Satakunnan sairaanhoitopi rin henkilöstökertomus

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2007

2 Johdanto Henkilöstövoimavarat Lukumäärä Sukupuolijakauma Ikäjakauma Eläköityminen Henkilöstön työpanos Tehdyn työn hinta Henkilötyövuodet ja työpanokset Poissaolot Sairastavuus Osaamisen kehittäminen Koulutustoiminta Kehityskeskustelut Henkilöstön kehittämistoimenpiteitä Satakunnan sairaanhoitopiirissä Henkilöstöinvestoinnit Henkilöstötuloslaskelma Työterveyshuolto Työsuojelu Työnohjaus Kuntoutuspäivät Toimipaikkaruokailu Henkilökunnan työkyvyn ylläpitämisen edistäminen (TYKY) Virkistystoiminta Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöryhmä Tilastoihin on otettu tilanne (34)

3 Johdanto Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa tietoa henkilöstövoimavarojen määrän ja rakenteen kehityksestä viimeisten vuosien aikana, henkilöstön työpanoksesta, osaamisen kehittämisestä, henkilöstöinvestoinneista ja yhteistoiminnasta, jotka meidän on hyvä tuntea, jotta voimme tulevaisuudessakin turvata tasokkaat erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi meidän on ennakoitava muutokset työvoimantarpeessa ja sekä kilpailu osaavasta työvoimasta. Henkilöstökertomus toimii henkilöstöjohtamisen apuvälineenä. Hyvä henkilöstöjohtaminen luo pohjan työsuoritusten tuloksellisuuden optimointiin ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Johtaminen, työn hallinta, työtehtävien vaatima osaaminen sekä työn organisointi vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin. Hyvällä henkilöstöjohtamisella voidaan pienentää henkilöstön vaihtuvuutta, vähentää henkilöstökustannuksia, parantaa sitoutumista ja lisätä asiakastyytyväisyyttä. Päättyneenä vuonna on edelleenkin panostettu erityisesti esimieskoulutukseen. Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien yhteistyönä järjestämässä Varsajohtamiskoulutuksessa on aloitettu IV koulutusryhmä. Lisäksi aloitettiin laajan lähiesimieskoulutusohjelman suunnittelu. Koulutusohjelma suunnataan Satakunnan sairaanhoitopiirin lähiesimiehille ja koulutus aloitetaan vuonna Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa henkilöstöjohtamista ja oleellinen osa esimiesalaisyhteistyötä. Päättyneenä vuonna Satakunnan sairaanhoitopiirissä on korostettu kehityskeskustelujen tärkeyttä. Valtuusto asetti vuoden 2007 talous- ja toimintasuunnitelmaan tavoitteen, jonka mukaan kehityskeskustelut käydään vähintään 80 prosenttisesti jokaisen vähintään 6 kuukautta palveluksessa olleen kanssa. Hallitus on kuluvan vuoden aikana hyväksynyt Satakunnan sairaanhoitopiirin kaudelle työhyvinvointiohjelman, mikä luo pohjaa henkilöstön työhyvinvoinnin turvaamiselle. Sairaanhoitopiirimme henkilöstö ikääntyy ja suuri osa työntekijöitä siirtyy seuraavien 5 10 vuoden kuluessa vanhuuseläkkeelle. Tämä asettaa sairaanhoitopiirille työnantajana suuria haasteita. On varmistettava se, että sairaanhoitopiirissä pysyy ja sille saadaan korkeata osaamista omaavaa henkilökuntaa, jonka avulla sairaanhoitopiiri voi jatkossakin taata laadukkaat palvelut. 3 (34)

4 1. Henkilöstövoimavarat 1.1 Lukumäärä Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko- ja osaaikaisen henkilöstön lukumäärää. Henkilöstön määrä voidaan ilmoittaa joko lukumäärinä tai henkilötyövuosina. Henkilöstön kokonaismäärä on Henkilöstön kokonaismäärä on kasvanut 0,3 % vuoteen 2006 verrattuna. Koko henkilöstön määrä tulosalueittain Tulosalue Hallintokeskus* Huollon tulosalue** Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue** Psykiatrian tulosalue Yhteensä Koko sairaanhoitopiiri * Hallinto siirtyi Hallinnon ja huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle Vakinaisen henkilökunnan lukumäärä ja prosentuaalinen osuus tulosalueittain Tulosalue Vakinainen Määräaikainen Vakinainen Määräaikainen Vakinainen Määräaikainen Lukumäärmäärmäärä % Luku- % Luku- % Hallintokeskus* 28 75, , ,3 Huollon tulosalue** , , ,2 Konservatiivinen tulosalue , , ,3 Operatiivinen tulosalue , , ,6 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue** , , ,7 Psykiatrian tulosalue , , ,0 Koko sairaanhoitopiiri , , ,9 * Hallinto siirtyi Hallinnon ja huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle mmmmmmm 4 (34)

5 Vakinaisen henkilökunnan lukumäärä vuosina Vuosi Lukumäärä % koko henkilökunnasta , , , ,9 Koko henkilöstöstä on vakinaisia 73,9 % ja määräaikaisia 26,1 %. Määräaikaisen henkilökunnan lukumäärä ja prosentuaalinen osuus tulosalueittain Tulosalue Lukumäärmäärmäärä % Luku- % Luku- % Hallintokeskus* 9 24,3 5 14, ,7 Huollon tulosalue** 59 19, , ,8 Konservatiivinen tulosalue , , ,6 Operatiivinen tulosalue , , ,4 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue** , , ,2 Psykiatrian tulosalue , , ,0 Koko sairaanhoitopiiri , , ,1 * Hallinto siirtyi Hallinnon ja huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle mmmmmmm Määräaikaisen henkilökunnan lukumäärä Vuosi Lukumäärä % koko henkilökunnasta , , , ,1 5 (34)

6 1.2 Sukupuolijakauma Vakinaisesta henkilöstöstä vuonna 2007 oli naisia 85,8 prosenttia ja 14,2 prosenttia miehiä Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma tulosalueittain 2007 Tulosalue 2007 Mies Nainen Hallintokeskus Huollon tulosalue Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Psykiatrian tulosalue Koko sairaanhoitopiiri Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma Vuosi Miehiä % Naisia % Yhteensä , , , , , , , , (34)

