MONITILAISET DIGITAALISET TIEDONSIIRTOJÄRJESTELMÄT
|
|
- Ida Kokkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ONITILAIST DIGITAALIST TIDONSIIRTOJÄRJSTLÄT iä moderneja modulaaioperiaaeia nykyään käyeään? 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
2 ONITILAIST TIDONSIIRTONTLÄT SISÄLTÖ -ilaisen modulaaioiden signaaliavaruus & ilmaisuperiaae -ilaise digiaalise siirojärjeselmä D signaaliavaruudessa ASK & A -modulaaio Kvadrauurinen mulipleksoiniiin perusuva D avaruudessa QSK-modulaaio Offse-QSK-modulaaio OQSK π/4 QSK DQSK-modulaaio inimivaiheensiiroavainnusmodulaaio SK SK-modulaaio Kvadrauurinen ampliudimodulaaio QA FSK-modulaaio > signaaliavaruudessa Kohereni FSK-modulaaio päkohereni FSK-modulaaio Bii- vs. symbolivirheodennäköisyyden välise kykenäkaava -asoisen digiaalisen siirojärjeselmien verailu Digiaalisen modulaaioiden kaisanleveysehokkuus Hajaspekri ja CDA-järjeselmien alkee Solukkoradioieoliikennejärjeselmien alkee 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
3 3 -TILAINN TIDONSIIRTO SIGNAALIAVARUUDN HYÖDYNTÄINN SIGNAALIN ILAISUSSA ihin asiaan idea perusuu? 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
4 SIGNAALIAVARUUS 4 -ilaisen symbolipiseiden esiämiseen arviaan signaaliavaruuden käsie: oronormaali orogonaalise & normeerau kanafunkio/kanasignaali joiden avulla kaikki valiu signaali symboli voidaan esiää ko. avaruudessa. Vr. kanafunkioia vasaava kanavekori i j ja k anal. geomeriassa: niiden avulla voidaan esiää mikä ahansa vekori/pise avaruudessa. -D-avaruuden sinin ja kosinin avulla voidaan esiää - ilaise vaihe- ja ampli. modulaaio sekä niiden yhdiselmä esim. QA. Orogonaalisilla FSKmodulaaioilla >. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
5 SIGNAALIAVARUUS & OTIAALINN ILAISU 5 s i a j Ts m n φm φn d 0 m n 0 y s + n Z j ij K i a φ 0 ij + N j j N j 0 T s 0 T + T 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen s K 0 j s n φ d Huomaa ämä! i... i... N...N K riippumaomia 0-ka. Gaussin sa.m. varianssilla N 0 /. Vasaanoin uoaa kaiken arviavan informaaion minimi-s-pääökseen. Ilmaisimen oimina: veraa kullakin symboliaikavälillä vasaanoeua z j signaali + kohina-koordinaaia muisiin alleeuihin kohinaomiin koordinaaeihin symboleihin ja ee pääös sen hyväksi joka on eukliidisela eäisyydelään lähinnä vasaanoeua eli pääöksenä se symboli jonka keroime a ij minimoi meriikan: Syksy 05 K j [ ] Z j a ij
6 6 ASK A ODULAATIO D -SIGNAALIAVARUUDSSA 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
7 ASK A 7 ASK:n yleisys ASK -signaaliksi on suoraviivainen: lisäään ampliudiasoja. Joissakin kirjoissa käyeään nimiysä A. Tarviaan vain kosini kanasignaaliksi/kanafunkioksi D Binäärinen anipodaalinen A on ise asiassa BSK-modulaaio! Anip. A:lla ei myöskään ole nolla-arvoisa symbolia. S ja B funkio ova eri asia moniasoisilla signaaleilla. ASK-signaalilla symbolivirheodennäköisyys kasvaa asojen lukumäärän k kasvaessa k keskimääräisen läheysehon pysyessä vakiona koska silloin euklidinen eäisyys pienenee. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
8 GRAY-KOODATTU ASK/A -KONSTLLAATIO 8 B :n ja S :n välinen lopullinen yheys kykeyymiskaava riippuu mm. biien kuvauumisavasa symboleiksi. On aina muiseava kummasa virheodennäköisyyden lajisa puhuaan. Biiryhmä kuvaaan D-apauksessa symboleiksi Gray-koodauksella. Valiaessa vierekkäisille symboleille vain yhden biin ero voidaan biivirheodennäköisyyä minimoida Gray-koodauksella jollekkin laskeulle symbolivirheodennäköisyydelle sillä virheellinen pääös ehdään yleensä naapurisymbolin hyväksi. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
9 KOHRNTIN ASK/A SUORITUSKYKY Jos ampliudi symmerisesi origon suheen -ary anipodal A: Syksy A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen N Q N Q N Q k k j A ave ave A ary k ave k j j j j j ave A b ASK DSK BSK b A b baseband b b Gray A anipodal b b Gray A b Symbol bi ave A anipodal ary b ave ave b ave j B T B B B R T B T T B N Q N Q N Q N Q N Q j j A > log log log 6log log 3log log log log 6 log log Näiä ei arvise muisaa
10 KOHRNTIN ASK/A SUORITUSKYKY 0 BSK 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
11 KOHRNTIN ASK/A SUORITUSKYKY Kohinaeho varianssi ja jakauma säylyvä samoina. Joa S säilyisi samana äyyy eäisyyden olla sama. Se vasaa efekiivisesi keskimääräisen ave läheysehon B /N 0 kasvua. Toisaala jos keskimääräinen läheyseho ave pideään vakiona S ja sien myös B kasvaa :n kasvaessa johuen pienenyneesä symbolien välisesä eäisyydesä. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
