HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Henkilöstövoimavarat Henkilöstön määrä Sukupuolijakauma Ikäjakauma Eläköityminen Henkilöstön työpanos Henkilötyövuodet ja työpanokset Poissaolot Sairastavuus Osaamisen kehittäminen Täydennyskoulutus Kehityskeskustelut Henkilöstön kehittämistoimenpiteitä Viestintä Henkilöstöinvestoinnit Henkilöstötuloslaskelma Työterveyspalvelut Työsuojelu Toimipaikkaruokailu TYKY-toiminta Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöryhmä (32)

3 Kaikkien tilastoiden pohjana on käytetty tilannetta Johdanto Alla olevaan taulukkoon on koottu joitakin keskeisiä tunnuslukuja vuodelta 2011 sekä niiden muutoksesta vuoteen 2010 verrattuna. Tilastoiden pohjana on käytetty tilannetta Keskeiset tunnusluvut Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Osa-aikaisia palvelussuhteita Yli 45-vuotiaita (vakinaisista) Naisia henkilöstöstä (vakinaisista) Suurin ikäryhmä (vakinaisista) Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Varhe-maksu Palkat ja palkkiot yhteensä Lisä- ja ylityöt ja päivystysajan palkat Sairauspoissaolopäivät Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä Muutos 2010/ ,3 % ,4 % ,9 % 60,8 % 63,8 % +3 %-yksikköä 86,2 % 86,9 % +0,7 %-yksikköä ,8 v 63,4 v +1,0 % ,9% 60,6 v 59,7 v -1,5 % ,6 % ,3 % ,5 % ,7 % päivää päivää -2,0 % Täydennyskoulutuspäiviä/henkilö henkilöstö) Kehityskeskustelu toteutuma (tavoite 50 %) (koko 4 päivää 3,7 päivää -7,5 % 57 % 52 % -5%-yksikköä 3 (32)

4 2. Henkilöstövoimavarat 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön määrällä tarkoitetaan päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko- ja osa-aikaisen henkilöstön lukumäärää. Henkilöstön kokonaismäärä on Kokonaismäärä on laskenut 0,6% (22 henkilöä) vuoteen 2010 verrattuna. Henkilöstöstä on vakinaisia 79,5 % (2932) ja määräaikaisia 20,5 % (754). Koko henkilöstön määrä toimialueittain Toimialue 2010 Vakinainen 2010 Määräaikainen 2010 Koko henkilöstö yhteensä 2011 Vakinainen 2011 Määräaikainen Hallintokeskus Huoltokeskus Konservatiivisen hoidon toimialue Operatiivisen hoidon toimialue Ensihoidon ja päivystyksen toimialue Liikelaitos SataDiag Psykiatrisen hoidon toimialue Sosiaalipalvelujen toimialue Yhteensä Koko henkilöstö yhteensä Vuonna 2011 on tapahtunut seuraavia muutoksia eri toimialueiden henkilöstössä: Konservatiivisen hoidon toimialue: Vakinaisen henkilöstön kasvu johtuu siitä, että määräaikaisia on vakinaistettu ja lääkärien avoimia virkoja on täytetty. Määräaikaisten määrän vaihtelu on vuoden aikana suuri,. Erityisesti joulukuussa on paljon määräaikaisia johtuen vuosilomista. Ensihoidon ja päivystyksen toimialue: Yhteispäivystykseen siirtyminen alkaen aiheutti henkilökuntalisäyksen. Osa henkilökunnasta siirtyi Porin perusturvasta ja lisäksi saatiin uusia vakansseja, yhteensä 30. Siirtyvät henkilöt vakinaistettiin. Loppuihin uusiin vakansseihin vakinaistettiin tekijät. 4 (32)

5 Päivystysosaston hoitoisuus/kuormitus on lisääntynyt. Siellä hoidetaan myös yleislääketieteen potilaita. Jatkohoitopaikkojen puute on suuri ongelma. Tämä on aiheuttanut lisäresurssitarpeen, yhteensä 3 sairaanhoitajaa. Lisäys on hoidettu määräaikaisilla v kuluessa., Osastonsihteereitä ei siirtynyt lainkaan Porin perusturvasta. Osastonsihteeritarve on 12 henkilöä. Puhelinneuvontatoimintaa on lisätty 3,5 määräaikaisella sairaanhoitajalla. Ensihoitopäällikkö aloitti työnsä v Toimistosihteeri saatiin määräaikaisena toimialuehallintoon v Määräaikaisia työntekijöitä ja keikkalaisia tarvittiin vuoden 2011 aikana runsaasti, Silloin oli 6 pitkää sairauslomaa ja tavanomaista enemmän lyhytaikaisia sairauslomia. Lisäystä tarvittiin myös perehdyttämisen takia. Operatiivisen hoidon toimialue: 3 sairaanhoitajaa ja 1 perushoitaja vakinaistettiin Rauman aluesairaalaan alkaen. 6 uutta toimea täytettiin. Teho-valvontayksikössä täytettiin 2 erikoislääkärin virkaa. Lisäksi täytettiin 1 erikoistuvan lääkärin virka suusairauksilla ja 1 osastonylilääkärin virka Rauman korvataudeilla. Psykiatrisen hoidon toimialue: Vakinaisen henkilökunnan lisäykseen vaikutti vakinaisen varahenkilöstön määrän kasvu, hoitajamäärän lisäys neuropsykiatrisessa työssä sekä kahden erikoistuvan lääkärin vakanssit. Huoltokeskus: Vakinaistamisia on tehty huomattavasti, joten määräaikaisten määrä on vähentynyt. Hallintokeskus: Vakinaisen henkilökunnan määrän lasku johtuu siitä, että tietopalvelujen henkilökunta siirtyi Medbit Oy:n palvelukseen Liikelaitos : Vakinaisten määrä on noussut, koska avoinna olevia toimia on täytetty. Määräaikaisten määrä vaihtelee vuoden aikana huomattavasti. Sosiaalipalvelujen toimialue; Vakinaisesta henkilöstöstä eläkkeelle siirtyi neljä ja muista syistä irtisanoutuneita oli 14 eli yhteensä 18 henkilöä. Vakinaistettavien määrä oli 29 työsuhdetta. Uusia vakansseja täytettiin 10, joista kuusi Kokemäen asumisyksikkö Kajastukseen ja neljä Kamu-tupa -toimintaan. Henkilökohtaisiin hoitajuuksiin tarvitaan määräaikaisia työsuhteita, joita on oppisopimuskoulutuksella pätevöitetty. Oppisopimuskoulutuksessa oleville (noin 40) tehdään noin 2,5 vuoden määräaikainen työsopimus. Oppisopimuskoulutuksella pyritään varautumaan vammaistyön osaamisen näkökulmasta tuleviin eläköitymisiin. Eläköityminen ei ole enää pääasiallinen irtisanoutumisen syy, vaan nykyajan ilmiönä muista syistä irtisanoutumiset ovat selkeästi lisääntyneet (paikkakunnalta muutot, elämäntilanteen muutokset, oikean / parhaan paikan etsiminen).tätä on melko mahdoton ennakoida. Näistä syistä johtuen myös rekrytointi on jatkuvaa.kaksi vuotta sitten käytössä ollut käytäntö rekrytoinnin keskittämisestä kahteen tai kolmeen kertaan vuodessa ei ole enää mahdollista. Vakinaisen henkilökunnan lukumäärän muutos vuosina Vuosi Lukumäärä % koko henkilökunnasta , , , , ,5 5 (32)

6 Määräaikaisen henkilökunnan lukumäärän muutos vuosina Vuosi Lukumäärä % koko henkilökunnasta , , , , ,5 Satakunnan sairaanhoitopiirissä työskenteli v henkilöä ( tilanne), joista vakinaisia oli 2932 ja määräaikaisia 754. Vakinaisen henkilökunnan määrä ja prosentuaalinen osuus toimialueen koko henkilöstöstä Toimialue 2010 Lukumäärä 2010 % 2011 Lukumäärä 2011 % Hallintokeskus , ,4 Huoltokeskus , ,9 Konservatiivisen hoidon ,5 toimialue ,8 Operatiivisen hoidon ,8 toimialue ,3 Ensihoidon ja päivystyksen ,6 toimialue 87 78,4 Liikelaitos SataDiag , ,4 Psykiatrisen hoidon toimialue , ,8 Sosiaalipalvelujen toimialue , ,9 Yhteensä , ,5 Koko henkilöstön määrä Toimialuekohtaisesti tarkasteltuna määräaikaista henkilökuntaa on suhteessa toimialueen koko henkilökuntaan eniten Sosiaalipalveluiden toimialueella 30,1 prosenttia sekä Ensihoidon ja päivystyksen toimialueella 29,4 prosenttia ja vähiten Liikelaitos SataDiagissa 13,6 prosenttia. Määräaikaisen henkilökunnan määrä ja prosentuaalinen osuus toimialueen koko henkilöstöstä Toimialue 2010 Lukumäärä 2011 % 2011 Lukumäärä 2011 % Hallintokeskus 32 18, ,6 Huoltokeskus , ,1 Konservatiivisen hoidon toimialue , ,5 Operatiivisen hoidon toimialue , ,2 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 24 21, ,4 Liikelaitos SataDiag 40 11, ,6 Psykiatrisen hoidon toimialue , ,2 Sosiaalipalvelujen toimialue , ,1 Yhteensä , ,5 Koko henkilöstön määrä (32)

