1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA

Transkriptio

1

2 1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA Kaupalliset esittymät Lohjalla Kaupallisten palveluiden pinta-ala aupan esittymissä 2006 ja Päivittäistavaraaupan palveluvero 14 3 KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS Väestö marina-alueella Ostovoiman ehitys Liietilan lisätarve 21 4 KAAVAVARAUKSET JA KAUPAN HANKKEET LOHJALLA 25 5 UUSIEN KAUPPAPAIKKOJEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET Vaiutuset palveluveroon Vaiutuset palveluiden alueelliseen saatavuuteen ja asiointiliienteeseen 32 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET: KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA Päivittäistavaraaupan vero Kaupalliset esittymät Erillisliite : Liietilatarpeet unnittain

3 1 JOHDANTO Lohjan aupungissa laaditaan taajamaosayleisaavaa. Osayleisaava äsittä aupungin taajama-alueet mahdollisine laajentumisalueineen. Kaavan laadinnan aluvaiheessa tehtiin aupungin toimesiantamana aupallinen selvitys: Lohjan aupuni - Taajamaosayleisaava, Kaupallinen selvitys ; Santasalo Ky. Taajamaosayleisaavatyö on edennyt luonnosvaiheeseen ja tätä varten on ilmennyt tarvetta täydentää ja päivittää aluvaiheen selvitystä. Aluvaiheen selvitystä päivitetään nyt uusilla tavoitteellisilla väestömäärillä. Niiden pohjalta päivitetään myös liietilatarpeet vuoteen 2035, joa on myös aavan tavoitevuosi. Kaupan haneet päivitetään ja tarpeita verrataan aupan haneisiin ja aavavarausiin. Selvityseen otetaan muaan myös Sammatin unta, joa liitettiin Lohjaan vuonna Kaupallisen selvitysen päivitys täydentää edellistä selvitystä aupallisten vaiutusten arvioinnilla. Tavoitteena on selvittää, mitä vaiutusia osayleisaavaluonnoseen merityillä aupan alueilla on nyyiseen palveluveroon ja erityisesti esustan ehittämiseen. Lisäsi otetaan huomioon maanäyttö- ja raennuslaiin tulevat mahdolliset muutoset aupan sääntöihin. Kaupallisen selvitysen päivitysen ohjausryhmään ovat uuluneet Lohjan aupungista aupunisuunnittelujohtaja Jussi Savela, aavoitusjohtaja Heii Rouvinen, yleisaavoittaja Leena Iso-Maru, aritehti Miia Ajo ja aavasuunnittelija Teija Liusa seä Länsi-Uudenmaan yritysesusesta toimitusjohtaja Jorma Korhonen. Selvitysen päivitysen ovat tehneet Tuomas Santasalo ja Katja Kosela Santasalo Ky:stä.

4 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 Lohjan aupallinen palveluvero artoitettiin enttätyönä marrasuussa Sammatin palvelut on artoitettu Länsi-Uudenmaan Yritysesuselle tehdyn Länsi-Uudenmaan auppapalvelut -selvitysen yhteydessä vuonna Kartoitusesta on lasettu aupallisten palveluiden liiemäärät ja pinta-ala, joa uvaa raennusen pohjapinta-alaa. Liieiden pinta-alaan sisältyvät myymälän lisäsi taatilat ja varastot seä seinät. Kauppaesusten äytäviä ei pinta-alassa ole muana. Hotelleista on lasettu muaan vain ensimmäinen erros. Tiedot ovat suuntaa-antavia, eivätä täysin vastaa raennuslupien pinta-alaa. Alueet ovat uitenin esenään vertailuelpoisia. 2.1 Kaupalliset esittymät Lohjalla Kaupallinen palveluvero nojautuu pääosin pääesuseen seä Tynninharjun ja Lempolan auppaesittymiin. Näitä täydentävät paiallisesuset Virala, Ventelä ja Sammatti seä Lohjanharjun tilaa vaativan aupan alue. Lisäsi aupallisia palveluita on hajanaisesti Nummentaustan alueella seä pistemäisesti Karnaisissa ABC-liienneaseman yhteydessä. Lähipalveluita on lisäsi Routiolla. Lohjan aupallinen palveluvero 2011

5 IV I V V V V VI t sp V V t V IV tr VI V sp var t VI V VI I t sp sp I V t IV VI V V sp I t t Li er ae nn us t t ar I t sp t sp Li er. Sää st ö pa n i I I Lier. Lier. V IV t IV al Li er. V sp V t t I t t IV I I sp Vss V Li er. I I I IV t I I al I sp I at IV t IV t I t I al Lier Kios i t I aj oluisa io si at ar t IV t asi I I I Lä nsi- Uu de nm aa n O su us pan i sp I m u ist om er in maa valaisimia tr tr I t IV IV sp al al sp j ätepiste IV t t t I t sp sp V t t t sp I V huoltoasema t t at tr IV V tr IV V I Sis äpih a Koneh. IV t Koneh. Lohjan esusta on alueen aupallinen pääesus, jonne on sijoittunut pääosa aupungin esustahauisesta erioisaupasta. Lisäsi esustassa on mm. Soosen tavaratalo, hypermaret, päivittäistavaraauppaa ja muita aupallisia palveluita. Palvelut ovat esittyneet pääosin Kauppaadun ja Laurinadun varsille. Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Lohjan esustan aupallinen raenne 2010 Tynninharju on toinen Lohjan aupallisista alaesusista. Se on seudullinen auppapaia, jonne tullaan ostosille myös aupungin ulopuolelta. Alueella on hypermaret ja muuta päivittäistavaraauppaa seä merittävä määrä tilaa vaativaa auppaa ja autoauppaa. Tynninharjulla ei juuriaan ole esustahauista erioisauppaa. Tynninharjun reunalla on Ojamon lähiön ostosesus, jossa on pt-auppaa seä muutamia palveluita.

6 t t t t t t t Paloasema t jät ep is t e Kio s i ar Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Tynninharjun aupallinen raenne 2010 Lempolan auppaesittymä on uusi aupan esittymä Lohjalla. Alue on vielä raentumassa. Tällä hetellä alueella on tiiviinä esittymänä mm. päivittäistavaraauppaa, rautaauppaa, sisustusauppaa ja autotarvieauppaa ja eläintarvieauppaa. Lempola on toinen seudullinen aupan alaesus Lohjalla. Lempolan eteläpuolelle sijoittuu paiallisesus Ventelä. Ventelässä on pääosin lähipalveluita eli mm. päivittäistavaraauppaa, pani, apteei ja ravintoloita. Ventelän eteläosissa on myös tilaa vaativaa auppaa. Ventelän palveluraenne on pitänomainen ja varsin hajanainen.

7 Pumppuh. Ts I th t Vr t Ts sp t t vr ar Ts Ts Ts v ar t Vesitorni vr h vr j K pa p Lohj an asema I Pt Kpa at I p Mj I t t jätepiste t t t V V t tr I t I t t Sp Pä ivä ot i jät ep iste t t t I I Ki rjasto K pa I th I Ts V t I V I Mylly Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Lempolan ja Ventelän aupallinen raenne 2010

8 t bs t bs bs IV IV t I Kpa V Kpa Posti I Kpa I IV Kpa Kpa Yht eis ou lu Viralan esusta on entisen Lohjan unnan esusta. Kesus on säilyttänyt tiiviin ja monipuolisen untaesusluonteensa, vaia unta yhdistyiin Lohjaan yli ymmenen vuotta sitten. Viralassa on olme päivittäistavaraauppaa ja ohtalaisen monipuolisesti erioisauppoja, mm. urheiluauppaa, enäauppaa, odinteniiaauppaa, ello- ja ultaauppaa ja uaauppaa. Kesustassa on myös autotarvieauppaa. Viralassa on ainoa Lohjan esustan ulopuolinen muotiauppa (Hallasarin enäauppa). Virala palvelee pääosin paiallisia asuaita, mutta muutamat erioisliieet vetävät asiaaita auempaain. Viralan eteläosissa on maatalousauppaa sijoittunut valtatien varrelle. I Apt. Kpa I I K Paloas. Toimialat Autoorjaamo Fs Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila ar Viralan aupallinen raenne 2010

9 Sammatti on olmas Lohjan paiallisesusista. Alueen palvelut on artoitettu vuonna 2008, mutta palvelut eivät ole tästä merittävästi muuttuneet. Palvelut painottuvat lähipalveluihin. Alueella on asi päivittäistavaraauppaa, pani, apteei ja ravintolatoimintaa. Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Sammatin aupallinen raenne 2008

10 ar ar ar ar 20 0 Lohjanharjun auppatielle on sijoittunut palveluita noin neljän ilometrin matalle. Alueella on myös atosia aupan raenteessa. Alueelle on tilaa vaativaa auppaa ja autoauppaa. Autoauppa vetää asiaaita merittävästi myös Lohjan aupungin ulopuolelta jopa pääaupuniseudulta. Muijalassa on lähiauppa, joa palvelee pääosin lähialueen asuaita. Toimialat Päivittäistavaraauppa Tavarataloauppa Muotiauppa Terveydenhoitoauppa Erioisauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Panit, vauutus, posti Palveluyrityset Ravintolat, ahvilat, hotellit Käytetyn tavaran auppa Autoauppa, huoltamotoiminta Muu äyttö Tyhjä liietila Lohjanharjun auppatien aupallinen raenne Kaupallisten palveluiden pinta-ala aupan esittymissä 2006 ja 2010 Koonaisuudessaan Lohjalla on aupallisia palveluita yhteensä noin 380. Näistä yli puolet sijoittuu esustaan. Kesusta on siis palvelujen luumäärällä mitattuna vilain auppapaia aupungissa. Toisesi eniten palveluita on Viralassa, olmannesi eniten Tynninharjulla. Lempolassa palveluita on vielä luumääräisesti aiein vähiten. Alue on uitenin vielä ehittymässä. Mitä enemmän liieitä sen intensiivisempää auppa näillä alueilla on.

11 Pinta-alojen vertailu ertoo luumäärän ohella osaltaan auppapalveluiden tarjonnan määrästä ja luonteesta. Varsinaisissa esustoissa on monipuolisesti aupan tarjontaa, mutta liieet ovat pääosin pieniä. Kesustan ulopuolisilla alueilla on vastaavasti vähemmän liieitä, mutta liieiden oo on esimääräistä suurempi. Kaupallisten palveluiden luumäärä Lohjalla Kesusta Tynninharju Lempola Ventelä Lohjanharjun Kauppatie Virala Nummentausta Muu oy-alue Sammatti Lohjalla on liietilaa yhteensä yli m2, josta tyhjiä tiloja on pari prosenttia ja muussa esim. toimistoäytössä myös pari prosenttia. Kaupallisten palveluiden äytössä Lohjalla on liietilaa noin m 2. Liietilojen pinta-ala esustan eri osissa jaautuu eri tavoin uin aupallisten palveluiden luumäärä. Alueiden luonne paljastuu hyvin pintaalavertailussa, osa erityyppisillä alueilla on erilainen toimialaraenne. Kesusta on pinta-alaltaan myös suurin aupan esittymä Lohjalla. Kesustassa on liietilaa yhteensä lähes m 2 eli yli olmannes oo aupungin liiepinta-alasta. Pääosa erioisaupasta on sijoittunut esustaan. Kesustassa on myös runsaasti aupallisia palveluita (ravintolat, ahvilat, panit, vauutus ja muut palvelut). Kesustassa on tavarataloauppaa, jossa myydään seä päivittäistavaroita että erioisaupan tuotteita, esustassa on myös ohtalaisen paljon tilaa vaativaa auppaa. Tynninharjun ja Lempolan toimialaraenne on ohtalaisen samanaltainen, vaiain Lempola on vielä pinta-alaltaan huomattavasti pienempi uin Tynnynharju. Tynnninharju on aupan esittymistä toisesi suurin pinta-alalla mitattuna. Tynninharjulla on liiepinta-alaa noin m 2, Lempolassa noin m 2, miä tulee asvamaan tämän vuoden eväällä noin m 2 :iin.

12 Liietilojen pinta-ala Lohjalla 2010 Kesusta Tynninharju Lempola Ventelä Lohjanharjun Kauppatie Virala Nummentausta Pt-auppa, Alot ja iosit Tavarataloauppa Erioisauppa Tilaa vaativa auppa Autoauppa, orjaamot, huoltamot Käytetyn tavaran auppa Ravintolat, ahvilat, hotellit Pani, posti, vauutus Muu aupallinen palvelu Muu äyttö Tyhjä liietila Muu oy-alue Sammatti m2 Virala ja Ventelä ovat pinta-alaltaan lähes yhtä suuria, ja toimialaraenne on hyvin saman tyyppinen, tasaisesti jaautunut. Lohjanharjun auppatiellä on pääosin vain tilaa vaativaa auppaa ja autoauppaa. Nummentaustalla on seä lähipalveluita että tilaa vaativaa auppaa. Sammatti on esusista pienin ja toimialaraenne painottuu päivittäistavaraauppaan ja palveluihin.

13 Kaupallisten palveluiden luumäärä Lohjalla 2010 Tynnin- Lohjanharjun Nummen- Muu Kesusta harju Lempola Ventelä Kauppatie Virala tausta oy-alue Sammatti Yhteensä Pt-auppa, Alo ja iosit Tavarataloauppa Apteeit ja terveysauppa Muotiauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Erioisauppa yhteensä Käytetyn tavaran auppa Vähittäisauppa yhteensä Autoauppa, orjaamot, huoltam Ravintolat, ahvilat, hotellit Pani, posti, vauutus Muu aupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäisauppa ja palvelut yh Liietila muussa äytössä Tyhjät liietilat Liietilat yhteensä Lähde: Santasalo Ky Kaupallisten palveluiden pinta-ala Lohjalla 2010 Tynnin- Lohjanharjun Nummen- Muu Kesusta harju Lempola Ventelä Kauppatie Virala tausta oy-alue Sammatti Yhteensä Pt-auppa, Alo ja iosit Tavarataloauppa Apteeit ja terveysauppa Muotiauppa Sisustusauppa Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Erioisauppa yhteensä Käytetyn tavaran auppa Vähittäisauppa yhteensä Autoauppa, orjaamot, huoltam Ravintolat, ahvilat, hotellit Pani, posti, vauutus Muu aupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäisauppa ja palvelut yh Liietila muussa äytössä Tyhjät liietilat Tyhjien tilojen osuus 1 % 3 % 0 % 0 % 0 % 5 % 0 % 6 % 0 % 2 % Liietilat yhteensä Lähde: Santasalo Ky Kaupallisessa raenteessa on Lohjalla tapahtunut jonin verran muutosia vuoteen 2006 verrattuna. Koonaisuudessaan liietilan määrä on aupungissa asavanut yli m 2 :lla. Kesustassa suurin muutos on ollut Prisman liieesusen raentuminen lounaisulmaan. Tämän myötä esustan aupallisten palveluiden pinta-alan on asvanut noin 30 %:lla. Muutoin esustan muutoset ovat lähinnä liieiden siirtymisiä paiasta toiseen. Toinen suuri muutos aupan raenteessa on uuden auppapaian Lempolan raentuminen. Karnaisiin on myös raentunut uusi liiennepalveluasema luuisine oheispalveluineen. Kesittymä on uitenin pieni, joten sen meritys aupan raenteessa on vähäinen. Liiennepalveluasema palvelee lähinnä ohiajavia ja täydentää Lohjan auppapalveluveroa.

14 Tynninharjulle on tullut myös jonin verran lisää liietilaa. Alueelle on raentunut uusia liieraennusia ja toimialaraenne on vahvistunut tilaa vaativan aupan osalta. Ventelässä liietila on vähentynyt aiein eniten. Varsinaista tyhjää liietila ei Ventelässä uitenaan ole, sillä poistuneet aupan liietilat ovat siirtyneet muuhun äyttöön tai raennus on sellaisessa unnossa, ettei sitä enää liietilasi voida lasea. Poistuneet palvelut ovat olleet mm. autoauppaa, huonealuauppaa ja lahjatavaraauppaa. Lähipalvelujen osalta Ventelässä ei ole tapahtunut muutosia. Alueella on yhä olme lähiauppaa, vaia Lempolaan raentui S-maret. Myös Lohjanharjun auppatiellä on liietilan määrä vähentynyt, lasu johtuu pääosin ison irpputorin lopettamisesta Muijalassa. Kirpputori toimi vanhassa teollisuushallissa, joten poistuman myötä ei alueelle jäänyt tyhjää liietilaa. Muutoin ysittäisiä uusia toimijoita on tullut vanhojen tilalle. Kaupallisten palveluiden pinta-ala vuosina 2006 ja 2010 Kesusta Tynninharju Lempola Ventelä Lohjanharjun Kauppatie Virala Nummentausta m2 Viralassa ei ole juuriaan tapahtunut muutosia. Pinta-ala on hienoisesti vähentynyt, mutta aupallisten palveluluiden määrässä eiä toimialaraenteessa ole tapahtunut merittäviä muutosia. Myösään Nummentaustan alueella ei juuriaan ole tapahtunut muutosia.

15 2.3 Päivittäistavaraaupan palveluvero Päivittäistavaraaupan vero Lohjalla on varsin attava. Lähes joaisessa aupallisessa esittymässä on ohtalaisen monipuolisesti päivittäistavaraaupan tarjontaa. Suuria maretteja on esustan ohella sen molemmilla puolin nauhaaupunia eli Tynninharjulla ja Lempolassa. Lähiauppatasoista tarjontaa on Ventelässä, Viralassa ja Sammatissa, mutta useampia ysiöitä. Lisäsi päivittäistavaraaupan tarjontaa on muuallain taajama-alueella. Haja-asutusalueille ei päivittäistavaraauppoja ole juuriaan sijoittunut. Päivittäistavaraaupan vero Lohjalla 2011

16 Kesustassa on olme päivittäistavaraauppaa. Vuoteen 2006 verrattuna ysi pieni auppa on lopettanut toimintansa. Prisma on uusi liie esustassa ja Euromaret lopettanut toimintansa. Kesustan päivittäistavaraaupan tarjonta on hyvin monipuolinen. Tynninharjulle on raentunut Lidl, mutta tavaratalo Centti on lopettanut toimintansa. Tynninharjun päivittäistavaraaupan tarjonta on myös hyvin monipuolinen. Alueella on seä pieniä auppoja että suuria maretteja ja hypermaret. Seä Viralassa että Ventelässä on molemmissa yhä olme pientä päivittäistavaraauppaa. Lempolan uusi S-maret täydentää Ventelän lähitarjontaa. Ysittäisiä päivittäistavaraauppoja on myös muualla taajama-alueella. Näissä ei ole viime vuosina tapahtunut muutosia. Uusi maret on raentunut Karnaisiin liiennepalveluaseman yhteyteen. Tämä palvelee lähiauppana haja-asutusalueen asuaita. Lohjan päivittäistavaraaupan vero on vuoteen 2006 verrattuna jonin verran monipuolistunut. Täydennystä on tullut Lempolaan seä Karnaisiin. Liieitä on lopettanut vain esustassa ja Tynninharjulla, jonne on myös tullut uusia ysiöitä. Tarjonnan ei siten näissä esittymissä voida atsoa huonontuneen.

17 3 KAUPALLISTEN PALVELUIDEN MITOITUS Lohjan marina-alueessa ei ole tapahtunut merittäviä muutosia edelliseen selvityseen verrattuna. Lohjan pääasialliseen marina-alueeseen uuluvat Lohjan aupungin lisäsi Karjalohja, Nummi-Pusula ja Siuntio. Lisäsi myös Inoosta, Vihdistä, Karilasta seä Raaseporin aupungista äydään jonin verran Lohjalla ostosilla. Lohjalle suuntautuu ostovoimaa myös loma-asuailta. Lohjan toissijainen marina-alue muodostuu Inoosta, Raaseporista, Vihdistä ja Karilasta. Toissijaisen marina-alueen ostovoimasta osa suuntautuu Lohjalle, mutta suurempi osa niiden omiin esusiin tai lähellä sijaitseviin monipuolisempiin esusiin uten pääaupuniseudulle. Lohja-Muurla -moottoritien myötä Lohjan marina-alue on ehä hieman asvanut. Suomusjärveltä ja Nummi-Pusulasta mata-ajat ovat lyhentyneet, mutta muutoset ostosäyttäytymisissä ovat yleensä hitaita. 3.1 Väestö marina-alueella Lohjan pääasiallisella marina-alueella on tällä hetellä asuaita noin Suurin osa asuu Lohjan aupungissa. Lohjan toissijainen marina-alue on väestöltään suurempi uin ensisijainen marina-alue. Toissijaisella marina-alueella on noin asuasta. Yhteensä Lohjan marina-alueella asuu asuasta. Marina-alue on asuasmäärältään hieman suurentunut Pohjan, Karjaan ja Tammisaaren yhdistymisen vuosi. Pääosa Lohjalla asioivista asuu uitenin edelleen Raaseporin itäosissa. Loma-asuaita on ensisijaisella marina-alueella noin Loma-asuaiden määrä on arvioitu alueen esämöien pohjalta. Osa möeistä on untalaisten omistusessa, ja heidän osuutensa möiläisistä on laselmissa vähennetty. Koonaisuudessaan Lohjan marinapotentiaali muodostuu noin asuaasta. Väestön ehitys Lohjan marina-alueella Toteutunut * ja ennuste Muutos Vuosimuutos Lohja ,7 % Karjalohja ,0 % Nummi-Pusula ,5 % Siuntio ,7 % I-marina-alue ,8 % Inoo ,3 % Karila ,6 % Raasepori ,5 % Vihti ,2 % -marina-alue ,9 % Marina-alueet yht ,8 % Loma-asuaat I-alueella ,5 % * ennaoväiluu Lähde: Tilastoesus

18 Tilastoesusen väestöennusteen muaan väestö alueella on asvussa. Väestö asvaa Lohjalla esimäärin noin 0,7 %:n ja oo marina-alueella noin 0,8 %:n vuosivauhdilla. Vuonna 2035 on marina-alueella yhteensä noin asuasta eli ensisijaisella marina-alueella ja toissijaisella marina-alueella enemmän uin nyyään. Väestön ehitys Lohjalla Toteutunut ja erilaiset ennusteet Muutos Vuosimuutos Tilastoesus ,7 % Lohja + 1,5 % /vuosi ,5 % Lohja + 2 % /vuosi ,0 % Tilastoesusen väestöennuste pohjautuu toteutuneeseen väestönehityseen, eiä se ota huomioon aluetaloudellisia muutosia. Lohjan taajamaosayleisaavassa väestötavoitteesi on asetettu 1,5 % vuosittainen asvu ja aavassa varaudutaan myös jopa 2 %:n vuosittaiseen väestöasvuun. Miäli 1,5 %:n asvu toteutuu, Lohjalla on asuaita vuonna 2035 lähes eli enemmän uin nyyään ja miäli 2 %:n asvu toteutuu, asuaita on eli enemmän uin nyt. Uudenmaan liitto laatii parhaillaan maauntaaavaa. Maauntaaavaa laaditaan eri raennemallien pohjalta, joihin on tehty erilaisia väestöennusteita. Raennemalleista silmuamalli tuo eniten asvua Lohjan marina-alueelle. Alueelle ennustetaan tämän mallin muaan lähes parin prosentin vuotuista väestön asvua. Silmuamallissa oletetaan, että Lohjalle raentuu uusi ratayhteys. Vähiten asvua raennemalleista toisi alueelle sormimalli C. Tämä malli ennustaa alueelle lähes nollaasvua, joten sitä ei pidetä realistisena. Väestönlisäyset Uudenmaan liiton raennemalleissa Lähde: Uudenmaan liito, Raennemallien nettisivut

19 Tässä aupallisessa selvitysessä äytetään pääasiassa taajamaosayleisaavan 1,5 %:n tavoitetta väestönasvun suhteen. Muiden untien osalta äytetään Tilastoesusen ennustetta. Vuonna 2035 Lohjan ensisijaisella marina-alueella on asuaita lähes ja oo marina-alueella Myös muita väestönasvun vaihtoehtoja otetaan tarastelussa huomioon. Väestön ehitys Lohjan marina-alueella Toteutunut * ja ennuste Muutos Vuosimuutos Lohja** ,5 % Karjalohja ,0 % Nummi-Pusula ,5 % Siuntio ,7 % I-marina-alue ,4 % Inoo ,3 % Karila ,6 % Raasepori ,5 % Vihti ,2 % -marina-alue ,9 % Marina-alueet yht ,1 % Loma-asuaat I-alueella ,5 % * ennaoväiluu ** Lohjan tavoite +1,5%/vuosi Lähde: Tilastoesus 3.2 Ostovoiman ehitys Ostovoima uvaa marina-alueen ysyntää. Vähittäisauppaan ohdistuva ostovoima on lasettu Tilastoesusen ulutustutimusen seä vähittäisaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima ertoo alueen väestön ostoyvystä ja sen ohdistumisesta aupan eri toimialoille. Ostovoima ertoo alueen marinapotentiaalin muttei sitä, missä asuaat tämän potentiaalinsa äyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Vuonna 2010 Lohjalla on vähittäisauppaan ohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 270 miljoonaa euroa. Vähittäisauppaan, autoauppaan ja ravintoloihin ohdistuvaa ostovoimaa on aupungissa 430 miljoonaa euroa. Koonaisuudessaan ensisijaisella marina-alueella on vähittäisauppaan, autoauppaan ja ravintoloihin ohdistuvaa ostovoimaa noin 570 miljoonaa euroa ja oo marina-alueella loma-asuaat muaan luien lähes 1,4 miljardia euroa.

20 Vähittäisauppaan ohdistuva ostovoima Lohjan marina-alueella vuonna 2010 milj. euroa I- - Muu I- marinaalue marina- Loma- Kaii Lohja alue yht. alue asuaat yhteensä Päivittäistavaraauppa* Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Erioisauppa yhteensä Vähittäisauppa yhteensä Autoauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä * sis. alon Lähde: Santasalo Ky Ostovoima on pitällä tähtäimellä asvussa, sillä asuasmäärä asvaa ja ulutus asuasta ohden asvaa. Ostovoiman ehitysen arviointi pohjautuu väestön ja ulutusen asvuun ja sen raenteen muutoseen. Erioisauppaan ohdistuva ostovoima asvaa nopeammin uin päivittäistavaraaupan. Erityisesti tilaa vaativa erioisauppa on voimaaasti asvava erioisaupan toimiala luvulla ostovoima on asvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Toimialoittaiset vaihtelut ovat olleet suuria. Pitällä aiavälillä ulutusen ennustetaan yhä asvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Vuosina ostovoiman ennustetaan asvavan asuasta ohden päivittäistavaraaupassa (sis. Alo) esimärin noin prosentin vuodessa ja erioisaupassa esimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Kesimääräistä nopeammin asvavat tilaa vaativa erioisauppa, tietoteninen erioisauppa, terveysauppa, urheiluauppa ja sisustusauppa. Ennuste on positiivinen mutta realistinen, jos tarastellaan vähittäisaupan toteutunutta ehitystä. Aiaisempiin ehitysluuihin tusin uitenaan enää pitällä aiajasolla päästään.

21 Vähittäisauppaan, autoauppaan ja ravintolatoimintaan ohdistuva ostovoima Lohjan marina-alueella Lohja Karjalohja Nummi-Pusula Siuntio Inoo Karila Raasepori Vihti Loma-asuaat Milj luvun ensimmäisen vuosiymmenen huippuvuosi ostovoiman osalta oli vuosi Lohjan marina-alueella oli ostovoimaa yhteensä lähes 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2009 ostovoima lasi jonin verran, mutta on vuonna 2010 jälleen asvussa. Vuonna 2035 lasemme Lohjalla olevan vähittäisauppaan, autoauppaan ja ravintoloihin ohdistuvaa ostovoimaa noin 950 miljoonaa euroa nyyrahassa mitattuna ja oo ensisijaisella marinaalueella Lohja muaan luien noin 1200 miljoonaa euroa. Lohjan aupan annalta ensisijaisen marina-alueen ostovoima on aiein merittävin. Vähittäisauppaan ohdistuva ostovoima Lohjan marina-alueella vuonna 2035 milj. euroa Lohja Muu I- alue Lomaasuaat Päivittäistavaraauppa ja Alo Tilaa vaativa auppa Muu erioisauppa Erioisauppa yhteensä Vähittäisauppa yhteensä Autoauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yhteensä * sis. alon Marinaalueet yhteensä I- - marinaalue yht. marina- alue

