S i l l i TALOUDELLISEEN TILAAN.

Transkriptio

1 t SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. II. KATSAUS S l l TALOUDELLISEEN TILAAN. 7. VIISIVUOTISKAUSI EXPOSÉ DE LÀ SITUATION ÉCONOMIQUE DE LÀ FINLANDE PENDANT LES ANNÉES HELSINGISSÄ, K EISA RILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA, 899.

2 Ssältö. Table des matères. Tekstä (sv. 23). Sv. Texte (pages 23). page. I. J o h d a n to (A. B. ).... Rajat ja pnta-ala.... Hallnnollnen j a k o I l m a t Ulkonaset valtollset o lo t I. I n t r o d u c t o n.... Superfce et fro n tères.... Dvson adm nstratve É tat de la tem pérature L nfluence de l état poltque sur les conjonctures com m ercales II. V ä k lu k u j a a su n n o t (A. B.) II. P o p u la to n e t h a b ta t o n s III. E l n k e n o t Maanvljelys (A. B. ) Karjanhoto (A. B. ) Maanlohkomnen(A. B. ) Metsänhoto (A. B. ) Metsästys (O. G. ) Kalastus (O. G. ) Kot- ja kästeollsuus (O. G.) Vuortyö ja m etallteollsuus (O. G.) Muu teollsuus (O. G. ) Palovnanvalmstus (O. G.) III. A g rcu ltu re e t n d u s t r e A g r c u ltu r e Élevage des bestaux Nombre des explotatons rurales Econome fo r e s tè r e C h a sse P ê c h e Industre dom estque Industre mnère et métallque Autre ndustre Fabrcaton de l e a u - d e - v e IV. K aup pa j a k u lk u n eu v o t (A. G. F.).. 9. K a u p p a...9. M e r k u lk u V e sk u lk u n eu v o t M a a k u lk u n eu v o t R a u ta te t Posttom IV. C om m erce e t co m m u n cato n s Commerce...9. N a v g a t o n Voes de communcaton par eau Grandes r o u te s...9. Chemns de f e r...2. P o s t e s V. K a m eraaltom (A. G. F. ) T a lo n s a v u t...3. V. F n a n c e s Proprétés rurales... 3.

3 IV S v. Maanmttaus ja sojako Kruunun t u l o t Page. Arpentage et partage des terres Revenus de l É ta t...^ "VI. Y h te sk u n n a llse t j a k u n n a llse t o lo t 45. Kunten tulot ja menot (A. G. F.) Uudet rakennukset (A. G. F.) Rahalke ja lanalatokset (A. G. F.). 49. Vakuutuslatokset (O. G.) Säästöpankt (A. G. F.) Postsäästöpankk (A. G. F.) Testam entteja ja lahjotuksa yleshyödyllsn tarkotuksn (A. G. F.) Opetustom (O. G. ) Akakautnen krjallsuus (O. G.) Terveydenhoto (O. G.) Köyhänhoto (A. W. E. ) Hätäaputoma (A. W. E. ) Okeustom ja vankenhoto (O. G.) V I. R e n se g n e m e n ts s u r l é ta t socal e t c o m m u n a l Les revenus et les dépenses des communes Nouvelles constructons Crculaton de l argent et nsttutons de c r é d t Socétés d a ss u ra n c e Casses d é p a rg n e...8. Casse dépargne postale Legs et donatons au proft des communes ou du ben p u b l c Ensegnement p u b lc La presse pérodque Sons hygénques Sons des pauvres Mesures de s e c o u r s Organsaton judcare et régme des prsons Taululttetä (sv. 295). Tableaux (pages 295).. Henkkrjohn ja krkonkrjohn pantu väestö Suomessa 3 p. jouluk. v. 895, tonen toseensa v e r r a ttu n a Asunrakennusten lukum äärä Suomessa 895 vuoden lo p u ssa Kylvö- ja satomäärä vv Vljan tuonnn ja vennn m äärät vuosna Talven yl elätettyjen elukkan lukumäärä Suomessa Tarttuvn tautehn kuolleta elukota Petojen tappam a kot-elämä V ahtelut rushehtoltran hnnassa vuosna Palvelus- ja työväen palkkaehdot maaseudulla Comparason des relevés de la populaton selon regstre cvl avec ceux des rôles de la cote personelle au 3 Décembre Nombre des masons d habtaton en Fnlande à la fn de l année Sémence et récolte en Importaton et exportaton du blé en Nombre des anmaux domestques en F nlande Anmaux domestques crevés des épdémes contageuses Anmaux domestques tués par des bêtes féroces Les prx courants du segle en Les salares des ouvrers agrcoles pendant les années

4 Y Sv.. Maanomstajan lukum äärä ja jako vljellyn maansa laajuuden mukaan v Katsaus metsävalkeohn Suomessa vuosna Tapettuja peto-elämä ja nstä maksettujen palkntojen m äärä Myllyjen lukum äärä Suomessa v Katsaus Suomen sahalkkeesen Tetoja Suomen kaupungelle kuuluvasta maasta y. m. v Maantetä ja sltoja Suomessa v Akakautena tapahtunetten kauppaskonkurssen lukumäärä Ertysluettelo tehdystä uussta maantestä kussakn läänssäl Kyydtys ja kestkevart Suomessa vuosna Ertysluettelo ylesten ulostekojen suuruudesta keskmäärn m anttaallta kussakn maalaskunnassa Suomessa v Ertysluettelo maksettavaks lasketusta kruununylöskannosta ja maksamattom sta rästestä kussak läänssä vv Tetoja maalaskunten tulosta ja menosta vuonna Ilmotus Suomen kaupunken menosta v Katsaus ptäjänmakasnen tlaan vuosna Luettelo rahastosta yleshyödyllsä tarkotuksa varten, penson- ja avunantokassosta v Ilmotus Suomen kaupunken tulosta v P ag e.. Les proprétares classés selon la grandeur de leurs terres labourables en Les ncendes des forêts en Fnlande en Bêtes féroces tuées ans que le montant des gratfcatons accordées aux chasseurs en Nombre des moulns en Nombre des sceres ans que leur producton en Superfce des terres etc. appartenantes aux vlles de la Fnlande Routes et ponts en Nombre des falltes en Spécfcaton des routes en constructon pendant les années Servce des relas en Fnlande en Contrbutons en m oyenne sur chaque»mantau dans les communes rurales de la Fnlande en Le montant des contrbutons drectes au proft de l É tat et les restes pendant les années Les revenus et les dépenses des communes rurales en Aperçu des dépenses des vlles de la Fnlande en Les magasns de blé des communes en Spécfcaton des fonds communaux et d autres fonds nsttués pour l utlté publque, en Aperçu des revenus des vlles de la Fnlande en

5 Tekstssä: O lmasuja: Sv. 99, rv 5 ylhäältä on: 5,08; ptää olla: 7,76.»»» 6» 3, 9 ;» s 5,20.»»» 7»» 4,44;»» 6,88. s»» 8»»,29; 6 2,73.»» alhaalta, sareke, on: 99,484; ptää olla: 99,75. p» v»»» 2,» 5,;»» 5,2.»»»»»» 4,» -{-7,9;»» - f - 7,8.

6 I. Johdanto. Maan rajat, pnta-ala ja jako. Ulkonaset olot, josta ylenen taloudellnen tla vsvuotskauden kuluessa on rppunut. Rajat ja pnta-ala. M aan ra ja t evät vsvuotskautena ole m tenkään m uuttuneet, josta syystä pnta-alan suuruusk on pysynyt m uuttum atonna. M aassa vm eks tap ah tu n een laskun Suom en pnta-alasta to m tt M aanm ttauksen Y lhalltus v. 870 suuren Suomen yleskarttansa johdolla. T äm än laskun m ukaan er läänen ja koko m aan p n ta-alan suuruus ol seu raav a: U udenm aan lään....,790 km 2. T urun ja P o rn»... 24,565» H äm een»... 22,08 «W purn»... 35,850» M kkeln»... 22,885» K uopon»... 44,750» W aasan».... 4,623» Oulun ))... 66,739» K oko Suom 370,283 *) km 2. U usm m at laskut Suom en pnta-alan suuruudesta on kenraalm ajuur V enäjän yles-eskunnassa S tre lb tsk v. 882 to m tta n u t. K oska hän en ju l kasem ansa tetoja E uropalasten v altak u n tan pnta-alasekosta m elken *) Pats Suomen osuutta Laatokassa. Suom. Ta. Tla.

