MERENKULKU. KAUPPA j a. Yleinen katsaus Suomen ulkomaiseen merenkulkuun ja kauppaan vuosina 1889 ja SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. lo.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. KAUPPA j a L MERENKULKU. lo. Ylenen katsaus Suomen ulkomaseen merenkulkuun ja kauppaan vuosna 889 ja 890. Navgaton et Commerce extéreur en 889 et 890. HELSINGISSÄ, K E ISA R IL LISEN SEN AA TIN KIRJA PAINO SSA, 89.

2 Johdatus, (svv. 0). Ssällysluettelo. Tauluja. Suomen ulkomaan merenkulku ja kauppa vuonna 889. (Sw. ). Sv.. Merenkulku ja tulltulot Suonen satamssa..... L astlla tulleet p u rje la v a t höyrylavat L asttta tulleet purjelavat höyrylavat Lastlla menneet purjelavat höyrylavat L asttta menneet purjelavat höyrylavat Tulleden purjelavan kansallsuus ja l a a t u Tulleden höyrylavan kansallsuus ja l a a t u..... Menneden purjelavan kansallsuus ja l a a t u Menneden höyrylavan kansallsuus ja l a a t u Tulleta suomalasa purjelavoja höyrylavoja Mennetä suomalasa purjelavoja höyrylavoja Lastlla tulleden ja menneden lavan kansallsuus ja l a a t u L asttta tulleden ja menneden lavan kansallsuus ja laatu Table des matères. Introducton. (Pages 0). Tableaux. Navgaton et commerce de la Fnlande avec les pays étrangers pendant l année 889. (Pages ).. Navgaton et recettes douanères dans P ag. les ports de la Fnlande Navgaton par pays de provenance: Navres à voles chargés. 4.. Navres à vapeur chargés Navres à voles sur lest 8. 5.» Navres à vapeur sur lest Navgaton par pays de destnaton: Navres à voles chargés. 7. Navres à vapeur chargés Navres à voles sur lest Navres à vapeur sur lest Navgaton par pavllon : Navres à voles entrés Navres à vapeur entrés.. Navres à voles sorts. 4.. Navres à vapeur sorts Navres à voles fnlandas entrés Navres à vapeur Navres à voles sorts Navres à vapeur Navres chargés entrés et sorts Navres sur lest entrés et sorts... 9.

3 0. Tuonnn ja vennn arvo. Ylenen k atsaus Vennn arvo jaettuna tavararyhmän m u k a a n Tuonnn arvo jaettuna tavararyhmän mukaan sekä kustak tavararyhm ästä laskettu tu lltu lo Etevmpän tavaralajen tuont, jaettuna kaupunken ja tullpakkojen mukaan E r tavaralajen vent jaettuna kaupunken ja tullpakkan mukaan Koko t u o n t v e n t Suomen ulkomaan merenkulku ja kauppa vuonna 890. (Svv. ).. Merenkulku Suomen satamssa..... L astlla tulleet p u rje la v a t h ö y ry la v a t L asttta tulleet purjelav at höyrylavat Lastlla menneet purjelavat höyrylavat L asttta menneet purjelavat höyrylavat Tulleden purjelavan kansallsuus ja l a a t u Tulleden höyrylavan kansallsuus ja l a a t u.... Menneden purjelavan kansallsuus ja l a a t u Menneden höyrylavan kansallsuus ja l a a t u Tulleta suomalasa purjelavoja höyrylavoja Mennetä purjelavoja höyrylavoja Lastlla tulleden ja lähteneden lavan kansallsuus ja l a a t u...8. Sv. 9. L asttta tulleden ja menneden lavan kansallsuus ja laatu Valeur de mportaton et de exportaton. Aperçu g é n é r a l Valeur de l exportaton, par classes des m a rc h a n d s e s Valeur de l mportaton, par classes des marchandses, ans que le revenu douaner calculé pour chaque groupe Les artcles mportés, les plus mportants, réparts par les ports et les statons de d o u a n e Artcles exportés, réparts par les ports et les statons de douane Toutes les marchandses mportées Toutes les marchandses exportées N avg ato n e t com m erce de la F n lan d e avec le s p a y s é tra n g e rs p e n d a n t l année 890. (Pages.. Navgaton dans les ports de la Fnlande.. Navgaton par pays de provenance: Navres à voles chargés 4.. Navres à vapeur chargés Navres à voles sur lest Navres a vapeur sur lest Navgaton par pays de destnaton: Navres à voles chargés. 7. Navres à vapeur chargés Navres à voles sur lest Navres à vapeur sur lest 8. Pag. 0. Navgaton par pavllon : Navres à voles e n t r é s Navres à vapeur entrés.. Navres à voles sorts 4..., Navres à vapeur sorts Navres à voles fnlandas entrés Navres à vapeur. 6. Navres à voles sorts Navres à vapeur Navres chargés entrés et sorts Navres sur lest entrés et sorts... 9.

4 Sv. 0. Tuonnn ja vennn arvo. Ylenen katsaus Vennn arvo jaettuna tavararyhmen m u k a a n Tuonnn arvo jaettuna tavararyhmen mukaan sekä kustak tavararyhm ästä laskettu tu lltu lo T u lltu lo t E r tavaralajen vent jaettuna kaupunken ja tullpakkan mukaan Koko t u o n t v e n t Pag. 0. Valeur de l mportaton et de l exportaton. Aperçu g é n é r a l Valeur de l exportaton, par classes des m a rc h a n d s e s Valeur de l mportaton, par classes des marchandses, ans que le revenu dounaer calculé pour chaque groupe. 4.. Le montant des recettes douanères Artcles exportés, réparts par les ports et les statons de douane Toutes les marchandses mportées Toutes les marchandses exportées O le. asuj a. Vuoden 889 taulussa: Määräykskkö tökötlle sv. 76, rv, ptää olla kg. S:ma mulle kvlajteokslle sv. 78, rv 5, ptää olla markkaa. S:ma tultkulle, sv. 06, rv 7, ptää olla laatkota. Vuoden 890 taulussa: Numerolmotukset sv. 4, jotka koskevat maan satam sta muhn suomalasn pakkakuntn lähtenetä lastattuja lavoja (lmotukset pystysuorssa sarekkessa ja ), tulee srtää rvä alemmaks, nn että ens rvn numerot ja 58 koskevat Kemä j. n. e. Muden puuteosten tuonnn arvossa sv. 7, rv 6, on okastava seuraavat numerot: 6,4, jonka ptää olla 6,4; summa 7,08, ptää olla 7,09,,888 ptää olla,889 ja 7, ptää olla 7.

5 Mustutuksa. Tlastollset julkasut Suomen kaupasta ovat tähän ast, samaten kun tämäk, kästtäneet anoastaan sen tuonnn, joka on tarkottanut maan oman käytntötarpeen tyydyttämstä, sekä sen vennn, joka koskee vaan maan omaa vapaata lkettä. Ilmotukset nssä nnmuodon säännöllsest evät ole koskeneet ntä tavarota, jotka on vety anoastaan maan kautta. Myös varastoon pannut tavarat on anoastaan snä tupauksessa otettu lukuun, että ne tullsuortuksen jälkeen on jätetty maassa vapaast myötävks ta käytettävks. Merenkulussa on tuontm aaks katsottu se maa, jossa tavara vmeks on lavaan lastattu, ja ventmaaks se, johon tavara ensks on m äärätty menemään. Matse käyvässä tavarakuljetuksessa naapurmaata, jonka rajan yl tavara vmeks on tullut Suomeen ta jonne se Suomesta ensks on vety, on pdetty tavaran tuont ja ventmaana. Pokkeuksen tästä tekee sekä mertse että matse Venäjältä tullut ja tässä maassa ostettujen tavaran, pats venälästen tuont, jotka Suomeen tuotaessa ovat tullattavat Suomen ulkomasa tavarota varten säädetyn tulltaksen mukaan. Nämät tavarat sekä ne, jotka tulevat Suomeen Venäjän kautta, on v:st,a 888 alkaen merktty ertysen päällekrjotuksen alle: Vcnäjän kautta tulleta ulkomasa tullnalasa tavarota. Vuoteen 88 asanomaset tullvrkamehet määräsvät tavaran arvon pakkakunnalla käypen hntojen mukaan, tullmaksot shen luettuna. Perusteena seuraaven vuosen arvonlmotukslle ovat Tullhalltuksen koko m aata varten asettam at keskhnnat, jotten määräämsessä jätettn lukuun ottam atta tavarasta tuontpakalla m aksetut tull ja muut menot. Keskhnnat vuoslle 88 ja 884 on m äärännyt Tullhalltus ja vuodelle 885 tarkotusta varten Tulltukseen kutsuttu tomkunta asantuntjota. Vuoden 885 keskhnnat ovat pysyneet m uuttum atta 886 vuoden arvolle ja erällä muutokslla myös vuosen 887, 888 ja 890 arvolle. Vuoden 890 keskhnnat ovat taas määränneet Tullhalltukseen kutsutut asantuntjat. Stä patse on muutamlle tavarolle v. 890 käytetty (ja tulee vastak käytettäväks) n. k. lmotusarvoja, elkkä arvoja, jotka suorastaan ovat antaneet asanomaset tavaran tuojat ja vejät. Ne tavarat, jota varten on käytetty lmotusarvoja, ovat: tullttom at apteekktavarat; tad eja krjallsuustuottoet, krjat, luonnontuotteet ja kokoelmaesneet; elävät kasvt, kukat ja spult; tuotu puuanes; kakenlaset kvet, kaluks tehdyt ja tekem ättömät sekä sav ja m aalajt; lekkkalut; kakenlaatuset korutavarat; teokset kullasta, hopeasta ja platnasta; koneet, motort, apparaatt sekä maanvljelys ja m ejerkalut; purje ja höyrylavat sekä veneet; kakenlaset nstrum entt, myös sotannollset; turkkset ja turk k tav arat; salkut, krjotustarpeet, lompakot ja m ustkrjat y. m. slkstä; peln ja taulunputteet; kakenlaset puuteokset, nnkun nkkarn, sorvarn, tynnyrntekjän, krvesmehen y. m. teokset; strutsn y. m. kynät sekä plyymt; kellosepän tuotteet; ajokalut; rautatevaunut ynnä muut muuttotavarat.

