S I M A A N TALOUDELLISEEN TILAAI.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. IL KATSAUS S I M A A N TALOUDELLISEEN TILAAI. 5. V sv u o tsk a u s Exposé de la stuaton économque de la Fnlande pendant les années HELSINGISSÄ, KEISA RILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA, 890.

2 Ssältö. Tlastollsen Tomston alamanen kertomus Suomenmaan taloudellsesta tlasta vnosna Tekstä (sv. 70). sv. I. J o h d a n t o.... Pnta-ala a r a a t... I. H allnnollnen, lankäytännöllnen y. m. a k o Ilm a n la a tu sek a t Ulkonaset valtollset olot Table des matères. Rapport du bureau central de statstque sur la stuaton économque de la Fnlande pendant la pérode qvnqvennale de Texte (pages 70). page. I. I n t r o d u c t o n.... Superfce et f r o n t è r e s.... Dvson admnstratve et udcare 3. E tat de la te m p é r a tu r e L nfluence de l état poltque sur les cononctures commercales II. V ä k lu k u a a s u n n o t Väkluku a väestönlsäys A s u n r a k e n n u k s e t II. P o p u la to n e t h a b ta to n s Accrossem ent de la populaton.. 8. H a b ta to n s III. E ln k e n o t M a a n v l e ly s K aranhoto M aanlohkom nen M etsänhoto M e t s ä s t y s K a la s tu s Kot- a k ä steollsu u s V u o rty ö...7. Tehtaat, kästeollsuuslatokset a kästyöt P alovnanvalm stus III. A g rcu ltu re e t n d u stre A g rcu ltu re Élevage des b e s t a u x Nombre des explotatons rurales Econome fo restère...5. Chasse P ê c h e Industre d o m e s t q u e Industre m nère Fabrques, manufactures et méters des artsans Fabrcaton de l eau-de-ve V. K aup pa a k u lk u n eu v o t K a u p p a M e r k u lk u IV. C om m erce e t com m u n cato n s C o m m e r c e N a v g a to n

3 Sv. M erkulkuneuvot M a a k u lk u n eu vot R a u t a t e t P o s t t o m...2. Page. Voes de communcaton par e a u.. 0. Grandes r o u t e s Chemns de f e r P o ste s...2. V. K a m e r a a lto m...3. M aanverotus T a lo n s a v u t M aanmttaus a s o a k o K ru u n u n tu lo t V. F n a n c e s Rente fo n cère...3. Proprétés r u r a l e s...8. Arpentage et partage des terres Revenus de l É t a t V I. Y h te sk u n n a llse t a k u n n a llse t o l o t Kunten tulot a m e n o t Uudet r a k e n n u k set Rahalke a lanalatokset V a k u u tu sla to k se t S ä ä s t ö p a n k t Testam enttea a lahotuksa yleshyödyllsn y r ty k sn O petustom Akakautnen krallsuus T e r v e y d e n h o to K ö y h ä n h o to V a n k e n h o to R e n seg n e m e n ts su r l é ta t so c a l e t c o m m u n a l Les revenus et les dépenses des communes Nouvelles c o n s tr u c to n s Crculaton de l argent et nsttutons de c r é d t Socétés d a s s u r a n c e Casses d é p a r g n e Legs et donatons au proft des communes ou du ben publc Ensegnem ent p u b l c La presse p é r o d q u e Sons h y g é n q u e s Sons des p a u v r e s Régme des p r so n s Taululttetä (sv. 244). Tableaux (pages 244).. Henkkrohn a krkonkrohn pantu väestö Suomessa 3 p. ouluk. v. 885 tonen toseensa verrattuna Asunrakennusten lukumäärä Suomessa 885 vuoden l o p u s s a Asunrakennusten Suom essa laatu rakennusaneen, kattam sen a korkeuden puolesta v Maanomstaan lukumäärä a ako vlellyn maansa laauuden mukaan v a e. Kylvö- a satomäärä vv Vlan tuonnn a vennn määrät vuosna Comparason des relevés de la populaton selon regstre cvl avec ceux des rôles de la cote personnelle au 3 Décembre Nombre des m asons d habtaton en Fnlande à la fn de l année Masons habtables repartes selon la constructon, la matère du tot et l hauteur en é t a g e s Les proprétares classés selon la grandeur de leurs terres labourables en a e. Sémence et récolte en Importaton et exportaton du blé en

4 Sv. Page. 7. Talven yl elätettyen elukkan lukumäärä 7. Nombre des anmaux domestques en Suom essa Fnlande Tarttuvn tautehn kuolleta elukota 8. Anmaux domestques crevés des épdémes contageuses Petoen tappama kot-eläm ä Anmaux domestques tués par des f'? bêtes féroces Vahtelut rustynnyrn hnnassa vuosna 0. Les prx courants du segle en Palvelus- a työväen palkkaehdot maaseudulla. Les salares des ouvrers agrcoles vuosna pendant les années Katsaus m etsävalkeohn Suomessa 2. Les ncendes des forêts en Fnlande vuosna en Plankkuen a lautoen keskhnta vuosna 3. Prx moyens des bos de scage en Halkoen keskhnta vuosna Prx moyens de bos à brûler Tervan keskhnta vv Prx moyens de goudron en Tapettua peto-eläm ä a nstä maksettuen 6. Bêtes féroces tuées ans que le mon palkntoen määrä 88 tant des gratfcatons accordées aux chasseurs en Vero- a kottarvem yllyen lukumäärä 7. Nombre des moulns en Suom essa v Katsaus Suomen sahalkkeesen Nombre des sceres ans que leur producton en Katsaus Suomen kaupunken kasvam : 9. Le développement des vlles de la Fn seen vuosna lande en Akakautena tapahtunetten 20. Nombre des falltes des commerçants kauppaskonkursseu lukumäärä. 62. en Maantetä a sltoa Suomessa vuonna 2. Routes et ponts en Ertysluettelo tehdystä uussta maantestä 22. Spécfcaton des routes en construc kussakn läänssä ton pendant les années K yydtys a kestkevart Suomessa 23. Servce des relas en Fnlande en 88 vuosna Ertysluettelo ylesten ulostekoen 24. Contrbutons en moyenne sur chaque suuruudesta keskmäärn manttaallta kussakn m aalaskunnassa Suomessa mantal dans les^communes rurales de la Fnlande en v E rtysluettelo m aksettavaks lasketusta 25. Le montant des contrbutons drectes kruununylöskannosta a mak au proft de l État et les restes pen samattomsta rästestä kussakn läänssä dant les années vv Tetoa m aalaskunten tulosta a menosta vuonna Les revenus et les dépenses des communes rurales en Ilmotus Suomen kaupunken tulosta 27. Aperçu des revenus des vlles de la v. 885 Fnlande 28. en

5 28. Ilmotus Suomen kaupunken menosta v Tetoa Säästöpankesta Suomessa v Katsaus ptäänmakasnen tlaan vuosna : 3. Luettelo rahastosta yleshyödyllsä! I tarkotuksa varten, penson -a avun- \ antokassosta v. 885 Sv V e r ta le v a ta u lu ra h o sta, m to sta a p a n o s t a Page. 28. Les dépenses des vlles de la Fnlande en Les casses d épargne en Fnlande en Les magasns de blé des communes en Spécfcaton des fonds communaux et d autres fonds nsttués pour l utlté publque, en T ableau c o m p a ratf d e s m o n n a es, p o d s e t m e s u r e s

6 I. Johdanto. Maan raat, pnta-ala a ako. Ulkonaset olot, osta ylenen taloudellnen tla vsvuotskauden kuluessa on rppunut. Raat a pnta-ala. Maan raat evät vsvuotskautena ole mtenkään muuttuneet, osta syystä pnta-alan suuruusk on pysynyt muuttumatonna. Sanottuna akakautena e mtään uutta laskua Suomen pnta-alan laauudesta ole omassa maassa tehty. Tulokset nstä laskusta, otka Maanmttauksen Ylhalltus v. 870 tomtt suuren Suomen yleskarttansa ohdolla, ovat ss yhä semmosnaan ekä ntä myöskään ole mnkäänlasten saman vraston myöhemmn tomttaman maanteteellsten mttausten kautta uudelleen tarkastettu. Mantun laskun mukaan er läänen a koko maan pnta-alan suuruus ol seuraava: Uudenmaan läänn.....,790 klomeeträ, Turun a Porn ,565 Hämeen ,08 Wpurn ,850 Mkkeln ,885 Kuopon ,750 Waasan ,623 Oulun ,739 Koko Suomen 370,283 *) klomeeträ. Uusmmat laskut Suomen pnta-alan suuruudesta on kenraalmaur Venään yles-eskunnassa Strelbtsk v. 882 tomttanut. Koska hänen ulkasemansa tetoa Europalasten valtakuntan pnta-alasekosta melken kakkalla pdetään tarkmpna a luotettavmpna, pannaan tähän vertalun vuoks hänen laskunsa Suomen pnta-alan suuruudesta *) Pats Suomen osuutta Laatokasta.

7 2 Läänt. N elöklom eeträ. Maata. Järvä. Summa. Uudenmaan l ä ä n...,3 74,872 Turun a Porn l ä ä n... 23,36,035 24,7 Hämeen... 7,959 3,625 2,584 W purn... 3,409 3,632 35,04 M kkeln... 7,275 5,565 22,840 Kuopon... 35,746 6,984 42,730 W aasan... 38,309 3,402 4,7 Oulun... 56,979 8,662 65,64 Suomen osuus L a a to k k a a... 8,04 8,04 Koko Suom 33,944 4, ,604 Tämän laskun mukaan on ss 88,85 % Suomen pnta-alasta m aata a,5 % vettä. Tedän Kesarllsen Maesteetnne Armollsen Kuulutuksen mukaan 6 p:ltä Tammkuuta 877, oka koskee tapaa mten a akaa mllon Kuvernöören kertomukset läänen tlasta a hallnnosta ovat annettavat, kootaan nykyään tetoa okasen talon tlus-laveudesta maassa. Nällä tedolla on kutenk sekä koko maan että ertysten pakkakuntan pnta-alan suuruutta laskettaessa varsn vähä arvoa, koska ne, olletkn mtä metsä- a outomahn tulee, enmmäkseen perustuvat melvaltasn otaksumsn a pnta-alan laauus tavallsest arvataan paloa vähemmäks kun se todella on. Nstä saadaan enemmän ta vähemmän tyydyttävä selko anoastaan vlellyn m aan laveudesta, onkatähden ne alempana otetaank puheeks, kun tulee kysymys maanvlelyksestä maassa. Suomenmaan luonnonlaatu tekee mahdollseks rauhallsella työnteolla vuos vuodelta lsätä sen aluetta. Velä on maassa älellä summattoma vesperäsä sota a rämetä, oden yhtämttanen kuvaamnen, nn hyvn taloudellsten kun terveyshodollsten etuen vaatma, oka vuos lsää uusa aloa kuvaa m aata entsn a nnmuodon todella laventaa stä aluetta, oka täällä on hmsen vleltävä. Nykyään otaksutaan että vähntään vdesosa Suomenmaan koko pnta-alasta on tämmösä velä kuvaamattoma rämemata. Tosn e löydy varmoa, uudempn mttauksn perustuva tetoa näden suuruudesta a laveudesta kussak läänssä ekä myöskään nden alueden laauudesta, otka nstä on vlelykselle anastettu. Kutenk ne tedot, otka alempana estetään vuosna tehdystä ärven- kuvaus- a kavantotöstä sekä soden a ränteden ottamsesta, ovat m ttakaavana, onka mukaan vop arvostella mtenkä vesperästen maden kuvaustyöt vuos vuodelta ovat edstyneet.

8 3 Hallnnollnen ako. Er läänen raat a ala evät vsvuotskautena ole olleet muutosten alasa. Akakauden lopulla Suom hallnnollsessa suhteessa ol aettu seuraavalla tavalla: Dvson admnstratve du pays. Kaupungeta. Vlles. Khlakunta. Ballages. Nmsmehenprä. D strcts des bas-offcers. Uudenmaan lään Turun a Porn Hämeen Wpurn Mkkeln Kuopon Waasan Oulun Koko Suom » Hallnnollsessa aossa vsvuotskautena tehdyt muutokset raottuvat ertysn nmsmespren uudestaärestämsn. Nn tul suurempan pren halkasemsen kautta setsemän uutta nmsmehenprä lsää, osta yks Wpurn, nelä Waasan a kaks Oulun läänssä. Nämät, samon kun edellsetk samanlaatuset ärestelemset, ovat tosn vähtellen saattaneet maan hallnnollsen aon hukka yhdenmukasemmaks, vakka kutenk palo epätasasuutta tässä kohden yhä velä on älllä. 885 vuoden lopulla ol khlakunten a nmsmespren keskm ääränen väkluku: Uudenmaan läänn... Khlakunnssa ,329 N msmeapressä. 6,555. Turun a Porn ,243 7,65. Hämeen ,745 8,249. Wpurn ,293. Mkkeln ,686 7,579. Kuopon ,36 9,586. Waasan ,258 9,27. Oulun ,34 5,407. Koko Suomessa 38,688 7,588. Maamme väkrkkan khlakunta on Ilmaoen khlakunta Waasan läänssä, ossa on enemmän kun 85,000 asukasta; väkluvultaan penn khlakunta, kun e

9 4 Lapnmaata oteta lukuun, on Mynämäen khlakunta Turun a Porn läänssä, onka asukasluku on lähes 20,000 henkeä. Velä suuremp on eroavasuus nmsmes- pressä, osta suurmmat, nnkun Kuopo, ossa löytyy 22,200 asukasta, Närpö W aasan läänssä, ossa on 8,20 asukasta, sekä Tammela Hämeen läänssä, onka asukasluku on 8,00 henkeä, ovat kymmenen kertaa väkrkkaampa kun penmmät. Jolle oteta lukuun semmosa preä, otka ovat saara a ota er- kos-aseman a muden asanhaaran vuoks e voda yhdstää tosten kanssa, nnkun esm. Suursaar a Tytärsaar, Lavansaar a Setskaarto, Kumlnk-Brändö, Rappaluoto y. m., löytyy nmttän mannermaallak nmsmespreä, otka sekä laveudeltaan että väkluvultaan ovat palo penempä kun läänn keskmääräset luvut, a verrattuna äsken manttuhn väkrkkasn prehn saattavat tuon epätasasen aon selväst näkyvn, nnkun Sustamo Wpurn läänssä 2,570:llä, Padasok Hämeen läänssä 2,375:llä, Tavalkosk Oulun läänssä 2,300:a a R autavaara Kuopon läänssä,500:a asukkaalla. Tlastollsen Tomston alamasessa Kertomuksessa Suomenmaan taloudellsesta tlasta vuosna a on o puhuttu stä yhtäptävä- syyden puutteesta, oka yhä velä on olemassa maamme hallnnollsen, lankäytän- nöllsen a krkollsen aon välllä, sekä nstä vastukssta, ota, varsnk tlastollsessa suhteessa, syntyy sen kautta että hallntoprt yllämantussa suhtessa ovat keskenänsä erlaset. Kun lsäks tulee, että näm ät hallntoprt usen ovat samannmset, vakkevät kästä samoa aloa, käyp asantla velä sekavammaks. Nn löytyy nykyään sekä tuomokunta että khlakunta, olla on nmenä Helsnk, Pkkö, Halkko, Wehmaa, Prkkala, Jämsä, Hollola, Mkkel, Henola, Juuka, Rantasalm, Rautalamp, Kuopo, Isalm, Lper, Korsholma, Ilmaok, Laukaa, Oulu, Salo a Kem, m utta e anoakaan nästä tuomokunnsta kästä samaa alaa kun yhden- nmnen khlakunta, vaan tosnaan suuremman, tosnaan penemmän. Suomen lankäytännöllsen, hallnnollsen a krkollsen aon yhtäptäväseks ärestämnen näyttää sentähden oleven oloen vaatmalta, olletk kun tuomokuntan nykyset raat tosnaan, nnkun Kteen, Rautalammn a Leppävrtan tuomokuntan, käyvät rstn tse läännraoen kanssa a tosnaan taas (esmerkks Sahalahdella a Peräsenäoella) akavat krkkokunnat kahta, oden yhteys kutenk okasessa aossa ols ollut sälytettävä. Tähän vodaan velä lsätä, että myösk hallnnollnen a krkollnen ptäänako usen on erlanen a että tässäk suhteessa samalla nmellä tosnaan osotetaan alueta, otka yhden akoperustuksen mukaan kästtävät er alan kun tosen mukaan. Ilm anlaatnsekat vsvuotskautena olvat ylpäänsä maanvlelykselle vähemmän suotusat, vakka ne evät kutenkaan tuottaneet mtään ylesempä el kovempa katovuosa evätkä nnmuodon myöskään suuremmassa m äärässä vakuttaneet härtseväst taloudellseen varallsuuteen. Vuonna 88 ol erttän ankara

10 5 talv a myöhänen a kylmä kevät, nn että esm. merkulku Helsngssä alko vasta Toukokuun älkpuolella. Keväällä nttymadot tekvät monn pakon palon hävöä luonnollslla ntyllä. Kesä ol satenen, onkakautta henänteko käv hankalaks a kevättouvot myöhästyvät; syyskesällä lkku halla. Tämän ohdosta vlasato ylpäänsä tul kesknkertasta huonomp a henänsaals monn pakon nn hukka, että karaa täyty vähentää. Seuraavana vuonna 882 lmanlaatusekat olvat erttän suotusat a vlasato tul maan etelässsä osssa runsas sekä keskmässsä a pohosssa osssa oko hyvä ta kesknkertanen ; henänsaals ol osttan runsas, osttan hyvä, vaan pohos-osssa kesknkertasta huonomp. V. 883 lmat evät olleet suotusat. Vlasato sen ohdosta tul ylpäänsä vähemmän tyydyttävä, vaan henänsaals kutenk keskenkertanen a kahdessa pohosemmassa läänssä, Waasan a Oulun, runsask. Ilm at v. 884 olvat etelä-osssa maata sangen suotusat kasvullsuudelle, osta syystä vlasato sellä ylpäänsä antok kesknkertasta paremman tulon; pohos-suomessa lmat olvat vähemmän suotusat a sato ä sellä kesknkertasta alemmaks. Henänsaals ol koko maassa runsas, pats Waasan a Oulun läänessä, ossa se tul van kesknkertanen. Y. 885 kevät ol ptkä a kylmä, vaan kun kesä ylmalkaan muodostu suotusaks, tul vlasato tyydyttävä a henänsaalsta varsnk pohosssa läänessä kehuttn erttän runsaaksk. Enemmän pakkakunnallssta luonnon-lmöstä vsvuotskautena ovat seuraavat erttän m anttavat. Marraskuulla 88 ravos kovat myrskyt etelä Pohanmaalla, varsnk Uuden-Kaarlepyyn tenolla, ossa pakkhuone vahngottu a höyrylavaslta luhstu alas. 882 raesade hävtt vlan osassa Waasan läänä. Kesäkuun 5 p. samana vuonna havattn hekko maantärstys Petarsaaressa W aasan läänssä, 23 p. Kesäk. maantärstys samolla pakon a Oulun läänn eteläosassa. 883 p. Huhtk. huomattn maantärähys Nkolankaupungssa. 884 kovat raesateet akaansavat suura vahngota muutamssa pakon Uudenmaan a Turun-Porn lääneä. Nn kään kovat raesateet v. 885 akaansavat tuntuva vahngota osassa W aasan läänä. Lämpömääräsekkan valasemseks yllämanttuna vuosna annettakoon velä seuraavat tedot. Jäänlähtö Helsngn eteläsatam asta tapahtu vsvuotskautena akasmmn Huhtkuun 3 p. 882 a myöhmmn Toukokuun 2 p. 88 sekä Oulun ulkoredltä akasmmn Toukokuun 23 p. 882 a myöhmmn Kesäkuun 3 p. 88. Erotus sanottuen pakkan välllä satamen avautums-aan puolesta vahettel er vuosna 2 a 50 pävän välllä. Jäätymnen stävaston tapahtu Helsngssä akasmmn 27 p. Marrask. 882 a myöhäsmmn talvella , 2 p. Tammk. älkmäsenä vuonna. Oulussa äätymnen tapahtu akasmmn 0 p. Marrask. 88 a myöhäsmmn 9 p. Marrask Helsngn satama ol ss Ya 3 kuukautta vuodessa kauvemmn sulana kun Oulun; m utta akasemmn alkava pmeys pohoslla vesllä sekä äät sellä keväsn ovat velä lsäks oka vuos melkosest lyhentäneet purehusakaa älkmäsessä satamassa.

11 6 Täkäläsestä Meteorologllsesta Pääobservatorosta saatuen tetoen mukaan kesklämpö er vuosna ol Celsuksen astemtan älkeen: Température moyenne de l année. Helsngssä. Tampereella. Oulussa. Vuonna ,6 + 5, ,5 + 4,4 + 4,4 + 2,3 + 4,7 + 4,3 + 3,8 + 3,5 + 0,5 + 2,9 + 2,8 + M + 0,5 Keskmäärä vuosna ,3 - f 3,? + h l Kesklämpö ol ss mantussa pakossa korken vuonna 882 a aln vuonna 88. Vuos 884 ol merkllnen tasasmman lämmön kau tta vsvuotskautena, ota vaston asanlata v. 88 ol pänvastanen. Korken a aln kuukauden-kesklämpö vsvuotskautena ol sanotussa pakossa seuraa va: I Korken kuukauden kesklämpö. L a plus haute température moyenne d un mos. Aln kuukauden kesklämpö. L a p lu s basse température moyenne d un mos. Oulussa. H elsngssä. Tampereella. Helsngssä. Tampereella. Oulussa. Vuonna ,2 + 5,0 + 4,9,0 2,3 6,2!» ,2 + 7,8 + 7,4-7,3 9,3 0,9 > , + 7,0 + 6,o - 8,2 8,3 0, ,9 + 7, + 5,4 5,6 8,o 0,9» ,6 + 8, + 5,9 4,2 6,o 2,5 Erotus korkemman a almman kuukauden-kesklämmön välllä ol ss kunak sanottuna vuonna:

12 7 L a dfférence de la température moyenne des mos. H elsngssä. Tampereella. Oulussa. Vuonna ,2 27,3 3, n ,5 27, 28,.«>î ,3 25,3 26,5» ,5 25, 26,3 n ,8 24, 28,4 Sademäärä, luettuna mllmeetressä, tek Meteorologllsen Pää-observatoron antaman tetoen mukaan: Quantté absolue de plue en mllmètres. Helsngssä. W purssa. Kuopossa. Oulussa. Vuonna ,4,, ,o ,o ,0 404,7 390,o 327, ,4 647,5 606,6 Mustoonpanot ovat, nnkun näkyy, täydellsä anoastaan Helsngstä a nllä nnmuodon on ylesten lman ala-sekkoen valasemseks varsn vähän arvoa. Yhteydessä mutten tetoen kanssa ne kutenk, apulähtenä maan lmanlaadun tuntemseen puheenalasena akakautena, näyttävät ansatsevan, nnkun tapahtunut on, sum m ttasta mantsemsta. Ulkonaset valtollset olot. Koko vsvuotskaus ol rauhan a levollsuudeu akakaus. Valtollnen lmanranta synksty anoastaan vähäks akaa keväällä 885, kun pelättn Kesarkunnan outum sta sotaan; vaan uhkaava rau-lma kulk kutenk äkkä ohtse. Ol ss täys syy odottaa, että maan kauppa a tavaranvahto senlasena akakautena olsvat verraten vlkkata. Vaan täm ä tovomus e toteutunut. Toselta puolen nmttän myöntä Wenäälle vakeutt se sorrostla, ossa kauppa-asat sellä olvat, sekä Wenään rahan alhanen kurss, oka koko akakautena ol non 250 el hukka enemmän. Maan suuremp tehdasteollsuus, onka tuotteet soks osaks ovat aotut Wenäälle vetävks, sa asan nn ollen kärsä melkosa tappota. Etenk kärsvät rauta-, paper-, lnakangas- a muut teollsuudenhaarat, oden ol klpalemnen venälästen, kotma-

13 8 ssta raaka-anesta valmstettuen sam anlaatusten tehdastuotetten kanssa, a oden harottaan, kun sekä raaka-anetten että tehdastuotteden hnnat Wenäällä alentuvat kovn halvoks, usen täyty myödä tavaransa polkuhnnasta. Toselta puolen puutavarankauppak ol ahtaassa tlassa, onka ohdosta evät anoastaan tulot tästä m aan etevmmästä venttavarasta melkosest vähentyneet, vaan tukka sahalkkeessä työskentelevän rtamen väestön työpalkatk tuntuvast alentuvat. Vmen Suomen rahtkaupan ol myösk tastelemnen ulkonasa vastuksa vastaan. Vakka kaupan a teollsuuden tla vsvuotskautena täten ol vähemmän edullnen, e ylenen varallsuus maassa kutenkaan huononnut; pkemmn se, ktos olkoon osttan hyven, osttan anak kesknkertasten satoen, ossak määrn edsty, onka parhaten todstaa väkluvun osaks tuleva lsäys. n. V ä k l u k u a a s u n n o t. Ne erttän edullset syntyväsyyden- a kuolevasuudensekat sekä sen ohdosta se verrattan suur väenlsäys, oka huomattn vuosna , atkuvat myösk vsvuotskautena Papston lmotusten mukaan väenlsäys nänä vuosna ol seuraava: Väkluku Populaton. J o u lu k u u n 3 Jo u lu k u u n 3 p p Accrossement absolu. Väestön Jsäys vuosna Accrossement an n u el, pour-cents. Vuotnen väestönlsäys prosenttna väkluvusta. Uudenmaan lä ä n s s ä ,806 28,524 5,78.50 Turun a Porn , ,359 24,70,39 Hämeen... 22, ,797 5,437,36 W purn... 30,975 32,932 9,957,29 M kkeln... 67,30 72,7 4,807 0,57 Kuopon , ,276 6,856,28 Waasan , ,55 26,675,5 Oulun , ,98 8,46,7 Koko Suomessa 2,060,782 2,203,358 42,576,35 Vsvuotskautena ol väestön koko lsäys Suomessa 48,85 henkeä a keskmääränen vuotnen lsäys prosenttna väkluvusta,5o. Nyt puheen

14 9 alasena vsvuotskautena on lsäys tosn ollut vähä penemp el keskmäärn 28,500 vuodessa 29,600:a vastaan edellsenä akakautena; kutenk tämä lsäys nn hyvn tsessään kun suhteellsest on suurmpa, mtä mellä koskaan on tapahtunut. Vuotnen väenlsäys on nmttän keskmäärn prosenttna väkluvusta tehnyt: ,98 % , , , ,50., ,35 Nnkun yllä-olevasta taulusta näkyy, ol väestön lsääntymnen Mkkeln a Oulun läänessä ernomasen epätasanen. ol kolme vertaa suuremp väenlsäys kun Mkkeln läänllä. Väklukuun verraten Oulun läänllä Mussa läänessä stävaston erotus väestön lsääntymsessä e ollut erttän suur ekä pokennut palo keskmäärästä koko maassa. Merkllnen on suur väestön lsääntymnen Oulun läänssä, oka näyttää vttaavan shen, että se osa m aata on taloudellsessa suhteessa rvakast kulkenut eteenpän. Oulun läänn älkeen on suurn väestön lsääntymnen tapahtunut Uudenmaan läänssä; vaan väenlsäykseen sellä e ole ollut syynä syntynetten enemmyys kuolletten suhteen, vaan suur määrä ssäänm uuttoa musta läänestä, etupäässä kaupunkehn, varsnk Helsnkn. Pnta-alansa laauuden suhteen Suomenmaa velä on hyvn harvaan asuttu. Kutenk on väentheys vmeks kulunena vtenä vuonna nn palo enennyt, että se anoastaan kahdessa läänssä on alle 0 henkeä klomeetrllä. Seuraava taulu osottaa, kunka asukasluku keskmäärn klomeetrllä on vuodesta 870 kasvanut. Asukasluku klom eetrllä. Nombre d habtants p a r kl. carré de terre Uudenmaan l ä ä n s s ä... 5, 6,5 8,2 9,6 Turun a Porn... 2,7 3,8 4,9 6,0 Hämeen... 0,4,3 2,3 3,2 W purn... 8,9 9,2 9,6 0,2 M kkeln... 9,0 9,4 9,6 0,o Kuopon... 6, 6,7 7,2 7,6 W aasan... 7,8 8,5 9,4 0, Oulun...,,2,3,4 Koko Suomessa 5,3 5,8 6,2 6,6 2

15 0 Ylläolevat tedot Suomenmaan väkluvunsekosta perustuvat, samon kun kakk akasemmn ulkastutk, papston, erttän kultak seurakunnalta, tekemn väklukutauluhn. Ptemmän aanakson kuluessa sanottuen tauluen summat kutenk melkosest ovat eronneet nstä tulokssta, ohn henkkrohn noautuva luvunlasku sam asta aneesta on tullut. Vuodesta 880, ollon Arm ollsta Asetusta Joulukuun 9 p:ltä 878, oka koskee h e n k k ro sta Suomessa, sekä Kesarllsen Senaatn krettä seuraavan Maalskuun p:ltä ruvettn noudattamaan, on erotus manttuen lähdetten tetoen välllä, verraten erotukseen edellsenä akakautena, kutenk vähennyt, varsnk os lmotuksa papston taulussa, otka koskevat onkun vuoden loppua, verrataan henkkrotukseen seuraavana vuonna, onka tedot kuuluvat vuoden alkuun a ss ovat pdettävät yhtäläsnä lmotusten kanssa edellämantussa taulussa. Allaseuraava taulu osottaa henglle-pantuen lukumäärän vuosna , onka määrän ptäs olla sama kun papston lmottama lukum äärä 3 p. Joulukuut^, kunak vuonna Suomen henkkrohn pantu väestö vuosna Populaton nscrte dans les lstes des cotes personelles. Lään. Gouvernements I Sexe m a sc u ln. ; M e h e n p u o lta Sexe fém n. V a m o n p u o lta. Les deux s e x e s. Y h te e n sä. Lsäys edellsen v svuotskauden lopusta alkaen. Accrossement. Uudenmaan läänssä 95,880 98,377 20, , ,796 00,398 09, ,623 3,743 Turun a Porn 342, , , ,58 363,750 8,27 9, ,502 30,038 Hämeen 22,87 223,45 225, ,09 232,952 5,796 9, ,69 3,874 W purn 304,30 307,220 30,90 32,920 34,699 57,43 63, ,432 6,3 M kkeln 67,889 67,529 68,656 70,6 7,094 83,256 87,368 70,624 2,735 Kuopon 254, , ,96 265,6 268,569 34,450 37, , L34 7,927 W aasan 36,30 366,9 369,59 373, ,25 86,068 96, ,555 2,254 Oulun 200,72 203, ,563 20,682 24,605 05,4, 26,522 5,80 Koko Suom (Total) 2,048,57 2,06,74 2,09,298 2,25,55 2,52,590,063,739,6,344 2,80,083 3,52 Stä kaupung. (Dans les vlles)... 6,262 64,702 70,6 75,33 79,69 84,027 00,946 84,973 23,7 maaseudulla {Dans les communes rurales)..,887,309,897,039,92,37,949,842,972, ,72,05,398,995,0 07,80

16 Yllä-oleva taulu, verrattuna papston lmotusten perustuksella tehtyyn, osottaa että maassa löyty enemmän krkonkrohn kun henkkrohn pantua, a tek tämä erotus akakauden alussa, p. Tammk. 88 2,2 henkeä, kun se stävaston akakauden lopussa, 3 p. Jouluk. 885, nous 23,275 henkeen. I Erotus krkonkrohn otetun a henkkrotetun väestön välllä ol ss vuosna enennyt,064 hengellä. Erotuksen enenemnen saatettanee anak osaks selttää sten, että henkkrosta mon vähtellen on ätetty pos, oka kauemman akaa on pakkakunnasta ollut possa, vakka hän yhä sesoo krkonkrossa, kun tetoa hänen kuolemasta e ole tullut; uskottavaa kutenk on, että suur määrä täm m össtä o on kuollut, varsnk ulkomalla oleskelevsta m erm ehstä a passlla ulkomalla elävstä henklöstä. Sentähden luultavast lähmmn päästään totuuden perlle, os otaksutaan otenk yhtä suura vrhetä krkonkrossa kun henkkrossa, vakka vat nssä kulkevat vastapäsn suuntn; tämän ohdolla ols todellnen väkluku saatava, os keskm äärä otettasn krkon- a henkkroen tedon-antoen välllä, a ols Suomen väkluvun ss 3 p. Jouluk. 885 ptänyt olla 2,9,720 henkeä. M yötältetty taulu N:o ssältää muuten tarkem pa ertystetoa krkonkrohn a henkkrohn pantuen henklöden lukumäärästä kussak kunnassa. Stä näkyy, että usemmssa maamme suuremmssa kaupungessa nnkun Helsngssä, Turussa, Porssa, Tampereella, Wpurssa, Hamnassa, Nkolankaupungssa a Oulussa sekä muutamssa penemmssä, ommonenk eroavasuus on olemassa henkkroen a krkonkroen välllä; kutenk täm ä eroavasuus on skäl erlanen, että Turussa a Hamnassa henkkrotettuen lukumäärä on somp kun krkonkrossa olan, kun stä vaston kakssa mussa lueteltussa kaupungessa henkkrotettuen lukumäärä on suuremmassa ta vähemmässä määrässä penemp kun krkonkrohn otettuen. Useassa maalaskunnassa havataan myöskn suura erotuksa henkkrohn a krkonkrohn otetun väestön välllä, ollon oskus edellnen, oskus älkmänen nstä on suuremp. Mahdotonta on ptää kumpaakaan nästä tedosta luotettavampana. Muuten vertalu onku pakkakunnan krkonkrohn a henkkrohn otetun väestön välllä sekä mahdollsuus tarkastaa kumpaak koskevan lmotusten luotettavuutta usen käyp vakeaks sen kautta, että pakkakunnan hallnnollset a krkollset raat evät ole samat a että molemmat lmotukset sentähden koskevat er alueta.

17 2 Uskontunnustuksen mukaan akautuvat Suomen asukkaat vuonna 885 seuraavalla tavalla: Y akluy untaulu en mukaan. Selon les regstres des parosses. Henkkran mukaan. Selon les lstes des cotes personelles. Lutherlasa {Luthérens)... 2,60,45. 2,40,944. Krekalas-venäläsä (Grecs orthodoxes) 40, ,95. M uta krstnuskolasa (autres chrétens) 2, Veras-uskosa (non-chrétens) Y hteensä 2,203,358. 2,80,083. Seuraava taulu osottaa lähemmn er uskontohn kuuluvan henkkrotetun väestön lukum äärän kussak läänssä: Populaton selon les lstes des cotes personelles en 886. Läänt Gouvernements. Luthérens. Lutherlasa. Orecs orthodoxes. Krekalas-venäläsä. Autres chrétens. Muta krstnuskolasa. Non-chrétens. Verasuskosa. Uudenmaan l ä ä n ,283,289 5 Turun a Porn , Hämeen , "Wpurn... 29,020 29, Mkkeln... 70, Kuopon ,50 7,632 Waasan ,56 39 Oulun... 26, Koko Suom (Total) 2,40,944 38, Stä kaupungessa ( Vlles)... 8,224 3, maaseudulla (Communes r u r a l e s )...,959,720 35, Manttava on että Hämeenlnnan, Wpurn a Hamnan kaupunken sekä Oulun läänssä Kuvanemen maalaskunnan henkkrossa löytyy oku määrä krstnuskoon kuulumattoma henklötä. Tähän e löytyne muuta seltystä kun että sanotussa kaupungessa passpletllä oleskelevat Juutalaset ovat otetut henkkrohn, vakka he evät ole Suomen kansalasa ekä hedän asuntonsa a okea kotpakkansa nnmuodon 3 :n mukaan Armollsessa Asetuksessa 9 p:ltä

18 Jouluk. 878 henkkrotuksesta Suomessa olekaan maassa. 3 Kuvanemen kunnan henkkrohn otetut 6 veras-uskolasta ovat taasen, nnkun Kuvernöörn kertomuksessa lmotetaan, Mustalasa, ota e pdetä krstttynä". Kun asasta e henkkrotuksessa ole votu saada lkempää selkoa, ääp tämä kohta kutenk epävarmaks, koska toselta puolen e voda keltää mahdollseks, että mantut henklöt ovat kastetuta. Vuoden 880 älkeen e uusa tetoa kelsekosta maassa ole kerätty. Numerot sanotulta vuodelta kerrotaan ss tässä. Maan kaksta 2,060,782 asukkaasta ol,756,38 el 85,2 prosentta suomenkelsä 294,876» 4.3 ruotsn- 4,95» 0,2 venään-,720 0, 5) saksan- 96 Î lapn- a 2,649 kelenä. o ' >5 olla ol oku muu kel ätn- Kuten ylempänä on osotettu, nous väenlsäys Suomessa vsvuotskautena : 42,576:teen henkeen (väkluvuntauluen mukaan). Mssä määrässä tämä lsääntymys on rppunut syntyväsyydestä a kuolevasuudesta sekä ssään- a ulosm uutosta, osottaa seuraavat num erot: Elävänä syntynetä. Nassances. Kuolleta. Décès. Syntynetten enemmyys. Surplus des nassances. Yhteensä. Total. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Mehenpuolta. Sexe masculn. Yhteensä. Total. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Mehenpuolta. Sexe masculn.! Yhteensä. Total.! Vamonpuolta, Sexe fémnn. M ehenpuolta. Sexe masculn. Vuonna ,227 35,209 72,436 26,380 25,364 5,744 0,847 9,845 20,692» ,053 37,000 76,053 24,039 22,782 46,82 5,04 4,28 29,232» ,977 37,40 76,378 22,763 2,528 44,29 6,24 5,873 32,087 n ,029 38,8 78,47 23,20 2,994 45,204 6,89 6,24 32,943 n ,547 36,582 75,29 24,530 23,73 48,26 4,07 2,85 26,868 Yhteensä 93,833 84,30 378,43 20,922 5,399) 236,32 72,9 68,9 4,822 Syntynetten enemmyys vsvuotskautena nous ss 4,822:een a ol 754 henkeä vähemp kun todellnen väenlsääntymys, oten vmeksmanttu henklöluku ss osottaa ssäänmuuttanetten enemmyyttä. Ssään- a ulosmuuttanetten summat vsvuotskauden er vuosna tekvät:

19 4 Ssäänmuuttaneta. Immgratons. Ulosmuuttaneta. Emgratons. Ssäänm uuttanetten enemmyys. Surplus des mmgrés. Yhteensä. Total. Vamonpuolta. Sexe fémnn. M ehenpuolta. Sexe masculn.! Yhteensä, Total. Vamonpuolta. Sexe fémnn. M ehenpuolta. JSexe masculn. Yhteensä.! Total., V amonpuolta, t Sexe fémnn. Mehenpuolta. ; Sexe masculn. Vuonna ,825 22,80 4,626 8,728 22,760 4, ,359 22,682 42,04 9,055 22,590 4, ,999 22,953 42,952 9,98 23,060 42, ,67 23,304 43,47 9,98 23,33 43, ,85 23,944 44,759 20,726 S 23,964 44, Yhteensä 99,65 5,684 24,849 98,408 5,687 24, Seuraava taulu, ossa kunk läänn luonnollsen a todellsen väenlsäyksen m äärät ovat asetetut rnnakkan, näyttää lkemmn, mssä osssa maata ssään- takka ulosm uutot ovat olleet votolla: Läänt. Gouvernements. Syntynetten enemmyys. Surplus des nassances Yht. vuosna Total pour les cnq années. I Accrossement effectf. Todellnen väenlsäys. La dfférence entre l excedant des nassances et Vaccrossement effectf de la populaton montre qu'l y avat plus d mmgrés. Erotus kahden lähnnä edellsen sarekkeen lukuen välllä osottaa enemmän d émgrés. ssääumuuttaneta. ulosmuuttaneta. Uudenmaan lään 2,000 2,43 2,576 2,66 2,445,68 5,78 4,00 Turun a Porn 3,386 4,92 5,569 5,546 6,58 24,85 24,70 4 Hämeen 2,39 3,42 3,584 3,973 2,965 6,325 5, Wpurn,865 3,267 3,8 3,250 3,048! 4,548 9,957 5,409 M kkeln,9,878,593, ,95 4,807 2,44 Kuopon 2,54 4,53 4,949 5,024 2,674 8,954 6,856-2,098 Waasan 4,664 6,338 6,258 6,666 5,976 29,902 26,675 3,227 Oulun 3,3 3,56 4,440 4,777 2,782 8,673 8, Koko Suom 20,692 29,232 32,087 32,943 26,868 4,822 42,576 9,509 8,755 Jo edellsnä akakausna on ssään- a ulosmuuttoen verrattasen suuruuden suhteen er maakunnssa tehty se huom o, että kun m aan etelä- a kaakkos-

20 5 osssa ssäänmuutot ylmalkaan ovat ulosmuuttoa lukusammat, on asanlata pohosssa läänessä pänvastanen. Epälemättä tämä sekka on yhteydessä sen vetovoman kanssa, mllä suuremm at kaupungt ylpäänsä ovat näyttäneet vakuttavan rtonaseen väestöön, oka tulvaa nhn etsmään työnansota a sttem mn suuremmaks tah vähemmäks osaks pysyväsest asettuu nhn asumaan. Kun maan suurmmat kaupungt ovat etelässsä läänessä, käyp nnmuodon selväks syy mnkätähden ssäänmuutot nssä ovat lukusammat. Ylmalkaan karttuu kaupunkväestö Suomessa verrattomast suurmmaks osaks ssäänmuuttoen kautta. Akakautena ol syntyneden lukumäärä kakssa maamme kaupungessa yhteensä 5,967 henkeä suuremp kun kuolleden. Kaupunken luonnollnen väenlsäys nous ss sanottuna vtenä vuonna anoastaan tähän m äärään. Kutenk tek kaupunkväestö Suomessa vuoden 880 lo p u lla... 73,40 henkeä a ,484 oten todellnen lsäys kaupunken asukasluvussa nous 26,083:een a ol nnmuodon 20,6 henkeä suuremp kun syntyneden enemmyys. Koska kutenk kaupunken väklukuun vuodelta 885 myösk Kotkan kaupunk on luettu, vaan tämä e velä 880 kuulunut kaupunken oukkoon, on sen asukasmäärä, oka 885 tek 2,69 henkeä, posvedettävä yllä lasketusta erotussum m asta; todellnen väenlsäys kaupungessa akakautena ol ss 7,947 henkeä somp kun syntymsten enemmyys. Henkkrat antavat nykyään varsn tärketä tetoa väestön taloudellsesta tlasta. Kakk sanottuhn krohn otetut henklöt luetaan nmttän tunnettuen oloen mukaan ohonkuhun seuraavaan kolmeen ryhm ään: l:ks) Henklöt, otka elättävät tseänsä ulksella vralla, eläkerahalla, pää-omalla, maanvlelyksellä takka muulla tsenäsellä a vaktusella elnkenolla, sekä hedän vamonsa a lapsensa, 2:ks) Henklöt, otka ovat mulla lallsessa palveluksessa sekä hedän vamonsa a lapsensa, a 3:ks) Muu väestö, oka e ole knntetty vaknaseen työhön. Vmeksmanttuun ryhmään kuuluu ss se osa väestöä, oka elättää tseään päväläsnä el muden satunnasna työapulasna a olla e ylpäänsä ole m uta tomeentulokenoa kun kättensä työ, nnkun mäktupalaset, tsellset, työmehet a naset y. m. perhenensä. Tämän yhteskuntaluokan el nn sanotun rtamen väestön suhteellnen lukusuus on sangen tärkeä yhteskunnallsten epäkohten mttamäärä er osssa m aata a valasee ossak määrn myös stä suuntaa, ohon taloudellnen kehtys kullakn taholla on käynyt. Tässä puheenalasen vsvuotskauden lopulla, el 885, akautu maan henkkrohn pantu väestö nyt m antussa suhteessa seuraavalla tavalla:

21 6 Répartton de la populaton selon la poston socale et économque. Läänt. Gouvernements. Populaton totale. Koko henklöluku. Nombre de personnes, vvants d un méter ndépendant (fonctonnares publcs, renters, agrculteurs, m archands, artsans etc ) avec leurs fam lles. Henklöt, otka elättävät tseänsä ulksella vralla, eläkeralalla, pää-omalla takka muulla tsenäsellä a vaktusella elnkenolla, sekä hedän vamot a lapset Les gens de servce avec leurs fam lles. Henklöt, otka ovat mulla la llsessa palveluksessa sekä hedän vamot a lapset. Les ournalers et autres personnes sans emplo stable. Muu väestö, oka e ole k n n tetty vaknaseen työhön. U u d e n m a a n ,623,050 55,686 42,887 Turun a P o r n ,502 24,732 56,799 00,97 H äm een ,69 20,558 48,93 66,220 W p u r n ,432 22,68 9,580 79,7 M k k e ln... 70,624 98,220 9,645 52,759 K u o p o n ,34 50,237 23,90 97,996 W a a s a n , ,333 25,345 8,877 O u l u n... 26,522 20,638 7, Koko Suom (Total) 2,80,083,275, , ,958 Stä kaupungessa ( Vlles). 84,78 03,35 37,229 44,47 maaseudulla ( Communes r u r a l e s )...,995,302,72,34 230, ,54 00:sta asukkaasta kuulu ss koko maassa. kaupungessa. maaseudulla. Itseen l u o k k a a n... 58,5. 55,8. 58,8 2:seen... 2,3. 20,2.,5. 3:teen... 29,2. 24,0. 29,7. Irtan väestö Suomessa tek nnmuodon vastamanttuna vuonna 636,958 henkeä el palo enemmän kun nelännen osan maan koko väkluvusta. läänessä ol rtam en väestön suhteellnen lukusuus el prosenttm äärä seuraava: Oulun lä ä n s s ä ,. Kuopon ,o. Wasaan ,. Mkkeln ,9. Hämeen ,. Turun a Porn läänssä ,. W purn , 7. Uudenmaan , 5. Er

22 7 Eroavasuus ensks- a vmeksmantun läänn välllä nyt sanotussa suhteessa on nnmuodon sangen huomattava, m utta e kutenkaan velä anna mtään kästystä stä mssä määrässä puheenaolevat prosenttluvut ykstysssä kunnssa erävät tosstansa. Muutamat esmerkt valasevat tätä. Uudenmaan läänssä, ossa rtan väestö, nnkun näkyy, ol verrattan harvalukusn, tek se Raseporn täsessä khlakunnassa 2,3 %, Raseporn läntsessä 4,3% Helsngn 25,2 % a P ernaan khlakunnassa 32,9 % koko asukasluvusta. Tosn e vo päättää ovatko asanomasten henkkruren erlaset per-aatteet ossak m äärn vakuttaneet shen että eroavasuudet nässä raakkan olevssa aluessa ovat nn suuret; mutta mkä het pstää slmään, on se sopusontu, oka valltsee maanlohkomsen a rtamen väestön lukumäärän välllä mantussa khlakunnssa. Muutamssa osssa Raseporn tästä khlakuntaa kästtävät penet m aatlat, el sellaset oden vlelty maa on vähemmän kun kymmenen tynnyrnalaa, ana 40 % koko vlellystä alasta; tä-osssa stävaston evät semmoset penet maatlat usessa kunnssa tee edes vttäkään prosentta vleltyen tlusten koko alasta*). Tämä vttaa shen että maatloen kesksuuruus muuten yhtälässsä olossa anak osaks vakuttaa rtamen väestön lukusuuteen sekka oka onk helppo selttää, koska rtan väestö suurmmaks osaks elättää tseänsä tekemällä työtä tosen maalla a tätä työtä tavallsest saatetaan slle tarota anoastaan suurlla a kesksuurlla tlolla, olla löytyy varoa palkattuen pävätyölästen käyttämseen, vaan e penllä tlolla, olta nätä varoa puuttuu. Wpurn läänssä, ossa sekä ylpäänsä että väkluvun suhteen on enemmän maatloa kun mssään muussa Suomen läänssä a ossa nämät tlat ss ylmalkaan ovat penä a nden omstaat varattoma, on rtan väestö myöskn verrattan vähälukunen. Se onk todellsuudessa sellä velä vähemplukunen kun m tä henkkrat tuovat lm, koska suur osa stä oleskelee työ-ansota varten Wenäällä a on akoa lakannut ptäm ästä asuntoansa läänssä. Tästä käyp myös selväks, mnkätähden Parkkalassa, Kurkoella, Jaakkmassa, Ruskealassa Leppälahden kanssa. m. pakossa löytyy palo suuremp määrä henklötä pantuna henkkrohn kun krkonkrohn. Mtä taasen tulee shen osaan rtanta väestöä, oka oleskelee läänssä, ols se luultavast veläk harvemplukunen, olle maanomstaan vähävarasuus estäs hetä ptäm ästä palkollsa määrätyllä vuospalkalla a pakottas hetä nden asemasta hätätlassa tosnaan käyttäm ään satunnasa työapulasa. Vmeksmanttu sekka ynnä laveaan pnta-alaan katsoen velä harva maanlohkomnen lenevät myös syynä tuohon rtamen väestön tavattomaan korkeaan prosenttn nelässä pohosessa läänssä, erttänk Oulun a Kuopon läänessä. *) Katso Suomenmaan W rallnen Tlasto III. 2. M aanvlelytedustus Uudenmaan läänssä. Kartta N:o 6. 3

23 8 Ylpäänsä rtamen väestön lsäys akakautena on ollut Hämeen läänssä 5,7 /0, W aasan 3,6 %, Uudenmaan 3,3 /0, Wpurn 2,9 /0) Turun a Porn 2,5 % a Oulun läänssä,9 /0; anoastaan Kuopon a Mkkeln läänessä on tapahtunut vähennys, edellsessä 3,3 /«a älkmäsessä 2, %. Koko maassa on rtan väestö akakauden kuluessa enennyt 2 prosentlla; stävaston ens luokka väestöstä on vähennyt,5:llä a tonen luokka el palkollset 0,5:llä prosentlla. Ennen ol rtan väestö suhteellsest lukusn Kuopon läänssä. Sen suur- lukusuus sellä on o kauan ollut yhteskunnallnen hatta, oka etenk ylesen hädän akona kun köyhänhuoneet ovat olleet täpötäysnä avuntarvtsota a maantet työnhakota a keräläsä, on kylln tullut näkyvn. Mten olot Oulun a Kuopon läänessä muodostuvat ykstysssä kunnssa, osottavat muun muassa seu- raavat esmerkt:,000 asukkaasta kuulu allasesovssa kunnssa Oulun läänssä: l:seen luokkaan el henklöhn, olla on vaknanen elnkeno. 2 :seen luokkaan el palkollsn. 3:teen luokkaan el rtameen väestöön. Kempeleessä O uluoella Utaärvellä Tym ävällä...., Revonlahdella Puolangalla Lmngassa K e m s s ä Paavolassa Muhoksella Pulkklassa Kuopon läänssä: Maanngalla Pälkärvellä Keteleessä Pelavedellä.., K arttulassa Khtelysvaarassa Kontolahdella Kuopon maaseurakunn s s a Tuusnemellä Kuusärvellä Tohmaärvellä

24 9 Seuraavssa kunnssa rtan väestö tek % koko väkluvusta: Oulun läänssä: Säräsnemellä, Oulunsalossa, Rantslassa, Issä, Whannssa, Kestlässä, Haapavedellä, Kaaann maaseurakunnassa a Luodossa. Kuopon läänssä: Nurmeksessa, Enossa, Kaavlla, Ilomantsssa, Juu assa, Polvärvellä, Rautavaarassa, Pelsärvellä, Lperssä a Kteellä. Huomattavan pen ol rtan väestö Kuolaärvellä Oulun läänssä, ossa se nous anoastaan 9, prosenttn. Nnkun ylläsesovasta näkyy, tek rtan väestö enemmän kun puolet koko väestöstä vdessä kunnassa Oulun läänssä a nelässä kunnassa Kuopon läänssä. M utta Turun a Porn läänssäk löyty kaks kuntaa ylenmäärn suurella rtamella väestöllä, nm ttän Ahlanen 50:llä a Dragsfärd koko 6,2 prosentlla. Waasan läänssä on rtan väestö verrattan harvalukusemp kun Oulun a Kuopon läänessä, osttan sen vuoks että tloen lohkomnen sellä on lukusamp, osttan myösk sen ohdosta että Pohanmaan ylmalkaan uutterammat asukkaat, etenk rannkon puolella, kästössä, kalastuksessa, merenkulussa y. m. ovat ymmärtäneet hankka tsellensä muta tsevarasa tulolähtetä. Nn esm. ol rtan väestö prosenttna koko asukasluvusta Luodossa 6,6 %, Purm ossa 7, 3 /o> Kauhaoella 9,o»/o, Kruunupyyssä 9,3 % a Wmpelssä 20,5 % Kutenk löyty kunta, ossa rtan väestö tek enemmän kun 40 /0, nmttän Jepua, Kovulaht, Laukaa, Saarärv, Karstula, Kvärv, Alahärma, Phtpudas, Lapua a Jyväskylä (48,3 % ). Mussa läänessä rtan väestö tek yl 4 0 % seuraavssa kunnssa: Turun a Porn läänssä: pats o mantussa (Dagsfärdssä a Ahlasssa), W estanfärdssä, Ulvlassa, Porn maaseurakunnassa, Luvalla a Nummella (47,4% ); Hämeen läänssä: Tammelassa, Jämsässä, Kuorevedellä a Korplahdella (47,8% ); Wpurn läänssä: Implahdella, Wpurn maaseurakunnassa, Korpselällä a Sustamossa (46,7 o/o); Mkkeln läänssä: Mäntyharussa a Hartolassa (4,7 %). Osttan lähesessä yhteydessä rtamen väestön suhteellsen lukusuuden kanssa on henkrahan maksamsesta vapautettuen henklöden lukumäärä. Kunak vuonna nyt puheenaolevana vsvuotskautena ol nden henklön lukum äärä:

25 20 otka olvat vapautetut henkrahan otka maksovat henkrahaa maksusta kokonasuudessaan. prosenttna. kokonasuudessaan. prosenttna. 88.,030,02. 50,3.,08, , ,034, ,2.,026,82. 49, ,034, ,5.,056, , ,043, ,.,08, , ,038, ,2.,4,09. 5,8. Taulusta näkyy, että henkrahan m aksusta vapautettuen henklön luku ehtmseen on kasvanut a että ne vsvuotskauden lopulla ovat tehneet enemmän kun puolet koko henkkrotetusta väestöstä. Seuraa va taulu näyttää lkemmn kunka monta henkeä, osaks än, osaks köyhyyden ta muden syden tähden, on vapautettu henkrahan maksusta kussakn läänssä: Nombre d ndvdus exempts d mpôt personnel en L ä ä n t. Gouvernements Sexe masculn. M ehenpuolta Sexe fémnn. Vamonpuolta. T otal. Yhteensä. Prosenttna koko henkkrotetun väestön luknm äärästä. En pour cent de la populaton nscrte dans les lstes !* Uudenmaan... 84,649 84,486 9,87 9,280 46,6 50,859 96,975 43,2 42,6 45, 44,3 46,7 Turun a Porn.. 70,426 68,709 75,445 83,506 89,960 97,254 87,24 49,8 49,5 50,3 5,3 5,5 Hämeen ,35 0,632 2,528 5,67 58,745 6,663 20,408 49,3 49,6 49,9 50,5 5,7 Wpurn ,795 36,695 40,08 37,06 67,76 70,447 38,63 44,0 44,5 45,o 43,8 43,9 Mkkeln ,386 78,89 80,469 8,733 40,7 43,597 83,74 46, 47,0 47,7 48,0 48,9 Kuopon ,422 34,758 38,292 45,327 72,76 77,406 49,582 54, 52,7 53,3 54,8 55,7 Waasan ,833 97, ,48 204,40 02,665 07,592 20,257 53,4 54,0 54,2 54,7 55,5 O u lu n... 2,607 4,938 8,480 22,473 6,552 66,226 27,778 56, 56,6 57,4 58, 59,5 Koko Suom (Total),08,469,026,82,056,900,08, , ,044,4,09 49,7 49,8 50,5 50,9 5,8 Stä kaupungessa ( Vlles) ,667 62,246 69,246 69,277 34,832 38,983 73,85 39,5 38, 40,7 39,6 4, Stä maaseudulla ( Communes rurales) , , ,654,02, ,25 536,06,040,276 50,6 50,8 5,4 5,9 52,7 Jokasesta kunnasta koottuen tetoen mukaan löyty Suomessa vuoden 885 lopulla kakkansa 307,985 asunrakennusta, osta 7,946 kaupungessa a 290,039 maaseudulla. Jos väkluku aetaan tasan vastamantulle määrälle, nn

26 2 tulee okasta asunrakennusta koht maassa keskmäärn 7, asukasta el kaupungessa erttän, a maaseudulla 6,9. Selvää on että näm ät keskmääräset luvut antavat yhtä vähän kästystä stä kunka tlavast tah ahtaast kansa ylpäänsä asuu, kun ne taroavat mtään valastusta asunrakennusten suuruudesta a laadusta. Ymeksmantussa suhteessa votaneen kutenk ylesest tunnettuna asana sanoa, että yhtesen kansan asunnot sekä tlavuuden että ulkonäön a puhtauden puolesta ovat etevmmät maan läns- a lounasosssa, kun ne stävaston täosssa sekä erttän usessa seudun W purn läänssä antavat huolettavan todstuksen väestön köyhyydestä a alhasesta svstyskannasta. Kun täm ä sekka otetaan huomoon, saavat ne numerot, otka osottavat asukasten keskmääräsen luvun asunrakennusta koht kussak läänssä, kutenk suhteellsen merktyksen. Verrattuna tosnsa ne näet antavat valastusta stä kunka palon paremmat olot asuntohn katsoen ovat yhdessä pakkakunnassa kun tosessa, onka ohessa ne myösk puolestaan esytyvät pakkakuntan varallsuuden mttamääränä. Tältä katsantokannalta otetaan tähän seuraavat keskmääräset luvut, otka tarkottavat anoastaan maalaskunta kussak läänssä, syystä että rakennustapaa a asuntosekkoa kaupungessa tavallsest e saateta katsoa maakunnan oloa kuvaavks Wpurn läänssä... Turun a Porn läänssä....5,7. Asukasten luku keskmäärn yhdessä asunrakennuksessa. Uudenmaan....6,. Hämeen.... 6,8. Waasan,,....7,. Mkkeln....8,4. Oulun....8,7. Kuopon....0,4. Ylläolevsta luvusta näkyy että Kuopon, Mkkeln a Oulun läänssä, ossa, nnkun äsken on osotettu, löytyy suhteellsest lukusn rtan väestö, olot asuanten asuntohnk nähden ovat huonommat. Asunrakennuksn, otka ylmalkaan ovat penempä a huonompa kun maan läntsssä osssa, on täällä kutenk sullottu palo enemmän asukkata. Tämä osottaa että varsnaset huonekuntalaset, s. o. se luokka rtanta väestöä, olla e ole omaa mökkä, vaan oka asuu muden huonessa, tekevät ommosenk osan sanottuen läänen asukasluvusta. Asunrakennusten ylesestä laadusta ansatsee manta, että savuprtt, ossa on anoastaan kuas lman uunnpppua a savutorvea, usessa seudussa velä ovat sangen yleset. Ylempänä m antusta 307,985:stä asunrakennuksesta, otka vuoden 885 lopulla löytyvät maassa, ol 4,369 savuprtteä. Nämät akautuvat er läänen osalle seuraavast:

27 22 Uudenmaan lään Turun a Porn lään Hämeen W aasan Oulun.....,83. W purn ,669. Mkkeln ,93. Kuopon ,402. Nnkun tästä näkyy, on savuprtten suuremp takka vähemp lukusuus suorakohtasessa suhteessa rakennustapaan yleensä kussak pakkakunnassa. Odottam attom alta tosn näyttää, että kolmessa ensnmantussa läänssä velä lm otetaan löytyvän sanotulla alkuperäsellä tavalla kyhättyä asunrakennuksa, m utta täm ä saap seltyksensä stä että saunoa, o tk a ovat rakennetut sam alla tavalla kun savuprtt, tosnaan annetaan asunnoks köyhlle apua tarvtsevlle henklölle a sllon täydellä syyllä otetaan asunrakennusten lukuun. Somernemellä Hämeen läänssä savuprtt tekvät enemmän kun nelännen osan kaksta asunrakennukssta. Savuprtten varsnasna kotpakkona ovat kummnk kaakkos- a tä-osat m aata pdettävät. Usemmssa kunnssa tekevät savuprtt penen m urto-osan asunrakennusten luvusta; kutenk löytyy kunta, ossa asanlata on pänvastanen. Enemmän kun nelännen osan kaksta asunrakennukssta savuprtt tekvät, nnkun o m anttn, Somernemellä Hämeen läänssä, sekä Peksäm äellä Jäpp- län kanssa, H artolassa a Sulkavalla (3 % ) Mkkeln läänssä, Ruokolahdella (3 % ) W purn läänssä, Rautalam m lla a R autavaarassa Kuopon läänssä, sekä Puolangalla a Kuhmonemellä (32 % ) Oulun läänssä; enemmän kun kolmannen osan Haukvuorella (36 /0) Mkkeln läänssä, Hankasalmella, Isalm ella, R utakossa a Nlsässä (45 % ) Kuopon läänssä sekä Säräsnem ellä a Rstärvellä (38 % ) Oulun läänssä; vmen yl puolet H rvensalm ella (5 % ) M kkeln läänssä, P elavedellä, Kaavlla, Lapnlahdella, M aanngassa, Kuruvedellä a Tuusnem ellä (69 % ) Kuopon läänssä sekä Paltam ossa (58 % ) Oulun läänssä. A llam antussa kunnssa löyty savuprtteä a asunrakennuksa röörellä a korsteenella seuraava m äärä: Savuprtteä. Asunrakennuksa röörellä a korsteenella. Tuusnem Kuruves M aannka Lapnlaks Paltam o Hrvensalm Pelaves K a a v

28 23 Selvää on että senkaltaset asuntosekat suurest vakuttavat pakkakuntan yleseen terveydentlaan a että erttän tuo verrattan suur lukumäärä soketa a kpeäslmäsä nyt nmtetyssä pakkakunnssa e saata olla olematta yhteydessä ntten kanssa. Puheena-olletten asuntosekkan valasemseks ltetään muuten vhkon loppuun taulu n:o 2. Asunrakennusten rakennus- a katto-anesta sekä korkeudesta, kerroksttan luettuna, löytyy nnkään tetoa koottuna. Ne ovat kokoonpantuna taulultteessä n:o 3, mutta evät näytä, anakaan mtä muutamn pakkakuntn tulee, olevan täydellsest luotettava. Nn esm. nähtn väenlaskussa p. Lokak. 880, että Helsngssä löyty 2,752 asunrakennusta, vaan Uudenmaan läänn kuvernöörn kertom uksesta vuodelta 885 saatuen tetoen mukaan, otka ulkastaan yllämantussa taulussa, ol asunrakennusten määrä anoastaan 2,60 ; samalla tapaa Turussa p. Lokak. 880 löyty,932 asunrakennusta, vaan lopulla 885 anoastaan 849. Kutenk rakennustom mantussa kaupungessa on vsvuotskautena suuressak määrässä laaennut, varsnk edellsessä. Koska sentään monessa tapauksessa ne uutsrakennustyöt, otka vsvuotskautena ovat kummassak pakkakunnassa tulleet lsää, ovat olleet suura rakennusryhmä, otka ovat astuneet vanhempan, haallsten asunrakennusten saan, on seltys sanottuun asunrakennusten lukumäärän vähennykseen ehkä saatava tästä asantlasta. Kutenkaan täm mönen seltys e tee mahdottomaks, että laskemsperustukset er tlossa on ollut ernlanen, a että älkmäsessä tehdasrakennuksa, kouluhuoneta a muta ylesä rakennuksa on ätetty pos, ota pats ernässsä tapauksssa, nnkun os kaks el useamp talo on rakennettu yhteen, er perusteet laskemsessa helpost ovat saattaneet päästä vomaan. III. Elnkenot. Maanvlelys. Väestön pää-asallnen, a muutamn pakon maata melken anoa, elnkeno on maanvlelys. Ana stä alkaen kun kovat katovuodet 860- luvun lopulla olvat menneet ohtse, on Suomen maanvlelys yhtä m ttaa edstynyt. Nänä vuosna saavutettu kova kokemus vakutt näet, että tämä aka tul käännekohdaks, osta uus akakaus maamme maanvlelyshstorassa alkaa. Se näytt selvemmn a ylesemmn kun koskaan ennen maanvlelälle, m tkä vahngot stä vovat seurata, että ykspuolsest pdetään slmämääränä anoastaan yvänvlelyä a laveaa pellonvlelystä, vaan vähemmän huoltaan ntynvlelyksestä a ätetään se takapaulle. Tästä aanvaheesta on mustoonpantava verrattan suura a pernpohasa parannuksa Suomen maanvlelyksessä, otka tulevat näkyvn muun muassa uusen, tarkotuksenmukasempen maanvlelyskaluen yhä ylesemmässä käyttämsessä, henä- a rehukasven vuos vuodelta lsääntyvässä vlelyssä varsnk Uudenmaan a Turun a Porn läänessä, sekä uusssa, ärkperäsemmssä vlelystavossa.

29 24 Vsvuotnen akakaus on tosn lan lyhyt, että se edstys, mkä asan luonnon mukaan sen kuluessa vop tapahtua nn muutokslle vastahakosessa a sltä perttyhn tapohn uurtuneessa elnkenossa, kun maanvlelys on, tuls tarkossa, yrkäst raotetussa numeroluvussa huomattavaks. Varsnk on asanlata nän, kun on kysymys kaks- a kolmako-vlelyn muuttamsesta vuoro- el koppelvlelykseks. Tämä muutos käyp ptkällsestä a os kohta ne muutokset, otka tässä suhteessa ovat tapahtuneet vuosna , evät olleet kylln suura vakuttaaksensa maamme maanvlelyksen kokonaskuvaan, oka pääprtessään pysy entsellään, nn olvat ne kutenk ykstysssä pakkakunnssa sangen huom attava. Uudenmaan läänssä karttuu vuos vuodelta tloen luku, olla käytetään vuorovlelystä a kenollsta henänvlelystä. Sanottu vlelys on täydellsest pantu käytäntöön usemmssa herrastalossa, a stä ruvetaan vähtellen seuraamaan monessa talonpokastalossa^, onka vuoks läännagronomella enmmäkseen onk ollut kylln työtä suunntelmen laatmsessa vanhan ärestelm än uudeks m uuttamsta varten. E rttän lahuttava lmö on että vanhoa autona sesova kauramata, osta läänn tä-osa on ollut nn rkas, nyt on ruvettu ottam aan ylös, lannottamaan a käyttämään henänvlelykseen. Turun a Porn läänssä on edstys käynyt palo htaam m n. Sellä on pellonvlelys velä perustettu melken yksnomasest yväntuotantoon, vakka henänvlelykseenk myöhempnä akona lenee yln enemmän ryhdytty. Tämän ohdosta vuodentulot sellä tavallsest ovatk suhteettoman vähäset, verrattuna laaohn, m utta huonost hodettuhn a lahohn vlamahn. Kutenk parannettuen maanvlelyskaluen sekä kenollsest tehtyen lannotusaneden käyttämnen osottaa, että täälläk on ruvettu parempaan pän pyrkmään. Hämeen läänssä on rautateverkon laaentamsen kautta kasvanut karantuotteden menekk a tästä syntynyt hnnan-ylennys ollut vomakkaana khottmena ntynhodon a nnmuodon välllsest myösk pellonvlelyksen kohottamseen. Samon on myösk ollut lata Wpurn läänssä, ossa suuremmlla tlolla on ruvettu käyttäm ään vuoro- a koppelvlelystä. Yhtesen kansan tlolla taasen on maanvlelys sellä velä otenk alkuperäsellä kannalla. Kutenk maan lohkomnen ylen penn osn a sten syntynyt tlusten penuus sellä suurest supstaa kaskenvlelystä. Mkkeln a Kuopon läänessä, ossa tlolla ylmalkaan on palo laveammat alat, vlellään stävaston velä sangen ylesest kaskea, olletk kun yvänsato vähstä pellosta e rtä tarpeeseen a suovlelystä taasen, sen vaatman suurempen kustannusten a enemmän työn vuoks, verrattan nukast harotetaan. Yhtesen kansan pellonvlelyskalut nässä läänessä ovat yhä velä enmmäst sahra a puukarh; uudemmat a paremmat aseet, nnkun kääntö-aura, rullakarh, lata, yrä a nttokone ovat harvnasa sekä melken yksnomasest herrastalossa tavattava. Kutenk vop täälläk huomata slmäänpstävä parannuksa muun muassa peltoen huolellsemmassa otuksessa a kynnössä sekä rehukasven lsääntyvässä vlelyksessä. Paraten lenee maanvlelys kutenk edstynyt Pohanmaan osassa

30 25 W aasan läänä, ossa soden a rämeden vlely on vuos vuodelta kasvanut sekä sten laaentanut läänn vanhastaan satosan a yvärkkaden vlelysmaden alaa. Vähtellen ruvetaan myös yhä enemmän a enemmän seuraamaan ärkperäsempä maanvlelystapoa a uudet maanvlelysaseet tulevat yhä ylesemmn käytäntöön. Melken samon on lata Oulun läänn rannkkoseudulla, mutta läänn pohosssa a tässsä osssa vlellään m aata stävaston velä vanhan tavan mukaan, evätkä parem m at a tarkotuksenmukasemmat vlelystavat ole huomattavammassa määrässä vottaneet alaa. E rttän huomota ansatsevan mallmaanvlelyksen on kutenk kruununnmsmes X. W. Nordlng pannut tomeen pohosessa Lapnmaassa, tosta pennkulmaa Inarn krkon pohospuolella satsevassa Tovonemen puustellssa. Sellä 69 5' kohdalla pohaseen pän päväntasaaasta on tehty onnstuneta koketa rukn-, ohran-, herneen-, perunan-, porkkanan- y. m. kasven vlelyksessä. Kehotukseks nästä kokesta onk annettu apu valtovarosta. Tehtyen koketten tulokset näyttävät osottavan, että täysoutunutta vlaa sellä vodaan lekata a että yväkasven vlelyä vodaan ollak menestyksellä harottaa. Kaksta läänestä vakuutetaan, että maanvlelysseurat a nden tomeenpanemat vuotset kokoukset ynnä uusen ulkoa tuotuen maanvlelysaseden näyttelyt otollsest ovat vakuttaneet maanvlelyksen edstymseen. Nätä kokouksa varten tarvttaven kustannusten suorttamseks sekä palknnoks ntynhodosta a hyvn tehdystä maanvlelystöstä, alompan semenlaen, pellonvlelysaseden y. m. ostamsta varten ovat maanvlelysseurat, kuten ennenkn, saaneet raha-apua valto- varosta, ota apua on annettu stä 65,000 markan vuotsesta m äärärahasta, mkä maanvlelyksen a sen svu-elnkenoen edstämseks on myönnetty ylesstä varosta. Koska täm ä m ääräraha on havattu rttäm ättöm äks yhä kasvavn tarpesn, on vuodesta 884 velä myönnetty 80,000 markan summa valtovarosta vuosttan samaan tarkotukseen. Sen ohessa on valtoneuvos K. H. F. Furuhelm- vanaan Suomen valtolle testamentn kautta lahottaman varoen korosta vuot- sest määrätty,000 markan suurunen summa annettavaks vuorottan Suomen Talousseuralle a läänen maanvlelysseurolle, a nämät ovat testamentntekän säädännön mukaan käyttäneet stä parannettuen maanvlelysaseden ostamseen, otka on pantu malleks näyttelle a sten lmaseks aettu maanvlelölle. Tomttaaksensa ykstyslle maanvlelölle tlasuutta penempen lanoen saamseen edullslla ehdolla uutsvlelysten a mutten maanhodon parannusten akaansaamseks, määräs halltus ylesstä valtovarosta 26 p. Kesäk ml- onaa markkaa, osta er kunnat saattovat vlelysrahastoen perustamseks saada lanoa ana 5,000 markkaan tsekuk. käyttää vuonna 885. Nästä varosta votn,200,000 markkaa Korken lananmäärä yhdelle hengelle m äärättn 800:ks, el ertysssä tapauksssa ana l,000:ks markaks. Nästä lanosta ol maksettava korkoa anoastaan 3 6/o prosentta. Molemmat maanvlelysopstot Mustalassa, oka 88 uudestaärestettn 4

31 26 maanvlelys- a meer-opstoks a ohon 883 koetusasema maanvlelys-, meer- a metsäsekkoa varten perustettn, a Kurkoella, sekä ne kuus maanvlelyskoulua, otka akakauden alussa olvat olemassa, nm ttän Kovkossa Muhoksen ptäässä Oulun läänä, Korsholman latokartanossa Mustasaaren ptäässä a Tarvaalan sotlaspuustelllla Saarärven ptäässä W aasan läänä, Leväsen puustelllla Kuopon ptäässä Kuopon läänä, Otavan puustelllla Mkkeln ptäässä Mkkeln läänä sekä Söderkullan tlalla Spoon ptäässä Uudenmaan läänä, ovat koko akakautena olleet tomessa. Stäpats on kaks uutta maanvlelyskoulua snä akana perustettu, nmttän Tuorlan tlalla Pkkön ptäässä Turun a Porn läänä sekä Orsmalan ruukntlalla Isonkyrön ptäässä W aasan läänä. Kakk näm ät opplatokset ovat vähtellen lähettäneet melkosen m äärän ärkperäseen maanvlelykseen perehtynetä opplata, otka ovat haonneet ympär m aata a sten myösk tahollaan edstäneet parannettuen työtapoen sekä tarkotuksenmukasemman maanvlelyksen a paremman karanhodon tomeenpanemsta. Maanvlelyksen hyväks perustettn valtovaran avulla 88 maanvlelys- a kauppakemallnen laboratoro Helsnkn a 882 kemallnen a semenkontroll- latos Turkuun. Vsvuotskauden lopulla löyty valto-agronom, 8 läänn-agronoma, yks kussak läänssä, a 5 apulasläänn-agronoma, yks kussak Turun a Porn, Wpurn, Kuopon, W aasan a Oulun läänssä, sekä yks valton palkkaam a kynnynneuvoa. Kumoamattoman todstuksen maanvlelyksen edstymsestä nyt puheena-ole- vana akakautena antavat tullluettelot maahan tuodusta tavarosta. Nden mukaan tek ulkomaalta tänne tuotuen maanvlelysaseden arvo: vuosna ,04 ra:kaa el keskmäärn vuodessa 8,508 m:kaa.» ,764 )) 62,953 )> ,247 îî Il 6,049» ,959,256 îî I» 59,85 Vakempa kysymyksä, mtä tlastoteteellä Suomessa on ratkastavana, on epälemättä velä edelleen mahdollsuus tarkast lmottaa maamme vlellyn maan laauutta sekä stä lsäystä, oka vuotsest syntyy uuts vlelysten kautta. Mtä tähän lsäykseen tulee, näkyy nstä lmotukssta, ota okasesta kunnasta summttasest on annettu, että vlelykselle anastetun karun maan pnta-ala tek: vuonna 88. el aettuna er läänen osalle:» ,563» n ,492» n 884.,.. 4,72» n ,783»

32 27 L étendue des défrchements. Läänt. Gouvernements. Tynnyrnalaa Uudenmaan l ä ä n Turun a Porn lä ä n...,735,936 2,053 2,,995 Hämeen ,960,573,82 3,572 W purn...,04 79,720,28,873 Mkkeln Kuopon ,688 2,24 2,255 2,900 W aasan... 2,003 2,380 2,95 2,904 2,80 Oulun... 2,234 2,637 3,708 3,052 3,739 Valto on osttan suorastaan apurahoks, osttan lanaks antanut nätä uutsvlelystötä varten 6,46 markkaa 50 pennä, osta suorastaan apurahoks maanvlelölle Helsngn kunnassa Uudenmaan läänä 2,40 m arkkaa, maanvlelylle Luumäen kunnassa Wpurn läänä 680 m arkkaa 20 pennä, maanvlelölle Juu an kunnassa Mkkeln läänä,369 markkaa 95 pennä sekä maanvlelölle Inarn kunnassa Oulun läänä 2,560 markkaa, sekä lanaks maanvlelölle Luumäellä, Wrolahdella, sekä Htolassa a Ilmeellä Wpurn läänä,646 m arkkaa 35 pennä, maanvlelölle Kauhaoen kunnassa Waasan läänä 2,000 markkaa sekä maanvlelölle Tyrnävän kunnassa Oulun läänä 5,940 markkaa. Luultavast ylläolevat lmotukset kutenkaan evät ole täydellsä. Kunnallshalltukslle, otka ovat ntä antaneet, on todennäkösest usessa tapauksssa ollut vakea lmottaa sellasten uutsvlelysten laauutta, ossa työ on kestänyt monata vuosa; ota pats ne useastk ovat saattaneet olla tetämättömä lanosta, ota ykstyset ovat valtovarosta saaneet. Tämän lsäks tulee velä, että nmtys karu maa, oka löytyy taulukaavassa, e näytä olevan kylln selvä. Merkllstä on anak että Lapuan kunnasta Waasan läänssä, ossa uutsvlelystä, kuten ylesest on tunnettu, harotetaan mtä suurmmassa määrässä, e löydy mtään lmotuksa akakauden kuluessa vlelykselle anastetun karun maan laauudesta. Avarota, mutta helpost vleltävä sota tässä ptäässä luultavast e katsota karuks maaks, ekä ntä ss ole luettu nyt m anttuhn pntaalan-lmotuksn. Nnkun o ohdannossa on manttu, kootaan nykyään vuotsa lmotuksa vlellyn maan a luonnollsten nttyen alasta sekä kylvöstä a sadosta erttän okaselta tlalta maassa. Usemmssa tapauksssa evät näm ät lmotukset tosn perustu tehtyhn mttauksn, vaan, mssä asanomaset maanomstaat evät tse ole vaadttua tetoa antaneet, todennäkösyydenlaskuhn, ota kunnallslautakunnat, tunnettun oloen ohdolla, ovat tehneet; m utta kun sllä tavalla lasketut pnta-

33 28 alueet a yväm äärät evät ole suuremmat kun että pakkakunnan oloa tuntevat henklöt helpost anak suunnlle ovat voneet ntä tarkastaa, ollon mahdollsa erehyksä yhdessä kohden luultavast toset vastasella taholla ovat saaneet tasot- taa, sekä kun e myöskään ole pstänyt slmään, että varmast ols haluttu arvata ntä suuremmks ta vähemmks kun ne todella ovat, votanee sanotusta alkuperässtä lmotukssta saatua loppusumma myöntää kutakunk luotettavks. Vodaan myösk otaksua, että nämä lmotukset vuos vuodelta tulevat velä tarkem mks, snä määrn kun yhä useampan ykstysten tloen tluslaauuksa m tataan a kartotetaan takka muulla tavalla entstä varmemmn tutktaan. Ol mten hyvänsä, nn nämät tedot ovat anoat suorakohtaset, mtä välttömäst samaan akaan yl koko maan on koottu Suomen vlellyn maan alasta. Ens kerran ta vataan näm ät tedot yhteensovtettuna Tlastollsen Tomston alamasessa kertomuksessa vuoslta Kakk akasemmat tedot tästä on saatu lkmäärästen laskuen kautta, otka ovat osaks perustuneet vanhohn, vuossatoen kuluessa tehtyhn osttasn mttauksn, osaks vlelyssekkan vertaluhn ykstysllä tlolla, a ovat tällä tavon saadut loppusummat sangen sost ernneet suoranasella tavalla saadusta tedosta. Vuoden 885 lopulla tek ylläsanotulla tavalla tlottan koottuen tetoen mukaan vlellyn maan a luonnollsen ntyn pnta-ala kussak läänssä: Vleltyä maata Terres labourables tynnyrnalaa. Luonnollsta nttyä P rares naturelles tynnyrnalaa. Uudenmaan läänssä , ,74. Turun a Porn, , ,960. Hämeen , ,893. Wpurn... 24, ,979. Mkkeln,... 49, ,63. Kuopon , ,66. Waasan, , ,920. Oulun,... 23, ,23. Yhteensä,84,779. 2,75,494. V ertalun vuoks otetaan tähän vastaavat lmotukset vuodelta 880: Vleltyä maata Terres labourables tynnyrnalaa. Luonnollsta nttyä P rares naturelles tynnyrnalaa. Uudenmaan läänssä , ,66. Turun a Porn , ,529. Hämeen , ,088. Wpurn , ,780. Mkkeln , ,628.

