SVT VI : 52. kieli nimeke rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue

Transkriptio

1 SVT VI : kel nmeke rnnakkasn. fre julkasja sarja fn ylänmeke huom. svt ahealue tetovuos alue fnfre Väestönmuutokset Suomessa vuosna ja Mouvement de la populaton de Fnlande en et Helsnk : [Tlastollnen päätomsto], Suomen vrallnen tlasto : Väestötlastoa svt Väestö - Befolknng - Populaton, Suom - Fnland

2 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO VI VÄESTÖTILASTOA VÄESTÖNMUUTOKSET SUOMESSA VUOSINA JA MOUVEMENT DE LA POPULATION DE FINLANDE EN ET HELSINKI, VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

3

4 SISÄLLYS. TABLE DES MATIÈRES. Tekstä. (Svut ). Svu. L Maan krkollsessa jaotuksessa tapahtuneta muutoksa, //. Väestön luonnollnen lsääntymnen ja tämän tekjät - Syntyneden ja kuolleden luku vuosna 0 absoluuttsssa luvussa sekä vuosna suhteellsssa luvussa, er läänessä sekä kaupungessa ja maaseudulla Luonnollnen väenlsäys vuosna samolla seudulla ///. Muuttolke Sllä tarkotetaan muuttoa krkollseen seurakuntaan tah seltä pos; ss etupäässä muuttoa maan rajojen ssällä Ssään- ja posmuuttojen lukusuus kaupungessa ja maaseudulla vuosna Muuttolkkeen absoluuttnen ja suhteellnen vomakkuus kaupungessa ja maaseudulla kussakn läänssä vuosna ja... IV. Väestön todellnen lsääntymnen Syntyneden enemmyys, muuttovotto ta -tappo sekä väestönlsäys läänttän sekä kaupungessa ja maaseudulla; absoluuttsa lukuja vuoslta ja sekä suhteellsa lukuja vuoslta Srtolasuuden härtsevä vakutus väestötlastoon Suomen alamaset Venäjällä ja Ruotsssa... Lasketut väklukutedot vuoslta ja Texte. (Pages ). Page. /. Changements dans la dvson ecclésastque du pays. Accrossement physologque de la populaton; ses facteurs Données absolues pour 0 et relatves pour concernant la natalté et la mortalté dans les gouvernements, dans les vlles et à la campagne Données relatves concernant l'accrossement physologque de la populaton dans les mêmes rayons III. Mgratons On entend par là l'entrée dans une communauté ecclésastque (ou la sorte); ces mgratons ont donc leu surtout dans l'ntéreur du pays Etendue du mouvement de mgratons pour les vlles et la campagne Chffres absolus et relatfs, par gouvernements, vlles et campagne en et IV. Accrossement réel de la populaton Surplus des nassances, des entrées ou des sortes, et accrossement de la populaton par gouvernements, vlles et campagne; chffres absolus pour et chffres relatfs pour Troubles apportés à la statstque par l'émgraton Sujets fnlandas en Russe et Suède Chffres calculés de la populaton pour et

5 IV Svu. I'. Solmtut ja puretut avoltot -0 Solmttujen avolttojen luku kaupungessa ja maaseudulla sekä er läänessä vv. - Solmttujen avolttojen luku er kuukausna vuosna Namakumppanen svlsääty vuosna Namakumppanen ylenen käryhntys vuosna 0 Namakumppanen käryhmtys ens kerran ja uudestaan namsn mentäessä vuosna. Akasessa ässä solmtut avoltot vuosna Serkuksen solmmat avoltot Seka-avoltot vuosna Kuoleman tah lallsen avoeron kautta puretut avoltot vuosna Avoeron syyt vuosna VI. Syntymätapaukset : 0 A) Lapsensynnyttäjät... 0 Nden absoluuttnen ja suhteellnen luku vuosna 0 Lapsensynnyttäjen suhteellnen luku er käluokssa vuosna Avolasten ja avottoman lasten synnyttäjät vuosna Nätten erlanen käryhmtys vv. Useampskoset synnytykset vv. Lapsvuoteessa kuolleet B) Synnytysten tulokset Elävänä ja kuolleena syntyneet vv. Nätten ryhmtys sukupuolen mukaan Kuolleena syntynetten ersuur luku avoja avottomssa lapsssa vv... Avottomast syntyneet suhteessa elävänä ja kuolleena syntynesn sekä kaupungessa ja maaseudulla vv. Avottomast syntyneet läänttän vv. Syntymätapausten suhteellnen luku er kuukausna vuosna VII. Kuolemantapaukset Page. V. Marages contractés et dssous 0 Fréquence des marages dans les vlles, à la campagne et par gouvernements Fréquence des marages par mos Etat cvl des conjonts Répartton des conjonts par groupe d'âge Répartton des conjonts par groupe d'âge, premers marages, seconds marages, en Marages des mneurs Marages entre cousns germans Manages mxtes Marages dssous par la mort ou le dvorce Causes des dvorces VI. Natvté 0 A) Accouchées 0 Chffres absolus et relatfs 0 Répartton par âge Nassances légtmes et llégtmes et Répartton selon l'âge de la mère Nassances multples Décès en couches B) Résultats des accouchements Nassances vvantes et morts-nés Répartton des nouveaux-nés par sexe... Dfférence de fréquence des morts-nés entre les nassances légtmes et llégtmes Natalté llégtme relatvement aux nassances vvantes et mortes, dans les vlles et à la campagne Natalté llégtme par gouvernements Répartton des nassances par mou VIL Mortalté.

6 Svu. Kuollesuus kummassakn sukupuolessa vuosna Kuolleet sukupuolen ja svlsäädyn mukaan vuosna Kuollesuus er käluokssa vv... Vuosen ja kuouesuustaulu 0 Yl 0 v. käsnä kuolleet w. 0.. Vuosen 0 ja 0 kuollesuustaulu Kuollesuus ensmäsenä kävuotena vuosna Kuolletten kesk-kä kummassakn sukupuolessa kaupungessa ja maaseudulla vv. Kuolletten suhteellnen ryhmtys käluokttan vuosna 0 Kuollesuus er vuodenakona vuosna Kuollesuuden erlasuus kaupungessa ja maaseudulla sekä syyt shen vv. Er tauten aheuttamat kuolemantapaukset vuosna 0 Keuhkotaudn aheuttamat kuolemantapaukset vv. ; Kuolemantapaukset tapaturman ta ulkonasen väkvallan seurauksena vv.... Itsemurhat kummassakn, sukupuolessa kaupungessa ja maaseudulla vv. Itsemurhaajat svlsäädyn mukaan... Itsemurhen lukusuus er vuodenakona... Lsäys. Suhteellnen kuollesuus Suomessa 00, laskettuna Kansanvälsen Tlastollsen Insttuutn tekemän päätöksen mukasest 0 Page. Mortalté par sexe Mortalté d'après le sexe et l'état cvl - Mortalté par groupes d'âge Table de mortalté pour et Mortalté au dessus de 0 ans 0.. Table de mortalté pour 0 et 0 Mortalté dans la premère année Age moyen des morts, par sexe, dans les vlles et à la campagne Répartton relatve de la mortalté par groupes d'âge 0 Fréquence relatve des décès selon les époques de l'année Dfférences de mortalté dans les vlles et à la campagne; causes Décès par malades 0 Décès par phthse pulmonare... Décès par accdents ou volences. Sucdés par sexe, dans les vlles et à la campagne Sucdés selon leur état cvl Fréquence relatve des sucdes selon les époques de l'année Appendce. Mortalté relatve en Fnlande 00 calculée selon les décsons de l'insttut Internatonal de Statstque 0 Tauluja. (Svut )... Yleskatsaus väkluvunmuutosten tuloksn.. Katsaus väkluvunmuutosten tuloksn, seurakunnttan Tableaux. (Pages )... Aperçu général du mouvement de la populaton. Mouvement de la populaton par parosses..

