UUSIKAUPUNKI - NYSTAD. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi

Transkriptio

1 Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologinen Inventointiprojeti UUSIKAUPUNKI - NYSTAD Kaupuniareologinen inventointi Teemu Möönen 00 Museovirasto Raennushistorian osasto

2 Teemu Möönen Uusiaupuni Nystad. Kaupuniareologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologinen inventointiprojeti. Museovirasto Raennushistorian osasto 00 Kantaartta ja johtoartat Uudenaupu mittaustoimi lupa n:o 0 Valouvat Museovirasto URN:NBN:fi-fe00

3 i ARKISTO JA REKISTERITIEDOT Kohde: UUSIKAUPUNKI, Isoa vihaa vanhempi ruutuaava-alue nro: Tutimus: Ajoitus: Perusartta: Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologinen inventointiprojeti 0 UUSIKAUPUNKI Tutimuslaitos: Museovirasto, raennushistorian osasto Kenttätyönjohtaja: Teemu Möönen Kenttätyöaia: Tutitun alueen laajuus: n. 0, m Tutimusen ustantaja:museovirasto, raennushistorian osasto Mustavalonegatiivit: MV/RHOA : - Aiaisemmat tutimuset: Tutimus Vuosi Tutimusluvan tontti Nyyinen tontti Tutimuslaitos Johtaja Valvonta Museovirasto, raennushistorian osasto Kaivaus Museovirasto, raennushistorian osasto Valvonta 00 Rauhanatu, Alisen- ja Rantaadun välinen osuus Uudenaupu Kulttuurihistoriallinen museo Tutimusraportit ym. K. Lehtonen Raportti Uudenaupu torilla ja suoritetusta raennustöiden valvonnasta. G. Haggrén Uusiaupuni. Tori. S. Savolainen Ei vielä jätetty Kirjallisuus: Annala, Vilho : Suomen lasiteollisuus -. I osa. Ruotsin vallan aia -0. Helsini. Cajander, K.A. : Uudenaupu muinaisia I. -. Turu. El Harouny, Elisa Riipinen, Olli-Pea Santaholma, Kaija Tuomi, Timo : Suomalaisia puuaupuneja: Uusiaupuni (Finländsa trästader: Nystad). Ympäristöministeriön alueidenäytön osasto, selvitys i.

4 ii Hoecert, Ephraim : Historis och oeconomis besrifning öfwer siö-staden Nystad. Näöispainos vuodelta.toim. Jussi Nuorteva. Uusiaupuni. Hoecert, Johan : Kuvaus Uudestaaupungista vuodelta. Uusiaupuni. Jörgensen, Arne 0: Uudenaupu lasitehdas seä atsaus Ruotsin lasiteollisuuden ensimmäisiin vaiheisiin. Historiallinen aiaausiirja 0. Kauovalta, Kyösti : Uudenaupu historia I. Tampere. Kauovalta, Kyösti : Uudenaupu historia II (- 0). Uusiaupuni. Kauovalta, Kyösti 0: Uudenaupu historia III (0- ). Uusiaupuni. Koivunen, Pentti : Uudenaupu lasitehtaan tuotannosta. Varsinais-Suomen maauntairja. Kostet, Juhani : Cartographia urbium Finnicarum. Suomen aupunien aupuniartografia 00-luvulla ja 00-luvun alussa. Monumenta Cartographica Septentrionalia. Lilius, Henri : Kaupuniraentaminen -. Suomen aupunilaitosen historia I. Kesiajalta 0-luvulle. Lilius, Henri : Suomalainen puuaupuni. Tønder. Museovirasto, raennushistorian osasto : Uusiaupuni, Raumanari, Forsby. Kehittyvän ulttuuriympäristön suojelu detaljiaavoitusessa. Museovirasto, Raennushistorian osasto /. Paasio, Veio : Uudenaupu maalaisunnan historia. Uusiaupuni. Painamattomat lähteet: Uudenaupu ntointi. t I, II ja III. Inventointi lomaeet Museoviraston raennushistorian osaston aristossa. Aluperäisen tutimusraportin säilytys: Museoviraston raennushistorian osaston aristo (MV/RHOA), Helsini.

5 iii Museoviraston raennushistorian osaston aupuniareologiatietoannan pääortin sisältö Pääortti Uusiaupuni Nystad Perustamisvuosi Yleistä - Asemaaava alusi epäsäännöllinen ja esiaiaista perinnettä noudatteleva, mutta reguloitiin 0-luvun lopulta alaen. - Torin paia pysynyt samana reguloinnin jäleen. - Vuonna tori jaettiin tonteisi ja vain sen aaoisnura jäi toriäyttöön. - pula oli 00-luvun lopulla huomattava ja aupuni asvoi ruutuaavan ulopuolelle. - Pohjoistullinatua pitin uli suuri oja. - Satama oli Kaupulahdella, joa oli iron ohdalla suljettu tullipuomilla. Lahti toimi satamana 00-luvun puoliväliin saaa. - Kaupuni oli merittävä puuastiaviennin esus. - Jätteitä uljetettiin talvella meren jäälle. Satama-alueella oli myös vanhojen alusten hylyjä. - Suuren Pohjan sodan rauhanneuvottelut pidettiin Uudessaaupungissa. - Tapulioieudet vuonna 0, mistä aloi nousu- ja asvuausi. - palojen jäleen laadittiin uusi asemaaava, joa pohjautui 00-luvun aupuniraenteeseen. - Vuonna Chiewitzin asemaaava. Raennuset - Kiron raentaminen aloitettiin. - Kasierrosinen, tornillinen raatihuone sijaitsi nyyisen raatihuoneentorin eteläosassa, hävisi 00-luvun alussa. - Torin varrella Vasaborgin orttelissa sijaitsi Vaasaporin reiviunnan residenssitalo. Uusiaupuni oli v. -0 Vaasaporin reiviunnan esus. - Vasaborgin orttelissa Kouluadun rannanpuoleisessa osassa toimi - Suomen ensimmäinen lasitehdas. - Pappila siajitsi Alisen pitäadun ja Pohjoisen tulliadun ulmassa. - Torin eteläosaan siirrettiin Marttisten ratsutilalta raennus rauhanneuvotteluja varten. Raennus sijoitettiin vähän myöhemmin vastapäätä raatihuonetta, vanhan residenssitalon paialle. - Kaupulahden rannoilla, osin veden päällä oli porvarien aittoja. Isovihan tuhot Isonvihan jäleen taloa oli oonaan autioina, suurimmasi osasi hävitetty ja jotenuten asuttavaa. Venäläiset raensivat Sorvaon puolelle evyitä maavallitusia ja Vallinmäelle pattereita. Kaupuni toimi venäläisten varusuntana. Muuta Yhteystietoja www-museo www-aupuni www-ye - Turun maauntamuseo (areologit Ai Pihlman, ai.pihlman@turu.fi, ja Heljä Brusila, helja.brusila@turu.fi) - Uudenaupu museotoimi - Lounais-Suomen ympäristöesus, Turu www-muu

6 iv TIIVISTELMÄ Uudenaupu aupuniareologinen inventointi oli Museoviraston raennushistorian osaston Vaasa- ja suurvalta-aiaisten aupunien inventointiprojetin olmas enttätyöohde. Tutimusessa määriteltiin ennen isoa vihaa (-) raennetun aupunialueen ulttuurierrosten todennäöinen säilyneisyys. Säilyneet alueet jaettiin ahteen luoaan:. Säilyneisiin, tutimusellisesti erityisen mieleniintoisiin alueisiin ja. Todennäöisesti säilyneisiin tai vain osittain tuhoutuneisiin alueisiin. Todennäöisesti täysin myöhemmän raentamisen tuhoamat alueet muodostavat olmannen luoan. Kolmannen luoan alueiden tietoja ei ole irjattu ylös. Vanha aupunialue määriteltiin asemoimalla vanhat aupunimittausiin perustuvat aavaartat nyyisen asemaaavan pohjaartan päälle samaan mittaaavaan. Vanhalle aupunialueelle sijoittuvien nyyisten tonttien errosten säilyneisyys arvioitiin paian päällä nyyisen raennusannan, aiempien ntointien seä aupu unnallistenisten aivantoarttojen avulla. Inventoinnin tulosena Uudestaaupungista määritettiin ensimmäisen luoan tonttia (yht., ha, % oo tutimusalueesta) ja toisen luoan tonttia (yht., ha, 0% oo tutimusalueesta). Inventoinnin tuloset vietiin projetin aupuniareologisia inventointeja varten tehtyyn tietoantaan.