12 SIRKKI 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
13 3 -TILAIST DIGITAALIST SIIRTOJÄRJSTLÄT VAIHKVADRATUURIST ODULAATIOT D -SIGNAALIAVARUUDSSA Kvadrauurise kosini ja sini kanafunkioina 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
14 4 QSK-ODULAATIO D -SIGNAALIAVARUUDSSA 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
15 KVADRATUURINN ULTILKSOINTI QSK 5 T s symbolisignaloiniaikaväli T b biiaikaväli baudinopeus /T s. x c A[ m cosω c m sinωc] R cos[ ωc + θi ] Kosini- ja sinikanoaallo ova orogonaalisia ja ne muodosava Dsignaaliavaruuden oronormaali kanasignaali. m ja m voiva olla analogisia sanomasignaaleja esim. SSB ja QDSBmodulaaioilla ai kanaaajuisia digiaalisia biijonoja joka on saau sarja-rinnan -operaaiolla yhdesä biijonosa. oduloidu kanoaallo varaava saman spekrin kaisanleveyden yheisen keskiaajuuden ympärille minkä seurauksena kaisan käyön ehokkuus paranee keroimella siksi esim. SSB:n kaisan käyön ehokkuus on kaksinkerainen DSB:hen verrauna. Tarviaan kohereni ilmaisukanoaallo. Vaihevirheen esiinyessä kanavien vaimennus ja vuoo ylikuuluminen I/Q -kanavien välillä. Kyseessä on paljon käyey perusjippo ieoliikenneekniikassa. Sovelleaan QSK kvadrauurinen vaiheensiiro-avainnus OQSK offse- QSK minimivaiheensiiro-avainnus SK ja QA ASK/SK modulaaioissa joissa kaikissa on käyössä D-signaaliavaruus. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
16 KVADRATUURINN ULTILKSOINTI QSK 6 eriaae voidaan nähdä kahena erillisenä summauna BSKmodulaaiona. uision QSK sisälää siis kaksi rinnakkaisa BSKmodulaaoria 4 joen symbolivaihdoksessa vaihe muuu ny 90 o monikerran. Vaihe saa esim. arvo ±45 ja ±35. QSK-aallon ampliudi on A ja sen keskim. eho on 0.5 A 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
17 QSK-ODULAATIO 7 Symbolien vaihee voidaan myös valia oisin: ±90 0 ja 80. Biiparien ja vekorien välinen kykenä voidaan periaaeessa ehdä mielivalaisesi mua käyännössä käyeään Gray-koodausa. Gray-koodauksessa naapurisymbolien välillä muuuu vain yksi bii mikä minimoi biivirheodennäköisyyden kullakin symbolivirheodennäköisyyden arvolla koska odennäköisimmin ehdään virheellinen symbolipääös naapurisymbolin hyväksi. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
18 QSK-ODULAATIO 8 Signaalivekorien sijaini origoon nähden ei vaikua S -arvoon vaan ainoasaan symbolipiseiden välinen pienin mahdollinen eukliidinen eäisyys. äisyys on symbolien energioiden funkio. Vekorin piuus eli normi on suuruudelaan s jossa s symbolin pulssin energia. Tyypillisin ero signaalikonsellaaioissa on 45 -kierymä. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
19 QSK-ODULAATIO 9 Informaaiobii jaeaan sarja-rinnan-periaaeella I & Q -haaroihin. Symbolin keso per I/Q-kanava uplaanuu biiviraan nähden. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
20 QSK-ODULAATIO 0 Lopullinen aalomuoo on kahden sinimuooisen aallon summa jossa apahuu äkillisiä muisiomia vaihe-epäjakuvia±90 ja ±80 vaihemuuoksia. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
21 QSK-ODULAATTORI Syksy A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen an an correc i i d d m m θ θ
22 QSK-DODULAATTORI JA SN S Kuen SK:n apauksessa voidaan nykin laskea kahdelle riippumaomalle pääösmuuujalle V ja V ylempi ja alempi korrelaaori samanlainen pääösmuuujan saisiikka N ja N ova korreloimaomiaja riippumaomia. Syksy A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen << N Q N A T Q N A T Q s s symbol symbol c symbol s
23 QSK S:N JOHTO TARKIN S Syksy A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen 3 [ ] [ ] < < + + ± ± / 0 / / 0 / / / / 0 / 0 sin 0 cos 0 0 N Q N v u du N e du N e N N R orr Z sen S R orr Z sen S R orr Z sen S R orr orr Z T T T T d d s x s symbol sijoius N u N u symbol s symbol s symbol symbol symbol s c s s c s s s i c s s π π ω φ ω φ φ φ φ φ Huomaa eä kyseessä on yläraja-arvio symbolivirheodennäköisyydelle
24 QSK-ODULAATION SUORITUSKYKY 4 QSK vs. BSK ero symbolivirheodennäköisyydellä miauna on 3 db BSK:n eduksi kun symbolien keso sama T s T b mua jos arkasellaan suoriuskykyä samalla biinopeudella biiä/yksi QSK-vaihe niin ne ova kuienkin suoriuskyvylään ekvivalenisia. QSK-symbolin keso/energia on kaksi keraa suurempi z s /N 0 b /N 0 mikä kompensoi eron. QSK:lle S/ 3/4 kun SNR koska vain ¼ saunnaispääöksisä on oikeia binäärisillä S ½. Q s symbol N0 A T Q N s 0 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
