Organisaatiomuutoksia vuonna 2009: 1) * Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue on lukien jakaantunut Ensihoidon ja päivystyksen

Transkriptio

1

2 Organisaatiomuutoksia vuonna 2009: 1) * Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue on lukien jakaantunut Ensihoidon ja päivystyksen toimialueeksi sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitokseksi (SataDiag) 2) ** lukien on Satakunnan erityishuoltopiiri liitetty liikkeenluovutussopimuksella Satakunnan sairaanhoitopiiriin muodostaen Sosiaalipalvelujen toimialueen.

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Henkilöstövoimavarat Henkilöstön määrä Sukupuolijakauma Ikäjakauma Ammattialajakauma Palvelusaika Eläköityminen Henkilöstön työpanos Tehdyn työn hinta Henkilötyövuodet ja työpanokset Poissaolot Sairastavuus Osaamisen kehittäminen Täydennyskoulutus Kehityskeskustelut Henkilöstön kehittämistoimenpiteitä vuonna Henkilöstöinvestoinnit Henkilöstötuloslaskelma Työterveyspalvelut Työsuojelu Kuntoutuspäivät Toimipaikkaruokailu Henkilökunnan työkyvyn ylläpitämisen edistäminen (TYKY) Virkistystoiminta Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöryhmä Kaikkien tilastoiden pohjana on käytetty tilannetta Etukannen kuva: Annika Strömberg

4 1. Johdanto Henkilöstökertomus antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Se sisältää tietoja henkilöstövoimavarojen määrän ja rakenteen kehityksestä, työpanoksesta, osaamisen kehittämisestä, henkilöstöinvestoinneista ja yhteistoiminnasta sekä tulevaisuuden arvioita siitä, miten paljon osaajistamme jää eläkkeelle tulevien vuosien aikana. Satakunnan erityishuoltopiiri liittyi Satakunnan sairaanhoitopiiriin Satakunnan erityishuoltopiiristä muodostettiin Sosiaalipalvelujen toimialue. Sosiaalipalveluiden toimialueen palkanlaskenta on ulkoistettu Kuntien Taloustuki Oy:öön, jossa on käytössä erilainen raportointijärjestelmä. Tästä johtuen ei kaikkia tunnuslukuja ole ollut saatavissa Sosiaalipalvelujen toimialueelta. Alla olevaan taulukkoon on koottu joitakin keskeisiä tunnuslukuja vuodelta 2009 sekä niiden muutoksesta vuoteen 2008 verrattuna. Tilastoiden pohjana on käytetty tilannetta Muutos 2008/2009 Vakituinen henkilöstö ,8 % Määräaikainen henkilöstö ,6 % Osa aikaisia palvelussuhteita ,5 % Yli 45 vuotiaita (vakituisista) 59,0 % 61,1 % +2,1 % yksikköä Naisia henkilöstöstä (vakituisista) 85,0 % 86,4 % +1,4 % yksikköä Suurin ikäryhmä (vakituisista) ei muutosta Keski ikä* 47,8 v 47,7 v* 0,2 %* Vanhuuseläkkeiden keski ikä 61,8 v 62,2 v +0,6 % Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä ,7 % KUeL eläkkeelle siirtyneiden keski ikä 58,9 v 59,1 v +0,3 Varhe maksu e e +34,8 % Palkat ja palkkiot yhteensä e e +15,8 % Lisä ja ylityöt ja päivystysajan palkat* e e* 4,6 %* Keskituntihinta 22,46 euroa 23,02 euroa +2,5 % Alle 13 päivän sijaisten palkkamenot* e e* 5,4 %* Sairauspoissaoloprosentti* 4,2 % 5,7 %* +1,5 % yksikköä* Sairauspoissaolopäiviä/vakinainen työntekijä 16,6 päivää 19,4 päivää + 16,9 % Työterveyshuollon ulkoiset kustannukset e e +27,2 % Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä päivää päivää + 7,2 % Täydennyskoulutuspäiviä/henkilö (koko henkilöstö) 3,0 pv 2,9 pv 3,3 % Kehityskeskustelutavoite 80 % ei saavutettu ei saavutettu ei muutosta * Tunnusluvuissa ei ole mukana Sosiaalipalvelujen toimialueen lukuja. 4 (37)

5 2. Henkilöstövoimavarat 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstönmäärällä tarkoitetaan päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko ja osa aikaisen henkilöstön lukumäärää. Henkilöstön kokonaismäärä on Määrä on noussut 12,2 % vuoteen 2008 verrattuna. Koko henkilöstön määrä toimialueittain Toimialue Vakituinen Määräaikainen Vakituinen Määräaikainen Vakituinen Määräaikainen Hallintokeskus** Huoltokeskus** Konservatiivisen hoidon toimialue Operatiivisen hoidon toimialue* Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue* Ensihoidon ja päivystyksen toimialue* Liikelaitos SataDiag* Psykiatrisen hoidon toimialue Sosiaalipalvelujen toimialue** Yhteensä Koko henkilöstön määrä Taulukoihin on merkitty vuonna 2009 tapahtuneita organisaatiomuutoksia seuraavasti: * Organisaatiomuutoksen myötä lopetettiin Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue, joka lukien jakaantui Ensihoidon ja päivystyksen toimialueeksi sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitokseksi (SataDiag). Osa henkilöstöstä siirtyi myös Operatiivisen hoidon toimialueelle, Hallintokeskukseen ja Huoltokeskukseen. ** lukien on Satakunnan erityishuoltopiiri liitetty liikkeenluovutussopimuksella Satakunnan sairaanhoitopiiriin muodostaen Sosiaalipalvelujen toimialueen. Osa henkilöstöstä siirtyi lisäksi Hallintokeskukseen ja Huoltokeskukseen. Henkilökunnan määrä kasvoi 367 henkilöllä Satakunnan erityishuoltopiirin yhdistyessä Satakunnan sairaanhoitopiirin. Näistä 267 oli vakituisia ja 100 määräaikaisia työntekijöitä. Henkilöstöstä on vakinaisia 2827 (77,2 %) ja määräaikaisia 835 (22,8 %). Vakinaisen henkilökunnan lukumäärän muutos vuosina Vuosi Lukumäärä % koko henkilökunnasta , , , , ,2 5 (37)