6 T ä llä vhkolla, jonka lmestymstä ertyset syyt ovat vvyttäneet, päättää Tlastollnen Päätomsto Sajan vrallsa tlastollsa julkasuja, jotka koskevat maan ulkomasta merenkulkua ja kauppaa, ja tulee nätä julkasuja vastasuudessa antamaan Tullhalltuksen Tlastollnen Konttoor. Nden kauppatlastoa koskeven julkasujen lukumäärä, jotka Tlastollnen Tomsto, nyt Tlastollnen Päätomsto, tähän saakka on tomttanut, tekee yhteensä kymmenen. Ntä e ole annettu vuosttan, se tetää, kunk kuluvan vuoden lopussa, vaan ajottasn. Ensmmänen julkasu, joka lmesty kahdessa vhkossa, kästt kaupan ja merenkulun koko 0vuotskaudelta , kumpk seuraava samat vsvuotskaudelta ja , neljäs vuoslta , ja kuk kuudesta seuraavasta julkasusta, tämän lukuunottamalla, kaupan ja merenkulun kahden vuoden ajalta. Stä hetken vaatmaa ntressä, jota kauppatlaston esnnä ptäs pyytää tarjota, nällä ulostullella julkasulla e nnmuodon ole ollut. Ne evät myöskään ole olleet nn sekkaperäsest laadtut, kun sellaslta ols vonut vaata. Ernomattan on tuo medän ajan kauppatlaston tärken osa, tulltlastollnen, ollut nstä kokonaan possuljettuna, j ol e ota lukuun ylesmpä lmotuksa tullkannon määrästä er tullvrastossa sekä tässä vhkossa olevaa laskua vuoden 888 ja 889 tulltulosta kutak tavararyhmää varten. Koska näden julkasujen anes on koottu ja ens kädessä kästelty tulllatoksessa ekä mnkäänlasta yhtesvakutusta ole tapahtunut mantun vraston ja Tlastollsen Tomston välllä, joka lopullsest on julkassut kauppatlastollset tedot, nn arvaa, että vrheellsyyksä ja huomaamattomuuksa helpostk on päässyt pujahtamaan lmestynehn kertomuksn, ja että julkastujen numerolmotusten pätevyyden arvostelemnen on ollut vakea ekä edes ana ole vonut tapahtua nn pernpohjasest kun asan tärkeys ols vaatnut. Täytyy senvuoks myös myöntää, että kauppatlastollsten kertomusten julkasemnen sen vraston tomesta, jonka tehtävn jo vanhastaan on kuulunut kauppatlastollsen aneksen kokoamnen ja ensmmänen kästtelemnen, on erttän ollut asanhaarojen vaatma. Kauppa ja merenkulkutlasto.

7 Kauppatlastollsten lmotusten kaksnkertasesta kästtelystä tulee m. m. myösk se, että luottelot ulosvedystä ja ssään tuodusta tavarosta muotonsa, sanastonsa ta mttaykskön suhteen vssä tavaralaja varten er vuosna ja er julkasussa ovat erlaset. Koska nämät asanhaarat, vakka ntä onk koetettu välttää, jossan määrn ovat tehneet er vuosna tapahtuneen tavaravahdon vertaamsen vakeaks, ja myös helpost vakuttavat erehdyttäväst eräden tavaran tuont ja ventpaljoutta arvosteltassa, lenee muutama sana stä pakallaan, semmnk kun manttuja epäkohta e kokonaan ole votu välttää tässä vhkossa oleven tavaraluettelojen laadnnassa. Sen johdosta, että tullvraston tekemää merenkulkuja kauppakertomuksa, john tlastollset kauppalmotukset ovat perustuneet, sekä parselotteta e tehty samojen mallen mukaan, vaan erosvat tosstaan otsakrjotusten, jakojen ja laskuperusteden kautta, ja koska parselottessa oleva tavaralajeja usen manttn keskenään vertaamattomen joukkomäären nmllä ja usen olvat kokonaan sellasten puutteessa, määrättn vuodesta 867 alkaen käytettäväks m. m. kaks aakkosellsta tavaraluetteloa. Nstä tonen kosk ssääntuotuja, tonen ulosvetyjä tavarota ja nden perustuksella tullvrastojen ehdottomast tul merktä kakka tavarota tlastollsta tarkotusta varten. Kauppatlastollset julkasut nltä vuoslta, jona manttu säädös ol vomassa, todstavat selväst muutoksen sovelasuutta erttän mtä tulee vuotusten tavaraluettelojen yhdenmukasuuteen. Mutta v. 885 tapahtu se muutos, että alkuperästen kauppatlastollsten lmotusten käyttely v:sta 88 srrettn tullkamarelta Tullhalltuksen kamreerarkonttoorn yhdstetylle tlastollselle osastolle, jonka työohjeeks sllon annettn uus, suurest laajennettu tlastollnen tavaraluettelo, jonka mukaan tuodut ja vedyt tavarat olvat ryhmtettävät. Mutta koska tätä tavaraluetteloa e määrätty ylesest noudatettavaks, saatto luettelon er otsakjotusten alle, jotka yleensä olvat samat kun tullasetuksessa, sovttaa anoastaan kovan tulltarkastuksen alasen ja tullatun ssääntuonnn, jota vaston Venäjältä tuleva tullton tuont ja koko ulosvent täyty sovttaa paljoa ylesempän nmtysten alle. Erttänk sen ssään ja ulosvennn suhteen, joka vältettn valtonrautatetten kautta, ja jota varten rautatenvrastot sekä kokosvat anekset että valmstelvat ne, seurattn avan tosenlaatusta järjestelmää, nmttän stä jota käytetään rautateden rahtpalkan määräämsessä, jonka tähden rautaten Tlastollsen konttoorn Tullhalltukselle lähettämssä luettelossa tavaralajt on merktty toselta puolen anoastaan bruttopanon, toselta puolen vaan tlapästen ja välst hyvnk vahteleven rubrken mukaan. Tämä ana vuoden 889 loppuun kestänyt erlasuus kauppatlastollsen aneksen kokoomsessa ja ensmmäsessä kästtelyssä on vakuttanut, että tämä ssääntuonnn osa vuodesta 88 äskenmanttuun vuoteen saakka anoastaan suurmmalla vakeudella ja usen vaan käyttämällä rubrkka»erkseen nmttämättömä lajeja*, pantuna asanomasen