7 VI Svu.. Solmtut avoltot, läänttän ja kuukausttan. Vhtyt än, akasemman svlsäädyn ja uskontokunnan mukaan. Vhtyt än ja akasemman svlsäädyn mukaan, läänttän 0. Solmtut avoltot vhttyjen uskontokunnan ja akasemman svlsäädyn mukaan, läänttän. Purkautuneet avoltot uskontokunnan mukaan, läänttän. Synnytykset avosuuden sekä laspensynnyttäjän än ja uskontokunnan mukaan, läänttän. Kaks- ja useampsköset synnytykset lapsensynnyttäjän än mukaan, läänttän Elävänä syntyneet, sukupuolen, avosuuden ja uskontokunnan mukaan, kuukausttan. Elävänä ja kuolleena syntyneet sukupuolen ja avosuuden mukaan läänttän. Elävänä syntyneet avottomat lapset kaupungessa sukupuolen mukaan. Kuolleena syntyneet sukupuolen, avosuuden ja uskontokunnan mukaan, kuukausttan. Kuolleet sukupuolen ja syntymävuoden mukaan, läänttän 0. Kuolleet sukupuolen ja än mukaan, läänttän. Kuolleet sukupuolen, än ja uskontokunnan mukaan. Ensmäsellä kävuodella kuolleet, än, avosuuden ja uskontokunnan mukaan, läänttän 0. Kuolleet uskontokunnan mukaan läänttän ja kuukausttan. Kuolleet sukupuolen, svlsäädyn ja kuoleman syyn mukaan, läänttän 0. Tautehn kuolleet sukupuolen, än ja kuolemansyyn mukaan. Tautehn kuolleet kuolemansyyn mukaan, kuukausttan 0. Tapaturmaset ja väkvaltaset kuolemantapaukset sukupuolen ja kuolemansyyn mukaan, kuukausttan. Itsensä surmanneet sukupuolen ja svlsäädyn mukaan, kuukausttan Page... Marages par gouvernements et par mos... Marages par âge, par confesson et par état cvl des époux. Marages par âge, par état cvl et par gouvernements 0. Marages par confesson et par état cvl, par gouvernements. Marages dssous d'après la confesson, par gouvernements. Accouchements d'après la légtmté et d'après l'âge et la confesson des femmes accouchées, par gouvernements. Accouchements multples d'après l'âge des femmes accouchées, par gouvernements Nassances d'après le sexe, la légtmté et la confesson, par mos. Enfants déclarés vvants et mort-nés d'après le sexe et la légtmté, par gouvernements. Enfants llégtmes déclarés vvants dans les vlle d'après le sexe. Mort-nés d'après le sexe, la légtmté et la confesson, par mos. Décès selon le sexe et l'année de la nassance, par gouvernements. Décès suvant le sexe et l'âge, par gouvernements. Décès d'après le sexe, l'âge et la confesson... Décès au dessous de an d'après le sexe, l'âge, la légtmté et la confesson, par gouvernements 0. Décès d'après les gouvernements et la confesson, par mos. Décès d'après le sexe, l'état cvl et les causes de décès, par gouvernements 0. Décès causés par malades d'après le sexe, l'âge et les causes de décès. Décès causés par malades suvant les causes de décès, par mos 0. Morts volentes suvant le sexe et les causes de décès, par mos. Sucdes d'après le sexe et l'état cvl, par mos

8 VII Svu. Page.. (Svut.). Yleskatsaus väkluvnnmuutosten tuloksn.. Katsaus väkluvmnuutosten tuloksn, seurakunnttan 0. Solmtut avoltot, läänttän ja kuukausttan. Vhtyt än, akasemman svlsäädyn ja uskontokunnan mukaan. Vhtyt än ja akasemman svlsäädyn mukaan, läänttän. Solmtut avoltot vhttyjen uskontokunnan ja akasemman svlsäädyn mukaan, läänttän. Purkautuneet avoltot uskontokunnan mukaan, läänttän 0. Synnytykset avosuuden sekä laspensynnyttäjän än ja uskontokunnan mukaan, läänttän Î). Kaks- ja useampsköset synnytykset lapsensynnyttäjän än mukaan, läänttän.. 0. Elävänä syntyneet, sukupuolen, avosuuden ja uskontokunnan mukaan, kuukausttan. Elävänä ja kuolleena syntyneet sukupuolen ja avosuuden mukaan läänttän. Elävänä syntyneet avottomat lapset kaupungessa sukupuolen mukaan *. 0. Kuolleena syntyneet sukupuolen, avosuuden ja uskontokunnan mukaan, kuukausttan. Kuolleet sukupuolen ja syntymävuoden mukaan, läänttän. Kuolleet sukupuolen ja än mukaan, läänttän. Kuolleet sukupuolen, än ja uskontokunnan mukaan 0. Ensmäsellä kävuodella kuolleet, än, avosuuden ja uskontokunnan mukaan, läänttän. Kuolleet uskontokunnan mukaan läänttän ja kuukausttan. Kuolleet sukupuolen, svlsäädyn ja kuoleman syyn mukaan, läänttän 0. *es.). Aperçu général du mouvement de la populaton... :. Mouvement de la populaton par parosses.. 0. Marages par gouvernements et par mos... Marages par âge, par confesson et par état cvl des époux. Marages par âge, par état cvl et par gouvernements. Marages par confesson et par état cvl, par gouvernements. Marages dssous d'après la confesson, par gouvernements 0. Accouchements d'après la légtmté et d'après l'âge et la confesson des femmes accouchées, par gouvernements. Accouchements multples d'après l'âge des femmes accouchées, par gouvernements Nassances d'après le sexe, la légtmté et la confesson, par mos. Enfants déclarés vvants et mort-nés d'après le sexe et la légtmté, par gouvernements. Enfants llégtmes déclarés vvants dans les vlle d'après le sexe 0. Mort-nés d'après le sexe, la légtmté et la confesson, par mos. Décès selon le sexe et l'année de la nassance, par gouvernements. Décès suvant le sexe et l'âge, par gouvernements. Décès d'après le sexe, l'âge et la confesson.. 0. Décès au dessous de an d'après le sexe, l'âge, la légtmté et la confesson, par gouvernements. Décès d'après les gouvernements et la confesson, par mos. Décès d'après le sexe, l'état cvl et les causes de décès, par gouvernements 0

9 VIII 0. Tautehn kuolleet sukupuolen, än ja kuolemansyyn mukaan. Tautehn kuolleet kuolemansyyn mukaan, kuukausttan. Tapaturmaset ja väkvaltaset kuolemantapaukset sukupuolen ja kuolemansyyn mukaan, kuukausttan. Itsensä surmanneet sukupuolen ja svlsäädyn mukaan, kuukausttan 0. Décès causés par malades d'après le sexe, l'âge et les causes de décès. Décès causés par malades suvant les causes de décès, par mos. Morts volentes suvant le sexe et les causes de décès, par mos. Sucdes d'après le sexe et l'état cvl, par mos Okasuja. Correctons. Taululttessä. Sv., sar. on: veuves et garçons; lue: veufs et flles.»»»» Veufs et veuves ;» veuves et garçons.»»» 0» Veufs et flles» veufs et veuves.», otskossa on: elävänä; lue: elävänä ja kuolleena.» 0 sar. on: naspuolsa; lue: mespuolsa. >» >» mespuolsa; > naspuolsa.»»»» naspuolsa;» mespuolsa.»» > > mespuolsa; > naspuolsa.