7 SISÄLLYS. INVENTOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET.... KENTTÄTYÖT.... UUDENKAUPUNGIN ASEMAKAAVAN KEHITYS JA KAUPUNKIPALOT.... ASEMAKAAVAN KEHITYS.... TULIPALOT.... UUDENKAUPUNGIN ERITYISPIIRTEITÄ.... AIKAISEMMAT ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET.... ALUEIDEN LUOKITTELU JA LUOKITTELUN PERUSTEET.... RAPORTIN LAATIMINEN.... INVENTOINNIN TULOKSET... Liitteet Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite 0 Liite Perusarttaote Inventointialue (artta) Vanhat aupunimittauset ja artat asemoituina nyyisen aavaartan päälle samaan mittaaavaan Liite. Karttojen meriselityset Liite. Vuoden aupunimittaus Liite. Vuoden aupunimittaus Liite. 0-luvun arttaluonnos Liite. Vuoden aupunimittaus Kartat aupunipaloista Liite. 00- ja 00-luujen aupunipalot Liite. 00-luvun aupunipalot Kunnallisteniia (artta) Kartta tutimusellisesti ja suojelullisesti mieleniintoisista alueista Liite. Koo inventointialue Liite. Inventointialueen länsiosa Liite. Inventointialueen itäosa Kohdeluettelo ( sivua) Kohdeuvauset ( sivua) en raennusanta ( sivua) Negatiiviluettelo ( sivua) Kuvataulut ( sivua)

8 UUSIKAUPUNKI NYSTAD Kaupuniareologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologinen inventointiprojeti Teemu Möönen. Inventoinnin lähtöohdat ja tavoitteet Suomen aiemmat aupuniareologiset inventoinnit ovat esittyneet esiaiaisiin aupuneihin, joiden areologinen inventointi toteutettiin jo 0-luvulla (Turu, Porvoo, Rauma ja Naantali, s. Museoviraston ja Turun maauntamuseon julaisusarja Kesiajan aupungit - Medeltidsstaden). 0-luvun aiana iinnostus asvoi myös esiaiaa nuoremman ajan areologista tutimusta ohtaan. Kesiaiaa nuorempien aupunien areologista inventointia ei uitenaan ole ennen inventointiprojetia Suomessa tehty muualla uin Helsingissä. Projetissa tähän mennessä inventoituja aupuneja ovat Tornio ja Koola. Uusiaupuni oli olmas enttätutimusohde jo v. äynnistyneessä Museoviraston Vaasa- ja suurvalta-ajan aupunien inventointiprojetissa (s. Kuva ). Inventoinnin tavoitteena oli artoittaa, millä alueella Uudenaupu 00-luvun ja 00-luvun alun aavoitetun aupunialueen errostumat ovat todennäöisesti säilyneet ja millä tuhoutuneet. Uudessaaupungissa tutimus tapahtui vanhan ruutuasemaaavan alueella. Inventoinnin perusteella määritettiin muinaismuistolain osemat alueet. Kaupuniareologisen inventoinnin lähtöohdat poieavat huomattavasti perinteisestä esihistoriallisesta muinaisjäännösinventoinnista. Kaupuniareologisessa inventoinnissa muinaisjäännösen sijainti ja rajat ovat jo ennalta tunnettuja. Tunnettujen rajojen sisällä määritellään eri alueiden säilyneisyys ja raentamisen alun ajanohta äytettävissä olevien lähteiden ja paian päällä tapahtuvan maastotarastusen avulla. Inventoinnin yhteydessä ei aiveta oeuoppia, joten inventoinnin tulosena saadut säilyneisyysluoat ovat vain to- s. Maru Heiisen julaisu Vaasa-ajan aupungit, s. myös Helsi aupu museon julaisu Narina. Inventointiraportit Teemu Möönen 000: Tornio Suensaari Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologinen inventointi. MV/RHOA. ja Teemu Möönen 00: Koola Karleby. Kaupuniareologinen inventointi. Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologinen inventointiprojeti. MV/RHOA.

9 dennäöisyysiä. Areologian ja historian tutijoille inventoinnin tuloset antavat uitenin uvan siitä, mitä on jo menetetty ja mitä on vielä jäljellä. Inventointi tarjoaa myös aavoittajille ja raennuttajille jo etuäteen tiedon todennäöisistä muinaisjäännösalueista, joilla on syytä varautua toimenpiteisiin ennen tuhoavan raentamisen aloittamista. Kuva. Suomen esi-, Vaasa- ja suurvalta-aiana perustetut aupungit.

10 Inventoinnin avulla pyritään luomaan tilanne, jossa eri aupungit ovat areologian osalta esenään tasavertaisessa asemassa. Muinaismuistolai osee aupungeissa ennen vuotta 0 raennettua aluetta, mutta erityistä huomiota iinnitetään ennen isoa vihaa (- ) raennettuun alueeseen. Inventoinnin tulosena valmistuva perusselvitys antaa aavoituselle, tutimuselle, suojelulle ja raentamiselle seleän lähtötilanteen. Museoviraston Vaasa- ja suurvalta-ajan aupunien inventointiprojetin avulla pyritään mahdollistamaan: ) Muinaismuistolain taroitusenmuainen, ennaoiva ja tasapuolinen äyttö, ) Suojelun, aavoitusen, tutimusen ja raentamisen yhteensovittaminen ja ) Koonaisvaltainen aupuniareologinen tutimus. Projetin aiana pyritään myös määrittelemään aupuniareologinen toimintamalli ja tutimusstrategiat.. Kenttätyöt Ennen enttätutimusvaihetta Uudestaaupungista oli jo erättynä perustiedot (mm. tulipalot, väiluu, artat, areologiset tutimuset) aupuniareologiseen tietoantaan ja osa vanhoista asemaaavaartoista oli muutettuna digitaaliseen muotoon nyyisen aavaartan anssa samaan mittaaavaan. Jälityövaiheessa vanhojen asemaaavaarttojen digitointitilannetta parannettiin teemällä vanhoihin aiemmin digitoituihin arttoihin lisäysiä ja digitoimalla lisää vanhoja aupunimittausarttoja. Kaavaarttapohjana äytettiin Uudenaupu aupu iinteistö- ja mittaustoimen tuottamaa digitaalista artta-aineistoa. Uudenaupu aupuniareologisen inventoinnin enttätyövaiheeseen äytettiin yhteensä työpäivää ( ). Tuona aiana Uudenaupu isoa vihaa vanhemmalla aupunialueella sijaitsevat nyyiset tontit äytiin ysi errallaan läpi (s. Liitteet ja ). Joaisesta errostumiltaan todennäöisesti oonaan tai osittain säilyneestä tontista irjattiin nyyinen raennusanta ja joissain tapausissa jo puretut raennuset. Kunnallistenisten aivantojen vanhoihin errostumiin ohdistunut tuhoava vaiutus selvitettiin unnan viramiehiltä saatujen vesijohto-, viemäri-, sähöaapeli- ja auolämpölinjaarttojen avulla. Joaisesta ohteesta täytettiin inventointilomae, josta tiedot siirrettiin aupuniareologiseen inventointitietoantaan. Lisäsi tonttien säilyneet alueet hahmoteltiin antaarttaan seä tonteista otettiin yleisuvia. Todennäöisesti errostumiltaan täysin tuhoutuneista tonteista ei irjattu lainaan tietoja. Tonteilla mahdollisesti säilyneiden errostumien