7 1.3 Ammattiluokkajakauma 56,1 % koko henkilökunnasta on ollut eriasteisia sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilöstöä Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö ammattiluokittain Ammattiluokka Vakituinen Määräaikainen Vakituinen Määräaikainen Vakituinen Määräaikainen Erikoislääkärit Lääkärit Hammaslääkärit Eriasteiset sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Muut henkilöt Laitoshuoltajat Hallinto Keskustoimisto Tutkimus- ja kehittämistehtävät Huolto Koko sairaanhoitopiiri Vakinainen henkilöstö ammattiluokittain Huolto Tutkimus- ja kehittämistehtävät Keskustoimisto Hallinto Laitoshuoltajat Muut henkilöt Muut hoitohenkilöt Eriasteiset sairaanhoitajat Hammaslääkärit Lääkärit Erikoislääkärit (34)

8 1.4 Ikäjakauma Sairaanhoitopiirin vakinaisen työntekijöiden enemmistö 19,6 % on vuonna 2007 ollut vuotiaita ja vähemmistö 0,3 % on vuotiaita Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma tulosalueittain 2007 Tulosalue Hallintokeskus Huollon tulosalue Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Sairaanhoidolliset palvelut Psykiatrian tulosalue Yhteensä Prosenttiosuus 0,3 2,2 7,0 12,1 18,0 19,6 14,7 14,5 10,6 1, Yhteensä Prosenttiosuus 0,1 2,2 6,6 13,2 19,2 19,3 14,6 14,5 9,5 0, Sairaanhoitopiirin vakinaisista työntekijöistä 37,6 % kuuluu ikäluokkaan vuotiaat ja 26,1 % on yli 54 vuotiaita. Vakinaisen henkilöstön ikäjakaumamuutos (34)

9 Vakinaisen henkilöstön laskennallinen keski-ikä on noussut 0,1 vuotta vuoteen 2006 verrattuna ja 0,6 vuotta vuoteen 2005 verrattuna. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina ammattiluokittain Ammattiluokka Erikoislääkärit 49,4 49,2 50,1 50,6 Lääkärit 29,0 29,5 30,7 35,5 Hammaslääkärit 49,5 50,5 46,0 41,3 Eriasteiset sairaanhoitajat 44,2 44,5 45,2 45,2 Muut hoitohenkilöt 49,2 49,7 50,4 51,1 Muut henkilöt 48,2 48,9 49,3 49,4 Laitoshuoltajat 51,1 51,5 52,0 52,0 Hallinto 48,1 48,8 49,4 49,0 Keskustoimisto 53,9 52,5 52,2 52,0 Huolto 47,4 47,6 47,9 48,2 Yhteensä 46,9 47,2 47,7 47,8 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä ammattiluokittain Huolto 45,2 Keskustoimisto 49,9 Hallinto 46,6 Laitoshuoltajat Muut henkilöt Muut hoitohenkilöt 47,2 48,1 49,6 Eriasteiset sairaanhoitajat Hammaslääkärit 41,9 41,3 Lääkärit 33,0 Erikoislääkärit 50, (34)

10 1.5 Eläköityminen Eläköityminen kertoo, paljonko henkilöstöä jää ja on jäämässä eläkkeelle. Eläkkeiden seurannalla pystytään tarkastelemaan, paljonko tarvitaan korvaavaa henkilöstörekrytointia. Vuoden 2005 alusta on tullut voimaan eläkeuudistus, jonka vuoksi palkansaaja voi siirtyä vanhuuseläkkeelle valitsemanaan ajankohtana ikävuosien välillä. Eläkkeelle siirtyneiden yhteismäärä huomioiden kaikki eläkelajit on kasvanut 19 % vuoteen 2006 verrattuna KuEL-eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä Satakunnan sairaanhoitopiirissä eläkelajeittain (Lähde: KEVA) Vuosi Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osaaikaeläke (34)

11 Arvioitu eläkepoistuman lukumäärä Satakunnan sairaanhoitopiirissä verrattuna koko kunta-alaan prosentuaalisesti (Lähde: KEVA) Vuosi Eläkepoistuma yhteensä Eläkepoistuma % Koko kunta-ala % ,9 2, ,3 2, ,2 3, ,7 3, ,8 3, ,0 3, ,0 3, ,3 3, ,7 3, ,8 3, ,3 3, ,7 3, ,2 3,1 Keski-ikä vuosina KuEL-eläkkeelle siirtyneistä Satakunnan sairaanhoitopiirissä eläkelajeittain (Lähde: KEVA) Vuosi Yhteensä Vanhuuseläke Kuntoutustuki Työttömyyseläke ,1 60,2 55,8 50,4 46,0 60, ,4 60,0 57,1 43,9 52,1 60, ,9 60,3 53,8 46,8 51,5 60, ,8 61,2 57,0 50,6 49,4 60, ,0 61,1 56,5 49,0 52,7 61, ,9 60,9 57,2 50,6 53,9 60, ,2 60,8 57,0 55,4 53,1 60, ,2 61,2 60,2 51,2 52,4 61, ,2 61,6 59,0 55,3 57,6 60, ,0 61,4 56,3 46,4 54,1 61,3 KuEL-omavastuumaksut euroina Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja arvio vuodelle 2008 (Lähde: KEVA) Vuosi 11 (34) Yksilöllinen varhaiseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Omavastuuosuudet Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke VARHEmaksu

12 Vuoden 2006 alusta omavastuumaksujen sijaan on tullut Varhe-maksu, joka jakautuu 3 vuodelle kertamaksun sijaan. Maksun suuruus määräytyy jäsenyhteisössä kuluvana vuonna ja kahtena edeltävänä vuonna alkaneiden varhaiseläkkeiden aiheuttaman eläkemenon perusteella. Varhemaksua aiheutuu työntekijästä, joka jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Osastonhoitajista on jäämässä eläkkeelle 32,7 %, laitoshuoltajista 25,4 % ja perushoitajista 24,5 % tarkastelujaksolla Henkilökunnan arvioitu eläkepoistuma Satakunnan sairaanhoitopiirissä ammattiryhmittäin (Lähde: KEVA) Ammattiryhmä Henkilöstö Erikoislääkärit ja osastonlääkärit Farmaseutit Fysioterapeutit Johdon sihteerit, osastosihteerit Keittiöapulaiset Kiinteistöhuoltomiehet Kokit, keittäjät ja kylmäköt Koneasentajat ja korjaajat Kätilöt Laboratoriohoitajat, laborantit Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset Lähetit Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajat Mielenterveyshoitajat Muut lääkärit Osastonhoitajat Palkanlaskijat, kassanhoitajat Perushoitajat ja lähihoitajat Psykologit Röntgenhoitajat Sairaanhoitajat Sihteerit Siivoojat Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat Sosiaalityöntekijät Välinehuoltajat Ylilääkärit Muut Yhteensä (34)

