääaupuniseudulla untaohtainen asvu on poimittu raportista ja se on jaoteltu aupunginosittain puolisi nyyisen aupan errosalan ja puolisi ostovoiman asvun perusteella. 36

249 Kaupan errosalan asvu, nyy->ehdotus

250 Kaupan errosalan asvu, nyy->ehdotus

251 Käyntimuutoset >

252 Käyntimuutoset >

253 Käyntimuutoset >

254 Käyntimuutoset > Ehdotus Ehdotus suuntaa asvua punaisiin ohteisiin. Nyytilanteeseen verrattuna useat sinisetin ohteet säilyttävät myyntinsä lähes ennallaan.

255 Käyntimuutoset > Ehdotus Ehdotus suuntaa asvua punaisiin ohteisiin. Nyytilanteeseen verrattuna osa sinisistäin ohteista säilyttää myyntinsä.

256 Käyntimuutoset > Ehdotus Ehdotus suuntaa asvua erityisesti Helsingin esustan sijaan muualle seudulle. Nyytilanteeseen verrattuna Helsingin esustain asvattaa asiaasmääriään.

257 Käyntimuutoset > Ehdotus 2035 Uusi tarjonta vähentää joidenin ysiöiden asiointia myös nyytilanteeseen verrattuna.

258 Käyntimuutoset > Ehdotus 2035 Uusi tarjonta vähentää joidenin ysiöiden asiaasmääriä myös nyytilanteeseen verrattuna.

259 Käyntimuutoset > Ehdotus 2035 Uudesta tarjonnasta huolimatta lähes aii suurysiöt ja esuset säilyttävät nyyiset asiaasmäärät.

260 Henilöautoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus

261 Henilöautoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus

262 Henilöautoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus

263 Henilöautoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus Ehdotus vähentää aupan yhteenlasettua tieliiennettä esim. Kehä I:lla ja Helsingin antaaupungissa ja asvattaa esim. Kehä I:llä

264 Jouoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus

265 Jouoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus

266 Jouoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus

267 Jouoliienteen muutoset 0+ -> ehdotus Ehdotus vähentää aupan yhteenlasettua jouoliiennettä Helsingin esustan suuntaan. Muutos johtuu erityisesti Helsingin esustan suhteellisen meritysen lasusta muussa erioisaupassa.

268 Ostosmatojen esipituudet simuloiduissa vaihtoehdoissa Ostosmatojen esipituudet Uudellamaalla simuloiduissa vaihtoehdoissa Nyy 0+ Ehdotus Päivittäist. Tilaa vaativa Muu eriois Väestönasvu ja asutusen laajentuminen pidentävä ostosmatoja, ellei tarjontaa ehitetä. Ehdotusen tarjonta lyhentää matat lähes nyyiselleen, osa aupan painopiste siirtyy lähemmäs asumisen painopistettä.

269 Ostosmatojen henilöauton äyttö simuloiduissa vaihtoehdoissa Väestönasvu ja liiennejärjestelmän ehittäminen yhdessä hieman vähentävät henilöauton äyttöä PT- ja Tiva-matoilla, mutta asvattaa muilla ET-matoilla, osa Helsingin esustan suhteellinen meritys lasee. Ehdotusen tarjonta vähentää henilöauton äyttöä Tiva-matoilla. Muilla ostosmatoilla ulutapa säilyy vertailuvaihtoehdon 0+ tasolla.

270 Ostosmatojen CO2-päästöt simuloiduissa vaihtoehdoissa Teninen ehitys puolittaa päästöt vuoteen 2035 mennessä. Ehdotus vähentää ostosmatojen yhteenlasettuja CO2-päästöjä noin 4 % verrattuna tilanteeseen, jossa auppa säilyy nyyisellään.