34 29 V leltyä maata Terres labourables tynnyrnalaa. Luonnollsta nttyä Prares naturelles tynnyrnalaa. Kuopon läänssä... 48, ,020. Waasan,, , ,265. Oulun... 5, ,839. Yhteensä,680,395. 2,733,765. Prosenttna koko pnta-alasta tek vlelty maa a luonnollset ntyt v. 885: * V lleltyä maata Tet res labourables ;ynnyrnalaa. Luonnollsta nttyä Prares naturelles tynnyrnalaa. Uudenmaan läänssä.... 9,5 5 %.,3 4 %. Turun a Porn.... 8,0 5 8,4 0 Hämeen.... 5,6 7 7,7 4 Wpurn.... 3,3 8 5,7 8 Mkkeln.... 4,2 8 4,5 0 Kuopon.... 2,2 9 3,69 Waasan.... 5,0 3 5,5 8 Oulun.... 0,3 9,87 Koko Suom 2,7 4 4,0 9 Vuonna ,6 5 4,0 7 Mtä vlelystapaan tulee, osottaa seuraava taulu lkemmn mten kunnat täm än suhteen akautuvat kussak läänssä: Kunten luku, ossa ylesmmn käytetty vlelystapa on: Nombre de communes où Tassolement le plus usté est L ä ä n t. Gouvernements. Rotaton des cultures. Vuoro- ta koppelvlelys. Vuoro-, koppel- sekä kaks-, kolm- a nelakovlelys. Rotaton des cultures et assolement en 2, 3 et 4 soles. en 4 soles. Nelakovlelys. en 3 soles. Kolmakovl elys. en 2 et 4 soles. Kaks- a nelakovlelys sekasn. en 2 soles. Kaks akovl elys. Uudenmaan Turun a P o r n Hämeen W p u r n _ M k k e ln Kuopon ! W aasan O u l u n... _ Yhteensä

35 30 Pellonvlelyksen ohessa on, kuten o manttn, kaskenvlelys usessa seudussa maata velä sangen ylenen. Laammn levnnyt se on tä-osssa Kuopon läänä, melken koko Mkkeln läänssä sekä pohos- a kesk-osssa Wpurn läänä. Vsvuotskauden kolmena vmesenä vuonna saatn kaskmasta seuraavat m äärät rukta, ohra, kauroa, vehnää a muta yvälaea: Rendement des terres brûlées. Grans. L ä ä n t. Gouvernements. T y n n y r ä. (,6489 h e c to ltr e ). P r o s e n t t a k o k o y v ä n - s a a ls ta. En pour cent de la producton totale des céréales U u d e n m a a n ,254,663,249,357 0,3 0,26 0,26 0,2 0,26 T u r u n a P o r n ,04 0,04 0,07 0,03 0,02 H ä m e e n...,379 3,645 4,486 3,996 4,054 0,24 0,83 0,60 0,59 0,57 W p u r n... 5,58 23,729 25,846 25,694 29,047 2,53 2,74 3,7 3,77 3,59 M k k eln... 47,22 59,078 73,29 80,887 79,370 0,77,58 2,30 4,67 3,32 K u o p o n... 52,863 67,536 78,929 68,922 50,695 2,86 2,08 3,5 2,93 0,00 W a a s a n... 4,94 8,307,309 6,26 9,368 0,60 0,84 0,96 0,57 0,8 O u l u n ,05 0,03 0,06 0,0 0,5 K o k o S u o m 23,07 64,40 96,547 87,77l 74,807 2,69 2,84 3,4 3,20 2,97 Ertysssä kunnssa vlansato kaskmasta vuonna 885 nous verrattan palo enempään kun tässä läänelle lm otettu keskmäärä. Nn se Luumäellä a Ruokolahdella tek 6 %, Uukunemessä a Sulkavassa 20 %, Krstnassa a Henävedellä 2 %, Suonenoella a Tuusnemellä 23 %, Joutsassa 24 %, Korpselällä 25 %, Khtelysvaarassa 27 %, Suoärvellä a Hrvensalmella 28 %> Anttolassa 29%, Savonrannassa 3 0 %, Kuusärvellä 3 2 %, Kermäellä 33%, Pälkärvellä 36 %, Mäntyharussa 38 %, a Ilomantsssa 884 enemmän kun 65 % vuoden koko vlantulosta. Vmeksmantussa, maan täsmmässä osassa satsevassa ptäässä on kaskenvlelys nnmuodon väestölle tärkeämp elatuksenlähde kun tse pellonvlelys. Er vuosna akakaudesta nous vlantuotanto Suomessa allam anttuhn määrn:

36 3 P ro d u cto n totale des céréales Tynnyrä. Vehnää (Froment) ,582 26,20 25,808 Rukta (Segle)...,522,795 2,863,526 2,69,726 2,363,860 Ohra ( O r g e )... Kauroa (Avone)...,42,854,788,46,255,697,994,775,257,449 2,94,854,45,964 2,89,856 Sekavlaa (Me'tel)... 56,702 66,899 78,87 74,682 Tattara ( Sarrasn)... Hernetä ( P o s )... 5,298 48,744 7,670 72,389 8,76 67,767 6,672 63,22 25,26 2,338,404,28,635 2,243,605 78,048 8,433 75,33 Yhteensä 4,583,937 5,786,538 6,252,89 5,870,054 5,897,654 Tämän lsäks tul velä perunota sekä naurta a muta uurkasvea ota saatn Naurta a muta Perunota, uurkasvea, tynnyrä. tynnyrä. vuonna 88...,. 2,72, , ,799, , ,972, , ,502, , ,07,28. 88,255. Jos Suomen vlantuotantoa vsvuotskautena verrataan olohn edellsnä vsvuotskausna, nn nähdään että se laatunsa puolesta on sangen huom attavassa m äärässä m uuttunut. Vuotsest saatn näet keskmäärn: el prosenttna: Tynnyrä. Rukta. Ohra. Kauroa ,83,067.,03, , ,952,865.,29,62.,00, ,520,573.,322,478.,264, ,69,539.,05,539.,653, ,24,662.,86,20. 2,082,247. Rukta. Ohra. Kauroa ,6. 27,. 24, ,8. 27,7. 24, ,4. 25,9. 24, ,o ,5. 37, CS

37 32 Samalla kun vlantuotanto ss ylmalkaan palouteen katsoen on vmesenä vtenäkolm atta vuonna enennyt yl 40 prosentlla, on myösk ertysten vlalaen vlelys melkosest entsestään m uuttunut. Vuosna saatn keskm äärn vuodessa runsaast,70,000 tynnyrä enemmän kauroa kun vsvuotskautena Sanottu vlala, olla sadon suuruuden puolesta ennen ol vmenen sa, on nyt kohonnut toseen a, samalla akaa kun rukn- a ohran- sato ovat vähenneet 7,9 a 5,6 prosentlla, kasvanut 3,5 prosentlla el koko vlantuotantoon verrattuna 24:stä 37:ään prosenttn. Syyks tähän kauran vlelyksen lsääntymseen vodaan tosn osaks lukea se sekka, että kauraa nykyään on ruvettu entstä enemmän vlelemään ulosventä varten a että se sentähden kauppatavarana on saanut suuremman arvon a varmemman menekn, mutta epälemättä syy etupäässä on etsttävä snä, että maanvlelystä on ruvettu harottam aan enemmän ntensvst el vlelystavan tarkkuutta noudattam alla sekä huomota enemmän kääntämään rehukasvehn, kun mtä velä muutama vuos takapern tehtn. Tätä todstavat tullluettelotk, osta näkyy että kauran ulosvent Suomesta tek vuosna : Kakkansa tynnyrä. Keskmäärn vuodessa tynnyrä , , , , , , ,464. 8, ,02, , ,32, ,579. Kauran ulosvent on ss manttuna vuosna sangen suurest enentynyt. Nn suur e enennys kutenkaan ole ollut, että se edes lkmäärn vastas tuotannon lsääntymystä samana akana. Tämä lsääntymys on ss välttäm ättä suurmmaks osaks kulutettu omassa maassa, oka sekka lahuttavalla tavalla todstaa, että kot-elämä vähtellen on ruvettu entstä paremmn hotam aan a ruokkmaan. Taulultteeseen N:o 4 otetaan lähempä tetoa ertysten vlalaen kylvöä satomäärästä kussak läänssä vuosna seuraavat numerot. Satoen laatua valasevat Tynnyrn kylvöstä saatn keskmäärn tynnyretä Vehnää... 5,42 6,87 6,58 6,5 6,29 R u k ta... 4,26 6,58 7,00 6,32 6,3 O hra... 5,0 5,45 5,50 4,90 4,98 K auroa... 4,69 4,93 5,8 4,83 4,83 S ek avlaa... 4,70 5,00 5,3 4,8 4,76 T attara... 6,89 8,95 8,92 7,05 7,87 H e r n e t ä... 3,42 5,34 4,58 4,46 5,40 P e r u n o ta... 6,00 5,93 6,05 5,05 6,07

38 E r läänessä ol sato tärkem m stä vlalaesta a uurkasvesta yväluvun mukaan seuraava: Sato tynnyrn kylvöstä. Rapport de la producton à la sémence. Läänt. Gouvernements. Rukta. Segle Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Perunota. Pommes de terre Rukta Segle. Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Perunota, Pommes de terre. Rukta. Segle. Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Perunota. Pommes de terre. Rukta. Segle. Ohra. Orge. Kauroa. Avone- Perunota. Pommes de terre. Rukta. Segle. Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Perunota. Pommes de terre. Uudenmaan... 4,84 4,9 4,68 6,32 6,95 5,2 4,60 5,48 7,30 4,98 4,77 5,3 0 5,95 3,97 4,43 4,66 5,2 4,27 4,33 6,78 Turun a Porn.... 3,80 4,4 4,95 6,57 6,43 4,98 5,25 6,42 6,8 8 4,62 5,53 5,72 6,75 4,37 5,43 5,46 5,53 4,76 4,98 7,63 H ä m een... 4,46 5,02 5,3 5,70 6,2 5,76 5,32 5,98 6,84 5,34 5,52 5,94 5,8 5,07 5,35 4,74 5,88 5,45 5,49 6,34 W p u r n... 3,46 5,06 3,9 5,60 6,90 5,3 4,55 5,44 5,98 5,30 4,3 9 5,50 5,84 4,88 4,2 5,3 5,90 5,08 4,32 5,27 M kkeln... 4,55 4,69 4, 4,96 5,90 5,04 4,09 5,08 6,6 5,08 4,39 5,78 5,86 4,90 4,24 4,97 6,8 4,85 4,40 5,0 K uopon... 3,67 5,5 4,56 6,0 2 7,30 5,55 4,98 6,2 7,69 5,54 4,53 6,48 6,54 4,90 4,30 5,37 9,95 4,08 4,02 4,96 W a a sa n... 4,66 5,98 5,67 6,2 6,40 6,33 5,60 6,6 7,53 6,60 6,76 6,49 6,70 6,06 5,34 4,93 6,84 6,40 5,83 5,88 Oulun... 5,70 4,85 5,25 5,62 7,25 5,05 5,90 6,0 2 7,82 5,22 6,77 7,54 7,6 4,23 6,4 5,02 7,95 4,49 5,67 5,47 Koko Suom 4,26 5,0 4,69 6,00 6,58 5,45 4,93 5,93 7,00 5,50 5,8 6,05 6,32 4,90 4,83 5,05 6,3 4,98 4,83 6,07

39 34 Jos kuudes yvä ruksta sekä vdes suvvlosta a perunosta otaksutaan lkmäärn vastaavan kesknkertasta satoa, votasn yllä-olevsta nelästä vuodesta nnmuodon anoastaan vuosa 882 a 883 saatuhn vuodentulohn nähden ptää tyydyttävnä. Keskmääränen sato, laskettuna kaklta vdeltä vuodelta yhteensä, on yväluvun mukaan seuraava: Rapport de la producton à la sémence pour les quatre années réunes. R äg. Segle. Korn. Orge. H afre. Avone. P o täter. Pommes de terre. U udenm an l ä ä n... 6,05 4,66 4,56 5,7 T u ru n a P o rn l ä ä n... 5,88 4,63 5,23 6,34 H äm een... 5,85 5,32 5,40 5,70 W p u rn... 5,65 5,09 4,26 5,38 M kkeln... 5,85 4,9 4,25 5,8 K uopon... 6,45 5,03 4,45 5,79 W aasan... 6,44 6,27 5,83 5,92 O ulun... 7,9 4,77 6,02 5,93 Koko Suom 6,07 5,9 4,89 5,82 Ylmalkaan ol vlansato ss puheenalasena vsvuotskautena vähä kesknkertasta paremp. Turun a Porn, Hämeen, Wpurn a Mkkeln läänessä olvat kutenk russadot alemmat stä keskyvämäärää, ota tässä ylempänä on arveltu säännöllstä satoa vastaavaks; samon ohrasadot Uudenmaan, Turun a Porn, Mkkeln a Oulun läänessä, olle vmemantulle läänlle täm ä asanhaara ol erttän tärkeä, koska ohraa snä vlellään ylesemmn kun muualla. Kauran saals ol säännönmukasta yväm äärää alemp Uudenmaan, Wpurn, Mkkeln a Kuopon läänessä. Stävaston perunan saals kakssa läänessä ol säännönmukasta ylemp. Vakka sadot ss vsvuotskautena tulvat anak kesknkertasa, olvat ne sentään rttäm ättöm ä väestön tarpesn. Tämä näkyy p arhaten, os ntä vlamäärä, otka ävät älelle, sttekun semenks tarvttava vla ol otettu pos, verrataan maan väklukuun kunak vuonna. Jokasta asukasta koht tul sten Tynnyrä. Vehnää. Eukta. Ohra. Kauroa. Hernetä. Perunota. Vuonna ,0 0,56 0,44 0,67 0,02, ,0 0,95 0,4 9 0,75 0,03, ,.. 0,0,05 0,5 7 0,8 0,02, 7.

40 85 Tynnyrä. Vehnää. Rukta. Ohra. Kauroa. Hernetä. Perunota. Vuonna 884.,.. 0,0 0,9 2 0,4 0 0,7 6 0,02 0, ,0 0,89 0,4 0,82 0,03,4. el kakkansa kaksta vlalaesta yhteensä Vuonna 88...,70 tynnyrä yvä a,09 tynnyrä perunota ,23 55 >5 )>, ) , », , n 55 >?> 0, ,6 55 V )), Kun nästä luvusta velä vedetään pos ne vlamäärät, otka ovat menneet karanruuaks, vnanpolttoon a ulosventn, ääp asukasten elatukseks, pats ylläolevaa m äärää perunota, vuonna 88 anoastaan non V» tynnyrä vlaa ) 55 7» n 5) 2 55» n 55 7s n Kun tavallnen vuostarve ylmalkaan otaksutaan olevan 2/ 2 tynnyrä okasen asukkaan osalle, osottavat nyt mantut luvut nnmuodon melkosen vaauksen oman maan vlantuotannossa. Slmäys tullluettelohn todstaak, että vlan, etupäässä auhoen, tuont W enäältä on enentymstään enentynyt. Tämä nähdään selvmmn seuraavsta numerosta: Tuont Suomeen. L'mportaton du blé Jauhoa (Farne.).. Jauhamatonta vlaa levskää 28,76,679 30,85,643 35,45,485 43,524,558 40,794,803 ( Grans).... tynnyrä,038, , ,358 75,866,334,63 Stä rukta (Segle) n 704, ,85 28, , ,623 ohra (Orge) n 86,645 20,4 33,26 235,87 28,084 kauroa (Avone) n 28,068 94,429,466 82,298 9,285 vehnää (Froment) >? ,454 22,373 35,353 hernetä (Pos)» 7,855 9,475 5,482 2,283 29,295 muta vlalaea (Autres céréales) n ,255 7,334 66,523

41 36 Jos, tehdäksemme vertalun yksnkertasemmaks, muutamme auhamatto- man vlan auhoks sen mukaan että yks tynnyr vastaa kahtatosta levskää, tulevat kunak vsvuotskautena maahan tuodut vlamäärät kakkansa tekemään: vuosna , 2 8, 5 9 levskää.» , 8 3, V , 2 4 7, n , 4, » , 8 0 4, Ulkomasen vlan lsääntynyt kulutus e ole ollut tasapanossa vastaavan ylennyksen kanssa Suomen tavaran ulosvennssä. Tämä tek nmttän vastamanttuna vsvuotskausna: Vent Suomesta. L exportaton du blé Jauhoa ( Farne).. levskää 77,39 424,67 233, , ,697 Jauhamatonta vlaa ( Brans).... tynnyrä 332,43 470,38 880,358,22,473,277,4 Stä rukta (Segle) 20,6 9,808 23,89 75,448 43,357 ohra (Orge)» 2,30 4,564 54,762 24, kauroa (Avone) n 89, , ,464,02,409,32,895 vehnää (Froment) n hernetä (Pos) n, muta vlalaea (Autres céréales) n Jos ylläolevat ventsummat muutetaan panomäärn saman laskuperusteen mukaan, ota seurattn ylempänä tuonnsta puhuttaessa, a stten vedetään sten saadut kokonassummat pos vastaavsta tuontsummsta, nn huomataan että Suom, pats omaa tuotantoansa, on kuluttanut v u o s n a , 0 5 2, l e v s k ä ä v l a a.» , 6, , 4 4 8, 7 3 7» , 9 2 8, , 2 3 9, Tuontsummn on myösk ne vlamäärät luettu, otka ovat aotut Suomeen sotetun venäläsen sotaväen tarpeks. Ne tekevät tetyst sentään nn penen murto-osan koko tuontm äärästä, että se m tä vahettelut tämän sotaväen luku

42 37 m äärässä vakuttavat koko tuontn, sentähden tässä votanee ättää lukuun ottamatta. Taulultteessä N:o 5 löytyy muuten lähempä tetoa Suomen vlantuonnsta a -vennstä kunak vuonna tässä puheena-olevana vsvuotskautena. Stä huomaa kunka nuo edullset vlansadot vuosna 882 a 883 vakuttvat tuonnn vähentymseen samona vuosna a vennn enentymseen seuraavana vuonna. Kehruukasven pellavan a hampun vlelystä harotetaan edelleen sangen ylesest, vakka usemmssa seudussa anoastaan kottarpeks. Sato nstä lmotettn seuraa vaks: Pellava. Hamppua. Levskää. Levskää. vuonna , , , , ,736. 0, , , , ,30. Enemmän kun kolmasosa Suomen koko pellavantuotannosta tul yksstään Hämeen läänn osalle, ossa stä muutamssa ptässä, etenk Lammlla, Hollolassa a Koskella, ahkerast vlellään. Lammlla saatn v. 882 yl 9,000 levskää, Hollolassa a Koskella vuosttan 5,000 levskää keskmäärn kummassak. Useassa kunnassa pellavaa vlellään myötäväks a on stä nyt tullut varma myönttavara, sttekun pellavan kehru- a kutomatehdas Tampereella on ruvennut sen pysyväseks kuluttaaks. Kutenk pellavanvlelys vme akona on muutamn pakon hukka vähennyt, sttekun Tampereen tehtaat ovat alkaneet kalun hntaa alentaa. Pats Hämeen läänssä vlellään pellavaa vähän suuremmassa määrässä anoastaan Itn a Ormattlan ptässä Uudenmaan läänssä sekä Vehkalahden, Vronlahden, Säkkärven a Ruokolahden ptässä Wpurn läänssä, ossa kunnssa pellavantulo keskmäärn vuodessa lmotettn 2,500:ks à 3,500:ks levskäks. Stävaston e pellavaa vlellä uur nmekskään koko Oulun läänssä. Hamppua taasen vlellään sangen vähä Uudenmaan sekä Turun a Porn läänessä, m utta hukan ylesemmn mussa läänessä, erttänk Kuopon a Mkkeln läänessä, ossa sen vlelys on ylesemp kun pellavan. Muuton maan tullluettelot osottavat, ett e kumpasenkaan nyt mantun kehruukasvn tuotanto täytä tarvetta, vaan että maahamme vuosna tuotn pellava a pellavantappurota kakkansa 3,000 levskää sekä hamppua 240,000 levskää enemmän kun täältä samana akana vetn ulos. Tosn täm ä tuont etupäässä lenee tapahtunut tehtata varten a stä vastannee sentähden lkmäärn nästä raaka-anesta valmstetut tehtaantuotteet, ota täältä sen saan on vety ulos, mutta kun otetaan lukuun, että Suom puolestaan kuluttaa palon suurempa m äärä ulkomaan pellava- a hamppu

43 38 kankata kun sllä on lähettää muhn mahn, käyp vaaus oman m aan tuotannossa täten kakssa tapauksssa kylln selväks. E ttä Suomen kylvösemenlat ulkomasllek markknolla tulsvat tutuks, on valtovaran avulla ertysä Suomen kylvösementen kokoelma ollut näyttelle asetettuna 882 Sundsvallssa a 883 Amsterdamssa, ossa vmesessä näyttelössä näm ät kokoelmat palkttn näyttelön korkemmalla palknnolla. Elokuulla 88 pdettn ylenen Suomen maanvlelyskokous Turussa, ossa myös kot-elämä, työkalua sekä maanvlelyksen a svu-elnkenoen tuotteta ol näyttelle asetettuna. Karanhoto. Samon kun edellsenä vsvuotskautena on halltus tämänk kuluessa kääntänyt huomotansa tomenptesn kotmasten elänrotuen parantamseks. M n on edelleen oka vuos valton kustannuksella ostettu keskmäärn non 5 vrheetöntä a stoselämks sopvaa ortta, otka ovat asetetut ykstysten henklön luo er osssa m aata huokeata maksua vastaan polkona käytettävks. Senlasten stosortten luku on m äärätty 0:ks kussak läänssä. Kuulutuksen kautta 23 p:ltä Marrask. 882 myönnettn kymmenen vuoden kuluessa, maan hevosrodun parantamseks, 38,000 m arkan summa vuosttan, stä m äärätään 20,000 m arkkaa stosortten ostamseks, 5,000 m arkkaa palknnoks ylesssä klpa-aossa a 3,000 markkaa varsan a tamman palktsemseks. Mtä klpa-aohn tulee, nn ylenen melpde hevosystävän-yhdstyksssä näyttää olevan, että klpa-aot hyödyllsest vakuttavat hevosrodun parantumseen. E ttä kesälläk votasn tomttaa tämmösä klpa-aoa, on levosystävän-yhdstys Uudella maalla perustanut kesäklparadan Oulun kylään lähellä Helsnkä. Välllsest tuottanevat näm ät klpalut kutenk suurnta hyötyä sten, että ne suuressa ylesössä herättävät a ylläptävät halua parempaan hevosenhotoon *). Levttääksensä tässäk suhteessa enemmän tetoa on Kesarllnen Senaat yhä edelleen vuosks 88 a 882 m äärännyt Kesarllselle Suomen Talousseuralle,200 markan suurusen summan vuodessa, käytettäväks kertävän hevoshodonneuvoan palkkaamseks. Samon on valtovaran avulla Uudenmaan läänn perustettu hevoshotaakoulu, oka ensn ol sotettu Kellokosken maalle Tuusulan ptäässä, vaan sttemmn on srretty Jackarbyn tlalle Porvoon ptäässä. Vmen on, nn kään valton avulla, hevosenkengtyskoulu, tatavan hevosenkengttään saamsta varten, yhä edelleen löytynyt Helsngssä. E ttä Suomen hevosrotu tuls enemmän tutuks, annettn hevosystävän-yhdstykselle Uudellamaalla v. 883 valtovarosta 2,500 m arkkaa avuks hevosten lähettäm stä varten Moskovan näyttelyyn. *) Loppupäätöksä klpa-aosta Suomessa vuosna valasee seuraava taulu, onka on kokoonsovttanut kruunun asames nässä klpalussa, assessor O. A. Ståhlberg.

44 39 Taulu, oka osottaa loppupäätökset klpa-aosta Suomessa vuosna Tableau montrant les résultats obtenus des courses des chevaux en Fnlande fendant les années Orta. Chevaux enters. Tammoa. Juments. Yhteensä Orta a Tammoa. Chevaux enters et u ments ensemble. Suurn nopeus. L a plus grande vtesse obtenue. Vuonna. Klpalan luku. Nombre de concurrents. Palknnonsaanetten luku. Nombre de ceux qu ont remporté les p r x. K eskm ääränen nopeus la vtesse moyenne. olla 3 vrstan = 0,800 alan ptunen rata on kulettu mn. sek. pour la dstance de 3 versts. Jalkaa sekunnssa. Nombre de peds en seconde. Klpalan luku. Nombre de concurrentes. Palknnonsaanetten luku. Nombre de celles qu ont remporté les prx. K eskm ääränen nopeus la vtesse moyenne. olla 3 vrstan = 0,800 alan p tunen rata on kulettu mn. sek. ; pour la dstance de 3 versts. Jalkaa sekunnssa. Nombre de peds en seconde. Klpalan luku. Nombre de concurrents. Palknnonsaanetten luku. Nombre de ceux qu ont remporté les p rx. K eskmääränen nopeus la vtesse moyenne. olla 3 vrstan = 0,800 alan ptunen rata on kulettu mn. sek. pour la dstance de 3 versts. Jalkaa sekunnssa. Nombre de peds en seconde. olla rata on uostu, mnuutessa a sekunnessa. pour la dstance de 3 versts. alkaa sekunnssa. peds en seconde ,"7 28, ' 34,"s 27, ' 23,"6 28, , ' 3,"6 28, ' 33,''o 27, ' 23,"8 28, 5 '4 ' 3, ' 5,"4 28, ' 32,"o 27, ' 22, 8 28,2 5' 50 30, ' 08,"4 29, ' 3,"s 27, ' 8, 4 28,6 5' 52 30, ' 0,"3 29, ' 29, 0 27, ' 9, 5 28,4 5' 5 30,8 Sarvkaran parantamseks on myösk, kuten varemmn, ulkomaanrotusa stoselämä vuotsest valton kustannuksella hankttu maahan a sttemmn ulkslla huutokaupolla enmmän taroavlle myyty. Nnä vuosna, otka nykynen kertom us kästtää, on semmosa stoselämä ostettu seuraavat m äärät: Sonnea. Hehoa. Vuonna r> n n n Vuodesta 883 alkaen e ulkomasa stoselämä enään ollut ostettava, koska nden m äärää arveltn tarpeeseen rttäväks. Pokkeuksena kutenk v. 885

45 40 velä ostettn 8 sonna a 8 hehoa. Kakkansa ss koko akakautena 9 sonna a hehoa. Edelleen ovat melpteet eräväsä ulkomasten takka kotmasten elänrotuen paremmuudesta. Mustalassa tomtettu yhteenveto nstä mustoonpanosta, ota sanotussa maanvlelys- a meeropstossa on ptempänä akana tehty er raavasrotuen madontuotannosta on Suomen raavasrotu verrallsest el elävän panonsa suhteen antanut kaksta paramman tuloksen. Suoranasest, el lehmttän laskettuna, saatn Suomen elämstä keskmäärn tosn hyvä verta vähemmän matoa kun ulkomassta a sekarotussta, mutta os elävä pano, oka on lkmääränen m tta slle ruualle, mnkä elän kuluttaa, otetaan lukuun, ol nllä varma etusa tosten rnnalla. Nästä kokesta e kutenkaan luultu uskallettavan tehdä mtään ylesempä ohtopäätöksä, latenk kun tuloksn luultavast on vakuttanut se, että Suomen lehm ät osaks olvat nn sanottua herrastalonrotua kotmanen la tuntematonta alkuperää sekä stä pats palo tarkemmn valkodut kun ulkomaset. E ttä uusen kokeden kautta velä votasn näyttää toteen a tehdä ylesest tunnetuks ne hyvät omasuudet, mtä Suomen raavaslalla on, anto Kesarllnen Senaat 8 p. Maalsk. 879 Korsholman maanvlelyskoulun ohtokunnalle käskyn myödä takka teurastaa kakk sanotulla tlalla löytyvät elukat, otka olvat ulkomasta takka sekotettua kot- a ulkomaan rotua, a nden saan hankka tlalle puhdasta a seottamatonta suomenrotusta karaa sekä koettaa huolellsella hodolla ynnä huonompan elänten poserottamalla saattaa sanottu elänla nn täyskelposeks kun se sunk vop tulla. Tästä kokeesta saatua kokemusta e kutenkaan voda ptää lopullsest ratkasevana, sllä elukossa vallalle päässeen kovan keuhkotaudn tähden ol pakko ennen vsvuotskauden loppua teurastaa koko kara, oten e koetta votu loppuun saattaa. Akakauden alussa saadut tulokset evät sentään olleet erttän tyydyttävä. Nn kään on, koetten tomttamseks tässä suhteessa, Kovkon maanvlelyskouluun Oulun läänssä ostettu sonn a 2 lehmää nnkutsutusta Lapn rodusta. Kunnallshalltusten antamat tedot madontuotannosta keskmäärn yhdestä lehmästä er kunnssa ovat luultavast sangen vähä-arvosa. Vuodelta 885 lmotettn madonsaals 43:ssa kunnassa nousevan 500 kannuun a sen yltse, 302:ssa kunnassa vahtelevan 300 a 500 kannun välllä, 44:ssä kunnassa 200 a 300 kannun välllä sekä 6:ssa kunnassa olevan vähemmän kun 200 kannua. Kunka eroavasa tedonannot tästä ovat, näkyy muun muassa stä, että toselta puolen keskmääränen madonsaals yhdestä lehm ästä arvattn Antrean ptäässä Wpurn läänssä 800:ks kannuks vuodessa, Wrolahden ptäässä samassa läänssä sekä Nvalan a Turtolan ptässä Oulun läänssä 700:ks kannuks; toselta puolen Pyhäärvellä Uudenmaan läänssä anoastaan 65 kannuks. E ttä karanhoto ylmalkaan sekä nttyen a ladunmaden laatu er pakkakunnssa ovat suurest erlaset, on kylln tunnettu ; kutenk ylläkerrotut eräväsyydet tuntuvat kovn luonnottomlta.

46 4 Järkperänen meertom, alkuansa harotettu melken yksnomasest suuremmlla tlolla, on vähtellen, sen mukaan kun rautateverkko maassa on laaennut, outunut yhä vlkkaamman harrastuksen esneeks myösk penempän tloen omstalle, otka ovat ruvenneet yhtöhn prmeeren perustamseks, meerlkkeen harottamsella hyväks käyttääkseen pakkakunnan matovaroa meertuotetten ventn ulkomalle. Nn löyty anoastaan Waasan läänssä yl 50 prmeerä runsaalla vuotsella von valmstuksella. Myösk Uudenmaan läänssä ovat semmoset prmeert sangen lukusat. E ttä meertomen tarve käytännöllsest a teteellsest oppnesta mehstä, otka vosvat maanvlelölle olla avullsna antam alla neuvoa a seltyksä suurempen meerlatosten perustamsessa a käyttämsessä, täytettäsn, ol akakauden kuluessa kaks valtonmeerstä vrassa, tonen maan etelästä, tonen pohosta osaa varten a, vuodesta 883, läännmeerst W aasan läänssä, a ol nällä tomena myösk tarkastaa meerkoulua sekä antaa läännkarakolle tarpeellsa ohauksa. Nätä vmeksmantuta on ollut Uudenmaan, Mkkeln a Oulun läänessä yks kussak sekä kakssa mussa läänessä kussak kaks; kutenk tosen saan nästä läännkarakosta W aasan läänssä 883 pantn yllämanttu läännmeerst. Kuvernöören a maanvlelysseuran yhtäptäven todstusten mukaan on yhtenen kansak ahkerast käyttänyt läännkarakkoen neuvoa, oten ne tehokkaast ovat vakuttaneet shen edstykseen, mkä karan- a matotaloudenhodossa on tapahtunut nyt puheenaolevana vsvuotskautena. Rnnakkan tämän kanssa ovat myösk meerkoulut vakuttaneet ylesempän tetoen levttämseks ärkperäsessä matotalouden-hodossa. N ätä koulua löyty vsvuotskauden alussa kakstosta; akakauden kuluessa on kaks tullut lsää, nmttän Pekkalassa Ruoveden ptäässä Hämeen läänssä a Granforsssa Övermarkun ptäässä Waasan läänssä. Vsvuotskauden lopulla löyty ss seuraavat nelätosta meerkoulua : Myyrän tlalla Uudenmaan läänssä (srretty 883 Kellokoskelta). Gästerbyn tlalla Turun a Porn läänssä (srretty 882 Inkerstä). Kokemäen kartanossa Turun a Porn läänssä. Hakosten Hämeen Pekkalan Hovlan Mkkeln Järvkylän Peltosalmen tlalla Kuopon läänssä. Mattlan Smanannemen Kovskon»» n Granforsn W aasan o

47 42 Orsmalan tlalla W aasan läänssä (srretty 882 Östermyyrasta). M arttlan Oulun läänssä. Stäpats löytyy meerkoulua yhdstettynä Mustalan maanvlelys- a meer-opstoon, Kurkoen maanvlelysopstoon a Tarvaalan maanvlelyskouluun. Kakkn nähn kouluhn vastaanotetaan yhteensä 45 vaknasta opplasta. Wpurn läänssä e ole, sttekun meerkoulu Karhunsuon tlalla lakkautettn, tullut m tään tosta semmosta koulua kuntoon, vaan on Kesarllnen Senaat sentähden sallnut läänn maanvlelysseuran ohtokunnan tostaseks ylöskantaa koululle myönnetyn vuotsen määrärahan, käytettäväks korvauksena nlle meernomstalle läänssä, otka stoutuvat opplaks meernsä kuuden kuukauden ptusen käytännöllsen oppkursn suorttam sta varten vastaanottamaan luku- a krotustatosa nasa yhtesestä kansasta, ollon meernomstaa on velvollnen antamaan opplasten nautta opetusta myösk elänten hodossa a ruokkmsessa sekä yksnkertasessa meerkranpdossa. Petäärven lahotustlalle Wpurn läänssä perustettu karanhotokoulu elänten hotaen a kararenken kasvattamsta varten srrettn 884 Kellokoskelle Uudenmaan läänssä. Muuten on meerhotoa tämän samon kun edellsenk vsvuotskauden kuluessa autettu lanolla tätä tarkotusta varten perustetusta a Suomen valtokonttorn hallnnon alasena olevasta meer-lanarahastosta, onka varat ertysten srtoen kautta musta rahastosta vähtellen ovat karttuneet nn, että ne 887 nousvat 344,000 markkaan. Lanoa myönnetään vuodesta 885 2,000 à 4,000 m arkan suurusa a vtenä ensmmäsenä vuonna korottoma. Pats ertysä talous- a maanvlelysseuran tomttama näyttelötä on valtovaran avulla Kuopon, Mkkeln a Wpurn läänelle yhtenen meernäyttelö syksyllä 882 ollut Savonlnnan kaupungssa, onka ohessa meertuotetten a kaluen näyttelö ol ärestetty v. 884 W aasan a Oulun läänelle yhtesest tomtetussa maanvlelyskokouksessa Nkolankaupungssa. Tomttaaksensa hyväst hodettuen karan omstalle tlasuutta lman suuremmtta kustannukstta ottamaan osaa shen elänten näyttelyyn, oka ol tomeen pantu yhteydessä ylesen teollsuusnäyttelön kanssa Moskovassa 883, myöns halltus valtovarosta määrärahan nden kustannusten suorttamseks, ota 34 elukan kuletus sanottuun näyttelöön saatto vaata. Kun usemmssa massa, ossa maanvlelys on enemmän kehttynyt, elänmarkknan on arveltu varsn tehokkaast vakuttavan kelvollsten kotelänten sttämseen, on senlasa tomeenpantu Suomessak. Kokemus sltä lyhyeltä aalta, onka kuluessa nätä markknota on pdetty, on velä lan vähänen, että shen votasn perustaa mtään arvostelua nden vakutuksesta. Kutenk on useohn nstä runsaast tuotu elukota, ota on vlkkaast ostettu a myyty.

48 43 Allamanttuen vuotten lopulla ol talven yl elätettyen kotelänten lukum äärä Suomessa seuraava: Nombre des anm aux domestques Hevosa, täyskasvusa (Chevaux) , , ,43 249, ,262 varsoa (P oulan s)... 32,542 32,376 32,568 32,654 3,368 Sarvkaraa, härkä a sonnea ( Taureaux et b o e u f s )... 65,089 66,469 70,726 73,675 76,065 lehm ä (V a ch es) , 764, , ,49 84,53 nuorta karaa (Veaux).. 2,96 228, , ,60 272,505 Lampata (Moutons) , , ,460 96,6 978,49 Vuoha (Chèvres)... 9,080 9,444 9,852 8,960 20,779 Skoa (P o rcs)... 48,649 5,429 60,295 65,335 65,88 Poroa (R e n n e s)... 46,576 44,836 49,698 4,273 55,26 Kanoa a kalkkunota (Poules et dndons) 8, ,226 24,598 29, ,968 Hanha a ankkoa (Oes et canards).. 3,465 3,655 4,257 4,8 4,236 teessä n:o 6. Tetoa kotelänten lukumäärästä erttän kussak läänssä löytyy taulult- V. 88 kun tul kato henstä, elukkan määrä sost vähen edellsen vuoden suhteen. eläntenluku taas vähtellen kasvo. Seuraavna vuosna, ollon henänsato ol kesknkertanen, V. 885, ollon elukkan lukumäärä vsvuotskautena ol tsessään suurn, löyty Suomessa non 5,000 hevosta, 32,000 nautaeläntä,,000 lammasta a lähes,000 skaa enemmän kun v Tämä lsäys vodaan yksstään, laskun mukaan, oka e ole korkea, arvata vastaavan 3,500,000 markan pääoma. Se merktys, mkä hyvällä henänsadolla on kansallsvarallsuuden suhteen, on ss o nästä numerosta huomattava. Seuraava taulu ssältää vertalun kotelänten lukum äärän välllä vsvuotskauden alussa a lopussa sekä er elänlaen lsääntymnen snä akana Lsännys. H evosa (Chevaux) ,463 28,630 5,67 Sarvkaraa (Espèce b o v n e )...,3,002,68,0 32,099 Lampata (Moutons) , ,49,053 Vuoha (C h è v r e s )... 20,82 20, Skoa ( P o r c s )... 54,938 65,88 0,880

49 44 Suhta kotelänten lukumäärän a väkluvun välllä kussak läänssä vuoden 885 lopulla nähdään seuraavasta taulusta: Läänt.,000 henkeä koht tul keskmäärn allamanttu lukumäärä. Nombre de têtes pour,000 habtants. Gouvernements. Chevaux. Hevosa. N auta-elämä. Espèce bovne. Moutons. Lampata. Chèvres. Vuoha. Porcs. Skoa. Uudenmaan Turun a Porn Hämeen W purn Mkkeln Kuopon W aasan Oulun Koko Suomessa S0 tul,000 henkeä koht koko maassa Vuonna 885 ss anoastaan skoa löyty sama suhteellnen m äärä kun v Stävaston toset elänlat evät vsvuotskautena ole lsääntyneet samassa suhteessa kun väkluku. Väklukuun verraten ol 885 Hämeen läänllä suurn a Oulun läänllä vähn luku hevosa, Mkkeln läänllä suurn a Wpurn läänllä vähn luku nautaelämä sekä Turun läänllä suurn a Kuopon läänllä vähn luku lampata. Merkllnen on se suur eroavasuus, oka lammashodon ylesyyteen katsoen on olemassa kolmen läntsen läänn, Turun a Porn, Waasan sekä Oulun läänen välllä yhdeltä puolen sekä eteläsmmän, Uudenmaan läänn, a kolmen täsen, Wpurn, Mkkeln a Kuopon läänen välllä toselta puolen. Yhtälänen eroavasuus, vakka pänvastaseen suuntaan, on myösk huomattava skan suhteellsessa lukumäärässä, oka esm. Mkkeln läänssä on kolme kertaa suuremp kun Turun a Porn läänssä sekä kakstosta kertaa suurem p kun Oulun läänssä. Kotelänten lukusuus yksstään e ole mkään tarkka karanhodon suuremman takka vähemmän taloudellsen merktyksen m ttamäärä ossak maassa, vaan ols se täydennettävä lmotukslla elänten laadusta, suuruudesta, elävästä panosta - n- e. Semmosa lmotuksa e sentään Suomesta löydy.

50 45 Tonen katsantokanta kot-elänten verrallsta lukusuutta arvosteltassa on suhta, mssä ne ovat sen alueen laauuteen, olla ntä elätetään, a erttän pellon a ntyn pnta-alaan. Tässä suhteessa ykstyset seudut osottavat melkosa a slmäänpstävä erovasuuksa, otka taroavat arvokkata lsä sen tavan valasemseks, mllä maanvlelystä er osssa m aata harotetaan. Seuraava taulu esttää hevosten, nauta-elänten, lammasten a skan lukumäärän okasta,000 tynnyrnalaa koht sekä koko tluslaauudesta että vlellyn maan a luonnollsen ntyn alasta kussak Suomen läänssä: Elätettyen elukkan lukumäärä,000 tynnyrnalaa koht, kun otetaan lukuun Nombre de têtes par,000 tunnland 493 hectares Läänt. Gouvernements. Hevosa. Chevaux. koko tlaus-laauus. du terrtore, total. Nauta-eläm. Bêtes à cornes. Lampata. Moutons. Skoa. Porcs. Hevosa. Chevaux. anoastaan pelto. du terrtore arable. Nauta-eläm. Bêtes à cornes. Lampata. Moutons. Skoa. Porcs. pelto a luonnollnen ntty yhteensä. du terrtore arable et des prares naturelles ensemble. Hevosa. Chevaux. Nauta-eläm. Bêtes à cornes. Lampata. Moutons. Skoa. Porcs. Uudenmaan Turun a Porn H äm een W p u r n M k k e l n K uopon W a a sa n O u l u n , Koko Suom Kun, nnkun ylläolevasta taulusta näkyy, katsauksa er läänen verrallseen kot-elänten rkkauteen vakeuttaa se sekka, että semmosten elänlaen ako, ota e suorastaan käy tosnsa vertaamnen, on epätasanen a epäsuhteellnen, näyttää tarpeellselta, sen mukaan mkä ulkomallak on tavallsta, otaksua kaklle laelle yhtenen perus-ykskkö a muuttaa nden summat kertomaluvuks stä. Sellasena perus-ykskkönä pdetään tavallsest täyskasvunen nauta-elän a muut elänlat lasketaan stten, sen arvon mukaan mkä nllä on tähän verrattuna, vastaavan suurempaa takka vähempää lukumäärää semmosa elukota. Jos nyt nauta-elän Suomessa otaksutaan olevan samanarvonen kun Va täyskasvusta hevosta = 2 varsaa = 2 vaskkaa a hehoa = 8 lammasta = 3 skaa, nn saadaan tämmösen muuttolaskun kautta seuraava luku elukota keskmäärn okaselle tuhannelle tynnyrnalalle:

51 46 Tlusten Peltoa a Läänt. koko laa Peltoa. nttyä yh uus. teensä. U u d e n m a a n Turun a P o rn H ä m e e n W p u r n... 37, M k k e ln... 46, K u o p o n... 28, W a a s a n O u l u n... 6, Koko Suomessa Nämät luvut tarkottavat nn laveta maa-aloa kun koko lääneä a ovat nnmuodon tse asassa anoastaan keskmääräsä lukua, osta olot ykstysssä kunnssa a khlakunnssa usen melkosest pokkeavat. Uudenmaan läänssä esm. tulee yllämantun muuttolaskun mukaan,000:e tynnyrnalalle peltoa Pernaan khlakunnassa 655, m utta Raseporn läntsessä khlakunnassa 977 nauta-eläntä. Velä suurempa eroavasuuksa tavataan Turun a Porn läänssä. Kun l,000:lle tynnyrnalalle peltoa Ahvenanmaalla muuttolaskun mukaan tulee kokonasta 2,004 elukkaa a Ikaalsten khlakunnassa,3, tulee Varsnas-Suomen kunnssa samalle pelto-alalle puolet, epä kakn pakon edes kuudetta-osaakaan stä. Nnpä vastas äskenmanttua pelto-alaa W ehmaalla 724, Lomaalla 547, Eurassa 528, M arttlassa 53, Halkossa 443, Koskella 44, Pamossa 394 a Pkkössä 355 sellasta elukkaa. Tuo o nässä luvussa lmtuleva melkeä eroavasuus maataloushodon laadun puolesta pakkakunnssa, otka evät ole varsn etäällä tosstansa, kasvaa velä suuremmaks, kun vertalu ulotetaan mussa läänessä satsevn seutuhn. Äskennmtettyen Varsnas-Suomen kunten vastakohtana manttakoon esm. Tornon oklaakso, ossa Ala-Tornon, Karungn a Yl-Tornon kunnssa elukkan luku usenmantun muuttolaskun mukaan nousee ana 3,03:een okasta,000 tynnyrnalaa kohden vleltyä maata. Se edstys, mkä Suomen meerhodossa yhä edelleen nnmuodon on ta pahtunut, ynnä maamme parannetut kulkuneuvot ovat melkeässä määrässä vakuttaneet karantuotteden ulosvennn lsääntymseen. Suomen satamssa käyvän hnnan mukaan laskettn maastamme ulosvetyen karantuotteden arvo akakautena : 43,097,57 m arkaks» : 58,93,967 n : 7,82,526» : 72,060,308

52 47 Jos lmotukset kahdelta ensnmantulta vsvuotskaudelta evät olekaan täydelleen tarkkoa, vaan todennäkösest, vastataksensa lähemmn tos-oloa, saatetaan tasasssa luvussa laskea vuosna : 45,000,000:ks a : 60,000,000:ks markaks, nn ääp kakssa tapauksssa sangen suur enennys kahtenakymmenenä vuonna, oka todstaa että, katsom atta ykstysnä vuosna tapahtuvn vahetteluhn, Suomen karantuotteden menekk yhä lsääntymstänsä lsääntyy, vakka kohta enennys vme vsvuotskautena e ollut nn suur kun edellsenä. Itsekunak vuonna nyt puheenalasesta vsvuotskaudesta tek sanotun vennn arvo vuonna ,943,626 markkaa n ,958,348 n ,885,726 n ,573,09 n ,699,499 Vent ol ss vähän alennut vmesenä vuonna. Vennn laatu sam ana akana osottavat seuraavat taulut:. Eläven elänten vent. {Exportaton des bêtes sur ped). Muta elukota. Autres éspèces. Skoa. Porcs. Lampata. Moutons. Vaskota. Veaux. Härkä a leh mä. Boeufs et vaches. Hevosa. Chevaux. Vuonna ,435 6,445 4,658 2,47 5,672,299 n ,0 6,64 3,432 2,643 5, « ,870 5,92,957 2,506 9,875,220» ,900 7,99 0,563 3,272 23, n ,894 5,886 8,990 3,40 7, Yhteensä 25,0 42,092 59,600 4,248 92,3 4,887 Vuosna ,798 42,055 6,290 2,880 94,403 3,05» ,60 35,292 9,667 9,26 00,420,493 n ,86 43,263 70,64 0,66 23, Elävän elänten ventä muhn mahn ehkäsee usen se sekka, että asanomaset ulkonaset vrastot, erttänk Ruotsssa, tosnaan varsn epäpäteven sytten noalla ulstavat elänruton lkkuvaks Suomessa a sen ohdosta keltävät kaken elänten tuonnn täältä. Asan nn ollen e puheenalasten vent-esneden lukumäärän vahetteluden ohdosta vo tehdä m tään varmoa ohtopäätöksä tuotannon lsääntymsestä takka vähentymsestä.

53 48 2. Ernästen karantuotteden vent. (Exportaton des produts dvers des ferm es). Matoa. Lat. Poronlhaa. Vande de renne. Naudan-a lampaanlhaa. Vande de boeuf etc. Läskä, makkarota a kelä. Lard etc. Juustoa. Fromage. Vota. Beurre. L e v s k ä ä. Kannua. Vuonna ,474 4,202 34,343 95,327 0,90 586, ,22 2,057 23,786 88,30,54 666, ,337 2,887,992 0,325 6,27 53,056» ,899 5,28 5,823 93,36 4,769 68, ,780 3,700 0,465 67,63 5, ,034 Yhteensä 2,892,702 7, ,756 38,659 2,922,642 Vuosna ,229,37 25,726 0, ,459 23,772 2,444, ,788,75 2,42 33,585 32,775 0,087,248, ,365,439 9,436 52,53 97,348 5, ,000 Jos summa vuoslta verrataan summn lähnnä edellseltä vsvuotskaudelta, nn nähdään että vennn lsäys tekee:,32 hevosta, 37 härkää a lehmää,,368 lammasta, 7,706 levskää lhaa a läskä sekä 477,73 kannua m atoa; stävaston vähennys tekee,690 vaskkaa, 2,290 skaa, 336,65 levskää vota a 7,752 levskää uustoa. Suurn m äärä elävä elämä on, nnkun ennenk, vety m aanraan yl Venäälle, sekä stä lähn Nkolankaupungsta, Turusta a Wpursta mertse Ruotsn a Venään satamohn. Maan suurn von- a uuston- ventpakka on Wpur, osta ensnmanttua tavaraa vsvuotskauden kuluessa keskmäärn vetn non 20,000 levskää vuodessa. Suur osa Savosta ulosvetyä vota kulkenee tämän kaupungn kautta; m utta palo vähemmät evät nekään vo- m äärät ole, m tkä m aakuntan ssäkaupungesta, Kuoposta, Joensuusta, Savonlnnasta a Mkkelstä, suorastaan vedään ulkomalle. Suurta vonventä välttää myös Hankonemen kaupunk, oka pää-osaltaan kulkee etäsempn mahn kun lähmpään naapurmahn, erttän Englantn. Sanotusta kaupungsta vetn nmttän : vuonna ,070 levskää n ,030» n ,056» n ,202 n n ,52 n Tarttuven tauten kautta Suom vsvuotskauden kuluessa kadott 2,083 hevosta, 7,025 nauta-eläntä, 2,98 lammasta, 75 vuohta a 2,93 skaa. Enem-

54 49 m ä n k u n k o l m a s o s a k o k o t ä s t ä v a h n g o s t a t u l e e y k s s t ä ä n K u o p o n l ä ä n n o s a l l e. L ä h e m p ä t e t o a s a a d a a n m u u t e n t a u l u l t t e e s t ä N : o 7. P e t o - e l ä m e t t a p p o v a t s e u r a a v a n m ä ä r ä n : H e v o s a a v a r s o a N a u t a - e l ä m ä...., L a m p a t a.... 6, , , , , V u o h a S k o a P o r o a O u l u n l ä ä n s s ä.. 3, 2 6, 6 8, 2 0 5, 0 6, Sllä tavalla nänä nelänä vuonna kadotettuen elänten arvo vodaan laskea non,250,000 markaks, a se vahnko, mnkä peto-elämet nnmuodon keskmäärn vuodessa ovat tehneet maamme karanomstalle, 250,000 markaks. Taululte N:o 8 osottaa mten m antut vahngot akautuvat er läänen osalle. Maanlohkomnen a vlelysosen lukumäärä. Itsenästen maanomstaan lukumäärä Suomenmaassa nous vuoden 885 lopulla kunnttan koottuen tetoen mukaan lll,426:een. Todellsuudessa on täm ä luku hukan penemp. Henklöt, olla on maatloa kahdessa takka useammassa kunnassa, otetaan näet erttän kunk kunnan luettelohn, oten läänn a koko maan kokonassummat useamman kerran tulevat ssältämään samoa henklötä. Kun sellasten, muutenk vähälukuseen säätyhenklön luokkaan enmmäkseen kuuluven, maanomstaan lukumäärä on verrattan vähänen, e äskenmanttu summa kutenkaan, kuten o vtattn, vo stä sanottavassa määrässä muuttua. Sama on myösk seuraavan lukuen lata, otka koskevat maanomstaan akoa vlellyn maan laauuden mukaan. Äskenmantusta,426 maanomstaasta ol näet,08:a kullak 200 tynnyrnalaa a stä päälle vleltyä maata 0,276:a 50 a 200 tynnyrnalan välllä, 57,450:llä 0 a 50 sekä 42,592:a vähemmän kun 0 tynnyrnalaa vleltyä maata. Taululte N:o 9 valasee ertysest kunk läänn oloa tässä suhteessa. Sen ohdolla otetaan tähän seuraavat prosenttluvut, osta selvemmn vop nähdä mssä määrässä suur a vähänen maanvlelys ovat levnneet er seudussa. 00:sta maanomstaasta allam anttu m äärä omst 7

55 50 Nombre des cultvateurs, classés selon l étendue de leurs possessons. Rapport pour 00. L ä ä n t. Gouvernements. Plus de 200. Tynnyrnalaa vleltyä maata. Terres labourables (tynnyrnalaa). 200 a enemmän Mons de 0. Vähemmän kun 0. Uudenmaan l ä ä n... 3,3 2, 72,9,7 Turun a Porn l ä ä n...,6 4,7 60,8 22,9 Hämeen... 2,,8 70,9 5,2 W purn... 0,3 6,8 35,8 57, Mkkeln... 0,6 5,4 70,7 23,3 Kuopon... 0,4 0,2 54,o 35,4 W aasan ,7 55,4 29,2 Oulun... 0,02,6 34,7 63,7 Koko Suom,0 9,2 5,6 38,2 Jolle oteta lukuun Oulun läänä, ossa lmanala-sekat suuressa m äärässä raottavat pellonvlelystä a ossa nnmuodon vlellyn maan laauus e ole mkään luotettava m tta maatloen suuruutta arvosteltassa, on Wpurn läänllä ss verrattan suurn luku penten maatloen omstaa el semmosa, olla on vähemmän kun kymmmenen tynnyrnalaa vleltyä maata. Stävaston soen m aatloen omstaat ovat lukusammat Uudenmaan läänssä. Tärkeänä lsänä nden taloudellsten ehtoen valasemseks, oden noalla maanvlelystä Suomessa har otetaan, ovat lmotukset ylesempen elatustarpeden hnnosta sekä työpalkosta. Snä suhteessa ltetään tähän taulut N:o 0 a, ossa pats koko läänelle laskettua keskmääräsä hntoa, myösk on korkemm at a almmat luvut, oden välllä hnnat ovat vahetelleet. Nuo suuret erotukset, etenk pohosssa läänessä, osottavat että yväkauppa maassa velä on kokonansa kehttymätön a että usemmssa maalaskunnssa hntoen vahtelemsta e ole ärestänyt mkään kauppasten kesknänen klpalu, vaan että ne yksstään ovat rppuneet myyän takka ostaan tlapäsestä tarpeesta. Sten köyhä maanvlelä usenk het elonkoruuaan ohtse mentyä on pakotettu taroamaan tavaransa kaupaan melkenpä mstä hnnasta hyvänsä, koska halullsa ostaa sllon puuttuu; kun stävaston muutama kuukausa myöhemmn, ollon yväntarve on suur, m utta myyen luku pen, hnnat ylenmääräsest korotetaan. Jo eteläsemmssäk läänessä, Uudenmaan, Turun a Porn sekä Hämeen läänessä, ossa kutenk hyvät kulkulatokset helpottavat menekkä a tasottavat hntoa, nousevat erotukset rustynnyrn hnnassa samana vuonna a samassa kunnassa tosnaan ana 8:aan opa 0:eenk markkaan, m utta pohosssa läänessä on hnnanerotus usen

56 5 velä palo suuremp. Karttulan kunnassa Kuopon läänssä esm. vahtel rustynnyrn hnta v a 34 markan välllä, Nlsässä 20 a 35 markan välllä, Leppävrrolla a Ilomantsssa 20 a 36 markan välllä, Kuusärvellä a 36 markan välllä sekä Nlsässä a 30 m arkan välllä. Samalla tavalla hnnat vahtelehtvat usessa osssa Waasan läänä; Sumasssa esm. ol v. 88 rustynnyrn halvn hnta 8 markkaa a kalln 33 markkaa. n. e. Suurmmat ovat epäsuhtasuudet tämän suhteen kutenk Oulun läänssä ; nn esm. vahettel hnta 88 Oulasssa 7 a 30 markan välllä, Resärvellä 6 a 30 markan välllä sekä Rovanemellä 2 a 33 markan välllä; 884 Kuolaärvellä 9 a 35 markan välllä a 885 Kärsäm äellä 8 a 30 m arkan välllä. Suurn suhteellnen eräväsyys huomattn sentään Temmeksellä, ossa rustynnyr 882 vahtel 2 a 3 m arkan välllä el 250 %:n korotuksella. Lapnmaasta e luonnollssta systä nyt puheenaolleta sekkoa esteltässä ol otettu lukuun. Metsänhoto. Se hlltsemätön hakkuu, onka alasna ykstysten metsät maassa vsvuotskautena olvat, puutavaramarkknolla sllon valltsevan korkean hntan sekä stä metsäkaupassa syntyneden lka rohkean kauppatuuman ohdosta, sesahtu takka vähen melkeäst , sttekun asanvaheet olvat muuttuneet, kysyntä vähentynyt a puutavaran arvo alennut. Akakautena olot olvat otenk samat kun lähnnä edellsenä. Kutenk olot nänä akakausna varemmat lan rohkeat tuumat metsäkaupassa sekä ntä seuraava lkkeen-sesahdus näyttävät älkeensä ättäneen opetuksa, otka evät ole olleet lman hyötyä metsänhodolle maassa. Mtään ärkperästä metsänvlelystä sarkahakkuulla a metsänkylvöllä e tosn haroteta muualla kun kruununpustossa sekä kruunun omstamssa kunnkaankartanossa, sotlaspuustellessa a palkkatalossa ynnä ossakussa suuremmassa herrastalossa maan eteläosassa. Usemmssa pakon harotetaan metsänhakkuuta yhä edelleen lm an mnkäänlasta ärestelm ää a metsen uudestaankasvamsesta lukua ptäm ättä. Kutenk huomaa, kuten vtattn, että muutos parempaan pän monn pakon on alkanut. Metsen arvoa kästetään nykyään ylesest a nden kanssa menetellään sentähden säästäväsemmn kun ennen. Uudenmaan a Hämeenlnnan läänessä tavataan sellä täällä myösk yhtesen kansan omstamlla tlolla metsä, osta rsut on korattu pos a ossa puden tyvpuolet ovat karstut. Polttopuden ylellnen haaskaus alkaa vähetä a tämän tarpeen täyttävät o usessa pakon yksstään kuvat puut a oksat sekä muut metsäntähteet. Se aka, ollon metsä pdettn otenk vähä-arvosna maatloen lsnä, on ss kauan stten ohtse. Ylmalkaan metsät nssä osssa maata, ossa nden arvoa a k a sm m n on kästetty, ovat otenk hyvät. Nn on esm. lata Uudenmaan a Hämeen läänessä sekä muutamssa osssa Turun a Porn läänä. Kutenk molemmssa vmeksnm tetyssä läänessä suurest hupenvat edellämanttuna lallsten puutavara-

57 52 kauppa-yrtysten vuoks merkllsenä akana. Wpurn läänssä metsävalkeat, otka tavallsest ovat saaneet alkunsa kaskenvlelyksestä a olle kuvat oksat sekä metsssä makaavat tähteet edellsstä hakkaukssta antavat vrkettä, ovat matkaan- saattaneet melkosa vahngota metsssä. Petarn kaupungn sekä rautaten summaton halkoen kulutus vähentää myösk sost läänn metsävaroa. Mkkeln läänssä metsät vuossatoa kestäneen kaskenpolton ohdosta ovat huonot, a älellä olevat hävävät hävämstään tukken hakkuusta sahohn sekä polttoputten tuonnsta tehtasn a höyrylavohn. m utta hoto ylmalkaan e ole paremp. Kuopon läänssä metsävarat ovat suuremmat, Huonommn lenee lata Pohanmaan osassa W aasan läänä, ossa metsät akan kuluessa tervanpolton a ärettömän haaskauksen kautta yleseen ovat nn raskatut, että löytyy kunta, ossa polttopuut ovat hankttavat usean pennkulman päästä. Läänn Hämäläsessä osassa löyty ennen nota tunnettua suura hakkauksa 870-luvun alkupuolella sangen hyvä hrsm etsä; m utta ne ovat nykyään melkeäst väkentyneet. Rkkan m etsstä on Oulun lään, m utta kulkulatosten puute a ptkät m atkat vähentävät sellä nden arvoa. Tervanpoltto nelee velä vuotsest summattoma m äärä puta, shen kun enmmäkseen käytetään nuorta, kasvavaa mäntymetsää, oka lavella alolla kolotaan a stten kaadetaan. Kutenk monen haaskaus on vähäsen vähentynyt, sttekun soako on päättynyt a maanomstaat ovat saaneet er metsäsarkansa, ota he ovat voneet hotaa a ptää slmällä. On laskettu että non 46 mloonaa tynnyrnalaa el 64 % Suomen koko pnta-alasta on metsämaata. Non 5 mloonaa tynnyrnalaa tästä summasta on kutenk outom ata (sota a rämetä, otka on pdetty metsääkasvavna) sekä m ttaam atonta maata, onka vuoks todellnen kuva metsääkasvava ala luultavast on vähä penemp. Tasasssa luvussa votaneen se er läänessä laskea seuraavast: U u d e n m a a n l ä ä n s s ä..., 5 0 0, t y n n y r n a l a a T u r u n a P o r n l ä ä n s s ä.... 3, 2 0 0, «H ä m e e n.... 2, 5 0 0, W p u r n.... 4, 0 0 0, «M k k e l n.... 2, 3 0 0, K u o p o n.... 4, 2 0 0, n W a a s a n.... 4, 0 0 0, V O u l u n... 7, 3 0 0, n el koko Suomessa 39,000,000 tynnyrnalaa. Metsänhotohalltuksen alamasen kertomuksen mukaan kruununmetsen hodosta Suomessa vuonna 885 kästtävät näm ät yhteenlaskettuna 5,830,575 tynnyrnalaa kuvaa metsämaata, pats vleltyä tluksa sekä sota, rämetä a outomata. Enemmän kun 4 0 % maan metsääkasvavasta alasta on ss valton omasuutta, mutta tämä melkonen osa löytyy lähes kokonaan el enemmäks kun 9 0 % Oulun läänssä. Kruununmetsen ala sekä suhta koko metsämaan ala,an kussak läänssä ol nmttän :

58 53 Läänt. Kruununmetsen laauus tynnyrnalossa. L étendue des forêts de la couronne. Prosenttna läänn kuvasta metsämaasta tekvät En pour cent du total du terrtore bosé. Kruununm otsat. Forêts de la couronne. Ykstysten metsät. Forêts des partculers. Uudenmaan lä ä n s s ä Turun a Porn läänssä ,970 6,4 93,6 Hämeen... 86,353 3,4 96,6 W purn ,506 6, 93,9 M kkeln... 28,40,2 98,s Kuopon ,047 2,6 87,4 Waasan, ,736 9,9 90, Oulun... 4,338,553 82,7 7,3 Koko Suomessa 5,830,575 40,7 59,3 Kunnkaankartanoden, sotlaspuustellen a palkkatloen m etsät evät ole metsänhotohalltuksen hallttavna ekä sentähden kruununmetsn luetut. Kun kokemus on osottanut, että ykstysten metsänhoto e taroa rttävää varmuuttaa stä ette täydellnen metsänpuute vo syntyä usessa seudussa maata, ehdottel se komtea, oka v. 873 asetettn antamaan lausuntoa stä mhn tomenptohn ols ryhdyttävä metsän hävttämsen estämseks, että sovelata metsämata erttänk maan etelä- a kesk-osssa lunastettasn kruununmaks a erotettasn kruununpustoks. Kesarllsen Senaatn stä tekemän estyksen ohdosta säät Tedän Kesarllnen Maesteetnne, Armollsest hyväksyen täm än ehdotuksen, 6 p. Toukokuuta 876, että valton omks vähtellen, a mllon a san haarat nn myöntävät, etupäässä Uudenmaan, Turun a Porn sekä Mkkeln läänessä, lunastettakoon metsämata a erotettakoon kruununpustoks, sekä että vast edes valtokulunk-arvota tehtässä shen vdentosta vuoden kuluessa vuotsest otettakoon se summa, mkä muden tarpeellsten menoen älkeen vop äädä sanottuun tarkotukseen käytettäväks. Tämän noalla on ennen lunastettuen metsämatten lsäks nyt puheena-olevana vsvuotskautena ernästen kauppakran kautta m etsäm ata lunastettu kruunulle Ikaalsten ptäässä Turun a Porn läänssä, Tammelan a Lammn ptässä Hämeen läänssä, Levonmäen, Säämngn, Kermäen, Henäveden a Rantasalmen ptässä Mkkeln läänssä, onka ohessa Punkaharun kruununpustoa sam assa läänssä on laaennettu, Petarsaaren ptäässä W aasan läänssä a Yl-Tornon ptäässä Oulun läänssä, ota pats on ryhdytty keskusteluhn samallassta ostosta mussak pakkakunnssa. Näden kruu

59 54 nunpustoen hankkmsen kautta on pelko vastasesta täydellsestä metsänpuut- teesta postettu muutamsta nstä maamme ossta, ossa metsät nykyään ovat huonommat. E ttä ykstystenk metsänhotoa saatasn paremmalle kannalle a tetoa metsän arvosta a merktyksestä sekä tarkotuksenmukasesta hodosta levtetyks, on vsvuotskauden kuluessa kaks metsänhodonneuvoaa ollut palkattuna a saanut ptennetyn määräyksen ana vuoteen 888. Nästä metsänhodonneuvosta, olla kummallak on ollut 4,000 markan palkko pats kyyt- a ruokarahaa sekä tomtuspakalla vapaata ylösptoa a kolmen markan päväpalkkaa, otka ovat neu- vonpyytään suortettavat, on tonen ollut asetettu Uudenmaan, Turun a Porn, Hämeenlnnan a Waasan lääneä sekä tonen Wpurn, Mkkeln, Kuopon a Oulun lääneä varten. Ne ovat velvotetut matkustamaan ympär a m atkollansa etupäässä käymään nssä seudussa, ossa hedän apuansa tarvtaan, auttamaan maan- vlelötä tedonannolla a neuvolla sekä ohtam aan metsänaotus- a m uta metsänhotoon kuuluva tötä. Nden neuvoa a apua vakuutetaank ahkerast kysytyn. Koko vsvuotskautena on myösk Suomen metsähoto-yhdstys, onka tar- kotus on edstää maan metsänhotaan, maanomstaan, metsä-elnkenon harottaan sekä muden metsänhotoa suosvan kansalasten lähempää yhdysvakutusta a sten herättää halua parempaan metsänhotoon, yhä ollut tomessa sekä ulos- antanut oman akakauskran. Sekä Evon metsänhoto-opsto että shen yhdstetty metsänvartakoulu ovat vsvuotskauden kuluessa lakkaamatta olleet tomessa. Kutenk shen raotettuun määrään katsoen, mkä maassa tarvtaan metsänhotaa, otetaan opplata opstoon anoastaan oka tonen vuos. Vakka kauppasekat ulkomaan puutavaramarkknolla ovat olleet vähemmän edullsa, pysy kutenk metsäntuotteden ulosvent vuosna sangen suurena. Maasta ulosvetyen metsäntuotteden arvo laskettn Suomen satamssa käyvän hnnan mukaan tekevän: markkaa. prosenttna koko vennn arvosta. vuonna ,033,35. 42,08. îî ,406, ,88. îî ,752,3. 45,43.» ,527, ,70.!> ,30,56. 4, vuoden vennn alhanen summa on tullut stä, että er tavaran a r vot ovat lasketut palo alemmks kun edellsnä vuosna. Nyt mantuta arvosumma vastaa seuraavat määrät allalueteltua ernäsä m etsäntuotteta :

60 55 Exportaton des produ ts des forêts Plankkua, lautoa a battensea, kuutoalkaa (Bos de scage, peds cubes).. 39,208,424 48,,049 44,96,724 46,958,875 46,563,60 Palkkea (Poutres), stycken... 80,27 58,669 54,422 4,708 9,284 Ruoteta (Lattes), to lfte r... 38,50 39,580 22,32 28,965 28,864 Ptpropsa (É tas), kappaletta (pèces). 05,47 52, ,560 2,25 274,883 Rautatepölkkyä ( Traverses),.. 367,94,386 Parrua (Chevrons),.. 2,440 42,603 22, , ,053 Rukua (Flèches),, ,303 Hrsä (Bos de charpente)... 95,080 5,78 9,545 62,70 267,605 Plankun- a laudanpätä ( Bouts de planches), k u u tosyltä... Sähkölennätnpylvätä (P oteau x de télé,59,704 2,672,984 6,258,600 3,532,642 3,323,660 graphe), k a p p a letta... 37,292 2,93 Halkoa (B os à brûler), syltää , ,704 90,328 98,72 20,800 Puunkuora (Ecorce), levskää ,80 307,597 60,03 342, ,3 Pkeä (P ox), t y n n y r ä... 5,500 5,30 4,72 2,99 4,320 Tervaa (Goudron),... 30,25 26,337 09,282 29,74 20,620 Hartsa (P an de résne), levskää Phkaa (Résne),.. 5,269 24,780 8,46 33,520 3,036 Potaskaa (Potasse),... 5,373 9,60 2,39,707 3,453 Näden lsäks tulee velä oku määrä kakenlasa puu-aneta a metsän- tuotteta. Ylmalkaan Suomen puutavaran ulosvent 860-luvun alusta saakka on enentymstään enentynyt a varsnk vmesnä vsvuotskausna kasvanut snä m äärässä, että se nyt o on melkosena osuutena tässä haarassa maalmankauppaa. Seuraavat nelän vmesen vsvuotskauden ulosventmäärät osottavat lkem- mn tätä kasvamsta: Halkoa. Bos à brûler. Syltä. Hrsä. Bos de charpente. Kappaletta. Parrua. Chevrons. Kappaletta. Ptpropsa. Etas. Kappaletta. Palkkea. Poutres. Kappaletta. Sahatulta puutavarota. Bos de scage. Kuutoalkaa ,720,052 2, , , , ,599, ,63 758, ,24,07,5 654, ,647,986 82,325 2,083,265,050,378,388,908 97, ,038,673 27, ,224,039, ,72 996,793

61 56 Stävaston pen a tervan vent on vähän vähennyt. Suomesta vetn nm ttä n Tynnyrä. Pkeä. Tervaa. F o x. G o u d r o n. vuosna , , , , ,62. 72, , ,204. Hartsn a phkan vent on myösk vähennyt. Vent tek nmttän: Résne ,607 levskää , ,59 Potaska, ota 860-luvun alussa muutamna vuosna vetn ulos yl 40,000 levskää, on nykyään laannut olemasta mnkään-arvosena venttavarana. Suomesta vsvuotskautena ulosvedystä 225,038,673 kuutoalasta sahattua puutavarota tulee 20,36,698 kuutoalkaa Wpurn, Kotkan a Porn kaupunken osalle, otka nnmuodon yhteensä kannattavat enemmän kun 5 3 % koko tästä ulosvennstä. Stävaston sahattuen puutavaran vent Suomen suurmmasta a metsärkkammasta läänstä, Oulun läänstä, nous samona vuosna anoastaan 25,375,895 kuutoalkaan el vähän yl prosenttn maan koko ventm äärästä. Tosn sanoen, sahattuen puutavaran vent Tornon, Kemn, Oulun a Praahen kaupungesta on tehnyt anoastaan non puolet stä, m tä samana akana on vety ulos Porsta takka Kotkasta yksnänsä. Tästä käyp myösk osttan selväks, mnkätähden kruununmetsstä, otka, kuten o manttn, suurmmaks osaks satsevat Oulun läänssä, on tullut nn vähä lsää maan ulosventn* Metsänhotohalltuksen tekemän laskun mukaan ol yllämanttuhn ulos- vetyen plankkun, lautan a battensen summn mennyt alhaalla olevat määrät sahapölkkyä, otka verrattuna kruununm etsstä samana akana myytyen sahapuden lukuun antavat seuraavat tulokset: Kulutettuen sahapölkkyen lukumäärä. Ykstysten metsstä, lukumäärä, prosentta. Kruununmetsstä lukumäärä, prosentta. vuonna ,749,90. 4,304,48. 88,5. 544,772., ,974,556. 5,24, ,3. 760,354. 2, ,935,908. 5,348,60. 90,. 587,298. 9, ,689,046. 5,263, ,5. 425,592. 7,5.» ,684,938. 5,05, ,2. 669,452.,8.

