SVT VI: 10. kieli nimeke. rinnakkaisn. fre. julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue

Transkriptio

1 SVT VI: kel nmeke rnnakkasn. fre julkasja sarja fn ylänmeke huom. svt ahealue tetovuos alue fnfre Ylenen katsaus väkluvunmuutoksn Suomessa vuosna 0 ja Mouvement de la populaton de Fnlande en 0 et Helsnk: [Tlastollnen tomsto], Suomen vrallnen tlasto :0 Väkluvun-tlastoa svt - Suomenmaan vrallnen tlasto Väestö - Befolknng - Populaton 0- Suom - Fnland

2 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO, VI. TlKILffYDH-TILASTO 0. Ylenen katsaus vakluvunmuutoksn Suomessa vuosna O ja. Mouvement de la populaton de Fnlande en 0 et. HELSINGISSÄ, Kesarllsen Senatn krjapanossa,.

3

4 Tekstä (svv. ). Ssältö. Sv. Väestönlsäys * Solmttuja ja hajonneta avolttoja. Lapsensynnyttäjä. Lapeensynnytysten tuotemäärä. Kuolleet 0. Vertaleva taulu rahosta, mtosta ja panosta. Tauluja (svv. ). Väkluvunmuutokset v. 0.. Katsaus väkluvunmuutoksn Suomessa T. 0. d) ylenen katsaus b) kukn kunta erkseen.. Tehtyjä avolttoja kunakn kuukautena : Tehtyjä avolttoja, svlsäädyn mukaan Vhtyt, jan ja svlsäädyn mukaan.. * Vhtyt, jan, svlsäädyn ja uskontunnustuksen mukaan.... Orpanusten välllä tehtyjä avolttoja.. Hajonneden avolttojen lukumäärä Lapsensynnyttäjät jan, svlsäädyn ja uskontunnustuksen mukaan.. Lapsensynnyttäjät, jotka ovat synnyttäneet kaksosa takka kolmosa, jän mukaan Elävänä syntynetä kunakn kuukautena.. Syntynetä avottoma lapsa Suomessa Syntynetä avottoma lapsa Suomen kaupungessa Kuolleena syntynetä kunakn kuukautena.. Kuolleet, kävuotten ja uskontunnustuksen mukaan Kuolleet, kävuotten mukaan, läänttan. 0.. Kuolleet, syntymävuotten mukaan, läänttan Kuolleet kuukausttan.. Kuolemansyyt.. Tautehn kuolleet, sukupuolen ja jan mukaan. 0. Itsensä surmanneden lukumäärä. * Kuolleet, sukupuolen, svlsäädyn ja kuolemansyyn mukaan. 0.. Yhtä vuotta nuorempana kuolleet, sukupuolen mokaan.. Table des matferes. Texte (pages ). p a ge. Accrossement de la populaton,. Marages contractes et dssous. Accouchees. Resultats des couches. Dces 0. Tableau comparatf des monnaes, pods et mesures..... Tableaux (pages ). Mouvement de la populaton en 0.. Mouvement de la populaton en Fnlande en 0. a) apercu general. b) specfcaton par communes.. Marages par mos,.., 0.. Marages par etat cvl.. Marages par ages et par etat cvl.. Marages par age, par etat cvl et par culte.. Nombre des marages contractes entre les cousns germans... Nombre des marages dssous.. Accouchees par äge, par etat cvl et par culte.. Femmes accouchees de deux ou de plusenrs jumeaux, selon l'age Nassances par mos... Nombre des nassances llegtmes.. Nombre des nassances llegtmes dans les vlles.,.. Mort-nes reparts par mos.. Deces par ages et par confesson.. Dlces par ages et par gouvernements 0.. Deces selon 'annee de nassance, par gouvernement,.... Deces par mos.. Les eauses des deces.. Deces eauses par malades, d'apres sexe et age Nombre des sucdes.. Deces selon le sexe et 'etat cvl ans que d'apres les causes des däces 0.. Deces au-dessous de t an.

5 Väkluvunmuutokset v... Katsaus väkluvunmuutoksn Suomessa v.. a) ylenen katsaus. b) kukn kunta erkseen.. Tehtyjä avolttoja kunakn kuukautena Tehtyjä avolttoja, svlsäädyn mukaan.. Vhtyt, jän ja svlsäädyn mukaan.. Vhtyt, jän, svlsäädyn ja uskontunnustnksen mukaan Orjanusten välllä tehtyjä avolttoja.... Hajonneden avolttojen lukumäärä.. Lapsensynnyttäjät jän, svlsäädyn ja uskontunnustuksen mukaan.. Lapsensynnyttäjät, jotka ovat synnyttäneet kaksosa takka kolmosa, jän mukaan. 0. Elävänä syntynetä kunakn kuukautena '. Syntynetä avottoma lapsa Suomessa.. Syntynetä avottoma lapsa Suomen kaupungessa Kuolleena syntynetä kunakn kuukautena 0.. Kuolleet, kävuotten ja uskontunnustuksen mukaan Kuolleet, kävuotten mukaan, läänttän... Kuolleet, syntymävuotten mukaan, läänttän 0.. Kuolleet kuukausttan.-..<...<.. L : Kuolemansyyt v. Tautehn kuolleet, sukupuolen ja jän mukaan-;, v '. ; '. 0; 0. Itsensä surmanneden lukumäärä.. - Kuolleet, sukupuolen, svlsäädyn ja kuolemansyyn mukaan *.. Yhtä vuotta nuorempana kuolleet, sukupuolen mukaan ; Mouvement de la populaton en.. Mouvement de la populaton en Fnlande en. a) apercu general ft. b) specfcaton par communes.. Marages par mos.. Marages par etat cvl.. Marages par äges et par Mat cvl >:l.. Marages par äge, par etat cvl et par culte 0.. Nombre des marages contractes entre les cousns germans..» Nombre des marages dssous Accouchees par äge, par etat cvl et par culte..' Femmes accouehees de deux ou de pluseurs jumeaux, selon 'äge.' 0. Nassances par mos* ^'. Nombre des nassances llegtmes.. Nombre des nassances llegtmes dans les vlles Mort-nes reparts ]par rnös' J ;.'.» 0.. Deces par äges f par confessön.....! ;'... ll. Deces par äges et par gouvernements t.. Deces selon Pannee de nassance, par gouvernement l* Deces par mos..... : ' v " :, ^ v....^ Les causes des deces.' «.. Dece<* causes par malades, d'apres sexe et age.... '" Nombre de* sucdes...,... ; l Deces selon le sexe et l'etat cvl ans que d'apres les cau- '' ses des deces Deces au-desous de an Okast: Svulla 0 ja taulun p^llekrjotuksessa luettavat sanat: na) Yhteenveto läänttän" ja Ba) Abrege par gouvemement" evät ole pakallaan, kosk'e tähän vhkoon enää olekaan panettu seurakunnttan tehtyä ertystaulua.