11 iäys tehtiin vanhojen arttojen avulla (aupunimittausiin perustuvista artoista lisää seuraavassa luvussa ).. Uudenaupu asemaaavan ehitys ja aupunipalot. Asemaaavan ehitys Vuonna perustetun Uudenaupu vanhin aupunimittausiin perustuva artta on vuodelta (Liite.). Tässä todennäöisesti Hans Hanssonin laatimassa artassa on esitettynä aupunimittausiin perustuva aluperäinen epäsäännöllinen asemaaava, jona päälle on tehty regulointisuunnitelma. Uudenaupu regulointi ei uitenaan toteutunut aivan suunnitelmien muaisesti, vaan säännölliset orttelit tehtiin suunniteltua pohjoisemmasi, auemmasi rannasta. Tämä näyy parhaiten verrattaessa iron sijaintia v. artassa ja nuoremmissa artoissa. Syynä tähän on ollut todennäöisesti ranta-alueen osteus, joa aiheutti ongelmia vanhan iron rannanpuolella sijainneella hautausmaalla, jota jouduttiin orottamaan einoteoisesti hiealla hautauoppiin nousevan veden vaieuttaessa hautaamista. Vuoden artan asemointi nyyisen artan päälle on tehty vanhan iron sijainnin ja Ruoolanjärvestä Kaupulahteen lasevan ojan avulla. Vanhimman artan asemoinnin onnistumiseen viittaavat marrasuussa 000 areologisissa aivausissa tehdyt havainnot vanhoista ivijaloista (s. Luu, uva ). Uudenaupu vanhimmassa aupunimittauseen perustuvassa artassa () on esitettynä orttelialueet, vanha iro ja Vallimäen puolustusraennelmat. Lisäsi artassa on uvattuna rantaviiva, alliot ja tulliaita. Näiden lisäsi Ruoolanjärvestä Kaupulahteen lasevan puron, Hallunojan, varrella on mylly ja aupu itäreunalla tullitupa. Tuolloisen torin länsireunalle on uvattu asi todennäöistä raennusta, joista ei ole tarempaa tietoa. On mahdollista, että aupu ensimmäinen raatihuone olisiin sijainnut torin länsireunalla. Vuonna suunniteltua asemaaavauudistusta toteutettiin jo yleisesti vuosina 0-, jolloin Pietari Brahe määräsi alusi vastaan hangoittelevat porvarit siirtämään talonsa regulointisuunnitelman muaisesti ruutuasemaaavaan. Vaia 00-luvun lopulta ei ole

12 Vuosi Otsio Nimi Selite Viite Originaali Huom Wasabürgz Todennäöisesti regulointisuun- artta ; Uusitor. Stads- och tunut täysin suunni- Claes Claessonin Kostet : Utländsa ar- Ruutuaava ei toteu- Afrijtning Hans nitelma, jona alla apuni- fästningsplaner. telmien muaan. Hansson näyy olemassaoleva epäsäännöl- Forsby, uva ; nr.. KrA. rivit raenneettiin Raumanari- Finland. Nystad Säännölliset orttelilinen asemaaava MV hist..a. aluperäistä suunnitelmaa pohjoisem- ja tulliaita. masi (vrt. Kiron sijaintia). Liite. 0-l. Grundritning öfwer Nystad Kaavamainen ja Kauovalta ylimalainen esitys : liite V orttelialueesta ja Venäläisten linnoituslaitteista. Mm. iro ja raatihuone merittyinä. Ajoittunee vuosien - 0 välille. Kaavamainen esitys. Liite. 0 () Grundriss und Gegend von NEUstdt, Nystaedt, in Finland, allwa der Friede zwischen Rysland und Schweden An. Geschlossen worden. Asemaaava, raennettuorttelialue, aupu ympäristö, venäläisten puolustusraen-nelmat ja tietoa tonteista Kauovalta : liite Kartta valmistunut 0, mutta uvaa todennäöisesti Uudenaupu rauhan aiaista tilannetta v.. Liite. Grundritning öfwer Siö Staden Nystad Charta öfver Sjöstaden Nystad Kaavamainen ja Hoecert ylimalainen esitys (näöispainos v, orttelialueesta ) ja Venäläisten linnoituslaitteista. Mm. iro ja raatihuone merittyinä. Pohjoisin orttelirivi raennettu täyteen ja tontit levinneet torialueelle. Tara, tonttijao Uusiaupunimeritty, tontit Raumanarinumeroitu, rantaaitat, Forsby, uva. tuulimyllyt. Kuva. Kopio vuodelta 0. Liite. Tauluo. Uudenaupu aupunialuetta uvaavat arttaesityset 00- ja 00-luvuilta.

13 olemassa Uuttaaupunia esittäviä arttoja, tiedetään raennetun aupunialueen rajana olleen noin vuonna 0 idässä Blasieholmanatu, pohjoisessa Vuoriatu ja lännessä Mäyhälänatu. Tämän alueen sisään jäävä alue ei ollut oonaan raennettua, ja varsinin 00-luvun lopun nälänhädän, tulipalojen ja vuonna 0 Suomeen tulleen ruton seurausesta yhä suurempi osa aupu tonteista jäi tyhjilleen. Ison vihan (-) alaessa aupuni oli jo alennustilassa, jona venäläiset jouot sitten viimeistelivät. Ison vihan päättyessä Uudenaupu rauhaan elouun 0. päivänä vuonna, Uudenaupu taloista vain oli jotenuten asuttavassa unnossa. Vuonna 0 valmistunut artta (liite.) uvaa ison vihan päättymisen aiaista aupunia. Kartta on oottu venäläisistä ja ruotsalaisista lähteistä. Karttaan on meritty erillisiä raennusia ja aupu tontit, joista suurin osa oli todennäöisesti autiona. Kartassa on esitettynä venäläisten Vallimäelle ja Sorvaoon raentamat puolustusvarustuset, joita ei enää nyyisessä maastossa ole mahdollista havaita. Uudestaaupungista on olemassa lisäsi asi arttaluonnosta, joissa venäläisten enttäpatterit ovat myös esitettyinä. Näistä vanhempi uvaa todennäöisesti 0-luvun tilannetta (Liite.) ja nuorempi on julaistu vuonna (Kuva ). Hoecertin väitösirjassa julaistussa vuoden luonnosessa Vuosi Otsio Nimi Selite Viite Originaali Huom 00 n. Nystad och UUB (inv.nr dess belägenhet. -, Gyllenborgs saml.) 0 Nystad C. P. Hagströmin artta H. J. Asemaaavaan on Lilius : KA Heleniusen meritty vuoden uva ; Uusimaaavhoutuneet ase- palossa tuaupuni- alueet. Raumanari- Forsby, uva UUB (I handsr. S, nr. ) Karta öfver Nystad G. T. Nyyisen asemaaavan perusta. Chiewitzin asema-aava Uusiaupuni- Raumanari- Forsby, uva Kopio vuodelta. Tauluo. Uudenaupu aupunialuetta uvaavat 00-luvun arttaesityset.

14 Kuva. Vuonna julaistu Uuttaaupunia uvaava arttaluonnos. Samana vuonna vanhaa torialuetta otettiin tonttipulan taia tonttimaasi.(lähde: Hoecert (näöispainos vuonna julaistusta väitösirjasta.) näyy, uina vanhaa torialuetta on otettu tonttimaasi tonttipulan taia. Torille rauhanneuvotteluja varten siirretty raennus (s. vuoden artta, Liite.) on siirretty 0- luvulle mennessä nyyisen Rauhanpuiston tontille, ja torin reunalle aloitettiin raentamaan v. 0 uutta raatihuonetta. 0-luvun luonnosessa (Liite.) aupu pohjoisin orttelirivi ei ollut vielä täyteen raennettu, mutta vuonna tonttimaasta oli jo pulaa.