8 tavaran ta tavararyhmän päälajn kuuluvaks, on votu ottaa ssään muun ssääntuonnn tavaraluetteloon. Ekä tämäkään ana ole ollut mahdollnen. Erttän esm. Venäjältä rautatetse tullutta kangastuotteden paljoutta e ole tällä tapaa votu vaarnottaa, koska suur osa tätä tuonta on rautaten luettelossa merktty osks (887889) pääkrjotuksella tehdastavarota, erkseen nmttämättömä, osks (ennen 887) yhdessä tosten tavaran kanssa nmellä muta tavarota. Vasta vrsta 890 alkaen, senjälkeen kun määrättn että myös Venäjältä rautatetse tuleva tullton tuont on läjtettävä hyväksytyn tlastollsen luettelon mukaan, on manttu muodottomuus ollut postettuna. Tuonta koskevat tedot vmemantulta vuodelta ovat senvuoks verrattan tarkemmat ja luotettavammat kun edellsltä vuoslta. Mutta velä vuoden 890 Venäjälle menevää ventä ja koko tulltonta ulkomasta ventä hattaavat ertyset puutteet, jotka tulevat stä että edellsessä yhä eteenpän käytetään rautateden rahtluetteloja ja että jälkmmäsestä, johon kutenk koskee tullasetuksen ylenen säädös, että tulee merktä tavaran laj, määrä, mtta ta pano, ana sen er laadun mukaan", on puuttunut luotettavan tlaston tarpeellnen perusta, nmttän tavaran lmottamsta varten säädetty tavaraluettelo. Valtonrautateden Venäjälle menevän vennn luetteloja on kutenk v:sta 886 akan votu osaks korjata nden varmstuskrjan perustuksella, jotka asanomaset tehtaan ja ruuknomstajat lähettävät Teollsuushalltukselle ja jotka koskevat vssä tavarota, jota vedään Venäjälle. Myös merenkulkuosaston tedonannot tullesta ja lähtenestä lavosta on julkastu nden, yleskatsausten mukaan, jotka Tlastollnen Päätomsto on saanut vastaanottaa Tullhalltukselta. Nämätk ovat osottautuneet puutteellsks m. m. snä, että sama lava, matkallaan ulkomalle ta ulkomalta, määräysten puutteessa on kakssa tullkamaressa, jossa se on kävässyt, usen merktty tehneen joka kerta ertysen matkan oman ja veraan maan välllä. Kun tätä vrhettä on uudstettu vuodesta vuoteen, saattaa kutenk maan ulkomasta merenkulkua koskevlla tedonannolla olla anak relatvnen arvo. Mtä tulee 890 vuoden lmotuksn täytyy kutenk huomauttaa, että yhteenvedossa syntynyt erlasuus on tehnyt välttämättömäks korottaa sekä tulleden että menneden lavojen määrän seuraavlle tullpakolle: Hankonem, Tammsaar, Helsnk, Porvoo, Kotka, Hamna ja Vpur. Saadakseen yhdenmukasuutta edellsten vuosen lmotusten kanssa tulee Venäjältä tulleden ja snne menneden lavojen summat v:lta 890 vähentää seuraavlla numerolla:

9 4 Tulleta purjelavoja. Navres à voles entrés. Suomalasa lavoja Nav. Fnlandas Venäläsä lavoja Nav. Susses lastlla. panolastlla. lastlla. panolastlla. chargés. sur lest. chargés. sur lest. Rekstertonna. Luku. Rekstertonna. Rekstertonna. Luku. j Rekstertonna. Luku. Luku. Hankonem... Tammsaar... H e lsn k... Porvoo... K o tk a... H a m n a... Vpur ,54,958 97,756, , ,5 6, *) ,04,077,96 Yhteensä,55 76,576,7 6,84 5,0 8 *) 7,45 M ennetä purjelavoja. Navres à voles sorts. Suomalasa lavoja Nav. Fnlandas Venäläsä lavoja. Nav. Busses. lastlla. panolastlla. lastlla. panolastlla. chargés. sur lest. chargés. sur lest. Rekstertonna. Luku. Rekstertonna. Rekstertonna. Luku. Rekstertonna. Luku. Luku. H an k o n em... 56, T a m m sa a r H e ls n k... 0,7 6 P orvoo ,87 4 K o t k a , , H a m n a , ,564 V p u r...,89 9, ,85 s) 58 Yhteensä,47 06,7 8,80 5 7,48 I I s) 46 *) Stapatse 0 höyrylavaa 8 rek. tonn. Encore 0 navres à vapeur,jaugeant 8 tonneaux. )» 0 0

10 5 Nstä halltuksen tomsta, jotka kysymyksessä olevalla ajalla on tehty ja jotka tuntuvammn ovat vakuttaneet Suomen kauppasuhtesn verasten maden kanssa, manttakoon: Julstus p:ltä Helmkuuta 889, jonka mukaan tuonttull määrätään Suomessa ulosannetulle, ulkomaalla jälenpanetulle kjolle, sekä Suomessa panetulle, mutta ulkomaalla sdotulle' krjolle. Valtovarantomtuskunnan krje p:ltä Henäkuuta 889, jossa lmotetaan, että suomalasesta sellulosasta, puserretussak muodossa, stä Venäjälle tuotassa on'määrätty tullmaksoa 5 kopeekkaa kullassa puudalta. Kesarllsen Senaatn krje 9 p:ltä Henäkuuta 889, jossa lmotetaan, että ne tullmäärät, jotka Espanjan kanssa tehdyssä kauppa ja merenkulkutraktaatssa on säädetty vsselle espanjalaslle tavarolle, ntä Suomeen tuotassa, myös on sovtettu samolle talalaslle tavarolle. Kesarllsen Senaatn krjeen mukaan p:ltä Syyskuuta 890 sovtettn mantut tullmäärät myös samallaslle Portugalsta tulevlle tavarolle. Julstus 7 p:ltä Lokakuuta 890, jossa osttan peruutettn kelto 0 p:ltä Joulukuuta 887 tuoda Tanskasta, Ruotssta ja Norjasta elävä skoja ja kakenlaatusa raakaaneta nästä elävstä sekä sanlhan valmsteta. Merenkulku. Se muutos parempaan lkeelämässä, joka lopultak mona vuosa kestäneen ahdngon jälkeen näytthe vuoden 888 kuluessa, jatku yhä v. 889 maamme kaupalle erttän edullsella tavalla. Vlkkaamp kyselemnen ja stä syntyneet hnnan ylennykset maan etevmmstä venttavarosta, ennen muta vosta ja puutavarosta, herättvät rpeämpää rahan kulkua, joka yleensä elähytt lketomntaa. Jotenk ylenen hnnankorotus myös ulkomassta tavarosta herätt toveta vmenk alkaneesta lkeelämän kukostuksesta. Mutta valtettavast nämät toveet, anak mtä maan kauppaa koskee, jo seuraavana vuonna raukesvat, kun toselta puolen hnnat Suomen etevmmstä venttavarosta, nnkun vosta, puu ja papermassasta sekä puutavarosta melkosest alenvat ja toselta puolen hnnat usemmsta tuonttavarosta, nnkun vljasta, kahvsta, puuvllatavarosta, raudasta ja teräsvalmstukssta sekä kvhlestä yhä nousemstaan nousvat. Kummank vuoden, nnkun edellstenk vuosen hyvät sadot, ptkä purjehdusaka v. 890, samana vuonna alkanut säännöllnen höyrylavalke Tanskaan, Englantn, Ranskaan ja Espanjaan, jotenk runsaat rahavarat sekä v. 890 maassa syntynyt pelko Suomen tulltaksan korottamsesta vakuttvat kutenk, että kauppalke ulkomaan kanssa yhä eteenpän ol erttän vlkas ja että semmnk tuont verasta masta nous ennen mlte tuntemattomalla tavalla.