7 2.2 Sukupuolijakauma Vakinaisesta henkilöstöstä vuonna 2011 oli naisia 86,9 prosenttia ja miehiä 13,1 prosenttia. Miesten osuus vakinaisesta henkilöstöstä on vähentynyt 0,7 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma toimialueittain Toimialue Mies Nainen Mies Nainen Hallintokeskus Huoltokeskus Konservatiivisen hoidon toimialue Operatiivisen hoidon toimialue Ensihoidon ja päivystyksen toimialue Liikelaitos SataDiag Psykiatrisen hoidon toimialue Sosiaalipalveluiden toimialue Sairaanhoitopiiri yhteensä Prosentteina 13,8 86,2 13,1 86,9 2.3 Ikäjakauma Sairaanhoitopiirin vakinaisista työntekijöistä suurin osa, 19,5 %, oli vuonna 2011 iältään vuotiaita. Vakinaisista työntekijöistä iältään vuotiaita sekä 65-vuotiaita oli molempia 0,5 %. Vakinaisen henkilökunnan ikäluokkajakauma Ikäluokat 2010 lkm 2010 % vakinaisista 2011 lkm 2011 % vakinaisista vuotiaat 12 0,4 14 0,5 0, vuotiaat 113 3, , vuotiaat 219 7, ,8 0, vuotiaat 285 9, ,4 0, vuotiaat , ,3-1, vuotiaat , ,5-0, vuotiaat , ,5 0, vuotiaat , ,4 0, vuotiaat 240 8, ,9 0, vuotiaat 12 0,4 15 0,5 0,1 Yhteensä Muutos %-yksikköä 2010/2011 vakinaisista 7 (32)

8 Vakinaisen henkilökunnan ikäluokkajakauma toimialueittain 2011 Ikäluokat Hallintosertii- Kon- Opera- Huol- Ensi- Liikekeskuvatiivinenekeskus vitohoitlai-tos ja päivystys Satadiag vuotiaat , vuotiaat vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat , vuotiaat ,5 Yhteensä % Psykiatrinen Sosiaalipalvelut Yhteensä Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina ammattiluokittain * Ammattiluokka Erikoislääkärit 51 49,9 46,1 Lääkärit 34,9 32,2 33,4 Hammaslääkärit 36 40,2 36,3 Eriasteiset sairaanhoitajat 44,8 44,8 44,5 Muut hoitohenkilöt 51 51,4 44,7 Muut henkilöt 49,7 49,5 44,8 Laitoshuoltajat 52,7 51,6 44,5 Hallinto 47,1 47,1 44,6 Keskustoimisto 57,4 54,4 44,7 Huolto 48,9 48,8 44,5 Vakinaisten keski-ikä 47,7* 45,0* 42,8* *Vuosien vakinaisen henkilöstön keski-ikäluvuissa ei ole mukana Sosiaalipalvelujen toimialueen lukuja johtuen erilaisesta raportointijärjestelmästä. Sosiaalipalvelut on raportoitu erillisenä seuraavassa taulukossa. Sosiaalipalvelujen toimialueen vakinaisen henkilöstön keski-iät ammattiluokittain vuosina Ammattiluokka Yleisjohto 52, ,4 Laitoshoito 48 42,5 43,3 Autettu asuminen 43, ,6 Ohjattu asuminen 44 43,2 42,6 Asiantuntijapalvelut ja perhehoito 46,1 46,1 46,9 Päivätoiminta 46 45,1 41,6 Vakinaisten keski-ikä 46,7 46,1 43,6 8 (32)

9 2.4 Eläköityminen Eläköityminen kertoo, paljonko henkilöstöä jää tai on jäämässä eläkkeelle. Eläkkeiden seurannalla voidaan edesauttaa henkilöstösuunnittelua. Palkansaaja voi siirtyä vanhuuseläkkeelle valitsemanaan ajankohtana ikävuosien välillä. Eläkkeelle siirtyneitä oli vuonna 2011 yhteensä 100 ja vertailuvuonna 2010 yhteensä 109 henkilöä. Määrässä on huomioitu kaikki eläkelajit lukuun ottamatta osa-aikaeläkkeitä. KuEL-eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä Satakunnan sairaanhoitopiirissä eläkelajeittain (Lähde: Keva) Vuosi Yhteensä (Ei sisälly Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyselä- Työttömyyseläkaika- osake eläkkeet) Osaaikaeläke Arvioitu eläkepoistuma verrattuna koko kunta-alaan prosentuaalisesti (Lähde: Keva) Vuosi Eläkepoistuma yh- Eläkepoistuma % teensä ,7 3, ,8 3, ,1 3, ,3 3, ,5 3, ,8 3, ,1 3, ,6 3, ,9 3, ,2 3, ,4 3, ,1 3, ,1 2, ,4 2, ,7 2, ,2 2, ,1 2, ,8 2, ,8 2, ,6 2,5 Koko kunta-ala % 9 (32)

10 Työttömyyseläke Keski-ikä vuosina KuEL-eläkkeelle siirtyneistä Satakunnan sairaanhoitopiirissä eläkelajeittain (Lähde: Keva) Vuosi Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyyselä- Kuntoutustuki Osatyökyvyttö- ke myys-eläke ,3 61,5 57,0 48,8 54,3 60, ,9 61,8 54,5 51,3 55,3 60, ,1 62,2 59,2 46,1 55,2 60, ,6 62,8 60,8 52,4 55,6 61, ,7 63,4 58,8 49,3 57,4 - Vuoden 2006 alusta omavastuumaksujen sijaan tuli Varhe-maksu, joka jakautuu 3 vuodelle kertamaksun sijaan. Maksun suuruus määräytyy jäsenyhteisössä kuluvana vuonna ja kahtena edeltävänä vuonna alkaneiden varhaiseläkkeiden aiheuttaman eläkemenon perusteella. Varhe-maksua aiheutuu työntekijästä, joka jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. KuEL-omavastuumaksut euroina Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja ennakko vuodelle 2012 (ei sisällä tt-maksua) (Lähde: Keva) Vuosi Eläkemeno Palkkaperusteinen maksu Eläkeperusteinen maksu Varhe-maksu * * Taulukossa olevat Varhe-maksut kertovat, kuinka paljon kullekin vuodelle kohdistuu ko. maksua. Keva laskuttaa Varhe-maksun kuukausittain ennakkomaksuna. * Lopullinen kyseessä olevan vuoden osuus vahvistuu vasta seuraavana vuonna ja syyskuussa Keva palauttaa liikaa laskuttamansa maksun tai perii sitä lisää. Vuoden 2011 ja 2012 luvut ovat näin ollen arvioita ko. vuosien Varhe-maksuista. 10 (32)

11 3. Henkilöstön työpanos 3.1 Henkilötyövuodet ja työpanokset Henkilötyövuosi on yhtä suuri kuin seurantajakson aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrä (kaikki vuosityöntekijöiksi muutettuna). Kun henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä Osan vuotta kestänyt tai osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Sairaanhoitopiirissä on siirrytty alkaen noudattamaan valtakunnallisten suositusten mukaisia raporttisisältöjä käsitteiden työpanos ja henkilötyövuodet osalta. Henkilötyövuodet toimialueittain Toimialue Hallintokeskus 129,8 149,3 Huoltokeskus 421,58 549,2 Konservatiivisen hoidon toimialue 548,39 779,29 Operatiivisen hoidon toimialue 606,13 892,04 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 83,04 164,17 Liikelaitos SataDiag 256,83 343,81 Psykiatrisen hoidon tulosalue 383,12 560,11 Sosiaalipalvelujen toimialue* tietoja ei saatavissa 541 Koko sairaanhoitopiiri 2411, ,9 Työpanokset laskennallisina virkoina/toimina toimialueittain Toimialue Hallintokeskus 130,5 73,56 Huoltokeskus 418,2 302 Konservatiivisen hoidon toimialue 552,6 414 Operatiivisen hoidon toimialue 609,8 463,6 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 81 90,6 Liikelaitos SataDiag 257,6 176 Psykiatrisen hoidon tulosalue 393,9 273,2 Sosiaalipalvelujen toimialue* tietoja ei saatavissa 313,1 Koko sairaanhoitopiiri 2443,6 2106,06 11 (32)