15 Vuoden aupunimittausiin perustuva artta (Liite.) esittää aupunia, jossa asutus on levinnyt jo ruutuaava-alueen ulopuolelle. Kyseisessä artassa esitetään myös ensimmäistä ertaa Kaupulahden rantaa pitin levittäytyvät ranta-aitat. Ranta-aittoja on ollut olemassa oo aupu olemassa olon ajan, vaia niitä ei ole uvattuna vanhempiin arttoihin. Uusiaupuni paloi vuosina ja. Vuoden tulipalon jäleen aupuni sai uuden G.T. Chiewitzin suunnitteleman asemaaavan, jona eisari vahvisti tououun. päivänä vuonna. Uudessa asemaaavassa palaneen toriorttelin alue palautettiin uudestaan oonaan torisi.. Tulipalot Uusiaupuni, uten muutin vanhat puuaupungit, on palanut useaan otteeseen. 00- luvun lopulla aupungissa oli olme isompaa tulipaloa (s. Liite.). Seuraavan erran aupuni paloi vasta aivan 00-luvun lopussa (v. ) (s. Liite.). Tuhoiltaan laajimmat tulipalot tapahtuivat 00-luvulla, jolloin suurin osa aupungista joutui tulen armoille. Vuonna aupu itäosa paloi ahdessa palossa ja yhdesän vuotta myöhemmin, vuonna, tuli tuhosi laajoja alueita aupu länsiosissa (s. Liite.). Karttaliitteissä. ja. esitetyt tulipalojen alueet ovat 00- ja 00-luujen osalta vain irjallisten lähteiden pohjata tehtyjä hahmotelmia. 00-luvun aupunipalojen rajauset ovat taas huomattavasti taremmalla pohjalla. Elouussa vuonna tapahtuneen aupunipalon alueesta on esitetty erilaisia tulintoja (s. Liite.). Kansallisaristosta löytyy tonttiohtaiset selvityset yseisen palon aiheuttamista tuhoista.. Uudenaupu erityispiirteitä Uudenaupu yhtenä erioispiirteenä on pidettävä Suomen vanhinta lasitehdasta, joa toimi Rauhanpuiston vieressä nyyisen tontin -- paialla. Kyseinen tontti on tuhottu vuonna liietaloa raennettaessa. On uitenin oletettavaa, että tontin reunustamilta aduilta, tontin Alisenadun puoleiselta paripaialta tai Rauhanpuistosta olisi vielä löydettävissä jäliä tehtaasta tai sen tuotannosta, josta suurin osa vietiin Tuholmaan. Tehdas

16 0 Kuva. Uudenaupu atualueet, joilta on odotettavissa 00-luvun alun epäsäännöllisen asemaaavan aiaisia orttelialueiden errostumia. Tehty vuoden artan pohjalta. Karttapohja Uudenaupu mittaustoimi lupa n:o 0. ehti toimia vain vuodesta vuoteen, jolloin tehdas tuhoutui aupunipalossa samana päivänä un oieudessa päätettiin lasitehtaan tarvittavasta siirrosta palovaaran taia Kaupulahden eteläpuolelle Sorvaoon. Tehdas oli lyhyen toimintansa aiana riitaisa paia. Erimielisyydet tehtaan omistaja Gustav Ju ja työteijöiden välillä johtivat mm. Suomen ensimmäiseen teollisuuslaoon vuonna. Vain pieni määrä tehtaan tuotantoa olevaa lasia on saatu talteen (s. Koivunen ). Ison vihan aiana venäläiset raensivat puolustusvarustusia Vallimäelle ja Sorvaon puolelle aupu lahden ympärille aina Hallunojalle asti (s. liite.). Puolustusvarustuset oostuivat Kaupulahden eteläpuolella viidestä vallillisesta varustusesta, jota yhdistettiin toisiinsa multavalleilla. Nyyisin vallituset ovat luultavasti lähes täysin adonneet urheiluentän ja omaotitaloasutusen tieltä. Uudenaupu vanhimmassa artassa () vallimäelle on jo meritty ruotsalaisten puolustusraenne. Venäläisten raentamat puolustusvarustuset tehtiin ison vihan alussa vuosina tai.

17 Uudenaupu ruutuasemaaava on pysynyt jotauinin muuttumattomana 0-luvun alussa toteutetun asemaaava säännönmuaistamisen jäleen. Ennen regulointia aupu uva oli toisenlainen. Kaupu vanhemman 00-luvun alupuolison luonnollisen ehitysen myötä syntyneen epäsäännöllisen asemaaavan aiaisia errostumia on löydettävissä myös nyyisiltä atualueilta. Kuvassa on esitettynä vuoden artan pohjalta tehty esitys atualueista, joilta on odotettavissa 00-luvun alupuolison orttelialueiden errostumia.. Aiaisemmat areologiset tutimuset Uudenaupu aupuniareologinen tutimushistoria on lyhyt. Ennen inventoinnin enttätyövaihetta (syysuun loppu 000) Uudessaaupungissa ei ollut tehty yhtään areologista aivausta. Torialueen uudelleen pohjustus- ja iveämistöitä oli uitenin seurattu Uudenaupu ulttuurihistoriallisen museon toimesta esän 000 aiana (s. myös uvat liite.-). Lisäsi Syystalvella marrasuussa 000 torin itäreunalla aloitettiin uuden raennusen raennustyöt, jona areologisessa valvonnassa havaitut raenteet johtivat aivaustutimusiin (tutimusraportit K. Lehtonen ja G. Haggrén MV/RHO). Tuolloin torin itäreunalla tutittu alue on ollut osittain tontti- ja osittain torialuetta 00-luvun alupuolella ennen 0- toteutettua muutosta ruutuasemaaavaan (Kuva, s. myös liite., uva MV/RHOA :). Asemaaavan reguloinnin jäleen nyyinen torialue on ollut torina luuun ottamatta vuosia -, jolloin suurin osa torialueesta oli tonttipulan vuosi tontitettu. Vuoden jäleen vanha torialue palautettiin torisi. Areologiset aivauset aloitettiin torin reunalta paljastuneen uunimaisen raenteen taia, jona toiveiaasti oletettiin liittyvän historiallisten lähteiden pohjalta todennäöisesti viereisellä tontilla sijainneeseen Suomen vanhimpaan lasitehtaaseen. Kaivausten jälityöt ovat vielä esen, mutta on jo varmaa, ettei löydetty raenne liity lasitehtaaseen vaan ajoittuu välille 0-. Kaivausten aiana avatun alueen leiausista piirretyistä profiiliartoista löytyi vanhoja ivijaloja ahdesta ohtaa (Kuva ). Kivijalojen ainoa mahdollinen ajoitus on 00-luvun alupuoli. Lisäsi havainnot sopivat yhteen ruutuasemaaavaan vanhemman artan asemoinnin anssa, miä antaa varmuuden asemoinnin onnistumisesta.

18 Kivijalojen lisäsi tutimusalueella oli jonin verran myös säilyneitä 00-luvun aupunierrosia. Viimeisin Uudenaupu aupuniareologinen tutimus tehtiin huhtiuussa 00, jolloin aupuni aivoi auolämpöputia Alisenadun risteysistä alas Rauhanatua ja siitä edelleen itään Rantaadulle. Kaivutyötä oli rauhanadun osuudella valvomassa Stina Savolainen aupu palaamana. Valvonnassa ei uitenaan löydetty säilyneitä ulttuurierrosia. Kuva. Marrasuussa 000 Uudenaupu torin itäreunalla suoritettiin Uudenaupu aupunialueella ensimmäinen areologinen aivaus. Kuvassa aivausalue ja eri aiaiset orttelialueet ovat sijoitettuna nyyiselle aavaarttapohjalle. Karttapohja Uudenaupu mittaustoimi lupa n:o 0.