6 Katsaus väkluvunmuutoksn Suomessa vuosna 0 ja. Väestönlsäys* Vuoslla 0 ja e tosn väestönlsääntymsen puolesta ole sama etevä sja maan tlastossa kun lähnnä edellsellä, vaan ntä vodaan kutenkn tässä suhteessa ptää suotusna. Synnyntänumero pysy sanottuna vuosna sangen suurena ja jos kuolnnu>mero olkn keskmäärää vuoslta 0 paljon somp, lsäs kutenkn erotus syntynetten ja kuolletten välllä kumpanakn vuonna maan väestöä yl 0,000:a hengellä. Ne taloudellset sekat, josta väenlsääntymys ana on osottanut rppuvansa, olvatkn ylmalkan hyvät. Vljansaals ol tyydyttävä vuonna 0, erttän mtä rukseen ja vehnään tulee, kesknkertasta sost paremp ja henänsaalskn tul, runsasn olkvarohn katsoen, semmonen, että karjanhoto ylmalkan anto hyvä tuloja. Syntymä- ja kuolntapausten sekä ssään- ja ulosmuuttojen väl muodostu molempna vuosna seuraavaks: Syntynetä. Nussances. Kuolleta. Deces. Enemmän syntynetä. Surplus des nassances. Ssään muuttaneta. Immgres. Ulos muuttaneta. Emgrds. Enemmän ssäänmuuttaneta. Surplus des mmgres. Summa väenlsäystä. Accrossement total de la populaton. Vuonna 0,,,,, 0,,0,,,,, 0,0 Uusn taulukaavohn, jotka vuodesta astuvat vomaan, on, nnkun jo edellsssä väkluvunmuutosten katsauksssa on manttu, ertynen artkkel sovtettu ssään- ja ulosmuuttaneta henklötä varten. Taulun tla e kutenkaan sallnut artkkeln laajentamsta shen määrään, että sarekketa myös ols votu lsätä nden pakkakuntan merktsemstä varten, josta ja john muutot ovat tapahtuneet. Yllä-olevat summttaset lmotukset ssään- ja ulosmuuttanesta tarkottavat ss kakka henklötä, jotka sanottuna vuosna ovat muuttaneet johonkuhun Suomenmaan kuntaan ta stä pos, mutta e sunkaan yksstänsä muuttoja maahan takka maasta pos. Näden vmemanttujen lukumäärää e, nnkun jo sanottn, voda taulusta saada selvlle. Yhteensovtuksesta näkyy anoastaan, että ssäänmuuttaneden lukumäärä vuonna 0 ol, ja vuonna henkeä somp kun ulosmuuttaneden, jonka johdosta, koska ssään- ja ulosmuutot tse maassa tetyst tasottuvat tosnsa, nämat lsämäärät yksstään ovat luettavat musta masta tapahtuneen ssäänmuuttamsen vakuttamaks. Että tämä yhä edeskäsn osottaa, joskn hekkoa, enemmyyttä ulossrtymsen suhteen, vop kyllä tämän jälkmäsen kasvamsta mustellessa tuntua oudolta, vaan e kutenkaan toselta puolen näy mllään perustetulla syllä olevan epältävä. Mustettakoon van, että srtymset maasta usen tapahtuvat lman lmottamatta sekä että nden todellnen määrä ss lenee jonkun verran suuremp papston mustoonpanemaa. Tätä asantlaa e sentään tarkmmallakaan krjanpdolla voda täydellsest auttaa, ja se on sentähden sommassa ta väheml

7 mässä määrässä tavattava kunkn maan tlastossa. Suomessa, jossa väkluvuntlasto e perustu todellseen, vaan lallseen väestönmäärään, tulevat vrheet tässä suhteessa kutenkn vähemmks kun muualla. Seuraava yhteensovtus myötältetystä taulusta Nro kummaltakn vuodelta osottaa tarkemmn syntynetten ja kuolletten sekä ssään- ja ulosmuuttanetten määrää kussakn läänssä. Syntynetä. Nassances. Kuolleta. Decds. Enemmän syntynetä. Surplus des nassances Molempna vuosna yhteensä. Les deux anne"es reunes. Uudenmaan lään Turun ja Porn Hämeenlnnan Wpurn Mkkeln Kuopon Waasan Oulun,,, 0,,,0,,0,,, 0,0,0,0,,0,,,,,,,,,,,,0,,0,,,0,,,,,,00,000,,,,,,,,0,,,,,,, Koko Suom,,,,, 0,, Lähnnä edellsenä vuonna,, joka väenlsääntymselle maassa ol tavattoman suotusa, tek syntynetten enemmyys, henkeä, ja koko vuoskymmenenä 0 sama enemmyys tek yhteensä, el keskmäärn, henkeä vuodessa. Molemmasta nyt puheena olevasta vuodesta e kumpkaan ss kohonnut vmemanttuun keskmäärään. Edellsn vuoskymmenn verraten vodaan kutenkn syntynetten enemn^yttä vuosna 0 ja ptää suurena. Kadosta, nälkävuossta ja hävttävstä kulkutaudesta merkllsenä vuoskymmenenä 0 syntynetten enemmyys keskmäärn vuodelta nous van,:een, ja edellsenä vuoskymmenenä 0 e enempään kun ll,:ään henkeen. Syntymä- ja kuolntapausten suhteellsta lukusuutta kussakn läänssä valasee lähemmn seuraava taulu: Uudenmaan lään... Turun ja Porn lään. 0.,, 00 asukasta koht tul: Pour cent de la populaton mo/enne: Syntymä. Nassances. II Kuolema. Ddchs. 0.,,.,, 0.,0, 0.,,0.,, Hämeenlnnan lään,.. Wpurn... Mkkeln v... Kuopon... Waasan... Oulun... Koko Suom 0.,0,,,0,,0, 00 asukasta koht tul: Pour cent de la populaton moyenne: Syntymä. Nassances. 0.,,,,,,,.,,,0,,0,, 0.,,,,,0,0, Kuolema. Deces. 0.,,0,,,,0,.,,,,,,,0 Luonnollnen väenlsääntymys, lmotettuna prosentssa kunkn vuoden keskväkluvusta, ol ss koko Suomessa vuonna 0:, ja vuonna : 0,%. Mtä asanlataan er läänen välllä tulee, pysy tämä melken avan samanlasena kun edellsnä vuosna, s. t. s. Waasan, Oulun ja Hämeenlnnan läänellä ol nytkn suurn, Wpurn ja Mkkeln läänellä taas vähn väenlsäys. Eräässä edellsessä vhkossa*) on jo huomautettu stä merkllsestä *) Suomenmaan vrallnen tlasto. VI. sv..

8 eroavasuudesta, joka sanotussa suhteessa on muun muassa olemassa Waasan läänn välllä tosella ja Mkkeln läänn välllä tosella puolen, eroavasuus joka näyttää sesovan suoranasessa yhteydessä aneellsen vaurastumsen kanssa kummassakn läänssä ja sentähden, nn kauan kun nykyset elämsen ehdot pysyvät muuttumatta, arvaten edesknpän tulee olemaan huomattava. Tuohon melkoseen eroavasuuteen väenlsäyksessä yllämanttujen läänen välllä ol sentään v. 0 myöskn ertynen ja satunnanen syy hävttävän kulkutauten kautta tavallsta suuremmaks kasvaneessa kuolevasuudessa Mkkeln ja Wpurn läänessä. Useossa pakkakunnssa, nnkun Henolan seudulla ja ptäjssä Wuoksen ja Laatokan välllä, ravos sllon rokko, korjaten lukusa uhreja varsnkn lapssta. Yksstään Henolan prlääkärn-alueesta kuol sanottuna vuonna henkeä rokkoon ja nstä lasta alle 0 vuoden. Tuhkarupula ja muta kuumetauteja lkku nn kään molemmassa läänssä samaan akaan sost. Yhdestä kunnasta toseen muuttaneden henken lukumäärä, tapahtu stten muutto maan rajan ssäpuolella ta nden yl, ol seuraava: Ssäänm uuttaneta. Tmmgratons. 0.. j I Ulosmuuttaneta. Emgratons. 0.. j Enemmän ssäänmuuttaneta (-f-) ta ulosmuuttaneta (). Excödant des mmgratons (-J-) ou des emgratons (). Molempna vuosna 0.. yhteensä. Les deux annes reunes. Uudenmaan lään Turun ja Porn v Hämeenlnnan Wpurn Mkkeln Kuopon Waasan Oulun Koko Suom,0 0,,,,00,,0,,0,,0,,,,0,,0, Jo edellsssä katsauksssa väkluvunmuutoksn Suomessa puheena ollut eroavasuus neljän eteläsen ja neljän pohjosen läänn välllä ssään- ja ulosmuuttojen kesknäsen suhteen puolesta on, nnkun näkyy, huomattava myöskn yllämanttuna vuosna. Seltys shen on, nnkun myöskn ennen on manttu, haettava snä vetovomassa, mllä suuremmat kaupungt vakuttavat erttän työväen luokkaan, joka nssä usen saap paremman työn-anson kun maaseudulla ja josta sentähden jonknmonen määrä vuosttan muuttuu kaupunklasks. Kun maan suurmmat kaupungt nnkun ylpäänsä usemmat muutkn pakat, mssä semmonen työn-anso on tarjona, löytyvät etelässsä läänessä, tulevat ssäänmuutotkn nssä lukusemmks. Itse teossa ssään- ja ulosmuuttojen väl on lsännyt anoastaan kaupunken väestöä. Ssään- ja ulosmuuttaneden lukumäärä ol nmttän:, 0,,0,,0,,,,,,0,,,0,,,, -f- + -f +, f, -j f, , -f- -f +, 0,0 +,0 Ssäänmuuttaneta. Ulosmuuttaneta. Enemmyys. Molempna vuosna. Kaupungessa 0,00,,, -f,00 +,0 +, Maalaskunnssa...,0, 0,,,0,, laulusarjohn N:o kuuluvssa ertys-katsahuksssa väkluvunmuutoksn kussakn seurakunnassa löytyy myöskn tarkempa tetoja ssään- ja ulosmuuttanesta. Tässä erttän manttakoon, kunka nstä näkyy, että ssäänmuuttaneden enemmyys sanottuna kahtena vuonna tek Helsngssä, henkeä, Turussa,, Tampereella, ja Wpurssa,. ^Vmemantun kaupungn lsäys ssäänmuuttojen kautta lenee tse teossa ollut veläkn suuremp. Wpurn maaseurakunnassa lmotetaan nmttän samaan akaan henkeä enemmän ssään- kun ulosmuuttaneta ja tätä väenlsääntymstä vonee ka luultavast arvella kokonansa ta suurmmalta osalta tulevaks lähellä kaupunka