25 COSTAS -DODULAATTORI S 5 Kohereni ilmaisukanoallo voidaan generoida DSB-demodulaaiosa uulla Cosas -yyppisellä LL-silmukkarakeneella. VCO:n vaihevirhe aiheuaa I & Q -kanavien välisä ylikuulumisa ja kanavien vaimenumisa. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
26 6 OFFST-QSK-ODULAATIO OQSK 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
27 OFFST-QSK -RIAAT OQSK 7 Koska d ja d voiva vaihaa merkkiään samanaikaisesi vaihe muuuu maksimissaan ±80 mikä aiheuaa nopean vaihemuuoksen vuoksi hekellisen verhokäyrän ampliudin laskun läheimen BFsuodauksen lähdössä misä on haiaa käyännön oeuuksen kannala epälineaarinen ehovahvisin edellyää vakioverhokäyrää. ±80 -vaihemuuos eseään jos d ja d omaava T s /:n vaiheeron oisiinsa nähden eli bii I- ja Q-kanavissa eivä vaihdu samanaikaisesi T s kunkin kanavan signaloiniaikaväli. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
28 OQSK-ODULAATIO 8 aksimivaihemuuos on ny ±90 signaaliilakaaviossa ei enää esiinny siirrosa origon kaua. eneelmää sanoaan offse-qsk:ksi ai harieuksi saggered QSK:ksi. d ja d äyyy omaa sama biin kesoaja miä QSK:n apauksessa ei arvise. OQSK:lla on sama S kuin QSK-meneelmällä koska signaalivekorien pienimmässä euklidisessa eäisyydessä ei muuosa. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
29 OQSK-ODULAATIO 9 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
30 QSK VS. OQSK-AALTOUODOT o muuos 90 o muuos 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
31 3 π/4 QSK DQSK -ODULAATIO S 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
32 π/4 QSK DQSK -ODULAATIO S 3 OQSK:lla vaihe muuui korkeinaan 90. π/4 QSK on OQSKperiaaeen johdannainen jossa I/Q kaavio muuuu max. 45 vuoksi 8-ilaiseksi. Neljä mahdollisa biikombinaaioa. Kukin aiheuaa joko ±π/4 ai ±3π/4 suuruisen differeniaalisen vaihemuuoksen edelliseen symboliin nähden. Siksi neljällä sopivasi valiulla peräkkäisellä biikombinaaiolla 4 π/4 π ei kierreä koko ympyrää 360 kuen OQSK-meneelmällä 4 π/ π vaan arviaan 8 ilaa äyden kierroksen oeuamiseksi. I/Q -diagrammisa nähdään eä kaikki ilasiirrokse eivä ole salliuja kuhunkin ilaan ullaan vain neljäsä muusa ilasa. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
33 π/4 QSK DQSK -ODULAATIO S 33 eneelmä on käyössä amerikkalaisessa NADC Norh American Digial Cellular -sandardissa. yös japanilainen DC ersonal Digial Cellular sandardi käyää siä jonka yheydessä usein puhuaan DQSK-modulaaiosa. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
34 π/4 QSK DQSK -ODULAATIO S 34 Aiheuaa differeniaalisuuden kuen DSK-modulaaiolla DQSK-nimiys 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
35 π/4 QSK DQSK -DODULAATIO S 35 dellisä symbolia käyeään ässä vaihereferenssinä 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
36 36 INIIVAIHNSIIRTOAVAINNUS SK ODULAATIO D AVARUUDSSA Keju: QSK + I/Q-viive OQSK + I/Q-pulssimuokkaus SK + Gaussin pulssimuokkaus GSK G-GS:ssä 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
37 JATKUVAVAIHINN UISTILLINN ODULAATIO 37 Taajuus muuuu! 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
38 I/Q-ROT QSK OQSK JA SK -ODULAATIOILLA 38 uisiomilla QSK- ja OQSKmodulaaioilla vaihe muuu hyppäyksiäin vaihe-epäjakuvasi symbolisa oiseen mua SK:lla paloiain lineaarisesi. Kanaaajuise ±Rec -muooise biipulssi I/Q-haaroissa painoeaan ny harieuilla kosinija sinipulsseilla s. ne DSBmoduloidaan ko. painofunkioilla. eriaaekeju: QSK OQSK + sini-/kosinipainous-pulssi SK. Vuoroeleva puolisini ai puolikosini jakso I/Q-haarojen painoina SK I Koko ajan posiiivinen joko puolisini ai puolikosini I/Q-haarojen painona SK II 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
39 SK-ODULAATTORIN I/Q -AALTOUODOT A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
40 OQSK:N JA SK:N KOLKSIST AALTOUODOT 40 SK-modulaaioa voidaan piää erikoisapauksena. CFSK-modulaaiosa coninuous-phase FSK. OQSK-modulaaiosa sinimuooisilla painouksilla varuseuna Kuvassa I/Q -diagrammiin on liiey aikaulouvuus painofunkio muodosava kompleksinen verhokäyrän Re- ja Im-osa joiden alla nähdään reaalise sini-/kosinisignaali ja niiden summa läheeään. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
41 SK-ODULAATTORI & -DODULAATTORI Syksy A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen 4 d d d d d d A x d T T d m d m i i i i c c i b s an an ] cos[ sin cos ω θ ω θ ω θ θ ω ω ω ± Vaihe kasvaa/pienenee paloiain lineaarisesi ajan funkiona.