19 Ennen vuotta 000 Uudestaaupungista on uitenin talletettu löytöjä erilaisten aivutöiden yhteydessä. Nyyisen S-Maretin tavaratalon tontilta (--) on erätty useaan otteeseen Uudenaupu lasitehtaaseen (-) liittyvää lasiaineistoa (s. Koivunen, aineistoa on Uudenaupu ulttuurihistoriallisessa museossa, Riihimäellä Suomen lasimuseossa, Kansallismuseossa ja Uudessaaupungissa ysityishenilöillä). Lisäsi Rauhanpuiston alueen aivutöiden yhteydessä v. on saatu talteen Museovirastoon toimitettu 00-luvun liitupiippu. Rauhanpuiston maaasat seulottiin Uudenaupu museon toimesta, mutta muita löytöjä ei saatu talteen.. Alueiden luoittelu ja luoittelun perusteet Kaii isoa vihaa vanhemman aupunialueen tontit jaettiin tutimusellisen ja suojelusellisen mieleniinnon muaan olmeen luoaan:.) Säilyneet alueet. Tutimusellisesti erityisen mieleniintoiset ja suojelullisesti arvoaat alueet. Tähän luoaan uuluvat aii alueet, joilla 00-luvun errostumat ovat todennäöisesti hyvin säilyneitä. Lisäsi luoaan uuluvat tutimusellisesti erityisen mieleniintoiset alueet, uten esim. raatihuoneen ympäristö ja porvariston asuinalueet, joiden errostumat ovat todennäöisesti uitenin osittain tuhoutuneet. Ensimmäisen luoan ohteet tulisi pyriä suojelemaan tai tilanteen vaatiessa vapauttaa raentamiselle tapausohtaisesti arvioitavalla tutimusella..) Todennäöisesti säilyneet tai vain osittain tuhoutuneet alueet. Tutimusellisesti mieleniintoiset ja suojelullisesti arvoaat alueet. Tähän luoaan uuluvat 00-luvun raennetun aupunialueen reuna-alueet, joiden raennusäytöstä ei ole täyttä varmuutta. Lisäsi luoaan uuluvat 00-luvun aavoitetun aupunialueen osittain tuhoutuneet osat. Myös 00- luvun puolella ison vihan (-) jäleen raennettu errosiltaan hyvin tai osittain säilynyt aupunialue uuluu toiseen luoaan. Toisen luoan alueilla maaperään ajoaminen voidaan tehdä joo areologin valvonnassa tai sitten alueella on suoritettava oetutimusia. Tarvittavat toimenpiteet arvioidaan tapausohtaisesti. ) Tuhoutuneet alueet. Luoaan uuluvat vanhan aupunialueen ulopuoliset alueet seä aupunialueen sisältä ne alueet, joiden errostumat ovat todennäöisesti jo täysin tuhoutuneet. Maanäyttö olmannen luoan alueilla ei vaadi areologisia tutimusia ellei töiden aiana tule vastaan tutimusta ja doumentointia vaativia raenteita tai errostumia.

20 . Raportin laatiminen Inventointiraportti on tehty Microsoft Access tietoantaohjelmalla työstettyyn tietoantaan. Tietoanta oostuu olmesta tauluosta: Perustauluosta, josta selviävät aii ensimmäiseen ja toiseen luoaan uuluvat tontit iinteistötunnusineen (JHS muaisesti 000 unta, 000 sijaintialue, 0000 ryhmä ja 0000 ysiö) ja osoitteineen, tauluosta, jossa on lyhyt uvaus ohteesta ja tonttialueen historiasta seä Raennustauluosta, jossa on lyhyt selvitys tontin raennusannasta (raennuset, raennusvuosi, perusta ja ellarit). Tietoannassa perustauluon pohjalta tehdystä lomaeesta pääsee uvaetta painamalla atsomaan yseisen tontin ohdeuvausta, raennusantaa ja valouvia. Tässä raportin paperiversiossa tietoannan tauluoista tulostetut raportit ja uvat ovat liitteinä (Liitteet -). Tauluoissa ohteet on järjestetty iinteistötunnusen perusteella nousevaan järjestyseen. Asemaaava muaisten reisteröityjen yleisten alueiden ryhmä numerotunnisteet poieavat unta-aupuosa-ortteli-tontti muodosta siten, että orttelin tilalla on seuraavat numerotunnisteet: tori 0 ja puisto 0. Inventointiraporttiin liittyvät artat (Liitteet -) on tehty MapInfo. ohjelmalla. Pohjaaineistona on äytetty Uudenaupu aupu tuottamaa numeerista vetoripohjaista asemaaavan pohjaarttaa. Numeerinen artta oli inventointia tehtäessä suhteellisen hyvin ajan tasalla inventointialueen osalta.. Inventoinnin tuloset Uudenaupu aupuniareologisessa inventoinnissa äytiin läpi pitälti toistasataa nyyistä 00- ja 00-luvun aupunialueella sijaitsevaa tonttia. Inventointialueen (s. liite ja ) oonaispinta-ala on n., ha. Tauluossa. on esitettynä numerotietoa inventoinnin tulosista. Tontit (pl) Pinta-ala (ha). Luoan alueet, %. Luoan alueet, 0 % yhteensä, % Tutimusalueen pinta-alasta Tauluo. Uudenaupu aupuniareologisen inventoinnin tulosena saatujen tutimusellisesti ja suojelullisesti merittävien tonttien määrän ja pinta-alan jaauma. ja.luoan alueiden esen.

21 Uudessaaupungissa. ja. luoan alueet ovat levinneet suhteellisen tasaisesti oo aupunialueelle. Kauppatorin ympäristössä raentaminen on tuhonnut vanhoja errostumia enemmän uin esustan reunamilla. Tietoannasta tulostetut.- ja.-luoan alueiden perustiedot sisältävä ohdeluettelo, ohdeuvauset ja tiedot raennusannasta löytyvät liitteistä -. Inventoinnin tulos on esitettynä visuaalisesti aavaarttapohjalla liitteessä. Kaiista.- ja.-luoan alueella tehtävistä maaperään ajoavista raennustöistä on ilmoitettava etuäteen Museoviraston raennushistorian osastoon (p. 0-00), josta annetaan tapausohtaiset toimintaohjeet. Myös Uudenaupu vanhan ruutuaava-alueen atualueilla tehtävistä raennustöistä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin Museovirastoon. Helsingissä tououun. päivänä 00 Teemu Möönen

22 Liite Perusarttaote Perusarttapohjalle ei hanittu julaisulupaa

23 0 m Vannasenpuisto Rauhanpuisto Linja-autoasema Kauppatori Vanha iro 0 : 0 0 K K 0 0 :0 : W P P K K 0 0 K K : : :0 : 0 P W K : 0 K K W P :0 :0 0K K 0 0 : P :0 K :0 0 K :0 K P K : K K K K K P P K G K K K 0 K : K 0 0 K P : K K K 0 P :0 0 P K P 0 K K K :0 0 0 P K :0 K K K 0 K P :0 0 K :0 0 II III VI I Nervanderinatu Blasieholmanatu Sairaalaatu Itätullitori Vaa-Suomenatu Nervanderinatu Vaa-Suomenatu Rantaatu Ajurinuja Zachariasseninatu Toriatu Myllyrinne Blasieholmanatu Alinenatu Ylinenatu Blasieholmanatu Nordstr minatu Myllyatu Liljalaasonatu Myllymäi Myllyatu Merimiehenatu Vuoriatu Ylinenatu Liljalaasonatu Sepänatu Alinenatu Rantaat Siltaatu Sairaalaatu Aittaranta Etelälinjaatu Sibeliuspuisto Kullervontie Marian Viiaistenatu Sepänatu Kouluatu Rauhanatu Kouluatu Kiropuisto Rauhanatu Alinenatu Rauhanatu Rantaatu Kiroatu Pohjoistulliatu Vuoriatu Ylinenatu Pohjoistulliatu Koulupuisto Viiaistenatu Merimiehenatu Kiroatu Mäyhälänatu Valliatu Vuoriatu Merimiehenatu Merimiehenatu Vearantie Vearanpuisto Vallimäi puisto nin- On- Onninj. Vearantie Puominmäenpolu Paahuoneenuja Palssaporinpuisto Liite UUSIKAUPUNKI Inventointialueen rajaus Kaupuniareologinen inventointi T. Möönen 000 Karttapohja Uudenaupu mittaustoimi lupa n:o 0