12 3.2 Poissaolot Kaikkien poissaolojen määrä on vähentynyt 4,5 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Kaikki poissaolot toimialueittain päivinä (luvut sisältävät koko henkilöstön vuosilomat, sairauspoissaolot, lakisääteiset poissaolot sekä muut poissaolot) Toimialue Muutos 2010/2011 % Hallintokeskus ,2 Huoltokeskus ,7 Konservatiivinen toimialue ,9 Operatiivinen toimialue ,6 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue ,6 Liikelaitos SataDiag ,5 Psykiatrian tulosalue ,0 Sosiaalipalvelujen toimialue ,2 Yhteensä ,5 Koko henkilöstön poissaolopäivät lajeittain ja toimialueittain Vuosilomat Sairauspoissaolot Lakisääteiset Muut Toimialue Päivät Päivät Päivät Päivät Päivät Päivät Päivät Hallintokeskus Huoltokeskus Konservatiivisen hoidon toimialue Operatiivisen hoidon toimialue Ensihoidon ja päivystyksen toimialue Liikelaitos Sata- Diag Psykiatrisen hoidon toimialue Sosiaalipalvelujen toimialue Yhteensä Vertailtaessa poissaolopäiviä vuoteen 2010 on lakisääteisten poissaolojen määrä laskenut 23,2 prosenttia, sairauspoissaolopäivien määrä on noussut 7,7 prosenttia. Vuosilomapäivien määrä on noussut 2,4 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. 12 (32)

13 3.3 Sairastavuus Koko henkilöstöllä oli sairauspäiviä 64673, joka on 4626 päivää ja 7,7 % enemmän kuin vuonna Koko henkilöstön sairastavuus toimialueittain (vakinaiset ja määräaikaiset) Toimialue /2011 Päiviä Päiviä Muutos Muutos % Päiviä Hallintokeskus ,69 Huoltokeskus ,38 Konservatiivisen hoidon toimialue ,17 Operatiivisen hoidon toimialue ,61 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue ,98 Liikelaitos SataDiag ,57 Psykiatrisen hoidon toimialue ,77 Sosiaalipalvelujen toimialue ,42 Yhteensä ,70 Kun tarkastellaan toimialueittaista sairauspoissaolojen lukumäärää toimialueen koko henkilöstöstä, on sairauspoissaolopäivien määrä kasvanut eniten Ensihoidon ja päivystyksen toimialueella (108,98 %) ja Psykiatrisen hoidon toimialueella (24,77%). Ensihoidon ja päivystyksen toimialueella tapahtui organisaatiomuutos vuoden 2011 alussa, joka lisäsi henkilöstömäärää. Vähennystä sairauspoissaoloissa on tapahtunut eniten Huoltokeskuksessa (-8,38%). 13 (32)

14 4. Osaamisen kehittäminen 4.1 Täydennyskoulutus Täydennyskoulutus on henkilöstön ammattia tukevaa, suunnitelmallista ja tarvelähtöistä koulutusta. Koulutuksen tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä henkilökunnan ammattitaitoa ja osaamista työtehtävistä riippuen välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden, asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö osallistui itse järjestettyyn sisäiseen koulutukseen sekä alueen koulutusorganisaatioiden järjestämään ulkoiseen koulutukseen. Sen lisäksi koulutustarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan henkilökunta osallistui valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toteutettuihin koulutuksiin. Sairaanhoitopiirin oma koulutustoiminta ja siihen osallistuminen oli aikaisempien vuosien tapaan aktiivista. Sisäisiä koulutuksia toteutettiin kaikilla toimialueilla. Koulutuspalvelut -yksikkö järjesti lisäksi yhteistyössä henkilökunnan kanssa 102 alueellista koulutusta, joihin osallistui sairaanhoitopiiristä 2571 henkilöä (kokonaisosallistujamäärä oli 6261). Järjestetyn alueellisen koulutuksen määrä lisääntyi 16 % ja kokonaisosallistujamäärä kasvoi 9 %. Alueellisissa koulutuksissa oli koulutuksen aiheesta, sisällöstä ja kohderyhmästä riippuen eri tavoin osallistujia. Yli sata osallistujaa keräsi koulutukset Iäkäs päivystyspotilaana, Ajankohtaista infektiotaudeista, Verkostopäivä kuntoutuksen asiakastyöryhmille ajankohtaista asioita nuorten kuntoutusyhteistyössä, Alueellinen diabeteskoulutus, Epävakaan persoonallisuushäiriön hoito, Kiintymyssuhdetrauma ja sen hoitoperiaatteita, Potilaan lääkitseminen suonensisäisesti, Uudet elvytysohjeet, AAC johdatus puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin maailmaan, Alueellinen haavakoulutus, Hätätilapotilaan hoito, Lasta Lyömätön Satakunta, Osastonsihteereiden alueellinen koulutus, Suusairauksien alueellinen koulutus, Katetripotilaan hoito ja ohjaus, Psykiatristen potilaiden unettomuus ja sen hoito sekä Paino puheeksi. Suuri osa koulutuksista järjestettiin luento-opetuksena. Koulutusta toteutettiin kuitenkin myös pienryhmissä monimuotoisin menetelmin. Videovälitteisesti sairaanhoitopiirin sisällä toteutettujen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle kohdennettujen koulutusten määrä lisääntyi myös edelleen selvästi. Henkilökunnasta 85,1 % osallistui täydennyskoulutukseen. Edellisvuoteen verrattuna aikaisempaa useampi pääsi koulutuksiin, sillä osallistuneiden suhteellinen osuus koko henkilöstöstä lisääntyi (4,5 %). Täydennyskoulutusten kesto vastaavasti lyheni. Keskimäärin kukin osallistuja oli koulutuksessa edellisvuoden neljän päivän sijasta 3,7 päivää. Eri ammattiryhmiin kuuluvien kohdalla täydennyskoulutuspäivien määrissä oli edellisvuosien tapaan selviä eroja (2,3 6,7 päivää). Täydennyskoulutuspäiviä kertyi yhteensä , joten ne vähenivät hieman (-2 %). Sisäisiin koulutuksiin osallistumisen osuus pieneni (-11,8 %). Vastaavasti ulkoisiin koulutuksiin osallistuminen kasvoi (7,9 %). Koulutusta kuvaavat luvut esitetään taulukoissa. Tiedot on kerätty Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuodesta 2008 alkaen käytössä olleesta HRM -koulutushallintajärjestelmästä. Sosiaalipalvelujen toimialueella on myös otettu kuluvan vuoden aikana koulutushallintajärjestelmä käyttöön, joten kaikki koulutustiedot on nyt tuotettu samasta järjestelmästä. 14 (32)

15 Henkilöstön osallistuminen sisäiseen ja ulkoiseen täydennyskoulutukseen vuosina 2010 ja Muutos 2010/2011 % Sisäisten koulutuspäivien lukumäärä (summattuna täysiksi päiviksi) ,8 % Ulkoiset koulutuspäivät ,9 % Koulutuspäivien lukumäärä yhteensä ,0 % Täydennyskoulutukseen osallistuneet ja täydennyskoulutuspäivien keskimääräinen lukumäärä vuosina Lääkärit ja hammaslääkärit Henkilöstön määrä Täydennyskoulutukseen osallistuneet Koulutuksiin osallistuneet % koko henkilökunnasta Täydennyskoulutuspäiviä keskimäärin/ osallistuja ,3 96,2 7,1 6,7 Sosiaalityöntekijät ,9 88,6 4,7 5,4 Muu korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, opetus- ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai sosiaali- ja terveysalan opistoasteen tutkinnon suorittaneet Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö ,5 82,2 6,2 5, ,2 99,2 4,0 3, ,3 94,0 3,0 2, ,4 59,2 2,9 2,3 Yhteensä ,6 85,1 4,0 3,7 15 (32)

16 Koulutukset aiheluokittain % 43% 6% Hallintoon ja talouteen liittyvä koulutus Potilaan/asiakkaan hoitoon ja tutkimiseen liittyvä koulutus Tukipalveluihin liittyvä koulutus 44% Muu ammattiin tai työtehtäviin liittyvä koulutus Muu koulutus (mm. työsuojelu- ja luottamusmieskoulutus) 6% 4.2 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelujen tarkoituksena on arvioida työn tuloksia ja suoriutumista, selkiyttää tehtävänkuvaa ja roolia, antaa molemminpuolista palautetta, määritellä työn tavoitteet ja päämäärät, tunnistaa kehittämistarpeet ja sopia toimenpiteistä sekä yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä. Sairaanhoitopiirin valtuusto asetti vuoden 2011 talous- ja toimintasuunnitelmassa tavoitteen, jonka mukaan kehityskeskustelut käydään vähintään 50 prosentin vähintään 6 kuukautta palveluksessa olevan kanssa. Vuoden 2011 aikana käytiin 1784 kehityskeskustelua. Kehityskeskustelujen toteutumaprosentti oli 52. Käydyt kehityskeskustelut 2011 toimialueittain Henkilömäärä keskustelut lut % tunteina Käydyt Keskuste- Käytetty aika Toimialue Hallintokeskus ,1 Huoltokeskus ,6 Konservatiivisen hoidon toimialue ,1 Operatiivisen hoidon toimialue ,9 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue ,5 Liikelaitos SataDiag ,9 Psykiatrisen hoidon toimialue ,7 Sosiaalipalvelujen toimialue ,8 Koko sairaanhoitopiiri ,6 16 (32)