13 2. Henkilöstön työpanos 2.1 Tehdyn työn hinta Tehdyn työn hinta tunnissa Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuonna 2007 on 21,8 euroa, joka on 1,6 prosenttia suurempi verrattuna vuoteen 2006 Tehdyn työn hinta euroina tulosalueittain Tulosalue Palkat Tunnit /tunti Palkat Tunnit /tunti Hallintokeskus* , ,20 Huollon tulosalue** , ,81 Konservatiivinen tulosalue , ,97 Operatiivinen tulosalue , ,09 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue** , ,47 Psykiatrian tulosalue , ,81 Yhteensä , ,18 * Hallinto siirtyi Hallinnon ja huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle mmmmmmm 13 (34)

14 2.2 Henkilötyövuodet ja työpanokset Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Kun henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä Osan vuotta kestänyt tai osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Vuonna 2007 tehtiin noin 10,5 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2006 Henkilötyövuodet tulosalueittain Tulosalue Hallintokeskus* 24,09 29,44 86,23 Huollon tulosalue** 245,14 230,32 413,43 Konservatiivinen tulosalue 547,03 540,45 547,31 Operatiivinen tulosalue 543,83 534,52 535,30 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue** 667,44 664,56 430,18 Psykiatrian tulosalue 403,16 396,81 394,19 Yhteensä 2 430, , ,63 * Hallinto siirtyi Huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle Tehdyt työpanokset ovat nousseet 19,9 työpanoksella vuoden 2006 työpanoksista Työpanokset laskennallisina virkoina/toimina tulosalueittain Työpanos = henkilötyövuosien lukumäärä poissaolot (laskennallinen henkilölukumäärä) Tulosalue Hallintokeskus* 24,7 30,3 87,3 Huollon tulosalue** 244,9 232,4 415,4 Konservatiivinen tulosalue 541,0 534,4 545,6 Operatiivinen tulosalue 543,2 534,4 538,7 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue** 665,1 667,0 431,3 Psykiatrian tulosalue 412,1 411,2 411,3 Yhteensä 2 431,0 2409, ,6 * Hallinto siirtyi Huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle 14 (34)

15 2.3 Poissaolot Kaikkien poissaolojen määrä on noussut 1,4 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna Kaikki poissaolot tulosalueittain (sisältävät koko henkilöstön vuosilomat, sairauspoissaolot, lakisääteiset poissaolot sekä muut poissaolot) Tulosalue Muutos 2006/2007 Palkat Päivät Palkat Päivät Päiviä % Hallintokeskus* ,4 Huollon tulosalue** ,5 Konservatiivinen tulosalue ,8 Operatiivinen tulosalue ,1 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue** ,2 Psykiatrian tulosalue ,1 Yhteensä ,4 * Hallinto siirtyi Huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle Yhden sairauspäivän hinta vuonna 2007 on sosiaaliturvaja eläkevakuutusmaksuineen keskimäärin 82 Koko henkilöstön poissaolopäivät tulosalueittain ja lajeittain 2007 Tulosalue Vuosilomat Sairauspoissaolot Lakisääteiset Palkat Päivät Palkat Päivät Palkat Päivät Hallintokeskus* Huollon tulosalue** Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue** Psykiatrian tulosalue Yhteensä * Hallinto siirtyi Huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle 15 (34)

16 Vuosilomapäivien määrä on lisääntynyt 2,1 prosentilla ja sairauspoissaolojen määrä on myös lisääntynyt 1,7 prosentilla vuoteen 2006 verrattuna. Sitä vastoin lakisääteiset poissaolot ovat vähentyneet 11,4 prosenttia verrattuna vuoteen Koko henkilöstön poissaolopäivät lajeittain ja tulosalueittain Tulosalue Vuosilomat Sairauspoissaolot Lakisääteiset Hallintokeskus* Huollon tulosalue** Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue** Psykiatrian tulosalue Yhteensä * Hallinto siirtyi Huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle Hoitovapaat 2007 tulosalueittain Tulosalue Osittainen Tilapäinen hoitovapaa hoitovapaa Hoitovapaa Henkilöt Päivät Henkilöt Päivät Henkilöt Päivät Hallintokeskus* Huollon tulosalue** Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue** Psykiatrian tulosalue Yhteensä * Hallinto siirtyi Huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle Hoitovapaalla oli yhteensä 70 henkilöä päivää, joka on 16 päivää vähemmän kuin vuonna Osittaisella hoitovapaalla tehtiin lyhennettyä työpäivää, joka on päivää enemmän kuin vuonna Tilapäisellä hoitovapaalla äkillisesti sairastuneen lapsen hoitamista varten oli 395 vanhempaa, joka on 36 vähemmän kuin vuonna (34)

17 2.4 Sairastavuus Vuonna 2007 Satakunnan sairaanhoitopiirissä oli vakinaisella henkilöstöllä sairauspäiviä 41551, joka on 252 päivää ja 0,6 % vähemmän kuin vuonna 2006 Vakinaisen henkilöstön sairastavuus tulosalueittain päivinä Tulosalue Muutos 2006/2007 Päiviä Päiviä Päiviä % Muutos Muutos Päiviä % Hallintokeskus* , ,7 Huollon tulosalue** , ,7 Konservatiivinen tulosalue , ,9 Operatiivinen tulosalue , ,2 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue** , ,8 Psykiatrian tulosalue , ,8 Koko sairaanhoitopiiri ,6 * Hallinto siirtyi Huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle Vakituisen henkilökunnan sairauspäivien lukumäärä on kasvanut 76,7 % huollon tulosalueella ja sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueella sairauspäivät ovat vähentyneet 54,4 % vuoteen 2006 verrattuna. Määräaikaisen henkilöstön sairastavuus tulosalueittain Tulosalue Muutos 2006/2007 Päiviä Päiviä Päiviä % Päiviä % Hallintokeskus* , ,4 Huollon tulosalue** , ,7 Konservatiivinen tulosalue , ,1 Operatiivinen tulosalue , ,0 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue** , ,1 Psykiatrian tulosalue , ,7 Koko sairaanhoitopiiri ,0 * Hallinto siirtyi Huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle 17 (34)