24 UUSIKAUPUNKI Kaupuniareologinen inventointi T. Möönen 000 Liite. Vanhojen arttojen meriselityset = raennetut aupunialueet, orttelit ja tontit = artoissa eriseen uvatut raennuset uten iro, raatihuone, tulliamari, vesimylly jne. p w = ranta-aitat = tuulimyllyt = ellotapulit = venäläisten puolustusraennelmat = tulliaita = tiet = pellot = rantaviiva = alliot

25 Viiaisten oulu Vannasenpuisto Rauhanpuisto Linja-autoasema Kauppatori Vanha iro Viiaisten oulu 0 : 0 0 K K 0 0 :0 : W P P K K 0 0 K K : : :0 : 0 P W K : 0 K K W P :0 :0 0K K : P :0 K :0 0 K :0 K P K : K K K K K P P K G K K K 0 K : K 0 0 K P : K K K 0 P :0 0 P K P 0 K K K :0 0 0 P K :0 K K K 0 K P :0 0 K :0 0 0 II III VI I Nervanderinatu Blasieholmanatu Sairaalaatu Itätullitori Vaa-Suomenatu Nervanderinatu Vaa-Suomenatu Rantaatu Ha Ajurinuja Zachariasseninatu Toriatu Myllyrinne Blasieholmanatu Alinenatu Ylinenatu Blasieholmanatu Nordstr minatu Myllyatu Mältintie Liljalaasonatu Myllymäi Myllyatu Merimiehenatu Vuoriatu Ylinenatu Liljalaasonatu Sepänatu Alinenatu Rantaatu Siltaatu Sairaalaatu Aittaranta Etelälinjaatu Sibeliuspuisto Kullervontie Mariantie Kaaelitehtaanatu Viiaistenatu Sepänatu Kouluatu Rauhanatu Kouluatu Kiropuisto Rauhanatu Alinenatu Rauhanatu Rantaatu Kiroatu Pohjoistulliatu Vuoriatu Ylinenatu Pohjoistulliatu Koulupuisto Viiaistenatu Merimiehenatu Kiroatu tie Rautilantie Mäyhälänatu Valliatu Vuoriatu Merimiehenatu Merimiehenatu Vea rantie Vearanpuisto Vallimäi puisto nin- On- Onninj. Vea rantie Puominmäenpolu Paahuoneenuja Palssaporinpuisto huauja 0 m UUSIKAUPUNKI Vuoden aupunimittaus asemoituna nyyiselle aavaartalle Ei mittaaavassa Museovirasto/RHO/T.Möönen 000 Liite. Karttapohja Uudenaupu mittaustoimi lupa n:o 0

26 Viiaisten oulu Vannasenpuisto Rauhanpuisto Linja-autoasema Kauppatori Vanha iro Viiaisten oulu 0 : 0 0 K K 0 0 :0 : W P P K K 0 0 K K : : :0 : 0 P W K : 0 K K W P :0 :0 0K K : P :0 K :0 0 K :0 K P K : K K K K K P P K G K K K 0 K : K 0 0 K P : K K K 0 P :0 0 P K P 0 K K K :0 0 0 P K :0 K K K 0 K P :0 0 K :0 0 0 II III VI I Nervanderinatu Blasieholmanatu Sairaalaatu Itätullitori Vaa-Suomenatu Nervanderinatu Vaa-Suomenatu Rantaatu Ha Ajurinuja Zachariasseninatu Toriatu Myllyrinne Blasieholmanatu Alinenatu Ylinenatu Blasieholmanatu Nordstr minatu Myllyatu Mältintie Liljalaasonatu Myllymäi Myllyatu Merimiehenatu Vuoriatu Ylinenatu Liljalaasonatu Sepänatu Alinenatu Rantaatu Siltaatu Sairaalaatu Aittaranta Etelälinjaatu Sibeliuspuisto Kullervontie Mariantie Kaaelitehtaanatu Viiaistenatu Sepänatu Kouluatu Rauhanatu Kouluatu Kiropuisto Rauhanatu Alinenatu Rauhanatu Rantaatu Kiroatu Pohjoistulliatu Vuoriatu Ylinenatu Pohjoistulliatu Koulupuisto Viiaistenatu Merimiehenatu Kiroatu tie Rautilantie Mäyhälänatu Valliatu Vuoriatu Merimiehenatu Merimiehenatu Vea rantie Vearanpuisto Vallimäi puisto nin- On- Onninj. Vea rantie Puominmäenpolu Paahuoneenuja Palssaporinpuisto huauja 0 m UUSIKAUPUNKI Vuoden aavaartta asemoituna nyyiselle aavaartalle Ei mittaaavassa Museovirasto/RHO/T.Möönen 00 Liite. Karttapohja Uudenaupu mittaustoimi lupa n:o 0

27 Viiaisten oulu Vannasenpuisto Rauhanpuisto Linja-autoasema Kauppatori Vanha iro Viiaisten oulu 0 : 0 0 K K 0 0 :0 : W P P K K 0 0 K K : : :0 : 0 P W K : 0 K K W P :0 :0 0K K : P :0 K :0 0 K :0 K P K : K K K K K P P K G K K K 0 K : K 0 0 K P : K K K 0 P :0 0 P K P 0 K K K :0 0 0 P K :0 K K K 0 K P :0 0 K :0 0 0 II III VI I Nervanderinatu Blasieholmanatu Sairaalaatu Itätullitori Vaa-Suomenatu Nervanderinatu Vaa-Suomenatu Rantaatu Ha Ajurinuja Zachariasseninatu Toriatu Myllyrinne Blasieholmanatu Alinenatu Ylinenatu Blasieholmanatu Nordstr minatu Myllyatu Mältintie Liljalaasonatu Myllymäi Myllyatu Merimiehenatu Vuoriatu Ylinenatu Liljalaasonatu Sepänatu Alinenatu Rantaatu Siltaatu Sairaalaatu Aittaranta Etelälinjaatu Sibeliuspuisto Kullervontie Mariantie Kaaelitehtaanatu Viiaistenatu Sepänatu Kouluatu Rauhanatu Kouluatu Kiropuisto Rauhanatu Alinenatu Rauhanatu Rantaatu Kiroatu Pohjoistulliatu Vuoriatu Ylinenatu Pohjoistulliatu Koulupuisto Viiaistenatu Merimiehenatu Kiroatu tie Rautilantie Mäyhälänatu Valliatu Vuoriatu Merimiehenatu Merimiehenatu Vea rantie Vearanpuisto Vallimäi puisto nin- On- Onninj. Vea rantie Puominmäenpolu Paahuoneenuja Palssaporinpuisto huauja 0 m UUSIKAUPUNKI 0-luvun arttaluonnos asemoituna nyyiselle aavaartalle Ei mittaaavassa Museovirasto/RHO/T.Möönen 00 Liite. Karttapohja Uudenaupu mittaustoimi lupa n:o 0

28 Viiaisten oulu Vannasenpuisto Rauhanpuisto Linja-autoasema Kauppatori Vanha iro Viiaisten oulu 0 : 0 0 K K 0 0 :0 : W P P K K 0 0 K K : : :0 : 0 P W K : 0 K K W P :0 :0 0K K : P :0 K :0 0 K :0 K P K : K K K K K P P K G K K K 0 K : K 0 0 K P : K K K 0 P :0 0 P K P 0 K K K :0 0 0 P K :0 K K K 0 K P :0 0 K :0 0 0 II III VI I Nervanderinatu Blasieholmanatu Sairaalaatu Itätullitori Vaa-Suomenatu Nervanderinatu Vaa-Suomenatu Rantaatu Ha Ajurinuja Zachariasseninatu Toriatu Myllyrinne Blasieholmanatu Alinenatu Ylinenatu Blasieholmanatu Nordstr minatu Myllyatu Mältintie Liljalaasonatu Myllymäi Myllyatu Merimiehenatu Vuoriatu Ylinenatu Liljalaasonatu Sepänatu Alinenatu Rantaatu Siltaatu Sairaalaatu Aittaranta Etelälinjaatu Sibeliuspuisto Kullervontie Mariantie Kaaelitehtaanatu Viiaistenatu Sepänatu Kouluatu Rauhanatu Kouluatu Kiropuisto Rauhanatu Alinenatu Rauhanatu Rantaatu Kiroatu Pohjoistulliatu Vuoriatu Ylinenatu Pohjoistulliatu Koulupuisto Viiaistenatu Merimiehenatu Kiroatu tie Rautilantie Mäyhälänatu Valliatu Vuoriatu Merimiehenatu Merimiehenatu Vea rantie Vearanpuisto Vallimäi puisto nin- On- Onninj. Vea rantie Puominmäenpolu Paahuoneenuja Palssaporinpuisto huauja 0 m UUSIKAUPUNKI Vuoden aupunimittaus asemoituna nyyiselle aavaartalle Ei mittaaavassa Museovirasto/RHO/T.Möönen 000 Liite. Karttapohja Uudenaupu mittaustoimi lupa n:o 0