9 löytyvän, eskaupungn tapasten kylän hyväks, john melkonen määrä työväenperhetä on asettunut. Tonen maaseurakunta Wpurn läänssä, jonka väestö myöskn taulun lmotukssta päättäen ols ssäänmuuttojen kautta sost kasvanut, on Kym. Täällä ol molempana sanottuna vuonna ssäänmuuttaneden lukumäärä henkeä somp kun ulosmuuttaneden. Huomattava on kutenkn, että väkluvunmuutokset Kotkan vastaperustetussa kaupungssa ovat otetut Kymn ptäjän summn sekä että manttu väenlsäys ss hyvällä syyllä lenee luettava kaupunken väestön hyväks. Mtä muuten tulee ssään- ja ulosmuuttojen väln ernässsä pakkakunnssa, ol, nnkun jo svumennen manttn, edellset lukusemmat usemmssa kaupungessa. Nn tässä kysymyksen alasna vuosna ssäänmuuttaneden enemmyys ulosmuuttaneden suhteen ol Oulussa henkeä, Porssa ja Kuopossa 0. Wäklukunsa suhteen kutenkn kaksta Suomen kaupungesta, vastaperustetut lukematta, Nkolankaupuuk ja Joensuu nänä kahtena vuonna savat suurmman lsäyksen ssäänmuuttojen kautta Edellsessä kaupungssa asukasten lukumäärä useamman ssäänkun ulosmuuttamsen kautta enen hengellä ja jälkmäsessä 0 hengellä. Stävaston ulosmuutot olvat lukusemmat muun muassa Lovsassa, Hamnassa, Uudessakaupungssa, Raahessa ja Kasksessa. Kahdessa ensmantussa kaupungssa väkluku tämän johdosta huomattavast vähen. Jos edellä osotetut eroavasuudet syntynetten ja kuolletten sekä ssään- ja ulosmuuttaneden välllä asetetaan yhteen, havataan koko väenlsäys kussakn läänssä tehneen: Uudenmaan lään Turun ja Porn Hämeenlnnan "VVpurn Mkkeln Kuopon Waasan Oulun.... Koko Suom Väenlsääntymys. Accrohsement de la populaton. 0.,,,0,0,,,0,.,0,,,0 0,,, 0,0 Prosenttna väkluvusta. En pour cent. 0.,,,,0 0,0 0,,,,., 0,,0,0 0, 0,,0 M,00 p. Joulukuuta vuonna 0 Suomen väkluku sllon tapahtuneen laskun mukaan nous,00,:een henkeen. Jos tähän summaan ltetään se väenlsäys, joka edelläsesovan taulun mukaan synty vuonna, saadaan vmemantun vuoden lopulla Suomen koko väkluvuks,0, asukasta el kussakn läänssä: Uudenmaan Turun ja Porn Hämeenlnnan Lään. Gouverncments. lään VVpurn ; Mkkeln,, Kuopon,, Waasan,, Oulun v Koko Suom Väkluku p. Joulukuuta. Populaton le Ddcembre. Kaupungessa.,0 0,0, 0,,,,,0, Dans les vlles. Maalaskunnssa. Dans les communes rurales.,0 0,0 0,,,0,,,0,0, Yhteensä. 0,,00, 0,0,,0, 0,,0, Nnkun jo varemmn huomautettn, on Kotkan kaupungn väestö luettu Kymn maaseurakuntaan. Kaupunklasten ja maalasten suhta Wpurn läänssä ol ss todestaan vähän tosenlanen kun tässä ylempänä on lmotettu. Solmttuja ja hajonneta avolttoja. Asantlaan edellsenä vuoskymmenenä verraten e vuosna 0 ja solmttujen avolttojen lukumäärä Suomessa ollut suur. Kullekn 0,000 hengen ryhmälle väestöstä tul nmttän akakautena 0 keskmäärn vuodessa namsta, vaan vuonna 0 e enempää kun ja vuonna anoastaan. Vmemantun vuoden alhanen määrä vop tosn osaks saada seltyksensä stä, että ne käluokat väestöstä, jotka säännöllsssä olossa enmmän lsäävät namsten määrää, sllon olvat verraten harvalukusemmat kun tavallsest. Nhn kuulu nmttän suureks osaks nuoret mehen- ja vamonpuolet syntyneet vuosna, jotka vuodet, vmeks manttu varsnkn, olvat huomattavat hekon syntyväsyytensä puolesta,

10 jonka johdosta sllon syntynetten lasten luku sttemmn kakssa seuraavssa käryhmssä ol penemp kun lähnnä vanhempan el nuorempan vuosluokkan. Nn löyty väenlaskun mukaan vuonna syntynestä lapssta velä hengssä p. Joulukuuta v. 0 anoastaan,, vaan v. syntynestä,0 ja v. syntynestä,0. Kutenkn pääsyy shen, että avolttojen määrä vuonna nn sost vähen, on haettava sen-akusssa huonossa vuodentulotovessa. Talv v. 0 tul erttän akasn, lunta sato routmattomalle maalle, josta lahot plautuvat ja usessa pakon mätänvät. Kylmän kevään kuluessa monessa pakon kokonaan hävs syysoratten hekot jäännökset, jonkatähden ylenen kato ol peljättävssä. Itse teossa sato tulkn sost kesknkertasta huonomp ja anoastaan se sekka, että tulo kevätvljasta ol vähän paremp sekä että edellnen vuos ol ollut hyvä jyvävuos, tek mahdollseks että vähävaranen osa väestöstä pääs kovempaa hätää kärsmästä. Avolttojen lukumäärään sanotut sekat sentään tetenkn sost vakuttvat. Huolettavat ajat pakottvat useaa maanvljelää tuonnemmaks lykkäämään tuurna oman kodn perustamsesta. Nnkun jo edellsssä katsauksssa väkluvunmuutoksn on manttu, solmtaan Suomessa usemmat avoltot vuoden kolmena vmesenä kuukautena, sttekun vlja on korjattu ja vuospalvelus loppunut. Asanhaarat vuosna 0 ja evät tee mtään pokkeusta tästä säännöstä. Solmttujen avolttojen määrä ol nmttän: Vuonna Tammkuu Syyskuu. Lokakuu Joulukuu.,, 0,0,00,,,,,,0,, Eoko vuonna.,0,,,,, Taulu N:o kummassakn vuossarjassa ssältää muuten tarkempa tetoja namsten määrästä kunakn kuukautena ja kussakn läänssä sekä myös nden suhteellsesta lukusuudesta 00:aan (vuossumma,00), kun kuukaudet lasketaan yhtä monta pävää ssältävks. Nyt, samon kun ennenkn, ol Joulu- ja Marraskulla sekä tsessään että suhteellsest suurn, sekä Tamm- ja Elokulla vähn määrä avolttoja. Mtä tulee vhttyjen svlsäätyyn, josta tarkkoja tetoja löytyy taulussa N:o, ja, solm seuraavan määrän avolttoja: Vuonna 0. Vuonna. Kaks namatonta...,,00 Leskmes ja namaton.,, Leskvamo ja namaton 0 Leskmes ja leskvamo 0 el l,000:een verraten: Vuonna 0. Vuonna. Kaks namatonta Leskmes ja namaton. 0 0 Leskvamo ja namaton Leskmes ja leskvamo l,ooo:sta vuoden kuluessa vhtystä mehenpuolesta ol ss v. 0: 0 ja v. : ennen ollut namsssa. Yhtä monesta vhtystä vamonpuolesta ol ennen namsssa olletten määrä sanottuna vuosna ja. Iänjako vhttyjen kesken pysy molempana nyt kysymyksen-alasena vuonna jotenkn samana kun ennen. l,ooo:sta vhtystä ol nmttän seuraavalla ällä: V. 0. V".. V. 0. V.. Alle 0 vuoden... 0:sta 0:een vuoteen. 0 0:sta 0:ään Yl 0 vuoden 0 Tuntemattomalla ällä. Summa,000,000,000,000 Namsa nuorella ällä tapahtuu verrattan lukusmmn Wpurn läänssä. 00:sta avolttoon menevästä vamonpuolesta ol sellä enemmän kun neljäs osa (v. 0: %, v. :,%) 0 vuotta nuoremmat. Oulun läänssä stävaston 00:sta vhtystä vamonpuolesta ol sanotussa ässä v. 0:, % ja v. anoastaan, %. Vmemantussa läänssä vamonpuolet ylpäänsä myöhään menevät namseen. Enemmän kun puolet vastamanttuna vuosna vhtystä ol sellä täyttänyt vuotta.