18 Määräaikaisen henkilöstön kohdalla sairastavuus on lisääntynyt 13 prosenttia verrattuna vuoteen Eniten sairastavuuden lisääntymistä määräaikaisen henkilöstön osalta on tapahtunut Huollon tulosalueella. Sairastavuus on vähentynyt 12,6 prosenttia ikäryhmässä vuotiaat ja 10,5 prosenttia ikäryhmässä vuotiaat verrattuna vuoteen 2006 Koko henkilöstön sairastavuus ikäryhmittäin päivinä Satakunnan sairaanhoitopiirissä Ikäryhmä Muutos 2006/2007 päivinä Muutos 2006/2007 % Henkilökunnan määrä , , , , , , , , , ,1 29 Yhteensä , Sairastavuus sairauslomien pituuden mukaisesti vuosina pv 4-7 pv 8-14 pv pv pv pv pv (34)

19 Keskimäärin 29,6 prosentilla vakituisesta henkilökunnasta ei ole ollut päivääkään sairauslomia vuonna 2007 Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuosina niiden vakituisten henkilöiden määrä, joilla ei ole vuositasolla yhtään sairauspoissaolopäivää Tulosalue Vakituisen henkilöstön määrä 2007 % tulosalueen vakituisesta henkilöstöstä 2007 Hallintokeskus* ,3 Huollon tulosalue** ,9 Konservatiivinen tulosalue ,6 Operatiivinen tulosalue ,7 Sairaanhoidolliset palvelut** ,4 Psykiatrian tulosalue ,1 Yhteensä ,6 * Hallinto siirtyi Huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle Vakinainen henkilökunta oli vuoden 2007 aikana keskimäärin 17 päivää sairauslomalla. Vakinainen henkilöstön keskimääräinen sairauslomapäivien määrä Tulosalue Henkilöt Päivät pv/ Henkilöt hlö kilöt pv/ Hen- Päivät hlö Päivät Hallintokeskus* , , ,4 Huollon tulosalue** , , ,6 Konservatiivinen tulosalue , , ,8 Operatiivinen tulosalue , , ,9 Sairaanhoidolliset palvelut** , , ,5 Psykiatria , , ,2 Yhteensä , , ,0 pv/ hlö * Hallinto siirtyi Huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle 19 (34)

20 3. Osaamisen kehittäminen 3.1 Koulutustoiminta Henkilökunnan osaamista sekä ammatillista kasvua ja kehittymistä tuetaan aktiivisesti koulutuksen avulla. Sairaanhoitopiirin toiminnalliset tarpeet ja henkilökunnan koulutustarpeet ovat olleet lähtökohtina koulutusvalinnoissa. Sairaanhoitopiirin henkilökunta on osallistunut ulkoiseen koulutukseen ja sisäiseen itse järjestettyyn koulutukseen. Syksyllä 2007 valmistauduttiin Tehyn työtaistelutilanteeseen, mikä vaikutti koulutustoimintaan. Henkilökunnan osallistuminen ulkoiseen koulutukseen keskeytyi ja alueellisista koulutuksista siirrettiin neljä tilaisuutta pidettäväksi seuraavana vuonna. Satakunnan sairaanhoitopiirin järjestämiä alueellisia koulutustilaisuuksia toteutettiin 52. Näihin osallistui sairaanhoitopiirin omaa henkilökuntaa 1745 sekä Satakunnan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon eri organisaatioissa toimivaa henkilökuntaa 2425 henkilöä. Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä on hieman lisääntynyt. Koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä on sen sijaan vähentynyt verrattuna vuoteen Koulutuksiin on osallistunut 79,7 prosenttia henkilökunnasta ja koulutuksen kesto on ollut pituudeltaan keskimäärin 3,8 koulutuspäivää. Keskimääräisesti laskettuna koko henkilöstö on osallistunut kolmeen koulutuspäivään vuoden 2007 aikana. Koulutustilaisuuden osanottajia Satakunnan keskussairaalan auditoriossa. Kuva: Annika Ruuskanen Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä on lisääntynyt 0,9 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna. Henkilökunnan täydennyskoulutus päivinä Muutos 2006/2007 % Täydennyskoulutukseen osallistuneiden henkilöiden lukumäärä ,5 Sisäisten koulutuspäivien lukumäärä (summattuna täysiksi päiviksi) ,9 Ulkoiset koulutuspäivät ,9 Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä (täydet päivät, sisäiset ja ulkoiset koulutukset) ,9 20 (34)