6 Määräaikaisen henkilökunnan kokonaislukumäärän muutos vuosina Vuosi Lukumäärä % koko henkilökunnasta , , , , ,8 Vakinaisen henkilöstön määrä suhteessa koko henkilöstön määrään on noussut 2,4 prosenttiyksikköä ja määräaikaisen henkilöstön määrä on vastaavasti laskenut 2,4 prosenttiyksikköä vuoteen 2008 verrattuna. Vakinaisen henkilökunnan määrä ja prosentuaalinen osuus toimialueen koko henkilöstöstä Toimialue Lukumäärmäärmäärä % Luku % Luku % Hallintokeskus 89 87, , ,0 Huoltokeskus , , ,9 Konservatiivisen hoidon toimialue , , ,4 Operatiivisen hoidon toimialue , , ,9 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue* , ,9 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue* 80 79,2 Liikelaitos SataDiag* ,9 Psykiatrisen hoidon toimialue , , ,6 Sosiaalipalvelujen toimialue** ,8 Sairaanhoitopiiri yhteensä , , ,2 Toimialuekohtaisesti tarkasteltuna eniten määräaikaista henkilökuntaa suhteessa toimialueen koko henkilökuntaan on Sosiaalipalvelujen toimialueella 27,2 prosenttia sekä Huoltokeskuksessa 26,1 prosenttia. Määräaikaisen henkilökunnan määrä ja prosentuaalinen osuus toimialueen koko henkilöstöstä Toimialue Lukumäärmäärmäärä % Luku % Luku % Hallintokeskus 13 12, , ,0 Huoltokeskus , , ,1 Konservatiivisen hoidon toimialue , , ,6 Operatiivisen hoidon toimialue , , ,1 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue* , ,1 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue* 21 20,8 Liikelaitos SataDiag* 50 14,1 Psykiatrisen hoidon toimialue , , ,4 Sosiaalipalvelujen toimialue** ,2 Sairaanhoitopiiri yhteensä , , ,8 6 (37)

7 2.2 Sukupuolijakauma Vakinaisesta henkilöstöstä vuonna 2009 oli naisia 86,4 % ja miehiä 13,6 %. Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma Vuosi Miehiä % Naisia % Yhteensä , , , , , , , , Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma toimialueittain Toimialue Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Hallintokeskus Huoltokeskus Konservatiivisen hoidon toimialue Operatiivisen hoidon toimialue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue* Ensihoidon ja päivystyksen toimialue* Liikelaitos SataDiag* Psykiatrisen hoidon toimialue Sosiaalipalvelujen toimialue** Sairaanhoitopiiri yhteensä Kuva: Taru Tolppo 7 (37)

8 2.3 Ikäjakauma Sairaanhoitopiirin vakinaisista työntekijöistä enemmistö 19,2 % on vuonna 2009 ollut iältään vuotiaita ja vähemmistö 0,7% vuotiaita. Vakinaisen henkilökunnan ikäluokkajakauma toimialueittain 2009 Toimialue v v v v v v v v v 63 v Yhteensä Hallintokeskus Huoltokeskus Konservatiivisen hoidon toimialue Operatiivisen hoidon toimialue Ensihoidon ja päivystyksen toimialue Liikelaitos SataDiag Psykiatrisen hoidon toimialue Sosiaalipalvelujen toimialue Koko sairaanhoitopiiri Koko sairaanhoitopiiri Prosenttiosuudet (100) 0,7 4,1 8,0 10,4 15,8 19,2 15,5 14,2 10,1 2, Prosenttiosuudet (100) 0,4 3,0 7,8 11,1 17,1 18,5 15,3 14,4 10,5 1,9 100 Ikäluokkiin vuotiaat sijoittuu vakinaisesta henkilökunnasta 23,2 prosenttia, ikäluokkiin vuotiaat 64 prosenttia ja yli 59 vuotiaisiin 12,1 prosenttia. Tarkasteltaessa toimialuekohtaisesti vakinaisen henkilöstön ikäjakaumia sijoittuu Huoltokeskuksen toimialueen vakinaisesta henkilökunnasta 40,5 prosenttia ikäluokkaan vuotiaat. Sosiaalipalvelujen toimialueella vakinaisesta henkilökunnasta 59,6 prosenttia sijoittuu ikäluokkaan vuotiaat. Koko vakinaisesta henkilöstöstä 2,0 % on yli 63 vuotiasta (56 henkilöä). Vakinaisen henkilöstön ikäjakaumamuutos (37)

9 Vakinaisen henkilöstön keski ikä vuosina ammattiluokittain * Ammattiluokka Erikoislääkärit 49,2 50,1 50,6 51,3 51,0 Lääkärit 29,5 30,7 35,5 31,5 34,9 Hammaslääkärit 50,5 46,0 41,3 45,0 36,0 Eriasteiset sairaanhoitajat 44,5 45,2 45,2 44,8 44,8 Muut hoitohenkilöt 49,7 50,4 51,1 51,6 51,0 Muut henkilöt 48,9 49,3 49,4 49,9 49,7 Laitoshuoltajat 51,5 52,0 52,0 52,8 52,7 Hallinto 48,8 49,4 49,0 49,2 47,1 Keskustoimisto 52,5 52,2 52,0 51,9 57,4 Huolto 47,6 47,9 48,2 48,3 48,9 Vakinaisten keski ikä 47,2 47,7 47,8 47,8 47,7* * Vuoden 2009 luvuissa ei ole mukana Sosiaalipalvelujen lukuja johtuen erilaisesta raportointijärjestelmästä. Sosiaalipalvelujen toimialueella vakinaisen henkilöstön osalta keski iät ammattiluokittain vuosina ovat seuraavat: yleisjohto 52,8 vuotta, laitoshoito 48,0 vuotta, autettu asuminen 43,3 vuotta, ohjattu asuminen 44,0 vuotta, asiantuntijapalvelut ja perhehoito 46,1 vuotta ja työtoiminta 44,7 vuotta. 2.4 Ammattialajakauma Vakinaisesta henkilökunnasta 59 % on eriasteisia sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilöstöä. Määrä on noussut 1,3 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö ammattiluokittain Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö muutos muutos /09 lkm /09 lkm Erikoislääkärit Lääkärit Hammaslääkärit Eriasteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Muut henkilöt Laitoshuoltajat Hallinto Keskustoimisto Tutkimus ja kehittämistehtävät Huolto Koko sairaanhoitopiiri (37)

10 2.5 Palvelusaika Vakinaisesta henkilöstöstä 69,6 % on työskennellyt sairaanhoitopiirin palveluksessa yli 10 vuotta, 17,5 % 5 10 vuotta ja 12,9 % alle 5 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan palvelusaika toimialueittain 2009 Toimialue Alle 5 vuotta palvelua 5 10 vuotta palvelua Yli 10 vuotta palvelua Yhteensä Hallintokeskus Huoltokeskus Konservatiivisen hoidon toimialue Operatiivisen hoidon toimialue Ensihoidon ja päivystyksen toimialue Liikelaitos SataDiag Psykiatrisen hoidon toimialue Sosiaalipalvelujen toimialue Koko sairaanhoitopiiri Kuva: Annika Strömberg 10 (37)