10 I. Maan krkollsessa jaotuksessa tapahtuneta muutoksa. Vuosna ja ovat seuraavat uudet seurakunnat alkaneet tomntansa ja esntyvät--ss nyt ens kerran maan väestötlastossa uusna alueellsna kokonasuuksna. Vuotna. Melllä erotettn Lomaan seurakunnasta, josta uuteen seurakuntaan srrettn henkeä ( 00 mes- ja naspuolsta), sekä Pelsensuu, väestömäärältään henkeä ( mes- ja 0 naspuolsta). Kontolahden seurakunnasta. Vuonna. Hyvnkää, väestömäärältään henkeä ( mesja naspuolsta), erotettn Nurmjärven seurakunnasta. Alueellssta muutokssta saattaa velä manta, että Vuottolahden kylä, väestömäärältään henkeä (0 mes- ja naspuolsta), srrettn Kajaann maaseurakunnasta Vuoljokeen. H. Väestön luonnollnen lsääntymnen ja sen tekjät. Tämän vuossadan ensmmäsellä vuoskymmenellä ovat syntynesyys ja kuollesuus ylpäänsä muodostuneet väestön kasvulle suotusast. Vme vuodet stävaston osottavat kehtyksen suunnan jotakunkn epäsuotusaks. Syntynesyys, joka jo akasemmn on osottanut tapumusta alaspän menoon, on laskenut erttän nopeast, samalla kun kuollesuus, joka vme akona vähenty varsn huomattavast, stävaston vme vuosna on hukan noussut. Kunakn vuossta 0 ol nällä väestölkkeen tekjöllä osotettavanaan seuraavat luvut, erttän kaupungessa ja maaseudulla. Elävänä syntynetä. Kuolleta. Syntyneden enemmyys. Kaupungt. Maaseutu. Kaupungt. Maaseutu. Kaupungt. Maaseutu

11 Elävänä syntynetä. Kaupungt. Maaseutu Kuolleta. Kaupungt. Maaseutu Syntyneden Kaupungt 0 00 enemmyys. Maaseutu Vuonna 0 ol syntynetten luku ( 00) absoluuttsest suuremp kun nnään akasempana ta myöhäsempänä vuotena. Mantusta vuodesta alkaen on syntynetten lasten absoluuttnen luku penn vahtelun nopeast laskenut, nn että elävänä syntynetten luku vuonna ol penemp kun setsemän vuotta akasemmn. Nnkään syntynetten yljäämä saavutt ylmmän rajansa ( ) vuonna 0 ja on sen jälkeen laskenut 0:een vuonna. Vuoslta ja estetään seuraavassa puheena olevat tedot erttän kustakn läänstä. Nassances et décès et. Elävänä syntynetä. Nassances d'enfants vvants. 0. Kuolleta. Décès. Syntyneden enemmyys. Surplus des nassances. Uudenmaan lään T urun-porn» Hämeen» Vpurn», Mkkeln» Kuopon» Vaasan». Oulun» ] 0! ;? ; ö ! 0 - J J! Koko maa (Pays enter) 0! Kaupungt ( Vlles).. Maaseutu (Campagne) 0 [! 0 0! J!! j

12 Ne eroavasuudet, jotka syntynesyyteen ja kuollesuuteen sekä syntyneden enemmyyteen nähden lmenevät er läänen samon kun kaupunken ja maaseudun välllä, kun myöskn vuodesta vuoteen tapahtuvat väestölkkeer vahtelut tulevat selvemmn lm, kun vertaa syntyneden ja kuolleden sekä syntyneden enemmyyden luvut väklukuun. Seuraavassa estetään senvuoks suhdelukuja mantusta väestölkkeen er puolsta vuoslta sekä kymmenvuotskauslta 00 ja 00. Luvut ovat lasketut suhteessa vastaavan ajan keskväkluvun 000 henkeen. Syntynetä 000 henkeä koht keskväkluvusta. Nassances d'enfants vvants en / 00 de la populaton moyenne. œ T o 00 ZD h- *» Uudenmaan lään Turun-Porn» Hämeen».*. Vpurn» Mkkeln» Kuopon» f Vaasan» Oulun» Koko maa (Pays enter) Kaupungt (Vlles) Maaseutu (Campagne) !. Kakssa nssä vuodesta toseen tapahtuvssa vahtelussa, jota synty - nesyysluvut puheena olevana ajanjaksona osottavat er läänehn nähden, esntyy äsken manttu tapumus syntynesyyden vähenemseen erttän selväst. Kymmenvuotskauden 00 keskmäärä ol sten kaupunklasväestöön nähden. / 00 ja maalasväestöön nähden l.o / 00 sekä koko maan väestöön nähden l. / 00 alhasemp kun vastaava suhdeluku vuoskymmeneltä 00. Vuoteen mennessä syntynesyys on edelleenkn laskenut, veläpä melkosta nopeammn, el kaupungessa.o / 00 :llä, maaseudulla. / 00 :llä sekä kakkaan koko maassa. / 00 :llä. Jos kohta tämä jyrkkä lasku jossan määrn vo saada seltyksensä stä, että ernäset väestöryhmät nykyään jättävät kastamatta lapsensa, merktsee se kutenkn, stä, että samat syyt, mtkä kakssa svstysmassa ovat aheuttaneet syntynesyyden vähenemstä, vakuttavat erttän vomakkaast myös Suomessa. Mssä määrn maalmansodan

13 aheuttamat pokkeuksellset, mutta ohmenevät olosuhteet ovat vakuttaneet kyseenalaseen kehtykseen, vo van tulevasuus näyttää. Vuoskymmenen 00 ja vuoden syntymätapausten suhteellsten määrän vertalu er läänessä osottaa, että syntynesyyden alenemnen on ollut enemmän ta vähemmän vomakas kakssa läänessä. Vähenemnen tek nmttän: Oulun läänssä. / 00 Kuopon».» Mkkeln».» Vaasan».» Vpurn».» Turun-Porn läänssä.» Hämeen > 0.» Uudenmaan».» Slmnpstävä sekka on, että vähenemnen on ollut suurn nssä läänessä, jossa kaupunklasväestö on suurn ja enmmn kasvanut. Koko akajaksona Ô ol näet syntynesyys kaupunklas - väestön keskuudessa huomattavast penemp kun maalasväestön. Keskmäärn vuoskymmenenä 00 suhteellnen syntynesyys kaupungessa ol. ja maaseudulla. keskväkluvun kutakn 000 henkeä koht. Edellsenä vuoskymmenenä vastaavat suhdeluvut olvat. ja.. Vuosna ja ol kaupunklasväestön syntynesyysluku kokonasta. ja. / 00 maalasväestön vastaavaa suhdelukua penemp. Kuolleta 000 henkeä koht keskväkluvusta. Décès en / 00 de la populaton moyenne. CO O» Uudenmaan lään Turun-Porn > Hämeen» Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun»..J.;.o' 0.; l.; lo.l ].j.j lö.sj.j. ; Ö Koko maa (Pays enter)..! Kaupungt (Vlles) Maaseutu (Campagne).0..!..! J

14 Kuollesuus on puheena olevana akana erttän lahuttavassa määrn alentunut. Vuoskymmenen 00 keskmäärä,. / 00 keskväkluvusta, on alhasn, mtä mllonkaan Suomessa on votu todeta kokonaselta kymmenvuotskaudelta. Se on kokonasta. / 00 penemp kun lähnnä edellsen vuoskymmenen vastaava luku, ]. / 00. Kaupunklasväestön keskuudessa on kuollesuus alentunut.o / 00 :st'é, vuoskymmenenä 00. / 00 :een vuosna 0 0 el kokonasta. / 00. Maalasväestöön nähden ol vuoskymmenen 00 keskmäärä. / 00 ja vuoskymmenen 00. / 00, joten ss nämä luvut osottavat kuollesuuden vähentyneen. / 00. Vuodet ja osottavat maan kuollesuussuhteden vähän huonontuneen. Kutenkaan huononemnen e ole sen suuremp, kun että kuollesuusluvut mantulta vuoslta,. ja. /oo' ovat huomattavast penemmät kun kuollesuus vuoskymmenllä 00 ja 00. Tämä koskee nn hyvn kaupunkeja kun maaseutuakn. Kuten akasempna vuosna, on ylenen kuollesuusluku myöskn vuosna ja muodostunut edullsemmaks kaupungessa kun maaseudulla. Tämä sekka votanee lukea osttan kaupunklas- ja maalasväestön erlasen kärakenteen aheuttamaks, koskapa elnvomasmmat käluokat ovat huomattavast lukusammn edustettuna kaupungessa kun maaseudulla. Osttan lenee tämä seltettävssä sten, että kaupunken kuollesuussuhteet tosasallsest ovat edullsemmat kun maaseudulla, mkä taas on seurauksena stä, että Suomen usemmat kaupungt edelleenkn ovat verraten mtättömä, tarjoten asukkalleen tlaa, lmaa ja valoa rttävässä määrn, samalla kun nden terveydellset olot on järjestetty sekä lääkärn- ja saraanhoto on nden asukkaden käytettävänä suuremmassa mtassa kun maaseudun asukkaden. Maan er läänen kuollesuussuhteet osottavat hyvn huomattava, pääprtessään pysyvä eroavasuuksa. Kuten edelläolevasta taulukosta käy lm, on Oulun, Kuopon, Mkkeln ja Vpurn läänessä vme vuosna ollut huomattavast korkeamp kuollesuusluku kun mussa läänessä. Kolme muuta läänä, Uudenmaan, Turun-Porn ja Hämeen läänt, john myöskn Vaasan lään vme vuosna lttyy, ovat alhasempne kuollesuuslukuneen näden vastakohtana. Edellä vtatulla Vaasan läänn syntynesyyden vomakkaalla alenemsella on näet vastaavasuutensa myöskn kuollesuusluvussa, jotka osottavat erttän tuntuvaa alenemsta tässä läänssä. Vuosna ja kuollesuussuhteet ovat kehttyneet edullseen suuntaan anoastaan Uudenmaan ja Vaasan läänessä; mussa läänessä vuoden kuollesuus ol suuremp kun lähnnä edellsten vuosen. Ulottamalla vertalun akasempn ajanjaksohn, vo kutenkn tyydytyksellä todeta, että kuollesuus myöskn vuonna on kakssa läänessä ollut huomattavast penemp