21 Vaihtovalmennuksena toteutettu kahden ryhmän täydennyskoulutus onnistui palautteiden perusteella hyvin. Vaihtovalmennuksen ideologia pohjautuu luottamukselliseen yhteistyöhön, joka syntyy verkostotoiminnassa eri osapuolten yhteisessä koulutushankkeessa. Yhteistyökumppaneina olivat Porin Ammattiopisto, Porin aikuiskoulutuskeskus (PAKK), Job Rotation Centre (JRC), Porin terveysvirasto ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Satakunnan ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen kanssa tehtiin yhteistyössä uudentyyppinen täydennyskouluttautumismahdollisuus avoimen ammattikorkeakouluväylän kautta. Perushoitajien koulutustarvekartoituksen perusteella rakennettiin monipuolinen opintotarjotin. Runsaan kysynnän vuoksi tarjontaa laajennettiin myös lääkintävahtimestareita, kuntohoitajia ja lastenhoitajia koskevaksi. Täydennyskouluttautuminen avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta on koettu kiinnostavaksi. 3.2 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa johtamisjärjestelmäämme ja oleellinen osa esimiesalaisyhteistyötä. Kehityskeskustelun käyminen kuuluu kaikkien esimiesten tehtäväkenttään. Niiden hyvä hallinta on myös osa esimiesammattitaitoa. Kehityskeskustelu on oleellinen linkki siinä ketjussa, joka johtaa organisaation visioista ja strategioista päivittäiseen työhön. Kehityskeskustelujen tarkoituksena on arvioida työn tuloksia ja suoriutumista, selkiyttää tehtävänkuvaa ja roolia, antaa molemminpuolista palautetta, määritellä työn tavoitteet ja päämäärät, tunnistaa kehittämistarpeet ja sopia toimenpiteistä sekä yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä. Sairaanhoitopiirin valtuusto asetti vuoden 2007 talous- ja toimintasuunnitelmassa tavoitteen, jonka mukaan kehityskeskustelut käydään vähintään 80 prosenttisesti jokaisen vähintään 6 kuukautta palveluksessa olevan kanssa. Vuoden 2007 aikana käytiin 1375 kehityskeskustelua. Kehityskeskustelujen määrä laski vuoteen 2006 verrattuna 14 prosenttiyksikköä (vuonna 2006: 60%). Hallintokeskus ja Huollon tulosalue ylittivät valtuuston asettaman 80 %:n kehityskeskustelutavoitteen. Käydyt kehityskeskustelut 2007 tulosalueittain Tulosalue Henkilömäärä Käydyt keskustelut 21 (34) Keskustelut % Käytetty aika tunteina Hallintokeskus ,8 Huollon tulosalue ,8 Operatiivinen tulosalue ,8 Konservatiivinen tulosalue ,1 Sairaanhoidolliset palvelut ,5 Psykiatrian tulosalue ,4 Yhteensä ,5

22 3.3 Henkilöstön kehittämistoimenpiteitä Satakunnan sairaanhoitopiirissä Tiimityön kehittäminen yksilökeskeisestä asiantuntijuudesta yhteisölliseen ammatillisuuteen Hankkeessa tarkastellaan työtä ja työhön vaikuttavia tekijöitä kehittävän työtutkimuksen mallin avulla. Kehittävä työtutkimus lähtee siitä, että ammattitaito on yhteisöllinen ominaisuus, sulkematta pois yksittäisten tehtävien hallinnan tärkeyttä. Lähestymistapa on osallistava, työyhteisö tarkastelee omaa kehitystään, toimintatapojaan, ristiriitoja ja ongelmia analysoiden omaa työtään. Lisätiedot: osastonhoitaja Jaana Virtanen, puhelin ylihoitaja Marja Lehtimäki, puhelin Osaamisen varmistaminen Sisätautien osastolla M3 laadittiin osaston potilasanalyysin perusteella ns. osaamiskartta, jossa pyritään selvittämään hoitotyön keskeiset osaamisvaatimukset ja myös varmistamaan ne. Tavoitteena on saada henkilötasolla selville, missä vaiheessa kunkin työntekijän osaaminen on, mikä on hallinnassa, mitä on syytä kehittää ja mitä uutta osaamista työntekijä on halukas ottamaan hallintaan. Osaamiskarttaa voi käyttää myös perehdytyksen apuvälineenä sekä työn vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnissa. Lisätiedot: osastonhoitaja Ritva Merimaa, puhelin ylihoitaja Päivi Hautaoja, puhelin Hoitohenkilöstön perehdytysohjelma Kyseessä on konservatiivisella tulosalueella aloitetun verkkopohjaisen perehdytysohjelman laatiminen. Tavoitteena on kehittää hoitohenkilökunnalle suunnattu, verkkopohjainen, kattava perehdytysohjelma. Hankkeen tavoitteena on saada jokaisesta yksiköstä oma esittelyosio työopastustasolle. Perehdytysohjelmaa pilotoivat sisätautien vuodeosastot. Lisätiedot: sairaanhoitaja Ulla Pakkanen-Voipio, puhelin sairaanhoitaja Minna Aura, puhelin ylihoitaja Päivi Hautaoja, puhelin Hoitotyön opiskelijoiden ohjatun harjoittelun oppimisympäristön kehittäminen (VIRTUALIA) Satakunnan keskussairaalan päivystys osallistui yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa hoitotyön opiskelijoiden ohjatun harjoittelun oppimisympäristön kehittämishankkeeseen (VIRTUALIA). Hankkeessa kehitettiin verkko-oppimisympäristö ja toimintamalli, joiden avulla voidaan tukea hoitotyön opiskelijoiden oppimista ohjatun harjoittelun aikana. Hanke koski harjoittelun ohjaajia, hoitotyön opiskelijoita ja harjoittelua ohjaavia opettajia. Lisätiedot: ylihoitaja Sanna-Mari Pudas-Tähkä, puhelin (34)

23 AHHA-agression hoidollinen hallinta projekti Kurssifilosofiana on antaa osallistujille mahdollisuus lisätä itsetuntemustaan aggressiivisuuden hoidollisuuden kohtaamiseen suhteen kuin myös muiden osallistujien suhteen. Lisäksi koulutuksessa painotetaan varhaista väliintuloa eli tilanteiden ennakointia. Fyysisen väliintulon on oltava tilanteeseen sopivaa. Tavoitteena on positiivinen ja hienotunteinen lähestymistapa vaikeisiin ja haastaviin hoitotilanteisiin. Kohderyhmänä on koko henkilökunta. Lisätietoja: tulosalueen ylihoitaja Jussi Hänti, puhelin Palvelussuhdeasiat esimiestyössä koulutusohjelma Lokakuussa 2006 aloitettiin 5 koulutuspäivää sisältävä palvelussuhdeasiat esimiestyössä koulutus, johon oli mahdollista ottaa 50 esimiestä mukaan. Ohjelma päättyi maaliskuussa Koulutuksen aihealueina olivat kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen kokonaisuus, kunnallinen henkilöstöoikeus, KVTES:in palkkausmääräykset ja niiden soveltaminen kannustavasti, toiminnan tarpeet työaikojen ja vuorojen suunnittelun lähtökohtana, jaksotyön työvuorosuunnittelun perusteet, lääkärisopimuksen erityispiirteet, vuosilomamääräykset, virka- ja työvapaat sekä perhevapaat, työsuojelun vastuukysymykset sekä yhteistyö ja käyttäytyminen työssä. Kouluttajina toimivat Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lakimiehet. Lisätiedot: henkilöstöjohtaja Helena Tuomisaari, puhelin Varsa-johtamiskoulutus Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyönä Varsa-johtamiskoulutus on Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteistyönä organisoimaa esimiehille suunnattua hallinnon koulutusta. Koulutuksen järjestää Talent-Haus Oy. Esimieskoulutus on 10 opintoviikon kokonaisuus, jossa lähiopiskelupäivien aikana käydään läpi monipuolisesti hallintoon ja johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Osallistujat ovat johtavissa tehtävissä työskenteleviä viranhaltijoita: ylilääkäreitä, ylihoitajia, hallintokeskuksen ja tulosyksiköiden esimiehiä jne. Koulutus suoritetaan työn ohella ja jokainen osallistuja tekee koulutuksen aikana projektityön valitsemastaan aiheesta. Satakunnan sairaanhoitopiiristä osallistui keväällä 2007 päättyneeseen Varsa III koulutusjaksoon yhdeksän henkilöä. Varsa IV-koulutus on alkanut syksyllä 2007, johon osallistuu 10 henkilöä. Lisätiedot: johtajaylilääkäri Olli Wanne, puhelin (34)