11 6 Yhteydessä sen vlkkaan lketomnnan kanssa, josta vuosen 889 ja 890 tavaravahto on todstuksena, ol parannus rahdnmaksussa, jota v. 889 saatto ptää korkenak. Tämä parannus rahtmarkknolla myös puolestaan vakutt shen, että maan lavasto erttän v. 889 ulkomasten lavojen oston kautta melkosest lsäänty, kun samalla akaa vaan vähänen luku myytn ulkomalle. V. 888 ol myyty kokonasta purjelavaa ulkotnalle ja ostettu 4, kun stä vastaan 889 ostettn 6 ja myytn vaan. Höyrylavojen luku, joka 888 ostojen kautta ol lsääntynyt lavalla, kasvo vuoden 889 kuluessa lavalla, josta 4:llä ol yl 700 rekstertonnn bruttokantomäärä. V. 890, kun rahdt vähäsen alenvat, vähen ulkomalta ostettujen purjelavan luku 5 ja myytyjen luku kohos 7. Höyrylavoja maa sllon hankk ulkomalta ostamalla. Vlkkaamman tavaravahdon ja rahten kohoamsen seurauksa ol suuremp lke maan satamssa, joka edellsnä vuosna ol vähäsen vähennyt. Lavojen luku, jotka kävvät Suomen satamssa, ol nmttän tulllatoksen päväkrjan mukaan v. 889,570 ja nden kantavuus,80,0 rekstertonna ja v. 890,07l) joden kantavuus l,87,99l) rekstertonna. V. 888 näden lavojen luku ol,0, yhteensä,664,45 rekstertonnn kantavuudesta. Mssä suhteessa lke kysymyksessä olevna vuosna ol edellsn vuosn valasee muuten allaoleva taulu. T u lle d e n lav o jen lu k u j a y h te n e n k a n ta v u u s. N stä la s tlla tu lleta. Rekstertonnen keskmäärä lavaa koht. Rekstertonna. Rekstertonnen keskmäärä lavaa koht. Rekstertonna. V ,95,66,88 5 6,7 86,08 6 n ,906,857, ,80 960,987 4 n ,87,899, ,46,068,5 46 n ,044,799, ,68,04,8 6 n ,90,7, ,95,0,575 n ,0,664, , ,550 n ,570,80,0 56 7,960,09,0 9 n 890)......,07,87, ,598,5, *) K orjattuja lmotuksa (sv. 4).

12 7 Nnkun ylläolevasta katsauksesta näkyy, on lke maan satamssa, arvosteltuna tulleden lavojen yhtesen tonnmäärän perustuksella, vuoden 88 jälkeen kahdest ajaks noussut, nmttän vv ja Suhteessa akakauden alulla valltsevaan lkkeen vlkkauteen lsäänty lavalke satamssa edellsessä ajanjaksossa, kakk tulleet lavat 4 %:lla, ja 4 #/0:lla anoastaan lastlla tulleet, jota vastaan tämä lsäys jälkmmäsellä ajanjaksolla tek vaan /0 kaklle tullelle lavolle, mutta 5 % lastlla tullelle, Vähennystä lkkeessä taas kest lakkaamatta vuosna Ohmennen manttakoon, että muuttelehtmseen tulleden ja menneden lavojen yhtesessä rekstertonnmäärässä tuntuvast vakuttaa lsäys ta vähennys vetyjen tavaran paljoudessa. Kun näet vaan suuremmat lavat välttävät tätä ventä, nn lsääntymys snä het huomataan tulleden ja menneden lavan korotetussa keskkantavuudessa. Myös puutavaravennssä ventmäärät kohosvat vuosna 88885, jota seuras alennus; v. 887 huomataan taas, vakkapavähänen korotus, joka v. 888 yhä jatku ja nous 889 korkemmlleen. Nnkun tarkemmn huomaa nstä lmotukssta, jotka koskevat rekstertonnen keskmäärää kutak tullutta lavaa koht ja jotka edellä olevassa taulussa on tuotu esn, vastaavat vahtelut tässä keskmäärässä jotenk tarkkaan puutavaravennssä tapahtuneta vahteluja. Myös 890 lastlla tulleden lavojen kesksuuruus yhä kohos; shen lenee ollut syynä tavattoman suur tuont, ptkä purjehdusaka ja se asanhaara, että Suomen höyrylavan luku manttuna ja edellsnä vuosna ol lsääntynyt monella suurella kulkuveneellä, jotka theään käydessään maamme satamssa merkttn lastlla tulleks ja menneks. Mtä taas saapuneden lavojen lukumäärään tulee, nn se vahtelee vuodesta vuoteen saapuneden lavojen yhtesestä tonnmäärästä melken rppumatta. Lastlla tulleden lavan luvusta päättäen lke satamssamme melken keskeymättä on vlkastunut vuosna , jonka jälkeen tulee hekonnus v. 888, jota taas seuraa uus vlkkaamp ajanjakso. Kutenkaan satamalke e ole, arvosteltuna saapuneden lavan koko lukumäärän perustuksella, v. 890 ollut nn vlkas kun v. 887, ja sen vlkkaus, arvosteltuna tulleden lavan yhtesen kantavasuuden mukaan, edellämanttuna vuonna ol penemp kun v Itsestään on selvää, että höyrylavastolla maan tavaravahdon välttämsessä ulkomaan kanssa ja maan satamalkkeessä on tärken osa. Joka vuos sen merktys tässä suhteessa tulee yhä tärkeämmäks. Vuosna lastlla tulleden ja menneden höyry ja purjelavojen käynt maamme satamssa muodostu seuraavalla tavalla:

13 8 Lastlla tulleet Lastlla menneet purjelavat. höyrylavat. purjelavat. höyrylavat. % / 0 Rekstertonna. Rekstertonna. Rekstertonna. / 0 na. Reksterton* 0 V ,6 4,9 560,99 65, 89,485 56,9 6,700 4, ,89 9,«676,894 70,4 77,680 50,7 707,4 49, ,6 8,6 76,70 7,4 678,8 4,4 885,56 56, ,870 8,s 746,95 7,7 646,76 4,9 84,444 56,» ,999 7, s 748,576 7,5 667,846 44, 88,80 55, ,9 5,5 77,69 74,5 688,04 4,7 886,666 56, ,487 4, 840,76 75,8 650,578 8,7,0,7 6, 890 )... 86,6, 948,98 76,8 6,6 6,0,0,8 64,o Lastlla tulleden lavan luokassa höyrylavan yhtenen kantavuus on suhteessa kakken lavojen kantavuuteen keskeymättä kasvanut, nm. 65,%:sta v ,8%:n v. 890; lastlla menneden luokassa taas suhde on vahdellut. Kutenk lopputulos koko ajanjaksolta tässäk luokassa on se, että höyrylavan yhteenlaskettu kantavuus on lsääntynyt melkosest, nm. 4,%:sta v %:n v Seuraavsta taulusta näkee, kunka suur suomalasten ja verasten lavan osa on ollut maan sataman tavaralkkeessä. Lastlla saapuneden lavan yhteenlaskettu kantavuus ol: suomalasten lavojen. verasten lavojen. Rekstertonna. % Rekstertonna. 7» V ,0 76,8 99,778, , 76,6 4,866, ,88 77,9 6,648, ,80 8,4 9,44 8, ,486 80,4 0,089 9, ,847 79,4 05,70 0, ,64 77, 5,560,7 890 >) ,407 78, 69,647,8 > Korjatut lmotukset (ks. s. 4).

14 Menneden lastattujen lavojen kantomäärä ol yhteensä: 9 suomalasten lavojen. veraden lavojen. Rekstertonna. % Rekstertonna l 0 Vuonna ,56 5 9, 4 585, , ,5 5 6, 69,8 4, ,77 6 0, 64,06 9, ,448 64,8 58,7 5, ,08 6 5,8 55,66 4, 888..,008,94 64, 564,86 5, ,047,5 6, 64,84 7, ,4,76 6 5, 608,449 4,7 Kuten edellä olevasta vertalusta näkyy on verasten lavan prosentt jossak määrn lsääntynyt vuoden 884 kuluessa, senjälkeen se on vähennyt vuosna , jota taas on seurannut lsääntymys , mutta v. 890 on taas tapahtunut vähennys. On helppo huomata, että tämä vahtelu on melken yhdenmukanen tavaralkkeen vahtelun ja edullsempan rahtolojen kanssa. Erttän maan puutavarolle edullsemmssa lkesuhtessa ruvetaan kohta käyttämään verrattan suurempaa määrää verata lavoja maan tavaranvennssä. Nän on semmnk tapahtunut v Stä vaston v. 890 e ole taajemmn käytetty verata lavoja maan taavarankuljetuksessa, anakaan e sen ulosvennssä. Lopputulos koko ajanjaksolta on kutenk, että veraat lavat maamme lkkeessä ulkomaden kanssa on vähentynyt kotmasn verrattuna, nmttän tulleet lavat yl % ja menneet yl 5 % Sen tavaran arvo, jonka meren yl ovat kuljettaneet toselta puolen suomalaset, toselta puolen veraat lavat, on tehnyt vta 885 alkaen: Meren takaa tuodun tavaran arvo. Meren pokk vedyn tavaran arvo. Suomalaslla lavolla. Veralla lavolla. Suomalaslla lavolla. Veralla lavolla. S /h f / 0 S Q n f / 0 S U n f % m f. / 0 Vuonna ,76,884 6,6 8,94,68 8,4 5,04,407 4, 6,006,694 58,9 n ,99,74 69,8 0,45,848 0,,46,45 45,4 8,7,86 54,6» ,60,70 6, 7,00,640 6,8 5,985,905 48, 8,094,584 5,9 n ,6,077 68, 4,47,46,9,0,506 46,8 5,7,49 5, n ,786,9 69, 0,07,00 0,7,650,746 44,9 4,4,707 55, n ,0,80 70,5,78,956 9,5,06,9 47, 4,770,49 5,8 Kauppa ja mercnkulkutlasto.