11 2.6 Eläköityminen Eläköityminen kertoo, paljonko henkilöstöä jää tai on jäämässä eläkkeelle. Eläkkeiden seurannalla pystytään tarkastelemaan, paljonko tarvitaan korvaavaa henkilöstörekrytointia. Vuoden 2005 alusta tuli voimaan eläkeuudistus, jonka vuoksi palkansaaja voi siirtyä vanhuuseläkkeelle valitsemanaan ajankohtana ikävuosien välillä. Eläkkeelle siirtyneitä oli vuonna 2009 yhteensä 129. Määrässä on huomioita kaikki eläkelajit lukuun ottamatta osa-aikaeläkkeitä. KuEL eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä Satakunnan sairaanhoitopiirissä eläkelajeittain (Lähde: KEVA) Vuosi Vanhuuseläke Yhteensä (Ei sisälly osa aikaeläkkeet) Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osaaikaeläke Vanhuuseläke ja työkyvyttömyyseläkepoistuma Satakunnan sairaanhoitopiirissä 2009 ja arvioitu eläkepoistuma verrattuna koko kunta alaan prosentuaalisesti (Lähde: KEVA) Vuosi Eläkepoistuma yhteensä Eläkepoistuma % Koko kunta ala % ,3 3, ,7 3, ,6 3, ,1 3, ,3 3, ,5 3, ,8 3, ,1 3, ,6 3, ,9 3, ,2 3, ,4 3, ,1 3, ,1 2, ,4 2, ,7 2,8 11 (37)

12 Keski ikä vuosina KuEL eläkkeelle siirtyneistä Satakunnan sairaanhoitopiirissä eläkelajeittain (Lähde: KEVA) Vuosi Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke ,9 61,0 59,3 49,0 52,2 60, ,7 61,5 58,7 54,1 57,0 60, ,3 61,5 57,0 48,8 54,3 60, ,9 61,8 54,5 51,3 55,3 60, ,1 62,2 59,2 46,1 55,2 60,6 Vuoden 2006 alusta omavastuumaksujen sijaan tuli Varhe maksu, joka jakautuu 3 vuodelle kertamaksun sijaan. Maksun suuruus määräytyy jäsenyhteisössä kuluvana vuonna ja kahtena edeltävänä vuonna alkaneiden varhaiseläkkeiden aiheuttaman eläkemenon perusteella. KuEL omavastuumaksut euroina Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja ennakko vuodelle 2010 (ei sisällä tt maksua) (Lähde: KEVA) Vuosi Varhe maksua aiheutuu työntekijästä, joka jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Palkkaperusteinen maksu Eläkemeno Eläkeperusteinen maksu Varhe maksu Varhe maksu Satakunnan erityishuoltopiiri Taulukossa olevat Varhe maksut kertovat, kuinka paljon kullekin vuodelle kohdistuu ko. maksua. Kuntien eläkevakuutus laskuttaa Varhe maksun kuukausittain ennakkomaksuna. Lopullinen kyseessä olevan vuoden osuus vahvistuu vasta seuraavana vuonna ja syyskuussa Keva palauttaa liikaa laskuttamansa maksun tai perii sitä lisää. Vuoden 2009 ja 2010 luvut ovat näin ollen arvioita ko. vuosien Varhe maksuista. Koko maan toteutuneet Varhe maksut ja Satakunnan sairaanhoitopiirin Varhe maksut vuosina (Lähde: KEVA) Vuosi Koko maa Maksuosuus Koko maa Muutos % Satshp Maksuosuus Satshp Muutos % 2006 TOT TOT , , TOT , , ARV , , ARV , , ARV , ARV ,31 12 (37)

13 Vuoden 2009 Varhe maksu muodostuu 95 henkilön palvelussuhteesta, joista 61 henkilöä on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä, 22 henkilöä kuntoutustuella ja 12 henkilöä työttömyyseläkkeellä. Vuoden 2009 Varhe maksun ikäperusteinen jakautuminen 1940 luvulla 1950 luvulla 1960 luvulla 1970 luvulla 1980 luvulla Yhteensä syntyneitä syntyneitä syntyneitä syntyneitä syntyneitä Henkilöstön työpanos 3.1 Tehdyn työn hinta Tehdyn työn hinta tunnissa vuonna 2009 on keskimäärin 23,02 euroa, joka on 2,4 prosenttia suurempi verrattuna vuoteen Tehdyn työn hinta euroina toimialueittain Toimialue Tehdyn työn hinta e/tunti Hallintokeskus 22,20 23,72 23,08 Huoltokeskus 15,81 16,40 17,29 Konservatiivisen hoidon toimialue 21,97 23,48 24,64 Operatiivisen hoidon toimialue 23,09 24,19 24,43 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue* 20,47 21,95 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue* 25,65 Liikelaitos SataDiag* 23,33 Psykiatrisen hoidon toimialue 23,81 25,24 26,37 Sosiaalipalvelujen toimialue** 20,19 Koko sairaanhoitopiiri 21,18 22,49 23, Henkilötyövuodet ja työpanokset Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Kun henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä Osan vuotta kestänyt tai osa aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Henkilötyövuoden määrittelyssä on Satakunnan sairaanhoitopiirissä SaPrima palkanlaskentaohjelmasta johtuen käytetty Kunta alan henkilöstöraporttisuosituksesta poiketen seuraavaa kaavaa: Kokonaistyöajasta on vähennetty poissaolot ja lisätty lisä ja ylityöt jaettuna vakiotyöajoilla. Kullekin työaikaryhmälle on määritelty omat tuntijakajansa. Työpanoksen määrittelyssä 13 (37)