271 Yhteenveto liienteellisestä arvioinnista (1/3) Liienteen annalta suurimmat muutoset syntyvät asuasmäärän asvusta, talousehitysestä seä liienneveron näöpiirissä olevista muutosista. Kaupan asiointiliienteen muutoset nyytilanteesta vuoteen 2035 syntyvät pääosin näistä teijöistä. Huomattava osa aupan tulevasta palveluverosta on olemassa jo nyyisin ja osa muutosesta on nyyistä raennetta vahvistavaa. Päivittäistavaran ja ei-tilaa vaativan erioisaupan osalta ehdotuseen sisältyvät muutoset vastaavat asuasmäärän ja ostovoiman asvuun seä asumisen painopisteen laajenemiseen auemmas Helsingin esustasta. Tilaa vaativan erioisaupan osalta ehdotus muuttaa painopistettä selvästi ulommas pääaupuniseudulta, mutta toisaalta tiva-auppa on nyyisin esittynyt huomattavasti väestöä enemmän Espooseen ja Vantaalle. Ehdotusen muutos lähentää aupan ja asumisen painopistettä, miä simulointien perusteella lyhentää asiointimatoja. 59

272 Yhteenveto liienteellisestä arvioinnista (2/3) Tilaa vaativan aupan lisäyset ohdistuvat pääosin suurehojen taajamien tuntumaan ja alueille on usein olemassa ainain tyydyttävät jouoliienneyhteydet. Tästä syystä ehdotus hieman lisää jouoliienteen äyttöä tilaa vaativan aupan ostosmatoilla. Tilaa vievän erioisaupan, muun erioisaupan ja päivittäistavaraaupan asiointi yteytyy osin toisiinsa. Tästä syystä muutoset yhdellä aupan alueella vaiuttavat myös toisten aupan alueen asiointiin. Tilaa vaativan erioisaupan ostosreissuista yli olmannesella tehdään myös päivittäistavaran tai muun erioistavaran ostosia, joten myös tilaa vaativa auppa tulisi liienteen näöulmasta sijoittaa lähelle esusia ja muuta auppaa. Jos tilaa vaativan aupan yhteyteen tulee muuta auppaa, se houuttelee muun aupan asiointia pois esustoista, mutta toisaalta tilaa vaativan ja muun aupan asiointimatoja saataisiin yhdisteltyä. Kosa tilaa vaativan aupan ostosmatoja on vähän ja muita ostosmatoja paljon, ostosmatojen yhdistelystä syntyvät hyödyt olisivat todennäöisesti pienemmät uin aupan viemisestä esustojen ulopuolelle syntyvät haitat. 60

273 Yhteenveto liienteellisestä arvioinnista (3/3) Liienneveron mitoituseen ehdotusella ei ole merittävää vaiutusta luuun ottamatta suurysiöjen ytentäohtia, joissa esimerisi liittymäjärjestelyt voivat edellyttää parantamista. Maaunnallisen tarastelun taruus ei uitenaan riitä ysittäisten suurysiöiden liiennejärjestelytarpeen arviointiin. Kaupan veron muutosten liiennevaiutuset voi tiivistää ostosmatojen CO2-päästöihin, joihin vaiuttaa eri ulutapojen äyttö ja matojen pituudet. Tämän tunnusluvun valossa ehdotusen liiennevaiutuset ovat seleästi myönteiset (CO2-päästöt vähenevät noin 4 % vertailuvaihtoehtoon 0+ verrattuna). 61

274 Heryystarastelut Heryystarasteluna on tutittu olmessa esimeriohteessa tilaa vaativan aupan masimimitoitusen vaiutusia suhteessa maauntaaavan lasennalliseen mitoituseen. Esimeriohteissa masimimitoitusen ja lasennallisen mitoitusen väliset erot ovat aiein suurimmat. Vertailuvaihtoehtona on maauntaaavaehdotusen lasennallisen mitoitusen muainen päävaihtoehto 3. Tarastellut vaihtoehdot olivat seuraavat: 1. Tuusulan Focus enimmäismitoitusen muainen (Tivaa m2 enemmän) 2. Mäntsälänportti enimmäismitoitusen muainen (Tivaa m2 enemmän) 3. Lohjan Lempola enimmäismitoitusen muainen (Tivaa m2 enemmän)

275 Ostosmatojen esipituudet simuloiduissa vaihtoehdoissa Masimimitoitus Focusessa ja Lempolassa hieman pidentää ja Mäntsälänportti hieman lyhentää tilaa vaativan erioisaupan matoja. Tiva-aupan muutos vaiuttaa ostosmatojen etjuttumisen myötä myös hieman muihin ostosmatoihin