15 0 Mssä suhteessa suomalaset ja veraat purje ja höyrylavat olvat tosnsa, näkyy seuraavasta katsauksesta lastlla tulleden ja lähteneden lavojen yhteenlaskettuun kantavuuteen : Lastlla tulleet purjelavat. Lastlla tulleet höyrylavat. Rekstertonna. Rekstertonna. /0 lastlla tullesta höyrylavosta. Veraat. % lastlla tu l lesta höyrylavosta. Suomalaset. "/o lastlla tullesta purjelavosta. Veraat. /0lastlla tullesta purjelavosta. Suomalaset. Vuonna ,8 7, 80,798 6,8 44,0 78,8 8,980,» ,07 75,o 70,886 5,o 5,94 77, 5,980, ,0 75,0 76,4 5,0 60,76 79,0 60,407,0» ,08 76,7 68,85, 6,6 8, 4,590 6,7 « ,5 75,9 68,477 4, 64,964 8,,6 7,8 n ,06 78,6 5,805,4 585,74 79,4 5,898 0,6 n ,856 77,4 60,6,6 649,787 77, 90,99,7 n 890 )... 08, 7,7 77,98 7, 757,74 79,8 9,664 0, Lastlla menneet purjelavat. Lastlla menneet höyrylavat. Rekstertonna. Rekstertonna. /0 lastlla mennestä höyrylavosta. Veraat. /0 lastlla mennestä höyrylavosta. Suomalaset. /0 lastlla mennestä purjelavosta. Veraat. /0 lastlla mennestä purjelavosta. Suomalaset. Vuonna > )... 44,594 99, ,55 89,98 4,56 446,50 45, , , ,6 75,89 9,095 77,7 56,57 55,06 4,60 5,50, , 4.7 5,4 4,94 407,08 58,85 56,50 578,49 56,4 6,445 76,09 66, 57,s 60,9 68, 69,o 6, ,758 00,86 46, 6,94 60,0,4 408,68 84, ,.8, *) K orjattuja lmotuksa (vrt s. 4.)

16 Ens kerran annettn Suomen kauppatlastollsssa julkasussa verasten lavojen kansallsuutta koskeva tetoja vuoden 888 katsauksessa. Myös kysymyksessä olevlta vuoslta on samallasa tetoja. Loppusummat kaklta nltä vuoslta, jona nätä tedonantoja on tehty, ovat seuraavat: Suomeen tullesta verasta lavosta ol seuraava lukumäärä tullut: lastlla. panolastlla O.) O.) Rekstertonna. Rekstertonna. Rekstertonna. Rekstertonna. Rekstertonna. Rekstertonna. Venäläsä , ,06 8, ,88 50, ,88 Ruotsalasa , , , ,984,987 49,44 Norjalasa ,56 79,7 86 5, , , ,8 Tanskalasa... 9,74 06, , , , ,444 Saksalasa ,6 4 7, ,059 58, , ,850 Englantlasa ,590 78, , , , ,640 Muuta kansallsuutta 0 5,80 9 4,7, , ,099 4,98 Summa,74 05,70,470 5,560,605 69,647,9 99,558,69 49,594,8 400,909 Ulkomalle mennestä verasta lavosta ol seuraava lukumäärä mennyt: lastlla. panolastlla O.) O.) Rekstertonna. Rekstertonna. Rekstertonna. Rekstertonna. IRekstertonna. Rekstertonna. Venäläsä , , , ,58 40, ,984 Ruotsalasa ,40 67, ,59 6, , ,075 Norjalasa , , ,44 9 7,84 9 4,96 8 5,95 Tanskalasa , , ,774 4,99,46,976 Saksalasa , , ,40 7 6,44 6 8,6 9,685 Englantlasa ,6 5 47, , 7 9,069 8,5 7,40 Muuta kansallsuutta 70 6, 8 8, 6 4,085 5,57 8, ,084 Summa, ,86,54 64,84,4 608, , , ,49 ) Korjattuja lmotuksa (vrt s. 4).

17 Suhteellsest kakken tulleden ja menneden verasten lavojen yhteseen kantavuuteen tek kunk veraan kansan tulleden ta menneden lavojen kantavuus prosentessa: lastlla tulleet. panolastssa tulleet / /O l/o 7» /0 7o /0 V enäläset... 9,o 0,9,7 8,8 7,9 9,8 Ruotsalaset.... 0,7 9,,9 7,8 5, 8, Norjalaset... 0,8 9, 9, 8, 6,7 4,5 Tanskalaset.... 4, 9,0,8 5,0 5,6 6, Saksalaset..., 4,8 7, 5,6 6,8 9,9 Englantlaset....,4, 0,5 6,9 4,4 5,6 Muuta kansallsuutta.,6 5,6 4,7 7,7 6, 6,o Summa Lastlla menneet. Panolastssa menneet % 7o 7o l0 l/o /0 V enäläset... 6,9 6,9 8,9 4,6 7,0,4 Ruotsalaset....,9 0,7,7 8,6 0,, Norjalaset... 7, 4,9,9 8,8 9,7 7,7 Tanskalaset.... 4,7,6 6,4 7,0 4,8,9 Saksalaset... 6,5 8,9,7 5,4 6,8 4, Englantlaset... 6,5 9,0 9,8,8,9, Muuta kansallsuutta. 6,4 6,0 5,6,8 7,7 7,4 Summa

18 Ulkomaan kauppa. Suomen ulkomaan kanssa käydyn tavaravahdon arvo on arvattu: vuonna 889 Stä on tuont arvattu': vuonna 889 ja vent; vuonna 889 6,6,808 markaks 890,0,6,479,685 markaks ,60,4 0,77, markaks 890 9,40,98 Jotta nätä numerota vos verrata maan ulkomaseen kauppaan lähnnä edellsnä vuosna, nn manttakoon tässä, että maan tavaranvahto ulkomaan Ironcco tolr Tuont. Vent. Koko lke. Markkaa. Markkaa. Markkaa. vuonna ,8,884 90,484,86 0,70,70,, ,865,87 77,066,44 8,9, ,90,55 77,68,54 75,758, ,005,568 89,85,975 98,858,54 Kun kaklta ylläolevlta vuoslta arvo on laskettu paljoa jäjellsempen perusteden mukaan (ks must. yllä) kun edellseltä ajalta, jonka arvonumeroja sen vuoks e myöskään saata verrata yllä olevnx), näkyy mantusta numerosta jotenk selväst toselta puolen, että maan tavaravahto ulkomaden kanssa on vahvast karttunut 880luvun loppupuolskolla, ja toselta puolen, että erotus tuonnn ja vennn yhtesarvojen välllä on suurennut suhteettomassa määrässä. Tämä vennn ja tuonnn lasketun arvon erotus nous kakkna kuutena vuotena edellsten tetojen mukaan ana 70 mljoonaan markkaan ja jakaantu er vuosna seuraavalla tavalla: ') Nn on Tullhalltuksen Tlastollsen konttoorn tekemän laskun mukaan, joka kästtä ä vuosen kauppalkettä, käyttäm ällä 885 vuoden arvonormaaleja saatu tuonnn arvoks v ,6 mlj. markkaa, v ,5 mlj. m arkkaa ja v ,8 mlj. markkaa, kun tomston julkasussa näm ät arvot ovat 67,, 48, ja 7,7 mlj. markkaa.;),vennlle on sama laskutapa antanut arvon 87, mlj. m arkkaa vuodelta 88, 86,6 mlj. markkaa v. 88 ja 89,8 mlj. m arkkaa v. 884, jo tk a vastaavat tomston laskema arvoja 9,9, 8, ja,7 mljoonaa markkaa.