17 4.3 Henkilöstön kehittämistoimenpiteitä Hoitohenkilökunnan perehdytyksen kehittäminen Hoitohenkilökunnan perehdytykseen on otettu käyttöön yhtenäinen perehdytysdokumentti. Dokumentin yhteisten ja yleisten osien sisältöjen linkittäminen sähköisessä muodossa on käynnistetty. Projekti jatkuu vuonna Lisätietoja: kehittämisylihoitaja Marita Koivunen, puhelin (02) tai Verkko-oppimisympäristön käyttöönotto Otettiin käyttöön alueellinen verkko-oppimisympäristö Moodle, jonka kautta henkilöstön on mahdollisuus täydentää omaa osaamistaan, levittää hyviä käytäntöjä ja ylläpitää erilaisia interaktiivisia verkostoja. Verkko-oppimisympäristö tarjoaa koulutukselle ja tutkimukselle yhteistyöfoorumin sairaanhoitopiirin alueella. Lisätietoja: koulutuspäällikkö Pirjo Aho, puhelin (02) tai Lääkehoidon osaamisen varmistaminen LOVe -lääkehoidon osaamisen varmistaminen verkossa koulutus- ja osaamisen arviointimateriaalin käyttöönotto on käynnistynyt. Käytön laajentaminen sekä sairaanhoitopiirin henkilöstön keskuudessa että alueen perusterveydenhuollossa jatkuu vuonna Lisätietoja: LOVe-projektisuunnittelija Anna-Kaisa Kautto, puhelin ja koulutuspäällikkö Pirjo Aho, puhelin (02) tai Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen, VeTePO -hanke Valtakunnallisen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto -hankkeen osahanke, VeTePO, jossa tavoitteena oli potilasohjauskäytänteiden kehittämisen lisäksi myös hoitohenkilökunnan potilasohjausvalmiuksien vahvistaminen, päättyi syksyllä Hankkeen yhteydessä käynnistettiin Taitava potilasohjaaja -koulutus yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa. Koulutus jatkuu vielä keväällä Lisätietoja: projektipäällikkö Silja Iltanen, puhelin kehittämisylihoitaja Marita Koivunen, puhelin (02) tai Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta, VeTeHH -osahanke VeTe- hankkeen Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta, VeTeHH- osahankkeen tavoitteena oli lisätä hoitotyön henkilöstövoimavarapäätösten läpinäkyvyyttä ja näyttöön perustuvuutta. Riittävä, osaava ja työssä viihtyvä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on palvelujärjestelmän toimivuuden kannalta keskeinen tekijä. Osahankkeen tarkoituksena oli tuottaa valtakunnallisesti yhteneviin tunnuslukuihin perustuvaa tietoa hoitotyön henkilöstövoimavaroja koskevien päätösten perustaksi. Tunnuslukujen kerääminen eri järjestelmistä osoittautui valtakunnallisesti haasteelliseksi tehtäväksi. Tietoja saatiin kaikista mukana olleista organisaatioista. Satakunnan keskussairaalan kirurgian ja neurologian poliklinikoilla toiminnat jaettiin vastaanottotyypeittäin. Tämän lisäksi hoitajapoliklinikkatyöskentelyä tarkasteltiin tarkemmin ja tuotiin näkyväksi hoitajien osuutta polikliinisen potilaan hoitotyössä. Lisätietoja: kehittämisylihoitaja Marita Koivunen, puhelin (02) tai tai suunnittelija Piia Astila-Ketonen, puhelin Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoitopiirissä hanke Hanke oli Turun ammattikorkeakoulun johtama kehittämishanke, jossa muina toimijoina olivat Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Hanke keskittyi ensihoidon ja päivystyksen toimialueelle sekä SataDiag liikelaitokseen. Hankkeessa 17 (32)

18 selvitettiin uuden selviämishoitoyksikön toiminnan vaatimaa osaamista sekä yleisesti päivystystoiminnan edellyttämää sairaanhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien tulevaisuuden osaamista. Tuotoksena syntyi selviämishoitoyksikön osaamisen kuvaus sekä osaamisen arviointimalli sekä patologian yksikön laboratoriohoitajien osaamisen kuvausmalli. Lisätietoja: kehittämisylihoitaja Marita Koivunen, puhelin (02) tai Viestintä Viikkotiedote Kesti Sairaanhoitopiirin sisäinen viikkotiedote Kesti ilmestyi 50 kertaa. Viikkotiedote sisälsi toimialueiden ja yksiköiden sekä ammattijärjestöjen toimintaan liittyviä ilmoituksia ja tiedotteita, henkilökuntakerho Vaparin tiedotteita sekä koulutusyksikön koosteen sisäisistä, alueellisista ja ulkoisista koulutuksista. Tiedote ilmestyi perjantaisin ja se oli luettavissa Hiisinetissä. Lisäksi viikkotiedotetta kopioitiin keskussairaalan monistuskeskuksessa (250 kappaletta/numero) jaettavaksi niihin yksiköihin, jotka halusivat saada tiedotteen paperijakeluna. Henkilöstö- ja sidosryhmälehti Vinkkeli ja Lasten Vinkkeli Henkilöstö- ja sidosryhmälehti Vinkkeli ilmestyi kaksi kertaa, toukokuun alussa ja joulukuun alussa. Lehden painosmäärä oli kappaletta. Noin 4000 lehteä jaettiin osoitepostituksena henkilökunnalle, luottamushenkilöille, kuntapäättäjille, alueen terveyskeskuksiin, muihin sairaanhoitopiireihin ja yhteistyökumppaneille. Lehtiä jaettiin myös sairaanhoitopiirin toimintayksiköihin henkilöstön ja potilaiden/asiakkaiden luettavaksi ja lisäksi sitä käytettiin rekrytointimateriaalina. Lehdet olivat laajuudeltaan 32- ja 36-sivua. Kevään numeron keskiaukeamalle liitettiin sairaanhoitopiirin esite Nouse kanssamme huipulle. Kertaluonteisesti elokuussa ilmestynyt tiedotuslehti Pohjois-Satakunnan Vinkkeli julkaistiin 8- sivuisena tabloidilehtenä. Lehden painos oli kappaletta ja se jaettiin Kankaanpään, Jämijärven, Honkajoen, Karvian ja Siikaisten kuntien talouksiin. Toukokuussa julkaistiin lapsipotilaille ja vierailijoille tarkoitettu 12-sivuinen puuhalehtinen Lasten Vinkkeli. Lehden piirrokset ja tehtävät suunnitteli ja toteutti kuvittaja-graafikko Tiina Ebid. Lehteä painettiin 5000 kappaletta ja siihen kuului kuuden puuvärikynän paketti. Sairaanhoitopiirin yksiköt saivat tilata lehteä logistiikkakeskuksesta. Lisätietoja: viestintäsihteeri Taru Tolppo, puhelin (02) tai (32)

19 5. Henkilöstöinvestoinnit 5.1 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Näitä ovat mm. palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut sekä eläkekulut ja muut kulut PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ Lääkärihenkilöstö Vakinaiset Vuosilomasijaiset Ylimääräiset ja tilapäiset sijaiset Määräaikaiset sijaiset Lisätyöt Henkilöstön työnohjaus-, kokous-, luentoja aloitetoiminta Erilliskorvaukset Todistus- ja lausuntopalkkiot Erikoismaksuluokan palkkiot Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat Vakinaiset, sairaanhoitajat Sisäiset sijaiset (vakinainen varahenkilöstö) Ylimääräiset sairaanhoitajat ja vastaavat Muut määräaikaiset sijaiset Työllisyysvaroin palkatut / sh:t ja vastaavat Henkilöstön työnohjaus-, kokous-, luento ja aloite- ym. palkkiot Kiertävät varahenkilöt Erilliskorvaukset Ulkopuoliset palkkiot Konsultaatiot Työnohjaus Asiantuntijapalkkiot Luentopalkkiot, ulkopuoliset Muut ulkopuoliset palkkiot Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla. 19 (32)

20 jatkuu edelliseltä sivulta Henkilöstökorvaukset Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Muut henkilöstömenojen korjauserät Laitoshuoltajat Vakinaiset Sisäiset sijaiset Ylimääräiset Muut määräaikaiset Kiertävät varahenkilöt Erilliskorvaukset Aktivoidut palkat Vakinaiset, projektien palkat Jaksotetut palkat ja palkkiot Muu henkilöstö Vakinaiset Sisäiset sijaiset Ylimääräiset Muut määräaikaiset Työllisyysvaroin palkatut Henkilöstön työnohjaus-, kokous-, luentoym. palkkiot Kiertävät varahenkilöt Erilliskorvaukset Tunti- ja urakkapalkat Luottamusmieshenkilöstö Kokouspalkkiot Ansionmenetyskorvaukset Muut palkkamenot PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ Muutosprosentti edelliseen vuoteen 15,8 3,5 7,3 HENKILÖSTÖSIVUKULUT Muutosprosentti edelliseen vuoteen 16,3 0,3 7,5 20 (32)