14 on Satakunnan sairaanhoitopiirissä johtuen SaPrima palkanlaskentaohjelman määrityksistä käytetty Kunta alan henkilöstöraporttisuosituksesta poiketen seuraavaa kaavaa: Vuosityöntekijäin lukumäärästä vähennetään poissaolot (laskennallinen henkilölukumäärä tiettynä aikana); osaaikaiset työaikansa suhteessa. Sosiaalipalvelujen osalta ei toisesta raportointijärjestelmästä johtuen saada henkilötyövuosia eikä työpanoksia vuoden 2009 osalta. Vuonna 2009 tehtiin noin 5 henkilötyövuotta vähemmän vuonna (Sosiaalipalvelujen toimialueen luvut eivät ole mukana) Henkilötyövuodet toimialueittain Toimialue Hallintokeskus 86,23 87,45 136,35 Huoltokeskus 413,43 394,69 417,30 Konservatiivisen hoidon toimialue 547,31 540,66 531,80 Operatiivisen hoidon toimialue 535,30 552,69 600,64 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue* 430,18 424,37 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue* 75,10 Liikelaitos SataDiag* 252,57 Psykiatrisen hoidon tulosalue 394,19 416,18 397,34 Sosiaalipalvelujen toimialue** 0 0 tietoja ei saatavissa Koko sairaanhoitopiiri 2406, , ,09 Tehdyt työpanokset ovat nousseet 20,3 työpanoksella (0,8 %) vuoden 2008 työpanosten määrästä. (Sosiaalipalveluiden toimialueen luvut eivät ole mukana) Työpanokset laskennallisina virkoina/toimina toimialueittain Toimialue Hallintokeskus 87,3 87,7 137,9 Huoltokeskus 415,4 392,3 415,0 Konservatiivisen hoidon toimialue 545,6 540,8 537,0 Operatiivisen hoidon toimialue¹ 538,7 549,4 607,2¹ Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue* 431,3 419,6 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue* 72,6 Liikelaitos SataDiag*² 254,2² Psykiatrisen hoidon tulosalue 411,3 426,9 413,1 Sosiaalipalvelujen toimialue** tietoja ei saatavissa Yhteensä 2429,6 2416,7 2437,0 ¹Operatiivisen hoidon toimialueelle siirtyi Porin kaupungin välinehuolto (7työpanosta). ²Liikelaitos SataDiagille siirtyi Porin kaupungin laboratoriotoiminta (25 työpanosta). 14 (37)

15 3.3 Poissaolot Yhden sairauspäivän hinta vuonna 2009 on sosiaaliturva- ja eläkemaksuineen keskimäärin 96 euroa. Summa ei sisällä sijaisen palkkauskustannuksia. Kaikki poissaolot toimialueittain päivinä (luvut sisältävät koko henkilöstön vuosilomat, sairauspoissaolot, lakisääteiset poissaolot sekä muut poissaolot) Toimialue Muutos 2008/2009 % Hallintokeskus ,5 Huoltokeskus ,8 Konservatiivinen toimialue ,0 Operatiivinen toimialue ,0 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue* Ensihoidon ja päivystyksen toimialue* Liikelaitos SataDiag* Psykiatrian tulosalue ,0 Sosiaalipalvelujen toimialue** ,5 Yhteensä ,3 Kun tarkastellaan kaikkien poissaolojen kokonaismäärän muutosta vuoteen 2008 verrattuna, laskentaan otettu mukaan myös Sosiaalipalvelujen toimialueen vuoden 2008 poissaolot. Näin tarkasteltuna kaikkien poissaolojen määrä on noussut 0,3 prosenttia. Mikäli Sosiaalipalvelujen toimialueen lukuja ei oteta tarkasteluun, on Satakunnan sairaanhoitopiirin kaikkien poissaolojen määrä noussut 11,3 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Koko henkilöstön poissaolopäivät lajeittain ja toimialueittain Toimialue Vuosilomat Sairauspoissaolot Lakisääteiset Päivät 2008 Päivät 2009 Päivät 2008 Päivät 2009 Päivät 2008 Päivät 2009 Hallintokeskus** Huoltokeskus** Konservatiivisen hoidon toimialue Operatiivisen hoidon toimialue Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue* Ensihoidon ja päivystyksen toimialue* Liikelaitos SataDiag* Psykiatrisen hoidon toimialue Sosiaalipalvelujen toimialue** Yhteensä (37)

16 Kun tarkastellaan kaikkien sairauspoissaolojen kokonaismäärän muutosta vuoteen 2008 verrattuna, on laskentaan otettu mukaan Sosiaalipalvelujen toimialueen vuoden 2008 sairauslomat. Näin tarkasteltuna sairauspoissaolojen määrä on noussut 5,8 prosenttia. Vuosilomapäivien määrä on noussut 14,5 prosentilla (19389 päivää, joista sosiaalipalvelujen toimialueen osuus on päivää) lakisääteiset poissaolot ovat vähentyneet 2,8 prosenttia (1655 päivää) verrattuna vuoteen Koko henkilöstön sairauspoissaolopäivät toimialueittain ja vuoden 2009 sairausajan palkat Toimialue Päivät 2008 Sairauspoissaolot Päivät 2009 Sairausajan palkat euroina 2009 Hallintokeskus Huoltokeskus Konservatiivisen hoidon toimialue Operatiivisen hoidon toimialue Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue* Ensihoidon ja päivystyksen toimialue* Liikelaitos SataDiag* Psykiatrisen hoidon toimialue Sosiaalipalvelujen toimialue** Yhteensä Hoitovapaat 2009 toimialueittain Toimialue Osittainen hoitovapaa Tilapäinen hoitovapaa Henkilöt Päivät Henkilöt Päivät Vuonna 2009 hoitovapaalla oli yhteensä 85 henkilöä ja hoitovapaisiin käytettiin yhteensä päivää, joka on 448 päivää enemmän kuin vuonna 2008 (vuonna 2008 yhteensä hoitovapaapäivää). Henkilöt Hoitovapaa Päivät Hallintokeskus Huoltokeskus Konservatiivisen hoidon toimialue Operatiivisen hoidon toimialue Ensihoidon ja päivystyksen toimialue Liikelaitos SataDiag Psykiatrisen hoidon toimialue Sosiaalipalvelujen toimialue Yhteensä (37)

17 Osittaisella hoitovapaalla tehtiin lyhennettyä työpäivää, joka on 1710 päivää vähemmän kuin vuonna 2008 (vuonna 2008 yhteensä lyhennettyä työpäivää). Tilapäisellä hoitovapaalla äkillisesti sairastuneen lapsen hoitamista varten oli 471 vanhempaa, joka on 20 enemmän kuin vuonna Kuva: Annika Strömberg 3.4 Sairastavuus Koko henkilöstöllä oli sairauspäiviä 59924, joka on 3310 päivää ja 5,8 % enemmän kuin vuonna Koko henkilöstön sairastavuus toimialueittain (vakituiset ja määräaikaiset) /2009 Toimialue Päiviä Päiviä Muutos Muutos Päiviä % Hallintokeskus ¹ ,0¹ Huoltokeskus ¹ 918 8,6¹ Konservatiivisen hoidon toimialue ,3 Operatiivisen hoidon toimialue ¹ ,0¹ Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue* Ensihoidon ja päivystyksen toimialue* Liikelaitos SataDiag* Psykiatrisen hoidon toimialue ,0 Sosiaalipalvelujen toimialue** (6867) ( 243) ( 3,5) Yhteensä ,8 ¹ Katso organisaatiomuutokset sivu 5 taulukko Koko henkilöstön määrä toimialueittain ja sivu 14 taulukko Työpanokset laskennallisina virkoina/toimina toimialueittain. 17 (37)