19 4 Tuont ol ventä suuremp: Erotus tek suhteessa vennn arvoon vuodelta : vuonna mlj. markkaa 5, % ,9 Vuodelle , , , > 88 tuls käyttämällä kauppalkkeen arvostelemsessa vuoden 885 arvonormaaleja tuonnn enemmyys olemaan 8, mlj. markkaa; vuodelle 88 taas käyttämällä samaa laskutapaa 0,9 mlj. markkaa ja vuodelle mlj. markkaa, ss tsekullek nästä kolmesta vuodesta myös suhteellsest penemp erotus kun mltäkään vuodelta akakaudella Maan kauppa balanssn tämä nn tuntuvast kasvanut erotus tuonnn ja vennn välllä tetyst e ole vonut vakuttaa edullsest. Erttän melkoset lkamäärät vuosna 889 ja 890, jotka yhteensä evät nouse vähempään kun 79 mljoonaan markkaan, te tenk ovat kovast kysyneet maan muta varoja myös myöhempnäk akona tuonnn kautta syntyneden maksuvelvollsuuksen kuttaamseks. Hänen Kesarllselle Majesteetlle antamassaan Suomen kauppaa ja mer kulkua koskevassa alamasessa kertomuksessa huomauttaa kutenk Tullhalltus että, vodakseen oken arvostella maan tavaralkettä v. 890 ja verrata stä edellsn vuosn, Venäjän kanssa käyty kauppa tulee okeastaan erottaa musta masta sen uuden järjestelmän johdosta, joka v:sta 890 alkaen on tullut käytäntöön tlastollsen aneksen kokoomsessa, joka koskee rautatetse tullutta tuonta (vrt. yl. sv. ). Venäjän kauppaa koskevat lmotukset", sanotaan mantussa kertomuksessa, osottavat, jos ulkomaset tullnalaset tavarat, jotka ovat tulleet Venäjältä, jätetään huomoon ottamatta, v ,5 mlj. markan suurusen mantusta maasta tulleen tuonnn ja v ,7 mlj. markan suurusen. Venäjältä tullut tuont ols ss v. 890 verrattuna edellseen vuoteen vähennyt 6, mljoonalla markalla, joka jakautuu er kuljetustelle seuraavalla tavalla: meren yl tullut tuont 0, mlj. markkaa, Laatokan je maarajan yl tullut 0,4 mlj. ja rautatetse tullut 5,5 mlj. markkaa. Rautatellä tulevan tuonnn tuntuvan vähenemsen syyks on kutenk katsottava yllämanttu järjestelmän muutto, koska edellsnä vuosna rautatetse tullut tuont valtonrautateden ylesssä nmtyksssä ja bruttopanon lmotta msessa on laskettu lan suureks". Tarkkaa laskua rautatetse tulleen tuontarvon erotuksesta, joka erotus on syntynyt mantusta systeemmuutosta, e tosn voda tehdä, koska tarvttavat numerot puuttuvat, mutta lkmäärn vonee sen arvata 5 mljoonaks markaks,

20 5 josta mlj. tulee kutoma ja kehruutavarolle, 700,000 korutavarolle, lkemmäs mljoona srtotavarolle (hevosa tähän luettu), josta suur osa on kuulunut Petarn lähsyydessä asuvlle huvlan omstajlle ja v. 890 on jätetty tlastosta pos stäpatse sottokalulle, apteekktavarolle, öljylle, turkkslle y. m. Jolle ota lukuun systeemmuutoksen kautta syntynyttä lähemmäks 5 mljoonan markan vähennystä rautatetä tulevan tuonnn arvossa, nn tuls todellnen vähennys rautatetuonnssa olemaan vaan vähän yl puolen mljoonan markkaa, joka luku myös on suhteellnen Venäjältä meren, Laatokan ja maarajan yl tulevan tuonnn vähennykseen. Tästä seuras ss myös, että yllämanttuja tuonnn arvo summa sekä lkettä kokonasuudessaan vuodelta 890 tuls korottaa yllämantulla summalla, jotta ntä vos verrata vuoden 889 ja lähnnä edellsten vuosen summn. Lopputulokseks vuoden 890 kauppalkkeestä, verrattuna edellsn vuosn, tuls ss, että e anoastaan tuont, vaan myös tavaralke kokonasuudessaan v. 890 on vottanut 889 vuoden tuonnn ja lkkeen, edellsen non mljoonalla markalla, jälkmmäsen mljoonalla markalla, samalla akaa kun 890 vuoden vent ol 889 vuoden ventä 0, mljoonaa markkaa vähemp. Todellsuudessa 890 vuoden vennn ja tuonnn erotus sten onk melkosta suuremp kun edellä manttn, nmttän non 5 m lj. markkaa. Jos ajatellaan maan tavaravahdon arvo tasan jaetuks keskväkluvun mukaan, on kutak asukasta koht keskmäärn tuotu tavarota v markan 48 pennn arvosta ja v markan 6 pennn arvosta), sekä vety tavarota v markan 0 pennn ja markan 8 pennn arvosta. Vuodesta 885 alkaen tämä tavaravahdon kehtys suhteellsest väklukuun on ollut seuraava: Joka asukasta koht tul tuotuja tavarota markossa vetyjä tavarota markossa laskettuna laskettuna. V ,48 markkaa 9,o markkaa ) ,6!)» 44,0 8 ty ,87) yy 9,4 n ,88')» 4,5 m ,5') yy 4,80 îî 885. yy 40,94 ') Korkeaks arvattu; vrt myös mtä ennen svv. ja 5 on sanottu arvomsesta rautaten ylesnmtysten perustuksella.

21 6 Maan suorananen tavaravahto er maden kanssa on vuosna ollut: Vennn arvo m arkossa V e n ä jä ,450 4,058,90 0,944,048,0,40 6,566,08 6,6,04 R u o t s... 7,9,74 9,04,947 8,77,45 8,80,5 7,7,75 I 7,687,0 N o r j a ,46 49,400 8,86 7,84 Saksa... 4,,80 5,7,677 6,,885 7,84,8 8,070,68 5,987,46 Tanska...,955,50,874,467 4,46,79 7,869,98 7,49,940 0,959,098 IsoBrtanna ja Irlant. 7,9,065,6,5,07,797 7,767,6,0,5 7,650,7 A lankom aat...,406,96,085,965,044,86,,79,89,89,78,660 B e l g a...,00,904,05,4 957,455,64,906,74,,79,968 R a n s k a... 6,,96 5,565,75 6,05,679 7,4,4 7,70,84 4,709,80 P o rtu g a l... 04,49 90,755 8,490 86,0 09,065 8,989 E s p a n j a... 4,50,88 5,75,66 4,009,7 4,46,786 5,907,9 4,670,0 I ta la... 6,5 99,08 8,787 7,606,07 70, PohjosAmerkka.... B r a s l a... 6,98 5, ,780 7,74 0,77 *) 9,50 Muut m a a t... 65,006 7,55 9, ,7 79,67 Summa 89,85,975 77,68,54 77,066,44 90,484,86 0,77, 9,40,94 Tuonnn arvo m arkossa V e n ä jä... 50,077,079 47,087,96 45,5,4 49,694,780 5,699,88 47,55,798 R u o t s... 7,47,70 7,55,8 7,455,7 8,698,95,84,8 9,8,874 N o r j a... } 450,04 97,4 4, ,648 49,78 Saksa... 9,56,45 4,5,94 8,4,9 5,,008 8,,8 44,78,40 Tanska... 8, ,05 996,,0,84,97,98,8,897 IsoBrtanna ja Irlant.,85,85,485,657 5,78,87,74,70 8,788,7,007,45 Alankomaat...,9 96,47 87,0 86,69 400,977 0,9 B e l g a... 50,6 09,8 6,44 4,4 677,56,46,997 Ranska... 50,96 64, 7,494 00, ,99,494,465 P o rtu g a l... 65,9 68, ,94 06,67 00,0 86,678 Espanja ,5 404,469 47,945 75,4,77,40,86,078 Ita la ,70 6,5 497,7 570,9 4,49 77,087 PohjosAmerkka.... B r a s l a...,59,48,89,90,0,7,,467 09,899,748, ,757 >) 4,4,56 *),5,4 Muut m a a t ,64,6,4,87,76 84,789,76,96,406,44 Summa 09,005,568 98,90,55 05,865,87,8,884,479,685 40,60,48 *) Ynnä LänsInta.