24 Työhyvinvointiohjelman laatiminen vuosille Kuntayhtymähallitus on kokouksessaan hyväksynyt Satakunnan sairaanhoitopiirin työhyvinvointiohjelman vuosille Työhyvinvointiohjelma on ns. puiteohjelma, jonka toteuttamisesta vastaavat tulosalueet osana organisaation johtamista ja esimiestyötä. Vuoden 2008 painopistealueina ovat avoin ja toimiva työyhteisö, esimiestyö ja työhyvinvointimittarin kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiiriin. Lisätiedot: hallintoylihoitaja Paula Asikainen, puhelin Sijaispankkiprojekti Keväällä 2007 aloitettiin sijaispankkiprojekti, jonka tarkoituksena oli suunnitella keskitetty rekrytointiyksikkö. Käytännön työkaluksi esimiehille ja muille rekrytointiin osallistuville hankittiin sähköinen rekrytointi- ja sijaishallintaohjelma, joka mahdollistaa avoimen työnhaun sairaanhoitopiirin internetsivustojen kautta. Keskitetty rekrytointipalvelu hoitaa hakemusten käsittely. Osastot tilaavat sijaisen järjestelmän kautta. Järjestelmän käyttö vähentää yksiköissä tapahtuvaa sijaisten soittelua sekä päällekkäistä tavoittelua. Järjestelmästä on mahdollista nähdä suoraan vapaat potentiaaliset sijaiset ja varata sijainen. Järjestelmän toimivuuden edellytyksenä on, että kaikki sitoutuvat sen käyttöön ja varaavat sijaisen järjestelmän kautta. Keskitetyn rekrytointipalvelun rekrytoijat haastattelevat avoimen työhakemuksen jättäneet potentiaaliset työnhakijat ja kirjaavat heidät hyväksytyksi ns. sijaispankkiin. Sopivaa henkilöä voidaan hakea järjestelmästä tietyin hakuehdoin. Sähköisen kutsupalvelun käyttö vähentää yksilöiden työtä ja sijaistiedot löytyvät keskitetysti järjestelmästä. Sijaiset/työnhakijat päivittävät tietonsa itse järjestelmään. Toimintamalli muotoutuu pilotoinnin aikana. Rekrytointiyksikköön rekrytointivastaavaksi valittiin apulaisosastonhoitaja Marjo Lambacka, joka aloitti tehtävässään huhtikuussa Lisätiedot: rekrytointivastaava Marjo Lambacka p (34)

25 4. Henkilöstöinvestoinnit 4.1 Henkilöstötuloslaskelma Vuonna 2007 henkilöstökulujen osuus käyttötalouden kokonaismenoista oli 62,4 prosenttia. Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Näitä ovat mm. palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut (eläkekulut ja muut kulut) PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ Lääkärihenkilöstö Vakinaiset Vuosilomasijaiset Ylimääräiset ja tilapäiset sijaiset Määräaikaiset sijaiset Lisätyöt Henkilöstön työnohjaus-, kokous-, luento- ja aloitetoiminta Erilliskorvaukset Todistus- ja lausuntopalkkiot Erikoismaksuluokan palkkiot Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat Vakinaiset, sairaanhoitajat Sisäiset sijaiset (vakinainen varahenkilöstö) Ylimääräiset sairaanhoitajat ja vastaavat Muut määräaikaiset sijaiset Henkilöstön työnohjaus-, kokous-, luento ja aloiteym. palkkiot Kiertävät varahenkilöt Erilliskorvaukset Ulkopuoliset palkkiot Konsultaatiot Työnohjaus Asiantuntijapalkkiot Luentopalkkiot, ulkopuoliset Muut ulkopuoliset palkkiot Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla 25 (34)

26 Henkilöstökorvaukset Sairausvakuutuskorvaukset Tapaturmakorvaukset Muut henkilöstömenojen korjauserät Laitoshuoltajat Vakinaiset Sisäiset sijaiset Ylimääräiset Muut määräaikaiset Kiertävät varahenkilöt Erilliskorvaukset Aktivoidut palkat Jaksotetut palkat ja palkkiot Muu henkilöstö Vakinaiset Sisäiset sijaiset Ylimääräiset Muut määräaikaiset Työllisyysvaroin palkatut Henkilöstön työnohjaus-, kokous-, luento- ym. palkkiot Kiertävät varahenkilöt Erilliskorvaukset Luottamusmieshenkilöstö Kokouspalkkiot Ansionmenetyskorvaukset Muut palkkamenot PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ Muutosprosentti edelliseen vuoteen 5,7 2,8 4,2 HENKILÖSTÖSIVUKULUT Muutosprosentti edelliseen vuoteen - 0,5 4,4 2,8 26 (34)