11 Kuoleman kautta hajos v. 0 yhteensä, ja seuraavana vuonna,0 avolttoa, el ensmanttuna vuonna mehen kuoleman johdosta, ja vamon kuoleman johdosta,, sekä jälkmäsenä vuonna, mehen ja, vamon kuoleman johdosta. Taulujen lmotukset avoltosta, jotka lallsen eron kautta ovat hajonneet, evät edellsltä vuoslta ole osottaneet sopvansa yhteen nden nmellsten luettelojen kanssa, jotka Tlastollnen Tomsto tehdyn pyynnön johdosta on maan tuomokaptulelta saanut. Tämä lenee nn seltettävä,' että ertysä mustoonpanokrjoja nstä onneks harvnassta tapaukssta, jollon avolttoja tällä tapaa puretaan, e krkkoherranvrastossa pdetä, vaan merktään kysymyksen-alaset tapaukset anoastaan krkonkrjaan, jossa ne taulua väkluvunmuutokssta tehtassa helpost vovat jäädä huomaamatta. Vakka avo-eroja tapahtuu Suomessa harvemmn kun useossa mussa massa, ovat taulujen lmotukset tässä kutenkn skäl erehyttävä, että ne lmottavat tätä lukumäärää paljon vähemmäks kun asanlata todella on osottanut olevansa. Tämä mustutus on nden tedon-antojen johdosta, jotka asassa saatn vuoslta ja *), tässä tehtävä tähän kuuluvan lmotusten suhteen taulussa Nro. Tulevlta vuoslta nämät lmotukset, jos mahdollsta on, tulevat taas perustettavaks nmellsn luettelohn. lapsensynnyttäjä. Näden lukumäärä, joka v. 0 tek, ja v. :,, jakaantu melken samassa suhteessa er käluokkn kun ennen. Sadasta vamonpuolesta, jotka vuoden kuluessa olvat lapsa synnyttäneet, ol nmttän seuraavassa ässä: Accouchees par äges. Proporton pour cent. 0 vuotta nuoremmat. 0 vuoden välllä ,, 0-0 Vuonna 0. Vuonna.,,,,,0,,, 0 vuotta vanhemmat 0,0 Ilmottamaton kä 0, *) Suom. Vr. Tlasto. VI. sv. ja VI. sv..,,,,,, 0,0 0,0 Jos nätä numerota verrataan samalla tavon laskettuhn prosenttmäärn vuoslta ja, havataan, että änjako lapsensynnyttäjän kesken ylpäänsä on jotenkn muuttumaton sekä että non puolet kaksta lapssta, jotka Suomessa näkevät pävän valon, syntyvät ja vuoden välllä olevsta ätestä. Nnkun jo varemmn on manttu, on kutenkn tämän suhteen suur erotus olemassa nanetten ja namattomen lapsensynnyttäjän välllä. Jälkmästen joukossa nuoremmat käluokat ana ovat suhteellsest lukusemmat. Non 0 prosentta namattomsta lapsensynnyttäjstä tässä kysymyksen-alasna vuosna ol 0 vuotta nuoremmat. Jos lapsensynnyttäjän määrä verrataan koko vamonpuolseen väestöön vastaavssa käluokssa, huomataan, että, 00:sta vamonpuolesta allasesovassa ässä v. 0 seuraava määrä synnytt lapsa: Accouchees en pour cent de la populaton femnne en 0. ja vuoden välllä O,o 0?? 0 0?> >? 0,,0,0, j) - 0 JJ j> 0 )) J> -0 )} ;? 0 }J ) 0,,0,0 0,0 0,0 Nanesta vamonpuolsta erttän tek lapsensynnyttäjän määrä prosentssa: ur 00 epouses de chaque äge, comben d'accou- ja cheesen 0. vuoden välllä? JJ? JJ >} JJ JJ»J? )> J JJ JJ JJ JJ JJ, 0,,,0, ^0, 0, 0,0

12 Monskösten lapsensyntyjen määrä on Suomessa yleensä kakkn syntyhn verraten ollut samassa suhteessa kun :,000. Vuodet 0 ja evät tämän puolesta osota ertysä pokkeuksa säännöllsstä olosta. Kumpanakn vuonna tek nmttän monsköset lapsensynnyt, / 0 koko summasta. Jo varemmn huomoon johdatettu tos-asa, että verraten usemmat monsköset lapsensynnyt tulevat 0 ja vuoden välllä olevan lapsensynnyttäjän osalle, toteutuu myöskn myötältettyhn tauluhn N:o pannusta numerosta. Verrattavaks muuten sop seuraava taulu, joka osottaa kunka monta ätä kussakn allasesovassa käluokassa on synnyttänyt kaks el useamman lapsen vuosna -. Lapsensynnyttäjän kä. Äge des accouches. Alle 0 vuoden vuoden välllä , 0-0 r Yl 0 vuoden Nden lapsensynnyttäjän prosenttmäärä, jotka ovat synnyttäneet kaks el useamman lapsen. Rapport des grossesses multples aux 00 grossesses en ge'ne"ral , 0,,,,0,,0 0,,0,,,, 0, 0, 0,,,,0, 0, 0, 0,,,,0,,0 0, Merkllnen asa on, että nstä :sta päälle 0 vuotta vanhasta vamonpuolesta, jotka v. synnyttvät lapsa, koko synnytt kaksosa. Ylmalkan monskösten lapsensyntyjen sattumnen sesoo jonkunlasessa suhteellsuudessa synnyttäväsyyteen maassa* Kuta suuremp vmemanttu on, sen suuremp myöskn kaksos- ja kolmossyntyjen prosenttmäärä on. Näyttää sltä kun tätä laka kävs sovttamnen myöskn ykstysn vuosn samassa maassa. Vuodella, jolla ol korken syntyväsyysnumero, mtä Suomessa on ollut, ol myöskn verrattan suur määrä (, / 0 ) monskösä lapsensyntyjä mustn pantavana. Kuolevasuus lapsensynnyttäjssä on Suomessa yhä edelleen hyvn suur, seuraten nn hyvn velä monn pakon huomattavasta tutknnonkäynetten kätlönten puutteesta kun myöskn sopmattomasta hodosta. Päällekrjotuksella,,kuolleta lapsvuoteeseen" lmottaa taulusto allaseuraavan määrän Vuonna 0 0 Kuolleta laps- Prosenttna lapsensynnytvuoteeseen. täjän koko määrästä. 0, Er käluokssa kuolevasuus ol seuraava: 0, 0, 0, 0,,0 0, 0,000:stä lapsensynnyttäjästä kuol lapsvuoteeseen. Vuonna 0. Vuonna. Alle 0 vuoden... 0 vuoden välllä Yl 0 vuoden Seuraava taulu osottaa lähemmn mssä maakunnssa kuolemset lapsvuoteeseen ovat olleet suhteellsest lukusmmat vmesnä vtenä vuonna: Uudenmaan Lään. Grouvernements. lään Turun ja Porn Hämeenlnnan Wpurn Mkkeln Kuopon Waasan B, Oulun, 0,000:stä lapsensynnyttäjästä kuol lapsvuoteesen. Dech en couches. Rapport ä 0,000 accoucmes Koko Suom j Edellsnä akona tul keskmäärn 0,000:lle laps vuoteelle 0 kuolemaa. Suhteellsuus pj r syy ss yhä edel leen jotenkn lähellä tätä keskmäärää.