29 Viiaisten oulu Vannasenpuisto Rauhanpuisto Linja-autoasema Kauppatori Vanha iro Viiaisten oulu 0 : 0 0 K K 0 0 :0 : W P P K K 0 0 K K : : :0 : 0 P W K : 0 K K W P :0 :0 0K K : P :0 K :0 0 K :0 K P K : K K K K K P P K G K K K 0 K : K 0 0 K P : K K K 0 P :0 0 P K P 0 K K K :0 0 0 P K :0 K K K 0 K P :0 0 K :0 0 0 II III VI I Nervanderinatu Blasieholmanatu Sairaalaatu Itätullitori Vaa-Suomenatu Nervanderinatu Vaa-Suomenatu Rantaatu Ha Ajurinuja Zachariasseninatu Toriatu Myllyrinne Blasieholmanatu Alinenatu Ylinenatu Blasieholmanatu Nordstr minatu Myllyatu Mältintie Liljalaasonatu Myllymäi Myllyatu Merimiehenatu Vuoriatu Ylinenatu Liljalaasonatu Sepänatu Alinenatu Rantaatu Siltaatu Sairaalaatu Aittaranta Etelälinjaatu Sibeliuspuisto Kullervontie Mariantie Kaaelitehtaanatu Viiaistenatu Sepänatu Kouluatu Rauhanatu Kouluatu Kiropuisto Rauhanatu Alinenatu Rauhanatu Rantaatu Kiroatu Pohjoistulliatu Vuoriatu Ylinenatu Pohjoistulliatu Koulupuisto Viiaistenatu Merimiehenatu Kiroatu tie Rautilantie Mäyhälänatu Valliatu Vuoriatu Merimiehenatu Merimiehenatu Vea rantie Vearanpuisto Vallimäi puisto nin- On- Onninj. Vea rantie Puominmäenpolu Paahuoneenuja Palssaporinpuisto huauja 0 m UUSIKAUPUNKI Kaupuniareologinen inventointi T. Möönen 000 Kaavaarttapohja ei mittaaavassa 00-luvun palot 00-luvun palot = v. = v., vain osittain = v. = v. Karttapohja Uudenaupu mittaustoimi lupa n:o 0 Liite.

30 Viiaisten oulu Vannasenpuisto Rauhanpuisto Linja-autoasema Kauppatori Vanha iro Viiaisten oulu 0 : 0 0 K K 0 0 :0 : W P P K K 0 0 K K : : :0 : 0 P W K : 0 K K W P :0 :0 0K K : P :0 K :0 0 K :0 K P K : K K K K K P P K G K K K 0 K : K 0 0 K P : K K K 0 P :0 0 P K P 0 K K K :0 0 0 P K :0 K K K 0 K P :0 0 K :0 0 0 II III VI I Nervanderinatu Blasieholmanatu Sairaalaatu Itätullitori Vaa-Suomenatu Nervanderinatu Vaa-Suomenatu Rantaatu Ha Ajurinuja Zachariasseninatu Toriatu Myllyrinne Blasieholmanatu Alinenatu Ylinenatu Blasieholmanatu Nordstr minatu Myllyatu Mältintie Liljalaasonatu Myllymäi Myllyatu Merimiehenatu Vuoriatu Ylinenatu Liljalaasonatu Sepänatu Alinenatu Rantaatu Siltaatu Sairaalaatu Aittaranta Etelälinjaatu Sibeliuspuisto Kullervontie Mariantie Kaaelitehtaanatu Viiaistenatu Sepänatu Kouluatu Rauhanatu Kouluatu Kiropuisto Rauhanatu Alinenatu Rauhanatu Rantaatu Kiroatu Pohjoistulliatu Vuoriatu Ylinenatu Pohjoistulliatu Koulupuisto Viiaistenatu Merimiehenatu Kiroatu tie Rautilantie Mäyhälänatu Valliatu Vuoriatu Merimiehenatu Merimiehenatu Vea rantie Vearanpuisto Vallimäi puisto nin- On- Onninj. Vea rantie Puominmäenpolu Paahuoneenuja Palssaporinpuisto huauja 0 m UUSIKAUPUNKI Kaupuniareologinen inventointi T. Möönen 000 Kaavaarttapohja ei mittaaavassa 00-luvun palot = v.,. marrasuuta = v. = v.,.-. elouuta. (P. Käri : Uudenaupu raennetun ympäristön historialliset puitteet. Uusiaupuni - Raumanari - Forsby. Museovirasto Raennushistorian osasto / muaan.) = v.,.-. elouuta. (G. Haggrénin luonnos. KA. Kaupuniartat. Uusiaupuni. sig. /--/d, /0 muaan.) Karttapohja Uudenaupu mittaustoimi lupa n:o 0 Liite.

31 Vannasenpuisto Rauhanpuisto Linja-autoasema Kauppatori Vanha iro 0 : 0 0 K K 0 0 :0 : W P P K K 0 0 K K : : :0 : 0 P W K : 0 K K W P :0 :0 0K K : P :0 K :0 0 K :0 K P K : K K K K K P P K G K K K 0 K : K 0 0 K P : K K K 0 P :0 0 P K P 0 K K K :0 0 0 P K :0 K K K 0 K P :0 0 K :0 0 II III VI I Nervanderinatu Blasieholmanatu Sairaalaatu Itätullitori Vaa-Suomenatu Nervanderinatu Vaa-Suomenatu Rantaatu Ajurinuja Zachariasseninatu Toriatu Myllyrinne Blasieholmanatu Alinenatu Ylinenatu Blasieholmanatu Nordstr minatu Myllyatu Mältintie Liljalaasonatu Myllymäi Myllyatu Merimiehenatu Vuoriatu Ylinenatu Liljalaasonatu Sepänatu Alinenatu Rantaatu Siltaatu Sairaalaatu Aittaranta Etelälinjaatu Sibeliuspuisto Kullervontie Mariantie Viiaistenatu Sepänatu Kouluatu Rauhanatu Kouluatu Kiropuisto Rauhanatu Alinenatu Rauhanatu Rantaatu Kiroatu Pohjoistulliatu Vuoriatu Ylinenatu Pohjoistulliatu Koulupuisto Viiaistenatu Merimiehenatu Kiroatu Mäyhälänatu Valliatu Vuoriatu Merimiehenatu Merimiehenatu Vea rantie Vearanpuisto Vallimäi puisto nin- On- Onninj. Vea rantie Puominmäenpolu Paahuoneenuja Palssaporinpuisto huauja 0 m UUSIKAUPUNKI Viemäröinti- ja auolämpäaivannot Ei mittaaavassa Museovirasto/RHO/T.Möönen 00 = vesijohto = sadevesijohto = jätevesijohto = sujutettu jätevesijohto = auolämpöjohto = ritiläaivo = sadevesi-, auolämpö- tai tarastusaivo = puhelin/sähöveron piste = talohaaraventtiili = paloposti Vpp = rumpu Liite Karttapohja Uudenaupu mittaustoimi lupa n:o 0