15 kun akasemmn. Lausuttuna promlleluvun osottavat er läänen kuollesuusluvut vuodesta 0 vuoteen seuraava vahteluta: Vaasan läänssä... Uudenmaan läänssä Turun-Porn» Vpurn» Hämeen» Mkkeln» Kuopon» Oulun» -. /oo.».».».».».» 0.» Syntynesyyden ja kuollesuuden yhtesenä tuloksena esntyy luonnollnen väenlsäys ta sen vastakohta, väestönvähennys, lmö, joka kutenkn maamme väestötlastossa on pysynyt tuntemattomana stten ] 0-luvun nälkävuosen. Luonnollnen väenlsäys 000 henkeä koht keskväkluvusta. Accrossement physologque en / 00 de la populaton moyenne. Uudenmaan lään T urun-porn» Hämeen» Vpurn» Mkkeln» Kuopon». Vaasan» Oulun» lj.. 0.!. lj.0..0 ll.....j 0.0..J.0.!.! J..! ! Koko maa (Pays enter)..ö, Kaupungt (Vlles)... Maaseutu (Campagne)..J.! Koska luonnollnen väenlsäys on välttömäst syntynesyydestä ja kuollesuudesta rppuva, on lmestä, että väenlsäys yleensä on suurempen vahteluden alanen kun nämä väestölkkeen päätekjät erkseen. Vme akona luonnollnen väenlsäys suurssa prten on näyttänyt yhä selvempä laskemsen tapumuksa ja on kehtys tapahtunutkn lsääntyvällä nopeudella. Nnpä luonnollnen väenlsäys vuonna, verrattuna vuoskymmeneen 00, koko maahan nähden alen. / 00 maan keskväkluvusta. Vas-

16 taava alenemnen ol kaupunklasväestöön nähden. / 00 ja maaseutuväestöön nähden. / 00. Myöskn kussakn läänssä erkseen tulee luonnollsen väenlsäyksen vähenemnen näkyvn. Jyrkn ol vähenemnen Uudenmaan ja Hämeen läänessä, nmttän. ja. / 00 ; penn taas Vaasan ja Oulun läänessä, jossa se ol. ja. / 00. Kuten ana ennenkn, on luonnollnen väensäys maalasväestön keskuudessa myöskn paheena olevana kahtena vuonna ollut melkosta suuremp kun kaupunklasväestön. Enemmyys maaseudun eduks ol v. j. ja v. I. / 00 keskväkluvusta. Seuraavassa osotetaan lähemmn, ette luonnollnen väestön lsääntymnen Suomessa sunkaan vastaa väestön todellsta lsääntymstä. III. Muuttolke. Suomen väestötlastossa, joka, kuten tunnettu, kokonaan perustuu papston sekä muden seurakumanesmesten ptämn seurakunnankrjohn, tarkotetaan sanolla»ssäänmuuttaneet» ja»posmuuttaneet» anoastaan ntä henklötä, jotka ovat ottaneet muuttokrjan srtyäkseen seurakunnasta toseen. Kakken usemmat nästä henklöstä ovat sellasa, jotka vahtavat olnpakkaa maan rajojen ssällä. Koska tähän ryhmään kuuluva ssään- ja posmuuttaneta täytyy olla yhtä monta, mten lukusat muutot lenevätkn, evät ne tetenkään välttömäst vakuta koko maan väklukuun. Stävaston vakuttaa väkluvunmuutoksn erotus nden henklöden luvun välllä, joka musta masta ovat srtyneet Suomeen, ja nden, jotke ovat muuttaneet maasta pos. mkäl nämä srtymset on otettu krkonkrjossa huomoon. Kutenkn on muuttolke, joka parannettujen kulkuneuvojen vakutuksesta näkyy käyvän yhä ylesemmäks, väestötlaston kannalta katsoen erttän tärkeä kansallemme ja ansatsee sks ykstyskohtasta valasua. Se akaansaa osttan melkosa muutoksa väestön asutussuhtesn, etupäässä snä, että kaupungt kasvavat maaseudun kustannuksella, mutta myöskn er läänen asukaslukuun ja er hemojen sekaantumseen. Muuttolke vakuttaa sten myöskn välllsest syntynesyys- ja kuollesuussuhtesn sekä sen kautta myöskn väestön yleseen demografseen rakenteeseen. Seurakunnttan annettuja vuotusa tetoja on vasta vuodesta alkaen. Muuttolkkeen lsääntymstä valasevat seuraavat numerot alkaen vuodesta :

17 Mgratons à l'ntéreur du pays. Vuosna. Années. Mp. S. m. Ssäämmmttaneta. Entrées. Np. S.f. M. s. D. s. Mp. S. m. Posmuuttaneta. Sortes. Np. S. /. M.. D. s. Muuttovotto (+) ta -tappo (). Surplus des entrées ( + ) ou des sortes (j. Mp. S. m. Np. S. f. M. s. ). s ! 0 : 0: ; 0 ; 0 : 0 ; : 0! 0 ; : l 0 0 : ! 00; 0^ : ; Vuodesta lähten on muuttolke erkseen kaupunken ja maaseudun väestössä ollut seuraava: Mgratons à l'ntéreur du pays. Vuosna. Années Mp. S. m. Ssäämnuuttaneta. Entrées. 0! : 0 0 ; 0 : ! 0! ;. 0! Np., M. s. s. f. n. s. K a 0 ' 0 ; 0 00!! j Posmuuttaneta. Sortes. Mp. Np. S. m., S. f. u p u ng t : : 0' 0 0; 00' 0 0! 0 M. s. D. s. V l ' Maaseutu. Communes rurales , : 0 0 ; 0 Î ; 0; 0;, Muuttovotto ( + ) ta -tappo (). Surplus den entrées ( + ) ou des sortes (). Mp. S. m. Np. ' M. s. S. f. D. s. ' , : ! ; ; 0!,! 0 : ; j ' 0!! ; 0 ; ;