7 2 kakkalla pdetään tarkm pna ja luotettavm pna, pannaan täh än vertalun vuoks h än en laskunsa Suom en p n ta-a la n su uruu desta: Nelöklometrä. Klom ètres carrés. Lään Gouvernements. Maata. Järvä. Summa. Terre. L acs. Total. U u d e n m a a n...,3 74,872 Turun ja P o r n... 23,36,035 24,7 H äm een... 7,959 3,625 2,584 W p u r n... 3,409 3,632 35,04 M k k e l n... 7,275 5,565 22,840 K u o p o n... 35,746 6,984 42,730 W aasan... 38,309 3,402 4,7 O u l u n... 56,979 8,662 65,64 Suomen osuus L a a to k k a a... 8,04 8,04 Koko Suom 33, ,604 T äm än laskun m ukaan on ss 88,85 % Suomen pnta-alasta m aata ja,5% v että. Suom enm aan luonnonlaatu tekee m ahdollseks rauhallsella työnteolla vuos vuodelta lsätä sen aluetta. "Velä on m aassa jälellä suunnattom a vesperäsä sota ja räm etä, joden y h täm ttan en kuvaam nen, nnhyvn ta loudellsten kun terveyshodollsten etujen vaatm a, joka vuos lsää uusa aloja kuvaa m aata entsn ja nnm uodon todella laventaa stä aluetta, joka täällä on hm sen vljettävä. N ykyään otaksutaan että väh n tään vdesosa Suom enm aan koko pnta-alasta on täm m ösä velä kuvaam attom a räm em ata. Tosn e löydy varm oja, uudem pn m ttauksn perustuva tetoja näden suuruudesta ja laveudesta kussakn läänssä ekä m yöskään nden alueden laajuudesta, jo tk a nstä on vljelykselle anastettu. K u ten k ne tedot, jo tk a alem pana estetään vuosna 8!) 8)5 teh d y stä järvenkuvausja kavantotöstä sekä soden ja räm eden ojttam sesta, ovat m ttakaavana, jonka m ukaan vop arvostella m tenkä vesperästen m aden kavaustyöt vuos vuodelta ovat edstyneet. Hallnnollnen jako. E r läänen ra ja t ja ala evät vsvuotskautena e ole olleet m uutosten alasa. A kakauden lopulla Suom h alln nollsessa su hteessa ol ja e ttu seuraav alla tav alla :

8 3 Dvson admnstratve du pays. Kaupungeta. Vlles. Khlakunta. Ballages. Nmsme- I henprä. D strcts des bas-offcers. U udenmaan lään ; 24 Turun ja Porn» Hämeen ), W purn». «6 9 4 Mkkeln» Kuopon > Waasan I Oulun t Koko Suom »» Isalm en kauppala sa kaupungnokeudet v. 89. M uut hallnnollsessa jaossa vsvuotskautena teh d y t m uutokset ra jo ttu v at ertysn nm sm espren uudestajärjestäm sn. N n tu l suurem pan pren halkasem sen k au tta vs u u tta nm sm esprä lsää, jo sta kaks T urun ja P o rn läänssä sekä yks Häm een, W aasan ja Oulun läänssä. N äm ät, sam on kun edellsetk sam anlaatuset järjestelem set, ovat tosn vähtellen saattaneet m aan hallnnollsen jaon hukkaa yhdenm ukasem m aks, vakka k u tenk paljo epäta sa su u tta tässä kohden y h ä velä on jälellä. 895 vuoden lopulla ol k h lak unten ja nm sm espren keskm ääränen väkluku: Khlakunnssa. Nmsmespressä U udenm aan lään n ,67. 7,436. T urun ja P orn» ,382. 7,74. H äm een» ,892. 9,087. W p u rn» ,45. 9,247. M kkeln )) ,85. 8,535. K uopon» ,734. 0,229. W aasan» ,526. 9,789. O ulun» ,044. 6,323. K oko Su amessa 44,079. 8,388.

9 4 M aamme v äk rk k an k h lak u n ta on Ilm ajoen k h lak u n ta W aasan läänssä, jossa on enem m än kun 90,500 asukasta; väkluvultaan penn khlakunta, kun e L ap n m aata oteta lukuun, on M ynäm äen k h lak u n ta T urun ja P o rn läänssä, jonka asukasluku on vähän päälle 20,600 henkeä. Velä suurem p on eroavasuus nm sm espressä, jo sta suurm m at, n n k u n K u o po ja N lsä K uopon läänssä, jo sta kum m ankn asukasluku on yl 7,000 henkeä, ovat ykdeksän k e rta a väkrkkaam pa kun penm m ät. Jo lle oteta lukuun sem m osa prejä, jo tk a ovat saara ja jo ta erkos-asem an ja m uden asanhaaran vuoks e voda yhdstää tosten kanssa, nnkun esm. S uursaar ja T ytärsaar, L avansaar ja Setskar, K um lnk-b rändö, R appaluoto y. m., löytyy n m ttän m annerm aallak nm sm esprejä, jo tk a sekä laveudeltaan e ttä väk lu v u ltaan ovat paljo penem pä kun läänn keskm ääräset luvut, ja v errattu n a äsken m an ttu h n v äkrkkasn prehn saatta v a t tuon epätasasen jaon selväst näkyvn, n n k u n R au tav aara K uopon läänssä,900:a asukkaalla. Tlastollsen Päätom ston alam asssa kertom uksssa Suomenmaan taloudellsesta tlasta on jo puhuttu stä yhtäptäväsyyden puutteesta, joka yhä velä on olemassa maamme hallnnollsen, lankäytännöllsen ja krkollsen jaon välllä, sekä nstä vastukssta, jota, varsnk tlastollsessa suhteessa, syntyy sen kautta että pr-alueet ylläm antussa suhtessa ovat keskenänsä erlaset. K un lsäks tulee, että näm ät alueet usen ovat samannmset, v a k k evät kästä samoja aloja, käyp asantla velä sekavammaks. Nn löytyy nykyään sekä tuom okunta että khlakunta, jolla on nmenä Helsnk, Pkkö, Halkko, Wehmaa, Prkkala, Jämssä, Hollola, Mkkel, Henola, Juuka, Rantasalm, R autalam p, Kuopo, Isalm, Lper, Korsholma, Ilm a jok, Laukaa, Oulu, Salo ja Kem, m utta e anoakaan nästä tuom okunnsta kästä samaa alaa kun yhdennm nen khlakunta, vaan tosnaan suuremman, tosnaan penemmän. Suomen lankäytännöllsen, hallnnollsen ja krkollsen jaon yhtäptäväseks järjestäm nen näyttää sehtähden oleven olojen vaatm alta, olletk kun tuom okuntan nykyset ra ja t tosnaan, n nkun Kteen, Rautalam m n ja Leppävrtan tuomokuntan, käyvät rstn tse läännrajojen kanssa ja tosnaan taas (esmerkks Sahalahdella ja P eräsenäjoella) jakavat krkkokunnat kahta, joden yhteys kutenk jokasessa jaossa ols ollut sälytettävä. T ähän vodaan velä lsätä, että m yösk hallnnollnen ja krkollnen ptäjänjako usen on erlanen ja että tässäk suhteessa samalla nmellä tosnaan osotetaan alueta, jotka yhden jakoperustuksen m ukaan k ä sttä v ä t er alan kun tosen m ukaan.