22 7 Yleensä on suorananen tavaravahto usernpan edellämanttujen maden kanssa vahdellut slmäänpstävällä tavalla. Myös tuont kaukasemmsta masta osottaa penä määrä. Syy tähän jälkmmäseen asanhaaraan on kutenk helpost kästettävä, kun ajattelee että Suomen suorananen yhdyslke etäsempen maden kanssa on vaan satunnanen, ja suurn osa tavaravahdosta nden maden kanssa käy sentähden välllä oleven maden sataman kautta (Vrt must. yl.). Koska metsäntuotteet, jotka ovat maan etevmmät venttavarat Itämeren takasn mahn, tavallsest kulkevat suorastaan määräpakkaansa, nn mantut lmotukset vennstä nähn mahn jotenk tarkkan lmasevat tämän vennn todellsen suuruuden. Kutenk tulee huomata, että suur osa maan musta venttavarosta, nnkun kaurosta, puu ja papermassasta, vosta y. m., kun nden määräpakka on ulkopuolella Itämerta, ana kulkumatkastaan rppuen vo joutua välllä oleven maden, erttän Tanskan ja Ruotsn sekä joskus Venäjän ventmäärn (kun esm. jäät ehkäsevät talvlkettä). Semmnk Tanska mukavan asemansa tähden on tärkeä tuonkaltanen markknapakka, takka paremmn, välttäjänä Suomen vent ja tuonttavarolle. Itämeren ulkopuolsn mahn menevän vennn vahtelut rppuvat kutenk vme kädessä puutavaran satunnassta lkesuhtesta. Nnpä nähn mahn v. 890 menneen vennn arvo vähen tuntuvast stä että puutavaran hnnat äkkä alenvat, nn että esm vähntään m. ptussta sahatuottesta hnta manttuna vuonna tek vaan 7 markkaa m:lta, kun stä vastaan tämä hnta v. 889 nous,5 0 markkaan ja v markkaan mhlta. Paljouteen katsoen e näet tapahtunut manttavaa vähennystä vennssä, joka v. 889 tek,97,50 m ja 890,07,66 m. Venäjälle menevän vennn arvo nous 890 melken samaan määrään kun 889 el vähän päälle 6 mlj. markkaa ja ol 4 mljoonaa suuremp kun vuoden 888 ja 5 mljoonaa suuremp kun vuoden 887 vent. Tulee kutenk huomata, että vuoden 889 ventmäärä, joka tlastossa on suuremp kun 890 vuoden, ssältää melkosen paljouden vota, joka Hankonemen sataman jäätymsen tähden talvella 889 Venäjän kautta vetn veralle malle; stä syystä myös vent Venäjälle v. 889 ol,l mljoonaa klogrammaa suuremp kun vuoden 890 vent, jollon jääsuhteet olvat tosenlaset. Tästä huomaa, että todellsuudessa Venäjälle vent v. 890 on sentään vähäsessä määrässä noussut. Jos vetyjen tavaran paljous otetaan lukuun, huomataan myös, että lsääntymys on tapahtunut usemmssa tavarossa, nnkun valmstetussa nahossa, kankraudassa, muutamssa lastavarossa, kalassa, pahvssa, puu ja papermassassa j. n. e. Patse vota on kutomatuotteden vent melkosest vähennyt. Mtä taas Venäjältä tulevaan tuontn koskee, on edellä huomautettu, että lmotukset tämän tuonnn arvosta vuosna täytyy ptää lan suurna. Verrattuna edellsn vuosna lenee senvuoks Venäjän tuonnssa v. 890 tapahtunut pkemmn lsäys kun vähennys. Erässä tärkessä tavarossa kutenk v. 889 Kauppa ja merenkulkutlasto.

23 8 890 tapahtu tuntuva vähennys, nnkun rus ja vehnäjauhossa, joden tuonnn arvo vähen non kolmasosalla, luultavast myllyteollsuuden sekä korkeamman kurssn ja hntojen vakutuksesta, lsäks ohrssa, puhdstetussa sokerssa, hampussa ja hampunrohtnssa. Myös jauhamattoman rukden tuont vähen, mljoonalla klogrammaa, vakka tuonnn arvo tämän tavaran arvonkorotuksesta lsäänty päälle puolen mljoonan markkaa. Jauhamattoman vehnän ja massn tuont kasvo, jota vmemanttua e ennen ole manttavassa määrässä tullut Venäjältä. Venäjän kanssa käyty kauppa on ss, kuten edellä olevasta näkyy, pysynytmeken yhtä vlkkaana kun ennen; kauppa muden maden kanssa taas osottaa melkosa muutoksa verrattuna ennen vallnnehn olohn. Esnnä pstää slmään suurest kasvanut suorananen tuont Englannsta, jonka tuonnn arvo 890 nous mljoonaan markkaan, kun se vuosna ol vahdellut ja 5 mljoonan markan välllä, sekä Saksan tuont, jonka arvo vuosna ol 45 mljoonaa markkaa, mutta v. 890 nous 45 mljoonaan markkaan. Sekä Ruotsn että Tanskan tuont on samon vv. 889 ja 890 melkosest kasvanut. Näden maden kasvanut tuont saattaa kutenk osaks olla seurauksena stä että osa Englannn, Ranskan ta muden Itämeren takasten maden tavarota suuremmassa määrässä kun ennen on kulkenut manttujen maden satamen kautta, joden summn ne snä tapauksessa on luettu, koska tuonnssa vmenen lastauspakka (vrt. must. edellä) Suomen nykysessä kauppatlastossa pdetään tavaran kotseutuna. Myös Ranskan, Espanjan ja Belgan tuont osottaa lsääntymstä edellsn vuosn verrattuna, joka tulee, samon kun on lata Englannn tuonnn, yhä vlkkammaks käyvästä höyrylavalkkestä näden maden ja Suomen välllä. Varsnasten ulkomaden (Venäjä posluettu) tuonnn kasvaessa on tuont Venäjältä suhteellsest vähennyt, mutta veläk sen maan tuont Suomeen ottaa ens sjan Euroopan maden rnnalla. Suhteellsest muhn mahn näet tuont Venäjältä v. 890 ol vaan non 6%, (,6% jos sv. 5 huomautettu vähennys Venäjältä v. 890 tulleessa tuonnssa otetaan lukuun), kun se ol %. Myös vent Venäjälle on suhteellsest vähennyt, nmttän 45 à 44%:sta vuosna ,%:n v Tulee lsäks manta, että vent mulle malle pats Venäjälle kärs tuntuvast v. 890, kun metsätuotteet sekä mon muu venttavara, jonka ventmaa e ole Venäjä, LänsEuroopan markknolla ol huonossa hnnassa. V. 889, jollon Suomen tavarat nällä markknolla hyvn menvät kaupaks, tek vent Venäjälle vaan 5,6 /0. Syy tähän alenemseen on epälemättä se, että Suomen kauppa, joka vanhastaan on suurmmaks osaks käynyt Venäjälle, on 880luvun keskvahella muuttuneden tullsuhteden kautta tähän maahan, nnkun saatto aavstaa, osks muuttanut suuntaansa, ja että enem

24 9 män huomota on pantu sellasten tavaran tuotantoon, jotka soveltuvat länseurooppalaslle markknolle. Luonnollsta on, että hämmentyneet ventsuhteet Venäjään myös puolestaan ovat vakuttaneet tuontn, nnkun myös näkyy nstä numerolmotukssta y. m., jotka tässä suhteessa edellä on estetty, vakka ens näkemältä tuonnn ols ptänyt olla stä vähemmn rppuvanen kun se yhä on ollut tullton, muutama harvoja tavaralajeja lukuunottamatta. Korvaukseks tästä vakeudesta saada tavaransa kaupaks Venäjällä Suom on pyrknyt veralle markknolle. Kutenk vaan puumassa ja paper, jolla on ollut menekkä Venäjällä, on vastaseks löytänyt paremmat markknat verassa massa. Tulee myös huomauttaa tavaravahdosta Venäjän kanssa, että Suomen teollstuotteet, huolmatta kreäm mstä tähän saakka Venäjän puolelta lmestynestä tullsäädöksstä yhä eteenkpän on saanut tuottetaan kaupaks tässä maassa ja on vuosna 889 ja 890 lsännyt ventäänk edullsempan kurssolojen valltessa. Relatvnen osuus, johon kunk maan tavaravahto Suomen kanssa vuosna on noussut, näkyy seuraavsta prosenttmäärstä. Prosenttna koko tuonnn arvosta nous tuont: / 0 % 0/ 0 % / '0 ) 0/ 0 V e n ä j ä l t ä..., 46,0 47,9 4,0 44, 40, 5,9,6 R uotssta ja Norjasta.. 8,4 8, 8,o 7,0 7, 8,5 8,8 T a n s k a s t a.... 0,7 0,6 0,9,8,8,,4 S a k sa sta... 7, 4,7 6,9,4 8,6 0,8,8 IsostaB rtannasta ja Irl a n n s t a.....8,7 4,4, 4, 5,8 6,4 Alankom asta , 0, 0,4 0, 0, 0, 0, B e l g a s t a.... 0,5 0, 0, 0,4 0,5 0,9,0 R a n s k a s t a.... 0, 0, 0, 0, 0,6 l,o, E s p a n ja sta.... 0,5 0,4 0,4 0,6,,, I ta la s t a... 0,5 0,5 0, 0,5 0,5 M usta m asta.... 4,7 6,o 5,,6 5,,8, P rosenttna koko vennn arvosta nous vent % / /o <*/ 0 0/ /o / 0 /o V en ä jä lle ,0 40, 5,7 5,6 9, R uotsn ja Norjaan... 8,6 9,6,8 9,8 8,6 7,9 yl, s. 5), ) Sttekun Venäjän tuont on vähennetty yhdenmukasella arvolla kun v. 889 (Vrt,