18 Nnä vuotena, jotka mantut luvut kästtävät, on ss lähes kaks ja puol mljoonaa el tarkemmn sanoen (= - ~-"- ) hmstä vahtanut olnpakkaa. Tämän laajan muuttolkkeen tuloksena on ollut, että kaupungt sen kautta ovat saaneet henkeen nousevan väenlsäyksen, jotavaston maaseutu on kärsnyt jotensakn vastaavan väestöntappon. Maassa kokonasuudessaan ol ylläestettyjen tetojen mukaan ssäänmuuttaneta henkeä enemmän kun posmuuttaneta. Mtä tulee er sukupuolen osanottamseen muuttolkkeeseen, ovat naspuolset sekä ssään- että posmuutossa olleet lukusammn edustettuna kun mespuolset. Koko muuttolkkeeseen kyseenalasten vuoden akana ott nmttän osaa, kuten ylläolevsta numerosarjosta käy lm, kakkaan 0 0 nasta ja 0 mestä. Myöskn muuttojen tulokseen nähden saattaa todeta, että naspuolset suuremmassa määrn kun mespuolset ovat muuttaneet maaseudulta kaupunkehn. Väestönlsäyksestä, jonka vmeksmantut muuttolkkeen kautta savat, ol nmttän 0 naspuolsta ja anoastaan 0 mespuolsta. Muuttolkkeessä on havattavssa erttän huomattava eroavasuuksa er läänen välllä sekä kaupunkehn että maaseutuun nähden. Tämä jo kauan stten todettu tosasa käy lm myöskn seuraavsta, vuosa ja ] koskevsta luvusta. Mgratons à Vntéreur du pays et. Kaupungt. Maaseutu. Kaupungt Maaseutu. Kaupungt. Maaseutu. Kaupungt Maaseutu. Uude m aan lää m. Tunu-Porn lään. Hämeen lään. Vpurn lään. SsUmuuttaneta. Entrées. ( Yhteensä I 0 ; Yhteensä Väestönmuutokset vuosna ja. 0;! Yhteensä!! 0 0 Yhteensä; 0J 0 Posmuttaneta. Sorten. * + J! Ö! 0 + ;+ 0; ; + ;+ J! Muuttovotto ( + ) ta -tappo (). Dfférence.! ; -! 0 0+ ;+ 0 0! + +

19 0 K upungt Maaseutu. Kaupungt Maaseutu. Kaupungt Maaseutu Kaupungt. Maaseutu. Mkkel» lään. Kuopon lään. \'uas(w- lään. Oulun lään. Ssäännnuttaneta. Entrées. l'jlt! F:; I Yhteensä' : 0 Yhteensä ] 0! Yhteensä ' Yhteensä! Koko uaa. j Kaupungt ; j Maaseutu... ; 0! Posmuuttaneta. Sortes.!, 0! 00 00! 0 ' + J 0 0-0!-! J *j : 0 0 ; ] Muuttovotto (+) ta -tappo (). Dfférence.! ' + j + 0l -f-!+ h J + 0! 0 - Yhteensä! 0 0 : 0! ' Muuttolkkeen suhteellsen vomakkuuden valasemseks er läänen kaupungessa ja maaseudulla estetään seuraava taulukko, joka osottaa ssäänja posmuuttaneden henklöden suhteellsen luvun vv. ja kutakn keskväkluvun ] 000 henkeä koht. Mgratons à Vntêreur du pays en / 00 de la populaton moyenne et. Ssäj uuttaneta. Entrées. Kutakn 000 koht vuoden keskväkluvusta tul : %o de la populaton moyenne : Posmuuttaneta. Sortes. Muuttovottoa ( f ) ta -tappota (). Dfférence. ag P*cp. Uudenmaan lään Tuun-Porn > Hämeen» Vpurn > Mkkeln > Kuopon» Vaasan» Oulun» ;.0! ! Koko maa (Pays enter) \.!.;

20 l Kutakn 000 koht vuoden keskväkluvusta tul: /oo Az l populaton Ssäänmuuttaneta. j Posmuuttaneta. Entrées. : Sorten. moyenne: Muuttovottoa (+) ta -tappota (). Dfférence.. Uudenmaan lään '['urun-porn» Hämeen» Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun».J J. s!. j.; ;.;..J.0.:...! C J -f ,+...J+ 0.,-}-.J--...o --.0;-. :-. l.o!..0j-.t!-..;+ 0. ; Koko maa (Pays enter).. j 0.G..! 0.S +.!.; 0.;....0 Màan koko kaupunklas väestössä tek ss ssäänmuuttaneden luku vuonna. / 00 ja vuonna ) «. / 00 keskväkluvusta, posmuuttaneden vastaavan promlleluvun ollessa. vuonna ja. vuonna. Muuttolkkeen aheuttama koko vahdos kaupunken väestössä nous ss vuonna.0 /oo :een J a vuonna.o / 00 :een. Maaseudun väestössä se ol melken puolta penemp el anoastaan 0.o / 00 vuonna ja, / 00 vuonna. Vmemantusta promlleluvusta ssäänmuutot tekvät vuonna. / 00 ja vuonna. / 00 sekä posmuutot edellsenä vuonna.s / 00 ja jälkmäsenä. / 00. Muuttolkkeestä savat kaupungt suhteellsen väensäyksen, joka vuonna ol. /oo J a vuonna. / 00 keskväkluvusta, mutta maaseutu sen sjaan kärs väestöntappon, joka vuonna ol. ja vuonna. / 00 sen väestöstä. Huomota herättävänä sekkana on manttava, että kun maaseutu yleensä on kärsnyt enemmän ta vähemmän muuttotappota, on maalasväestö Vpurn ja Oulun läänessä muuttolkkeen kautta saavuttanut väestönlsäyksen. Mtä Vpurn läänn tulee, johtuu tämä etupäässä stä, että Vpurn kaupungn nopeast kasvavat eskaupungt ovat Vpurn maalaskunnan' alueella, mnkä johdosta näden muuttovotto, joka tosasallsest tulee kaupunklasväestön hyväks, vrallsest luetaan maalasväestöön.

21 IV. Väestön todellnen lsääntymnen. Väestön todellnen lsääntymnen rppuu elävänä syntyneden luvusta verrattuna kuolleden lukuun ja ssään- ja posmuuttaneden lukujen kesknäsestä suhteesta. Kuten edellä on huomautettu, on maalle kokonasuudessaan krkonkrjohn merkttyjen ssään- ja posmuuttaneden lukujen välnen erotus merktykseltään verraten vähäpätönen. Maan todellnen, krjohn merktty väenlsäys vastaa sen vuoks lkptäen syntyneden enemmyyttä. Jos stävaston ertysest pdetään slmällä kaupunken ja maaseudun väestöä, on ssäänja posmuuttojen vakutus todellseen väenlsäykseen hyvn tuntuva. Vuosna ja ol todellnen väenlsäys krkonkrjojen mukaan ja henkeä el. ja. / 00 kumpasenkn vuoden alussa olevasta väkluvusta. Er läänessä sekä kaupungessa että maaseudulla ol todellnen väenlsäys vuosna ja seuraava: Uudenmaan lään. Kaupungt Maaseutu Turun-Porn lään. Kaupungt Maaseutu Hämeen lään. Kaupungt Maaseutu Vpurn lään. Kaupungt Maaseutu Mkkeln lään. Kaupungt. Maaseutu. Syntyneden enemmyys. Surplus des nassances. 00; 0l Yhteensä! 0! ; Yhteensä 0 Yhteensä I Yhteensä ; + + +! 0 Muuttovotto (+) ta -tappo (). Surplus des entrées (+)ou des sortes(). f!+ --! 0! Yhteensä 0 0 Todellnen väenlsäys. Accrossement de la populaton. ( 0 : 0 0 J 0 J J

22 Kaupungt Maaseutu Kaupungt Maaseutu Kaupungt Maaseutu Kuopon lään. Vaasan lään. Oulun lään. 0 Yhteensä ;! Yhteensä ' Ool 0! E0 00 Yhteensä j j Koko maa. '' j Kaupungt Maaseutu Muuttovotto (+) ta -tappo (). Surplus des entrées ( + )ou des sortes ( ). j ! +!+ ^ + 0 Todellnen väenlsäys. Accrossement de la populaton. G Syntyneden enemmyys. Surplus des nas- - 0J 0 ; 0 0! ;! ' ] 0! ; Yhteensä! 0! 0 + ; ; Väenlsäyksen suuruuden valasemseks kussakn läänssä sekä kaupungessa ja maaseudulla erkseen estettäköön seuraavat suhteellset luvut, jotka osottavat lsäyksen promllelukuma kunkn vuoden alussa olevasta väkluvusta vuosna sekä keskmäärät vuoskymmenltä - 00 ja 00. Accrossement effectf de la populaton en /oo. Uudenmaan lään. Turun-Porn. Hämeen. Vpurn. Mkkeln. Kopon. Vaasan. Oulun.0. ll.l j 0.. Koko maa (Pays enter) j lo.o G Kaupungt (Vlles).. Maaseutu (Campagne) J.!....