10 5 Ilmat olvat v. 89 maanvljelykselle yleensä vähemmn suotuset. Usemmssa pakon lum rkasta talvea seuras kylmä kevät; kesä ol kylm ähkö ptkällsne poutneen, jonka ohessa yöhalloja käv usessa seudun; W aasan läänssä tek stä patse nttym ato tuhojaan. Tästä kakesta ol seurauksena että sato etelä-osassa m aata tul anoastaan keskula- sen hyvää, pohjos- ja tä-osssa kesknkertasta huonompaa, ja er pakon W purn, Kuopon, W aasan ja erttänkn Oulun läänä tul kato. (Vuosen 89, 892 ja 893 hätäaputöstä, kats. edempänä luku VI). Vuos 892 ol velä epäsuotusam p, ja vljasato Uudenm aan, Turun ja Porn sekä M kkeln läänssä tu l anoastaan keskulasen hyvää, m utta Häm een ja W purn läänssä epätyydyttävä; kato sattu suurmmassa osassa Kuopon, W aasan ja Oulun läänä. Henänsato tul kutenkn melken kakkalla hyvää. Vuonna 893 olvat lm asuhteet yleensä suotusat; sekä vljan- että henänsato ol osttan hyvää, osttan kesknkertasta. Vuonna 894 ja 895 ol lma hyvn edullnen m aanvljelykselle, nn että edellsenä vuonna tul hyvä ja jälkm m äsenä sangen hyvä sato. M nkäänlasa m anttavam pa luonnonlm ötä e sattunut vsvuotskaudella. Läm pöm ääräsekkan valasem seks ylläm anttuna vuosna an nettakoon velä seuraavat tedot. Purjehduskaus H elsngssä alko vsvuotskautena akasmmn p. Huhtk. 894 ja myöhmmn Toukokuun 6 p Oulun satama ol jästä vapaa akasmmn Toukokuuta 89 ja myöhmmn 0 p. K esäkuuta 893. Erotus sanottujen pakkan välllä satamen avautum s-ajan puolesta vahettel er vuosna 2 ja 46 pävän välllä. P u r jehduskaus päätty stävaston Helsngssä akasmmn 2 p. Jouluk. vv. 893 ja 894.ja m yöhäsm mn talvella , 3 p. Tammk. jälkm äsenä vuonna. Oulussa jäätym nen tapahtu akasmmn 30 p. Lokak. 894 ja myöhäsmmn 4 p. Marrask H elsngn satama ol ss 2 3 2/3 kuukautta vuodessa kauvem m n sulana kun Oulun; m utta akasem m n alkava pmeys pohjoslla vesllä sekä jäät sellä keväsn ovat velä lsäks joka vuos m elkosest lyhentäneet purjehdusakaa jälkm äsessä satamassa. Hangossa on kulkulkettä votu ylläptää jäänsärkjän»murtajan«avulla kautta koko talven kakkna muna vuosna patse 893, jollon lk tukalsta jääsuhtesta keskeyty 6 päväks, elkkä 22 p:stä Tammk. 24 p:ään Maalskuuta, ja 895, jollon sattu muutamaks päväks pysähdys lkkeessä Helm- ja M aalskuulla.

11 6 T äkäläsestä M eteoroloogllsesta P äälatoksesta saatujen tetojen m u k aa n keskläm pö er vuosna ol C elsuksen astem tan jä lk e e n : Température moyenne de Vannée en Helsngssä. Tampereella. Kajaanssa. Oulussa. v ,82 + 4,36 -)-,53 + 2,22 > ,32 + 2,69 + -j- 0,65 D ,84 + 2,67 0, ,69 4-5,37 + 2, ,57» f- 4,30 + 3,78 + M + 2,20 K eskläm pö ol ss m antussa pakossa korken vuonna 894 ja aln vuonna 893. Vuos 894 ol m erkllnen tasasm m an läm m ön k a u tta vsvuotskautena. K orken ja aln kuukauden-keskläm pö vsvuotskautena ol sanotussa pakossa seu raav a: Korken kuukauden kesklämpö. L a plus haute température moyenne d un mos. Aln kuukauden kesklämpö. La plus basse température moyenne d un mos. Oulussa. Helsngssä. Tampereella. Kajaanssa. Helsngssä. Tampereella. Kajaanssa. Oulussa. y ,7 + 8,2 + 6,6 + 6,7-6,4 8,2 0,7 0,3» f- 4,8 + 5, + 4,4 + 4,6 9,3,2 4,8 3.8 > , t- 6>6 + 4,7 + 5,9 4,8 4,8 20,2 9, ,o + 7,2 + 6, -)- 6,8 2,6 3,8-8,4 7,0» , + 6,2 + 4, ,2 4,9-6,5 4,8 E rotus korkem m an ja alm m an kuukauden-keskläm m ön välllä ol ss k u n ak sanottuna vuonna:

12 7 L a dfférence de la température moyenne des mos. Helsngssä. Tampereella. Kajaanssa. Oulussa. v , 26,4 27,3 27,0» , 26,3 29,2 28,4» ,9 3,4 34,9 35,4» ,6 2,0 24,5 23,8» ,3 3, 3,3 30,2 Sademäärä, luettuna mllmetressä, tek Meteorologllsen Pää-latoksen antam an tetojen m ukaan: Quantté absolue de plu e en mllmètres. Helsngssä. Tampereella. Kajaanssa. Oulussa. V ,o 504,0 498,8 476,0» , 583,3 509,5 558,9» ,0 CO 542, 587,0» ,. 592,9 448,8 495, ,4 540,5 435,7 464,2 Ulkonaset valtollset ja taloudellset olot. Koko vsvuotskaus ol rauhan ja levollsuuden akakaus. Ol ss täys syy odottaa, että m aan kauppa ja tavaranvahto sellasena akakautena olsvat verraten vlkkata. Vaan täm ä tovomus toteutu vaan osttan. Yhdeltä puolen kärs kauppa ajanjakson alussa ja keskellä huonom msta sadosta ja maassa samaan akaan sattuneesta rahapulasta sekä ahtasta lkeolosta ylpäänsä; toselta puolen vakeuttvat tavaranventä Venäjälle täm än m aan rahaolossa muutam na vuosna vallnneet kovn epäedullset kursssuhteet, jotka vv. 89 ja 892 olvat sangen vahtelevat; kurss alen jopa allekn 240. Myöskn valltsevat tullrajotukset vak u ttv at eduttom ast Suomeen kauppaan. Suurteollsuutta, jonka tuotteet suureks osaks olvat aotut V enäjälle vetäväks,

13 panost nän ollen kova taloudellnen ahdnko. Suurem m assa m äärn kun edellsellä ajanjak so lla onkn senvuoks osa tä tä teo llsu u tta, e rttä n k n p u u m assateollsuus, etsnyt ja saav u ttan u tk n pysyväm m ät m ark k n at m ussa massa. Sen ohessa on tehdastuotteden kulutus om assa m aassa m elkosest lsään ty n y t ajanjakson kuluessa, johon etupäässä on v ak u ttan u t tu n tu v a lsäännys k arjan tu o tted en vennssä sekä p uutavaran vennlle yleensä edullset lkeolot. N änät m olem m at p ääv en ttu o tteet to v at m aahan paljouden rahoja, jo tk a osttan välttöm äst, osttan välllsest uusn teollsuusyrtyksn sjotettuna, tu lv at väestön hyväks. E rty set suuret rautaterak ennukset, joden kustannukset su o rtettn ulkom alta otetulla valtolanolla, sekä kaupunkkntem stöja v arten p eru stettu hypoteekkkassa, jo k a etupääsä ulkom asella lk epääom alla a lo tt tom ensa v. 895, ovat m yös o saltaan lsänneet v errattan runsasta rah aläh d että m aassa ajanjakson lopulla. Y lenen arvostelu ajanjaksosta täytynee senvuoks tulla sellanen, että hyvnvont m aassa sll'akaa on m ennyt m elkosest eteenpän, jo ta myös todstaa väestön lsäys m an tu lla ajalla. II. Väkluku ja asunnot. Suhteellnen väenlsäys ol, vakka stä tä y ty y p tää norm aalm äärää penem pänä, kuten k n vsvuotskaudella m elkosta penem p k un tuona erttän edullsena akakautena Täm ä tu l stä, että syntyneden suhteellnen lukum äärä ol penem p, kuolleden lukum äärä stä vaston suurem p kun vm em anttuna vuosna Vuosen 89 ja 892 huononlaset sadot, sem m nkn m aan tässsä ja pohjosssa osssa, v ak u ttv at myös täh än tulokseen, vakka ne evät sy n n y ttän eet ertysä kulkutauteja. Y leensä vo p tää terveydentlaa m aassa koko vsvuotskaudella tyydyttävänä, lu k u u n o ttam atta kadon ajanjakson alussa kohtaam a seutuja, jossa suurem p taudllsuus vallts, vakka evät m tk ään ertyset k u lk u tau d t ravonneet. I