42 SK I & SK II ODULAATIOIDN RO S Syksy A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen 4 + ± + k b c c k k c c b s u T f A x k u d d u d d f T T 4 cos mod 0 π π π π ω π π ω Jakuva vaiheen muuos ilmenee aajuuden muuoksena kahden ääriaajuuden välillä. f C apparen carrier frequency. Vuoroeleva puolisini&kosini painofunkioina Koko ajan posiiivinen puolisini&kosini painofunkioina
43 QSK- OQSK- JA SK-AALTOUODOT A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
44 QSK- OQSK- JA SK-AALTOUODOT A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
45 SK:N VAIHTRLLIS/VAIHUU S 45 SK voidaan siis ulkia aajuusmodulaaioksi jossa ääriaajuus on /4T b Hz verran kanoaallon aajuuden f c ylä- ai alapuolella f c ns. apparen carrier joka on SK-spekrin keskiaajuus. Kanoaallon ääripääaajuuksien välinen ero f / T b jolla ne ova koherenisi orogonaalisia. SK:n S on ideninen QSK:n ja OQSK:n kanssa. Koska symboli muuuva vaiheriippuvasi paloiain lineaarisesi peräkkäisillä symboliaikaväleillä arviaan havainnollinen esiysapa ns. vaiherellis kuvaamaan salliuja ilasiirymiä. Hekellinen aajuus kasvaa voidaan sopia myös oisinkin Hekellinen aajuus pienenee 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
46 SK:N VAIHTRLLIS/VAIHUU S A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
47 SARJAUOTOINN SK S 47 Rinnakkaismodulaaorin Z & T:n Kuva 9.4 sijaan voidaan oeuaa sarjamuooinen SK-modulaaori BSK-modulaaorilla Huom! DSBperiaae joa seuraa sopivan siirofunkion omaava ns. konversiosuodain. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
48 SARJAUOTOINN SK S 48 Suodaimen siirofunkio sekä BSK:n ja SK:n kaksipuoleinen spekri: G S S { sin c[ f f T 0.5] + sin c[ f + f T + 0.5] } jπf0 f c b c b e BSK SK f f A Tb 3 π A Tb 4 { sin c [ f f T + 0.5] + sin c [ f + f T 0.5] } cos πtb f [ 6Tb f f c cos πtb f + + [ 6T f + f eriaaeella väleään ampliudilaan sovieujen ja vaiheelaan kvadrauurisen rinnakkaisen signaalien generoini. BSK-modulaaio & konversiosuodain -periaae on helpompi oeuuksen kannala. b c f c ] b c c b f c ] 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
49 SARJAUOTOINN SK OD./DOD.S A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
50 50 GAUSSIN SK GSK Käyeään G-GS-järjeselmässä 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
51 SK & QSK & OQSK & BSK -SKTRIT 5 SK:lla on parempi läheyskaisan spekrin pääkeilan ulkopuolinen spekrin vaimennus verrauna QSK ja OQSK -modulaaioihin vähemmän ehoa lankeaa haluun kaisan ulkopuolelle. Se ei useinkaan ole vielä riiävä esim. makapuhelinsovelluksissa. 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
52 GSK-SUODATIN 5 SK:lle saadaan vieläkin parempi sivukeilavaimennus jos muuos vaihefunkion derivaaan epäjakuvuuskohdissa ehdään pehmeämmiksi s. poiseaan erävä kulma kakeavien janojen päisä vaiherelliksesä. Se suorieaan Gaussin aalomuooa g käyäen realisoimalla siä vasaava L-suodaimen impulssivase suodaeavalle kanaaajuiselle bipolaariselle NRZ yyppiselle ± -biijonolle. GSK on käyössä. generaaion GS-järjeselmässä. Gaussisen Lsuodaimen h ja Hf B 3 db:n kaisanleveys määriellään: H h π B exp ln 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen f exp ln f B Syksy 05 π Bπ ln
53 GSK-RIAAT 53 Huom. SK-modulaaio on ise asiassa jakuvavaiheisa aajuusmodulaaioa aajuus muuu kahden ääripään välillä 536A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
54 GSK-AALTOUOTO Askelvase Rec-pulssiin Π/T b : Aalomuoo g siis aajuusmoduloidaan dφ/d kanoaaloon. α n biin ± -merkki ja f d aajuusdeviaaiovakio. Tulo BT b vaikuaa suoriuskykyyn g:n aiheuaman ISI:n kaua. Syksy A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen 54 λ λ α π φ π π π τ τ τ τ τ τ d nt g f d d d e x Q x erf T BT erf T BT erf g d h d h g d h y n b n d x b b b b T T s b b ln ln... 0 Tarviava eholisä suheessa SK-mod. ISI:n kompensoimiseksi
55 GSK-SKTRI A Tieoliikenneekniikka II Osa Kari Kärkkäinen Syksy 05
YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)
YKSISIVUKAISTAODULAATIO SSB ien kaisaa voi sääsää verrauna DSB- a A-modulaaioihin? ikä on Hilber-munnin? 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05 YKSISIVUKAISTAODULAATION IDEA DSB & A-inormaaio
LisätiedotYKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)
YKSISIVUKISTODULTIO SSB Tieoliikenneekniikka I 5359 Kari Kärkkäinen Osa 6 0 Yksisivukaisamodulaaion idea DSB:ssa inormaaio on redundanisesi kaheen keraan, s. LSB & USB. Toisen kaisan läheys riiää, olloin
Lisätiedot( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:
ELEC-A700 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS 3 Sivu /8. arkasellaan oheisa järjeselmää bg x Yksikköviive + zbg z bg z d a) Määriä järjeselmän siirofunkio H Y = X b) Määriä järjeselmän
LisätiedotSIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 2. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 3
SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 2 Tieoliikenneekniikka I 521359A Kari Kärkkäinen Osa 3 Konvoluuio ja kerolasku ajassa ja aajuudessa Kanaaajuussignaali baseband sanomasignaali sellaisenaan ilman modulaaioa Kaisanpääsösignaali
LisätiedotS Signaalit ja järjestelmät Tentti
S-7. Signaali ja järjeselmä eni..6 Vasaa ehävään, ehävisä 7 oeaan huomioon neljä parhaien suorieua ehävää.. Vasaa lyhyesi seuraaviin osaehäviin, käyä arviaessa kuvaa. a) Mikä kaksi ehoa kanaunkioiden φ
LisätiedotKYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN
YYSILMIÖ J SILÄ VÄLYMIE YYSE SIIRO LJEUS HYVÄSI ÄYÄE ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4 MILLOI? Milloin ja missä kynnysilmiö esiinyy? un vasaanoimen ulon SR siis esi-ilmaisusuodaimen lähdössä
LisätiedotKULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA
1 KULMMOULOITUJEN SIGNLIEN ILMISU ISKRIMINTTORILL Millaisia keinoja on PM & FM -ilmaisuun? 51357 Tieoliikenneekniikka I Osa 17 Kai Käkkäinen Kevä 015 ISKRIMINTTORIN TOIMINTKÄYRÄ J -YHTÄLÖ FM-signaalin
Lisätiedot( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.