23 Kuten edellsessä jo huomautettn, perustuu Huomen väestötlasto yksnomaan krkonkrjohn, mnkä johdosta snä otetaan lukuun myöskn verasn mahn muuttaneet henklöt, nn kauan kun nämä evät ole krkonkrjosta postetut. Yleensä evät ne henklöt, jotka ptemmäks ta lyhyemmäks akaa lähtevät ulkomalle, ota muuttokrjaa. He pysyvät nnmuodon seurakuntensäkrkonkrjossa ja nähn merktään myös tedot posmuuttaneden solmmsta avoltosta, hedän ulkomalla syntynestä lapsstaan sekä kuolemantapaukssta, mkäl varmoja tetoja nästä väestönmuutokssta saapuu seurakunten papstolle.»jos nyt tedot näden maasta srtyneden Suomen alamasten kesken sattunesta väestönmuutokssta olsvat täydellset ja jos ne säännöllsest annettasn, vos väestötlastomme hatatta kästtää myöskn mantut ulkomalla oleskelevat ryhmät Suomen kansaa, joskn täytyy joka tapauksessa ptää suurena puutteena, että tämän kautta e voda taada luotettava tetoja maan omasta väestöstä. Kokemus on kutenkn selväst osottanut, että melkonen osa, jopa enemmstö maasta muuttanesta henklöstä ja hedän lapsstaan e koskaan palaa kotmaahan ja ettevät hetä koskevat tlastotedot, jotka olsvat tänne lähetettävät, saavu edes lkmankaan täydellsnä. Tästä on se valtettava seuraus, että Suomen väestötlaston täytyy lukea maan väestöön kuuluvks henklötä, jotka okeastaan evät enää shen kuulu, samalla kun vastaavat väestönmuutoksa koskevat tedot jäävät vallnasks. Tästä johtuva maamme väestötlaston vrheellsyys kasvaa vuos vuodelta srtolasuuden jatkuessa. Tätä nykyä e ole varmaa tetoa stä, kunka suur osa väestöstä todellsuudessa elää maan rajojen ulkopuolella. Jotta tässä kosketellun possa Olevan väestön suuruus tuls edes jossan määrn valastuks, otettn vuoden 0 n. s. ylestä väestölaskua varten vahvstettuun taulustoon se uutuus, että jokasesta seurakunnasta vaadttn erttän lmotettavaks, paljonko ol ntä seurakuntalasa, josta jo akoja stten on puuttunut tetoja ta jotka anakaan vuoden 0 alusta luken evät ole oleskelleet seurakunnassa, sekä hedän lapsaan. Tämä possa olevaks merktty väestö havattn vuoden 0 lopussa nousevan 000 henkeen el. %:n koko krkonkrjohn merktystä väestöstä. Krkollsessa krjanpdossa tässä suhteessa valltsevn puutteellsuuksn vttaavat myöskn ne osaks melkoset erotukset, jotka ovat havattavssa usetten ptäjen toselta puolen krkonkrjojen ja toselta puolen henkkrjojen osottamassa väkluvussa. Nätten erotusten tuloksena koko maahan nähden ol vuonna, että henglle krjotettu väkluku ol penemp kun krkonkrjohn merktty. Manttakoon tässä edelleen, että nden henklöden luku, jotka vuosna ovat ottaneet paasn Pohjos-Amerkkaan takka, jälkeen

24 vuoden 00, myöskn muhn Euroopan ulkopuolella olevn mahn, on ollut seuraava: vuosna 00» 0J Huomattava on, että tedot vuodelta koskevat anoastaan Vaasan a Oulun lääneä. Mtä tulee kotmaahan palannesn srtolasn, puuttuu nstä valtettavast luotettava tetoja. Henkkrjotuksssa kootut tedot ovat nähtäväst hyvn epätäydellsä. Kun nden mukaan ols vuosna anoastaan 0 srtolasta palannut Suomeen, on Suomen Höyrylavaosakeyhtöltä saadun lmotuksen mukaan yksstään tämän yhtön lavolla nänä vuosna saapunut kotmaahan 0 srtolasta. Sotavuosna ja L e manttu yhtö ole välttänyt srtolaslkettä, mutta yhtön antamen tetojen mukaan vuoslta ol kotmaahan palanneden srtolasten luku non 0 % samaan akaan maasta pos matkustaneden luvusta. Tämän suhdeluvun mukaan ols ss ajanjaksona 0 maasta muuttanesta henkeä jäänyt verasn mahn. Avan vähäpätönen e ole sekään maastamuutto, joka vuosttan tapahtuu osaks Venäjälle, osaks läntsn naapurmahmme. Venäjällä, jonne vanhastaan joukko suomalasa, etenkn maan täossta, lähtee työnansolle, laskettn vuoden 00 lopussa oleskeleven suomalasten luku non 0 000:ks, josta non 000 ol merktty Petarssa olevan Suomen Passvraston luettelohn. Ruotsn Tlastollselta Päätomstolta saadun lmotuksen mukaan laskettn vuoden 0 n. s. ylesessä väenlaskussa Ruotsssa Suomen alamasten luku hengeks. Nästä suurn osa on työnansota hakeakseen muuttanut Ruotsn, etupäässä valtakunnan pohjosmpn osn. Yleensä nämä työnhaussa olevat suomalaset anoastaan lyhyehkön akaa vpyvät Ruotsssa. Kun shen väklukuun, joka kymmenvuotstaulujen mukaan ol maassa vuoden 0 päättyessä, lsätään seuraavna vuosna tapahtunut väenlsäys, saadaan seura valla svulla olevassa taulukossa estetyt vuosen ja loppuun kohdstuvat väkluvut.

25 Er läänen väestö jakaantu vv. ja kaupunken ja maaseudun kesken seuraavas t :. Uudenmaan lään Turun-Porn» Hämeen» Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun» Koko maa K a u p u n g t, Mesp. f Yhteensä.. Uudenmaanlään Turun-Porn» Hämeen» Vpurn» Mkkeln» ! Kuopon» 0 0 Vaasan» Oulun )> Koko maa S" M a a s e u, u. 0^ Yhteensä Mesp Yhteen ä. Yhteensä Jos lähdetään maan rajojen ssäpuolella vuoden 0 kuluessa olevasta väestöstä, sellasena kun sen lmasevat papston kymmenvuotstaulut, sekä tähän lsätään todellnen väenlsäys vuoslta papston tedonantojen mukaan, ja vähennetään edellsellä svulla estetyn menetelmän mukasest arvomalla saatu luku veralla malla jälellä olevsta srtolassta, saadaan vuoden väkluvuks anoastaan 0 0 henkeä. Tämä laskemalla saatu lkmääränen luku on varmast lähempänä maan todellsta väklukua kun yllä lmotetut vrallset luvut.

26 V. Solmtut ja puretut avoltot. Jo hyvän akaa on avolttoonmeno maassamme yleensä lmesest ollut alenemaan pän. Sllä kun solmttujen avolttojen luku keskmäärn kymmenvuotskautena 00 ol 0 keskväkluvun kutakn henkeä koht, ol sama suhdeluku vuoskymmeneltä 00 alentunut :een, ss suhteellnen vähenemnen kokonasta. %, ja on tätä kehtyssuuntaa jatkunut vuoteen saakka, jollon avolttosuusluku e ollut enempää kun keskväkluvun henkeä koht. Vuos, jollon tämä luku ol, stävaston osottaa hukan nousua. Tämä avolttosuuden taantumnen on havattavssa kakssa läänessä ja esntyy maalasväestön keskuudessa mlte yhtä vomakkaana kun kaupunklasväestönkn keskuudessa. Jälkmäsen keskuudessa alen solmttujen avolttojen suhteellnen luku :stä vv. 00 :ään vv. 00, edellsen keskuudessa :sta :een. Kaupunklasväestöä koskevat vastaavat suhdeluvut olvat vuosna ja ja sekä maalasväestöä koskevat ja. Er läänessä sekä erkseen kaupungessa ja maaseudulla ol avolttojen luku sekä absoluuttsest että verrattuna henkeen keskväkluvusta ajanjaksona seuraava: Vhttyjä pareja vuosna. Marages contractés en. a) Absoluuttset luvut. Nombres absolus. Keskmäärn Uudenmaan lään. Turun-Porn». Hämeen». Vpurn». Mkkeln». Kuopon». Vaasan». Oulun». Kaupungt Maaseutu., Koko maa Väestönmuutokset vuosna.