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 28.5.2012 aupan palveluveroselvitys 28.5.2012 aupan palveluveroselvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäisaupan toimipaiat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys. Luonnos 11.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys. Luonnos 11.5.2012 aupan palveluveroselvitys Luonnos 11.5.2012 aupan palveluveroselvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäisaupan toimipaiat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja

Lisätiedot

Taajamaosayleiskaava Kaupallisen selvityksen päivitys 28.2.2011

Taajamaosayleiskaava Kaupallisen selvityksen päivitys 28.2.2011 Taajamaosayleisaava Kaupallisen selvitysen päivitys Lohjan aupuni, Taajamaosayleisaava Kaupallisen selvitysen päivitys 1 1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3 2.1 Kaupalliset esittymät

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3

1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3 1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3 2.1 Kaupalliset esittymät Lohjalla 3 2.2 Kaupallisten palveluiden pinta-ala aupan esittymissä 2006 ja 2010 9 2.3 Päivittäistavaraaupan palveluvero

Lisätiedot

% %228koti. Lava. Lava. Srk -k es k us. III k. II Ts. III k. Ts k. M-market

% %228koti. Lava. Lava. Srk -k es k us. III k. II Ts. III k. Ts k. M-market I I I Kp a sp Sai r V t t Sair. t r at sp % %228oti t IV h Sai ra ala h r h Lava Lava Sa ir IV IV h h h Sr - es us t VI Kpa t r r r I r r I t t t t rr ts ts t M-met Kelloosen osayleisaava Kaupallinen selvitys

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KESKUSTAN LÄNSIREUNAN KAUPPA- KESKUKSEN KAUPALLISTEN VAIKTUKSTEN ARVIOINTI Yleiskaavoitusta varten

HÄMEENLINNAN KESKUSTAN LÄNSIREUNAN KAUPPA- KESKUKSEN KAUPALLISTEN VAIKTUKSTEN ARVIOINTI Yleiskaavoitusta varten HÄMEENLNNAN KESKUSTAN LÄNSREUNAN KAUPPA- KESKUKSEN KAUPALLSTEN AKTUKSTEN ARONT Yleisaavoitusta varten Hämeenlinnan esustan liietilan ehitys 2005-2020 lineaarinen asvu n. 2 % /v. 160 000 140 000 120 000

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012

Uudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu 17.8.2015

Kaupunkisuunnittelu 17.8.2015 VANTAAN KAUPUNKI MIEIPITEIDEN KOONTI Kaupunisuunnittelu..0 MR :N MUKAISEEN KUUEMISKIRJEESEEN..0 VASTAUKSENA SAADUT MIEIPITEET JA KANNANOTOT ASEMAKAAVAN MUUTOKSESTA NRO 009, MARTINAAKSO YHTEENSÄ KANNANOTTOJA

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 2

Pohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 2 Pohjanmaan maauntaaava Lisäselvitys aupallisten palveluiden sijoittumisesta 2 8.9.20 Lisäselvitys aupallisten palveluiden sijoittumisesta 2 Sisällysluettelo JOHDANTO 2 LSANLEHDON JA RISÖN ALUEIDEN ENIMMÄISMITOITUS

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström Näyäalueanalyysi Jouhaisselä Tuore Kulvaoselä tuulipuisto 29032012 Annua Engströ Näyäalueanalyysin uodostainen Näeäalueanalyysilla saadaan yleisuva siitä, ihin tuulivoialat äytettyjen lähtötietojen perusteella

Lisätiedot

ONKO SUOMALAINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ TASOITUSVASTUUNSA VANKI? fil. tri Martti Pesonen, SHV. Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokousesitelmä

ONKO SUOMALAINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ TASOITUSVASTUUNSA VANKI? fil. tri Martti Pesonen, SHV. Suomen Aktuaariyhdistyksen vuosikokousesitelmä ONKO SUOMALAINEN VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ TASOITUSVASTUUNSA VANKI? fil. tri Martti Pesonen, SHV Suomen Atuaariyhdistysen vuosioousesitelmä 27.2.2006 2 Sisällysluettelo: sivu 1. Tasoitusvastuujärjestelmän uvaus

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla MAB Matemaattisia malleja I.8. Mallintaminen ensimmäisen asteen.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifuntion avulla Tutustutaan mallintamiseen esimerien autta. Esimeri.8. Määritä suoran yhtälö, un