21 5.2 Työterveyspalvelut Työterveyshuollon toiminta perustuu työterveyshuoltolakiin, muihin työterveyshuollon toimintaa sääteleviin lakeihin ja asetuksiin sekä hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteisiin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin sisäisiin toimintaohjeisiin. Työterveyshuollon toiminta tukee shp:n toimintasuunnitelmassa henkilöstölle asetettuja tavoitteita terveyden ja työkyvyn osalta eri yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on kokonaisvaltainen, shp:n muuhun toimintaan kiinteästi liittyvä terveyden edistäminen ja terveysriskien torjunta. Työterveyshuoltoa on toteutettu toimintasuunnitelman mukaisesti. Sairaanhoitopiirin työterveysasemat muodostavat hallinnollisesti yhden kokonaisuuden. Työterveyspalvelut kuuluu Henkilöstö- ja laskentakeskukseen. Työterveysasemat sijaitsevat Satakunnan keskussairaalassa Porissa, Harjavallan sairaalassa, Rauman aluesairaalassa sekä Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa Ulvilassa vastaten kyseisten toimialueiden henkilöstön työterveyshuoltopalveluista. Työterveysyksikön toiminnasta vastasi vastaava työterveyslääkäri Katve Kontturi. Työterveyshenkilöstöön kuului 2 työterveyslääkäriä, 8½ työterveyshoitajaa, 3 työfysioterapeuttia ja 1½ osastosihteeriä. Työterveyslääkäreiden avoimia vakansseja ei ole satu täytettyä jatkuvasta hausta huolimatta. Osa työterveyslääkäreiden työpanoksesta on hoidettu ostopalvelulääkäreillä. Lääkäreiden vajaus on vaikuttanut palveluiden saatavuuteen. Osa työterveyshuollonpalveluista ostettiin työyksikköjen sijaintikuntien terveyskeskuksista. Työterveyspalveluihin olivat oikeutettuja kaikki 3686 työ- tai virkasuhteessa olevaa työntekijää. Työterveyshenkilöstöstä työterveyslääkärien ja työterveyshoitajien vastuualueet oli jaettu toimialueiden mukaisesti. Työterveyshuolto toimi moniammatillisena työryhmänä, johon kuuluivat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti. Työterveyshuollon tiimit suunnittelivat ja toteuttivat työterveyshuoltotoimintaa yhteistyössä työyksiköiden esimiesten ja henkilöstön kanssa. Työterveyspalveluiden henkilöstö kouluttautui työlähtöisen toimintamallin menetelmiin. Tutkimme, miten työntekijöiden terveystarkastuksissa asioita voisi lähestyä aiempaa enemmän työn näkökulmasta. Kehittämistyön tuloksena valmistui enemmän työn näkökulmasta lähestyvä terveystarkastuslomake työterveyshoitajien käyttöön. Henkilökunta osallistui sekä sisäisiin että ulkoisiin koulutuksiin. Työterveyshuollon toiminnan kirjaukseen ja seurantaan käytettiin TT tietojärjestelmää. Raporttien avulla on voitu seurata työterveyshuollon toiminnan tunnuslukuja. Henkilöstön sairauspoissaoloraportteja diagnoosiryhmittäin toimitetaan toimialueille kuuden kuukauden välein. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto Työpaikkaselvitykset tunteina Tietojen antaminen ja ohjaus tunteina Työterveyslääkärit 100,5 39,5 53,5 45,5 Työterveyshoitajat 309,5 324, ,5 Työfysioterapeutit 361,5 388, ,0 Työterveyslääkärit, työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit tekivät työpaikkaselvityksiä yhteistyössä työsuojelun asiantuntijoiden kanssa mm. riskin arviointiin tai toiminnan muutoksiin liittyen. Työyksikkökohtaisten terveystarkastusten yhteydessä tehtiin työpaikkaselvitys. Lisäksi työfysioterapeutit teki- 21 (32)

22 vät työergonomiaan liittyviä työpaikkaselvityksiä ja siihen liittyvää neuvontaa ja ohjausta terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Työterveyshuollosta työterveyslääkäri ja /tai -hoitaja osallistui työsuojelujaoston kokouksiin ja yhteistyötä oli paljon erilaisista asioista. Työterveyshuollon henkilöstö osallistui mm. seuraaviin työryhmiin: - sisäilma, työhyvinvointi, fyysinen hyvinvointi, hygienia, yhteistoiminta, päihdetyö, varhainen tuki, sairauspoissaolo-käytännöt, terveyden edistäminen Terveystarkastukset Terveystarkastukset kpl Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutit Terveystarkastukset muodostuivat työhönsijoitus- ja lakisääteisistä terveystarkastuksista. Lisäksi suunnattuja terveystarkastuksia toteutettiin työpaikkakohtaisesti, jolloin työyksikön kaikilla työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua terveystarkastukseen. Työntekijät ovat myös itse voineet tarvittaessa hakeutua terveystarkastukseen. Työkyvyn tukea tarvittavat terveystarkastukset toteutettiin sekä yksilö vastaanotoilla että moniammatillisesti. Työfysioterapeutit suorittivat kuntotestauksia terveystarkastuksiin liittyen. Muu työkykyä ylläpitävä toiminta ASLAK -kursseja (10 kuntoutujaa/kurssi) sairaanhoitopiirin henkilökunnalle Kela myönsi 2 kpl vuodelle 2011, joista yksi kurssi hoitajille ja yksi kurssi laitoshuoltajille. Lisäksi työntekijöitä ohjattiin yksilökuntoutuksiin. Työterveyshuolto osallistui työterveysneuvotteluihin ja työkokeilujärjestelyjen suunnitteluun ja seurantaan. Yhteistyötä mm. Kelan ja Kevan kanssa. Työfysioterapeutit järjestivät yksilöohjauksien lisäksi pitempikestoista siirto- ja nostokoulutusta henkilöstölle. Infektioyksikön järjestämässä rokotuskampanjassa työterveyshuolto vastasi henkilöstön kausiinfluenssarokotuksista. Rokotuksia annettiin 1025 kpl (878 kpl/ v. 2010). Lisäksi muita rokotuksia 560 kpl (582 kpl/ v. 2010). Sairaanhoito Sairaanhoitokäynnit kpl Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat (32)

23 Työterveyspalveluiden sairaanhoito oli työterveyspainotteista yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Ensisijaisesti pyrittiin vaikuttamaan työstä johtuvien tai pitkäaikaisesti työkykyyn vaikuttavien sairauksien hoitoon ja seurantaan. Puhelinpalvelu Puhelinpalvelut kpl Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutit Työterveyshuollon henkilöstön tavoittamista pyrittiin parantamaan varaamalla työterveyshoitajille säännöllisempiä puhelinaikoja. Työterveyspalveluiden toimintakulut vuoden 2011 tilinpäätöksessä olivat kokonaisuudessaan ,66 (v ,11 ). Toimintakulujen mukaan noin 30 % (37% / v. 2010) oli ennalta ehkäisevää työterveyshuoltotyötä ja noin 70 % (63% / v. 2010) muuta terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa. Työterveyslääkäreiden toimintakuluista noin 13 % (17% / v. 2010) ja työterveyshoitajien noin 60 % (48% / v. 2010) oli ennalta ehkäisevää työterveyshuoltotyötä. 5.3 Työsuojelu Työsuojelun perustehtävänä on ylläpitää ja edistää työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Työturvallisuuden toteutumisesta vastaavat toimialueiden ja liikelaitoksen johto yhdessä sairaanhoitopiirin johtoryhmän, vastuualueiden sekä työyksikköjen esimiesten kanssa. Työturvallisuuslain edellyttämää työolosuhteiden jatkuvaa tarkkailua toteuttaa jokainen esimies. Johdon tukena ja asiantuntijoina toimivat työsuojeluorganisaatio, työterveyshuolto sekä sairaanhoitopiirin muut asiantuntijatahot. Työntekijöiden velvollisuutena on noudattaa ohjeita ja neuvoja, toimia saamansa perehdytyksen mukaisesti sekä kertoa havaitsemistaan puutteista tai epäkohdista esimiehelleen. Satakunnan sairaanhoitopiirin työhyvinvointiohjelma päivitettiin kaudelle Työhyvinvointiohjelmaan on kirjattu tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita seuraaville aihealueille: työympäristön kehittämistoimenpiteet, toimintakykyä ja terveyttä edistävät toimenpiteet, osaamisen varmistaminen, työn ja työyhteisön kehittäminen sekä johtaminen. Työsuojeluorganisaatio toimii aktiivisesti työhyvinvointiohjelman toimenpiteiden toteuttamisessa yhdessä toimialueiden ja liikelaitoksen johdon sekä muiden tukitahojen kanssa. Riskien arviointiprosessi valmistui vuonna Vuoden 2011 aikana riskinarvioinnin tuloksia käytettiin apuna mm. työpaikkaselvityksissä sekä läheltä piti -tilanteiden selvittämisessä. Sairaanhoitopiirissä keskeiset henkilöriskit liittyvät erilaisiin nostoihin ja siirtoihin. Myös väkivallan uhka potilailta ja omaisilta on yksi riskitekijä, johon on vuoden 2011 aikana pureuduttu työväkivallan hankkeen avulla. Myös henkiset 23 (32)