62 57 Koko nyt puheena-olevana vsvuotskautena myytn kruununmetsstä ss anoastaan 2,987,468 kappaletta sahaputa, el non 0,7 /0 sahattuen puutavaran ulosventn kulutetusta tukkm äärästä. Vuosna nous kruununmetsstä myytyen sahapölkkyen luku 2,99,429:ään el 9 a 20 prosentn vällle koko stä määrästä, mkä sahattn ulosvetäväks, a l,553,396:een kappaleeseen el non 6,5 prosenttn sahattuen puutavaran ventn käytetystä tukkmäärästä. Vmesenä vsvuotskautena ol koko määrä ss älleen noussut yhtä korkealle kun vuosna ; suhteellnen m äärä sen saan van ol non puolet stä mtä se ol sanottuna akakautena. Nden vuotsten yhteenvetoen mukaan, otka on tehty Metsänhotohalltuksen alamasssa kertomuksssa kruununmetsen hallnnosta, olvat valton tulot a menot nstä tsekunak vuonna seuraavat: Markkaa. Markkaa. Markkaa. Vuonna , ,57 436, ,382, ,294 83, ,024, , , , ,76 286, ,26, , ,9 445 metsäpalontapausta on akakauden kuluessa pantu mustoon, osta 24 on tapahtunut Toukokuussa, 68 Kesäkuussa, 77 Henäkuussa, 57 Elokuussa, 8 Syyskuussa a Lokakuussa. 297:ssä tapauksessa syy valkean rtpääsemseen on ollut tuntematon, 46:ssa on valkea saanut alkunsa kydönpoltosta, 33:ssa kaskenpoltosta, 2:ssa metsään sytytetystä nuototulesta, 23:ssa huolettomuudesta lman lkempää lmotusta, 4:ssä tupakanpoltosta, 5:ssä murhapoltosta, 6:ssa tapauksessa on syynä ollut höyryvetursta lähteneet kpnät, 2:ssa tervanpoltto a 7:ssä ukkosentul. Valkean hävttämät metsä-alueet kästtvät yhteensä 49,34 tynnyrnmaan el 738 nelöklomeetern laausen alan. Palaneen metsän arvo laskettn 623,29 markaks. Tauluhn 3, 4 a 5 otetaan muuten, maamme metsänhodon taloudellsten ehtoen lkemmäks valasemseks, tetoa muutaman tärkempen metsäntuotteden hnnosta. Metsästys. Sen tärkeän merktyksen Suomen kansan elnkenoen oukossa, mkä metsästyksellä ennen munon ol, on se nykyänsä melkosessa määrässä kadottanut. Mkäl vlelys on kasvanut a edstynyt, skäl on metsästyksen tuot 8

63 58 taman annon tarve vähentynyt. Sen ohessa on tse metsästys-aloa supstettu a myösk on metsästykselle kelpaaven otusten luku, nnkun peto-eläntenk, vähentynyt. Kutenk edstää tämä elnkeno velä nytk sanottavassa m äärässä kansan tomeentuloa. Ja varmaank on se suuremp ampumatato, onka medän yhtenen kansamme saavuttaa sotakasvatuksensa, monalla perustettuen ampumaseuroen a klpaluen kautta akaa vottaen enentävä metsästyksen merktystä. Valtettavast tähän kuuluvat tedot, ota nyt vrallsest vuosttan kootaan, evät ole täydellsest luotettava, mutta ne kuvaavat sentään lkmäärn, kunka laaalta m etsästystä mellä tätä nykyä harotetaan. Mtä tulee peto-elämä koskevaan metsästykseen, e stä ylmalkaan haroteta ammattna medän maassamme. Anoastaan kaakkosessa Karalassa, etenk Salmn, Suoärven a Korpselän ptässä, stä harotettanee melkosemmn, vakka tedot nältä seudulta ovat erttän puutteellsa. Yhä velä on peto-elänmetsästää kehotettu akamalla palkntoa, ota, maanomstaan kesknäsen sopmuksen mukaan, annetaan okasesta tapetusta karhusta, sudesta, ketusta. n. e. Nnkään ovat useat m etsästysseurat m ääränneet palkntoa tapetusta peto- a vahnko-elämstä, snä tarkotuksessa, että ruoaks kelpaavat metsänotukset täten suoeltasn. Varsn tavallsuudesta pokkeavn tomn halltus ryhty v. 880, ollon, nnkun kolme vuotta akasemmn, monta sudentomttamaa lapsenryöstöä tapahtu Wehmaan, Mynämäen, Pkkön a Halkon khlakunnssa Turun a Porn läänä. Kun ne kenot, ohn kunnat ryhtyvät petoen hävttämseks, katsottn vomattomks a tätä varten m äärätyt palknnot lan penks, otta ne vosvat houkutella ykstysä metsästää el otusten pyytää vavaloseen a akaa kuluttavaan sudenaoon, säät nmttän Kesarllnen Senaat, että okasesta, ylläsanotussa khlakunnssa tapetusta, sudesta tah lvessudesta takka myösk ntten penkasta ylesstä varosta maksettasn ylmääränen palknto, 200 markkaa, oka täyskasvusesta elämestä a 00 markkaa okasesta penkasta. Mutta tälläkään tomeenpdolla e ollut tovottua seurausta, vakka kyllä ykstyset metsästäät rupesvat sudenaaks a 35 nätä petoa v. 88 tapettn nmtetyssä khlakunnssa. Sllä vmen mantun vuoden kuluessa kest susen turmotekoa a koko 3 lasta outu näden petoen uhrks. Syksyllä 88 asett sentähden Kesarllnen Senaat komtean, oka säät, että etenk tottuneden metsästään tuls tomeenpanna penä aoa susen hävttämseks. Nätten aoen ohtaaks valttn nuoremp eskunta-upseer Turun tarkkampuapataloonassa a hänen käytettäväks myönnettn 5 param paa ampuaa henkvartaväen Suomen tarkkam puapataloonassa a 9 venälästä sudenpyytäää, n. s. lukasha, otka varsn nätä aoa varten tuotettn W enäältä. Tavattoman lumeton talv tek kyllä aon suuressa määrässä vakeaks. Ampuvat sentään mantut metsästäät 7 sutta; talonpokaskansa tappo 4, osta se, oka Tammkuun 4 p. 882 ammuttn Mynä

64 59 mäen ptäässä, ylesest luultn samaks, oka nnkauvan ol levttänyt pelkoa a kauhstusta monessa lounas-suomen ptäässä. Täten olvat susen turmoteot raotetut ekä senälkeen ole lmotuksa lapsenryöstöstä Turun a Porn läänstä, ekä mstään muustakaan läänstä saapunut. Susa pyydetään tavallsest osttan kuopssa a loukulla takka panemalla ulos m yrkytettyä syötteä a vrtettyä suspyssyä, osttan myösk sten että nden pesä etstään Toukokuun loppupuolella a Kesäkuun alussa sekä penet penkat otetaan pos pesästä. Pesen etsmnen käyp stä helpommaks, kun suspar harvon perustaa uuden pesän para vrstaa etäämmäks entsestä pesäpakastansa. K arhua etstään melummn talvella pesssään, ollon ntä helpommn syvässä lumessa vodaan kaataa pyssyllä tah kehäällä. Suurn lukumäärä ntä kaadetaan Oulun a Wpurn läänen tässsä seudussa, suureks osaks sporttmesten tätä varten erttän tomeenpanemssa karhunaossa. Ylmalkaan luullaan karhuen lukumäärän havatun vähentyneeks. Vsvuotskautena tapettn Suomessa esntuotuen tetoen mukaan 479 karhua, 572 sutta, 2,28 lvestä, 2,605 kettua, 35 ahmaa,,303 saukkoa, 706 näätää, 7,8 kärppää a 2,257 petolntua. Kunten nästä maksamat palknnot nousvat 208,52 markkaan. Taululte N:o 6 ssältää lähempä tetoa okaselta er vuodelta a er läänltä. Sttekun 0 p. Helmkuuta 868 annettu Armollnen Asetus metsästyksestä a petoelänten pyynnstä Suomessa on tullut ylesemmn tunnetuks a seuratuks a ruoaks kelpaavlle metsänotukslle sen ohdosta on hankttu parem paa suoelusta kun ennen, on metsänrstaa ruvennut lmestymään yhä vlemmältä. Kun onak vuotena on ollut tosn lata, on shen ollut syynä vastaset luonnonkohdat, nnknn esm. kovat talvet a myöhäset kesät. M tään tlastollsa tetoa ruoaks kelpaava metsänotuksa koskevasta metsästyksestä e löydy. Anoat tedot tällä alalla ovat ne, otka löytyvät tullluettelossa Suomen ulosvennstä. Mutta varmaan nämät evät ole läheskään tarkat, muun muassa stä syystä, että suur palous etenk lntua vedään ulos maasta matkustaan tavarana. Lntuen ulosventä tomtetaan tätä nykyä suuremmaks osaks Petarn; ulosvent Ruotsn vuosna e ole noussut prosentta korkeammaks. Tullluetteloen mukaan vetn m aasta: Metsä- a muta lntua kappaletta. vuonna ,938 Y) ,304 Y) ,554 Y) ,944 Y) ,95

65 60 Jos okanen ulosvety lntu lasketaan keskmäärn anoastaan markan arvoseks, ols Suomen maalla nnmuodon almman laskun mukaan nänä vtenä vuotena ollut tästä metsästyksen haarasta yl oman tarpeen lähes nelänneksen mloonan (232,728) m arkan vuotnen tulo. Tullluettelossa on ulosvetyen lntuen arvo laskettu palon korkeammaks, v ,505 markkaan, v ,528 markkaan, v ,38 markkaan, v. 885 stä vaston on lnnun arvo otaksuttu m arkaks kappaleesta. Muuta ruoaks kelpaavaa metsänotusta, pats lntua, e manta ulosventtavaran oukossa a ntä vetäneenk maasta anoastaan penemmässä määrässä. Muta metsästyksen tuotteta on vuoskautena vety ulos 8 karhunnahkaa, 37 saukonnahkaa, 2,250 ketunnahkaa, 290,570 änksennahkaa, 379,50 oravannahkaa sekä 2,029,555 kappaletta kakenlasten elänten nahkoa lman lähempää erttelemstä. Mutta tuskn tarvnnee manta, että nämät numerot evät säntlleen lmase kysymyksessä oleven ulosventtavaran vastaavaa paloutta, koska vmemanttu lasku slmnnähtäväst ssältää er vuoslta er palouksa yksttän luetellusta nahkalaesta. Kutenk takaavat n ä mät tedot, että äskenmanttu ulosvent, verrattuna akasempn vuosn, akakautena on enentynyt. Jos tämän ulosvennn raha-arvo lasketaan saman arvon mukaan, ota on seurattu 885 vuoden tullluettelossa, (karhunnahka 70 markkaa, saukonnahka 4 markkaa, ketunnahka 0 markkaa, änksennahka 25 pennä, oravannahka 5 pennä, muut turkkanekset 20 pennä) saadaan vuosen koko-arvoks 559,000 markkaa el 2,000 markkaa vuodelta. Tulln aneluettelossa on kysymyksessä oleva arvo vuosna melkosest korotettu. M utta epältävältä näyttää, koskevatko tedot nältä vuoslta yksnomasest kotmaan metsästystuotteta, osta syystä ne tässä ätetään m antsem atta. Se lukumäärä nahkoa a turkksa, oka Suomesta vuosna on vety ulos, lueteltakoon kutenk tässä Tlastollsen Tomston ulosantamen, kauppaa m erlkettä koskeven, ulkasuen m ukaan: Yhteensä. Karhunnahkaa, kappaletta Saukonnahkaa, Ketunnahkaa, 8 230,88 2 2,250 Jänksennahkaa, 45,975 82,302 2,467 4,359 45, ,570 Oravannahkaa, 4,740 7, ,90 24,020 3, ,50 Kakenl. elänt. nahk. kapp. 423,784 94, , ,034 2,029,555 Kalastus. Nn vesrkkaassa maassa, kun Suom on, a ohon kuuluu nn avara saarsto, on kalastus ana ollut erttän tärkeä elnkeno. Vme akona onk halltus ryhtynyt monn tomn suoellakseen a edstääkseen tätä elnkenoa. Nn on yhä edelleen aettu ntä palkntoa, ota Kesarllnen Senaat Jou-

66 6 luk. 20 p. 878 on määrännyt annettavaks: nm. yhden 500 markan suurusen ensmäsen palknnon, kaks 300 markan suurusta tosta palkntoa sekä nelä 00 m arkan suurusta kolm atta palkntoa semmoslle henklölle el yhdstykslle, oden ylesest tedetään a tunnustetaan ansokkaast vakuttaneen onkun hyödyllsen kalalan sttämseen ärvssä, lammessa tah mussa ssämaan vesstössä. Tarkotus tälläk tomella yhtesessä kansassa herättää a ylläptää halua arvokasten kalalaen sttämseen nssä vesstössä, ossa ntä e ole löytynyt, sekä kehottaa yleshyödyllseen vakutukseen tässä suhteessa leneek saavutettu. Sen ohessa on Kuvernöören a kalastustarkastaan tomnnasta perustettu kalastusyhdstyksä usempan avarampan vesstöen osakkaden kesken, otta täten kalat kudunakana rauhotettasn sekä skön hävttämnen estettäsn. Ne tlastollset tedot, ota Kuvernöören vuoskertomuksa varten säädetyn kaavan mukaan vuosttan ko otaan okasesta kunnasta, valtettavast kyllä evät kestä tyystä arvostelua kalastuksen kannasta a tlasta er vuosna. Lkmäärästä arvota varten.",sop ntä sentään käyttää. Pää-asallsest meren rannolla, saarstossa, harotetaan kalastusta tärkeänä elnkenona, nnpä pakottan anoanak. Anoastaan seltä ko otaank tetoa ntten perhekuntan lukum äärästä, oden yksnomasena a anoana elnkenona on kalastus. Nätten tetoen mukaan olvat v. 885 kysymyksessä olevat perhekunnat 6,388 luvultaan. Kalastukseen ne käyttvät 9,3 venettä, oden väestö tavallsest ol 2 takka 3 veneen osalle. Nätten perhekunten lukumäärä on vuosna ollut yhä nousemaan pän. Nnkään on nden venestö enentynyt. Vuonna 88 olvat vastaavat num erot 5,53 a 8,27; v. 880 lmotettn perhekunten olevan 5,204 a venetten 8,484. Kalanpyydyksä manttn v. 885 löytyvän 7,629 nuottaa, 7,374 slakkaverkkoa sekä 6,754 lohverkkoa. Vuonna 880 lmotettn nuotten lukumäärän tekevän 9,85, slakkaverkkoen 63,062 sekä lohverkkoen 7,89. Tetoen epävarmuus tekee vertalemsen mahdottomaks. Yllämanttuen tetoen mukaan on maan kalastus vv vuosttan keskmäärn noussut yl kahden mloonan (2,22,000) levskän, (tynnyr on laskettu 6 levskää panavaks), osta merkalastus on tuottanut non kaks kolm atta osaa (,45,000) sekä loput kalastus o ssa a ärvssä. tän-lueteltuna olvat näm ät m äärät tasasssa tuhatlevskössä seuraavat: Lähemmn ert- M erkalastus. Järv* a okkalastus. S la h k o ta...,86,000. L o h a... 38,000. Loha a tamena.. 3,000. Tamena a ärvrautua. 5,000. S k o a... 44,000. Skoa a harrea... 59,000. K u o r e t a... 56,000. Mukkua a kuoreta.. 382,000. K lo h a la... 2,000. Muta k a l o a... 87,000. Muta kaloa ,000. Yhteensä Yhteensä,45,000.

67 62 Varmana saattanee ptää, että otenk suur osa kalansaalsta e oudu tlastollsen tarkastuksen alaseks, onkatähden yllämantut numerot sallvat ommostak korotusta, säntlleen osottaaksensa todellsen asanladan. Saataven tetoen mukaan tuott kalastus vv seuraavat m äärät: Pêche en mer. Les quanttés prses. H ylketä. Phoques. Muta kaloa. Autres espèces. K lohala. Esprot. K uoreta. Éperlan. Skoa. Sk. Lohta a Tam enta. Saumon. Slahkota. Pett hareng. Vuonna. T ynnyrä. (=,6489 hectol.) 5 naulan nas-,sakkaa ( = 2,25 klogram.) klogram.) Levskää ( = 8,5 Nombre L u k u m äärä. Nstä saatu rasva. Produt de grasse. Levskää ( = 8,s klogram.) ,767 ) 894 2,562 2,406 5,755 44,447 4,257 9, ,942 ) 559 2,76 4,08 4,888 37,903 5,734, ,69 ) 735 2,590 2,930 0,56 37,745 3,599 9, , ,292 3,566 6,70 65,20 7,06 3, ,89,06 3,08 4,70 7,492 62,56 7,7 8,687 Y hteensä 370,545 4,3 3,728 7,62 35,00 747,857 28,407 63,370 K e sk m ä ä rä... 74, ,746 3,524 7,000 49,57 5,68 2,674 Keskmäärn vuoslta , ,227 3,069 6,423 5,934 6,374 4,293 Manttuen keskmäären mukaan on saant vv ollut vähän suuremp kun edelläolevana vsvuotskautena. Ja ylmalkaan ovat manttuna vuosna kalastuksen saantm äärät nousseet. V. 885, oka ol myötäsn, akaantu saant nlle vdelle läänlle, olla on m erenrantoa, seuraavalla tavalla: *) Kun tetoa slakankalastuksesta Lavansaarella a m ulla ulkosaarlla W purn läänssä vuoslta puuttuu, on sen anto laskettu 2,000 tynnyrks.

68 68 Les quanttés prses en 885 p a r gouvernement. Läänt. Slakota. Skoa. Lohta a Tamenta. Tynnyrä. Kuoreta. nassakkaa. Klohala. 5:n naulan Muta kaloa. Levskää. Lukumäärä. Hylketä. Nstä saatu rasva. Levskää. U udenm aan... 6, ,792 44, Turun a Porn.. 36, ,39 68,935 W p u r n... 23, ,940,750 9,033 3,38 9,046 W a a s a n... 4,449 95, ,90 3,88 6,254 O u lu n... 2, , Yhteensä 83,89,06 3,08 4,70 7,492 62,56 7,7 8,687 Jo ssa a ärvssä kalastuksen tulos on edellä manttuen tetoen mukaan muodostunut seuraavaan tapaan: Pêche dans les lacs et dans les rvères: Vuonna. Saumon. Lohta. Trute. Tamena a Järvrautua. Sk. Skoa a Harrea. Lavaret argenté. Mukkua a Kuoreta. Autres espèces. Muta kaloa. ' Tynnyrä. Levskää , ,474 20,44 70, , ,055 2,600 90, , ,325 25,33 88, , ,3 25,950 83, , ,537 26,238 99,302 Yhteensä 2,04,74 8,522 9, ,53 K e sk m ä ä r n... 2, ,704 23,853 86,506 Keskmäärn vuoslta , ,06 3,24 4,927 Myösk ssävesstössä näkyy kalastus vv , verrattuna akakauteen , melkosest edstyneen. Kentes on tämä edstys pdettävä o näkyvänä hedelmänä nstä tomsta kaloen rauhottamsen a sttämsen suhteen, ohn vme vuosna on ryhdytty.

69 64 Etevn kalastus o ssa a sen ohessa anoa, ota harotetaan ammattna a käyttämällä suurempa pääoma, on lohen-, tamenen- a sanpyynt. Suurmmat kalastamot ovat pohosssa o ssa, Tornon, Kemn, In a Oulun, nn myös Kokemäen, Kymn a Wuoksen o ssa, a ovat kruunun oma. Vuokraa nstä on valtolle maksettu: vuonna ,909 markkaa» ,075 n n ,300 n D ,484 n n , ,927 V Seuraavassa taulussa luodaan slmäys lohen-, tamenen-, a sanpyyntn er läänen o ssa a ärvssä v. 885: Lukumäärä. Nombre de Saalnmäärä tynnyressä. Quanttés prses. (Tynnyr à,648 9 hectoltre) Kruununkalastam osta mak Läänt. Pêcheres. Loh- a skapatoa. Personnes en servce. Henklötä otka olvat työssä kalastusakana. Saumon. Lohta. Trute. Tamena a Järvrautua. Sk. Skoa a Harrea. settu vuotnen vuokra. Revenu de la couronne. Sfnf ym. U udenm aan Turun a P o r n ,65 H ä m ee n W p u r n , ,082 32,709 M k k e ln K uopon... 5, W a a sa n... 66, O u lu n ,953, ,66 25, Yhteensä 773 6,226 3, ,537 67, Kuten ennen täytyy tälläk kertaa loh- a skakalastamossa kalastusakana työskenteleven henklön lukumäärää koskevsta lmotukssta se mustutus tehdä, että samat nähtäväst usemmsta läänestä ovat lan korketa a ohonkn erhetykseen perustuva. Sam asta syystä ovat tässä kokonaan mantsematta ätetyt lmotukset nuotta-apaan lukum äärästä er läänessä. Tätä sanaa, olla taulu-

70 65 kaavossa on tarkotettu ntä pakkoa, ossa lohen- a sannuotanvetoa on haotettu, on nmttän taulua täydentässä kästetty samaa merktseväks kun se lukum äärä kertoa, mnkä nuotta on mereen hetetty. Lähnnä slakanpyyntä on mukun a kuoreen pyynt maassamme tärken. Etenk savolasessa väestössä Kuopon a Mkkeln läänessä on Samaan a Kallaveden vuosttan tuottama mukun- a kuoreenanto tärkeä osa yhtesen kansan elatustavaran oukossa. Vuoslta lmotetaan kysymyksessä oleva kalastus tuottaneen: Mukkua a kuoreta, tynnyrä.! Läänt. Pêche du lavaret. Quanttés prses Yhteensä. U u d en m aan Turun a P o r n ,70 H ä m e e n...,356 2,528 2,562,820 2,69 0,435 W p u r n... 2,473 2,373 2,998 4,238 4,672 6,754 M k k e ln... 4,436 5,7 5,33 5,559 5,48 25,393 K u o p o n... 6,88 6,65 8,673 8,066 7,232 37,503 W a a s a n... 2,26 2, ,688 3,786 3,353 O u lu n... 2,273 2,234 2,732 2,657 2,457 2,353 Yhteensä 20,44 2,600 25,33 25,950 26,238 9,263 Tässä yhteydessä sop myösk manta kravunsaanta. Jos kohta täm ä e veläkään ole sanottavan suur (krapuen ulosvent vuosna lasketaan keskmäärn tehneen 2,400,000 kapp.), on se kutenk alkanut outua ulosventtavaraks Wenäälle. Pääasallsest on krapua tähän ast kuletettu Hämeestä a tätä ulosventä ovat tomttaneet Petarssa asuven kauppasten ostaat. Krapuen hnta on vahdellut 60 pennstä 2 m arkkaan sadalta. Kun kravunpyynnölle luvallnen aka alkaa vasta Henäkuun keskpalkolla a ss on okseenk lyhyt, on ulosventä koko vuoden kuluessa tehty sten mahdollseks, että kesällä pyydetyt kravut ovat sälytetyt suurssa, vrtohn lasketussa sumpussa, ossa ntä elätetään kalolla a perunolla. Nätä sumppua lmotettn v. 885 löytyvän lähes 70 kappaletta Lempäälän, Weslahden, Pälkäneen, Kangasalan, Sääksmäen, Luoposten, Kuhmalahden, Längelmäen, Lammn, Hauhon a Hausärven ptässä, a saatto nssä talven yl sälyttää non 400,000 krapua. Yksn nästä kunnsta nous krapuen ulosvent samana vuonna l,624,000:een, osta maksettn 7,000 ruplaa hopata. Jos kohta hylkeenpyynt okemmten kuuluukn metsästykseen, on stä tavallsest manttu kalastusta koskevssa tedossa. Hylkeenpyynt Samaassa a Laatokassa, otka ovat anoat ssävedet, mssä hylketä löytyy, on ollut vähäpä 9

71 66 töstä laatua. Stä vaston se saarstoväestölle, etenk W aasan a Wpurn läänessä, on tärkeä elnkeno. Tedot tästä lmastut 62 a 63 svulla. Edellä on o sanottu, että yllä-olevat lmotukset ovat van lkmääräsä. Okeastaan ne lenevät melkosest alemmat todellsa numerota. Stä lmasevat myös tullluetteloen lmotukset Suomen kalanvennstä. Kalanvent lmotettn nmttän vuosna seuraavaks: Exportaton Y h teensä. Elävä a tuoreta kaloa, Posson fras, levsk. 50,073 54,68 90,403 79,034 8, ,206 Suolattua lohta, Saumon salé, tynnyrä,7,238?9,75? 42,67? 4,434?9ö,3 Suolatuta slakota, P ett hareng salé 5,727 3,522 4,698 9,867 6,468 80,282 muta kaloa, Autres espèces,85,643 6,400 6,866 4,698 20,792 Krapua, satamäärä, Ecrevsses, centanes 24,468 24,797 2,970 27,20 24,30 22,656 Kravun lhaa levskää Suomenmaan kalanvennn arvo on tullluettelossa laskettu allamanttuhn määrn : vuonna ,02,794 markkaa 882,935, ,763, ,28, ,795,549 Stä vaston Suomenmaahan samana akana on musta masta tuotu keskmäärn vuodessa non 44,000 levskää tuoreta, suolatuta, kuvatuta, savustetulta tah m austetuta kaloa, oden lmotettu arvo tek vuonna ,756,829 markkaa» ,... 2,93,372 V n ,...,687,05 n ,689,087 V n n ,63,808» Vsvuotskautena nous ss vuotsessa keskmäärässä Suomen kalantuont musta m asta,788,029 markkaan, sen kalanvent,975,876 m arkkaan, a näkyy ss ulosvent arvoltaan nousevan 87,847 markkaa korkeammaks. Vsvuotskautena osott kalanvent 2,807,547 markan arvon, musta m asta tuont,64,84 m arkan arvon; ulosvent-lka ol ss ylläm anttuna vsvuotskautena vuotsessa keskmäärässä,42,738 m arkkaa. Omtusta kyllä ss,

72 67 samassa kun kalastus-elnkeno, sen mukaan m tä akasemmn m antut lmotukset osottavat, on edstynyt a sen ant enentynyt, on kutenk vuotnen kalanvent vuossta vuosn vähentynyt 33,67 m arkalla sekä vuotnen kalantuont musta masta samana akana noussut 623,25 m arkan arvolla. Kot- a kästeollsuus. Vmeks annetussa vsvuotskertomuksessa on näytetty, mtä suurta valtotaloudellsta merktystä medän kansamme tulee valvoa, kot- a kästeollsuuttaan ylläptääksensä. Sen m ukaan m tä monet sekat näyttävät osottavan, ovat vähenemstään vähenevää teollsuustatoa a teollsuuden harottam sta syrälle tunkeneet tehdasteollsuuden tuotteet, otka maakauppasten kautta yhä suuremmassa määrässä tulvaavat yleseen lkkeeseen. Tämä sekka e anoastaan osota, että vähemmn täydellnen kotteollsuuden tuote on äänyt takapaulle klpallessaan tehdasten muodoltaan kaunmman a helpomphntasen, m utta ehkä kyllä usen vähemmän kestävän tavaran kanssa. Se osottaa sen ohessa, että se tuottelas työ, ota ennen kotteollsuus kannatt, nyt menee hukkaan. Se ptkä aka vuodesta, ollon maaväestöllä e ole tlasuutta tomttaa maanvlelysaskareta a ollon väestö ennen kotosalla on vonut kästyöllä tyydyttää mona tarpetansa, ver usen kyllä outlasuudessa umpeen, os e kotteollsuutta ole korvannut oku muu, hyödyllnen tom. Mutta tämänlasta e ole nn helppo keksä. Puuttuvan huolenpdon seurauksena sekä senk asan, että helpost oko rahalla tah velaks ottam alla vodaan hankka monta tarvttavaa teollsuustuotetta, on sentähden monessa pakon: varallsuuden vähentymnen vähentyneen tomelasuuden rnnalla. Tähän sekkaan, olla on sangen suur sekä sveellnen että aneellnen merktyksensä, on o kauvan halltuksen huol ollut käännettynä. Etupäässä on katsottu tarpeellseks saada kuntoon aanmukanen teollsuudenopetus. Sen kautta on tovottu votavan ylentää yhtesen kansan meltä a kauneudentunnetta sekä suunnttaa sen halua nhn teollsuuden haarohn, otka näyttävät saattavan menestyä tehdastyön rnnalla. Snä tarkotuksessa on Hänen Kesarllnen Maesteetnsa 24 p. maalskuuta 880 tehdyn alamasen estyksen ohdosta sallnut, että Suomenmaan valtovarosta 25,000 markan suurunen summa vuodessa yhä edelleen vden vuoden akana saatasn käyttää teollsuuden edstämseks sten, että 20,000 markkaa aettasn maanvlelysseuran kesken a loput tulsvat Senaatn käytettävks lmaantuvn tarpesn. Nällä varolla on Helsngssä ylläpdetty yhtenen kotmasten kästeollsuuden tuotteden myyntpakka a penemp samanlanen Kuopossa sekä kntonasa kästyökoulua Turussa (tyttöä varten ana vuodesta 885 myös puuteollsuutta), Porvoossa, Lahdella a Hämeenlnnassa (tyttöä varten kutomsta), Brändössä a kaks Oulussa (poka varten puuteollsuutta a tyttöä varten naspuolsa kästötä a kutomsta). Stä pats ovat talous- a maanvlelysseurat kakssa lää

73 nessä asettaneet kertävä kästyö-opettaa a opettaattara pääasallsest puuteollsuutta a kutomsta varten. Myösk ykstyset henklöt ovat lman valton antamaa raha-apua opettaneet kotteollsuuden er haaroa. Hedelmät nästä tomenpdosta ovat o alkaneet esntyä a tunnustetaan ntten ylmalkaan olevan tyydyttävää laatua. Stä vaston kästeollsuudesta kansakoulussa, osta nn palo hyötyä on odotettu, e ole melkosempaa käytännöllstä tulosta näyttäynyt, os e semmosena tahtos ptää stä sekkaa, että yhtesen kansan huomota on suunnteltu kotteollsuuden merktystä kästtämään. Tämän sekan syynä lenee osaks pdettävä, että opetusa elole ollut hyvn ärestetty a ohattu el että opplalla e ole ollut varoa kodssaan saada tarpeellsa työkalua atkaaksensa kästeollsuustontaan. Osaks a varmaank pääasallsest lenee manttu kohta seltettävä sten, että kästeollsuusopetus kansakoulussa todellak velä on nn uus, ett evât sen hedelmät ole ehtneet kypsyä. Mssä teollsuutta härtsem ättä a taukoam atta ptemmän aan kuluessa a hyvällä ohdatuksella on opetettu, sellä on vähttän, sen mukaan kun kokemus er pakossa m aata osottaa, lahuttava tuloksa saavutettu. Jo tta parannusta nykysen kotteollsuuden suhteen pkemmn saatasn tomeen, ^on Tedän Kesarllnen Maesteetnne Armollsessa asetuksessa 8 pävältä kesäkuuta 883 säätänyt, että ylesstä valtovarosta 500,000 markan suurunen summa pdätettäsn käytettäväks teollsuustadon edstämseks, pääasallsest perustamalla teollsuuskoulua sekä opettamalla kästeollsuutta kansakoulussa. Tämän ohdosta vaat Kesarllnen Senaatt talous- a maanvlelysseuroen metntöä, mten teollsuusopetus paraten ärestettäsn er pakossa. Se selvtys, mkä kysymyksessä olevasta asasta täten saatn, e kutenkaan ole näyttäynyt kylln rttävältä. Sentähden on Kesarllnen Senaatt sttenkun kutenk teollsuutta koskevat asat lokakuussa 886 ovat srretyt maanvlelystomstosta rahavaran-tomstoon yllämanttuen seuroen kautta tomeenpannut kakkn läänehn ulottuvan tedustelemsen. Slmälläpdettävät sekat olvat pääasallsest seuraavat: kotteollsuuden a teollsuustadon laatu okasessa kunnassa, osta hanktaan sellasa tuotteta, ota e kodessa valmsteta; olko mtään teollsuutta kunnassa opetettu, a mllä menestyksellä; mnkälaatusa tuotteta valmstetaan myytävks a mssä ntä myydään; löytyykö erttän tatava kästyöläsä sekä ovatko näm ät maanvlelötä va yksnomasest kästyöläsä. Nämät halltuksen tomet tosn evät kuulu tätä kertomusta kästtävään akakauteen. Kutenkn ansatsevat yllämantun tedustelun päätökset tässä tulla mantuks, koska luotettavaa, kot- a kästeollsuuden tlaa vuosna koskevaa tlastollsta anehstoa e löydy, a tedustelun valasemat sekat ovat olleet olemassa o ennenk stä vuotta, 887, ota se lähnnä koskee. Almmalla kannalla on teollsuus maan tässsä osssa, etenk Sortavalan a Salmn khlakunnssa. Suurmmssa osssa muualla maassa valm stetaan yle

74 69 semmn harotetun kotteollsuuden kautta kotona tarvttavat yksnkertasemmat huone- a työkalut puusta. Sellä täällä tehdään stä pats yksnkertasempa puua rautakalua. Saarstossa a rantaseudulla harotetaan verkkoen kutomsta a venetten rakentam sta sangen suuressa määrässä. Enmmn kehttynyt a haratettu on ylmalkaan kotteollsuus Satakunnassa a etelä-pohanmaalla. Teollsuustato rppuu yleensä suorastaan stä, mten suuressa määrässä teollsuutta harotetaan. Varmuudella e saata tetää, mstä väestö er kunnssa hankk tselleen sellasa yksnkertasempa tarvekalua, ota se e kästeollsuudella tse valmsta. Enmmäks osaks tätä tarkotusta varten käytettänee am m attlasa a kästyöläsä omassa kunnassa; stä pats panevat kauppaat maalla a kaupungessa palon sellasa tarvekalua kulkuun. Raapakolla tyydytetään nätä tarpeta ostokslla Venäältä sekä Ruotssta a Norasta. E ttä muuton ernkaltasmpa venäläsä tavarota, muun muassa puuastota a suuret tukut puuluskota, kankata, mesten lakkea sekä nahkatavarota, etenk sloa, suuressa paloudessa sekä rkkaassa monnasuudessa tuodaan maahan a myydään kaupungessa a maaseudulla, on tunnettu asa. Naspuolnen teollsuus näkyy yleensä olevan paremmalla kannalla, kun mespuolnen. Parhaasta päästä ptää vamoväk huolta perheen puettamsesta; uhlapäväpuku on stä vaston tavallsest anakn osaks valmstettu tehdaskankasta. Vmesanottu sekka koskee myös yleensä rtamen väestön a palvelan vaatteta. Etenk maan tä-osssa käytetään vlalta venäläsä kankata a karttunea. Pumpultehtattemme lähesyydessä näkyvät taas tehdaskankaat melkosest tunkeneen kotteokset syrään. Ylesmmn tavataan käytännössä vlla- a puolvllavaatteta, ntä lähnnä lnavaatteta, e kutenkaan maan pohosmmssa a täsmmssä osssa. Pum pulvaatteta käytetään hyvn ylesest. Anoastaan vähemp osa kotteollsuuden tuotteta valmstetaan myytäväks. Ja nästä ovat naspuolset tärkeäm m ät kun mespuolset. Mesten kästötten oukossa on tetyst etusalle asetettava Puuteollsuus. Puutöstä ansatsevat tulla mantuks. Puuastota, huonekalua, talonkalua Uudenkaupungn a Latlan kunnssa Turun läänä; er osssa Satakuntaa a etelä-pohanmaata, Wrolahden a Säkärven kunnssa Wpurn läänä. Vo-astota muutamssa osssa Oulun läänä a Mkkeln läänn pohososassa. Suksa Kaaann khlakunnassa a Rovanemellä. Sorvartötä Satakunnassa a etelä-pohanmaalla (pppua, kenu- a nappulatuolea), Rantasalmen a Kermäen ptässä Mkkeln läänä (samanlasa tuolea a kehrärukkea).

75 70 Aokalua valmstetaan ana parkymmentä vuotta stten sangen ylesest. E rttän tunnetut tästä ovat Lpern kunta Kuopon läänssä, Walkärv a muutamat sen raakunnat, nnpä myös Wrolaht a Säkärv Wpurn läänssä sekä osa Hämeenmaata, etenk Tuuloksen kunta. Kästyöllä valmstettua maanvlelyskalua a koneta ovat tehdasteokset palon tunkeneet syrään. Nn esm. auroa etelä-pohanmaalla a vskurea pohos-satakunnassa, etenk Kankaanpäässä. Ju u r,- p a u- a tuohteoksa löytyy harvnasest. Enmmn tunnetuta ovat : Juurteokset Oulun läänssä a W aasan läänn pohos-osassa ; Sakkolan kunnassa Wpurn läänä. Vasuteokset Kermäen kunnassa Mkkeln läänä. Metallteollsuus. Takokalua valmstetaan hyvn vähän myytävks, vakka ntä vlalta ta vataan käytännössä. Suuremmassa m äärässä valmstetaan anoastaan: Puukkoa sekä lapota, krvetä, kuokka a vkatteta W aasan a Oulun läänessä. Valurn- a läkksepänteoksa valmstetaan pää-asallsest muutamssa W aasan läänn (Toholammn, Vähän- a Isonkyrön, Lapuan y. m.) a Oulun läänn (Kalaoen a Alaveskan y. m.) kunnssa. Vllakarstoen valmstamnen on ertynen teollsuushaara etelä-pohanmaalla sekä Satakunnassa (Lavalla). Nahkateoksa tavataan myynttavarona sangen harvassa. Enmmn tunnetut ovat: K n ttaa t a kukkarot Rantasalmen kunnasta Mkkeln läänä. Kengät, n. s. ruout muutamssa osssa Satakuntaa, peksut Pohanmaalla. Ruoskat a Satulamaakarnteokset Kurkoen ptäässä W purn läänä. Lampaannahat, ota ylesest valmstetaan Kaaann khlakunnassa. Sav- a kvteoksa. Kaakel- a savenvalaanteoksa Köylön a Hnneroen kunnssa Turun a Porn läänä sekä Frantslassa Oulun läänä. Myllykvä Ormattlassa Uudenmaan läänä, Nlsässä Kuopon läänä a Kortesärvellä Waasan läänä. Tärkeämp on, kuten o manttn, vamonpuolten teollsuustuotteden menekk. Parhaasta päästä se kästtää erlaatusa kutouksa, ntä pats kehruu- a ompeluteoksa. Monssa osssa m aata harotetaan sanottuen tavaran valmstamsta sangen vlkkaast. Etusassa manttakoon kutenk Porvoon kaupunk sekä sen älkeen Uuskaupunk ympärstöneen. Myösk olkteokset ansatsevat huomota;

76 7 ntä valm stetaan etenk Porvoon seudulla sekä Kauvatsan kunnassa Satakunnassa. Yllämanttua kotteollsuustuotteta myydään tetyst paraasta päästä omassa a naapur-kunnssa sekä lähesssä kaupungessa varsnk markkna-akona. Muutama tavarota lähetetään etäämmälle myytävks, nnkun Kaaann suksa, oku määrä sorvar- a aokalua, Satakunnan vskurea, Pohanmaan metallteoksa, Rantasalmen knttata, uurteoksa a oukko kutouksa. An harvoa kotteollsuustuotteta vedään ulos m aasta a ntäk sllon hyvn vähssä määrn. Manta sop oukko aokalua Wpurn läänstä a rukkea Kermäeltä, ota myydään Venäälle, sekä puuluskota a pppua, ota Satakunnasta a etelä-pohanmaalta vedään Ruotsn. Varastolla pdetään tavarota harvon a anoastaan kutomatavarota. Ylmalkaan valmstaa kästyölänen oko tlauksa takka tekee hän työtä omalla uhallaan nllä penllä varolla, otka hänellä on käytettävnä. Tavallsest hän tse hakee ostaa tavarollensa. Pakottan sentään maa- a muut kauppamehet ovat välttänä teollsuustuotteta myytäessä. Mtään luotettava numerotetoa kotteollsuuden tuotteden paloudesta a arvosta medän maassamme valtettavast e löydy saatavssa. Kun ne suurmmaks osaks ovat tulleet käytetyks ykstystarpesn takka työntekä tse on ntä vähtellen myynyt, outuvat ne sten helpost pos tlaston tarkastuksesta a arvostelusta. Tämän mustutuksen älkeen manttakoon kutenk m aaherran kertomuksn ltettyen tauluen lmotukssta, että summttasen laskun mukaan kota kästeollsuuden tuotteden arvo nous: vuonna ,279,000 markkaan ,376,000 n ,388,000» ,349,000 r t ,525,000 M Vuortyö. Rauta a teräs. Kuten o edellä on sanottu, on rautakavosteollsuus maassamme, osttan Suomen vuormalmen kvennäsköyhyyden tähden, osttan sen vuoks, että Ruotssta on helppo saada parempa a huokeampa malmea, vähtellen vähentynyt. Kun 860 luvulla velä tehtn työtä 6 à 20 rautakavoksessa, löytyy vuodesta 872 anoastaan yks nykyään olemassa, nmttän Kulonsuomäen rautakavos Pyhäärven ptäässä Uudenmaan läänssä. Koko akakautena se on ollut tomessa a malmntuotanto stä on ollut: Rautamalma, centnerä. vuonna , ,600.

77 72 Rautamalma, centnerä. vuonna , , ,384. Yhteensä 2,92. Nänä vuosna on anaan työssä oleven työntekän luku yleensä ollut 3 à 4, ota pats vamo-hmsä a lapsa on käytetty puhdstustyössä. K ustannukset säretystä malmsta nousvat v pennn sentnerltä. Kavoksen hyväkstekemnen on annettu urakalle a Korkeakosken tehdas makso v. 884 pakalle kuletusta, puhdstetusta malmsentnerstä 79 pennä. Järv- a suomalmea on samaan akaan nostettu seuraavat m äärät: Nostettua ärv- a suomalmea, centnerä. vuonna ,094. n ,44. n ,627. 5) ,094,256. n Yhteensä 3,857,673. Vuonna 885 nousvat kakk nosto-, vuokra- a muut kustannukset sekä kustannus yhteseltä kansalta ostetusta malmsta (4,044 m arkkaa) 58,744 m arkkaan. Kuletuskustannukset sulatuspaohn 907,905 sentnerstä malma nousvat yhteensä 23,98 markkaan. Sanottuun määrään paohn kuletetusta malmsta luetaan myösk edellsnä vuosna nostettu malm. Malma tuottaven a tomenalasten ärven luku lmotettn vuonna 885 olevan 6, sekä hyväkstehtyä sota 2; v. 884 olvat vastaavat numerot 26 a 2. Yhtesen kansan sulatuspaohn kulettamasta ärvmalmsta maksettn v. 884 keskmäärn 48,2 6 pennä sentnerltä, sulatuspaoen nostama malm makso sulatuspaohn kuletettuna 36,6 9 pennä sentner. Vuortyö on koko vsvuotskauden ollut samassa sorrostlassa, ohon se ol outunut o 870 luvun loppupuolella. Se on tässä suhteessa saanut kärsä vuortuotteden ylesen hnnanalentumsen seurauksa maalman markknolla. Ne edullsemmat kauppasekat, ota Suomen rautateollsuudella näky olevan odotettavssa, kun Wenää vuosna 882 a 883 korott rauta- a terästavaran tullm äärät ulkomaden suhteen, evät ehtneet suurest vakuttaa tähän teollsuuteen, ennenkun vastaavat tullsupstukset Suomenk suhteen pantn käytäntöön Kesarkunnassa. Petarssa, Suomen etevmmässä myyntpakassa, olvat hnnat, laskettuna v.. lman tulltta, harkkoraudalta (tä-suomesta) a tavallset m tat täyttävältä kankraudalta (läns-suomesta) seuraavat:

78 73 Harkkoraudalta, puuta. Kankraudalta, puuta. vuonna kop. 2 rup. 0 kop.» ,. 8 n n 95 n n n n u» 5 n n » - Näden epäedullsten kauppasekkoen vakuttaessa työ muutamssa maan rautaruukessa on vähtellen vähentynyt ta kokonaan lakkautettu. Vuonna 885 ol anoastaan 5 masuuna (25:stä), 8 pudlaus- a valsslatosta, 24 mellotus- a vasaralatosta, kmppuruuka, 2 letsolatosta a 32 manufaktuurlatosta (4:stä) käynnssä. Vaknasten työmesten luku nässä sulatus- a manufaktuurlatoksssa ol lähes,700. Rauta valmstuksen m äärä vuosna on ollut: Fonte. Harkkorautaa. Fer en barre. Kankrautaa. Tôle et fer blanc. Rauta- a Teräspeltä. Fer manufacturé. Kmppu- a pulttrautaa y. m. C e n t n e r ä (à 42,5 klogrammes). Clous. Nauloa. Vuonna , ,490 2,328 3,364 33, ,572,572 5,23 28, ,42 426,863 8,853 3,880 35, , ,448 3,088 23,943 35, , ,837 0,320 22,66 33,28 Yhteensä 2,558,550 2,222,20 36,6 07,06 65,533 Vasken a tnan valmstusta on, nnkun ennenk, harotettu Fskarn (88 883), Kärkelän (88 882) a Ptkärannan (88 885) sulatuslatoksssa, perustettuna malmehn Orärven a Ptkärannan kavokssta. Tuotanto on ollut: Vaskea. Cuvre. Tnaa. Etan. Centnerä. Arvo markossa. Centnerä. Arvo markossa. Vuonna ,60 98, , ,75 244, , , , , , , , , , ,840 Yhteensä 7,665,442,062,730 94,282 0

79 74 Nn suurssa määrn kun akakautena e tettäväst mllonkaan akasemmn ole maassamme vaskea a tnaa valmstettu. Vaskenvalmstus tek nmttän vuosna anoastaan 3,49 sentnerä, vuosna :,596, vuosna : 4,556, akakautena : 4,740 a vuosna : 6,768 sentnerä. Se vomakas edstymnen, ota 880-luku osottaa, rppuu yksnomasest stä pontevuudesta, olla Ptkärannan kavosten a sulatusuunen omstaat vme akona ovat alkaneet laaentaa tätä tärkeätä tehdaslatosta. Manttava on, että maan kentes rkkan vaskmalmkenttä, oka satsee lähellä Paanaärveä Kuusamon ptäässä a onka paroon F. Lnder Mustossa on vallannut, v. 882 pantn tarpeellsen puoltamstyön alle, vast edes outuakseen varsnasen työnteon alaseks. Hopata on Ptkärannan ruuklla saatu vaskvalmstuksen syrätuloksena n. s. märällä tellä. Hopantuotanto on sellä ollut H o p a a. Centnerä. Arvo markossa. Vuonna ,028. 8,636.» ,06. 60,60.» ,997. n , ,330. Yhteensä 3, ,23. Kullanhuultamota Ivalooella on yhä edelleen hyväks käytetty, a vuosna vähän suuremmalla työvomalla kun edellsenä vsvuotskautena sekä vähän useammlla, m utta alaltaan penemmllä työpakolla. Manttuna vuosna on sentähden sangen suur soram äärä huuhdottu a on vähän runsaamp kullantuotanto saatu. M utta suhteellsest täm ä on ollut yhä vähenemään pän. Tuotanto on, näet, ollut: Keskmäärn saatn yks gramm kultaa allase- Huuhtomakultaa. sovasta soramäärästä: Gramma. Naulaa. kuutoalkaa. Vuonna , , 4. 22, ,3. 4 5, , , , , ,402. 5,06. 44, ,45. 4,46. 37,2. el koko vsvuotskaudelta yhteensä 62,242 gramma s. o. 46/2 naulaa kultaa. Edellsnä vsvuotskausna saatn:

80 ,386 gramma el 43,4 naulaa ,434» 4 Vuorhalltuksen tekemän laskun mukaan valton tulot a menot kullan- huuhdonnasta Lapnmaalla ensmmäsnä kuutenatosta vuonna, ona stä on har- otettu el akakautena , ovat olleet seuraavat: Tulot. Menot. Markkaa. Markkaa. Vuonna , ,287. Vuosna ,53. 88, , , ,744. 6,300. Yhteensä 2,45. 82,86. Nnmuodon on valtolle sanotusta huuhdannosta nänä kuutenatosta vuonna ollut 60,785 markan suora tappo. Jos tähän lsätään kustannukset nstä kullanetsntäretkstä Suomen Lappn, ota valto pan tomeen vuosna 837, 839, 840, 844, 847, 848, 850 a 868 yhteensä laskettuna 68,000 markkaa ovat valton kakk menot kullan-etsnnästä a huuhdonnasta 885 vuoden loppuun ast nousseet yhteensä 250,86 markkaan, a valton koko tappo 28,735 m arkkaan, pats korontappoa. Valton menot ovat pääasallsest kuluneet kullanveron nostoon, oka on m äärätty 5 prosentks löydetystä kullasta, a maksuen nostoon etsntätodstukssta a valtauslupakrosta sekä ärestyksen ylläptämseen huuhtomalatoksssa. Epäedullset käyttämstulokset ovat kutenk antaneet ahetta halltukselle hallntokustannusten vähentämseks armollsen valtaus- a kavossäännön kautta 2 pävältä Marraskuuta 883 lakkauttamaan löyhstä maakerrokssta huuhdotun kullan prosenttmaksun, onka ohessa kullanlöydös, valmstamsokeuden suhteen, asetettn muun malmlöydöksen rnnalle. Mantun kullanveron saan on nykyään okasesta kavos-alasta maksettava vuosmaksu, onka Kesarllnen Senaat 2 p. H uhtkuuta 884 on määrännyt 0 markaks. Nätten muutosten ohdosta on kruunun okeuksa valvomaan vuodesta 884 Lapn kullanhuuhtamossa tarvttu asettaa anoastaan ärestysmes, pentä vuotsta palkkoa vastaan. Varsnasen valmstustyön rnnalla saavutettuna vottona manttakoon, että Lapnmaan geologaa, kullanhuuhtomatyön seurauksena, on osaks tutkttu. Suomen vuorkavostulosten netto-arvo laskettn allamanttuna vuosna seuraavaks : ,293,945 markkaa ,273,08

81 ,848,889 m arkkaa ,876, ,5,097 Yhteensä 35,443,875 markkaan. Edellseltä vsvuotskaudelta laskettn saman arvon nousseen 28,27,822 Tehdasteollsuus. Kysymyksessä olevan vsvuotskauden akana Suomen teollsuuden hallnnollnen ohdatus a tlasto on astunut han uudelle uralle. Jotta Suurruhtnanmaan teollsuuden etuen tehokkaamp edstämnen kävs mah- dollseks, on nmttän entsen Tehtaaston Johtokunnan sekä Vuorhalltuksen saan tullut uus kesk-vrasto, Teollsuushall tus, perustettu armollsen kuulutuksen kautta 6 pävältä M arraskuuta 884. Uuden vraston tehtävä on pääasallsest ) hankka tarkat tedot maan teollsuus-elnkenoen tlasta, ehdosta a tarpesta sekä Senaatlle ehdottaa ntä lansäädäntö- a muta, toma, otka saattavat olla tarpeellsa tah hyödyllsä nätten elnkenoen edstymselle; 2) valvoa teollsuudesta annettuen lansäännösten noudattam sta; 3) valmstella Suomen teollsuuden tlastoa sekä vuosttan ulosantaa yleskatsauksa teollsuuden valasemseks Suomessa a mussa massa. Suomen teollsuustlasto onk o ehtnyt Teollsuushalltuksen ohdolla pukeutua kokonaan toseen muotoon kun sllä ennen on ollut. Ne kaks, vuosa 884 a 885 kästtävää ulkasua, mtkä Teollsuushall tus on tällä alalla ulosan- tanut, ssältävät oukon uusa a tarkkoa lmotuksa, otka antavat tosperäsen slmäyksen teollsuustomeen a tuotantokykyyn sekä maassa ylpäätään että sen er osssa. Mutta tämä slmäys on luotettava anoastaan ylesssä prtessään. Ertyssekkoa, tärketäkn semmosa, uus teollsuustlasto e velä ole vonut suuremmalla varmuudella m äärätä. Tästä syystä e myöskään ole mahdollsta tähän ast kootun tlastollsen aneston noalla tehdä mtään vertalua vuosen, velä vähemmän nätten a edellsten vuosen välllä. Yllämantulla tavalla saatuen lmotusten mukaan ol Suomen teollsuuden palveluksessa v ,945 tehdasta a kästyöhuonetta; edellsten lukuun kuuluu sllon myös mekaanllset verstaat a valnpaat, osta Teollsuushalltus antaa seltykset vuosulkasunsa edellsessä osastossa. Nätten teollsten latosten käyttämä työvoma nous, vamoväk a lapset mukaan luettuna, 30,44 henklöön. Tuotannon bruttoarvo lmotettn 07,335,428 markaks. V. 885 lmotettn teollsten työpakkoen lukumäärän olleen 4,286, työmehstön 36,44 a tuotannon arvon 08,042,783 markkaa. Kunka vähän näm ät lmotukset vodaan laskea perusteeks maan teollsuuden tlan luotettavalle a varmalle arvostelulle, osottaa muun muassa tedot nstä uussta teollssta latokssta (pats myllystä), otka

82 77 perustettn v Ntten luku on 24; yllämanttuen lmotusten mukaan nous kutenk teollsten latosten lukumäärä 885 edellsen vuoden lukumäärää,34 korkeammalle, vakka kohta kästyöhuoneet maaseudulla, pats karvausteollsuuden, v. 885 kokonaan ävät tlastollseen lukuun ottam atta. Teollsuustyö on non kahdeks kolm atta osaa sotettu kaupunkehn, kolmanneks osaks maaseudulle. Vuonna 885 nous nm ttän tuotanto-arvo kaupungessa 68,662,829 markkaan, maaseudulla 39,379,954 markkaan. Maaseudun työ tetyst parhaasta päästä tarkottaa metsätuotteden valm stusta; sahoen valmstusarvo 885 lmotettn lähmmten 4 mloonaan, paperruuken a puuhomon 7 V2 mlonaan. Ntä lähnnä ovat kudontateollsuus 4,800,000 markan, vnapolttmot 3,500,000 m arkan a kvteollsuus 3,200,000 m arkan valmstusarvolla. Myösk kaupunken teollsuudessa, oka tetyst on monpuolsemmn edstynyt, on sahalatokslla (8,090,600 markalla), kudontateollsuudella (9,65,720 m arkalla) a vnapolttmolla (6,26,035 markalla) etevä sa. Musta teollsuushaarosta ovat kaupungessa tärkem m ät: ravnto- a nautntotavaran valmstusteollsuus (pats väkuoman a tupakan),062,830:llä markalla, mekaanllset verstaat a valnpaat 6,289,249:llä sekä nahkateollsuus 5,354,45:llä markalla. Alla-oleva taulu antaa lähempä tetoa maan teollsuudesta v. 885, ä r estettynä er pääryhmn. Tehtata a kästyöhuoneta Suomessa vuonna 885. L ndustre de Fnlande en 885. Kaupungessa a kauppalossa. Vlles. Maaseudulla. Communes rurales. Koko maassa. Tout le pays. Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa.. Etablssements. Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements. Teosten arvo. Valeur de la producton. T y ö n t e k ö t ä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements. Markkaa. Markkaa. Markkaa. Sulatus- a metallpuhdstustehtata sekämekaanllnen teollsuus ,29 6,289, ,478, ,95,768,078 K vteollsuus , ,335 3,233, ,07 4,074,35

83 78 Kaupungessa a kauppalossa. Vlles. Maaseudulla. Communes rurales. Koko maassa. Tout le pays. Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements. Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements, Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements. Markkaa. Markkaa. Markkaa. Kemallnen teollsuu s ,247, , ,32,835 Nahkateollsuus ,354, ,79,685 49,523 7,46,00 Kudontateollsuus ,549 9,65,720 8,249 4,82, ,798 3,977,765 Paperteollsuus ,739,345 24,775 7,57, ,57 0,257,045 Puu-, kautsu-, luuteoksa sekä senk altasta ,906 0,048, ,642 3,984, ,548 24,032,70 Rakennusteollsuus ,845 2,708, ,845 2,708,370 Olut- a porttertehtata ,95, ,06, ,967,50 Palovnanpolttm oa ,26, ,537,400 67,096 9,798,435 Väkvna- a lköörteht ,084, , ,35,760 Tupakkatehtata ,086 3,845, ,950 28,097 3,859,775 Mutten ravnto- a nautnto-anetten valm stusteollsuus ,94,062, ,43,057,560,97 2,337 2,20,390 Puettam s- a puhdstam steollsuus ,305 3,3, ,305 3,3,285 Graafllnen teollsu u s ,752, ,752,40 Yhteensä 2,576 2,409 68,662,829,70 5,005 39,379,954 4,286 36,44 08,042,783 E d e l l ä o l e v a s s a t a u l u s s a o n t e o l l s u u s t y ö a e t t u s u u r n y l e s n p ä ä r y h m n. J o s n s t ä o t e t a a n u l o s n e e r t e o l l s u u d e t, o t k a m e l l ä o v a t p ä ä s s e e t t o s t e n e d e l l e e d s t y m s e s s ä a t a l o u d e l l s e s s a s u h t e e s s a, a o s n e r y h m t e t ä ä n e r k s e e n k a u p u n k e n a m a a s e u d u n v ä l l l e, s a a d a a n a l l a o l e v a :

84 79 S l m ä y s S u o m e n t ä r k e m p n t e o l l s u u s h a a r o h n v u o n n a Les ndustres les plus mportantes de Fnlande en 885. Kaupungessa. Vlles. M aaseudulla. Communes rurales. Yhteensä. Total. Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements. Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements. Teosten arvo. Valeur de la producton. Työntekötä. Ouvrers. Työpakkoa. Etablssements. Markkaa. Markkaa. Markkaa. Sahalatoksa ,768 8,090, ,56 3,859, ,284 2,950,380 Pumpul- a kutomateht a t a ,207 6,02, ,800, ,39 9,82,005 Palovnanpolttm oa ,26, ,537,400 67,096 9,798,435 Paperruukea, puuhomoa a papertehtata ,59,690 24,775 7,57, ,59 9,09,390 Karvaus- a nahkatehtata ,072, ,79,685 48,344 6,863,895 M ekaanllsa verstata a v a ln p a o a... 2,974 4,67, ,296, ,675 5,968,283 Olut- a porttertehtata ,95, ,06, ,967,50 Tupakkatehtata ,086,846, ,950 28,097 3,860,275 J a u h o m y lly ä ,504, ,00 830,082 3,846,600 S okertehtata ,406, ,406,460 Pellava- a kutomatehtat a ,250, ,250,000 Yllä on o näytetty, kunka laaalta kaupungt ovat tselleen koonneet maan teollsuustyön. Kaupunken oukossa ovat taas edellä m uta maan kolmen suurmman kaupungn, Helsngn, Turun a Tampereen teollsuus saavuttaneet tselleen varman etusan. Ntten teollset valmstukset edustvat vuonna 885 kakka muta kaupunkea yhteensä vottavan arvon, nmttän vähän yl 36 mloonaa. Teollsen tuotannon brutto-arvo tek nm ttän m anttuna vuonna: H elsn g ssä... 4,553,974 markkaa Tam pereella...,569,662 l T u r u s s a... 0,222,635 n P o r s s a... 5,047,480 n

85 80 O u l u s s a ,952,95 markkaa W aasassa ,52,535» K o tk assa ,466,545 ) W purssa ,926,205 ÎÎ Kuopossa......,43,970 n Hämeenlnnassa....,88,595 V Jokasessa maan muussa kaupungssa a kauppalassa tuotanto-arvo ol alle mloonan. Seuraava taulu antaa slmäyksen teollsuustyön aosta er läänelle, kaupunkea a maaseutua tosstaan erottamalla. Summttanen katsahus tehdas- a kästyöteollsuuteen kussak Suomen läänssä vuonna 885. L ä ä n t. Kaupungessa a kauppalossa. Tehtata a työhuoneta. Etablssements. Ouvrers. Vlles. Työntekötä. Valeur de la producton. Valm stuksen brutto-arvo. Maaseudulla. Communes rurales. Tehtata a työhuoneta. I Etablssements. Ouvrers. Työntekötä. Valeur de la producton. Valmstuksen brutto-arvo. Tehtata a työhuoneta. Etablssements. Yhteensä. Ouvrers. Total. Työntekötä. Valeur de la producton. Valm stuksen brutto-arvo. Markkaa. Markkaa. Markkaa. Uudenm aan ,0 6,387, ,773 4,058, ,784 20,445,735 Turun a Porn ,34 6,83, ,335 6,300, ,676 23,3,607 H ä m e e n ,789 2,758, ,36 9,985, ,05 22,743,282 W p u r n ,980 6,946, ,950 8,76, ,930 5,22,579 M kkeln , ,567,20 275,228 2, K u o p o n ,003,2 223,649 3,7, ,52 5,74,85 W a a s a n ,925 6,780, ,45 3,52, ,070 9,932,985 O ulun ,25 6,325, ,428, ,00 8,753,930 Yhteensä 2,576 2,409 68,662,829,70 5,005 39,379,954 4,286 36,44 08,042,783 Suomen teollsuutta koskevat, saatavssa olevat, tedot mantusta syystä evät sall m tään vertalemsta er vuotten välllä. Stä vaston Suomen ulkomaankauppaa koskevat tullluettelot antavat ohdatuksen teollsuusaseman yleseen arvostelemseen. Muutama tetoa tärkempen teollsuustavaran vennstä a tuon-

86 8 nsta manttakoon sentähden. M ustutettava on, että ssääntuotuen tavaran arvoon on luettu kuletuskustannukset, kauppavotto a vuoteen 882 tullm aksutkn; tämä arvo lmasee ss tavaran hnnan ssääntuontpakalla. Ulosvedystä tavarosta nämät raham äärät stävaston evät ole lukuun otetut. Rautaa a terästä... K ankata... Puupahva a papermas s a a... Papera a pahva.. Vuota, nahkaa ateok - sä s t ä... L a s a... Tapettea a reu nuk sa. Faanssea a porslna L a n k o a... P u m p u l a... Koneta a mallea ,96,289 8,442,93; 275,000 8,635,89,08,679,90,32,532,03 460,73 803,30 Vent ,706,002 9,54,829; 372,872 0,333,35,75,232,993,934,72, , ,706. Expor ,349,822 8,589,54 50,930] 3,98,328 3,06,288,627,923,383,65 602,24 47,22 - ] tâtons ,02,922 7,884,973,,583 4,907,552,,700,753,,306* ,7,652,859 56,322 -! ,440,600 4,559,453,028,83 7,02,340 2,577,323,02,9 877, , ,792] 88. 0,094,34 5,702,67 87,962 4,809,47,87,80 47,084 2,593,840 6,383,223 2,827,209 Tuont 882.,922,529 5,882,696, 533,205 6,398,623,25,73 565,000 2,446,32] 8,6,204 3,050,062. Impôt ,36,539 3,64, ,8 8,049, ,23 57,88 2,953,074 4,458,577 4,899,753 tâtons ,08,353 3,078, ,06 5,590,97 557, ,463 2,500,402 4,70,434 3,08,456] ,889,630! 6, ,85 5,534,86 439, ,065,679,20 3,7,595 2,70,455 IL

87 82 Tässä kästellyn akakauden loppupuolella kohtasvat kpeäst kotmaan teollsuuteen ne muutokset, otka vuonna 885 olvat tehdyt Wenään a Suomen välä koskevaan tull-asetukseen tammkuun 3 pävältä 859. Tämä asetus, onka tarkotuksena ol matkaansaada suurempaa vastavuorosuutta kauppasekossa Wenään a Suomen välllä, ol sen nelännes vuossadan kuluessa, ollon se ol vomassa pysynyt, vakuttanut yhä vlkkaamman tavaravahdon syntyyn kesarkunnan kanssa. Suomen teollsuus ol sllä väln kehttynyt vähemmän monpuolsest, kun arvattavast ols tapahtunut, os tavaravahdon vapaus Wenään kanssa ols ollut enemmän raotettu. Stä vaston muutamat teollsuuslat, otka perustuvat menekkn Wenäälle, olvat vomakkaast vaurastuneet. Pää-asallsest Wenään markknat suurmmaks osaks käyttvät tarpeksensa Suomen teollsuuden tuotteta. Suomessa taas venäläset tavarat, ktos olkoon tullttoman tuonnn, tekvät suurta hattaa uselle teollsuushaarolle, oden vaurastumnen sen tähden hdastu. Sekä tosella että tosella taholla ol maamme a etenk sen teollsuus outunut sost rppuvaks Kesarkunnasta. Kutenk 880 luvun ensmäsnä vuosna Wenäällä alko kuulua äänä stä tullvapautta vastaan, ota m uutam at Suomen tavarat Wenäälle tuotassa nauttvat. E rttän herätt se sekka tyytymättömyyttä, että, Suomen ulkomata varten vomassa olevassa tulltaksassa, tullmaksut sekä usesta valmsta tehdasteokssta että myösk raaka-anesta a valmstus-anesta olvat alemmat ntä tullmäärä, otka kesarkunnan tulltaksassa olvat samolle tavarolle määrätyt. Wenään rahavaranmnstern vaatmuksesta laskettn 884 vuoden loppupuolella tähän saakka vomassa olleet venäläs-suomalaset tull-asetukset erään komtean pernpohasen tarkastuksen alasks, ohon työhön myös kolme edusmestä Suomesta ott osaa. Ne näkökohdat a estykset, otka nämät edusmehet a sttemmn Kesarllnen Senaat, onka m elpdettä kysyttn venäläsen rahavaranmnstern asassa tekemän ehdotuksen suhteen, esntovat, evät saavuttaneet Hänen Kesarllsen Maesteetnsä suostumusta, vaan vahvstettn armollsest 28 p. toukokuuta (v..) 885 kesarkunnan valtaneuvoston päätös, oka anoastaan vähäpätösssä kohdssa pokkes venäläsen rahavaranm nstern tehdystä estyksestä. Ne muutokset venäläs-suomalasen kaupan tullmääräyksssä, otka täten tomeenpantn, olvat nn pernpohasta laatua, ettfevät anoastaan tasottaneet Wenään a Suomen tulltaksoen välä ulkomaan suhteen, vaan stä pats vakuttvat suorana esteenä Suomen ulosvennlle Wenäälle. Juur tärkempä, etupäässä ulosventn Wenäälle perustetulta teollsuushaaroa maassamme sanotut muutokset kohtasvat. Uudet tullm ääräykset, ota seurattn 3 p:stä syysk. 885, koskvat nmttän ) papertavarota, 2) harkkorautaa, rautaa, terästä a läkkä, valmstettua a valmstamatonta ; 3) pumpulteoksa ; 4) valmstettua a valmstamattom a nahkoa sekä 5) faansa, porslnä a lasa.