27 b) henkeä koht keskväkluvusta. Marages contractés par personnes de la populaton moyenne tl C > M- H-L SO t* > OS \L < > t H- OS Uudenmaan lään. T urun-porn». Hämeen Vpurn Mkkeln Kuopon Vaasan Oulun Koko maa (Pays enter) Kaupungt (Vlles)... Maase utu (Campagne). 0 Kuten estetystä suhdeluvusta lmenee, on avolttosuus koko väklukuun verraten huomattavast suuremp kaupunklas- kun maalasväestön keskuudessa. Pääsyy tähän suhteellsest suurempaan avolttosuuteen on snä, että namakuntoset käluokat ja erttänkn nuoremmat nstä ovat melkosta vomakkaammn edustetut kaupunken kun maaseudun väestössä. Samassa määrn kun kaupunklasväestö edelleen lsääntyy, erttänkn sellasten henklöden ssäänmuuton kautta, jotka kuuhvat manttuhn käluokkn, on suhteellsest suuremp avolttosuus kaupunklasväestön keskuudessa täysn luonnollsta ja myöskn tulevasuudessa odotettavssa. Mtä erkosest tulee nhn kahteen vuoteen, jotka tässä ansatsevat lähempää tarkastelua, lmenee ylläolevasta taulukosta, että luvut vuonna koko maassa sekä nn hyvn kaupungessa kun maaseudullakn samonkun myöskn usemmssa läänessä ovat mnmlukuja, samalla kun suhteellnen avolttojen määrä vuonna stävaston on läpeensä hukan korkeamp. Huomata sop, että avolttosuus maaseudulla kolmena vme vuotena on ollut alemp kun koskaan akasemmn maamme väestöhstorassa. Avolttosuuden vuotuset vahtelut ovat, kuten edellsestä käy lm, ykstysssä läänessä olleet sangen suuret. Nnpä vahtel solmttujen avolttojen luku kutakn keskväkluvun henkeä koht ajanjaksona 0 Vpurn läänssä :n ja :n välllä ja Kuopon läänssä :n ja :n välllä. Alhasmpana avolttosuus on pysytellyt Vaasan ja Mkkeln läänessä, jotavas-

28 ton korkemmat suhdeluvut ovat esntyneet Uudenmaan ja Vpurn läänessä. Mtä tulee Vaasan läänn, on huomattava, että kakk suhdeluvut Amerkassa oleskelevan väestön lukusuuden johdosta ovat avan lan alhasa. Kauan on huomattu, että solmttujen avolttojen luku Suomessa, kuten mussakn massa, suurest vahtelee er vuodenakojen mukaan. Suurn manttu luku on vuoden vmesellä neljänneksellä ja erttän marras- ja joulukuussa, mkä sekka nähtäväst huomattavan suureks osaks johtuu stä, että maames sllon on ehtnyt lopettaa kreellset kesä- ja syystyönsä ja että palkkaussopmukset, jotka ehkä ovat estäneet khlautuneden avolttoa, lan mukaan päättyvät marraskuun pävänä sekä kaupungessa että maaseudulla. Tonen vuodenaka, jollon solmttujen avolttojen luku stä lähnnä on suurn, on kesäkuu. Tämä koskee sekä kaupunk- että maaseutuväestöä. Yllä kosketeltuja sekkoja valasevat lähemmn seuraavat taulukot, jotka osottavat er kuukausna solmttujen avolttojen luvun, kun joka kuukaus lasketaan yhtä moneks päväks. Avolttojen luku on näet ollut seuraava: Koko maassa. Suhteellsest 00:aan. Répartton des marages par mos. Populaton totale. Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ; ? J 0 00 Yhteensä l

29 0 Kaupungessa. Suhteellsest 00:aan. Répartton des marages par mos. Populaton urbane. Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä CO CU (- CO *> !! ! 00! 00! co h- L C Maaseudulla. Suhteellsest 00: aan. Répartton des marages par mos. Populaton rurale. Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu : Yhteensä co >-> cc 00 U CO >-» CU 0 00 H- CO M- CO

30 Koko puheena olevana ajanjaksona on ss solmttujen avolttojen luku ollut suurn vuoden vmesellä neljänneksellä. Prosenttna kaksta solmtusta avoltosta ol lokajoulukuussa päätettyjen luku v.. % ja v.. %. Tämä solmttujen avolttojen lsääntymnen vuoden lopulla on säännöllsest hekomp kaupunklas- kun maalasväestössä. Äsken estetty prosenttluku ol kaupunklasväestöön nähden v..o % ja v.. %, mutta maalasväestöön nähden samona vuosna. % ja. %. Avolttokumppanen jakaantumsessa svlsäädyn mukaan lmenee erätä läpkäypä kaupunken ja maaseudun välsä eroavasuuksa. Suhteellnen luku namattomen välllä solmttuja avolttoja on kaupungessa suuremp kun maaseudulla, jotavaston tos- ta useampkertasa avolttoja, varsnkn leskmesten ja leskvamojen kesken, solmtaan maaseudulla lukusammn kun kaupungessa. Tätä sekkaa valasee ajanjaksolta seuraava taulukko, jossa avoeron saaneet tlastollsen aneston laadun taka on ollut pakko lukea lesken joukkoon. Vuosna solmtut avoltot, ryhmtettynä namakumppanen svlsäädyn mukaan. Suhteellsest 00:een avolttoon. Répartton des marages contractés d'après l'état cvl des époux. «o h-" CC Kaupungt (Vlles). Kaks namatonta (garçon et flle) Leskmes ja namaton (veuf ou dvorcé et flle) j... Namaton mes ja leskvamo (garçon et veuve, ou dvorcée) Leskmes ja leskvamo (veuf et veuve ou dvorcés) j !.j 0. j I. Maaseutu (Campagne. Kaks namatonta Leskmes ja namaton Namaton mes ja leskvamo Leskmes ja leskvamo Koko maa (Pays enter). Kaks namatonta Leskmes ja namaton Namaton mes ja leskvamo Leskmes ja leskvamo Yhteensä OOO.o OOO.o l OOO.o.J 0.0.! 0.. \.0...'.. a!.. j Yhteensä ! OOO.o OOO.o.!...!.! ! j....! Yhteensä OOO.ol OOO.o 000.0( OOO.o

31 Estetystä luvusta käy lm, että ajalla ensavoltot ovat hukan lsääntyneet verrattuna tos- ja useampkertasn avolttohn. Seltys on snä, että vmeksmanttujen luku selväst vähenee nopeammn kun ensavolttojen luku. Vuoskymmenten 00 ja 00 keskmäären välnen ero osottaa nmttän ensavolttojen lsääntyneen.:a 000 solmttua avolttoa koht sekä luonnollsest tos- ta useampkertasten avolttojen luvun vastaavassa määrn vähentyneen; jälkmässtä ovat leskmehen ja namattoman nasen välllä solmtut avoltot vähentyneet.:a, namattoman mehen ja leskvamon välllä solmtut.o:a sekä lopuks leskmehen ja leskvamon välllä solmtut 0.:llä. Myöskn vuosna kehtys on kulkenut samaan suuntaan, joskn luvut ykstysnä vuosna osn vahtelevat pänvastaseen suuntaan. Edelläolevat luvut osottavat, että 000 avolttoon menneestä mehestä ja nasesta vuosna ol: Namattoma.. Leskmehä ja Leskvamoja ja Mehä. Nasa. eronneta mehä, eronneta nasa Nämä luvut vahvstavat todeks sen asanhaaran, että leskvamolla ja eron saanella naslla on paljon penemp todennäkösyys joutua uusm namsn kun leskmehllä ja eron saanella mehllä, mkä eroavasuus käy veläkn tuntuvammaks, koska edellsten luku on jälkmästen lukua melkosta suuremp. Mtä vuosn ja tulee, ol avolttojen luku, jossa avolton solmjona ol:.. Kaks namatonta / Leskmes ta eronnut ja namaton nanen 0 Namaton mes ja leskvamo ta eronnut 0 Leskmes ja leskvamo ta kaks eronnutta 0 Mtä tulee avolton solmneden kään, ssältää maamme väestötlasto vuosttasa tetoja anoastaan nuormmsta käluoksta, nmttän vuotta nuo-