18 Kun tarkastellaan toimialueittaista sairauspäivien lukumäärää toimialueen koko henkilöstöstä, on lukumäärä kasvanut seuraavilla toimialueilla: Hallintokeskuksessa 129,0 prosenttia (1438 sairauspäivää), Konservatiivisella toimialueella 25,3 prosenttia (2602 sairauspäivää) ja Operatiivisella toimialueella 19 % (2057 sairauspäivää). Psykiatrisen hoidon toimialueella sairauspäivät ovat vähentyneet 15 prosentilla vuoteen 2008 verrattuna (1158 sairauspäivää). Koko henkilöstön sairastavuus ikäryhmittäin päivinä Satakunnan sairaanhoitopiirissä * Ikäryhmä Muutos 2008/2009 päivinä Muutos 2008/2009 % , , , , , , , , , , ,9 Yhteensä * 3 531* 7,1* * luvussa ei ole Sosiaalipalvelujen toimialueen lukuja, joita ei toisesta raportointijärjestelmästä johtuen ole saatavilla Sairastavuus sairauslomien pituuden mukaisesti vuosina (Lähde: TT2000+ järjestelmä) pv 4-7 pv 8-14 pv pv pv pv pv Pitkäkestoisten sairauslomien ( pv) määrä on noussut 262,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2008 kun taas päivän sairauslomat ovat vähentyneet 24,1 prosentilla vuoteen 2008 verrattuna. 18 (37)

19 Vakinainen henkilökunta oli vuoden 2009 aikana keskimäärin 19,4 päivää/henkilö sairauslomalla. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen sairauslomapäivien määrä * Toimialue Henkilöt hlö kilöt hlö pv/ Hen pv/ Päivät Päivät Hallintokeskus , ,5 Huoltokeskus , ,8 Konservatiivisen hoidon toimialue , ,8 Operatiivisen hoidon toimialue , ,5 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue* ,6 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue* ,6 Liikelaitos SataDiag* ,2 Psykiatrisen hoidon toimialue , ,5 Sosiaalipalvelujen toimialue** ,7 Koko sairaanhoitopiiri , ,4 Tarkasteltuna vakituisen henkilöstön sairastavuutta toimialueittain on sairauslomapäivien määrä henkilöä kohden noussut kaikilla toimialueilla verrattuna vuoteen 2008 ja eniten Huoltokeskuksessa (+ 23,8 prosenttia). Kuva: Annika Strömberg 19 (37)

20 4. Osaamisen kehittäminen 4.1 Täydennyskoulutus Täydennyskoulutus on ollut sairaanhoitopiirin henkilöstön ammattia tukevaa, suunnitelmallista ja tarvelähtöistä koulutusta. Koulutuksen tarkoituksena on ollut ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä henkilökunnan ammattitaitoa ja osaamista työtehtävistä riippuen välittömässä tai välillisessä työssä potilaiden, asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö osallistui itse järjestettyyn sisäiseen koulutukseen sekä alueen koulutusorganisaatioiden järjestämään ulkoiseen koulutukseen. Sen lisäksi koulutustarpeiden mukaan henkilökunta osallistui valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toteutettuihin koulutuksiin. Sairaanhoitopiirin oma koulutustoiminta ja siihen osallistuminen oli aktiivista. Sisäisiä koulutuksia toteutettiin kaikilla toimialueilla. Koulutuspalvelut yksikkö järjesti lisäksi yhteistyössä henkilökunnan kanssa 74 alueellista koulutusta, joihin osallistui sairaanhoitopiiristä 1781 henkilöä (kokonaisosallistujamäärä oli 4637). Videovälitteisesti sairaanhoitopiirin sisällä toteutettujen alueen sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstölle kohdennettujen koulutusten määrä lisääntyi selvästi. Erityisesti turvallisuuden parantamiseen liittyvät koulutustarpeet lisääntyivät kuluneen vuoden aikana. Koulutuksia järjestettiin uhka ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi, suuronnettomuusvalmiuksien parantamiseksi, palo ja pelastustaitojen lisäämiseksi, haastavasti käyttäytyvien ihmisten kanssa toimimiseksi ja henkilökunnan työturvallisuuden lisäämiseksi. Osa koulutuksista oli tarjolla koko henkilökunnalle ja osa kohdentui työtehtävien, ammattiryhmien ja työpisteiden mukaan. Satakunnan sairaanhoitopiirissä on ollut kaksi vuotta käytössä HRM koulutushallintajärjestelmä. Siksi täydennyskoulutusta kuvaavat luvut ovat nyt vertailukelpoisia. Koska Sosiaalipalvelujen toimialueella ei ole vielä käytössä samaa koulutushallintajärjestelmää, koulutusta kuvaavat ryhmitellyt luvut esitetään erikseen. Sosiaalipalvelujen toimialueen henkilökunnasta 71,9 prosenttia osallistui täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuspäiviä muodostui 478. Keskimäärin kunkin osallistujan koulutuksen kesto oli 2,1 päivää (eri ammattiryhmiin kuuluvilla 1,7 3,7 päivää). Keskimääräisesti laskettuna koko henkilöstö osallistui puoleentoista koulutuspäivään vuoden 2009 aikana. Muiden toimialueiden henkilökunnasta 82,3 prosenttia osallistui lyhyt tai pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen. Edellisvuodesta koulutuksiin osallistuneiden määrä lisääntyi ja täydennyskoulutuspäivien kokonaismäärä kasvoi, kun taas koulutusten kesto hieman lyheni. Keskimäärin kunkin osallistujan koulutuksen kesto oli 3,8 päivää (eri ammattiryhmiin kuuluvilla 2,4 6,9 päivää). Keskimääräisesti laskettuna koko henkilöstö osallistui kolmeen koulutuspäivään vuoden 2009 aikana. 20 (37)

21 Henkilöstön osallistuminen sisäiseen ja ulkoiseen täydennyskoulutukseen vuosina päivinä (sosiaalipalvelujen toimialuetta lukuun ottamatta) Muutos 2008/2009 Koulutukseen osallistuneiden henkilöiden lukumäärä ,7 Sisäiset koulutuspäivät (summattuna täysiksi päiviksi) ,0 Ulkoiset koulutuspäivät ,9 Koulutuspäivien lukumäärä yhteensä (täydet päivät, sisäiset ja ulkoiset koulutukset) ,4 Henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutuksiin aiheluokittain 2009 (sosiaalipalvelujen toimialuetta lukuun ottamatta) 30 % 3 % 10 % Hallintoon ja talouteen liittyvä koulutus Potilaan/asiakkaan hoitoon ja tutkimiseen liittyvä koulutus Tukipalveluihin liittyvä koulutus Muu ammattiin tai työtehtäviin liittyvä koulutus 8 % 49 % Muu koulutus (mm. työsuojelu- ja luottamusmieskoulutus) Täydennyskoulutukseen vuosina 2008 ja 2009 osallistuneet (sosiaalipalvelujen toimialueen luvut ovat erillisessä taulukossa) Henkilöryhmät Henkilöstön lukumäärä Täydennyskoulutukseen osallistuneet Koulutuksiin osallistuneiden prosentuaalinen osuus koko henkilöryhmästä Lääkärit ja hammaslääkärit ,6 87,5 Korkeakoulutettu muu sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstö ,9 134,7 Sosiaali ja terveysalan amk tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet ,4 85,1 Sosiaali ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet ,1 83,5 Muu henkilöstö ,5 70,5 Yhteensä ,4 82,3 21 (37)