88 83 Mutta e anoastaan manttuen teollsuustuotetten ulosventä Suomesta Wenäälle sanotut tullmääräykset ole sost estelleet. Maamme teollsuudelle onka menekkpakkana Wenää tähän saakka pääasallsest on ollut ovat nämät, etenk ensmältä, saattaneet lamentavan skun. Teollset latokset nden oukossa Dahlnruukn etevä tehdas Westanfärdn kappelssa on lakkautettu käymästä. Toset ovat pakosta vähentäneet tuotantonsa. Edullnen seuraus mantusta muutoksesta on kutenk mustn pantava. Varma a vlava menekk Wenäälle ol asettanut kotmaan m arkknotten merktyksen varoon. Tämän menekn vähennettyä on kotmaan hyväkseen-käyttämsen merktys outunut suuremmaks. Suomen tehdastelan on enemmän kun ennen täytynyt hakea ostopakkoa omassa maassaan sekä sen ohessa ulkomalla astua klpaluun verasten kansoen kanssa. Se ahdnko, ohon venäläset tullt ovat pakottaneet Suomen teollsuuden, on ss monella tahon vakuttanut suuremman valvella-olemsen a kauppa-nnon khottmena sekä sen ohessa samalla vähentänyt stä taloudellsta rppuvasuustlaa, ossa Suomen teollsuus on ollut Wenään suhteen. Nässä tärkessä suhtessa vuos 885 tekee käännekohdan Suomen teollsuuden hstorassa. Tomsta, ohn halltus on ryhtynyt teollsuuden edstämseks maassa, manttakoon: n. s. mylly veron lakkauttamnen armollsen asetuksen kautta 8 p:ltä syyskuuta 882, uus kavossääntö 2 p:ltä marraskuuta 883, laaennettu vapaus harottaa ruuk- a sahalkettä, myönnetty armollsssa asetuksssa 2 p:ltä oulukuuta 885, m etsätuotteden ulosventtulln lakkauttamnen armollsen asetuksen kautta p:ltä helmkuuta 885, 400,000 markan myöntämnen aettavaks kästyö- a teollsuuslanona,000 0,000 m arkan m äärssä 4 % :n korkoa vastaan, Rahavarantomtuskunnan kreen mukaan 24 p:ltä toukokuuta 884, sekä kästyö- a teollsuuskouluen perustamnen armollsen asetuksen mukaan 25 p:ltä m arraskuuta 885. Mustutettakoon lopuks maamme teollsuuden osanotannosta Moskovan näyttelöön vuonna 882. Halltus, samon kun ertyset Suomen tehdastelat, stousvat melkosn uhrauksn, vodaksensa näyttelössä arvokkaast edustaa maata. Suomalanen osasto saavuttk huomota a ktosta. Palovnanvalmstus. Määräyksen mukaan asetuksessa 9 p:ltä kesäkuuta 873, palovnanvalmstuksesta, myömsestä, varastossapdosta a kuletuksesta, ols asetus 883 vuoden lopussa ollut lakkautettava olemasta vomassa. Tämän ohdosta a kun lukusa vaatmuksa, muun muassa valtopävllä , ol lausuttu tomnryhtymsestä palovnan a mutten väkuoman väärnkäytöksen vähentämseks, asetettn vuonna 880 komtea, onka tomena ol pernpohasest ta r kastella sllon vomassa olevaa palovnalaka. Armollsta estystä, oka valmstettn komtean lausunnon ohdosta a 882 vuoden valtopävlle ätettn, säädyt

89 84 evät kutenkaan ehtneet tarkastettavakseen ottaa, osta syystä 873 vuoden asetus ynnä shen kuuluvat, myöhemmn lsäks tulleet, säännökset säätyen pyynnön mukaan m äärättn noudatettavaks 886 vuoden loppuun ast. Yhä vomakkaammn kehtty kutenk melpde tomnryhtymsestä väkuoman raottamseks a ehkäsemseks. Se armollnen estys, oka tässä asassa 885 vuoden säädylle annettn, puollust etenk seuraavat muutokset ennen vomassa olevaan lansäädäntöön : valmstusvero korotettasn 20 pennllä, ss m arkkaan 40 pennn okaselta kannulta säännöllstä väkevyyttä; mtään palovnanvalmstuksen ylntä m äärää (ennen 4,300,000 kannua) e sälytettäs; kot- a ulkomasten, yl 25 % alkohola ssältäven, väkuoman kauppa asetettasn täydellsest samalle kannalle palovnakaupan kanssa; palovnan vähttänmyynt a annskelu ols, otakuta pokkeuksa lukematta, maalla kellettävä; kaupungessa ätettäsn m astraatn a kunnan vrastoen tomeks ärestää väkuoman vähttän-myynt a annskelu kaupungessa kahdeks vuodeks erältään tehdyn ylesen ärestelm än mukaan. Nämät asetusestykset säädyt hyväksyvät, kutenk ertysllä muutokslla, osta tärkemmät olvat: että valmstusvero korotettasn markkaan 60 pennn kannulta; aln prosenttmäärä kaupaks pdetyn palovnan väkevyydelle säädettäsn 40 % :ks ; aln määrä, oka polttmosta a tsleerauslatokssta saatasn myydä, korotettasn 25 kannuun a vähn määrä, onka vähttän-myyät sasvat luovuttaa, m äärättäsn kannuks ; kaupungn valtuusmesten takka raastuvanokeuden ols okeus myöntää takka keltää palovnan vähttänmyyntä tah annskelua kaupunkkunnan alueella. Yllämantut raottavat määräykset astuvat vomaan vasta 887 vuoden alusta a ovat sttemmn näkyneet vastaavan tarkotustaan. Vuosn ne evät ole vakuttaneet. Nänä vuosna lmaantuuk kasvava enennys palovnanvalmstuksessa a kun e palovnaa sanottavassa määrässä kuleteta maasta palovnan nautnnossa. Akakaus on ss täydellnen vastakohta edellslle vdelle vuodelle, otka osottvat palovnanvalmstuksen altusta vähenemstä. Itsekunak allamanttuna vuonna olvat nmttän polttmoen luku sekä nden valmstuksen koko määrä, kannuttan luettuna, seuraava:

90 85 Suomen palovnateollsuus Fabrcaton de l eau-de-ve Läänt. Polttmoen lukumäärä. Nombre de fabrques. Producton. \ Kannua. Valmstuksen määrä. Polttmoen lukumäärä. Nombre de fabrques. Producton. Kannua. Valmstuksen määrä. Polttmoen lukumäärä. Nombre de fabrques. Producton. Kannua. Valmstuksen määrä. Polttmoen lukum äärä. Nombre de fabrques. I Producton. Kannua. Valmstuksen määrä. Polttmoen lukumäärä. Nombre de fabrques. Producton. Kannua. Valmstuksen määrä, [Judenmaan ,68 787, , ,56 785,777 Turun a Porn , , , ,63 5,04,255 H ä m een , , , , ,84 W purn , , , , ,830 M kkeln , , , , ,352 K uop on , , , , ,202 W aasan , , , ,827 O u l u n , , , , ,940 Yhteensä 69 3,55, ,934, ,220, ,3, ,32,024 Kentes palovnanvalmstus vmesnä kysymyksessä olevna vuosna on enentynyt stä syystä, että sen valm staat nn kauaks kun mahdollsta ovat ta h toneet välttää palovnaveron säädettyä korotusta. Valmstusaka on ollut raotettu setsämäks kuukaudeks vuodessa, nmttän 2 pstä tammkuuta 5 p:ään toukokuuta sekä 5 p:stä lokakuuta 3 p:ään oulukuuta. Valmstukseen on kulutettu allamantut m äärät yvä, uurkasvea a muta kasvkunnan tuotteta.

91 Matères employées pour la fabrcaton de l eau-de-ve. CO 00 Vehnää. Kuvatulta maltata. Rukta. Ohra. Kauroa. Kuvaamattoma maltata. Vehnää. Rukta. Ohra. Kauroa. Vehnää. Rukta. Levskää. Levskää. Tynnyrä. Ohra. Kauroa. Massa. Rsä. Sekula. Kahuyvä. Perunota. Naurta. Porttera. Kannua. Vuonna 88 63,075 97,26,48 2,468 34,588 26,966 8, ,925 48,849 24,58 280, ,926» ,428:29,335 2,408 44,669 55,476 24,557, ,93 33,642 89,023 68, , n ,64'238, ,656 79,59 3,640 3,282,52,07 56, ,55 76, ,454,400» ,532 24, ,934 85,742 22,543 6,978,084,95 28, ,88 264,86 3, ,55» , , ,834 26,388 6,063 48, ,402 27,807 23, ,243 2,482 3,322,007 7,852

92 87 Huomattava on, mkä suur sa kulutettuen raaka-anetten oukossa nänä vuosna masslla on ollut, ota ennen tuskn ollenkaan käytettn a onka, tullkorotuksen älkeen, kotmaset raaka-aneet taas sysäsvät syrään. Valton tulot palovnanvalmstuksesta a shen yhdstetyt tarkastuskustannukset ovat vuosna nousseet seuraavn m äärn: P a l o v n a v e r o. Im pôts sur la fabrcaton de l eau-de-ve. Vuos. Suortettu maksu. Yhteensä. Annskeluvero. Valm stusvero. Kontrollkustannukset. Vnaveron käyttämnen. Kunten osuus. Valtorahastoon korvausta entsestä rnaarennsta. Jätetty kulkukenorahastoon. Srto seuraavaan vuoteen. V ,65,7 2,94 4,87,625 58,99 400, ,000 3,500, ,007 n ,794,568 22,44 4,87,009 73, , ,000 3,860, ,756 n ,938,847 20,65 4,959,462 82, , ,000,500,000 2,862,903 n ,879,92 24,239 4,904,60 84, , ,000 5,500,000,0,93 n ,54,662 25,73 4,539,835 85, , ,000 3,987, ,340 Rkokset palovna-asetuksa vastaan ovat yhä velä erttän lukusat, mutta näyttävät tok tapumusta vähenemään pän, sen mukaan mtä vertalu asantlaan v. 878 osottaa: Yhteenveto osottava maan vaknasten a ylmäärästen kruununpalvelan kakken okeuteen haastamen, vna-asetuksa vastaan tehtyen, rkosten lukumäärän v Nombre des nfractons contre les los sur l eau-de-ve. Rkosten lukumäärä. Nombre des nfractons. H enklön luku. Nombre des ndvdus. L ä ä n t. Palovnanpoltto. Fabrcaton llcte de l eau-de-ve. Ratkasematta edellsestä vuodesta. Oauses de Tannée précédente. Uusa. Causes nouvelles. Yhteensä. Total. Palovnanmyynt. Vente llcte. [Ratkasematta edel-! lsesta vuodesta., Causes de l'année précédente. Uusa. Causes nouvelles. Yhteensä. Total. Muunlaset rkokset. Autres nfractons. Ratkasematta edellsestä vuodesta. Causes de Tannée précédente. Uusa. Causes nouvelles. Yhteensä. Total. Koko summa. Syytetyltä. Accusés. Langetetulta. Condamnés. Vapautetulta. Reconnns lbres de délt. Yhä syytöksen-alasa. Sous acton. Uudenmaan Turun a Porn... 7 n H äm een W p u r n

93 Rkosten lukumäärä. Nombre des nfractons. Henklön luku. Nombre des ndvdus. Läänt. P al o vnanp oltto. Fabrcaton llcte de l eau-de-ve. Causes de l année précédente. Ratkasematta edellsestä vuodesta. Causes nouvelles. T otal. Uusa. Yhteensä. Palovnanm yynt. Causes de Tannée précédente. Vente llcte. Ratkasematta edellsestä vuodesta. Causes nouvelles. U usa. T otal. Yhteensä. M uunlaset rkokset. Autres nfractons. Causes de Tannée précédente. Ratkasematta edellsestä vuodesta. Causes nouvelles. Total. Uusa. Yhteensä. Koko summa. Accusés. Syytetyttä. Condamnés. Langetetuta. Reconnus lbres de délt. Sous acton. V apautetulta, Yhä syytöksen-alasa. M k k e l n K u o p o n W a a sa n O u l u n Yhteensä ,320 2,075 3, ,840 5,245 2, ,043 Vuonna f0,24,834 2, ,93 5,077 2, , ,242 2,233 3, ,49 2, , ,45,782 3, ,979 5,354 2, , ,97 2,242 3, ,064 5,47 2, , ,362 2,239 3, ,26 5,77:2, ,280 Stä vaston on uopumuksesta tuom ttuen henklön luku ollut yhä enenemään pän, ossa suhteessa vasta vuodesta 885 muutos parempaan näkyy syntyneen. Kysymyksessä olevat tuom tut ovat olleet Maaseudulla. Kaupungessa. Yhteensä. Vuonna , ,226., ,436. 2, ,475. 2, , ,423. 2,0. IV. Kauppa a Kulkuneuvot. Kauppa. Nhn ylesn taloudellsn a valtollsn vakutuksn, otten ohdosta Suomen kauppa ulkomaan kanssa kysymyksen-alasena vsvuotskautena on muodostunut verrattan epä-edullsemmaks kun edellsenä, on ohdannossa vtattu. Mssä m äärn m aan teollnen tomellsuus sekä tuotanto ylpäänsä on kärsnyt hattaa sanottuen vakutusten panosta, on myösk edellä osotettu maan er

94 89 elnkenosta a tehdaslkkeestä puhuttassa. Jälellä on lyhykäsest esntuoda ne ernäset tedot, otka valasevat maan tavaravahtoa ulkomaan kanssa ylmalkaan sekä er matten kanssa, kaupunken lsääntym stä ynnä maakauppaa. Vsvuotskautena on Suomen tavaravahto varsnasessa merktyksessä tähän e luettuna transtolke, osta Suomen kauppatlastossa tähän saakka e ole selkoa tehty ulkomatten kanssa laskettu seuraavn koko-arvohn: Tuont. Vent. Yhteensä. Markkaa. Markkaa. Markkaa. Vuonna ,842, ,270, ,2,978. n ,054,387. 9,873, ,927,57. n ,06,863. 8,307, ,44,522. n ,70,43. 2,746, ,448,29. n ,005, ,852, ,858,543. Korken arvomäärä, mnkä Suomen tavaravahto mllonkaan ennen manttua vsvuotskautta on saavuttanut, ol v. 880, ollon tavaranlke arvosteltn yhteensä 26,840,277 markkaan. Kolmen vuoden kuluessa akakaudesta on ss tavaravahdon arvo noussut korkeammalle kun m anttuna vuonna, a os katsotaan keskmäärä kummaltak akakaudelta, nousee tuonnn arvo 45,3 mloonaan m arkkaan vuosna , m utta anoastaan 34,2 mloonaan m arkkaan vuosna , sekä vennn arvo edellsenä akana 09,6 mloonaan markkaan, ota vaston älkmäsenä arvo nousee 0,8 mloonaan markkaan. Tästä o näkyy, että vlkkaus maan tavaravahdossa ulkomaan kanssa kysymyksen-alasna vtenä vuotena melkosessa määrässä on enentynyt edellsestä vsvuotskaudesta, mutta velä selvemmn manttu sekka pstää slmään, kun lukuun otetaan se osttan suur hnnanalennus, oka maan tärkemmssä tuont- a venttavarossa vme akakautena on ollut nähtävänä, esm. metsän- a karantuottessa, kahvssa, sokerssa, yvssä y. m. tavarossa. Kutenk manttakoon, että vent v. 880 arvosteltn korkeampaan määrään kun yhtenäkään vuossta , nmttän 23,075,627 m arkkaan, sekä v ,582,405 m arkkaan, sekä että tuont vuosna 874, 876 a 877 arvosteltn nousevan 40 a 50 mloonan väln, 876 lähes 57,7 mloonaank markkaan. Suurta tavaranlkkeen arvo-erotusta arvostellessa yllämantun vsvuotskauden er vuosna on kutenk huomoon otettava, että manttuen arvomäären perusteena olevaa arvolaskua akakauden kuluessa on kohdannut ernäset muutokset. Ana 882 vuoden loppuun saakka tomttel tätä arvostelua asanomanen tullkamar, onka tässä kohden tul sekä tuodusta että vedystä tavarasta m äärätä 2

95 90 arvo pakkakunnalla käyvän hnnan mukaan, ollon tullmaksut otettn laskuun. Kauppatlastollsten yhteenvetoen laatmsta koskeven, muutettuen määräysten ohdosta, tomtt vuodesta 883 Tulln Ylohtokunta arvolaskun, oka vrasto tässä m anttuna a stä seuraavana vuonna seuras koko maalle yhtesä keskhntoa, ohn e kutenkaan luettu ssääntuotuen tavaran tullmaksua ekä muta sellasa maksua, ota tavarat tuontpakalla olvat saaneet kärsä. Nämät keskhnnat pysyvät kumpanak vuonna käytännössä muuttumattomna, pats sokern suhteen, onka keskhnta v. 884 melkosest alennettn. Kesarllsen Senaatn määräyksen ohdosta annettn senälkeen, v. 885, tällasten keskhntoen vahvstamnen tullhalltuksen määräämälle a kokoonkutsumalle kokenetten tomkunnalle, onka tul, tullhalltuksen tekemän tavaraluettelon avulla, määrätä tavara- arvo tavaran hnnan mukaan suomalasessa satamassa tull- a muta tuoms- takka vemsmaksua lsääm ättä". Tämä vmemanttu, etenk yhtälästen tavararyhmen arvostelua varten verrattan tyydyttävä arvolasku on epälemättä mahdollseks tehnyt todellsemman tavaravennn arvon arvostelun manttuna vuonna kun akasemmn seuratut arvostelumetoodt edellsnä akona; erttän on tullkamaren suoraan pakalla tehtyä arvostelua vastaan mustutettu, että verrattan helpost arvosteltavlle a käyvlle tavarolle, nnkun esm. metsäntuottelle, er pakolla samanakasest on laskettu hyvn erävä arvoa. Kun mantut henklöt tavarahntoa määrättässä ylmalkaan mussak suhtessa noudattvat alempaa las- kuperustusta kun m tä ennen ol seurattu, nn maan tavaralkkeen suuresta arvoen vähennyksestä v. 885 edellsten vuotten suhteen e välttämättömäst ole ouduttava shen päätökseen, että tse tavaravahto ols suhteellsest vähentynyt. Mtä muuton 885 vuoden vent- a tuontarvosumman erotukseen tulee, on huomattava, ett e kauppaan kauppavotto enemmän kun muutkaan ventmaksut ole luetut vent-arvoon, vaan että manttu votto kyllä on luettu tuontarvoon. manttu sekka otetaan huomoon, tasaantuu melkosessa määrässä maan vent- a tuont-arvoen erotus. Kunka Suomen yhteenlaskettu tavaravahto ulkomatten suhteen akaantuu er malle, näkyy seuraavasta taulusta, ossa arvo on lmastu satatuhansssa m arkossa. Jos

96 9 Suomen allam anttua m ata koskevan tavaravahdon arvo ,000 markossa. Valeur du commerce de la Fnlande avec les pays sous-dts, en 00,000 marcs ( = francs). Tuont. - - Importaton. Vent. - - Exportaton keskmäärn keskmäärn keskmäärn keskmäärn. W enää (Russe) Saksanmaa (Allemagne) Iso-Brtanna a Irlant ( Grande Bretagne et Irlande) Ruots a Nora (Suède et N o r v è g e ) Brasla a Etelä-Amerka (B résl) Pohos- Amerka (Amérque du n o r d ) Läns-Inta (Indes occdentales) Itâ-Inta (Indes orentales) Franska (F ra n ce) Itala a Itävalta (Itale et A u tr c h e ) Espana (Espagne) Alankomaat (Pays-Bas) Portugal (Portugal) Belga (Belgque) Tanska (Danemark) Muut maat (Autres pays) Ylpäätään on mustettava, että tuont usemmsta masta on vahtelehtanut erttän huomota herättävällä tavalla, nnkun myösk että tuont kaukasemmsta osottaa slmnnähtävän alhasta arvomäärää. Kun kutenk, tavaraa ssääntuotassa, sen vmestä lastauspakkaa, a tavaraa ulosvetässä, sen ensmästä määräpakkaa tullsuortuksessa pdetään tavaran alku- a määräpakkana, huomataan helpost ettevät yllämantut numeroluvut kakssa kohden tarkolleen lmase Suomen tavaravahdon todellsta suuruutta tsekunk maan suhteen, vaan saattaa mantusta syystä monen maan tavaravahto, etenk kaukasempen, olla laskettuna palon alempaan m äärään kun m tä maan

97 92 tavaravahto Suomen kanssa todella on. Samasta syystä saattavat myösk lähnnä oleven maden tavaravahto-lmotukset ssältää stä tavaravahtoa, oka edellsessä tapauksessa e ole näkyvssä. Ventä koskeven lmotusten suhteen e ole sama lata kun kysymyksessä tuonnsta, koska maan tärkem m ät venttavarat suurmmaks osaks kuletetaan suoraa tetä. Kutenk yllä-olevsta lmotukssta selväst näkyy, että tavaravahto m uutamn mahn on näyttänyt tapum usta kehtykseen esm. kauppa Ruotsn a Noraan, Englantn, Ranskaan a Tanskaan. Stä vaston osottaa kauppa Wenäälle a Saksanmaalle verrattan suura vahtelua. Lähes puolet vennn a tuonnn yhteenlasketusta arvosta tulee Wenään osaks. Stte seuraa lähnnä ärestyksessä kauppa Saksanmaalle, Englantn, Ruotsn a Noraan, Ranskaan, Hollantn, Espanaan. n. e. Suomen koko tavaravahdon suhteen tekee tavaravahto er mahn seuraavan prosenttluvun vuosna Tuont. Importaton. Vent. Exportaton keskmäärn keskmäärn keskmäärn keskmäärn. W enää ( R u s s e )... 48, 44, 42,9 45, 47,9 46,o 45,05 4,9 46,5 45,4 40,5 39,0 44,9 43,8 Saksanmaa (Allemagne).. 23,3 26,2 25,5 26,7 24,7 27, 26,oo 6,7 4,9 6,9 5,8 6,0 4,8 5,76 Iso-Brtanna a Irlant (Grande Bretagne et Irlande),. 0,8,2 9,5,4 5,2,8,73 22,4 9,3 20,4 20,5 2,8 9,9 20,40 Ruots a J Nora (Suède et N o r v è g e )... 6,5 7,7 8,2 8,9 8,3 8,4 8,9 7,6 7,2 6,5 8,4 9,4 8,6 7,97 Brasla a Etelä-Amerka ( B r é s l )... 2,4 2,7,8 2,2 0,6,7,82 0, 0, 0, 0,04 0, 0,05 Pohos-Amerka (Amérque du n o r d )... M 2,5,3,9 0,,5,50 0, 0, 0,02 0,03 Itä-Inda (Indes orentales).,0,5 2,0,0 0,4,05 ÏAns-lxà\a.(Indes'pccdentale$),6 0,8 0,2,2 0,2 0,47 Tanska ( Danemark).... 0,2 0,6 0,9 0,4 0,5 0,7 0,64 2,8 2,9,8 5,8 5,4 4,4 4,03 Espana (Espagne).... 0,5 0,6 0,4 0,5 0,4 0,5 0,48 3,5 5,7 5,0 6,3 3,3 5,0 5,09 Itala a Itävalta (Itale et A u trc h e )... 0,6 0,5 0,7 0,5 0,6 0,5 0,60 0, 0, 0, 0,06 0, 0,2 0,0 Franska (France).... 0,6 0,3 0,5 0,2 0,05 0,2 0,25 7,8 8,2 8,7 6,8 9, 7,0 8,0 Alankomaat (Pays-B as).. 0, ,4 0,6 0,03 0, 0,30 4,5 3,7 2,9 3,5 3,6 2,7 3,3 Portugal (Portugal).... 0,4 0,2 0,3 0,2 0,2 0,6 0,3 0, 0, 0,2 0,06 0,05 0, 0,0 Belga (B elgque)... 0,3 0, 0,8 0,2 0,3 0,5 0,3 9 2,3 l,,9 2,2 2, 2,2,89 Muut maat (Autres pays). :,6 0,7 4,6,22 0, 0, 0, 0,06 0, 0, 0,06

98 93 Muuton on W enään kauppasekkan suhteen huomattava, että nlle perusteena olevat määräykset armollsessa asetuksessa 3 p. Tammkuuta 859, Kesarllsen valtaneuvoskunnan 28 p. Toukokuuta 885 (v..) armollsest vahvstetun päätöksen ohdosta, oka on tedoks annettu Rahavaran Tomtuskunnan kreessä pävältä Elokuuta sam ana vuonna, 3 p:stä Syyskuuta 885 ovat kärsneet tä r ketä muutoksa, nmttän snä, että stä suhteellsta vapautta, oka on ollut olemassa Suomen a Wenään kesknäsessä tavaravahdossa, vmemantun päätöksen kautta melkosessa m äärässä Wenään puolelta on vähennetty. Nhn hämmennyksn Suomen tehdasteollsuudessa, otka tästä erttän olvat seurauksena, on yllä o vtattu. Suurest vakuttavana Suomen kasvavaan ventn Espanaan on myösk manttava Wenään a Espanan välllä 876 solmtun kauppa- a merlkelttokran ylössanomnen vme mantun maan puolelta 26 p. Lokakuuta 88, oka lttokra vuotta myöhemmn lakkas olemasta vomassa. Mantun lttokran kautta ol Suomen kauppa-asema Espanan suhteen vetänyt vertoa enmmn suosttuen kansoen kauppa-asemalle. Kesäkuun 3 p. 885 tehtn kyllä uus lttokra W enään a Espanan välllä, m utta täm ä perustu anoastaan ylesn ehtohn tullmaksuen suhteen, onka kautta Suomen kauppa Espanaan yhä edelleen tul kärsmään epämyötäsessä klpalussaan suosttuen kansoen kanssa. Kuten odottaa saatto, on armollsen asetuksen kautta 20 pävältä elokuuta 873 sekä elnkenolan kautta 3 pävältä maalskuuta 879 vapaaks laskettu elnkeno-okeus melkosest vakuttanut kaupunken taloudellseen asemaan a maan kauppa- a elnkeno-elämään. Seltyksessä tähän kuuluvsta asosta tomston vmesessä vsvuotskertomuksessa mantaan, että, kun sanottuen laken noalla vuos vuodelta kasvava lukumäärä ammatntatava maakauppata melken okanoassa kunnassa ol ryhtynyt ennen yksnomasest kaupungelle kuuluvaan kaupantekoon maaseudulla, ne asanhaarat, otka akasemmn olvat tehneet kaupungt enemmän ta vähemmän kenotekosks keskuspakoks asomslkkeelle, olvat postetut, sekä että samassa monen pkkukaupungn pystyssäpysymsen mahdollsuus sost ol vähennetty. Skäl kun maakauppasten luku on kasvanut, on tukkukauppa kaupungessa lsääntynyt a täten suuremmat kaupungt a ne, otka sopvan asemansa takka mutten asanhaaran kautta muodostavat luonnollsa keskuksa avarammlle tlolle, klpallessaan mutten, usemmten penempen kaupunken kanssa, ovat päässeet etusalle, saavuttaneet yhä määräävämmän aseman sekä velä outuneet tavaranhankkokskn penemmlle. Ne kaupungt, otka nällä perustella etenk ovat edstyneet kysymyksessä olevana vsvuotskautena, ovat etusassa rautatelnan loppu-asemen lähellä olevat kaupungt, nnkun Helsnk, Turku, Wpur, Tampere, Nkolankaupunk a Hankonem; nätä pats Kotka, Kuopo, Oulu, Por, Joensuu y. m. Nätten vastakohtana osottaa Hamna, väkluvunsekosta päättäen, taaksepänkäyntä tällä nnkun edellsellä vsvuotskaudella. Porvoon, Uudenkaupungn, Krstnan, Uuden Kaarlepyyn a Kasksen

99 94 kaupunken suhteen vodaan tällasta taaksepänkäyntä, os kohta osttan vähäpä- töstäk, manta anoastaan tältä vsvuotskaudelta. Musta kaupungesta ovat Rauma, Praahe, Kokkola, Savonlnna, Käksalm, Henola, Torno, Naantal, Tammsaar voneet osottaa anoastaan pentä väkluvunlsääntymstä. Nelä Suomen kaupunka evät velä 885 vuoden lopulla olleet päässeet,000 asukkaaseen, nmttän Kasknen, Naantal, Maaranhamna a Kem; 2 kaupunka löyty, ossa ol,000 2,000 asukasta, nmttän Mkkel, Lovsa, Tammsaar, Lappeenranta, Savonlnna, Käksalm, Henola, Uus Kaarlepyy, Sortavala, Hankonem, Kaaan a Torno; 7 kaupunka luk 2,000 3,000 asukasta, nmttän Krstna, Hamna, Kotka, Jyväskylä, Joensuu, Kokkola a Petarsaar; 4 kaupunka 3,000 4,000 asukasta, nmttän Porvoo, Uuskaupunk, Rauma a Praahe; Kuopossa ol 7,824, Nko- lankaupungssa 8,247, Porssa 9,447, Oulussa,362, Tampereella 6,098, Wpu- rssa 6,258, Turussa 25,96 a Helsngssä 5,84 krkonkrohn pantua asukasta. Kauppaloden luku ol 6, nmttän Isalm, Salo, Laht, Ikaalnen, Kurkok a Nurmes. Kaupunken kasvamsen tällä vsvuotskaudella verrattuna edellseen saattanee ehkä paraten selväks seuraava summttanen taulu kaupunken väkluvusta, kauppasten luvusta, tavaravahdon arvosta, kauppalavaston suuruudesta sekä asukasten tulosta, laskettuna takseerattuen veroäyren luvun mukaan: L säys %:ssa 875 v:n summasta. L säys %:ssa v:n summasta. K aupunken väkluku krkonkrohn otettu ] 48,355 :*) 73,40 *) + 6, 9 99, ,0 K aupunk. kauppata,707,832-7,3 2, , 7 Kaupunken koko ta- varavahdon arvo, m :kkaa 243,050,330 26,840, ,7 98,858,543 24, kauppalavaston kantavuus, tona 57,039 6, ,9 42,996,6 Stä höyrylavoen kantavuus, tona 6,800 0, ,8 4, ,6 Nden suuru u s hevosvomssa 4,045 5, ,7 6, , K aupunken veroon takseerattuen asukasten vero-äyren m ukaan laskettu tulo, m arkkaa 75,035,00**) 8 0,558,750**)+ 7,4 *) Nähn summn e ole luettu Kotkan kaupunka, osta, kaupunk kun krkollsessa suhteessa kuuluu Kymn seurakuntaan, e ole er taulua tehty. Henkkroen mukaan ol sanotun kaupungn väkluku v henkeä. **) Yhtämukasuuden tähden nähn e ole luettu Kotkan ekä Kemn kaupunkea, kun tetoa m antusta kaupungesta v:lta 880 puuttuu. 885 tekvät näden kaupunken asukasten tulomäärät,282,700 markkaa, laskettuna yllämantulla tavalla.

100 95 Rakennustom kaupungessa on akakauden kuluessa ollut erttän vlkas. Etenk nn on lata ollut suuremmssa kaupungessa, nnkun Helsngssä, Turussa, Nkolankaupungssa, Oulussa, mssä muuton tulpalo 2 a 3 pp. marraskuuta 882 hävtt kaupungn parhamman osan. Kuvernöören kertomusten mukaan, ota kutenkaan e saateta ptää täydellsnä (taululte 9), on tällä vsvuotskaudella maan kaupungessa rakennettu,372 ykstystä huoneusta, osta 269 kvestä. Koko kustannus nästä rakennustöstä tek yl 23 mloonaa markkaa. Ylesellä kustannuksella on kaupungessa rakennettu 380 rakennusta, osta 6 ovat olleet kvestä. Suur osa nästä ovat olleet kasarm ea suomalasten tarkkampuapataloonen ta r peeks sekä uusa kouluhuoneuksa. Kustannukset nästä uutsrakennukssta ovat nousseet yl 5 mloonaa markkaa. Nnkun kauppasten luku kaupungessa on myösk maakauppasten luku kasvanut kasvamstaan. Kuvernöörnvrastoen kautta tulletten tetoen mukaan ol maakauppasten yhteenlaskettu luku v. 875,432, v ,075 a v ,766. Lsääntymnen vuosna on ss ollut 33,3 /0 edellsen vsvuotskauden 44,9 % vastaan. Kasvamnen er läänessä näkyy seuraavasta taulusta: Maakauppasten lukumäärä tek lopulla vuotta Uudenmaan läänssä Porn Turun a 55 * Hämeen 55 * Wpurn 55 * Mkkeln 55 * Kuopon 55 * Waasan 5 ) * Oulun 55 * Huonot raha-asat, vahtelevat kursssekat Wenään suhteen, kasvava klpalu usemmssa kauppahaarossa, erttän vähttänkaupassa, sekä osttan lan rohkeat tuumat vme vsvuotskaudella ovat matkaansaattaneet, että tavaraluo- vutusten luku kauppamehstössä vuosna on ollut otenk suur. Kutenk ol konkurssen luku edellsellä vsvuotskaudella verraten suuremp. Kauppasten lukumäärään katsoen on konkurssen luku puheen-alasen vsvuotskauden er vuosna suhteellsest noussut. Konkurssen luku kauppamehstössä tek kuvernöören kertomusten mukaan vuosna yhteensä 38, ossa velat yhteenlaskettuna tekvät 26,922,23 m arkkaa a varat 23,267,267 m arkkaa, el keskmäärn 95 konkurssa vuodessa. Akakautena konkurssen luku nous 454:ään, ossa velkoa ol 3,029,7 a varoa 24,745,600*), oka keskmäärn vuodelta tekee 9 konkurssa. *) Vmemantusta konkurssluvusta olvat kutenk 6 konkurssn velat a varat tuntemattomat.

101 96 E r vuosna tek konkurssen lukumäärä. Konkurssea. Falltes. Määrä. Nombre. %:ssa vuoden kauppasta. En poure. de commerçants. Velat. Passfs. Vuonna ,86 6,372, ,64 *) 2,480,35» ,34 2,577, ,23 2) 2,26, ,07 3,950, ,2 9,894,035 Verrattan lukusmmn on konkurssea tapahtunut kaupunken kauppassa. Merknlku. Ne suuret häröt, otka muutama vuoskymmenä stten ovat tapahtuneet kauppalkenteessä valtamerllä, otka häröt ovat osottauneet snä, että höyrylavat yhä enemmän ovat lkkeestä pos tunkeneet purelavat kansanvälsessä rahtpurehuksessa, ovat m atkaansaattaneet, että Suomenk kauppalavasto, olla velä 870 luvun alkupuolella ol tärkeä sa mantussa purehuksessa a oka tuott maalle melkosen taloudellsen voton, mantun vuoskymmenen keskpakolta saakka on ollut erttän epäedullsella kannalla. Ne verrattan penet, puusta rakennetut lavat, osta Suomen lavasto kakken suurmmaks osaks on kokoonpantu, evät ole voneet klpalla ulkomalla vahvast eneneven, raudasta rakennettuen höyry- a purelavoen kanssa, oden suuremp nopeus a kantavuus paremmn vastaavat kansanvälsten rahtmarkknan vaatmuksa. Toselta puolen Suomen penet pää-omavarat ynnä lavarahten suur hnnanalennus, onka höyrylavoen pkanen enenemnen on matkaansaattanut, vakka purelavaston käytöllsyys e samassa määrässä ole vähentynyt, ovat estäneet maata pysymästä ulkomatten rnnalla pyrnnössään korvaamaan puusta rakennetut lavat raudasta rakennettuen lavoen kautta sekä sten perustamaan uuden, aanmukasemman suomalasen kauppalavaston ulkomaslla vesllä. Ne epäedullset asanhaarat, oden alasena Suomen vanha kauppalavasto ss on, ovat puolestaan vakuttaneet, että myös tuo ennen nn vlkas työ maan lavavarvessa on mlt e kokonaan lakkautunut, sekä että Suomen purelavosta mkä mllonkn rsutaan takka polkuhnnasta myydään ulkomalle. Toselta puolen taas on Suomen suuremp *) V elat konkursssta tuntemattomat. 2) Velat 3 konkursssta tuntemattomat.

102 97 purelavasta vme vuosna enentynyt melken yksnomasest samanlasten vanhempen, ulkomalta halvasta hnnasta ostettuen lavoen kautta. Kun maan purelavasto ss vuos vuodelta keskmäärn saavuttaa korkeamman än, saatettanee epälemättä arvata, että nykyään snä näkyvä taaksepänkäynt yhä edelleenk tulee olemaan huomattavssa. Mkäl purelavaston asema on outunut epävarmalle kannalle, skäl on sentään pyrkmnen sen korv aamseen höyrylavaston perustamalla saavuttanut ta r kemman muodon, ollon stä tehokkaast on valton puolelta kannatettu osttan korottomlla, osttan alhasta korkoa vastaan annetulla lanolla. Tetenk tämä pyrkmnen ensn on kääntynyt tyydyttämään maan omaa paremman ranta- a pakallslkenteen tarvetta. Kun kutenk pakottavmmat vaatmukset tässä suhteessa o akakauden kuluessa näkyvät tulleen tyydytetyks, tässä lkkeessä syntyneestä, vahvasta klpalusta päättäen, on hanke vedä suomalanen höyrylavasto ulkomerlle, oko suorastaan välttämään maan omaa tavaravahtoa nällä m erllä takka myös ottam aan osaa kansanvälseen rahtlkkeeseen, saattanut moneen onnellseen yrtykseen. Kuvernöörnvrastosta tulleet lmotukset kauppalavaston suuruudesta a vahesta ovat valtettavast nn vallnasa sekä lsäks sen ohdosta, että lästt usen ovat vahdetut regstertonehn a pänvaston, nn sekava, että ntä yksstään e voda käyttää summttasta taulua maan kauppalavastosta laadttassa. Kun kutenk kansanvälstä tarkotusta varten er tlossa puheena-olevalla akakaudella on koottu nmluetteloa kauppalavastosta, vodaan okseenk luotettava lmotuksa sen tlasta lmasta, os kohta nätä, mtä tulee lavohn penemmällä tonluvulla, e voda sanoa avan täydellsks *). Vuosen 875, 880 a 885 lopulla löyty, kuvernöören antamen lmotusten sekä äskenmanttuen kansan- *) Merlan mukaan 9 p:ltä kesäkuuta 873 sekä m ermeshuone-asetuksen mukaan 30 p:ltä huhtkuuta 874 ovat nmttän kakk maan lavat yl 0 lästä, s. o. 9 tona, ota käytetään kauppakulkua a m atkustavasten kulettam sta varten, lm otettavat ssäänkrotettavks er luetteloon lähnnä olevan m astraatn luona, onka ohessa m erm eshuonessak asanmukaset luettelot tällassta, mastraatn luona lm otetusta lavosta ovat tehtävät. Kutenk löytyy suur määrä, etenk penempä lavoa, ota e koskaan ole m erm eshuoneluettelohn ssäänkrotettu, syystä ette m astraatessa anakaan ylesest pdetä ertysä luettelota lm otetusta lavosta, ettekä myöskään mastraatt kakkalla asanomaselle m ermeshuoneelle lmota tehdystä ssäänkrotuksesta. Kruununpalvelan kautta kootut tedot maaseudulta evät myöskään anna tyydyttävää tulosta, koska helle on mahdotonta varmuudella sanoa, mtkä lavat mllonkn kuuluvat okonk pakkakuntaan, kun e löydy mtään asetusta lavan lm ottam sesta kruununpalvelolle. 9 tona penemmstä lavosta, nn pure- kun höyrylavosta, e ole mtään ssäänkrotusvelvollsuutta, os e lukuun lasketa arm ollsessa asetuksessa 9 p:ltä helm kuuta 879 kaklle m atkustaahöyrylavolle määrättyä velvollsuutta vuosttan ennen ensm ästä matkaa outua asanomasen tarkastuksen alasks. N e todstukset a päväkrat, otka tällasesta 3

103 98 keskstä tarkotusta varten koottuen lavaluetteloen mukaan, Suomen kauppalavastossa seuraava m äärä lavoa: Marne marchande de la Fnlande. Purelavoa yl 0 tona. Navres à voles. Höyrylavoa. Navres à vapeur. Yhteensä. Total. Tona. Tons. Lavoa. Navres. Hevosvoma. Chevaux. Tona. Tons. Lavoa. Navres. Tona. Tons. Lavoa. Navres. Vuonna 875 ')...,506 a) 283,48 2) 34 7,328 4,222, , )...,64 276,877 26,43 6,044, , )..., , ,65 6,843, ,699 Vertalu osottaa, mtä o vmesessä vsvuotskertomuksessa on manttu että purelavoen lukumäärä Suomessa vmekulunena kymmenenä vuonna on lsääntynyt, m utta nden kantavuus vähentynyt. Tästä käyp selväks mtä äsken lausuttn Suomen rahtlkkeen vähentymsestä. Isot lavat, otka ovat raketut ptempä matkoa varten valtamerllä, ovat tulleet yhä harvnasemmks, kun stä vaston penet, otka välttävät purehusta rantavesllä takka ärvllä, ovat lsääntyneet samassa m äärässä kun lke kotmaassa on vlkastunut. Mtä höyrylavastoon tulee, on se herkeämättä a lsäks erttän vahvast kasvanut. Kutenkaan e sen kantavuus velä ole noussut korkeammalle kun keskmäärn 65 tonn lavalta, oka o osottaa, että vakuttmena sen kehttymseen on ollut parannetun pakallslkkeen tarve. Anoastaan yks, Fenna nmnen, lava on tettäväst v. 88 ulottanut kulkunsa Itäm erestä kaukasempn satamn; v. 882 tul lsää tonen, P atra nmnen, a vuosna ol hedän lukunsa enentynyt 6:een, osta 4 m anttuna vuosna olvat hanktut maan kauppalavastoa varten. tarkastuksesta ovat asanomasten tarkastusm esten tehtävät a tom tettavat a osta päväkrat vuosttan ovat sälytettävks lähetettävät asanom aselle m astraatlle, evät kutenkaan lm ase lavan kantavuutta. N ästä sekosta on ylmalkaan ollut seurauksena, että ne tedot, ohn täytyy perustaa aka aon tehtävät lm otukset maan kauppalavastosta, ovat vahteleva a epäluotettava, usen rstrtasak. ) Kuvernöören vuoskertom usten lm otusten mukaan. *) K ä s tt ä v ä t la v o a y l 9 to n a = 0 lä s t ä. 3) K r u u n u n p a lv e la n k a n s a n k e s k s t ä t a r k o t u s t a v a r te n m a a s e u d u lla k o o ttu e n n m e l ls te n l a v a lu e t te l o e n m u k a a n.

104 99 Ylläolevat tedot tarkottavat stä osaa maan kauppalavastosta, oka kulkee aavalla merellä sekä semmosssa ssämaan vesstössä, otka ovat purehdttavassa yhdstyksessä meren kanssa s. o. melken koko Savo-Karalan vesstössä. Mulla ssämaan vesstöllä välttvät kauppaa, mtä puuttuvassta luettelosta näkyy, 885 vuoden lopulla: Ouluärven vesstöllä 4 höyrylavaa, oden koneväkevyys yhteenlaskettuna ol 62 hevosvomaa, läns-hämeen ärvllä (Näsärven a Pyhäärven vesstöllä) 23 höyrylavaa 299 hevosvomalla, a tä-hämeen el Päänteen vesstöllä 3 höyrylavaa 467 hevosvomalla. 880 vuoden loppupuolella löyty Ouluärvellä 3 höyrylavaa yhteensä 43 hevosvomalla, läns-hämeen vesstöllä 22, yhteensä 34 hevosvomalla, a tä-hämeen vesstöllä 3 höyrylavaa, 593 hevosvomalla. M erkttävää on, että samalla kun Suomen kauppalavasto herkeämättä on ollut taaksepänmenossa, maan tavaravahtoa ulkomaden kanssa on välttänyt vuos vuodelta yhä enenevä lavoen lukumäärä. Tämän on osttan vakuttanut kotmasten höyrylavoen kasvava lukumäärä, osttan lsääntyvä klpalu veralla m erllä, oten yhä useampa pure- a höyrylavoa, puhum atta maan omsta rahtlavosta, on sekaantunut Suomen lavalkkeeseen. Kasvava lkenne e ole ollut suoranasessa suhteessa maan tavaravahdon lsääntymseen. Täten syntynyt, enenevä rahten kuulustelemnen on myös alentanut rahtm äärät lkenteen ylläptämseks m tä mahdollsest vähmpn. Suomeen lastlla tulleden a seltä lähteneden lavoen tonluku nous, kun luetaan pos lkenne Laatokalla, osta lkkeestä e löydy lmotuksa kaklta vuoslta, seuraavn keskmäärn: Tuleet lavat. Navres entrés. Lähteneet lavat. Navres sorts. Tona. Tona. Vuosna ,28 88, ,453,56, , ,845,336,300 Vuonna ,04,9, ,995,379, ,994,34, ,. 96,266,360, ,029,95,482,72 Tässä lkevlkkaudessa ovat höyrylavat vuos vuodelta saavuttaneet yhä tärkeämmän merktyksen. Yllämantusta lastlla tullesta a mennestä lavosta ott seuraava lukum äärä höyry- a purelavoa lavalkenteeseen osaa:

105 00 Lastlla tu lleet lavat. Navres chargés entrés. Lastlla lähteneet lavat. Navres chargés sorts. Höyrylavat. Navres à vapeur. Purelavat. Navres à voles. Höyrylavat. Navres à vapeur. Purelavat. Navres à voles. % lastlla lähteneden lavan koko tonluvusta. Tona. % lastlla lähteneden lavan koko tonluvusta. Tona. % lastlla tulletten lavan koko tonluvusta. Tona. % lastlla tulletten lavan koko tonluvusta. Tona. Vv keskmäärn 85,577 43,9 237,55 56, 604,255 74,2 23,766 25, n 85,669 32,7 382,78 67,3 785,27 67,9 37,70 32, ,89 28,8 588,025 7,2 700,83 52,4 635,487 47,6 Vuonna 88 89,73 30,2 436,84 69,8 676,569 60,5 442,556 39,5 n ,049 24,6 546,946 75,4 82,334 59,6 557,746 40, n ,799 34, 548,95 65,9 73,0 54,5 609, ,679 27,8 66,587 72,2 666,448 49,0 693,666 5,0 '» ,393 27,4 746, , 5 608,602 4, 873,570 58,9 S u o m e n k a u p p a l a v a s t o n a s e m a a v a l a s e v a n a m a n t t a k o o n m y ö s, e t t ä n n k a u v a n k u n e d u l l s e m m a t a s a n h a a r a t h o u k u t t e l v a t r a h t p u r e h u k s e e n v e r a l l a m e r l l ä, u l k o m a t t e n l a v a t v e v ä t v o t o n m a a n o m l t a, v ä l t t ä e s s ä ä n S u o m e n t a v a r a v a h t o a v e r a d e n m a d e n k a n s s a. L a s t l l a t u l l e d e n a l ä h t e n e d e n l a v o e n t o n l u v u s t a t e k n m t t ä n S u o m e n l a v o e n t o n l u k u a l l a m a n t t u n a a k a k a u s n a k e s k m ä ä r n s e u r a a v a n p r o s e n t t l u v u n : L astlla Des navres chargés Tulleta lavoa. Entrés. Lähtenetä lavoa. Sorts. Suomalasa. Verata. Suomalasa. Verata. Fnlandas. Etrangers. Fnlandas. Etrangers.! /o / /o /o / /o

106 0 Puheena-olevan akakauden kahtena ensmäsenä vuonna Suomen lavoen osuus kutenk tek 80 % a 8 % sekä 58 % Ja 60 %, oka osottaa, että Suomen lavat manttuna vuosna melkosest olvat syrälle tunkeneet veraat lavat maan omassa lkkeessä. Sttemmn on täm ä suhta osttan outunut pänvastaseks, kun Suomen lavoen osuus seuraavna vuosna on tehnyt anoastaan 76,3 %, 75,8% a 7 7 % sekä 63,2%, 54,9% a 6 0 %. Kulkuneuvot. Merkulkuneuvoen huoentamseks Suomen purehusvesllä on puheena-olevalla akakaudella perustettu 4 suurempaa valotorna, nmttän Bogskärn a Merkn Ahvenanmaan luotsprssä, Gråhaaran Helsngn a Strömmngsbådan Wargökaren saarstossa W aasan luotsprssä. Vedenalasten karen osottamseks on asetettu 2 uutta tultuslavaa, nmttän Werkkomatala a Mäyly, edellnen sotottu samannmselle matalkolle Kovston luotspakalla Wpurn prssä, älkmänen Mäylyn matalkolle Röytän luotspakan alapuolella Oulun prssä. Stä pats on ssäkulkuväylen a satamasutten merktsemseks asetettu, pats ertysä penempä maakkoa, 29 kaasuölytulta, oden perustamseks on käytetty maakka-nsnöör L. F. Lndbergn Ruotsssa keksmä a Suomen valton lunastama, patentn saanut pyörmäkone. Tämän lsäyksen kautta tek käytännössä oleven maakkalatosten lukumäärä 885 vuoden lopulla 72, osta 26 olvat suurempa maakota, 5 tultuslavoa a 4 kaasuöly- a penempä tultuslatoksa. Sen ohessa on moneen vanhempaan maakkalatokseen aanmukasempa a vahvempa valasukoneta tomtettu. Kaks tultuslavaa, tonen määrätty osottamaan Helsngkallan matalkkoa, Stubben luotspakan alueella Oulun prssä, tonen asetettava»relandern matalkolle Rauman ulkopuolella, otettn lsäks 885 vuoden kuluessa luotslatoksessa vastaan, m utta e velä manttuna vuonna ehdtty kulettaa tsekullek asemalle. E ttä useammn tapahtuva tarkastus luotspakolla tuls mahdollseks a että mermttaustyöt maan rannkota ptkn nopeammn tomtettasn, on akakauden kuluessa luotslatoksen käytettäväks määrättyen höyrylavoen luku enennetty kolmella, pats pentä, puusta tehtyä höyryvenettä, oka sattuvssa tarpessa ols käytettävä Suomen ssävesstön mttaustötä varten. Luotslatoksen höyrylavoen luku ol ss 885 vuoden lopulla 7, nmttän Valvoa, Ahkera, Aland, ennen nmtetty Sextant, Jupter, Saturnus a Slmä, otka kolme vmeksmanttua akakauden kuluessa ovat tulleet lsää a osta Slmä ennen on ollut tulllatoksen oma, sekä puusta rakennettu a mermttausten tarpeta varten 885 ostettu Kallaves. Remarea a mervttoa, ota vuonna 880 ol mereen pantua 3,38, ylläpdettn 885 3,3. Nätä pats on vsvuotskauden kuluessa lähes kakssataa ohtotorna a muta kntetä mermerkkeä valton kustannuksella vuosttan kunnossa pdetty. Luonnollsena seurauksena tästä latosten enentymsestä maan merkulkuneuvoen turvaamseks on epälem ättä pdettävänä maan rannolla tapahtuneden

107 02 karlletölmäysten a haaksrkkoen lukumäärän huomattava vähenemnen, os kohta täm ä lukum äärä onakuna er vuonna on saattanut nousta sangen korkeaan numeroon. Vuodesta 876 on rantaantum sten a haaksrkkoen lukumäärä ollut: Lukumäärä Rantaantumsa a haaksrkkoa. Naufrages. Lukumäärä Rantaantumsa a haaksrkkoa. Naufrages. Vuonna Vuonna » r n V rt V n V Yhteensä 60. Yhteensä 38. Keskmäärn vuodessa 32. Keskmäärn vuodessa 27,6. Luots- a maakkalatoksen palvelusväes on enentynyt 2:stä vrka- a palvelusmehestä, 70:stä maakanpäällköstä a maakanvartasta, 805:stä luotspakossa a mussa luotslattessa sekä 42:sta luotslatoksen lavossa palvelevasta henklöstä v. 880, 23:een vrka- a palvelusmeheen, 92:een maakanpäällkköön a maakanvartaan, 753:een luotspakossa a mussa luotslattessa sekä 42:een luotslatoksen lavossa a mermttauksssa palvelevaan henklöön 885 vuoden lopussa. Luotsausten luku tek: Luotsauksa. Navres plotés. Luotsausrahoen summa. Montant du plotage. Markkaa. pennä. Vuonna ,86 97, ,223 28, ,476 24,362 69» , , , ,796 4 Luotsausten keskmäärä akakautena tek,853 vuodessa, ota vaston edellsenä vsvuotskautena,25. Luotsausrahoen summa kakkna vtenä vuonna nous,080,694 markkaan pennn, a vuosna ,043,586 m arkkaan 46 pennn. Mermttauksa Pohanlahdessa, ota o 85 alotettn, on puheen-alasena akakautena atkettu sekä tomtettu Nkolankaupungn ulkopuolella. Nätten kautta ovat seuraavat lukum äärät nelövrstoa m tatut a kartotetut:

108 03 Mtattu pnta-ala nelövrstossa. M erkortlle otettu rannkko vrstossa. Vuonna ,5.» V ,7 5. Yhteensä,702, ,5. Työn alkuunpanosta on ss mermttausten lopettamseen saakka v. 885 tu tk ttu a m tattu 8,056,2 5 nelövrstan laaunen merpnnan ala sekä merkortelle otettu yhteensä,820 vrstan ptunen ranta-ala. V. 876 alotetut m ttaukset Pelsärven vesstössä ovat lopetetut 884. Samallasa mttauksa on myös tom tettu Päänteessä vuodesta 879 sekä Suvasvedellä vuodesta 885. Akakauden kuluessa tehdystä koskenperkkaus- a kanavomstöstä kulkuneuvoen parantam seks m anttakoon: l:o. 3 alan syväsen, veden matalmmalla ollen, a 20 alan pohalevysen kanavan rakentamnen Lemströmn kannaksen pokk Ahvenanmaalla. Työ alo- tettn 880 a valmks saatn 882. Yhteenlaskettu kustannus tek 28,692 markkaa. 2:o. Hästholman kannaksen pokkkavamnen, Hästnäsn salmen pohospuolella Helsngn dänpuolsessa kulkuväylässä. Tomtettn ,288 m arkan 2 pennn kustannuksella. 3:o. Kanavan ynnä sulun rakentamnen Haapavrran svutse Pelsoessa. Tomtettn ,999 markan 44 pennn yhteenlasketulla kustannuksella. 4:o. Kautun kanavan rakentamnen Ruovedellä. Tomtettn Yhteenlaskettu kustannus 56,087 m arkkaa 95 pennä. 5:o. Ertyset vuosna 88 a 883 tom tetut perkkaam styöt kulkuväylässä Getörnn salmen kautta, lähellä Pellngn luotspakkaa, ollon monta vedenalasta kveä on louhttu pos. Kustannukset 7,069 m arkkaa 96 pennä. 6:o. Kulkuväylän syvennys Pelsoen laskupakalla Pyhäärveen. Tomtettn ,638 m arkan 34 pennn kustannuksella. 7:o. Oravn kanavan kautta kulkevan väylän syvennys Rantasalmella. Tom tettn 88. 8:o. Kustannus tek 22,92 markkaa 8 pennä. Nnsanotun Rönnskärskrokn perkkaus vedenalassta kvstä Nkolan- kaupunkn kulkevan väylän suussa. Tomtettn 882. Kustannus 7,560 markkaa. 9:o. Espoon ptääässä löytyvän Svnöön salmen syventämnen kulkuväyläks penempä aluksa varten. Alotettn a lopetettn 882. Kustannus 24,929 m arkkaa 78 pennä.

109 04 0:o. Akansalmen syvennys Eckeröön ptäässä. Tomtettn 883 5,288 m arkan 7 pennn kustannuksella. ll:o. Helsngn lähellä olevan Wllngn salmen perkkaus suurem m asta vedenalasesta kvestä. Tomtettn 885. Kustannus 583 m arkkaa 55 pennä. 2:o. Jyväsärven a Päänteen ärven välsen Äälän salmen syvennys. Tomtettn 883. Kustannus 3,45 m arkkaa 72 pennä. 3:o. Khlasalmen perkkaus Haapaveden a Poroveden välsessä kulkuväylässä Isalmen ptäässä. Tomtettn Kustannus 0,680 markkaa 63 pennä. 4:o. Uuden kulkuväylän perkkaus Päänteessä löytyvän Pulkklan salmen svutse Askkalan ptäässä. Tomtettn 884. Kustannus 2,684 markkaa 5 pennä. 5:o. Kymenoen Korkeakosken haaran sekä sen laskun Kotkan lahteen syvennys a perkkaus. Tomtettn Valton kustannus-apu 4,692 m arkkaa 50 pennä. 6:o. Krnusalmen perkkaus ylesessä kulkuväylässä Muroleen kanavan pohospuolella Ruovedellä. Tomtettn 885. Kustannus 84 m arkkaa 0 pennä. 7:o. Höyrylavan kulkuväylän perkkaus Madekoskessa Ouluoessa. Tomtettn 885. Kustannus 72 m arkkaa 75 pennä. 8:o. Nskalammen kulkuväylän perkkaus Wuoksen laskussa Samaasta. Tomtettn 885,0 m arkan 76 pennn kustannuksella. 9:o. Kulkuväylän perkkaus a veneväylen koraus sekä osttanen perkkaus Petääkosken, Kuurnan a Kaaann koskssa. Tomtettn ,772 m arkan 0 pennn yhteenlasketulla kustannuksella. 20:o. Mölen uudestarakentamnen Ouluoen varrella tukklauttapuomen knnttämstä varten sekä ertyset työt Oulun a Muhoksen välsen kulkuväylän perkkausta varten. 2:o. Karhuoen a Muonooen perkkaus Kuusamossa paremman veneväylän tomeensaamseks. Alotettn 882, lopetettn 885. Yhteenlaskettu kustannus nous 4,989 m arkkaan 72 pennn. 22:o. Wanttauskosken a Purosenkosken perkkaus Kemhaarassa venekulun helpottamseks. Tomtettn Kustannus 9,792 m arkkaa 37 pennä. 23:o. Haapakosken svutse kulkevan veneväylän perkkaus Jyväskylän ptäässä. Tomtettn 882. Kustannus 0 m arkkaa 5 pennä. 24:o. Emäoen a Mosovaaran vesstöen sekä Wuoknkosken perkkaus venekulun helpottamseks, alotettn :o. Kanaven kavamnen venekulkua varten Whtasalmen a Tolpansalmen salmssa Kuusamoärvellä sekä Muoärven a Krpstöärven välsessä Kaavan salmessa Kuusamon ptäässä. Tomtettn 884 3,000 m arkan kustannuksella.

110 05 26:o. Mölen rakentamnen a osttan uuden nousukulkuväylän perustam nen Setenokan a Leppkosken koskssa Emäoessa.' Tomtettn 885. Kustannus 5,969 m arkkaa 59 pennä. Koskenperkkaus- a kanavottamstöstä, otka van ovat tarkottaneet ves- perästen soden a rämeden kuvamsta sekä vleltävän matten akaansaanta, m anttakoot yhteydessä edellsten kanssa seuraavat: l:o. Heteärven, Wuorman a Lokalammn ärven laskemnen Pudasärven ptäässä, oka työ alotettn o 878 sekä lopetettn 88. 2:o. Muhosoan a W esalanoan kanaven perkkaus Pelson suossa v :o. 600 tynnyr-alan laausen Kuonaärven kuvaamnen Haapaärven a Pyhäärven ptässä, oten non 6,000 tynnyrn-alan avara suopakka outu vlelykselle kelpaavaks. Työ tom tettn :o. Ertysten Teurooessa a Puuoessa löytyven kosken perkkaus Lammn, Kärkölän a Hausärven ptässä sekä Kosken kappelssa, ynnä Leppäkosken perkkaus Janakkalan ptäässä kovan kevättulvan a stä syntyneden tulvavahnkoen estämseks. Tomtettn :o. Non 3 nelöpennkulnaa avaran suopakan halk uoksevan Torasoen perkkaus a syvennys, snä löytyvne koskneen, Walkealan ptäässä, ota työtä ol alotettu 87 ekä velä akakauden kuluessa ehdtty lopettaa. 6:o. Suvantoärven laskemnen W tasaarella sekä Lahnastenärven Pelaveden ptäässä, ota alettn laskea 88. 7:o. Juurkkaärven laskemnen Kteen ptäässä, ota työtä on tomtettu vuodesta 856, m utta keskeytetty vuosna :o. Petäoen syvennys a perkkaus Sakkolan ptäässä. Alotettn 882 a lopetettn seuraavana vuonna. 9:o. Korttesen ärven laskemnen Phtputaan ptäässä. Alotettn :o. Madesoen perkkaus Madesnevan rämeen vlelystä varten Jalasärven ptäässä. Tomtettn 884. ll:o. Kauraärven laskemnen Wöyrn ptäässä. Alotettn :o. Tessön perkkaus Lapptreskn a Ruotsn-Pyhtään ptässä. Alotettn :o. Kesärven laskemnen Rääkkylän ptäässä. Työtä, ota alotettn 863, atkettn 864, , 880 a 885. N ätä pats on akakauden kuluessa tom tettu ernäsä koraus- a uudstustötä kanavssa, vetotellä y. m. Maaknlkuneuvot. 885 vuoden lopulla lmotettn maantetä olevan 39,899 vrstaa, osta 2,886 vrstaa ol ylesä posttetä a 8,03 kylätetä (katso taulu- ltettä 2). Te-yhdstyksen ylläptämseks lahten, oken a puroen yl ol ra 4

111 06 kennettu 7,952 sltaa a 60 lauttaa. maan pnta-alasta 2,5 vrstaa maantetä. raava: Keskmäärn tul ss nelöpennkulmalle Uudenmaan läänssä ,3. Turun a Porr ,6. Wpurn 7 *... 26,4. Hämeen... 23,3. Waasan * *... 8,2. Mkkeln 5? * *... 5,5. Kuopon? * *... 0,7. Oulun 5? * *... 3,0. Er läänessä ol suhta kutenk seu- Nnkun taulultteestä N:o 22 näkyy, ol vuosna rakennettu uusa maantetä 77 vrstaa, osta suurn osa, 370 vrstaa, Oulun läänssä, stte seuraa ärestyksessä Kuopon lään 46 vrstalla, W purn lään 83 vrstalla, W aasan lään 75 vrstalla, Hämeen lään 55 vrstalla, Mkkeln lään 20 vrstalla. Uudenmaan sekä Turun a Porn läänessä, ossa maanteverkkoa lkmmten säätänee ptää täydellsenä, ol m anttuna vuosna rakettuen uutten m aantetten ptuus anoastaan 4 vrstaa edellsessä a 8 vrstaa älkmäsessä läänssä. Maanvlelyksen hartolla vanhastaan olevan, matkustavasten kulettamsta koskevan velvollsuuden suhteen on akakauden kuluessa pernpohasa muutoksa tapahtunut. Armollsessa asetuksessa 2 p:ltä m arraskuuta 883 vahvstettn nmttän uudet per-aatteet mantun velvollsuuden täyttämsen suhteen, olla tarkotettn vähentää maatloen kvydtysrastusta sekä srtää osa sen kustannukssta tse matkustavasn. Tämän mukaan annettn urakka-latokselle etusa kyydtystonta ärestettässä er kunnssa, a armollsen ulstuksen kautta samalta pävältä korotettn kyytraha 20 pennn kaupunken kestkevaresta sekä 6 pennn vrstalta kestkevaresta a post-asemsta maaseudulla; kolmas la kyytlatoksa, o tk a asetus määräs, olvat n. s. reserv-asemat, osta m atkustavasa kuletettasn anoast lsä-kyytrahaa vastaan, oka e saanut nousta 32 pennä korkeammaks vrstalta. Nän korotetun kyytrahan, sekä erttän reservkyytä koskevan säännöksen ohdosta, e täten ärestetty kyydtyslatos vonut het pävästä tammkuuta 885, ollon asetukset astuvat vomaan, olla huomattavast vakuttam atta keskuuslkkeeseen. Ilm otusten mukaan, otka kuvernöört ovat antaneet kyydllä kulkevan m atkustaen luvusta (katso taululte 23), alen nm ttän tämä luku 67,659 matkustaasta keskmäärn vuosna anoastaan 242,67 matkustaaan vuonna 885. Kyydtyslatosten uuden aon mukaan, oka asetuksen määräysten noudattamsta varten tapahtu älkpuolella vuotta 884, olvat kutenk kyydtyslatokset lsääntyneet l,266:sta 884 l,384:ään, otka olvat

112 07 vastaanotetut kolmvuotskaudeks , oks akakaudeks uus ako ol vomassa*). Nnkun muutaman kuvernöören vuoskertomukssta nähdään, ol tähän huom attavaan m atkustaaluvun vähenemseen se syynä, että m atkustaat ylmalkaan välttvät ottaa kyythevosa kestkevaresta, vaan sen saan käyttvät entstä enemmän oko oma takka ptemmllä matkolla vuokrattua hevosa. Ekä harvon tapahtunutkaan, että lähellä ylesä kyytlatoksa alko olla ykstysä, otka matkustavlle tarosvat kyytä edullsemmlla ehdolla. Mhn määrään urakkalatos pääs valtaan, kun maan kunnat uuden kyyd- tysasetuksen vaatmusten mukaan tekvät uusa sopmuksa kyydtysrastuksen täyttämsestä kolmvuotskautena , näkyy seuraavasta taulusta, oka on tehty Kesarllsen Senaatn Svl-tomtuskuntaan erttän Kuvernööreltä vaadttuen tetoen mukaan. Manttava on sentään, että kyydtyslatosten luku tässä taulussa e ole yhtäptävä Kuvernöören vuoskertomusten noalla yllä-lmastun lukum äärän kanssa. Kyytlatoksa. K estkevareta. Reserv-asema a posttaloa. Kestkevareta, ossa kyydnpto tom tettn Luonnossa. Urakalla. Osaks luonnossa osaks urakalla. korvaus ku nn lta ) Urakkamehlle tuleva Kunnlle tuleva korvaus urakkam ehltä). Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä. Akakaus Uudenmaan läänssä ,95 68,5 38 Turun a Porn läänssä , Hämeen , W purn , ,877 Mkkeln , Kuopon ,84 W aasan , Oulun , Yhteensä koko maassa , , *) Vertaa kutenk tähän allamantut myösk Kuvernöören antamat tedot kyydtyslatosten luvusta *) Ilmotuksn kuuluu myös palkkot reserv-asemsta a posttalosta.

113 Rantatet. 08 Maan rautatetten yhteenlaskettu ptuus tek 88 vuoden alussa 828 vrstaa, osta 797 olvat valtonrautatetä a 3 vrstaa, nmttän Porvoon Keravan rautate, ykstysen yhtön. svuradat shen luettuna, nous 940 vrstaan. Valtonrautatetten koko ptuus, haara- a Vuosen kuluessa on rautateverkkoon tullut lsää uus, valton varolla rakennettu, 287 vrstan ptunen pää-rata, W aasan Tampereen rautatelna, ota alotettn rakentaa kesäkuussa 879 a oka, uhlallsest vhttynä 29 p. syyskuuta 883, ulksest avattn lkenteelle seuraavan lokakuun pävänä. R ata ol kutenk o edellsen vuoden syksystä saakka koko ptuudeltaan ätetty välakasest käytettäväks. Säätyen valtopävllä lausuttuen tovomusten mukaan on tämä rautate, oka on yksratanen a samaa rataleveyttä kun valton muut radat, el 5,35 suomen alkaa, mutta olla kulkunopeus e saa nousta 272 pennkulmaa korkeammaks tunnssa, rakennettu 5,254,479 markan kustannuksella, el keskmäärn vrstalta 53,28 m arkalla, oka on palo vähemp valton akasemmn rakentam en ratoen keskm ääräsä kustannuksa. Uutten haara- a svuratoen kautta on valtonrautatetten rataptuus enentynyt 60,6 vrstalla, osta 22,2 kuulu Waasan Tampereen rautatelle, a 7,8 eräälle v. 885 lsäätulleelle haararadalle, Rhmäen Petarn rautatellä olevasta Smolan asemapakasta Lappeenrantaan. Maan rautateverkon koko rataptuus v. 885 ol ss 3 vrstan ptunen Porvoon Keravan rata, sekä seuraava vrstaluku valton rau tatetä: L a longeur des chemns de f e r explotés p a r l E ta t en 885. Pääratoa. Haararatoa. Svu- a syräratota. Yhteensä. Voes prmes. Voes second. V. de gar. et de sen. Total. Vrstaa. Vrstaa. Vrstaa. Vrstaa. Helsngn Hämeenlnnan Petarn rata-osa ,02 29,02 96,2 589,6 Hankonemen Hyvnkään rata-osa.. 39,40 3,93 6,75 60,08 Turun Tampereen Hämeenlnnan rata-osa... 93,98 3,40 3,69 229,07 Waasan Tampereen rata-osa ,64 22,23 308,87 Yhteensä,084,04 36,35 66,7 9,287,8

114 09 Lunastettuen m atkustaapletten luku valtonrautatellä ol: Lunastettuen matkustaapletten luku ). B llets payés. I Luokka. II Luokka. III Luokka. Sotaväen kuletus. Vanken kuletus. M ltares. Prsonners. Yhteensä. Total. Vuonna , ,56,82,525 28,879 4,38,5,668,4,5» ,72 350,09,353,609 30,75 5,500,764,087» , ,739,40,200 24, 5,878,78,95» ,475 32,478,425,26 8,70 5,579,783,494 n , ,33,422,29 39,05 6,006,775,35 Jaettuna er rata-oslle ol matkustaan lukumäärä kokonasuudessaan tsekullak seuraava: *) Trafc des lgnes de chemns de f e r en explotaton. Voyageurs. Waasan Tampereen rata-osa. Helsngn Hämeenlnnaa Petarn rataosa. Hankonemen Hyvnkään rataosa. Turun Tampereen Hämeenlnnan rata-osa. Matkustaan luku. Nombre de voyageurs. Matkustaan luku. Nombre de voyageurs. Matkustaan luku. Nombre de voyageurs. Matkustaan luku. Nombre de voyageurs. Vuonna ,579,64,5 3,858 03, ,666,507 33,777 2, ,609,043 33,202 4, ,702,605,46 33,605 23, ,02,60,532 3,66 34,59 Yhteensä 50,74 8,062,57 64, ,87 Matkustaan luku yhteensä vuosna ,332,748 99,00 56,83 *) Allam anttua lukua e käy verrata edellsessä kertom uksessa manttuhn, koska nässä vm em antussa se henklö, oka tosella radalla on lunastanut pletn astuakseen pos unasta tosella, vähntän 2 kertaa on lukuun otettu. Rautatehalltuksen kertom uksssa 885 vuoden loppuun ast tehdään tl anoastaan okasesta rata-osasta erttän, ekä valtonrautatestä kokonasuudessaan, pdettynä yhtenä anoana ratana. *) Allam anttu lukumäärä e kästä anoastaan ntä matkustaa, otka ovat lunastaneet plettnsä puheen-alasella radalla, vaan m yösk ntä, otka ovat unalle astuneet pletllä, onka ovat lunastaneet ollak tosella radalla.

115 0 Kuten tästä näkyy on matkustaalke Turun Tampereen Hämeenlnnan sekä Helsngn Petarn rautatellä akakaudesta enemstään enennyt. Hankonemen Hyvnkään rautatellä se stävaston on melkosest vähentynyt pu- heena-olevana vsvuotskautena, verrattuna edellseen. Yhteydessä tämän kanssa manttakoon myös, että nden määrä, otka ovat lunastaneet I a II luokan ple- tn, on näkynyt vähenemstään vähenevän Hankonemen Hyvnkään a Helsngn Hämeenlnnan P etarn radolla sekä vuodesta 883 Turun Tampereen Hämeenlnnan radallak. Manttu vähentymnen e sentään sanottavassa määrässä ole vakuttanut matkustaalkkeen nousevn tulohn, kun näet toselta puolen III luokan matkustaaluku on ollut enentymään pän sekä tenptuus keskmäärn näl- lek matkustalle a sen kautta myös vuoden tulot keskmäärn nstä ovat enenty- neet. Yhteenlaskettu tulo matkustaalkkeestä valtonrautatellä tek vuosna ,93,343 m arkkaa 3 pennä, osta 2,30,437 markkaa 35 pennä tulee Helsngn Hämeenlnnan Petarn radan osalle,,826,22 markkaa 4 pennä Turun Tampereen Hämeenlnnan radan osalle, 582,547 m arkkaa 26 pennä lokakuusta 883 valton hyväks käytetyn W aasan Tampereen radan osalle a 474,37 markkaa pennä Hankonemen Hyvnkään radan osalle. Yhteenlaskettu tulo vuosna matkustaalkkeestä ensmantulla radalla tek,520,806 m arkkaa 46 pennä, Hankonemen Hyvnkään radalla 450,79 m arkkaa 4 pennä a vuosna keskmäärn 36,629 m arkkaa Turun Tampereen Hämeenlnnan radalla, ota vaston vuosna keskmäärn 365,244 markkaa. Tavaralke kaklla radolla on puheena-olevana vsvuotskautena noussut seuraavn määrn: *) Trafc des chemns de fe r. Marchandses. Karaa. Bétal. Kora. Chens. Hevosa. Chevaux. Åokalua. Votures. Myttyä. Paquets. Pkatavaraa. Grande vtesse. Rahttavaraa. Pette vtesse. Sentnerä (à 42,5 klogram.) Kappaletta. Pèces. Vuonna ,577,45 96,495 66,025,62 3,066 5,44 4, ,37,987 8,900 8,456,433 2,927 5,380 3, ,747,05 54,642 84,560,838 2,65 6,782 4, ,980,60 6,078 80,047,868 2,798 6,656 4, ,839,083 60,598 8,299,87 3,94 6,47 3,679 *) Katso must. svulla 09.

116 Alla-oleva taulu osottaa kakken tuloen a menoen kesknästä suhtaa valtonrautatellä puheen a-olevana akakautena. Tulot. Recettes. Menot. Dépenses. Säästö. Revenu. Yhteensä. W aasan Tampereen rata-osa. Turun Tampereen Hämeenlnnan rataosa. Turun Tampereen Hämeenlnnan rataosa. Hankonemen Hyvnkään rata-osa. H elsngn Hämeenlnnan Petarn rata-osa. Yhteensä. W aasan Tampereen rata-osa. Hankonemen Hyvnkään rata-osa. H elsngn Hämeenlnnan Petarn rata-osa. M a r k k a a. M a r k k a a. Markkaa. Vuonna ,729, ,386,97,64 7,234,927 3,604, , ,563 4,78,775 2,453, ,36, ,653,39,479 7,96,776 3,760,655 43, ,829 5,047,75 2,869, (lokak.-ouluk.) 5,837, ,866,326,895 23,438 7,644,75 3,975, , ,695 02,637 5,283,799 2,360, ,807, ,43,67, ,086 7,847,647 3,766,627 44, , ,398 5,35,23 2,532, ,24,79 362,4,208,34 639,050 8,450,774 3,929, , ,572 5,447,505 3,003,269 Yhteensä 29,753,303,75,747 6,29,675,297,574 39,094,299 9,036,608 2,48,400 3,642,446,048,607 25,876,06 3,28,238

117 2 Suora votto Helsngn Hämeenlnnan P etarn rautatellä on ss vsvuotskautena noussut 0,76,695 markan yhteenlaskettuun summaan, Turun Tampereen Hämeenlnnan radalla 2,649,229 markkaan a lokakuusta 883 käytetyllä W aasan Tampereen radalla 248,967 markkaan. Anoastaan Hankonemen Hyvnkään radalla tulot lkkeestä evät ole korvanneet menoa, nnkun muuton lata on ollut ana stä kun valto ott tämän radan huostaansa. Kutenkaan e tämä vahnko puheena-olevana akakautena ole yhteensä noussut 396,653 markkaa korkeammalle, ota vaston se vuosna tek 562,32 m arkkaan. Posttom on vsvuotskauden kuluessa myösk pernpohn toselle kannalle muodostettu säännösten mukaan armollsessa postärestyksessä 5 pävältä maalsk. 88 a sen kanssa yhteydessä olevan asetusten mukaan. Tämän muodostumsen lähmpänä seurauksena on ollut postlkkeen melkonen laaentumnen sekä postlatosten nnkun postpalvelan vahva lsääntymnen. Postohtokunnan antamen lmotusten mukaan ol postlatosten, postpalvelan a tulleden postlähetysten luku sekä postvraston tulot a menot vuosna 876, 880 a 885 seuraavat: Postlatoksa. des bureaux. Y h t e e n s ä N o m b r e Palvelota. Em ployé. Vrkamehä. Postloonea a vahtm estarea. Tul. lähetyksä. Dépêch. arrv. Sanoma a akakauskroa. Journaux. Autres. Muta. Recettes. Tulot. Dépenses. Menot Votto (- -) Tappo ( ) Excedent(-\-) Défct ( ) Markkaa. Markkaa. Markkaa. Vuonna ') ,473 2,433,24 709,55 784,884 75, ) ,42,844 3,294, ,94 729, , *) ,480,993 4,65,073,075,264,042, , vuoden älkeen on ss postlatosten luku tullut kolm atta vertaa suuremmaks, postvrkamesten luku yl kaks kolmatta-osaa, ota vaston alempen postpalvelan lukumäärä on vähentynyt; kakken tulleden postlähetysten luku on tullut non puolta vertaa suuremmaks kun vuonna löytyvstä postlatokssta ol 38 postkonttorea, 22 posttomstoa, lukematta posttomstoa rautatellä, a 89 n. s. post-asema. Postvrastossa palvelevsta ol 8 nasa, osta suur osa olvat postlatosten hotana. Tulleden lähetysten enenemnen on pää-asallsest ollut seurauksena enentyneestä vlkkaudesta ykstysessä ) Tähän luettu valtonrautateden posttomsto.