13 Lapsensynnytysten tuotemäärä. Kumpanakn nnä vuotena, jotka nykynen kertomus kästtää, synty maassa seuraava määrä lapsa: Koko määrä. Vuonna 0.,., Stä elävänä syntynetä.,, kuolleena syntynetä.,,0 Lapsensynnytysten tuotemäärä e ss nytkään pokennut säännöllsestä määrästä Suomessa, semmoseks kun se ptemmän ajan kuluessa on havattu, el että l,ooo:sta lapsvuoteesta keskmäärn syntyy,0 skötä, josta elävänä ja 0 kuolleena syntynyttä. Jos ylläsesovaa määrää vertalee ennen annettuhn tetohn lapsensynnyttäjstä, havatsee nmttän että nytkn puheen-alasena kahtena vuonna,000 lapsensynnyttäjää keskmäärn synnytt,0 skötä, josta v. 0 elävänä ja kuolleena syntynyttä sekä v. : elävänä ja kuolleena syntynyttä. Nnkun jo edellsssä katsauksssa väkluvunmuutoksn on manttu, ovat sentään lmotukset kuolleena syntynestä maan krekkalas-venälässsä seurakunnssa epälemättä epätäydellsä. Tämä sekka e kutenkaan vo vakuttaa yllä-olevn suhtalukuhn muuten kun että elävänä ja kuolleena syntynetten kesknänen väl, jos puutteellsa lmotuksa votasn saada täydellsks, kentes hukan muuttus, arvaten e sentään enemmän kun että tämä väl velä suuremmn lähens mantuta sääntölukuja : 0. Elävänä ja kuolleena syntynetten koko määrästä yhteensä ol allaseuraava määrä syntynyt 0.. Yksskösestä raskaudesta,, Kaksskösestä,,0 Kolmskösestä Sen suhteen osottamseks, mssä sanotut numerot ovat tetohn edellsltä vuoslta, otetaan tähän seuraavat suhtaluvut, jotka näyttävät, montako skötä kaksos- ja kolmossynnystä tul 0,000:lle syntyneelle yleensä. Vuonna Kaksskösestä raskaudesta. Kolm- el useampskösestä raskaudesta. Vuonna. >?.... Kaksskösestä raskaudesta. 0 Kolm- el useampsk ösestä raskaudesta. Kakken matten kokemuksen todstama lak, jonka johdosta suuremp määrä mehenpuola syntyy malmaan kun vamonpuola, on myöskn huomattava synnyntänumerossa vuoslta 0 ja. Edellsenä vuonna synty Suomessa, ja jälkmäsenä vuonna,0 pokalasta enemmän kun tyttölapsa. Suhta ol ss elävänä syntynetten välllä v. 0:,0 ja v. :,0 pokalasta,000 tyttölasta vastaan. Kuolleenasyntyncssä suhta nyt, samon kun ennenkn, ol paljon suuremp.,000 kuolleenasyntynyttä tyttölasta koht tul edellsenä vuonna, ja jälkmäsenä vuonna, kuolleenasyntynyttä pokaa. Suuremp kuolevasuus mehenpuolssa, varsnkn ensmäsllä eln-ajolla, lmaantuu ss jo ennen syntymää. Ana vuodesta 0 on äpärälasten synnyntämäärä Suomessa ollut vähenemässä. Sanottuna vuonna tek ulkopuolella avolttoa syntynetten lasten määrä, % elävänäsyntynetten koko luvusta. Seuraavana vuonna prosentt nous,:aan, vaan sttemmn se melken vuos vuodelta on vähennyt. Ala-oleva yhteensovtus osottaa lähemmn tätä. 00:sta malmaan tulleesta elävästä lapsesta olvat nmttän allasesovat syntyneet ulkopuolella avoltosta: Rapport des nassances llegtmes ä 00 nassances en general. Vuonna 0..,.,...,., Koko Suom. Kaupungt. Maalaskunnat. Toute la Fnlande. Vlleä. Communes rurales..,o,,...,0,0,,,0,,,,,,,0,0,,,,

14 Koko Suom. Kaupungt. Maalaskunnat. Toute la Fnlande. Vlles. Communes rurales. Vuonna...,,,0...,,, 0...,0,,...,, ; eo Vuoskymmenenä ol keskmäärn 00:sta syntyneestä lapsesta maan lutherlasssa seurakunnssa,0 äpärä. Kaupungessa prosentt nous,:een ja maaseudulla,:een. Nykyset prosenttmäärät ovat ss, mtä koko maahan tulee, jotenkn yhtä suuret kun kaks vuoskymmentä takapern, vaan osottavat kaupunken suhteen huomattavaa vähennystä parempaan pän. Edellämanttuna vuoskymmenenä luettn erttän Helsngssä 00:n syntyneen joukossa, ulkopuolella avolttoa syntynyttä. V. nätten määrä ol alennut,:aan, v. 0:,:ään ja v. :,:een % Että nämät numerot yksnänsä evät kutenkaan okeuta päättämään parannusta sveellsyydessä tapahtuneeks, on jo edellsssä kertomuksssa väkluvun vahettelusta nmen-omaan manttu. Ne epätäydellset tedot, jotka Suomen tlastolle ovat tarjona ajalta ennen vuotta, tekevät mahdottomaks saada selvlle, josko äpäränä syntynetten vähennys sesoo mssään yhteydessä muutosten kanssa nama-käsessä vamonpuolsessa väestössä skäl kun tämä jakaantuu nanesn ja namattomn. Mtä Helsnkn tulee, evät molemmat väenlaskut vuonna 0 ja 0 tässä suhteessa antaneet sost eroava tuloksa. Sataa nanutta vamonpuolta vastaan ja 0 vuoden välllä tul edellsenä vuonna ja jälkmäsenä 0 namatonta, leskeä ja erotettua yhteensä samalla ällä, ja käluokassa ja vuoden välllä ol nätten namattoman suhta nanesn edellsenä vuonna nnkun ja jälkmäsenä nnkun sataan. Suhteellnen vähennys sanottuhn käluokkn kuuluvan namattomen vamonpuolten lukumäärässä on sentään, nnkun näkyy, nn pen että vähenevä äpärälasten syntyväsyys Helsngssä e stä sunkaan vo saada tyydyttävää seltystä. Luultavampaa on, että tämä vähenemnen nn hyvn sanotussa kaupungssa kun koko maassa on jossakn määrn seurannut stä, että ylenen tomeentulo vähtellen on tullut paremmaks, taloudellset esteet työtätekevälle kansanluokalle oman kodn perustamsta vastaan vähemmks ja lankeamsen kusaukset varattomalle nuorelle naselle kaken tämän johdosta helpommks vastustaa kun ennen. Syntyväsyys er kuukausna e vuosna 0 ja osottanut huomattava pokkeuksa säännöllsstä olosta» Suurn määrä syntyjä tul nytkn samon kun ennen vuoden kolmelle ens kuukaudelle, vähn määrä taas kolmelle vmeselle. Jos, nnkun varemmn on tapahtunut, kuukaudet muutetaan yhtä monta pävää lukevks, havataan että l,00:sta synnystä vuoden kuluessa allasesova määrä tulee kullekn kuukaudelle: Rapport ä,00 nassances en general. Elävänä syntynetä. Kuolleena syntynetä. Nassances vvantes. Mort-nes Tammkuulla Helmkuulla Maalskuulla Huhtkuulla Toukokuulla Kesäkuulla Henäkuulla, Elokuulla.... Syyskuulla Lokakuulla... Marraskuulla Joulukuulla.. 0 Nnkun tedetään löytyy samalla tavon lasketussa kuukausluvussa avolapsa ja äpärä varten suura eroavasuuksa, jotka syntyvät stä, että luvattoman yhtymsten määrään sost vakuttaa erlasuus asunto- ja elantosekossa maalla er vuodenakona. Melkonen prosentt ulkopuolella avolttoa syntynestä lapssta tulee malmaan Maalskuun alusta Kesäkuun loppuun (joka vastaa skämstä Kesäkuusta Syyskuuhun). Kumpanakn nyt puheenalasena vuonna jakautuvat elävänäsyntyneet avolapset ja äpärät yhtä monpäväsks muutetulle kuukauslle suhteellsest l,00:aan nnkun seuraa: Avolapsa. Äpärälapsa. Nassances Ugtmes. Nassances llegtmes Tammkuu Helmkuu.. 0 0