14 9 Väkluku Populaton Joulukuun Joulukuun 3 p p Accrossement absolu Väestön lsäys vuosna Accrossement annuel, pourcents. Vuotnen väenlsäys prosenttna väkluvusta. Uudenmaan lään. 239, ,243 24,787,99 Turun ja Porn )> 395,474 49,369 23,895,8 Hämeen» 258,80 276,00 7,830,34 W purn». 35, ,5 27,55,32 Mkkeln». 80,920 85,098 4,78 0,46 Kuopon» 290, ,29 9,637 0,65 Waasan X) 47,92 435,548 8,356 0,87 Oulun 6 246, ,763 3, Koko Suom 2,380,469 2,520,437 39,968,5 V svuotskautena ol absoluuttnen väenlsäys keskm äärn 27,994 henkeä vuodessa, nnm uodon m elkosta penem p kun ajanjaksolla , jollon se ol keskm äärn 35,420 henkeä. V uotnen suhteellnen väenlsäys on keskm äärn p rosenttna väkluvusta teh n y t: ,97% ,08» ,98.» ,50 « ,35» N nkun yllä-olevasta tau lu sta näkyy, ol väestön lsääntym nen M kkeln ja U udenm aan läänessä kovn erlanen. V äklukuun v erraten U udenm aan läänllä ol neljä vertaa suurem p väenlsäys kun M kk eln läänllä. On k u ten k n huom autettava, että väenlsäykseen U udellam aalla suureks osaks e ole ollut syynä sy n ty n etten enemmyys kuolletten suhteen, vaan suur m äärä ssäänm uuttoja m usta läänestä, etupäässä kaupunkehn, varsnk H elsnkn. P n ta-alan sa laajuuden suhteen Suom enm aa velä on hyvn harvaan asuttu. K u ten k on väentheys anoastaan kahdessa läänssä alle 0 henkeä Suom. Ta. Tla. 2

15 0 km 2:llä. Seuraava tau lu osottaa, k unka asukasluku keskm äärn km 2:lä on vuo desta 870 kasvanut. A su k a slu k u k m 2:llä. ' Nombre d habtants p a r k l. carré de terre U udenm aan lään ssä.... 5, 6,5 8,2 9,6 2,5 23,7 T u ru n ja P o rn».... 2,7 3,8 4,9 6,o 7, 8, H äm een >.... 0,4,3 2,3 3,2 4,4 5,4 W p u rn».... 8,9 9,2 9,6 0,2,2 2, M k k e ln».... 9,0 9,4 9,6 0,0 0,5 0,7 K uopon».... 6, 6,7 7,2 7,6 8, 8,4 W aasan *.... 7,8 8,5 9,4 0, 0,9,4 O ulun»....,,2,3,4,6,.7 K oko Suom essa 5,3 5,8 6,2 6,6 7,2 7,6 Y lläolevat ted o t Suom enm aan väkluvunsekosta perustuvat, sam on kun kakk akasem m n ju lk astu tk, papston, erttän k u ltak n seurakunnalta, tekem n väklukutauluhn. P tem m än ajanjakson kuluessa sanottujen taulujen sum m at kutenk m elkosest ovat eronneet n stä tulokssta, john henkkrjohn nojautuva luvunlasku sam asta aneesta on tullut. Vuodesta 880, jollon A rm ollsta A setusta Joulukuun 9 p:ltä 878, joka koskee h enkkrjotusta Suomessa, sekä K esarllsen S en aatn k rjettä seuraavan M aalskuun p:ltä ru v ettn noudattam aan, on erotus m anttujen lähdetten tetojen välllä, v erraten erotukseen edellsenä akakautena, kuten k vähennyt, varsnk jos lm otuksa papston taulussa, jo tk a koskevat jonkun vuoden loppua, v errataan henkkrjotukseen seuraavana vuonna, jonka tedot k uuluvat vuoden alkuun ja ss ovat p d ettäv ät yhtäläsn ä lm otusten kanssa edelläm antussa taulussa. A llaseuraava tau lu osottaa henglle-pantujen lukum äärän vuosna , jonka m äärän p täs olla sama kun papston lm ottam a lukum äärä 3 p. Jo u lu k u u ta k unak vuonna

16 Populaton nscrte dans les lstes des cotes personelles. Lään. Gouvernements Mehenpuolta. Sexe masculn Vamonpuolta. Sexe fémnn. Yhteensä. Les deux sexes. Accrossement. Lsäys edellsen vsvuotskauden lopusta alkaen. U udenm aan , , , , ,236 23,52 35, , Turun ja Porn , , , , ,925 20,776 22,584 44,360 9,97 H ä m e e n... 26, , , ,38 270,800 35,33 40,66 275,992 4,723 W purn , , , ,595 84,354 88, ,088 25,265 M kkeln... 80,254 82,73 82,629 83,72 84,932 9,468 94,496 85,964 5,70 K u o p o n , ,762 29,77 293,47 295,85 47,94 5,20 299,034,387 W a a s a n , , , ,602 4, ,846 25, ,095 7,045 O ulun ,88 239,37 238,588 24,45 242,7 20,720 25,24 245,96,43 Koko Suom ('['oa) 2,347,959 2,369,633 2,383,822 2,407,378 2,436,03,209,930,263,88 2,473,748 25,789 4 Stä kaupungessa (Dans les vlles) , , ,40 235, ,08,26 37, ,648 25,290 Stä maaseudulla (Dans les communes rurales')... 2,24,60 2,4,75 2,55,682 2,72,3 2,93,932,098,804,26,296 2,225,00 00,499 Helsngssä löyty stäpatse enemmän kun 500 juutalasta, jotka evät olleet henkkrjossa.

17 2 Yllä-oleva taulu, v errattu n a papston lm otusten perustuksella tehtyyn, osottaa että m aassa löyty enem m än krkonkrjohn k u n henkkrjohn pantuja, ja tek täm ä erotus akakauden alussa, p. Tam m k ,50 henkeä, k un se stävaston akakauden lopussa, 3 p. Jouluk. 895, nous 46,689 henkeen. E rotus k rkonkrjohn otetun ja hen k k rjo tetu n väestön välllä ol ss vuosna enennyt 4,79 hengellä. E rotuksen enenem nen saatettan ee anaks osak selttää sten, että henkkrjosta m on vähtellen on jä te tty pos, joka kauem m n akaa on p akkakunnasta ollut possa, vakka hän yhä sesoo krkonkrjossa, kun tetoa hänen kuolem astaan e ole tu llu t; uskottavaa kuten k on, että suur m äärä täm m össtä jo on kuollut, varsnk u lkom alla oleskelevsta m erm ehstä ja passlla u lkom alla elävstä h en k löstä. S entähden lu u ltavast lähm m n p äästään totuuden perlle, jos otaksutaan jo ten k y h tä suura v rh etä krkonkrjossa kun henkkrjossa, vakka v at nssä kulk ev at vastapäsn suuntn; täm än johdolla ols todellnen väk lu k u saatava, jos keskm äärä o tettasn krkon- ja henkkrjojen tedonantojen välllä, ja ols Suom en väkluvun ss 3 p. Jouluk. 895 p tän y t olla 2,497,093 henkeä. M y ö tältetty tau lu N:o ssältää m uuten tarkem pa ertystetoja k rkonkrjohn ja henkkrjohn p an tu jen henklöden lukum äärästä kussak kunnassa. S tä näkyy, että usem m ssa m aam m e suurem m ssa kaupungessa n n k u n H elsngssä, Turussa, W purssa, N kolankaupungssa ja Oulussa sekä m u utam ssa penem m ssä, jom m onenk eroavasuus on olem assa h enkkrjojen ja krkonkrjojen välllä. K akssa luetellussa kaupungessa sekä usessa m ussa hen k k rjo tettu jen lukum äärä on suurem m assa ta vähem m ässä m äärässä penem p kun k rkonkrjohn otettujen. U seassa m aalaskunnassa havataan m yöskn suura erotuksa henkkrjohn ja k rkonkrjohn otetun väestön välllä, jollon joskus edellnen, joskus jälkm änen nstä on suurem p. M ahdotonta on p tää kum paakaan n ästä tedosta luotettavam pana. M uuten v ertalu jonkun pakkakunnan krkonkrjohn ja henkkrjohn otetun väestön välllä sekä m ahdollsuus ta r kastaa kum paakn koskevan lm otusten lu o tettav u u tta usen käyp vakeaks sen k au tta, että pakkak u n n an hallnnollset ja krkollset ra ja t evät ole sam at ja että m olem m at lm otukset sentähden koskevat er alueta.