22 Täydennyskoulutuspäivien määrä vuosina 2008 ja 2009 (sosiaalipalvelujen toimialueen luvut ovat erillisessä taulukossa) Henkilöryhmät Täydennyskoulutuspäivien määrä (tunnit päiviksi muutettuna) Lääkärit ja hammaslääkärit Korkeakoulutettu muu sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstö Sosiaali ja terveysalan amk tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet Sosiaali ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet Muu henkilöstö Yhteensä Täydennyskoulutuspäivien keskimääräinen lukumäärä koulutukseen osallistujalla vuosina 2008 ja 2009 (sosiaalipalvelujen toimialueen luvut ovat erillisessä taulukossa) Henkilöryhmät Täydennyskoulutuspäiviä keskimäärin/osallistuja Lääkärit ja hammaslääkärit 7,5 6,9 Korkeakoulutettu muu sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstö 5,5 5,1 Sosiaali ja terveysalan amk tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet 4,0 4,0 Sosiaali ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet 2,7 2,4 Muu henkilöstö 2,6 2,5 Yhteensä 4,0 3,8 Sosiaalipalvelujen toimialue Täydennyskoulutukseen osallistuneet, osallistuneiden prosentuaalinen osuus koko henkilökunnasta, täydennyskoulutuksien määrä päiviksi muutettuna ja keskimääräinen täydennyskoulutuspäivien lukumäärä/osallistuja vuodelta 2009 Henkilöryhmät Henkilöstön määrä 22 (37) Koulutukseen osallistuneet Koulutuksiin osallistuneiden % osuus koko henkilöryhmästä Koulutuksien määrä (päiviksi muutettuna) Koulutuspäiviä keskimäärin/ osallistuja Lääkärit ja hammaslääkärit ,0 4 2 Sosiaalityöntekijät ,9 9 3 Korkeakoulutettu muu sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstö ,6 33 3,7 Sosiaali ja terveysalan amk, opetus ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon tai sosiaali ja terveysalan opistoasteen tutkinnon suorittaneet , ,4 Sosiaali ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet , ,8 Muu henkilöstö ,3 24 1,7 Yhteensä , ,1

23 4.2 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa johtamisjärjestelmäämme ja oleellinen osa esimiesalaisyhteistyötä. Kehityskeskustelun käyminen kuuluu kaikkien esimiesten tehtäväkenttään. Niiden hyvä hallinta on myös osa esimiesammattitaitoa. Kehityskeskustelu on oleellinen linkki siinä ketjussa, joka johtaa organisaation visioista ja strategioista päivittäiseen työhön. Kehityskeskustelujen tarkoituksena on arvioida työn tuloksia ja suoriutumista, selkiyttää tehtävänkuvaa ja roolia, antaa molemminpuolista palautetta, määritellä työn tavoitteet ja päämäärät, tunnistaa kehittämistarpeet ja sopia toimenpiteistä sekä yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä. Sairaanhoitopiirin valtuusto asetti vuoden 2009 talous ja toimintasuunnitelmassa tavoitteen, jonka mukaan kehityskeskustelut käydään vähintään 80 prosentin vähintään 6 kuukautta palveluksessa olevan kanssa. Vuoden 2009 aikana käytiin 2020 kehityskeskustelua. Kehityskeskustelujen määrä laski vuoteen 2008 verrattuna 1,5 prosenttiyksikköä. Yksikään toimialue ei saavuttanut valtuuston asettamaa 80 prosentin kehityskeskustelutavoitetta vuonna Käydyt kehityskeskustelut 2009 toimialueittain Toimialue Henkilömäärä Käydyt keskustelut Keskustelut % Käytetty aika tunteina Hallintokeskus ,5 Huollon toimialue ,8 Konservatiivisen hoidon toimialue ,1 Operatiivisen hoidon toimialue ,2 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue ,8 Liikelaitos SataDiag ,3 Psykiatrisen hoidon toimialue ,4 Sosiaalipalvelujen toimialue* * 0 Koko sairaanhoitopiiri ,0 *Kehityskeskusteluiden tunnusluvuissa ei ole mukana Sosiaalipalvelujen toimialueen lukuja. Sosiaalipalvelujen toimialueella on vuoden 2009 aikana pidetty kehityskeskusteluja jokaisessa vastuuyksikössä. Kehityskeskustelut ovat toimialueella vakiintuneet toimintakäytännöksi, mutta käytyjä keskusteluja ei raportoida. Käytyjen keskustelun prosentuaalinen osuus (75 %) on keskimääräinen arvio. 23 (37)

24 4.3 Henkilöstön kehittämistoimenpiteitä vuonna 2009 Esimieskoulutus Syksyllä aloitettiin 9,5 koulutuspäivää sisältävä esimieskoulutus, joka jatkuu toukokuuhun Koulutus toteutetaan sairaanhoitopiirin omissa tiloissa. Koulutuksessa on 60 osallistujaa eri toimialueilta, joista 24 on osastonhoitajaa, 5 apulaisosastonhoitajaa, 2 ylilääkäriä, 1 ylihammaslääkäri, 6 osastonylilääkäriä, 1 erikoislääkäriä, 2 proviisoria, 4 farmaseuttia, 4 ylihoitajaa, 3 sairaanhoitajaa sekä 5 hallinnon eri yksiköissä työskentelevää esimiestä. Koulutuksessa aihealueina syksyn aikana olivat Satakunnan sairaanhoitopiirin toiminta, arvot, johtaminen, eläketurvan ja esimiehen mahdollisuudet edistää työssä jatkamista, vuorovaikutus ja viestintä, neuvottelu ja kokoustaito, ajankäytön hallinta, työsuojelun vastuukysymykset, vuorovaikutus, yhteistyö ja huonon kohtelun ehkäisy ja käsittely, Satakunnan sairaanhoitopiirin häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan toimintamalli sekä muutoksessa johtaminen. Kouluttajina syksyn tilaisuuksissa ovat toimineet johtajaylilääkäri Olli Wanne, hallintoylihoitaja Paula Asikainen, palvelujohtaja Päivi von Plato Kuntien eläkevakuutuksesta, viestintäkouluttaja, FT, Turun yliopiston keskinäisviestinnän dosentti Jukka Pekka Puro, työsuojelukouluttaja Juha Keinänen, työsuojelupäällikkö Katri Helin ja työsuojeluvaltuutettu Pirkko Ketola sekä ekonomi Marjut Piili ja valmennuskonsultti Kari Malinen Muutostaito Oy:stä. Lisätietoja: henkilöstöjohtaja Helena Tuomisaari, puhelin tai koulutuspäällikkö Pirjo Aho, puhelin tai MediMerc terveydenhuollon johtamiskoulutus Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistyönä toteutettava johtamiskoulutus aloitettiin syksyllä Koulutuksen kohderyhmänä ovat sosiaali ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohella muut alan esimiestehtävissä työskentelevät, esimerkiksi hallinnon ja tukipalveluiden edustajat. Kurssimuotoinen koulutus koostuu pääsääntöisesti 1 2 opintopisteen laajuisista erilliskursseista. Erillisten kurssien lisäksi sosiaali ja terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat suorittaa Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa sosiaali ja terveydenhuollon lähijohtajan (30 op) pätevyyden. Esimiestehtäviin tähtäävät tai niitä tekevät ovat suorittaneet vuoden 2009 aikana valinnaisesti erillisiä kursseja. Koulutus jatkuu 2010 ja siihen liitetään ns. tutor osio. Lisätietoja: hallintoylihoitaja Paula Asikainen, puhelin (02) tai Työhyvinvointiohjelman toteutuminen vuonna 2009 Työhyvinvoinnin painopistealueet vuodelle 2009 olivat: toimiva työyhteisö, esimiestyö ja työhyvinvointimittarin kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiiriin. Yhteisinä vuodelle 2009 sovituista hankkeista toteutuivat seuraavat: Riskien arviointi uusintakartoitus toteutettu Työsuojelun toimintaohjelma päivitetty 24 (37)

25 Asiakasväkivallan hallintamallia kehitetty; ILPO hanke käynnistynyt Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän hallinnan toimintamalli päivitetty Terveysliikunta käynnistynyt osa aikaisen terveysliikunnan suunnittelijan laatiman ohjelman ja toteutuksen kautta Henkilöstö /sidosryhmälehti ilmestyi kaksi kertaa Työaikaergonomiaa ja työaika autonomiaa on toteutettu pilottiyksiköissä Ikäjohtamisen toimintamalli on käynnistynyt pilottiyksiköissä sairaanhoitopiirissä tehdyn kyselyn pohjalta Hyvä palvelu 2009 jaettiin perusteluna hyvä johtaminen. Palkitut yksiköt olivat ensihoidon ja päivystys ja Satakunnan keskussairaalan päiväkirurgia Valmisteltiin työhyvinvointikyselyn toteutus yhteistyössä KEVA:n kanssa ja sairaanhoitopiiri hyväksyttiin toteutuskohteeksi vuodelle Kyseinen mittaus perustuu samaan malliin kuin mille sairaanhoitopiirin työhyvinvointiohjelma vuosille on rakennettu ja sen vuoksi tämän kyselyn tulokset mahdollistavat myös työhyvinvointiohjelmamme toimivuuden tarkastelun sen uusien painopistealueiden määrittelyssä. Lisätietoja: hallintoylihoitaja Paula Asikainen, puhelin (02) tai Osastonhoitajien ja hoitohenkilökunnan perehdytyksen kehittäminen Sairaanhoitopiirin intranetiin koottiin osastonhoitajien perehdytystä ja työskentelyä tukeva materiaalipaketti; osastonhoitajan opas. Käynnistettiin hoitohenkilökunnan perehdytyksen kehittäminen koostamalla alustavaa perehdytysmateriaalia intranetiin. Projektia jatketaan kehittämällä hoitohenkilökunnan perehdytysprosessia ja perehdytyksen dokumentointia. Lisätietoja: kehittämisylihoitaja Marita Koivunen, puhelin (02) tai Osaamisen arvioinnin ja dokumentoinnin kehittäminen Lääkehoidon osaamiseen kehittämishanketta jatkettiin selvittämällä verkkooppimismateriaalien käyttöönoton mahdollisuuksia. Selvitystyö jatkuu vuonna Luotiin alueellinen haavanhoidon yhdyshenkilöverkosto tukemaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä sekä vahvistamaan haavojen hoitoon liittyvää osaamista sairaanhoitopiirin alueella. Osaamisen arvioinnin ja dokumentoinnin tämän hetkisistä käytännöistä ja menettelyistä sairaanhoitopiirin toimialueilla tehtiin selvitys syksyllä Selvityksen tulokset raportoidaan keväällä 2010, jonka jälkeen tehdään päätökset jatkotoimenpiteistä. Lisätietoja: kehittämisylihoitaja Marita Koivunen, puhelin (02) tai (37)

26 Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen, VeTePO hanke Käynnistettiin valtakunnallisen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto hankkeen osahanke, VeTePO, jossa tavoitteena on potilasohjauskäytänteiden kehittämisen lisäksi myös hoitohenkilökunnan potilasohjausvalmiuksien vahvistaminen. Hankkeen muut toimijat ovat Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois Savon sairaanhoitopiiri ja Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri. Satakunnan sairaanhoitopiirissä hanke keskittyy pääasiassa sydänpotilaita hoitaviin yksiköihin; vuodeosastolle M4, sydänyksikköön ja sisätautipoliklinikalle. Lisätietoja: kehittämisylihoitaja Marita Koivunen, puhelin (02) tai Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoitopiirissä hanke Hanke on Turun ammattikorkeakoulun johtama kehittämishanke, jossa muina toimijoina ovat Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Hanke keskittyy ensihoidon ja päivystyksen toimialueelle sekä SataDiag liikelaitokseen. Tavoitteena on selvittää uuden selviämishoitoyksikön toiminnan vaatimaa osaamista sekä yleisesti päivystystoiminnan edellyttämää sairaanhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien tulevaisuuden osaamista. Lisätietoja: kehittämisylihoitaja Marita Koivunen, puhelin (02) tai Vuoden 2009 Hyvä palvelu palkinto jaettiin kahdelle yksikölle: Päivystys ja ensihoidon sekä Päiväkirurgian yksiköille. Kuvassa palkinnon voittaneen Päiväkirurgian yksikön henkilökuntaa. Kuva: Annika Strömberg 26 (37)