15 0 Maalskuu. Huhtkuu. Toukokuu. Kesäkuu.. Henäkuu. Elokuu.. Syyskuu.. Lokakuu.. Marraskuu Joulukuu. Avolapsa. NassancesUgtmes Äpäräl: psa. Nassances lugtmes Kun eroavasuus syntynetten korkemman ja almman määrän välllä kuukausttan avolapslle ss van tek ä % kuukautten keskluvusta, nous se äpärälapslle ä / 0 :n. Kuolleet. Ylempänä jo on yhteydessä kysymyksen kanssa väestönlsääntymsestä manttu, että kuolevasuus Suomessa vuosna 0 ja e anoastaan ollut sost suuremp kun lähnnä edellsnä vuosna, vaan suhteellsest väklukuun myöskn suuremp kun koko vuoskymmenelle 0 laskettu kuolnprosentt. Tämä suuremp kuolevasuus lmaantu varsnkn nuoremmssa käluokssa, nnkun seuraava taulu osottaa: Alle vuoden vanhoja. :sta :een vuoteen.. :stä 0:een,,.. 0:stä Yl 0 0:een vuoden.. Summa Kuolleta.,0,,,,, Kuolleta 0.,0,,,,, Kuolleta. 0,,,,0,, Ne täydellsemmät anekset, mtkä väenlasku p. Joulukuuta 0 on antanut tlaston käytettäväks, tekevät mahdollseks lman laajemmtta nterpolatonehn perustuvtta todennäkösyyslaskutta saada selvlle kuolevasuutta maan väestössä kullakn elnvuodella. Allaseuraavassa kahdessa taulussa se on laskettu saman kaavon mukaan kun ennen, nmttän: P n yn,, Rn, jollon P osottaa kuolnprosentta, n käluokkaa, F väestöä vuoden lopussa ja K kuolemantapausten määrää. Almman vuosluokan el ensmäsellä vuodella olevan lasten suhteen, jossa luokassa kuolevasuus elämsen ens pävnä el kuukausna on verrattan 00 K suur, on kutenkn kuolnprosentt otettu = y O _, Sadasta allasesovssa käluokssa elävästä hengestä kuol vuonna Mortalte par äge. tfombre des deces par 00 habtants de chaque groupe *d'äge en 0. Sexe femnn. Sexe femnn. Sexe f^mnn. 0 vuotta X St ,,,,,, t,l,0 0,,,,,,0,,,0 0,,,,,,,,,0 0, 0 vuotta 0- H , 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, vuotta , 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,

16 l l» H n t H n "? g '??» S '»? P vuotta 0, 0, 0, vuotta,,,0 vuotta,,, 0, 0, 0,,,,,0,0, 0 0, 0, 0,,,,,0 0,, j, 0 0, 0, 0,,,, 0,,0,,0, 0, l,o 0,,,, -,,,, 0, 0, 0,,,,,,0, 0,,0 0,,,,, 0,, 0, 0, 0, 0,,,0, 0, 0,0,0,0,0 0,,0,,,,,,0 l,o,0.*,,,,,, 0, l,o,0,,,,0,,,0,0,0,,,, -,,0,,0 0,,,,,, 0,,, 0,,0,,,,, 0....,,,0,,0,,,,,,, -,,0,,,,,,,,,,,,,,,0,,,,, 0,,,,,,,,,, 0,,,,,,,,, 0,0,,, 0,,,,,,,,,,,,, 0, 0, 00,0,,0 0,,,, 0, 0, 0, 00,, 0,,,,,,,0, ,0 00,0,,,,,,0,. g g y S! I a S «I f I a ~ «s s a I!! SL g. g. Z EL., EL B. " g g»g S' g P g g" g a g 0 vuotta,,, 0 vuotta 0, 0, 0, vuotta 0, 0, 0,,,, , 0, 0, 0 0, 0, 0,,,,, 0, 0, 0, 0 0, 0, 0,,,,, 0, 0, 0,, 0, 0,,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0,,0,,0 0, 0, 0, 0, 0, 0,,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0,,,, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,

17 Sexe flmnn. <* a o s SL S S- n B TS KO ta n n a P? S o a c o B) H c S SL vuotta , 0,,0 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,, 0,,,,,,,,,,,,,,0 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,,0,0,0,0 0,,0,,0, 0,,*,0,0,,, M 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0,,0,0,0,,,,,,,,,,,, Tuotta ,,,,,,,,0,,,,,,,0,,,,,,,,,,,,,,,,,0,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,0,,,,,,,,0,,, 0,,, vaotta,,,,,,,,,,,,,,,0 0,, 0,0,, 00,0 00,0,,0,,,,,,,,,,,,,,, 0,,, 0,, 0,,,, 0, 0,,0 0,,,,,,,,,,0,,,,,, 00,0 Jo akaa tlastotede on päässyt sen totuuden perlle, että kuolevasuus jossakn kansassa suuressa määrässä rppuu asanhaarosta, jotten tosnluomnen el muuttamnen on kansan omassa vallassa. Vop sanoa, että yhtä varma ja epälemätön kun kuolema on, yhtä varmaa ja epälemätöntä on myöskn, että sen vuotsen veron suuruus, jonka joku kansa katoavasuudelle maksaa, soks osaks on kansan tsensä määrättävä. Tämä vero on nmttän muuten yhtälässsä olossa suuremp ta penemp sen mukaan jos puheen-alanen kansa sesoo alemmalla tah ylemmällä svstysasteella el tosn sanoen, kuolevasuus kansassa vähenee samassa määrässä kun svstys ja tomeentulo nousee. Hengellstä ja taloudellsta edstystä tarkottavalla työllä on ss mttamäärä kuolevasuusnumerossa, jonka enennys ta vähen- nys lmasee kunka tätä työtä on tehty, onko se sesahtunut va kulkenut eteenpän. Mhn vähmpään määrään kuolnprosentt vodaan supstaa yhä paremman terveydenhodon, terveellsempän asumusten ja ruoka-anetten, sovelaampan vaatetten y. m. kautta yhdessä nden vomallsempan apukenojen kanssa, jotka tede tarjoaa tarttuvasten tauten ja ruttojen leveämsen vastustamseks, c tosn ole määrättävssä. Jos 0 tah vakkapa van 0 vuotta arvellaan äks, johon hmsen selun- ja ruumn voman ptäs saattaa pysyä murtumattomna ja tuottelaaseen työhön kelvollsna, täytyy johdonmukasest kutakn varemmn tapahtunutta kuolemaa katsoa ennen-akaseks ja koko suur joukko alemmalla kun mantulla ällä kuolleta on ss pdettävä uhrna yhteskunnallselle pahalle, jota yhteskunnan

18 on velvollsuus kakn vomn kokea vastustaa ja postaa. Jos e olekaan todennäköstä, että kuolevasuutta tällä tavon mllonkaan vodaan rajottaa el supstaa ana yllä vtattuun vähmpään määrään, on kutenkn toselta puolen varmaa, että se nn hyvn ylpäänsä kun kussakn er käluokassa on saatava alenemaan prosenttmäärn, jotka nykysn verraten ovat hyvn penet. Tätä kästtääkseen tarvtsee van luoda huomonsa erlasn kuolevasuuden suhtesn er massa ta van saman maan er maakunnssa. Edellsssä katsahuksssa väkluvunmuutoksn Suomessa on vertaluja tässä suhteessa jo tehty. Osottaen nhn sekä myöskn ylempänä (sv. ) otettuun tauluun syntymsten ja kuolntapausten suhteellsesta lukusuudesta kussakn läänssä, jossa taulussa eräväsyys kuolevasuudensuhtessa Turun ja Wpurn läänessä jo on slmäänpstävä, hetämme tässä van slmäyksen taaksepän kuolevasuuteen Suomessa sekä Ruotsssa ja Norjassa akakautena 0. Vuodet. Annees Kuolemantapauksa,000 asukasta koht Dfate par,000 habtunts. Suomessa. Fnlande. Ruotsssa. Sude. Norjassa. Norvege.,,..,0..,o..,..,..,..,o.,,,,, 0,,,0,,,,, Slmäys ylläsesovn sarekkesn Ruotsa ja Norjaa varten osottaa het, että kuolevasuus nänä vuonna kummassakn maassa on ollut sost vähenemässä. Akakaudesta se on vähennyt edellsessä maassa yl prosentlla ja jälkmäsessä lähes prosentlla. Sen sjaan medän on vakeamp Suomelle lmotetussa suhtaluvussa havata yhdenlaatusta vähennystä. Lähemmn tarkastettassa kutenkn anoastaan ajanjaksot ja tekevät pokkeuksen ylesestä säännöstä kuolnprosentn alenemsen suhteen. Ensmanttua kakskymmenvuotskautta, joka lyhyellä väl-ajalla seuras kahden maalle turmollsen sodan jälkeen sekä muuten Suomen taloudellsen edstymsen puolesta ol erttän suotusa, e mllään todennäkösyydellä voda katsoa säännöllsä oloja kuvastavaks. Erttän vsvuotskaus, jollon sojako hankk monelle tuhannelle perheelle maassa oma maatloja, jollon vljasadot olvat tavattoman hyvä ja kauppasekatkn suotusa, ol merkllnen varsn alhasen kuolevasuudennumeron kautta. Mtä taas ajanjaksoon tulee, tarvtsee van mustnsa johdattaa kova hätävuosa sekä ntä kulkutauteja, jotka lkkuvat vuosna ja, jollon maassa sodan johdosta ol suur sotaväen majotus, havatakseen, ette kuolevasuudensuhteta tänäkään ajanjaksona voda ptää säännöllsnä. Täytyy ss, kun lähemmän tarkastelee ntä ulkonasa asanhaaroja, jotka ovat Suomen väenlsääntymseen vakuttaneet, tulla shen päätökseen, että kuolevasuus täälläkn on vähenemässä; vakka toselta puolen on myönnettävä, että tämä vähennys on ollut penemp kun kahdessa tosessa maassa ekä lsäks ole tapahtunut lman huomattavast keskeytymättä ja taaksepän astumatta. Suuremp kuolevasuus Suomessa kun molemmssa tosssa pohjosmassa on huomattava kakssa käluokssa, mutta varsnkn almmassa. Non neljäs osa kaksta kuolasta on täällä tavallsssa olossa ollut lapsa alle yhden vuoden. Kutenkn huomataan ptemmän ajan kuluessa ylpäänsä vähenneen kuolevasuuden ohessa myöskn vähennys lasten kuolevasuudessa. Seuraava taulu osottaa tätä tarkemmn Syntynetä. Nassances.,,0, 0,,,,,,0 Kuolleta alle vuoden. Dcbs au-dessous d'un an.,00,,0,,,,,0,00 Kuolleta alle vuoden prosenttna syntynestä. Bapport de ces dfobs aux naasances., 0, 0,,,,,,,

