SVT VI : 34. kieli nimeke. rinnakkaisn. fre. julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue

Transkriptio

1 SVT VI : kieli nimeke rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finfre Yleiskatsaus väkiluvunmuutoksiin Suomessa vuonna 00 ynnä jälkikatsaus ajanjaksoon -00 Mouvement de la population de Finlande en 00 aperçu du mouvement de la population en -00 Helsinki : [Tilastollinen päätoimisto], 0 Suomen virallinen tilasto : Väkiluvun-tilastoa svt - Suomenmaan virallinen tilasto Väestö - Befolkning - Population 00,-00 Suomi - Finland

2 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. VI. YÄKILUYDN-TILASTOA. =. Yleiskatsaus väkiluvunmuutoksiin Suomessa vuonna 00. Ynnä jälkikatsaus ajanjaksoon 00. Mouvement de la population de Finlande en 00. Aperçu du mouvement de la population 00. HELSINGISSA, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA, O.

3

4 Sisällys. Table des matières. X'elx.stiA. (Sivut ). Sivu. Esipuhe. I. Väestön luonnollinen lisääntyminen ja tämän tekijät... l0. Katsaus väkiluvunmuutosten luonteesen :llä vuosisadalla. Vaihdokset elävänäsyntyneitten ja kuolleitten lukumäärässä sekä syntyneitten enemmyys ajanjaksona Suhteell. tietoja syntyneisyydestä, kuolleisuudesta ja luonnollisesta väestönlisääntymisestä eri lääneissä sekä kaupungeissa ja maaseudulla v:na 00. II. Sisään- ja ulosmuutot Sillä tarkotetaan muuttoa kirkolliseen seurakuntaan tahi sieltä pois; siis etupäässä muuttoa maan rajojen sisällä 0. Sisään- ja ulosmuuttojen lukuisuus kaupungeissa ja maaseudulla vuosina 00. Tietoja läänittäin vuosilta 00.. Sisään- ja ulosmuuttojen suhteellinen lukuisuus kussakin läänissä s. kaupungeissa ja maaseudulla v:na 00. III. Väestön todellinen lisääntyminen 0. Syntyneiden enemmyys, sisään- tahi ulosmuuttaneiden enemmyys sekä väestön lisäys läänittäin, kaupungeissa ja maaseudulla v. 00. Texte. (Pages ). Page. Avant-propos. I. Accroissement naturel de la population; ses facteurs Caractéristique du mouvement de la population pendant le XIXe siècle. Variations du nombre des naissances vivantes, des morts, et du surplus des naissances pour la période 00. Données relatives, pour les années 00, concernant la natalité, la mortalité et l'accroissement nature] dans les gouvernements, dans les villes et à la campagne. II. Migrations 0. On entend par là l'entrée dans une communauté ecclésiastique (ou la sortie); ces migrations ont donc lieu surtout à l'intérieur du pays 0. Etendue du mouvement de migrations pour les villes et les campagnes 00. Données par gouvernements 00. Chiffres relatifs par gouvernements, villes et campagnes en III. Accroissement réel de la population 0. Surplus des naissances, des entrées ou des sorties, et accroissement de la population pour 00par gouvernements, villes et campagnes..

5 IV Sivu. Siirtolaisuuden häiritsevä vaikutus väkiluvuntilastoon. Siirtolaisten luku v:na 00...» Suomen alamaiset Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä» Oikaistut väkiluvunnumerot vuosilta 00. Page. Troubles appartés à la statistique par l'émigration. Nombre d'émigrants » Sujets finlandais aux Etats-Unis et en Russie» Chiffres rectifiés de la population pour 00. IV. Solmitut ja puretut avioliitot 0. Solmitut avioliitot vuosina 00 ja puretut vuosina Solmittujen avioliittojen luku kaupungeissa ja maaseudulla sekä eri lääneissä vuosina Solmittujen avioliittojen luku eri vuodenaikoina vuosina Naimakumppanien siviilisääty vuosina 00. Nairaakumppanien ikäryhmitys vuosina 00. Eriäväisyyksiä tässä suhteessa eri läänien välillä 0. Serkuksien solmimat avioliitot; heidän ikänsä, 00. Seka-avioliitot 00. Kuoleman tahi laillisen avioeron kautta puretut avioliitot 00...» Avioerojen syyt 00. IV. Mariages contractés et dissous 0. Mariages contractés 00 et dissous 00. Fréquence des mariages dans les villes, les campagnes et par gouvernements 00. Fréquence des mariages selon l'époque de l'année 00. Etat civil des conjoints Képartition des conjoints par groupe d'âge 00.. Différences à cet égard entre les gouvernements 0. Mariages entre cousins germains; âge des conjoints Mariages mixtes 00. Mariages dissous par la mort ou le divorce 00» Causes des divorces V. Syntymiset 0. a) Lapsensynnyttäjät. Niiden absoluuttinen ja suhteellinen lukumäärä 00. Niiden ikäryhmitys Aviolasten ja aviottomain lasten synnyttäjät 00. Näitten ikäryhmitys. Useampisikiöiset synnytykset 00. Lapsivuoteen aiheuttamat kuolemantapaukset 00. b) Synnytysten tulokset Elävänä ja kuolleena syntyneet Näitten ryhmitys sukupuolen mukaan.. V. Nativité 0. a) Accouchées. Chiffres absolus et relatifs 00.. Répartition par âge Naissances légitimes et illégitimes 00. Répartition selon l'âge de la mère... Naissances multiples Décès en couches b) Résultat des accouchements. 0. Naissances vivantes et morts nés 00. Répartition des nouveaux-nés par sexe.

6 Sivu. Kuolleena syntyneitten eri suuri luku avio- ja aviottomissa lapsissa.... Aviottomasti syntyneet elävänä ja kuolleena syntyneissä sekä kaupungeissa ja maaseudulla 00. Aviottomasti syntyneet läänittäin 00. Syntymisten eri suuri luku eri kuukausina 00. VI. Kuolemantapaukset 0. Kuolleisuus kaupungeissa ja maaseudulla Syyt kaupunkien verrattain edullisempiin kuolleisuussuhteisiin. Kuolleisuus kummassakin sukupuolessa 00. Kuolleet sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan 00. Kuolleisuus eri ikäluokissa.... Vuoden 00 kuolleisuustaulu. Kuolleet yli 0 v. ikäisinä 00.. Vuosien 000 kuolleisuustaulu... Kuolleet ensimmäisellä ikävuodellaan 00. Kuolleitten keski-ikä Kuolleitten suhteellinen ryhmitys ikäluokkain mukaan Kuolemantapausten lukuisuus eri vuodenaikoina» Eri tautien aiheuttamat kuolemant. 00. Kuolemansyitten suhteellinen merkitys 00. Kuolemantapaukset tapaturman t. ulkonaisen väkiv. seurauks. 00. Itsemurhat kummassakin sukupuolessa kaupung. ja maaseudulla 00. Itsemurhaajat siviilisäädyn mukaan.. 0. Itsemurhain lukuisuus eri vuodenaikoina. Lisäys. Suhteellinen kuolleisuus Suomessa 00, laskettu Kansainvälisen Tilastollisen Laitoksen tekemän päätöksen mukaan.... Page. Différence de fréquence des morts-nés entre les naissances légitimes et illégitimes. Natalité illégitime relativement aux naissances vivantes et mortes, dans les villes et à la campagne 00. Natalité illégitime par gouvernements 00. Fréquence relative des naissances selon les mois 00. VI. Mortalité 0. Mortalité dans les villes et les campagnes Causes de l'avantage relatif' des villes. Mortalité par sexe 00. Mortalité d'après le sexe et l'état civil 00. Mortalité par groupes d'âge. ". Table de mortalité pour 00. Mortalité au dessus de 0 ans 00. Table de mortalité pour Mortalité dans la première année 00. Age moyen des morts Répartition de la mortalité par groupes d'âge -00. Fréquence relative des décès selon les époques de l'année» Décès par maladies 00. Importance relative des causes de décès 00. Décès par accidents ou violences -00. Suicidés par sexe, dans les villes et à la campagne 00. Suicidés selon leur état civil 0. Fréquence relative des suicides selon les époques de l'année. Appendice. Mortalité relative en Finlande 00, calculée selon les décisions de l'institut International de Statistique.

7 VI (Siw. ). Sivu.. Katsaus väkiluvunmuutoksiin: a) Yleinen katsaus. h) Kukin seurakunta erikseen..... Tehtyjen avioliittojen lukumäärä i. kunakin kuukautena.. Tehtyjen avioliittojen lukumäärä,. jaettuna vihittyjen uskontunnustuksen ja siviilisäädyn mukaan Vihityt, jaettuina iän ja siviilisäädyn mukaan.. Vihityt, iän, siviilisäädyn ja uskontunnustuksen mukaan 0.. Orpanusten välillä tehtyjen avioliittojen luku.. Hajonneiden avioliittojen lukumäärä.. Lapsen sj^nnytt. lukumäärä, jaettuna. iän, siviilisääd. ja uskonnon mukaan.. Niiden lapsensynnytt. luku, jotka. ovat synnyttäneet kaksi tahi useampia sikiöitä, jaettuna iän mukaan.. 0. Eläv. syntyn. kunakin kuukautena. 0.. Elävänä syntyneitä aviottomia lapsia., i. Elävänä syntyneitä aviottomia lap- j. sia kaupungeissa 0.. Kuolleena syntyneitä, läänittäin..... Kuolleena syntyneitä kuukausittain. j.. Kuolleita, jaettuna syntymävuoden. mukaan, läänittäin.. Kuolleita, jaettuna ikävuotten mu-. kaan, läänittäin 0.. Kuolleita, jaettuna ikävuotten ja. uskontunnustuksen mukaan Ensimmäisellä ikävuodella kuolleet,. sukupuolen mukaan 0.. Kuolleet kuukausittain.. 0. Kuolleet, jaettuina sukupuolen ja 0. siviilisäädyn kuin myös kuoleman - syitten mukaan, läänittäin Kuolemansyyt, kuukausittain Tauteihin kuolleet, jaettuina suku-. puolen ja iän mukaan Itsensä surmanneiden lukumäärä.. '. Tableai (Pages ). Tage. Mouvement de la population : a) Aperçu général. b) Spécification par paroisses.... Mariages par mois. Mariages par confession et l'état civil des époux.. Mariages par âge et par état civil.. Mariages par âge, par état civil et par culte 0.. Mariages contractés entre les cousins germains.. Nombre des mariages dissous.... Accouchées par âge, par état civil et par culte. Femmes accouchées de deux ou de plusieurs jumeaux selon l'âge.. Naissances vivantes par mois.... Naissances vivantes illégitimes par gouvernements. Naissances vivantes illégitimes dans les villes 0. Morts-nés par gouvernements.... Morts-nés par mois. Décès selon l'année de la naissance, par gouvernements. Décès par âge et par gouvernements 0. Décès par âge et par confession.. Décès au-dessous de an selon le sexe 0. Décès par mois. Décès selon sexe et l'état civil ainsi que d'après les causes des décès, par gouvernements. Les causes des décès, par mois.. 0. Décès causés par maladies, d'après sexe et âge. Nombre des suicides.

8 $>yystä eitä seuraava julkaisu käsittelee vuotta, johon ei päättynyt ainoastaan vuosikymmen, vaan myös koko yhdeksästoista vuosisata, mi katsottu olevan syytä jossain määrin laajentaa esitys tavallisen väkiluvunmuutoksia koskevan vuosijulkaisun puitteita ulommaksi. Teksti-osastoon on senvuoksi otettu verrattmn seikkaperäinen selonteko väestönmuutosten eri tekijöistä miosikymmenenä 00 kuin myös yleispiirteiset katsaukset maan väkiluvunmuutoksiin vuodesta alkaen, siis ajanjaksolta, jolla Suomen vähiluvuntilasto on käsittänyt maan nykyisen alueen. Nämät katsaukset eivät kaikki ulotu yhtä kauvas taaksepäin ajassa, joka seikka johtuu osittain käsiteltyjen kysymysten tärkeydestä, osittain siitä, missä määrin käyttökelpoista tilastollista ainesta on ollut saatavissa. Vuonna 00 toimitetun n. s. yleisen väenlaskun tulokset tekevät mahdolliseksi oikaista edellisissä vuosijulkaisuissa esitetyt tahi käytetyt tiedot, jotka koskevat arvioitua väkilukua, minkä vuoksi tässä jiäkaisussa tavattavat numerot vuosilta osaksi vähäisessä määrin poikkeavat aikaisemmin julkaistuista. Mitä taiduliitteisiin tulee, on ainoastaan huomautettava, että yksi uusi taulu (N:o. Kuolleena syntyneitä, läänittäin) on niihin lisätty, että muutamia tauluja (N:o la, Yleinen katsaus väkiluvunmuutoksiin: N:o, Elävänä syntyneitä, aviottomia lapsia ja N:o 0, Kuolleet, jaettuina sukupuolen ja siviilisäädyn kuin myös kuolemansyitten mukaan) erinäisissä suhteissa on laajennettu ja että taulut N:ris ovat saaneet sisällyksen aiheuttaman muutetun järjestyltsen.

9

10 I. Väestön luonnollinen lisääntyminen ja tämän tekijät. Suomen väkiluvuntilasto ajanjaksolta 00 tarjoaa epäämättömiä todistuksia siitä, miten voimakkaasti ja välittömästi väestön taloudellisen tilan vaihdokset, lähinnä vuodensadon tulos, yhdeksännellätoista vuosisadalla ovat vaikuttaneet väestönmuutoksiin maassamme. Näitten muutoksien kaikki kolme päätekijää, syntymiset, kuolemantapaukset ja avioliitot, ovat kokeneet tätä vaikutusta, joka ajoittain, varsinkin o0-luvun katovuosina, on syvästi, tuhoavasti koskenut kansamme elämään. On olemassa monta syytä siihen vähäiseen vastustusvoimaan taloudellisessa elämässä sattuvia häiriöitä vastaan, jota kansamme kuluneella vuosisadalla on osottanut. Sen suuri enemmistö, nykyään arvion mukaan jonkun verran yli 0%, saa toimeentulonsa maanviljelyksestä ja karjanhoidosta, joitten tuotanto mitä välittömimmästi on riippuvainen ennalta arvaamattomista lämpö- ja sade-suhteista. Kun suurilta kansanryhmiltä puuttuu säästöjä, joihin voisivat turvautua, on puute pian kä t sissä, milloin vuodentulon toiveet pettyvät eikä jokapäiväistä leipää ole saatavissa. Maan yleinen varattomuus, kulkuneuvojen riittämättömyys ja siitä johtuva vaikeus avustaa laajan sisämaan kaukaisimpia osia ovat tehneet kadon sitä tuhoavammaksi.. Huolimatta niistä kovista iskuista, jotka kuluneella vuosisadalla eri aikoina ovat kohdanneet maan kehitystä, on väkiluku kuitenkin kieltämättä pyrkinjrt vahvasti lisääntymään. Tämä seikka saapi pääasiallisen selityksensä siitä, että maamme, jonka väestö vielä on harvalukuinen, jossa avarat seudut odottavat viljelystä, jossa maan arvo on alhainen ja inhimillinen työ, varsinkin versovan teollisuuden palveluksessa, suhteellisen kallishintaista, edelleenkin tarjoaa laajaa ja vapaata tilaa asutukselle, viljelykselle ja ansiolle. Vihdoin on huomioon otettava, että se nopea taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys, josta maamme 00-luvun viimeisinä vuosikymmeninä on saanut iloita, on jpssain määrin antanut parempia takeita äkillisiä, kansan elinehtoihin syvälti koskevia häiriöitä vastaan ja siten ta'annut niitten tasaisen edistymisen. Tässä yhteydessä mainittakoon erityisesti kaupunkien kasvaminen; monipuolisempi elinkeinojen kehitys aikaisemmin yksinään Väkiluuunmmitokset v. 00.

11 vallitsevan maanviljelyksen ohella; maan rautatieverkon laajeneminen sen yhä lukuisampine ja tiheämpine silmuineen ; parannetut terveyden- ja lääkärinhoitosuhteet; yleisempi ja perinpohjaisempi kansanvalistus; lisääntyvä, jos kohta edelleenkin verrattain heikko pääomain muodostus; järjestetty kunnallishallinto siihen kuuluvine sairas- ja vaivaishoitoineen j. n. e. Nämät ja muut maan kehitystyön puolet ovat vuosisadan loppupuolella nähtävästi tehneet väkiluvun muutokset tasaisemmiksi kuin aikaisemmin ja siten samalla kertaa edistäneet väestön luonnollista lisääntymistä. Seuraavat numerot näyttävät syntyneisyyden ja kuolleisuuden suuruuden jokaisena viisivuotiskautena ajanjaksoa 00, samoinkuin niistä johtuvan väestönlisäyksen. Kun joku näistä väkiluvunmuutoksien eri tekijöistä jonakin vuonna erittäin suuressa määrin on poikennut normaali-oloista, kuin myös vuosisadan koko viimeiseltä vuosikymmeneltä, on sitäpaitsi erikoisia vuosinumeroita esitetty. Elävänä syntyn. Naissances d'enfants vivants. Kuolleita. Décès. Enemmän syntyneitä (-f) t. kuolleita (). Surplus des naissances. 0,0,0,, +,0 +, 0 -,,,,,,,, +, + K',0 +, +,,, - 0,,0,,0, +, ,0,, 0, 0,,0,,0,,,,,,,0,,,0,, 0,,0,,,0 00,0,0 +, +. +, +, + +00,0 + 0, 0,,0 0,0 --, -0,,,,,, -f,0 -, +,

12 Elävänä syntyn. Naissances d'enfants vivants. Kuolleita. Décès. Enemmän syntyneitä (+) t. kuolleita (). Surplus des naissances.,, +, 0,, +, 00,0,,,00,0,,, 0,,,00,,,00 +, +, +, +,0 +, +,0 +,,,0 +,,0, +,0,0, +,,,0 -, 00,, -, 00,,,, +,,0 Syntyneitä on siis yllämainittuna -vuotiskautena ollut vähän yli puolitoista miljoonaa enemmän kuin kuolleita eli % aikakauden alussa olevasta väkiluvusta, joka oli,0, henkeä. Samoilta viisivuotiskausilta ja vuosilta oli elävänä syntyneitten ja kuolleitten lukumäärä ynnä syntyneitten enemmyys suhteellisesti 00 henkeen keski-väkiluvusta : Elävänä syntyn. Naissances d'enfants vivants CU de la population moyenne). Kuolleita. Décès ("k de la population moyenne). Syntyneiden (-) t. kuolleiden () enemmyys. _ Surplus des naissances S

13 S 00 Elävänä syntyn. Naissances d'enfants vivants C/ o de la population moyenne) Kuolleita. Décès C/o de la population moyenne) * Syntyneiden (+) t. kuolleiden (). enemmyys. Surplus des naissances f Korkeimmat syntyneitten luvut tavataan, kuten näkyy, ajanjakson ensimmäisinä viisivuotiskausina. Syntyneisyys, joka yleensä, joskaan ei keskeytymättä, on yhdeksännellätoista vuosisadalla ollut vähenemään päin, saavuttaa vuosisadan lopulla alimman keskimäärän, mikä minäkään kymmenvuotiskautena on havaittava, nimittäin.%, kun surullisen abnorminakin vuosikymmenenä 0 syntyneitten luku oli.% I lähes alinna olivat vuodet 0, joina syntyneitten luku oli.%. Koko ajanjaksona olivat ylinnä vuosi.l%:lla ja vuosi.0%:lla, sekä myöhempinä aikoina vuodet.:a ja.%:lla, kun taas mainitut luvut painuivat alimmilleen vuosina, jolloin syntyneitten luku oli.%,, jolloin se oli.%,, jolloin se oli.0% j a, jolloin se oli.0%. Mitä kuolleisuuteen tulee, voidaan siinäkin huomata selvä pyrkimys rajoittumaan, jos kohta kato ja muut taloudelliset häiriöt sekä niitä seuraavat puute ja hätä, sodat, kulkutaudit y. m. ajoittain ovat pakottaneet edullisen kehityksen taantumaan ja uudestaan kohottaneet kuolinluvut. Ainoastaan kah-

14 tenä tässä kosketellun ajanjakson viisivuotiskautena on kuolleisuuden keskiprosentti noussut yli, nimittäin vuosina, jolloin se oli. ja vuosina 0, jolloin se oli.. Suurimman satonsa on kuolema korjannut vuosina, jolloin kuolinprosentti oli., sekä kamalana koetusvuonna, jolloin kuolleitten luku kohosi ennen kuulumattomaan määrään,,0 henkeen eli. /o:iin maan koko väkiluvusta. Vuosisadan viimeinen vuosikymmen on, mitä kuolleisuuteen tulee, edullisin, mikä Suomen väkiluvuntilastossa tavataan koko sinä aikana, jonka tilasto käsittää. Sen kuolinprosentti. on tuntuvasti alempi kuin muitten vuosikymmenien ja on tähän asti ainoa kymmenvuotiskeskiluku, joka on alle %; lähinnä alin keskiluku oli kymmenvuotiskautena 0, nim.. %. Sama on laita vielä suuremmassa määrässä viisivuotiskauden 00, jonka kuolinprosentti oli vain.0. Samoin ovat mainittuna pitkänä ajanjaksona etusijassa vuodet ja, joitten kuolinprosentit olivat. ja.. Sitä edullista kuvaa, minkä väkiluvuntilasto etenkin vuosisadan viimeiseltä vuosikymmeneltä ylipäänsä tarjoaa, ovat kuitenkin hämmentäneet ne häiritsevät vaikutukset, joita taloudellisessa suhteessa epäedulliset vuodet ja ovat tehneet väkiluvun muutoksiin, etenkin vuosi, jolloin todellinen puute vallitsi varsinkin maan pohjois- ja itäosissa. Se aiheutti, kuten erityisistä vuosinumeroista lähemmin selviää, huomattavan vähennyksen syntyneitten luvussa vuosina ja, jonka ohessa kuolleisuus kaikissa lääneissä, lukuunottamatta Uudenmaan sekä Turun ja Porin läänejä, oli nousemaan päin. Samoin on, mitä vuoteen ja vielä enemmän vuoteen 00 tulee, huomautettava, että näinä vuosina johonkin määrin kohoava kuolleisuus, 0. ja 0. %, sekä, joskin vähemmässä määrin, aleneva syntyneisyys, prosenteissa lausuttuna 0.0 ja 0., osottavat vaikutuksia ensinmainittuna vuonna alkaneista epäedullisista liikeoloista. Luonnollinen väestön lisääntyminen on yhdeksännellätoista vuosisadalla suuresti vaihdellut, se kun välittömästi on riippuvainen kahdesta vaikuttimesta, syntyneisyydestä ja kuolleisuudesta. Kun suotuisina aikoina, jolloin yht'aikaa syntymisten luku on noussut, mutta kuolleisuus laskeunut ja syntyneitten enemmyys siten kahtaalta lisääntynyt, on viimemainittu päinvastoin epäsuotuisina aikoina alennut, joskus aina siihen määrään, että se on muuttunut suorastaan väkiluvun vähenemiseksi. Ainoa viisivuotiskausi, jolta suoranaista väkiluvun vähenemistä on havaittavana, on 0, jolloin väestön lukumäärä aleni 0. %:lla. Yksityisiä vuosia, joina samoin vajaus on syntynyt, on sitävastoin puheenaolevana ajanjaksona useampia, nimittäin vuodet (. %), ( 0.0 %), ( 0. %), ( 0. %) ja ennen muita vuosi, jolloin väkiluvun aleneminen oli.0 %. Edullisin väestönlisäykselle oli 0-luvun edellinen puoli, jolloin

15 erittäin lukuisat syntymiset ja samalla kertaa kuolleisuuden väheneminen osaltaan täyttivät kuoleman tuhotöiden kautta lähinnä edelläkäyvänä aikana syntyneet aukot. Syntyneitten enemmyys oli puheenalaisena viisivuotiskautena. %. Lähes korkeimman määrän saavutti viisivuotiskausi 0, jona syntyneitten enemmyys oli. %> j a s i fcä lähinnä vuodet 0, jolloin mainittu prosentti oli.. Yksityisistä vuosista on etusijassa merkittävä, jona väestönlisäys oli.%, sen jälkeen, jona se oli. %> ja 0, jonka prosentti oli.. Yleensä on huomattava, että syntyneitten enemmyys yhdeksännellätoista vuosisadalla ei ole osottanut varmaa taipumusta alenemaan; päinvastoin voisi siinä huomata jonkun verran kohoamista. Tämä asujamista köyhälle maallemme ylen ilahuttava seikka on etupäässä johtunut kuolleisuuden rajoittumisesta, mikä rajoitus on korvannut syntyneisyyden osottaman vähenemisen, jopa ollut sitä suurempi. Täten saavutettu väestönlisäys on melkoista arvokkaampi ja verrattomasti terveellisempi kuin lukumäärältään yhtä suuri lisäys, joka saavutetaan suuremman, kansan voimia rasittavan syntyisyyden kautta, jonka hedelmät vastaavassa määrässä suurempi kuolevaisuus korjaa. Maan eri läänit sekä toiselta puolen kaupungit, toiselta maaseutu, tarjoovat keskenään osittain sangen huomattavia eriäväisyyksiä, mitä tulee syntyneitten ja kuolleitten lukuun sekä syntyneitten enemmyyteen. Elävänä syntyneitten ja kuolleitten luku kuin myös syntyneitten enemmyys eri lääneissä sekä kaupungeissa ja maaseudulla oli vuonna 00 seuraava: Naissances et décès en 00. Elävänä syntyneitä. Naissances d'enfants vivants. Kuolleita. Décès. Enemmän syntyneitä. Surplus des naissances. Uudenmaan läänissä Turun ja Porin läänissä Hämeen läänissä Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Koko maassa (Pays entier) Siitä: kaupungeissa (villes) maaseudulla (campagne),, 0,,,,,,,,,,,0,,,,0 0,0,,,,,,,0,,,,0,00,,,

16 Vertailun vuoksi ja edellä olevien vuosinumerojen täydentämiseksi esitetään alempana elävänä syntyneitten ja kuolleitten sekä sen lisäksi syntyneitten enemmyyden vuotuinen keskimäärä kussakin läänissä ynnä kaupungeissa ja maaseudulla kymmenvuotiskautena 00. Nombre moyen des naissances et des décès 00. Elävänä syntyneitä. Naissances d'enfants vivants. Kuolleita. Décès. Enemmän syntyneitä. Surplus des naissances. Uudenmaan läänissä.. Turun ja Porin läänissä Hämeen läänissä.... Viipurin».... Mikkelin».... Kuopion».... Vaasan».... Oulun».... Koko maassa (Pays entier) Siitä: kaupungeissa (villes) maaseudulla (campagne),,,,0,,0,0,,,,0,0,,,0,,0,, 0,0,,,,,0,,,0,,,,, Ne eriäväisyydet, jotka ovat havaittavissa eri läänien sekä kaupunkien ja maaseudun välillä, mitä tulee syntyneisyyteen, kuolleisuuteen ja syntyneitten enemmyyteen, kuin myös vuodesta vuoteen tapahtuvat vaihdokset astuvat selvimmin näkyviin suhteellisissa luvuissa, minkä vuoksi nämät, laskettuina suhteellisesti 00:aan henkeen keskiväkiluvusta, esitetään joka vuodelta kymmenvuotiskautta 00. Suhteellinen luku elävänä syntyneitä. Naissances d'enfants vivants en % de la population moyenne Uudenmaan läänissä Turun ja Porin läänissä... Hämeen läänissä Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Koko maassa (Pays entier) Siitä: kaupungeissa (villes).. maaseudulla (campagne)

17 Puheenaolevana vuosikymmenenä osottautui taasen oikeaksi se yleisesti havaittu seikka, että syntyneisyys kaupungeissa on melkoista alempi maaseudun syntyneisyyttä. Jälkimmäisen syntymisprosentin. rinnalla kaupunkien vastaava prosentti oli vain.. Korkein oli kaupunkien syntyneitten luku vuonna, jolloin se oli.0%, ja alin vuonna, jolloin se laski - / 0 :iiii. Maaseudunkin maksimi,.%, sattui vuodelle, mutta sen minimi,.0 %, vuodelle. Korkein keskiluku koko ajanjaksona on Hämeen läänillä, nimittäin.%, ja senjälkeen Viipurin läänillä,. %. Se tavattoman vähäinen syntyneisyys, joka pitkistä ajoista on ollut omituinen Mikkelin läänille, oli edelleenkin havaittava jokaisena vuosista 00 ja oli keskimäärin.%. Eri läänien vuosinumeroista oli korkein Hämeen läänin syntyneitten luku vuonna. %, ja alin Mikkelin läänin vuonna.%. Seuraava taulu osottaa muutoin, kuinka säännöllisesti epäedulliset taloudelliset olot ovat levittäneet vaikutustaan yli maan kaikkien läänien. Siten esim. ovat kaikkien läänien syntymisprosentit vuodelta alemmat kuin vuodelta, ja vuodelta alemmat kuin vuodelta, jota vastoin vuonna samoin kaikissa lääneissä, paitsi Turun ja Porin läänissä, puheenalaiset luvut kohosivat. Suhteellinen luku kuolleita. Décès en % de la population moyenne Uudenmaan läänissä.. Turun ja Porin läänissä Hämeen läänissä.... Viipurin».... Mikkelin».... Kuopion >.... Vaasan».... Oulun.... Koko maassa (Pays entier) Siitä: kaupungeissaa (miles).. maaseudulla (campagne) Jo on mainittu, ettei kuolleisuus minäkään edellisenä kymmenvuotiskautena siitä ajasta, jonka Suomen väkiluvun tilasto käsittää, ole ollut niin edullinen, kuin kysymyksessä olevana kymmenvuotiskautena, sen keskiluku kun silloin oli.%. Tähän edulliseen tulokseen ovat osaltaan erityisesti vaikut-

18 taneet kaupungit, joitten kuolleisuusluvut koko siltä ajalta, jolta meillä on käytettävänä varmoja, kaupunkeja koskevia tietoja, ovat herkeämättä alenneet ja saavuttivat kymmenvuotiskautena 00 minimimääränsä,.0 % Alin oli kuolleitten luku kaupungeissa vuonna, nimittäin.%, ja korkein vuonna, jolloin se oli. % Kuolleitten maksimimäärä maaseudulla,.0 %, sattui taloudellisessa suhteessa epäedulliselle vuodelle ja sen minimi,. %» vuodelle. Mitä kuolleitten lukuun eri lääneissä tulee, olivat edullisimmassa asemassa ja likipitäen yhdenvertaisia Hämeen, Turun ja Porin sekä Uudenmaan läänit, joittenka keskikuolinprosentit mainittuna kymmenvuotiskautena olivat.,. ja.. Suurin oli kuolleitten luku Viipurin ja Mikkelin lääneissä, edellisessä.0 %, jälkimmäisessä.0 %. Mikkelin läänin korkea kuolinluku on senkin vuoksi erityisesti huomattava, että samassa läänissä syntyneitten luku on alin. Yksityisinä vuosina oli kuolleitten luku Oulun läänissä vuonna pienin, nimittäin. %, suurin Vaasan läänissä vuonna,.0 %. Suhteellinen luonnollinen väenlisäys. Accroissement physiologique en % de la population moyenne Uudenmaan läänissä.. Turun ja Porin läänissä Hämeen läänissä.... Viipurin».... Mikkelin».... Kuopion».... Vaasan».... Oulun».... Koko maassa (Pays entier) Siitä: kaupungeissa (villes).. maaseudulla (campagne) Luonnollinen väestönlisäys eli elävänä syntyneitten enemmyys kuolleihin verrattuna oli siis keskimäärin koko kymmenvuotiskautena. % kunkin vuoden alussa olevasta väkiluvusta. Kaupunkien puheenalainen prosenttiluku oli 0., maaseudun.. Koko maassa oli luonnollinen väestönlisäys suurin vuonna, jolloin se kohosi.%:iin, j a a li n vuonna, jolloin Väkiluvunmuutökset v. 00.

19 0 mainittu lisäys oli vain 0. %. Maaseudun väestönlisäys oli pienin, 0. %, ja suurin. % mainittuina vuosina. Tästä poikkeavia olivat kaupunkien väestönlisäyksen maksimi- ja minimimäärät; edellinen oli nimittäin vuonna, jälkimmäinen vuonna. Suurin oli luonnollinen väestönlisäys puheenaolevana kymmenvuotiskautena Hämeen läänissä,.%, pienin, 0.%, Mikkelin läänissä. Yksityisinä vuosina oli se suurin,. %, Kuopion läänissä vuonna, pienin Vaasan läänissä vuonna, jolloin se oli vain 0. %. II. Sisään- ja ulosmuutot. Suomen väkiluvuntilastossa, joka, kuten tunnettu, kokonaan perustuu papiston pitämiin seurakunnankirjoihin, tarkoittavat sanat»sisäänmuuttaneeu ja»ulosmuuttaneetff ainoastaan niitä henkilöitä, jotka ovat ottaneet muuttokirjan siirtyäkseen seurakunnasta toiseen. Kaikkein useimmat näistä henkilöistä ovat sellaisia, jotka vain vaihtavat olinpaikkaa maan rajojen sisällä. Koska tähän ryhmään kuuluvia sisään- ja ulosmuuttaneita täytyy olla yhtä monta, niin lukuisia kuin muutot itsessään ovatkin, eivät ne tietysti välittömästi vaikuta maan koko väkilukuun. Sitä vastoin vaikuttaa väkiluvunmuutoksiin erotus niitten henkilöiden lukumääräin välillä, jotka muista maista ovat siirtyneet Suomeen, ja niitten, jotka ovat siirtyneet maasta pois, mikäli nämät siirtymiset on otettu huomioon kirkonkirjoissa. Tämä erotus on kuitenkin peräti vähäpätöinen, kymmenvuotiskautena 00 oli vuosittain sisäänmuuttaneita keskimäärin henkeä enemmän kuin ulosmuuttaneita. Kuitenkin ovat ulos- ja sisäänmuutot, jotka kehittyneempien kulkuneuvojen vaikutuksesta näyttävät käyvän yhä vilkkaammiksi, väkiluvuntilaston kannalta katsottuina merkitykseltään maallemme erittäin tärkeitä ja ansaitsevat perinpohjaista tutkimista. Ne aikaansaavat osittain melkoisia muutoksia väestön asutussuhteissa, etupäässä siinä että kaupungit kasvavat maaseudun kustannuksella, ja vaikuttavat siten osaltaan syntyneitten ja kuolleitten lukuun sekä sen kautta myös väestön demograafiseen rakenteeseen. Seurakunnittain annettuja vuotisia tietoja on vasta vuodesta alkaen. Ulos- ja sisäänmuuttojen lisääntymistä valaisevat seuraavat viisvuotiskausinumerot, alkaen vuodesta :

20 -0 00 Migrations à Vintérieur Sisäänmuuttaneita. Entrés.....,0....,....,.... 0,0,0, du pays. Ulosmuuttanoita. Sortis.,,,,,0, Sisäänmuuttaneie enemmyys (-f-) Surplus des entrés. -f -f ,0 -h,0 +, Erottamalla kaupungit ja maaseudun muodostuvat samat yleisnumerot seuraavasti: Kaupungeissa (Villes). Sisäänm uuttaneita. Entrés Maaseudulla ,,0,,, (Campagne). Sisäänmuuttaneita. Entrés....,...,... 0,..., Ulosmuuttaneita. Sortis.,,,0,,0 Ulosmuuttaneita. Sortis., 00,0 0,,0 Sisäänmuuttaneiden enemmyys (- -). Surplus des entrés , -f, -f, +,0 + 0,0 Uiosmuuttaneiden enemmyys (). Surplus des sortis. -,,,, 0, 0,0 0, Puheenaolevana kahtena vuosikymmenenä on siis Suomessa toista miljoonaa henkilöä muuttanut olopaikkaa, ja on tämän laajan muuttamisen lopputulos ollut se, että kaupungit ovat saaneet enempään kuin sataantuhanteen henkeen nousevan väestönlisäyksen, kun sitävastoin maaseutu on menettänyt vastaavan väestömäärän. Maa kokonaisuudessaan olisi, yllä esiteltyjen tietojen mukaan, saanut, hengen suuruisen väestönlisän. Sangen huomattavia eriäväisyyksiä on, mitä ulos-ja sisäänmuuttoihin tulee, havaittavana eri läänien välillä sekä kaupunkeihin että maaseutuun nähden.

21 Tämän seikan valaisemiseksi esitetään seuraavat tiedot, jotka osottavat muuton suuruuden eri lääneissä, summittain kymmenvuotiskaudelta 00. Lukumäärä sisään- ja ulosmuuttaneita henkilöitä joka läänissä vuosina 00. Migrations à ^intérieur, par gouvernements. Chiffres totaux pour les années 00. Entrés. Sisäänmuuttaneita. Ulosmuuttaneita. Sortis. Erotus. Différence. Uudenmaan lääni: Kaupungeissa Maalaiskunnissa,0,,0, -,,,,0 +, Turun ja Porin lääni: Kaupungeissa Maalaiskunnissa, 0,0,, +,,,00,, Hämeen lääni: Kaupungeissa Maalaiskunnissa,,,0,0 +,,, 0,,00 Viipurin lääni: Kaupungeissa Maalaiskunnissa 0,0,,, +, +,,0, +, Mikkelin lääni: Kaupungeissa Maalaiskunnissa,,,, ,0,, -, Kuopion lääni: Kaupungeissa Maalaiskunnissa 0,,,0, +,00,000,,, Vaasan lääni: Kaupungeissa.... Maalaiskunnissa, 0,0 0,, +,,,,,

22 Sisäänmuuttaneita. Entrés. Ulosm uuttaneita. Sortis. Erotus. Différence. Oulun lääni: Kaupungeissa. Maalaiskunnissa,00,,,,, +,, + Koko maa: Kaupungeissa Maalaiskunnissa v..,0 0,0, 00,,0 0, +,, +, Jokaisessa läänissä on siis väestön siirtymisen kautta kaupunkien väkiluvussa syntynyt suurempi tahi pienempi lisäys. Mitä maaseutuun tulee, on sitävastoin Viipurin lääni ainoa, jossa on havaittava suurempi määrä sisään- kuin ulosmuuttaneita ; tämäntapainen väestönlisäys on Viipurin läänissä havaittava mainitun vuosikymmenen jokaisena vuotena* Ainoastaan vuonna, joka taloudellisessa suhteessa oli epäedullinen, lisääntyi sisäänmuuttaneiden kautta maaseudun väestö vähäisessä määrässä, Uudenmaan läänissä hengellä ja Oulun läänissä hengellä. Mitä tulee erityisesti vuoteen 00, oli sisään- ja ulosmuuttaneita seuraavat määrät: Migrations à Vintérieur en 00. Entrés. Sisäänmuuttaneita. Ulosmuuttaneita. Sortis. Erotus. Différence. Uudenmaan lääni: Kaupungeissa Maalaiskunnissa,,,,,0, +,0 -f, Turun ja Porin lääni: Kaupungeissa Maalaiskunnissa,,,,,, + 0, S

23 Entrés. Sisäänmuuttaneita. Ulosmuuttaneita. Sortis. Erotus. Différence. Hämeen lääni: Kaupungeissa Maalaiskunnissa,,,, +,,, 0, + 0 Viipurin lääni: Kaupungeissa Maalaiskunnissa,,,,00 + +, 0,, +,0 Mikkelin lääni: Kaupungeissa Maalaiskunnissa,0, +,,,, Kuopion lääni: Kaupungeissa Maalaiskunnissa,, 0, + 0,,,, Vaasan lääni: Kaupungeissa Maalaiskunnissa,0,,,0 -f,,,0 Oulun lääni: Kaupungeissa Maalaiskunnissa,0,,0, -f-,,0 + Koko maa: Kaupungeissa Maalaiskunnissa,0,,0, +, -,,,0 + Valaistaksemme sisään- ja ulosniuuton suhteellista laajuutta kaupungeissa ja maaseudulla eri lääneissä esitämme seuraavan taulun, joka osottaa sisään- ja ulosmuuttaneiden henkilöiden lukumäärät prosentteina vuoden keskiväkiluvusta.

24 Migrations à Vintérieur en % de la population moyenne en 00. Kutakin 00 kohti vuoden keskiväkiluvusta tuli: Pour cent de la population moyenne. Sisäänmuuttaneita. Entrés. Ulosmuuttaneita. Sortis. Erotus. Différence. Kaup. Kaup. Kaiip. Maalaisk. Maalaisk. Maalaisk. Uudenmaan lääni Turun ja Porin lääni.... Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Koko maassa (Pays entier) j. i o.ti ± Kaupunkeihin sisäänmuuttaneiden luku teki siis vuonna 00 kokonaista. % J a ulosmuuttaneiden luku.0 % koko maan keskiväkiluvusta, joten muutokset kaupunkien väestössä tekivät 0. %. Maaseudun vastaava luku oli puolta pienempi eli. % keskiväkiluvusta, josta määrästä oli sisäänmuuttoja. % j a ulosmuuttuja. % Suhteellisesti suurimman lisän oli kaupunkien väestö sisäänmuuttojen kautta saanut Hämeen ja Vaasan lääneissä, mikä lisäys pääasiallisesti tuli Tampereen ja Nikolainkaupungin osaksi. Vähimmän oli väkiluku.kasvanut sisäänmuuttojen kautta Mikkelin sekä Turun ja Porin lääneissä. Missä määrin väestön asumussuhteet ovat vakaantuneita, selviää sisäänja ulosmuuttojen yhteenlasketuista lukumääristä. Nämät olivat, mitä kaupunkeihin tulee, korkeimmat Kuopion ja Hämeen lääneissä eli. ja. % keskiväkiluvusta, alimmat Viipurin ja Uudenmaan lääneissä eli. % ja. %. Maaseutuväestöön nähden olivat ulos- ja sisäänmuutot lukuisimmat Uudenmaan ja Hämeen lääneissä, nimittäin. % j a. %> harvalukuisiin mat Oulun ja Vaasan lääneissä eli.0 % J a.0 %

25 III. Väestön todellinen lisääntyminen. Väestön todellinen lisääntyminen ei ole riippuvainen ainoastaan elävänä syntyneitten luvusta, verrattuna kuolleitten lukuun, vaan myös sisäänja ulosmuuttaneiden lukumääristä, toisiinsa verrattuina. Maalle kokonaisuudessaan on erotus kirkonkirjoihin merkittyjen sisään- ja ulosmuuttaneiden lukumäärien välillä merkitykseltään aivan vähäpätöinen. Väestön todellinen lisääntyminen vastaa siten likipitäen syntyneitten enemmyyttä. Kun taas erityisesti pidetään silmällä kaupunkien ja maaseudun väestöä, on sisään- ja ulosmuuttojen vaikutus todelliseen väestönlisäykseen sangen tuntuva. Todellinen väestön lisäys eri lääneissä kuin myös kaupungeissa ja maalaiskunnissa oli vuosina 00 keskimäärin seuraava: Accroissement moyen de la population 00. Syntyneiden enemmyys. Surplus des naissances. Sisäänmuuttaneiden (+) t. ulosmuutt. () enemm. Surplus des entrées (+) ou des sorties {). Todellinen väestönlisäys. Accroissement de la population. Uudenmaan läänissä.. Turun ja Porin läänissä Hämeen läänissä... Viipurin»... Mikkelin»... Kuopion»... Vaasan»... Oulun»... Koko maassa (Pays entier) Siitä: kaupungeissa (villes) maaseudulla (campagne) +, +,,0 -, -, -,0 -, +, +, +, +, -, 0 -,, + - -,, -, -, -,0 +,0 - +,0 -, +,0 -, -, +,00 Koko väestön lisäys mainittuna vuosikymmenenä oli, henkeä. Prosentteina väkiluvusta kunkin vuoden alussa oli todellinen väestönlisäys puheenaolevana ajanjaksona keskimäärin. % Eri vuosina oli vastaava määrä ja prosenttiluku seuraava:..... Accroissement de la population 00..., =. %.., = 0. *>..,0=0.»>.., =.».., =.0» ,0 =.%..,0 =.».., =.0»..,00=.»..,0=.0» Suurin oli siis todellinen väestönlisäys vuonna, jolloin se nousi.0 / 0 :iin, pienin vuonna, jolloin se oli vain 0.%.

26 Erityisesti vuonna 00 oli todellinen väestönlisäys kussakin läänissä kaupungeissa ja maaseudulla seuraava: Syntyneitten enemmyys. Surplus des naissances. SisHännruuttaneitten (+) tahi ulosmuuttaneitten () enem- Todellinen väestönlisäysmyys. Surplus des Accroissement de entrées (+) ou des la population. sorties (). Uudenmaan lääni.. Turun ja Porin lääni Hämeen lääni... Viipurin»... Mikkelin»... Kuopion»... Vaasan»... Oulun»... Koko maassa (Pays entier) Siitä: kaupungeissa (villes) maaseudulla (campagne) +, +, -,0 +, -f -f +,,,0 H-,00 +, -f, +, +, + 0 -j-,0,, - - -,, -, -, +, +, + -,0 -, -,0 -,0 -,0 Valaistaksemme todellisen väestönlisäyksen suuruutta kussakin läänissä sekä erityisesti kaupungeissa ja maaseudulla, esitämme seuraavat suhteelliset luvut, jotka osottavat lisäyksen prosenttina väkiluvusta kunkin vuoden alussa : Accroissement de. la populattori en % 00 - j / '0 Uudenmaan lääni Turun ja Porin lääni Hämeen Jääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Koko maassa (Pays entier) S i i t ä : k a u p u n g e i s s a (villes)... maaseudulla (campagne) Väkiluvunmuutokset v. 00.

27 Kuten ylempänä jo huomautettiin, perustuu Suomen väkiluvuntilasto yksinomaan kirkonkirjoihin, minkä johdosta tämä ottaa lukuun muihin maihin siirtyneet henkilöt, kunnes nämät poistetaan kirkonkirjoista. Yleensä eivät ne henkilöt, jotka lyhemmaksi tahi pitemmäksi ajaksi lähtevät ulkomaille, ota muuttokirjaa. He pysyvät siten seurakuntiensa kirkonkirjoissa, ja näihin merkitään myös tiedot avioliitoista, joita mainitut henkilöt solmivat, heidän ulkomailla syntyneistä lapsistaan, sekä kuolemantapauksista, mikäli varmoja tietoja näistä väkiluvunmuutoksista saapuu seurakuntien papistolle. Jos nyt tiedot näitten maasta siirtyneiden Suomen alamaisten kesken sattuneista väkiluvun muutoksista olisivat täydellisinä ja säännöllisesti saatavissa, voisi väkiluvuntilastomme haitatta käsittää mainitutkin ulkomailla oleskelevat ryhmät Suomen kansaa. Niin ei ole kuitenkaan asian laita. Kokemus on selvästi osottanut, että melkoinen osa, jopa enemmistö maasta siirtyneistä henkilöistä ja heidän lapsensa eivät ensinkään palaa kotimaahan, ja ettei heitä koskevia tilastollisia tietoja, jotka olisivat tänne lähetettävät, edes likimainkaan täydellisinä anneta. Seurauksena tästä on se valitettava seikka, että Suomen väkiluvuntilaston täytyy lukea maan väestöön kuuluviksi henkilöitä, joita oikeastaan siihen ei enää olisi luettava, samalla kun vastaavat väkiluvunmuntoksia koskevat tiedot siten tulevat vaillinaisiksi. Tästä johtuva virheellisyys maan väkiluvuntiiastossa kasvaa vuosi vuodelta, sitä myöten kuin siirtolaisuus jatkuu ja lisääntyy. Nykyhetkellä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa maan väestöstä elää maan rajojen ulkopuolella. Mainitsemista kuitenkin ansainnee, että niitten henkilöitten luku, jotka ovat ottaneet passin lähteäkseen Pohjois-Amerikaan, ja vuonna 00, myöskin muihin JKuroopan ulkopuolella oleviin maihin, oli seuraava:....,....,....,0....,....,...., S....,0....,0...., , Koko lukumäärä oli siis,0. On huomattava, että ylläolevat tiedot vuosilta ja koskevat ainoastaan Vaasan ja Oulun läänejä. Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa vuonna 00 toimitetun väenlaskun mukaan oleskeli siellä silloin,0 suomalaista, jotka olivat syntyneet Suomessa; suomalaisten siirtolaisten Amerikassa syntyneitä lapsia ei ole luettu mainittuun lukumäärään. Amerikassa oleskelevien suomalaisten ar/elujen mukaan lienee kuitenkin väenlaskun tulos melkoista pienempi sikäläisten suomalaisten todellista lukumäärää.

28 _ Venäjällä, jonne niinikään vanhastaan suuri joukko suomalaisia vuosittain lähtee työnansiolle, arveltiin vuoden 00 lopulla oleskelevien suomalaisten luku noin 0,000:ksi. Näistä on noin,000 merkitty luetteloihin Suomen Passivirastossa Pietarissa, ja lienevät ne tiedot, jotka koskevat tämän väestön kesken solmittuja avioliittoja, tapahtuneita syntymisiä ja kuolemantapauksia ja jotka Passiviraston välityksellä lähetetään asianomaisiin seurakuntiin Suomessa, verrattain täydellisiä. Vuoden lopussa laskettiin Suomen väkiluku,,00 hengeksi. Jos tähän lukumäärään lasketaan vuoden 00 väestön lisäys, saadaan väkiluvunnumeroksi Joulukuun päivänä 00,0,0 henkeä. Kymmenvuotistaulujen mukaan oli kirkonkirjoihin merkitty väkiluku mainittuna päivänä,, henkeä eli 0, henkeä enemmän kuin oli laskettu. Koska kymmenvuotistauluihin merkittyjä väkiluvunnumeroja, jotka ovat asianomaisten seurakunnanesimiesten erityisen tarkastuksen alaisia, on katsottava oikeammiksi, kuin kymmenvuotislaskuista saatuja väkilnvunnumeroja, on edelliset semmoisinaan oletettu oikeiksi ja erotus 0, tasan jaettu, ajanjakson 00 kaikille kymmenelle vuodelle. Täten oikaistu väkiluku oli Joulukuun päivänä: Population corrigée. Kaupungeissa. Villes. Maaseudulla. Communes rurales. Koko maassa Pays entier ,....,....,....,....,....,.... 0,....,0....,0....,0,,,0,,,,,,,0,,,,0,0,,,,0,0,,,,00,,,,,,,,0,00,0,,,,,,

29 0 Eri lääneissä jakaantui väestö vuoden 00 lopussa kaupunkien ja maaseudun välille seuraavasti: Väkiluku p:nä joulukuuta 00. Population au décembre 00. Kaupunkien väestö. Villes. Maaseudun väestö. Communes rurales. Yhteensä. Total Uudenmaan lääni Turun ja Porin lääni Hämeen lääni Viipurin > Mikkelin - Kuopion > Vaasan» Oulun > Koko maassa (Pays entier) 0,,0,0,,,,0,,,,,,,00,,,,0 0,,0,0, 0,0 0,,0,0,0,, Ylläolevat oikaistut väkiluvunnumerot ovat perustuksena kaikille tässä julkaisussa tavattaville, väkilukua koskeville suhdeluvuille vuosina 00. Että mainitut väkiluvunnumerot kuitenkin ovat suuremmat maan todellista väkilukua, on yllä jo huomautettu. IV. Solmitut ja puretut avioliitot. Yllä on osotettu kuinka suuressa määrin syntyneisyys maassamme yhdeksännellätoista vuosisadalla on ollut riippuvainen yleisten taloudellisten olojen vaiheista. Sama on laita avioliittojenkin. Epäedullisten taloudellisten olojen sattuessa vähenee rakennettujen avioliittojen luku suuremmassa tahi vähemmässä määrin ja nousee uudestaan, kuù paremmat ajat koittavat.

30 Vuodesta on solmittujen ja purettujen avioliittojen luku, osittain summittain kultakin viisivuotiskaudelta, osittain yksityisinä vuosina, ollut seuraava: Solmittuja avioliittoja. contractés. Purettuja avioliittoja. >) Mariages dissous. Solmittujen (-J-) tahi purettujen () avioliittojen ylijäämä. Surplus des mariages contractés. 0 0 G S i> Yhteensä,,, 0,0,i,i,,,,,0,,,,0, 0,,,0,0,0,,,,,0,, <,,, 0,,,,,,0 0,,,0,,0 0,,0,,,00,,,,,,,,,,,0 (00),,,0 + 0,0 +, +, +, -f-,. +, +,0 +, + +, -f-, +,0 +, +, +, +, +, +, (00) l ) Purettuj'en avioliittojen lukumäärää koskevia tietoja on vasta vuodesta. Niiden lukuun sisältyvät vasta vuodesta alkaen myöskin laillisen avioeron kautta puretut avioliitot. Viimemainittuun ryhmään kuuluvien purettujen avioliittojen luku on kuitenkin, kuten erikoistiedot sivulla osottavat, mitättömän vähäinen.

31 Suhteellisesti 0,000 henkeen keskiväkiluvusta oli mainittuina viisivuotiskausina ja vuosina solmittuja ja purettuja avioliittoja: Solmittuja avioliittoja. Mariages contractés. Solmittujen (+) tai purettujen () avioliittojen ylijäämä. Surplus des mariages contractés öl Solmittujen avioliittojen luku oli, samoin kuin syntyneitten vuonna 00 pienempi keskilukua viisivuotiskautena 00. Kaupungeissa ja maaseudulla vallitsevat, toisistaan melkoisesti eriävät elämän- ja väestösuhteet, vaikuttavat tuntuvasti avioliittojen lukuunkin. Näitä solmitaan nimittäin, suhteellisesti maan koko väkilukuun, melkoista enemmän kaupungeissa kuin maaseudulla.

32 Kymmenvuotiskaudelta 00 selviää tämä seikka seuraavista vuosinumeroista, jotka niinikään on laskettu suhteellisesti 0,000 henkeen vastaavista keskiväkiluvuista. Mariages contractés. Nombres absolus et proportion pour 0,000 personnes de la population moyenne Kaupungeissa. Villes..., = % 00..,0 =».., =».., =».., = ->.., =»..,0 =».., =»..,=»..,0 =» Maalaiskunnissa. Campagne., = %,0 =», =», =»,0 =», =», =», = >», =»,0 =» Pääsyynä solmittujen avioliittojen suurempaan lukuun kaupunkien väestön kesken on se seikka, että tämän väestön naimaikäiset ovat suhteellisesti lukuisammat kuin maaseudun. Mikäli kaupunkien väestö vielä lisäksi kasvaa etenkin naimaikäisten henkilöiden siirtyessä niihin, sikäli luonnollisesti kaupunkien väestön kesken solmittujen avioliittojen luku vastedeskin on enenevä. Eri lääneissä sekä kaupungeissa ja maaseudulla oli solmittuja avioliittoja vuosina 00 sekä keskimäärin vuosilta 0 seuraava luku: Mariages contractés par 0,000 personnes de la population moyenne. 00 sr Uudenmaan lääni Turun ja Porin lääni Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Koko maassa (Pays entier) Siitä: kaupungeissa (villes).... maalaiskunnissa (campagne)

33 Vuonna 00 oli siten avioliittojen luku suurin Uudenmaan ja Viipurin lääneissä sekä pienin Vaasan ja Mikkelin lääneissä. Silmällä pitäen erityisesti keskimääräisiä lukuja koko ajanjaksolta havaitsemme kahden ensinmainitun läänin siinäkin suhteessa olevan etusijassa, jota vastoin lähinnä Vaasan lääniä on viimeisenä Oulun lääni. Suurin oli avioliittojen luku sekä kaupungeissa että maaseudulla vuosina ja ; kaupunkien vähin määrä sattui vuosille ja ja maaseudun, oli vuonna, sekä sitä lähinnä alin luku,, vuonna. Vanhastaan on tunnettua, että Suomessa solmittujen avioliittojen luku suuresti vaihtelee eri vuodenaikojen mukaan. Suurin on mainittu luku vuoden viimeisellä neljänneksellä, varsinkin Marras- ja Joulukuulla, mikä seikka nähtävästi etupäässä johtuu siitä, että maamies silloin on ehtinyt lopettaa kiireelliset kesä- ja syystyönsä ja että palkkaussopimukset, jotka kenties ovat estäneet naimakumppanien avioliittoa, lain mukaan päättyvät sekä kaupungeissa että maaseudulla Marraskuun päivänä. Toinen vuoden aika, jolloin solmittujen avioliittojen luku niinikään on suuri, on kesäkuu, luonnonelämän kukoistusaika. Yllälueteltuja seikkoja valaisevat seuraavat taulut, jotka osottavat eri kuukausina solmittujen avioliittojen lukumäärän, joka kuukausi laskettuna yhtä moneksi päiväksi. Avioliittojen luku on nimittäin ollut: Koko maassa. Suhteessa l,00:aan. Répartition des mariages par mois. Population totale Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu l,00 l,00,00,00 l,00 l,00j l,00,00,00,00,00,

34 Kaupungeissa. Suhteellisesti l,00:aan. Répartition des mariages par mois. Population urbaine. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ,00. 0,00. 0,00. 0, ,00, , , , : ,00,00,00 Maaseudulla. Suhteellisesti l,00:aan. Répartition des mariages par mois. Population rurale. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu. Heinäkuu Elokuu. Syyskuu. Lokakuu Marraskuu Joulukuu VäkUuvunmuutokset v. 00. l,0o l,0o l,0o l,0o l,00,00 l,oo l,oo l,00,00,00 i 0 0,00

35 Avioliittojen suurempi luku vuoden viimeisenä neljänneksenä astuu selvimmin näkyviin, jos se esitetään prosenttina kunakin vuonna solmittujen avioliittojen koko lukumäärästä. Puheenalaisena vuosineljänneksenä oli solmittuja avioliittoja : Mariages contrariés en octobredécembre..%.».».».».».0».0 *>.0» 00.» Keskimäärin vuosilta 00...»»» » Kaupunkien väestössä on solmittujen avioliittojen luvun lisääntyminen vuoden lopulla vähemmin tuntuva kuin maalaisväestössä. Vuonna 00 oli kaupunkien väestön puheenalainen prosenttiluku., maalais väestön.0. Vastaavat keskiluvut koko vuosikymmeneltä olivat. % ja.0 %. Vuonna 00 solmituista avioliitoista, joitten luku oli,, oli, eli. % ensikertaisia naimisia ja, eli. % toiskertaisia naimisia. Avioliittoja solmi nimittäin: kaksi naimatonta, eli o/, /00 leskimies tahi erotettu ja naimaton vaimonpuoli.,» 0» naimaton miehenpuoli ja leskivaimo tahi erotettu vaimonpuoli»» leskimies ja leskivaimo tahi kaksi erotettua..»» avioliittojen koko lukumäärästä. l,000:sta vuonna 00 avioliittoon astuneesta miehen- ja vaimonpuolesta oli siis: Naimattomia: Leskimiehiä ja erotet- Leskivaimoja ja erotet- Miehenp. Vaimonp. tuja miehenp. tuja vaimonp. Näistä numeroista käy selville se seikka, että leskivaimoilla ja avioeron saaneilla vaimonpuolilla on paljoa vähemmän toiveita joutua uusiin naimisiin kuin leskimiehillä ja erotetuilla miehenpuolilla.

36 Mitä tulee naimakumppanien jakautumiseen siviilisäädyn mukaan, on säännöllisesti eroavaisuuksia havaittavana kaupunkien ja maaseudun oloissa. Suhteellinen lukumäärä kahden naimattoman solmimia avioliittoja on kaupungeissa suurempi kuin maaseudulla, jota vastoin toiskertaisia avioliittoja, varsinkin leskimiehen ja leskivaimon kesken, solmitaan maaseudulla useammin kuin kaupungeissa. Tämä seikka selviää seuraavasta taulusta vuosikymmeneltä 00, jossa avioeron saaneet on luettu leskien joukkoon. Vuosina 00 solmittuja avioliittoja naimakumppanien siviilisäädyn mukaan. Suhteellisesti l,000:een avioliittoon. Répartition des mariages contractés d'après Vetat civil des époux Kaupungit (Villes). Kaksi naimatonta (garçons et filles) Leskimies ja naimat, vp. (veufs ou divorces et filles) Naim. mies j a leskiv. (garçons et veuves ou divorcées) Leskimies ja leskiv. (veufs et veuves ou divorces) ,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0, Maaseutu (Campagne). Kaksi naimatonta... Leskimies ja naimat, vp. Naim. mies ja leskivaimo Leskimies ja leskivaimo Koko maa (Pays entier). Kaksi naimatonta.... Leskimies ja naimat, vp. Naim. mies ja leskivaimo Leskimies ja leskivaimo ,000.0,000.0, ,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0, i,ooo.o i,ooo.o i,ooo.o ,000.0, i,ooo.o i,ooo.o ,000.0,000.0,000.0,000.0

37 Naimakumppanit jakaantuivat siviilisäädyn mukaan samoina vuosina koko maassa seuraavasti: Répartition des époux cpaprès leur état civil. Naimattomia Naimattomia Leskimiehiä ja Leskivaimoja ja mielienp. vaimonp. erotettuja mp. erotettuja vp. Garçons. Filles. Veufs et divorcés. Veuves et divorcées Keskimäärin v:lta 00» 0 Mitä tulee avioliittoon menneiden henkilöiden ikään, on Suomen väkiluvuntilastolla erityisiä vuosinumeroja ainoastaan nuorimmista ikäluokista, nimittäin miehenpuolista alle vuoden ja vaimonpuolista alle 0 vuoden; muita ikäluokkia koskevia tietoja on sitävastoin vain viisivuotiskausittain. Ennen lailliseen ikään tultuaan meni avioliittoon vuonna 00, miehenpuolta, niistä -vuotista,, jotka olivat täyttäneet, ja, jotka olivat täyttäneet vuotta, näitten joukossa yksi leskimies, sekä, jotka olivat täyttäneet 0 vuotta, joista niinikään yksi oli leskimies. Yli 0 vuoden ikäisinä nai miestä, niistä ensi kerran. Vaimonpuolista, jotka vuonna 00 menivät avioliittoon, mainittakoon tavattoman nuorina, jotka olivat täyttäneet vain vuotta,, jotka olivat täyttäneet, ja 0, jotka olivat täyttäneet vuotta. Sekä - että -vuotisten joukossa oli yksi leski. Yli 0 vuoden ikäisinä meni naimisiin naimatonta naista sekä leskeä tahi erotettua, näistä yli 0 vuoden. Vuonna 00 vihittyjen miesten ja naisten luku, jakautuen ijän mukaan, oli, erottamalla ensikerran ja toistamiseen rakennetut avioliitot, prosenteissa lausuttuna seuraava: Age des époux à Vépoque du mariage. Kaikkiaan vihittyjä. Ensikerran naineita. Uudest. naineita. Ensemble des mariages. Premiers mariages. Seconds mariages. Mp." Vp. Mp. Vp. Mp. Vp. Aile 0 vuoden. % vuotta.»

38 0 vuotta.. 0».. 0».. 0».. -0».. 0».. 0».. 0». : 0».. 0-vuot. ja vanh. Kaikkiaan vihittyjä. Ensemble des mariages. Mp. Vp. %.».0».».».».».» 0.» 0.» Ensikerran naineita. Premiers mariages. Mp. Vp Uudest. naineita. Seconds mariages. Mp Vp % loo.oo loo.oo loo.oo loo.oo Ylläolevista numeroista havaitaan siis, että ensimäisiin naimisiin menneet miehen- ja vaimonpuolet jakaantuvat ijän mukaan aivan eri tavalla kuin toistamiseen naimisiin menneet. Kaikki vihityt jakaantuivat suhteellisesti l,000:een yleisten ikäluokkien mukaan vuosina 00 sekä keskimäärin tältä ja edelliseltä vuosikymmeneltä seuraavasti: Sexe masculin. Avioliittoon menneet ikänsä mukaan. Répartition des époux par âge Alle 0 vuoden... 0:stä 0:een vuoteen 0:stä 0:een» Yli 0 vuoden... Sumina i,ooo,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000, Alle 0 vuoden... 0:stä 0:een vuoteen 0:stä 0:een» Yli 0 vuoden ,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000

39 0 Vihittyjen keski-ikä on Suomen väkiluvuntilastossa vanhastaan laskettu siten, että on katsottu sen kussakin ikäluokassa olevan kummankin ikärajan keskivälillä; siten esim. ikäluokassa 0 vuotta olevien keski-ikä olisi vuotta kuukautta j. n. e. Tämän laskun mukaan, jonka tuloksille, ylimalkaisia ja epätarkkoja kun nämät ovat, ei kuitenkaan voida myöntää sanottavaa todistusvoimaa, on avioliittoon astuneiden keski-ikä vuosina 00 sekä keskimäärin mainittuna ja edelläkäyvänä vuosikymmenenä ollut seuraava: Avioliittoon menneiden keski-ikä. Sexe masculin. Age moyen des époux Kaikissa avioliitoissa (Total) Ensikertaisissa naimisissa. (Premiers mariages)... Toiskertaisissa naimisissa. (Seconds mariages) S' Kaikissa avioliitoissa (Total) Ensikertaisissa naimisissa. (Premiers mariages)... Toiskertaisissa naimisissa I ( S e c o n d s m a r i a g e s ) Avioliittoon astuvien ikä on maan eri osissa vaihdellut, osittain sangen tuntuvasti. Aikaisia avioliittoja vaimonpuolisten joukossa on vanhastaan suhteellisesti lukuisimmin Viipurin läänissä. Tässä läänissä oli avioliittoon astuvia vaimonpuolia vuonna 00. % a U e 0 vuoden, kun sitävastoin Uudenmaan läänissä ainoastaan.% se^ä Turun ja Porin läänissä.% ei vielä ollut saavuttanut mainittua ikää. Mitä avioliittoon astuvien miehenpuolien keskimääräiseen ikään tulee, oli Vaasan lääni ensisijassa. Kaikkia vihittyjä miehenpuolia oli viimemainitussa läänissä vuonna 00. %, jotka eivät vielä olleet täysi-ikäisiä. Lähinnä Vaasan lääniä oli Oulun lääni, jonka vastaava prosenttiluku oli. %.

40 Täydellisiä tietoja varhaisten avioliittojen lukumäärästä eri lääneissä saadaan seuraavasta taulusta: Aikaisella ijällä vihittyjä vuonna 00 >:na kaikista vihityistä, läänittäin. Mariages des mineurs en % de Vensemble, par gouvernements. Miehen- j Vaimonpuolia alle j puolia alle v. I 0 v. Uudenmaan läänissä.. Turun ja Porin läänissä Hämeen läänissä..... Viipurin».... Mikkelin».... Kuopion»....0 Vaasan».... Oulun».... Koko maassa (Pays entier) Valitettavasti ei Suomen väkiluvuntilasto voi selvittää aviokumppanien keskinäisiä ikäsuhteita, mikä kuitenkin erinäisten tilastollisten kysymysten valaisemiseksi olisi tärkeätä. Tähän on syynä se seikka, että mainitut tiedot annetaan summittain ja erikseen kummastakin sukupuolesta, joten ei ole mahdollista sovittaa niitä yhteen. Tietoja serkuksien välillä solmituista avioliitoista on koottu vuodesta alkaen ja osottavat ne, että näitten avioliittojen luku koko tältä ajalta on ollut varsin vähäinen. Niitä on nimittäin ollut: Nombre des mariages contractés entre cousins germains. v:na» 0»» 00 Kymmenvuotiskauden avioliittojen luku seuraava: i 00 kultakin eri vuodelta oli mainittujen 00 0

41 Suhteellisesti l,00o:teen solmittuun avioliittoon oli serkuksien välillä solmittuja : keskimäärin vuosilta Puheenalaiseen ryhmään kuuluvia avioliittoja silmäiltäessä herättää erityistä huomiota se seikka, että aviokumppaneista verrattain monet kuuluvat nuorimpiin ikäluokkiin. Koko vuosikymmenenä oli nimittäin.% vihityistä miehenpuolista alle vuoden, sekä vaimonpuolista kokonaista 0. % a ll e 0 vuoden, kun kaikkien avioonmenneiden vastaavat prosenttiluvut olivat. ja.. Erikoisluvut vuosikymmenen 00 eri vuosilta saadaan seuraavasta taulusta. Serkuksien välillä solmittuja avioliittoja. Nombre des mariages contractés entre cousins germains. Age Mp. Vp. Mp. Vp. Mp. Vp. Mp. Vp. Mp. Vp. Mp. Vp. Mp. Vp. Mp. Vp. Mp. Vp. Mp. Vp. Mp. Vp. v.... *... «...»... 0»... v.. 0». 0». 0». 0». 0». 0». 0». 0». 0». Yli 0». h 0 0 o i i }l

42 Avioliittoja eri uskontolahkoihin kuuluvien kesken, n. k. seka-avioliittoja, on aivan harvoja verraten kaikkien avioliittojen lukumäärään. Vuonna 00 oli niitä kaupungeissa eli. % kaikkien avioliittojen lukumäärästä ja maaseudulla 0 eli 0.%. Koko maan keskimääräinen prosenttiluku oli.. Kuten tavallisesti, oli näitä avioliittoja enimmin Viipurin ja Kuopion lääneissä. Seka-avioliitoissa ovat aviokumppanit, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, luterilaisia ja kreikkalais-katolisia. Vuonna 00 oli :ssa sekaavioliitossa vaimo ja 0:ssä mies protestanttis-uskoinen. Seka-avioliittoja on vuosikymmenenä 00 ollut: Mariages mixtes. %:na kaikista avioliitoista l.oi ^ Keskimäärin vuosilta 00 0.»» 0 0. Tilasto näyttää osottavan, että seka-avioliitot pyrkivät enenemään, mikä seikka on kaupunkilaisväestön kasvamisen yhteydessä; näissä ovat nimittäin eri uskonlahkot lukuisemmin edustettuina kuin maaseudulla, jonka väestö puheenalaisessa suhteessa on enemmän yhtenäinen. Hajonneitten avioliittojen lukumäärästä on laillisen avioeron kautta purettujen luku mitättömän pieni osa. Kymmenvuotiskautena 00 sekä keskimäärin vuosina 0 oli toisen puolison kuoleman kautta hajonneita ja laillisen avioeron kautta purettuja avioliittoja seuraavat luknmäärät: Kuoleman kautta Laillisen avioeron hajonneita. kautta purettuja. Mariages dissous Mariages dissous Total, par la mort. par divorce.,,00,, VäkUuvunmuutokset v. 00.

43 Kuoleman kautta Laillisen avioeron hajonneita. kautta purettuja. Mariages dissous Mariages dissous Total, par la mort. par divorce.,,,,,0,,,., 0,,,,, 00,00, Keskimäärin v:lta -00, 0,»» -0,, Lukuisammat kuolemantapaukset miespuolisen väestön kesken ovat syynä siihen, että miehen kuolema säännöllisesti paljoa useammin kuin vaimon aiheuttaa avioliiton hajoamisen. Tätä seikkaa kuin myös kuolemantapausten johdosta vuosittain hajonneitten ja solmittujen avioliittojen keskinäistä suhdetta valaisevat tarkemmin seuraavat suhteelliset luvut: Kuoleman kautta hajonneita avioliittoja %:na solmituista. Mariages dissous par la mort en % dès mariages contractés.. %.0».».» ».».».0».» 00.» Keskimäärin vuosilta 00.%»» 0.» Miehen kuoleman kautta hajonneita avioliittoja. Mariages dissous par la mort du mari.. %.».».00».».0».».».0».». %.» Laillisen eron kautta purettujen avioliittojen luku on, kuten yllä esitetyt numerot osottavat, maassamme edelleenkin varsin vähäinen, mutta näkyy pyrkivän lisääntymään.

44 Tuomiokapitulien vuosittain antamain luettelojen mukaan olivat syyt niihin avioeroihin, joita varten asianomaiset tuomiokapitulit olivat antaneet erokirjan, seuraavat: 00 Aviorikokset Toinen aviopuoliso karannut.... Keskinäinen eripuraisuus Mielenvika Toinen aviopuoliso tuomittu kuritushuonerangaistukseen Kaatuvatauti Muu syy Tuntematon syy 0 0 Avioeroja myönnettiin : Miehen pyynnöstä Vaimon» Molempain» Tuntematonta kummanko pyynnöstä V. Syntymiset. a. Lapsensynnyttäjät. Lapsensynnyttäjäin luku oli vuonna 00, eli,l vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta,0 enemmän kuin keskimäärin vuosikymmenenä 00. Kunakin vuosikymmenen 00 vuonna sekä keskimäärin mainittuna ja edellisenä kymmenvuotiskautena oli lapsensynnyttäjiä seuraava luku: Nombre des accouchées.,0,

45 Nombre des accouchées.,0,,,, 0,, 00, Keskimäärin vuosilta 00,»» 0, Syntymisten suhteellinen lukuisuus selviää verratessa niitten lukua vaimonpuolisen väestön lukuun ja oli se vuonna 00 kaupungeissa.% ja maaseudulla. /o vaimonpuolten keskiluvusta. Paremmin selviää kuitenkin syntymisten lukuisuus, kun vertailu rajoitetaan 0 vuotisten ikäluokkaan, johonka useimmat lapsensynnyttäjät kuuluvat. 0-vuotiskaudelta 00 ovat puheenalaiset suhteelliset luvut, esitettyinä osittain vuosittain, osittain viisivuosittain, seuraavat: Accouchées des enfants en % de la population féminine moyenne. Kaikkiaan lapsensynnyt- 0 vuotisia lapsensyntäjiä %:na vaimonpuolten nyttäjiä % :na samanikäiskeskiluvusta. ten vaimonpuolten keskiluvusta. Ensemble. A l'âge de 0 ans Jos enemmän yksityiskohtia myöten tarkastetaan lapsensynnyttäjäin ikäsuhteita, havaitaan, että 00: st a vaimonpuolesta allamainituissa ikäluokissa seuraava lukumäärä synnytti lapsia:

46 0 vuotta. 0». 0» ». Accouchées en % de la population féminine, par âge oo O.io Kunakin vuosikymmenen 00 vuonna oli lapsensynnyttäjiä, samoin ryhmitettyinä, seuraavat lukumäärät: Lapsensynnyttäjiä % samanikäisten vaimonpuolten keskilukumäärästä vuosina -00. Accouchées en % de la population féminine, par âge vuotta. 0 >. 0». 0». 0». 0». 0». 0» Ijän mukaan jakaantuivat lapsensynnyttäjät vuonna 00 seuraavasti: Nombre absolu. Alle 0 vuoden, 0 vuotta,0 0» 0» 0 0» 0 Yli 0 vuoden Accouchées par âge. Koko luku. Suhteellisesti 00:aan.,,,0,0, Pourcents , 00.00

47 Lapsensynnyttäjiä oli tavattoman korkeassa ijässä, 0 vuotta ja enemmän, kuten näkyy, vuonna 00 naista, kaikki naimisissa olevia. Niistä oli 0-vuotisia. -» -» vuotisia.. -» -vuotinen.... Vanhin lapsensynnyttäjä oli Kirvun pitäjästä, Viipurin lääniä, -vuotisista oli toinen Pirkkalan pitäjästä, Hämeen lääniä, toinen Juuan pitäjästä, Kuopion lääniä. Lapsensynnyttäjät jakaantuivat ijän mukaan suhteellisesti l,000:een lapsensynnyttäjään kunakin vuonna kymmenvuotiskaudella 00 sekä keskimäärin mainittuna ja edellisenä vuosikymmenenä: Accouchées par âge, en % c o/ /oo- i Alle 0 vuoden! 0 vuotta Yli 0 > 0j 0 0 i 0j ),000,000 i,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000 Sen mukaan, olivatko syntyneet avio- vaiko aviottomia lapsia, jakaantuivat kaikki lapsensaajat v. 00 siten, että,0 eli.% synnytti avio- ja, eli. % aviottomia lapsia ) Kaupunki- ja maaseutuväestön kesken jakaantuivat lapsensynnyttäjät, yllämainitun perusteen mukaan ryhmitettyinä, seuraavasti : Accouchées d'enfants: Kaupungeissa. A violasten synnyttäjiä (legitimes) % Aviottomien lasten synnyttäjiä (illégitimes).» Maaseudulla. Campagne..0 %.» 00.00% % ') Liitetauluissa nimitetään puheenalaisia ryhmiä»naineiksi* ja»naimattomiksi lapsensynnyttäjiksi*.

48 Lapsensynnyttäjistä oli vuosina 00 sekä keskimäärin mainittuna ja edellisenä vuosikymmenenä aviolasten ja aviottomain lasten synnyttäjiä : Kaupungit (Villes). Aviolapsia (Légitimes) A viottom ia apsia (Illégitimes) l o Maaseutu (Campagne). Aviolapsia Aviottomia lapsia Koko maa (Pays entier). Aviolapsia..... Aviottomia lapsia Aviottomain lasten luku on siis kaupunkien väestön kesken, vuodesta vuoteen ainoastaan vähän vaihdellen, aina ollut suurempi kuin maaseudun väestön kesken. Kymmenvuotiskausi 00 ei tässä suhteessa poikkea edellisistä. Aviolasten synnyttäjät ryhmittyivät ijän mukaan aivan toisin kuin aviottomain lasten. Vuonna 00, kuten tavallisesti edellisinä vuosina, oli 00:sta aviolapsen synnyttäjästä noin puolet yli 0 vuoden ikäisiä, kun aviottomain lasten synnyttäjistä kaksi kolmattaosaa ei ollut mainittua ikää täyttäneitä. Erotus selviää paremmin seuraavista suhteellisista luvuista. 00:sta lapsensynnyttäjästä oli: Accouchées par âge, en %. Alle 0 vuoden. 0 vuotta. 0» 0- Aviolasten synnyttäjiä. Accouchées d'enfants.,=.%.,=.»>., =.»., =.0» Aviottomain lasten synnyttäjiä. Accouchées d'enfants illégitimes. =.%,0 =.», =.».»

49 0 vuotta 0 0 Yli 0 vuoden Aviolasten synnyttäjiä. Accouchées d'enfants légitimes..,0=.%., =.».,=.» = 0.0» Aviottomain lasten synnytt. Accouchée d'enfants illégitimes. =. % =.0» = 0.»,0 = %, = OO.oo % Vastaavat luvut suhteutuen l,000:teen lapsensynnyttäjään olivat kultakin vuosikymmenen 00 vuodelta sekä keskimäärin tältä ja edelliseltä vuosikymmeneltä seuraavat: Aviolasten synnyttäjiä. Femmes accouchées d'enfants légitimes.....!...! / sr sr Alle 0 vuoden 0 vuotta Yli 0 vuoden ,000,000 l,000jl,000,000,000,000,000,000,000,000,000 Aviottomain lasten synnyttäjiä. Femmes accouchées d'enfants illégitimes o/ Alle 0 vuoden 0 vuotta 0» 0» -0» 0» 0» Yli 0 vuoden ,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000,000

50 Suomen väkiluvun tilastossa on vanhastaan ollut tapana laskea lapsensynnyttäjäin keski-ikä samalla tavalla kuin avioliittoon menevien (katso s. 0). Täten saatu keski-ikä on vuosikymmenen 00 kunakin vuonna sekä keskimäärin mainittuna ja edellisenä kymmen vuotiskautena ollut: Lapsensynnyttäjäin keski-ikä. Age moyen des accouchées Kaikki Kaupungit (Villes). lapsensynnyttäjät Ikä (vuosissa). Ans. (Total des accouchées) Aviolasten synnyttäjät (enf. légitimes) Aviottomain lasten synnyttäjät (enf. illégiti Maaseutu (Campagne). Kaikki lapsensynnyttäjät AvioJasten synnyttäjät Aviottomain lasten synnytt Koko maa (Pays entù Kaikki lapsensynnyttäjät.. Aviolasten synnyttäjät... Aviottomain lasten synnytt J.... J Useampisikiöisten lapsivuoteitten suhteellisissa lukumäärissä on havaittavana erittäin suuri säännöllisyys. l,ooo:sta lapsensaajasta synnyttää vuosittain kaksi tahi useampia lapsia. Vuonna 00 oli luku.. Vuosikymmenenä 00 sekä keskimäärin edellisenä vuosikymmenenä syntyi l,ooo:sta lapsivuoteesta seuraava luku lapsia: VäkiluvunmuutoTcset v. 00. Nombre des enfants nés par,000 grossesses.,0,0,0...,0

51 Nombre des enfants nés par,000 grossesses., ,0,0,0,0 00,0 Keskimäärin v:na 00,0»» 0,0 Vuosikymmenenä 00 kaikkiaan olleesta ll,:sta useampisikiöisestä lapsivuoteesta syntyi ll,:stä kaksoset, :sta kolmoset, sekä l:stä neljöset. l,ooo:sta useampisikiöisestä lapsivuoteesta oli siis kaksisikiöisiä. sekä muita.. Erikoisnumerot vuosikymmenen 00 eri vuosilta esitetään alempana. Lapsensynnyttäjiä, jotka ovat synnyttäneet kaksosia ja kolmosia vuosina 00. Femmes accouchées de plusieurs jumeaux. Kaupungit. Villes. Maaseutu. Campagne. Koko maa. Pays entier. Kaksosia. S enfants. Kolmosia. enfants. Kaksosia. S enfants. Kolmosia. enfants. Kaksosia. enfants. Kolmosia. enfants ,00,0,00,0,0,0,,,0 0, 0 0,,0,0,,,,,,,0, 0 ) 0 Suhteellisesti suurin luku useampisikiöisiä lapsivuoteita tulee ikäluokalle 0 vuotta. Vaan myös niissä harvinaisissa tapauksissa, jolloin 0 v. *) Neljöset. ) Naista yksi synnyttänyt neljöset.

52 vanhemmat vaimonpuolet ovat synnyttäneet lapsia, ovat lapsivuoteet verrattain usein olleet useampisikiöisiä. Tätä seikkaa valaisee seuraava taulu. Lapsensynnyttäjäin ikä. Age des accouchées. Lapsensynnyttäjiä, jotka ovat synnyttäneet kaksi tahi useampia sikiöitä, suhteellisesti l,000:een. Grossesses multiples par,000 grossesses Alle 0 vuoden 0 vuotta 0» BO > 0 -> > 0 > Yli 0 vuoden 0 R 0 fi Lapsivuoteen aiheuttamat kuolemantapaukset, joita entisinä aikoina niin useasti sattui, pyrkivät verrattain nopeasti vähenemään, mikä seikka epäilemättä pääasiallisesti johtuu parannetusta sairashoidosta, yleisemmästä tutustumisesta terveyshoidon ohjeisiin, sekä siitä kätilöjärjestelmän uudistuksesta, joka 0-luvulla pantiin alulle. Lapsivuoteeseen kuolleiden luku oli seuraava: Koko luku. Décès en couches Keskimäärin v:na 00» 0 / 0 :nâ kaikista lapsensynnyttäjistä. En % d es accouchées ' 0. 0.»

53 Kuoleman vaaralle ovat useimmin alttiina vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat lapsensynnyttäjät, sekä myös 0 vuotta nuoremmat. Tätä valaisevat seuraavat suhteelliset luvut: Lapsivuoteeseen kuolleita. 0jOOO:sta lapsensynnyttäjästä alla olevassa ijässä kuoli: Décès encouches par 0,000 accouchées Alle 0 vuoden 0 vuotta. 0» Yli 0 vuoden b. Lapsiviwteitten tulokset ovat pitkistä ajoista sekä mitä syntyneitten lukuun että elävänä ja kuolleena sjrntyneitten keskinäiseen suhteeseen tulee osottaneet suurta säännöllisyyttä. l,000:sta lapsivuoteesta on, kuten jo mainittiin, keskimäärin syntynyt,0,0 lasta, niistä noin kuolleena syntynyttä. Vuonna 00, jolloin, naista synnytti yhteensä, lasta, oli näistä syntyessä eläviä, ja kuolleita,. Koko luvusta,0 oli siis elävänäsyntyneitä ja kuolleenasyntyneitä. Saman ryhmityksen mukaan oli l,ooo:sta lapsivuoteesta syntyneitä vuosina 00 sekä keskimäärin mainittuna ja edellisenä vuosikymmenenä: 00 Keskimäärin v:na 00»» 0 Elävänä synt. Kuolleena synt. Mort-nés. Total des naissances.,0,0,0,0,0,0,0,0,0,0,0,0

54 Vähän enemmän on sitä vastoin suhde syntyneitten poika- ja tyttölasten lukumäärien välillä vaihdellut, jos kohta yleisenä muuttumattomana sääntönä on, että syntyy useampia poika- kuin tyttölapsia, ja että kuolleena syntyneistä paljo useammat ovat poika- kuin tyttölapsia. Tämä seikka selviää seuraavista numeroista, jotka osottavat syntyneitten poikalasten lukumäärän suhteellisesti l,000:een syntyneeseen tyttölapseen vuosina 00 sekä keskimäärin mainittuna ja lähinnä edellisenä vuosikymmenenä.,000 syntynyttä tyttölasta kohti oli syntyneitä poikalapsia. Proportion des garçons pour,000 filles. Elävänä synt. Kuolleena synt. Kaikkiaan syntyneitä. Naissances vivantes. Mort-nés. Total des naissances.,00,,0,0,,0,00,,0,0,,0,0,,0.0,0,,0,0,,0,0,0,0,0,,0 00,00,,0 Keskimäärin v:a 00,0,,00» 0,0,,0 Kuolleena syntyneiden suhteellinen luku on viime aikoina, vähäisillä vaihdoksilla, joissa ilmenee taloudellisten olojen vaikutus, pysynyt x / ja % välillä kaikkien syntyneitten luvusta. Aviolasten kesken on tämä prosenttiluku vähän pienempi; aviottomain lasten kesken vaihtelee se :stä :een %:iin. Kuolleena syntyneitä oli suhteellisesti kaikkiin syntyneisiin vuosina 00 sekä keskimäärin mainittuna ja edellisenä vuosikymmenenä: Proportion des mort-nés au total des naissances. Aviolapsia. Aviottomia lapsia. Kaikkiaan syntyneitä. Légitimes. Illégitimes. Total des naissances..%.%.%.».».».».0».».».».0».».».».».».»

55 ^violapsia. Légitimes..0 o.0».».» Aviottomia lapsia. Illégitimes.. %.».».» Kaikkiaan syntyneitä. Total des naissances. r */.».».!»» Keskimäärin v:a 00. / 0. % -.%»» 0.».0».» Suurin luku kuolleenasyntyneitä vuosikymmenenä 00 oli vuonna, jota voitaneen katsoa seuraukseksi vuoden huonosta vuodentulosta ja siitä johtuneesta taloudellisesta ahdingosta. Kuolleenasyntyneiden suhteellinen luku oli siitä huolimatta vuosikymmenenä 00 pienempi kuin edellisenä vuosikymmenenä, kuten niitten vastaavat keskiluvut osottavat. Kaikista vuonna 00 syntyneistä oli, kuten mainittiin,, aviolapsia ja, eli. / 0 koko määrästä aviottomia. Kuten ylempänä havaittiin lapsensynnyttäjäin ryhmityksestä lasten aviollisen tai aviottoman syntyperän mukaan (katso s. ), on aviottomasti syntyneiden lasten luku kaupungeissa tuntuvasti suurempi kuin maaseudulla. Niitä oli vuonna 00 kaupungeissa.oj mutta maaseudulla ainoastaan. / 0. Vuosikymmenen 00 eri vuosina sekä keskimäärin mainittuna ja edellisenä vuosikymmenenä oli aviottomasti syntyneitä, erottamalla elävänä ja kuolleenasyntyneet : Aviottomasti syntyneiden suhteellinen lukumäärä. Proportion des naissances illégitimes au total des naissances L Kaupungit. (Villes). Elävänä synty n. (nés vivants) Kuolleena syntyn. (mort-nés) Kaikkiaan syntyneitä (total) Maaseutu. (Campagne). Elävänä syntyneitä... Kuolleena syntyneitä... Kaikkiaan syntyneitä... Koko maa. (Pays entier). Elävänä syntyneitä.... Kuolleena syntyneitä... Kaikkiaan syntyneitä

56 _ Ylläolevat numerot osottavat epäämättömällä tavalla, kuinka verrattain 'suuri osa kuolleenasyntyneistä on aviottomia lapsia. Aviottomasti syntyneiden lasten luku, joka koko aikana, minkä Suomen väkiluvuntilasto käsittää, on keskeymättä ollut enenemässä viisivuotiskauteen saakka, jolloin se saavutti maksimimääränsä.0 % (yksityisistä vuosista oli maksimimäärä,. %, vuonna 0), on siitä lähtien varmasti pyrkinyt alenemaan; siten oli, kuten näkyy, vuosikymmenen 00 keskiluku 0.% pienempi edellisen vuosikymmenen vastaavaa suhteellista keskilukua. Aviottomasti syntyneiden luku on vanhastaan eri osissa maata suuresti vaihdellut, mikä seikka osittain riippuu siitä, kuinka suuri osa kunkin läänin koko väkiluvusta oli kaupunkilaisväestöä. Puheenalaisessa suhteessa on Uudenmaan lääni kieltämättä ensisijassa, Viipurin lääni sitä vastoin viimeisenä. Huomiota herättää aviottomain lasten verrattain suuri luku Mikkelin läänissä, jonka kaupunkilaisväestö kuitenkin on varsin vähäinen. Alla olevassa taulussa esitetään läänittäin aviottomasti syntyneitten suhteelliset lukumäärät vuosina 00 sekä keskimäärin mainittuna ja edellisenä vuosikymmenenä. Aviottomasti syntyneiden lukumäärä %'-na kaikista syntyneistä, läänittäin. Naissances illégitimes en % des naissances, par gouvernements., O H- p I «O h-> Q I Uudenmaan läänissä.. Turun ja Porin läänissä Hämeen läänissä... Viipurin»... Mikkelin»... Kuopion»... Vaasan»... Oulun» ) Koko maassa (Pays entier) j i.0 i....j '.0J. Mitä syntyneitten lukuun tulee, havaitaan eri kuukausien välillä tuntuvia ja pääpiirteissään pysyviä eriäväisyyksiä, jotka viittaavat osittain eri vuodenaikojen tekemään fysiologiseen vaikutukseen, osittain erinäisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten esim. eri vuodenaikoina solmittujen avioliittojen eri suureen määrään. Jos kuukaudet tasotetaan kukin yhtä monta päivää sisältäväksi ja tämän ohella erikseen lasketaan toisaalta elävänä- ja

57 kuolleenasyntyneitten, toisaalta avio- ja aviottomain lasten luku, tulee kutakin kuukautta kohti seuraava luku syntymisiä..00:sta syntymisestä kaikkien syntyneitten kesken tapahtui allamainittuina kuukausina: Répartition proportionnelle des naissances par mois Tammikuulla Helmikuulla. Maaliskuulla. Huhtikuulla. Toukokuulla. Kesäkuulla. Heinäkuulla. Elokuulla.. Syyskuulla. Lokakuulla. Marraskuulla Joulukuulla ,00,00],00,00,00,00,00,00,00,00,00,00.00:sta syntymisestä elävänä syntyneitten kesken tapahtui allamainittuina kuukausina: Répartition proportionnelle des naissances vivantes par mois.. J.! sr Tammikuulla Helmikuulla Maaliskuulla Huhtikuulla Toukokuulla Kesäkuulla Heinäkuulla Elokuulla Syyskuulla Lokakuulla Marraskuulla Joulukuulla ,00,00,00,00,00,00,00,00,00,00 l,00,

58 .00:sta kuolleena syntyneestä syntyi allamainittuina kuukausina: Répartition proportionnelle des mort-nés par mois L Tammikuulla Helmikuulla. Maaliskuulla. Huhtikuulla. Toukokuulla. Kesäkuulla. Heinäkuulla. Elokuulla.. Syyskuulla. Lokakuulla. Marraskuulla Joulukuulla ,00,00,00,00,00,00 l,oo,00,00,00,00,00 Kuten kummankin vuosikymmenen keskiluvut osottavat, syntyi sekä elävinä että kuolleina enemmän kuin puolet vuoden edellisellä puoliskolla. Mitä erittäin kuolleena syntyneisiin tulee, on todennäköistä, että niiden verrattain suuri luku JouluToukokuulla välittömästi johtuu kylmemmästä vuodenajasta ja köyhemmän väestön niukemmasta toimeentulosta puheenalaisena vuodenaikana.,00:sta aviolapsesta syntyi allamainittuina kuukausina: Répartition des naissances légitimes par mois CT Tammikuulla Helmikuulla. Maaliskuulla. Huhtikuulla. Toukokuulla. Kesäkuulla. Heinäkuulla. Elokuulla.. Syyskuulla. Lokakuulla. Marraskuulla Joulukuulla VäkUuvunmuutokset v ! ,00,00,00,00,00,00,00,00,00,00,00,

59 0,00 aviottomasta lapsesta syntyi allamaintttuina kuukausina: Répartition des naissances illégitimes par mois Tammikuulla Helmikuulla Maaliskuulla Huhtikuulla Toukokuulla Kesäkuulla Heinäkuulla Elokuulla Syyskuulla Lokakuulla Marraskuulla Joulukuulla ,00,00,00,00,00,00,00,00,00 i,00,00,00 Kaksi lähinnä edellistä taulua osottaa, kuinka aviottomat syntymät paljoa epätasaisemmin kuin aviolliset ryhmittyvät eri kuukausille. Eri vuodenajat näyttävät suuremmassa määrässä vaikuttavan aviottomain syntyisyvteen. Kun vuosikymmenenä 00 aviollisten syntymisten suurimman ja pienimmän suhteellisen lukumäärän erotus kuukautta kohti oli 0 %» li puheenalainen erotus aviottomiin syntymisiin katsoen kokonaista /o kuukausien keskiluvusta. VI. Kuolemantapaukset. Tämän julkaisun ensi luvussa on yleiskatsaus kuolleisuuden vaihdoksiin ajanjaksolla 00 kuin myös erikoistietoja vuosikymmeneltä 00 sekä erittäin vuodelta 00. Vielä olisi otettava lähemmän tarkastelun alaiseksi erityisiä puolia maan kuolleisuussuhteissa. Kuten luonnollista on, tuntuvat taloudellisen elämän vaihdokset paljoa syvemmin maaseudulla kuin kaupungeissa. Tässä suhteessa ovat 0-luvun kuolinluvut erittäin valaisevia; kuolleisuus oli esim. vuonna kaupungeissa. % ja maaseudulla. % Mutta vuosisadan viimeinenkin vuosikymmen on vahvistanut tätä havaintoa, kuten sivulla esitetyistä kaupunkien

60 ja maaseudun suhteellisista kuolinluvuista vuosilta 00 nähdään. Huomattava on etenkin kuolleisuuden lisääntyminen maaseudulla vuonna. Eräs maallemme omituinen seikka on tässä yhteydessä mainittava. Kun kaupunkien väestö tavallisesti, mitä kuolleisuuteen tulee, on epäedullisemmassa asemassa kuin maaseudun väestö, on Suomessa laita ollut aivan päinvastoin tahi on kaupunkien kuolleisuus vain vähän ollut maaseudun kuolleisuutta suurempi. Vuodesta on kuolleitten luku kaupungeissa ja maaseudulla, laskettuna prosenttina keskiväkiluvusta, ollut: Décès en % de la population moyenne. Villes. Campagne Vuosikymmenenä 00, jona kaupunkien kuolinluku oli.0% ja maaseudun. %> havaitaan ainoastaan kolmena vuotena suurempi kuolleisuus kaupungeissa kuin maaseudulla, nimittäin vuonna, jolloin erotus oli 0. %) vuonna, jolloin vastaava luku oli 0.0 % se^ä vuonna, jolloin se oli 0. %. Voisi kenties luulla tämän ilmiön johtuvan siitä, että elinvoimaisimmat ikäluokat sisäänmuuttojen johdosta ovat kaupungeissa vahvemmin edustettuina kuin maaseudulla. Tämä seikka kyllä tietysti osaltaan alentaa kaupunkien yleistä kuolinlukua. Mutta se ei selitä riittävästi kaupunkien edullisempia kuolleisuussuhteita, syystä että samallainen väestön ikäryhmitys ulkomaillakin yleisesti on havaittavana. Todennäköisesti on pääsyyksi kaupunkien väestön edullisempaan asemaan, mitä kuolleisuuteen tulee, katsottava sitä seikkaa, että kaupunkimme, kuten yllä jo huomautettiin, tarjoavat asujamilieen parempaa turvaa äkillisiä taloudellisia häiriöitä vastaan kuin maaseutu, sekä sen lisäksi myös kaupungeissa toimeenpantuja parannuksia terveyshoidon alalla ja»niissä saatavissa olevaa parempaa lääkärinhoitoa. Tärkeänä vaikuttimena on niinikään se seikka, että kaupunkimme edelleenkin ylimalkaan ovat varsin vähäpätöisiä, mutta alaltaan verrattain tilavia, joten ne eivät vielä ole kokeneet tilanahtautta ja siitä johtuvia hankaluuksia, jotka yleensä painavat leimaansa ulkomaiden suurkaupunkielämään.

61 Sitä voimakasta ja nopeata parannusta kuolleisuussuhteissa, joka viimeisinä vuosikymmeninä, jos kohta sangen jyrkästi vaihdellen erityisinä vuosina, on ollut havaittavana maamme suurimmissa kaupunkikunnissa, valaisevat erittäin selvästi seuraavat Helsinkiä ja Turkua koskevat kuolinluvut, suhteellisesti l,000:een, jotka on saatu mainittujen kaupunkien terveydenhoitolautakuntain vuosikertomuksista : Helsinki. Turku.. % 0. % 0 0.».» 0.».» 00.».» Eri läänien kuolleisuutta vuosikymmenenä 00 koskevat tiedot on esitetty sivuilla. Miessukupuolessa vallitseva suurempi kuolleisuus astuu näkyviin ajanjaksona 00 seuraavista suhteellisista luvuista, jotka ilmottavat kuolleitten luvun suhteellisesti l,000:een henkeen vastaavasta keskiväkiluvusta sekä kuolleitten miehenpuolten luvun suhteellisesti l,000:een kuolleeseen vaimonpuoleen samasta väkiluvusta. Décès en / 00 de la population moyenne et rapport des décès masculins aux décès féminins. Miehenp. Vaimonp. Kuolleita mp.,000 kuollutta vp. koliti. Sexe masculin. Décès masculins en %o de décès féminins..., ,0..0,0 00..,0. 0.,0..,00..,0.,0..,0.0.,0.., ,0 0.., ,0

62 Kuolleitten siviilisäädyn mukaan on ryhmitys, prosenttina lasketusta keskiväkiluvusta, kummassakin sukupuolessa ajanjaksona 00 ollut seuraava : Répartition des morts d'après leur état civil en % de la population moyenne. (Sexe masculin) Lapsia alle vuoden (Au-dessous de ans) Naimattom.ylilv. (Garçons au-dessus de loans) Naineita (Mariés)..0.. Leskimiehiä ja erotettuja (Veufs et divorcés).. (Sexe féminin). Lapsia alle vuoden (Au-dessous de ans). Naimattomia yli v. (Filles au-dessus de ans) Naineita (Mariées)...0. Leskivaimoja ja erotettuja (Veuves et divorcées).... Kumpaakin sukupuolta. (Les deux sexes). Lapsia alle vuoden (Au-dessous de ans). Naimatt. yli v. (Non mariés au-dessus de ans) Naineita (Mariés).... Leskimiehiä ja -vaimoja sekä erotettuja (Veufs, veuves et divorcés).... Kuolleitten ryhmitys siviilisäädyn mukaan kunakin vuosikymmenen 00 vuonna näkyy seuraavasta taulusta: Kuolleita sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan %:na keskiväkiluvusta. Répartition des morts d'après leur état civil en % de la population moyenne. Lapsia alle v. Au-dessous de ans. Naimattomia yli vuoden. Non-mariés au-dessus de ans. Naineita. Mariés. Leskiä sekä erotettuja. Veufs, veuves et divorcés. Mp. V P. Yht. Mp. Vp. Yht. Mp. Vp. Yht. Mp. Vp. Yht ,

63 Kuolleitten ikää koskevia tietoja on vuosittain koottu aina tabellilaitoksen perustamisajoista alkaen; vuodesta lähtien on tärkeä täydennys tehty näihin tietoihin siinä suhteessa, ettei ainoastaan vainajien ikää, vaan myös heidän syntymävuotensa on merkitty. Suhteellisesti l,000:een henkeen keski väkiluvusta vastaavissa ikäryhmissä oli kuolleitten luku seuraava. ) Décès sur,000 perswines de la population, moyenne. (Sexe masculin). 0 v. (ans) 00 v» 00»» 00» 00» 00» 00». 0» (Sexe féminin). 0 v. (ans). 00»». 00»». 00»». 00»». 00»». 00»». 0»>» oo. 0. Aleneminen, jota yllä (s. ) esitetyt yleiset suhteelliset kuolinluvut osottavat, on siis tässä kosketeltuna ajanjaksona, lukuunottamatta vähäisempiä vaihdoksia, kaikissa ikäluokissa ollut havaittavissa. Erikoistietoja kunakin ikävuonna kuolleiden henkilöiden lukumäärästä saadaan taululiitteestä n:o. Näitten tietojen perustuksella on seuraava kuolleisuutta kussakin ikäluokassa vuonna 00 valaiseva taulu tehty n. s. suoranaisen metoodin mukaan, s. o. määrätyssä ijässä kuolleiden henkilöiden luku ') Suhteellista kuolleisuutta vv. 00 osottava lasku, toimitettu Kansainvälisen Tilastollisen Laitoksen vuonna tekemän päätöksen mukaan, tavataan tämän julkaisun lopussa.

64 on verrattu kaikkien niiden «henkilöiden lukuun, jotka selontekovuoden alussa olivat sanotussa ijässä. Tämä kuolleisuustaulu vuodelta 00 liittyy niihin samanlaatuisiin tauluihin, joita edellisinä vuosina on ollut tapana esittää väkiluvunmuutoksia koskevissa julkaisuissa. 00:sta allaoleviin ikäluokkiin kuuluvasta henkilöstä kuoli vuonna 00. Mortalité par âge. Nombre des décès en / 0 de chaque groupe d'âge en 00. Aile vuoden vuotta.». -».».».».». 0 0».».».,».».,»..»..»..».. -0».. 0»..»..».. -»..»..»..»..» ( vuotta 0»»»» -»»»»» 0» 0»»»»»» *» -» 0» 0»»»»» >»

65 0 Mielienpïiolia. Sexe masculin. vuotta 0 0» vuotta 0 0» vuotta vanhempain kuolinkoeffisientteja ei tässä ole otettu lukuun, koska ne ilmeisesti ovat aivan liian alhaisia. Syynä tähän erehdyttävään tulokseen on nähtävästi se seikka että näitä ta>rkeimmissa ikäluokissa olevia henkilöitä on ilmotettu useampia, kuin niitä todellisuudessa on. Kuten jo toisessa yhteydessä huomautettiin, haittaa papiston väestötilastollista kirjanpitoa se virhe, että kirkonkirjoissa yhä edelleen on merkittynä joukko henkilöitä, jotka usein jo kauan ovat olleet kuolleita, mutta joittenka kuolemasta ilmotusta ei ole annettu eikä merkitystä kirkonkirjaan tehty. Puheenalainen virheellisyys vaikuttaa tietysti laskuihin, jotka koskevat kaikkia niitä ikäluokkia, missä näitä olemattomia henkilöitä on merkittynä, vaan selvimmin on tämä häiritsevä vaikutus havaittavana korkeimmissa ikäluokissa, joissa luvut ovat sitä herkemmät, kuta harvempia henkilöitä ne käsittävät. Mahdollista on, että jo seitsemännen vuosikymmenen kuolinkoeffisientit mainitusta syystä ovat jossain määrin liian alhaisia. Korkeimpaan ikäluokkaan kuuluvia eli yli 0 vuoden ikäisiä kuoli vuosikymmenenä 00 seuraava luku: Décès à Vâge de 0 ans et au-dessus. Sexe masculin

66 Sexe masculin. Sexe fétninin ,0, Näistä henkilöistä ilmotetaan täyttäneen 00 vuotta, ja oli niistä miestä ja naista. Vanhin kaikista oli eräs nainen, joka kuollessaan vuonna 00 oli saavuttanut maassamme ja muuallakin tavattoman korkean ijän 0 vuotta ). Vertailun vuoksi ja tietojen suurempaan todistusvoimaan nähden esitetään seuraavassa kuolinkoeffisientien keskiluvut vuosilta :sta allamainitussa ijässä olevasta henkilöstä kuoli keskimäärin vuosina Mortalité par âge. Nombre des décès en % de chaque groupe d'âge 000. Aile vuoden vuotta.»..» vuotta» *) Puheenalainen nainen, itsellisen leski Lovisa Antintytär Rosenlund, oli nimittäin syntynyt Jomalan pitäjässä huhtikuun p:nä ja kuoli siellä syyskuun p:nä 00. Seurakunnan kirkkoherra mainitsee hänen vielä muutamia kuukausia ennen kuolemaansa olleen»hyvässä terveydessä, täysissä sielun j'a ruumiin voimissa, niin että hän m. m. esteettömästi voi lukea kirjasta käyttämättä silmälaseja*. Lähinnä häntä ijässä oli leski Irina Ignatjeva Suistamon kreikkalais-katolisesta seurakunnasta, jonka ilmotettiin syntyneen vuonna ja kuollessaan vuonna olleen 0 vuotta täyttänyt. Mainitsemista ansaitsee, että samassa seurakunnassa v. kuolleen lesken Eudokia Markovan niinikään ilmotetaan saavuttaneen saman tavattoman korkean ijän. Molempain viimemainittujen tiedonantojen luotettavuutta näyttää kutenkin voitavan epäillä. Väkilummmuutokset v. 00.

67 vuotta 0» 0 0». 0». -».».».».».».».». 0». 0».».».».».».».».». 0» 0».».».».».».».».» vuotta 0». OX 0.».».».».».»». 0». 0».».».».».».».».». 0». 0».».».».».».».».». 0». 0».».».».».».».».». -0» G

68 !) Yllä huomautettu miespuolten suurempi kuolleisuus on, kuten kuolinkoeffisientit osottavat, kaikissa ikäluokissa, paitsi toisena vuosikymmenenä, säännöllisesti havaittava, jos kohta pienempiä poikkeuksia yksityisinä vuosina voi sattua. Runsaimman satonsa korjaa kuolema ensimmäisenä ikävuotena ja varsinkin ensimmäisinä päivinä ja viikkoina syntymisen jälkeen. Onnettomana vuonna nousi ensimmäisen ikävuoden kuolinprosentti.:een; miehenpuolten kuolinprosentti oli., vaimonpuolten.0. Aviolasten kuolinprosentti oli., mutta aviottomain kokonaista.. Tästä luonnottoman korkeasta määrästä alenivat ensimmäisen ikävuoden kuolinluvut tuntuvasti kohta sen jälkeen kun taloudelliset olot jälleen olivat saavuttaneet tasapainon, ja tätä alenemista on siitä lähtien, joskin vähän vaihdellen yksityisinä vuosina, yhä kestänyt. Se parannus maamme kuolleisuussuhteissa, joka on huomattava yhdeksännentoista vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä, onkin etupäässä tullut juuri nuorimpain, elinvoimiltaan heikoimpain ikäluokkain osaksi. Viisivuotiskausittain laskettuina ovat ensimmäisen ikävuoden kuolinluvut vuodesta alkaen olleet seuraavat. Prosentit on laskettu suhteellisesti samana vuonna elävänä syntyneitten lukuun. Décès à Vâge de 0 an, en / 0 des naissances vivantes. Miehenp. Vaimonp. Sexe masculin Kaupungit. Villes Maaseutu. Campagne Aviolapsia. Aviottomia Légitimes. Illégitimes

69 0 Kuten yllä esitetyt luvut osottavat, astuu miespuolten suurempi kuolleisuus selvästi näkyviin juuri ensimmäisenä ikävuotena. Sama on laita aviottomasti syntyneiden. Erityistä huomiota ansaitsevat ensimmäisen ikävuoden kuolinluvut siitä syystä, että ne kaupunkilais väestössä kauttaaltaan ovat tuntuvasti suuremmat kuin maalaisväestössä. Ne muodostavat huomattavan vastakohdan yleisille kuolleisuussuhteille, jotka, kuten yllä mainittiin, ovat kaupungeissa edullisemmat kuin maaseudulla tahi ainakin yhdenvertaisia. Vuodesta alkaen on papisto vuosittain antanut erikoistietoja siitä, minkä ikäisinä lapset ensi vuotenaan ovat kuolleet; nämät erikoistiedot käsittävät ensimmäistä päivää, ensimmäisen kuukauden jälkimmäisen puoliskon sekä vihdoin erikseen kaikki muut ensi ikävuoden kuukaudet. Lasku, joka on tehty ajanjaksolta 00, osottaa, että l,000:sta poika-ja tyttölapsesta, jotka eivät olleet täyttäneet ensimmäistä ikävuottaan, keskimäärin kunakin viisivuotiskautena kuoli: Décès à l'âge de 0 an, en % 0 äu total de ces décès.. 0. Mp. Vp. Mp. Vp. l:senä päivänä (jour) » viikkona (semaine) :sena»» l:senä kuukautena (mois) » vuosineljänneksenä (trimestre).... :sena»».... :ntena»» :ntenä»» Miehenpuolten heikompi elinvoima astuu erittäin selvästi ja säännöllisesti näkyviin ylläolevista suhteellisista luvuista, koska ensi päivien, viikkojen ja kuukausien kuolinluvut säännöllisesti ovat suuremmat miespuolissa, kun taas vaimonpuolten kuolinluvut ovat suuremmat vuoden toiselta puoliskolta. Kun täydelliset erikoistiedot esitetään, ovat puheenalaiset luvut, käsittäen kummankin sukupuolen, suhteellisesti l,000:een, seuraavat: Kuolleita alle vuoden ikäisinä.. Mp Vp Décès à Tâge de 0 an, en % 0 du total de ces décès. Mi e h e n p. (Sexe masculin). 00. Mp. Vp päivän ikäisenä (jour)......»»»»

70 päivän ikäisenä 0 päivän - kuukauden ikäisenä kuukauden (mois)» ' ,000.00,000.00,000.00, V a l m o n p. (Sexe féminin) päivän ikäisenä (jour)»»»»»»»»»»»»»»» 0» >»».»

71 päivän ikäisenä»» päivän kuukauden ikäisenä.. kuukauden (mois)»...»...»...»»...»»...»»...»...»»... 0»»...» >...» > ,000.00,000.00,000.00, Jatkoksi edellisissä maan väkiluvuninuutoksia koskevissa julkaisuissa tavattaville samanlaatuisille tiedoille, esitettäköön tässä lasku, osottava kuolleitten yleistä keski-ikää. Tämä oli vuosikymmenen 00 kunakin vuonna sekä keskimäärin mainittuna ja edellisenä vuosikymmenenä seuraava. Kuolleitten keski-ikä oli: Age moyen des morts Ikä, vuosissa. (Ans). Kaupungit. (Yilles): Miehenp Vaimonp Kumpikin sukupuoli. Maase utu. (Campagne) : Miehenp Vaimonp Kumpikin sukupuoli. Koko maa. (Pays entier): Miehenp Vaimonp Kumpikin sukupuoli

72 fi_ Yleisten ikäluokkain mukaan ryhmittyivät vuosina 00 kuolleet, kuten seuraavat prosenttiluvut osottavat. Kuolleitten suhteellinen ryhmitys ikäluokkain mukaan. Décès par âge en % du total des décès Alle vuoden... * 0 00 >... Yli 0 > Kuolleisuuden vaihdokset eri vuodenaikoina havaitaan seuraavista suhteellisista luvuista, jotka ilmottavat kuolemantapausten lukumäärän kuukautta kohti, kun kuukaudet tasotetaan yhtä monta päivää sisältäviksi ja kuolemantapausten keskiluku kuukautta kohti otaksutaan 00:ksi. Vuosina 00 sekä keskimäärin mainittuna ja edellisenä vuosikymmenenä olivat näin lasketut kuolinluvut kuukautta kohti seuraavat. Kuolemantapauksia kuukausittain koko maassa. Répartition 'proportionnelle des décès par mois dans le pays entier Tammikuulla Helmikuulla Maaliskuulla Huhtikuulla Toukokuulla Kesäkuulla Heinäkuulla Elokuulla Syyskuulla Lokakuulla Marraskuulla Joulukuulla ,00,00,00,00,00,00,00,00,00,00,00,00

73 0 Mitä tulee kuolemantapausten lukuisuuteen eri vuodenaikoina, on tuntuvia eriäväisyyksiä havaittavana kaupunkien ja maaseudun oloissa. Sekä kanpungeissa että maaseudulla vaatii kuolema useimmat uhrinsa kylmimpänä vuodenaikana, vuoden ensi neljänneksellä. Mutta kaupunkein kuolinluvuissa on sen lisäksi toinen maksimi Elokuulla, kun sitä vastoin maaseudun kuolinluvut puheenalaisena kuukautena ovat varsin pienet. Kuolemantapausten suhteellista lukua kuukausittain kaupungeissa ja maaseudulla valaisee kaksi seuraavaa taulua. Kuolemantapauksia kuukausittain kaupungeissa. Répartition proportionnelle des décès par mois dans les villes Tammikuulla Helmikuulla Maaliskuulla Huhtikuulla Toukokuulla Kesäkuulla Heinäkuulla Elokuulla Syyskuulla Lokakuulla Marraskuulla. Joulukuulla no ,00,00,00 l,00,00,00 l,o0 l,oo!l,o0 l,o0,00,00 Kuolemantapauksia kuukausittain maaseudulla. Répartition proportionnelle des décès par mois dans les communes rurales Il 0. Tammikuulla Helmikuulla. Maaliskuulla. Huhtikuulla. Toukokuulla. Kesäkuulla. Heinäkuulla

74 G Elokuulla Syyskuulla Lokakuulla Marraskuulla Joulukuulla K ,00,00,00,00,00,00,00,,00,00,00,00,00 Kuolemansjryt ovat papiston vuosittain annettavissa väkiluvunmuutosta koskevissa tauluissa ryhmitetyt seuraavasti: taudit, tapaturmat ja itsemurhat. Valitettavasti lienevät kuolemansyitä koskevat tiedot sangen puutteellisia, mitä luotettavuuteen tulee, ja koskee tämä etenkin tautien ryhmitystä. Kaikista vuonna 00 sattuneesta, kuolemantapauksesta oli, eli. % taudin aiheuttamia. Tauteja taasen on papiston tauluissa nimitetty vain yhdeksän, jotka käsittävät, kuolemantapausta, kun taas kaikissa muissa nyt puheenalaisissa kuolemantapauksissa, joitten luku on. %> kuolemansyy on luettu ryhmään»muut taudit». Viimeksi mainittu prosenttiluku oli kaupungeille. ja maaseudulle.. Tässä kosketellut yhdeksän tautia sekä ne lukumäärät kaupungeissa ja maaseudulla vuonna 00 sattuneita kuolemantapauksia, jotka katsottiin näiden tautien aiheuttamiksi, olivat seuraavat; tässä on myös laskettuna, kuinka monta kuolemantapausta,ooo:sta kaikista tautien aiheuttamista kuolemantapauksista tulee kunkin puheenalaisen taudin osalle: Décès par suite de maladies en 00. Kaupungit. Villes. Maaseutu. Campagne. Eokko (Variole) = 0.% 0 = 0.% 0 Tulirokko ja tuhkarokko (Fièvre scarlatine et rougeole) 0=.», =.0» Punatauti (Dyssenterie) =.0» =.» Kolera (Choléra) = 0.» = 0.» Vatsatauti lapsissa (Diarrhée infantile) =.», =.» Kaikenlaiset kuumeet (Fièvre typhoïde, typhique etc.) =.», =.» Keuhkotauti (Phthisie pulmonaire)..,=.», =.» Mielen viat (Aliénation mentale)... =.» =.0» Lapsensaanti (Décès en coucîies)... =.» 0 =.» Muut taudit (Autres maladies)..., =.» 0,0 =.» Và'kiluvunmuutokset v. 00., s=,000 % 0 0,0 =,000% 0 = 0. / 00,=.» 0=.» = ' 0.»,=.0»,=.»,0=.» =. * =.»,=.»,=,000 / 00

75 G Huomiota herättää m. m. se seikka, että tulirokkoon ja tuhkarokkoon kuolleitten luku maalaisväestössä on ilmotettu suhteellisesti kaksi kertaa suuremmaksi kuin kaupunkilaisväestön kesken, kun päinvastoin vatsatauti lapsissa ilmotetaan kaupunkilaisväestön kesken vaatineen kolme kertaa niin monta uhria kuin maalaisväestön kesken. Keuhkotauti osottautuu kaupungeissa esiintyneen melkoista tuhoavammin kuin maaseudulla; ja lienee asianlaita todellakin niin. Huomioon ottamalla yllä lausutut epäilykset numerojen luotettavuudesta esitetään jatkoksi samanlaatuisille tiedoille aikaisemmissa väkiluvunmuutoksia koskevissa julkaisuissa seuraava taulu, joka osottaa kuolemansyyt vuosina 00 sekä tämän ja lähinnä edellisen vuosikj'mmenen keskiluvut. I. Taudit. (Maladies). Keuhkotauti (Phthisie pulmonaire).. Kaikenlaiset kuumeet (Fièvre typhoïde, typhique etc.) Tulirokko ja_ tuhkarokko (Fièvre scarlatine et rougeole) Rokko (Variole) Vatsatauti lapsissa (Diarrhée infantile) Lapsensaanti (Décès en couches)... Punatauti (Dyssenterie) Mielenviat (Aliénation mentale)... Kolera (Choléra) Muut taudit (Autres maladies)... II. Tapaturmat ja ulkonainen väkivalta. (Accidents et violences). Väkijuomat (Boissons alcooliques).. Hukkuminen (Noyés) Muut tapaturmat, paitsi hukkuminen (Autres accidents) Toisen väkivalta (Violences exercées par autrui) Lapsenmurhat (Infanticides) Kuolemansyyt olivat: Causes des décès: / /o III. itsemurhat. (Suicides)

76 Mitä erittäin tulee tapaturmain tahi ulkonaisen väkivallan aiheuttamiin kuolemantapauksiin, oli niitten luku vuosina 00 sekä keskimäärät mainittuna ja edellisenä vuosikymmenenä seuraavat: Morts par accident ou par violences exercées par autrui.,0,00,0,0 00,0 Miehenp. Vaimonp. K:pungit. Maaseutu. Sexe Sexe Villes. Campagne. masculin. 0 féminin.,0,0,00,,,0,,,,,,,,,0,,0,0, Keskimäärin v:na 00 S 0,0,»» -0??,0, Kuolemansyitä tarkemmin määrättäessä ryhmittyivät viimeksi mainitut kuolemantapaukset, laskettuina suhteellisesti tämän ryhmän kaikkien kuolemantapausten lukuun, vuosina 00 sekä keskimäärin tänä ja lähinnä edelläkäyvänä vuosikymmenenä seuraavalla tavalla: Kuolemantapaukset, tapaturman tahi ulkonaisen väkivallan seurauksena: Morts par accident ou par violences exercées par autrui Hukkuminen (Noyés) Murskaant. ja put. (Chutes et écrasement) Palohaavat ja palo (Incendie et brûlures) Tukehtuminen (Étouffement) Häkä (Asphyxie) Salaman isku (Coup de foudre).... Väkijuomat (Boissons alcooliques).. Kuoliaaksi paleltuminen (Froid)... Muut tapaturmat (Autres accidents).. Tapaturmataukaus (Coups de feu accid.) Toisen väkivalta (Violences exercées par autrui) Lapsenmurha (Infanticides)

77 Miespuolten tuntuvasti suurempaa vaaranalaisuutta tapaturmille, verrattuna vaimonpuoliin, kuten myös eriäväisyyksiä, jotka tässä kosketellussa suhteessa vallitsevat kaupunki- ja maalaisväestön välillä, valaisee kaksi seuraavaa taulua vuosilta 00 sekä tämän ja edellisen vuosikymmenen keskiluvut. Miljoonaa henkeä kohti vastaavasta keskiväkiluvusta aiheutui kuolemantapauksia tapaturmasta tahi ulkonaisesta väkivallasta: Morts par accident ou par violences exercées par autrui pour un million de la population moyenne Kaupungit. (Villes): Miehenpuolia Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta Maaseutu. (Campagne) : Miehenpuolia Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta Koko maa. (Pays entier): Miehenpuolia Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta , , Suhteellisesti l,000:een kuolemantapaukseen oli tapaturmain tahi ulkonaisen väkivallan aiheuttamia kuolemantapauksia: Morts par accident ou par violences exercées par autrui en % 0 du total des décès Kaupungit. (Villes) : Miehenpuolia Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta Maaseutu. (Campagne) : Miehenpuolia Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta Koko maa. (Pays entier): Miehenpuolia Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta

78 Itsemurhia on vuosina 00 sekä keskimäärin mainittuna ja edellisenä vuosikymmenenä kummassakin sukupuolessa sekä kaupungeissa ja maaseudulla tehty seuraava määrä: Nombre des suicidés Kaupungit. (Villes): Miehenpuolia Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta Maaseutu. (Campagne) : Miehenpuolia Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta Koko maa. (Pays entier): Miehenpuolia Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta Se tuntuvasti suurempi luku itsemurhia, joka tavataan miespuolissa verrattuna vaimonpuoliin, kuin myös toiselta puolen kaupungin väestössä verrattuna maalaisväestöön, astuu selvemmin näkyviin, kun ylläolevat numerot verrataan vastaaviin väestönryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumääriin. Suhteellisesti miljoonaan henkeen keskiväkiluvusta oli itsemurhaajia: Suicidés pour un million de la population moyenne Kaupungit. (Villes) : Miehenpuolia Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta Maaseutu. (Campagne): Miehenpuolia Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta Koko maa. (Pays entier): Miehenpuolia Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta

79 0 Siviilisäädyn mukaan ryhmittyivät itsemurhaajat puheenalaisena ajanjaksona seuraavasti: Suicidés d'après leur état civil Lapsia alle vuoden (Audessous de ans): Miehenpuolia Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta Naimattomia yli vuoden (Non-mariés ati-dessus de ans): Miehenpuolia Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta Naineita (Mariés): Miehenpuolia... Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta Leskimiehiä (Veufs).... Leskivaimoja (Veuves)... Yhteensä leskiä _ Verrattuina yhteen miljoonaan henkeen keskiväkiluvusta vastaavissa siviilisäätyluokissa antavat yllä esitetyt luvut tulokseksi seuraavat suhteelliset luvut: Suicidés d'après leur état civil pour un million de la population moyenne Lapsia alle vuoden (Audessous de ans): Miehenpuolia... Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta Naimattomia yli vuoden (Non-mariés au-dessus de ans): Miehenpuolia... Vaimonpuolia... Kumpaakin sukupuolta

80 S.. 00, Naineita (Mariés): Miehenpuolia Vaimonpuolia Kumpaakin sukupuolta Leskimiehiä (Veufs).... Leskivaimoja (Veuves)... Yhteensä leskiä G G Kuten yllä esitetyt suhteelliset luvut säännöllisesti osottavat, tekevät naimattomat henkilöt harvemmin itsemurhan lukuunottamatta harvoja alaikäisiäkin itsemurhaajia kuin naineet, mutta suhteellisesti useimmin lesket. Vuosikymmenien 0 ja 00 keskiluvut näyttävät sen lisäksi osottavan, että itsemurhat meidänkin maassamme pyrkivät enenemään. Jos kuukaudet tasotetaan yhtä moneksi päiväksi, ja itsemurhien keskiluku kuukautta kohti otaksutaan loorksi, havaitaan itsemurhia eri kuukausina olleen : Repartition p'oportionnelle des suicides par mois. Joulukuu. Marraskuu. Lokakuu. Syyskuu. Elokuu. Heinäkuu. Kesäkuu. Toukokuu. Huhtikuu. Maaliskuu. Helmikuu. Tammikuu

81 Lisäys. Suhteellinen kuolleisuus Suomessa vuosina 00, laskettu Kansainvälisen Tilastollisen Laitoksen vuonna tekemän päätöksen mukaan. Taux de la mortalité de Finlande en 00, calculé selon la décision de l'institut International de statistique, en admettant cinq classes d'âge et la population de la Suède (0) comme»standard population». Vuodet. Ikäluokat. Années. Classes d'âge. o Ei p. S: S- i i I * r on s- *$ s P S'»? - SP ^^ o a ce. j l 0 v» 0»... ' 0» 0»,,0,,,,,,0,,,0,,0 0, v» 0» 0-» 0»,,0,,,,,,0,0,0,,,, v» 0» 0» 0»,0,0,0,,,,,0 0,,,,,,

82 Vuodet. Ikäluokat. Années. Classes d'âge. le pj ge; S g- II w* S p II gr.. 0 v» » 0»,,00, 0, 0,,0,, 0,,,0,., v» 0» 0» 0»,,0,0,0, 0, 0, 0,,00,0, ,0,, v > 0» 0» 0» :,,0,,,00 0,0,,0,,, ,,0, v» 0» 0» 0»,,0,,0, 0, 0,,,0,0, ,,, Väkiluvunmuutokset v

83 Vuodet. Ikäluokat. Années. Classes d'âge. = PI S- P^. 0 v» 0» 0» 0»..,,0,0,,,,,, 0,0,0,,, V» 0» 0» 0»,,0,,0 0,00,,,,0,,0,,0, OO. 0 v» 0» 0» 0»,,,00, 0,,,,,,, ,,0, Helsinki, Tilastolliselta Päätoimistolta, Joulukuussa 0. AUG. HJELT.