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Finpyyn 81. kaupunginosan korttelin 97 ja Palomäen puiston (osa) asemakaavan muutos sekä I asemakaava 609 1655 VP 31/28.5.2015

Finpyyn 81. kaupunginosan korttelin 97 ja Palomäen puiston (osa) asemakaavan muutos sekä I asemakaava 609 1655 VP 31/28.5.2015 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Finpyyn 8. aupunginosan orttelin 97 ja Palomäen puiston (osa) asemaaavan muutos seä I asemaaava 609 655 Porin aupunisuunnittelu 26.4.206 Asemaaavan tunnus 609 655 Asemaaavan diaari

Lisätiedot

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA Investoinnin annattavuuden mittareita Opetusmonisteessa on asi sivua, joilla on hyvin lyhyesti uvattu jouo mittareita. Seuraavassa on muutama lisäommentti ja aavan-johto. Tarastelemme projetia, jona perusinvestointi

Lisätiedot

KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAMUUTOS, RADAN POHJOISPUOLI, RATATYÖLÄISTEN KORTTELI

KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAMUUTOS, RADAN POHJOISPUOLI, RATATYÖLÄISTEN KORTTELI FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kauniaisten aupuni KESKUSTA ASEMAKAAVAMUUTOS, RADAN POHJOISPUOLI, RATATYÖLÄISTEN KORTTELI Kaavaselostus 6-C783 Yhdysuntalautaunta 5..008 58 Kaavaluonnos nähtävillä MRL 6, MRA

Lisätiedot

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö Esponentti- ja logaritmiyhtälö Esponenttifuntio Oloon a 1 positiivinen reaaliluu. Reaalifuntiota f() = a nimitetään esponenttifuntiosi ja luua a sen antaluvusi. Jos a > 1, niin esponenttifuntio f : R R,

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Porin kaupunkisuunnittelu 15.10.2013 Asemakaava tunnus 609 1616

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Porin kaupunkisuunnittelu 15.10.2013 Asemakaava tunnus 609 1616 VANHANKOIVISTON (4.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN KIINTEISTÖJEN :80, :8, :8, : 84 JA POHJOLANTIEN (OSA) JA UNTAMONPUISTON (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS Porin aupunisuunnittelu.0.0 Asemaaava

Lisätiedot

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet

MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet MAL-seurantaraportin 19.4.2013 liitteet Liite 1. Valmistunut asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 2. Aloitettu asuntotuotanto Helsingin seudulla 2012 Liite 3. Arvio vuonna 2013 alkavasta ja valmistuvasta

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom.

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom. Itä-Uusimaa - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Öst-Nyland - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue Hyvinkää Mäntsälä Karkkila Vihti

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Vakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15

Vakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15 SHV-tutinto Vauutusmatematiian sovelluset 20.11.2008 lo 9-15 1(7) Y1. Seuraava tauluo ertoo vauutusyhtiön masamat orvauset vahinovuoden ja orvausen masuvuoden muaan ryhmiteltynä (tuhansina euroina): Vahinovuosi

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kaurialan kaavarunko SITO OY, 31.1.2013

Kaurialan kaavarunko SITO OY, 31.1.2013 Kaurialan aavuno, 31.1.2013 Sisältö lusanat lusanat Kaupuniraenneanalyysi Suunnittelualueen nyytilanne Voimassa oleva asemaaava Nyyiset tontit Suunnitelma Rataisuvaihtoehdoista Suunnitelman havainneuva

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Hanoin tornit. Merkitään a n :llä pienintä tarvittavaa määrää siirtoja n:lle kiekolle. Tietysti a 1 = 1. Helposti nähdään myös, että a 2 = 3:

Hanoin tornit. Merkitään a n :llä pienintä tarvittavaa määrää siirtoja n:lle kiekolle. Tietysti a 1 = 1. Helposti nähdään myös, että a 2 = 3: Hanoin tornit Oloot n ieoa asetettu olmeen tanoon uvan osoittamalla tavalla (uvassa n = 7). Siirtämällä yhtä ieoa errallaan, ieot on asetettava toiseen tanoon samaan järjestyseen. Isompaa ieoa ei missään