118 3 krevahdossa ; vrallselle el vapaakretten osalle on enennys van ollut 294,28 l:stä tulleesta lähetyksestä v ,882:een v Mulle yleslle laelle tulleta lähetyksä, pats sanomalehdlle a akakauskrolle, akautu täm ä enenemnen seuraavan katsauksen m ukaan: T u l l e t a Nombre des Kretä. Lettres. Krekortta. Cartes post. Envos sous bandes. Rstsdelähetyksä. Tavarapakettea. Envos des marchandses. Vuonna ,46,20 204,96 278,366 55, ,388,8 329,59 525,49 64,072 V. 885 tullesta ykstysstä krelähetyksstä kulk 49,77 yksnkertasella vakuutuksella a 46,427 olvat rahalähetyksä 4,557,356 markan lmotetulla arvolla. Tavarapaketesta ol 2,609:e lmastu arvo, oka nous 2,744,500 markkaan. Ulkomalta tulleet lähetykset, sanomalehdet a akakauskrat nähn luettuna, tekvät 885,782,225 el non kuudennen osan kakkaan tullesta lähetyksstä. Ulkomalta tulleta sanomalehtä a akakauskroa ol kutenk van 44,934. Ertysä muutoksa 5 p. maalskuuta 88 annetun armollsen postärestyksen määräyksn postlähetysten kotnkannosta, porto- a frankeerausmaksusta tehtn armollsen ulstuksen kautta 7 p. lokakuuta 884. V. Kameraaltom. Maaverotus. valla tavalla: Kameraalsessa suhteessa ol maa Suomessa aettuna seuraa- Classfcaton des terres. Manttaala. Unté cadastrale. Yhteensä. Total. Rälssmaata. Francsalleux. Kruun unmaata. Terres domanales. Veromaata. Terres censuelles. Uudenmaan lä ä n ssä...,70,24 70,44 409,98 2,28,66 Turun a Porn l ä ä n s s ä... 3,954,9 424,48 620,4 4,999,80 Hämeen...,973,98 23,50 227,93 2,45,4 5

119 4 Manttaala. Unté cadastrale. Yhteensä. Total. Bälssmaata. Kruununmaata. Terres domanales. Francsalleux. Veromaata. Terres censuelles. Wpurn lä ä n ssä... 96,32 529,42 855,45 2,346,9 M kkeln..., ,24 23,9,204,47 Kuopon... W aasan...,320,8 2, ,82 24,36 79,87 6,66,63,87 2,638, Oulun...,699,40 465,56,75 2,66,7 Koko Suomessa 5,053, ,82 2,225,24 9,684,22 Maanomstaan luku on ollut,426, aettuna säätynsä a yhteskunnallsen asemansa mukaan seuraavalla tavalla: Maanomstaan luku. Nombre de proprétares. Yhteensä. Total. Verasten valtoden alamasa. Etrangers. Yhtestä kansaa. Paysans. Aatelttoma säätyhenklötä. Bourgeos. Aatelsa. Nobles. Uudenmaan l ä ä n s s ä , ,338 Turun a Porn l ä ä n s s ä ,662,32 Hämeen , ,724 W purn , ,972 Mkkeln , ,0 Kuopon , ,746 W aasan , ,46 Oulun Koko Suomessa 357 2,84 08,74 7,426 Jos vlellyn maan laauus aetaan manttaalen lukuun, tulee manttaaln osalle keskm äärn: Tynnyrn-alaa vleltyä maata. Oulun l ä ä n s s ä ,97. Turun a Porn läänssä.. Hämeen ,46. Wpurn ,57.

120 5 Tynnyrn-alaa vleltyä maata. Uudenmaan läänssä... 93,98. Kuopon n... 0,48. Mkkeln n Waasan»... 47,89. Koko maassa 93,5 7. Nnkun edellsessä vsvuotskertomuksessa mantaan, e m anttaalen suuruus er pakkakunnssa sentään tos-asassa pdä yhtä äskenmantun keskmäärän kanssa. Eroavasuus vahtelee suuressa määrässä, rppuen, kuten näyttää, yleensä vlelyksen vanhuudesta. Tämän eroavasuuden esmerkknä manttakoon edellsestä kertomuksesta, että Bollbölen Yltalo Parasten ptäässä, yhden manttaln suurunen, v. 880 omst 2 tynnyrnalaa vleltyä maata, ota vaston Talvten talo Ilmaoella, s/e manttaala, omas 744 tynnyrnalaa. Jos verrataan saman läänn er ptäen keskmäärät, esntyy epäsuhta yhtä suuressa määrässä. Uudellamaalla esm. tulee manttaallle Pohan ptäässä 40 tynnyrnalaa vleltyä maata, Kyrksletssä 4, Karalohalla 48, Inkoossa 49, Nummen ptäässä 50, Suntossa 53, Lohalla 55, Tenholassa 57, Pernaassa 58, Spoossa a Espoossa 60, Porvoossa 70, Askolassa 83, Ruotsn Pyhtäällä 00, Tuusulassa 0, Pyhäärvellä 3, Whdssä 5, Elmäellä 2, Lapptreskssä 38, Helsngn ptääässä 49, Myrskylässä a Jaalassa 66, Analassa 67, Nurmärvellä 82, Mäntsälässä 95, Pukklassa 204, Itssä 244, Ormattlassa 264 a Artärvellä 303. Jos e oteta lukuun anoastaan mtä löytyy peltomaata, vaan koko maan laauus, oudutaan pää-asallsest samaan ärestysaksoon : Pohassa 40 tynnyrnalaa keskmäärn manttaallle, Kyrksletssä 642, Karalohalla 590, Inkoossa 834, Nummen ptäässä 520, Ormattlassa,732, Artärvellä,330 a Itllä 2,207 tynnyrnalaa. Samallasa eroavasuuksa manttaalen suuruuden suhteen tavataan mussak läänessä. Ylpäätään on enmmän vleltyssä takka enmmän akaa tettäväst vleltävnä ollessa seudussa pellon- takka maanlaauus manttaallle penn, sekä kasvaa sen mukaan kun vlelys hekkenee. Ntten suurten eroavasuuteen ohdosta, ota havataan manttaaln a maan- laauuden suhteen, täytyy, vakka m anttaala e kyllä käy ptää mnäkään vahtelemattomana vero-ykkösenä, sen noalla suortettavan maaveroen panoa erttän epätasasest. Jos vaknanen vero, kruununkymmenykset sekä sotlas-, mermes- a rusthollvakanssmaksut tsekussak läänssä aetaan tasan manttaalelle, tulee kruununmaksuen määrä yhdeltä semmoselta: Wpurn läänssä., m arkkaa 65 pennä. Kuopon Oulun * * V Turun a Porn

121 6 Uudenmaan läänssä.., m arkkaa 72 pennä, Mkkeln Waasan, Hämeen Ja os mantut verot aetaan vlellyn maan laauudelle, tulee tsekullek tynnyrnalalle peltoa seuraava veromäärä: Wpurn läänssä...,... markka 6 pennä. Kuopon Waasan 7 * ' Mkkeln 5.., Uudenmaan 5 * * G 5 Turun a Porn 77 * * Hämeen 55 * Oulun 5 * Koko Suomessa 2 markkasa 42 pennä. Jos ylläolevat keskm äärät verrataan m anttaaln suuruutta lmasevn keskmäärn okasessa läänssä, näkyy, että esmerkks Uudenmaan läänssä, ossa manttaaln suuruus keskmäärn on 93,98 tynnyrnalaa vleltyä maata, mantut verot nousevat 249 markkaan 72 pennn keskmäärn manttaallta, el vlellyltä tynnyrnalalta 2 markkaan 66 pennn, m utta Hämeen läänssä, ossa manttaal keskmäärn on 85,4 6 tynnyrnalaa vleltyä maata, 28 markkaan 4 pennn, el 3 m arkkaan 29 pennn vlellyltä tynnyrnalalta. Myösk samassa läänssä a lähellä tosaan olevlla seudulla rasttavat yleset kruununverot monessa kohden hyvn epätasasest. Tarkemp, vakka ykstysssä tapauksssa epätäydellnen k atsaus tähän kuuluvn sekkohn löytyy taulultteessä N:o 24. Korkean maaveron suhteen m anttaallta, etenk Oulun läänssä, mssä vlelty maa ylmalkaan on vähänen, manttakoon, että sanotussa läänssä pellonvlelyksellä on maalasen taloudessa vähemmän tärkeä sa kun mussa läänessä, sekä että pellonlaauuden penuutta sentähden e saa ptää lan korkean verotuksen osottaana. Syynä manttuen veroen vähään m äärään m anttaallta Wpurn läänssä on, nnkun vmesessä alamasessa vsvuotskertomuksessa esntuodaan, osaks että suuressa osassa läänä e ole tomtettu soakoa ekä perusteenmukasta verotusta, osaks että verottomat rälssm anttaalt sellä ovat sekä ylpäänsä että suhteellsest lukusammat kun mssään muussa läänssä. M aksamatta ääneet rästt nousvat Kuvernöören kertomusten mukaan anoastaan vuodeltan 883 melkosempn määrn. Suhteellsest enmmältä ol nätä rästä Uudenmaan läänssä. E r vuoslta ne tekvät:

122 7 Vuonna ,624 markkaa 84 pennä ,55 5) 86»» ,350 3 )! ,... 30, n , keskmäärn vuodelta ,840 markkaa 66 pennä. Vuosna ne keskmäärn olvat nousseet 42,605 m arkkaan 67 pennn. Yhdessä nätten, verokuormaa koskeven lmotusten kanssa esntuotakoon Prokuraatornvraston vuoskertomukssta muutama, okeastaan e kyllä tähän osastoon kuuluva, tetoa stä arvolla lasketusta knntysvelasta, oka rasttaa maan tluksa. Khlakunnan-okeuksssa myönnetyt knntykset nousvat kymmenvuotskaudelta yhteensä 3,255,736 markkaan. Jaettuna er vuotten a yhteskuntaluokken rtarston a aateln, mutten säätyhenklöen sekä yhtesen kansan vällle tek myönnettyen knntysten m äärä: Inscrptons hypothécares allouées. Yhteensä. Total. Yhteselle kansalle. Paysans. Mulle säätyhenklölle. Autres gens de condtons. Rtarstolle a A atellle. Noblesse. Markkaa. Vuonna ,467,756 6,695,226 4,830,88 4,249,534 4,7.'2,275 2,603, , ,779,906 6,600,962 4,889,008 3,269, ,763,040 6,338,474 5,56,32 3,662, ,656,850 4,609,673 6,650,22 2,96, ,486,200 4,943,200 5,64,500 2,070, ,747,300 4, ,44,200 2,656, ,309,670 5,592,24 6,364,08 3,265, ,629,095 8,075,073 7,033,77 6,767, ,832,00 6,24,000 2,992,600 K e s k m ä ä r n...,653,482 5,70,7 5,770,92 3,25,574 Kun vanhentumsaka on kymmenen vuotta, täytyy otaksua, että keskmäärä^ ylläm antulta akakaudelta, el non 3 mloonaa markkaa, on ollut se lkmääränen-knntysvelka, oka vuosttan on rasttanut tluksa maassa vmesenä a edellsenä vsvuotskautena.

123 8 Talousavut. Armollsen kuulutuksen mukaan Tammk. 6 pävältä 877 tulee Kuvernöören, vuoskertomuksssaan läänen tlasta a hodosta, muun muassa lmottaa vuoden kuluessa tapahtuneesta talonsavuen luvun enentymsestä takka vähentymsestä. Tarvttavat tedot nähn lmotuksn ovat asanomasten kunnal- lsvrastoen annettavat määrättyen kaavoen mukaan. Er tavalla kästtämällä mtä talonsavulla on tarkotettu, ovat sanotut vrastot kutenk antaneet nätä lmo- tuksa nn vahtelevan laauuden mukaan, ett e ntä ylpäätään ole votu käyttää tarkotustansa varten, ona on ollut luotettavast valasta tsenästen maatloen luvun vahtelevasuutta vuodesta vuoteen. Kuvernöören lmottamat loppusummat sentähden evät pdäkään yhtä mutten, samassa asassa tavattaven tetoen kanssa Kutenkaan evät väärät tedot näy olevan avan lukusat. Jos esmerkks kuvernöören kertomusten lmotukset verrataan Maanmttausylhalltukselle tullesn tetohn nden tloen luvusta, otka ovat syntyneet välakoen kautta, saadaan vuoslta seuraavat erävät summat: Tlanaon kautta syntynetä tloa. Kuvernöören Maanmttausylhal ltukseen kertomusten mukaan,. tulleden tetoen mukaan, Talonsavua. ntloa" ,729. 3,959. Verotettuen uutstaloen kautta on stä pats puheena-olevana akakautena taloen lukumäärään, kuvernöören lmotusten mukaan, tullut 94 lsää. Vaston tätä enentymstä nähdään kuvernöören vuoskertomuksssa seuraava vähentymnen: Muta talonsavua yhdstämällä on tapahtunut vähennys 2,359:llä, autoks outuneden kautta 46:a, osta sentään tosa lenee ruvettu uudestaan vlelemään; ss vähennys 2,405 talonsavua. Kun talonsavua el tsenäsä, m anttaaln pantua, maatloa vme vsvuotskauden lopussa ol 06,42, ols ss, kuvernöören antamen lmotusten mukaan, äskenmanttua tloa 885 lopussa löytynyt non 08,800. Yhteenlaskemalla henkkrossa vuodelta 886, otka ovat tehdyt asatlan mukaan edellsen vuoden lopussa, löytyvä manttaaln pantua el er talonnumerolla merkttyä tloa, saadaan lähes 07,800 summaan nouseva tsenäsä tloa, oten ss syntyy anoastaan,000 tlan erotus nätten laskutapoen tulosten välllä. Tämä erotus on helpost ymmärrettävä, kun sanotut vrheellsyydet kuvernöören lmotuksssa ovat näkyneet rppuvan stä, että muutamssa pakon sanalla talonsavu on kästetty e anoastaan manttaaln pantua, tsenäsä tloa, vaan myösk tlalla asuven asukasten, vuokraaaperheden y. m. perhekunta, otka ylmalkaan, kerääkappoa suortettassa, maksavat saman maksun kun varsnanen talonomstaa a otka ss henkkrossa merktään»maksaven talonsavuen" sarekkeeseen erotukseks»torpparen ynnä m utten 4 a»vapasta savusta44. Nän

124 9 ollen on 2, 3 takka useamp n. s. talonsavu saattanut tulla luetuks yhdelle manttaalnpannulle tlalle. Jos stä vaston tsenästen tloen lukumäärän arvosteluperusteeks 885 vuoden lopussa tehdään Maanmttausylhalltukselle tulleet lmotukset tlanaon kautta syntynestä tlosta, saadaan loppunumero, oka anoastaan vähän enemmällä kun puolella tosta sadalla nousee äskenmanttua, manttaalluettelosta yhteenlaskulla saatua summaa korkeammalle. 885 vuoden lopussa löytyvä tsenäsä maatloa, aettuna er läänelle, löyty seuraava luku: Itsenäsä maatloa. Josta kruunun. Uudenmaan l ä ä n s s ä , Turun a Porn läänssä......, Hämeen , Wpurn ,395. 7,657. Mkkeln,, , Kuopon ,2.,400. Waasan , Oulun......,606*). 2,42. Koko Suonessa 07,737 *). 4,49. Maanmttausylhalltukselle tulleden lmotusten mukaan on välakoen kautta syntyneden tloen lukumäärä vuosna ollut: Tloa, otka ovat syntyneet välakoen kautta. välaettu. Tynnyrnalaa maata, oka on aettu. Manttaala. Yuonna , , , , , , Yhteensä 3,959, , *) Tähän e kutenkaan ole luettu Sodankylän ptäätä, osta erttän-lueteltua mant- taalluetteloa on puuttunut.

125 20 Veroa suorttamaan alkanetten uutstaloen lukumäärä ol kuvernöören vuoskertomusten mukaan seuraava: Summa. Turun a Porn lä ä n s s ä... Hämeen Wpurn Waasan Oulun Yhteensä Tosn yhdstettyä talonsavua m antaan sanotussa kertomuksssa er vuosna löytyneen seuraava luku: Vuonna n ? J? Yhteensä 2,359. Autoks outuneet tlat akautuvat er läänelle seuraavan taulun mukaan : Summa. Wpurn lään Mkkeln Kuopon Oulun Yhteensä Wpurn läänssä autoks outunesta tlosta kuulu koko 8 tlaa Salmn khlakuntaan a Oulun läänssä sanottn usempen löytyneen Oulun, Haapaärven a Lapn khlakunnssa. Tlusten lohkomsa on nänä vtenä vuonna tapahtunut yhteensä 2, osta 7 vuonna 88, 30 kumpanakn vuonna 882 a 884, 8 vuonna 883 a 26 vuonna 885. Armollsen asetuksen kautta 9 pävältä helmkuuta 883 tomeenpantn palon yksnkertasemp menettelytapa sekä vähennetyt kustannukset maanlolkomsen suhteen, oka myösk enens maanlohkoen vuotsen lukumäärän. Kutenkaan e anakaan velä sanottavassa m äärässä ole saavutettu tällästen maan-

126 2 lohkoen vuotsen lukumäärän. Kutenkaan e anakaan velä sanottavassa määrässä ol saavutettu tällasten maanlohkoen myöntämsen varsnasta tarkotusta, ona on ollut valmstaa tlattomalle kansalle mahdollsuutta oman mökn hankkmseen, koska usempa maanlohkoa on tehty säätyhenklön, etenk kaupunklasten, hyväks. Maanlohkoen luku tek Maanmttausylhalltuksen lmotuksen mukaan vuonna 88 53, vuonna , vuonna , vuonna a vuonna Uudenmaan läänssä tapahtu nätä sanottuna vuosna yhteensä 69, Turun a Porn läänssä tek nden luku 24, Hämeen läänssä 6, Wpurn läänssä 05, Mkkeln läänssä 6, Kuopon läänssä 3, W aasan läänssä 29, Oulun läänssä 4. Suur maanlohkoen lukumäärä W purn läänssä rppuu nden Petarsta muuttaneden kesäverasten lukusuudesta, otka tselleen ovat ostaneet huvlota sanotussa läänssä. Wsvuotskauden kuluessa pernnöks ostettuen tloen luku tekee kuvernöören kertomusten mukaan 2,880 a nden yhteenlaskettu m anttaalmäärä 335. Kesarllsen Senaatn antamen perntökroen luku tek samana akana 3,782. W akka kuvernöören antam a tetoa tapahtunesta pernnöks-ostosta e saa aatella välttämättömäst yhtäptävks oka vuodelta annettuen perntökroen kanssa, koska perntökra annetaan vasta stte kun pernnöks-osto on tapahtunut sekä lunastus maksettu a ss usen vasta seuraavana vuonna, on kutenk luultavaa, äskenmanttuen lukuen suuresta eräväsyydestä päättäen, että oku puutteellsuus kuvernöören kertomuksssa on ollut syynä äskensanottuun alhaseen numeroon. Tomtetut pernnöks-ostot a annetut perntökrat nousvat kunak vuossta seuraavaan lukuun: Pernnöks-ostoa Kuvernöören lmotuaten mukaan. K esarllsen Senaatn antama perntökroa. Vuonna , V Er läänelle akaantuvat, kuvernöören kertomusten taululttessä löytyven lmotusten mukaan, pernnöks-ostetut tlat seuraavast: 6

127 Läänt. Nombre de proprétés. Tloen luku. Terres dom anales devenues censuelles p a r achat Vastaava ;manttaalluku. Valeur en mantal. Nombre de proprétés. Tloen luku. Valeur en mantal. Vastaava manttaalluku. Nombre de proprétés. Tloen luku. Vastaava manttaalluku. Valeur en mantal. Nombre de proprétés. Tloen luku. Vastaava manttaalluku. Valeur en mantal. Nombre de proprétés. Tloen luku. Vastaava manttaalluku Valeur en mantal. Yhteensä kakkna vtenä vuonna. Toutes les cnque années. Nombre de proprétés. Tloen luku. Vastaava manttaalluku. Valeur en mantal. Uudenmaan ,84 4 0,42 7 0,7 8,72 5, ,9 Turun a Porn... 7,33 > 8% 2,0 3 3,25 9,7 5 7*,7 43 9,47 Hämeen ,0 5 3,40 3 2,6 3 2, , ,50 W p u rn , , , , ,36,82 203, po M k k e ln , , , , ,05 Kuopon , , , ,3 47 3, ,26 W aasan... 2,4 9, , , ,85 U I,75 O u lu n ,3 8 82, ,3 0 3,80 93, ,00 Yhteensä , % 09, , ,09 42 % 46,3 2, ,22 Stäpats yks kruununtorppa lman manttaaltta.

128 23 Suomen Kesarllsen Senaatn Kamar-Tomtuskunnan kertomuksen mukaan akautuvat annetut perntökrat er läänelle seuraavast: Yhteensä. Uudenmaan lään Turun a Porn Hämeen W purn ,646 M kkeln Kuopon W aasan Oulun Yhteensä ,782 Maanmttaus a soako. Tämän vsvuotskauden kuluessa on keskmäärn 80 vanhempaa a nuorempaa komssonmaanmttara, 24 maanmttausauskultantta a 56 opplasta vuosttan ollut osallsena soako- a maanmttaustössä. He ovat mtanneet,703,908 tynnyrnalaa tluksa, paaluttaneet raoa, oden yhteenlaskettu ptuus tekee 47,499,667 alkaa, pystyttäneet 2,064 pyykkä a lopettaneet soaon 68 akoprssä. M ttaukset ovat kästtäneet seuraavan laatusa tluksa: Terres arpentées pendant la pérode. Peltoa. Terres arables. Nttyä. Prares. Metsämaata. Forêts. Järvä. Lac s. Yhteensä. Total. Tynnyrnalaa (à 0,49364 hectares) ,03 29,279 70,04 5, , ,24 36, ,79 8,69 330, ,552 3, ,229 5, , ,407 28,99 284,42 9, , ,93 3,68 30,008 7, ,667 Yhteensä 78,009 57,33,422,202 46,366,703,908

129 Lopetetut soaot ovat kästtäneet: 24 P artage des terres. Jakopreä. Taloa. Manttaala. Tynnyrnalaa. P a r t a g e s. P r o p r é t é s, M a n t a l. ( à 0,49364 hectares) ,406 64,06 35,563 32, ,956 Yhteensä 68, ,590,45 Pats m uta maanmttaukseen kuuluva toma on lsäks, kuten a manttn,,674 tlaa välaettu sekä 2 maanlohkomsta tehty. Krnamn tulot. Kuten a on sanottu, ovat verot tämän vsvuotskauden kuluessa selvtetyt lman sanottavtta rästettä. Nden läännrahastohn suortetut, maksettavks krotetut m äärät tekvät er vuoslta kuvernöören vuoskertomuksa seuraavan tauluen mukaan: Im pôts drects de l Etat Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Vaknanen maavero. Im pôt foncer o r d n a r e... 2,567, ,574, ,570, ,533, ,538,530 9 Kruununkymmenys. D îm e de la couronne , , , , ,48 04 Vakanssvero sotames- a pursmesruodusta sekä rusthollesta. Drots de vacance..,470,443 22,504,677 23,495,624 56,494,34 55,467, Suostuntavero. Im pôt sur le revenu ,550 90,92,685 98,200, ,743 83,02, Henkvero. Cote personelle..,470,564 58,558,750 95,55,625 66,539,58 55,552,745 Arentrahat. Revenu des terres de l ' É t a t... 57, ,97! , , , Muu ylöskanto. Autres recettes , , , , ,30 98 Vähennys. Yhteensä. T otal 8,93, ,639, ,787, ,335, ,237, A défalquer des recettes... 6, , , , ,50 4 Vuoden lopussa maksamatta oleva rästeä. Restes.. 35, , , , ,086 04

130 25 Suomen ylesn valtovarohn (valto- a sotlasrahastohn) kuuluvat kakk tulot nousvat, pääoma-laskuen mukaan sanotusta varosta, otka ovat vuoslta ulkastu Valtovaran-Tomtuskunnan kertomuksessa Suomen 885 a 888 kokoontunelle säädylle valtovaraston tlasta, seuraavn määrn: Récettes de l É ta t en Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkan. P- Tulot valton-tlukssta a muusta valton omasuudesta. Kunnkaankartanoden, puustellen a muden tluksen sekä kalastusten arennt. (Actfs de l É t a t ) , , , , , Eruununmetsät. (Forêts de I'M.),00,276 79,384,709 73,048, ,006 29,279,87 3 K orotakuolet. Suomenpanklle annetusta lanasta. (Intérêt) 264, , , , ,800 Maksu lahotusm asta. ( Donatons)... 0, , , , , Ertyset korot a maksut lanatusta varosta, ago myödystä oblg. y.m. (Intér., amortss. etc.) 786, , , , ,3 84 Suorakohtaset verot ( Impôts drects):... M a a v e r o t... 4,630, ,693, ,677, ,695, ,63, E lnkenoverot , , , , ,73 25 H e n k v e r o...,498,3 02,564,66 82,548,438 40,559,990 84,557,042 4 Välkohtaset verot a ulosteot ( Impôts ndrects).... 3,224, ,775, ,334,5 69 5,538, ,09,65 72 Maksut ertysten valtolatosten käyttäm sestä (chemns de fer, poste e t c. )... 0,948, ,4, ,025,07 56,955,582 9,043,82 65 Er ylöskantoa (Impôts dvers),003, , , , ,80 43 Yhteensä 34,420, ,427, ,867, ,74, ,607,52 73 VI. Yhteskunnallset a kunnallset olot. Kaupuuken a maalaskunten tulot a menot. Se vlkas elnkeno-elämä, oka kaupungessa on syntynyt 3 p. maalskuuta 879 annetun elnkenolan vapauttaven määräysten ohdosta, sekä se tsehalltus, oka nlle on myönnetty armollsten asetusten kau tta 8 p:ltä oulukuuta 873 a 5 p:ltä elokuuta 883,

131 26 ovat, kuten on votu arvata, suuressa määrässä ouduttaneet kaupunken ssällsten talous- a yhteskunta-oloen kehttymstä. Osanotto kunnallsten kysymysten ra t kasemseen on sek puolestaan melkosest vrkstyttänyt harrastusta ylesten yhteskunnallsten kysymysten sekä perustuslallsen valto-elämän kehttymsen suhteen. Uuslta kaupungnhalltukslta ovat etenk semmoset kysymykset kun kansanvalstuksen edstämnen kunnssa, uutten kouluen a parempen kouluhuoneusten perustamnen, uoppouden ehkäsemnen, aanmukasemman terveys- a vavashodon tomeensaant, saavuttaneet vlkasta kannatusta. Luonnollsta on, että kaklla nällä alolla tarvttavat parannustomet ovat vaatneet suurempa menoa. Kaupunken kakk menot vuonna 880 nousvat kyllä vähän yl 800,000 markkaa korkeammalle kun vuonna 885 el 6,630,34 markkaan 3 pennn edellsenä a 5,804,6 markkaan 9 pennn vmemanttuna vuonna, m utta 880 vuoden korkeaan lukuun on, satunnasena menona Helsngn kaupunglta, luettu lunastussumma sen vesohtolatoksesta, oka nous yl mloonan markan, sekä kaupunken yhteenlasketut, 583,452 markkaan 68 pennn nousevat kustannukset sotaväenmaotuksesta, otka kustannukset v. 885 tekvät 5,572 markkaa 80 pennä. Musta tärkemmstä menosta on lsäys kaupunken maksussa verrattan melkonen, nnkun hallnnosta, lankäytännöstä, polssta a ylöskannosta, otka v. 880 vaatvat,96,35 markkaa a 885,456,94 markkaa 3 pennä; koululatoksesta v ,984 markkaa 84 pennä, v ,358 markkaa 4 pennä; terveys- a sarashodosta v ,689 markkaa 88 pennä, v ,957 markkaa 80 pennä. Nätä lsääntynetä menoa ovat korvanneet osttan vastaava lsäys er tulolähtessä, nnkun tulo kulusta a lkkeestä, oka on noussut,95,349 m arkasta 63 pennstä v. 880,390,436 m arkkaan 35 pennn v. 885, osttan ertysn satunnasn tarkotuksn, nnkun uutsrakennuksn, kadunkorauksn y. m. yrtyksn otetut lanat, oten sanottavaa korotusta takseerauksessa tämän akakauden kuluessa e ole tapahtunut. Takseerauksen kautta saadut varat nousvat nmttän kakssa kaupungessa v ,049,206 markkaan 8 pennn, ota vaston,96,576 markkaan 2 pennn v Kutenk on takseerauksen pano käynyt tuntuvammaks verotetulle, skäl kun takseerausmäärä vero-äyrltä ylmalkaan on korotettu a vero-äyrn summa puheena olevana akakautena vähennetty. V. 880 vahtel nmttän vero-äyrn summa 500 a 00 markan välllä sekä nous keskmäärn 275 markkaan. Mutta armollnen asetus 5 p:ltä elokuuta 883 määräs, että vero-äyr e saa nousta 400 markkaa korkeammaks ekä aleta 200 markkaa alemmaks, samassa kun myös säädettn, että anoastaan vero-äyrn nouseva tulo ol vapaa kakesta takseerauksesta, sekä 2 vero-äyrn tulo takseerattava nnkun yhdestä vero-äyrstä, 3 veroäyrn nnkun 2:sta, m utta 4:ää takka useampaa vero-äyrä vastaava tulo, nnkun ennenk, täydestä vero-äyren luvusta. Uusa veroäyrsumma määrättässä alennettn tämän ohdosta näm ät ylmalkaan keskmäärn kakssa kaupungessa

132 markkaan, onka ohessa verotettuen lukumäärän vähentämnen korott tak- seerausm äärän oka vero-äyrltä. Vero-äyrn m äärä v. 885 ol muuton 5 kaupungssa 400 markkaa, 9 kaupungssa 300 markkaa, 2 kaupungssa 250 markkaa a 2 kaupungssa 200 markkaa. V. 880 se ol määrätty 3:ssa kaupungssa 500:ks, 5:ssä 400:ks, 2:ssa 300:ks, l:ssä 250:ks, 7:ssä 200:ks a 6:ssa 00:ks markaks. Ertysä lmotuksa Suomen kaupunkkunten tärkemmstä menosta a tulosta löytyy taululttessä N:ot 27 a 28. Taulultteessä N:o 26 annetaan tetoa maalaskunten tulosta a menosta. Kuten edellsessä vsvuotskertomuksessa sanotaan, kästtävät näm ät lmotukset anoastaan ntä ylöskantoa a menoa, osta kunnallshalltukset ptävät huolta. Kun kutenk usemmat raskaanpuolset ulosteot suortetaan luonnossa, a useat maksut, nnkun papston, tuomaren a lautam esten palkat y. m. usemmssa pakkakunnssa ovat palkansaaan tsensä kannettavat evätkä ss löydy kunnallshalltusten tlkrossa, e kysymyksessä oleva lmotuksa saa ptää tosasassa maalaskunten kakka tuloa kästtävnä, vaan anoastaan kunnallshalltusten kranpdossa löytyvä- Seuraavassa taulussa lmastaan lyhyt yhteenveto nästä maalaskunten tulosta a menosta vuoslta Maalaskunten tulot. Les revenus des communes rurales. Ulostaks eerattu a veroa. Taxes sur le revenu et sur les proprétés. Arenttuloa, korkoa, lahotuksa a testamenttea. Actfs des communes. M uta tuloa. Autres recettes. Yhteensä. Total. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Vuonna 880,768,450? 0 09,809? ,639? 55 2,230, ,550, , , ,274, Maalaskunten menot. Dépenses des communes rurales. Yhteensä. Total. Muta menoa. Autres dépenses. Kyydnptoon, kestkevarelle a teden kunnossaptoon. Entreten des chemns, poste etc. Koulutomeen. Instructon publque. Tuomarlle, lautam ehlle a m aalaspolslle. Sûreté. Krkolle, papstolle a krkonpalvelolle. Clergé. K unnallshalltukseen. Admnstraton. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Vuonna , , , , ,200 23,047, ,453, , , , , ,398 87,565, ,24,072 67

133 28 Uudet rakennukset. Kuvernöören antamen tetoen mukaan ovat kaupun- ken el seurakuntan vv tekem ät uudet rakennukset maksaneet: Kaupun - M aalaskunnssa. gessa. Yhteensä. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Vuonna , , , , , ,96 60 n , ,82 4,035, , , , , ,77 43,674,853 3 Suuremmsta rakennukssta, ota sanottun vuosen kuluessa on rakennettu, manttakoon krkkoa: Jyväskylän maaseurakunnassa 2, Kontolahdella, Kteellä (kvestä e valmks saatu), Mehkkälässä (kvestä), Rautärvellä, Henoella (kvestä), Tampereella (kvestä) a Spoossa (kvestä); kellotapulrakennuksa Uura- sssa, Räsälässä, Anttolassa, Karkussa a Korplahdella (e valmks saatu); uusa raastupa Nkolankaupungssa, Kuopossa a Sortavalassa. Uusa kansakoulu- rakennuksa on tämän vsvuotskauden kuluessa rakennettu yhteensä 48, osta Uudenmaan, 32 Turun a Porn, 7 Hämeen, 7 Wpurn, 2 Mkkeln, 4 Kuopon, 25 W aasan a 20 Oulun läänssä. Lanayvämakasneä on yhteensä rakennettu. Akakauden kuluessa rakennetusta kansakoulusta manttakoon erttän W- purn kaupungssa löytyvä, onka kustannukset lmotetaan nousseen 376,423 markkaan. Koraukssta a uudesta-rakennukssta lmotetaan kaupunken el seurakuntan maksaneen: Vuonna ,40 markkaa 7 pennä ,209 ) ,432» , ,296 I) 80 Pappen puustellen a kansakoulurakennusten tosnrakentamset a koraukset tekevät suurmman osan nästä summsta. Rahalke a lanalatokset. W akka vsvuotskaus on ktettävä verraten hyvstä vlavuosstaan, os van vuos 88 luetaan pos, ol kutenk asalkkeelle maassa, nnkun o ylempänä on manttu, suuressa määrässä

134 29 esteenä vuodesta 88 alkaneet ahtaat kauppasekat ulkomaalla sekä Suomen venttavaran nstä rppuva hnnanalennus. Tätä lamentavaa vakutusta enens velä, nnkun myösk on seltetty, muuttuneet tullsekat W enään suhteen, otka astuvat vomaan syyskuun keskpalkolta 885, m utta ota o kauvan ennen ol pelätty a otka sen kautta o akasemmn tavallansa olvat vakuttaneet asomstomeen, erttän nssä teollsuushaarossa, olla ol menekknsä Wenäälle. Erttän vahtelevat kursssekat tämän maan suhteen tuottvat myös suuren epävarmuuden rahasekkohn ylpäänsä, kun Suomen etevn vent- a tuontpakka ol uur sanottu maa. Käytettävä pää-oma, ota o vuodesta 880 sllosten m aalle onnellsten kauppasekkoen kautta löyty vlalta, lsäänty yhä edelleen a, kun ulkomaden arvopaperen kurss ylpäänsä alen, sotettn ntä maahan, etenk pankkehn. Ssäänpanosten yhteenlaskettu summa uoksevalla tlllä nous molemmlle suuremmlle ykstyspankelle, Yhdys- a Pohosmaden osakepanklle vuonna ,8 mloonaan markkaan. >! 88 63,5» n ,2»» n ,0 n n n ,0 7 V! ,3 v» Kakssa maan ykstyspankessa tsekunk vuoden lopulla löytyven ssäänpanosten summa talletus- a uoksevalla tlllä tek vuonna 880 4,0 mloonaa markkaa. rt 88 47,3 V)» n 882 5,6 v n» ,7 f) V ) ,9 V V n ,0 v n Dskonteerausta laaentamalla sekä ostamalla enemmän ulkomaden oblgatonea koettvat pankt sottaa tulvalevaa rahanpaloutta, mutta pakotettn sen ohessa alentamaan lanalkkeensä korkomäärää. Lanosta parhanta vakuutta vastaan alen tämä m äärä 6:sta prosentsta /2 a 4 /2 prosenttn v. 880, nous taas vuoden 882 kuluessa 5 /o prosenttn, mutta alen l/2:een. Etenk lanolta, otten vakuutena ol oblgatont, ol korkomäärä vahteleva. Dskontokorko Suomen pankssa ol vekselen laadun a maksu-aan mukaan : vuoden 880 edellsellä osalla 5, 5 /a a 6 %, älkmäsellä 4 y 2, 5 a 6 %, oka korkomäärä Huhtkuun keskpakkella 882 korotettn 4 V2, 5 V2 a 6 prosenttn, m utta elokuun 9 pävästä 888 taas alennettn 4 / 2, 5 a 6 prosenttn. Talletuskorko sekä uoksevan tln korkomäärä ykstysssä pankessa pysy koko aka- 7

135 30 kautena 4 y 2 prosentn korkusena talletuksesta kuuden kuukauden ylössanomsaalla sekä 2 prosentn korkusena ssäänpanosta uoksevalle tllle. Pankessa löytyvä oblgatonmäärä, Suomen pankk myös lukuun otettuna, ol vuoden lopulla: Kakssa pankessa löytyvä oblgatonmäärä. Stä Suomen pankssa. Vuonna ,4 mloonaa m arkkaa 4,7 mloonaa markkaa ,8 8, , 3, , 7, ,6 6,0 V, ,9 5, ,0 5,5 5 Î7 a Suomen pankssa sekä Yhdys- a Pohosmaden osakepankssa dskonteerattu- en kotmasten (pakkakunnallsten) vekselen summa tek: Suomen pankssa, Yhdys- a Pohosmaden osakepankssa dskonteerattuen pakkakunnallsten vekselen summa. Stä Suomen Pankssa. Vuonna ,2 mloonaa m arkkaa 26,6 mloonaa markkaa , 29, ,3,,,, 3, ,8., 32, ,4 32,o 55 n ,7 33, seuraava: Suomen pankn tla ol muuton lopulla tsekutakn.vuotta Stuaton de la banque de la Fnlande à la fn des années sous-dtes Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Varoa. Kovaa rahaa ( L encasse métallgue), k u lt a a... 8,687, ,36, ,026, ,565, ,647, hopeata... 8,93, ,790, ,89, ,899, ,859, k u p a r a... 5, , , , ,239 8

136 Markkaa P' Markkaa P- Markkaa P- Markkaa P- Markkaa P- Koronkantava valtopapereta a oblgat, ulkomaan rahassa ( Ttres de rentes, oblgatons etc) 3,43, ,394, ,98, ,222, ,457,055 6 Saam sa pankn asam ehltä ulkomalla (Créances sur les correspondants à l étranger). 20,298,48 74,749, ,24, ,5,253 65,048,563 9 Salkussa vekseletä ulkomaan a Venään rahassa (Lettres de c h a n g e )...,302,289 0,007, , , ,435 8 Venään a ulkomaan arvopapereta ( Valeurs russes) , , , , ,2 0 Ulkona oleva lanoa ( Créances à l'ntereur) : veksel. salkussa 0,669, ,762,992 92,434,06 65,38,38 07,588,47 20 h y p o teek la n o a... 5,205, ,625, ,508, ,984, ,483,674 alkuperäsä lanoa.... 2,29, ,00,527 56,365,828 26,240,532 08,50,95 05 kassakredtveä, ulkona oleva 2,68, ,28, ,060, ,078, ,738, Muta varoa (Autres actfs)..,444,688 57,47,962 62,728,326 8,496,543 46,569, Yhteensä 84,393, ,299, ,29, ,665, ,527, V a stattava. Lkkeessä oleva setelstö (B llets en crculaton) ,793,784 45,07,40 47,49,332 44,968,984 4,047,873 Pano- a ottotl (Comptes courants et lettres à vue)... 0,600, ,332, ,838, ,835, ,855,246 Talletuksa (Dépôts) ,95 5,000 Postlähetysvekseletä (Lettres de c h a n g e ) ,309 0,224, ,365 50,090,980 50,075,9 03 Ulosottamattoma kuoletuksa a välakaskuttea (Annutés)... 96, , , , , Lana Suomen valtolatokselta (Dû a l État amortssable en 50 a n s )... 3,480,000 3,360,000 3,240,000 3,20,000 3,000,000 Pankn kantarahasto (C aptal). 6,000,000 6,000,000 6,000,000 6,000,000 6,000,000 vararahasto (Fondes de reserve)... 9,000,000 9,000,000 9,000,000 9,000,000 9,000,000 Käyttämättömä vottorahoa (En c a s s e )... 8,53,27 0 0,34, ,848, ,307, ,208, Pankn kntem stö a kaluvarat ( Bens meubles et mmeubl.) 902,432 66,040,000,93,806 70,96,279 34,97, Yhteensä 34,393, ,299, ,29,363] 2 83,665, ,527,298 54

137 32 P a n k n k o k o r a h a l k e o l : Vuonna ,834,879 markkaa 0 pennä. V ,429,89 V) ,59,63 M 88» ,47,894 n 4 l ,602,088 n 25 Akakauden kuluessa pankk on enentänyt svupankkensa luvun yhdellä panknkonttorlla Joensuussa; stä vaston asomstot Käksalmessa a Sortavalassa ovat lakkautetut, nn että konttorea 885 vuoden lopulla ol 0, nm ttän: P ääkonttor Helsngssä, konttort Turussa, Porssa, Nkolankaupungssa, Oulussa, Kuopossa, W purssa, Tampereella, Petarssa a Joensuussa. Tulokset pankn tomesta olvat: Recettes de la banque. Vuoden bruttotulo. Recettes brutes. Palkkoa sekä muta kustannuksa a pospyyhtytä saatava y. m. Fras d admnstraton, décomptes etc. Pankn puhdas votto. Bénéfce net. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Vuonna ,5, ,755 4,69, ,578, , ,04, ,725, , ,022, ,745, ,054 30,760, ,900, , ,52,72 27 Vakka kyllä huonot kauppasekat ovat m aan ykstyspankelle tehneet vakeaks luotettavast a edullsest panna helle uskotut varat korkoa kasvamaan, ovat he kutenk, nnkun o yllä on m anttu, melkosessa määrässä nänä vuosna koonneet a korkoa kasvavaks tehneet ylesön säästövaroa sekä lkesesahuksen kautta käytettävks outuneta pää-oma. Vsaan hallnnon kautta he myösk ovat välttäneet kovn turmollsa tappota, os kohta asanhaarat ovat vakuttaneet, että ntä vme vuosna on tapahtunut entstä suuremmassa määrässä. Vanhn Suomen ykstysstä pankesta, Yhdyspankk, on harottanut lkennettään, pats pääkonttorn kautta Helsngssä, 20 haarakonttorn kautta maamme kaupungessa, nmttän Turun, Porn, Nkolankaupungn, Petarsaaren, Kokkolan, Praahen, Oulun, Tornon, Tampereen, Hämeenlnnan, Porvoon, Lovsan, Hamnan,

138 33 Wpurn, Sortavalan, Kuopon, Joensuun, Mkkeln, Jyväskylän a Tammsaaren kaupungessa. Pankn koko rahalkenne debet- a kredtpuolella tek: Vuonna ,848,238 m arkkaa 45 pennä.» ,49,550 95» ,775, n ,925,65 53 \n ,064,488, Pankn tulon lkkeestä osottaa seuraava taulu: Vuoden bruttotulo. Recettes brutes. Palkkoa, kustannuksa, ulostekoa a pospyyhtytä saatava y. m. Fras d admnstraton, décomptes etc. Pankn puhdas votto. Bénéfce net. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Vuonna ,9, , , n ,69, , , n ,568, , ,43 4 n ,477, , ,98 3 n ,342, , , Sen tla 3 p. Joulukuuta 885 ol seuraava: Stuaton de la banque de l'unon au 3 Décembre 885. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Varoa. V astattava. Kotmaan vekseletä... 4,46,446 0 O sake-pääom a... 3,000,000 Ulkomaan ,659 7 V a r a r a h a sto t... 3,68, L a n o a... 7,42,403 8 T a lle tu k se t... 3,344,969 K assakredtveä... 4,66,066 9 Juokseva t l... 4,663,68 79 O b lg a to n e a... 7,39,73 88 Postlähetysvekseletä ,64 63 K u p o n g e a..., Oma se te le tä...,249,825 O s a k k e t a... 29,670 Kotmaan krevahtaa.. 39,00 Kotmaan krevahtaa.. 289, Ulkomaan.. 42,32 49 Ulkomaan.. 7,054, Velotuta vekseletä , Pano- a ottotl Suomen pan Juosseta korkoa a ulosotkn kanssa sekä kassa.. 4,209, tamattoma ako-osnkoa. 68,643 9 Muta v a r o a... 63,89, 8 Votto- a tappotl , Muta la s k u a... 4,02 4 Yhteensä 46,34, Yhteensä 46,34,484 44

139 34 Pohosmaden Osakepanklla kauppaa a teollsuutta varten, oka perustettn 873, on vsvuotskautena yhä edelleen ollut pääkonttornsa W purssa a pats sanotun konttorn kautta, se on har ottanut lkennettään haarakonttoren kautta Turussa a Helsngssä sekä asomstoen kautta Oulussa, Praahessa, Kokkolassa, Waasassa, Porssa, Raumalla, Uudessakaupungssa, Maaranhamnassa, Porvoossa, Kotkassa, Tampereella, Hämeenlnnassa, Jyväskylässä, Kuopossa, Joensuussa, Savonlnnassa a Henolassa, osta asomstot Porvoossa, Hämeenlnnassa a Kuopossa ovat avatut puheena-olevan akakauden kuluessa. Pankn koko rahalkenne debet- a kredtpuolella yhteensä tek 3 p. oulukuuta vuonna ,984,232 m arkkaa 68 pennä. V ,82,26 76 n ,772, n ,892,877 54!> ,097, Tulokset sen tomesta olvat: Vuoden bruttotulo. Recettes brutes. Palkkoa, kustannuksa, ulostekoa a pospyyhtytä saatava y. m. Fras d admnstraton, décomptes etc. Pankn puhdas votto. Bénéfce net. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Markkaa. p.nä. Vuonna ,066, , , ,27, , , ,47, , , ,250, , , ,037, , ,89 Pankn tla 885 vuoden lopulla ol seuraava: Stuaton de la banque du Nord au 3 Décembre 885. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Varoa. K a s s a... 3,860,053 3 V astattava. O sake-pääom a... 8,000,000 Kotmaan vekseletä...,404,499 5 T a lle tu s tl... 7,63,899 0 Ulkomaan... 2,358,44 39 Juokseva tl ,600, L a n o a... 3,289, Pankkpostvekseletä , K assakredtvlanoa... 2,557,37 39 Krevahtaa ulkomaalla. 27,57 40 Oblgatonea ,28,437 5 kotm aassa. 22,79 32

140 35 Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Vararahaston oblgatonea. 757, Korkoa a provsonea.. 277,785 2 Kupongea a kakell. rahaa 40, Ernäsä la sk u a... 46, Krevahtaa ulkomaalla.,892,73 49 V a r a r a h a s t o ,82 85 kotmaassa. 60,200 4 Ulosottamatt. ako-osnkoa. 3, Kntemstöä, kalustoa a Jakotl ,000 muta v a r o a , Tantème t l... 7,24 Srto 886 vuoden votto- a ta p p o t ln...,466 0 Yhteensä 32,578, Yhteensä 32,578, Waasan Osakepankka, oka on kolmas a nuorn maan ykstysstä pankesta a oka, saatuansa vahvstuskransa 4 p. toukokuuta 879, avattn 4 p. elokuuta samana vuonna, on täm än vsvuotskauden kuluessa kohdannut suuremmat vastonkäymset kun mtään muuta pankka, sen peneen pohavarastoon sekä lyhytakaseen olemassa oloon katsoen. Vsvuotskautena pankk, onka pääkonttor on Nkolankaupungssa a olla 880 vuoden lopulla ol anoastaan yks haarakonttor, nmttän Krstnassa, on avannut haarakonttorea Uudessakarlepyyssä a Helsngssä, kum pasetk 88. Tulos pankn tomesta nähdään seuraavasta taulusta: Vuoden bruttotulo. Recettes brutes. Palkkoa, kustannuksa, ulostekoa a pospyyhtytä saatava y. m. Fras d'admnstraton, décomptes etc. Pankn puhdas votto. Bénéfce net. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Vuonna , , ,6 6 n , , , n , ,69 06,53 7 n , , , n , , ) 06,94 62 ') Se suur tappo, onka pankn tlt tältä vuodelta osottavat, rppuu ertysstä pospyhtystä saatavsta A xel Hornborgn konkursssa, otka nousevat 222,549 markkaan 83 pennn a onka tappon pankk korvas pdättämällä puhdasta vottoa ana vuodesta 883. Varsnanen puhdas votto pankn lkenteestä 885 tek 9,395 markkaa 4 pennä.

141 36 3 p. oulukuuta 885 ol pankn tla: Stuaton de la banque de Wasa au 3 Décembre 885. Markkaa. p:nä. Markkaa. p:nä. Varoa. Vastattava. K a s s a s ä ä s tö ä... 50, O sake-pääom a...,500,000 Ulkona oleva lanoa...,548,55 9 V a r a r a h a s t o... 56,73 63 K assakredtveä ,089 5 T a lle tu k se t... 5,37,525 Kotmaan vekseletä... 2,480, Juokseva t l , Ulkomaan , Ulkona oleva postlähetys- O b lg a to n e a...,23, vek seletä... 04,384 0 Ulkomaan rahaa a kupon- In k a s so -tl... 5, g e a... 45, Saldo er laskusta , K revahtaa ulkomaalla. 730,94 6 Korkoa... 54, kotmaassa. 99, Ulosottamatt. ako-osnkoa. 40 Ernäsä laskua a epävar 885 vuoden nettovotto.. 9,395 4 moa saatava... 34,45 69 Kntemstöä a kalustoa.. 52, Yhteensä 7,597,29 67 Yhteensä 7,597,29 67 Suomen Hypoteek- Yhdsty s. Se arveluttava tla, ossa Suomen hypoteekyhdstys ol vsvuotskauden lopulla, on puheen-alasena vsvuotskautena osttan valtolatoksen asaan ryhtmsen kautta, osttan ertysten tonten kautta yhdstyksen puolelta, saatu parannetuks. Syyks sanottuun tukalaan tlaan manttn edellsessä vsvuotskertomuksessa ne suuret tappot, otka olvat kohdanneet yhdstystä, kun se ol ollut pakotettu omaksensa huutamaan oukon ryöstöhuutokaupalla myytyä tloa. Vuoden 880 lopulla löyty sellasa yhdstyksen hallussa velä oleva myömättömä tloa 90, osta alkuperänen lanasumma nous 454,800 markkaan. Akasemmn myymällä sellasa tloa ol yhdstys perustamsestaan ast manttuun vuoteen saanut kärsä 648,578 markan 5 pennn yhteenlasketun tappon. Sttemmn tapahtuneella nätten tloen oudutetulla myömsellä saatettn ntten luku 88 alenemaan 46:een a myytn nämät loppuun 882. Kun e kutenkaan pdetty sovelaana täten vuos vuodelta kasvavaa valnka korvata takseeraam alla yhdstyksen osakkata nssä läänessä, ossa tappo ol syntynyt, koska oukko osakkata maan pohosssa läänessä sten tuls kärsmään nn suura uhrauksa, että hedän taloudellnen elonsa a olonsa tämän ohdosta arveluttavalla tavalla saattas outua härtyks, sa yhdstys 879 Tedän Kesarllselta Maesteetltanne vastaanottaa 500,000 markan apurahan, osta 00,000 vuosttan annettasn täm än tappon korvaamseks, ehdolla, että ensmäsen vuoden rahamääräys käytettäsn nden tappoden korvaamseks, otka olvat syntyneet myynten kautta Oulun läänssä. Käyttämällä koko tätä raham ääräystä nous kutenk yhdstyksen yhteenlaskettu tappo 883 vuoden alussa,072,270 mark-

142 37 kaan 56 pennn el 5 % prosenttn yhdstyksen krossa olevsta varosta. Vasta stten kun yhdstys ol pyytänyt halltuksen apua shen, että eräs 600,000 m arkan lana, onka yhdstys ol velkaa Suomen panklle, tuls pospyhtyks a maan säädyt olvat tähän luvanneet suostua, nn pan kun hypoteek-yhdstys ol ryhtynyt tomn postaaksensa ntä yhdstyksen ärestelmässä a hallnnossa löytyvä vaanasuuksa, otka olvat olleet vakuttavna synä yhdstyksen tukalaan tlaan, sekä stä pats turvauttanut yhdstyksen äsenä stä vaaraa vastaan, oka hetä uhkas, kun he yhdstyksen ohesäännön mukaan olvat velkapäät suhteellsest enemmän kun muut kantam aan kärsttyä tappota, tehtn yhdstyksen olemassaolon vakauttamnen mahdollseks. Yhdstyksen pyynnön ohdosta Tedän Kesarllnen Maesteetnne nmttän suostu, armollsen kreen kautta 4 pävältä henäkuuta 883, määräämään 450,000 markkaa yhdstyksen tappoden korvaamseks Kuopon, Oulun a Mkkeln läänessä, oten äskenmanttu vaara melken postettn, a kun yhdstys sen ohessa uuden ohesäännön hyväksymällä koett postaa äskenmantut vaanasuudet, myöntyvät säätyen Pankkvaltuusmehet 9 p. marraskuuta 888 yllämanttuun lanaan. Kun 87,720 markan 30 pennn arvaamaton vahnko, oka ol syntynyt sten, että Suomen pankk ol keltänyt yhdstykselle antamasta valutoa sen ulkomasten lanoen kuoletuksn samasta hnnasta kun se, mstä pankk tse ol ottanut näm ät lanat, Tedän Kesarllsen Maesteetnne armollsesta käskystä myösk ol tullut korvatuks, ol yhdstys vmen outunut shen asemaan, että sen varat vastasvat stoumuksa. Sekä parantaaksensa raha-asemaansa että alentaaksensa lananantokorkoaan a sten enentääksensä lanauslkettään, oka 870-luvun lopulla ol erttän vähentynyt, pää-asallsest korkean 6 % prosentn lanauskoron tähden, oka kästt 5 Va % korkoa a / /0 hotokustannusapua sekä '/4 % pääoman vähennystä, ol yhdstys o 88 päättänyt ottaa oblgatoonlanan 4 Va prosentn takka alempaa korkoa vastaan, oka ols käytettävä osaks yhdstyksen ulkona olevan kotm asten 5 % oblgatonen konvertteeraamseks, osaks uloslanauksen enentämseks. Yhdstyksen raha-asat vakuttvat kutenk, että Tedän Kesarllnen Maesteetnne vasta 24 p. tammkuuta 883 anto armollsen suostumuksensa tähän tuumaan, ollon Tedän Kesarllnen Maesteetnne okeutt yhdstystä ulkomalla ottamaan ana 2 mloonaan saksan Reclsmarkkaa nousevan lanan 4 Va % prosentn oblgatoonea vastaan. Armollsessa asetuksessa 4 p:ltä huhtkuuta 864, oka koskee yhdstyksen edellsten lanoen asettamsta Suomen valton taattavaks, Kesarllselle Senaatlle annetun valtuun ohdosta, seltt Senaat päätöksellä 28 p:ltä Helmkuuta 884, että äskenmanttu lanak ols Suomen valton takuun- alanen. Lanan, yhteensä,999,745 Rechsmarkkaa, vastaten 4,84,500 Suomen markkaa, antovat yhtesest Norddeutsche Bank Hampurssa, Pankkhuone von Erlanger & Söhne Frankfurt am Manssa, Pankkhuone Gebr. Bethmann F rankfurt am Manssa a Suomen Yhdyspankk, a p:stä helmkuuta 885 ä- 8

143 38 tettn 9,400,500 Suomen m arkkaa yhdstyksen käytettäväks yhdstyksen kotmasten 5 % oblgatoonen konvertteeraamseen, ota manttuna pävänä ol ulkona 8,900,500 markan arvosta. Loput sas yhdstys nostaa tapahtuvan uloslanauksen mukaan. Kakk kustannukset uudesta lanasta nousvat 02,655 markkaan 52 pennn el e täyteen 0,7 prosenttn lanan koko m äärästä. Julksessa yhtökokouksessa 30 p. kesäkuuta 884 yhdstys ol päättänyt, että vuosmaksut vast edes tapahtuvasta uloslanauksesta ols 5 x/ 2 %, osta 4 72 % ls korkoa, 3/8 % hotokustannuslsää a 5/8 /o kuolettamsta Nätten verrattan edullsten ehtoen ohdosta kysyttn vuonna 885 melkosest enemmän lanoa yhdstyksen kassosta kun edellsenä vuonna. Vakka suurnta varovasuutta käytettn lanoa myönnettässä, nous uloslanaus sanottuna vuonna 2,439,300 Suomen markkaan, ss 3 y 2 kertaa suurempaan määrään kun uloslanaus edellsenä vuonna a lähes kymmenkertaseks 883 vuoden uloslanaukseen verrattuna. Vuoden 885 lopulla ol älellä ulosantam attom a oblgatoonea 3,64,000 suomen markan arvosta. Ulkona olevat alkuperäset kuoletuslanat olvat 885 vuoden lopulla aetu t läänttän seuraavalla tavalla: A atelsa maanomstaa. Proprétares nobles. Aatelttom a henklötä, kaupungessa. Gens de condton dans les vlles. Maakauppata a kästyöläsä maalla. Gens de cond. à la compagne. Talonpoka. Paysans. Yhteensä. Total. Läänt. Lananumerota. Nombre des prêts. Markkaa. : Le montant des prêts. Alkuperänen pääoma. ; Lananumerota. Nombre des prêts. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperänen pääoma. Lananumerota. Nombre des prêts. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperänen pääoma. Lananumerota. Nombre des prêts. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperänen pääoma. Lananumerota. Nombre des prêts. Markkaa. Le montant des prêts. Alkuperänen pääoma. U u d e n m a a n ,72, ,29, ,000 69,032, ,570,600 Turun a Porn ,752,600 32,65, , , ,885,400 H ä m e e n ,200 36,328, , , ,760,200 W p u r n , , , , ,093,900 M k k e l n , ,200 44, ,37, ,205,200 K u op on... 2, , , ,983, ,386,650 W a a s a n , ,00 6,50 559,97, ,447,500 O ulun , , , ,800 Yhteensä 07 5,926, ,967, ,250,802 8,599,000 2,256:2,880,250

144 39 Jako korkomäärän mukaan ol: 5 % % korolla. 5% korolla. 4 V2 % korolla. Koko ulkona-oleva lanamäärä. Prêts à S V2 %. Prêts à 5 %. Prêts à 4 y, %. Total des prêts. Uudenmaan lään.. 3,773,300 62,200,76,00 5,570,600 Turun a Porn.. 2,464,400 89, ,000 3,885,400 Hämeen.. 2,299, , ,000 2,760,200 Wpurn...84, ,700 56,800 2,093,900 Mkkeln..,467,00 338, ,900 2,205,200 Kuopon..,25,250,22,900 2,500 2,386,650 Waasan..,224,700,066,800 56,000 2,447,500 Oulun.. 280, , ,800 Yhteensä 3,945,850 5,206,00 2,728,300 2,880,250 Hypoteek-yhdstyksen tla 3 p. oulukuuta 885 ol seuraava: Stuaton de la Socété hypothécare de la Fnlande au 3 Décembre 885. Markkaa. p:mä. Markkaa. p:nä. V a r o a. V astattava. L a n a u stl... 9,343, Kotmasa oblgatoonea.. 5,200 Etumaksoa, knntys-a lan Ulkomasa... 20,84,20 haku-..., Kassakred. Suomen pankssa 4,769 3 L äänkom teat... 5, Juossut korko oblgatoonel- Juosseet a maksamattomat l e ,28 4 korot , Apulsä 4 Va % lanohn, Pääoman vähennys 865 vuo määrätyt 884 vuoden laden la n a lle...,406, nan kustannusten suortta Etumaksoa 884 vuoden ul m seks... 68,2 50 komasesta lanasta... 02, Lsäkorko 5 */* u/0 lanohn, 5 % oblgatoonen konvert- määrätyt 885 vuoden late er a m see n... 4,000 nan pääomanvähennyksen M. A. v. Rothschld & Söhne kuolettam seks... 39,080 5 a Erlanger & Consortes. 35,86 40 edellsen vuo K a l u s t o... 2, den saldo.. 83,385 4 Arvopapereta, uoksevalla t lsäkorko 5 % Vararahasto,.. lllä a kassassa. 97, lanohn..,303 vuoden vottosaldo ,994 Yhteensä 2,505,246 4 Yhteensä 2,505, Vakuutuslatokset. Alussa vsvuotskautta löyty maassa kolme kotmasta palovakuutusyhtötä, pats kunten ykstyset paloapu-yhtöt, otka perustvat tomensa osakkaden kesknäseen vastuunalasuuteen. Nämät yhtöt ol-

145 40 vat Kaupunken ylenen paloapu-yhtö, Suomen maalasten paloapu-yhtö a Pa- loapu-yhtö rtamstoa varten. Se vlkas tomelasuus, ota Kaupunken paloapu-yhtö 870 luvun loppupuolella osott, on enentyneessä määrässä kehttynyt vsvuotskauden kuluessa. Snä vakuutettuen kntemstöen lukumäärä tek nmttän allama- nttuen vuosen kmulla : Kntemstöä. Palovakuutusarvo. Vuonna ,887 80,348,552 m arkkaa 35 pennä.» ,576 93,437,058!) 35 n n ,47 23,648,206 n 82 n n ,648 29,264, r> ,846 36,746, » ,042 43,856,79 n 40 Y) ,206 53,075,37 56 n ,398 63,44,005 n 40 r> Kokonassummsta vmeksmantulta vuodelta tul Helsngn kaupungn osalle 94 numeroa, oden palovakuutusarvo tek 60,039,929 markkaa 0 pennä (37 % yhtössä samaan akaan löytyvstä vakuutukssta 35 % vastaan v. 880), Turun osalle 840 numeroa, oden vakuutusarvo tek 22,828,508 m arkkaa 5 pennä ( 4%, 5 % vastaan 880), Wpurn osalle 483 numeroa, oden vakuutusarvo tek 3,322,488 markkaa 69 pennä (8 %, 9 % vastaan 880). Nätä lähnnä omasvat Nkolankaupunk a Oulu yhtössä vakuutuksa yl 6 mloonan markan arvosta, Tampere lähes 6 mloonan arvosta, Por a Kuopo 4 '/ 2 mloonan m arkan, Porvoo 3 mloonan m arkan. n. e. Jos kntemstöen lukumäärä verrataan yhtön vuotseen edesvastaussum- maan, nähdään että edesvastaussumman keskmäärä kultak ykstyseltä kntems- töltä on herkeämättä ollut kasvamassa. Vuonna 870 tek nmttän täm ä edes- vastaussumma keskmäärn 6,44 markkaa kultak kntemstöltä; vuonna 880 se nous 9,08 m arkkaan a ,052 markkaan, oka slmnnähtäväst osottaa rakennustavan kehttymstä maan kaupungessa. Yhtön tulot manttuen palovakuutusten yhteenlasketusta vuosmaksusta nousvat v ,345 m arkkaan 34 pennn, ,767 markkaan 47 pennn, ,854 markkaan 43 pennn a v ,039 m arkkaan 4 pennn. Yhtön maksamat palovahngonkorvaukset tekvät vuosna yhteenlaskettuna,055,82 m arkkaa 50 pennä. Vuonna ,36 markkaa 69 pennä. n ,72 98» n , n ,24 24» n , Yhteensä,603,326 markkaa 69 pennä.

146 4 Nstä tulpalosta, ossa yhtö vuosna on kärsnyt suurmmat vahnkonsa, manttakoon teaterhuone-osakeyhtön talon palo Turussa 88, osta yhtön tappo tek 59,858 markkaa 79 pennä, sekä se palo, oka 2 a 8 p. marraskuuta 882 hävtt Oulun kaupungn paramman osan, osta palosta yhtön tappo tek 638,298 markkaa 72 pennä, onka korvaamseks yhtön täyty määrätä yhden vuoden lsämaksu kaklta osakkalta, otka olvat astuneet yhtöön ennen mantun vuoden 3 pävää marraskuuta. 882 vuoden lopulla tekvät yhtön kassavarat, kantarahastoa nhn lukematta, 3,262,880 markkaa pennä, oka summa ol 94,08 markkaa 3 pennä somp kun se kahden prosentn suurunen määrä edesvastaussummasta, ohon kassansäästön yhtön sääntöen mukaan täytyy nousta. Suomen m aalasten paloapu yh töllä ol 28:nnen tlvuotensa lopulla, 3 p. maalskuuta 886, vakuutuksa 29,829,980 markan arvosta, osta edesvastaus- summa tek 57,595,70 markkaa. 3 p. maalskuuta 88 ol yhtön vakuutukset nousseet 0,345,270 markan arvoon, sekä nden edesvastaussumma 24,96,830 markkaan. Yhtön vakuutukset olvat ss nänä vtenä vuotena enentyneet arvoltaan 28,484,70 markalla, el 28 prosentlla, sekä edesvastaussummaltaan 32,678,880 markalla, el 26 prosentlla. 3 pävästä maalskuuta 876 samaan pävään 88 tek vakuutusten arvon lsäys 20 prosentta a edesvastaussumman 9 prosentta. 3 p. maalskuuta 886 akautu yhtön edesvastaussumma seuraavalla tavalla er läänen kesken: Edesvastaussumma. Prosenttna koko Markkaa. edesvastaussummasta. Uudenmaan läänssä ,63, Turun a Porn läänssä... 36,289, Hämeen... 28,444, Wpurn,,... 20,456, Mkkeln... 8,567, Kuopon... 2,80, Waasan... 2,305, Oulun,,... 8,098, Palovahnkoen korvauksa yhtö 3 pävästä maalskuuta 88 samaan pävään 886 makso seuraavat määrät: Palovahnkoa kärsneden tloen lukumäärä. Palovahngonkorvauksa. u /s 88 3/s ,490 m :k aa 90 p :ä ) , , , , Yhteensä 933.,256,233 m :k aa 40 p:ä.

147 42 Jos nähn summn verrataan yhtön maksamen palovahnkoen korvausten lukumäärä edellsltä vsvuotskauslta, ollon ne akakaudelta maalskuu 87 maalskuuhun 876 nousvat yhteenlaskettuna,385,996 markkaan 87 pennn 95 tlaa kohdannesta palovahngosta, a akakaudelta maalskuu 876 maalskuuhun 88,342,74 markkaan 9 pennn 762 tlaa kohdannesta palovahngosta, näkyy että palovahnkoen korvaukset akakaus akakaudelta ovat vähentyneet. Äsken mantusta yhteenlasketusta menosta vv ol 894,766 m arkkaa 33 pennä el 7 prosentta maksettu asun- a ulkohuoneta sekä nssä sälytettyä rtamstoa kohdannesta palovahngosta, 75,980 markkaa 5 pennä el 6 prosentta tehtata a muta teollsuuslatoksa ynnä nssä sälytettyä rtamstoa kohdannesta palovahngosta, 232,549 m arkkaa 3 pennä el 9 prosentta samanlassta rhä rtamstoneen kohdannesta vahngosta, 28,682 markkaa 30 pennä el 2 prosentta kylpylatoksa a nssä sälytettyä rtamstoa kohdannesta vahngosta sekä 24,44 m arkkaa 5 pennä el 2 prosentta muta tulenarkoa latoksa ynnä nssä sälytettyä rtanta tavaraa kohdannesta palovahngosta. Koska nämät, ertysä tarkotuksa a raotettua pääm äärä varten, perustetut yhtöt evät tyydyttäneet kakellasa vakuutusvaatmuksa a koska etenk teollsuuslatoksa a teollsuustavarota koskeva vakuutuksa anoastaan harvon a raotettuun arvoon votn nhn vastaanottaa, kun e mtään vastavakuutusta mussa yhtössä suuremman palovahngon vaaroa vastaan löytynyt, perustettn, tähän suuntaan tomakseen, Tedän Kesarllsen Maesteetnne lupakralla 8 pävältä huhtkuuta 88 kotmanen osakeyhtö palovahngon vakuutuksa varten, nm ttän palovakuutusosakeyhtö Fenna 4 mloonan markan osakepääomalla. Fennan palovakuutusosakeyhtön edesvastaussumma vastaanotetusta vakuutukssta nous, sen nelän ensmäsen tomvuoden umpeen kuluttua, el toukokuun vme pävästä 882 oulukuun vme pävään 885 vmeksmanttuna pävänä 53,878,506 markkaan, osta 25,236,520 markkaa olvat vastavakuutetut mussa yhtössä. Tulos yhtön puhtaasta palovakuutustomesta manttuna vuosna ol seuraava: Kannetuta va- kuusmaksoa. K orvatuta palo- vahngota. Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä. Koko m ä ä rä... 93, ,49 27 Vastavakuutusyhtötten o s n g o t , , Yhtön omat osngot 44, ,836 93

148 43 Yhtön votto a tappo koko sen lkkeestä ol Nettovotto. Tappo. Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä. Vuonna 882 (3 p:stä to u k o k u u ta )... 29, , , ,27 69 Paloapu-yhtössä rtanta omasuutta varten, nnkun myös kunten ykstysssä paloapu-yhtössä sekä ulkomasssa, täällä tomvssa yhtössä ol maassa palanut el tulpalon kautta vahngottunut omasuus vakuutettu alla- olevn määrn, ntten lmotusten mukaan, ota annetaan kuvernöören vuoskertomuksssa. Montant des dédommagements payés p a r les socétés d assurances contre l ncende. Paloapu-yhtössä rtanta om asuutta varten ( Socété d assurances moblères). Kunten ykstysssä paloapu-yktössä (Socétés locales d'assurances mutuelles). Ulkom aalasssa paloapu-yhtössä (Compagnes étrangères d assurances) , ,03 2,244,850 49, ,32,264,492 Markkaa. 37, ,629 4,065,457 39,960 57, ,038 2, , ,747 Yhteensä 2,575,574,62,649 4,390, , ,42 Vuosna maassa tapahtuneden tulpaloen yhteenlaskettu lukumäärä, palaneen el tulpalon kautta vahngottuneen omasuuden arvo, nnkun myös oko maksettu takka m aksettava paloapu tek kuvernöören antamen lmotusten mukaan: Tulpaloa. Palaneen el palovahngottuneen omasuuden arvo. Maksettu el maksettava paloapu *). Vuonna 88...,92. 3,268,03. 3,034, ,7. 3,60,044. 2,768, ,079. 4,934,063. 4,665, ,24.,689,07.,243, ,246.,74,276.,056,649. *) Loppusumma akakaudelta näkyy kutenk olevan alemp, kun mtä saadaan yhteen- laskem alla yllämanttuen paloapu-yhtöden lm otukset sanottuna akana maksetusta palova-

149 44 Tulpaloen tuottamat tuhot er läänessä lmotettn olleen se uraa vat : Les ncendes en Fnlande Yhteensä. L ä ä n t. Tulpaloen luku. Nombre des ncendes. Montant des pertes. Palaneen tah tulpalon kautta vähn- I gottuneen omasuuden arvo. Tulpaloen luku. Nombre des ncendes. Montant des pertes. Palaneen tah tulpalon kautta vähngottuneen omasuuden arvo.! Tulpaloen luku. Nombre des ncendes. Montant des pertes. IPalaneen tah tulpalon kautta vähn! gottuneen omasuuden arvo.! Tulpaloen luku. Nombre des ncendes. Montant des pertes. I Palaneen tah tulpalon kautta vahn- gottuneen omasuuden arvo. Tulpaloen luku. Nombre des ncendes. \ J Montant des pertes. I Palaneen tah tulpalon kautta vahu- I gottuneen omasuuden arvo. Tulpaloen luku. Nombre des ncendes. Montant des pertes. Palaneen tah tulpalon kautta vahngottuneen omasuuden arvo. M:kaa. M:kaa. M:kaa. M:kaa. M:kaa. Markkaa. Uudenmaan , , , , , ,76 Turun a Porn , , , , ,207 64,0,93 Hämeen , , ,004, , , ,52,87 W purn ,550, , , , , ,46,422 Mkkeln , , , , , ,937 Kuopon , , , , ,240, ,09 W aasan , , , , , ,08 O u lu n ,800 7,995, , , , ,67,220 Yhteensä,92 3,268,03l,7 3,60,045,079 4,934,063,24,689,07],246],74,276] 5,902 4,675,522 Vakka usemmat tulpalot maalla lenevät kohdanneet rhä, saunoa a ulkohuoneta, lmasnee kutenk tulpaloen lukumäärän vertalemnen vsvuotskautena er läänessä keskmäärn löytyven asunhuonetten lukuun okseenk tarkkaan erotusta er läänen välllä tulpaloen verrattasen lukusuuden suhteen. Nnkun vuosna tapahtuvat ss puheena-olevana vsvuotskautena suhteellsest usemmat tulpalot Kuopon läänssä, stä lähnnä ärestyksessä Oulun, Mkkeln, Wpurn, Waasan, Uudenmaan a Turun a Porn sekä Hämeen läänssä. Vuosna tul kakkaan yks tulpalo seuraavalle lukumäärälle er läänessä olemassa oleva asunhuoneta: h n g o n k o r v a u k s e s t a a v m e m a n t u s s a ta u lu s s a lö y t y v e n k o t m a s t e n s e k ä u lk o m a s t e n y h t ö d e n t a p p o t. E r v u o s lt a lm o t u k s e t s t ä p a t s e v ä t m y ö s k ä ä n p d ä y h tä ä s k e n m a n t u lla t a v a ll a s a a tu e n s u m m e n k a n s s a, k u n lm o t u k s e t m a n tu s s a ta u lu s s a e v ä t t a r k o t a a n o a s ta a n v u o d e lt a t o d e lla k m a k s e ttu a k o r v a u s ta, v a a n s t ä k, o k a e h k ä v a s t e d e s m a k s e ta a n.