27 4.2 Työterveyshuolto Työterveyshuoltopalvelut Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstölle Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilökunnan työterveyshuollolla on kolme työterveysasemaa: Satakunnan keskussairaalassa Porissa, Harjavallan (psykiatrisessa ) sairaalassa sekä Rauman aluesairaalassa. Työterveyshuolto palvelee yhteensä runsasta 3000 asiakasta. Työnantaja kustantaa lakisäteisten työterveyspalveluiden (työn riskien ja vaarojen ehkäisynä terveystarkastukset ja työpaikkaselvitykset, työhyvinvointia edistävät tehtävät, työtapaturmien hoidon) lisäksi myös henkilöstön sairauksien hoitoa siinä määrin kuin resurssit riittävät. Työterveyshuolto koskee niin virassa ja toimessa koko- tai osa-aikatyössä olevia kuin kaikkia sijaisia työsuhteen pituudesta riippumatta. Periaatteessa henkilökunta voi halutessaan käyttää mitä tahansa työterveysasemistamme, mutta lakisääteinen työterveyshuolto ja terveystarkastukset hoidetaan siltä työterveysasemalta, jonka tehtäväalueella työpaikka on. Työterveyshuollon laboratorio- ja tutkimuspalvelut Työterveyslääkärillä on mahdollisuus määrätä asiakkaista yleislääkäritasoisia laboratorio-, röntgen- ja ultraäänitutkimuksia. Myös spinometria- ja ENMG-tutkimukset sekä verenpaineen vuorokausiseuranta saadaan tarvittaessa. Magneetti- ja kerroskuvaukset eivät kuulu yleislääkäritasoiseen työterveyshuoltoon. Tutkimuspalvelut ovat maksuttomia, mutta edellyttävät oman työterveyshuollon lääkärin lähetettä. Yksityislääkärien lähetteet tai sairaalan lääkäreiden tutkimusmääräyksien toteutus ei kuulu työterveyshuollon maksuttomiin palveluihin. Myöskään mitään laboratorio- tai kuvantamistutkimusta ei voi ilman työterveyshuollon lähetettä otattaa työterveyshuoltona. Poliklinikkalähetekäytäntö noudattaa yleistä käytäntöä, joten poliklinikkakäynnit ovat siis maksullisia myös sairaaloiden omalle henkilökunnalle. Työterveyshuollon työkykyä tukevat toiminnat Työterveyshuolto voi ohjata asiakkaitaan sairaanhoitopiirin omille kuntosaleille, jonne työfysioterapeutti tekee tarvittaessa henkilökohtaisen ohjelman. Työfysioterapeutilla on atkpohjainen ergometritesti terveystarkastuksissa käytettäväksi. Työterapeutit antavat yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta työntekijöille niin ergonomiaan kuin henkilökohtaiseen fyysiseen kunnon hoitamiseen. Sairaanhoitopiirin osallistuu työterveyslääkärin määräämän yksityisen fysioterapian kustannuksiin yhden hoitojakson työntekijää kohti kalenterivuodessa. 27 (34)

28 Henkilökunnalle järjestetään maksuttomia säännöllisiä jumpparyhmiä sekä tuetaan uimahallikäyntejä, jotka maksetaan sairaanhoitopiirin TYKY-rahoista. Työterveyshuollon kautta ohjataan henkilökuntaa myös Kelan korvaamiin yksilöllisiin ja ryhmämuotoisiin laitoskuntoutuksiin sekä Satalinnan sairaalan kuntoutusjaksoille. Näihin kuntoutuksiin sairaanhoitopiiri myöntää palkallisen virkavapaan. Henkilöstön työilmapiiriin liittyvien ongelmien käsittelyssä työterveyshuolto auttaa yksiköitä järjestämällä neuvotteluja ja keskustelutilaisuuksia sekä työpsykologin ostopalveluja. Yksikön kriisitilanteissa työterveyshuolto antaa tukea ja neuvoja sekä tarvittaessa ohjaa jatkohoitoon. Työterveyshuollon toimintalukuja Työpaikkakäynnit, työsuojelutoiminta, muu työpaikkaselvitystoiminta (tunnit) Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutit Terveystarkastukset (kpl) Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutit Sairaanhoitokäynnit (kpl) Työterveyslääkärit Työterveyshoitajat Työfysioterapeutit Työsuojelu Työsuojelun perustavoite on ylläpitää ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Toiminta tehdään tiiviissä yhteistyössä lähiesimiesten, johdon, henkilöstöhallinnon sekä työterveyshuollon kanssa. Työsuojeluvastuu on aina työnantajalla, mutta työsuojeluorganisaation asiantuntemus on esimiesten ja työntekijöiden käytössä. Jokaisella työntekijällä on vastuu toimia siten, että työturvallisuus huomioidaan kaikessa työssä. Työsuojelujaos kokoontui vuoden 2007 aikana yhteensä yhdeksän kertaa. Työsuojelujaokseen kuuluvat työsuojelupäällikkö, koordinoiva työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluvaltuutetut ja työterveyshuollon asiantuntijajäsenet. 28 (34)

29 Työturvallisuuslaki (738/2202) korostaa työpaikkojen turvallisuuden hallintaa. Työstä, työympäristöstä ja -olosuhteista johtuvat vaarat ja haitat tulee luetteloida ja arvioida niiden merkitys terveydelle ja turvallisuudelle. Työsuojelutoiminnan keskeisin painopiste oli työsuojelun valvontahankkeen riskien arviointiprosesssi, jossa kierrettiin työyksikköjä ja selvitettiin työpaikan erilaisia riskejä yhdessä henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa. Valvontahankkeen myötä sairaanhoitopiiriin kehitettiin työsuojelun hallintamallit, jotka olivat haitallinen henkinen kuormittuminen työssä, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallintamalli, asiakasväkivallan hallintamalli sekä käsin tehtävät nosto ja siirrot hallintamalli. Hallintamalleja on esitelty lukuisissa koulutustilaisuuksissa vuoden aikana. Valvontahanke päättyi vuoden 2007 lopussa. Vuoden 2007 aikana työsuojelupäällikkö Erkki Salmi sekä työsuojeluvaltuutettu Ulla Riikonen osallistuivat myös aktiivisesti sairaanhoitopiirimme työhyvinvointiohjelman laadintaan. Työsuojelun toimintaan on kuulunut myös työpaikkakäynnit sekä tapaturmien seuranta. Työsuojelutoimintaan on kuulunut myös sisäilmatyöryhmän toiminta, joka on moniammatillinen työryhmä. Sen jäsenet ovat tekniikasta, kiinteistöhuollosta, työterveyshuollosta, työsuojelusta, hygieniayksiköstä, siivoustoimesta sekä työyksiköstä, jossa on mahdollinen sisäilmaongelma. Sisäilmatyöryhmä päättää tapauskohtaisesti tarvittavista toimenpiteistä osastoilla. 4.4 Työnohjaus Työnohjauksen tavoitteena on ohjattavan ammattitaidon lisääminen, henkinen ja persoonallinen kasvu sekä työn ongelmatilanteiden hallinta. Työnohjaajan tehtävänä on auttaa ohjattavaa löytämään itselleen sopiva tapa tehdä työtä. Siinä voidaan keskittyä myös tukemaan ratkaisun löytämistä johonkin työssä ilmenneeseen ongelmaan tai auttamaan työntekoa haittaavien ongelmien paikantamista. Työnohjausta järjestetään sekä yksiköille että ryhmille. Sairaanhoitopiirillä on omia sisäisiä työnohjaajia, mutta myös ulkopuolisia työnohjaajia käytetään. 29 (34)

30 4.5 Kuntoutuspäivät Lääkinnälliseen kuntoutukseen käytetyt päivät ovat lisääntyneet 67,5 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna Lääkinnällisen kuntoutuksen henkilölukumäärät ja kuntoutuspäivät Tulosalue Henkilöt Päivät Henkilöt Päivät Henkilöt Päivät Hallintokeskus* Huollon tulosalue** Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue** Psykiatrian tulosalue Yhteensä * Hallinto siirtyi Huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle Muun kuntoutuksen henkilölukumäärät kuntoutuspäivät Tulosalue Henkilöt Päivät Henkilöt Päivät Henkilöt Päivät Hallintokeskus* Huollon tulosalue** Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue** Psykiatrian tulosalue Yhteensä * Hallinto siirtyi Huollon tulosalueelta ja muodosti Keskustoimiston kanssa uuden Hallintokeskus-tulosalueen ** lukien siirtyi Siivous- ja vaatepalvelut Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalueelta Huollon tulosalueelle 30 (34)

31 4.6 Toimipaikkaruokailu Henkilökunnan toimipaikkaruokailun ateriasuoritteet sairaaloittain Tulosalue Satakunnan keskussairaala Harjavallan sairaala ja Satalinnan sairaala Rauman aluesairaala Yhteensä Satakunnan keskussairaalan henkilökuntaruokala. Kuva: Annika Ruuskanen 4.7 Henkilökunnan työkyvyn ylläpitämisen edistäminen (TYKY) TYKY- toiminta on työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa, jota toteutettiin tulosyksiköissä yhteistyössä henkilöstön ja työterveyshuollon kesken. TYKY- toiminta kohdistui koko henkilöstöön (vakinaiset työntekijät ja pitkäaikaiset sijaiset). Tarkoitukseen oli tulosalueille varattuna määrärahaa 17 euroa/työntekijä. Lisäksi työterveyshuollon budjetissa oli määrärahaa uimahallikorvauksiin ja yleisöluentoihin. Palkallista työaikaa TYKY- toimintaan saa käyttää neljä tuntia/työntekijä. TYKY-toimintana on ollut teatteria, elokuva- ja museokäyntejä, erilaisia kuntoilutapahtumia, retkiä jne. 31 (34)

32 4.8 Virkistystoiminta Henkilöstön vapaa-ajan harrastus- ja virkistystoimintojen tukeminen on sairaanhoitopiirissä organisoitunut sairaaloittain. Kuntayhtymän vuosittaisen toiminta-avustuksen turvin tuetaan henkilökunnan monipuolista vapaa-ajan harrastustoimintaa. Työnantaja on tukenut taloudellisesti sekä henkilöstön virkistystoimintaa että kesänviettopaikkojen ylläpitoa. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella toimii henkilökunnan vapaa-ajan kerhot: Harjavallan sairaalan kerho ry. Rauman aluesairaalassa henkilökuntayhdistys Hiloras ry. Satakunnan keskussairaalassa Vapari ry. Satalinnassa henkilökuntakerho Kussakin sairaalassa ovat vakiintuneet omat käytännöt, joihin sisältyy mm. kerhon jäsenille mahdollisuus osallistua teatteri-iltoihin, virkistysretkiin niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Kerhot tukevat erilaisia liikunnallisia tapahtumia jäsentensä osalta. Rauman aluesairaalan henkilökuntayhdistys Hiloras ry lahjoitti sairaanhoitopiirille Hilolehti- ja Hilolehti I-nimiset tilat rakennuksineen ja irtaimistoineen. Tilat muodostavat yhdessä Hilolehtenä tunnetun lähinnä aluesairaalan henkilökunnan käytössä olleen vapaa-ajankeskuksen. Sairaanhoitopiirin omistuksessa tilojen käyttötarkoitusta ei ole muutettu. 5. Yhteistoiminta 5.1 Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta kokoontui toimintavuonna 11 kertaa. Yhteistoiminnan kehittämispäivä pidettiin Seminaari pidettiin aiheena Yhteistoiminta Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Jatkettiin tulosalueiden yhteiseksi yhteistoiminnan kehittämisteemaksi kaudelle valitun teeman Esimiestoiminnan kehittäminen toteuttamista. Merkittävin asia vuonna 2007 oli uuden yhteistoimintasopimuksen valmistelu. Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta tuli voimaan Hallitus irtisanoin paikallisen yhteistoimintasopimuksen päättyväksi Sopimus oli luonteeltaan virka- ja työehtosopimus. Uuden sopimuksen valmistelu aloitettiin välittömästi. Valmistelun teki työryhmä, johon kuuluivat lakimies Esa Ahlqvist (puheenjohtaja), henkilöstöjohtaja Helena Tuomisaari, työsuojelupäällikkö Erkki Salmi, koordinoivat pääluottamusmiehet Maija Nummelin (Tehy), Erja Starck (JHL), Katja Koivula (Jyty), Jorma Virtanen (KTN), Kimmo Virtanen (JUKO) ja yhteistoimintapäällikkö Pirkko Hinkkanen. Uusi sopimus perustuu em. lakiin ja pitkälti entiseen, hyväksi ja 32 (34)