18 3 U skontunnustuksen m ukaan jak au tu v at Suomen asukkaat lopulla vuotta 895 seuraavala tav alla: Väkluvuntaulujen mukaan. Selon les regstres des parosses. Henkkrjan mukaan. Selon les lstes des cotes personelles. L utherlasa (Luthérens)... 2,47,33. 2,427,902. P ro test, eruskolasa ( Autres évangélques) 2,32. K rek k alas-v en äläsä ( Grecs-orthodoxes) 46, ,57. R oom alas-katolsa ( Catolques-romans) 483. M uta krstnuskolasa (Autres chrétens) 2,7 *). E -k rsttty jä (N on-chrétens) Y hteensä 2,520,437. 2,473,748. Seuraava taulu osottaa lähem m n er uskontohn kuuluvan h en k k rjo tetu n väestön lukum äärän kussak läänssä: Populaton selon les lstes des cotes personelles en 896. Lään. Gouvernements. Luthérens. Lutherlasa. Grecs-orthodoxes. Kre kkalas-venäläsä. Autres chrétens. Muta krstnuskolasa. Non-chrétens. E -krstttyjä. U u d e n m a a n ,94 2, _ Turun ja P o rn... 43, ! 54 H äm een , W p u r n... 34, M k k e ln... 85, K u o p o n ,443 8, W aasan... 48,29 36,668 : O u l u n , Koko Suom (Total) 2,427,902 43,57 2,7 04 Stä kaupungessa (V lles) ,96 5, t maaseudulla (Communes rurales)... 2,83,94 38,326, M anttava on että Turun, Tam pereen ja K uopon kaupunken sekä M kkeln p täjän Ju v an kunnan ja m uutam en Oulun lään n m aalaskuntan henkkrjossa löytyy joku m äärä krstnuskoon kuulum attom a henklötä. *) Tähän ssältyy myös protestanttsa eruskolasa ja roomalas-katolsa uskontunnustaja.

19 4 H a n k ttu jen tedonantojen m ukaan ovat näm ät e-k rstty t T urussa ja K uopossa juutalasa ja Tam pereella m uham ettlasa ja V enäjän alam m asa, jota, kun evät ole Suomen alam m asa, e ols p tän y t henkkrjohn panna. Oulun läänn henkkrjohn o tetu t 42 veras-uskolasta ovat ta a sen m ustalasa, ja Ju v an ptäjässä M kkeln läänssä, lm otetut o henkeä ovat k astam a tto m a lapsa lu th erlaslle vanhem m lle. T etoja m aan väestön jakautum sesta kelen suhteen annetaan van joka 0:s vuos. V. 890, jollon sellasa tetoja vm eks annettn, ol m aan kaksta 2,380,469 asukkaasta ol 2,048,545 el 86,07 «/o suom enkelsä, 322,604» 3,55» ru o tsn-» 6,24 )) 0,25» ven äjän-»,674» 0,07» saksan-»,06» 0,04» lapn-» ja 46» 0,02» jo lla ol joku m uu k el ädnkelenä. K u ten ylem p än ä on osotettu, nous väenlsäys Suom essa v svu otsk au ten a ,968:aan henkeen (väkluvuntaulujen m ukaan). M ssä m äärässä täm ä lsääntym ys on rp p u n u t syntyväsyydestä ja kuolevasuud esta sekä ssään- ja ulosm uutosta, o so ttav at seu raav a t n um erot: Elävänä syntynetä. Nassances. Kuolleta. Décès. j Syntynetten enemmyys. Surplus des nassances. ; Yhteensä. Les deux sexes. Vamonpuolta, Sexe fém nn. \ I... Mehenpuolta. Sexe masculn. Yhteensä. Les deux sexes. Vamonpuolta., Sexe fém nn. Mehenpuolta. : Sexe masculn. Yhteensä. Les deux sexes. ; Vamonpuolta. Sexe fém nn.! Mehenpuolta. Sexe masculn! V ,059 40,069 82,28 25,928 24,787 50,75 6,3 5,282 3,43» ,25 37,82 76,433 29,553 27,933 57,486 9,698 9,249 8,947» ,577 35,453 73,030 26,276 24,726 5,002,30 0,727 22,028» ,03 37,93 76,206 24,074 23,393 47,467 4,939 3,800 28,739» 895 4,975 39,808 8,783 22,972! 2,50 44,482 9,003 8,298 37,30 Yhteensä 99,875 89, ,580 28,803 22,349 25,52 7,072 67,356 38,428 S y n ty n etten enem m yys vsvuotskautena nous ss 38,428:aan henkeen. Ssään- ja ulosm uuttanetten sum m at tek v ät vsvuotskauden er vuosna :

20 5 Ssäänmuuttaneta. Immgratons. Ulosmuuttaneta. Emgratons. Ssäänmuuttanetten enemmyys. Surplus des mmgrés. Yhteensä. Les deux sexes. Vamonpuolta, j Sexe fém nn.. Mehenpuolta. Sexe masculn.! Yhteensä, j Les deux sexes. Vamonpuolta. Sexe fém nn. Mehenpuolta. Sexe masculn. Yhteensä, j Les deux sexes.! Vamonpuolta. Sexe fém nn. Mehenpuolta. Sexe masculn. V ,82 29,32 55,42 25,560 29,329 54, ,456 27,682 5,38 22,995 27,272 50, » ,297 28,824 53,2 24,20 28,720 52,840 - f » ,932 30,68 56,550 25,674 30,628 56, ;+ 248» ,002 32,238 59,240 27,02 32,25 59, Yhteensä 26,508 48, ,9 25,45 48, ,65 +, ,540 el koko maassa,540 henkeä enemmän ssään- kun ulosm uuttaneta. Seuraava taulu osottaa väenlsäyksen m äärät kussakn läänssä sekä m ssä osssa m aata ssään- takka ulosm uutot ovat olleet votolla, ynnä todellsen väenlsäyksen : j Lään. Gouvernements. Surplus des nassanses. Syntynetten enemmyys vuosna Ssäänmuuttanetten (+; ja ulosmuuttanetten ( ) enemmyys. Surplus des mmgrés (+,), ou émgrés ( ). Accrossement effectf. Todellnen väenlsäys. U u d e n m a a n... 6, ,28 24,787! Turun ja P o r n... 26,834 2,939 23,895 H äm een.. ' ,264,434 7,830 W p u r n... 8, ,09 27,55 M k k e ln... 7,437 3,259 4,78 K u o p o n... 4,74 5,077 9,637 j W aasan ,487 3,3 8,356 O u l u n... 3, ,770 { Yhteensä 38,428 +,540 39,968 Jo edellsnä akakausna on ssään- ja ulosm uuttojen verrattasen suuruuden suhteen er maakunnssa tehty se huomo, että kun maan etelä- ja kaakkososssa ssäänm uutot ylm alkaan ovat ulosm uuttoja lukusam m at, on