32 remmstä mehstä ja 0 vuotta nuoremmsta nassta. Muta käluokka koskevat tedot ovat stävaston yhdstetyt vsvuotskäluokkn. Kakken vhttyjen ryhmtys än mukaan tuhanteen avolttoon verrattuna ol vv. seuraava: Avokumppanen käryhmtys. Répartton des époux par âge. Mehet. * Sexe masculn. Alle 0 v 0» » 0»» »» '. 0» » 0» » v. ja vanhempa Yhteensä! loooj 000 Naset. Sexe femnn. Alle 0 v » » » » 0»» 0-» * » 0-» :.. -» 0 v. ja vanhempa Yhteensä! 000!

33 Jos tässä kästellyt tedot lasketaan anoastaan neljältä yleseltä käryhmältä, rajavuosna kävuodet 0, 0 ja 0, saadaan seuraavat vuoskymmenä 0, 00 ja 00 koskevat keskmäärät: Mespuolset Alle 0 vuoden 0:sta 0 vuoden 0 0:sta 0» v. ja vanhempa 0 0 Naspuolset. Yhteensä Alle 0 vuoden 0 0:sta 0 vuoden 0:sta 0» 0 0 v. ja vanhempa. Yhteensä Ensmäsen avolton solmneden käryhmtys on tuntuvast tosenlanen kun uusn namsn menneden. Tämä koskee yhtä paljon mehä kun nasa. Mtä erttän vuosn ja tulee, käy tämä lm allaolevsta suhdeluvusta. Age des époux à l'époque du marage. Ikäluokat. Années. Mehet. Hommes. Ens kerran naneet. Premers marages. Uudestaan naneet. Seconds Naset. Femmes. Ens kerran naneet. Premers marages. Uudestaan naneet. Seconds marages. Alle 0 V 0»,» 0»» 0»» 0»».. 0-» -» 0 v. ja vanhempa ! ; 0.: 0.! Yhteensä 000.0J l J OJ O Kuten jo manttn, ssältää Suomen väestötlasto tetoja nden mesten luvusta, jotka ovat solmneet avolton, ennen kun ovat tulleet lallseen vuoden kään, sekä samon nden nasten luvusta, jotka ovat menneet namsn ennen 0 kävuottaan. Vuoslta - lmenee näden luku, jän mukaan ryhmtettynä, seuraavasta taulukosta.

34 Avolttoon menneden v. nuorempen mesten ja 0 v. nuorempen nasten'luku vv.. Répartton par âge des époux très jeunes en. Mehä. Hommes. vuotta»»»» 0» vuotta»»»» Nasa. Femmes. \ r : 0 0 I 0 \ j l 0 JI IJ J Verrattuna kakken vhttyjen mesten lukuun ol v. nuorempana vhttyjen luku erkseen kussakn läänssä ajanjaksona prosentessa lausuttuna seuraava: v. nuorempana avolttoon menneden mesten luku 000 vastaavna vuosna vhttyä mestä koht vv.. Nombre des hommes marés avant Vâge de ans. En / 00 du total des marés. Lään. Gouvernements. Uudenmaan lään, Turun-Porn». Hämeen». Vpurn». Mkkeln». Kuopon». Vaasan». Oulun >>. W gs f l...o..... Keskmäär. 00. Moyenne H-l N CO co M- CO t Koko maa (Pays enter)..s.j.s.j.j.c. ) Vnot numerot lmottavat uusn namsn joutuneden lesken luvun asanomasssa käluokssa. Väestönmuutokset vuosna.

35 Nasn nähden, jotka vuosna ovat solmneet avolton ennen 0 kävuottaan, olvat vastaavat suhdeluvut er läänessä seuraavat: 0 v. nuorempana vhttyjen nasten luku 000 vastaavna vuosna vhttyä nasta koht vv.. Nombre des femmes marées avant Vâge de 0 ans. En / 00 du total des marées. Lään. Gouvernements. l CD H- h-l «0 co CO co eo o* o Uudenmaan lään, T urun-porn» Hämeen» Vpurn» Mkkeln», Kuopon». Vaasan» Oulun» Koko maa (Pays enter) Kun tarkastaa kahden vmesen taulukon suhdelukuja, näkee, että varhasessa ässä solmttujen avolttojen luku er osssa maata osottaa melkosa ja samalla pysyvä eroavasuuksa. Sten Vaasan läänllä on mespuolsen nuorson akasessa ässä solmmn avolttohn nähden avan jyrkkä erkosasema, kun stävaston naspuolset tässä läänssä evät puheenalasessa suhteessa erkosemmn pokkea stä, mkä maassa yleensä näyttää Mevan normaalsta. Stävaston on 0 v. nuoremmassa ässä vhttyjen nasten luku erttän korkea Vpurn läänssä. Alhasmmat olvat usempna vuosna tässä suhteessa Uudenmaan läänn luvut sekä mes- että naspuolsn nähden. Vme vuosna on nuorna avolton solmnetten suhteellnen luku selväst laskemassa ja lmenee tämä kehtys etupäässä nssä läänessä, jotka akasemmn osottvat korketa suhdelukuja. Vastakohtana nälle nuorlle avolton solmjolle ovat ne mehet ja naset, jotka ovat menneet namsn korkeassa ässä. Yl 0 v. vanhona vhttyjen mesten ja yl 0-vuotana vhttyjen nasten luku on vv. 0 ollut seuraava:

36 0 0. 0, , 0, 0. Mehä. Nasa M-hä. 0 Nasa 0 Tässä mantusta nassta ol v. namattoma ja leskä ta eronneta, nstä leskeä yl 0-vuotata. V. ol nästä vanhosta naspuolssta avokumppanesta namattoma, leskä ta eronneta, yl 0 vuoden käsä ol namaton ja leskeä ta eronnutta. Valtettavast e Suomen väestötlasto vo selvttää avolton solmnetten kesknäsä käsuhteta, mkä kutenkn ernästen väestötlastollsten kysymysten valasemseks ols tärkeätä. Tähän on syynä se sekka, että kää koskevat tedot annetaan summttan ja erkseen kummastakn sukupuolesta, joten e ole mahdollsta sovttaa ntä yhteen. Tetoja srkuksen välllä solmtusta avoltosta on koottu vuodesta alkaen ja osottavat ne, että näden avolttojen luku koko seuraavalla ajalla on ollut sangen vähänen. Koska nämä tedot kutenkn nähtäväst jo ptkän akaa ovat olleet epätäydellsä, e ntä enään vuoden 0 jälkeen ole käytelty. Er uskontokuntn kuuluven kesken solmttuja avolttoja el n. s. sekaavolttoja on hyvn harvoja kakken avolttojen lukuun verraten. Vuonna ol ntä kaupungessa, maaseudulla, vuonna vastaavat luvut olvat ja. Verrattuna solmttujen avolttojen koko lukuun tekee tämä kaupungessa.ja.0% sekä maaseudulla. ja.%. Koko maan keskmääränen prosenttluku ol vuonna. ja vuonna.. Tällasa avolttoja on enmmn Vpurn, Kuopon ja Uudenmaan läänessä. Seka-avoltossa avokumppant, harvoja pokkeuksa lukuunottamatta, ovat luterlasa ja krekkalas-katolsa. Vuonna ol 00 seka-avoltossa vamo ja :ssä mes uskontunnustukseltaan protestantt; vuonna vastaavat luvut olvat ja 0. Kunakn vuossta sekä keskmäärn vuoskymmennä 0 on seka-avolttojen luku ollut seuraava: