SVT VI : 43. nimeke. rinnakkaisn. fre. julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue. kieli

Transkriptio

1 SVT VI : kieli nimeke rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finfre Katsaus väestönmuutoksiin Suomessa vuosina 0 ja 0 ynnä jälkikatsaus lähinnä edellisiin vuosikymmeniin Mouvement de la population de Finlande en 0 et 0 avec un aperçu du mouvement de la population pendant les dernières décades Helsinki : [Tilastollinen päätoimista], Suomen virallinen tilasto : Väestötilastoa svt Väestö - Befolkning - Population 0-0 Suomi - Finland

2 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO VI VÄESTÖTILASTOA KATSAUS VÄESTÖNMUUTOKSIIN SUOMESSA VUOSINA 0 JA 0 YNNÄ JÄLKIKATSAUS LÄHINNÄ EDELLISIIN VUOSIKYMMENIIN MOUVEMENT DE LA POPULATION DE FINLANDE EN 0 ET 0 AVEC UN APERÇU DU MOUVEMENT DE LA POPULATION PENDANT LES DERNIÈRES DÉCADES HELSINGISSÄ, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA Tilastokirjasto Statistikbiblioteket

3

4 SISÄLLYS. TABLE DES MATIÈRES. Tekstiä. (Sivut ). sivu. Esipuhe. I. Muutoksia maan kirkollisessa jaoituksessa //. Väestön luonnollinen lisääntyminen ja tämän tekijät Syntyneiden, ja kuolleiden luku vuosina 00 absoluuttisissa luvuissa sekä vuosina 0 suhteellisissa luvuissa, eri lääneissä sekä kaupungeissa ja maaseudulla Suhteellinen väenlisäys vuosina 0 samoilla alueilla III. Muuttoliike. Sillä tarkotetaan muuttoa kirkolliseen seurakuntaan tahi sieltä pois; siis etupäässä muuttoa maan rajojen sisällä Sisään- ja ulosmuuttojen lukuisuus kaupungeissa ja maaseudulla vuosina 0 0 Muuttoliikkeen absoluuttinen ja suhteellinen voimakkuus kaupungeissa ja maaseudulla kussakin läänissä vuosina 0 ja 0 IV. Väestön todellinen lisääntyminen. Syntyneiden enemmyys, sisään- tai ulosmuuttaneiden enemmyys sekä väestönlisäys läänittäin sekä kaupungeissa ja maaseudulla; absoluuttisia lukuja vuosilta 0 ja 0 sekä suhteellisia lukuja vuosilta 0 Siirtolaisuuden häiritsevä vaikutus väestötilastoon Siirtolaisten luku vuosina 0.. Maahan palanneiden luku w. 0 ja 0 Texte. (Pages.) Page. Avant-propos. /. Changements dans la division ecclésiastique du pays //. Accroissement physiologique de la population; ses facteurs Données absolues pour 00 et relatives pour 0 concernant la natalité et mortalité dans les gouvernements, dans les villes et à la campagne Données relatives concernant l'accroissement physiologique de la population 0 dans les mêmes rayons.. ///. Migrations On entend par là l'entrée dans une communauté ecclésiastique (ou la sortie); ces migrations ont donc lieu surtout dans l'intérieur du pays Etendue du mouvement de migrations pour les villes et la campagne 0 0 Chiffres absolus et relatifs par gouvernements, villes et campagne en 0 et 0 IV. Accroissement réel de la population Surplus des naissances, des entrées ou des sorties, et accroissement de la population par gouvernements, villes et campagne; chiffres absolus pour 0, et 0, chiffres relatifs pour 0 Troubles apportés à la statistique par l'émigration Nombre d'émigrants en 0 Nombre d'immigrants en 00..

5 IV Sivu. Suomen alamaiset Venäjällä ja Ruotsissa Oikaistut väkilukvitiedot vuosilta 0 ja 0 V. Solmitut ja puretut avioliitot Solmittujen avioliittojen luku kaupungeissa ja maaseudulla sekä eri lääneissä vuosina 0 Solmittujen avioliittojen luku eri kuukausina vuosina 0 Naimakumppanien siviilisääty vuosina 0 Naimakumppanien ikäryhmitys ensi kerran ja toistamiseen naimisiin mentäessä vuosina 0 Naimakumppanien yleinen ikäryhmitys vuosina 00 Eroavaisuuksia tässä suhteessa vuosina 0 ja 0. Aikaisessa iässä solmitut avioliitot vuosina 00 Serkuksien solmimat avioliitot Seka-avioliitot vuosina 0 0 Kuoleman tahi laillisen avioeron kautta puretut avioliitot vuosina 0 0 Avioeron syyt vuosina VI. Syntymätapaukset - A) Lapsensynnyttäjät 0 Niiden absoluuttinen ja suhteellinen luku vuosina 0 Niiden ikäryhmitys vuosina 0 A violasten ja aviottomain lasten synnyttäjät vuosina 0 ja 0 Näitten erilainen ikäryhmitys vuosina 0 Useampisikiöiset synnytykset vv. ; 0! i Lapsivuoteessa kuolleita 0! B) Lapsivuoteiden tulokset Elävänä ja kuolleena syntyneet vuosina 0 Näitten ryhmitys sukupuolen mukaan Kuolleena syntyneitten eri suuri luku avio- ja aviottomissa lapsissa vv. 0 Page. Sujets finlandais en Russie et en Suède Chiffres rectifiés de la population pour 0 et 0 V. Mariages contractés et dissous... Fréquence des mariages dans les villes, à la campagne et par gouvernements 0 Fréquence des mariages par mois 0 Etat civil des conjoints 0.. Répartition des conjoints par groupe d'âge, premiers mariages, seconds mariages, en 0 Répartition des conjoints par groupe d'âge, 00 Différence à cet égard 0 et 0.. Mariages des mineurs 00 Mariages entre cousins germains Mariages mixtes 0 0 Mariages dissous par la mort ou le divorce 0 0 Causes des divorces en VI. Nativité A) Accouchées 0 Chiffres absolus et relatifs 0. Répartition par âge 0 Naissances légitimes et illégitimes 0 et 0 Répartition selon l'âge de la mère 0 Naissances multiples 0 Décès en couches 0 B) Résultats des accouchements Naissances vivantes et morts-nés 0 Répartition des nouveaux-nés par sexe Différence de fréquence des morts-nés entre les naissances légitimes et illégitimes 0

6 i Sivu. Aviottomasti syntyneet suhteessa elävänä ja kuolleena syntyneisiin sekä kaupungeissa ja maaseudulla vv. 0 Aviottomasti syntyneet läänittäni vuosina 0 Syntymien eri suuri luku eri kuukausina vuosina 0 VII. Kuolemantapaukset - Kuolleisuus kummassakin sukupuolessa vuosina 0 Kuolleet sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan vuosina 0 0 Kuolleisuus eri ikäluokissa vv. 0 Vuosien 0 ja 0 kuolleisuustaulu.. Yli 0 v. ikäisinä kuolleet vv. 00 Vuosien 0 ja 000 kuolleisuustaulu Kuolleisuus ensimäisenä ikävuotena vuosina 0 Kuolleitten keski-ikä kummassakin sukupuolessa kaupungeissa ja maaseudulla vv. 0 Kuolleitten suhteellinen ryhmitys ikäluokittain vuosina 00 Kuolemantapausten eri lukuisuus eri vuodenaikoina vuosina 0... i Kuolemantapausten eri lukuisuus kau- ; pungeissa ja maaseudulla sekä syyt siihen vuosina 0, ; Eri tautien aiheuttamat kuolemantapa- j ukset vuosina 0 Keuhkotaudin aiheuttamat kuolemantapaukset vv. 0 Kuolemantapaukset tapaturman tai ulkonaisen väkivallan seurauksena vv. 0 0 Itsemurhat kummassakin sukupuolessa kaupungeissa ja maaseudulla vuosina 0 Itsemurhaajat siviilisäädyn mukaan.. Itsemurhien lukuisuus eri vuodenaikoina Page. Natalité illégitime relativement aux naissances vivantes et mortes, dans les villes et à la campagne 0 Natalité illégitime par gouvernements 0 Répartition des naissances par mois 0 VII. Mortalité Mortalité par sexe 0 Mortalité d'après le sexe et l'état civil 0 0 Mortalité par groupes d'âge 0 Table de mortalité pour 0 et 0 Mortalité au dessus de 0 ans 00 Table de mortalité pour 0 et 000 Mortalité dans la première année 0 Age moyen des morts, par sexe, dans les villes et à la campagne 0 Répartition relative de la mortalité par groupes d'âge 00 Fréquence relative des décès selon les époques de l'année 0... Différences de mortalité dans les villes et à la campagne; causes 0 Décès par maladies L0 Décès par phthisie pulmonaire 0 Décès par accidents ou violences 0 0 Suicidés par sexe, dans les villes et à la campagne 0 Suicidés selon leur état civil Fréquence relative des suicides selon les époques de l'année

7 VI Sivu. Lisäys. Suhteellinen kuolleisuus Suomessa 000, laskettuna Kansainvälisen Tilastollisen Instituutin tekemän päätöksen mukaisesti Page. Appendice. Mortalité relative en Finlande 000, calculée selon les décisions de l'institut International de Statistique Tauluja. (Sivut 0). l» 0».. Yleiskatsaus väkiluvunmuutosten tuloksiin. Katsaus väkiluvunmuutoster» tuloksiin, seurakunnittain. Solmittuja avioliittoja, läänittäni ja kuukausittain. Vihityt iän, siviilisäädyn ja uskontokunnan mukaan. Vihityt iän ja siviilisäädyn mukaan, läänittäin 0. Solmitut avioliitot vihittyjen uskontokunnan ja siviilisäädyn mukaan Tableaux. (Pages 0.)» 0».. Aperçu général du mouvement de la population. Mouvement de la population par pa-. Mariages par gouvernements et par mois. Mariages par âge, par confession et par état civil des époux. Mariages par âge, par état civil et par gouvernements 0. Mariages par confession et par état civil. Purkautuneet avioliitot.. Synnytykset avioisuuden sekä lapsen-. synnyttäjäin iän ja uskontokunnan mukaan 00. Kaksi- ja useampisikiöisiä synnytyksiä. lapsensynnyttäjäin iän mukaan Elävänä syntyneitä, kuukausittain Elävänä syntyneitä avioisuuden mu-. kaan, läänittäin. Elävänä syntyneitä aviottomia lapsia!. kaupungeissa. Kuolleena syntyneitä, läänittäin.... Kuolleena syntyneitä, kuukausittain. 0. Kuolleita syntymävuoden mukaan, läänittäin. Kuolleita iän mukaan, läänittäin.... Kuolleet iän ja uskontokunnan mukaan. Ensimäisellä ikävuodella kuolleet, sukupuolen mukaan. Kuolleet, kuukausittain 0. Kuolleet sukupuolen, siviilisäädyn ja kuolinsyyn mukaan, läänittäin Nombre des mariages dissous Acchouchées par âge, par confession et par légitimité de la naissance 0 Accouchées de deux ou de plusieurs jumeaux, par âge Naissances vivantes par mois Naissances vivantes d'après le sexe et la légitimité par gouvernements... Naissances vivantes illégitimes dans les villes Morts-nés par gouvernements Morts-nés par mois 0 Décès selon l'année de la naissance, par gouvernements Décès par âge et par gouvernements Décès par âge et par confession Décès au-dessous de an, selon le sexe Décès par mois Décès selon le sexe et l'état civil ainsi que d'après les causes de décès, par gouvernements

8 Vil Sida, j. Tauteihin kuolleet, sukupuolen ja iän!. Décès causés par maladies, d'après le mukaan j sexe et l'âge. Tauteihin kuolleet kuolemansyyn mu- j. Décès par maladies d'après causes de kaan, kuukausittain 00 décès, par mois 00. Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuole- j. Morts violentes suivant les causes de mantapaukset kuolemansyyn mu-! décès, par mois 0 kaan, kuukausittain 0. Itsensä surmanneet 0. Nombre des suicides 0 0. :. Yleiskatsaus väkiluvunmuutosten tu-. loksiin 0. Katsaus väkiluvunmuutosten tulok- i.! siin, seurakunnittain 0 j. Solmittuja avioliittoja, läänittäin ja. kuukausittain. Vihityt iän, siviilisäädyn ja uskonto-. kunnan mukaan j. Vihityt iän ja siviilisäädyn mukaan,. läänittäin. Solmitut avioliitot vihittyjen uskonto- j. kunnan ja siviilisäädyn mukaan.. 0. Purkautuneet avioliitot «.. Synnytykset avioisuuden sekä lapsen- ;. synnyttäjäin iän ja uskontokunnan! mukaan. Kaksi- ja useampisikiöisiä synnytyksiä. lapsensynnyttäjäin iän mukaan... i 0. Elävänä syntyneitä, kuukausittain Elävänä syntyneitä avioisuuden mu-. kaan, läänittäin!. Elävänä syntyneitä aviottomia lapsia. kaupungeissa. Kuolleena syntyneitä, läänittäin..... Kuolleena syntyneitä, kuukausittain... Kuolleita syntymävuoden mukaan,. läänittäin. Kuolleita iän mukaan, läänittäin.. i.. Kuolleet iän ja uskontokunnan mu-. kaan i. Ensimäisellä ikävuodella kuolleet, su- j. kupuolen mukaan. Kuolleet, kuukausittain. 0. Kuolleet sukupuolen, siviilisäädyn ja 0. kuolinsyyn mukaan, läänittäin Page. Aperçu général du mouvement de la population 0 Mouvement de la population par paroisses 0 Mariages par gouvernements et par mois Mariages par âge, par confession et par état civil des époux Mariages par âge, par état civil et par gouvernements Mariages par confession et par état civil 0 Nombre des mariages dissous Accouchées par âge, par confession et par légitimité de la naissance Accouchées de deux ou de plusieurs jumeaux, par âge Naissances vivantes par mois Naissance vivantes d'après le sexe et la légitimité par gouvernements.. Naissances vivantes illégitimes dans les villes Morts-nés par gouvernements Morts-nés par mois Décès selon l'année de la naissance, par gouvernements Décès par âge et par gouvernements Décès par âge et par confession Décès au-dessous de an, selon le sexe Décès par mois Décès selon le sexe et l'état civil ainsi que d'après les causes de décès, par gouvernements

9 VIII Sivu. Page.. Tauteihin kuolleet sukupuolen ja iän. Décès causés par maladies, d'après le mukaan 0 ' sexe et l'âge 0. Tauteihin kuolleet kuolemansyyn mu- j. Décès par maladies d'après causes de kaan, kuukausittain 0 j décès, par mois 0. Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuole-. Morts violentes suivant les causes de mantapaukset kuolemansyyn mu- décès, par mois 0 kaan, kuukausittain 0. Itsensä surmanneet 0. Nombre des suicides 0 T a u u t. Oikaisuja. Corrections. Sivu 0, rivi, sareke, on Vilppula; pitää olla Vilppula (osa).»,»,»,» Porvoo:»» Pori.»,», >,» Vilppula:» Vilppula (osa).

10 Tosilla oleva selonteko väestönmuutoksista Suomessa vuosina 0 ja 0 on *-* laadittu saman suunnitelman mukaan ja samanlaisten tilastoainesten perusteella kuin vastaavat selonteot aikaisemmilta vuosilta. Tämä selonteko poikkeaa kuitenkin vuosien 00 selonteoista siinä, että kaikkien väestön lukumäärään kohdistuvien suhdelukujen laskeminen nyt on voinut tapahtua varmemmalla pohjalla, sen johdosta että ne on toimitettu vuoden 0»yleisen väenlaskun» toteamien lukujen perusteella. Aikaisempiin, ainoastaan väestönmuutostaulujen pohjalla laskettuihin väestölukuihin nähden kymmemaiotiskaudelta 00 on siten pantu toimeen tarpeellinen tarkistus ja sen johdolla on kaikki esillä olevassa julkaisussa ilmoitetut luvut, myöskin vuosilta 00, tarpeellisissa kohdissa korjailtu. Tästä johtuu, että nämä luvut osittain, tosin vain vähäisessä määrin, poikkeavat aikaisemmin julkaistuista. Esillä olevan julkaisun teksti on jonkun verran laajempi kuin mitä tavallisesti on ollut laita. Siinä on nimittäin otettu käsiteltäväksi erinäisiä väestöliikkeen puolia vuoteen 0 päättyvältä koko kymmenvuotiskaudelta.

11

12 I. Muutoksia maan kirkollisessa jaoituksessa. Seuraavat uudet seuiakunnat ovat vuosina 0 ja 0 alkaneet toimintansa ja esiintyvät siis nyt ensi kerran uusina alueellisina kokonaisuuksina maan väestötilastossa. Vuonna 0. Äänekoski, eroitettu Saarijärven ja Laukaan seurakunnista. Uuteen seurakuntaan siirrettiin Saarijärveltä, henkeä ( mies- ja naispuolta) ja Laukaasta, henkeä (, mies- ja, naispuolta). Pyhäntä, eroitettu Piippolan seurakunnasta, jonka jäsenistä, henkeä (0 mies- ja naispuolta) siirrettiin uuteen seurakuntaan. Vuonna 0. Hangon maaseurakunta, muodostettu osista Bromarvin seurakuntaa ja Hangon kaupunkiseurakuntaa. Uuteen seurakuntaan siirrettiin Bromarvista, henkeä ( mies- ja naispuolta) ja Hangon kaupunkiseurakunnasta henkeä ( mies- ja naispuolta). Haapasaari, eroitettu Kymin seurakunnasta, jonka jäsenistä siirrettiin uuteen seurakuntaan henkeä ( mies- ja naispuolta). Salmin luterilais-evankelinen rukoushuoneseurakunta Salmin pitäjässä, kirkko saman pitäjän Tulemajoen kylässä, muodostettu siten, että sen jäsenet, yhteensä,0 henkeä ( mies- ja naispuolta), jotka aikaisemmin olivat kirkonkirjoissa Impilahdella, sieltä poistettiin. Manssilan kreikkalais-katolinen seurakunta, erotettu Salmin kreikkalaiskatolisesta seurakunnasta, jonka jäsenistä henkeä (0 mies- ja- naispuolta) siirrettiin vastamuodostettuun seurakuntaan. Vuosien 0 ja 0 väestötilastossa esiintyvä n. s.»helsingin suomalaisruotsalainen seurakunta», jonka nimityksen alle oli kirkonkirjoihin merkitty ne henkilöt, joista entisen suomalais-ruotsalaisen seurakunnan jaossa ei saatu tietoa, mihinkä uusista seurakunnista he halusivat liittyä, ei esiinny enää 0 vuoden tilastossa. Kyseessä olevat henkilöt on nimittäin vuonna 0 jaettu kaupungin uusien evankelis-luterilaisten seurakuntien kesken.

13 II. Väestön luonnollinen lisääntyminen ja tämän tekijät. Tämän vuosisadan ensimäisellä vuosikymmenellä ovat syntyneisyys ja kuolleisuus muodostuneet väestön kasvuun nähden ylipäänsä suotuisasti. Syntyneisyys on pysytellyt verrattain korkealla, samalla kun kuolleisuus on osoittanut selvää taipumusta vähentymiseen. Kunakin vuosista 00 oli näillä väestöliikkeen tekijöillä osoitettavanaan seuraavat luvut, erittäin kaupungeissa ja maaseudulla. Elävänä syntyneitä. Kuolleita. Syntyneiden ylijäämä. Kaupungit. Maaseutu. Kaupungit. Maaseutu. Kaupungit. Maaseutu. 0 0,0,,,,0, 0,,0,0,,,0 0 0,0,0,0,0, 0, 0 0,,0,0,,, 0 0,,,,,, 0 0, 0,,,,, 0,,0,,,0,0 0, 0,,,0,, 0,,,,00,00, 0,,,0,,,0 Yhteensä 0,,,,0,,0 Koko vuosikymmenellä oli siis syntyneiden ylijäämä, henkeä, josta kaupunkilaisväestön osalle tuli, ja maalaisväestön,0 henkeä. - Vuosilta 0 ja 0 esitetään seuraavassa puheena olevat tiedot erittäin kustakin läänistä. Naissances et décès 0 et 0. Elävänä syntyneitä. Naissances d'enfants vivants. Kuolleita. Décès. Syntyneiden ylijäämä. Surplus des naissances Uudenmaan lääni Turun ja Porin lääni Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion > Vaasan» Oulun» Koko maa (Pays entier) 0,0,0 0,,, 0,, 0,,00 0,,0 0,,, 0,, 0,,,0,00,,,,,,,,,,,,0,0,0,,0,00,,0,0,,0,,,,00,,,0, 0, I,00, U, Siitä: kaupungit (villes)» maaseutu (campagne)...,,,,,,00,0,,00,,,0

14 Ne eroavaisuudet jotka syntyneisyyteen ja kuolleisuuteen sekä syntyneiden ylijäämään nähden ovat vallalla eri läänien sekä kaupunkien ja maaseudun välillä, kuin myöskin vuodesta vuoteen tapahtuvat väestöliikkeen vaihtelut tulevat selvimmin ilmi, kun vertaa syntyneiden ja kuolleiden sekä syntyneiden ylijäämän lukua väkilukuun. Seuraavassa esitetään senvuoksi suhdelukuja mainituista väestöliikkeen eri puolista vuosilta 00 sekä kymmenvuotiskaudelta 00. Syntyneitä,000 henkeä kohti keskiväkiluvusta. Naissances d'enfants vivants en /oo de la population moyenne. Uudenmaan lääni Turun ja Porin lääni Hämeen lääni Viipurin» ; Mikkelin» Kuopion > Vaasan» Oulun t> Koko maa (Pays entier). Siitä: kaupungit (villes)» maaseutu (campagne) o :...o!.. O.o j s! J lj j. 0. * Kaikissa niissä vuodesta toiseen tapahtuvissa vaihteluissa, joita syntyneisyysnumerot puheena olevana vuosikymmenenä osottavat eri lääneihin nähden, voidaan kuitenkin havaita ilmeinen taipumus syntyneisyyden vähenemiseen. Kymmenvuotiskauden 00 keskimäärä on niinmuodoin kaupunkilaisväestöön nähden. / 00 ja maalaisväestöön nähden l.o % 0 alhaisempi kuin vastaava suhdeluku vuosikymmeneltä -00. Maan koko väestöön nähden on vastaava vähennys l.i / 00. Kaikista muista lääneistä poikkeavat Viipurin ja Kuopion läänit siinä, että niissä syntyneisyys osoittaa nousua, edellisessä 0. / 00 ja jälkimäisessä 0. / 00. Syntyneisyyden vähentymiseen nähden vuosikymmenenä 00 oli muiden läänien järjestys seuraava: Oulun lääni Mikkelin» Uudenmaan» 0.»/ 00 0.» -.»

15 Hämeen lääni. / 00 Turun ja Porin lääni.» Vaasan lääni -.» Silmiinpistävä on tässä erittäin voimakas syntyneisvyden vähentyminen Vaasan ja sitä lähinnä Turun ja Porin läänissä. Tämä ilmiö on todennäköisesti yhteydessä voimakkaan siirtolaisuuden kanssa näistä osista maata. Koko kymmenvuotisjakson 00 oli syntyneisyys kaupunkilaisväestön keskuudessa huomattavasti heikompi kuin maaseudulla. Pienin oli ero näiden eri väestöainesten syntyneisyysnumeroissa v. 0, jolloin se oli. / 00, ja suurin v. 0,. / 00. Keskimäärin koko ajanjaksona oli suhteellinen syntyneisyys kaupungeissa. tuhatta henkeä kohti keskiväkiluvusta ja maaseudulla.. Näiden suhdelukujen välinen ero oli siis tässä puheena olevana ajanjaksona. /oo- Lähinnä edellisen kymmenvuotiskauden vastaava ero oli. o /oo> kaupunkiväestön syntyneisyysluku oli näet. ja maaseudun.. Kuolleita,000 henkeä kohti keskiväkiluvusta. Décès en / 00 de la population moyenne. Uudenmaan lääni j.. Turun ja Porin lääni.. Hämeen lääni.. Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Koko maa (Pays entier).. Siitä: kaupungit (villes) j.0.» maaseutu (campagne) j I I I i..0.j I.. s! Tästä taulukosta näkyy, että kuolleisuus puheena olevana aikana 0 erit täin ilahuttavassa määrin alentunut. Vuosikymmenen keskimäärä,. keskiväkiluvun tuhatta kohti, on alhaisin, mitä milloinkaan Suomessa on voitu todeta kokonaiselta kymmenvuotiskaudelta. Se on kokonaista. /oo pienempi kuin lähinnä edellisen vuosikymmenen vastaava luku,. / 00. Kaupunkilaiväestön keskuudessa on kuolleisuus alentunut.:ään keskiväkiluvun tuhatta kohti, oltuaan. o /oo vuosikymmenenä 00, siis kuolleisuuden vähennys

16 kokonaista. /oo- Maalaisväestöön nähden oli keskimäärä vuosikymmeneltä 00. / 00 ja vuosikymmeneltä 00. /oo> jotenka siis nämä luvut osottavat kuolleisuuden vähenneen. /oo- Elleivät v. 0 epäsuotuisat taloudelliset olot, mutta erittäinkin kohonnut tautisuus, olisi aikaansaaneet ohimenevää keskeytymistä kuolleisuusluvun alenevassa suunnassa, olisi viime vuosikymmen voinut osoittaa vieläkin suotuisamman kuolleisuuden keskimäärän. Vuosikymmenen kaksi viimeistä vuotta olivat kuolleisuuteen nähden suotuisimmat, vuoden 0 yleinen keskimäärä. ja 0. / 00 ; vastaavat kaupunkiväestön suhdeluvut olivat. ja. sekä niaalaisväestön. ja. <>/ 00. Muulloin on jo esitetty, että kaupunkilaisväestön alhaisempi kuolleisuus niaalaisväestön kuolleisuuteen verrattuna on Suomelle ominainen poikkeus siitä ulkomailla todetusta seikasta, että kuolleisuus maaseudulla on alhaisempi kuin kaupungeissa. Tämä saa selityksensä todennäköisesti etupäässä siitä, että Suomen kaupungit ovat edelleen mitättömän pieniä, tarjoten asukkkailleen tilaa, ilmaa ja valoa riittävässä määrin, samalla kun terveydelliset olot on järjestetty sekä lääkärin- ja sairaanhoito on heidän käytettävänään suuremmassa mitassa kuin maaseudun asukkailla. Kuolleisuussuhteet maan eri lääneissä osoittavat hyvin huomattavia pysyviä eroavaisuuksia. Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, on Kuopion, Viipurin ja Mikkelin läänien kuolleisuusluku vuosikymmeneltä 00 melkoista korkeampi kuin muiden läänien; ja samoin on edellisenkin vuosikymmenen laita. Kolme muuta lääniä, Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen läänit, muodostavat näiden vastakohdan alhaisimpine kuolleisuuslukuineen kumpanakin tässä puheena olevana vuosikymmenenä. Edellä viitatulla voimakkaalla alenemisella Vaasan läänin syntyneisyydessä on vastaavaisuutensa myöskin kuolleisuusluvuissa, jotka osoittavat erittäin tuntuvaa alenemista tässä läänissä. Kuolleisuussuhteiden parantuminen vuosikymmenestä 00 vuosikymmeneen 00 oli, mainittujen vuosikymmenien keskimäärien mukaan lausuttuna, eri lääneissä seuraava: Vaasan lääni. / 00 Uudenmaan lääni.o» Turun ja Porin lääni.» Hämeen lääni.» Mikkelin».» Viipurin».» Oulun» l.i» Kuopion» 0. >>

17 Mitä erittäin vuosiin 0 ja 0 tulee, osoittavat ne erinomaisen suotuisia kuolleisuussuhteita; kummankin kuolleisuusnumerot ovat aikaisempia melkoista alhaisemmat. Ensimäisen kerran näinä kahtena vuonna voivat maan kaupungit sekä kokonainen lääni, Uudenmaan, osoittaa kuolleisuutta, joka on alle / 00 keskiväkiluvusta. Juuri nämä kaksi vuotta ovat sen vuoksi melkoisesti vaikuttaneet vuosikymmenen 00 keskimäärien alenemiseen. Syntyneisyyden ja kuolleisuuden yhteisenä tuloksena esiintyy luonnollinen väenlisäys tai sen vastakohta, väestönvähennys, ilmiö, joka maamme väestötilastossa on pysynyt tuntemattomana sitten 0-luvun nälkävuosien. Luonnollinen väenlisäys,000 henkeä kohti keskiväkiluvusta. Accroissement physiologique en / 00 de la population moyenne. Uudenmaan lääni j... Turun ja Porin lääni j...0 Hämeen lääni j..=. Viipurin Mikkelin j ;. Kuopion Vaasan Oulun » !......S Koko maa (Pays entier) Siitä: kaupungit (villes)!. 0. > maaseutu (campagne) j o lo.ei IO.! ,... Myöskin luonnolliseen väenlisäykseen nähden voidaan vuosikymmen 00 merkitä suotuisaksi ajanjaksoksi. Sen suhdeluvut 0. /oo kaupunkilais- ja. / 00 maalaisväestön keskiväkiluvusta osoittavat. /oo a ^- /oo nousua edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Koko maahan nähden oli nousu 0. / 00. Eri lääneissä muodostui luonnollisen väenlisäyksen nousu ja vähennys, ennen mainittujen vuosikymmenien keskimäärien eron mukaan ilmaistuna, seuraavalla tavalla: Vaasan lääni 0. /oo Turun ja Porin lääni 0.» Hämeen lääni 0.» Uudenmaan» + 0.»

18 Oulun lääni +0. /oo Mikkelin» +.» Kuopion» +.» Viipurin» +. i» Läänien järjestys luonnolliseen väenlisäykseen nähden on, kuten näkyy, pääasiallisesti päinvastainen kuin se, mikä niillä on kuolleisuuden vähentymiseen nähden. Tämä ensi silmäyksellä odottamaton asianlaita saa selityksensä syntyneisyyden vähenemisestä, joka yleensä on kulkenut jotenkin yhtärinnan kuolleisuuden alenemisen kera. Mitä erittäin vuosikymmenen kahteen viimeiseen vuoteen tulee, osoittavat ne hyvin voimakasta luonnollista väenlisäystä,. /oo v - 0 ja. /oo 0. Kuten aina ennenkin, on maalaisväestön keskuudessa myöskin näinä kahtena vuonna luonnollinen väestön kasvu ollut melkoista huomattavampi kuin kaupunkilaisväestön. Enemmyys maaseudun eduksi oli v. 0. ja v. 0. keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohti. Ettei luonnollinen väestön lisääntyminen Suomessa vastaa todellista väestön lisääntymistä, siitä puhutaan lähemmin jälempänä. III. Muuttoliike. Suomen väestötilastossa, joka, kuten tunnettu, kokonaan perustuu papiston sekä muiden seurakunnanesimiesten pitämiin seurakunnankirjoihin, tarkoitetaan sanoilla»sisäänmauttaneet» ja»ulosmuuttaneet» ainoastaan niitä henkilöitä, jotka ovat ottaneet muuttokirjan siirtyäkseen seurakunnasta toiseen. Kaikkein useimmat näistä henkilöistä ovat sellaisia, jotka vain vaihtavat olinpaikkaa maan rajojen sisällä. Koska tähän ryhmään kuuluvia sisään- ja ulosmuuttaneita täytyy olla yhtä monta, niin lukuisia kuin muutot itsessään ovatkin, eivät ne tietenkään välittömästi vaikuta maan koko väkilukuun. Sitä vastoin vaikuttaa väkiluvunmuutoksiin erotus niiden henkilöiden lukumäärän välillä, jotka muista maista ovat siirtyneet Suomeen, ja niiden, jotka ovat muuttaneet maasta pois, mikäli nämät siirtymiset on otettu kirkonkirjoissa huomioon. Tämä erotus, joka aikaisemmin on ollut aivan vähäpätöinen, on viime vuosina näyttänyt kasvamisen oireita ja on tuloksena ollut sisäänmuuttojen enemmyys. Vuosina 0 ja 0 oli sisäänmuuttaneita kokonaista, henkeä enemmän kuin ulosmuuttaneita. Kuitenkin on muuttoliike, joka parannettujen kulkuneuvojen vaikutuksesta näkyy käyvän yhä yleisemmäksi, väestötilaston kannalta katsoen erittäin Väkiluvunmuutokset vv. 0 ja 0.

19 0 tärkeää ja ansaitsee yksityiskohtaista valaisua. Se saa aikaan osittain melkoisia muutoksia väestön asutussuhteisiin etupäässä siinä, että kaupungit kasvavat maaseudun kustannuksella, ja vaikuttaa siten välillisesti syntyneisyyden ja kuolleisuuden muutoksiin sekä sen kautta myöskin väestön yleiseen demografiseen rakenteeseen. Seurakunnittain annettuja vuotuisia tietoja on vasta vuodesta alkaen. Muuttoliikkeen lisääntymistä valaisevat seuraavat numerot alkaen vuodesta : Migrations à l'intérieur du pays. Ulosmuut- taneita. ') Sortis. Sisäänmuuttaneita. Entrés. -,0, 0,, -,, -00 0,0, 0-0,, 0-0,, 0,, 0,, 0,,0 0,, 0,, Sisäänmuuttaneiden enemmyys (+). Surplus des entrés. 0,0,0,,,,.,, Erottamalla kaupungit ja maaseudun muodostuvat samat yleisluvut seuraavasti: Kaupungit (Villes): Sisäänmuut- Ulosmuut- Sisäänmuuttaneiden taneita. taneita. enemnryys (-f). Entrés. Sortis. Surplus des entrés.,, 0, -0,0,, -..;,,0, *) Tähän tekstiosaan sisältyvät tiedot vv. 0 ja 0 ulosmuuttaneiden henkilöiden luvusta poikkeavat jonkun verran taululiitteissä ilmoitetuista syystä, että se ero, jonka 0 vuoden väenlaskutulokset osoittivat laskettuun väkilukuun verrattuna mainitun vuoden lopussa, tasoitettiin tarkistamalla ulosmuuttaneiden lukua koskevat, kuten tunnettu, jossain määrin epävarmat tiedot; tarkistusta ei voitu toimittaa taululiitteissä, jotka jo olivat vajmiiksi painetut, ennenkuin kymmenvuotistaulujen käyttely oli loppuun suoritettu.

20 -00, 00 0, 00,00 0, 0, 0, 0, 0,,,,,,,, 0,,0, 0, 0,0,,0,0, Maaseutu (Campagne) : Sisäänmuuttaneita. Entrés., 0, 0, 00, 00, 0-0, 0,0 0, 0... ;, 0, 0, Ulosmuuttaneita. Sortis., 00,0 0.,0 0, 0, 0,,,,, Ulosmuuttaneiden enemmyys (). Surplus des sortis.,,,,,,0,,,,,0 Niinä kolmena vuosikymmenenä, jotka mainitut luvut käsittävät, on siis lähemmäs milj. eli,,00 (= J ) ihmistä vaihtanut olinpaikkaa. Tämän laajan muuttamisen tuloksena on ollut, että kaupungit sen kautta ovat saaneet, henkeen nousevan väenlisäyksen, jota vastoin maaseutu on kärsinyt jotensakin vastaavan väestötappion. Maassa kokonaisuudessaan oli yllä esitettyjen tietojen mukaan sisäänmuuttaneita, henkeä enemmän kuin poismuuttaneita. Muuttoliikkeessä on havaittavana erittäin huomattavia eroavaisuuksia eri läänien välillä sekä kaupunkeihin että maaseutuun nähden. Tämä jo kauan sitten todettu asianlaita käy ilmi myöskin seuraavista vuosia 0 ja 0 koskevista luvuista.

21 i Migrations à l'intérieur du pays 0 et 0. Sisäänmuuttaneita. Entrés Ulosmuuttaneita. Sortis Erotus. Différence. 0. i 0. Uudenmaan lääni. \ Kaupungit I 0, Maaseutu, Turun ja Porin lääni. Kaupungit Maaseutu. Yhteensä,, 0, Yhteensä I, Hämeen lääni. \ i -Kaupungit!,0 Maaseutu,0 Kaupungit Maaseutu. Kaupungit Maaseutu. Kaupungit Maaseutu. Kaupungit Maaseutu. Kaupungit Maaseutu. Viipurin lääni. Mikkelin lääni. Kuopion lääni. Vaasan lääni. Oulun lääni. Yhteensä Yhteensä Yhteensä 0,0,,,,,,, Yhteensä. Yhteensä,,0,,, Yhteensä, Koko maa. < Kaupungit, Maaseutu, 0,0,,,0,0,0,,,,0 0,00,0,0,, 0,,,,,0,0,,0,, Yhteensä,J,,,,,0,,,,,0,, 0,,0,,,,,0,0,0,0,,0,,,,0 +, 0, + 0, +.0 +,, +,,,,,,,0 -,,,,, +,0 +,0,0 +, +,;,,00 l,0i,, 0 +,,,,0,,, +,,,, ,,0 0 +, ,] +,00+ 0, +,0 +,",,,0,!, +,+,

22 Muuttoliikkeen suhteellisen voimakkuuden valaisemiseksi eri läänien kaupungeissa ja maaseudulla esitetään seuraava taulukko, joka osoittaa sisäänja ulosmuuttaneiden henkilöiden suhteellisen luvun vv. 0 ja 0,000 henkeä kohti keskiväkiluvusta. Migrations à l'intérieur du pays en % 0 de la population moyenne 0 et 0. j i Kutakin,000 kohti vuoden keskiväkiluvusta tuli: j Pour mille de la population moyenne. Sisään muuttaneita. Entrés. Ulosmutittaneita. Sortis. Erotus. Différence. 0. Uudenmaan lääni... Turun ja Porin lääni Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Koko maa (Pays entier) o «... O.i i ;. +.J.0 :. +.o! + O il -f-.! Uudenmaan lääni... Turun ja Porin lääni Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Koko maa (Pays entier)....0 j.! Maan koko kaupunkilaisväestössä teki siis sisäänmuuttaneiden luku vuonna 0. / 00 ja vuonna 0. /oo keskiväkiluvusta, ulosmuattaneiden vastaavan promillemäärän ollessa. /oo vuonna 0 sekä.o /oo vuonna 0. Muuttoliikkeen kaupunkien väestössä aiheuttama koko vaihdos nousi siis vuonna 0. /oo :een J a vuonna 0 0. / 00 :een. Maaseudun väestössä se oli melkein puolta pienempi eli ainoastaan 0. i / 00 vuonna 0 ja 0. /oo vuonna 0. Viimemainittuihin promillelukuihin sisältyvät sisäänmuutot

23 vuonna 0. o /oo :u<a ja vuonna 0. /oo : H a se^ä ulosmuutot edellisenä vuonna. / 00 :lla ja jälkimäisenä. / 00 :lla. Muuttoliikkeestä saivat kaupungit suhteellisen väenlisäyksen.f) / 00 keskiväkiluvusta v. 0 ja. /oo v - 0, mutta maaseutu siihen sijaan kärsi v. 0. /oo ja v. 0. / 00 väestötappion. Huomiota herättävänä seikana on mainittava, että Viipurin lääni jo kauan on ollut erikoisasemassa siinä kohden, että sen maalaisväestö on säännöllisesti joka vuosi sisäänmuuton enemmyyden kautta kasvanut. Vuosina 00 oli puheena oleva väestönlisäys yhteensä kokonaista, henkeä. Tässä on kuitenkin huomattava, että tähän summaan sisältyy parisen tuhatta henkeä, joidenka muutto Viipurin kaupungista Viipurin maaseurakuntaan oli enemmän muodollista kuin todellista, sen vuoksi että nämä henkilöt, jotka asuivat Viipurin esikaupungeissa, mutta olivat Viipurin kaupungin suomalaisen seurakunnan kirjoissa, v. 0 pakoitettiin ottamaan muuttokirja Viipurin maaseurakuntaan. Lähemmin tarkastettaessa eri maaseurakuntia koskevia tietoja huomaa, että mainittu väestönlisäys etupäässä kohtaa muutamia seurakuntia. Nämä saavat siitä kiittää osaksi edistyvien kaupunkien välitöntä naapuruutta, osaksi vilkasta teollisuustoimintaa. Äsken mainittuna kymmenvuotiskautena on siten sisäänmuuttaneiden henkilöiden enemmyys ulosmuuttaneisiin verrattuna erinäisissä luterilaisissa seurakunnissa ollut seuraava: Viipurin pitäjässä, henkeä (luku olisi vielä suurempi, ellei v. 0 Nuijamaan vastamuodostettuun seurakuntaan olisi siirretty, henkeä), Kymin pitäjässä,0, Lapvedellä, (luku olisi suurempi, ellei poismuuttoa olisi tapahtunut, sen kautta että v. 0 siirrettiin henkeä äsken mainittuun uuteen Nuijamaan seurakuntaan), Sortavalan pitäjässä 0, Kivennavalla ja Terijoella,, Valkealassa, sekä Ruokolahdella, henkeä. IV. Väestön todellinen lisääntyminen. Väestön todellinen lisääntyminen on riippuva sekä elävänä syntyneiden lukumäärästä verrattuna kuolleiden lukuun että sisään- ja ulosmuuttaneiden lukumääristä toisiinsa verraten. Kuten edellä on huomautettu, on maalle kokonaisuudessaan erotus kirkonkirjoihin merkittyjen sisään- ja ulosmuuttaneiden lukumäärien välillä merkitykseltään aivan vähäpätöinen. Maan todellinen, kirjoihin pantu väestönlisäys vastaa sen vaoksi likipitäen syntyneiden enemmyyttä. Kun taasen erityisesti pidetään silmällä kaupunkien ja maaseudun väestöä, on sisään ja ulosmuuttojen vaikutus todelliseen väestönlisäykseen hyvin tuntuva. Vuosina 0 ja 0 eli todellinen väestönlisäys kirkonkirjojen mukaan, ja, henkeä eli. ja. /oo kumpaisenkin vuoden alussa olevasta väkiluvusta.

24 Eri lääneissä sekä kaupungeissa ja maaseudulla oli todellinen väestönlisäys vuosina 0 ja 0 seuraava: Syntyneiden enemmyys. Surplus des naissances. Si sää nmu u ttaneide n (-J-) t. ulosmuuttaneiden ( ) enem. Surplus des entrées (+) ou des sorties (). Todellinen väestönlisäys. Accroissement de la population Uudenmaan lääni... Turun ja Porin lääni Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun»,,0,00,,0,0,,0,,,,00,,,0, +,0, +,, +, +,00 -, +,,,0 + +,,, 0,,,,,,0,,,,0,0,0 Koko maa (Pays entier), Siitä: kaupungit (villes),00» maaseutu (campagne)...,,,,0 +, +, i +,0 i +,, I,,0,,0,, 0,,00 Valaistaksemme väestönlisäyksen suuruutta kussakin läänissä sekä erityisesti kaupungeissa ja maaseudulla esitämme seuraavat suhteelliset luvut, jotka osottavat lisäyksen promillelukuna väkiluvusta kunkin vuoden alussa ajanjaksona 00 sekä keskimäärät kymmenluvuilta 00 ja 00. Accroissement de la population en / o/ /oo Uudenmaan lääni Turun ja Porin lääni.. Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» ll.i fi Koko maa (Pays entier) Siitä: kaupungit (villes)..» maaseutu (camp.) j. i.!

25 Kuten ylempänä jo huomautettiin, perustuu Suomen väestötilasto yksinomaan kirkonkirjoihin, minkä johdosta siinä otetaan lukuun vieraisiin maihin muuttaneet henkilöt, niin kauan kuin nämä eivät ole kirkonkirjoista poistetut. Yleensä eivät ne henkilöt, jotka pitemmäksi tai lyhemmäksi aikaa lähtevät ulkomaille, ota muuttokirjaa. He pysyvät siten seurakuntiensa kirkonkirjoissa ja näihin merkitään myös tiedot poismuuttaneiden solmimista avioliitoista, heidän ulkomailla syntyneistä lapsistaan sekä kuolemantapauksista, mikäli varmoja tietoja näistä väkiluvunmuutoksista saapuu seurakuntien papistolle. Jos nyt tiedot näiden maasta siirtyneiden Suomen alamaisten kesken sattuneista väkiluvunmuutoksista olisivat täydellisiä ja säännöllisesti saatavissa, voisi väestötilastomme haitatta käsittää mainitut ulkomailla oleskelevat ryhmätkin Suomen kansaa. Niin ei kuitenkaan ole asian laita. Kokemus on selvästi osottanut, että melkoinen osa, jopa enemmistö maasta muuttaneista henkilöistä ja heidän lapsistaan ei koskaan palaa kotimaahan ja etteivät heitä koskevat tilastolliset tiedot, jotka olisivat tänne lähetettävät, saavu edes likimainkaan täydellisinä. Seurauksena tästä asianlaidasta on se valitettava seikka, että Suomen väestötilaston täytyy lukea maan väestöön kuuluviksi henkilöitä, jotka oikeastaan eivät enää siihen kuulu, samalla kun vastaavat väkiluvunmuutoksia koskevat tiedot ovat vaillinaisia. Tästä johtuva virheellisyys maamme väestötilastossa, kasvaa vuosi vuodelta, niin kauan kuin siirtolaisuus jatkuu. Tätä nykyä ei ole varmaa tietoa siitä, kuinka suuri osa väestöstä todellisuudessa elää maan rajojen ulkopuolella. Jotta tässä kosketellun poissa olevan väestön suuruus tulisi edes jossakin määrin valaistuksi, otettiin vuoden 0 n. s. yleistä väestölaskua varten vahvistettuun taulukaavaan se uutuus, että jokaisesta seurakunnasta vaadittiin erittäin ilmoitettavaksi niiden seurakuntalaisten luku, joista jo aikoja sitten on puuttunut tietoja tai jotka ainakaan vuoden 0 alusta lukien eivät ole oleskelleet seurakunnassa, sekä heidän lapsistaan. Tämä poissa ole\aksi merkitty väestö havaittiin vuoden 0 lopussa nousevan,000 henkeen eli. % koko kirkonkirjoihin merkitystä väestöstä. Kirkollisessa kirjanpidossa tässä suhteessa vallitseviin puutteellisuuksiin viittaavat myöskin ne osaksi melkoiset erotukset, jotka ovat havaittavissa useitten pitäjien yhdeltä puolen kirkonkirjojen ja toiselta puolen henkikirjojen osoittamassa väkiluvussa. Näitten erotusten tuloksena koko maahan nähden vuonna 0 oli, että hengille kirjoitettu väkiluku oli, pienempi kuin kirkonkirjoihin merkitty. Mainittakoon tässä edelleen, että niiden henkilöiden luku, jotka vuosina 0 ovat ottaneet passin Pohjois-Amerikkaan taikka, jälkeen vuoden 00, myöskin muihin Euroopan ulkopuolella oleviin maihin, on ollut seuraava:

26 Vuosina 00,» 00, Huomattava on, että tiedot vuodelta koskevat ainoastaan Vaasan ja Oulun läänejä. Mitä tulee kotimaahan palanneisiin siirtolaisiin, puuttuu niistä valitettavasti luotettavia tietoja. Henkikirjoituksissa kootut tiedot ovat nähtävästi hyvin epätäydellisiä. Kun niiden mukaan olisi vuonna 0 ainoastaan,0 ja vuonna 0 vain, siirtolaista palannut Suomeen, on Suomen Höyrylaivaosakeyhtiöltä saadun ilmoituksen mukaan yksistään tämän yhtiön laivoilla näinä vuosina saapunut kotimaahan,0 ja, siirtolaista. Vastaavien tietojen mukaan vuosilta oli kotimaahan palanneiden siirtolaisten luku % samaan aikaan maasta pois matkustaneiden luvusta. Tämän suhdeluvun mukaan olisi siis ajanjaksona 00 maasta muuttaneista 0, jäänyt vieraisiin maihin. Aivan vähäpätöinen ei ole sekään maasta muutto, joka vuosittain tapahtuu osaksi Venäjälle, osaksi läntisiin naapurimaihimme. Venäjällä, jonne vanhastaan joukko suomalaisia, etenkin maan itäosista, lähtee työnansiolle, laskettiin vuoden 00 lopussa oleskelevien suomalaisten luku noin 0,000:ksi, joista noin,000 oli merkitty Suomen Passiviraston luetteloihin Pietarissa. Ne tiedot, jotka koskevat puheena olevien Venäjällä oleskelevien Suomen alamaisten keskuudessa solmittuja avioliittoja, sattuneita syntymä- ja kuolemantapauksia ja jotka tiedot Passiviraston välityksellä lähetetään asianomaisiin seurakuntiin Suomessa, lienevät verrattain täydellisiä. Ruotsin Tilastolliselta Päätoimistolta saadun ilmoituksen mukaan laskettiin vuoden 0 n. s. yleisessä väenlaskussa Ruotsissa niiden Suomen alamaisten luku, jotka työnansiota hakeakseen ovat muuttaneet Ruotsiin, etupäässä valtakunnan pohjoisimpiin osiin,, hengeksi. Yleensä nämät työnhaussa olevat suomalaiset ainoastaan lyhyemmän aikaa viipyvät Ruotsissa. Vuoden 0 päättyessä oli Suomen kirkonkirjoihin merkitty väkiluku, kymmenvuotistaulujen mukaan,,, henkeä eli, henkeä enemmän kuin laskettu väkiluku samana ajankohtana. Tämä ero on ilmeisesti luettava kirkollisen kirjanpidon puutteista ja virheistä johtuvaksi, ja on se jaettu suhteellisesti kaikkien vuosikymmenen 00 vuosien kesken sekä viety etupäässä muuttoliikkeen ja erittäinkin poismuuttaneiden tilille, joita koskevat merkinnät hyvin ymmärrettävistä syistä ovat paljoa vähemmässä määrin tarkkoja kuin merkinnät syntymä- ja kuolintapauksista. Vakiluvunmuutokset rv. 0 ja 0. ti

27 Eri läänien väestö jakaantui vv. 0 ja 0 kaupunkien ja maaseudun kesken seuraavasti: 0. Uudenmaan lääni Turun ja Porin» Hämeen > Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Miesp.,,,0,, 0,,, Kaupungit. Naisp.,0, 0,,,,,, K) hteensä. 0,0,,0, 0,,0,0, 0,0 0,,0,,,,, ^ aaseut Koko maa 0,,0, l,,0j,0,,,,,,,00,0, Naisp. 0, 0, 0,0,,,,, i. hteensä. 0,0,,,,0 0,,, Miesp.,,0,,0,,0,0, Y h t e e n s à. Xaisp. 0,, 0,,,,,0, liteensä.,00,,,,, 0,0, K a u p u n g it. Maas e n tu. hteensä. 0. Uudenmaan lääni Turun japorin» Hämeen» Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun»,,0,0,, 0,,, Naisp. 0,0,,0,,,,, i ;,,,, 0,0,, 0,0 Miesp. 0, 0,,,,0,,, Koko maa 0,,,,,0,,,,,,,,0,, i Naisp. 0, 0,,,,00,,, 0, 0,0,,, 0,,,, Miesp. 0.,0,,0,,,,0 Naisp.,0,0,0,,0,,,,:,,,,,,0, V. Solmitut ja puretut avioliitot. Vuosikymmenenä 00 on avioliittoonmeno maassamme yleensä ollut ilmeisesti vähenemään päin. Sillä kun solmittujen avioliittojen luku keskimäärin kymmenvuotiskautena 00 oli 0 0,000 henkeä kohti, oli sama suhdeluku vuosikymmeneltä 00 alentunut :een, siis suhteellinen vähennys kokonaista. %. Tämä avioliittoonmenon taantuminen on havaittavissa kaikissa lääneissä, lukuunottamatta Oulun lääniä, sekä esiintyy maalaisväestön keskuudessa miltei yhtä voimakkaana kuin kaupunkilaisväestönkin

28 keskuudessa. Jälkimäisen keskuudessa aleni solmittujen avioliittojen suhteellinen luku :stä vv. 00 :ään vv. 00, edellisen keskuudessa :sta :een. Eri lääneissä ynnä kaupungeissa ja maaseudulla oli avioliittojen luku sekä absoluuttisissa luvuissa että verrattuna 0,000 henkeen keskiväkiluvusta, kunakin vuosista 00 sekä keskimäärin vuosikymmeniltä 00 ja 00 seuraava: Vihittyjä pareja vuosina 0. Mariages contractés en 0. a) Absoluuttiset luvut. Nombres absolus Uudenmaan lääni Turun japorin» Hämeen» Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Koko maa,,,,0,,,, 0, 0,0,, Siitä: kaupungit» maaseutu,0,,,0,,,,,,,0,,,,,,,,0,,,00,,,,*,,0,0,,,,,,,,0,,,,0,0,00,,,0,,,,0,0,0,,,,0,,00,,,,,,0,0,00,,0,0,,,0,,,,,,,.'»,,,00,0,0,,0.,,,,,,,,,,0,,,,,,0,,0,,,0,,,,0,,,,0,,,0 b) 0,000 henkeä kohti keskiväkiluvusta. Mariages contractés par 0,000 personnes de la population moyenne. r oo" Uudenmaan lääni Turun ja Porin» I 0 Hämeen Viipurin Mikkelin Kuopion Vaasan Oulun Koko maa (Pays entier) Siitä: kaupungit (villes)...» maaseutu (campagne)

29 0 Kuten esitetyt suhdeluvut osottavat, on avioliittoisuus, laskettuna suhteessa koko väkilukuun, huomattavasti suurempi kaupunkilais- kuin maalaisväestön keskuudessa. Pääsyy tähän suhteellisesti suurempaan avioliittoisuuteen on siinä, että naimakuntoiset ikäluokat ja erittäinkin nuoremmat niistä ovat melkoista voimakkaammin edustettuina kaupunkien kuin maaseudun väestössä. Samassa määrin kuin kaupunkilaisväestö edelleen lisääntyy, erittäinkin sellaisten henkilöiden sisäänmuuton kautta, jotka kuuluvat mainittuihin ikäluokkiin, on suhteellisesti suurempi avioliittoisuus kaupunkilaisväestön keskuudessa täysin luonnollista ja myöskin tulevaisuudessa odotettavissa. Mitä erittäinkin viime vuosikymmenen kahteen viimeiseen vuoteen tulee, huomataan, että kumpanakin vuonna avioliittoisuutta osottavat luvut olivat varsin alhaiset. Suhdeluku, joka ilmoittaa avioliittojen luvun 0,000 henkeä kohti kaupunkilaisväestöstä w. 0 ja 0, on tuntuvasti alhaisempi kuin mitä minään aikaisempana, taloudellisesti suotuisena vuonna on voitu todeta; samoin osoittaa maalaisväestön vastaava luku vuodelta 0 minimiä, joka ennen on ainoastaan nälkävuosina saavutettu. Avioliittoisuuden väheneminen tai, poikkeuksellisesti, lisääntyminen eri läänien väestössä vuosikymmenenä 00, verrattuna lähinnä edelliseen kymmenvuotiskauteen, ilmenee seuraavista luvuista, jotka osottavat avioliittojen luvun vähenemisen tai lisääntymisen 0,000 henkeä kohti keskiväkiluvusta: Oulun lääni + Uudenmaan» Kuopion» Hämeen» Viipurin» Mikkelin» Vaasan» - Turun ja Porin lääni. - Kaupunkilaisväestöön nähden kokonaisuudessaan oli vähennys ja maalaisväestöön nähden sekä maan koko väestöön nähden avioliittoa 0,000 henkeä kohti keskiväkiluvusta. Avioliittojen luvun vuotuiset vaihtelut ovat, kuten edellisestä käy ilmi, olleet hyvin tuntuvia eri lääneissä. Siten esim. Oulun läänissä aleni avioliittojen luku keskiväkiluvun 0,000 henkeä kohti :stä v. 0 :een v. 0 ja Uudenmaan läänissä :sta v. 0 :ään vv. 0 ja 0, mutta Mikkelin läänissä kohosi se :stä v. 0 :een v. 0. Alhaisimpana on avioliittoisuus pysytellyt Vaasan ja Mikkelin lääneissä, kun sitä vastoin Uudenmaan ja Viipurin läänit osottavat korkeimmat suhdeluvut.

30 Kauan on huomattu, että solmittujen avioliittojen luku Suomessa suuresti vaihtelee eri vuodenaikojen mukaan. Suurin on mainittu luku vuoden viimeisenä neljänneksenä ja erittäin marras- ja joulukuussa, mikä seikka nähtävästi johtuu siitä, että maamies silloin on ehtinyt lopettaa kiireelliset kesä- ja syystyönsä, ja että palkkaussopimukset, jotka ehkä ovat estäneet kihlautuneiden avioliittoa, lain mukaan päättyvät p. marraskuuta sekä kaupungeissa että maaseudulla. Toinen vuodenaika, jolloin solmittujen avioliittojen luku sitä lähinnä on suurin, on kesäkuu. Yllä kosketeltuja seikkoja valaisevat lähemmin seuraavat taulut, jotka osottavat eri kuukausina solmittujen avioliittojen lukumäärän, kun joka kuukausi lasketaan yhtä moneksi päiväksi. Avioliittojen luku on näet ollut: Koko maassa. Suhteellisesti l,00:aan. Répartition des mariages par mois. Population totale. Tammikuu Helmikuu! Maaliskuu Huhtikuu Î Toukokuu l! Kesäkuu Heinäkuu 0 Elokuu 0 Syyskuu ; Lokakuu! Marraskuu! 0 Joulukuu 0 J Yhteensä!,00,00,00,00,00,00,00 l,00!l,00 l,00,00,00

31 Kaupungeissa. Suhteellisesti l,00:aan. Répartition des mariages par mois. Population urbaine. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä ,00,00 l,0o l,0o l,00 l,0o l,0o,00,00,00,00, Maaseudulla. Suhteellisesti,00 : aan. Répartition des mariages par mois. Population rurale. j Tammikuu j Helmikuu I Maaliskuu Huhtikuu.. 0 Toukokuu Kesäkuu.. Heinäkuu.. 00 Elokuu Syyskuu.. Lokakuu.. Marraskuu Joulukuu Yhteensä,00,00 ],00 l,aoo l,oo,00,00, mi, ,00,00,00 Koko puheena olevana ajanjaksona on siis solmittujen avioliittojen luku ollut suurin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Prosentteina kumpanakin vuonna

32 solmituista avioliitoista oli lokajoulukuussa päätettyjen luku v. 0.0 % ja v. 0. %. Tämä solmittujen avioliittojen lisääntyminen vuoden lopulla on säännöllisesti heikompi kaupunkilais- kuin maalaisväestössä. Kaupunkilaisväestön prosenttiluku oli v. 0. % ja v. 0. %, mutta maalaisväestön samoina vuosina. % ja. %. Avioliittokumppanien jakaantuminen siviilisäädyn mukaan osottaa eräitä läpikäypiä eroavaisuuksia kaupunkien ja maaseudun välillä. Suhteellinen luku naimattomien välillä solmittuja avioliittoja on kaupungeissa suurempi kuin maaseudulla, jota vastoin tois- tai useampikertaisia avioliittoja, varsinkin leskimiesten ja leskivaimojen kesken, solmitaan maaseudulla lukuisammin kuin kaupungeissa. Tätä seikkaa valaisee ajanjaksolta 0 seuraava taulukko, jossa eron saaneet on luettu leskien joukkoon. Vuosina 0 solmitut avioliitot, ryhmitettyinä naimakumppanien siviilisäädyn mukaan. Suhteellisesti l,000:een avioliittoon. Répartition des mariages contractés d'après Vetat civil des époux. i r Kaupungit (Villes). Kaksi naim. (garçon et fille). Leskim. ja naimat, (veuf ou divorcé et fille)., Naim. mies ja leskiv. (garçon et veuve on divorcée). Leskimies ja leskivaimo (veuf et veuve ou divorcés) 0. Maaseutu (Campagne). Kaksi naimatonta Leskimies ja naimaton.. Naimaton mies ja leskiv. Leskimies ja leskivaimo! * T Yhteensä,000.oj,000.o,00.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0 Yhteensä Koko maa (Pays entier). Kaksi naimatonta Leskimies ja naimaton.. Naimaton mies ja leskiv. Leskimies ja leskivaimo....,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0, t bs i Yhteensä!,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0,000.0 l,000.o l,000.o,000.0,000.0 i CO O pl co «o o g po g

33 Esitetyistä suhdeluvuista käy ilmi, että vuosikymmeninä 0 kehitys aviokumppanin valintaan nähden selvästi näyttää olleen kulkemassa siihen suuntaan, että naimattomien väliset avioliitot ovat lisääntyneet, jota vastoin avioliitot sellaisten kesken, joista toinen tai molemmat ovat olleet ennen naimisissa, ovat vähentyneet. Ero vuosikymmenten 00 ja 0 0 keskimäärien välillä osottaa nimittäin uutisa\ ioliittojen lisääntyneen.:a,000 solmittua avioliittoa kohti sekä luonnollisesti tois- tai useampikertaisten avioliittojen luvun vastaavassa määrin vähentyneen; jälkimäisistä ovat leskimiehen ja naimattoman naisen välillä solmitut avioliitot vähentyneet.:a, naimattoman miehen ja leskivaimon välillä solmitut.o:lla sekä lopuksi leskimiehen ja leskivaimon välillä solmitut 0.:llä. Mainittu kehityssuunta on havaittavissa sekä kaupunkien että maaseudun väestössä. Edellisellä sivulla olevat koko maata koskevat suhdeluvut osottavat, että,000 avioliittoon menneestä miehestä ja naisesta vuosina 0 oli: Naimattomia. Leskimiehiä ja Leskivaimoja ja Miehiä. Naisia. erotett. miehiä. erotett. naisia Nämä luvut vahvistavat todeksi sen asianhaaran, että leskivaimoilla ja eron saaneilla naisilla on paljoa pienempi todennäköisyys joutua uusiin naimisiin kuin leskimiehillä ja eron saaneilla miehillä, mikä suhde käy sitä tuntuvammaksi, kun edellisten luku on jälkimäisten lukua melkoista suurempi. Mitä vuosiin 0 ja 0 tulee, oli avioliittojen luku, joissa osakumppaneina olivat: Kaksi naimatonta,, Leskimies tai erotettu ja naimaton nainen...,, Naimaton mies ja leskivaimo tai erotettu Leskimies ja leskivaimo tai kaksi erotettua...

34 Mitä tulee avioliiton solmineiden ikään, sisältää maamme väestötilasto vuosittaisia tietoja ainoastaan nuorimmista ikäluokista, nimittäin vuotta nuoremmista miehistä ja 0 vuotta nuoremmista naisista. Muita ikäluokkia koskevia tietoja on ainoastaan viisivuotiskausittain. Kaikkien vihittyjen ryhmitys tuhanteen avioliittoon verrattuna oli vv. 00 ikäluokittain seuraava: Aviokumppanien ikäryhmitys. Répartition des époux par âge. Miehiä. käluokat. Années d'âf/e I 0.! Keskimäärin. Moyenne. Alle 0 v 0»>» 0»» 0» -» 0»» 0»» 0 v. ja vanhemp... Yhteensä , i , J...J.!.o.J.0: ,000!,000!, s! ,000 0.il 0.!.0! , , , ,000 Ikäluokat. Années d'âge. Naisia. i 0. 0.; 0.! 0.! Keskimäärin. Moyenne. Alle 0 v 0» -» 0» -» 0»» 0»» 0»» 0 v. ja vanhemp !.! Yhteensä i,ooo,000,000,000,000,000,000 i,ooo i,ooo i,ooo,000 Väkilmnmmuutokset vv. 0 ja 0.