150 45 Asunhuoneta yhtä Ilm otettu asunhuonettulpaloa koht ten luku vuoslta keskmäärn. Uudenmaan läänssä ,52. Turun a Porn ,823. Hämeen ,778. Wpurn ,572. Mkkeln ,863. Kuopon ,980. Waasan ,478. Oulun ,223. Koko Suomessa 5. 30,869. Suomen anoa henkvakuutuslatos, Vakuutus-osakeyhtö Kaleva, perustettu v. 874, ol 885 vuoden lopussa 9,22,573 m arkkaan nouseven henkvakuutusten edesvastauksessa, osta summasta,676,05 markkaa 63 pennä olvat vasta- vakuutetut ulkomasssa yhtössä. Tämä edesvastaussumma ol aettu 2,24 henklön osalle. Edesvastaussumma 880 vuoden lopussa tek m antussa vakuutuksessa 0,605,23 markkaa, aettuna,38 henklön osalle. Jälkeenelo-koron vakuuttamsesta ol yhtön edesvastaussumma 3 p. oulukuuta ,775 m arkkaa 60 pennä, osta 3,48 markkaa 80 pennä olvat vastavakuutetut. Myötääsva- kuutukssta ol yhtön edesvastaussumma sanottuna pävänä 25,434 markkaa 60 pennä, elnkoronvakuuttamsesta 63,770 m arkkaa 63 pennä, kesknässtä vakuutukssta ala-kästen lasten puolesta 4,347 markkaa 7 pennä, oka summa ol aettu 389 lapsen osalle. Vertauksen vuoks manttakoon, että edesvastaussumma 3 p. oulukuuta 880 älkeenelo-korosta tek 8,730 markkaa, elnkorosta 3,986 m arkkaa 47 pennä, m yötääsvakuutukssta 28,449 m arkkaa pennä, sekä kesknässtä vakuutukssta ala-kästen puolesta 5,298 m arkkaa 72 pennä. Yhtön varat oulukuun vme pävänä 885 olvat krohn merktyt 5,57,05 markan 24 pennn arvoon. Yhtön puhdas votto vuosna tek Vuonna ,874 markkaa 77 pennä ,828» ,902 V ,58 n ,88 Y) 56 Pää-oma- a elnkorkolatoksa löyty 885 vuoden lopussa yks Helsngssä 465,390 m arkan 29 pennn pääomavarolla, yks Turussa, 3,06,989 markan 26 pennn pääomavarolla, yks Waasassa, 26,59 m arkan 73 pennn sekä yks Tampereella, 6,252 m arkan 80 pennn pääomalla. 9

151 46 Lavoen a lavaosuutten vakuutusta vastaanottvat Mervakuutusyhtö Suomessa, pääkonttor Turussa, sekä Turun läänn ykstynen mervakuutusyhtö ; lavarahten, lasten a kaskoäännösten vakuutusta Tonen mervakuutusyhtö Suomessa. Säästöpankt. Edellsen vsvuotskauden lopulla löyty Suomessa säästöpankka, osta kaupungessa 26, maalaskunnssa 85. Mhn talletettavaks pantu pääoma nous non 4 y 2 mloonaan, osta 8 mloonaa ol kaupunken a '/ 2 mloonaa maalaskunten säästöpankessa. Akakaudella avasvat kaupungessa 3, maaseudulla 8 uutta säästöpankka lkettään. Nästä on kutenk Rullaan ptään säästöpankk Turun a Porn läänssä taas sulettu puuttuvan harrastuksen tähen ssäänpanan puolelta. Koko maamme säästöpankken lukumäärä tek ss 885 vuoden lopussa 2, osta kaupungessa 29 a maaseudulla 92. Säästöpankk-osakasten saamset tekvät samaan akaan yl 23 mloonaa, osta 20 mloonaa kaupunken a 3 mloonaa maaseudun säästöpankessa. Vsvuotskautena e ss sanottavast perustettu uusa säästöpankkea, m utta ssäänpano vanhastaan löytyvssä käv vlkkaammaks. Kaupungesta kapasvat anoastaan Maaranhamna, Naantal, Käksalm, Kasknen, Kem a Kaaan säästöpankka. Erttän epätasasest olvat vuonna 885 a ovat yhä veläk säästöpankt aetut er läänen osalle a er läänessä. Vanhastaan paraten vlellyssä, varak- kammssa a väestä rkkammssa kunnssa Uudellamaalla, Varsnas-Suomessa, Hämeessä a Pohanmaalla onk nätä latoksa enemmältä. Harvemmassa löytyy ntä Mkkeln a Kuopon läänessä sekä pohos- a tä-pohanmaalla, harvaluku- smmn sentään väestä köyhässä Oulun sekä W purn läänssä. Kysymyksen alasessa suhteessa ansatsee manta, että mssä säästöpankt onku akaa ovat olleet tomessa, ne ovat antaneet ahetta uutten säästöpankken perustamseen ympärllä olevn kuntn. Varsn ernkaltasta on myös kunka sost säästöpankt ovat onnstuneet er pakkakunnssa laaentaa tontansa. Kaupunken säästöpankt ovat tässä suhteessa ehdottomast maalaspankken edellä. Edellsten osalle kuulu, kuten yllä on manttu, 86,4 prosentta, älkmästen 3,6 prosentta koko ssäänpannusta pääomasta. Koko säästöpankk-osakasten lukumäärästä taas, 52,58, kuulu 40,407 el 76,9 prosentta kaupunken sekä 2, el 23, prosentta maaseudun säästöpankken osalle.

152 Katsaus maan säästöpankken tlaan 3 p. oulukuuta 885. Les casses d épargne au 3 Décembre 885. Kaupungessa. Vlles. M aalaskunnssa. Communes rurales. Yhteensä. Total. Läänt. Gouvernements. Säästöpankken luku. Nombre des casses. Nombre des lvrets. SäästÖpankkkran luku. Credt des dépos. Ssäänpanan! saatavat. Säästöpankken omat varat. Propres fonds des cas«ses. Markkaa. Markkaa. ; Säästöpankken luku. Nombre des casses. Nombre des lvrets. SäästÖpankkkran luku. Crédt; des dépos. saatavat. Ssäänpanan Säästöpankken om at varat. Propres fond des casses. Säästöpankken luku. Nombre des casses. Nombre des lvrets. SäästÖpankkkran luku. Crédt des dépos. Ssäänpanan saatavat. Säästöpankken om at varat. Propres fonds des casses. Total des fonds admn. Summa hodetuta varoa.! Markkaa, Markkaa. Markkaa. Markkaa. Markkaa. 4 7! U u d e n m a a n ,63 6,090,500,024,56 8 2, ,268 55,74 23: 5,6 6,655,768,080,275 7,736,043 Turun a P o r n ,356 8,486,460,87, ,323,594,450 37, ,679 0,080,90:,325,00,405,9 H äm een ,720,0,998 30,477 8,8 403,038 58, ,53,54,036 88,759,702,795 W p u r n ,87; 2,370,26 438, ,464 8,76 7 5,29 2,396, ,563 2,853,288 M k k e l n ,488 36, ,243 7,346, ,73 54, ,023 K u o p o n ,426 7, ,066 4,084 0, ,492 3, ,426 W a a sa n ,922,058,698 48, ,80 27, ,56,299,499 76,639,476,38 O u l u n , ,74 204, ,245 22,67 0 2,767 72, ,79 940,38 Koko Suomessa 29 40,407 20,029,545 3,88, , 3,38,575 35, ,58 23,68,20 3,540,642 26,708,762

153 48 Testamenttea a lahotuksa yleshyödyllsn tarkotuksn on vuosna , mkäl ne ovat asanomaslle kokololle olleet tunnetuta, tehty seuraava lukumäärä Uudenmaan l ä ä n s s ä Turun a Porn Hämeen W purn M kkeln... Kuopon... 3 W aasan Oulun Yhteensä Suurn osa nätä lahotuksa on annettu köyhen lasten koulunkäynnn hyväks, stpendorahastoks kansakoululle, köyhen auttamseks y. m. samankaltasn tarkotuksn. Suur osa nstä on ollut kntemstöä, nnkun koulutonteks a rakennuksks, rtanta omasuutta, yvä y. m., lman lm otettua arvoa. Puhtaassa rahassa annetut lahotukset nousvat kuvernöören vuoskertomusten mukaan vsvuotskautena yhteenlaskettuna 820,666 markkaan 49 pennn, oka summa er vuoslle a er läänelle akautu seuraavalla tavalla: Lahotettu rahamäärä. Vuonna ,655 m*rkkaa 22 pennä ,080? V) ,582» ) 73,760 V 05» ,588 ) 8 E r läänessä lahotettuen rahoen summa tek: Uudenmaan läänssä ,365 markk aa 59 pennä. Turun a Porn ,053» 3 Hämeen.... 3,289» 8 Wpurn ,48 n n Mkkeln v V Kuopon.... 0,94 Y> T) Waasan ,298 r> 52 Oulun.... 3,627 V 26 l) Yks lahotus, onka määrä e ole lmotettu.

154 49 Ykstysstä lahotukssta manttakoon etusassa monen kunten takka ykstysten yhdstysten perustamat a kouluhn knnttämät stpendorahat Hänen Maesteetnsa Kesar Aleksanter II:n vdenkolmattavuotsen halltuksen mustoks, otka rahastot puheenaolevana vsvuotskautena ovat saaneet lukusa lsäyksä. Erttän arvokkata a suura lahotuksa ovat myös kaupungessa ärestetyt annskeluyhtöt tehneet, otten votto suureks osaks on käytetty nähn tarkotuksn. Huomattavsta ykstysten antamsta lahotukssta, manttakoon: Apteekar C. F. Arvdssonlta 30,000 m arkan pääoma pkkulastenkouluen rahastoks Turussa, markkaa Eschnern lasarettrahastolle samassa kaupungssa sekä 20,000 markkaa stpendorahastoks Lovsan realkoulussa ; kauppas F. Åkermanlta 3,000 m arkkaa ylempää kansakoulua varten Kakskerrassa, provast A. J. Salovukselta kaks er kertaa 2,000 markkaa lastenkoululle Punkalatumella; kauppas P. Ithmæukselta 6,000 markkaa putten stutuksa varten Turun kaupungssa; kornett A. Börnbergltä a hänen rouvaltansa 2,000 m arkkaa Pernön köyhlle; leskrouva J. Lndemarklta 8,000 markan pää-oma koululle a köyhänkodlle Tavassalossa sekä 6,000 m arkkaa Wehmaan köyhänkodlle; pastor J. R. Ham m arénlta stoumus vuosttan, nn kauvan kun hän elää, antamaan non 30 markkaa avuks stpendrahastolle Metsämaan kansakoulussa; G. W. Wahlrooslta 2,000 markkaa dakonssalatokselle Rauman kaupungssa sekä,000 m arkkaa Rauman kauppasten pensonkassaan; C. G. Rosenbergltä 3,000 markkaa Sundn kansakoulurakennukseen; lukkar K. Boströmltä 3,000 markkaa kahden koululapsen vaatettamsen rahastoks Nakklassa; kauppas G. Ahlgrénlta sara testamenttlahotuksa, osta etevmmät puheena-olevana akakautena käytettäväks outuneet olvat: köyhlle koululapslle Hämeenlnnassa 0,000 m arkkaa, köyhlle koululapslle sekä kansankraston hankkmseks Prkkalaan 0,000 markkaa, köyhen lasten puettamsavuks sekä kroen ostoks kansakoululle Messukylässä 0,000 markkaa, köyhen kansakoululasten ylläpdoks a kroen ostoks Lempäälässä 0,000 markkaa, köyhen kansakoululasten ylläpdoks Teskossa 0,000 markkaa, nuorson sveellstä kasvatusta varten Ruovedellä 3,000 markkaa, köyhen lasten koulunkäyntä a lanakraston ylläptoa varten W rrolla 0,000 m arkkaa; rusthollar F. H. Malmlta m arkkaa köyhlle koululapslle Kokemäellä; protokollashteer Pppngltä m arkkaa Skäldön kansakoulun opplasten ylläpdoks Pohan ptäässä, nmsmes G. A. Enblommlta 2,000 markkaa ansollslle, varattomlle opplalle Whdssä; kauppas E. J. Slfvukselta a hänen rouvaltansa 5,000 m arkkaa Whdn kansakoululle, kauppas C. A. Levnltä 2,000 markkaa Koskenkylän kansakoululle; net Mara Bergmanlta 0,000 markkaa, osta korot aettasn köyhlle Helsngssä; vapaherra J. G. von Bonsdorffn perllsltä 2,000 markkaa köyhlle Helsngn ptäässä; tlanomstaa F. Bergbomn perllsltä 0,000 m arkkaa sekä asunhuoneus a 2 kapanalaa maata vaknaseks kansakouluks Helsngn ptäässä; kappalanen J. Carén lta 0,000 markkaa kertokoulun opettaan palkkaamseks

155 50 Porneesn kappeln; kauppas Otto Johanssonlta 8,000 m arkkaa Pernaan kunnan köyhlle; nmsmes A. J. Kronbergltä 3,000 m arkkaa köyhen lasten kasvatukseks Lappträskssä ; kollega L. Broman lta 20,000 markkaa köyhen avuks Porvoossa; kultasepänlesk M. K. Nordgrenlta 4,000 ruplaa hopassa, osta korot käytettäsn etenk kästyöläslesken auttamseks; överst T. Costanderlta 0,000 markkaa, osta korot vuosttan aettasn Nuottaärven tlan uskollslle a äll- slle alustalaslle; provast K. von Qvantelta relsstalo (Hekklä) Lopella vaknaseks kansakouluks a opettaattaren asunnoks sekä 2,000 m arkkaa, osta korot käytettäsn kahden köyhän lapsen kasvatukseks a ylläpdoks koulussa ; kapteen C. E. W etterhofflta 0,000 m arkkaa Uralan lastenkodn rahastolle; vapaaherran lesk A. Boelta 20,000 ruplaa hopassa apurahastoks köyhlle a hädänalaslle lesklle a lapslle Wpurn kaupungn, säätyhenklöhn kuuluven, luteer- lasseurakuntaäsenten älkeen, sekä 0,000 markkaa apurahastoks köyhlle lapslle Wpurn läänstä, otka käyvät kansakoulua; kauppaneuvos G. Ranselta 0,000 markkaa stpendorahastoks Kuopon suomalasessa lyseossa; raatmes J. A. Ly- beck ltâ 5,000 markkaa rouva Augusta Lybeckn stpendorahastoks nmtetyn apu- rahaston perustamseks, osta stpendota ols annettava kahdelle tarkkuudesta tunnetulle opplaalle, etenk Uudenkaarlepyyn kaupungsta; kauppaneuvos C. E. Carl- strömltä 0,000 markkaa rahaston perustamseks Krstnan kaupungn ykstys- tyttökoulun ylläptoa varten, sekä,000 markkaa kansakouluhuoneuksen rakentamseks Kauhaoelle; konsul U. Wolfflta osuus eräässä 2,500 markan arvosessa kaupungntalossa W aasassa, kaupungnlasarettrahaston perustamseks samaan kaupunkn; kelloseppä C. A. Nyströmltä 5,000 markkaa kauppayhdstyksen apu- a pensonkassan vahvstamseks W aasassa; lautames J. H. Bormanlta 30,000 markkaa Lappfärdn krkon kunnossa ptämseks; raatmes P. L. Dahlmanlta 6,000 markkaa asunhuonetten rakentamseks Tornon kaupungn köyhlle perhelle a ykstyslle henklölle; kauppas F. W. Sovellukselta 5,000 markkaa, osta korot aettasn apua tarvtsevlle porvarelle Praahessa; kauppaneuvos J. G. Bergbomlta Smppulan talo Haukputaalla käytettäväks kansakouluks a sen ylläpdoks; provast E. W. Borglta vuotset pastorn tulot torpparelta a m äktupalaslta y. m. Whannn seurakunnassa ana stä vuodesta, ollon kansakoulu kunnassa saadaan akaan; y. m. Kakken, ylestä hyötyä tarkottaven, varastoen m äärä tek, skäl kun ne keräälle olvat tunnetut, 3 p. oulukuuta 885: Uudenmaan läänssä.....,946,80 markkaa. Turun a Porn ,42,238 Hämeen ,523 Wpurn.....,646,432 Mkkeln ,747 Kuopon,,.....,762,672 Waasan.....,783,4 Oulun ,29,75 l Yhteensä 4,853,575 markkaa.

156 5 Stä pats löyty seuraavat yleset pensonkassat, oden säästö tek: Suomen Svlvraston lesk- a orponkassa.. 9,899,764 markkaa 22 pennä. Krkolls vraston ( 7 586) 4,340,253 l 34 Suomen kouluvraston e lä k e k a ssa... 2,32,24 l 3 sotavraston lesk- a orponkassa... 2,4,80 73?? Apteekaren a farmaceuten eläkekassa (3/386). 58,533 5 Suomen kansakoulu-opettaan lesk- a orponkassa , Valtonrautateden p e n so n la to s , V Aatelsneten e lä k e k a ssa... 26,43 H 58 r Boen rahasto eläkettä varten köyhän aatelsmesten le sk lle... 69, Lääkären e lä k e k a s s a... 68,69 5 a Tadenekkan a kralan eläkekassa ,987 n 35 r Kauppapalvelan ,282 l 87 l Yhteensä 20,676,378 markkaa 6 pennä. Opetustom. Ylesen kansanvalstuksen edstämseks ovat etenk maan vaknaset kansakoulut vakuttaneet, otka yhä edelleen melkosessa, os kohta vähemmässä määrässä kun edellsenä akakautena, ovat enentyneet. Vaknasten kansakouluen lukumäärä tek ntten tetoen mukaan, otka lmastaan Kouluylhalltuksen alamasessa kertomuksessa Suomen kansakoulutomen kehtyksestä lukuvuosna : Kansstkoulu a. Nombre des êc )les. k; lupungessa mslaseudulla dans les vlles dan : les commues rurales n: l; säys ed. säys ed. vuod en suhteen. vuod en suhteen. % % % Lukuvuonna fhteensä foulua. Total. l säys ed. vuod3n suhteen. V n Opplata kansakoulussa ol samaan akaan seuraava luku: Opplasluku kansakoulussa kaupungessa. maaseudulla. yhteensä. Lukuvuonna ,488,42 7,904 W ,500 7,73 28,23» ,25 24,305 38,556

157 52 Nnkun ylläolevsta lmotukssta näkyy, tul oka koulun osalle lukuvuotena keskmäärn 45 opplasta, lukuvuotena opplasta a lukuvuotena opplasta. Tähän tulee velä lsää n. s. lastenkouluen opplasluku, oka tek,888 v , 6,945 v a 3,627 v Kansakouluen opettaakunnan luku tek v , v a v ,22, osta vmemantusta luvusta 506 ol mehenpuolsa a 66 vamonpuolsa opettaa. Opettaakunnan luku ol ss, kouluen lukuun verrattuna, ossak määrn enentynyt; kun näet oka koulun osalle lukuvuotena keskmäärn tul,8 opettaaa, lukuvuotena ,27 a lukuvuotena ,3o. Nnkun ylläolevsta lmotukssta myösk näkyy, evät Suomen kansakoulut velä olleet sanottavan laaast levenneet Tämä nähdään paraten stä, että lukuvuoden lopussa koko 6 maalaskuntaa el neläsosa koko maalaskunten luvusta olvat vaknasen kansakoulun puutteessa. Usemmat nästä kunnsta löytyvät Turun a Porn, Oulun a Waasan läänssä. Mutta löytypä ntäk seurakunta, olla ol koko 8 vaknasta kansakoulua tomessa, nnkun Pernaan ptää Uudellamaalla, a ylmalkaan on huomattu, että ptkää akaa e ole kulunut, ennenkun kansakoulua perätysten nopeast on lmaantunut, kun kerran ensmänen on kunnassa tomeen saatu. Katsauksen kansakouluen enentymseen Suomen maalaskunnssa taroaa seuraava taulu, oka löytyy Kouluylhalltuksen kertomuksessa kansakoulutomesta maassa lukuvuotena Maalaskunta, ossa lukukautena ol, 2, 3,. n. e. kansakoulua: Kunta, ossa ol Nombre des communes rurales où l y avat des koulu. 2 koulua. écoles prm ares supéreures : 3 koulua. 4 koulua. 5 koulua. 6 koulua. 7 koulua. t ; 8 koulua. Communes rurales sans écoles prm, super. Maalaskunta, ossa e ollut vaknasta kansakoulua tomessa. Total de communes rurales. Summa maalaskunta. Uudenmaan lään Turun a Porn lään Hämeen W purn Mkkeln Kuopon W aasan Oulun Yhteensä

158 53 Lukuvuotena tomessa olevsta koulusta ol 662 suomalasta, 73 ruotsalasta, 22 suomalas-ruotsalasta a 3 venälästä. Kasvatus-opllsest svstyneden opettaan a opettaattaren valmstamsta varten kansakouluen tarpeeks perustetut semnaart ovat vuodesta 880 muuttum atta olleet seuraavat nelä: Tammsaaren a Uudenkaarlepyyn semnaart, edellnen vamonpuolsten, älkmänen mehenpuolsten opettaan valmstamsta varten ruotsnkelsn kansakouluhn, sekä Jyväskylän a Sortavalan semnaart nn mes- kun nas-opettaan valmstamsta varten suomenkelsn kouluhn. Nässä semnaaressa, ohn myös on ollut perustettu n. s. normaalkoulua, Sortavalan semnaarn lukuvuodesta , sekä lapsukastarhoa, pats Tammsaaren semnaarn, opettaks pyrkven käytännöllstä haraannuttam sta varten, ol vuotena opplasten lukumäärä 597, osta 40 mes- a 86 naspuolsta ol ruotsnkelsä opplata, 225 mes- a 246 naspuolsta suomenkelsä. Semnaaren normaalkoulussa ol opplasten luku 600, osta poka 246 a tyttöä 354, sekä lapsukastarhossa 5. Vuosna laskettn ruotsalassta semnaresta 07, osta 43 opettaaa a 64 opettaatarta, sekä suomalassta 208, osta 00 ol opettaa a 08 opettaattarea; vuosna tek ruotsalassta semnaaresta laskettuen lukumäärä 64, nmttän 65 opettaaa a 99 opettaatarta, a suomalassta 302, osta ol 27 opettaaa, 75 opettaatarta. Koko koulumäärän suorttaneden luku vmemanttuna akakautena nous ss 466:een, 35:ä vastaan edellsenä vsvuotskautena. Kuten Koulutomen Ylhalltuksen laatma tauluntapanen katsahus lastenopetukseen Suomen lutherlasssa seurakunnssa v. 882 osottaa, ol mantussa seurakunnssa 7 a 6 vuotsten kouluässä oleven lasten lukumäärä 376,45. Nstä nautt opetusta 368,782, nm ttän: O ppkoulussa... 6,72.,8. Vaknasssa kansakoulussa... 3,446. 8,5. Kertokoulussa... 38,37. 37,5. Pkkulasten k o u lu s s a... 0,847. 3,0. Kuuromykkän a sokean koulussa 79. 0,. K o t o n a... 8, ,. Jälellä olevat 7,363 lasta olvat kakkea opetusta valla. Tähän verrattakoon tulokset 3 p. Joulukuuta 880 tomtetusta väenlaskusta skäl kun ne koskevat ylesä svstyssekkoa maassa. Mantun väenlaskun mukaan löyty maassa 29,433 henkeä, olla ol korkeamp koulusvstys, 75,67 anoastaan luku-a krotustatosa,,38,342 anoastaan lukutatosa, sekä 39,28 yl 0 vuotta a 435,208 alle 0 vuotta, otka evät osanneet lukea. 20

159 54 55 Oppkoulua on vsvuotskauden kuluessa, armollsen asetuksen noalla 23 p:ltä Elokuuta 883 a ulstuksen noalla 2 p:ltä Henäkuuta 884, kohdannut ertyset muutokset. Stä pats määräs armollnen asetus 27 p:ltä marraskuuta 885 koulut nasten svstyttämstä varten uudestaan ärestettävks, vaan manttuun uudesta ärestämseen e puheena olevalla akakaudella ehdtty ryhtyä. Nden tarkempen määräysten mukaan, ota sanotut asetukset ssältävät, löyty lukuvuoden lopulla seuraava määrä tomessa oleva oppkoulua, nmttän täysluokkasta a 6 vallnasta lyseota, 20 täysluokkasta, 5 vallnasta alkes- a lakkautuksen alasta realkoulua, ala-alkeskoulu a 7 tyttökoulua, kakk valton kustantama. Stä pats löyty valton osttan kustantama 3 täysluokkasta a 8 vallnasta ykstys-lyseota, 7 ykstystä, lyseohn valmstavaa koulua sekä 35 ykstystä tyttökoulua. Seuraava taulu osottaa lähemmn näden kouluen laadun, opetuskelen, opettaan a opplasten lukumäärän sekä valton kustannukset nstä. Les établssements d nstructon secondare en 886. Valton. Klassllsa lyseota, 8 luokkasa: täydellsest älestettyä... parakaa ärestettävnä... Reallyseota, 8 luokkasa: täydellsest ärestettyä... parakaa ärestettävnä... Alkeskoulua ynnä nks ärestänsä muutettava realkoulua 4 luokkasa: täydellsest ärestettyä 4)... parakaa ärestettävnä... 2 luokkasa: täydellsest ärestettyä... Alempa a lk e s k o u lu a... Lakkautuksen alasa realkoulua 4 luokkasa T y ttö k o u lu a... Ykstysä. Lyseota poka v a rte n... Y hteskoulua... Alku- a valmstava k o u l u a... Ruotsnkelsä opplatoksa. Ecoles suédoses. Lukum. Ecoles I ' l l Sä I Opplata. Elèves., ») Ecoles, Suomenkelsä opplatoksa. Ecoles fnnoses. Lukum Personn. ensegn.! (Opettaa. Tyttökoulua ,288 9,066 ) Stä 98 pokaa alemmlla luoklla. *) 6 *)»» *) Joukossa myös Helsngn 4 luokkanen realkoulu ! Opplata.) Elèves Yhteensä , ,63 59!) Opplatoksa kaksnasella el muulla opetuskelellä. Autres. Lukum. Ecoles. Opettaa. Personn. ensegn, Opplata. Elèves. Ruots a Suom vuorottan opetuskelenä: Lukum. Ecoles. Yhteensä. Personn. ensegn. Opplata. ; Elèves. Markkaa.! P- Markka a. P- Ruotsnkelslle opplatokslle. Ecoles suédoses. Suomenkelslle opplatokslle. Ecoles fnnoses. Opplatokslle kaksnasella el muulla opetuskelellä. Autres. Markkaa. P- Yhteensä. ; Total. \ Markkaa. P ,255 50, ,596 59, , , , _ ,740 60,740 _ ~ ,640 49,965 ' " 78, , , , ~ ,980 29,660-40,640 S ,600 86,028 9,500 _ 29, ,520 8, ,900 20, , , , ,079 7,500 08,000 79, Ruots ; ) a Sak; sa ope tuskeletta. 5 7 Saksa opetuskelenä ,68 80,500 68,850 8,500 7,200-56,550 3,000 8,500 3, ,0 9,224,20, , ,93 l,974,55l 83 '

160 56 Pats ylempänä m anttua koulutomen Ylhalltuksen katsannon alasa opplatoksa löyty vuoden 885 lopulla Helsngssä 8-luokkanen kymnaas poka varten, 7-luokkanen kymnaas tyttöä vaten a valmstava koulu poka a tyttöä varten, sekä Wpurssa muodostettavana oleva real-opplatos kun myösk vähäsemp muodostettavana oleva naskoulu, kakssa venää opetuskelenä, a ovat nämät opplatokset lkptän valton lyseoen, realkouluen a tyttökouluen kaltasa. N äm ät evät olleet suomalasen vraston tarkastuksen alasa. Ylopplasten lukumäärä Kesarllsessa Aleksantern ylopstossa on vme vuosna erttän palon lsääntynyt, oka on seuraus nden opplatosten melkosesta lsääntymsestä, osta lasketaan opplata ylopstoon. Akakautena , laskettuna lukuvuosttan, ol nden vuotnen keskmäärä, otka ylopstossa olvat suorttaneet ylopplastutknnon, 47; kolmvuotskautena a akakautena Lukukausen akona ylopstossa läsnä olleden ylopplasten lukum äärä ol : Nombre des étudants présents: Kevätlukukautena ( Semestre de prntemps) Syyslukukautena (Semestre d'automne) Ylopstoon ssäänkrotettuen, sekä läsnä- että possaoleven ylopplasten koko lukum äärä ol syyslukukautena 885 kakkaan,739, osta 236 kuulu u maluusopllseen, 524 lanopllseen, 8 lääkeopllseen a 86 vsausteteellseen tedekuntaan. Vmeksmantusta ol 440 krotettu hstorallsflologseen a 42 fysllsmatematseen osastoon. Syyslukukautena 885 ol kolme naspuolsta ylopplasta ssäänkrotettuna ylopstoon. Vuoden 886 alussa ol koko opettaakunta 72. Vaknasten professonen luku ol 32, ylmäärästen professonen 2, dosenturen 22. E rtystä keno- a am m att-opetusta varten ol maassa seuraavat opplatokset: Suomalanen kadettkoulu Hamnassa. Poly teknllnen opsto Helsngssä, ossa lukuvuotena ol 26 opettaaa, opetuksen suhteen aettuna vdelle keno-osastolle, nm ttän arkktehtuur-, nsnöör-, kone-, rakennus-, kemallnen a maanmttaus-osasto, sekä opplasluku toukokuun vmesenä pävänä Kaks teknllstä realkoulua, Turussa a Nkolankaupungssa. Setsemän merenkulkukoulua, nmttän Oulussa, Nkolankaupungssa, T u russa, Maaranhamnassa, Helsngssä, Wpurssa a Raumalla, ossa kakssa, pats vme-mantussa, ol 3 osastoa, nmttän yks kauppalavu reta, yks perämehä a yks merkapteenea varten.

161 57 Nelä kauppakoulua, osta kaks, nmttän Turun a Oulun, olvat valton kustantama, a toset kaks, kauppaopsto Helsngssä a koulu Praahessa, olvat ykstysten latoksa, edellnen nauttva valto-apua. Stä pats ol kästyöläs- el sunnuntakoulua kakssa kaupungessa, kaks tade-yhdstyksen prustuskoulua, Helsngssä a Turussa, ertysä vestokoulua, yks metsä-opsto Evolla Lammn ptäässä, kaks maanvlelysopstoa, nm ttän Mustalan a Kurkoen, 8 maanvlelys- a 5 osttan maanvlelyskoulun kanssa yhdstettyä meerkoulua, nnkään 8 astvallsten koulua, osta 5 kuuromykkä ( ykstynen), 2 sokeota a tylsämelsä varten sekä kasvatuslatos, Käyrän, huonost hodetuta a pahantapasa lapsa varten a yks samanlanen, Kyllälä, köyhä a orpolapsa varten. A kakautnen krallsuus. Se kehtys, oka vme akona on ollut huom attava akakautsessa krallsuudessa, on epälemättä pdettävä pätevmpänä todstuksena maan edelleen tapahtuvasta vaurastumsesta sekä hengellsessä että taloudellsessa suhteessa. Akakautsen sanomalehtkrallsuuden levämseen on etusassa ollut avulaana se svstys- a lukuhalu, mnkä kansakoulut sekä lukusast maahan perustetut oppkoulut nn myös maan uudelleen herännyt perustuslallnen yhteskunta-elämä ovat yhtesessä kansassa vakuttaneet. Vuoden 870 alussa lmesty maan kakssa kaupungessa anoast 32 sanomalehteä a akakauskraa, osta puolet olvat ruotsn a puolet suomenkelsä. Vuonna 875 ol nden luku noussut 38:aan, myösk sllon yhtä monta kummallak kelellä. Kaksta nästä lehdstä lmesty anoastaan yks oka pävä vkossa, suuremmat uhlapävät lukuunottamatta, 4 kuudest vkossa, 5 kolmast, 2 kahdest a 3 anoastaan kerran vkossa. Kolme sanomalehteä lmesty kerran tah kahdest kuukaudessa. Vuonna 880 ol lmestyven sanomalehten luku 59, osta 34 suomalasta a 25 ruotsalasta, a alkupuolella vuotta 886 ol lmestyven sanomalehten luku 94, osta 50 ol suomalasta a 44 ruotsalasta. Nästä lmesty säännöllsest: L a presse pérodque en Ruotsalasa. Journaux suédos. Suomalasa. Journaux fnnos. Yhteensä. Total. Joka pävä (T ous les o u rs) Kuus kertaa vkossa fo s p a r semane) Nelä ( n ;.. 2. Kolme (3 ) 75 ; Kaks (2 ) Yhden kerran ( ; Kaks kertaa kuukaudessa (2 fo s p a r mos) Kerran kuukaudessa ( fo s p a r mos)

162 58 Ruotsalasa. ujournaux suédos. Suomalasa. Journaux fnnos. Yhteensä. Total. Kuus kertaa vuodessa (6 fo s p a r an Nelä n n n ) Yhtelensä Sanomalehten yhteenlaskettu numeromäärä tek 8,444, nstä 3,730 suomalasta a 4,74 ruotsalasta. stävaston mahdoton sanoa. Montako kappaletta nätä numerota levteltn, on Vuonna 878 levs sllon lmestyvästä 54:stä lehdestä non 4,000,000 suomalasta a 8,850,000 ruotsalasta kappaletta. Sttemmn on sentään, kuten yllä oleva sanomalehten lsääntymnen osottaa, lukuhalu sossa m äärässä enentynyt. Tämän ohessa saatettanee myösk manta, että vuoden 885 lopussa krapanoen lukumäärä maassa ol työntekällä, kvpanoen luku 6, 83 työn- tekällä, puuprros-ateleren luku 2 a valokuvaaa-ateleren 6. Terveys- a sarashoto maassa on nden vden vuoden aalla, ota nykynen alamanen kertomus kästtelee, sost edstynyt, os kohta sen kehtys velä monessa suhteessa onk vasta alkamassa. Harotteleven lääkären luku, oka vuoden 880 päättyessä ol 55, ol vuoden 885 lopussa noussut 8:een, apteeken luku ol 89:stä karttunut 99:ään, osta 34:llä yhä edelleen ol realset a 65:llä personallset etu-okeudet; apteekpuoten luku ol manttuna vuosna lsääntynyt 6:a, a tek vuoden 885 lopussa 43. Läännlääkärenprt, ota akakauden alussa ol 5, olvat armollsen asetuksen kautta 4 p:ltä elok. 883 lsääntyneet kahdella uudella, Pudasärven a Rovanemen, otka olvat syntyneet, edellnen Oulun, älkmänen Tornon entsen prn akamalla. Myösk kätlötten luku on akakauden kuluessa lsääntynyt 306:sta :ään v. 885, pää-asallsest sen kautta, että Helsngn synnytyslatokselle on hankttu tlasuus latokseen vastaanottaa somp määrä opplata nauttmaan opetusta kätlömen ammatssa, a myösk senkautta että yhtesessä kansassa kästys kätlötten hyödyllsyydestä on vakaantunut. Toukokuun 6 p. 879 kätlölle annetun armollsen ohesäännön kautta ol myös hedän okeutensa ryhtyä tomn satunnasssa taudntapauksssa suurest laaennettu. Kutenk maan lääkärkunta, maan pnta-alaan a väklukuun verraten, ol kyllä pen. Jokasen lääkärn osalle tul keskmäärn v ,73 henkeä, vaan kun lääkären tomntapakka, pats muutaman prlääkären sekä ertysssä mussa pokkeustlossa, on ollut kaupungessa, nn näkyy kunka vähssä määrn velä ärestetty lääkärnhoto on tullut suuremmalle osalle Suomen asukkasta hyväks. Kaupunkea lukuun ottamatta, osta vuoden 885 päättyessä velä 7 ol ertystä kaupungn lääkärä valla, ol Turun a Porn sekä Uudenmaan läänn väestö tässä suhteessa onnellsn sekä stten ärestyksessä väestö Hämeen lää-

163 59 nssä, Wpurn, Mkkeln, Waasan, Kuopon a vmeseks Oulun läänssä. Koska e tettäväst velä 885 mkään m aalaskunta ollut ottanut tselleen palkattua kunnanlääkärä, ol lääkärnhoto kunnssa okeastaan prlääkärllä yksnään huolena, a hänen suuremmasta takka penemmästä pr-alasta saanee sentähden päättää, mssä määrässä väestö on ollut tlasuudessa nautta lääkärnhotoa. Keskmäärn läännlääkärenprt er läänessä 885 vuoden lopulla ssältvät seuraavan määrän nelövrstoa, laskettuna nden lmotusten mukaan er pren laauudesta, otka ulkastaan Lääkntähalltuksen kertomuksessa mantulta vuodelta: Keskmäärä, nelövrstaa. Suurn pr, nelövrstaa. Penn pr, nelövrstaa. Turun a Porn läänssä... 2,404. 4, Uudenmaan y.. 2,596. 3,57.,66. Hämeen 77 *.. 3,85. 4,256. 2,473. Wpurn r *.. 3,485. 8,080. 2,08. Mkkeln ,006. 6,537. 3,640. W aasan 75 *.. 6,070. 9,724. 3,095. Kuopon 57 *.. 6,526. 8,659. 4,462. Oulun 77 *.. 6,2. 50,692. 2,539. Ykstysten tehdasyhtötten kustantama kun myösk vapaast harotteleva lääkäretä löyty sentään o monessa pakon maaseurakunnssa. Valton el ykstysten palveluksessa oleven takka erkseen harotteleven lääkären, kätlönten a elänlääkären sekä apteeken lukumäärä ol 885 vuoden lopulla: Lääkäretä. Médecn. Kätlömä. Sages-femmes. Elänlääkäretä. Vétérnares. Apteekea. Pharmaces. Uudenmaan läänssä: kaupungessa maaseudulla Turun a Porn läänssä: kaupungessa maaseudulla Hämeen läänssä: kaupungessa maaseudulla W purn läänssä: kaupungessa maaseudulla Mkkeln läänssä: kaupungessa maaseudulla. 9 4 Kuopon läänssä: kaupungessa maaseudulla ) *) Tähän luettuna Pelsten kauppala.

164 60 Lääkäretä. Medcns. Kätlömä. Sagcs-femmes. Elänlääkäretä. Vétérnares. Apteekea. Pharmaces. W aasan läänssä: kaupungessa maaseudulla Oulun läänssä: kaupungessa maaseudulla Yhteensä Stä kaupungessa m a a seu d u lla Enmmän hävttävstä taudesta akakauden kuluessa manttakoon keuhkotaut, tul- a tuhkarupul, kuumetaudt sekä rokko, oka varsnk vv anast verrattan lukusat uhrt. Valtukset kansan vastahakosuudesta lastensa rokottam seen mantun taudn ehkäsemseks ovat menneen vsvuotskauden aalla olleet verraten harvnaset. Stävaston on monessa kohden rokotuksen vakutusta ollut mahdoton vaarnottaa, kun rokotetut evät ole saapuneet tarkastuskokouksn. Akakautena ol 00:sta elävänä syntyneestä keskmäärn rokotettu 74,4, osta kutenk anoastaan 84,7 prosenttn tettävällä menestyksellä rokko ol stutettu, ss 00:sta elävänä syntyneestä anoastaan 62,9 varmalla menestyksellä rokotettu. Nätä ols sten yksnään votu katsoa rokotetuks. Ylmalkaan on myös o ptkän akaa tarkastuskokoukssta possaolleden lukum äärä ollut lsääntymässä, oka on huomattava seuraavasta tauluntapasesta yhteensovtuksesta, oka löytyy Lääkntähalltuksen alamasessa kertomuksessa vuodelta 884. Epätetosuus äkllsen kulkurokon hävtysten mahdollsesta raasta onk sentähden ollut slmään pstävä. 00:sta elävänä syntyn. Rapport à 00 nassances vvantes. 00:sta rokotetusta ympättn Rapport à vaccnés. Epätetosella päätöksellä. I Incertans. Ilman menestyksettä. Vaccn, sans succès. M enestyksellä. Vaccn, avec succès. Rokotettn todellsen vaksnn seurauksella. Dont la vaccnaton est réusse. Rokotettn. Enfants vaccnés. \ ,4 6,5 87,3 2,9 9, ,3 68, 87,0 2, 0, ,3 63,7 88,9 2,4 0, ,5 60, g 85, 2,6 2, ,9 6, 79,4 3,8 6,8

165 6 Käsllä olevana vsvuotskautena on rokotus-prosentt noussut nnkun tarkastuskokoukssta posääneden rokotettuen lukumääräkn on laskeunut mennesn akakausn verraten, nähtäväst akakauden alkupuolella lkkuvan kulkurokon pelosta. raavaan m äärään: Vuosna nous rokotettuen luku kunakn er vuotena seu- Vaccnés. 7 edellsenä Stä todellsella vaks- tarkastuk Posäänetä Koko määrä vuonna elävänä syntustatusta. "/ rokote % rokote rokotetulta. nrokolla. sesta. tynestä. Vuonna 88 72, ,6. 60, ,5. 0,786. 4,8.» , ,8. 48,38. CC Vt 7,903. 3,7.» , ,4. 50, ,. 7,097. 2,. n , ,7. 52, ,2. 7,067.,6.» , ,8. 52, ,9. 7,23.,7. Kutenk aanakso on tärkempä akakausa maamme rokotushstorassa, sllä vmemantusta vuodesta alkaen säädettn tosteossa pakollnen rokotus maahan määräysten mukaan armollsessa asetuksessa Joulukuun 7 p Tämän asetuksen mukaan on lasten vanhempen a holhooen velvollsuus antaa huostassansa olevn lapsn stuttaa suoelusrokkoa, eunen nden tultua 2 vuoden kään, ell e stuttamsen tostaseks ättämseen pätevä sytä löydy. Mutta kun rokon stuttamsen pakko ol tapahtuva perättäsest, alko, sen käyttämsen määräysten mukaan, vuonna 885 pakollnen rokotus anoastaan ohesäännön kautta 5 p:ltä Tammk. 884 rokko-aneen sälytyspakoks määrätyssä kaupungessa, Helsngssä, Turussa, Wpurssa, Kuopossa, Nkolankaupungssa a Oulussa. Julksten sarashotolatosten lsäks on vuosna tullut yks 30-tlanen sarashuone Tornoon, avattu 88; yhteen sovtettu parannus-a hotolatos melvkasa varten Nuvannemen tlalla lähellä Kuopoa, avattu 885 a ssältävä tlaa 20 saraalle ; 5 vastaauottolatosta melvkasa varten, kuk sotettuna läännsarashuonetten lähsyyteen Turussa, Wpurssa, Waasassa, Oulussa a Mkkelssä, sekä ssältäen 20 tlaa, pats vmemanttu, onka sänkymääräks säädettn 2; 3 ylmäärästä kuppataudn parannuslatosta, nmttän Mkkelssä, Hämeenlnnassa, kumpasessak 25 tlaa, a Helsngssä 30 saraantlalla. Lsäks tul läännsarashuoneen laaentamnen a tosnrakentamnen Turussa, aottu ssältämään tlaa 20 sänkyä varten. Stäpats on manttava että Tedän Kesarllnen Maesteet armollsen käskykreen kautta lokakuun 29 p:ltä 885 suostu uuden krurgsen sarashuoneen rakentamseen Helsngssä,,450,000 markan arvolaskunmukasella kustannuksella. Kakken ulksten saras- a hullunhotolatosten sarasvuodetten luku tek v. 885,970, osta,248 kuulu ulksn sarashuone- 2

166 62 sn, 260 ylmääräsn kuppatautsten sarashuonesn, 50 synnytyslatokseen Helsngssä, 4 välakasn synnytyslatoksn sekä 398 hullunhotolatoksn. Mantussa ykstysssä a ylesssä sarashotolatoksssa hodettuen sarasten luku ol: Nombre des malades sognés dans les hôptaux publcs. Hodettuen sarasten luku. Nombre des malades. Saraanhotopävä. Jours de tratement H ullunhotolatoksssa (Hôptaux des a l é n é s ) ,379 82,83 96,897 97,022 2,544 Sotaväen sarashuonessa (Hôptaux m lta re s) ,34,3, ,947 7,42 8,95 8,762 4,83 Ylesten sarashuoneden lasarettosastossa (Masons de santé).. 4,905 5,340 5,8 5,575 5,708 75,795 87,768 83,23 9,58 200,489 Ylesten sarashuoneden kuppataut-osastossa (Four les syphltques)... 3,596 4,257 4,33 3,880 3,547 53,520 70,365 68,7 50,336 44,30 Ylm äärässsä kuppataudn-sarashuonessa (Hôptaux provsonels des s y p h ltq u e s )...,97,49,505,58,469 54,87 52,606 73,534 78,528 69,925 Vanklan lasaretessa (Hôptaux des p rso n s) ,847 5,49 20,86 8,659 6,577 Rautaten-lasaretessa (Hôptaux des chemns de f e r ) ,536 2,076 2,537 3,45 2,839 Lapsenpäåstölatoksessa a väl-ak. synnytyslatoksssa (Masons d'accouchement) ,752 8,79 7,0 7,320 8,62 Ykstysssä a kuntan sarash:ssa (Hôptaux prvés et communaux) ,008,66,63 0,27 0, ,90 47,338 Yhteensä 2,470 4,377 5,33 5,97 5, , , , ,750 66,637 Valton kustannukset mantusta Lääkntähalltuksen hodon alla olevsta sarashuonesta tekvät ,94 m arkkaa 66 pennä. Köyhänhoto. Hyvät vuodentulot nnä vtenä vuotena, otka nykynen alamanen kertomus kästtää, sekä nstä ohtuvat huokeat vlan a tarpeellsmpan elatusneuvoen hnnat ovat epälemättä melkosest huoentaneet vähävarasmman kansanluokan tomeentuloa vsvuotskautena. Tosn on valtuksa työnpuutteesta kuulunut, varsnk maaseudulta, onka maanvlelystuottelle myynt on ollut vakea a rahanrunsaus senvuoks verrattan nukka. Palkanm aksusekat evät sentään ole olleet verrattan epäedullsa a monssa pakon on myösk m aatuotteta

167 63 vastaanotettu rahamaksusta. Kuvernöören antamat tedot nstä henklöstä, otka ovat outuneet kunten vavashodon rastukseks, osottavat myösk, että näden onnettomen lukuun on anoast hyvn pen lsäys tullut vuosna muutamssa läänessä, nnkun Uudenmaan, Wpurn, Mkkeln a Kuopon. Stävaston nden luku on melkosest vähentynyt Oulun läänssä, ossa edellsenä akakautena huom attavast olvat lsääntyneet, sekä W aasan läänssä. Vuotnen keskm äärä maassa kokonasenaan e osota, vähennyksen vuoks mantussa läänessä, mtään lsääntymstä köyhän lukumäärässä. V enaten edellseen vsvuotskauteen on sentään ylmalkaan vuosna somp prosentt väestöstä nauttnut vavasapua. Vlavuodeks verrattan epä-edullsn vuos 88 ätt seuraavan vuoden vavashodon varaan suhteellsest suurmman m äärän köyhä. 00 asukkaan osalle tul alempana oleva määrä köyhä, kunnallsen vavashodon auttam a edellämanttuna kahtena akakautena: Nombre des ndgents secourus, en pour cent de la populaton Uudenmaan läänssä. * 2,3 2,4 2,4 2,4 2,6 2,7 2,6 2,7 2,9 Turun a Porn.. 2,4 2,8 2,7 2,9 2,9 3,o 3,3 3,2 3,0 3,o Hämeen,,..? 2,5 2,4 2,7 2,8 2,8 3,0 3,0 3,0 3,o W purn..,2,6,8,8 2,,9,9,9 2,o 2, M kkeln.. 2,5 2,6 3,0 3,0 2,9 3, 3,2 3,2 3,3 3,5 Kuopon,,..? 3, 3,6 4,0 4, 4,2 4,3 4,2 4, 4,6 W aasan,,.. 2,2 2, 2,3 2,5 2,6 3,0 2,8 2,9 2,9 2,8 Oulun.. 5,7 6,8 7,7 8,3 8,8 9,o 8,5 7,6 7,4 7,4 Yhteensä? 2,8 3, 3,3 3,4 3,5 3,6 3,4 3,4 3,5 Köyhänhoto on asetusten mukaan kaupungessa ertysen köyhänhotolautakunnan el hallnnon tomena; maalaskunnssa täm ä hoto on uskottu kunnallslautakunnlle. Korkea-käset, puutteessa olevat henklöt a turvattom at lapset hodetaan osaks varta-vasten latetussa köyhänhuonessa el asylessa, osaks ykstysten luona tngalla. Köyhät, otka omalla työllänsä vovat ottaa osaa ylläptoonsa, saavat anoastaan vähemmän avun vavashodolta. Näden kahden köyhänhotolaslan lsäks tulee maalaskunnssa velä kolmas, nmttän ruotuvavaset, otka ovat vavasruodulle aetut a vuoron perään näden elättävät. Elätettyen a apua nauttneden koko lukum äärä tek :

168 64 Nombre absolu des ndgents entretenus et secourus p a r les communes Vavasa turvapakossa tah hodettavaks vuokrattua: vanhempa h e n k l ö t ä... 7,454 8,725 9,8 9,423 0,224 5 vuotta nuorempa l a p s a... 8,709 9,549 9,239 8,999 0,068 Euotuvavasa : vanhempa henklötä.... 9,09 8,628 8,343 8,350 8,029 5 vuotta nuorempa l a p s a... 3,306 3,74 8,258 3,360 3,47 Vavasa, otka saavat elatuksen-apua : vanhempa h e n k l ö t ä... 28,525 28,247 27,602 27,479 28,243 5 vuotta nuorempa l a p s a... 6, ,63 6,670 7,633 Yhteensä 73,50 75,520 73,723 74,28 77,668 N stä vanhempa henklötä... 45,070 45,600 45,063 45,252 46,496 De ce nombre adultes N stä 5 vuotta nuorempa... 28,43 29,920 28,660 29,029 3,72 Enfants au dessous de 5 ans. Vavasten lukum äärä vuonna 885 akautu er läänen osalle seuraavasest : Kunnallsen vavashodon elättäm ä a auttam a vuonna 885. Nombre des ndgents en 885. Läänt. Indgents entretenus dans les hôptaux. Turvapakossa elätettyä tah hodettavks vuokratuta. Indgents entretenus tour à tour chez les paysans. Ruotvavasa. Indvdus secourus temporarement. Henklötä, otka ovat nauttneet elatuksenanua. Yhteensä vavashodon elättämä a sen apua nauttneta. Total des ndvdus entretenus et secourus. Prosenttna väkluvusta. Yhteensä. Total. 5 v. nuor. lapsa. Enfants au dessous de 5 ans. Vanh. henklötä. Adultes. 5 v. nuor. lapsa. Enfants au dessous de 5 ans. Vanh. henklötä. Adultes. 5 v. nuor. lapsa. Enfants au dessous de 5 ans. Vanh. henklötä. Adultes. 5 v. nuor. lapsa. Enfants au dessous de 5 ans. Vanh. henklötä. Adultes. Uudenmaan'..., , ,722,558 6,280 2,87 Turun a Porn...,445, ,880 2,229 7,70 4,09,26 3,04 H ä m e e n... 8,235, ,96,005 4,536 2,467 7,003 2,95 W p u rn ,2,37 5,46,769 6,95 2,4 M k k eln...,79,043,073 26, ,90,855 6,045 3,5 K u o p o n...,862, ,762 4,20 6,577 5,939 2,56 4,57 W a a s a n ,020,7 05 4,854 2,850 6,970 3,975 0,945 2,84 O u lu n...,486, ,695 4, ,85 9,58 6,703 7,38 Koko Suomessa 0,224 0,068 8,029 3,47 28,243 7,633 46,496 3,72 77,668 3,52 N stä kaupungessa..,94,47 2 3,398,044 5,34 2,9 7,532 3,77 m aaseudulla.. 8,283 8,92 8,027 3,47 24,845 6,589 4,65 28,98 70,36 3,49

169 65 Jo edellsessä alamasessa vsvuotskertomuksessa ol puheena se omtunen sekka, että Oulun läänssä suur m äärä 5 vuotta nuorempa köyhä lapsa elätetään ruodlla. Nykysenä vtenä vuotena ol lähes 3/ osaa kaksta ruodlla elätetystä köyhstä ala-käsä lapsa, ota anoastaan votanee selttää sten että kokonaset perheet köyhä ylläpdettn pääasallsest tällä tavon. Kutenk löytyy kunta, nnkun Lumok a Tyrnävä, ossa anoastaan alakäset lapset ( = 5 vuotta nuoremmat) kävvät ruodlla. Köyhän lasten elättämnen, antam alla nden kulkea ruodella, ol tapana etenk läänn etelässsä a tässsä osssa. Mutta mussak läänessä käytetään manttua tapaa, os kohta harvnasemmn: Kuopon läänssä etupäässä Hankasalmen a Pelsärven ptässä (edellsessä käv 00 lasta a 50 vanhempaa henklöä ruodlla, älkmäsessä 3 lasta a 57 vanhempaa), Mkkeln läänssä anoastaan Mkkeln maaseurakunnassa (5 lasta, 5 vanhempaa) a Jorosten (20 lasta, 55 vanhempaa) sekä Sulkavan ptässä; Wpurn läänssä anoast Jääsken, Kaukolan, Kurkoen a Implahden ptässä, (vme mantussa 35 lasta, 30 vanhempaa) a Sortavalan maaseurakunnassa (3 lasta, 4 vanhempaa); Waasan läänssä muutamssa ertysssä kunnssa, etupäässä Tervaärvellä (9 lasta, 5 vanhempaa), Kaustsessa (9 lasta, 2 vanhempaa), Kälvällä (22 lasta, 36 vanhempaa), Toholammella ( lasta, 20 vanhempaa), Wtasaarella (2 lasta, 43 vanhempaa) a Alavuudella (6 lasta, 8 vanhempaa); Turun a Porn läänssä, etupäässä Pkkön (4 lasta, 2 vanhempaa), Jämärven (6 lasta, 8 vanhempaa), Uudenkrkon (6 lasta, 7 vanhempaa), Lomaan (73 lasta, 47 vanhempaa), Metsämaan (3 lasta, 0 vanhempaa) a Ulvlan (9 lasta, 37 vanhempaa) ptässä sekä Porn maaseurakunnassa (38 lasta, 42 vanhempaa); Hämeen läänssä etupäässä Kangasalan (0 lasta, 50 vanhempaa), Ruoveden (04 lasta, 48 vanhempaa), Nastolan (8 lasta, 73 vanhempaa), Jämsän (46 lasta, 20 vanhempaa), Eräärven (8 lasta, 8 vanhempaa), Kuhmosten (20 lasta, 67 vanhempaa), ptässä; Uudenmaan läänssä varsnk Tenholan (8 lasta, 7 vanhempaa), Karalohan (4 lasta, 5 vanhempaa), a Degerbyyn (8 lasta, vanhempaa) kunnssa. Mten köyhän lukumäärä akautuu nden syden mukaan, otka ovat voneet okeuttaa ylesen vavasavun nauttmseen, evät kuvernöören vuoskertomukset ekä nlle perusteena olevat taulut lmota mtään. Koska kutenk näden syden tuntemnen on erttän tärkeä, tse köyhänhotokysymystä arvosteltassa, ltettäköön tähän muutama, vakkapa vallnasa, tetoa mantussa suhteessa, otka, svl-tomtuskunnan esmehen Senaator W. v. Daehnn käskystä, ykstysest on koonnut Gust. Ad. Helsngus kuvernöörnvrastoen kautta vuoslta a otka ovat ulkastut Tedän Kesarllselle Maesteetllenne ssäänätetyssä alam asessa matkakertomuksessa ynnä metnnön kanssa köyhänhodon ärestämsestä maassa. Nämät tedot, otka antavat tarkempa seltyksä er laesta köyhänavunsaaa Suomen kakssa maaseurakunnssa, pats 3:ssä, ovat kyllä mussak suhtessa vallnaset, m utta sopnevat kutenk antam aan ylpäänsä otenk uskottavan kuvan köyhänhotosekosta maassa. Kakkansa m antusta 66,464:stä avun-

170 66 saaneesta ol 355 lasta alle 5 vuotta, 275 vanhempaa henkeä a 53 melvkasta hodetulta köyhänhotolatoksssa, 0,280 ulksen huutokaupan a 4,696 suostumuksen kautta vuokratuta ykstysten elätettävks a hodettavks; 3,24 lasta alle 5 vuotta (usemmat Oulun läänssä) a 7,557 vanhempaa henklöä savat ruotvavasna ptemmän akaa oleskella oka talossa, ota vaston 2,286 lasta alle 5 vuoden (usemmat Kuopon läänssä) a,95 vanhempaa henklöä olvat, yhden el muutaman pävän oltuansa talossa, pakotetut kuleksmaan talosta ta loon; 30,06 nauttvat hotoa kodessansa a 5,68 olvat muulla tavon turvatut. Ruotvavasna el vaktusta asuntoa valla kulk,248 nam atonta lapsensynnyttäää (852 vastaan vaktusella asunnolla), 206 nam atonta melenvkasta lapsensynnyttäää (5 vastaan vaktusella asunnolla), äpärä-lasta (2,022 vastaan vaktusella asunnolla),,445 halvattua, sokeata el kuuromykkää (,96 vastaan vaktusella asunnolla), 4,080 mulla ruumnvolla vavattua (2,898 vastaan vaktusella asunnolla) a 8,30 vanhuuttansa hekkoa tah ptkällstä tauta sarastavaa (6,29 vastaan vaktusella asunnolla). Ylmalkaan takseeraukset a kustannukset köyhän elatuksesta ovat raskam pa kunnallsa veroa, mtä väestön on kannettava. Kulungt nstä köyhstä, otka elätetään kuntan kustannuksella tah nltä saavat elatuksen-apua, löytyy lmotet- tuna raha-arvossa. Ruotvavasten elatuskustannuksa taasen e tetyst voda han tarkkaan lmottaa, m utta os ne lasketaan lkmäärn kolmeks yvätynnyrks vuodessa okasen henklön osalle, a oka tynnyr markongn älkeen, nn saadaan seuraava summttanen katsaus kunnallsen vavashodon kustannuksn Suomessa vuonna 885. L évaluaton des secours alloués aux ndgents p a r les communes en 885. Läänt. Gouvernement. Kustannukset nstä, ota kunnat kokonansa ovat elättäneet. Ruotuvavasten elatus (laskettuna keskhnnan mukaan 3 rustynnyrltä henkeä koht. Kustannukset avusta vavaslle. Yhteensä kustannuksa vavasten hodosta a elatuksesta. Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- Markkaa. P- U u d e n m a a n... 6, ,722 82, ,288 Turun a P o r n... 60, ,306 70, , H ä m e e n... 0, ,896 65,996! , W p u r n... 04, ,44 0, ,988 M k k e ln... 8, , , ,0 36 K uopon... 68, ,930 28, , W a a sa n... 99, ,560 24, ,76 20 O u l u n... 52, ,480 2, , Yhteensä,029, , , ,586,04 40 Stä k a u p u n g essa , , ,009 7 m a a se u d u lla , , , ,40,005 23

171 67 Jos kuntan vavashotokustannukset aetaan asukasluvulle tsekussak läänssä, nn nähdään että köyhänmaksut hengen osalle keskmäärn ovat tehneet: L es contrbutons -pour les sons des pau vres. M oyen p a r tête. L ä ä n t. Gouvernements M. P- M. P- M. P- M. P- M. P- U udenm aan I Turun a P o rn Hämeen W p u r n M k k e ln K u o p o n Waasan O u lu n Koko maassa Allamanttu määrä namattoma lapsensynnyttää sekä lapsa on nauttnut apua kruunulta: Namattoma lapsensynnyttää. Lapsa. Yhteensä apua Markkaa, p ,667: ,288: ,68: ,434: ,44: 46. Vankenloto. Nden tetoen mukaan, otka Prokuraator Kesarllsessa Senatssa Suomen säädylle antaa kertomuksssaan vuonna 885 a 888, ol alaokeutten ratkaseman rkosasan lukumäärä vuosna seuraava: Causes crm nelles décdées. Khlakunnan-okeuksssa ratkastua rkosuttua. Raastuvan-okeuksssa ratkastua rkosuttua Yhteensä. Dans les comn. rur. Dans les vlles. Total. Vuonna ,308. 4,899. 7,207.,, ,369. 5,242. 8, ,05. 5,409. 8,460.,, ,584. 5,598. 8, ,438. 5,607. 8,045.

172 68 Tuomttuen henklöden luku ol: Les condamnés. Mehä. Nasa. Yhteensä. Vuonna ,06. 2,38. 2, ,642. 2,474. 5,6. 883,. 3,068. 2,657. 5, ,736. 2,565. 3, ,598. 2,787. 6,385. Nästä ol allam antut tuomtut: Yhteensä. Yhteensä Murhasta a taposta Lapsenmurhasta a skön kätköönpanosta Varkaudesta a murtovarkaudesta,096.,204., ,9. 4,378. Juoppoudesta..,406.,739. 2,0. 2,069. 2,0. 9,236. 8,4. Nämät tedot osottavat, että yllämantusta rkokssta anoastaan lastenm urhat a skön kätköönpanot ovat nykysnä vtenä vuotena luvultaan harventuneet edellseen vsvuotskauteen verraten, sekä, mtä tulee rkosasan luvun enenemseen, että tehtyn tappoen a murhen luku on kolm atta vertaa lsääntynyt. Mtä koskee tuomttuen rankasemseen ovat ala-okeudet tuomnneet: Yhteensä Yhteensä Kuolemanrangastukseen Rappohn a vtsohn ,273.,348. Kurtushuoneeseen ,729.,66. Vankeuteen , Vankeuteen vedelle a l e v ä l l e , Rappa- a vtsarangastus, anoa kaksta yllämantusta rangastukssta, onka tuomtsemnen verraten asantlaan edellsenä akakautena on puheen-alasena vähentynyt, on, mssä se onk tuomttu, usemmssa tapauksssa muutettu veslepävankeudeks. E kuolemanrangastustakaan ole pantu täytäntöön, vaan muutettu oko pakkotyöks Spran kavoksssa tah elnakaseks el määrä-vuotseks kurtushuonetyöks. Muden tuomttuen rkosten seuraukset ovat olleet sakkoa

173 69 kakkna vtenä vuotena yhteensä 4,335,070 markkaa el vuotsest 750,000 à 930,000 markan välllä. Samon kun edellsenä vsvuotskautena, on myösk nykysenä edelleen ahkerottu vankeustomen muuttelemsta, nykyakasen rkoslan säädännön vaatmusten mukaseks. Vanklanhallnnon a vankenhodon ohtamnen on myösk 88 vuoden lopulta ätetty ertyselle vrastolle, Suomen Vankenhotohalltukselle, olle tammkuun 25 p. samana vuonna ohe- a palkkaus-säännöt ovat annetut. Edellsenä vsvuotskautena alotettu uuden rangastusvanklan rakentamnen Helsngn lähelle päätty 88 a uusa läännvankla-rakennuksa on vuosna lmestynyt entsten saan Wpurssa, Oulussa a Turussa, onka ohessa läännvankla Hämeenlnnassa a työvankla Lappeenrannassa osaks uudestaan, osaks tosn rakentamalla ovat laaentuneet. Myösk ol työhön ryhdytty läänn- a kaupungnvanklan tosn rakentamseen a laaentamseen Helsngssä. Stäpats Kesarllnen Senaat ol ehdottanut Tuusulan ptäään rakennettavaks kasvatuslatoksen alakäsä pahantekötä varten sekä ryhtynyt valmstavn puuhn läännvanklan laaentamseen Nkolankaupungssa, Mkkelssä a Kuopossa. Vuoden 885 lopulla ol nnmuodon maassa 4 rangastus- el cellvanklaa, ossa yhteensä ol 296 täydellstä a 465 makuukammoa a otka tarosvat tlaa yhtesssä makuuhuonessa 80 vanglle, kun myös 8 läännvanklaa, yks kussak halltuskaupungssa, a 3 khlakunnan vanklaa, nmttän Kastelholmassa, Kaaanssa a Kttlässä. Läänn a khlakunnan vanklohn mahtu yhteensä 85 yhtesvanka. Stäpats ol läännvanklossa Hämeenlnnassa, Wpurssa, Nkolankaupungssa a Oulussa yhteensä 273 täydellstä kammoa. Rangastusvanklat Helsngn a Turun lähellä olvat aotut mespuolsa vankea varten, otka olvat tuomtut kurtusvankeuteen 4 vuodeks el vähemmäks ; työvankla Lappeenrannassa mespuolsa vankea varten, tuom tut rtolasuudesta pdettäväks ylesessä työssä tah työllänsä sovttamaan varastetun tavaran arvon, a rangastus- a työvankla Hämeenlnnassa naspuolsa vankea varten, tuomtut rtolasuudesta kurtusvankeuteen tah ylesellä työllä sovttamaan varastetun tavaran arvon. Rangastusvanklassa lähellä Helsnkä ol 02 täydellstä kammoa, 252 makuukammoa a tlaa 50 vanglle yhtesssä makuuhuonessa, Turun rangastusvanklassa 75 täydellstä kammoa, sama m äärä makuukammota a 300 vangnsaa, Lappeenrannan työvanklassa 42 täydellstä kammoa sekä 260 vangnsaa, sekä rangastus- a työvanklassa Hämeenlnnassa 77 täydellstä kammoa, 38 makuukammoa a 200 vangnsaa. Maan kakssa vanklossa sälytettyen vanken lukumäärä ol vuosna kunk vuoden lopulla: 22

174 70 I Prsonners Mehä. Nasa. Mehä Nasa. Mehä. Nasa. Mehä. Nasa Mehä. Nasa., , , ,54 502, Kakk menot vankenhodosta a vankenkuletuksesta tekvät yhteensä: Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä Markkaa. p:ä.,203,226 86,6,972 32,33,586 4,6, Nästä kustannukssta tek: ! Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä. Markkaa. p:ä. Valtovaraston lsä-apu....,020, , , ,722 8 Syynä huomattavaan vähennykseen valtovaraston lsä-avussa vankenhotoon on muun muassa ollut enenevä tulo vanken työstä. Tämä tek 882 8,287 m arkkaa 4 pennä, ,646 m arkkaa 60 pennä, ,877 markkaa 95 pennä a ,772 markkaa 74 pennä. Helsngssä, Tlastollselta Päätom stolta M arraskuussa 888. A. B o x s t r ö m.