19 0 0 Summa Syntynetä. Nassances.,0,,,,,, Kuolleta alle vuoden. D^cte au-dessous tvun an.,,,,,,0 Kuolleta alle vuoden prosenttna syntynestä. Bapport de tes dtch aux nassances.,,,0,,, Taulut N:o, ja kummassakn vuossarjassa ssältävät muuten ertys-tetoja kuolletten ästä tässä puheen-alasena kahtena vuonna. Korkempaan kään ta täytettyyn 0 vuoteen el v. eräs leskmes Joutsan ptäjässä Mkkeln läänssä. V. 0 ol myöskn yks kuollesta mehenpuolsta Ala-Tornon ptäjässä Oulun läänssä elänyt 0 vuoden kään. Muuten sanotusta taulusta nnkun myöskn tähän ylemmä tekstn otetusta kuolevasuusprosentesta näkyy, että kuolevasuus nyt nnkun varemmnkn on ollut suuremp mehenpuolssa kun vamonpuolssa. l,ooo:sta vuoden ajalla elävästä mehenpuolesta kuol nmttän v. 0:, ja v. :,, kun yhtä monesta vamonpuolesta kuolnnumero edellsenä vuonna ol, ja jälkmäsenä,. Jos taas slmällä ptää anoastaan kuolnnumerota tsessään, huomaa, että,000 kuolemantapausta koht vamonpuolssa v. 0 vastas,0 ja v. :,00 kuolemaa mehenpuolssa. Lapsssa alle yhden vuoden suhta nyt nnkun ana ol veläkn suuremp. Tuhatta kuollutta ensmäsellä vuodella olevaa tyttölasta koht tul edellsenä vuonna, ja jälkmäsenä,0 samankästä kuollutta pokalasta. Kun vuoden kuukaudet muutetaan yhtä ptkks ja kuolemantapaukset stten lasketaan suhteellsest l,00:aan, saadaan seuraavat suhtaluvut. l,00:sta kuolleesta tulee allasesovlle kuukauslle. Mortalte' par mos. Bapport ä, Tammkuulle 0 Helmkuulle Maalskuulle 0 Huhtkuulle... 0 Toukokuulle Kesäkuulle 00 0 Henäkuulle Elokuulle Syyskuulle Lokakuulle 0 Marraskuulle 0 Joulukuulle 0 Nnkun jo varemmssa kertomuksssa on huomautettu, sattuu suurn kuolevasuus Suomessa ylpäänsä kevätkuukautten ajalle. Vakka kuolemantapaukset vuosna 0 ja evät jakaantuneet er kuukauslle yhtä epätasasest kun monena edellsenä vuonna, evät ne sentään nyt mantussa suhteessa osottaneet mtään pokkeuksa tavallsesta asantlasta. Nytkn usemmat kuolemantapaukset sattuvat Maals-, Huht- ja Toukokuulla ja harvmmat Henä-, Elo- ja Syyskuulla. Vertalua velä täydennämme seuraavlla samalla tavon lasketulla suhtaluvulla erttän kaupungeta ja maaseurakunta sekä lutherlasa ja krekkalasa varten: Kuolleta kunakn kuukautena l,o0:n suhteen. Dcfo par mos. Bapport ä,00. Kuukaus. Mos. Kaupungessa. Dans Ies vlles. Maalaskunnssa. Dans les communes rurales. Lutherlasa. Luth&ens. Krekkalas-venälasa. Qrecs orthodoxes. a Tammkuu Helmkuu »

20 Kuolletta kunakn kuukautena l,00:n suhteen. Dcfa par mos. Rapport ä,00. Kuukaus. Mos. Kaupungessa. Dans les vlles. Maalaskunnssa. Dans les communes rurales. Lutherlasa. Luthrens. Krekkalas-venäläsä. Grecs orthodoxes Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu n? Henäkuu 0 Elokuu. Syyskuu 0 0 Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koko vuos,00,00,00,00,00,00,00,00 Että er elämäntavat ja tosn järjestetyt asumukset vakuttavat er kuolevasuudensuhteta kaupungessa ja maalla, jotka erlasuudet varsnkn tulevat lm kuolevasuuden jakaantumsessa vuoden-ajolle, on sekka, jonka kokemus jo akaa on todeks huomannut. Koska nden lmotusten tarkemp tutkmnen, jotka koskevat kuolleta er kuukausna maan krekkalas-venälässsä seurakunnssa, näyttää osottavan, että nässä joka vuos on sangen suura pokkeuksa lutherlasssa seurakunnssa valltsevsta olosta, on tässä ylempänä kaupungeta ja maaseurakunta varten laskettuhn suhtalukuhn velä lsätty samoja lukuja lutherlasa ja krekkalasa varten. Vähälukunen väestö maan krekkalas-venälässsä seurakunnssa tosn tekee, että täytyy ptää kutakn anoastaan muutaman vuotten havantohn perustuvaa johtopäätöstä sanottujen uskontunnustajan eläväsyys- ja kuolevasuussuhtesta lan hätäsenä; vaan mustuttamatta e kutenkaan ole jätettävä, että hessä usempna vuosna ernomasen suur kuolevasuus on vallnnut kevään loppuja kesän alkupuolella, kuolevasuus, joka, kun e mtään shen vastaavata ole huomattava lutherlasssa, kentes on yhteydessä uskonnollsten sääntöjen johdosta syntynetten erlasten tapojen ja käytösten kanssa edellsssä, esm. paastoruuan äkllsen vahtamsen kanssa runsaaseen ja ylellseen ravntoon pääsäsenä j. n. e. Kutenkn, nnkun jo manttn, on velä lan akanen tästä lausua mtään varmaa ajatusta. Taulussa Nro,, 0 ja kummassakn vuossarjassa seltetään kuolemansyyt, skäl kun ntä vahvstetun taulukaavan mukaan on lmotettu. Kun sanottuun kaavaan on otettu anoastaan ylesmmn lkkuvat ja helpommn tunnettavat taudt, on seuraus tetyst ollut, että usemmat kuolemantapaukset on pantu,,mutten tauten" sarekkeeseen. Nn vähän valaseva kun taulut tämän johdosta ovatkn er tauten kuolettavasuuden suhteen, antavat ne sentään jonkun kästyksen saraussekosta nyt puheen-alasena akana. Nn pstää slmään het ens katseesta lukusat kuolemset rokkoon v». Kuolemat onnettomuudentapausten sekä tosen el oman käden kautta olvat myöskn vmemanttuna vuonna hyvn lukusat. Erttän ol hukkunetten määrä sllon suuremp kun se ol ollut ana vuodesta. Helsngssä, Tlastollselta Tomstolta Maalskuulla. K. E. F. Ignatus.