24 kuormitustekijät aiheuttivat paljon keskustelua työyksiköissä osin kiireen, ajoittaisen työmäärän suuruuden sekä ihmissuhdekuormituksen vuoksi. Kemikaalilainsäädäntö on päivittynyt vuonna 2007 olevalla REACH -kemikaaliasetuksella, joka velvoittaa työnantajia edelleen raportoimaan kemikaalien käytön haitoista aineiden valmistajia ja maahantuojia. Vuonna 2011 sairaanhoitopiiriin saatiin aluksi kokopäivätoiminen kemikaalivastaava Mari Hankaniemi. Satakunnan sairaanhoitopiiriin sisäilmatyöryhmä toimii moniammatillisena asiantuntijaelimenä tuottaen johdolle tarvittavaa tietoa työympäristön tilasta. Sisäilmatyöryhmässä ovat edustettuina tekniikan kiinteistöhuoltopäälliköt sekä LVI-käyttöpäälliköt, työterveyshuolto, työsuojelu, siivouskeskus sekä infektioyksikkö yhdessä toimialueiden ja liikelaitoksen johdon kanssa. Toimintatapa on, että korjaustoimet aloitetaan nopealla aikataululla. Tekniikka on hankkinut yhteensä 16 ilmanpuhdistinta, joiden avulla pyritään helpottamaan henkilöstön oireilua ennen korjaustoimia. Sisäilmatyöryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana kahdesti ns. isona kokoonpanona. Työyksikkötasoisia palavereita pidettiin vuoden 2011 aikana vain 9 kpl, kun vuonna 2010 niitä pidettiin 32. Vuonna 2011 pidettiin yksi Työturvallisuuskorttikurssi Antinkartanossa, johon osallistui 26 työntekijää. Tämän lisäksi pidettiin kaksi täydennyskoulutusta, joihin osallistui yhteensä 20 työntekijää. Vuoden 2011 aikana Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastuksia on ollut kolme: 1) pidetyt käynnit lastenpsykiatrissa Porissa, 2) osasto 23:lla sekä 3) 43:lla Harjavallan sairaalassa. Työsuojelu organisoi vuoden 2011 aikana seuraavat kampanjat: - helmikuu 2011 liukuesteet jalkineisiin - maaliskuu 2011 terveysliikuntaa - huhti-toukokuussa 2011 Jalkaterveys ja työ -koulutukset - toukokuu 2011 ESD -työkenkäkokeilu Satakunnan keskussairaalan muutamissa yksiköissä (jatkuu 2012 kesään saakka) - marraskuu 2011 heijastinkampanja Sairaanhoitopiirissä aloitettiin työturvallisuusilmoitusten ilmoittaminen HaiPro - järjestelmässä. Työturvallisuusilmoitukset sisältävät kaikki läheltä piti -ilmoitukset sekä uhka- ja vaaratilanneilmoitukset. Aiemmin käytetyt lomakkeet poistettiin. Taulukossa 1. on esitelty työturvallisuusilmoitusten lukumäärät sekä käsittelyn tasot toimialueittain. TAULUKKO 1. Sairaanhoitopiirin työturvallisuusilmoitukset vuodelta 2011 toimialueittain. HaiProilmoitukset/ toimialue hlöstömäärät toteutuma 2011 suhde hlöstömäärään % informaation % taso nyt* 24 (32) vähintään informaatioon johtaneiden tapahtumien lkm Hall.kesk , Oper , ,5 16,6 Kons , ,2 13,7 EA ,2 5 6,4 14,1 SataDiag ,8 5 27,7 22,2 Huolto , ,3 7,6 Psyk , ,8 2,3 Sos ,8 6 Yhteensä / ka , ,33 16,56 vähintään ylemmälle tasolle viety tai kehittämistoimenpiteen suunnittelu%**

25 *tässä ne prosentit, jossa on vain informoitu tapahtuneesta ** tässä ne prosentit, jossa tehty joko kehittämistoimenpide tai siirretty ylemmälle tasolle Vuonna 2011 aikana henkilöstö opetteli tapahtumailmoitusten tekoa HaiProon ja vuoden aikana tehtiin 1155 työturvallisuusilmoitusta. Tapahtumista 838 oli läheltä piti -tilanteita (72,5%) ja 316 oli tapaturmailmoituksia, joista ei seurannut sairaanhoitoa. Yleisin tapahtumapaikka läheltä piti tilanteille oli potilashuone (25%), päiväsali (14,2%), käytävä (14,1%), WC- tai pesutilat (8,6%) sekä piha-alueet (7,2%). Vaaratyypeittäin vertailtaessa yli kaksi kolmasosaa kaikista työturvallisuusilmoituksista oli väkivaltatilanteita. Toiseksi yleisimpänä olivat äkilliset fyysiset/henkiset kuormitustilanteet, joita oli 7,4% kaikista tapahtumista. Kolmantena olivat erilaiset läheltä piti liukastumiset, kompastumiset tai kaatumiset, joita oli noin 7% kaikista tapahtumista. Noin puolessa tapahtumista paikalle kutsuttiin omaa henkilökuntaa ja joka kymmenennessä tapahtumassa apua saatiin toisesta yksiköstä. Vartija oli käytettävissä ainoastaan 6,7%:ssa tilanteista. Hälytyslaitetta käytettiin ainoastaan 68:ssa tapahtumassa (5,9%). Noin puolet tapahtumista olivat potilaan tai läheisten aiheuttamia. 11% tapahtumista olivat sellaisia, joissa ei tunnistettu myötävaikuttavia tekijöitä, eli kyseessä oli ns. normaali tilanne. 7% tapahtumista oli erilaisten toimintatapojen vuoksi tulleita tilanteita. 5% tapahtumista olisi ollut vältettävissä paremmalla kommunikaatiolla ja tiedottamisella. Vuonna 2011 sairaanhoitopiirissä todettiin seitsemän ammattitautia, joista neljä tapausta oli ammattiihottumia ja kaksi meluvammaa. Yksi ammattitauti oli ei-ammattiastma. Kunta-alalla ammattitauteja todettiin vuonna % kaikista työtapaturmista, kun sairaanhoitopiirin vastaava luku oli 1,9%. Pohjola korvasi vuonna 2011 yhteensä 112 työliikennetapaturmaa sekä 255 työtapaturmaa kokonaismäärän ollessa 367. Ohimeneviä korvauksia näistä maksettiin yhteensä euroa (vuonna 2010 maksettiin e). Sairauspäiviä tapaturmista aiheutui yhteensä 1714 päivää (vuonna 2010 oli 2804 päivää). Korvaukset kasvoivat 31% mutta sairauspäivät vähenivät 39%. Kunta-alan työliikennetapaturmien osuus kaikista työtapaturmista oli vuonna ,8%, kun sairaanhoitopiirissä vastaava luku oli 20,4%. Yli neljän vuorokauden pituisia sairauspoissaoloja työliikennetapaturmissa oli 23 eli 20,5% (vuonna %). Valtakunnallisessa vertailussa (Tapaturmavakuutusten liitto 2009) terveydenhuollon työliikennetapaturmien keskimääräinen sairauspoissaolopäiväluku on 30,9. Satakunnan sairaanhoitopiirissä työliikennetapaturmien sairauspäiviä per vahinko oli vuonna 2011 yhteensä 4,85 päivää. Työtapaturmissa yli neljän vuorokauden pituisia poissaoloja oli 38 vahingossa eli noin 10% (v %) tapaturmista aiheutti yli neljän päivän poissaolon. Yhtään poissaolopäivää ei tullut 211 tapaturmaan, joista 74 oli neulanpistotapaturmia. Vamman laadun mukaan luokiteltuna eniten vammoja tuli haavoina joita oli 110 kpl, kun vuonna 2010 niitä oli ollut (121 vahinkoa), seuraavaksi yleisin oli nyrjähdykset tai sijoiltaanmenot, joissa oli 78 vahinkoa (v vahinkoa). Työliikennetapaturmissa eniten vahinkoja tuli jalkojen alueelle, yleisin vamman laatu olikin liukastumiset, joita sattui vuonna , kun vuonna 2010 vastaava luku oli 53. Nousua oli siis 59%, mutta sairauspäiviä syntyi vuonna 2011 (446 päivää) vähemmän kuin vuonna 2010 (540 päivää). Korvauksia näistä maksettiin yhteensä euroa kun vuonna 2010 maksettiin euroa. Toiseksi yleisin vamman laatutyyppi oli työliikennetapaturmissa tärähdykset sekä muut sisäiset vammat. Eniten työliikennetapaturmia sattui joko jalan tai polkupyörällä liikkuessa, yhteensä 97 kpl, joista sairaspäiviä kertyi yhteensä 544. Huomattavaa on, että auton kanssa yhteentörmäykset puolittuivat välillä 12:sta 6:een. 25 (32)