32 0 :0 0 K 0 P :0 0 K K :0 K 0 P :0 K P 0 K 0 K P :0 0 0 K P K 0 K 0 K P K K K K : 0 0 K K K 0 0 P P 0 G P 0 K : 0 K K K K K 0 0 K P 0K 0 :0 W 0 :0 K 0 0 K 0 0 : P K W K K : 0 K P 0 :0 K :0 : 0 0 K :0 0 0 :0 0 K P K 0 K P K K W 0 0 :0 :0 : :0 0 0 a 0 VI Vuoriatu Koulupuisto II 0 Kiropuisto Linja-autoasema Kauppatori 0 Rauhanpuisto Vearanpuisto I Vanha iro Vallimäi : Paahuoneenuja Onninpuisto Palssaporinpuisto 0 Merimiehenatu Vearantie Onninj. Vallia tu Vearantie Puomin mä enpolu K Merimiehenatu Mäyhälänatu Kiro atu Viiaistena tu Kiro atu Merimiehenatu Vuo riatu Rantaatu Poh joi stu lliatu Ylinenatu Poh joistulliatu Rauha natu Alinenatu Rauha natu Rauha natu Kou luatu Viiaistenatu Kou luatu Aittaran ta Sep äna tu Vuo riatu Merimiehenatu Alinenatu Rantaatu Sep äna tu Ylinen atu Lilja laa sonatu Lilja laa sonatu Myllyatu 0 IIIMyllymäi Myllyatu 00 Nordstr min atu Myll yrinne Ylinen atu 0 0 Alinenatu Blasieh olmanatu Rantaatu Ajurinuja Vannasenpuisto Zacha riassen inatu Blasieh olmanatu Toria tu 0 0 Bla sieholmanatu 0 Itätullitori :0 0 Vaa-Su omen atu 0 Vaa-Suomenatu Liite. Nervanderina tu 0 Nervande rina tu 0 m UUSIKAUPUNKI Tutimusellisesti mieleniintoiset alueet Koo inventointialue Kaupuniareologinen inventointi T. Möönen 000 Kullervontie 0 Sibeliuspuisto Maria Etelälinj aatu Siltaatu Saira ala atu =. luoan alueet =. luoan alueet 0 0 Sair aalaatu Karttapohja Uudenaupu mittaustoimi lupa n:o 0 = inventointialueen raja = Vallimäen linnoituslaitteet

33 I I IV Kiosi II r t t I II III t III I VII t Tasi II III II I II II t t II Seiowin oulu t t Kiro t III t sp t II t IV Kalaranta t VI III II III Kirjasto l IV I I IV I II II II II I IV t IV II III IV sp Pi t IV Vanha iro V at t Vallila Luotsimuseo IV IV Kiosi Rauhanpuisto Linja-autoasema VII Tasi Kauppatori Kalaranta Vanha iro Luotsimuseo Vallila Kiro Pi sp Seiowin oulu VI Kirjasto sp V K K W P 0 0 : P 0 0 K K P P K G K 0 K K 0 0 K 0 0 P : K K K 0 P :0 0 P K P 0 K K 0 0 II I Vuoriatu Ylinenatu Sepänatu Alinenatu Rantaatu Aittaranta Kouluatu Kiropuisto Rauhanatu Alinenatu Rauhanatu Rantaatu Kiroatu Pohjoistulliatu Vuoriatu Ylinenatu Mäyhälänatu Merimie earanuisto Vallimäi Puominmäenpolu Liite. UUSIKAUPUNKI Tutimusellisesti mieleniintoiset alueet Inventointialueen länsiosa Kaupuniareologinen inventointi T. Möönen 000 =. luoan alueet =. luoan alueet = inventointialueen raja = Vallimäen linnoituslaitteet Karttapohja Uudenaupu mittaustoimi lupa n:o 0

34 at III t at IV t t t Pi V Vannasenpuisto II IV at t at at IV Junqvistintalo r IV r IV IV II at V t at at at IV II at V I I IV II IV I t Myymälä Kiosi II r t t I II III t III I VII t Tasi II III II I II II t IV H.as at Pi t at Vesitorni t Museo at at at Työväentalo r II t t t II talo Sr II owin oulu t t Pi Vannasenpuisto Pi H.as V Vesitorni Museo Työväentalo Myymälä V V Kiosi Rauhanpuisto VII Tasi Kauppatori Junqvistintalo owin oulu Sr talo P K 0 K K : : 0 P W K : 0 K K W P 0 0 : P 00 0 :0 K K :0 K P K : K K K P K G II Blasieholmanatu Itätullitori Rantaatu Toriatu Myllyrinne anatu Alinenatu Ylinenatu Blasieholmanatu Nordstr minatu Myllyatu Myllyatu Vuoriatu Ylinenatu Liljalaasonatu Sepänatu Alinenatu Rantaatu Kouluatu opuisto Liite. UUSIKAUPUNKI Tutimusellisesti mieleniintoiset alueet Inventointialueen itäosa Kaupuniareologinen inventointi T. Möönen 000 =. luoan alueet =. luoan alueet = inventointialueen raja = Vallimäen linnoituslaitteet Karttapohja Uudenaupu mittaustoimi lupa n:o 0

35 Uudenaupu aupuniareologinen inventointi Kohdeluettelo T. Möönen 00 Liite Rauhanatu Alinenatu Pohjoistulliatu Pohjoistulliatu Alinenatu Alinenatu Kiroatu Pohjoistulliatu numero o numero o numero o numero o numero o numero o numero o numero o //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen Liite Sivu /

36 Ylinenatu 0 numero o //00 T. Möönen Ylinenatu ja rauhanatu Alinenatu ja rauhanatu numero o numero o //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen Alinenatu numero o //00 T. Möönen Alinenatu a ja b seä iroatu numero o //00 T. Möönen Ylinenatu Kiroatu Ylinenatu Pohjoistulliatu numero o numero o numero o numero o //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen Liite Sivu /

37 Alinenatu Pohjoistulliatu numero o numero o //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen Ylinenatu a ja b Kiroatu tai alinenatu numero o numero o //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen Alinenatu a Alinenatu b Ylinenatu b numero o numero o numero o //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen Ylinenatu a tai iroatu b numero o //00 T. Möönen Kiroatu a numero o //00 T. Möönen 00 Liite Sivu /

38 Mäyhälänatu b ja vuoriatu numero o //00 T. Möönen Mäyhälänatu a numero o //00 T. Möönen Mäyhälänatu tai ylinenatu b numero o //00 T. Möönen Ylinenatu a Vuoriatu Kiroatu b Kiroatu a Ylinenatu b numero o numero o numero o numero o numero o //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen Ylinenatu a tai iroatu numero o //00 T. Möönen 00 Liite Sivu /

39 Kiroatu a ja b seä vuoriatu Vuoriatu tai pohjoistulliatu numero o numero o //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen Kiroatu numero o //00 T. Möönen Kiroatu tai ylinenatu b numero o //00 T. Möönen Pohjoistulliatu Ylinenatu a Rauhanatu numero o numero o numero o //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen Pohjoistulliatu ja ja ylinenatu numero o //00 T. Möönen Rauhanatu 0 numero o //00 T. Möönen 00 Liite Sivu /

40 Vuoriatu Vuoriatu b Baltzarborg Baltzarborg Baltzarborg Baltzarborg numero o numero o numero o numero o numero o numero o //0 T. Möönen 00 //0 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 00 //00 T. Möönen 00 //00 T. Möönen 00 //00 T. Möönen Vanha iro ja hautausmaa Sepänadun ja rantaadun ulma Sepänadun ja rantaadun ulma numero o numero o numero o //00 T. Möönen 000 /0/0 T. Möönen 000 //00 T. Möönen Liite Sivu /

41 Kouluatu tai alinenatu 0 numero o //00 T. Möönen Alinenatu numero o //00 T. Möönen Alinenatu tai sepänatu numero o //00 T. Möönen Alinenatu Rantaatu Sepänatu Ylinenatu Sepänatu Ylinenatu 0 numero o numero o numero o numero o numero o numero o //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen 000 //00 T. Möönen Liite Sivu /