84 VAKILÖVUNMUUTOKSET VUONNA 00. MOUVEMENT DE LA POPULATION EN 00. -OCOO0

85 . Katsaus väkiluvun- muutoksiin vuonna 00. a) Yleinen katsaus. Mouvement de la population en 00. a) Aperçu general. Läänit. S t^' <Ä rt- Syntyneitä. Naissances. Väestönlisäys. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Accroissement 0 il Kuolleita. Décès. Väestönvähennys. TJlosmuuttaneita. Émigrations. 0 Diminution. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-) tahi kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excédant des naissances et des immigrations. Gouvernements. pariskuntia. s mariages. Sexe masculin. v Sexe masculin. Sexe masculin. Sexe mascitl Michenpuo ~ y Sexe fémin Vainionpuo? a Miehenpuol Sexe mascu S" f Sexe fémin? f Vainionpuo Sexe ntascu Miehenpuol S' F Vaimonpuo Sexe fémin? f i»* t; B o = :? Sexe fémin? f Vainionpuo Uudenmaan lääni. Kaupungit (Villes)... Maaseurakunnat (Commun e s r u r a l e s ).....,0,,,,0,0,,0,,,,,,,00,,0,,,,,,,,,,,,,0,0,0,0,0,,,0,,,,,,,,0,,0,,,,,,0,,0,, +, -, -, -, -,0 +, -,0 -, +, i Turun ja Porin lääni. Kaupungit Maaseurakunnat...., 0,,0,,0,,,,0,,,,,,0,,,0,,,,,,,,,, 0,, 0,0,0, - -, + -,0 -,0 -,,0,,,,,0,,,,,0,,0,,0,,,0, -,00 -,0 -, Hämeen lääni. Kaupungit Maaseurakunnat.... 0,,0,,,,,,0 0,,,,0,,,,,,,0,00,0, 0,,00,,,,,0,0,00,,,,,,,, 0,,0,,0,,,,,,0 - +, +, +, -, -, +, -, -, Viipurin lääni. 0 Kaupungit Maaseurakunnat...., 0,,,,,0,,00,0,,,00 0,, 0,,, 0,,,0,0,,,00,,,,,, + -, + -,0 -, -,00 0,,,0,,, 0,,,,,,,,,,,,,0 -, -, -, Mikkelin lääni. Kaupungit Maaseurakunnat....,0,,,0 00,,,0, 0,0,0,,,0,,, S,,,,00,0,0,,0,0,,0, 0,,0,,,0,,, 0,0, j o + - -

86 Läänit. Gouvernements. < j I j j J I 0 Syntyneitä. Naissances. Ïl Väestönlisäys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. " S' K S! S. s i * S B Sexe mascul is* P Miehenpuol Kuolleita. Décès. Sexe fèmin?"? Vaimonpuo Väestönvähennys. - Diminution Ulosmuuttaneita. Emigrations. Sexe masat Miehenpuol "?' Sexe fèmin Vaimonpuo? s- Miehenpuol Sexe mascul?"? 0 Sexe fémin Vaimonpuo -? Summii. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (/) tahi kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excédant des naissances et des immigrations. Co g ** S" * D" - CD ~ B s-? Sexe fémini Vaimonpuol ~? Kuopion lääni. Kaupungit Maaseurakunnat..,,0, 0,, 00,,,,,0,,,,,0 0,,, 0,, 0,,00, i,,0,,,,,,0,,0,,,0,,,,,,0 - Vaasan lääni. Kaupungit... Maaseurakunnat,,,,,,,0,,,,,,,0,,,0,0,, 0,,,,0, 0,0,0,,, 0,0,,0,,00,,0,0 0,0,,0,,,, - -, -, , +, +, -,0 Oulun lääni. Kaupungit.... Maaseurakunnat.,,0,,,,,0, 0,0,0,0,0,,,,0 0,,,0,, 0,0,, - -, ,0 l,l,0,,,,,,,,0,0,0,,,0,0,,00, -,0 +,0 -,R 0 Koko maa,,,0,, 0,0,,,,,,0,,,,0,,0 0, -f, -,0 -,0 0 Kaupungit Maaseurakunnat Siitä: Luteril. seurak. (Luthériens) Metodisti-episk. seurak. (Méthodistes) Baptisti seurak. (Baptistes) Venäläis-katol. seurak. (Grecs-orthodoxes)... RoomaL-katol. seurak. (Catholiques romains).,0,00,0,,0,,0,,,0,0,,,,,,,0,,,,,0,,,, 0, 0 0 0,,0, 0,,,,,0,,,,0,,0,,,0,,,00,, 0,,,,0 0 0,,, (J,,0,, -,00-0, -, i -, -, +, - i lo -,0 -f,0 -\-, - - -f f H

87 . Katsaus väkiluvun- muutoksiin vuonna 00. b) Kukin seura- kunta erikseen. Mouvement de la population en 00. b) Spécification par paroisses. Uudenmaan lääni. a) Luthcrilaiset seurakunnat. KaupunMs&nrakunnat. Helsingin suomal.-ruotsal. seurak.» saksal.» > henkivartiov.» Viapori Loviisa Porvoo Tammisaari Hanko Sum in a H'. - o? g,0 Syntyneitä. Naissances. 0,!f,0,0 Väestönlisäys. Accroissement.,00 0,0 Sisäänm uuttaneita. Immigrations.,0 00 0,,0 0,0,, Co ^,0 o 0, 0 li g e. "e ~ o, 0,0, 0, Sexe mascul '.in. Miehenpuol ia. Kuolleita. Décès. 0 0,0 Vaimonpuol Sexe fémini,00 Väestönvähennys. - Diminutimi Sumraa.,,0 Ulosmuuttaneita. Emigrations. Sexe in as c ui S"? Miehenpuol:, 0, Vaimonpuol Sexe fémini ~ F,0 0,,, Miehenpuoli i Sexe mascul f?,0 0 0, 0 Tatal. Vaimonpuol Sexe fémini,,,0 0, Enemmän syntyneitä ja sisään - muuttaneita yhteensä (-) tahi kuolioita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excédant des naissances et des immigrations. Sexe- mascul Miehenpuoli f? +, J Sexe fémini Vaimonpuol ~ ' +,0 + y ,, ,0 i Maaseurakunnat Bromarvi Tenhola Tammisaaren maaseurak. Pohja Mustion ruukki Karja Snappertuna Inkoo Degerhyy Karjalohja Sammatti Nummi Pusula Pyhäjärvi Wihti Lohja Siuntio Siirto UI,0, l,0,, , ,, 0 0 0, 0 00, 0, , ,0 0 0,0 0 0, g K ly f f f 0 0

88 Siirto ;ï Kirkkonummi Espoo Helsingin maaseurak... Nurmijärvi 0 U Tuusula Sipoo Pornoosi Mäntsälä Pukkila Askola Porvoon maaseurak... Pernaja 0 0 ïl Liljendaali Myrskylä Orimattila Iitti Jaala Artjärvi Lapptreski Elimäki Anjala Ruotsin-Pyhtää.,. Siuiini.i lutheril. seurak.. b) Metodisti-episk. seurak. Helsinki Tammisaari met-episk. seurak. c) Kreikkalais venäl. seurak. Helsinki Hanko ) hreikh.-venäl. seur. d) Room.-katol. seurak. Helsinki Koko lääni yhteensä *) Tiedot puuttuvat. ^ E -«sr te 0 0 0,, S? =,0 0 0,0, 0 Syntyneitä. Naissances ,0, Väestönlisäys. Accroissement., Sisäänmuuttaneita, Immigrations.,( ,,,0, 0 0, m, 0 0 cc <, 0 S : : 0 0,0,,,,,,, li, 0, 0 : 0,0 0,,,,0,,,Oo,,,,,0? S * * s g s l ia. in. s. s. Kuolleita. Décès. 0 0,0,0. g -o i s F o 0,, Väestönvähennys. -- Diminution. 0 B o_ g, 0 0,, U 0 0 Ulosmuuttaneita. Émigrations. & i g puol: ascul s"?, ,,0,0,,,,0, VakUuvunmuutokset vuonna 00. Oa < <! I S l s S, F, 0,,0 _ c, 0 s? i ma. tal., 0 0,0,0 n 0 So a '.xe m t [lehen puol??, ,, 0 0 U, 0 H S. g ipuol mini? f, ,0, h, os s p, ,, g 0 0, Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä () tahi kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä {;. Excédant des naissances et des immigrations I ISCIll puoli»? H io , +,0 + P - - -, to <! î I i? " m ,0 +, s c a r*» , - JS , +, l 0 0 0

89 0 Syntyneitä. I I «I I I Väestönlisäys. Sisäänmuuttaneita, Immigrations. Accroissement. 0 Total Kuolleita. Décès. Väestànvahennys. - Diminution Ulosmuuttaneita. Émigrations. 0 Enemmän syntyneitä ja sisääni (-f) tahi muuttanelta yhteens. kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excédant des naissances et des immigrations. Turun ja Porin lääni. a) Lutherilaiset seurakunnat. Kaupunkiseurakunnat Turku Pori Rauma Uusikaupunki Naantali Maarianhamina 0 0 g; s S,,00 0 i: I 0 i g B,, 0,, 0 0,,,0,,,0* t S. B,!, : :, Miehenpnolia. Sexe mascnlin Snmma., Miehenpnolia. Sexe mascnlin. 0 0, 0 0, Snmma.,0,0 Miehenpnolia. Sexe mascnlin. 0 0,,, Snmma.,0,,0 Sexe mascnlin i f + +,0 i Ekkeröö Hammarlanti..... Jomala Finströmi Geeta Saltviiki Sundi Wordöö Lumparlanti Lemlanti Föglöö Köökari Sottunka Kumlinki Brändöö Iniö Welkua Taivassalo Kustavi Lokalahti Wehmaa UusiMrkko Uudenkaupungin maas.. Pyhämaa (Rohdainen).. Pyhämaan luoto.... aitila Karjala K 0 K ( K 0 0 ;. ( Î 0 : 0 0 g 0 Siirto ô, å , ( ( 0,! J Ï 0 :! l,0, era , , , 0 0, 00 0, f H g U + + -f

90 Siirto Mynämäki Mietoinen Lemu Askainen Merimasku Rymättylä Houtskari Korpoo i ii Navo Parainen. 0 0 il»» J Kakskerta Kaarina Piikkiö Kuusisto Paimio Sauvo Karuna Kemiö Dragsfjärdi Westanfjärdi Hiittinen Finbyy Perniö Kisko Suomusj"ärvi Kiikala Pertteli Kuusjoki Muurla Uskela Angelniemi Halikko Marttila Koski Euran kappeli Siirto I o tr i!. Q Syntyneitä. Naissances. * SI 0 : * li ( S j I Väestönlisäys. Accroissement. SP,» ' :. Ï ; 0: 0 0 0,0,,],, Sisäänmuuttaneita Immigrations. * m E S "S ' K: a,. 0 : : 0. a 0 0! 0,ö,? F, 0 0 0, 0 ï i i i i. "g s.?" f,0 0 0, g S S. B,< , Sexe masculin. Kuolleita. Décès., , Vaesttinvähetmys. -- Diminution,0 0 0, Ulosmuuttaneita. Émigrations. Sexe masculin , ,0, , Sexe masculin., , 0 Vaimonpnolia., ,, 0 0, Enemmän syntyneitä j'a sisäänta yhteensä (-) tahi muuttane: kuolleita j'a ulosmuuttaneita ynteensa ^;. Excédant des naissances et des immigrations. Sexe masculin. + H io g u ! i ,00

91 S? S I T o Syntyneitä. Naissances. Väestönlisäys. Accroissement.»s a g Sisäänmuuttaneita. I "S? g g i ia. lin. Kuolleita. Décès.? sr Väestönväbennys. -- Diminution. S B S" g ~ F Ulosmuuttaneita. ngrations. CCI En g % g puol t se ni?? S? t S" "* i ï?" p* g '.al. ma.? S g. puol 0 Tatal.? t il? II f 00 g a I r- s» Enemmän syntyneitä ia sisäänmuuttaneita yhteensä" (-f-) tahi kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excédant des naissances et des immigrations s? S ce mi ehen; i e. S*. ' xe fé mini imon puol? f Tot Sum: a_ g Siirto Prunkkala Lieto Rantamäki Paattinen Raisio Naantalin maaseurak... Rusko Masku Wahto Nousiainen Pöytyä Oripää Yläne Honkilahti Hinnerjoki Euran pitäjä Kiukainen Lappi Rauman maaseurak... Eurajoki Luvia Porin maaseurak Ulvila Nakkila Kullaa Normarkku Poomarkku Ahlainen Merikarvia Siikainen Kankaanpää Honkajoki Karvia Parkano Jämijärvi. Siirto, ,, 0 0 0,,, ,,, 0 0,,, ,,0, ,0, 0, ,,0, ,0, ,, i ,, ,, , ,0 0,0, ,, ,, , + g -f f f, -f f f f, f JC H + +,00 -f, i 0 0 0

92 s? S I I I I 0 Syntyneitä. Naissances... Väestönlisäys. Accroissement. a. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. $ «. i' * KS li O S. B Sexe Kuolleita. Décès. Mieh i i P F Sexe Vaim s. o i * lia. tn. S o Väestönvähennys. - Diminution 0 g i», Ulosmuuttaneita. Émigrations. Sexe g Mieh. a I? L?? Vaim Sexe min puo?' f CD B ma. lal. Sexe Mieh i S" à.. Et?"? 0 Il * S -g f p. lia. S? B ma. lai. Enemmän svntvneitä ia sisäänmuuttaneita yhteensä" (+) tahi kuolleita ia ulosmuuttaneita ynteensä {). Excédant des naissances et des immigrations. SP g g K g" lin. lia. Sexe Vaim in. lia. œ S. Siirto Ikaalinen Wiljakkala Häämeenkyrö Lavia Suodenniemi Mouhijärvi Suoniemi Karkku Tyrvää Kiikka Kiikoinen Kauvatsa Harjavalta Kokemäki Huittinen Köyliö Säkylä Wampula Punkalaidun Alastaro Metsämaa Loimaa Loimaan osa Perttulaa. lutheril. seurak.. b) Metodisti-episk. seurak. Turussa c) Kreikkalais-venäl. seurak. Turussa Koko lääni yhteensä, 0,,0, ,, ,0,, L>0,0,, S,,,,,,,0 0,0,,,,,0,,, 0, ,0 <i 0» 0, 0 0 0,0,,,0, ,,,,0 0 0,0,0.,0, ,,,, 0,,,0, 0 0 0,,,, ,, 0, 0,0,0,,,0,0 0, , 0 0 0, ,,,0, ,,, +, g , -, ,00 +, h -f-,0 +, ,0 +, + H~ n -, +, + - l S 0 0 +, Hämeen lääni. a) Lutherilaiset seurakunnat. Hämeenlinna Tampere.. 0,,0,,,,0,0 0, l,j,,,0,, 0 0,00, Väkiluvunmuutokset vuonna 00.,0,0,0, 0,0, + + H , -, + 0 -,0 +,

93 S. fr Syntyneitä. Naissances. ts TL B S B g. i Väestönlisäys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. g g S. 0 il r t ii M Sexe masculin. Kuolleita. Décès. Väestc nväheimys. -- Dim% nution. Ulosmuuttaneita. Émigrations. Sexe masculin. Sexe masculin. 0 Tatal. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä () tahi kuolleita ja ulosmuiîttaneita ynteensä ^;. Excédant des naissances et des immigrations. Sexe masculin. 0 Maaseurakunnat. Somero Somerniemi.... Tammela Jokioinen Perttula Humppila.... Urjala Kylmäkoski... Akaa Kalvola Pälkäne. Lempäälä. Wesilahti. Tottijärvi. Pirkkala. Ylöjärvi. Messukylä Kangasala Sahalahti.. Orivesi... Teisko.. Kuru.., Ruovesi.. Kuorevesi. Korpilahti. Jämssä... Längelmäki Eräjärvi.. Kuhmoinen. Kuhmalahti. Luopioinen. Tuulos... Hauho... Tyrväntö.. Hattula.. < ' Siirto,,,0, ( 0C Oi : : 0( ; & : :!? E : 0 0 0,,,J,ö,, , , , , , » ,, ,0, io - - il H + H c !. i + t , l g 0 IS 0 0

94 0 S. * I 0 Syntyneitä. Naissances. g S O * Väestönlisäys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. immigrations. SP " «ce B EI SP K li II «P S a? F Kuolleita. Décès. Vaimonpuo Sexe fåmin? a Väestönvähennys. - Diminution Ulosmuuttaneita. Émigrations. Miehenpuoi Sexe masen s F Vaimonpnoi Sexe fåmin, Sexe maschi Miehenpuoi S' F 0 Sexe få niitti Vaimonpuol?" f Enemmän svntvneitä ia sisäänmuuttaneita yhteensä (-f) tahi kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excédant des naissances et des mmigrations. Sexe tnuscnl Miehenpuoi: S- F Sexe fémini Vaimonpuol?" ' Siirto Hämeenlinnan maaseur. Wanaja Renko Janakkala Loppi Hausjärvi Kärkölä Nastola Hollola Koski Lammi Asikkala Padasjoki lutheril. seurak.. b) Kreikkalais-venäl. seurak. Hämeenlinna Koko lääni yhteensä, 0 0 0,,0, 0 0,,,0,, , : 0 i i : i,,,0 0,,0 0,,,,0, ,,0,( ' : :! 0 : 0 0,,,,00, 0,,0 0 0, ,0,0, 0,,00, ( *!,,,, 0 0,,0,0, 0 0 0,0,,00,0 0,,,, ,,,, , 0 0 0,,, 0,, 0,,0 0 0 ^ 0 0,,00,0, ,,,, 0 0,,, f h f + +, +, +, , -,0 + -, +, h , -, - l -, Wilpurin lääni. a) Lutherilaiset seurakunnat. Kaupunkiseurakunnat. Wiipurin suomal. seurak.» ruotsal Sortavala.. Käkisalmi.. Lappeenranta. Hamina... Kotka.... Snmma Maaseurakunnat. Pyhtää Kymi... Siirto ,0,0 0 0, 0,, 0 i 0 0,,, , ,00, , 0 0,0 0 0,, 0, io ,0 «

95 I i 0 Syntyneitä. Naissances. If Väestönlisäys. Accroissement. i Sisäänmuuttaneita. Immigrations. SP "? i L B Total il t I C Sexe masctilin. Kuolleita. Décès. Vaimonpnolia. Väest ånvähennys. -- Diminution Ulosmuuttaneita. Emigrations. Sexe masculin. Sexe masculin. 0 Vaimonpnolia. o" g I Enemmän syntyneitä ja sisään- (-) tahi muuttaneita yhteensà kuolleitai ja ulosmuuttaneita ynteensä {). Excédant des naissances et des immigrations. Sexe masculin. i Siirto Sippola Wehkalahti...'... Miehikkälä Wirolahti Säkkijärvi Suursaari Tytärsaari Lappvesi Lemi Luumäki. Walkeala Suomenniemi Savitaipale Taipalsaari Joutseno Ruokolahti Rautjärvi Kirvu Jääski Antrea Wiipurin maaseurak... Johanneksen pitäjä... Koivisto Seitskari Lavansaari Kuolemajärvi Uusikirkko Kivennapa Muolaa Heinjoki Walkjärvi Rautu Sakkola Pyhäjärvi Räisälä Käkisalmen maaseurak.. Kaukola Siirto , , , , ,, , ,, ,0,0, ,, ,, , , , 0 0 0, , , , , 0 0 0, 0 0 0, " , f n - - ni , '- -,0 0 -f , i 0 0

96 s. S? S s a i I I I i I [ 0 Syntyneitä. Naissances. Väestönlisäys. Accroissement. SI Sisäänmuuttaneita. Immigrations. SP i n Total ri li SP II MiehenpuoI Sexe niascnl?' F Kuolleita. Décès. Sexe fêinim Vaimonpuo: Väestönvähennys. Ulosmuuttaneita. Émigrations. MiehenpuoI Sexe mascul??' II M? f 0 Diminution. MiehenpuoI Sexe maaeni?' F Vaimonpuol Sexe /Smini? g- Enemmän syntyneitä ia sisäänmuuttaneita ynteensä (+) tahi kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excédant des naissances et des immigrations. Sexe masad MiehenpuoI?' F Sexe fimini Vaimonpnol Siirto Hiitola Kurkijoki Parikkala Jaakkima Sortavalan maaseurak.. Uukuniemi Ruskeala Soanlahti Impilahti lutheril. seurak. b) Kreikkalais-venäl. seurak. Kaupunkiseurakunnat. Wiipuri Sortavala Käkisalmi Lappeenranta Hamina Kotka.. Humma Maaseurakunnat. Suistamo Korpiselkä Suojärvi Salmi Mantsinsaari Kitelä Pitkäranta Sortavalan maaseurak.. Tiurula Kyyrölä (Krasnojeselo). Uusikirkko Raivola Terijoki Palkeala Samma kreik.-venäl. seur. c) Roomalais-katol. seurak. Wiipuri Koko liiani yhteensä,0 0 0,, 0 0,00 0 0,0, 0,0,00,,0 0 0,,0,0 0,, 0,0 0,,0,, , 0 0 0, 0,0 ' J j, : 0 0 0,,,,,0,,,, 0. i,0,,,,0,., 0,,,,,0 0,, 0,, ,0, 0 0,, 0,, g g 0,,,, 0,,,0, 0,,, 0 0,, 0,, 0,0, ,, 0 0,0, , 0, 00,0,0,0 +, ' j-, + VB f h + + -f + + I H- + H- +, -f, , +, j i , -, , -, Q g \ - -, i Q

97 0 Mikkelin lääni. a) Lutheriiaiset seurakunnat. Kaupunkiseurakunnat. Mikkeli Heinola Savonlinna Maaseurakunnat. Heinolan maaseurak... Sysmä Hartola Luhanka Leivonmäki Joutsa Mäntyharju. Ristiina Anttola.. Mikkelin maaseurak... Hirvensalmi Kangasniemi Haukivuori Pieksämäki Jäppilä Joroinen. Juka Puumala Sulkava. Sääminki Kerimäki... Enonkoski Savonranta Heinävesi Kangaslampi Rantasalmi lutheril. seurak.. b) Kreikkalais-venäl. seurak. Savonlinna Koko lääni yhteensä I 0 0 Syntyneitä. Naissances. s S" S olia «s a o B» olia. 0 : 0 0 T Väestönlisäys. Accroissement. OS Sf S.-! ,0,,,0,,00,, Sisäänmuuttaneita. Immigrations. II 0 S e II ,0 0, HS? 0,0 s a S.?" F ,,,0,0, 0 ri Il ,, ,,00,,0,,,,,,,00 0 ï I i f F Kuolleita ,0,0,0 Décès. [oudi ,,00,0 Väestönvähennys. - Diminution as g B s g r- p ,0,0, Ulosmuuttaneita. Émigrations. *-S «! * 0 0,0, $ s mini ipuol ~ F , 0,»,0 Toi 'ai. Sam ma ,,,» S «g- I I 0 0 0,0,, $ li? F ,,, 0 X i S E!* ,0,, Enemmän syntyneitä j i sisäänmuuttaneita yhteensä :+) tahi kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). ' Excédant des naissances etdes immigrations. s? S n g. a.s i!? -» i - 0 ' ' i (? * xe f i limon a g; o?"» Sumi s i

98 Kuopion lääni. a) Lutherilaiset seurakunnat. Kaupunkiseurakunnat. Kuopio Joensuu Iisalmi. Syntyneitä. Naissances. 0 S. I. S 0 0 T Väestönlisäys. Accroissement. S. 0 Sisäänmuuttaneita. Immigrations. S 0 f f «D S B " 0,0. -S s. a F 0 0,00,,0 " i* Sexe masculin. Kuolleita. Décès. 0 0 Väestönväheiinys. -- Diminution. «IT Ulosmuuttaneita. Émigrations. Sexe masculin TTT Sexe masculin. " 0 0 0, ' Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttanei ;a yhteensä () tahi kuolleita ja ulosmuilttaneita yhteensä {;. Excédant des naissances et des immigrations. Sexe masculin. - - i " - - i Maaseurakunnat. Leppävirta "Warkauden ruukki... Suonnejoki Hankasalmi Bautalampi 0 Wesanto Karttula Kuopion maaseurak... Tuusniemi Maaninka Pielavesi ie Keitele Kiuruvesi Iisalmi Rutakko 0 Lapinlahti Nilsiä Juvankosken ruukki.. Kaavi Polvijärvi Kuusjärvi Liperi Kontiolahti Rääkkylä Kides 0 Kesälahti Pälkjärvi Tohmajärvi Wärtsilän ruukki.... Kiihtelysvaara Siirto , ; 0 0 0; !, 0 0Î 0 0!,,! 0! , Höj ,,j 0 [ i )!,,0 0 ; 0 0] 0 j 0j, 0, , \! j j i 0 0!! S i i,,,t,0,,, 0, 0 0,00 0,0, - 0 g i n i

99 - 0 S"? ' ~^~ ' Syntyneitä. * g Väestönlisäys. Accroissement " Sisäänmuuttaneita. Immigrations. S' F Si" S*, : / ïl: TT s. s. * ; * & S. O ' f F Kuolleita. Décès. S. -C S O?" f ' Väestönvähennys. -- Diminution. s? * Ulosmuuttaneita. itgratio ns. ; tn : i. Il r? 'li- il- ~ -g. -0 If s? S.. li F 0 Total s *S.- SO?' "S Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (+) tahi kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excédant des naissances et des immigrations. Sexe mascui Miebenpuol?' F Sexe fèmim Vaimonpuo! r t. 0 Siirto Ilomantsi Eno Pielisjärvi Juuka... Rautavaara Nurmes Kuhmoniemi (osa)... lutheril. seurak.. b) Baptisti-seurakunnat. Kuopion kaupunki..., 0[ 0,,,,,,,,,,0,,,,,,, 0,0 0 0,,,,,, l,!,,, 00 0,..,,0,, 0 0,,^,.,,,0 0.,,0, 0 00,,,,0 0,,, 0 0,,0,0,,0, 0 0,,0..; ! ' 0 " - +. i 0 b) Kreikkalais-venäl. seurak. lu Kuopio. Joensuu i - i + - is - + Maaseurakunnat. Ilomantsi. Liperi.. S:ma krnkk.rvenäl. seurak. Koko lääni yhteensä ,,0,,,,,,0,,0, 0 0,,0,,, 0,, 0 0,0 - i -f g + - e + ' Waasan lääni. a) Lutherilaiset seurakunnat. Nikolatnkaupunki.. Kaskinen Kristiinankaupunki. Uusikaarlepyy... Pietarsaari %.... Kokkola.... Jyväskylä..... Snmma ,0 0 0 ôf 0 0,! 0!,0J,i,, ' , h 0, n "" 0 +,0

100 0 0 0 Maaseurakunnat Siipyy. Isojoki Lapväärtti Bistiinankaup. maaseur.. Karijoki Närpiö... Övermarkku Korsnääsi Teuva Kauhajoki Kurikka Jalasjärvi Peräseinäjoki Ilmajoki Seinäjoki Ylistaro Isokyrö Vähäkyrö Laihia Jurva Pirttikylä Petolahti Bergöö Maalahti Sulva Mustasaari Raippaluoto Koivulahti Maksamaa Wöyri Nurmo Lapua Kauhava Ylihärmä Alahärmä Oravainen Siirto SS O, Syntyneitä. Naissances Q ^ T Väestönlisäys. Accroissement., C l,0,,, Sisäänmuuttaneita. Immigrations. S..?' F ( , : 0 0, II 0 0 ; : 0 0, I r f 0 : Total 0! ,,0! 0 : 0 0 : 0, Sexe masculin. Kuolleita. Décès. 0 UI 0 0 0, Väestc>nväheimys f 0 - Dimx Ulosmuuttaneita. Émigrations. Sexe masculin , Samma nution. Sexe masculin ,,,,, Väkiluvunmuutokset vuonna ,0 Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä' (-) tahi kuolleita ja ulosmuilttaneita yhteensä ^j. Excédant des naissances et des immigrations. Sexe masculin H + H f - _ io 0 g K «j , j + Summn i l 0? 0 0

101 i ii 0 Siirto Munsala Uudenkaarlepyyn maas.. Jepua Pietarsaari... Purmo Ähtävä Tervajärvi Kruunupyy Luoto Kokkolan maaseurak.. Alaveteli Kälviä Lohtaja Himanka Ylikannus Toholampi XJllava Kaustinen Weteli Haisua Lestinjärvi Perho Soini Lehtimäki Alajärvi Wimpeli Evijärvi. Kortesjärvi Lappajärvi Kuortane Töysä Alavus Wirrat Ätsäri Pihlajavesi I,0 ' c !,! ( ' ( 0 Syntyneitä. Naissances. : , : : f (. : Väestönlisäys. Accroissement. a, 0 K Te ( Siirto l,l],, 0, Sisäänmuuttaneita. Immigrations. S? l,00j Ï 0 a" o - jf, c li ö: 0 g I S.,! : : ; Ï r ' 0,,,,: : c ( Total,. ( 0 0 : ii,c! < c ,00,,! g! g Si s o lia. lin. Kuolleita. Décès., 0 0 0, aimonpuo lia. exe fêmin itt., 0 0, Väestön vähenny s. -- Diminution., Ulosmuuttaneita. Émigrations. iehenpuol '.xe masen f F, 0 0 0,,0 *» S F so',,, 0 0 0, SP S *» s «g. i? F, Total S? < limonpuol \xe fèmim?"», G,,, ,00 Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-f-) tahi kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excédant des naissances et des immigrations. S? xe mascul ebenpuoli ' f io H + + io H f g < xe fémini: limonpuol? F H H Sumraa Q , l 0 0 0

102 s g. ~ j j ] TÖ~ Syntyneitä. Naissances. g. S? Väestönlisäys. Accroissement. g SL Sisäänmuuttaneita. Immigrations. I Î H. i i li S- B!» g s? ao ascui S'? Kuolleita. Décès. puol 0Q < s - "a S. a B O?" f Väestön vähenny s. - Diminution S? ma. Ulosmuuttaneita. Émigrations. i a? F «g * f *' j? CQ - P er g S" """? S' g. tiscitl pnol: s'? 0? S g g ^. "g å?" f ce *" S" S? Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita ynteensä" (-f-) tahi kuolleita ja ulosmuuttaneita ynteensä {). Excédant des naissances et des i mmigrations. i % s s. a P"? B * «?"» a ^ I g. Siirto Multia Keuruu Petäjävesi Jyväskylän maaseurak.. Uurainen Saarijärvi Pylkönmäki Karstula Kivijärvi Pihtipudas. Wiitasaari Konginkangas Sumiainen Laukaa lutheril. seurak.., 0,,0, 0,,U, 0,, 0, i : :! ' : Ï,0,0,, 0,,, 0,,, Î! 0, , 0,,0,, 0,,0, < m : 0,0,, 0,,, ,0,, 0 0 0, 0,0,0 0 0,,0, 0 0,0,, 0 0,,, 00 0,0,, ,,, ,0, f H + +,0 +, , +, + -f f , +, i 0 b) Metod.-episk. seurak. Nikolainkaupunki... c) Baptisti-seurakunnat. Kaupungit Nikolainkaupunki... Maaseurakunnat. Mona (Munsala)... Forsby (Pietarsaari).. Arnossa (Petalahti)... Luoto Nämpnäs (Närpiö)... Jurva Ähtävä Purmo bapt. seurak.... ' i 0 _-_ S _ _ f + + -f -f d) Kreikkal.-venäl. seurak. Nikolainkaupunki.... Koko lääni yhteensä,,,0,,,, 0,,,,0, 0,0,0? 00,0,,, + +, + +, + «0 +,0 i\

103 Syntyneitä. Naissances. I I j I f Väestönlisäys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. 0 lé Kuolleita. Décès. 0 Väest( jnvähennys. - Diminution Ulosmuuttaneita. Émigrations. 0 Enemmän syntyneitä ja sisään- (-)-) tahi muuttaneita yhteen sii kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excédant des naissances et des immigrations. Oulun lääni. OO S] B * S. ^ B S. B Sexe masculin. Sexe masculin. Sexe musculin. Sexe masculin. Snmma. Kaupunkiseurakunnat. Oulu Raahe Kemi Tornio Kajaani 0 0,0, ,0, 0, , , + -f _ _ + -f i Maaseurakunnat. Sievi Rautio Ylivieska 0 Alavieska n Kalajoki Merijärvi Oulainen Pyhäjoki Salon kappeli Salon pitäjä Wihanti Rantsila Paavola 0 Revonlahti Siikajoki Hailuoto Pyhäjärvi Reisjärvi Haapajärvi Nivala Kärsämäki Haapavesi Pulkkila 0 Piippola Kestilä Säräisniemi Paltamo * Kajaanin maaseurak... Siirto , ,, 0 0, , , , 0, ,0 0 0, , T,J,, ?, + + I g f g ~ '

104 0 ti I I I 0 Syntyneitä. Naissances. Väestönlisäys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita, Immigrations. Total Kuolleita. Décès. Väestcinvähe nnys. - Dim inution Ulosmuuttaneita. Émigrations. 0 Enemmän syntyneitä ja sisään- (-f-) tahi muuttane] ta yhteensäi kuolleita ja ulosmuiuttaneita yhteensä (). Excédant des naissances et des immigrations. g} g s o - f S. s- B SF i?» S S? S" Sexe masculin. Sexe masculin. Sexe masculin. Sexe masculin. Snmma. Siirto Sotkamo Kuhmoniemi Ristijärvi Hyrynsalmi Suomussalmi Puolanka Utajärvi Muhos Tyrnävä Temmes Lumijoki Liminka Kempele Oulunsalo Oulun pitäjä Ylikiiminki Kiiminki Haukipudas li Kuivaniemi Pudasjärvi Taivalkoski Kuusamo Kuolajärvi Kemijärvi Rovaniemi Tervola Simo Kemin maaseurak.... Alatornio Karunki Ylitornio Turtola Kolari Muonionniska Siirto 0 0,0, , 0,0ö,, , , ,0! ,,,0,, ,, ,, , , , , , ,,0,,,,0,0 Väkiluvunmuutoket vuonna 00., ,, ,0 -f + -f + i f f , Ï f H -f f , i 0 0 0

105 Enontekiö Kittilä.. Sodankylä Inari... Utsjoki.. Siirto,0 s? S,0 I I I I 0 Syntyneitä. Naissances.,,0,, Väestönlisäys. Accroissement. S g, g,, Sisäänmuuttaneita. Immigrations., * «- o Ï,,, S. B,0, 0 Total s s,,,0,0 il, 0, Koko lääni yhteensä,,0,,,,,,,,0 to v lehenpuo xe mascu f, Kuolleita. Décès.,,0 to "^ umonpuo Iin. xe /imin M.,0 0,,0 Väestönvähennys. - Diminution,,0, Ulosmuuttaneita. Emigrations. I!. ia. in.,,, o ^ H E" w p ïl s- s,,,,0 Total,0,,0 S? S xe mascu f» ehenpuol,0,, 0 0 < xe fêmin?' f dmonpuo, 0 0,0,00,0 0,, Enemmän svntyneitä ia sisäänmuuttaneita yhteensä (- -) tahi kuolleita îa ulosmuuttaneita ynteensä {). Excédant des naissances et des i'immigrations. P te mascu, ebenpuol +, , -,0 to <! B >. g s? F -f ,0 -, - io i -,0 +, i

106 . Tehtyjen avioliittojen lukumäärä kunakin kuukautena vuonna 00. Mariages par mois en li Kuukausi. Mois. l -S W o o GO O Siitä De ce nombre,00 suhteen. Rapport à,00. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ,0,0,00,0,,,,,0, ,00 0,,,,,,,0,0,,,,,, I,0,0 J,00,00.00,

107 . Tehtyjen avioliittojen lukumäärä v. 00, jaettuna vihittyjen uskontunnustuksen ja siviilisäädyn mukaan. Mariages par confession et état civil des époux en 00. Lääni. Gouvernements. "b se l Luth erilaisia. Luthériens. 0 Metodisteja ja baptisteja. Métodistes et baptistes. I IS I Kreikkalaisia ja katolinuskoisia. Grecs et catholiques. ^ y E S s S" f I 0 W tro E AS ' ES CD F?? Uudenmaan Turun ja Porin Hämeen Wiipurin Mikkelin Kuopion Waasan Oulun,00,,, 0,0,,, , ,,0,0,,,,0,, 0,0,,,,,,, 0, " 0 0,,0,0,,,,, 0 0, 0 0 Kaupung. (Dans les villes) Maaseurakunnissa (Dans les communes rurales),,0,, 0, 0 0.,00,0,0,0 0 0

108 . Vihityt v. 00, jaettuina iän ja siviilisäädyn mukaan. Mariages par âges et par état civil, a) Miehenpuolet. Sexe masculin. Naimattomat. Garçons. 0 Lesket ja ero- li tetut. Veufs et divorcés. 0 Josta kaupungeissa, Villes. I Josta maaseurakunnissa. Communes rurales. I k ä. Age à l'époque du mariage. *. W le a S g- s E A, "S" «es B. II a* s» -si rr a. * ÏÏ: vuotta» Yli 0 vuotta 0 0 0,0 0, ,0,,,,0,,, o ,,,00 0,,0,, 0,0 0 0,0 0,,, ,,, 0 0 0,0,,,,0,,,0

109 b) Vaimonpuolet. 0 I Ikä. Age à Vépoque du mariage. i Î f Naimattomat. Filles. g II: A. S" s C Lesket ja ero- TO "* o* I tetut. Veuves et divorcées. «S g" I I 0 S ge: ça: Josta kaupungeissa Villes. si Josta maaseurakunnissa. Communes rurales. S. I vuotta » YK 0 vuotta 0 0, , , 0 0,0,0,,0,0,00,, ,,., ,,,,0 0, 0 0, 0,,, 0 0 ',,,,0 jio 0 u, 0,,,,,0,0,00,0

110 0. Vihityt iän, siviilisäädyn ja uskontunnustuksen mukaan vuonna 00. Mariages par âge, par état civil et par culte en 00. i 0 il 0 Miehet. - Sommes. Vaimonpuolet. Femmes. Ikä, Age à l'époque du mariage. l a çt- Naimattomat. Garçons. CD S Si i td en". p. m CP çt- Lesket j'a erotetut. Veufs et divorcés. f S". i"m çt- et- O Si on" ' çt-" r g P î o IT. Sd" CD Fi çt- çt- Naimattomat. Filles. td Si ft»" P w. o i çt- Lesket j'a erotetut. Veuves et divorcées. CD a i td SO* S. P CD et- et- çt- v...»..»..»..».. 0»..».. 0».. 0».. 0».. 0-».. 0».. 0».. 0».. 0».. 0».. Yli 0vuotta (Total),0,0,0 0,0 i _ i 0 0 m, - i,0,,,, _ , i i ' - 0

111 . Orpanusten välillä tehtyjen avioliittojen luku vuonna 00. Luterilaisia.^) Nombre des mariages contractés entre les cousins germains en 00. Luthériens. *) lo ll l l l l l l 0 l \ fihittyin ikä. Age au mariage. Lääni. Gouvernements. V. Miehenp. Sexe masculin. 0 v. v. i 0 i 0- i 0 i 0 i 0 > 0 i Yli 0 i -0 i en Vaimonp. os CD 0 i 0 i -0 i -0 i 0- i 0 i 0 " Wiïnnrfn Kuopion Waasan Oulun... (Total) O O _ O O i i *) Kreikkalais-venäläisissä ja roomal.-katolisissa seurakunnissa ei ole tehty avioliittoja orpanusten välillä. *) Parmi les grecs-orthodoxes et les catholiques-romains il n'y a pas eu des mariages consanguins.

112 . Hajonneiden avioliittojen lukumäärä vuonna 00. Nombre des mariages dissous en Kuoleman kautta. Mariages dissous par la mort. Lääni. Gouvernements. Luterilaisia. Luthériens. Metodisteja ja baptisteja. Méthodistes et baptistes. Kreikkal. ja katol.-usk. Grecs et catholiques. II îïi. Istg? g- as II Uudenmaan... Turun ja Porin.. Hämeen Wiipurin Mikkelin Kuopion "Waasan Oulun,0,,0, 0 0,0,,,,,0,,,0 0,0,,0, 0 0,00,,,,0,0,,,0,0,,,,00,,,0 (Total),0,0,,,,00, Siitä: Kaupungeissa (Dans les villes). Maaseurakunnissa (Dans les communes rurales)... 0,,,,0 0 0, 0,0,,0,,

113 . Lapsensynnyttäjäin lukumäärä jaettuna iän, siviilisäädyn ja uskonnon mukaan vuonna 00. Accouchées par âge, par état civil et par culte en 00. I O > I Lääni. Gouvernements. Naineet lapsensynnyttäjät. Mariées. S" «&? Uudenmaan.... Turun ja Porin.. Hämeen "Wiipurin Mikkelin Kuopion Waasan Oulun 0 0,,,,0,,,,,,,,,0,,,,0,0,0,,0,,,,,,0,0,,,,,, 0 0,,,,0,,,,0,,,,,0,,0,0 0, (Total) Sitta. Kaupung. (Dans les villes) Maaseurak. (Dans les comm. rurales),,,,,,0,,0, 0,,0 0,,0,0,,,,,,0,0,,,, Naimattomat lapsensynnyttäjät. Filles mères. Uudenmaan.... Turun ja Porin.. Hämeen Wiipurin Mikkelin... Kuopion Waasan Oulun ,00,0,00,00 (Total) Siitä: Kaupung. (Dans les,0,,, villes) Maaseurak. (Dans Us comm. rurales),,,, lapsensynnytt. Siitä: Kaupung. (Dans les villes) Maaseurak. (Dans Us comm. rurales),,0,,,0 0,0,,,,0,0,,,,0,,,,, 0,00,,0,,0,0

114 . Niiden lapsensynnyttäjäin lukumäärä, jotka vuonna 00 ovat synnyttäneet kaksi tahi useampia sikiöitä, jaettuna iän mukaan. Femmes accouchées de deux ou de plusieurs jumeaux en 00, selon l'âge. Ikä. Age. Uudenmaan lääni. Gouvernement de Nyland. Turun ja Porin lääni. G. d'âbo et Björneborg. Hämeen lääni G. de Tava- Wiipurin lääni. G. de Wiborg, 0 Mikkelin lääni. G. de S:t Michel. Lapsensynnyttäjiä, jotka ovat täjiä, jotka ovat täjiä, jotka ovat täjiä, jotka ovat täjiä, jotka ovat Lapsensynnyt- Lapsensynnyt- Lapsensynnyt- Lapsensynnyt- synnyttäneet. synnyttäneet. synnyttäneet. synnyttäneet. synnyttäneet. Accouchées Accouchées Accouchées Accouchées Accouchées Kuopion lääni. G. de Kuopio. Lapsensynnyttäjiä, jotka ovat synnyttäneet. Accouchées Waasan lääni. G. de Wasa. Lapsensynnyttäjiä, jotka ovat synnyttäneet. Accouchées Oulun lääni. G. d'tjleaborg. Lapsensynnyttäjiä, jotka ovat synnyttäneet. Accouchées Koko maa. Tout le pays. Lapsensynnyttäjiä, jotka ovat synnyttäneet. Accouchées 0 Siitä kaupungeissa. Villes. Lapsensynnyttäjiä, jotka ovat synnyttäneet. Accouchées Siitä maaseurakunnissa. Communes rurales. Lapsensynnyttäjiä, jotka ovat synnyttäneet. Accouchées I w s H s» s? B" S B. 0 vuotta 0» 0 0-0» 0 0 :n vuosi. :s» (Total) Siitä: Luterilaisia (Luthêri- Kreik.-kat. ja room.- kat. (Grecs-orthodoxes et cafh.-rom) ,0,,0, il

115 0. Elävänä syntyneitä kunakin kuukautena v.00. Naissances par mois en 00 j I Luterilaisia. Luthériens.!! 0 Metodisteja. Méthodistes. Baptisteja. Baptistes. 0! j Kreikkalais-venäläisiä. Grecs-orthodoxes. Kuukausi. Mois. Aviolapsia. Légitimes. H. Aviottomia. Illégitimes. % S JAviolapsia. Aviottom. Légitimes. Illégitimes. a f j? F i? F Sexe masculin. Aviolapsia. Légitimes. ' Aviottomia. Illégitimes. Sexe masculin. Sexe masculin. Aviolapsia. Légitimes. Sexe masculin. Aviottomia. Illégitimes. Sexe masculin. Sexe masculin. il Tammikuu.... Helmikuu.... Maaliskuu.... Huhtikuu Toukokuu.... Kesäkuu i Heinäkuu.... Elokuu! Syyskuu io Lokakuu lui Marraskuu.... Joulukuu (Total) sata.-!i Kaupung. (Dans les villes) Maaseurakunnissa (Dans les communes rurales)...,,,,,,,,0,,,,0 0,,,,,,0,,0,,,,,,,,,0, 0 0,, ,0,,0,,,,0,0,,,.,,,,,,,0,,,,00,,,0,0,0,,,, \ 0 i 0

116 0. Elävänä syntyneitä kunakin kuukautena v. 00. (Jatko.) Naissances par mois en 00. (Suite.) I I I 0 I I Katolilaisia. Kuukausi. Mois. Aviolapsia. Légitimes. g) M I a a Aviottom. Illégitimes. g, < Aviolapsia. Légitimes. s-? Aviottomia. Illégitimes. i I S "g S- s Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu (Total) Siitä: Kaupungeissa (Vans les villes) Maaseurakunnissa (Dans les communes rurales),,,0,,0,,,,,,,,,,00,,,,,0,0,0,,,,,0,0,0, 0 0,,,,,,,,,0,, 0,,,,,,00,,,,,,,,0,00,0,0,,0,0,,,0

117 . Elävänä syntyneitä aviottomia lapsia v. 00. Nombre des naissances illégitimes en 00. Lääni. Gouvernements. I Aviottomia elävänä syntyneitä. Naissances illégitimes (mort-nés y non compris). Sexe masculin. Prosenttina kaikista elävänä syntyneistä. En pour-cent du total des naissances. Uudenmaan Turun ja Porin Hämeen Wiipurin Mikkelin Kuopion Waasan Oulun , Siitä: (Total),,. Kaupungeissa (Dans les vilks)..... Maaseurakunnissa (Dans les communes rurales),,,0.

118 0. Elävänä syntyneitä aviottomia lapsia kaupungeissa v. 00. Nombre des naissances illégitimes dans les villes en 00. Kaupungit. Villes. I I Aviottomia elävänä syntyneitä. Naissances illégitimes (mort-nés y non compris). Sexe masculin. Prosenttina kaikista elävänä syntyneistä. En pour-cent du total des naissances. Helsinki Loviisa Porvoo Tammisaari Hanko Turku Pori Rauma Uusikaupunki Naantali Maarianhamina Hämeenlinna Tampere Wiipuri Sortavala Käkisalmi Lappeenranta Hamina Kotka Mikkeli Heinola Savonlinna Kuopio Joensuu Iisalmi Nikolainkaupunki Kaskinen Ristiinankaupunki Uusikaarlepyy Pietarsaari Kokkola Jyväskylä Oulu Raahe Kemi ".. Tornio Kajaani Sammt (Total) U..oi OX.io

119 . Kuolleina syntyneitä v. 00, läänittäin. Mort-nés en 00, par gouvernements. Lääni. Aviolapsia. Légitimes. Aviottomia. Illégitimes. Gouvernements. Ö. I " S, Uudenmaan Turun ja Porin Hämeen Wiipurin Mikkelin Kuopion "Waasan Oulun sata: Samma (Total) Kaupungeissa (Dans les villes) Maaseurakunnissa (Dans les communes rurales)..., , 0, ,,

120 . Kuolleena syntyneitä kunakin kuukautena v.00. Mort-nés par mois en 00. I I Luterilaisia. Luthériens. Baptisteja. Baptistes. ii KreikkaL-venäl. Grecs-orthodoxes. -- Total 0 " Kuukausi. Mois. Aviolapsia. Légitimes. Aviottomia. Illégitimes. s" o_ B S " Aviottomia. Légitimes. Aviolapsia. Légitimes. Sexe masculin. Sexe fiminin. Aviottomia. Blégitimes. Sexe masculin. Sexe masculin. Sexe fiminin. Aviolapsia. Légitimes. Sexe mascnlin. Sexe fiminin. Aviottomia. Illégitimes. Sexe mascnlin. Sexe fiminin. Sexe masculin. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu. Siitä: (Total) Kaupungeissa (Dans les villes) Maaseurakunnissa (Dans les communes rurales) , ,0 0, , , 0,0 0,0 i f. 0 U

121 . Kuolleita vuonna 00, Décès en 00, selon l'année de la Syntymävuosi. L'année de naissance. Uudenmaan lääni. Gouvernement de Nyland. S? F Turun ja Porin lääni. G. d'âbo et Björneborg. s v. Ä S Hämeen lääni. G. de Tavaa. Wiipurin lääni. G. de Wiborg. S ta * O 0 Mikkelin lääni. G. de S:t Michel. i i i! 0 IB Siirto ,,0 0, S 0, ,0 0 0, 0 0 0, ,00 0 0, jaettuina syntymävuoden mukaan, läänittäin. naissance, par gouvernements. Kuopion lääni. G. de Kuopio. Mieh Sexe S il f F 0 0,0 Vaim Sexe lonpuo] fimini , Waasan lääni. G. de Mieh Sexe g g P F , Wasa. Vain) Sexe.onpuo' fêmim S* d? ,0 Väkiluvunmuutokset \ Oulun lääni. G. d'uceaborg. Mieh Sexe enpuol mascul?" F 0 0, Vaim Sexe onpuol fimit» ,0 ; Koko maa. Tout le pays. Mieh Sexe enpuol mascul?" F,,0,, , Vaim Sexe * * ïi?"?,,0,,0 0 0, g g,,,,,0, ,0 Siitä kaupungeissa. Dans les villes. Mieh Sexe enpuol mascul?' S ' ,0 Vaim Sexe v. o < a? F 0 0, Siitä maalaiskunnissa. Dans munes Mieh Sexe enpuol mascul? F,00,0,0, , es comrurales. Vaim Sexe ^ f S',,,, ,0 i 0 0 0

122 Syntymävuosi. L'année de naissance. Uudenmaan lääni. Gouvernement de Nyland. s g. g. B Turun ja Porin lääni. G. d'âbo et Björneborg. S.» g «S a Hämeen lääni. G. de Tava-.. Wiipurin lääni. G. de Wiborg, S? S S t'a 0 il Mikkelin lääni. G. de S:t Michel. O «B II Kuopion lääni. G. de Kuopio, =.?' F Waasan lääni. G. de Wasa. Oulun lääni. G. d'uleâborg. p g g g I 0 I Koko maa. Tout le pays.» * B s s M Siitä kaupungeissa. Dans les villes.» a ^ Siitä maalaiskunnissa. Dans les communes rurales. s- f Siirto, 0 0 0,0 0, , 0 0, , 0 0, 0,00 0 0, ,0 0, 0 0, ,0 0, 0 0,0 0 0, , , , , 0 0 0, , Siirto, I,,0,,,,00,,,,0,J,,0,s,,,,,,, 0,

123 Syntymävuosi. L'année de naissance. Uudenmaan lääni. Gouvernement de Nyland. s S. g s, o Turun ja Porin lääni. G. d'âbo et Björneborg. g Hämeen lääni. G. de Tavastehus.» g s ST s» Wiipurin lääni. '. de Wiborg. «s ri 0 Mikkelin lääni. G. de :t Michel. Siirto (Total), 0, 0 0,0 0 0, , 0 0 0, 0 0,00 0, 0 0, 0, i,0,,0,,0,00,,,so,0 Kuopion lääni. G. de Kuopio. Sexe masculin.,0 0,, 0 -, Waasan lääni. G. de Wasa. Sexe masculin.,,0,0 0 0, Oulun lääni G. d'uleâborg. Sexe masculin., 0,0, 0,0 0 Koko maa. Tout le pays. Sexe masculin., 0 0,, ,0, , Siitä kaupungeissa. Dans les villes. Sexe masculin., 0,, , Siitä maalaiskunnissa. Dans les communes rurales. Sexe masculin., , 0, ,

124 0. Kuolleita vuonna 00, jaettuina ikävuotten mukaan, läänittäin. Décès par âge en 00, par gouvernements. Ikä. Uudenmaan lääni. Gouvernement de Nyland. Turun ja Porin lääni. G. d'abo et Björneborg. Hämeen lääni. G. de Tavaste) IUS. "Wiipurin lääni. G. de Wiborg. 0 il Mikkelin lääni. G. de S:t Michel. Kuopion lääni. G. de Kuopio. Waasan lääni. G. de Wasa. Oulun lääni. G. d'uleâborg. 0 Koko maa. Tout le pays. Siitä kaupungeissa. Dans les villes. Siitä maalaiskunnissa. Dans les communes rurales. Age. Sexe masculin. Sexe masculin. Sexe masculin. Sexe masculin. Miehenpuolta. Sexe masculin. Miehenpuol Sexe mascul??" Vaimonpuo] Sexe fémini? F Sexe mascul lin. Miehenpuol ia. Vaimonpuol Sexe fémini T F Sexe m asetti f? Miehenpuol Sexe fémini Vaimonpuol? F Miehenpuol Sexe mascul f f Vaimonpuol Sexe fémini Sexe mascul Miehenpuoli?"? Sexe fémini Vaimonpuol? F Sexe mascul Miehenpuoli S Vaimonpuol: Sexe fémini s? vuotta.. -»..».. -»..»..»..».. -»..».. 0».. 0»..»..»..»..»..»..»..»..».. 0».. 0-»..»..».. -»..»..»».. -».. -».. 0».. 0».. Siirto 0 0 0, ,,0 0, , 0 0 0, 00 0, 0 0 0,, ,,0 0 0, 0, , ,0, ,0 0 0,0 0 0, ,,,,0 0 0,,0,, ,,,0,,,, , , ,0,,, ,0,0,, , i

125 Ikä. Uudenmaan lääni. Gouvernement de Nyland. Turun ja Porin Lääni. G.d'Âbo et Björneborg. Hämeen lääni. G. de Tava- stehus. "XXTZZ» VVupurm ia Cr. de ftt't Wiborg. 0 il Mikkelin lääni. G. de S:t Michel. Kuopion Waasan lääni. lääni. G. de Kuopio. G. de Warn. Oulun lääni. G. d'uleâborg. 0 Koko maa. Tout le pays. Siitä kaupungeissa. Dans les villes. Siitä maalaiskunnissa. Dans les communes rurales. Age. Sexe mascui?'? Mieh- enpuol Vaim onpuol Sexe /êmini? f Mieh enpuol Sexe mascnl Vaim onpuol Sexe /imim?" F Mieh enpuol Sexe mascnl S'?' Sexe Vaim X o ~ F Sexe mascui Mieh enpuol S" F Vaim Sexe S, g a" '.?? Sexe Mieh S * s- F r tionpuo /imin ~ g Miehenpuoi lia, Sexe moscu lin. il U lia. in. t g g. i S lin. ilia. 'S s, B o ïl S" S? S* Sexe maseui Miehenpuoi i a. i "Slia. il s"? Sexe /imin Vaimonpuol?" F Miehenpuoli Sexe mascul?'? Vaimonpuol Sexe /imini? F Sexe mascuh Miebenpuol? F Sexe /imim Vaimonpuol? F Siirto vuotta..»..».. -»..»..»..»..».. -0».. 0».. -»..»..»..»..»..»..»..».. 0».. 0»..»..»»..»..»..».. -».. -».. 0».. 0»..»..»..».. -»..».. Siirto, ,, 0 0 0,, 0 0 0,, ,, ,, 0 0 0,, 0,, 0,,0 0 0, ,, ,,0 0 0,,0 0,, ,, ,, ,, ,0, ,0, ,, ,0, ,, ,, l , Väkiluvunmuutokset v

126 i i Ikä. Uudenmaan lääni. Gouvernement de Nyland. Turun ja Poääni. rin '. G. dl Åbo et Björneborg. Hämeen lääni. G. de Tavastehus. Wiipurin. lääni- G. de Wiborg. 0 il Mikkelin lääni. G. de S:t Michel. Kuopion Waasan lääni. lääni. G. de Kuopio. G. de Wasa. Oulun lääni. G. d'uleâborg. 0 Koko maa. Tout le pays. Siitä kaupungeissa. Dans les villes. Siitä maalaiskunnissa. Dans les communes rurales. Age. Sexe masculin. Sexe masculin. Sexe masculin. Sexe masculin. Sexe masculin. Sexe masculin. Vaimonpuolin. Sexe masculin. Sexe masculin. Sexe masculin. Sexe masculin. Sexe masculin. : i! Siirto vuotta.. -»..».. 0».. 0».. >..»..».. -»..».. -»..».. -».. 0».. 0»..»..»..»..».. -».. -»..».. -».. -0».. 0-»..»..».. -».. -»..»..»..».. 00».. 000».. 0-0».. (Total), 0 0,0, 0,, ,0, 0 0,, 0 0,0,,00, 0 0 0,, l,, ",0, 0 0,0,._,, 0 o,, 0 0,0, ,, 0,0, ,0, ,,0 0 0 Q o 0,0, S,,0 0,, 0 0,, ,, ,0 l \ 0 0 0

127 . Kuolleita v. 00, jaettuina ikävuotten ja uskontunnustuksen mukaan. Décès par âge et par confession en 00. Ikä. Age. i Luterilaisia. Luthériens. ii?" F H I! Metodisteja. Méthodistes. SP K 0 Baptisteja. s- B ia. Co Bo u o ao S B Kreikkal.-ven. Grecs-orthodoxes.?? s c a g Katolilaisia. Cathol.-romains. tf à o ti 0 i: I.. F tt SQ S fi a g 0 vuotta»»» *» -»» -» 0» 0-»»»»»»»» -»,,, ,,, 0 0,0,,,,,0 : 0 0 : l 0 0,,,0 0 0,0,, ,,0,,,, Siirto , , ,0.._.. 0 _ -. _ ,ö,,

128 Ikä. Age. Luterilaisia. Luthériens. Sexe masculin. 0, , g Metodisteja. Méthodistes. gj g ^ i 0 Baptisteja. Baptistes. I I I!? B S. Kreikkal.-ven. Grecs-orthodoxes. a o. g iehenpuolia. B <~». o «; II?' S" g S, B Katolilaisia. Cathol.-romains. s» S TO, O Siirto 0 vuotta... 0»...»... - >... -»...»... - >...»... -»... -» > >... -»... - *... -»... -»...»... -»...»... -»... 0»... 0-»..., , 0 0, 0 0, , , , -._ 0. 0.,00. l 0 0 0, aij, Q O, Snmma (Total)

129 0. Ensimmäisellä ikävuodella kuolleet v. 00. a) Miehenpuolet. Décès au-dessous de an. a) Sexe masculin. 0 \ Ikä. Age. M as s-f. B II l «es f Siitä: II s. s s. s. "* ET" lî lï vuorokausi vuorokautta Q»»»»»» 0»»»» 0» p:n ja kuuk. väl... :sella kuukaudella :nnella»... :nnellä»... :nnellä»... :nnella»... 0 :nnellä»... :nnella»... 0 :nnellä»... 0:nnellä»... 0 ll:nnellä»... :nnella»... Samma (Total) m i i ,0),,,,

130 . Ensimmäisellä ikävuodella kuolleet v. 00. b) Vaimonpuolet Décès au-dessous de an. b) 0 I I I Siitä: Ikä. Åge. i S»: fl t M '. -»t i! H. g J fs lu vuorokausi vuorokautta»»»»»» 0»»»»» p:n ja kuuk. väl... :sella kuukaudella... :nnella»... :nnellä»... :nnellä»... :nnella»... :nnellä»... :nnella»... :nnellä»... 0:nnellä»... lltnnellä»... :nnella» Samma (Total) 0 00,0,0,0,,, Väkiluvunmuutokset v

131 . Ensimmäisellä ikävuodella kuolleet v. 00. c) Molemmat sukupuolet. Décès au-dessous de an. c) Les deux sexes. 0 I u l Siitä: Ikä. Age. sr CD S o >-i S g): ni. i. ««s r- il : vuorokausi vuorokautta....»....»....»....»....».... '».... 0».... LI».... *....»....».... p:n ja kuuk. väl.. :sella kuukaudella. :nnella».. :nnellä».. :nnellä».. :nnella».. :nnellä».. :nnella».. :nnellä».. l0:nnellä».. lennellä».. :nnella» : 0 0 0,00,0, , ,0,, , 0 (Total),,,,,,,0,,,,0,0, 0 0 0

132 . Kuolleet kuukausittain v. 00. Décès par mois en Miehenpuolet. Sexe masculin. Lääni. Gouvernements. M B t f f M CD H O sr I 0 Ei B SO Uudenmaan Turun ja Porin Hämeen Wiipurin Mikkelin Kuopion Waasan Oulun (Total),,0,, Siitä! Kaupungeissa (Dans les villes) Maalaiskunnissa (Communes rurales),,,,0 0,0 0, , ,,, 0,, 0 0,, 0, 0 0,0,0,0,,0,,0,0,,,,, Siltä: Luterilaisia (Luthériens)., Metodisteja (Méthodistes) Baptisteja (Baptistes).. Kreikkalais-venäläisiä (Grecs-orthodoxes)... Roomalais-katolisia (Catholiques romains)...,, 0,,0,0 0,,,0,0.,, 0,

133 . Kuolleet kuu- kausittain v. 00. (Jatk.). Décès par mois en 00. (Suite). I I 0 I I I 0 0 Lääni. Gouvernements. B I?o p. 00* ïï fl M c fl f p. o * c Vaimonpuolet. M ct ïï fsku Lok K- fl fl fl Joui t c B B Tammikuu. Helmikuu. I fl Huhtikuu. ] Molemmat sukupuolet. - Les deux sexes. Syyskuu. Elokuu. Heinäkuu. Kesäkuu. Toukokuu. Lokakuu. Marraskuu. Joulukuu. Uudenmaan.... Turun ja Porin. -. Hämeen Wiipurin Mikkelin Kuopion Waasan Oulun ! ' 0 0 0!! Somma (Total),,,, Siitä : Kaupungeissa (Dans les Maalaiskunnissa (Communes rurales),,,0, ,0 0, 0 00,! 0, 0 : 00,0, 0,0, : : 0,0 00, 0,,0 0 0,,,00,,0,,,0,0,,,0,00 0,0, 0 0,0,, 0,, 0,0, , 0, 0 0 0,, ,0 0, 0 0 0,, ,0, 0,, 0 0 0,, 0,0,,,0,,,,0 0,0,,,, i 0 Siitä: Luterilaisia (Luthériens). Metodisteja (Méthodistes) Baptisteja (Baptistes).. Kreikkalais-venäläisiä (Grecs- orthodoxes)... Eoomalais-katolisia (Catholiques romains)...,,0,,0,,,00 0,00 0,,0 0,,,,,,,,,,,0 0,0,,, 0,,00

134 0. Kuolleet v. 00, jaettuina sukupuolen ja siviilisäädyn kuin myös kuolemansyitten mukaan. Décès en 00 selon sexe et l'état civil, ainsique d'après les causes des décès. 0 I I I 0 I I Kuolleitten lukumäärä. Nombredes décaes. Kuoleman syyt: Causes des décès. Lääni. Gouvernements. Lapsia alle vuoden. Jeunes gens au-dessous de ans. Sexe Mieh S S l a o S"? Sexe ri Vaim ~ F Naimattomia yli v. Non mariés au-delà de ans. Mieh snpu Sexe mast = S" s Sexe Vaim? S s; ~ F Naineita. Mariés. Mieh enpu Sexe nasc S..?? Sexe S Vaim o ~ F erotettuja. Veufs, veuves et divorcés. Mieh Sexe à.. s" Sexe Vaim S "g S" «s- * Koko Mieh Sexe s. a? p Sexe Vaim S f S- o_?' " il S H fi *i luku- ri- Uudenmaan lääni. Kaupungeissa (Villes)... Maalaiskunnissa (Communes rurales).,,0,, 0 0 0,0,0,0,0,,,,0, 0,0,, Turun ja Porin lääni. Kaupungeissa Maalaiskunnissa Sumina,, 0,, 0 0,0,0 0,0,0,,,0, 0 0 0,,0,, 0,,,0 Hämeen lääni. Kaupungeissa Maalaiskunnissa,,,0, ,,0,0,00,0, 0,, 0 Wiipurin lääni. Kaupungeissa Maalaiskunnissa,,,00, 0,, 0 0,,,, 0 0, ,,,0, ia Mikkelin lääni. Kaupungeissa Maalaiskunnissa 0 0 0,0,0,,0 0 0, 0, 0,,0

135 0. Kuolleet v. 00, jaettuina sukupuolen ja si v iii isä ädyn kuin myös kuolemansyiden mukaan. (Jatk.) Décès en 00 selon sexe et l'état civil,... _, _,<, ainsique d'après les causes des décès. (Suite). l 0 I I I I I I 0 J Kuolleitten lukumäärä. Nombre des décès. Kuoleman syyt: Causes des décès. Lääni. Gouvernements. Lapsia alle vuoden. Jeunes gens au-dessous de ans. g Naimattomia yli v. Non mariés au-delà de ans. Naineita. Mariés.» "** i P F '. Leskiä ja erotettuja. Veufs, veuves et divorcés.? g. I Koko lukumäärä. il r ^ s*? s* & g ê S n - g" I & I» g- S'A ill i! St. i II Kuopion lääni. Kaupungeissa Maalaiskunnissa Waasan lääni. Kaupungeissa Maalaiskunnissa Kaupungeissa Oulun lääni. Maalaiskunnissa Kaupungeissa Maalaiskunnissa Koko maassa,0,,, 0,,,,,0, 0 0 0,0,0 0,00 0,, 0,0,0,,0,,,,,,,0,0,0,,,,,,,0,,,,0,,,,,,,0 ^00,,,,0,, ,0 0,0,0, 0,,,,,0 0 0,,0, 0 0 0,0,0 00,0, 0 0,, 0, 0,,,,,0,,,, 0 0, ,,, Väkilumnmtmtokset v. 00.

136 0. Kuoleman syyt vuonna 00. caue» de décès en 00. Taudit. Rokko (Variole) Punarupuli ja tuhkarupuli (Fièvre scarlatine et morbilleuse) Punatauti (Dyssenterie) Kolera (Choléra)... Vatsatauti lapsissa (Diarrhée chez enfants) Kaikenlaiset kuumeet (Fièvre tierce, quotidienne etc.). Keuhkotauti (Phthisie pulmonaire) Mielenviat (Aliénation mentale) Lapsensaanti (Décès en couches) Muut taudit (Autres maladies) Snmma (Total) s 0 0,!S L 0,,,0 0 0,, g 0,0, 0,,0 Kesäkuu. Juin.,,0 Heinäkuu. Juillet. 0 0,,0 Elokuu. Août. 0,. 0 Syyskuu. Septembre. 0,,0 Lokakuu. Octobre. 0,,0 Marraskuu. Novembre. 0,, Joulukuu. Décembre. 0,, Total pour l'année., 0,,,0,, Dans les villes. Siitä kaupungeissa. 0 ], ; $,, Siitä maalaiskunnissa. Dans les communes rur.,,,, 0 0,0 0,0 l 0 Tapaturmat. (Accidents). Tukehtuminen (Étouffement) Hukkuminen (Noyade) Häkä (Asphyxie) Polttohaavoja ja palo (Brulement et incendie).... Musertumin. jakuol. lankeaminen (Ecrasement et chutes) Ukkosen-lyömä (Coup de foudre) Kuoliaaksi paleltuminen (Froid) Nälkään kuoleminen (Faim) Lapsenmurha (Infanticides) Toisen väkivalta (Par la main ål autrui) Väkevät juomat (Ivrognerie) Vahingonlaukaus (Coup de fusil sans intention)... Metsässä kuoli, löydetty (Egarés et morts dans la forêt) Tapaturmahaavoja (Blessures par accidents) Myrkky (Poison) Muu tapaturma (Autres accidents) Tuntematon syy (Causes inconnues) Itsemurha (Suicides). Snmma (Total) mp, Koko kuolemasumma (Total des décès),0 vp. mp. vp. 0 mp. vp. mp. vp. mp.,,,0, vp. mp., vp. 0 _ 0 mp. 0,0 vp. mp., vp. 0 mp.,0 vp. 0 mp. 0 0, vp. mp. _ vp., mp. 0 vp.,0 mp.,0 0 vp., 0 mp. 0, vp. 0 _ mp. ' 0, vp il 0

137 . Tauteihin kuolleet v. 00, jaet- tuina sukupuolen ja iän mukaan. Décès causés par maladies en 00, d'après sexe et âge. j I I I Miehenpuolet. Sexe masculin. 0 0 Vaimonpuolet. ~ s g. S- f: g S g- I I i i S i o fe B ^ t? Alle vuoden. vuotta.».». -0». 0». 0». 0». 0». 0». 0». 0». 0». 0». 0». 0». 0». 0-». 0». 0». 0». Yli 0 vuoden ,,0 0,0,,0,0,,,0, 0,,0,,, (Total),0,,0,0 I, ,, ,,,,0,,,, 0,,,0,0,0,,,0,,,0,,,,0,0,0,,,0,,,,0, 0,,0, I, i 0 0

138 . Itsensä surmanneiden lukumäärä v. 00. Nombre des sui- cides en 00. ] I 0 j Kaupungeissa. Villes. 0! Maalaiskun- 0 j nissa. Communes rurales. I I I I [ 0 J J Koko maassa. Tout le pays. Sexe masculin. Molemmat suku puolet. Les deux sexes. Sexe masculin. Molemmat sukupuolet. Les deux sexes. Sexe masculin. Molemmat sukupuolet. Les deux sexes. Kuukausi. Mois. -S* ^P sg ie. ce B i:- ii. M le, I ce g * il a II a il «, fi"! II- a if II * (S p -I. If I I! a 0 a s» il 0 n Tammikuu. Helmikuu. Maaliskuu. Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elokuu.. Syyskuu.. Lokakuu. Marraskuu. Joulukuu. (Total) il