ELEC-A7 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS Sivu 1/11 1. Johda anneun pulssin Fourier-muunnos ja hahmoele ampliudispekri. Käyä esim. derivoinieoreemaa, ja älä unohda 1. derivaaan epäjakuvuuskohia!
LisätiedotLuento 4. Fourier-muunnos
Lueno 4 Erikoissignaalien Fourier-muunnokse Näyeenoo 4..6 Fourier-muunnos Fourier-muunnos Kääneismuunnos Diricle n edo Fourier muunuvalle energiasignaalille I: Signaali on iseisesi inegroiuva v ( d< II:
Lisätiedotx v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.
Digiaalinen videonkäsiel Harjoius, vasaukse ehäviin 4-0 Tehävä 4. Emämariisi a: V A 0 V B 0 Hila saadaan kanavekorien (=emämariisin sarakkee) avulla. Kunkin piseen paikka hilassa on kokonaisluvulla kerroujen
Lisätiedot12. Luento. Modulaatio
Analoginen modulaaio Digiaalinen modulaaio. Lueno 5..6 Modulaaio Modulaaiossa siirreään moduloivan signaalin spekri moduloidun signaalin aajuusalueelle, joko sien eä spekrin muoo säilyy lineaarisessa modulaaiossa,
LisätiedotEPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM)
1 EPÄLINERISET KULMMODULTIOT VIHEMODULTIO PM J TJUUSMODULTIO FM Mien PM a FM eroava oisisaan? Millainen on kapeakaisainen kulmamodulaaori? 521357 Tieoliikenneekniikka I Osa 14 Kari Kärkkäinen Kevä 2015
LisätiedotW dt dt t J.
DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan
LisätiedotLuento 11. Stationaariset prosessit
Lueno Soasisen prosessin ehosperi Signaalin suodaus Kaisarajoieu anava 5..6 Saionaarise prosessi Auoorrelaaio φ * * (, ) ( ), { } { } jos prosessi on saionaarinen auoorrelaaio ei riipu ajasa vaan ainoasaan
Lisätiedot12. Luento. Modulaatio
Analoginen modulaaio Digiaalinen modulaaio. Lueno..7 Modulaaio Modulaaiossa siirreään moduloivan signaalin spekri kanoaallon aajuusalueelle, joko sien eä spekrin muoo säilyy lineaarisessa modulaaiossa,
Lisätiedot1 Excel-sovelluksen ohje
1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen
LisätiedotKonvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5
S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,
LisätiedotLUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 LUKU 7 KOHINAN VAIKUUS ANALOGISEN MODULAAIOIDEN SUORIUSKYKYYN 51357A ieoliikeeekiikka I Osa 4 Kari Kärkkäie Kevä 15 LUKU 7 KOHINA ANALOGISISSA MODULAAIOISSA Johdao aalyysieeelii Sigaali-kohiasuhee ääriäie
LisätiedotLuento 9. Epälineaarisuus
Lueno 9 Epälineaarisuus 8..6 Epälineaarisuus Tarkasellaan passiivisa epälineaarisa komponenia u() y() f( ) Taylor-sarjakehielmä 3 y f( x) + f '( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) +...! 3! 4!
LisätiedotTKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta
KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän
LisätiedotTietoliikennesignaalit
ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime
LisätiedotKANTOAALTOMODULOIDUN KAISTANPÄÄSTÖSIGNAALIN (BANDPASS) JA KANTATAAJUISEN (BASEBAND) SIGNAALIN AMPLITUDISPEKTRIT
KANOAALOMODULOIDUN KAISANPÄÄSÖSINAALIN BANDPASS JA KANAAAJUISEN BASEBAND SINAALIN AMPLIUDISPEKRI 536A ieoliienneeniia II Osa 5 Kari Käräinen Sysy 05 EHOIHEYSSPEKRI & KAISANLEVEYS Edellä arasellu modulaaio
Lisätiedot7. Luento. Luento 7 Modulaatio Oppenheim luku 8 soveltuvin Koherentti ja epäkoherentti analoginen modulaatio
7. Lueno Lueno 7 Modulaaio Oppenheim luku 8 soveluvin Kohereni ja epäkohereni analoginen modulaaio osin Digiaalinen modulaaio Konsillaio (Lueno & ) Modulaaio Modulaaiossa siirreään moduloivan signaalin
LisätiedotIlmavirransäädin. Mitat
Ilmairransäädin Mia (MF, MP, ON, MOD, KNX) Ød nom (MF-D, MP-D, ON-D, MOD-D, KNX-D) Tuoekuaus on ilmairasäädin pyöreälle kanaalle. Se koosuu sääöpellisä ja miaaasa oimilaieesa ja siä oidaan ohjaa huonesääimen
LisätiedotLuento 9. Epälineaarisuus
Lueno 9 Epälineaarisuus 9..7 Epälineaarisuus Tarkasellaan passiivisa epälineaarisa komponenia u() y() f( ) Taylor-sarjakehielmä 3 y f( x) + f '( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) + f ''( x) ( x x) +...! 3! 4!
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin
Lisätiedot5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä
1 MAT-145 LAAJA MATEMATIIKKA 5 Tampereen eknillinen yliopiso Riso Silvennoinen Kevä 21 5. Vakiokeroiminen lineaarinen normaaliryhmä Todeaan ensin ilman odisuksia (ulos on syvällinen) rakaisujen olemassaoloa
LisätiedotMittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M
Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa
Lisätiedota) Ortogonaalinen, koska kantafunktioiden energia 1
S-7.060 Signaali ja järjeselmä Teni 14.5.001 1. Vasaa lyhyesi seuraaviin saehäviin, käyä arviaessa kuvaa. a) Mikä minaisuuksisa rgnaalinen ja rnrmaalinen kuvaa paremmin Furier-sarjaa ja miksi? b) Esiä
LisätiedotSilloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) (
TT/TV Inegraalimuunnokse Fourier-muunnos, ehäviä : Vasauksia Meropolia/. Koivumäki v(. Määriä oheisen signaalin Fourier-muunnos. Vinkki: Superposiio, viive. Voidaan sovelaa superposiioperiaaea, koska signaalin
LisätiedotANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA
ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA Tieoliikenneekniikka I 521359A Kari Kärkkäinen Osa 8 1 23 Videosignaalin VSB-odulaaio analogisessa TV-järj. Värielevision videosignaalin siirrossa käyeään
LisätiedotDynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä
Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä
LisätiedotVAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET
1 VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET Millaiset aaltomuodot s 1 (t) ja s (t) valitaan erilaisten kantoaatomodulaatioiden toteuttamiseksi? SYMBOLIAALTOMUODOT
LisätiedotLuento 11. Stationaariset prosessit
Lueno Soasisen prosessin ehosperi Saunnaissignaalin suodaus 5..7 Saionaarise prosessi Auoorrelaaio φ * * (, ) ( ) ( ) ( ) ( ), { } { } jos prosessi on saionaarinen auoorrelaaio ei riipu ajasa vaan ainoasaan
LisätiedotMittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta
Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä
Lisätiedot2. Suoraviivainen liike
. Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus
LisätiedotETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET
TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL
LisätiedotELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät 5 op
Luennoisija Prof. Riku Jäni Pääassiseni Seppo Saasamoinen S-posi: riku.jani@aalo.fi Puh. 5 597 8588 E9 Vasaanoo ma klo 9- S-posi: seppo.saasamoinen@aalo.fi Puh. 5 365 376 hps://noppa.aalo.fi/noppa/kurssi/elec-a7/eusivu
Lisätiedot12. ARKISIA SOVELLUKSIA
MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina
LisätiedotTiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus
Tieonhakumeneelmä Helsingin yliopiso / TKTL.4.04 Toennäköisyyeen perusuva rankkaus Tieonhakumeneelmä Toennäköisyyspohjainen rankkaus Dokumenien haussa ongelmana on löyää käyäjän kyselynä ilmaiseman ieoarpeen
LisätiedotSysteemimallit: sisältö
Syseemimalli: sisälö Malliyypi ja muuuja Inpu-oupu -kuvaus ja ilayhälömalli, ila Linearisoini Jakuva-aikaisen lineaarisen järjeselmän siirofunkio, sabiilisuus Laplace-muunnos Diskreeiaikaisen lineaarisen
LisätiedotTaustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka
IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado
LisätiedotINTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA
1 INTERFERENSSIN VIKUTUS LINERISISS MOULTIOISS Men yksaajunen häökanoaalo haaa lasua? 521357 Teolkenneeknkka I Osa 18 Ka Käkkänen Kevä 2015 KERTUST 2 Kanoaaloodulaaolle: os[2πf φ] Lneaanen odulaao Vahee
Lisätiedotẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.
Diffrniaaliyhälö II, harjoius 3, 8 228, rakaisu JL, kuusi sivua a On muunnava linaarinn oisn kraluvun diffrniaaliyhälö ẍ qx f yhäpiäväksi nsimmäisn kraluvun linaarisksi kahdn skalaariyhälön sysmiksi Rak
LisätiedotVAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA
VIHELUOTENII J TISINYTETYT DEMODULTTORIT ULMMODULTION ILMISUSS Vaihohoinn ilmaisumnlmä kulmamoulaaioill? 5357 Tioliiknnkniikka I Osa 9 ari ärkkäinn ä 05 VIHELUO PLL FM & PM -ILMISINPIIRINÄ Ellä on arkaslu
LisätiedotLuento 2. Järjestelmät aika-alueessa Konvoluutio-integraali. tietoverkkotekniikan laitos
Lueno 2 Järjeselmä aika-alueessa Konvoluuio-inegraali Lueno 2 Lueno 2 Järjeselmä aika alueessa; Konvoluuio inegraali 2.1 Järjeselmien perusominaisuude Oppenheim 1.5. 1.6 Muisillise ja muisioma järjeselmä
LisätiedotKANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
KJUI BIÄÄRI SIIROJÄRJSLMÄ WG-KVSS Kaajaajui siiro iformaaio siiro johdossa sllaisaa ilma kaoaalo- ai pulssimodulaaioa 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5 JÄRJSLMÄMLLI Bii kso. Symboli {} ja
Lisätiedot2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t
Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina
LisätiedotKULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN
KULMMODULOITUJEN SIGNLIEN SPEKTRIN LSKEMINEN 1 (3) (3) Spekri laskeie siisaoalle Kulaoduloidu sigaali spekri johaie o yöläsä epälieaarisuudesa johue (epälieaarise aalyysi ova yleesä hakalia). Se voidaa
LisätiedotNotor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi
Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin
LisätiedotLuento 11. tietoverkkotekniikan laitos
Lueno Lueno Sokasise signaali ja prosessi II. Sokasise prosessi Pruju Saionaarisuus, ergodisuus Auo ja risikorrelaaio ehospekri.3 Kohinan suodaaminen Sokasinen raja arvo ja derivaaa Winer Khinchin eoreema.3
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista
Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa
Lisätiedotf x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)
Tehävä 1. Oleeaan, eä on käössä jakuva kuva, jossa (,, ) keroo harmaasävn arvon paikassa (, ) ajanhekenä. Dnaaminen kuva voidaan esiää Talor sarjana: d d d d d d O ( +, +, + ) = (,, ) + + + + ( ). (4a)
LisätiedotBINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA
BINÄÄRINN SYNKRONINN IDONSIIRO KAISARAJOIAMAOMILLA MILIVALAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVIU SUODAIN JA SN SUORIUSKYKY AWGN-KANAVASSA Millaiia aalomuooja perupuleja yypilliei käyeään? 536A ieoliikenneekniikka
LisätiedotRakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi
Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri
LisätiedotPK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa
LisätiedotDEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset
D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,
LisätiedotBINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 11 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 536A Tietoliienneteniia II Osa Kari Käräinen Sysy 5 Kantataajuusjärjestelmä lähettää ±A -tasoisia symboleita T:n välein. Optimaalinen vastaanotin
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeeorologia Sami Haapaala syksy 03 Fysiika laios, Ilmakehäieeide osaso Mialaieide dyaamise omiaisuude Dyaamise uusluvu määriävä mie mialaie käyäyyy syöeide muuuessa Apua käyeää differeiaaliyhälöiä,
LisätiedotHuomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).
DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4
LisätiedotTasaantumisilmiöt eli transientit
uku 12 Tasaanumisilmiö eli ransieni 12.1 Kelan kykeminen asajännieeseen Kappaleessa 11.2 kykeiin reaalinen kela asajännieeseen ja ukiiin energian varasoiumisa kelan magneeikenään. Tilanne on esiey uudelleen
Lisätiedot3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA
S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas
LisätiedotLUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 51357A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 015 Kantatajuisen järjestelmän lähdön (SNR) D = P T /(N 0 W) käytetään referenssinä verrattaessa eri kantoaaltomodulaatioita
LisätiedotLUKU 6 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN
LUKU 6 KOHINN VIKUUS NLOGISEN MOULIOIEN SUORIUSKYKYYN ieoliikeeekiikka I 5359 Kari Kärkkäie Osa 6 Luku 6 Kohia vaikuus aalogisii odulaaioihi Johdao aalyysieeelii Sigaali-kohiasuhee ääriäie Kaaaajuie järjeselä
LisätiedotSYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN
SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN Miten modulaation P S P B? 536A Tietoliienneteniia II Osa 4 Kari Käräinen Sysy 05 SEP VS. BEP D-SIGNAALIAVARUUDESSA Kullein modulaatiolle johdetaan
LisätiedotÖljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde
Öljyn hinnan ja Yhdysvalojen dollarin riippuvuussuhde Kansanalousiede Pro gradu -ukielma Talousieeiden laios Tampereen yliopiso Toukokuu 2010 Jari Hännikäinen TIIVISTLMÄ Tampereen yliopiso Talousieeiden
LisätiedotXII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA
II ADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA Laskenaaajuus akiivisuus Määrieäessä radioakiivisen näyeen akiivisuua (A) uloksena saadaan käyeyn miausyseemin anama laskenaaajuus (). = [II.I] jossa =
LisätiedotANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA
1 ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA Miä oiinoja & lohkoja elevisiojärjeselä sisälää? 521357A Tieoliikenneekniikka I Osa 11 Kari Kärkkäinen Kevä 2015 VIDEOSIGNAALIN VSB-MODULAATIO 2 Analogisen
LisätiedotMAT-02450 Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014
MAT-45 Fourier n meneelmä Merja Laaksonen, TTY 4..4 Sisälö Johano 3. Peruskäsieiä................................... 4.. Parillinen ja parion funkio....................... 7.. Heavisien funkio............................
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus
1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan
LisätiedotSIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1
SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1 1 (26) Fourier-muunnos ja jatkuva spektri Spektri taajuuden funktiona on kompleksiarvoinen funktio, jonka esittäminen graafisesti edellyttää 3D-kuvaajan piirtämisen. Yleensä
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 8 (viikko 14) Tehävä 1 LAD-käyrä siiryy ylöspäin. Ulkomaisen hinojen nousessa oman maan reaalinen vaihokurssi heikkenee 1 vaihoase vahvisuu IS-käyrä
LisätiedotVÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia
8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.
LisätiedotSopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen
Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen
LisätiedotKuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,
LisätiedotLuento 2. Jaksolliset signaalit
Luento Jaksollisten signaalien Fourier-sarjat Viivaspektri S-.7. Signaalit ja järjestelmät 5 op KK ietoliikennelaboratorio Jaksollinen (periodinen) Jaksolliset signaalit Jaksonaika - / / Perusjakso Amplitudi
Lisätiedot6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia
6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön
LisätiedotPiennopeuslaite FMH. Lapinleimu
Piennopeuslaie FMH Floormaser FMH on puolipyöreä uloilmalaie, joka on arkoieu käyeäväksi syrjäyävään ilmanjakoon Floormaser- järjeselmässä. KANSIO VÄLI 6 ESITE Lapinleimu.1.0 Floormaser Yleisä Floormaser
LisätiedotLasin karkaisun laatuongelmat
Rakeneiden Mekaniikka Vol. 44, Nro, 11, s. 14-155 Lasin karkaisun laauongelma Ani Aronen Tiiviselmä. Karkaisula lasila vaadiaan hyvää lujuua sekä visuaalisa laaua. Näihin voidaan vaikuaa lasin karkaisuprosessin
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.4 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vasausen piireiden, sisälöjen ja piseiysen luonnehdina ei sido ylioppilasukinolauakunnan arvoselua. Lopullisessa arvoselussa
Lisätiedot>LTI-järjestelmä. >vaihespektri. >ryhmäviive
TL53, Signaalioria (J. Laiinn) 9..4 TTESN, TTESN5X, TTESN5Z Väliko, rakaisu Täydnnä ohisn kuvaan > - ai < -mrkiy kohda. Miä arkoiaan idonsiirokanavan kvalisoinnilla? Esiä lausk kvalisaaorin siirofunkioll,
Lisätiedot9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.