21 6 asanlata pohjosssa läänessä pänvastanen. E p älem ättä täm ä sekka on yhteydessä sen vetovom an kanssa, m llä suurem m at k aupungt ylpäänsä ovat n äy ttän eet v ak u ttav an rtonaseen väestöön, joka tulvaa n hn etsm ään työnansota ja sttem m n suurem m aks ta vähem m äks osaks pysyväsest asettuu n hn asum aan. K un m aan suurm m at k aupungt ovat etelässsä läänessä, käyp nnm uodon selväks syy m nkätähden ssäänm uutot nssä ovat lukusam m at. Y lm alkaan k a rttu u kaupunkväestö Suomessa verratto m ast suurm m aks osaks ssäänm uuttojen kattta. A kakautena ol syntyneden lukum äärä kakssa m aam m e kaupungessa yhteensä,526 henkeä suurem p kun kuolleden. K aupunken luonnollnen väenlsäys nous ss sanottuna vtenä vuonna anoastaan täh än m äärään. K utenkn tek kaupunkväestö Suomessa vuoden 895 lo p u lla ,45 henkeä ja» 890» ,556» jo ten todellnen lsäys kaupunken asukasluvussa nous 36,859:een ja ol n n m uodon 25,333 henkeä suurem p k u n syn ty n ed en enem m yys. H en k k rjat an tav at n ykyään varsn tärk e tä tetoja väestön taloudellsesta tlasta. K ak k sanottuhn krjohn o tetu t henklöt luetaan n m ttän tu n n ettu jen olojen m ukaan johonkuhun seuraavaan kolm een ryhm ään: l:ks) H enklöt, jo tk a elättäv ät tseänsä julksella vralla, eläkerahalla, pää-om alla, m aanvljelyksellä ta k k a m uulla tsen äsellä ja vak tu sella eln kenolla, sekä h ed än vam onsa ja lapsensa; 2:ks) H enklöt, jo tk a ovat m ulla lallsessa palveluksessa sekä hedän vam onsa ja lapsensa, ja 3:ks) M uu väestö, joka e ole k n n tetty vaknaseen työhön. Y m eksm anttuun ryhm ään kuuluu ss se osa väestöä, joka elättää tseään päväläsnä el m uden satunnasna tvöapulasna ja jolla e ylpäänsä ole m uta tom eentulokenoja k u n k ätten sä työ, n n k u n m äktupalaset, tsellset, työm ehet ja naset y. m. perhenensä. T äm än y h te sk u n ta luokan el n n sanotun rtam en väestön suhteellnen lukusuus on sangen tärk eä yhteskunnallsten epäkohten m ttam äärä er osssa m aata ja valasee jossakn m äärn myös stä suuntaa, johon taloudellnen kehtys kullakn taholla on käynyt. Tässä puheenalasen vsvuotskauden lopulla, el v. 895, jak au tu m aan henkkrjohn p an tu väestö n y t m antussa suhteessa seuraavalla tavalla:

22 7 Répartton de la populaton selon la poston socale et économque., Lään. Gouvernements. Populaton totale. Koko henklöluku. Nombre de personnes, vvants d*nn méter ndépendant (fonctonnares publcs, renters, agrculteurs, marchands, artsans etc.) avec leurs famlles. Henklöt, jotka elättävät tseänsä julksella vralla, eläkerahalla, pää-omalla takka muulla tse n äsellä ja vaktusella elnkenolla, sekä hedän vamot ja la p se t. Les gens de servce aves leurs famlles. Henklöt, jotka ovat mulla lallsessa palveluksessa sekä hedän vamot ja lapset. Les journalers et autres personnes sans emplo stalle. Muu väestö, joka e ole k n n te tty vaknaseen työhön. U udenm aan ,254 20,308 68,663 70,283 Turun ja P o r n... 44, ,485 48,027 60,848 H äm een ,992 30,27 46,46 99,34 W p u rn , ,852 8,829 4,407 M k k e ln... 85,964 02,803 6,676 66,485! K u o p o n ,034 66,773 22,4 0,47 W aasan ,095 25,248 20,49 48,356 O u l u n ,96 34,95 4,934 96,076 Koko Suom (Total) 2,473,748,35, ,95 865,96 Stä kaupungessa (Vlles) ,648 0,493 45,95 92,240» maaseudulla (Communes rurales)... 2,225,00,24,44 20, , :s ta a s u k k a a s ta k u u l u s s koko maassa kaupungessa maaseudulla l:s e e n lu o k k a a n... 54,64 %. 44,44 %. 55,78 %. 2 :s e e n»... 0,36» 8,46» 9,45» 3 :te e n»... 35,00» 37,0» 34,77» Irtan väestö Suomessa tek nnmuodon vastaman ttuna vuonna 865,96 henkeä el enemmän kun kolmannen osan maan koko väkluvusta. E r läänessä ol rtam en väestön suhteellnen lukusuus el prosenttmäärä seuraava: Suon. Tul. Tla. Oulun läänssä..., ,. Turun ja Porn»....,... 30,8. Kuopon» ,8. Hämeen»...

23 M kkeln lä ä n s s ä... W aasan»... W p u rn»... U udenm aan»... 35,8. 35,3. 30,7. 27,. E roavasuus ensks- ja vm eksm antun lään n välllä n y t sanotussa suhteessa on nnm uodon sangen huom attava, m u tta e k u ten k aan velä anna m tään kästystä stä, m ssä m äärässä puheenaolevat prosenttluvut ykstysssä khlakunnssa ja kunnssa erävät tosstansa. M uutam at esm erkt valasevat tätä. U udenm aan läänssä, jossa rta n väestö, nnkun näkyy, ol v errattan harvalukusn, tek se R aseporn khlakunnassa 5,2 %, L ohjan 7,4 %, P ern ajan 33, % ja H elsngn khlakunnassa 33,8 % koko asukasluvusta. Tosn e vo p äättä ä ovatko asanom asten henkkrjuren erlaset p er-aatteet jossakn m äärn vak u ttan eet shen että eroavasuudet nässä rajakkan olevssa aluessa ovat n n su u ret; m u tta m kä h e t p stä ä slm ään, on se sopusontu, joka valltsee m aanlohkom sen ja rtam en väestön lukum äärän välllä m antussa khlakun nssa. M uutam ssa osssa esm. L oh jan k h la k u n ta a kästtä v ät penet m aatlat, el sellaset joden vljelty m aa on vähem m än kun 5 hehtaara, ana 40 /0 koko vljellystä alasta ; tä-osssa stävaston evät sem m oset penet m aatlat usessa kunnssa tee edes v ttäkään prosentta v lje lty jen tlu ste n koko alasta *). T äm ä v tta a shen e ttä m aatlojen kesksuuruus m u uten y h tälässsä olossa an ak n osaks v a k u tta a rtam en väestön lukusuuteen sekka joka onkn helppo selttää, koska rtan väestö suurm m aks osaks elättää tseänsä tekem ällä ty ö tä tosen m aalla ja tä tä työtä tavallsest saatetaan slle tarjo ta anoastaan suurlla ja kesksuurlla tlolla, jo lla on tarv e p a lk a tu sta päv äty ölässtä, vaan e p en llä tlolla, jo lta täm ä ta rv e pu u ttu u. W p u rn läänssä, jossa sekä y lpäänsä että väkluvun suhteen on enem m än m aatloja kun m ssään muussa Suomen läänssä ja jossa n äm ät tla t ss ylm alkaan ovat penä ja nden om stajat varattom a, on rta n väestö m yöskn v errattan vähälukunen. Se onkn todellsuudessa sellä velä vähem plukunen kun m tä h en k k rjat tuovat lm, koska suur osa stä oleskelee työ-ansota v arten W enäjällä ja on akoja lak an n u t ptäm ästä asuntoansa läänssä. T ästä käyp myös selväks, m nkätähden W purn m aaseurakunnassa, U udellakrkolla, Parkkalassa, K urkjoella ja m ussa pakossa löytyy paljo suurem p m äärä henklötä p an tu n a h enkkrjohn k u n krkonkrjohn. M tä taasen tulee shen osaan *) Katso Suomenmaan Vrallnen Tlasto III. 2. Maanvljelystedustus Uudenmaan läänssä. K artta N:o 6.