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

RUSKO HIIDENVAINION ASEMA- RUSKO HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS 09.06.2015

RUSKO HIIDENVAINION ASEMA- RUSKO HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS 09.06.2015 A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M US T I E 7 A 0 7 0 T U R K U 0-44 96 RUSKO HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS tar 1.09. 09.06. RUSKO HIIDENVAINION ASEMA- KAAVAN

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

ASEMAKAAVOJEN 480 ja 481 SELOSTUS

ASEMAKAAVOJEN 480 ja 481 SELOSTUS ASEMAKAAVOJEN 0 ja SEOSTUS 0 KEVÄTAAKSONPURO PORVOO KAUPUNGINOSA 0 orttelit -0 erillispientalojen orttelialueita, yleisten raennusten orttelialue seä atu- ja viristysalueita KEVÄTAAKSONKAIO PORVOO KAUPUNGINOSAT

Lisätiedot

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä Kesinäinen Henivauutusyhtiö IIIELLA TEKNIIKALLA LAKUPERUTE H-TUTKINTOA ARTEN HENKIAKUUTU REKURIIIELLA TEKNIIKALLA OIMAAOLO 2 AIKALAKU JA AKUUTUIKÄ Tätä lasuperustetta sovelletaan..25 alaen myönnettäviin

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Maantien 152 (Kehä IV) alustava suunnittelu FOCUS -alueen kohdalla

Maantien 152 (Kehä IV) alustava suunnittelu FOCUS -alueen kohdalla ..00 Maantien (Kehä IV) alustava suunnittelu FOCUS -alueen ohdalla Aluevaussuunnitelma Tuusula Yhteystiedot P 00 (Jaaonatu ) 0 Vantaa Kotipaia Vantaa Y-tunnus 0- Puh. 00 Fasi 00 0 E-mail infra.fi@poyry.com

Lisätiedot

RATKAISUT: 21. Induktio

RATKAISUT: 21. Induktio Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön

Lisätiedot

TUORLAN ALUEEN ASEMAKAAVA

TUORLAN ALUEEN ASEMAKAAVA KAARINAN KAUPUNKI TUORLAN ALUEEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS.3.1 KAARINAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT 1 2 TUORLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaarinan aupuni,

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset

Lisätiedot

Maanomistuskartta Kunnan maanomistus 21.10.2011

Maanomistuskartta Kunnan maanomistus 21.10.2011 Tuusulan unta Aropelto, asemaaava ja asemaaavan muutos, aava nro 490 LTE 1 Maanomistustta Kunnan maanomistus 21.10.2011 0 IV vss Miolan oulu äoti olan Leiienttä vss I I I I a a a a a yr I 2:259 :19 5:0

Lisätiedot

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-0361-1 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Lahti Levy Oy Asonatu 11 15100 Lahti 7.4.01 Simo Jouainen VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL 1001, 0044 VTT Puh. 00 7 5566, ax. 00 7 7003

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-04256-14 1 (6) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö ITW Construction Products Oy Jarmo Kytömäi Timmermalmintie 19A 01680 Vantaa 18.9.2014 Jarmo Kytömäi VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 202 2 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Voimaantulosäännöset Perusteen 20.2.2006 oimaantulosäännös

Lisätiedot

Asemakaavan selostus LIIKEKESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Haapajärven kaupunki

Asemakaavan selostus LIIKEKESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Haapajärven kaupunki Haaajärven auuni Asemaaavan selostus KEKESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Selostus liittyy..0 äivättyyn Haaajärven Ronaalan auunginosan orttelia, orttelin tontteja ja seä näihin liittyviä atu- ja torialueita

Lisätiedot

Tontti esitetään asetettavaksi myyntiin liitteenä 2 olevan myyntiesitteen mukaisesti.

Tontti esitetään asetettavaksi myyntiin liitteenä 2 olevan myyntiesitteen mukaisesti. Yhdysuntalautaunta.0.00 Yhdysuntalautaunta.0.00 Kaupunginhallitus.0.00 Kaupungin omistaman pientalotontin myynti Espoon Ymmerstassa //00 YLK Vuoden 00 talousvioon sisältyy aupungin omistaman pientalotontin

Lisätiedot

Yhteenveto Uudenmaan läänin peruskartoista 2. Yhteenveto Keski-Uudenmaan yt-alueen peruskartoista 3

Yhteenveto Uudenmaan läänin peruskartoista 2. Yhteenveto Keski-Uudenmaan yt-alueen peruskartoista 3 UUDENMAAN LÄÄNIN PERUSKARTAT 1 : 20 000 Tähän liitteeseen on koottu Uudenmaan läänin peruskartta numerot ja niiden nimet. Keski-Uudenmaan yt-alueen kartat ovat salkussa nro 4 ja muut Uudenmaan läänin kartat

Lisätiedot

3 x ja 4. A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdollisimman

3 x ja 4. A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdollisimman HTKK, TTKK, LTKK, OY, ÅA/Insinööriosastot alintauulustelujen matematiian oe 900 Sarja A A Lase äyrien y, (Tara vastaus) y, ja rajaaman äärellisen alueen inta-ala A Miä on sen ymyräsetorin säde, jona ymärysmitta

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 205 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN 2 IKÄÄN JA PALKKAAN LIITTYVÄT SUUREET 2 2. IKÄLASKU 2 2.2 VAKUUTUSMAKSUN PERUSTEENA OLEVA PALKKA JA SEN ARVIOIMINEN

Lisätiedot

9 ALIKERAVA 381 AK-58 AK-69 LPA-22 259 K-8 LPA-22 LPA 314 K-27 AK-43 LPA AK-43 T-1 2:146 SAMPOLANKATU SIBELIUKSENTIE. i-21. 40 db. 40 db +68.10.

9 ALIKERAVA 381 AK-58 AK-69 LPA-22 259 K-8 LPA-22 LPA 314 K-27 AK-43 LPA AK-43 T-1 2:146 SAMPOLANKATU SIBELIUKSENTIE. i-21. 40 db. 40 db +68.10. 8 0 8. Kp 0 8. 8. LPA- :6 0--6-M60.7 8..6 6 I II.8 KESKUSTA K-8 t 7 II 0 SAMPOLANKATU...0 SIBELIUKSENTIE.. 0 öintitalo SANTANIITYNKUJA Santaniitynuja 8 8.6 8. 8 AK-6 8 SANTANIITYNKUJA pp/t LPA 0 AK- 7

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.

Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely. 1144/2011 7 Liite 1 Vauutustenisistä riseistä johtuvien suureiden lasemista varten äytettävä vauutuslajiryhmittely. Vauutuslajiryhmä Vauutusluoat Ensivauutus 1 Laisääteinen tapaturma 1 (laisääteinen) 2

Lisätiedot

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-3259-12 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Lahti Levy Oy Asonatu 11 151 Lahti 27.4.212 Simo Jouainen VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL 11, 244 VTT Puh. 2 722 5566, Fax. 2 722 73

Lisätiedot

Maakuntakaavan. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan asemakaavavarannot ja suunnitelmat 2035. uudistaminen. Uudenmaan liiton julk aisuja E 109-2010

Maakuntakaavan. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan asemakaavavarannot ja suunnitelmat 2035. uudistaminen. Uudenmaan liiton julk aisuja E 109-2010 Uudenmaan liiton julk aisuja E 109-2010 Uudenmaan liitto Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan asemakaavavarannot ja suunnitelmat 2035 Maakuntakaavan uudistaminen Uudenmaan liiton julkaisuja E 109-2010 Uudenmaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPEUSTEET Koooma 28.3.2006. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 16.1.2003. APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKU-

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue

Lisätiedot

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos vahvistettu 20.12.2004.

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos vahvistettu 20.12.2004. YITTÄJIN LÄKLAIN (YL) MUKAISN LISÄLÄKVAKUUTUKSN PUSTT Koooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos vahvistettu 20.12.2004. SISÄLTÖ YITTÄJIN LÄKLAIN (YL) MUKAISN LISÄLÄKVAKUUTUKSN PUSTT 1. PUSTIDN SOVLTAMINN...