9. Epäoleellise inegraali; inegraalin derivoini paramerin suheen 9.. Epäoleellise aso- ja avaruusinegraali 27. Olkoon = {(x, y) x, y }. Osoia hajaanuminen ai laske arvo epäoleelliselle asoinegraalille
LisätiedotTRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT
3.0.07 0 π TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT π = π 3π π = π 5π 6π = 3π 7π TRIGONOMETRISET FUNKTIOT, MAA7 Tarkastellaan aluksi sini-funktiota ja lasketaan sin :n arvoja, kun saa arvoja 0:sta 0π :ään
LisätiedotPiennopeuslaite FMP. Lapinleimu
Piennopeuslaie FMP Floormaser FMP on lieä uloilmalaie, joka on arkoieu käyeäväksi syrjäyävään ilmanjakoon Floormaser-järjeselmässä. KANSIO 4 VÄLI 6 ESITE 6 Lapinleimu.1.00 Floormaser Yleisä Floormaser
LisätiedotSATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /7 Laskuharjoitus 4 / Sähkömagneettiset aaltojen polarisoituminen
SATE14 Dnaainen kenäeoia sks 16 1 /7 Laskuhajoius 4 / Sähköagneeise aalojen polaisoiuinen Tehävä 1. Vapaassa ilassa väähelevän piseläheen aiheuaan palloaallon sähkökenän voiakkuus on A V E, sincos k e.
LisätiedotLuento 7 Järjestelmien ylläpito
Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan
LisätiedotMULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16)
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM Tietoliikennetekniikka I 521357A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16) Multipleksointimenetelmät Usein on tarve yhdistää eri lähteistä tulevia toisistaan riippumattomia
LisätiedotSuunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)
1 Suunnieluharjoius s-2016 (...k-2017) HAKKURITEHOLÄHDE Seuraavan push-pull-yyppisen hakkurieholäheen komponeni ulisi valia (muunajaa lukuunoamaa). V1 iin 230 V ± 10 % 50 Hz V3 Perusieoja kykennäsä Verkkoasasuunauksen
Lisätiedot2. Systeemi- ja signaalimallit
2. Syseemi- ja signaalimalli Malliyyppejä: maemaainen malli: muuujien välise suhee kuvau maemaaisesi yhälöin lohkokaaviomalli: syseemin oiminojen looginen jako lohkoihin, joiden välisiä vuorovaikuuksia
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1
EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1
LisätiedotLyhyiden ja pitkien korkojen tilastollinen vaihtelu
Lyhyiden ja pikien korkojen ilasollinen vaihelu Tomi Pekka Juhani Marikainen Joensuun Yliopiso Maemaais-luonnonieeellinen iedekuna / Tieojenkäsielyieeen ja ilasoieeen laios / Tilasoiede Pro Gradu -ukielma
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B
KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän
Lisätiedot7. Muut nostotarvikkeet
7. Muu nosoarvikkee - akkeli - Nososilmuka - Vaniruuvi - Väkipyörä - eikari - Köysipyörä - Nosohaaruka - Tynnyrinnosolaiee - Nosoverko - Noso-orre akkeli akkeli /34 Rakenne: ilman sokkaa, 34 sokalla. Maeriaali:
LisätiedotMuuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet
Muuuvan kokonaissnsiiivisyyn mallinnus valvonaohjlman riskinarvioinnissa simrkkinä muninaarv Tausa: Aimma salmonllarojki FooBUG rojki ja uusi malli muninaarvill 8. EFSA WG: salmonlla muninaarvissa. Samaa
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille
Rahoiusriski ja johannaise Mai Esola lueno 3 Black-choles malli opioien hinnoille . Ion lemma Japanilainen maemaaikko Kiyoshi Iō oisi seuraavana esieävän lemman vuonna 95 arikkelissaan: On sochasic ifferenial
LisätiedotLaskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa
Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen
LisätiedotNämä ovat siis minimivaatimukset, enemmänkin saa ja suositellaan
Mitä pitäisi vähintään osata Tässäkäydään läpi asiat jotka olisi hyvä osata Nämä ovat siis minimivaatimukset, enemmänkin saa ja suositellaan osattavan 333 Kurssin sisältö Todennäköisyyden, satunnaismuuttujien
LisätiedotKokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005
Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen
LisätiedotJuuri 13 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. K1. A: III, B: I, C: II ja IV.
Juuri Tehävie rakaisu Kusausosakeyhiö Oava päiviey 9.8.8 Keraus K. A: III, B: I, C: II ja IV Kuvaaja: I II III IV Juuri Tehävie rakaisu Kusausosakeyhiö Oava päiviey 9.8.8 K. a) lim ( ) Nimiäjä ( ) o aia
LisätiedotKuljetuskanavat. Lindab 1. Yleistä tietoa ja teoriaa 2. Safe 3. Äänenvaimentimet 4. Säätöpellit ja mittalaitteet 5. Fire dampers & Smoke evaquations
Kujeuskanava Lindab Yeisä ieoa ja eoriaa Safe Äänenvaienie Sääöpei ja iaaiee Fire dapers & Soke evaquaions veniii Kaojärjeseä Muu pyöreä uoee Kujeuskanava 0 Suorakaide Fexibe ducing Erisys Duc access Sar
Lisätiedot