24 9 rtanta väestöä, joka oleskelee läänssä, ols se luultavast veläkn harvemplukunen, joll e m aanom stajan vähävarasuus estäs hetä ptäm ästä palkollsa m äärätyllä vuospalkalla ja pakottas hetä nden asem asta h ä tä tlassa tosnaan käyttäm ään satunnasa työapulasa. Vmeksmanttu sekka ynnä laveaan pnta-alaan katsoen velä harva maanlohkomnen lenevät myös syynä tuohon rtam en väestön tavattom an korkeaan prosenttn pohjosssa läänessä, erttänkn Oulun läänssä. Ylpäänsä rtam en väestön lsäys akakautena on ollut Turun ja Porn läänssä 4,7 %, Hämeen 3,3 %, "Wpurn 2,9 %, Mkkeln 2,8 %, Uudenmaan,7%, W aasan,6% ja Kuopon läänssä,2%; anoastaan Oulun läänssä on tapahtunut vähennys, nm ttän 0,3 %. Koko maassa on rtan väestö akakauden kuluessa enennyt 2,3 prosentlla; stävaston ens luokka väestöstä on vähennyt l,4:llä ja tonen luokka el palkollset 0,9 :llä prosentlla. Irtan väestö on ss suhteellsest lukusn Oulun läänssä. Sen suurlukusuus on yhteskunnallnen epäkohta, joka etenk ylesen hädän akona, kun köyhänhuoneet ovat täpötäysnä avuntarvtsota ja m aantet työnlakota ja kerjäläsä, kylln tulee näkyvn. Mten olot muodostuvat ykstysssä kunnssa, osottavat muun muassa seuraavat esm erkt:,000 asukkaasta kuulu allasesovssa kunnssa Oulun läänssä: l:seen luokkaan el henklöhn, jolla on vaknanen elnkeno. 2:seen luokkaan el palkollsn. 3:tenn luokkaan el rtameen väestöön. Oulun ptäjässä Kempeleessä T yrnävällä Pulkklassa Puolangalla Lm ngassa Säräsnem ellä M uhoksella U tajärvellä K estlässä K ajaann m aaseurakunnassa Paltam ossa P y h äjärv ellä H aapavedellä K em n m aaseurakunnassa

25 20 Itseen luokkaan el 2:seen luok- 3:teen luokkaan henklöhn, jolla on kaan el el rtameen vaknanen elnkeno, palkollsn. väestöön. K ärsäm äellä T e m m e k s e llä I s s ä P p p o la s s a Turun ja Porn läänssä: K a a r n a s s a R ä n t ä m ä e l l ä P o rn kaupunkseurakunn R aum an kaupunkseurakunn Uudessakaupungssa P o rn m aaseurak unnassa D ra g s fjä rd s s ä H u t t s s s a T u ru n kau pun gssa U lv la s s a M e r k a r v a lla A h l a s s s a K a u v a ts a lla H a r ja v a lla s s a L u v a l l a K o k e m ä e llä R aum an kaupunkseurakunn W a m p u l a s s a L e m l a n n s s a S k a s s s a P y h äm aan em äseurakunnassa P a r a s s s a A la s ta r o s s a Kuopon läänssä: K e te l e e l lä... 39M M a a n n g a l l a P e lav ed e llä N u r m e k s e s s a L p e rs s ä K a r ttu la s s a

26 2 l:seen luokkaan el henklöhn, jolla on vaknanen elnkeno. 2:seeu luokkaan el palkollsn. 3:teen luokkaan el rtameen väestöön. Kuopon m aaseurakunnassa K ontolahdella Kuusjärvellä K h tely sv aarassa Tuusnemellä Tohmajärvellä Pelsjärvellä Isalm en kaupungssa Seuraavssa kunnssa rtan väestö tek % koko väkluvusta: Oulun läänssä: Hyrynsalmella, Salon kappelssa, Kemjärvellä, Tervolassa, Kmngssä, Ylkmngssä, Rstjärvellä, H aukputaalla, W lannssa, Haluodolla, N valassa, Resjärvellä, Lumjoella, Revon lahdella, Haapajärvellä, Kuhmonemellä, Sotkamossa, Paavolassa ja Oulunsalossa ; Turun ja Porn läänssä: Eurassa, Hammarlandssa, Orpäässä, Kukasssa, Eurajoella, Latlassa, Normarkussa, W estanfjärdssa, Punkalatum ella, Köylössä, Kustavssa, P yhämaassa ja N aantalssa; Kuopon läänssä: Pälkjärvellä, Rääkkylässä, Rautavaarassa, Polvjärvellä ja Ju u assa. Nnkun ylläsesovasta näkyy, tek rtan väestö enemmän kun puolet koko väestöstä setsemässä m aalaskunnassa Oulun läänssä, kymmenessä kunnassa Turun ja Porn läänssä ja neljässä kunnassa Kuopon läänssä. M utta mussakn läänessä löyty kunta ylenmäärn suurella rtam ella väestöllä, nm ttän W aasan läänssä Jyväskylän meuseurakunta 50,8:a, Spyy 5,2:a ja Senäjok 54,2:a prosentlla; H äm een läänssä K o rp la h t^,6:a ja P rk kala 52,3:a prosentlla; W purn läänssä W purn m aaseurakunta 56,4:llä, H am na 47,o:lla, K äksalm 49,7:llä ja K otka 67,4:llä prosentlla. Mussa läänessä rtan väestö tek yl 40 % seuraavssa kunnssa: W aasan läänssä: pats jo mantussa (Jyväskylässä, Spyyssä ja Senäjoella), tuuden- kaarlepyyn maaseurakunnassa, Keuruulla, Wähässä-Kyrössä, Ylstarossa, Isossa- Kyrössä, Uurasssa, Jep u alla, L apualla, P htputaalla, Kovulahdella, Saarjärvellä, W tasaarella, Karstulassa, Alahärmässä,; Petäjävedellä, Laukaalla, Kvjärvellä, Ylhärmässä (49,8%) ja Nkolankaupungssa 4,4%; H äm een^läänssä : pats jo m antussa (Korplahdella ja Prkkalassa), Längelm äellä, Hollolassa, E räjärvellä, Pälkäneellä, Kuorehvedellä, K uhm alahdella, H äm eenlnnan

27 22 m aaseurakunnassa, M essukylässä, Luoposssa, Kuhm osssa, Jäm ssässä (48,7 %) ja T am pereella (56,8 %); W p u rn läänssä: pats jo m antussa (W purn m aaseurak.), K orpselllä, Im plahdella, Soanlahdella, Jo h an n e k sen ptäjässä, S ustam ossa ja K ym ssä (49,0 %); (48,4 /o); M kkeln lään ssä: Jorosssa, H aukvuorella, P eksäm äellä, Jäpplässä ja Levonm äellä U udenm aan läänssä: Pomeesssa ja Itn ptäjässä (44,4 %) H uo m attavan pen ol rta n väestö seuraavssa kunnssa: Oulun läänssä: U tsjoella (4,8%), In a rssa (4,5%) ja R aahessa (2,0%); W aasan läänssä: P etarsaaressa (5,6%), K okkolassa (7,4%) ja K asksssa (0,5%); K uopon läänssä: H ankasalm ella (9,3%), L eppävrrolla (9,4%), W esannolla (0, %) ja R autalam m lla (3,3% ); M kkeln lään ssä: H enolan kaupungssa (3,2%); W p u rn läänssä: Suursaarella ja Tytärsaarella (,7 %), Setskarssa ja Lavansaarella (8,8 %) Rautjärvellä (9,7 %) ja Krvussa (4,7%); T urun ja P orn läänssä: Köökarssa (5,3 %), Brändöössä (8,0 %), Kumlngssa (9,8%), Ikaalsten kauppalassa (2,9 %), Houtskarssa (3,2 %), Korpoossa (4,0 %) ja M aaranhamnassa (0,6 %); U udenm aan läänssä: Suntossa (0,8%), Pohjassa (,0 %), D egerbyyssä (,7%), K arjalla (2,7%), W hdssä (4,5%), Sam m atssa (4,8 %) ja Porvoon kaupungssa (2,8 %). O sttan lähesessä yh tey d essä rtam en v äestö n suhteellsen lu k u su u den kanssa on h enkrahan m aksam sesta vap au tettu jen henklöden lukum äärä. K unak vuonna n y t puheenaolevana vsvuotskautena ol nden henklön lnlrnrn ä.ä.rä. jotka maksovat h enkrahaa jotl kotonasuudessaan. prosenttna. ja olvat vapautetut he kokonasuudessaan. 89,40, ,6.,206,962. 5,4. 892,5, ,6.,28,67. 5,4. 898,66, ,9.,27,372. 5,0. 894,8,70. 49,.,225, ,9. 895,88,70. 48,2.,247,843. 5,2. 896,98,54. 48,4.,275,234. 5,6. nkrahan maksusta prosenttna.

28 23 T aulusta näkyy, että henkrahan m aksusta v apautettujen henklön luku on teh n y t enem m än kun puolet koko henkkrjotetusta väestöstä. Seuraava tau lu n äy ttää lkem m n kunka m onta henkeä, osaks än, osaks köyhyyden ta m uden syden tähden, on v ap au tettu h enkrahan m aksusta kussakn läänssä: Henklöden lukum äärä, jotka ovat vapautetut henkrahan maksusta Nombre d ndvdus exempts d'mpôt personnel en Prosenttna koko henkkrjotetun väestön lukumäärästä. En pourcent de ta, populaton nscrte dans les lstes Yhteensä. Total. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Mehenpuolta. Sexe masculn. J 44,9 44, ,6 45,3 46,o 6,500 60,669, 55,83 2,597,284 0,969; 09,569 09,825 5,2 50,8 50, S; 5,2 52,3 50,8 50,5 22,095 09,79 02,96 209, , ,98' 20,29; 99,303 52,6 52,4 52,3 5,8 5,8 44,2S4 74,540 48, 45, 44,5 43,5 46,5 46,o; 79,494 9,334! ,60 42,466 40,58 39,50 35,960' 35,449 65,632 60,640! 55,07' 63,95 60,8; 50,4 5,0 50,7 50,3 49,7 49,3 93,706 48, lj 94,25 93,42 9,860j 90,558 88,80 53,7 54,4 53,8 54,5 54, 54,2: 60,682 83,975 76,707 6,00 57,827 58,724 57,282 55,809: 53,5 53,7 5:U 54,o; 54,3 54,6 224,768 4,084 0,684 22,233 26,959! 28,833 29,97 29,994 58,4! t. Lään! (S., Gouvernemem U udenm aan... Turun ja Porn... Hämeen..... W purn.... Mkkeln.... Kuopon.... Waasan ,2 58, oj 58,5! 58,6 58,6 43,705 74,09; 69,64 4,280 39,79 39,496, 40,359 37,654 O u lu n... Koko Suom (To ta) j.206,962;,28,67,27,372,225,668,247,843 68, ,647,275,234 5,4 5,4 5,lj 50,0 5,2 5,6 4,0, ; ,o; 38,9 40,9. 43,2 0,885 53,678; 48,207: 94,60 9,708 88,753 93,407 96,45 les) (Vl Stä kaupungessa!! 52,7.' 52,6 52,2 52,4 52,5! 52,3 73, ,969, 570,380,53,242,33,960',28,69 ],24,760,0,547 m-. (C b maaseudulla munes rurales).

29 24 Jokasesta k u n n asta koottujen tetojen m ukaan löyty Suomessa vuoden 895 lopulla k ak k an sa 343,89 asu n rakenn usta, jo sta 8,728 k au p u n gessa ja 325,09 m aaseudulla. Jos väkluku jaetaan tasan vastam antulle m äärälle, n n tulee jokasta asunrakennusta koht m aassa keskm äärn 7,3 asukasta el kaupungessa erttän 4,5 ja m aaseudulla 6,9. Selvää on, että näm ät keskm ääräset lu v u t an tav at y h tä vähän kästystä stä, k unka tlav ast tah ah taast kansa ylpäänsä asuu, kun ne tarjo av at m tään valastu sta asunrakennusten suuruudesta ja laadusta. Y m eksm antussa suhteessa votaneen kutenk ylesest tu n n ettu n a asana sanoa, että yhtesen kansan asunnot sekä tlavuuden että ulkonäön ja puhtauden puolesta ovat etevm m ät m aan läns- ja lounasosssa, kun ne stävaston täosssa sekä erttän usessa seudun W purn läänssä an tav a t huolettavan todstuksen väestön k öyhyydestä ja alhasesta svstysk annasta. K u n tä m ä sekka otetaan huomoon, saavat ne num erot, jo tk a osottavat asukasten keskm ääräsen luvun asunrakennusta koht kussak läänssä, k u tenk suhteellsen m erktyksen. V errattu n a tosnsa ne n äet an tav at valastusta stä, kunka paljon parem m at olot asuntohn katsoen ovat yhdessä pakkakunnassa kun tosessa, jonka ohessa ne m yöskn puolestaan esytyvät pak k ak u n tan v arallsuuden m ttam ääränä. T ältä k atsan to k annalta otetaan täh än seuraavat keskm ääräset luvut, jo tk a tark o ttav at anoastaan m aalaskunta kussakn läänssä, sy y stä e ttä rak en n u stap aa ja asuntosekkoja kaupungessa ta v a llsest e saa te ta katsoa m aak u n n an oloja kuvaavks. Asukasten luku keskmäärn yhdessä asunrakennuksessa. W purn läänssä..... V - T urun ja P orn» ,- U udenm aan» ,3. H äm een» ,. W aasan» ,. O ulun» M kkeln» ,8. K uopon» ,. Y lläolevsta luvusta näkyy, että K uopon ja Oulun läänessä, jossa, n nkun ennen on osotettu, löytyy suhteellsest lukunen rtan väestö, olot asujanten asuntohn nähden ovat huonom pa. A sunrakennuksn, jo tk a y lm alkaan ovat penem pä ja huonom pa, kun m aan läntsssä osssa, on täällä kuten k n sullottu paljo enem m än asukkata. Täm ä osottaa, että varsnaset h u o n ek untalaset, s. o. se lu okk a rta n ta väestöä, jo lla e ole om aa m ökkä,

30 25 vaan joka asuu muden huonessa, tekevät jommosenkn osan sanottujen läänen asukasluvusta. Asunrakennusten ylesestä laadusta ansatsee m anta, että savuprtt, jossa on anoastaan kuas lm an uunnpppua ja savutorvea, usessa seudussa velä ovat sangen yleset. Ylem pänä m antusta 343,89 asunrakennuksesta, jotka vuoden 895 lopulla löytyvät maassa, ol 2,268 savuprttejä. N äm ät jak au tu v at er läänen osalle seuraavast: Uudenmaan lään Turun ja Porn» W aasan» W purn»> Hämeen» Oulun» Mkkeln» ,779. Kuopon» ,060. N nkun tästä näkyy, on savuprtten suurem p tak k a vähem p lukusuus suorakohtasessa suhteessa rakennustapaan yleensä kussakn pakkakunnassa. O dottam attom alta tosn näyttää, että kahdessa ensnm antussa läänssä velä lm otetaan löytyvän sanotulla alkuperäsellä tavalla kyhättyjä asunrakennuksa, m utta täm ä saap seltyksensä stä että saunoja, jotka ovat rakennetut sam alla tavalla kun savuprtt, tosnaan annetaan asunnoks köyhlle apua tarvtsevlle henklölle ja sllon täydellä syyllä otetaan asunrakennusten lukuun. S avuprtten varsnasna kotpakkona ovat kaakkos- ja tä-osat m aata pdettävät. "Usemmssa kunnssa tekevät savuprtt penen murto-osan asunrakennusten luvusta; kutenk löytyy kunta, jossa asanlata on pänvastanen. Enem m än kun neljännen osan kaksta asunrakennukssta savuprtt tekvät, M äntyharjussa (26 %) Mkkeln läänssä, Kuruvedellä (26 %) Kuopon läänssä ja Paltamossa (27 %) Oulun läänssä; enemmän kun kolmannen osan Kangasnemellä (45 %) M kkeln läänssä, Hollolassa (46 %) Hämeen läänssä, K arttulassa (35 %), Nlsässä (35 %), K eteleellä (39 %), Kaavlla (39 %), Kuopon m aaseurakunnassa (40 %) ja Rutakossa (46%) Kuopon läänssä ja Rstjärvellä (36%) Oulun läänssä; vhdon yl puolet Lammlla (58 %) Hämeen läänssä, Jäpplässä (58 %), Haukvuorella (74 %) ja Joutsassa (86 %) Mkkeln läänssä, Isalmella (5 %), Tuusnemellä (53 %), Lapnlahdella (57 %), Rautavaaralla (59 %) ja Pelavedellä (63 %) Kuopon läänssä. A llam antussa knnssa löyty savuprttejä ja asunrakennuksa savutorvlla seuraava m äärä: Suon. Ta. Tla. 4