26 TAULUKKO 2. Työtapaturmien jakauma toimialueittain ja tapaturmalajeittain vuonna Pistostapaturmat Työliikennetapaturmat Työmatkat. pihan alueella Pot. Nostot Muut fyysiset vammat Kemialliset, fysikaaliset Biol. vv ja muu t Uhka ja vaara Hall.kesk Ensihoito ja päiv Kons ta Oper ta Psyk ta Sos. Palv Huoltokeskus Liikelaitos Yhteensä Yht. Eniten tapaturmia tuli fyysisissä vammoissa (35,1%), joiden kokonaismäärä on yli kolmasosa kaikista sairaanhoitopiirille ilmoitetuista työtapaturmista. Seuraavaksi eniten tapaturmia sattui erilaisina työmatkatapaturmina joko pihassa (10%) tai työliikennetapaturmina (20%). Kolmantena olivat pistostapaturmat (20,1%), joiden lukumäärä liikkuu edellisvuosien tapaan kolmanneksi yleisimpänä tyyppinä, vaikka niiden kokonaismäärä onkin hienoisessa laskussa. Potilasnostoihin liittyvät tapaturmat ovat lisääntyneet 57% edellisvuodesta. Pidemmällä ajalla tarkasteltuna työtapaturmien lukumäärä on välillä vuosittain. Kuvassa 2. on esitelty toimialuekohtaisia eroja työtapaturmien lukumäärissä vuosina Vertailtaessa työtapaturmien lukumäärää toimialueittain voidaan todeta positiivista kehitystä huoltokeskuksessa, psykiatriassa sekä liikelaitoksessa. Konservatiivisen toimialueen lukua nostaa aiempaa runsaammat työliikennetapaturmat, vaikka muut tapaturmat ovat laskussa. Hallintokeskuksessa ja ensihoidon ja päivystyksen toimialueilla tapaturmien määrä oli myös nousussa. Sosiaalipalvelujen toimialueella sattui vuonna työtapaturmaa kun vuonna 2010 vastaava luku oli 36 kpl, nousua siis kolmasosan verran. Huomattavaa on myös, että näistä tapaturmista viisi olivat erittäin vakavia väkivaltatilanteita, joissa kaikissa sairauspoissaolopäivät olivat päivän välillä. 26 (32)

27 KUVA 2. Työtapaturmien vertailu toimialueittain vuosien välillä. Tapaturmataajuudella voidaan verrata työtapaturmien esiintyvyyttä suhteessa tehtyihin työtunteihin. Yleensä taajuus ilmoitetaan ainoastaan yli neljän päivän sairauspoissaolon aiheuttaneista tapaturmista, mutta taulukossa 5 on mukaan otettu kaikki tapaturmat. Taulukossa 3. on esitelty Satakunnan sairaanhoitopiirin tapaturmataajuus vuonna Luvussa on mukana kaikki vuonna 2011 sairaanhoitopiirissä työskennelleet työntekijät (vakituisten lisäksi määräaikaiset sekä sijaiset). TAULUKKO 3. Tapaturmataajuus Satakunnan sairaanhoitopiirissä toimialueittain vuonna Toimialue Hlöstömäärä 2011 Työtapaturmat 2011 Tehdyt työtunnit 2011 Tapaturmataajuus kaikki ilm Tapaturmataajuus kaikki ilm Operatiivinen ta ,4 6,81 Konservatiivinen ta ,5 5,85 Liikelaitos SataDiag ,6 7,19 Ensihoidon ja päivystyksen ta ,6 5,30 Hallintokeskus ,2 1,25 Psykiatrian ta ,7 6,95 Huoltokeskus ,1 9,49 Sosiaalipalvelujen ta ,3 - Yhteensä piiri ,6 6,83 Vaikka sairaanhoitopiirissä on sattunut työtapaturmia vuonna 2011 hieman enemmän kuin vuonna 2010, tapaturmataajuus on hieman laskusuunnassa johtuen suuremmasta työtuntimäärästä vuonna Tapaturmataajuus on pienentynyt operatiivisella ja psykiatrian toimialueella sekä liikelaitokses- 27 (32)

28 sa. Huomattavaa on hallintokeskuksen voimakas tapaturmataajuuden kasvu johtuen työliikennetapaturmien määrästä, samoin oli konservatiivisella toimialueella. Kunta-alan tapaturmataajuuden keskiarvo oli vuonna ,3. Työliikennetapaturmien osalta kunta-alan keskiarvo oli 3,5 kun sairaanhoitopiirissä vastaava luku oli 2,4. (Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt vuonna 2009.) Asiakasväkivaltatilanteita ilmoitettiin vuonna 2011 yhteensä 799, kun vuotta aiemmin ilmoituksia tehtiin 620 kpl, ilmoitusten lukumäärä on noussut 29%. Edelleen eniten ilmoituksia tulee sosiaalipalvelujen toimialueelta (76% kaikista ilmoituksista). Edelleen ensihoidon ja päivystyksen toimialueen asiakasväkivaltailmoitusten lukumäärä on huomattavan pieni suhteessa esim. vartijaraportteihin. Kaikilla muilla toimialueilla ilmoitusten lukumäärä on laskusuunnassa, mutta ilmoittamiskäytännössä on suuria eroja toimialueiden välillä. Työväkivaltahankkeen tulosten mukaan ko. tilanteiden lukumäärä on noususuunnassa edelleen, mutta niitä ei ilmoiteta. Erityisen tärkeätä jatkossa on panostaa ilmoittamisen motivoimiseen kaikilla toimialueilla KUVA 3. Työmatkatapaturmien kehitys vuosina Työmatkatapaturmia tapahtui vuonna kpl, joista suurin osa sattui maaliskuun 2011 aikana (36% kaikista). Eniten työmatkatapaturmia sattui suhteessa huoltokeskuksen työntekijöille (23 kpl). Työmatkatapaturmia pihan alueella sattui vuonna 2011 yhteensä 35 kpl, ja ei pihan alueella yhteensä 77 kpl. Tiiviistä kampanjoinnista huolimatta etenkin työliikennetapaturmien lukumäärä on kasvanut. Suurimmat syyt olivat erilaiset liukastumiset joko hiekoituksesta huolimatta sekä lumisateiden jälkeiset kaatumiset (jäätä lumen alla). Veri- ja eritealtistusten lukumäärä on edelleen pysynyt noin kolmasosana kaikista työtapaturmista. Vuonna 2011 niitä ilmoitettiin 74 kpl, joka on aavistuksen verran nousussa verrattuna edellisvuoteen. Pelastusviranomainen on tehnyt lukuisia palotarkastuksia sairaanhoitopiirin kiinteistöihin. Tarkastuksissa on havaittu puutteita, joiden korjaamiseksi on laadittu toteuttamissuunnitelma. Henkilöstön alkusammutuskoulutusta on edelleen jatkettu. Uudistettu pelastuslaki 379/2011 astui voimaan Pelastuslaissa korostetaan entistä enemmän toiminnanharjoittajan vastuuta turvallisuusasioissa, tästä esimerkkinä olkoon poistumisturvallisuusselvitysvaatimus. Lain muutoksista johtuen kymmeniä pelastussuunnitelmia sekä poistumisturvallisuusselvityksiä tullaan päivittämään vuoden 2012 aikana. 28 (32)

29 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa olleen tulipalon johdosta aloitettiin Satakunnan sairaanhoitopiirissä palo-osastojen tiiveyden tarkastaminen. Kiinteistöt tarkastettiin ja kaikki havainnot dokumentoitiin. Havaittujen puutteiden osalta käynnistettiin korjaustyöt syyskuun alussa ja työtä jatkettiin vuoden loppuun asti. Osastoille nimettiin palovastaavat, joille järjestettiin syksyn 6 koulutustilaisuutta. Koulutuksessa korostettiin poistumisen merkitystä tulipalotilanteessa ja ohjeistuksen sekä säännöllisen harjoittelun merkitystä. Syksyn aikana järjestettiin yksi tulityökurssi. Sairaanhoitopiiri oli mukana Tampereen teknillisen yliopiston tutkimushankkeessa, Työväkivallan hallinta turvallisuusjohtamisen osana terveydenhuollossa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli ennaltaehkäistä ja hallita hoitohenkilökuntaan kohdistuvia uhka- ja väkivaltatilanteita. Hankkeen tuloksena kehitetään työväkivallan hallintamalli sairaanhoitopiirille. Malli on sovellettavissa myös yleisesti terveydenhuollon eri yksiköissä Suomessa. Mallin avulla voidaan ennaltaehkäistä henkilöstöön kohdistuvia uhka- ja väkivaltatilanteita entistä paremmin. Satakunnan keskussairaalassa pidettiin kaksi koulutustilaisuutta Puhe-Judosta, Totti Karpelan ollessa luennoitsijana. Koulutus oli suunnattu hankkeen pilottiyksiköihin. 5.4 Toimipaikkaruokailu Henkilökunnan toimipaikkaruokailun ateriasuoritteet sairaaloittain Toimialue Satakunnan keskussairaala Harjavallan sairaala ja Satalinnan sairaala Antinkartano Yhteensä TYKY-toiminta Tyky-toiminta eli työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta on työyksikön toimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä työpaikan henkilöstön ja asiantuntijoiden (esim. työterveyshuolto) kanssa. Tyky-toiminta kohdistuu koko henkilöstöön (vakinaiset työntekijät ja pidempiaikaiset sijaiset). Tykyrahan osuus oli 23 euroa per työntekijä per vuosi. Tapahtuman kriteereinä ovat, että tapahtuma on yhteisöllinen, ei siis henkilökohtainen etu. Tapahtuma tulee koskettaa kaikkia työyksikön henkilökuntaan kuuluvia. Tapahtumaan työntekijä saa käyttää 4 tuntia työaikaa / vuosi. Tapahtuma tulee suunnitella siten, että ajankohta sopii mahdollisimman monelle yksikön työntekijälle. Tapahtuman suunnittelu on yksikön vastuulla ja ideoitavana. Se voi sisältää liikuntaa, kulttuuria ja ruokailua. Vuonna 2011 TYKY-rahaa käytti 2523 työntekijää ja rahaa ko. toimintaan kului ,96 euroa. Aktiivisin järjestäjä oli ensihoidon ja päivystyksen toimialue, jossa 91% henkilöstöstä osallistui TYKYtapahtumiin. Suosituimmat toiminnat olivat teatteri ja ruokailu, 39 ryhmää toteutti TYKY-toimintana ko. tapahtuman. Suosittua oli myös erilaiset liikunnalliset tapahtumat sekä niiden jälkeinen ruokailu. Muita suosittuja tapahtumia olivat keilaus, saunaillat, lenkkeilyt, kulttuuriset toiminnat sekä konsertit. 29 (32)

30 TYKY-uinteja tuettiin edelleen 1,50 euroa per kerta. Edellä olevan lisäksi sairaanhoitopiirillä on ns. yhteinen tykyraha, jolla rahoitetaan yhteisiä koulutuksia, tapahtumia ja terveysliikuntaa. Terveysliikunnan osalta vuonna 2011 järjestettiin seuraavia terveysliikuntatunteja: - rapakuntoisten kävelykoulu - kahvakuula - kiinteytys - terveysliikuntajumppa - vesijumppa - ukkojumppa - Zumba ja Zumba 55 - pilates - Kilovahti - aamumuokkaus - kuntopiiri - venyttely - kuntonyrkkeily - naisten lihaskuntojumppa - Flexi-bar - Gymstick - terveysliikuntaa maalla - terveysliikuntaa vedessä Näiden lisäksi terveysliikunnan tiimoilta pidettiin niska- ja selkävaivasta sekä ravitsemuksesta luennot. Terveysliikunnan suunnittelija teki edelleen myös kehonkoostumusmittauksia sekä piti työyksiköille fyysisen itsehoidon työpäivän aikana luentoja. Keväällä 2011 järjestettiin myös koko sairaanhoitopiirin henkilöstölle Isometsän eräseikkailu, johon osallistui yli 400 työntekijää. 30 (32)

31 6. Yhteistoiminta 6.1 Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta kokoontui toimintavuonna yhdeksän kertaa. Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteistoimintasopimusta tarkistettiin loppuvuodesta 2011 kahden varsinaisen henkilöstöedustajan osalta sekä yhden henkilöstöedustajan varajäsenen osalta. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimi yhtymähallituksen edustaja Seija Muurinen sekä varapuheenjohtajana Airi Rantamäki. Annettiin lausunto ehdotuksesta sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille ja vuoden 2012 talousarvioksi. Päätettiin myös yt-neuvottelut pidetyllä palaverilla koskien 221 työntekijän siirtymistä Rauman kaupungin palvelukseen alkaen. Yhteistoiminnassa käsiteltiin seuraavia asioita vuonna 2011: - Rauman seudun potilaan palvelutuotannon mallintaminen - Työsuojelun riskienarvioinnin yhteenveto vuosilta Psykiatrian avohoidon kehittämiseen liittyvä laitospaikkojen vähentäminen Harjavallan sairaalassa - Savuton sairaanhoitopiiri - ohje tupakointikiellon noudattamisesta työaikana - Pysyvän työvoiman tarve sekä määräaikaisten työsuhteiden laillisuusperusteet vuodelta Työsuojelun vaikuttavuuskysely vuodelta Työsuojelun toimintakertomus vuodelta Perehdyttämisohjelma Satakunnan sairaanhoitopiirissä - Työhyvinvointiohjelma vuosille Turvallisuuspäällikkö Ari-Pekka Laineen esittäytyminen ja riskienhallinnan johtoryhmän toiminta - Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2012 talousarvion laadintaohjeet - Ensihoitopalveluiden järjestäminen Satakunnassa lähtien - Sairauspoissaolotilastot Yhteistyötoimikunnan lausunto Satakunnan sairaanhoitopiirin vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja vuoden 2012 talousarviosta - Rauman aluesairaala/liikkeenluovutussopimus - Henkilöstön edustaja ja tälle varahenkilö sairaanhoitopiirin johtoryhmään vuodelle Yhteistyötoimikunnan henkilöstöedustajien sekä heidän varajäsentensä valinta vuodelle "Lasten- ja naistentalon" hankesuunnitelma - Liikelaitos SataDiagin kannustava palkkauskokeilu vuodelle KVTES sopimusmuutokset (32)

32 6.2 Henkilöstöryhmä Sairaanhoitopiirin johtaja ( /28 ) on määritellyt henkilöstöryhmän tehtäväksi valmistelu-, keskustelu- ja informaatio- sekä yhteensovitusfoorumina toimimisen sairaanhoitopiirin henkilöstöasioissa. Erityisesti henkilöstöryhmä käsittelee palkkaus- ja palvelussuhdeasioita. Henkilöstöryhmän puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut pääluottamusmies Maija Nummelin (TEHY). Henkilöstöryhmässä on edustus kaikilta toimialueilta. Lisäksi ryhmässä ovat mukana pääluottamusmiehet kaikista ammattiliitoista. Henkilöstöryhmän varapuheenjohtajana toimii henkilöstöjohtaja. Henkilöstöryhmä on kokoontunut vuoden 2011 aikana seitsemän kertaa. Syksystä lähtien kuukausittain. Henkilöstöryhmä on käsitellyt mm. työaikapankkia, joka otettiin pilottina käyttöön sekä SataDiagin kannustejärjestelmää. Rekrytointiyksikön uusi toimintamalli on myös käsitelty henkilöstöryhmässä ja uuden järjestelmän eteenpäinvieminen on aloitettu vuoden 2012 tammikuussa. Henkilöstöryhmä on käsitellyt työn vaativuuden arviointia sekä erilaisia henkilöstöhallinnon ohjeistuksia. Henkilöstöryhmän kokoonpano Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja koordinoiva pääluottamusmies Raija Kemppainen Maija Nummelin, Tehy pääluottamusmies, Tehy Varapuheenjohtaja henkilöstöjohtaja Laura Leppämäki - Riitta Mikkonen Eija Vaula toimialueylihoitaja, Ensihoito ja päivystys toimialuejohtaja Jukka Korpela Katriina Hakanen ylilääkäri, Konservatiivinen toimialue toimialueylihoitaja Pirjo Harju Jorma Hannukainen, toimialueylihoitaja, Operatiivinen toimialue toimialuejohtaja Sakari Lankinen Jussi Hänti toimialuejohtaja, Psykiatrian toimialue toimialueylihoitaja Merja Paavola Pekka Kauppinen sosiaalipalvelujen johtaja, Sosiaalipalvelut projektipäällikkö Liisa Nurmi Jouni Aalto henkilöstöpäällikkö, Satadiag liikelaitoksen johtaja, SataDiag Tapio Kallio Kimmo Heinonen huollon johtaja, Huoltokeskus sairaalainsinööri Merja Ranta, palkkasihteeri - Erja Starck Eeva Uksjärvi koordinoiva pääluottamusmies, JHL pääluottamusmies Kimmo Virtanen koordinoiva pääluottamusmies, JUKO Sami Paavilainen pääluottamusmies, KTN Katja Koivula koordinoiva pääluottamusmies, JYTY Liisa Linnanketo koordinoiva pääluottamusmies, SUPER Tarja Koskela henkilöstösihteeri, sihteeri Tuija Tallila luottamusmies Jorma Virtanen koordinoiva pääluottamusmies, Kirsti Laitomaa luottamusmies Vesa Rasikko luottamusmies - 32 (32)