27 5. Henkilöstöinvestoinnit 5.1 Henkilöstötuloslaskelma Vuonna 2009 henkilöstökulujen (palkat, palkkiot ja työnantajan sosiaalimaksut) osuus käyttötalouden kokonaismenoista oli 62,1 prosenttia (vuonna ,7 %). Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Näitä ovat mm. palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut sekä eläkekulut ja muut kulut PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ Lääkärihenkilöstö Vakinaiset Vuosilomasijaiset Ylimääräiset ja tilapäiset sijaiset Määräaikaiset sijaiset Lisätyöt Henkilöstön työnohjaus, kokous, luento ja aloitetoiminta Erilliskorvaukset Todistus ja lausuntopalkkiot Erikoismaksuluokan palkkiot Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat Vakinaiset, sairaanhoitajat Sisäiset sijaiset (vakinainen varahenkilöstö) Ylimääräiset sairaanhoitajat ja vastaavat Muut määräaikaiset sijaiset Henkilöstön työnohjaus, kokous, luento ja aloite ym. palkkiot Kiertävät varahenkilöt Erilliskorvaukset Ulkopuoliset palkkiot Konsultaatiot Työnohjaus Asiantuntijapalkkiot Luentopalkkiot, ulkopuoliset Muut ulkopuoliset palkkiot Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla 27 (37)

28 jatkuu edelliseltä sivulta Henkilöstökorvaukset Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Muut henkilöstömenojen korjauserät Laitoshuoltajat Vakinaiset Sisäiset sijaiset Ylimääräiset Muut määräaikaiset Kiertävät varahenkilöt Erilliskorvaukset Aktivoidut palkat Vakinaiset, projektien palkat Jaksotetut palkat ja palkkiot Muu henkilöstö Vakinaiset Sisäiset sijaiset Ylimääräiset Muut määräaikaiset Työllisyysvaroin palkatut Henkilöstön työnohjaus, kokous, luento ym. palkkiot Kiertävät varahenkilöt Erilliskorvaukset Tunti ja urakkapalkat Luottamusmieshenkilöstö Kokouspalkkiot Ansionmenetyskorvaukset Muut palkkamenot PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ Muutosprosentti edelliseen vuoteen 4,2 5,5 15,8 HENKILÖSTÖSIVUKULUT Muutosprosentti edelliseen vuoteen 2,8 0,8 16,3 28 (37)

29 5.2 Työterveyspalvelut Henkilöstölle on järjestetty lakisääteisten työterveyshuoltopalveluiden lisäksi työterveyshuollollisesti painottuvaa yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja muuta terveydenhoitoa. Vuonna 2009 työterveyspalveluiden piiriin on kuulunut 3295 asiakasta. Työterveyspalvelut toteutettiin sairaanhoitopiirin omana toimintana neljällä eri työterveysasemalla, jotka sijaitsevat Satakunnan keskussairaalassa Porissa, Harjavallan sairaalassa, Rauman aluesairaalassa sekä Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa Ulvilassa. Lisäksi osa työterveyshuollonpalveluista (2.6 % käynneistä) ostettiin työyksikköjen sijaintikuntien terveyskeskuksista. Työterveyshuolto kuuluu hallinnollisesti Henkilöstö ja laskentakeskukseen. Työterveyspalveluihin olivat oikeutettuja kaikki työ tai virkasuhteessa olevat työntekijät. Työterveyshuollossa ennaltaehkäisevään toimintaan lääkärit käyttivät ajallisesti 16 prosenttia, työterveyshoitajat 73 prosenttia ja työfysioterapeutit 100 prosenttia. Sairaanhoidon ja muun terveydenhoidon osuus oli lääkärien työajasta 84 prosenttia ja työterveyshoitajien työajasta 27 prosenttia. Luvuissa on mukana Sosiaalipalvelujen työterveyshuollon käynnit. Työterveyshuollossa työskenteli loppuvuodesta kaksi kokopäiväistä vakituista lääkäriä ja muilta osin lääkäritoiminta toteutettiin ostopalveluina. Työterveyspalvelut osallistui aktiivisesti erilaisiin työryhmiin asiantuntijana sekä tarvittaessa työyhteisöjen työpaikkaneuvotteluihin. Samoin osallistuttiin erilaisten menettelytapaohjeiden päivittämiseen. Syksyllä 2009 työterveyspalvelut toteutti henkilökunnan influenssa rokotukset (3867 rokotetta, joista 2657 H1N1 rokotteita). Työyksikköjen sairauspoissaoloseurantaa täydennettiin työterveyshuollossa lisäämällä tilastotietoihin diagnoosit, jolloin tilastoista ilmenevät myös poissaolojen pääasialliset syyt. Sairauspoissaolojen seuranta on tärkeää myös siksi, että poissaolot eivät kerro pelkästään sairauksista, vaan ne heijastavat muun muassa työyhteisön vuorovaikutuksen sujuvuutta ja työilmapiiriä sekä johtamista. Sairastavuuden ja työn välisen yhteyden osoittaminen vaatii työterveyshuollon ja työpaikkojen tavoitteellista yhteistyötä. Työterveyshuollon toimintalukuja Työpaikkakäynnit, työsuojelutoiminta, muu työpaikkaselvitystoiminta (tunnit) Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutit Terveystarkastukset ja muut käynnit (kpl) Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutit Sairaanhoitokäynnit (kpl) Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat (37)

30 Työterveyshuollon vuoden 2009 korvaushakemuksen kustannukset olivat yhteensä euroa (edellisenä vuonna euroa). Ennaltaehkäisevän työn osuus kokonaiskustannuksista oli euroa (edellisenä vuonna euroa). Sairaanhoidon ja muun terveydenhoidon osuus oli euroa (edellisenä vuonna euroa). Kela korvaa työnantajalle prosenttisesti työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Ennaltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollon kokonaiskustannuksista oli 34,4 prosenttia (edellisenä vuonna 34,8 prosenttia). Sosiaalipalvelut sisältyvät lukuihin. Työterveysaseman ulkoiset toimintakulut ja KELA:n korvaukset vuonna Työterveysaseman ulkoiset toimintakulut KELA:n korvaukset Työterveys ja työsuojeluhenkilöstön yhteistyö erilaisten työyhteisöjen ongelma ja sisäilmatilanteiden selvittelyssä ja tukena olemisessa on entisestään lisääntynyt. Työyhteisön ongelmatilanteissa viidessä (edellisenä vuonna kuudessa) työyksikössä käytettiin asiantuntijana työpsykologin ostopalveluita työyhteisötapaamisissa ja palautteissa. Kustannukset olivat yhteensä euroa (edellisenä vuonna euroa). Työkykyä edistävänä toimintana sairaanhoitopiiri korvasi osan työterveyslääkärin henkilökunnalle määräämän fysikaalisen hoidon kustannuksista Kelan myöntämille laitoskuntoutuskursseille ohjattiin yksilöllisen tarpeen mukaan. KEVA:n kanssa yhteistyössä järjestettiin ammatillista kuntoutusta, esim. osa aikatyötä, työkokeiluja. Työterveyshuollon henkilöstöä. Kuva: Annika Strömberg 30 (37)