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

SAUNAN ENERGIANKULUTUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT The energy consumption of sauna and related factors

SAUNAN ENERGIANKULUTUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT The energy consumption of sauna and related factors LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tenillinen tiedeunta Ympäristöteniian oulutusohelma BH10A0300 Ympäristöteniian andidaatintyö a seminaari SAUNAN ENERGIANKULUTUS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT The energy

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

Maantien 152 (Kehä IV) alustava suunnittelu FOCUS -alueen kohdalla

Maantien 152 (Kehä IV) alustava suunnittelu FOCUS -alueen kohdalla .. Maantien (Kehä IV) alustava suunnittelu FOCUS -alueen ohdalla Aluevaussuunnitela Tuusula Yhteystiedot P (Jaaonatu ) Vantaa Kotipaia Vantaa Y-tunnus - Puh. Fasi www.poyry.fi Pöyry Finland Oy Copyright

Lisätiedot

DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA. Taustaa

DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA. Taustaa Disreetin matematiian excursio: anava-evalisointi tiedonsiirrossa / DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA Taustaa Disreetin matematiian excursio: anava-evalisointi tiedonsiirrossa

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA Myyä Kauniaisten aupuni, Kauniaistentie, 0700 Kauniainen.

Lisätiedot

palautettava uuteen käsittelyyn

palautettava uuteen käsittelyyn VAASA N HALLNTO-OKEUS VASA F o RVALTN NGSDOMSTOL Katariinantorin Kilta Oy Katariinanatu 4 67100 Koola VALTUS 4.7.2014 Saa p, Anl. Liitteet Bilagor / 07, 07, 20U, pl / sl siwja / sidor Vaasan hallinto-oieus

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET 5 TLOUYRTTÄJÄN ELÄKELN UKEN VKUUTUKEN PERUTEET PERUTEDEN OVELTNEN Näitä perusteita soelletaan..009 lähtien maatalousrittäjän eläelain 80/006 YEL muaisiin auutusiin. VKUUTUKU Vauutusmasu uodelta on maatalousrittäjän

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 204 2 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Voimaantulosäännöset Perusteen 20.2.2006 oimaantulosäännös

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Kaupunginvaltuusto 61 29.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja:

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen, nimenhuuto 4. 29 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5

Otsikko Sivu. 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen, nimenhuuto 4. 29 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5 UUDENMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Uudenmaan kuntajohtajakokous AIKA 22.11.2012 klo 08:30-10:00 PAIKKA Finlandia-talo, Elissa-Sali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen,

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

KAUPAN RAKENNEMALLEISTA MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN Koonnut Sanna Jylhä, toukokuu 2011

KAUPAN RAKENNEMALLEISTA MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN Koonnut Sanna Jylhä, toukokuu 2011 KAUPAN RAKENNEMALLEISTA MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN Koonnut Sanna Jylhä, toukokuu 2011 Keskeinen sisältö... 2 1 Lähtökohtana nykyiset maakuntakaavat... 3 1.1 Keskustatoimintojen alueet ja vähittäiskaupan

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5. Kertausosa. Sijoitetaan ja y suoran yhtälöön.. a) d, ( ) ( ),0... d, ( 0 ( ) ) ( ) 0,9.... Kodin oordinaatit ovat (-,0;,0). Kodin ja oulun etäisyys d, (,0 0) (,0 0),0,...,0 (m) a) Tosi Piste (,) on suoralla.

Lisätiedot

Ikaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julkisten viheralueiden kehityssuunnitelma ja hoitoluokitus

Ikaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julkisten viheralueiden kehityssuunnitelma ja hoitoluokitus Iaalisten Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren julisten viheralueiden ehityssuunnitelma ja hoitoluoitus Ammattioreaoulun opinnäytetyö Maisemasuunnittelun oulutusohjelma Lepaan toimipiste, 12.1.2012 Helena

Lisätiedot

Sattuman matematiikkaa III

Sattuman matematiikkaa III Sattuman matematiiaa III Kolmogorovin asioomat ja frevenssitulinta Tommi Sottinen Tutija Matematiian ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Laboratoire de Probabilités et Modèles Aléatoires, Université

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystuet Leader

Maaseutuohjelman yritystuet Leader Leader 2014-2020 Maaseutuohjelman yritystuet Leader Rahoitustuki- ja neuvontainfo, Nurmijärvi 3.3.2015 Esko Pietari, EMO ry Mitä on Leader-toiminta? Leader-ryhmät Yritystuet Tuen hakeminen Mitä on Leader-toiminta?

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot