Yhtymähallitus / 88 Liite nro 4 Yhtymävaltuusto / 20 Liite nro 4 Henkilöstökertomus 2012

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2012

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Henkilöstökatsaus Henkilöstön määrä Rekrytointi ja uudet palvelussuhteet Henkilötyövuodet Työpanokset Henkilöstön rakenne Sukupuolijakauma Ikäjakauma Eläköityminen Toimintakyky ja työhyvinvointi Poissaolot Sairastavuus Osaamisen kehittäminen Täydennyskoulutus Henkilöstön kehittämistoimenpiteitä Kehityskeskustelut Viestintä Henkilöstöinvestoinnit Henkilöstötuloslaskelma Työterveyspalvelut Työsuojelu Toimipaikkaruokailu Työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöryhmä (31)

3 1. Johdanto Kaikki henkilöstökertomuksessa esitetyt tiedot kuvaavat tilannetta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksen ja sairaanhoitopiirissä vakiintuneen käytännön mukaisesti. Tietolähteinä ovat olleet: palkkahallinnon Personec FK-ohjelma, HRM koulutushallintajärjestelmä, HaiPro-terveydenhuollon vaaratapahtumat raporttijärjestelmä, Pohjolan tapaturmavakuutustilasto, työterveyshuollon TT2000-raportointijärjestelmä (sairauspoissaoloja koskeva laadullinen tieto) sekä Hiisinetissä (intranet) oleva kehityskeskustelujen raportointiohjelma. Henkilöstökertomus on laadittu henkilöstöpalveluissa. Tietojen ilmoittaminen vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisena vääristää raportointia jonkin verran. Raportointia kehitetään siten, että vuoden viimeisen päivän lisäksi tulevina vuosina pystytään esittämään tiedot myös vuoden keskimääräisestä tilanteesta. Tiedot eläköitymisestä perustuvat Kevan tuottamaan aineistoon. Koska Keva tietojärjestelmien uudistamisen vuoksi ei vielä ole pystynyt toimittamaan vuoden 2012 tietoja, liitetään tiedot eläköitymisestä henkilöstökertomukseen jälkikäteen sitten kun ne ovat luotettavalla tasolla käytettävissä. Keskeiset tunnusluvut (Huom! Kevan aineistoon perustuvat tiedot eläköitymisestä puuttuvat!) Muutos 2011/2012 Vakinainen henkilöstö ,5 % Määräaikainen henkilöstö Osa-aikaisia palvelussuhteita Yli 45-vuotiaita (vakinaisista) Naisia henkilöstöstä (vakinaisista) Suurin ikäryhmä (vakinaisista) Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Varhe-maksu Palkat ja palkkiot yhteensä Lisä- ja ylityöt ja päivystysajan palkat ,1 % ,38 % 63,8 % 63,1 % 0,7 %-yksikköä 86,9 % 86,2 % -0,7 %-yksikköä v v 63,4 v ,6 % 59,7 v ,96 % ,46 % ,51 % Sairauspoissaolopäivät Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä Täydennyskoulutuspäiviä/henkilö (koko henkilöstö) Kehityskeskustelu toteutuma (tavoite 50 %) ,34 % päivää päivää 10,5 % 3,7 päivää 3,4 päivää 0,3 päivää 52 % 62 % +10 %-yksikköä 3 (31)

4 2. Henkilöstökatsaus Toiminta- ja taloussuunnitelmassa henkilöstöjohtamiselle asetetut tavoitteet olivat hyvän henkilöstöpolitiikan toteuttaminen ja henkilöstömäärän hallinta. Sairaanhoitopiirin hyvän henkilöstöpolitiikan keskeisiksi sisältöalueiksi toiminta- ja taloussuunnitelmassa määriteltiin: hyvä henkilökunnan palvelussuhde- ja palkkauspolitiikka hyvä henkilökunnan täydennyskoulutustoiminta hyvä henkilökunnan kehittämistoiminta hyvä henkilökunnan työkyvyn ylläpitämistoiminta. Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan sairaanhoitopiirillä oli käytettävissään 100 uutta vakanssia. Sairaanhoitopiirin palvelutuotannossa käytetyn henkilötyövuosien / työpanosten määrän tuli vuonna 2012 olla pienempi kuin vuonna 2011 ottaen huomioon kuntayhtymälle lain mukaan siirtyvät tehtävät ja kumppanuussopimuksessa sovitut henkilöstömuutokset ja ostopalvelut sekä liikkeenluovutusten yhteydessä muutoin siirtyvän henkilöstön vaikutus. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 5,5 %. Sairauspoissaolojen määrän kehityssuunta oli myönteinen. Erityisesti tähän vaikuttivat Siivouskeskuksessa toteutetut toimenpiteet, kuten työmenetelmien kehittäminen, täydennyskoulutus ja oppisopimuskoulutus sekä varhaisen tuen menetelmien aktiivinen käyttäminen. Merkittävin henkilöstön määrään vaikuttanut toiminnallinen muutos oli 189 vakinaisen henkilön siirtyminen Rauman kaupungin palvelukseen MediRauman aloittaessa toimintansa Operatiivisen hoidon elta siirtyi Raumalle 95 henkilöä, Konservatiivisen hoidon elta 43, Huoltokeskuksesta 40 henkilöä ja Yhtymähallinnosta 11 henkilöä. Sosiaalipalvelujen en toiminta laajeni. Avattiin kaksi uutta asumisyksikköä, Kajastus ja Joenhelmi ja Kamu-tupatoiminta aloitti iltapäivätoiminnan Raumalla. Toiminnan laajenemisen vuoksi perustettiin 15 uutta tointa sekä perustettiin muuttovalmentajan ja lyhytaikaisen perhehoidon ohjaajan toimi Huollon ella logistiikkakeskuksen ulkopuolisen palvelumyynnin johdosta henkilökunnan määrä kasvoi vuona 2012 kolmella henkilöllä. Ensihoidon ja päivystyksen ella ensihoitopalvelu siirtyi sairaanhoitopiirin palveluksi Ensihoitopäällikön ja kenttäjohtajien vakanssit siirtyivät sairaanhoitopiirille syksyllä 2012 ensihoitopalvelun toiminnan suunnittelua ja valmistelua varten. Yleislääketieteen päivystyksen siirtyminen Porin Perusturvalta lisäsi osastonsihteereiden työtä siten, että uusia vakansseja perustettiin kolme. Psykiatrisen hoidon ella siirrettiin toiminnan painopistettä ja vakansseja laitospsykiatriasta avohoitoon. Porin perusturvan kuvantaminen siirtyi liikelaitos SataDiagin toiminnaksi Sairaanhoitopiirin palvelukseen siirtyi yhteensä 18 vakanssia Henkilöstön määrä Henkilöstön määrällä tarkoitetaan päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko- ja osa-aikaisen henkilöiden lukumäärää. 4 (31)

5 Henkilöstön kokonaismäärä oli Henkilöstöstä on vakinaisia 76,3 % (2771) ja määräaikaisia 23,7 % (860). Määräaikaista henkilökuntaa oli suhteessa en koko henkilökuntaan eniten Ensihoidon ja päivystyksen ella (32,8 %) sekä Sosiaalipalvelujen ella (31,8 %). Vähiten määräaikaisia oli Liikelaitos SataDiagissa (15,0 %). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna suurin ryhmä on sairaanhoitajat ja muut hoitohenkilökuntaan kuuluvat työntekijät, joita on 58,7 % koko henkilöstön määrästä. Henkilökunnan määrän muutos vuosina Vuosi Vakinaiset Prosenttiosuus koko henkilökunnan määrästä Määräaikaiset Prosenttiosuus koko henkilökunnan määrästä , , , , , ,7 Koko henkilöstön määrä ja prosentuaalinen osuus ittain Toimialue 2010 Vakinainen 2010 Määräaikainen 2010 Koko henkilöstö yhteensä 2011 Vakinainen 2011 Määräaikainen 2011 Koko henkilöstö yhteensä 2012 Vakinainen 2012 Määräaikainen 2012 Koko henkilöstö yhteensä Yhtymähallinto 140 (81,4 %) Huoltokeskus 427 Konservatiivisen hoidon Operatiivisen hoidon Ensihoidon ja päivystyksen ( 80,4 %) 579 (75,8 %) 675 (79,3 %) 87 (78,4 %) 32 (18,6 %) (19,6 %) (24,2 %) (20,7 %) (21,6 %) (79,4 %) 450 (84,9 %) 599 (80,5 %) 689 (78,8 %) 120 (70,6 %) 27 (20,6 %) (15,1 %) (19,5 %) (21,2 %) (29,4 %) (76,0 %) 416 (81,4 %) 544 (75,9 %) 590 (74,3 %) 131 (67,2 %) 29 (24,0 %) (18,6 %) (24,1 %) (25,7 %) (32,8 %) 195 Liikelaitos SataDiag Psykiatrisen hoidon 300 (88,2 %) 406 (78,4 %) 40 (11,8 %) (21,6 %) (86,4 %) 417 (78,8 %) 48 (13,6 %) (21,2 %) (85,0 %) 413 (78,7 %) 55 (15,0 %) (21,3 %) 525 Sosiaalipalvelujen Yhteensä 280 (66,6 %) 141 (33,4 %) (78,1 %) 814 (21,9 %) (69,9 %) 2932 (79,5 %) 107 (30,1 %) (20,5 %) (68,2 %) 2771 (76,3 %) 128 (31,8 %) (23,7 %) (31)

6 Henkilöstön määrä ammattiryhmittäin / ittain Toimialue 10 Erikoislääkärit 20 Lääkärit 40 Hammaslääkärit sairaanhoitajat 60 Muut hoitohenkilöt Muut henkilöt 71 Laitoshuoltajat 78 Sosiaalityöntekijät Hallinto 90 Huolto Yhteensä Yhtymähallinto Huoltokeskus Konservatiivisen hoidon Operatiivisen hoidon 59 Ensihoidon ja päivystyksen Liikelaitos Satadiag Psykiatrisen hoidon Sosiaalipalvelujen Yhteensä Rekrytointi ja uudet palvelussuhteet Rekrytointia kehitettiin ottamalla käyttöön sähköisen rekrytoinnin mahdollistava Kuntarekry-järjestelmä. Järjestelmän avulla hoidetaan koko rekrytointiprosessi täyttöluvasta valintaesitykseen sekä erikseen sijaistenhallinta. Sosiaalipalvelujen pilotoi kohdennettua rekrytointia huhtikuussa Koko organisaation käyttöön järjestelmä otettiin alkaen. Järjestelmässä on tällä hetkellä pääkäyttäjien lisäksi 240 käyttäjää. 6 (31)

7 Kuntarekry järjestelmässä julkaistiin vuonna 2012 yhteensä 93 rekrytointi-ilmoitusta, joissa ilmoitettiin 148 työpaikkaa. Näistä työsuhteita oli 123 ja virkasuhteita 25. Rekrytoinnit jakautuivat ittain seuraavasti: Rekrytoinnit ittain vuonna 2012 Toimialue Rekrytointi-ilmoitukset Työpaikat Yhtymähallinto 2 2 Huoltokeskus 2 9 Konservatiivisen hoidon Operatiivisen hoidon Ensihoidon ja päivystyksen 5 19 Psykiatrisen hoidon Liikelaitos SataDiag Sosiaalipalvelujen Yhteensä Uudet toistaiseksi voimassa olevat palvelussuhteet ja vakinaistamiset vuonna 2012 ittain ammattiluokittain Toimialue 10 Erikoislääkärit 20 Lääkärit 40 Ham- Hammaslääkärit Eri asteiset sairaanhoitajat 60 Muut hoitohenkilöt Muut henkilöt 71 Laitoshuoltajat Hallinto 90 Huol to 78 Sosiaali työntekijät Yhteensä Yhtymähallinto Huoltokeskus Konservatiivisen hoidon Operatiivisen hoidon Ensihoidon ja päivystyksen Liikelaitos Satadiag Psykiatrisen hoidon Sosiaalipalveluiden Yhteensä (31)

8 2.3. Henkilötyövuodet Henkilötyövuosi kuvaa vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää vuosityöntekijöiksi muutettuna. Henkilötyövuosi vastaa sitä työmäärää, jonka yksi täyttä työaikaa tekevä henkilö tekee vuoden aikana. Toisin sanoen osan vuotta kestäneet ja osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu henkilötyövuosiksi. Kun henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä Henkilötyövuodet vuosina ittain Toimialue Yhtymähallinto 149,30 140,00 Huoltokeskus 549,20 515,20 Konservatiivisen hoidon 779,29 741,40 Operatiivisen hoidon 892,04 790,80 Ensihoidon ja päivystyksen 164,17 177,00 Liikelaitos SataDiag 343,81 357,60 Psykiatrisen hoidon 560,11 566,20 Sosiaalipalvelujen 541,00 534,10* Koko sairaanhoitopiiri 3978, ,30 *luvussa mukana myös tuntityöntekijät, jotka puuttuvat tilinpäätöstiedoista 2.4. Työpanokset Työpanos eli tehty vuosityöaika on laskettu siten, että kokonaistyöaikaan on lisätty tehdyt lisä- ja ylityöt ja siitä on vähennetty poissaolot. Työpanos on laskettu työpäivinä ja muutettu laskennallisiksi toimiksi/viroiksi käyttämällä jakaja 365. Työpanokset laskennallisina virkoina/toimina ittain Toimialue Yhtymähallinto 73,56 71,90 Huoltokeskus 302,00 280,20 Konservatiivisen hoidon 414,00 379,70 Operatiivisen hoidon 463,60 412,30 Ensihoidon ja päivystyksen 90,60 94,00 Liikelaitos SataDiag 176,00 186,80 Psykiatrisen hoidon 273,20 271,80 Sosiaalipalvelujen 313,10 308,6* Koko sairaanhoitopiiri 2106, ,30 *luvussa mukana myös tuntityöntekijät, jotka puuttuvat tilinpäätöstiedosta 8 (31)

9 3. Henkilöstön rakenne 3.1. Sukupuolijakauma Vakinaisesta henkilöstöstä oli naisia 86,2 % ja miehiä 13,8 %. Miesten osuus vakinaisesta henkilöstöstä on kasvanut 0,7 prosenttiyksikköä ja vastaavasti naisten osuus on pienentynyt -0,7 prosenttiyksikköä (161 henkilöä) verrattuna vuoteen Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma ittain Toimialue Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Yhtymähallinto Huoltokeskus Konservatiivisen hoidon Operatiivisen hoidon Ensihoidon ja päivystyksen Liikelaitos SataDiag Psykiatrisen hoidon Sosiaalipalveluiden Sairaanhoitopiiri yhteensä Prosentteina 13,8 86,2 13,1 86,9 13,8 86, Ikäjakauma Henkilöstön keski-ikä oli 47,7 vuotta. Suurin ikäryhmä (18,6 %) oli vuotiaat. Pienimmät ikäryhmät vakinaisista olivat yli 65 -vuotiaat, joita oli 0,4 % henkilöstöstä, ja alle 25-vuotiaat, joita oli 0,6 %. Vakinaisen henkilöstön ikäluokkajakauma Ikäluokat Muutos Muutos %-yksikköä %-yksikköä lkm %-osuus lkm %-osuus lkm %-osuus 2010/ /2012 vakinaisista vakinaisista vakinaisista vakinaisista vakinaisista v. 12 0,4 14 0,5 16 0,6 0,1 0, v , , ,2 0,1 0, v , , ,2 0,2 0, v , , ,3 0,6 0, v , , ,7 1,4 0, v , , ,7 0,9 0, v , , ,8 0,1 1, v , , ,6 0,3 1, v , , ,5 0,6 0, v. 12 0,4 15 0,5 11 0,4 0,1 0,1 Yhteensä (31)

10 Vakinaisen henkilöstön ikäluokkajakauma ittain 2012 Ikäluokat Yhtymähallinto Konservatiivinen Operatiivinen Huoltokeskus Ensihoito ja päivystys Liike laitos Satadiag Psykiatrinen Sosiaalipalvelut Yhteensä %- osuus v v v v v v v v v , , , , , , , , ,5 65 v ,4 Yhteensä ,0 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä ammattiluokittain vuosina Ammattiluokka Erikoislääkärit 49,9 46,1 50,8 Lääkärit ,4 38,2 Hammaslääkärit 40,2 36,3 40,6 Sosiaalityöntekijät (ei vertailua vuosiin 2010 ja 2011) Eriasteiset sairaanhoitajat 44,8 44,5 45,5 Muut hoitohenkilöt 51,4 44,7 49,0 Muut henkilöt 49,5 44,8 49,5 Laitoshuoltajat 51,6 44,5 51,9 Hallinto 47,1 44,6 49,6 Keskustoimisto 54,4 44,7 53,4 Huolto 48,8 44,5 49,2 Vakinaisten keski-ikä 45 42,8 47,7 47,2 10 (31)

11 3.4. Eläköityminen Eläköityminen kertoo, paljonko henkilöstöä jää tai on jäämässä eläkkeelle. Palkansaaja voi siirtyä vanhuuseläkkeelle valitsemanaan ajankohtana ikävuosien välillä. Kevan tietojen viivästymisen vuoksi eläköitymistä koskevat tiedot liitetään henkilöstökertomukseen myöhemmin. Raportoitavat tiedot ovat: KuEL-eläkkeelle siirtyneiden määrä ja keski-ikä eläkelajeittain Arvioitu eläkepoistuma Varhe-maksujen kehitys (Varhe-maksua aiheutuu työnantajalle, kun henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada kuntoutustukea) 4. Toimintakyky ja työhyvinvointi 4.1. Poissaolot Poissaolot koostuvat vuosilomista, sairauspoissaoloista, lakisääteisistä poissaoloista kuten esimerkiksi perhe- ja opintovapaista sekä muista työnantajan harkinnan mukaan myönnetyistä poissaoloista. Kaikki poissaolot vuosina ittain kalenteripäivinä (luvut sisältävät koko henkilöstön vuosilomat, sairauspoissaolot, lakisääteiset poissaolot sekä muut poissaolot) Toimialue Muutos- % 2010/2011 Muutos- % 2011/2012 Yhtymähallinto ,20 % 8,49 % Huoltokeskus ,70 % 7,41 % Konservatiivinen ,90 % 6,23 % Operatiivinen ,60 % 12,88 % Ensihoidon ja päivystyksen ,60 % 6,41 % Liikelaitos SataDiag ,50 % 2,27 % Psykiatrian tulosalue ,00 % 1,39 % Sosiaalipalvelujen ,20 % 5,09 % Yhteensä ,50 % 5,96 % 11 (31)

12 Vuosilomat, lakisääteiset poissaolot ja muut poissaolot ittain Toimialue Vuosilomat Lakisääteiset Muut Päivät 2010 Päivät 2011 Päivät 2012 Päivät 2010 Päivät 2011 Päivät 2012 Päivät 2010 Päivät 2011 Päivät 2012 Yhtymähallinto Huoltokeskus Konservatiivisen hoidon Operatiivisen hoidon Ensihoidon ja päivystyksen Liikelaitos Sata- Diag Psykiatrisen hoidon Sosiaalipalvelujen Yhteensä Sairastavuus Koko henkilöstöllä oli vuonna 2012 sairauspäiviä 57337, joka on 7336 päivää ja 11,34 % vähemmän kuin vuonna Eniten vähennystä on tapahtunut Siivouskeskuksessa (Huoltokeskus), jossa sairauspoissaolojen määrä henkilöä kohden vuonna 2011 oli 26 päivää ja vuonna 2012 oli 22 päivää. Koko henkilöstön sairastavuus kalenteripäivinä ittain / /2012 Toimialue Päiviä Päiviä Päiviä Muutos päivinä Muutos prosentteina Muutos päivinä Muutos prosentteina Yhtymähallinto ,69 % ,05 % Huoltokeskus ,38 % ,73 % Konservatiivisen hoidon Operatiivisen hoidon Ensihoidon ja päivystyksen ,17 % ,45 % ,61 % ,15 % ,98 % 97 2,51 % Liikelaitos SataDiag ,57 % 105 1,76 % Psykiatrisen hoidon Sosiaalipalvelujen ,77 % 112 1,38 % ,42 % ,82 % Yhteensä ,70 % ,34 % 12 (31)

13 Sairauslomapäivien lukumäärä kalenteripäivinä henkilöittäin / ittain sekä en osuus koko sairauslomien määrästä prosentteina Sairauslomapäivät kalenteripäi- henkilö kalenteripäi- Sairauslomapäivät / %-osuus koko Henkilökunnan Toimialue sairauslomapäivien lukumäärästä määrä vinä vinä Yhtymähallinto ,1 % ,5 Huoltokeskus ,1 % ,0 Konservatiivisen hoidon Operatiivisen hoidon Ensihoidon ja päivystyksen Liikelaitos SataDiag Psykiatrisen hoidon Sosiaalipalvelujen ,6 % , ,8 % , ,6 % , ,2 % , ,3 % , ,2 % ,6 Yhteensä % ,8 Työkyvyn tukiohjelma Yhdessä TYökykyÄ! -työkyvyn tukiohjelma otettiin käyttöön Ohjelman tarkoituksena on edistää työntekijöiden työkykyä ja työhyvinvointia sekä tukea osatyökykyisten työntekijöiden jäljellä olevaa työkykyä. Ohjelma sisältää varhaisen, paluun ja tehostetun tuen vaiheet. Keskeisessä asemassa on varhainen tukeminen, johon tämän ohjelman mukainen yhteisesti sovittu toimintatapa antaa esimiehille ja työntekijöille välineitä. Uudesta toimintamallista järjestettiin esimiehille kolme koulutuspäivää syksyllä Lisäksi YTYÄ -ohjelmasta tehtiin multimediaesitys, joka löytyy Hiisinetistä. Multimediaesityksen on katsonut 93 sairaanhoitopiirin yksikköä. Keskeinen osa työkyvyn tukiohjelmaa on työkykysuunnittelu, jota koordinoimaan palkattiin työkykysuunnittelija kahden vuoden kokeilujaksoksi. Työkykysuunnittelussa keskeistä on työkyvyttömyysriskien hallinta ja osatyökykyisten työntekijöiden jäljellä olevan työkyvyn hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Toiminnan tavoitteena on vähentää työkyvyttömyydestä aiheutuvia varhaiseläkemenoperusteisia maksuja (ns. Varhe -maksu). Syksyn 2012 aikana työkykysuunnittelun piirissä on ollut 25 Satakunnan sairaanhoitopiirin työntekijää. Työkokeiluja alkoi syksyllä neljä, joista kolme päättyi työssä jatkamiseen kokoaikaisesti ja yksi osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemiseen. Näiden lisäksi viiden työntekijän kohdalla työkokeiluprosessi oli joko suunnitteilla tai haussa. Uudelleenkoulusta haettiin yhdelle työntekijälle. Osatyökyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin kaksi. Muiden työntekijöiden kohdalla terveydentilan selvittelyt olivat vielä kesken, joten työhön paluun suunnitelmia ei voitu tehdä tai osatyökykyinen pystyi jatkamaan työssään erilaisten työjärjestelyjen tukemana. 13 (31)

14 5. Osaamisen kehittäminen 5.1. Täydennyskoulutus Monimuotoinen työ ja muuttuva ympäristö edellyttävät työssä kokonaisuuksien hallintaa sekä osaamista, jossa yhdistyvät teoreettinen tieto ja käytännön kokemus. Osaaminen on voimavara, jolla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen ja jatkuva uudistuminen. Osaamiseen kehittämiseen on useita toisiaan tukevia vaihtoehtoja ja menettelytapoja. Täydennyskoulutus on henkilöstön ammattia tukevaa, suunnitelmallista ja tarvelähtöistä koulutusta. Koulutuksen tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä henkilökunnan ammattitaitoa ja osaamista työtehtävistä riippuen välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden, asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö osallistui itse järjestettyyn sisäiseen koulutukseen sekä alueen koulutusorganisaatioiden järjestämään ulkoiseen koulutukseen. Sen lisäksi koulutustarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan henkilökunta osallistui myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toteutettuihin koulutuksiin. Sisäisiä koulutuksia pidettiin kaikilla illa. Sairaanhoitopiirin oma koulutustarjonta lisääntyi, sillä itse järjestettyjen koulutustilaisuuksien lukumäärä kasvoi selvästi (+21,4 %). Koulutustilaisuuksien kesto sen sijaan pieneni, mikä näkyy sisäisten koulutuspäivien määrän vähenemisenä (-3,4 %). Erityisesti Effica- ja LOVe koulutuksiin osallistui suuri osa henkilökunnasta. Koulutuspalvelut -yksikkö järjesti lisäksi yhteistyössä henkilökunnan kanssa 88 alueellista koulutusta, joihin osallistui sairaanhoitopiiristä 2329 henkilöä (kokonaisosallistujamäärä oli 6070). Alueellisissa koulutuksissa oli koulutuksen aiheesta, sisällöstä ja kohderyhmästä riippuen hyvin osallistujia. Yli sata osallistujaa oli koulutuksissa Ajankohtaista infektiotaudeista, Marevan-hoidon koulutus ammattilaisille, Alueellinen diabeteskoulutus, Hauskaa ja hyödyllistä kielenhuoltoa, Haavanhoidon ABC, Lonkkamurtumapotilaan hoito ja kuntoutus, Kohti vauvamyönteisyyttä Satakunnassakin lisää oppia imetyksestä, PEG -koulutusiltapäivä, Lasten ruokatottumuksiin vaikuttaminen ja kokemuksia Saperemenetelmästä, Potilaan lääkitseminen suonensisäisesti, Lastenneurologian alueellinen koulutustilaisuus F83 Kehityksen monimuotoiset neurologiset erityisvaikeudet, Ajankohtaista hoitotyössä Lääkehoito, EKG-rekisteröintikoulutus, Työkyvyn arviointi ja kuntoutus, Kuolevan potilaan kivun hoito, Potilasturvallisuussuunnitelma käyttöön, Lasta Lyömätön Satakunta, Amputaatiopotilaan hoitoketju, Naistentautien aluekoulutus sekä Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien yhteys lapsen kehitykseen. Suurin osa koulutuksista järjestettiin luento-opetuksena. Koulutusta toteutettiin kuitenkin myös pienryhmissä monimuotoisin menetelmin. Videovälitteisesti sairaanhoitopiirin sisällä toteutettujen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle kohdennettujen koulutusten määrä lisääntyi edellisvuoden tapaan. Myös muiden toteuttamien vastaanotettujen videovälitteisten koulutusten määrä kasvoi. Henkilökunnasta 84,4 % osallistui täydennyskoulutukseen. Edellisvuoteen verrattuna koulutuksiin osallistuneiden suhteellinen osuus koko henkilöstöstä väheni hieman (-0,7 %). Täydennyskoulutusten kesto myös lyheni. Keskimäärin kukin osallistuja oli koulutuksessa edellisvuoden 3,7 päivän sijasta 3,4 päivää. Eri ammattiryhmiin kuuluvien kohdalla täydennyskoulutuspäivien määrissä oli edellisvuosien tapaan selviä eroja (2,0 5,7 päivää). Henkilökunnan täydennyskoulutuspäivien määrä oli yhteensä , joten päivät vähenivät selvästi (-10,5 %). Varsinkin ulkoisiin koulutuksiin osallistuttiin vähemmän ja ulkoisten koulutuspäivien määrä pieneni huomattavasti (-16,3 %). 14 (31)

15 Henkilöstön osallistuminen sisäiseen ja ulkoiseen täydennyskoulutukseen vuosina 2010, 2011 ja 2012 Sisäisten koulutuspäivien lukumäärä (summattuna täysiksi päiviksi) Muutosprosentti 2010/2011 Muutosprosentti 2011/ ,80 % 3,4 % Ulkoiset koulutuspäivät ,90 % 16,3 % Koulutuspäivien lukumäärä yhteensä ,00 % 10,5 % Itse järjestettyjen sisäisten koulutusten lukumäärä Muutosprosentti 2011/ ,4 % Täydennyskoulutukseen osallistuneet ja täydennyskoulutuspäivien keskimääräinen lukumäärä vuosina Henkilöstön määrä Täydennyskoulutukseen osallistuneet Koulutukseen osallistuneet % koko henkilökunnasta Täydennyskoulutuspäiviä keskimäärin / osallistuja Lääkärit ja hammaslääkärit ,2 88,5 6,7 5,7 Sosiaalityöntekijät ,6 97,1 5,4 5,0 Muu korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ,2 95,0 5,9 5,3 Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, opetus- ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai sosiaalija terveysalan opistoasteen tutkinnon suorittaneet ,2 91,0 3,9 3,9 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö ,0 90,5 2,8 2, ,2 67,6 2,3 2,0 Yhteensä ,1 84,4 3,7 3,4 15 (31)

16 Koulutukset aiheluokittain % 3% Hallintoon ja talouteen liittyvä koulutus 42% Potilaan/asiakkaan hoitoon ja tutkimiseen liittyvä koulutus Tukipalveluihin liittyvä koulutus 48% Muu ammattiin tai työtehtäviin liittyvä koulutus Muu koulutus (mm. työsuojelu- ja luottamusmieskoulutus) 6% 5.2. Henkilöstön kehittämistoimenpiteitä Osaamisen kehittäminen Sairaanhoitopiirin osaamisen kehittämissuunnitelman ( ) täytäntöönpano on käynnistetty työryhmätyöskentelynä. Keskeisinä tehtävinä on ollut laajojen kaikille ammattiryhmille sopivien osaamisalueiden määrittely ja osaamisen hallintaan liittyvän sähköisen järjestelmän vaatimusmäärittelyjen käynnistäminen yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Hoitohenkilökunnan perehdytyksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirin sisäisen kehittämistoiminnan puitteissa jatkettiin hoitohenkilökunnan perehdytyksen kehittämistä päivittämällä osastohoitajien toimintaa tukeva käsikirja, liittämällä hoitohenkilökunnan perehdytyslomakkeeseen sähköistä sisältöä sekä toteuttamalla perehdytyksen arviointi. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen LOVe lääkehoidon osaaminen verkossa koulutuskokonaisuus käyttöönotettiin Moodle verkkooppimisympäristössä sekä tarjottiin LOVe -järjestelmää myös alueen perusterveydenhuollon yksikköjen käyttöön. Vuoden lopussa koulutuksen oli suorittanut sairaanhoitopiirissä noin 600 hoitotyöntekijää, joka on yli kolmasosa hoitohenkilökunnasta. Henkilöstömitoitus ja hoitotyön asiantuntijatehtävät Länsirannikon sairaanhoitopiirien yhteistyön puitteissa on kerätty hoitohenkilökunnan perusmiehityksen ja varahenkilöstön vakanssitietoja sekä selvitetty varahenkilöstön käytön seurantaa illa. Keskustelu hoitohenkilökunnan urakehitys- ja asiantuntijahoitajamalleista on käynnistetty ylihoitajien ja palvelupäällikköjen kokouksissa. 16 (31)

17 MediMerc johtamisopinnot MediMerc -koulutusta on jatkettu edellisvuosien tapaan. Opinnot aloitti syksyllä 2012 taas 10 Satakunnan sairaanhoitopiirin esimies- ja johtamistehtävissä toimivaa henkilöä. Näyttöön perustuvan toiminnan vahvistaminen Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Sairaanhoitopiiri on mukana kansainvälisessä Joanna Briggs Institute yhteistyössä, jonka keskeisenä tavoitteena on näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen ja tiivistetyn tutkimusnäytön tuottaminen terveysalan toiminnan tueksi. Sairaanhoitopiirissä on käynnistetty painehaavojen ehkäisyn ja hoidon kehittämisprojekti, jonka yhtenä tavoitteena on hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistaminen painehaavariskin arvioinnissa ja haavojen hoidossa. Tutkimusrahoitus Tutkimusrahoitus (Evo-rahoitus) on valtion rahoitus yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen. Vuoden 2012 tutkimusrahoitus julistettiin haettavaksi koko TYKSin eritysvastuualueella. Satakunnan sairaanhoitopiirin tutkimus-evo-arviointiryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana neljä kertaa. Tällä hetkellä Satakunnassa on meneillään viisi isoa tutkimuskokonaisuutta; Iäkkäiden kaatumistapaturmien tutkimus, jota vetää Satakunnassa Pertti Aarnio, Päivi Korhosen Keski-Satakunnassa toteutettava valtimo seurantatutkimus, Antti Ylitalon kardiologinen tutkimus, Jyrki Korkeilan Zappa-hanke ja Anu Holmin unitutkimus. Evo-rahoitusta myönnettiin 29 tutkijalle Kehityskeskustelut Sairaanhoitopiirin valtuusto asetti vuoden 2012 talous- ja toimintasuunnitelmassa tavoitteen, jonka mukaan kehityskeskustelut käydään vähintään 50 prosenttisesti vakinaisen tai yli 6 kuukautta palveluksessa olevan henkilöstön kanssa. Vuoden 2012 aikana käytiin 1984 kehityskeskustelua. Kehityskeskustelujen toteutumaprosentti oli 62. Käydyt kehityskeskustelut 2012 ittain Henkilömäärä keskustelut % tunteina Käydyt Keskustelut Käytetty aika Toimialue Yhtymähallinto ,6 Huoltokeskus ,0 Konservatiivisen hoidon ,3 Operatiivisen hoidon ,0 Ensihoidon ja päivystyksen ,8 Liikelaitos SataDiag ,3 Psykiatrisen hoidon ,9 Sosiaalipalvelujen ,0 Koko sairaanhoitopiiri ,9 17 (31)

18 5.4. Viestintä Viikkotiedote Kesti Sairaanhoitopiirin sisäinen viikkotiedote Kesti ilmestyi 49 kertaa: heinäkuussa julkaistiin kaksi kaksoisnumeroa ja joulukuussa yksi kaksoisnumero. Viikkotiedote sisälsi iden ja yksiköiden sekä ammattijärjestöjen toimintaan liittyviä ilmoituksia ja tiedotteita, henkilökuntakerho Vaparin tiedotteita sekä koulutusyksikön koosteen sisäisistä, alueellisista ja ulkoisista koulutuksista. Tiedotteen kopioimisesta ja paperijakelusta luovuttiin syyskuun lopussa ja lokakuun alusta alkaen Kesti on ollut luettavissa sairaanhoitopiirin intranetsivuilla. Henkilöstö- ja sidosryhmälehti Vinkkeli Henkilöstö- ja sidosryhmälehti Vinkkeli ilmestyi kaksi kertaa. Lehden painosmäärä oli kappaletta. Painoksesta postitettiin lähes 4000 osoitepostituksena henkilökunnalle, luottamushenkilöille, kuntapäättäjille, alueen terveyskeskuksiin, muihin sairaanhoitopiireihin ja yhteistyökumppaneille. Lehtiä jaettiin myös sairaanhoitopiirin toimintayksiköihin henkilöstön ja potilaiden / asiakkaiden luettavaksi ja lisäksi sitä käytettiin rekrytointimateriaalina. Lehdet olivat laajuudeltaan 32 Sivusia. Hiisinet Henkilöstöinfo Sairaanhoitopiirin intranetsivuilla, Hiisinetissä, tiedotetaan henkilökunnalle sairaanhoitopiirin ajankohtaisista asioista. Intranetistä löytyvät mm. hallintoon liittyvät pöytäkirjat, toiminta- ja talousraportit, henkilöstöasioihin liittyvät ohjeet ja lomakkeet, ruokalistat. 18 (31)

19 6. Henkilöstöinvestoinnit 6.1. Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki palkka- ja palkkiokulut sivukuluineen. Tiedot, niiden ryhmittely ja otsikointi perustuvat sairaanhoitopiirin tuloslaskelmaan PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ Lääkärihenkilöstö Vakinaiset Vuosilomasijaiset Ylimääräiset ja tilapäiset sijaiset Määräaikaiset sijaiset Lisätyöt Henkilöstön työnohjaus-, kokous-, luentoja aloitetoiminta Erilliskorvaukset Todistus- ja lausuntopalkkiot Erikoismaksuluokan palkkiot Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat Vakinaiset, sairaanhoitajat Sisäiset sijaiset (vakinainen varahenkilöstö) Ylimääräiset sairaanhoitajat ja vastaavat Muut määräaikaiset sijaiset Työllisyysvaroin palkatut / sh:t ja vastaavat Henkilöstön työnohjaus-, kokous-, luento ja aloite- ym. palkkiot Kiertävät varahenkilöt Erilliskorvaukset Ulkopuoliset palkkiot Konsultaatiot Työnohjaus Asiantuntijapalkkiot Luentopalkkiot, ulkopuoliset Muut ulkopuoliset palkkiot Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla. 19 (31)

20 jatkuu edelliseltä sivulta Henkilöstökorvaukset Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Muut henkilöstömenojen korjauserät Laitoshuoltajat Vakinaiset Sisäiset sijaiset Ylimääräiset Muut määräaikaiset Kiertävät varahenkilöt Erilliskorvaukset Aktivoidut palkat Vakinaiset, projektien palkat Jaksotetut palkat ja palkkiot Muu henkilöstö Vakinaiset Sisäiset sijaiset Ylimääräiset Muut määräaikaiset Työllisyysvaroin palkatut Henkilöstön työnohjaus-, kokous-, luentoym. palkkiot Kiertävät varahenkilöt Erilliskorvaukset Tunti- ja urakkapalkat Luottamusmieshenkilöstö Kokouspalkkiot Ansionmenetyskorvaukset Muut palkkamenot PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ Muutosprosentti edelliseen vuoteen 3,5 % 7,3 % 0,5 % HENKILÖSTÖSIVUKULUT Muutosprosentti edelliseen vuoteen 0,3 7,5 0,3 % 20 (31)

21 6.2. Työterveyspalvelut Satakunnan sairaanhoitopiiri tarjoaa työntekijöilleen lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (Kela 1) ja ajanvarauksella tapahtuvan yleislääkäritasoisen sairaanhoidon (Kela 2) painottuen työstä johtuviin tai työkykyyn pitkäaikaisesti vaikuttaviin sairauksiin. Työterveyspalvelut toimii moniammatillisesti neljällä eri työterveysasemalla. Työterveyshuollon toteuttamisessa noudatetaan hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Ennalta ehkäisevä työterveyshuolto on terveyden edistämistä työuran aikana, johon kuuluu terveystarkastukset ja työterveyteen liittyvä ohjaus ja neuvonta. työkyvyn arviointia ja tukemista sisältäen työkyvyn varhaisen tuen ja arvioinnin sekä työssä selviytymisen seurannan ja kuntoutukseen ohjaamisen. työyhteisöjen toiminnan edistämistä ja esimiestyön tukemista sekä työhyvinvoinnin kehittämistä ja kriisitilanteiden tukea sekä työyhteisöselvitykset ongelmatilanteissa. Työterveyshuollon toiminta on työpaikkatason yhteistyötä, johon työterveyshuoltohenkilöstö osallistuu asiantuntijoina mm. monissa eri työryhmissä. Työterveyshuollon atk-järjestelmä mahdollistaa diagnoosiryhmittäisen sairauspoissaolojen raportoinnin. Raportteja laadittiin tasolla. Työterveyspalveluissa lääkärivaje on jatkunut aktiivisesta rekrytoinnista huolimatta. Lääkärivaje näkyy työterveyshuollon toimintatiedoissa. Työterveyshuollon toimintatiedot Kela korvausluokka 1 Kela korvausluokka 2 Työpaikkaselvitykset (t) ja tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (t) Terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seuranta (kpl) Sairaanhoito ja muu terveydenhuolto (kpl) Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat 476, Työfysioterapeutit 553,5 507, Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Työterveyspalveluiden toimintakulut ( ) Kustannusten jakautuminen korvausluokkiin (%) Kela 1 Kela ,1 % 61,9 % 32,2 % 67,8 % 39,2 % 60,8 % Työterveyspalveluiden toimintakulut ( ) työntekijää kohden Kela 1 Kela 2 165,46 268,83 144,23 303,69 164,05 254,45 21 (31)

22 6.3. Työsuojelu Työsuojelun perustehtävänä on edistää työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Työturvallisuuden toteutumisesta vastaavat iden ja liikelaitoksen johto yhdessä sairaanhoitopiirin johtoryhmän, vastuualueiden sekä työyksikköjen esimiesten kanssa. Jokainen esimies on velvollinen tarkkailemaan työolosuhteita niiden turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmista työturvallisuuslain mukaisesti. Johdon tukena ja asiantuntijoina toimivat mm. työsuojelu ja työterveyspalvelut. Työntekijöiden tulee noudattaa esimiesten antamia ohjeita ja neuvoja, toimia saamansa perehdytyksen mukaisesti sekä kertoa havaitsemistaan puutteista tai epäkohdista esimiehelleen. Sairaanhoitopiirin linjaorganisaatiossa on tiedostettu hyvin työnantajan huolehtimisvelvoite työn turvallisuudesta ja terveydestä. Työsuojelu on suositellut keskusteltavaksi työpaikkakokouksissa myös työturvallisuusasioita. Laajentunut työsuojeluparitoiminta on auttanut ko. keskustelun aktivoinnissa. Työsuojelu suosittelee myös kehityskeskustelujen käyttöä välittömän työsuojelutoiminnan ja johtamisen välineenä. Tarvittaessa kehityskeskusteluja voidaan käydä myös ryhmissä. Suurin haaste vuonna 2012 oli työsuojeluasioiden, etenkin tapaturmien tutkintaprosessin, jalkauttaminen ille, vastuualueille sekä työyksiköihin. Toimialueilla on käynnissä paljon erilaisia kehittämistoimenpiteitä, minkä vuoksi vaarana on perusasioiden unohtaminen muiden kehittämistoimien alle. Tulevaisuudessa on tärkeä kuitenkin kirkastaa linjaorganisaatioon työturvallisuuslain henki, jotta jaksamme yhdessä toteuttaa kumppanuudella terveyttä ja toimintakykyä Satakuntalaisille. Työsuojeluorganisaation tärkein painopiste vuonna 2012 on ollut tapaturmien tutkintatyö sekä läheltä piti- ja uhka- ja vaaratilanteiden ilmoittamisen aktivointityö. Yhteistyötahoina ovat olleet riskienhallinnan johtoryhmän lisäksi vakuutusyhtiö Pohjola. Sairaanhoitopiirissä on käytössä HaiPro-järjestelmä, joihin ilmoitetaan potilasturvallisuuspoikkeamien lisäksi myös työturvallisuuspoikkeamat. Vuonna 2012 käynnistettiin tapaturmien tutkintaprosessi työtapaturmien vähentämiseksi. Sairaanhoitopiirissä laajennettiin vuonna 2012 työsuojeluparitoimintaa Rauman lisäksi myös keskussairaalaan. Vuoden 2012 lopussa piirissä oli nimettynä 118 työsuojeluparia. Työsuojeluparit ovat saaneet mm. työturvallisuuskorttikoulutuksen sekä henkilöstön edustajan koulutuksen. Vuonna 2012 pidettiin neljä työturvallisuuskorttikurssia, joihin osallistui yhteensä 82 työntekijää. Sisäilmatyöryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kahdesti ns. isona kokoonpanona. Työyksikkötasoisia palavereita pidettiin vuoden 2012 aikana yhteensä 17, kun 2011 niitä oli 9 kpl ja vuonna kpl. Vuoden 2012 aikana Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastuksia on ollut neurologialla, palvelukoti Kaislassa, päivystyksessä sekä Lumisuon asumisyksikössä. Neurologian ja Kaislan työyksiköihin toteutettiin Aluehallintoviraston VALMERI-hanke, joka mittaa työyksikön psykososiaalista kuormitusta. Vuonna 2012 aikana tehtiin 1644 työturvallisuusilmoitusta, nousua oli vuoteen 2011 noin 30 %. Yleisin vaaratyyppi oli väkivalta, kaikista läheltä piti -tilanteista 65,8 % vuonna 2012 ja 69,6% vuonna 2011 aiheutui ko. tilanteista. Väkivaltatilanteiden jälkeen seuraavaksi yleisin vaaratyyppi oli edelleen äkilliset fyysiset/henkiset kuormitustilanteet, joita oli 7,2-7% kaikista tapahtumista. Kolmantena olivat erilaiset läheltä piti liukastumiset, kompastumiset tai kaatumiset, joita oli 6,3-6,1% kaikista tapahtumista. Noin puolessa tapahtumista paikalle kutsuttiin omaa henkilökuntaa ja joka kymmenennessä tapahtumassa apua saatiin toisesta yksiköstä. Vartijaa käytettiin vähemmän kuin aiemmin, vain 4,6% tilanteissa kutsuttiin vartijaa apuun, kun aiemmin luku oli 6,7% tilanteista. Hälytyslaitetteen käyttö väheni huomattavasti verrattuna vuoteen 2011: vuonna 2012 vain 2,4% tilanteissa käytettiin hälytintä, kun aiemmin osuus oli 5,9% tilanteista. 22 (31)

23 KUVA 1. Riskiluokitus HaiPro-tilanteissa vuosilta Riskiluokitus kertoo sen, miten vakaviksi esimiehet ovat arvioineet sattuneet vaaratilanteet. Kuvasta 1. voidaan todeta, että vuonna 2012 (ylempi palkki) tilanteet ovat arvioitu vaarattomammiksi kuin vuonna Vuonna 2012 yli 50 % tilanteista arvioitiin vähäisiksi tai merkityksettömiksi kun vuonna 2011 vastaava tulos oli 33 %. Myös merkittävien ja kohtalaisten riskien prosentuaalinen osuus on laskenut vuodessa. Käsittelijän on tärkeää arvioida mahdollisimman totuudenmukaisesti riskin todennäköisyys sekä siitä aiheutuneet seuraukset. Se, miten läheltä piti tilanteista voidaan oppia on keskeistä tapaturmien torjuntatyössä. Tapahtumien käsittely illa oli erilaista. Yli puolet tilanteista käsitellään siten, että informaatiota tapahtuneesta jaetaan toisille. 18,4% tapahtumista on päätetty siten, ettei ko. tapahtuma aiheuta mitään toimenpiteitä. Ylemmälle tasolle on siirretty 1,6% tapahtumista ja kehittämis-toimenpide on suunniteltu 7,3%:lle tapahtumista. Huomattavaa on, että lähes joka viides (18,2%) tilanne on jätetty kokonaan käsittelemättä. Myönteistä on, että vuonna 2012 kehittämistoimenpiteitä tapahtuman estämiseksi on toteutettu prosentuaalisesti enemmän kuin vuonna Vuonna 2012 lähes joka kolmanteen tilanteeseen suunniteltiin tapahtuman ehkäisyehdotus. Huomattavaa on kuitenkin se, että kaikista vaaratilanneilmoituksista edelleen noin joka viides (19,4%) jätetään käsittelemättä siten, ettei tapahtuman estämistoimenpiteitä ole valittu lainkaan. Vastaava luku vuonna 2011 oli 17%, eli tulos on hieman nousujohteinen. 23 (31)

24 TAULUKKO 1. HaiPro-ilmoitusten osuudet vuosina * tässä ne prosentit, jossa on vain informoitu tapahtuneesta **tässä ne prosentit, jossa tehty joko kehittämistoimenpide tai siirretty ylemmälle tasolle Taulukosta 1 voidaan tulkita seuraavaa: ilmoitusten määrä toimi alueittain on kasvussa, joka on hyvä asia, koska haasteena meillä on edelleen se, ettei tapahtumia aina ilmoiteta. Ilmoitusten lukumäärä suhteessa henkilöstömäärään kertoo sen, että sosiaalipalvelujen ella ilmoitetaan ahkerimmin sattuneet tilanteet. Keskiarvollisesti noin joka toinen työntekijä on ilmoittanut yhden tilanteen vuoden aikana sairaanhoitopiirissä. Positiivista on, että kaikilla illa informaatioon johtaneiden tilanteiden lukumäärä on kasvanut. Vuodelle 2012 asetettu 50 % käsittelytavoite ylittyi kaikilla muilla illa, lukuun ottamatta päivystyksen ja ensihoidon tta sekä liikelaitosta (punaisella merkitty). Vaikka sosiaalipalvelujen ella informaatioon johtaneiden tapahtumien käsittely- % on laskenut, johtuu laskusuunta siitä, että yhä useampi tilanne on käsitelty suunnittelemalla kehittämistoimenpide tai asia on viety ylemmän johdon käsittelyyn (vihreällä merkitty). Sama suunta on myös psykiatrisen hoidon ella. Tulosten ittaista vertailua haittaa se, että yllä olevan taulukon käsittely- % perustuu jokaisen esimiehen omaan arvioon siitä, miten tapahtuman on käsitellyt. Käsittelyiden sisällöissä on huomattavia sisällöllisiä eroja. Huomattavaa on myös, että tapahtumista vuodelta 2012 on edelleen joka viides tapahtuma tavalla tai toisella loppuun käsittelemättä. Ammattitaudit Vuonna 2012 sairaanhoitopiirissä todettiin vain kaksi ammattitautia. Aiempina vuosina ammattitauteja on vuosittain todettu noin 4-10 kpl. Yleisin ammattitauti on diagnosoitu ammatti-ihottuma, kuten myös nämä ammattitaudit ovat olleet. Työtapaturmat Vuoden 2012 lopulla tapaturmavakuutusturva kilpailutettiin. Vakuutusyhtiö Pohjola korvasi vuonna 2012 yhteensä 78 työliikennetapaturmaa sekä 165 työtapaturmaa kokonaismäärän ollessa 243. Ohimeneviä korvauksia näistä maksettiin yhteensä euroa (v.2011 maksettiin e ja v ). Sairauspäiviä tapaturmista aiheutui yhteensä 2663 päivää (v yhteensä 1714 pv ja v pv). Korvaukset alenivat 14 % mutta sairauspäivät nousivat peräti 35 %. 24 (31)

25 Kunta-alan työliikennetapaturmien osuus kaikista työtapaturmista oli vuonna ,8 %, kun sairaanhoitopiirissä vastaava luku oli peräti 32 %, kun vastaava tulos oli vuonna ,4 %. Työliikennetapaturmien osuus kaikista tapaturmista on edelleen kasvusuunnassa. Taulukossa 2 esitetään työ- ja työliikennetapaturmien esiintyvyysluvut vuosien välisenä aikana. Huomattavaa on, että tapaturmien esiintyvyydessä on ilmennyt laskua vuosien välillä johtuen tilastointitavan muutoksesta: pistostapaturmat on ilmoitettu HaiProon vuoden 2012 alusta lähtien, samalla on määritelty tarkemmin, mitkä tapaturmat ilmoitetaan vakuutusyhtiölle. TAULUKKO 2. Pohjolan tilasto työ- ja työliikennetapaturmista vuosina Vahinkojen lukumäärä Joista työliikennetapaturmia Sairauspäivät työliikennetapaturmissa Sairauspäivät muissa tapaturmissa Ei sairauspoissaoloa työliikennetapaturmissa Ei sairauspoissaoloa työtapaturmissa Yli 4 vrk:n sairauspäivien lkm työliikennetapaturmissa Yli 4 vrk:n sairauspäivien lkm työtapaturmissa % osuus vahinko/ sairauspäivät 8.98 % 3,5 % 12 % Taulukossa 3 on esitelty työ- ja työliikennetapaturmien jakauma ittain vuonna Yli neljän vuorokauden pituisia sairauspoissaoloja työliikennetapaturmissa oli 25 eli 32 % (v ,5 % ja v %) kaikista työliikennetapaturmista. Valtakunnallisessa vertailussa (Tapaturmavakuutusten liitto 2009) terveydenhuollon työliikennetapaturmien keskimääräinen sairauspoissaolopäivien määrä oli 30,9. Satakunnan sairaanhoitopiirissä työliikennetapaturmien sairauspäiviä per vahinko oli vuonna 2012 yhteensä peräti 13,65 päivää (v ,85 pv), nousua tässä on 35,5 % edellisvuoteen verrattuna. Työtapaturmissa yli neljän vuorokauden pituisia poissaoloja oli 37 vahingossa eli 22 %:ssa (v % ja v %). Työtapaturmien sairauspäivät per vahinko olivat vuonna ,77 päivää. Yhtään poissaolopäivää ei tullut 151 tapaturmaan, joista 36 oli Pohjolaan ilmoitettua neulanpistotapaturmaa. TAULUKKO 3. Työtapaturmien jakauma ittain ja tapaturmalajeittain vuonna 2012 Pistostapaturmat Työliikennetapa-turmat Muut fyysiset vammat Kemialliset, fysikaaliset Työmatkatapaturmat sairaaloiden piha-alueilla Potilaan hoidossa sattuneet vahingot Väkivalta Yht. Yhtymähallinto Päivystys ja ensihoito Kons. ta Oper ta Psyk ta Sos. palv Huoltokeskus SataDiag Yhteensä 127* *osa pistostapaturmista on HaiPro-puolella (88 kpl, niitä ei lasketa tapaturmiin) 25 (31)

26 Kuvassa 2 on esitelty työtapaturmien lukumäärien trendit vuosien välisenä aikana. Positiivista on, että suurella osalla ista työtapaturmien lukumäärät ovat laskusuunnassa, mutta huolestuttavaa on, että tapaturman sattuessa niiden vakavuus on lisääntynyt (sairauspoissaolot lisääntyneet). Trendissä huomattavaa on raportointitavan muutos vuosien välillä. KUVA 2. Työtapaturmat ittain vuosina Tapaturmataajuudella voidaan verrata työtapaturmien esiintyvyyttä suhteessa tehtyihin työtunteihin. Yleensä taajuus ilmoitetaan ainoastaan yli neljän päivän sairauspoissaolon aiheuttaneista tapaturmista. Taulukossa 4 on esitelty Satakunnan sairaanhoitopiirin tapaturmataajuus vuonna TAULUKKO 4. Tapaturmataajuus Satakunnan sairaanhoitopiirissä ittain vuonna 2012 Toimialue hlö määrä v tapaturmat v. yli 4 pv poissaolot/lkm vakavuussuhde, miten tehdyt työtunnit 2012 tt taajuus yli 1 vrk, tttaajuus kaikki 2012 yli tttaajuus yli 1 tttaajuus yli 1 vrk, mones vakava pelkät ttt* 4 vrk poissaolot vrk, 2011 Operatiivinen ta , ,73 6,07 7,33 7,76 Konservatiivinen , ,77 8,48 6,38 5,75 ta SataDiag , ,75 13,42 4,29 7,99 Ensihoidon ja , ,81 19,09 25,02 33,14 päivystyksen ta Yhtymähallinto , ,23 15,35 5,17 0 Psykiatrian ta ,90 6,58 6,91 9,07 Huoltokeskus , ,61 15,34 17,51 23,74 Sosiaalipalvelujen , ,78 17,52 17,28 - ta Yhteensä piiri , ,04 11,21 10,37 10,76 *Nolla Tapaturmaa foorumin laskentamallin mukaan 26 (31)

27 Tapaturmataajuus on kunta-alalla keskimäärin noin 10, sairaanhoitopiirin taajuus on keskimäärin hieman alempi, 9,04. Jos mukaan lasketaan myös työliikennetapaturmat, taajuus nousee hieman. Operatiivisella, konservatiivisella ja psykiatrisen hoidon illa jäätiin alle kunta-alan keskiarvon. Tulos on paranemaan päin verrattuna aiempiin vuosiin. Kuvissa 3 ja 4 esitellään sairaanhoitopiirin tapaturmataajuus vuosina välisenä aikana. Aiemmin esitettyjen tapaturmataajuuksien korjauksena tapaturmataajuus lasketaan Nolla Tapaturmaa foorumin suosituksen mukaisesti, jossa tapaturmaksi lasketaan vähintään yhden päivän sairauspoissaolon aiheuttanut työtapaturma. Taajuuteen ei oteta mukaan työmatkoja. Korkein tapaturmataajuus on sosiaalipalvelujen ja päivystyksen ja ensihoidon illa sekä huoltokeskuksessa. Huomattavaa on myös, että yhtymähallinnon tapaturmataajuus on toimistotyön riskeihin nähden suuri. yhtymähallinto 0 5,17 10,23 15,91 huoltokeskus 12,38 16,61 17,51 23,74 SataDiag 5,75 4,29 7,99 6,06 sosiaalipalvelujen ta päivystyksen ja ensihoidon ta 3,81 17,28 23,78 25,02 32,72 33,14 35, psykiatrian ta 7,9 6,91 9,07 11,26 konservatiivinen ta 3,77 6,38 5,75 10,45 operatiivinen ta 1,73 7,33 7,76 6, KUVA 3. Tapaturmataajuus ittain vuosina (31)

28 Kuvassa 4 on esitelty sairaanhoitopiirin tapaturmataajuuden keskiarvon muutos: vaikka työliikennetapaturmien lukumäärä on kasvussa, muiden tapaturmien lukumäärä ja vakavuus on laskussa, taajuudessa on laskua välisenä aikana nelisen prosenttiyksikköä ,76 10,37 9, KUVA 4. Sairaanhoitopiirin tapaturmataajuus vuosina (ilman työmatkoja) 6.4. Toimipaikkaruokailu Toimipaikkaruokailua järjestetään Porissa Satakunnan keskussairaalassa, Harjavallassa Satalinnan sairaalassa ja Harjavallan sairaalassa sekä Ulvilassa Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa. Henkilökunnan ruokalistalla on kolme vaihtoehtoa. Ateriahinnat vuonna 2012 olivat 5,60 (lounas 1), 4,60 (lounas 2) ja 5,10 (salaattilounas). Henkilökunnan toimipaikkaruokailun ateriasuoritteet sairaaloittain Toimialue Satakunnan keskussairaala Harjavallan sairaala ja Satalinnan sairaala Antinkartanon kuntoutuskeskus Yhteensä Työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta Työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta eli Tyky-toiminta on työyksikön toimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä työpaikan henkilöstön ja asiantuntijoiden (esim. työterveyshuolto) kanssa. Tyky-toiminta on yhteisöllistä toimintaa, kysymys ei siis ole yksittäisen henkilön etuudesta. Toiminnan tulee koskettaa kaikki työyksikön henkilökuntaan kuuluvia. Työyksikön käytössä oleva ns. tykyraha oli 23 työntekijää kohden ja työaikaa sai käyttää 4 tuntia työntekijää kohden. 28 (31)

29 Vuonna 2012 TYKY-rahaa käytti 2267 työntekijää ja rahaa toimintaan käytettiin yhteensä euroa. Aktiivisin toiminnan järjestäjä oli liikelaitos, jonka henkilöstöstä 84 % osallistui TYKY-tapahtumiin. Suosituimmat toiminnat olivat teatteri ja ruokailu. Suosittua oli myös erilaiset liikunnalliset tapahtumat sekä niiden jälkeinen ruokailu. Muita suosittuja tapahtumia olivat Kaljaasi Ihanan risteily, keilaus, saunaillat, lenkkeilyt, kulttuuriset toiminnat sekä konsertit. Edellä olevan lisäksi käytössä oli ns. yhteinen tykyraha, jolla rahoitetaan yhteisiä koulutuksia, tapahtumia ja terveysliikuntaa. TYKY-uinteja tuettiin edelleen 1,50 euroa uintikertaa kohden. Terveysliikuntatunteja järjestettiin seuraavasti: rapakuntoisten kävelykoulu kahvakuula kiinteytys terveysliikuntajumppa vesijumppa ukkojumppa Zumba ja Zumba 55 pilates Kilovahti aamumuokkaus kuntopiiri venyttely kuntonyrkkeily naisten lihaskuntojumppa Flexi-bar Gymstick terveysliikuntaa maalla ja vedessä Näiden lisäksi pidettiin niska- ja selkävaivasta sekä ravitsemuksesta luennot. Terveysliikunnan suunnittelija teki edelleen myös kehonkoostumusmittauksia sekä piti työyksiköille fyysisen itsehoidon työpäivän aikana luentoja. Toiminta laajeni myös elämäntapamuutosohjauksiin. 7. Yhteistoiminta 7.1. Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta kokoontui toimintavuonna kahdeksan kertaa. Yhteistoimintasopimusta tarkistettiin syyskuussa 2012 yhden henkilöstöedustajan varajäsenen osalta. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimi yhtymähallituksen edustaja Seija Muurinen sekä varapuheenjohtajana Airi Rantamäki. Yhteistyötoimikunta antoi lausunnon ehdotuksesta sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille ja vuoden 2013 talousarvioksi. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin vuonna 2012 seuraavia asioita: - Tyke Oy:n työllistämis- ja koulutuspalveluiden tilannekatsaus - Effica-käyttöönottohanke - Harjavallan sairaalan os. 23 tulipalo - yhteistyötoimikunnan toimintakertomus vuodelta Aditron palkkojen auditointiprosessi - Radiologien tulospalkkaus - osaamisen kehittämisryhmän luottamusmiesedustajan nimeäminen ajalle (31)

30 - ohjeistus käsin tehtäviin siirtoihin ja nostoihin hallintamallin päivitys - työsuojelun toimintakertomus sekä TYKY-toiminnan yhteenveto vuodelta iden ja liikelaitoksen yhteistoiminnan arviointi, tuloksellisuussuunnitelmien toteutumisen arviointi sekä pysyvän työvoiman tarpeen arviointi vuonna hyvät tavat työpaikalla - henkilöstökertomus vuodelta harkinnanvarainen sairausajan palkkaus - Yhdessä Työkykyä työkyvyn tukiohjelma - Lasten- ja naistentalon rakennushankesuunnitelma - Satakunnan sairaanhoitopiirin laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelma - Psykiatrian järjestelyt Raumalla vuonna 2012 ja Porin aikuispsykiatrian avohoidon ottaminen sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi v alkaen - Työkykysuunnittelija Minna Mikkolan esittäytyminen - Yhteistyötoimikunnan lausunto sairaanhoitopiirin vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja vuoden 2013 talousarviosta - Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma - Työaikapankkikokeilun tuloksia - Työmatkakyselyn sekä työliikennekyselyn tulokset - Länsirannikko-strategian yhteisiä tukipalveluja koskeva esiselvitys - Henkilökunnan ja luottamusmiesten merkkipäivien huomioiminen alkaen - Yhteistoiminnan arviointia Yhteistyötoimikunta osallistui vuonna Rauman työmarkkinaseminaari Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnan tapaaminen Noormarkussa, Satakunnan sairaanhoitopiiri toimi koollekutsujana. Päivässä käsiteltiin sairaanhoitopiirien ajankohtaisia asioita. Yhteistyötoimikunnan kehittämis- ja suunnittelutyöryhmä toteutti seuraavat koulutukset: - henkilöstön edustajan rooli, kouluttajana toimi Aarno Ryynänen - sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen oikeudet ja velvollisuudet, kouluttajana Kaija Kess Henkilöstöryhmä Sairaanhoitopiirin johtaja on päätöksellään 124/2010 määritellyt henkilöstöryhmän tehtäväksi: - toimia iden ja liikelaitoksen yhteisenä valmistelu-, keskustelu- ja informaatio- sekä yhteensovitusfoorumina sairaanhoitopiirin henkilöstöasioissa; erityisesti palkkaus- ja palvelussuhdeasioissa. - asettaa eri sopimusten mukaiset työn vaativuuden arvioinnin toteuttamisen yhteensovitusryhmät Henkilöstöryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Henkilöstöryhmän ja johtoryhmän yhteinen kehittämispäivä pidettiin Henkilöstöryhmä käsitteli mm. työn vaativuuden arviointijärjestelmiä, pienryhmien laatimia ohjeistuksia työvapaasta/virkavapaasta, koulutuksista ja henkilökohtaisen lisän maksamisperiaatteista. Henkilöstöryhmässä käsiteltiin voimaan tullutta Yhdessä TYökykyÄ työkyvyn tukiohjelmaa, jonka avulla pyritään varhaiseen puuttumiseen ja varhe-maksujen pienentämiseen. Henkilöstöryhmän puheenjohtajana vuonna 2012 toimi pääluottamusmies Maija Nummelin (TEHY) ja varapuheenjohtajana henkilöstöjohtaja. Henkilöstöryhmän kokoonpanon muodostavat iden edustajat ja ammattijärjestöjen koordinoivat pääluottamusmiehet. 30 (31)

31 Henkilöstöryhmän kokoonpano Varsinainen jäsen Puheenjohtaja Maija Nummelin koordinoiva pääluottamusmies, Tehy Henkilökohtainen varajäsen Raija Kemppainen pääluottamusmies Varapuheenjohtaja Laura Leppämäki henkilöstöjohtaja Helena Tuomisaari henkilöstöjohtaja Riitta Mikkonen, ylihoitaja Ensihoito ja päivystys Jukka Korpela, ylilääkäri Konservatiivinen Pirjo Harju, ylihoitaja Operatiivinen Jussi Hänti, ylihoitaja Psykiatrian Merja Paavola, sosiaalipalvelujen johtaja, Sosiaalipalvelujen taseyksikkö Liisa Nurmi, henkilöstöpäällikkö SataDiag Tapio Kallio, huollon johtaja Huoltokeskus Eija Vaula, johtaja Katriina Hakanen, ylihoitaja Jorma Hannukainen johtaja Sari Sjövall johtaja Kristiina Puolakka ylihoitaja Tuula Saarinen palvelupäällikkö Joni Palmgrén johtaja SataDiag Kimmo Heinonen, sairaalainsinööri Merja Ranta, palkkasihteeri Erja Starck, koordinoiva pääluottamusmies, JHL Kimmo Virtanen, koordinoiva pääluottamusmies, JUKO Sami Paavilainen, pääluottamusmies, KTN Katja Koivula, koordinoiva pääluottamusmies, JYTY Liisa Linnanketo, koordinoiva pääluottamusmies, SUPER Kari Valtonen, pääluottamusmies Tuija Tallila, luottamusmies Jorma Virtanen, koordinoiva pääluottamusmies Kirsti Laitomaa, luottamusmies Vesa Rasikko, luottamusmies Henkilöstöryhmän sihteeri Kaija Reunanen-Männistö, henkilöstösihteeri 31 (31)