22 3.3 Liietilan lisätarve. Ostovoiman asvu vaiuttaa vähittäisaupan toimintamahdollisuusiin positiivisesti. Ostovoiman asvun pohjalta arvioidaan tulevaa liietilan lisätarvetta aupungissa. Laselma pohjautuu lohjalaisten ostovoiman asvuun. Kaupunilaisten ostovoiman lisäsi on otettu huomioon marina-alueen muissa unnissa tapahtuva ostovoiman asvu ja lisäsi esäasuaiden tuoma lisäpotentiaali. Osa marina-alueen muiden untien liietilatarpeesta suuntautuu Lohjalle, osa muihin untiin tai muihin seudullisiin esittymiin. Pienimmissä unnissa ei todennäöisesti ole merittävää aupan uusperustantaa, vaan ostovoiman asvu suuntautuu suuriin esittymiin. Muiden marina-alueen untien liietilantarpeesta lasetaan suuntautuvan Lohjalle 3-40 %. Suuntautuminen on päivittäistavaraaupassa pienempää uin erioisaupassa ja lähialueilta suurempaa uin toissijaiselta marina-alueelta. Suuntautuminen pohjautuu TNS-Gallup Oy:n asiasvirroista tehtyyn Suuri vaiutusalue -tutimuseen. Suuntautumisen oletetaan olevan saman suuruista uin aiaisemmassa selvitysessä. Ostovoiman asvu on suhteutettu pinta-alasi siten, että laselmassa on äytetty toimialoittaisia esimääräisiä myyntitehouusia, jota on lasettu vähittäisaupan myynnin ja erilaisten artoitusten pohjalta. Tehouus vaihtelee toimialoittain. Päivittäistavaraaupassa (sis. Alo) äytetty myyntitehouus on esimäärin 5900 /-m 2 (n.7400 /my-m 2 ), tilaa vaativassa aupassa 2000 /-m 2 (2500 /my-m 2 ) ja muussa erioisaupassa 2900 /-m 2 (3600 /my-m 2 ). Osa ostovoiman asvusta toteutunee nyyisissä myymälöissä, un nämä ehittävät toimintaansa. Vähimmäistarvelaselmassa tämä on otettu huomioon siten, että ostovoiman asvusta osan on lasettu menevän nyyisille myymälöille ja osan uusiin myymälätiloihin joo uusille toimijoille tai nyyisten toimijoiden laajennusille. Vähimmäistarvelaselmassa päivittäistavaraaupan ostovoiman asvusta noin ahden olmasosan odotetaan toteutuvan uusien myymälöiden muodossa ja erioisaupan ostovoiman asvusta puolet. Päivittäistavaraaupassa osuus on suurempi sisi, että toimialalla on laajentumistarvetta vaiei ostovoima asvaisiaan. Tuotevalioimat laajenevat, joten päivittäistavaraaupat tarvitsevat lisää pinta-alaa säilyttääseen ilpailuyynsä marinoilla. Myymäläpinta-alan asvu voi joissain tapausissa heientää pinta-alaan suhteutettua myymälätehouutta lyhyellä aiavälillä. Vähimmäistarvelaselma on nettolaselma, johon aavoitusessa tulisi vähintään varautua, jotta nyyinen palvelutaso unnassa säilyisi. Miäli untaan ei saada lisää liietilaa, virtaa unnasta ulos nyyistä enemmän ostovoimaa. Vähimmäistarvetta suuremmallein pintaalalle saattaa olla ysyntää. Enimmäistarvelaselma asettaa rajan sille, mihin ostovoiman asvu riittää. Vähimmäistarve ostovoiman asvun pohjalta lasettuna on Lohjalla vuoteen 2035 mennessä yhteensä m 2. Lohjalaisten oma ostovoiman asvu tuottaa lisätilantarvetta m 2, muu tarve siirtyy Lohjalle aupungin ulopuolelta ja vapaa-ajan asuailta. Vähimmäistarvelaselma on nettolaselma, johon aavoitusessa tulee vähintään varautua, jotta nyyinen palvelutaso unnassa säilyy. Miäli untaan ei saada lisää liietilaa, virtaa unnasta ulos nyyistä enemmän ostovoimaa. Vähimmäistarvetta suuremmallein pintaalalle saattaa olla ysyntää. Enimmäistarvelaselma asettaa rajan sille, mihin ostovoiman asvu riittää.