25 0 Tanskaan ,4,7 5,4 8,7 7.,9 Saksaan ,8 6,7 8, 8,7 7,9 6,5 IsoonBrtannaan ja Irlantn 9,9 7,6 6,9 9,6,5 9, Alankomahn.....,7,7,7,6,8,0 Belgaan ,,4,,8,7,4 Ranskaan ,0 7, 7,9 7,9 7,5 5, Espanjaan ,o 6,7 5, 4,9 5,7 5, Muhn mahn ,5 0,4 0,7 0, 0,4 0, Vaston ennen seurattua tapaa tavaraluettelo nyt on laadttu systemaattsest, ja on sekä tuodut että vedyt tavarat jaettu laatunsa mukaan ryhmään, josta muutamat velä on jaettu alaryhmn. Taulussa ja annetaan yleskatsaus nästä ryhmstä sekä lmotus tuotujen ja vetyjen tavaran koko arvosta kussak ryhmässä; tavarosta on stä patse kunk ryhmän arvolta laskettu tulltulo. Erotus arvolta lasketun tulltulon loppusumman ja taulussa vuodelta 889 ja taulussa v:lta 890 olevan todellsen tulltulon välllä rppuu ernässtä vähennyksstä nnkun tullresttutsoonesta y. m., jotka tekevät todellsen tullkannon arvottua penemmäks. Mtä tulltulohn koskee, tulee huomata, että verasta seudusta (e Venäjältä) tullut suur tuont vv. 889 ja 890 suurens nämät ennen tuntemattomaan määrään. Tullnkannon suuruus nous näet 890 yhteensä,6 mljoonaan markkaan, josta 9,8 mljoonaa markkaa ol tuloja tuodusta tavarosta. V. 889 nämät määrät olvat 8,6 ja 6,8 mlj. markkaa ja 888 6,9 ja 5,l mlj. markkaa. Tuntuvn osa nästä tulltulosta el lkemmäs 0 mlj. markkaa tul 890 srtomaantavarolle, joden tuontarvo samana akana tek 6, mlj. markkaa; non mlj. markkaa anto tulla juoma, kangasja metalltavaran rykmät kuk. Helsngssä Tlastollselta Päätomstolta Henäkuulla 89. K äskystä : A. G. F ontell.

26 T A U L O J A. TABLEAUX.

27 . Ylenen katsaus Suonen merenkul, kuun ja tulltulohn vuonna 889. Aperçu du mouvement de navgaton et des recettes douanères dans les ports de la Fnlande en 889.! 4 5! 6 7 S [ 5 [ V u o d e n k u l u e s s a t u l l e t a l a v o j a. Navres entrés. V u o d e n k u l u e s s a l ä h t e n e t ä l a v o j a. Na vres sorts. Tuotujen ta v a ro d e n tu ll. Douane de l m p o rta to n. Vetyjen ta v a ro d e n tu ll. Douane de l e x p o rta to n. Maksuja luots ja m a ja k k a la to k s e lle.! Drots de plotage etc. ; M erenkulku ja sah a u s m aksu, ta k a v a rk k o ra h o ja, sakkoja, lunastusta a b a n d onneeratusta ja ran tau, tunesta tavarosta y. m. Impôts sur la n a v g a to n, sur le scage etc. Summa tu lltu lo ja. Total des recettes de la d ouane. Suom alasa. F n la n d a s. V e n ä lä s ä. R u sses. M u u k a la sa. E tra n g e rs. S um m a. T o ta l. S u o m a la sa. F n la n d a s. V e n ä lä sä. R u sses. M u u k a la sa. É tra n g e rs. Sum m a. T o ta l. L a v o ja. N a v re s. R e g ste r to n a. L a v o ja. N av res. R e g ste r to n a. L a v o ja. N a v re s. U c g ste r to n a. L a v o ja. N a v re s. R e g ste r to n a. T o n n earx. L a v o ja, j N a v re s. R c g ste r to n a. L a v o ja. R e g ste r to n a. J L a v o ja, f N av res. R e g ste r to n a. L a v o ja. N av res. R e g ste r to n a. Sfnf 7m 9hf. /m Sfaf. föä. Stnf. pâ yhyc. ps T o r n o , , , 8 4, , , 7 8 9, 0 7 7, , , 8 0 5, K e m , 5 4 5, , 5 8, , , , , O u l u , , , , , , , , , , , B r a a h e , , 5 6, , , 9 7 5, 5 6, , , 9 5, K o k k o l a , , , , , , , , 0 5 4, P e t a r s a a r , , , 4 0 _, , , _ 6, , U u s k a a r l e b y y , , 0 8 6, , , 8 5 4, , 0 6 6, , N k o l a n k a u p a n k , , , , , 6 8 7, 7 9, 8 5, , , 8, 4 6 0, K a s k n e n , , , 5 6, 8 4 9, , 6 4 5, , K r s t n a n k a u p u n k , , , , 4 6 ; _ 5 6 6, , 0 5 0, , , P o r , 8 8 7, 7 8 0, , , 6 9 0! 5, , , , , 5 0 6, R a u m a , 8 4 5, , 9 4 9, , , , , , , U u s k a u p u n k , 5 6 5, , ! 6 5, , , 8 7 4, , , , N a a n t a l ' 9! _ 7, , , 7 9 ) T u r k u , 7 7 6, , , , 7 5 ; 5, , 9 4 8, 9 4 8, 5 8, , , 6 : 0 5 8, , 8 9, E k k e r Ö , , , 6 7 ; , 0 7 5, , , M a a r a n h a m n a , , , 9 4 : _, , , D e s r e r b y y , , , 8 7 : _ , 5 5 5, _ 7, 5 9 : 4!, H a n k o ( y n n ä H a n k o n e m ) , , , , 8 8! 6 8 4, , , , , , 0 5, T a m m s a a r j a H ä s t ö B u s ö 8 9, , 4 4, , ; , , , , 7 8, 0 6, , H e l s n k ( y n n ä P o r k k a l a ) , , , 0 7, , , / 9, , 5, 0 0 5, 8 5, , , , 5 6, 8 8 ' 9 0 P o r v o o ( y n n ä P o r t o ) , , 7 8 5, , , , , , , , 6 5 : 5 7, , L o v s a , , 6 4 8, , , 9 8! 9, , , , 4,, : 5 ), 6 7 ' 6 8, 9 6 9, K o t k a ( y n n ä A s p ö j , , , , , , , , , 0 7, , 8 7! , , H a m n a ( y n n ä P t k ä p a a 7 4 9, 9 6 8, , 0 4 6, , , , , , 7 : , , , : W p u r ( s e k ä K o v s t o n 6 s a l m y. m. ) , , , , 9 7 6, , 5 0 8, 6 7 7, 8 6 7, , 9 0 9, , 0 7, 5 5 7, 5 7 6, , , , 8 0 0, K u o p o , , , , _, , , : J o e n s u u , 6 9 0, , 9 _ 7! 8, 9 6 9, 8 9 : 4 4, , , S a v o n l n n a , , , 4 7 _ 6 8 7, , , M k k e l , , _ , ' , , T u l l t o m t u k s e t L a a t o k a l l a , , 4 4 8, 0 5, , , , T u l l k a m H ä m e e n l n n a s s a _! _ 6, , 5 8 : 0 T a m p e r e e l l a , , , 0 0 ) 9 9 S u o m e n t u l l t o m t u s P e 4 t a r s s a ! _ 6 9 7, T e r j o k j _ j _ , , L a p p e e n r a n t a ! , 8 8, S u m m a 8, 7,, 9 4 9, 7 0 6, 4 4, , 9 0, 5 7 0, 8 0, 0 8, 7 7, 7, 6 6! , 7, , 9 8, :, 8, 9 8 6, S 0 0, 6 4 ) , , 7 6 6, 8 8, , 6 8, I S S Ö. ISS».