175 TAULUJA. TABLEAUX.

176 2. Henkkrohn a krkonkrohn pantu väestö Suomessa 3 p. Joulukuuta vuonna 885, tonen toseensa verrattuna. Populaton de la Fnlande au 3 Décembre * H enkkrohn pantu Krkonkrohn pantu väestö. väestö. Enemmän. Seurakunnat. Communes. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. : Total..... Summa. De celle-là. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkm m äsä. Uudenmaan lään. Kaupungt. H elsnk... 9,409 23,936 43,845 24,467 26,77 5,84 7,839 P o r v o o n...,725 2,250 3,975,75 2,7 3, L o v s a... 92,82 2, , Tammsaar , , H a n k o n e m , ,065 8 Summa 23,408 28,942 52,350 28,32 3,262 59, ,839 Maaseurakunnat. T enhola...,833,890 3,723,822,869 3,69 32 B r o m a r v...,282,342 2,624,335,359 2, P o h a...,746,789 3,535,796,804 3, Tammsaaren maask , , K araloha , , S a m m a t t K ara...,299,337 2,036,473,532 3,005 M u s t o S 70 Snappertuuna...,253,3 2,564,277,380 2, I n k o...,68,620 3,238,78 3,493 F a g e r v k ( _ 2 D e g e r b y y , , S u n t o...,85 2,08 3,869,8,958 3, L o h a... 2,09 2,9 4,300 2,9 2,225 4, N u m m...,404,584 2,988,375,532 2,907 8 P u s u l a...,572,559 3,3,506,476 2, W ht ,48 3,39 6,467 3,4 3,28 6, P y h ä ä r v...,446,40 2,856,394,38 2,775 8 Krkkonumm... 2,568 2,864 5,432 2,49 2,750 5,24 9 Srto 26,62 27,476 53,638 26,06 27,200 53,

177 «8 9 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe m asculn. M ehenpuolta. Suxo fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe m asculn. M ehenpuolta, Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De celle-la. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkm m äsä. Srto 26,62 27,476 53,638 26,06 27,200 53, E s p o o... 2,896 2,60 5,006 2,404 2,586 4,990 6 H elsn k... 4,0 4,278 8,379 4,60 4,306 8, N urm ärv... 3,509 3,486 6,995 3,632 3,566 7, S p o o... 2,849 3,08 5,867 2,850 3,00 5,860 7 T u u su la... 2,342 2,369 4,7 2,47 2,773 4, M ä n t s ä l ä... 3,384 3,594 6,978 3,56 3,737 7, Porvoon maask... 5,06 5,464 0,525 5,443 5,847, P orn ees ,079 2,077,03,089 2,20 43 A s k o l a...,368,49 2,859,370,467 2, P u k k la ,984,023,024 2, Myrskylä,30,224 2,354,43,254 2, A rtärv...,266,253 2,59,25,24 2, L a p t r e s k... 2,24 2,235 4,449 2,299 2,28 4,580 3 P e r n a a... 2,99 2,905 5,824 3,062 2,954 6,06 92 L len d a a l , ,538 5 ltuetsn-pyhtää....,552,543 3,095,632,605 3, A n a l a...,087,85 2,272,064,78 2, E lm ä k... 2,836 2,924 5,760 2,769 2,848 5,67 43 Itt... 4,562 4,778 9,340 4,639 4,802 9,44 0 J a a la...,48,479 2,897,46,478 2,894 3 O rm a ttla... 4,099 4,58 8,257 4,64 4,35 8, Summa 76,990 80,283 57,273 77,830 8,20 58,950,079 2,756 Yhteensä kaupungessa. 23,408 28,942 52,350 28,32 3,262 59, ,839 Koko lään yhteensä 00,398 09, ,623 06,42 2,382 28,524,694 0,595 Turun a P o rn lään. Kaupungt. T u r k u... 2,674 4,444 27,8 2,283 3,633 25,96,202 P o r... 4,073 4,56 8,589 4,80 4,646 9, Rauma ,634,748 3,382,867,807 3, U uskaupunk.....,479,77 3,250,988,790 3, N aantal Maaranhamna Summa 20,373 23,8 43,49 2,456 22,456 43,92,265,686

178 Seurakunnat. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. ISexe masculn.! M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. De celle-la. ' Edellsä. I De celle-c. ' Jälkm m äsä. Maaseurakunnat. F n s tr ö m... 95,2 2,072,07,53 2,70 98 G eeta ,00 2 Saltvk...,046,2 2,67,092,02 2,94 27 S u n t , ,827 2 W å rd ö ö , , H am m arlant , , E kkeröö , ,86 7 J o m a la...,88,333 2,52,272,32 2, L e m la u t , , L u m p a rla n t F ö g l ö ö , , S o t t u n k a K ö ö k a a r K u m ln k Brändöö , ,8 9 H a lk k o... 2,363 2,438 4,80 2,304 2,422 4, A n g e ln e m U s k e l a...,365,47 2,782,375,433 2, M u u r la , ,258 4 P e r t t e l...,852,98 3,770,846,883 3,729 4 K s k o...,339,343 2,682,35,353 2, S u o m u sä r v , ,628 8 K k a la...,65,89 2,354,2,24 2, Pernö ynnä Ylkylä.. 3,025 3,337 6,362 3,086 3,336 6, F n b y y , ,383 7 K e m ö... 2,50 2,566 5,067 2,492 2,498 4, D r a g s fä r d...,769,724 3,493,752,695 3, W estanfärd , ,490 H t t n e n , ,,535 6 Pkkö ynnä K uussto.,47,95 2,342,6,86 2,347 5 N u m m..., ,27,040,203 2, K a k sk er ta Sauvo...,443,533 2,976,425,58 2, K a r u n a , ,556 Srto 33,827 36,027 69,845 34,329 35,80 70,

179 Seurakunnat. Communes. H enkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculn. M ehenpuolta. Vamonpuolta, Sexe fémnn. Total. Summa, J Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. I Total. Summa. Enemmän. De celle-la. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkm m äsä. Srto 33,827 36,027 69,854 34,329 35,80 70, P a m o...,772 2,0 3,783,792 2,000 3,792 9 P a r a n e n... 3,00 3,5 6,25 3,066 3,43 6, M a s k u , ,394 3 R u s k o W ahto N ousanen...,436,569 3,005,366,46 2, P ö y t y ä... 2,299 2,403 4,702 2,62 2,28 4, P ru n k k a la , ,099 6 Yläne...,309,42 2,72,243,34 2, R antam äk...,836,898 3,734,640,638 3, P a a t t n e n Raso ,007, , Naantaln maask L e to... 2,039 2,73 4,22,84,949 3, M arttla ynnä Karnanen,842,924 3,766,654,697 3,35 45 K o s k...,363,463 2,826,249,288 2, Euran kappel.. _ , , H o u tsk a r , ,82 60 K o r p o...,30,23 2,36,58,235 2, N a v o...,553,726 3,279,625,727 3, R y m ä tty lä...,55,274 2,429,62,257 2, M erm asku , ,00 4 L em u A s k a n e n , ,29 3 M y n ä m ä k... 2,09 2,084 4,03,967 2,067 4, K a r a la , ,063 9 M e to n e n , , W e h m a a...,573,70 3,283,567,680 3, L o k a la h t , , T a v a ssa lo...,27,403 2,674,280,43 2,7 37 W e lk u a I n ö K vm aa...'.,47,58 2,305,90,63 2, UuBkrkko... 2,5 2,295 4,446 2,46 2,292 4,438 8 Srto 7,937 76,944 48,88 7,55 75,274 46,789 3,393,30

180 6 2! Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu! väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa, Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. Mehenymolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De celle-la. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkmmäsä. Srto 7,937 76,944 48,88 7,55 75,274 46,789 3,393,30 Uudenkaupungn maask L e t a l a... 3,530 3,593 7,23 3,55 3,584 7, Pyhämaa (Rohdannen).,332,343 2,675,93,77 2, Pyhämaan saarseurak , ,068 2 U l v l a...,974 2,005 3,979,977 2,020 3,997 8 Porn maask... 2,442 2,43 4,873 2,499 2,458 4, K u la...,28,253 2,47,22,255 2,467 4 N a k k la...,924,993 3,97,93,959 3, N o r m a r k k u...,75,79 3,542,794,86 3,60 68 A h la n e n...,850,882 3,732,926,927 3,853 2 P o o m a r k k u...,678,730 3,408,643,707 3, M erkarva... 3,43 3,300 6,443 3,24 3,283 6, S k a n e n...,795,855 3,650,878,932 3,80 60 Euran p t ä ä...,288,354 2,642,25,36 2, K u k a n e n...,682,765 3,447,674,758 3,432 5 S H o n k la h t , ,37 3 E u r a o k... 2,435 2,52 4,956 2,445 2,500 4,945 L u v a...,30,422 2,723,303,409 2,72 Lapp......,405,47 2,876, ,89 57 Rauman maask...,28,327 2,608,482,547 3, H nnerok , ,480 Ikaalnen ynnä Ikaalsten k a u p p a l a... 4,32 4,383 8,695 4,290 4,343 8, J ä m ä r v...,230,33 2,543,76,256 2,432 P arkano... 2,47 2,46 4,878 2,387 2,420 4,807 7 K a n k a a n p ä ä... 3,290 3,464 6,754 3,75 3,37 6, H o n k a o k...,079,94 2,273,084,93 2,277 4 Karva.....,337,364 2,70,328,36 2,689 2 H ä m e e n k y r ö... : 3,563 3,502 : 7,065! 3,55 3,435 6, W lakkala...,9,79 2,298,4,54 2, K a r k k u...,398,429 2,827,36,398 2, Suonem , ,43 20 M ouhärv...,843,904 3,747,822,864 3,686 6 S u o d e n n e m...,089,73 2,262,08,67 2,248 4 Srto 29,557 36, ,83! 28,999 34,95 263,94 4,856 2,29

181 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personrlles. Sexe masculn. M ehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa.! Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De celle-la. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkm m äsä. Srto 29,557 36, ,83 28,999 34,95 263,94 4,856 2,29 Lava.... 2,57 2,22 4,369 2, , T y r v ä ä... 3,469 3,504 6,973 3,437 3,465 6,902 7 K k k a...,655,602 3,257,637,575 3,22 ; 45 K k o n e n ,009, , H u t t n e n... 4,035 4,07 8,06 3,904 4,086 7,990 6 W ampula......,283,346 2,629,258,307 2, K a u v a t s a...,069,42 2,2,094,63 2, Punkaladun.... 2,549 2,557 5,06 2,482 2,508 4,990 6 L o m a a... 4,283 4,48 8,764 Sam. osa Perttulasta.. 3, , ,600,053 } M e tsä m a a , , O rhpää , ,324 4 K o k e m ä k... 3,288 3,350 6,638 3,94 3,342 6, H a ra v a lta , ,597 7 K ö y l ö...,59,55 3,070,477,545 3, S ä k y l ä...,09,028 2, , Alastaro...,786,828 3,64,752,83 3, Summa 60,844 68,67 329,0 59,665 65, ,447 5,853 2,289 Yhteensä kaupungessa. 20,373 23,8 43,49 2,456 22,456 43,92,265,686 Koko lään yhteensä 8,27 9, ,502 8,2 88, ,359 7,8 3,975 H äm eenlnnan, lääu. Kaupungt. H äm een ln n a...,865 2,294 4,59,96 2,332 4, T a m p e r e... 6,467 8,02 4,488 7,288 8,80 6,098,60 Summa 8,332 0,35 8,647 9,249,42 20,39,744 Maaseurakunnat. A s k k a l a... 4,267 4,455 8,722 4,292 4,489 8,78 59 Hollola.... 4,2 4,3 8,234 4,3 4,040 8,53 8 K o s k...,422,506 2,928,26,322 2, Kärkölä ,736,73 3,449,736,739 3, L a m p... 3,083 3,229 6,32 3,284 3,47 6, Srto 4,629 5,06 29,645 4,686 5,007 29,

182 s «7 8» Henkkrohn pantu Krkonkrohn pantu väestö. väestö. Enemmän. Seurakunnat. Communes. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. : Summa. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. De celle-là. Excédant. Edellsä. De celle-c Jälkm m äsä. Srto 4,629 5,06 29,645 4,686 5,007 29, N a s to la... 2,94 2,229 4,423 2,203 2,25 4,48 5 P a d a s o k... 2,296 2,457 4,758 2,29 2,479 4,770 7 H a u h o... 2,232 2,325 4,557 2,266 2,35 4,58 24 T u u l o s , , H a ttu la...,820,9 3,73,756,849 3, Tyrväntö , , Hämeenlnnan maask , ,65 84 H a u s ä r v... 3,83 3,287 6,470 3,38 3,304 6, J a n a k k a la... 2,92 3,068 5,980 2,983 3,02 6, W a n a a...,227,264 2,49,253,33 2, L o p p... 2,87 2,828 5,645 2,827 2,769 5, Renko...,98,20 2,408,258,296 2, L uopanen...,748,804 3,552,732,758 3, K u h m a la h t...,057,086 2, , E räärv , ,483 5 L ä n g e lm ä k...,954,999 3,953,95,949 3, K u o r e v e s...,240,93 2,433,208,49 2, J ä m s ä... 5,39 5,423 0,84 5,246 5,279 0, K o rp la h t... 4,993 5,59 0,52 4,75 4,964 9, K u h m o n e n... 3,09 3,47 6,238 3,06 3,09 6,25 3 S o m e r o... 3,284 3,357 6,64 3,30 3,36 6,626 5 S o m e r n e m , ,53 24 T a m m e la... 5,50 5,758,259 5,498 5,787, J o k o n e n...,632,649 3,28,644,66 3, P erttu la , , H u m p p la...,065,045 2,0,082,052 2,34 24 U r a l a... 4,087 3,982 8,069 4,4 4,004 8,45 76 A k a a...,206,278 2,484,23,284 2,497 3 K y lm ä k o s k , , S ä ä k s m ä k... 2,462 2,492 4,954 2,54 2,555 5,069 5 K a lv o la...,662,529 3,9,672,596 3, P r k k a l a...,949,955 3,904,90,955 3, Y löärv...,68,200 2,368,278,282 2, K a n g a sa la... 2,466 2,576 5,042 2,520 2,600 5,20 78 Srto 85,685 87,442 73,27 85,478 87,020 72,498 2,47,842

183 «7 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe m a sc u ln. M eh en p u o lta. Sexe fé m n n. V a m o n p u o lta. T o ta l. Sum m a. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe m a sc u ln. [ M eh en p u o lta. Sexe fém nn. V a m o n p u o lta. T o ta l. Sum m a. 8 9 Enemmän. Excédant. E d e lls ä. De c e lle -la. J ä lk m m ä sä. De c e lle -c. Srto 85,685 87,442 73,27 85,478 87,020' 72,498 2,47,842 L e m p ä ä lä...,938,968 3,906,94,94 3,855 5 M essu k y lä...,229,278 2,507,26,275 2,49 6 P ä lk äne ,96 3,899,937,965 3,902 3 S a h a la h t ,484,002,060 2, W e s la h t... 3,03 3,029 6,042 2,950 2,942 5, T o ttä r v , , O r h v e s... 3,274 3,335 6,609 3,80 3,92 6, R u o v es... 5,278 5,49 0,697 5,263 5,355 0,68 79 K u r u...,872,89 3,763, ,60 62 T e s k o...,979,964 3,943,959,903 3,862 8 Summa 07,464 09,580 27,044 07,348 09,058 26,406 3,247 2,609 Yhteensä kaupungessa. 8,332 0,35 8,647 9,249,42 20,39,744 Koko lään yhteensä 5,796 9, ,69 6,597 20, ,797 3,247 4,353 W purn lään. Kaupungt.! W p u r... 6,20 7,655 3,775 7,297 8,96 6,258 2,483 H a m n a...,445,943 3,388,055,349 2, K o t k a...,260,20 2,470,202,202 2, Lappeenranta , , K ä k sa lm , ,97 4 Sortavala ,02 57 Summa 0,6 2,839 23,450,249 3,595 24,844,246 2,640 Maaseurakunnat. \ W purn maask.... 8,368 8,324 6,692 8,376 8,50 6, Johanna (Kakk)... 2,488 2,423 4,9 2,459 2,378 4, U u s k r k k o... 5,323 5,263 0,586 5,85 5,049 0, K uolem aärv...,725,82 3,546,696,779 3,475 7 K ovsto... 3,79 3,66 6,345 Seskarn a Lavansaarn J> 3,78 3,606 7, ulkosaaret ,272 P y h t ä ä...,53,539 3,070,540,568 3,08 38 Srto 23,232 23,90 46,422 23,037 22,890 45,

184 0 2 3 ± Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe m a sc u ln. M e h e n p u o lta. [ Sexe fém nn. V a m o n p u o lta. T o ta l. Su m m a. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe m a sc u ln. M e h e n p u o lta. Sexe fém nn. V a m o n p u o lta. : T o ta l. Su m m a. De celle -la. Enemmän. Excédant. E d e lls ä. De c e lle -c. J ä lk m m ä sä. Srto 23,232 23,90 46,422 23,037 22,890 45, K y m... 2,280 2,397 4,677 2,25 2,220 4, W e h k a la h t... 4,227 4,207 8,434 4,79 4,65 8, S p p o la... 2,488 2,654 5,42 2,526 2,650 5,76 34 W r o la h t... 4,938 4,978 9,96 5,022 4,998 0, S ä k k ä r v... 5,260 5,44 0,404 5,340 5,224 0, Suursaar y. m. ulkosaaret , ,3 6 L a p e... 3,47 3,503 6,974 3,468 3,53 6,98-7 L u u m ä k... 2,765 2,895 5,660 2,798 2,839 5, W a l k a la... 4,58 4,329 8,487 4,53 4,248 8,40 86 L e m...,93 2,0 3,924,938 2,024 3, T a p a l s a a r...,643,833 3,476,637,796 3, Savtapale... 3,08 3,360 6,44 3,062 3,328 6,390 5 Suom ennem... 98,032 2,03 996,07 2,03 J o u t s e n o...,56,630 3,9,552,565 3,7 74 R uokolaht... 3,507 3,644 7,5 3,507 3,65 7,22 29 R a u t ä r v...,526,632 3,58,523,68 3,4 7 - Jääsk... 2,632 2,686 5,38 2,638 2,68 5,39 K r v u... 3,080 3,8 6,26 3,086 3,46 6, A n t r e a... 4,4 4,248 8,389 4,036 4,066 8, M u o l a... 5,27 5,307 0,578 5,252 5,84 0, H e n o k...,239,84 2,423,260,89 2, W a lk ä r v... 2,978 3,063 6,04 2,955 2,977 5, K vennapa... 4,665 4,89 9,556 4,700 4,874 9,574 8 R a u t u... 2,059 2,256 4,35 2,202 2,334 4, H t o l a... 3,029 3,72 6,20 3,054 3,40 6,94 7 Käksalmen maask...,069,7 2,86 999,049 2, K aukola...,428,506 2,934,45,468 2,883 5 R ä s ä lä... 2,500 2,556 5,056 2,52 2,549 5,070 4 P y h ä ä r v... 2,467 2,46 4,928 2,498 2,444 4,942 4 S a k k ola... 4,033 4,05 8,38 3,997 4,045 8, P a r k k a la... 5,480 5,960,440 5,275 5,702 0, J a a k k m a... 4,944 5,49 0,093 4,564 4,576 9, K u r k o k... 3,23 3,320 6,533 3,02 2,967 5, Sortavalan maask.... 6,506 6,66 3,22 6,899 7,022 3, Srto 28,263 3, ,052 27,893 29, ,65 4,66,729

185 2 s 4 5 «7 8 9 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Melenpuolta. Sexe masculn. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Summa. Total. K rkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Mehenpuolta. Sexe masculn. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Summa. Total. Enemmän. Excédant. Edellsä. De celle-la. Jälkmmäsä. De celle-c. Srto 28,263 3, ,052 27,893 29, ,65 4,66,729 Uukunem.... 2,208 2,293 4,50 2,272 2,307 4, R u s k e a l a... L eppälah t... I m p la h t... K t e l ä... 84,84 905,78,746 3,622 3,777 3,935 7,72 2,23 2,9 4,34,054 3,373,628 3,476,674 6,849 3,302 h 2,439 S u s t a m o... 2,564 2,620 5,84 2,78 2,88 5, Salm ,4 4,353 8,494 4,277 4, S u o ä r v... 2,059,959 4,08 2,074 2,044 4,8 00 K orp selkä , , Summa 46,632 50, ,982 47,29 49, ,088 5,220 5,326 Yhteensä kaupungessa. 0,6 2,839 23,450,249 3,595 24,844,246 2,640 Koko lään yhteensä 57,43 63, ,432 58,468 63,464 32,932 6,466 7,966 M kkeln lään. Kaupungt. H e n o la , ,86 35 M k k e l ,049, ,843 4 Savonlnna , , Summa 2,00 2,448 4,449 2,027 2,430 4, Maaseurakunnat. H a r to la... 3,705 3,908 7,63 3,694 3,86 7, Henolan maask.... 2,835 3,02 5,856 2,822 2,987 5, Joutsa... 2,905 2,939 5,844 2,992 2,959 5,95 07 L e v o n m ä k , , L u h a n k a...,079,52 2,23,9,63 2,282 5 M ä n ty h a r u... 6,209 6,227 2,436 6,205 6,76 2,38 55 S y s m ä... 4,307 4,66 8,923 4,403 4,657 9, R stn a... 2,925 3,63 6,088 2,998 3,8 6,79 9 H r v e n s a lm... 2,949 3,27 6,220 3,049 3,304 6, K a n g a sn em... 5,087 5,256 0,343 5,04 5,83 0,224 9 M kkeln maask.... 5,479 5,789,268 5,257 5,474 0, A n tto la...,20,5 2,27,27,39 2,266 5 Srto 39,539 4,329 80,868 39,622 40,96 80,

186 2 2! 3 4 «6 7» 9 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fém nn. Vam onpuolta.! J Summa, Total. Enemmän. De celle-la. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkm m äsä. Srto 39,539 4,329 80,868 39,622 40,96 80, J u v a... 5,529 5,648,77 5,732 5, J o r o n e n... 3,622 3,755 7,377 3,795 3,867 7, P u u m a l a... 2,620 2,850 5,470 2,625 2,844 5,469 P e k s ä m ä k... 4,456 4,640 9,096 W r t a s a lm...,259,294 2,553 5,88 6,07, J ä p p lä , ,447 4 H a u k v u o r...,738,799 3,537,689,77 3,406 3 R a n t a s a l m... 4,55 4,74 9,292 4,663 4,89 9, K a n g a sla m p , ,55 2 H e n ä v e s... 3,624 3,900 7,524 3,793 4,064 7, K e r m ä k... 4,974 5,U 9 0,093 5,506 5,605, 39 E n o n k o sk ,057 S a v o n r a n t a ,037 2,027,068,06 2,74 47 S ä ä m n k... 3,955 4,074 8,029 4,0 4,264 8, S u lk a v a... 2,599 2,88 5,480 2,622 2,877 5,499 9 Summa 8,255 84,920 66,75 82,322 85,368 67,660,034 2,59 Yhteensä kaupungessa. 2,00 2,448 4,449 2,027 2,430 4, Koko lään yhteensä] 83,256 87,368 70,624 84,349 87,768 72,7,83 2,676 K u op on lä ä n. Kaupungt. K u o p o... 3,972 4,83 8,55 3,606 4,28 7, Joensuu ,07,993,,09 2, Summa 4,948 5,200 0,48 4,77 5,327 0, Maaseurakunnat. Kuopon m aask... 7,964 8,555 6,59 7,905 8,44 6, K a r t t u l a... 2,978 2,945 5,923 4,08 4,075 8,56 2,233 M a a n n k a... 2,847 2,850 5,697 2,587 2,643 5, T u u sn em... 3,37 3,459 6,830 3,298 3,479 6, P e l a v e s... 5,528 5,587,5 6,58 6,65 3,33,374 K e t e l e...,668,724 3,392 R a u t a la m p... 5,9 6,69 2,080 5,77 5,839, Srto 30,267 3,289 6,556 30,06 3,092 6,98 2,59 2,233

187 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculn. M ehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. M ehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De celle-là. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkm m äsä. Srto 30,267 3,289 6,556 30,06 3,092 6,98 2,59 2,233 W e s a n t o...,64,659 3,300,637,645 3,282 8 H a n k a s a lm... 2,930 3,24 6,054 2,802 2,950 5, Suonenok.... 3,25 3,44 6,629 3,248 3,370 6,68 L e p p ä v r r a t... 7,088 7,30 4,28 7,440 7,555 4,995 I 58 W arkauden tehdas r Isalm en kauppala Isalm en ptää.... 8,403 8,57 6,920 8,959 9,5 8,0 249 R u t a k k o L a p n la h t... 3,59 3,2 6,370 3,209 3,203 6,42 42 Kuruves ,994 4,090 8,084 4,2 4,85 8, N l s ä... Juvankosk... 7,690 7,726 5,46 7, , , } - Kaav ,455 4,55 8,970 4,454 4,430 8, L p e r... 4,7 4,874 9,585 6,86 6,456 2,642 3,057 K u u sä r v...,252,248 2,500,208,220 2, P o lv ä r v...,967 2,0 3,978,42,347 2,768,20 K o n t o la h t... 4,29 3,99 8,20 3,767 3,636 7, Id es... 5,357 5,583 0,940 5,454 5,600,054 4 R ä ä k k y lä... 2,86 2,865 5,726 3,50 3,304 6, K e s ä la h t...,596,693 3,289,562,66 3, P e ls ä r v... 5,603 5,785,888 5,430 5,537 0, Juuka... 4,079 4,23 8,30 4,09 4,202 8,293 7 Nurm en kauppala I N u r m s... 5,06 5,092 0,53 5,024 4, K u h m o n em ) Rautavaara , , I lo m a n t s... 6,424 6,424 2,848 6,470 6,540 3,00 62 E n o... 2,53 2,499 5,02 2,425 2,400 4, T o h m a ä r v... 3,727 3,92 7,639 3,478 3,535 7, W ä r t s l ä K htelysvaara.... 3,589 3,687 7,276 3,473 3,957 7,430! 54 P e l k ä r v...,299,398 2,697,70,247 2, Summa 29,502 32,484 26,986 30,267 32, ,232! 6,790 8,036 Yhteensä kaupungessa. 4,948 5,200 0,48 4,77 5,327 0, ; Koko lään yhteensä 34,450 37, ,34 34,984 38, ,276 7,2 8,263

188 4 Seurakunnat. S 3 4 Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. s g Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. Sexe m asculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. Edellsä, De celle-la. Jälkm m äsä. De celle-c. W a a sa n lään. Kaupungt. K o k k o l a... 79,074,865,080,36 2,26 35 P etarsaar ,08, ,066 2,060 7 Uuskaarlebyy ,05 7 Nkolankaupunk... 3,64 4,25 7,289 3,796 4,45 8, K a s k n e n Krstnankaupunk..,03,334 2,347,290,354 2, J y v ä s k y lä...,08,239 2,347,097,223 2, Summa 7,6 9,833 7,444 9,77 0,7 9,348 27,93 Maaseurakunnat. L o h ta a...,464,527 2,99,563,584 3,47 56 H m a n k o...,65,237 2,402,230,24 2,47 _ 69 Y lk a n n u s...,649,757 3,406,703,763 3, T oholam p...,424,46 2,840,444,423 2, L e s tä r v K ä l v o...,565,772 3,337,546,689 3, U l l a v a , Kokkolan maask....,93 2,00 3,932 2,408 2,399 4, A l a v e t e l ,003, ,000, K austsenkylä....,382,372 2,754,428,390 2,88 64 W e t e l...,486,533 3,09,50,460 2, H a lso v a , ,077 2 P e r h o , , Kruunubyy...,860,99 3,779,566,553 3,9 660 T e e r ä r v...,402,532 2,934,44,50 2,924 0 P etarsaar... 2,880 3,05 5,985 3,040 3,207 6, P u r m o...,28,268 2,486,22,248 2, Ä h t ä v ä...,24,39 2,560,238,277 2, L u o t o...,064,076 2,40,094,080 2,74 34 Uuskaarlebyyn maask..,667,798 3,465,83,838 3,65 86 Jepua...,073,96 2,269,22,246 2, M unsala... 2,39 2,34 4,453 2,308 2,46 4, L a p u a... 5,249 5,683 0,932 4,966 5,93 0, Srto 34,908 36,960 7,868 35,83 36,79 72,604,656 2,392

189 5 Seurakunnat Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. 8 ] 9 Enemmän. Excédant. Communes. Sexe m asculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn.! Vamonpuolta. Total. Summa. Sexe m asculn. M ehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa, E dellsä. De celle-la. Jälkm m äsä. De celle-c Srto 34,908 36,960 7,868 35,83 36,79 72,604,656 2,392 N u r m o...,370,392 2,762,690,733 3, K a u h a v a... 3,325 3,575 6,900 3,367 3,689 7, Y lh ä r m ä...,482,655 3,37,393,66 3, A la h ä r m ä... 2,542 2,73 5,273 2,587 2,792 5, W ö y r... 4,04 4,455 8,496 3,878 4,266 8, M aksam aa ,72 952,064 2, O ra v a n en...,798,879 3,677,804,907 3,7 34 B e r g ö ö W ä h ä k y rö... 2,295 2,47 4,766 2,308 2,50 4, L a h a... 3,52 3,83 7,352 3,097 3,350 6, M a a la h t... 2,7 2,273 4,444 2,22 2,242 4,454 0 M ustasaar... 3, ,873 4,83 4,285 8, P e t o l a h t ,92 999,043 2, K o v u la h t...,689,830 3,59,850,907 3, R a p p a lu o to...,202,273 2,475,2,257 2,468 7 Is o k y r o... 3,494 3,839 7,333 3,425 3,673 7, Y lsta ro... 4,00 4,528 8,628 4,285 4,688 8, Jurva...,680,735 3,45 2,00 2,68 4, P r t t k y lä...,385,505 2,890,499,604 3,03 23 S u lva...,534,692 3,226,584,675 3, I l m a o k... 5,00 4,96 9,962 4,70 5,05 9, J a la s ä r v... 4,434 4,57 8,95 4,525 4,670 9, K a u h a o k... 4,555 4,805 9,360 4,262 4,447 8, K urkka... 3,40 3,362 6,772 3,305 3,264 6, S e n ä o k...,33,427 2,758,255,283 2, : P eräsen äok...,529,594 3,23,765,827 3, ' N ä r p ö... 6,530 7,04 3,544 6,845 6,95 3, K o r s n ä ä s... 2,047 2,068 4,5 2,076 2,9 4, L a p v ä ä rtt... 2,777 2,849 5,626 2,776 2,822 5, K arok...,07,2 2,228,22,25 2, S d eb y y...,295,5 2,806,250,369 2,69 87 I s o o k... 2,72 2,77 4,349 2,53 2,5 4,268 8 Krstnank. maask , , Teuva... 2,752 2,744 5,496 2,608 2,662 5, Srto 8,003 24,8 242,84 9,953 25,63 245,6 5,9 7,42

190 Seurakunnat. Communes. H enkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Sexe masculn. Mehenpuolta. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Summa. Total. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De celle-la. Excédant. Srto 8,003 24,8 242,84 9,953 25,63 245,6 5,9 7,42 W ta sa a r... 3,835 3,950 7,785 J 4,260 4,454 8,74 Kongnkangas ,748 h 89 P h tp u d a s... 2,030,920 3,950 2,059,963 4, K v ä r v... 2,083 2,65 4, ,207 4,33 83 S a a r ä r v... 5,326 5,308 0,634 5,033 4,884 9,97 77 K a r s t u l a... 3,528 3,608 7,36 3,542 3,597 7,39 3 U u r a n e n...,287,298 2,585,230,275 2, Laukaa... 4,559 4,629 9,88 4,553 4,642 9,95 7 S u m a n en , ,885 2 Jyväskylän maask... 3,974 3,933 7,907 4,00 3,920 7,92 4 P e tä ä v e s...,908,954 3,862,934,923 3,857 5 K eu r u u... 3,802 3,794 7,596 3,707 3,79 7, P h l a a v e s , , M u l t a...,603,682 3,285,602,675 3,277 8 W r t a a... 3,326 3,344 6,670 3,260 3,265 6, Ä t s ä r... 2,247 2,299 4,546 2,235 2,268 4, A l a v u s... 3,636 3,797 7,433 3,270 3,367 6, T ö y s ä...,259,330 2,589,248,29 2, K u o r t a n e... 2,04 2,03 4,7,999 2,070 4, A laärv... 2,588 2,692 5,280 2,478 2,549 5, S o n...,283,35 2,598,272,286 2, L e h tm ä k , ,807 2 L appaärv... 2,259 2,398 4,657 2,263 2,394 4,657 E v ä rv...,895,954 3,849,850,928 3,778 7 K o r t e s ä r v...,68,824 3,505,634,756 3,390 5 W n ta la...,243,32 2,555.22,295 2, Summa 78,457 86, , 79,829 85, ,807 7,756 8,452 Yhteensä kaupungessa. 7,6 9,833 7,444 9,77 0,7 9,348 27,93 Koko lään yhteensä 86,068 96, ,555 89,006 96,49 385,55 7,783 ; 0,383 Edellsä. De celle-c. Jälkmmäsä. O ulun lään. Kaupungt. O u lu... 4,240 5,297 9,537 5,400 5,962,362,825 Raahe...,295,502 2,797,50,574 3, Srto 5,535 6,799 2,334 6,90 7,536 4,437 2,03

191 7 2 3 * 5 «7 8» Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Mehenpuolta. Sexe masculn. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Summa. Total. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Mehenpuolta. Sexe masculn. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De celle-la. Excédant. Edellsä. Jälkmmäsä. De celle-c. Srto 5,535 6,799 2,334 6,90 7,536 4,437 2,03 K aaan , , K e m T o r n o ,05 70 Summa 6,659 8,43 4,802 8,075 8,839 6,94 6 2,73 Maaseurakunnat. l... 2,445 2,557 5,002 2,637 2,670 5, K u v a n e m , , H a u k p u d a s...,498,552 3,050,545,560 3,05 55 K m n k , , Y l k m n k , , L m nka...,424,699 3,23,399,647 3, L o m o k...,032,9 2,5,07,32 2, K e m p e l e , ,02 5 T em m es , T yrnävä...,262,47 2,679,329,486 2,85 36 M u l o s...,904,924 3,828,928,92 3,849 2 U taärv...,822,83 3,653,940,907 3, P udasärv... 3,496 3,44 6,90 3,785 3,596 7,38 47 J o k ä r v...,5,75 2,326,326,282 2, O u lu...,330,44 2,77,369,552 2,92 50 O u lu n sa lo , ,022 9 K a l a o k... 2,56 2,274 4,430 2,379 2,40 4, A la v e s k a...,206,344 2,550,28,378 2, R a u t o , ,23 57 Sev (Erärv)....,676,737 3,43,738,824 3, Y l v e s k a... 2,447 2,547 4,994 2,490 2,556 5, P y h ä o k...,886 2,037 3,923,987 2,084 4,07 _ 48 M e r ä r v , ,60 30 O u l a n e n...,8,887 3,698,893,926 3,89 2 S a l o n e n...,08,069 2,50,08,048 2,29 2 Sälösten kappel , ,35 73 W h an t...,274,354 2,628,297,369 2, S k a o k , , Srto 37,349 39,78 76,527 39,292 40,374 79, ,246 3

192 «7 8 9 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. JSexe masculn. Mehenpuolta. Sexe fém nn. Vamonpuolta. Total. Summa. K rkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Sexe masculn. M ehenpuolta. Sexe fémnn. Vamonpuolta. Total. Summa. Enemmän. De eelle-la. Excédant. Edellsä. De celle-c. Jälkm m äsä. Srto 37,349 39,78 76,527 39,292 40,374 79, ,246 R evonlaht , , P a a v o la...,73,876 3,607,80,887 3, R an ttla...,459,53 2,972,525,532 3, H a l u o t o ,026 2,00,074,058 2,32 3 H a a p a v e s... 2,480 2,633 5,3 2,555 2,73 5, N v a l a... 2,789 2,920 5,709 2,98 3,040 5, H aapaärv... 2,98 2,283 4,48 2,298 2,354 4,652 7 R e s ä r v...,335,300 2,635,364,286 2,650 5 P y h ä ä r v... 2,305 2,38 4,686 2,350 2,395 4, K ärsäm äk...,050,088 2,38,074,7 2,9 53 P u l k k l a...,025,3 2,38,2,55 2, P p p ola...,240,303 2,543,358,336 2,694 5 K e s t l ä...,078,086 2,64,7,5 2, P a ltam o...,867,968 3,835,885 2,000 3, Kaaann maask....,2,258 2,469,225,263 2,488 9 S o t k a m o... 3,79 4,03 7,804 3,764 3,976 7, K u h m o n em... 3,22 3,258 6,470 3,232 3,264 6, S u o m u ssa lm... 2,796 2,863 5,659 2,822 2,848 5,670 H y r y n s a lm , ,769 R s t ä r v ,027,972 94,09,960 2 P u o la n k a...,858,959 3,87 2,056 2,45 4, S ä r ä s n e m...,60,694 3,295,606,655 3,26 34 K em...,72,853 3,574,935,952 3, S m o...,088,08 2,06,85,089 2, T e r v o la...,2,88 2,300,230,329 2, R o v a n em... 2,798 2,855 5,653 2,849 2,895 5,744 9 K e m ä r v...,675,674 3,349,845,778 3, Alatorno... 2,306 2,457 4,763 2,507 2,637 5,44 38 K a r u n k , , Y l t o r n o...,702,722 3,424,89,789 3, T u r to la , , K o l a r , ,24 44 K u u s a m o... 3,286 3,753 7,039 3,283 4,26 7, K u olaärv...,027,045 2,072,79,49 2, Srto 94,58 98,838 93,49 98,968 0, , ,735

193 9 2 3 * 5 «7 8 9 Seurakunnat. Communes. Henkkrohn pantu väestö. Populaton selon les lstes pour le prélèvement des taxes personelles. Mehenpuolta. Sexe masculn. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Summa. Total. Krkonkrohn pantu väestö. Selon les regstres des parosses. Mehenpuolta. JSexe masculn. Vamonpuolta. Sexe fémnn. Summa. Total. Enemmän. De celle-la. Excédant. Edellsä. Jälkmmäsä. De celle-c. Srto 94,58 98,838 93,49 98,968 0, , ,735 M u o n o n sk a ,023 6 Enontekänen K t t l ä...,95,36 2,33,8,8 2, S o d a n k y lä...,426,469 2,895,486,49 2, I n a r , U t s o k Summa 98,752 02,968 20,720 03,69 06,5 209, ,937 Yhteensä kaupungessa. 6,659 8,43 4,802 8,075 8,839 6,94 6 2,73 Koko lään yhteensä 05,4, 26,522,244 4, , ,0 Summa koko Suomessa,063,739,6,344 2,80,083,08,9,2,447 2,203,358 23,275 Stä kaupungessa... 83,943 00,838 84,78 94,262 05,222 99,484 4,703 maaseurakunnssa. 979,796,05,506,995, ,649,06,225 2,003,874 8,572

194 20 2. Asunrakennusten lukumäärä Suomessa 885 vuoden lopussa. Nombre de masons habtables en Fnlande à la fn de l'année 885. Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. chaum nes sans ssue p o u r la fum ée. savuprtteä. Asukasten luku keskmäärn «asunrakennusta koht. Habtants par mason. Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. w Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. chaum nes sans ssue p o u r la fum ée. savuprtteä. Asukasten luku keskmäärn w asunrakennusta koht. Habtants par mason. Uudenmaan lään. Kaupungt. Srretty 9,263 9,260 3 H e lsn k...,075, N u rm ä rv...,478, H e ls n k... 2,60 2,60 20 T u u s u la P o r v o o ' M äntsälä L o v s a S p o o...,050,050 6 Tam m saar Porvoon maakunta...,697,697 7 H a n k o n e m A s k o l a Summa 3,764 3,764 6 P o rn ees P u k k la Maakunnat. M y r s k y l ä T e n h o la _ 7 P e r n a a B r o m a r v _ 7 L le n d a a l P o h a L a p p tr e sk Tammsaaren maakunta A r tä r v K a r a lo h a E lm ä k S a m m a t t A n a l a Kara ynnä Musto Ruotsn-Pyhtää Sn appertuuna O r m a ttla...,473,473 6 I n k o Itt... 2,33 2,33 4 D e g e r b y y J a a l a S u n t o Summa 26,235 26,224 6 L o o Koko lään 29,999 29,988 7 N u m m P u s u l a Turun a P o rn lä ä n. VVht...,45,45 6 Pyhäärv Kaupungt. K rkkonum m T u r k u...,849,849 4 E sp o o N a a n ta l Srretään 9,263 9,260 3 Srretään 2,0 2,0 _

195 2 Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre varustettua tulensoüla, ossa on torv a korsten. masons avec des chemnées. savuprtteä. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn m asunrakennusta koht. Habtants par mason. l Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chemnées. varustettua tulensoüla, ossa on torv a korsten. savuprtteä. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn n asunrakennusta koht. Habtants par mason. Srretty 2,0 2,0 _ Srretty 8,024 8,023 Maaranhamna U uskaupunk Pyhämaa (Rohtanen) R a u m a Pyhämaa saar P o r Rauman maakunta _ 6 Summa 3,903 3,903 L a p p M y n ä m ä k Maakunnat. K a r a la F n s t r ö m M e t o n e n G e e ta L e m u S a ltv k A s k a n e n S u n t R y m ä tty lä W o r d ö ö M a s k u H a m m a rla n t R u s k o E k k e r ö ö W a h t o J o m a l a N o u sa n en L em la n t _ 6 P ö y t y ä L u m p a r la n t O rh p ä ä F ö g l ö ö Yläne _ 5 K ö ö k a r N u m m Sottu nk a K a k sk e r ta K u m l n k Leto Brändöö P r u n k k a la T a v a s s a lo P a m a I n ö S a u v o W e lk u a K a r u n a K v m a a Naantaln maakunta W eh m aa R a so L o k a l a h t M erm ask u U u sk rk k o K orp o Uudenkaupungn maak H o u t s k a r Latla,487,487 5 Räntän ä k H n n ero k P a a t t n e n Srretään 8,024 8,023 Srretään 9,563 9,550 3

196 22 Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre varustettua tulensolla, ossa on torv a kor9ten. masons avec des chemnées. savuprtteä.. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn asunrakennusta koht. Habtants par mason. l Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. w Nombre tolal de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. masons avec des chemnées. savuprtteä. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn m asunrakennusta koht. Habtants par mason. Srretty 9,563 9, Srretty 37,449 37,42 28 P k k ö S ä k y l ä ) 5 K u u ssto Euran p t ä ä P aranen...,092,092 _ 6 K u k k a n e n N a v o H o n k la h t K e m ö...,247,247 4 E u raok Dragsfärd L u v a W estanfärd U lv la H ttn en Porn maakunta H a lk k o _ 6 K u la A n geln em N a k k la U s k e l a N o r r m a r k k u M u u r l a Poom arkku P e r t t e l A h l a n e n Pernö ynnä Ylkylä..,063,063 6 M e r k a r v...,088, Fnbyy _ 6 S k a n e n M a r ttla T y r v ä ä...,09, K a rn a n en f 4 K k k a K o s k K k o n e n Euran kappel K a r k k u K k a l a S u o n e m K s k o M o u h ärv Suomusärv S u o d e n n e m A la sta r o L a v a...,030,030 4 L o m a a...,450,450 6 H ä m e e n k y r ö M e t s ä m a a W la k k a la Punkaladun Ikaalnen y. Ikaalsen kaup.,05, H v t t n e n...,202,202 7 J ä m ä r v W a m p u la P a r k a n o K a u v a t s a Kankaanpää K o k e m ä k K a r v a H a r a v a lta H o n k a o k ! K ä y l ö Summa 56,909 56, Srretään 37,449 37,42 28 Koko lään 60,82 60,

197 23 Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. w Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. chaumnes sans ssue pour la fum ée sav u p rtteä. Asukasten luku keskmäärn «asunrakennusta koht. Habtants par mason. Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre totut de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tu lensolla, ossa on torv a korsten. chaumnes sans ssue pour la fum ée. sav u p rtte ä Asukasten luku keskmäärn «asunrakennusta koht. Habtants par mason. H ä m een ln n a n lä ä n. Kaupungt. Srretty 4,505 4, T ottärv K a n g a s a la H ä m e e n ln n a K u h m a la h t T am pere...,334,334 2 L e m p ä ä lä Maakunnat. Summa,904,904 _ L ä n g e l m ä k K uoreh ves M e s s u k y lä T e s k o T a m m e l a... 2,33 2, O rh v es J o k o n e n E r ä ä rv P e r ttu la R u o v e s H u m p p la K u r u S o m e r o H o l l o l a Som eronnem K ä r k ö lä Hämeenlnnan maakunta N a s t o la W a n a a H a u h o y 7 Renko T u u l o s J a n a k k a la L u op on en H a u s ä r v L a m p...,5, S ä ä k sm ä k K o s k P ä lk ä n e A s k k a l a... 2,063, S a h a l a h t P a d a s o k H a t t u la K uhm onen T y r v ä n t ö J ä m sä... 2,090 2, K a lv o la K o r p la h t...,660, Akaa Summa 3,862 3, K y lm ä k o s k Koko lään 33,766 33, U r a l a...,290, L o p p W purn lä ä n. P rk k a la Kaupungt. Y lö ä r v W p u r...,50,50 W e s l a h t H a m n a Srretään 4,505 4, Srretään 2,49 2,49 :

198 24 Lään a kunta. Gouvernements et communes, Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tulenso lla, oflsa on torv a korsten. chaum nes sans ssue p o u r la fum ée sav u p rtteä. Asukasten luku keskmäärn «asunrakennusta koht. Rabtants par mason. l Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées.! varustettua tu lensolla,! ossa on torv a korsten. c h au m n e * sans ssue p o u r la fum ée. sav uprtteä. Asukasten luku keskmäärn «asunrakennusta koht. Habtants par mason. Srretty 2,49 2,49 Srretty 25,460 24,46,044 K o tk a L appeenranta K u o lem a ä rv K ä k s a lm U u sk rk k o... 2,68 2, S o r t a v a l a Muola ynnä Henok.. 2,957 2, Summa 2,847 2,847, 9 K v e n n a p a...,730, W a lk ä r v... 2,04, Maakunnat. Rautu P y h t ä ä S a k k o la...,886, K y m P y h ä ä r v...,046, W e h k a l a h t...,932,932 4 R ä s ä l ä..., S p p o la Käksalmen m aakunta W r o l a h t... 3,60 3,60 3 K a u k o la...,082, Suursar y. m. ulkosaaret H tola W a l k e a l a K u r k o k...,345,345 4 Suomennem J a a k k m a...,428, S a v ta p a le...,278, P a r k k a la... 2,26 2, L e m Sortavalan maakunta..,886, L uum äk...,297, U u k u n em L a p e...,595, R u s k e a l a...,80, T a p alsaar...,8, I m p l a h t...,086, J o u tsen o S u s t a m o R u o k o la h t..., Salm...,0, R a u t ä r v S u o ä rv Jääsk...,259, K o rp selk ä K r v u Summa 54,309 5,640 2,669 5 A n t r e a Koko lään 57,56 54,487 2,669 6 S ä k k ä r v...,400, W purn maakunta..,850, M kkeln lä ä n. Johanneksen pt Kaupungt. K o v sto \ M k k e l L a v a n sa a r H e n o la ( 7 S e s k a r ) S a v o n ln n a Srretään 25,460 24,46,044 Summa

199 25 Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. Nombre total de masons habtables. 3 Stä De ce nombre varustettua tulensoüla, ossa on torv a korsten. masons avec des chemnées. savuprtteä. chaumnes sans ssue pouta fumée. Asukasten luku keskmäärn «asunrakennusta koht. Habtants par mason. Lään a kunta. Gouvernements et. communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 Stä De ce nombre varustettua tulensoüla, ossa on torv a korsten. masons avec des chemnées. savuprtteä. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn» asunrakennusta koht. Habtants par mason. K uopon lään. Maakunta. Kaupungeta. Henolan maakunta K u o p o Sysmä ' Joensuu L uhanka Summa H a r t o la..., J o u t s a L e v o n m ä k Maakunta. M ä n t y h a r u...,368, I s a l m... 2,235,235,000 8 H r v e n s a lm R u takko R s t n a K u r u v e s Mkkeln m aakunta...,354, L a p n la h t A n t t o la N ls ä..., K a n g a sn e m..., P ela v es \ 0 Peksämäk ynnä Jäp K e t e l e plä...,560, R autalam p..., Haukvuor ynnä W rta- W esa n to salm H a n k a s a l m J o ron en S u o n en o k J u v a...,296, L ep p ä v rta..., P uum ala... 7 Gll 00 8 Kuopon m aakunta...,504, S u lk a v a K arttula R an tasalm...,230, M a a n n k a K a n g a sla m p T u u s n e m S ä ä m n k K a a v K e r m ä k...,424, L p er..., E n o n k o s k ' K u u s ä r v Savonranta P o lv ä r v H e n ä v e s K ontolaht Summa 9,847 6,96 2,93 8 P e ls ä r v Juu ka Koko lään 20,36 7,385 2,93 8 Srretään 8,706 2,957 5,749 4

200 26 Lään a kunta. Gouvernements et communes, Koko määrä asunrakennuksa. w Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tulenso lla, ossa on torv a korsten. chaum nes sans ssue p o u r la fum ée sav u p rtteä. Asukasten luku keskmäärn» asunrakennusta koht. Habtants par mason. Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tu lensolla, ossa on torv a k o rsten. chaum nes sans ssue p o u r! la fum ée. sav uprtteä. Asukasten luku keskmäärn» asunrakennusta koht. Habtants par mason. Srretty 8,706 2,957 5,749 Srretty 2,469 2,469 N u r m e s...,537, T eu va...,50,50 5 Rautavaara N ä r p ö... 2,794 2,794 5 I l o m a n t s...,240, K o r s n ä ä s E n o P r t t k y l ä Tohm aärv M aalaht K h telysvaara P e t o l a h t K d e s B e r g ö ö R ä ä k k y l ä S u lv a P e l k ä r v M u stasaar..., K e s ä l a k s R a p a lu o to W a a sa n lä ä n. Kaupungeta. Summa 25,29 8,87 6,402 0 K o v u la h t Koko lään 25,977 9,575 6,402 W ä h ä k y r ö I s o k y r ö Y ls ta r o L a h a...,470,470 4 J u r v a Nkolankaupunk Ilm a o k K a s k n e n S e n ä o k Krstnankaupunk P eräsen ä o k Uuskaarlebyy K u r k k a P e ta rsa a r K a u h a o k...,200,200 7 K o k k o la J a la s ä r v...,65,65 8 J y v ä s k y lä W r r a t Maakunta. Summa 2,382 2,382 8 Ä tsä r Keuruu...,249,249 6 P h la a v e s M u l t a S d e b y y Alavus L a p p v ä rtt Töysä Krstnan maakunta K u o r t a n e I s o o k Lapua...,260,260 8 K a ro k N u r m o Srretään 2,469 2,469 Srretään 28,029 28,029

201 27 ;! Lään a kunta. Gouvernements et communes'. Koko määrä asunrakennuksa. w Nombre total de masons habtables. 3 Stä De ce nombre varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. masons avec des chemnées. ' savuprtteä. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn 0 asunrakennusta koht. Habtants par mason. Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. w Nombre total de masons habtables. 3 4 [[Stä De ce nombre " varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. masons avec des chemnées. savuprtteä. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn m asunrakennusta koht. Habtants par mason. Srretty 28,029 28,029 Srretty 42,80 42,80 H m anka K auhava Y lk a n n u s Y l h ä r m ä T o h o la m p A la h ä r m ä L e s t ä r v A la ä r v Jyväskylän maakunta S o n P e t ä ä v e s L e h t m ä k L a u k a a...,295, W m p e l S u m a n e n L a p p aärv S a a r ä r v...,535, E v ä r v Uuranen K ortesärv K a rstu la W öyr...,240,240 7 W ta s a a r...,50, M a k sa m a a K ongnkangas O r a v a n e n Kvärv M u n sa la P h tp u d a s Uudenkarlebyyn maakunta Summa 5,724 5, J e p u a Koko lään 54,06 53, Petarsaaren maakunta.,255,255 5 P u r m o O ulun lä ä n. Ä h t ä v ä _ 8 L u o to Kaupungeta. Kruunubyy O u l u...,035,035 T e e r ä r v R aah e Kokkolan maakunta T orno A lavetel K a a a n K austsenkylä K e m W e t e l H a ls o v a P e r h o K e l v ä... ) \ 578 * o U l l a v a... Maakunta. Summa,99,99 9 K a la o k L o h t a a A la v e s k a Srretään 42,80 42,80 Srretään

202 28 Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. masons avec des chemnées. savuprtteä. chaumnes sans ssue pour la fumée. Asukasten luku keskmäärn m asunrakennusta koht. Habtants par mason. l Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chemnées. varustettua tulensolla, ossa on torv a Korsten. savuprtteä. chaumnes sans ssue pour [ la fumée. Asukasten luku keskmäärn «asunrakennusta koht. Habtants par mason. Srretty Srretty 0,522 0,46 06 R a u t o O u lu n s a lo Y l v e s k a M u h o s Sev c 00 o 9 U ta ä r v P y h ä o k K m nk M e r ä r v Y l-k m n k O ulanen H a u k p u d a s H a a p a v e s l K ä rsä m ä k K uvanem P y h ä ä r v P u d a sä r v H aapaärv J o k ä r v Pdsärv (Nvala) K u u s a m o R esärv S u o m u ssa lm Sälösten ptää P u o l a n k a Sälösten kappel H y r y n s a l m W h a n t ! 9 R s t ä r v S k a o k K u h m o n e m R ev b nlaht S o t k a m o P a a v o la P a lta m o R a n ttla Kaann maakunta P p p o la S ä r ä s n e m P u lk k la S m o K e s t l ä K e m H alu oto T e r v o l a L m n k o R o v a n e m K em pele K e m ä r v U L u m o k K u o la ä rv T y r n ä v ä A la -T o rn o T e m m es K a ru n k O u l u Y l-t o r n o Srretään 0,522 0,46 06 Srretään 22,563 2,380,83

203 29 Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä De ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tu len so lla, ossa on torv a korsten. chaumnes sans ssue p o u r la fum ée. savuprtteä. Asukasten luku keskmäärn» asunrakennusta koht. Habtants par mason. Lään a kunta. Gouvernements et communes. Koko määrä asunrakennuksa. N Nombre total de masons habtables. 3 4 Stä D e ce nombre masons avec des chem nées. varustettua tulensolla, ossa on torv a korsten. chaumnes sans ssue p o u r la fum ée. sav uprtteä. Asukasten luku keskmäärn m asunrakennusta koht. Habtants par mason. Srretty 22,563 2,380,83 Srretty 23,648 22,465,83. U t s o k T u r t o l a I n a r K o l a r Summa 23,934 22,75,83 9 M uononnska Koko lään 25,853 24,670,83 9 E nontekänen K t t l ä Koko Suom 307, ,66 4,369 7 S o d a n k y lä Stä kaupungessa... 7,946 7,946 _ Srretään 23,648 22,465,83 m aalaskunnssa.. 290, ,670 4,369 7

204 3. Asunrakennusten Suomessa laatu rakennusaneen, kattamsen a korkeuden puolesta vuonna 885. Masons habtables repartes selon la constructon, la matère du tot, l hauteur en étages etc. en 885. Lään. Gouvernements. Total des masons habtables. (N Koko määrä asunrakennuksa. en brgues. 3! 4 ä 6 Stä raketut D e ce nombre construtes. kvestä el tlestä. tlestä a puusta en brques et en bos ensemble. en bos. puusta. savruuksta ta muusta aneesta. en autre m atère. plaques rauta y. m. levyllä. feutre d asphate. paperlla elkattoluovulla. Stä katetut Couvertes de tule. tlellä el luskakvellä. bardeau. pärellä. plankulla, laudolla el ruodella. bos. chaume et gazon. olella, turpeella y. m Stä korkeudeltaan Avec l'hautewr en -kertasa. étage. 3-kertasa. 3 étages. 2-kertasa. 2 étages. 4-kertasa. 4 étages. 5 el usempkertasa. 5 étages et plus. Uudenmaan lään... 29, , , ,484 9,258 2,678 28,94, Turun a Porn... 60, , ,538 2,879 2,340 60, Hämeenlnnan... 33, , ,8 24,490 7, , W purn... 57, , ,55 23, , M kkeln... 20, , ,83 7, , Kuopon.. 25, , ,653 7, , W aasan... 54, , ,603,606,47 52,434,662 0 Oulun... 25, , ,252 9, , K oko Suom 307,985, , ,486 3,763 2,30 9,358 99,56 7, ,752 4, Stä kaupungessa.... 7,946, , ,4 2,988,066 4,44 5, ,254, m aaseurakunnssa.. 290, , ,064 86,97 93,856 7, ,498 3,

205 3 9. Maanomstaan lukumäärä a ako sen vlellyn maan laauuden mukaan, mkä hellä on kussakn läänssä vuonna 885. Les proprétares classés selon la grandeur de leurs terres labourables en * 5 6 Lään. Gouvernements. Nombre de proprétares. Maanomstaan lukumäärä. Stä ol allasesovalla lukumäärällä De ce nombre ayants. pus de 200 ty n n y - rn a la a u. *200 tynnyrnalaa v leltyä maata el enem m än. de 50 à ty n n y rn ala a vleltyä m aata. de 0 à ty n a y rn a la a vleltyä m aata. mons de 0. vähemmän kun 0 tynnyrnalaa vleltyä m aata. Uudenmaan l ä ä n... 6, , Turun a Porn l ä ä n...,32 80,640 6,767 2,545 Hämeenlnnan... 7, ,477,73 W purn... 27,972 8,93 0,004 5,974 M kkeln , ,437 2,5 Kuopon... 3,746 56,398 7,423 4,869 W aasan... 2, ,938,887 6,278 Oulun...»3, ,836 8,896 Summa,426,08 0,276 57,450 42,592 Must. Numerot tässä taulussa ovat summttasa yhteenvetoa ykstysten kunten antamsta lmotukssta. Ne maanomstaat, olla kahdessa el useammassa kunnassa on maatloa, tulevat ss kahdest el useammast tässä yhteenvedossa esn.

206 Kylvö- a sato- Sémence et ré- a) e 7 s 9 Kylvö. Samenee. määrä Suomessa, cote en Fnlande. a ) u 2 3! ; 9! 20 Sato. Récolte. L ä ä n. Gouvernements. Vehnää. Froment. Rusta. Segle. Ohra. Orge. Kauraa. Avone. Sekula. Métel. Tattara. Sarrassn. Tynnyrä. (=,6489 hectoltre.) Hernetä. Pos. Perunota. Pommes de terre. Vehnää. Froment. Segle. Rusta. J Orge. Ohra. Avone. Kauraa. M é te l. Sekula. Tattara. Sarrasn. Hernetä. Pos. Tynnyrä (=,6489 hectoltre.) sperunota. ; Pommes de terre. Kaurta a muta uurhedelm ä. Raves etc. Pellavaa. Ln. Hamppua. Chanvre. Levskää (= 8,5 klo.) Uudenmaan lään ,560 8,40 54,805,936 2,8u 56,708 2 Turun a Porn.. 2,204 79,227 25,8 86, ,59 85,772 3 Hämeenlnnan ,62 6,875 45, ,674 54,25 Wpurn ,635 8,327 88, ,669 53,736 5 Mkkeln ,629 7,75 4,702 4, ,030 35,323 6 Kuopon ,765! 38,446 7,797 2, ,2 7 Waasan ,636 45,474 44, ,937 8 Oulun.. 4 7,45 53,885, ,70 9 Koko Suom 3, , ,33 38,405 2, , ,648 b) 888.! " 9 : L ä ä rl. Gouvernem \ents. Uudenmaan l ä ä n.. Vehnää. Froment. Rusta Segle. Ohra Orge. K y l v ö. S e m e n c e. Kauraa. Avone. Sekula. Métel. Tattara. Sarrasn. Tynnyrä. ( =,6489 hectoltre.) Hernetä. Pos. Perunota. Pommes de terre ,268 8,234 57,464 2,4 2 2,494 57,485 2 Turun a Porn» 2, S 26,066 92,332, ,49 90,0 3 Hämeenlnnan n ,979; 6,342 49, ,573 55,76 4 Wpurn ,367 20,549 89, ,29 55,562 5 Mkkeln ,828 7,070 43,39 5,242 45,350: 38,006 6 Kuopon H ' 80 32,4 38,722; 8,326! 2, ,782 7 Waasan n 39 59,767 48,85 52,965 76' ,396 8: Oulun n 2 7,64 55,085, l 35,486 9I ' Koko Suom 3,72 359, , ,678 3, ,55 47,994,966 9,68 39, ,320 0,639 0,223; 358,525 Il 4,656 5, ,547 30,28 3, ,745 3, , ,529 29,44 37,46,229 2,88 22,37 84, ,757 3, , ,26! ,09 7, ,55 92, ,626,23,578 9, ,87 33,96! 3,459 6,825 4,038 57,708 80,565 7,204 2,08 2,53 4,92 75,27 25,497] 3,3 9, ,740 98,043 8,75 2,238,066,98 272,76 35,659! 9,849 28, ,360 27, ,029 4, ,65 3,936; 6,529 3, ,220 26,306 8,290 62! 3: 89,349 4,988! 9 3, ,388,522,795,42,854,788,46 56,702 5,288 48,734 2,72,048; 76,996:79,54889,679 9 b ) I ; Vehnää. Froment. Segle. Rusta. Orge. Ohra. Avone. Kauraa. Sato. Récolte. Sekula. Métel. Tattara. Sarrasn. Hernetä. Pos. Tynnyrä. (,6489 hectoltre.) Perunota. Pommes de terre. Kaurta a muta uurhedelmä. Raves etc. Pellavaa. L». Hamppua. Chanvre. Levskää ( = 8,5 klo.) 3,57 273,66 42,9 264,759 0, ,20 34,892 7, S 292 6,404 50,742 29,793; 485,284 6, , ,834 4, ,397,064 2,64 29,936 94,05 263,35; 5,742 2!20, ,488! ,508 8, ; 05, ,470,70 2,268 5, ,285 33,446 33,894 5,03,384 2,574 86,020 77,276-24,749 3,63 5,65 93,83 3,02 3,945 22, ,936 24,97 9,22 3,702,862 2,92 296,828 36,647! 0,567 30, , ,26 297,058 4, ,975 32,674 5,877 5, ,84-278,70 9, ,538 6, ,509 25,572 2,363,526,255,697,994,775 66,899 7,670 72,389 2,799, ,38 7,853 97,372 5

207 34 35 c ) c ) Kylvö. Sémence. 0 u 2 3 ' :l» 20 Sato. Récolte. Lään. Gouvernements. Vehnää. Froment. Rusta. Segle. Ohra. Orge. Kauraa.! Avone. Sekula. Métel. Tattara. Sarrasn. Tynnyrä ( =,6489 hectoltre). Hernetä. Pos.! Perunota. Pommes de terre. Vehnää. Froment. Segle. Rusta. Orge. Ohra. Avone. Kauraa. Sekula. Métel. Tattara. Sarrasn. Hernetä. Pos. Tynnyrä (=,6489 hectoltre.) Perunota. Pommes de terre. Naurta a muta uurhedelmä. Raves etc. Pellavaa. Ln. Hamppua, Chanvre. Levskää. ( 8,5 klo.) Uudenmaan lään ,69 8,32 60,803 2, ,776 2 Turun a Porn ,007 25,056 97,202,44 5 4,43 92,583 3 Hämeenlnnan ,654 6,700 52,023, ,764 58,93 4 Wpurn ,79 9,635 88, ,92 55,863 5 Mkkeln ,996 7,098 46,452 5,783 47,352 39,443 6 Kuopon ,744 39,26 20,925 3, ,659 7 Waasan., 46 63,683 47,960 56, ,48 8 Oulun.. 4 7,857 54,682, ,087 9 Koko Suom 3, , , ,883 5,249 '.»77 4, ,472 2, ,76 4, ,35,993 35,59 3,768 8,04 6, ,03 557,74 5, ,820 6, ,84 529,96 33,558! 34,924,55 3,75 339,65 89,57 286,932 5,867! 9 20, ,226 6,989 56,24 8,548,7 309,772 04, ,93I 3,558 3,080 6, ,423 38,29: 35,708 3,530, ,525 86, ,849 28,202 3,877 5, ,928 29, , ,699 27,268 94,87 6,324S,677 2,32 334,893 4,807,724 3, ,048 36,338 38,373 5,298 6, ,622 33,37[ 8,408 7, ,77 286,745 2, ,788 6,088;t 85 4,377 26,20 2,69,726,257,449 2,94,854 78,87 8,76 67,767;2,972,844) 207,349 89,336 0,2o Lään. Gouvernements. d ) S 4 S I Vehnää. Froment. Rusta. Segle. Kylvö. Sémence. Ohra, Orge. Kauraa.! Avone. Sekula. Métel. Tattara. Sarrasn. Tynnyrä ( =,6489 hectoltre). Hernetä. Pos. Perunota. Pommes de terre. l Uudenmaan lään ,4 8,25 64,082 2, ,652 58,926 2 Turun a Porn.. 2,359 80,88 25,528 03,692,346! 4,56 9,666 3 Hämeenlnnan ,95 7,75 53, ,773 56,30 4 Wpurn ,826 8,975 90, ( 272,52 55,909 5 Mkkeln ,746 6,967 47,95 6, ,339 40,477 6 Kuopon ,909 4,646 22,80 3, ,443 7 Waasan ,465 49,226 69, ,3 8 Oulun.. 4 8,29 56,069 2, ,235 9 Koko Suom 3, , ,80 453,58 5, ,8 495,070 d ) Vehnää. Froment. Segle. Rusta. Orge. Ohra. Avone. Kauraa. ^ Sato. Récolte. Sekula. Métel. Tattara. Sarrasn. Hernetä. Pos. Tynnyrä ( =,6489 hectoltre.) Perunota. Pommes de terre. Naurta a muta uurhedelmä. Raves etc. Pellavaa. Ln. Hamppua. Chanvre. Levskää. (= 8,5 klo.) 3,53 244,430 32, ,784 0, , ,669,848. 8,236,574 l 6, ,047, ,967 7, ,74 500,458 26,695 4,448,459 î 2, ,463 87,04 285,653 4, ,04 267,098,385 50,788 8,055 3,79 29,35 92, ,764 3,962 2,66 6, ,794 25,583 34,276 2,43 4:, ,053 83, ,42 28,96 2,499 5,95 20,89 28,776 5, 24,66 5I , ,896 95,429 5,224,44, ,732 38,993 2,539 32, , , ,66 5,368 5,29 498,70 3,592 8,880 9, , ,950 6, ,935 5, , ,808 2,363,860,45,964 2,89,856 74,682 6,672 63,22 2,502,576 80,426 9,535 04,974 9'

208 36 37 e) 885. e) K y l v ö. S é m e n c e. 0 ] S a t o. R é c o lte. L ään. Gouvernem ents. F r o m e n t. Vehnää. S e g le. Rusta. O rge. Ohra. A v o n e. K a u r a a. M é te l. S e k u l a. S a r r a s n. T y n n y r ä ( =, h e k t o l t r e. ) T a t t a r a. P o s. H e r n e t ä. P e r u n o t a. P om m es d e te r r e. U u d e n m a a n l ä ä n ,769 7,795 63,605 2,40 5 2,736 58,69 2 T u r u n a P o r n.. 2,364 8,95 24,50 07,587,3 4,544 87,096 3 H ä m e e n l n n a n ,880 5,779 56, ,55 55,550 4 W p u r n ,04 7,926 92, ,04 58,664! 5 M k k e l n ,286 6,333 5,462 6, ,43 43,088] 6 K u o p o n ,228 40,549 22,835 3, ,055 7 W a a s a n ,068 47,483 66, ,8] 8 O u l u n.. 4 8,586 56,395 2, ,5 9 K o k o S u o m 4,007 38, , ,058 6,400,072 3, ,773 F r o m e n t. V e h n ä ä. S e g le. R u s t a. O rge. O h r a. A v o n e. K a u r a a. M é te l. S e k u l a. S a r r a s n. T a t t a r a. P o s. T y n n y r ä ( =, h e c t o l t r e. ) H e r n e t ä. P e r u n o t a J P om m es d e te rre. N a u r t a a m u ta u u r - h e d e l m ä. R aves etc. L n. P e l l a v a a. Chanvre. L e v s k ä ä H a m p p u a. ( = 8,5 k l o. ) 2,940 27,676 33, ,229, ,04 398,05 5,883 5, , ,945 6,65 535,279] 6, ,09 664,768 33,068 34,964,367 2,384! 287,235 85, ,806 4, , ,207 S 2,729 52,207 7,990 3,593 : 30,9 9,50 40,477 4,777 3,663 6,7 308,964 3,28 29,374,77 4, ,078 79, ,69 30,390 3,84 6,730 29,695 33,24 6,92 26, ,946 65,277 9,70 5,37,53, ,48 38,765,77 30, , , ,200 4,590 7,27 594,290 26,689 7,389 22, ,89 253,33; 6, ,3; 6, , ,26 2,338,404,28,635 I 2,243,605] 78,048 8,433 75,33 3,07,28 88,255 77,667 06,30 9 ; I ] 5. Ylan tuonnn a vennn Importaton et exportaton määrät vuosna du blé en I ! Vuos. An. Farne et gruaux lspund (à 8,5 kg). Jauhettua. Levskää. K au ra a. Avone. Suom een tu o tu a vlaa. Importaton. Jauham atonta tynnyressä. Grans en tyn nyr ( =, h ek to ltre). F ro m e n t. V ehnää. O rge. O h ra. S egle. R usta. Pos. H e rn e tä. Autres Espèces. Muta v lala e a. S u m m a. J T o ta l. J a u h e t t u a. L e v s k ä ä. F arne et gruaux,, / s - p u n d (à 8,5 k g. ) A vone. S u o m e s t a v e t y ä v l a a. E x p o r ta to n. Jaham atonta tynnyressä. Grans en tyn nyr (,6489 hectoltre). K au ra a. V e h n ä ä. F ro m e n t. O rge. O h ra.segle. R u sta. I H e rn e tä. Pos. ;Autres espèces : Muta v la la -! ea. T o ta ]. S u m m a. E r o t u s v l a n t u o n n n Jo s a u h a m a -! to n v la m u u a v e n n n v ä l l l ä. te ta a n lev sk M e r k k - ( - l u v u n e d e l ö k s laske-! l ä o s o t t a a ä l k m ä m a la 2 lev. s e n, m e r k k e d e l l 'k u lle k n ty n -! ryrlle, te k e e s e n e n e m m y y t t ä ;.v en n n e n e m - ; Excédant de l mporta- ; rcyys(-k) e lv ä - h e ra ra y y s ( ). ton ( ) ou de l'ex- \! portaton (- -). E n r a m e n a n t ; les g ra n s aux!,4 sp u n d «selon I le r a p p o rt l tu n n a = V2 lsp u n d, l'e x c é d a n t to ta l de l m p o rta to n ; ( - ) sera. Farne et g r u aux, Isp u n d (à 8,5 kg.) Ja u h e ttu a, le vskää. Grans,,tu n - Jauham aton ta, ty n n y rä ,868,760 45,99 8,863 63,020 48,868 4,369 6,538 33, ,08 7,33 64,850 90,997 6,536, 4, , ,802 6,84 46, ,8 4 5,048 24, ,004 * : ,49,58 39,365 4,749 55,757 32,726 7,559! 28, , ,8 7,587 50,537 73,9 5,783! 46, ,537 «Sumna 40,794,803 9,285 35,353 28, ,623 29,295 66,523,334,63 26,940 54, , ,627 6,84,820 36,230 8,476,580 49,52 90,839 2, ,837 9,03,609 99,842 0,229,73 2' 75,90 325,079] 6 29, ,58 7,07,525]+52,577 ; 5,86,60 3 CC O 335,452; , ,777 7,359, ,69 6,066, , , ,09 ; ,292 0,304,907 8,245,279, ,697.,32, o 43, ,277,4 40,555,06 57,049 4,239,694 6

209 38 6. Talven yl elätettyen elukkan lukumäärä Suomessa. Nombre des anmaux domestques en Fnlande. a) g 0 l 2 Lään. Gouvernements. C h ev a u x. H e v o s a. P o u la n s. V a rso a. B oeufs et t a u r e a u x. Härkä a s o n n e a. V a c h e s. L e h m ä. Menu b étal. N uorta k a r a a. M o u to n s. L a m p a ta. P o rcs. S k o a. C h èv r e s. V u o h a. R e n n e s. P o r o a. P ou les et d n d o n s. hanoa a k a lk k u u n e a Oes el can ard s. H anha a a n k k o a. Uudenmaan lään ,886 3,769 9,986 62,807 20,877 66,67 4, ,523,82 Turun a Porn lään... 42,546 3,869 7,78 04,503 44,68 99,359 5,944 6,02 49, Hämeenlnnan... 29,646 4,029 7,354 76,560 23,458 88,472 5,306 5,332 26, Wpurn... 34,794 4,580 4,922 09,68 2,52 0,26 34, , Mkkeln... 8,94 2,87 5,789 72,67 23,782 56,223 25, , Kuopon,,... 24,722 5,48 7,945 98,647 23,690 59,6 25, , Waasan... 40,398 5,76 6,344 35,648 35, ,507 4,93 5,39 8, Oulun... 20,463 2,64 5,03 93,07 7,902 08,94 2, ,-576 5,54 35 Summa 236,369 32,542 65, , 2,96 885,550 48,649) 9,080 46,576 8,966 3,465 b) l 2 Lään. Gouvernements. Hevosa. Chevaux. Varsoa. P oulans. Härkä a sonnea. Boeufs et taureaux. Lehm ä. Vaches. Nuorta karaa. Menu bétal. Lam pata. M outons. Skoa. Porcs. V uoha. Chèvres. P oroa. R ennes. Kanoa a k a lk k u u n e a. Poules et dndons. Hanha a ankkoa. Oes et canards. Uudenmaan lään ,597 3,539 9,33 63,94 22,456 70,735 3, ,23,20 Turun a Porn lään... 48,840 3,435 7,630 07,300 48,382, 2,394 5,54 6,30 52,967,095 Hämeenlnnan... 30,799 4,226 7,704 79,920 24,379 9,92 6,04 5,766 29, W purn... 85,254 4,737 5,76 3,005 27,470 09,248 35, , M kkeln... 9,36 3,028 6,23 73,332 24,756 59,287 27, ,20 2 Kuopon... 24,902 5,9 8,308 00,262 25,323 60,786 26, ,263 47' W aasan... 40,793 5,805 6,357 34,678 37, ,325 4,400 5, ,39 89 Oulun... 20,358 2,487 5,47 93,24 8,563 08,852 2,429 54: 44,83 6, Summa 240,859 32,376 66, , , ,548 5,429 9,444 44, ,226 3,655

210 39 c) l 2 L ä ä n. Gouvernements. H evosa. C hevaux. Varsoa. Poulans. Härkä a sonnea. Boeufs et taureaux. Lehm ä. Vaches. Nuorta k araa. Menu bétal. Lam pata. M outons. Skoa. Porcs. V uoha, Chèvres. Poroa. R ennes. Kanoa a k a lk k u u n ea. Poules et dndons. Hanha a ankkoa. Oes et canards. U u d e n m a a n l ä ä n... 25,504 3,445 9,992 65,54 24,839 74,222 4, ,525,96 T u r u n a P o r n lä ä n... 44,755 3,60 7,996 09,357 52,68 24,67 7,449 6,447 57,762,64 H ä m e e n ln n a n... 32,034 4,444 8,054 80,900 26,077 92,56 6,876 5,45 29, W p u r n... 35,60 4,767 6,388 7,348 32,409 2,700 36, , M k k e ln... 9,474 3,05 6,859 75,72 27,407 58,48 27, , K u o p o n... 25,439 5,90 8,709 03,848 29,945 65,59 27, , W a a sa n... 4,6 5,673 7,69 36,74 43,683 27,558 7,942 5,964 20,009 5 O u lu n... 20,725 2,424 5,559 93,949 20,886 4, ,698 6,04 42 S u m m a 245,43 32,568 70, , , ,460 60,295 9,852 49,698 24,598 4,257 d) 884. «I K r5 (O - CO 9» 0 th CS th L ä ä n. Gouvernements. C hevaux. Hevosa. P oulans. V arsoa. Härkä a sonnea Boeufs et taureaux. L ehm ä. Vaches. Menu bétal. Nuorta k a raa. M outons. L am p ata. Porcs. Skoa.. Chèvres. V uoha. R ennes. Poroa. Poules et dndons. Kanoa a k a lk k u u n e a. Oes et canards. Hanha a ankkoa. U u d e n m a a n lä ä n... 27,65 3,376 0,660 68,089 26,72 74,3 4, ,002,5 T u r u n a P o r n lä ä n... 45,789 3,750 8,489; 2,539 57,247 27,07 8,228 6,054 59,325,05 H ä m e e n ln n a n... 32,060 4,485 8,024 83,244 28,23 96,029 6,993 5,225 30, W p u r n... 35,654 4,59 6,800 6,06 3,402 09,422 36, , M k k e ln... 9,656 3,3 7,7 77,33 28,884 6,073 28, ,737 7 K u o p o n.. 26,698 5,307 8,943 06,64 29,270 64,609 27, , W a n s a n... 4,99 5,640 7,684 38,935 44,96 220,629 9,79 5,82 2, O u lu n... 20,856 2,374 5,958 95,65 22,208 8,07 2, ,273 6, S u m m a 249,797 32,654 73, ,49 267,60 96,6 65,335 8,960 4,273 29,567 4,8

211 40 e) 985. ; L ä ä n. Gouvernements. Chevaux Hevosa. Varsoa. Poulans. Härkä a sonnea. Boeufs et taureaux. Lehmä. Vaches. Menu bétal. Nuorta karaa. Moutons. Lam pata. Porcs. Skoa. Chèvres. Vuoha. Rennes. Poroa. Poules et dndons. hanoa a kakkuunea. Oes et canards. Hanha a ankkoa. Uudenmaan lään ,60 3,203 0,40 68,224 26,22 74,245 4, , Turun a Porn lään... 45,875 3,385 9,966 6,553 58,09! 29,855 9,473 6,373 60,582,04 Hämeenlnnan... 33,077 4,53 7,930 86,063 29,363 98,45 7,40 5,604 32, W purn... 35,666 4,363 6,684 4,848 29,952,530 34, ,255,340 M kkeln... 9,849; 3,034 7,282 80,72 29,247 60,557 29, , Kuopon... 25,473 5,000 8,868 06,76 30, ,65 68 W aasan... 42,302 5,709 8,906 48,340 46,5 6,793 22,763 6 Oulun... 2,40 2,6 6,078 98,570 23, ,26 6,89 49 Summa 250, ,968 4, Tarttuvn tautehn kuolleta elukota. Anmaux domestques crevés des épdémes contageuses a) 88. «*5 «00 L ä ä n. Gouvernements. Chevaux et poulans. Hevosa a varsoa. Bêtes à cornes. N auta-eläm ä. Moutons. Lam pata. Porcs. Skoa. Chèvres. Vuoha. Rennes. Poroa. Volalle. Spkaraa. Uudenmaan l ä ä n Turun a Porn l ä ä n Hämeenlnnan W purn Mkkeln Kuopon W aasan Oulun Summa 457,73 3,

212 4L b) *8». L ä ä n. Gouvernements. Hevosa a varsoa. <N Chevaux et poulans. Nauta-elämä. CO Bêtes a cornes. Moutons. h» Lampata. Porcs. lo Skoa. Chèvres. «e Vuoha. Rennes Poroa. Volalle. QO Spkaraa. Uudenmaan lään Turun a Porn lään Hämeenlnnan W purn M kkeln Kuopon ; W aasan Oulun Summa 343,38, c ) l L ä ä n. Gouvernements. Hevosa a varsoa. N Chevaux et poulans. Botes à cornes. CC N auta-eläm ä. M outons. Lam pata. Porcs. Skoa. Chèvres. V uoha, R ennes. r» Poroa. V olalle. 00 S p k araa Uudenmaan lään Turun a Porn lään Hämeenlnnan W purn M kkeln Kuopon ; W aasan ; Oulun CO CO 2 Summa 373,20 2,

213 42 d) 884. m eo r- 00 L ä ä n. Couvernements. Chevaux et poulans. Hevosa a varsoa. Bêtes a cornes. Nauta-elämä. Moutons. Lam pata. Porcs. Skoa. Chèvres. Vuoha. Rennes. Poroa. Volalle. Spkaraa. Uudenmaan lään Turun a Porn lään Hämeenlnnan W purn M kkeln Kuopon W aasan Oulun Summa 397,360 2, e) 885. l L ä ä n. Gouvernements. Hevosa a varsoa. eq Chevaux et poulans. Bêtes à cornes. «N auta-eläm ä. M outons. Lam pata. Porcs. Skoa. Chèvres. <0 Vuoha. Poroa. ** Rennes. ; Volalle. oo Spkaraa. Uudenmaan lään Turun a Porn lään Hämeenlnnan Wpurn M kkeln Kuopon W aasan Oulun Summa 53,524 2,

214 43 8. Petoen tappama kot-elämä. Anmaux domestques tués par des bêtes féroces. a) 88. L ä ä n. Gouvernements. Hevosa a varsoa. (N Chevaux et poulans. Bêtes à cornes. eo Nauta-eläm ä. M outons. Lam pata. Porcs. «3 Skoa. Chèvres. CO Vuoha. Rennes. r~ Poroa. Volalle. 00 Spkaraa. ' Uudenmaan lään Turun a Porn lään , Hämeenlnnan W purn M kkeln Kuopon W aasan Oulun ,85 3,26 Summa 28,68 6, ,26 2,228 b) 883. (N eo CO c~ QO L ä ä n. Gouvernements. Chevaux et poulans. Hevosa a varsoa. Bêtes à cornes. Nauta-elämä. Moutons. Lam pata. Porcs. Skoa. Chèvres. Vuoha. Rennes. Poroa. Volalle. Spkaraa. Uudenmaan lään... n Turun a Porn lään , Hämeenlnnan W purn M kkeln Kuopon W aasan Oulun ,68 Summa , ,68 2,366

215 44 c) 883. (N eo Ht m «e t- 00 Lään. Gouvernements. Chevaux et poulans. Hevosa a varsoa. Bêtes à cornes. N auta-eläm ä. Moutons. Lampata. Porcs. Skoa. Chèvres. Vuoha. Rennes. Poroa. Volalle. Spkaraa. Uudenmaan lään Turun a Porn lään Hämeenlnnan W purn M kkeln Kuopon W aasan Oulun , Summa , ,205 2,32 d) 884. l «eo r-> 00 Lään. Gouvernements. Chevaux et poulans. Hevosa a varsoa. Bêtes k comes. Nauta-elämä. Moutons. Lampata. Porcs. Skoa. Chèvres. Vuoha. Rennes. Poroa. Volalle. Spkaraa. Uudenmaan lään Turun a Porn lään ,98 Hämeenlnnan W purn M kkeln Kuopon W aasan Oulun ,06 34 Summa , (:,06 2,942

216 45 e) 885. L ä ä n. Gouvernements. (N Chevaux et poulans. Hevosa a varsoa. Bêtes a cornes. «N auta-eläm ä. M outons. L am p ata. Porcs. Skoa. Chèvres. <o V uoha. R ennes.» Poroa. V olalle. 00 Spkaraa. Uudenmaan lään Turun a Porn lään , Hämeenlnnan W purn M kkeln Kuopon W aasan,, Oulun , Summa , ,340 2,496

217 Vahtelut rustynnyrn Prx courants du ( / tynnyr =,6 489 hnnassa vuosna segle en hectoltre) U 2 I ! ' L ä ä n. Gouvernements. Prx m o y e n. Vuoden h n ta. Prx moyen de 0 ans. Vuoden kesk v e ro h n ta. Prx le plus h a u t. Korken m erktty h n ta vuoden k u lu essa. Prx le plus bas Aln m erktty hnta v u o d e n k u lu e ssa. Prx m o y e n. Vuoden h n ta. Prx moyen de 0 ans. Vuoden kesk vero h n ta. I Prx le plus h a u t. Korken m erktty h n ta vuoden k u to essa. Prx le plus bas. Aln m erktty hnta v u o d en k u lu e ssa. r>& f. ÿhtf ffnf. 7v. Sfbtf 7të 3kf m p Sfnf fä Prx m o y en. Vuoden h n ta.! Prx moyen de 0 ans. J Vuoden kesk v ero h n ta. Prx le plus h a u t. Korken m erktty h n ta vuoden k uluessa. Prx le plus bas.!! t Sftrtf f, Sftnf. \ftd W nf \yä Xnf. Aln m erktty hnta v u o d e n k u lu e ssa.! Prx m oyen. Vuoden h n ta. Prx moyen de 0 ans. Vuoden kesk v ero h n ta. Prx le plus h a u t. J Korken m erktty h n ta vuoden k u lu e ssa. Prx le plus bas. I Aln m erktty hnta v u o d e n ku lu essa. Prx m o y e n. Vuoden h n ta. J Prx moyen de 0 ans. Vuoden kesk v e ro h n ta. Prx le plus h a u t. Korken m erktty h n ta vuoden k u lu essa. I Aln m erktty hnta v u o d e n k u lu essa. Sem f på. Sb/C fb. S th f ph M nf. \p3. Sftnf. m ï n f. m. Prx le plus bas. Uudenmaan lään Turun a Porn lä ä n Hämeenlnnan W purn ' M kkeln Kuopon ; 8 7 Waasan.. Oulun, pats Lapnmaa no ta Lapnmaa SO _ 5 28 _ S L ! ! _ 5 _! 2 _ _ 4 _ 20 _ _ ] !