21 Tableau comparatf des monnaes, pods et mesures en: Fnlande Russe Suede France Angleterre Markka = 0 0 pennä*) 0, rouble = kopek 0,0 krona = 0, öre franc 0,0 Lv. Sterlng =, pence pennkulma (= 0 vrstaa = 0,0 verst ml = 0 ref 0, klometres, brtsh-mles =,000 kyynärää =,000, sea mles jalkaa) syltä (= kyynärää) 0, saschen=,0 0, stäng, metres, yard arschn jalka (= 0 kymmenystuumaa) 0, arschn fot 0, metre 0, foot Q vrsta (=, tynnyrn-,00 verst 0,0 Q ml, Q klometre 0,0 Q brtsh mles alaa) tynnyrnala (==,000 ~) jalkaa) k p punta (= 0 levskää) 0, decatne,0 berkovetz = 0,, D ref centner 0, hectare 0,0 klogrammes, acre, pound avor- pouds dupos levskä (= 0 naulaa) 0,0 poud 0, centner = 0 skäl-,0 klogrammes, pound avor- pund dupos naula (= luota),0 fount skälpund,0 grammes 0, pound avordupos luot (= kvntnä),h solotnks, ort=, korn, grammes 0, ounces tynnyr (=, kuutojalkaa = 0 0,0 tschetverte, kubkfot, hektoltre 0, mp. quarter = kappaa = kannua), bushels kappa (=, kannua) 0,0 tsjetverk, kanna, Htres 0, bushels kannu (= tuoppa = korttela 0, vedro kanna, ltres 0, mp. galldn = 00 kuutokymmenystuumaa) - aarn (= 0 kannua), vedro kubkfot,0 hektoltre, mp. gallon ankkur (= kannua), vedro,, ltres, mp- gallon ton (= 0, kuutojalkaa**) ton ton tonneau regst. ton *) Par la lo du Aout 'etalon d'or a ete adopte en Fnlande. Une pece de 0 marc's content,0 grammes d'or pur. **)Par la lo du Octobre le regs.terton est adopte en Fnlande comme unte de jaugeage des navres.

22 yakilnyunhuutokset VDONNA0. MOUVEMENT DE LA POPULATION EN 0.

23 SSO.. Katsaus väkluvunmuutok- sn Suomessa vuonna 0.») Ylenen katsaus. Mouvement de la popula- ton en Fnlande en 0. a) Aper$u general. Läänt. Gouvernements. Uudenmaan lään Turun ja Porn Hämeenlnnan Wpurn... Mkkeln Kuopon Waasan Oulun Summa I E o.,0,,0,,,0,,, g s I f,,,,,,0,0,, Syntynetä. Nassances.,00,,0,,,,,,,,, 0,,,0,,0, Väenlsääntymys. Accrossement.,,,,0,,0,,0, Ssäänmuuttaneta. Immgratons.» s s. s o S' s,,,,,,,0,, o g,0 0, ',,,00,,0,,0 CO j_, CD ^ CD g],,0,,,0, 0,, 0,0 CO * (0 a. S- P,,,,,,,,,0 E-,,,0,00,,0,,,,,,,,,,,,0 Kuolleta. Bces. n S a t% a o? kr,0,0,,,0,0,0,0, nf IB,,,,,,,,, Väenvähentymys. Dmnuton, en t-» ö. K* «p,,,,,,,,, Ulosmuuttaneta. kngratons. CD g! a o,,,,,,,,,0 H II, 0,,0,,0,,,, VI» S ' S»»e o g P O = F,,,,,,0,0,,0 S s. S t O II O? r,0,,,0,0,,,00,,, 0,,,0,,,,00 Enemmän syntynetä ja ssäänmuuttaneta yhteensä (+) takka kuolleta ja ulosmuuttaneta yhteensä (). Excddant des nassances et des mmgratons. Ss- CD g, g o p -? P +,^ +, -j-, +, -f + -f, +, +, CD g, ä N P E? +, -f, -, -,0 -f - -,0 -f-, --, H S SL P -, -, +,0 -,0 - -, -,,0 +, Josta luthern-uskosa (luthsrens). krekan-venäjän-uskosa (grecs orthodoxes) ruomn - katkon - uskosa (caholques) kaupungessa (dans les vlles) maaseurakunnssa (communes rurales),0,0,, 0,0,,,0,0,,0,,,,,,,,, 0,00,0, 0,,0,,,0 0,,, 0,0,,00,0,,0,0,0,,,0,0 -,,,0,,,0, 0,,0,,,,,,,,0, +, + -}-, +, - -,0 _J_ + -, -f, -,0-0 +,0 -,

24 !.. Katsaus väkluvunmuutok- sn Suomessa vuonna 0. t>) Kaul n kunta; erkseen. Mouvement de la popula- ton de Fnlande en 0. b) Specflcaton par communes. Uudenmaan lään. a) Luthern-uskoset seurakunnat. Kaupungeta. Helsngn ruotsal. j suomal. seurak. Wapor Porvoo Lovsa saksalanen Henkvartnväen Tammsaar Hankonem Summa S I 0 0 s Syntynetä. Nassances. t S p sr,0, Väenlsääntymys. Accrossement. II,0 Ssäänmuuttaneta. Immgratons., g. s. "g s. ps?,, H g II,0 0,0 Yl C E. S'»f, 0, en «= S f f s. I,0, H e g SL,, Kuolleta. Deces. Sexe femnn,0 Väenvähentymys. Dmnuton. Ulosmuuttaneta. Emgratons. Sexe f&mnn. Summa,0 * 0 0 -,0 0, Sexe femnn. 0,,, Enemmän syntynetä ja ssäänmuuttaneta yhteensä (-)-) takka kuolleta ja ulosmuuttaneta yhteensä (). Excddant des nassances et des mmgratons Sexe fömnn H - -f - -, -f , Maaseurakunta. Tenhola Bromarv Pohja Tammsaaren maaseurakunta. Karjalohja Sammatt Karja Snappertuuna Muston ruuknseurakunta.. Inko Degerbyy Fagervkn ruukn.seurakunta Sunto Lohja Numm. Pusula Srretään , ' ,,,, *% : 0 0 :, , ' 0, 0,. 0 00, h

25 I ISSO. SSO. Syntynetä. Nassances. Väenlsääntymys. Accrossement. Ssäänmuuttaneta. Kuolleta. Ddch. Väenvähentymys. Dmnuton. Ulosmuuttaneta. lllmgratons. Enemmän syntynetä ja ssäänmuuttaneta yhteensä (+) takka kuolleta ja ulosmuuttaneta yhteensä (). Exctdant des nassances et des mmgratons. 00 l g -o o a c o S K I *g B. S. H S o S ST S C/ M s I Hs- sr H % o g!.. '? Sexe femnn. Sexe femnn. Sexe femnn. Sexe fennn. Srretty Wht Pyhäjärv Krkkonumm Espoo Helsnk Nurmjärv Tuusula ja Kellokosk. Spoo Porvoon maaseurakunta Askola Pornees Pukkla Mäntsälä Myrskylä Pernaja Lljendaal Laptresk Artjärv Elmäk.. Anjala Ruotsn-Pyhtää Ormattla Itt Jaala Summa Summa luthern-uskoset seurak ,0, ,, 0,,, ,, ,, n l 0 0 0,0,, 0 Tl,,0, ,0,0, ,,0, ,, ,, ,, ,0, ,, 0 0,,, ,,, ,,, 0 0 0,,0, ,, -f- -f f f o f f , + -f + -f o f +, ^ -, -, b) Krekkalas-venälänen seurak H- + c) Ruomn-katholnen seurak. Helsngssä _ + Koko lään yhteensä,0,00,,,,0,,,,,0,,,,,,0, +, +, +,

26 ! SO. SSO. a g. Syntynetä. Nassances. Väenlsääntymys. Accrossement. Ssäänmuuttaneta. Immgratons. Kuolleta. Dttcte. Väenvähentymys. Dmnuton. Ulosmuuttaneta. fmgratons. Enemmän syntynetä ja ssäänmuuttaneta yhteensä (-J-) takka kuolleta ja ulosmuuttaneta yhteensä (). ExcMant des nassances et des mmgratons. Turun ja Porn lään. a) Luthern-uskoset seurakunnat. Kaupungeta. Turku Naantal Maaranhamna Uuskaupunk Rauma.. Por Summa S OQ S* «s' I a ET. 0 l M, II S O 0 J I,0 0 0 rl II, 0 f, n a a g nk n S O < o s ö o ta. j! 00! 0, I,0,, Sexe femnn t 0 Sexe femnn. 0 l l <- 0 t *,0 0 0 Sexe femnn. 0,00! 0, -j no -f Sexe femnn. -f + + -f + 0 -f Maaseurakunta. Fnström» Geeta, Saltvk Sunt WordÖÖ Hammarlant Ekkeröö Jomala Lemlant Lumparland Föglöö Köökar.. Sottunka Kumlnk Brändöö Tavassalo Kvmaa Inö * Welkua Wehma * Lokalaht Uuskrkko Uudenkaupungn maaseurakunta... Latla Hnnerjok Pyhämaa (Rohtanen) Pyhämaan saar Srretään , L ' ,0 f,,, , S,0 0 0 " 0, ,0 + -f- -f f- + + * j {- -f H ' o + o f