218 I L ään G o u v e r n e m e n t s. R engn palkka elatusta lukem a tta. L e salare d un servteur de ferme sang compter le vvre. Salare moyen de la p ro v n c e. K eskm äärä koko lä ä n ssä..salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus élevés. Keskm äärä snä el nssä kunnssa, : mssä palkka on s u u rn. Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus b as. K eskm äärä snä el nssä k u n n ssa, I mssä palkka on vähn.. Palvelus- a työväen palkkaehdot P a n p a lk k a e la tu sta lu k e m a tta. L e s a la re d u n e se rv a n te de te rm e sans c o m p te r le v v re. Salare moyen de la p ro v n c e. K eskm äärä koko lään ssä, Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus élevés K eskm äärä snä el nssä k unnssa,! mssä palkka on su u rn.! Salare moyen dans les endrots où les prx sont les plus bas. K eskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on väh n - Salare moyen de la p ro v n c e. Les salares des T a lo n ru u a ssa o le v a n m e h e n d u n o u v re r, sans Kesällä- Pendant l été. Keskm äärä koko läänssä. Keskmäärä snä el nssä kunnssa, I mssä palkka on suurn.! Salare moyen dans les endrots où les prx sont les pns élevés. SOnf. Sfkf. fflnf Stnf Shf ïnf. n ïn f. ym. Mnf pä. Uudenmaan lään Turun a Porn lään Hämeenlnnan W purn ! Mkkeln,, Kuopon ; 7 W aasan Oulun Koko Suom Uudenmaan lään. 9 0! l Turun a Porn lään Hämeenlnnan W purn Mkkeln Kuopon W aasan Oulun s Koko Suom Salare moyen dans les endrots où les prx sont les plus bas. Keskmäärä snä el nssä kunnssa, mssä palkka on vähn. Â r 80! A r 7 5 maaseudulla kussakn läänssä, ouvrers agrcoles., 2 3 ; 4 p ä v ä ty ö n h n ta P r x de la o u rn é e } c o m p te r la n o u rrtu re. Salare moyen de la pro v n ce. 3mf ; 7 f 8 9! T alon ruuassa olevan vam opuolen pävätyön hnta. P rx de la o u rn é e d u n e o u v rè re san s c o m p te r la n o u rrtu re. T a lv e lla - P e n d a n t l hv er. K e sällä-----p e n d a n t l été. ] T a lv e lla - P e n d a n t l h v e r. K eskm äärä koko äänssä. n Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus élevés. 7 0 K eskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on su u rn. moyen dans les e n d ro ts les prx sont les plus bas. Salare où I K eskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on vähn. Salare moyen de la pro v n ce. : Keskm äärä koko läänssä. ] Salare moyen dans les e n d ro tts où les prx sont les plus élevés. K eskm äärä snä el nssä k unnssa,! mssä palkka on su u rn. Salare moyen dans les en d ro ts où les prx sont les plus bas. «I-!! 3 ; mssä palkka on v äh n. ï' ^ 3. K eskm äärä koko läänssä. Salare moyen de la p rovnce. 3mf yu. 3mf. yu. 3nf yu. 3mf yu. 3mf yu., 3mf yu. Smf. yu. 3mf yu J 7 0 l ! ! ; ! 4 0 \ ; : [ 7 8 Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus élevés. K eskm äärä snä el nssä kunnssa, mssä palkka on su u rn. Salare moyen dans les e n d ro ts, où les prx sont les plus bas. K eskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on v ä h n : Il J I )

219 50 5 2! 3 4 R engn palkka elatusta lukem a tta. L e s a la re d u n s e rv te u r de fe rm e san s c o m p te r le v v re P a n p a lk k a e la tu sta lu k e - m a tta. L e s a la re d 'u n e se rv a n te de fe rm e sans c o m p te r le v v re T a lo n ru u a s s a o le v a n m e h e n d u n o u v re r, sans K e sä llä----- P e n d a n t l été II pävätyön h n ta Prx de la ournée com pter la nourrture. T alon ruuassa olevan vam opuolen pävätyön hnta. Prx de la ournée d une ouvrère sans compter la nourrture. Talvella----Pendant l hver. Kesällä- Pendant l été. Talvella- Pendant l hver. Lään. G o u v e r n e m e n t s. Salare moyen de la p ro v n c e. K eskm äärä koko lään ssä. Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus élevés. K eskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on su u rn. Salare moyen dans Ies e n d ro ts où les prx sont les plus bas. K eskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on v ä h n. Salare moyen de la p ro v n ce. Keskm äärä koko läänssä. Salare moyen dans le* e n d ro ts où les prx sont les plus élevés. Keskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on su u rn. S fa f s /fo f 5 V S t n f S* n p S h f 9 h f p s. S ü n f p V fo f fm. Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus bas. Keskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on vähn- Salare moyen de la pro v n ce.! K eskm äärä koko läänssä. Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus élevés.! Keskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on su u rn. Salare moyen dans les e n d ro ts où les prx sont les plus bas. Keskm äärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on v ä h n. Keskmäärä koko läänssä- Salare moyen de la provnce. Salare moyen dans les endrots où les prx sont les plus élevés. Keskmäärä snä el nssä knnnssa. : mssä palkka on suurn. Salare moyen dans les endrots l où les pnx sont les plus bas. Keskmäärä snä el nssä kunnssa. mssä palkka on vähn.! Keskmäärä koko läänssä. Salare moyen de la provnce. Salare moyen dans les endrots où les prx sont les plus élevés. Keskmäärä snä el nssä k u n n ssa, mssä palkka on snurn. Keskmäärä snä el nssä kunnssa, mssä palkka on vähn. Salare moyen dans les endrots où les prx sont les plus bas. Keskmäärä koko läänssä. Salare moyen de la provnce. Salare moyen dans les endrots où les prx sont les plus élevés. Keskmäärä snä el nssä kunnssa, mssä palkka on suurn. Keskmäärä snä el nssä kunnssa, mssä palkka on vähn. Salale moren dans les endrots où les prx sont les plus bas. M nf p Sfkf pt 7Vt ïnf fn. Sfnf. pt pt Shf pu. m ïnf ut Uudenmaan lään TurunaPorn lään Hämeenlnnan Wpurn Mkkeln Kuopon Waasan Oulun Koko Suom Uudenmaan lään Turun aporn lään , Hämeenlnnan Wpurn Mkkeln Kuopon W aasan Oulun Koko Suom : l Uudenmaan lään J70 20 Turun a Porn lään Hämeenlnnan Wpurn M kkeln Kuopon Waasan Oulun Koko Suom Å Å r r I _ _ _ _

220 52 2. Katsaus metsävalkeohn Suomessa vuosna Les ncendes des forets en L ä ä n. Gouvernements Tynnyrn-alaa palanutta metsää. L étendue des terres bosées, dévastées par le feu ( tynnyrnala ) [! Edelläsesovan metsän lmo-! tettu arvo. Valeur des bos consumés. M a r k k a a Uudenmaan lään 27, ,355 25,462 2,635 2,340,305! Turun a Porn,35 4, ,86 24,56 3,82 0,260,930; ; Hämeenlnnan 6,299 2, , ,778 9,88 7,950 0, ; Wpurn,, 5, ,890 70,00 23,38 6,96 4,895 Mkkeln 230 2,728 4, ,624 46,200, Kuopon, , ,300,20 6,840 6, I W aasan 662, ,930 5,250 6,890 2,690 Oulun 4,02 9,589 8,79 2,097 48,058 58,835 74,645 7,40 Koko Suom 4.746! 37,558 89,360 6, , ,636 9,660, 47,246 9,50 3. Plankkuen a lautoen, keskhnta vuosna Prx moyen des bos de scage en L ä ä n Reduceerattu toltt plankkua à 6 kuutoalkaa. Planches ; 0 Reduceerattu toltt lautoa à 6 kuutoalkaa. As. Gouvernements Uudenmaan lään 6 8 J V 5/htf tm f>a Stof fë. Sfnf ftä Sfaf p Sfaf Jm Sbtf på. 3btf ! Turun a Porn Hämeenlnnan ; W purn CO «-H M kkeln : - 54 Kuopon W aasan : 8 92; O ulun C ; K eskhnta koko maassa [

221 53 4. Halkoen keskhnta vuosna Prx moyen des bos à brûler en Lään. K uutosyltä kovuhalkoa.! De bouleau. K uutosyltä havupuuhalkoa. D e sapn. Gouvernements Sbf. fm JM. S tn p l M n f fm. Sfaf tm Zfnf Jë. m. ym Sftnf-a. Uudenmaan lään Turun a Porn Hämeenlnnan Wpurn M kkeln Kuopon W aasan Oulun,, S K eskhnta koko! maalle Tervan keskhnta vuosna Prx moyen de goudron ! 6 Tynnyr tervaa. P ar tyn n yr à,6489 Lään. Gouvernements hectoltre., ïnf. fm ftn f. fm. Mnf fm S h tf fm m nf Jà. Uudenmaan lä ä n Turun a Porn l ä ä n Hämeenlnnan lä ä n ; W purn, M kkeln Kuopon r> 77 W aasan Oulun K eskhnta koko maalle

222 54 6. Tapettua peto-elämä a nstä maksettuen palkntoen määrä. Bêtes féroces tuées ans que le montant des gratfcatons accordées aux chasseurs. a) 88. L ä ä n. Gouvernements. c* K arhua. Ours. er Susa. Loups. Ilveksä. Lynx. «Kettua. Renards. CD Ahm oa. G loutons. t» Saukkoa. Loutres. Martres. 00 N äätä. Herm nes. K ärppä. Ryöstölntua. ^ Oseaux de proe. l Maksettuen palkntoen määrä. Le m ontant des gratfcatons. Sfhtf på. Uudenmaan lään , Turun a Porn lään , Hämeenlnnan lään , W purn , M kkeln ,336 Kuopon ,373 W aasan ,74 70 Oulun , Summa t> 4, ,744 3,439 58, b) 888. l 2 3 l L ä ä n. Gouvernements. Karhua. Ours. Susa. Loups. Ilveksä. Lynx. Kettua. Renards. Ahmoa. Gloutons. Saukkoa. Loutres. Näätä. Martres. Kärppä. Hermnes. Ryöstölntu Oseaux de pr Maksettuen palkntoen määrä. Le montant des gratfcatons. ïïnf ph Uudenmaan lään., , Turun a Porn lään ,24 43 Hämeenlnnan lään ,756 4 Wpurn ,27 40 Mkkeln ,088 Kuopon ,779 Waasan , Oulun , , Summa , ,583 3,947 4,53 84

223 55 C) 883. Lään. Gouvernements. K arhua. Ours. eo Susa. Loups. Ilveksä. Lynx. Kettua. Renards. G loutons. ce A hm oa. t- Saukkoa. Loutres. 00 Näätä. Martres. K ärppä. 05 * Hermnes. Ryöstölntua. " Oseaux de proe. 5 Maksettuen palkntoen m äärä. : Le m ontant' des gratfcatons. Sr.nfl m. Uudenmaan lään , Turun a Porn lään ,203 ; 8,32 73 Hämeenlnnan lään , W purn , M kkeln , Kuopon ,923 0 W aasan., , Oulun , ,47 97 Summa , ,580 4,372 38, d) s 9 0 Lään. Gouvernements. Karhua. Ours. Loups. Susa. Ilveksä. Lyux. Kettua. Renards. Ahmoa. Gloutons. Loutres. Saukkoa. Näätä. Martres. Kärppä. Hermnes. Ryöstölntua. Oseaux de proe. M aksettuen palkntoen m äärä. Le m ontant des gratfcatons. ffnf f. Uudenmaan lään ,08 85 Turun a Porn lään ,367 8, Hämeenlnnan lään , W purn ,33 M kkeln,, ,5 Kuopon ,68 6 W aasan,, ,204 5 Oulun , ,909 5 Summa , ,562 5,225 36,558 78

224 56 e) SS l L ä ä n. Gouverneme.nts. Ours. K arhua. Loups. Susa. Lynx. Ilveksä. R enards. K ettua. G loutons. A hm oa L outres. Saukkoa. M artres. N äätä. H erm nes. K ärppä. Oseaux de proe. R y ö stö ln tu a. M aksettuen p a lk n to e n m äärä. L e m o n ta n t des g ratfcatons. Sfof U u d e n m a a n lä ä n ,34 T u r u n a P o r n lä ä n ,95 H ä m e e n ln n a n lä ä n ,593 " W p u rn ,955 M k k e ln ,608 K u o p o n ,25 W a a s a n,, ,494 O u lu n , ,834 S u m m a , ,342 4, ;928

225 7. Tero- a kottarvemyllyen lukumäärä Suomessa vuonna 885. Nombre des moulns en [ 4 I ; 9 0 Veromyllyä, osta käytettynä Moulns, payant l mpôt à l Etat I 7 8 Kottarvemyllyä, osta käytettynä Moulns ne payant pas d'mpôt. L ä ä n. Höyryllä. Moulns à vapeur. Tuulella tah Vedellä. muulla käytn Moulns à eau. : vomalla. Moulns à vent. Vedellä. Moulns à eau. Tuulella tah muulla käytn vomalla. Moulns à vent. \! Gouvernements. Nombre des moulns. Myllyen luku. La force des mach-, nés chevaux. : Konetten väkevyys hevosvomssa. ; Kvparen luku. Nombre des pares de meules. Nombre des moulns. Myllyen luku. Nombre des turbnes. Turbnen luku. Nombre des roues. Vesratasten luku. La force des machnes chevaux. Konetten väkevyys hevosvomssa. Kvparen luku. Nombre des pares de meules. Nombre des moulns. Myllyen luku. Nombre des pares de meules. Kvparen luku. Nombre des moulns. Myllyen luku. Nombre des turbnes. Turbnen luku. Nombre des roues. Vesratasten luku. La force des machnes chevaux. Konetten väkävyys hevosvomssa. Kvparen luku. Nombre des pares de meules. Nombre des moulns. Myllyen luku. Kvparen luku. Nombre des pares de meules. 57 ; Uudenmaan lään , n Turun a Porn n ,473 4,497 Hämeenlnnan M Wpurn n Mkkeln n Kuopon n : Waasan n ,36 5,098 36,27 2,653 2,82 Oulun n !,20 4,7, I Summa ,43 06,542 2,37 2, ,478 4,34,89 4,748 0,055 0,269» H CO

226 58 8. Katsaus Suomen sahalkkeesen. Nombre de sceres en Fnlande ans que leur producton, a ) * 8 8. L ä ä n. Gouvernements S a h o e n lu k u m ä ä rä. Nombre de sceres. höyry-. à vapeur. ves-. à eau. Summa. Total. M Raamen lukumäärä. Lames Mehä. Hommes. T y ö v äen m ä ä rä. Gens de traval. Femmes. Vmpuola. Lapsa alle 5 vuoden. Enfants au dessous de 5 ans. Summa. Total. Sahattua tukkea, o kappaleta. ^ Blles scées, pèces. 2 3 V a lm stu k s e n m ä ä rä k u u to a lo ssa. Producton de sceres en peds cubes. Planches. Plankkua. As. Lautoa. Muta sahatuotteta. Autres bos de scage. U udenm aan lään.. n ,366,596,82,68,52 63,950 Turun a Porn , ,44,354,335 4,307,260 2,248,265 9,7 Hämeenlnnan ,50,453, ,054 25,80 W purn ,236,885,345,929, ,000 Mkkeln , ,882 98,320,202, Kuopon ,369 82,35 2,348,933 2,772,34 4,588 W aasan , ,285 62, ,00 Oulun ,824 3,508,76,392,09 79,545 Summa o[ 4 4 l 5,327,009,257 7,593! 4,734,574 6,996,960 2,290,3,035,439 b ) Lään. Gouvernements. 2 3 S a h o e n lu k u m ä ä rä. Nombre de sceres. h ö y ry -. à vapeur. ves-. à eau. Sum m a. Total. ^ Käämen lu k u m ä ä rä. Lames M ehä. Hommes. T y ö v äen m ä ä rä. Gens de traval. V :n p u o la. Femmes. Lapsa alle 5 v uoden. Enfants au dessous de 5 ans. S um m a. Total. S ahattua tu k k e a, o k a p p a le ta. " Blles scées, pèces. 2 3 V a lm stu k sen m ä ä rä k u u to a lo s s a. Producton des sceres en peds cubes. Blanches. P la n k k u a. As. L a u to a. Muta s a h a tuotteta. Autres bos de scage. Uudenmaan lään ,805,362,076,022,709 28,60 T u ru n a P o rn , ,482,478,427 4,024,725 2,263,560 63,407 Hämeenlnnan ,030 2,79,203,23,698 66,773 W purn ,044 60,228 2,33,225 2,234,200,65,000 M kkeln ,368! 875,086,427, Kuopon , ,349 2,805,489 2,79,398 63,33 W aasan ,750,6,932 87, ,660 Oulun ] ,673] 3,465,57,464, ,585 Summa o 5, ,2 5,577, ,253 3,45,037 2,990,230

227 59 c) Sahoen lukumäärä. L ä ä n. Gouvernements. Nombre de sceres. höyry-, à vapeur. ves-. à eau. Summa. Total. Raamen lukumäärä. * Lames Mehä. Hommes. Työväen määrä. Gens de traval. Vamonpuola. Femmes. Enfants au dessous de 5 ans. Lapsa alle 5 vuoden. Summa. Total. Sahattua tukkea, o kappaleta. " Blles scées, pèces. 2 3 Valm stuksen määrä kuutoalossa. Producton de sceres en peds cubes. Planches. Plankkua. As. Lautoa. Muta sahatuotteta. Autres bos de scage. Uudenmaan lään.. n ,05,724,053,429,004 2,859 Turun a Porn , ,463,379,467 3,740,268 2,67, ,04 Hämeenlnnan., ,499,25,9,8,84 37,600 W purn ,939 3,80,029 2,250,203 99,00 Mkkeln ,69 770,252,045,632 0,00 Kuopon ,846 2,706,863 3,529,55 33,69 Waasan o ,37,46,840,400,445 *)583,56 Oulun : 694,26 3,446,852,325,663 40,900 Summa , ,33];5,725,044 l8,56,068 4,266,862,72,808 d) 884.! Lään. Gouvernements Sahoen lu k u m äärä. Nombre de sceres. höyry-, à vapeur. ves-. à eau. Summa. Total. Raamen lukumäärä. Lames Mehä. Hommes. Työväen määrä. Gens de traval. Vamonpuola. Femmes. Enfants au dessous de 5 ans. Lapsa alle 5 vuoden. Summa. Total. Sahattua tukkea, o kappaleta. " Blles scées. pèces. 2 I 3 Valm stuksen määrä kuutoalossa. Producton de sceres en peds cubes. Planches. Plankkua. Lautoa. Muta sahatuotteta. Autres bos de scage. Uudenmaan lään ,607,036,292,29,287 62,83 Turun a Porn , ,249,520,509 4,030,939 2,57, ,620 Hämeenlnnan ,255,004, , ,880 W purn , ,209,022,866 4,33,990 2,46,280 58,960 M kkeln , 247,43 486, ,7 3,324 Kuopon ,680 2,074,277 3,42,065 25,00 W aasan , , , ,600 Oulun ,886 3,238, , ,725 Summa , 4, ,944 5,642,49 7,029,44 2,258,465 l,849,022 *) Yhdestä höyrysahasta ( raam) a nelästä vessalasta (8 raama) e ole valmstuksen määrää lmotettu,

228 60 e) 885. Lään. Gouvernements Sahoen lukumäärä. Nombre de sceres. höyry-, à vapeur. ves-. à eau. Summa. Total. m Raamen lukumäärä. Lames Mehä. Hommes. Työväen määrä. Gens de traval. Vamonpuola. Femmes. Enfants au dessous de 5 ans. Lapsa alle 5 vuoden. Summa, Total. Sahattua tukkea, o kappaleta. * Blles scées, pèces. 2 3 Valmstuksen määrä kuutoalossa. Producton de sceres en peds cubes. Planches. Plankkua. Ats. Lautoa. Muta sahatuotteta. Autres bos de scage. Uudenmaan lään n ,08 930, ,47 73,32 Turun a Porn , ,442,576,024 4,640,006 2,672, ,482 Hämeenlnnan ,266,362,92,090,698 98,633 W purn , ,02,835,508 2,203,673 38,67 M kkeln , ,46,6,437 2,20 Kuopon ,30 2,978,942 2,333,680 46,52 W aasan ,798 44, , ,040 Oulun ,396 2,90,90 70,50 29,250 Summa , ,424 5,254,683 5,346,293,99,365,776, Katsaus Suomen kaupunken kasvamseen vuosna Le développement des vlles de la Fnlande en Uusa torea a kauppapakkoa. Places publques planées. Lukum äärä. Nombre. Étendue en,,tynnyrna l a t Laauus tynnyrnalossa. 4 5 Uusa katua. Nouvelles rues. Lukum äärä. Nombre. Longueur en,,syltä. Yhteenlaskettu ptuus syllssä. 6 7 Uusa ylesä puutarhoa a kävelypakkoa. Nouveaux a r dns publcs etc. Lukum äärä. Nombre. Étendue en,,tynnyrna l a t Laauus tunnyrnalossa [ I 5 Kvestä. En brque. Uusa rakennuksa. Nouvelles constructons. Ykstysä. Masons des partculers. En bos. Puusta. T otal. Summa. Summa kustannusta. T otal des dé p en ses. Julksa. Masons de l'état, des communes et des congrégatons relgeuses. K vestä. En brque. Puusta. En bos. Summa. T otal. Summa kustannusta. T otal des dépenses. : Markkaa. M arkkaa. H elsn k... n ,625, ,764,033 P o r v o o ,200 L o v s a... 2,500? - Tammsaar , ,700 Hankonem ,000? 3 3 9,578 Srretään I - Il [ 293 l2,239,050? ,88,3

229 6 2 3 Uusa torea a kauppapakkoa. Places publques planées. Lukumäärä. Nombre. Laauus tynnyrnalossa. Etendue en,,tynnyrnala". 4 5 Uusa katua. Nouvelles rues. Lukumäärä. Nombre. syllssä. Longueur en,,syltä. Yhteenlaskettu ptuus 6 7 Uusa ylesä puutarhoa a kävelypakkoa. Nouveaux ardns publcs etc. Lukumäärä. Nombre. Laauus tynnyrnalossa. Etendue en tynnyrnala ] 2! (Jusa rakennuksa. Nouvelles constructons. Ykstysä. Masons des partculers. \ Puusta.! En bos. Kvestä.! En brque Summa. Total. Summa kustannusta. Total des dépenses. Markkaa. Julksa. Masons de l État, des communes et des congrégatons relgeuses. Kvestä. En brque. Puusta. En bos. Summa. Total. Summa kustannusta. Total des dépenses. Markkaa. Srretty , ? ,88,3 T u r k u ,043, ,489,880 P o r... _ ,400?? R a u m a , ,000 Uuskaupunk ,000 N a a n t a l ,000 Maaranhamna ,590 25,000 Ikaalsen kauppala ,000 Hämeenlnna.... _ , ,438,9? T a m p e r e... _ ,843, ,000 W p u r , ,049,439? H a m n a , ,300? Lappeenranta ,000? K ä k sa lm B 4 S o r t a v a la , ,000? K o t k a , ,050 M k k e l , ,388 H e n o la ,500 Savonlnna... _ 4,000 K u o p o... _ ,222, ,803,552 Joensuu ,000 Isalm en kauppala ,000 8,535 Nurmen kauppala ,000 _ Nkolankaupunk ,000? ,402,032 K a s k n e n K rstnankaupunk ,800 Uuskaarlebyy... _ 00 2 o 2, ,594 P etarsaar ,400 K o k k o l a ,600 J y v ä s k y lä ,000 _ O u lu ,482, ,575,64 R a a h e ,200 T o r n o ,400 _ ,926 K a a a n... _ 6 6,000 K em ,600 Summa 3 20, ,03,372 23,426,266? 6(39 380; 5,248,839?

230 Akakautena tapahtu- netten kauppaskonkurssen lukumäärä. Nombre des falltes des com* merçants en Sum m a L ään. Gouvernements. Nombre. Lukum äärä. Actfs. Varoa asem antln mukaan m arkossa. P assfs. Velkoa asem antln mukaan m arkossa. Nombre. Lukum äärä. Actfs. Varoa asem antln mukaan m arkossa. Passfs. : Velkoa asem antln mukaan m arkossa. Nombre. Lukum äärä. Actfs. Varoa asem antln mukaan m arkossa. P assfs. Velkoa asem antln mukaan m arkossa. Nombre. Lukum äärä. Actfs. Varoa asem antln mukaan m arkossa. Passfs. Velkoa asem antln mukaan m arkossa. Nombre. Lukum äärä. Actfs. Varoa asem antln mukaan m arkossa. Passfs. Velkoa asem antln mukaan m arkossa. Nombre. Lukum äärä. Actfs. Varoa asem antln mukaan m arkossa. Passfs. Velkoa asem antln mukaan m arkossa. Excédant des passfs. [ Velkoa enemmän! kun varoa. U ndem aan lään ,489 82, , ,30 2 5,925,596 7,6,075 29,46,033,632, , , ,732,097,335,957 2,603,860 2 T u ru n a P o rn ,4, ,96 663,89 24,50,725,543, , , ,559 8, ,600,867 3,728,09,27, Häm eenlnnan ,406 6, ,337 26, , , ,34 36, , ,977 43,077,0,35,22 274, 3 4 W p u rn , , ,74 472,493] 9 2, , ,296 50,87 8 3,97,3 4,52, ,542,420 5,734,699,92, M kkeln.. 2 5,460 8,46 8,66 27, , , ,42 285,0 4 38,645 46, ,050 64,638 4, K uopon ,05 88, , , ,273 47, , , ,245 82, ,37,943 2,489,7 7, W aasan , ,6 356, , , , , ,58,50, ,26,89 2,800, , O ulun , ,655 4,567 5, ,759,206, ,669 83,740 0,373,406,289, ,794,294 2,946,886 52,592 8 S Summa 67,756,575 2,480, ,86,330 2,577, ,430,770 2,26, ,369,033 3,950,4 4 8,002,892 9,894, ,745,600 3,029,7 6,283, Stä kaupungessa... 44,44,345,799, ,038,680 2,355, ,080,380,803, ,639,07 3,73, ,423,38 9,22, ,622,560 28,344,345 5,72,785 0 maaseurakunnssa , ,70; 5 47, , , , ,06 777, ,754 68, ,23,040 2,684,772 56,732

231 64 2. Maantetä a sltoa Suomessa vuonna 885. Routes et ponts en 885. Lään. 2 I ! 2 3 Gouvernements. Vuoden lopussa tek vrstamäärä. Longueur en vrsta des routes à la fn de l'année. Grandes routes. Ylesä maantetä. I Kylätetä. I Voes des vllages. Total. Summa. Vuoden lopussa löyty - A la fn de Vannée l y avat Rautasltoa. Ponts de fer. Nombre. Kappaletta. Yhteenlaskettu ptuus kyynärssä. Longueur en kyynärä. Kvsltoa. Nombre. Ponts de perre. Kappaletta. Yhteenlaskettu ptuus kyynärssä. Longueur en kyynärä. Puusltoa. Ponts de bos. Nombre. Kappaletta. \Longueur en kyynärä. Yhteenlaskettu ptuus kyynärssä. Summa sltoa. Nombre. Kappaletta. Total. Longueur en kyynärä. Yhteenlaskettu ptuus kyynärssä. Lauttoa. Bacs. Uudenmaan *) lään..,822,952 3, , , ,74 7 Turun a Porn.. 2,950 3,2 6, ,02,029 20,572,349 27, Hämeenlnnan *).. 2,688,724 4, , , ,388 9 W purn.. 3,508 4,065 7, , ,078,033 29,837 7 M kkeln *)..,659,447 3, , , ,22 9 Kuopon.. 2,649,353 4, , , ,309 9 W aasan.. 3,636 3,04 6, ,858,276 22,376,72 3,274 0 Oulun.. 2,974,337 4,3?? 09 2, ,804,086 24, Summa 2,886 8,03 39,899 20,36,445 35,304 6,487 35,296 7,952 7,96 60 *) U u d e n m a a n, H ä m e e n ln n a n a M k k e l n lä ä n n t e d o t o s o tta v a t, v u o d e n 880 t e t o h n v e r r a t t u n a, v ä h e n e m s e n, m n k ä s e k a n le n e e v a k u t t a n u t se, e ttä v m e m a n t u t te d o t a r v a t e n o v a t l a n s u u re t.

232 22. Ertysluettelo tehdystä uussta maantestä kussak läänssä vuosna Specfcaton des routes en constructon pendant les années \ 3! 4 5! 6! T : a Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. 65 luoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. Longueur en,,vrsta. Tentekoon käytetyta Nombre des o u r nées mses au tra val. H evospävätötä. Les ournées d attelaae. Mehenpävätötä. Les ournées d'homme. Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Subventon de l'e tat. En argent. Rahassa. M:kaa, P- Jauhossa. J Levskää- En farne. Ohrssa. En orye. Tynnyrä.! U u denm aan lä ä n.! 88. TeTenholan a... \ :48 Bromarvn ptässä alotettu Skomäen mäk Sukselan a Pa- kaselan kestkevarn välllä on o k a s t u... 0,! 0 8 : 882. Suur rantate Tenholan a.. Bromarvn krkon välllä val ;,5 8 45! J >! ms ! Te Kymn asemalta Wärä-! Iän kentälle Elm äen ptäässä... 8,6, _ :! 888. Te Nukarn kylästä Nurmärven ptäässä Tuusulan ptään r a a lle... 2, Te Hyvngän rautate-asem alta Nurmärven ptäässä Hausär! ven ptään r a a l l e Summa vuoslta , 4 2,0?,398? Turun a P o r n lä ä n Te Fnbyn kappalasentlalta ; Fnbyn ärvenrantaan Te Kynämäen kylästä Pernön ptäässä suurelle maan telle... 2, ! Te Haunan kylästä Lavan! ptäässä Poomarkun raalle, alotettu Summa vuoslta ,5 235! 705 :

233 66 Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. 2 3 * 5 «7 8 Longueur en vrsta. Vuoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. Tentekoon käytetytä Nombre des ou r nées mses au traval. Hevospävätötä. Les ournées d attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d homme. Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Subventon de l État. En argent. Rahassa. M:kaa. P- En farne. Levskää. Jauhossa. En orge. Tynnyrä. Ohrssa. H äm een lä ä n. 88. Slta a maanterakennus rautatepengermän pokk lähellä Tampereen kaupunka a M essukylän ptään raaa, onka työn W aasan rautaterakennuksen ohtokunta on tomttanut. 2,5?? Te Toalan kylästä ; Akaan ptäässä Kylmäkosken kappeln krkolle, seurakuntan kustantama... 2, Te Forssan tehtaalta Tammelan ptäässä Forssan asemalle Uralan ptäässä, suurmmaks osaks Forssan osake-yhtön k u sta n ta m a N. k. Narvan kylänte Multo- Korpplan tlalta Äkämäen kylässä Tervalan tlalle Anttulan kylässä Kuhmosten ptäässä... 7,5 80 G Osa tetä Jyväskylän ptäästä raalta Hämeen a W aasan läänen välllä Levonmäen kappeln raalle Hämeen a M kkeln läänen välllä, oka osa on Korplahden p t ä ä s s ä... 8,5, Te Fuharlan kylästä L ängelmäen ptäässä krkonkylään... 6,200,800 Summa vuoslta ,5,380? 5,038?

234 67 ] 2 3 * 5 «II 7 8 Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. Longueur en»vrstcr*. Vuoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. Tentekoon käytetyltä Nombre des ou r nées mses au traval Hevospävätötä. Les ournées d attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d homme. Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Subventon de l'etat. En argent. Rahassa. M:kaa. P- En farne. Levskää. Jauhossa. En orge.! Tynnyrä. Ohrssa. W purn lään. 88. Te Uudenkrkon kunnassa, yhdstävä maanten Eaukärven a Summan kestkevaren välllä Perkärven asemaan Te W alkealan kunnassa, krkonkylän a Häkämäen välllä Te Laukkalan a Mertärven välllä Jääsken ptäässä Te Sakkolan krkolta Pyhäärven raalle urakalla.... 3,5??, Te Käksalmen kaupungsta Räsälän raalle, alotettu ,000 4,600 Te Parkkalan ptäässä Änklästä U u d e lle slla lle...,8,000,700 3,700 Ten teko L etten-kylästä Suoärvellä Kornoalle Im plahdella alotettu Te Peppolasta Jääskellä Im a tralle... 0,5 400 Ten teko Sakkolasta Pyhäärven raalle lopetettu urakalla... 3,5, Maanten mutka Sahankosken a Hännlän taloen välllä Htolan ptäässä okastu... 0, Maante Sortavalan ptäässä t e k e l l ä... M aanten teko Uukunemen p- Srto 35,6 4,344? 8,290? 6,35 -

235 I I 7 8! Tet, ota an tehty. Les nouvelles routes. : Longueur en vrsta. Vuoden kuluessa valmks tehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. Tentekoon käyte-; tytä Nombre des our- nées mses au ra-! val : Hevospävätötä. Les ournées (/ attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d homme. Tentekoon annettua I apua ylesstä varosta. Subventon de l'état. ' En argent.! Rahassa. I M:kaa. P - :] En farne. Levskää. Srto 35,6 4,344? 8,290?; 6,35 _ täässä Matrn a Parkan välllä alotettu..., ; 884. Maantenteko Rautärven ptäässä Purnuärvenkylän a Ma- tkanlahden välllä alotettu Multamäen mäk Krvun kunnassa läpkavettu a okastu..., ! Maante Sortavalan ptäässä v a lm s... 4,5 y y 7, Maante Uukunemen ptäässä Matrn a Parkan välllä valms..., Ten teko Suoärveltä Implahdelle a t k e t t u... 08, Te W alkealan kylästä Walkealan ptäässä Jaalan ptään r a a lle... Muta tetoa puuttuu. Te Lemetn tenhaarasta Syskyärven valtam aantellä Implahden ptäässä Uomasten kylään ,000. ; Jauhossa. En orge. Tynnyrä. Ohrssa. Tenteko Suoärveltä Implah- _ delle a t k e t t u ! Mertärven okote Krvussa.. 2 : : Summa vuoslta ,4 6,284? 0,95? 25,20 33 ~ ~ _ M kkeln lä ä n.!! 882. Te Mäntyharun ptään kr- konkylästä Pllän torpalle I

236 69 Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus N vrstossa. Longueur en vrsta 3 4 Tentekoon käytetyltä Nombre des ou r nées mses au traval. Hevospävätötä. Les ournées [ d attelage. M ehenpävätötä. Les ournées d homme. 5 6 I I 7 8 Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Subventon de l Etat. En argent. Rahassa. M:kaa. P - En farne. Levskää. Jauhossa. Ohrssa. J Tynnyrä. En orge. Karankamäen tellä sam assa p t ä ä s s ä... 8,2?? 2,000 Mäken kertämnen Mkkeln kaupungn a Röppään a Toplasen kestkevaren välllä Mkkeln p tä ä ssä Osa tetä Anttolan ptäässä Huttulan kylästä krkonkylän kautta Ptkälahden kylään Summa vuoslta ,2,600?,600? 2,048 K u o p o n lä ä n. 88. Te Hankasalmen ptäässä..? V Osa tetä Leppävrtan ptäässä Osmaärven kylästä valtam aantelle Kuopon a Mkkeln v ä l l l ä Osa tetä Maaranvaaran kestkevarsta Polvärven ptään raalle Kaavn ptäässä; työ tehty urakalla, onkatähden pävätötten lukumäärää e voda lm o t t a a... 0?? ,400 Ten tekemnen Kteen kunnassa valtam aanteltä Kteen a Ruskealan krkkoen välllä Pälkärven ptään raalle alotettu...?? 50,200 Srto 23 52? 500?,03 B7 3,600

237 70! I Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. Longueur en }vr$taet. Vuoden kuluessa valm kstehtyen N tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. 3 4 Tentekoon käytetytä Nombre des o u r nées mses au traval. Hevospävätötä. Les ournées d attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d homme. 5 6 I 7 8 Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Subventon de l'etat. En argent. M:kaa. Rahassa. P En farne. Levskää. Jauhossa. En orge. Tynnyrä. Ohrssa. Srto Te Pälkärven kunnassa valtamaanteltä Pälkärven a Ruskealan 23 52? 500?, ,600 krkkoen välllä Kteen ptään r a a lle... 4,7 525, Te Nurmeksen kauppalasta Kuhmonemen ptään raalle alotettu ,200 2,000 20, Te, oka alkaa Pelaveden kunnassa valtam aanteltä Karttulan a Pyhäärven seurakuntan välllä Paalahden kohdalla a päättyy K eteleen kunnassa Yuonomalahden rantaan vastapäätä K eteleen krkkoa... Loppuun tehty v. 882 alotettu 2,5 7,200 te Osmaärven kylästä valtam aantelle Leppävrtan ptäässä Te Sysmän kylästä Kaavn ptään raalle Kuusärven kunnassa ,000 8,000 Tenteko K teen ptäässä Ruskealasta K teelle kulkevalta valtamaanteltä Pälkärven ptään raalle l o p e t e t t u... Osa tetä Sonlan kylästä Rääkkylän ptäässä valtamaantelle Joensuun kaupungn a Kteen 4, ;,34 83 krkon v ä l l l ä..., Osa tetä Nurmeksen kauppa- l " Srto 8,9,5? 30,500? 4,080 ~

238 7 Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus w vrstossa. Longueur en vrsta. 3 f 4 Tentekoon käytetytä Nombre des ou r nées mses au traval. Hevospävätötä. Les ournées d'attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d'homme. 5 «! 7» Tentekoon annettua! apua ylesstä varosta. Subventon de lé tat. En argent. Rahassa. M:kaa. P- En farne. Levskää. Jauhossa. En orge. Tynnyrä. Ohrssa. Srto 8,9,5? 30,500? 22, ,030 lasta Kuhmonemen ptään raalle... 4?? 9,944 0 Te Pälkärven ptäässä valtamaanteltä Ruskealan a Pälkärven krkkoen välllä Kteen kunnan r a a lle... 4, , Te raalta Kuusärven kappeln a Kaavn kunnan välllä raalle saman kunnan a Tuusnemen ptään välllä.... 2,5,728 3,456 Te Polvärven kappelssa krkonkylästä Kaavn ptään raalle alotettu urakal- & Te W enturnnemen kylästä Rääkkylän ptäässä valtamaantelle Joensuun a Savonlnnan v ä lllä..., Tentekoa Nurmeksen kauppalasta Kuhmonemen ptään raalle a t k e t t u... 4? '? ks. tulevan vuod. lm Te Polvärven kappelssa krkonkylästä Kaavn ptään raalle v a lm s... 0?? Te Rääkkylän ptäässä Henonemen kylästä K teen ptään raalle urakalla,000 m a rk a sta Te Nurmeksen krkolta K uh monemen ptään raalle a t kettu... 3?? 7, yhteensä ed. vuoden kustannusten \ kanssa. Srto 37,6 3,626? 35,359?, 42, ,030

239 72 \ Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. Vuoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. I Longueur en vrsta. 3 [ ' 7 8 Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Tentekoon käy tetytä ; Subventon de l État. L _ Nombre des our- \ nées mses au tra-! val. Hevospävätötä. Les ournées d'attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d'homme. En argent. ; M:kaa.! Rahassa. P En farne. Levskää. Jauhossa. En orge. Tynnyrä. Ohrssa. Srto 37,0 3,626? 35,359? 42, ,030 W. 882 alotettu tenteko Kaavn ptäässä Maaranvaaran kylästä Polvärven kunnan raalle... 5,7,200 2, : Te alotettu Tuusnemen krkonkylästä Ohtanemen kylään a Kaavn ptään raalle. Työtä tehdään urakalla 4,500 markasta... 2,5 --- Summa vuoslta ,8 4,826? 37,759? 42, ,030 W aasan lään. 88. Te Petäsen tlasta Haapamäen kylässä Keuruun ptäässä Ruoveden ptään raalle,! tehty u r a k a lla... 0,8 s? Te Petarsaaren ptäästä Luotoon alotettu _ Te Salm esta Palom äelle Kuortaneen k u n n a s s a , Yllämanttu te Petarsaaren ptäästä Luotoon valms Te Laukaan ptäässä Mkkeln kulkevalta valtamaanteltä ; Hankasalmen raa lle... 2,90,540,000 Osa tetä W rtan ptäässä W namäeltä Uskaln tlalle : Te Petarsaaren kaupunkkunnassa Nssasesta Ahlholmaan. 2, , ; Srto 56,3 3,205? 5,084?; 2, ;

240 73 Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. ' Vuoden kuluessa valm kstehtyen «tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. Longueur en vrsta. 3 l Tentekoon käytetytä Hevospävätötä. Les ournées d'attelage. Nombre des ournées mses au traval Mehen! pävätötä. JLes ournées d homme. 5 6 I 7 8 Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Subventon de l'etat. En argent. Rahassa, M:kaa. P- Jauhossa. Levskää. En farne. En orge. Tynnyrä. Ohrssa. Srto 56,3 3,205? 5,084? 2, Te W namäen a Uskaln tloen välllä W rrolla atkettu... 8,5 850, Te Ätsärn kunnassa Myllymäen rautate-asemalta Rämälän tla lle... 0??,200 Summa vuoslta ,8 4,055? 6,784? 4,00 98 Oulun lään. 88. Te Pudasärven ptäässä Syvänoan tlalta Petääkankaan! höyrysahalle alotettu Osa tetä Jokärven kappelssa ptäänteltä Tavalkosken kylään..., Te Praahen tlusraalta Möykkylän kestkevarn W hannn k a p p e l s s a ,200! Osa tetä Rovanemen a Ktt- Iän ptään v ä l l l ä ,800 2, ! 882. Vmemanttua tentekoa atkettu, osta 0 vrstaa Kttlän : seurakunnassa tehty urakalla! 3,46 markasta 73 pennstä s e k ä 63,2 t y n n y r s t ä o h r a.! Pävätötä tässä urakkatyössä e ole l m o t e t t u... 7,8 3,900! 9, ,2! ; Tenteko Syvänoan tlan a Petääkankaan höyrysahan vä- Illä loppuun saatettu I Osa tetä Nssntalon tlalta Srto 68, ,233 24,73 90 _ 583,2 0

241 74 Tet, ota on tehty «7 8 Les nouvelles routes. Longueur en vrsta. Vuoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlaskettu ptuus vrstossa. Tentekoon käytetyltä Nombre des ournées mses au traval. Hevospävätötä. Les ournées d attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d homme. Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. Subventon de l Etat. En argent. Rahassa. M:kaa. P- En farne. Levskää. Jauhossa. En orge. Tynnyrä. Ohrssa. Srto 68, ,233 24,73 90 K lklönsalm elle Kuusamon p täässä ,692 7,29 30 Osa tetä Peltokorven tlan a W aasan läänn raan välllä Se vn p t ä ä s s ä ,92 6,768 9 Osa tetä Eastn tlan a Nurmeksen ptään raan välllä Kuhmonemen ptäässä... 8,5,800 4, Tentekoa Nssntalon tlan a Klklönsalm en välllä Kuu _ samon ptäässä atkettu ,26 4,72 68 Osa tetä W aasan läänn raan a Ylveskan ptään raan v ä l llä ,690 3, Te Kalaoen ptään Metsäkylästä Merärven kappe ln ,800 Osa tetä ptääntestä Merärven kappelssa Metsäkylään Kalaoen p t ä ä s s ä... 2,248 6,735 Tentekoa Rastn tlalta Nurmeksen ptään raalle Kuhmo nemen ptäässä atkettu... 2, , Tentekoa Rovanemen a Kttlän ptään välllä atkettu 0 u r a k a lla... 9,?? 0,080 60,600 Polkute Rovasen tlalta Sodankylän ptäässä Ivalooelle Inarn p t ä ä s s ä... 40?? 2, Te Nssntalon a Klklö- 583,2 Srto 77, ,823 72,859 47, ,2

242 75 Tet, ota on tehty. Les nouvelles routes. Longueur en vrsta. Vuoden kuluessa valm kstehtyen tetten yhteenlas- N kettu ptuus vrstossa. 3 4 Tentekoon käytetytä Nombre des ou r nées mses au traval. Hevospävätötä. Les ournées d'attelage. Mehenpävätötä. Les ournées d'homme g Tentekoon annettua apua ylesstä varosta. En argent. Subventon de l Etat. M:kaa. Rahassa. P En farne. Levskää Jauhossa. Ohrssa. En orge. Tynnyrä. Srto 77,6 4,284 37,823 72,859 47, ,2 salmen välllä Kuusamon ptäässä loppuun tehty ,230 6,58 36 Osa tetä W aasan läänn a Oulasten ptään raan välllä ,480, Tentekoa Merärven kappeln a M etsäkylän välllä Kalaoen ptäässä atkettu ,950 Tentekoa Kuhmonemen a Nurmeksen krkkoen välllä a t k e t t u... 5,7 00,500 3,000 Tentekoa Rovanemen a Kttlän ptään välllä atkettu u r a k a lla...,7?? 5, Tentekoa alotettu Pellon kylästä Yltornon ptäässä Kolarn kappeln krkolle.... 5,2 4,062 5, Tentekoa Rovanemen a K ttlän ptään välllä atkettu u r a k a lla... 6,5 6, Polku Kttlän a Sodankylän välllä u r a k a l l a... 00?? 7,334 _ K yläte Savmäen a Kankaan taloen välllä Haapaärven kylässä a p tä ä ssä Ptäänte Merärven kappelsta Pohankylään Kalaoen ptäässä a lo te ttu... 0,935,60 _ Summa vuoslta >) 369,7 7,479? 55,55? 28,805 23, ,2 Summa koko Suom essa vuoslta ) 77,3 37,969 8, , , ,2 ') Nähn summn on otettu 40, valton varolla tehtyä vrstaa polkutetä.

243 Kyydtys a kestkevart Suo-! o I 7 Lään. Gouvernements. Kestkevaren lukumäärä. Nombre des statons. Hevosten lukumäärä, ota oka vuorokaus on kestkevaressa ollut saatavana. Nombre des chevaux aux postes chaque our. Hollhevosa. Chevaux de relas. Reserv-! hevosa. Chevaux de réserve. Ùrakkahevosa. Chevaux de forfat. Tammkuu. Janver. Servce des relas Kyyten luku- Nombre des tours Helmkuu. Févrer. Maalskuu. Mars. Uudenmaan lään ssä ,78 3,052 3,322 2 Turun a Porn ') ,542 5,965 7,388 3 Hämeenlnnan ) 58 2) 6,9 4,887 5,467 4 Wpurn ,824 8,279 8,892 5 Mkkeln ,004 4,696 5,57 6 Kuopon ,98 6,236 6,275 7 Waasan ,396 7,423 9,467 8 Oulun ,274 5,20 7,307 9 Summa,259 2,256 2,554,287 52,38 45,658 53,635 0 Uudenmaan lä än ssä ,329 3,95 4,908 Turun a Porn ,064 6,246 7,089 2 Hämeenlnnan ) 46 2) 6,662 5,74 6,329 3 Wpurn ,93 8,068 9,065 4 Mkkeln ,29 4,253 5,3 5 Kuopon ,232 6,69 7,998 e Waasan ,72 7,406 0,839 7 Oulun ,777 6,873 8,477 8 Summa,256 2,347 2,787,92 57,007 48,590 59,836 9 Uudenmaan lä ä n ssä ,729 3,9 4, Turun a Porn I ,873 5,856 6,98 2 Hämeenlnnan ) 78 '-) 5,236 3,984 5, Wpurn ,64 7,206 8, Srto , ,479 20,65 25,227 M u s t. ) Nähn summn e ole otettu hevosten lukumäärää Ikaalsten kunnassa, ossa ntä lmote messa vuosna en m ä ä r ä. 9 0! ! 7 des chevaux Huhtkuu, Avrl Toukokuu. Ma. Kesäkuu. Jun. Henäkuu. Jullet. Elokuu. Août. Syyskuu. Septembre. Lokakuu. Octobre. Marraskuu. Novembre. Joulukuu. Décembre.! 8 Koko vuonna. Toute l année. 3,940 4,329 4,902 5,26 5,24 5,073 4,473 3,703 4,076 5,53 6,977 6,'777 5,498 4,75 5,753 5,09 4,754 4,459 6,68 70, ,94 6,36 6,406 5,028 4,932 4,676 4,337 4,867 6,627 65, ,64 9,778,029 0,589 0,720 0,22 9,258 8,544 9,860 4, ,902 5,204 5,42 4,838 I 5,05 4,52 4,9 4,657 6,084 6, ,220 5,9 6,748 5,887 6,48 6,066 5,559 5,64 6,940 75,35 6 9, ,823 0,227 2,33 9,768 8,35 7,687 9,38 5, ,787 4,835 8,358 7, 7,904 6,755 6,045 4,878 6,494 76, ,689 53,200 6,76 53,656 58,359 52,090 46,968! 44,409 56, , ,906 4,859 5,457 4,96 5,384 4,702 4,55 3,89 4,36 55, ,27 4,845 5,060 4,692 5,357 5,374 4,360 4,908 7,53 68,653 6,558 5,35 5,536 5,040 5,35 4,832! 4,328 5,26 5,032 65, ,827 0,504 ' 0,63,089,847 9,4 8,950 8,49 9,684 6, ,828 5,0! 3,997 3, ,239 3,820 4,482 5,70 54, ,775 7,05 6,85 6,368 7,24 6,648 5,732 5,943 7,863 82, ,575 0,870 2,09 0,302 2,022,046 8,400! 7,83 8,77 9, ,859 6,53 8,90 7,224 8,263 7,726 6,385 5,443 7,260 86, ,455 55,040 57,705 53,638 59,899 53,978 46,30! 46,025 55,68 648,92 8 4,024 4,794 5,375 5,8 5,902 4,669 4,28 3,83 3,982 52,609!) 5,538 5,89 4,926 4,902 5,38 5,258 4,946 4,297 6,27 65, ,277 4,783! 4,732! 4,562 4,903 4,557 3,936 ' 3,42 4,635 54, ,850 0,025,580 0,946,830 9,757 8,684 7,78 9,70 3, ,689 24,79 26,63 25,59 28,06 24,24 2,694 I 8,673 24, , ) Luoposten, Tammelan, Prkkalan, Ylötaan löytyvän tarpeen mukaan". ärven, Pälkäneen, Sahalahden, Weslahden, Kurun a Teskon kunnssa, ossa lukumäärä on tarpeen mukaan'.

244 ! Lään. Gouvernements. Hevosten lukumäärä, ota oka vuorokaus on kestkevaressa ollut saatavana. Kestkevaren lukumäärä. Nombre des chevaux aux postes chaque our. Nombre des statons. Hollhevosa. Chevaux de relas. Reservhevosa. Chevaux de réserve. Urakkahevosa. Chevaux de forfat.! Tammkuu. Janver. Kyyten luku- Nombre des tours Helmkuu. Févrer. Maalskuu. Mars ! S 6 7! 8 määrä. des chevaux. Huhtkuu. Avrl. \ Toukokuu. Ma... Kesäkuu. Jun. Henäkuu. Jullet. Elokuu. Août. Syyskuu. Septembre. Lokakuu. Octobre. Marraskuu. Novembre. Joulukuu Décembre. Koko vuonna. Toute l'année. Srto , ,479 20,65 25,227 2 Mkkeln lä ä n ss ä ,263 4,084 5,799 3 Kuopon ,27 6,258 8,52 4 Waasan ,307 7,509 9,479 5 Oulun ,759 6,796 9,46 6 Summa,266 2,323 2,728,67 5,935 44,82 58,8 7 Uudenmaan lä ä n ssä ,953 3,202 3,669 8 Turun a Porn ,334 5,222 5,374 9 Hämeenlnnan ,285 3,406 4,037 0 Wpurn ,858 7,680 7,989 n Mkkeln ,33 4,59 4,548 2 Kuopon ,25 6,324 7,29 3 Waasan ,925 8,056 8,22 4 Oulun ,345 7,267 7,99 5 Summa,266! 2,270 2,550,082 5,048 45,36 48,859 6 Uudenmaan lä ä n ssä *) ,894,449,68 7 Turun a Porn... 45!) ,978 2,292 2,565 8 Hämeenlnnan ,039,674,773 9 Wpurn *) ,477 2,899 3,99 20 Mkkeln... 0 o 7 33,579,23,364 2 Kuopon ,505 2,82 2,49 22 Waasan ) ,87 3,72 3, Oulun *) ,9 3,008 3, Summa, ,29,536 2,254 8,438 20, ,689 24,79 26,63 25,59 28,06 24,24 2,694 8,673 24, ,74 l 4,259 4,545 4,493 4,059 4,804 4,494 4,028 3,464 4,845 54,37 2 6,655 7,277 6,907 6,445 7,269 6,732 5,598 5,746 7,483 82, ,686 0,85 0,098 9,2 0,63 9,648 7,95 7,36 8,572 06, ,904 7,528 8,609 7,990 8,929 8,237 6,828 5,375 7,35 90, ,93 54,326 56,720 53,97 59,63 53,352 46,063 40,394! 52,750 69,49 6 3,733 4,233 5,498 5,349 5,53 4,084 3,695 3,237 3,28 49,32 7 5,259 4,09 4,433 4,549 5,063 4,408 4,055 3,822 5,282 56, ,275 4,43 4,853 4,290 4,478 3,82 3,920 3,235 3, : 9 8,530 0,57,879,88,5 9,775 8,273 7,330 9,22 2, ,557 4,770 4,067 3,908 3,984 3,750 3,35 3,380 4,363 48,970 4,390 6,684 6,45 5,684 6,458 5,847 4,934 5,073 6,50 73, ,655 9,33 9,2 8,266 8,93 8,386 7,359 6,577 7,99 97, ,072 7,302 8,639 7,583 8,00 7,87 5,846 4,725 7,454 86, ,47 50,7 54,995 50, ,942 4,433 37,379 47, ,266 5,783 2,68 2,479 2,708 2,957 2,09 2,08,632,848 24,726 G 2,792 2,325 2,05 2,26 2,607 2,48 2,042 2,065 2,79 29,232 7,99 2,089 2,33 2,242 2,346,887 2,87,627,839 24, ,082 3,994 4,424 4,420 4,52 3,86 3,03 2,606 2,705 4,57 9,287,352,223,357,474,2,96,067,39 5,462 20,722 2,052 2,7 2,085 2,400 2,225 2,099 2,034 2,097 25> ,80 4,77 3,822 3,36 3,830 3,850 3,80 3,7 2,355 43, ,330 3,274 3,753 3,54 3,984 3,66 3,00 2,556 2,967 38, ,797 22,025 22,254 2,723 24,0 20,565 8,799 6,704 7, ,67 24 M u s t. ) Tähän on luettu reserv-asemat a posttalot (älkmäsä löytyy anoastaan Uudenmaan, Tu- run a Porn sekä Mkkeln läänessä).

245 - * t Ertysluettelo ylesten ulostekoen suuruudesta keskmäärn manttaallta kussakn maalaskunnassa Suomessa v Contrbutons sur les terres en 885. îo (M 4! 5 ]: 6 Ulostekoen suuruus keskmäärn manttaallta. chaque mantal. <3î 00 Contrbutons en moyenne sur Kunta. Communes. Impôt foncer. Kruununverot. Drot aux uges de premère nstance. T! sekä maapolsn palkkaus. Tuomar, kärääkapat Suoranaset maksut. Kunnallset ulosteot. Impôts communaux. n ; dtys a kestkevärt. XClltCll JO OXXVOXX rakennus a kun- ; nossapto sekä kyy, n oïlfoîn! p sut. : Satunnaset mak-?! Appontements du cerge'. Papston a krkonpal- velan palkkaus. _ J L _ Drots dvers. Ernäset menot. % y Total. Summa. Uudenm aan lään. T e n h o la B rom arv P o h a Tammsaaren maas Snappertuunan kap pel Karan ptää Karalohan ptää Sammatn kappel Inkoon ptää , ,678 2 Degerbyyn kappel Espoo Krkkonumm Sunto L o h a N u m m P u su la W h t Pyhäärv H e ls n k T u u s u la N u rm ä rv ! S p o o P o r n e e s Porvoo A sk o la

246 8 n 4! 5 I 6! Ulostekoen suuruus keskmäärn manttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. C~ 00 3» Kunta. Communes. Impôt foncer. Kruununverot. Drot aux uges de pre- mère nstance. sekä maapolnsn palkkaus.! Tuomar, kärääkapat Suoranaset maksut.. Kunnallset ulosteot. Impôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyy- J dtys a kestkevärt. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. Ernäset menot. Drots dvers. ÿnf. H Sfof ; fm Skf fm. Mnf "ful Sfaf fm. Mnf fm. fm f& Satunnaset maksut. Total. Summa. P u k k l a M ä n tsä lä P e r n a a L l e n d a a l M y rsk y lä A r t ä r v L a p tresk R uotsn-pyhtää E l m ä k A n a la _ Itt _ J a a l a O r m a t t la Turun a P o rn lään. Ahvenanmaan khlak H alkon Pkkön M askun Mynämäen W ehmaan Ulvlan Ikaalsten ] Tyrvään Lomoen H ä m een ln n a n lä ä n. A s k k a la H ollola K o s k *) Tetoa on saatu tästä läänstä anoastaan khlakunnttan. U

247 82 «H - r C* eo r 4 II 5 I 6 Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. 00 C Kunta. Communes. Impôt fon cer. Kruununverot. Drot aux uges de p remère nstance. ' seka maapolnsn ; palkkaus. Suoranaset maksut. Tuomar, kärääkapat K unnallset ulosteot. Impôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyydtys a kestkevart. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. S/bf fua ïn f 'få. 9 k f Sfnf Sfnf. m. Sfoyc SRnf på. M nf 7MC Satunnaset maksut. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. K ä r k ö lä L a m p _ N a s t o l a ; P adasok H a u h o T u u lo s H a t t u l a T y r v ä n tö Hämeenlnnan m aas H ausärv J a n a k k a l a W a n a a L o p p Renko Tähän kuuluva tetoa e ole saatu Hauhon khlakunnasta. L u o p o n e n _ K u h m a la h t _ 88 _ E r ä ä r v L ä n g e lm ä k _o_ K u o r e h v e s J ä m s ä K o r p l a h t K u h m o n en A k a a... 0 K a l v o l a Tetoa e ole saatu K y lm ä k o sk U r a la H um ppla T a m m ela Jok on en S o m e r o P e r t t u l a S o m ern em S ä ä k s m ä k

248 83 2 II 3 I 4 II 5 6 II 7 II 8 I 9 U lostekoen suuruus keskm äärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. K unta. Communes. Impôt foncer. Kruunun verot. Drot aux uges de premère nsance. Tuomar, k ä rääk a p a t sekä m aapolsn palk k aus. [ K unnallset ulosteot. Impôts communaux. Suoranaset m aksut. Tetten a sltan rakennus a k u n nossapto sekä kyydtys a kestkevärt. Satunnaset m aksut. Apponements du clergé, Papston a krkonpalvelan p alkkaus. &>> JM. M nf Sfnf ym Sbf 'fuä. Sbf m Stnf JM ïn f 'på. M nf Drots dvers. Ernäset m enot. Total. Sum m a. P r k k a l a... Y l ö ä r v... K a n g a s a l a... L e m p ä l ä... M e s s u k y l ä... Tetoa e ole saatu. P ä l k ä n e... S a h a la h t... W e s la h t... T o ttä r v... O rv e s R u o v e s K u r u T e s k o W p u rn lä ä n. W purn p tää Jo h annes : ,027 5 U u s k r k k o K uolem aärv K o v s t o... IS Seskar a L avansaar ; _! 55 78: S ä k k ä rv... IS 4 Sl 86 35: ; 89 50, W ro la h t ! ; - I 88 75! 85 5 W e h k a la h t so: S p p o l a ; ; K y m : P y h tä ä ; ; K o rk e a s a a r e! 80 45: L a p e ; 54 56; : L u u m ä k W a lk e a la L e m [ 50 87: CO t-~

249 84 2 I 3 I 4 I S I 6 I 7 8 I 9 Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyeune sur chaque mantal. Kunta. Communes. Impôt foncer. Kruununverot. Drot aux uges de p remère nstance. sekä maapolnsn palkkaus. Tuomar, kärääkapat Suoranaset maksut. Kunnallset ulosteot. Impôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyydtys a kestkevart. Satunnaset maksut. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. 9fnc pl SHnf JMf Stn f ps. Sfotf ym ïïn f m. SUnf. p Sftnf ;m p& T a p a lsa a r S a v ta p a le] Suomennem J o u t s e n o R u o k o la h t R au tärv Jääsk ,007 K r v u A n tre a M u o la H e n o k , Kvennapa W a l k ä r v R a u t u H to la K a u k o la Käksalmen maaseurak P yhäärv R ä s ä l ä S a k k o l a K urkok f C 24 6 Jaakkm a c P arkkala C Sortavalan maaseurak ( U u k u n e m C R u sk e a la ()' 34 3 L e p p ä la h t ( Im p la h t S u sta m o S a l m S u o ä r v ,99 2 K o r p s e lk ä ,645 32

250 85 2 II 3 S» I S 6 II 8 II 9 Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque m antal. Kunta. Communes. Impôt foncer. Kruununverot. Drot aux uges de p remère nstance. Tuomar, kärääkapat sekä naapolsn palkkaus. Suoranaset maksut. Kunnallset ulosteot. Im pôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyydtys a kestkevart. Satunnaset maksut. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. 3 b f p Sfnf ps. Sfof p ïïn f ym. & nf pä. Mnf IM. S/bf p s SUnf p t M kkeln lään. H a r t o l a H e n o l a J o u ts a , L ev o n m ä k Luhanka ,406 3 M än tyharu S y s m ä H rvensalm K angasnem R s t n a M k k e ln A n t t o l a Juva J o r o n e n P u u m a la P e k s ä m ä k J ä p p l ä W r ta s a lm H a u k v u o r R a n ta sa lm Kangaslamp H en äves K erm ä k Savonranta _ 5 455, E n o n k o sk , Säämnk S u lk a v a Kuopon lään. K u o p o K a rttu la

251 8 6 CO 5 6 U lo s t e k o e n s u u r u u s k e s k m ä ä r n m a n tta a llta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. 00 O» K u n t a. Communes. Impôt foncer. K r u u n u n v e r o t. Drot aux uges de premère nstance. sekä m a a p o ls n p a lk k a u s. T u o m a r, k ä r ä ä k a p a t s u t. S u o ra n a s e t m a k K u n n a ll s e t u lo s te o t. Impôts communaux.! dtys a k e s t k e - v ä r t. nossapto sekä k y y Tetten a s lt a n ra k e nn us a k u n s u t. S a tu n n a se t m a k Appontements du clergé. Papston a k r k o n p a l- velan p a lk k a u s. Drots dvers. E rn ä s e t m e n o t. Total. S u m m a. Sbf pm. pm. 9h tf pm 3fnf pä Sfnf ph Wnf. pm M nf pm Sfhtf pa. Maannka T u u s n e m P e l a v e s K e t e l e R a u t a l a m p ,05 92 W e s a n t o , H a n k a s a l m S u o n e n o k L e p p ä v r t a ,07 3 I s a l m o R u t a k k o L a p n l a h t ,27 33 K u r u v e s N l s ä K a a v L p e r K u u s ä r v P o l v ä r v K o n t o l a h t K d e s R ä ä k k y l ä _ K e s ä l a h t _ P e l s ä r v J u u k a N u r m e s R a u t a v a a r a I l o m a n t s E n o K h t e ly s v a a r a T o h m a ä r v P ä lk ä r v

252 8 Kunta. Communes.! 4! Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque manlal Kunnallset ulosteot. Impôts communaux. Impôt foncer. C* Kruununverot. Drot aux uges de premère nstance. M Tuomar, kärääkapat sekä m aapolsn palkkaus. Suoranaset maksut. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyydtys a kestke- ' värt sut. Satunnaset mak- Appontements du clergé. t* Papston a krkonpalvelan palkkaus. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. Stof Sfhtf fa ïnf JM. Sbf. ym. ïïn f föä. SQnf ä. 39nf 39nf W a a sa n lään. L o h t a a H m a n k a K a n n u s T o h o la m p L estä rv Kälvä a Ullava K okk olan A la v e te l Kaustsenkylä W e t e l _ H a l s o v a _ P e r h o _ Kruunubyy T e e r ä r v P e t a r s a a r P u r m o _ 57 8 Ä htävä L u o t o U uskaarlebyy maas J e p u a M u n s a la L a p u a N u rm o K a u h a v a Y lh ä rm ä A lahärm ä _ W ö y r M a k s a m a a ; ' O r a v a n e n P rttk ylä M aalah t l

253 88 (N es 4 II 5 II 6 Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. SO 99 Kunta. Communes. Impôt foncer. Kruununverot. Drot aux uges de premère nstance. Tuomar, kärääkapat sekä maapolsn palkkaus. Suoranaset maksut. K unnallset ulosteot. Impôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyydtys a kestkevart. Satunnaset maksut. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. Sfaf fm. Mnf fä SUnf fm. Sfnf tm tfnf. pä Mnf m fm. Sbf m B erg ö ö P e ta la h t S u l r a W ä h ä k y r ö I s o k y r ö , ,96 40 Y l s t a r o M uustasaar R ap p alu oto ,9 96 K o v u la h t L a h a Jurva I lm a o k , Jalasärv K a u h a o k K u r k k a S en ä o k Peräsenäok , N ä r p ö , K orsnääs , L apvärtt _,42 73 K a r o k Sdebyy ,40 Is o o k Krstnankaup. maas ,05 87 Teuva ,08 40 P h t p u d a s ,088 W t a s a a r ,59 96 K v ä r v , K a r s t u la Saarärv ,74 U u ra n en ,62 Laukaa _ _,390 --

254 89 4 I 5 6 Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. (N «t- 00 O Kunta. Communes. Impôt foncer. Kruununverot. Drots aux uges de pre mère nstance. Tuomar, kärääkapat sekä maapolsn! palkkaus. Suoranaset maksut. K unnallset ulosteot. Impôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyydtys a kestkevart. Satunnaset maksut. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. Stnf. fm. ïïnf. ftâ. ïfnf pa Sftnp fä ïnf. tm 9k>f fm Sfaf. m. ïïn f -m S u m a n e n ,390 Jyväsk ylä ,45 P e t ä ä v e s , E v ä r v K o r te sä r v ,8 L a p p a ä r v , Wmp e l ,64 80 A la ä r v ,98 - S o n ,090 L e h t m ä k , A la v u s , K u o rta n e , T ö y s ä ,67 65 W rtan ptää ,395 8 Ä t s ä r ,69 20 K e u r u u ,45 60 M u lta ,323 P h la a v e s , O ulun lään. l rt , K u v a n e m , H a u k p u d as K m n k Y lk m n k , Oulun maaseurak O ulunsalo L m n k a , K e m p e le ,28 8 L u m o k ,43 96 T e m m e s T y r n ä v ä ,

255 90 2 II 3 4 II 5 I 6 Il V II 8 II 9 Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. Kunta.! Communes. Impôt foncer. Kruunun verot. Drots aux uges de p remère nstance. Tuomar, kärääkapat sekä maapolsn palkkaus. Suoranaset maksut. Kunnallset ulosteot. Impôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyy-! dtys a kestkevärt. Satunnaset maksut. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. m. S fa f ym SVnf pä S fa f fm Mnf. pm Stnf ym. SHnf tm. Sftnf. tm. M u h o s U t a ä r v P u d a s ä r v J o k ä r v , K u u sa m o _ , K a la o k ,43 2 R auto , Sev A la v esk a , Ylveska ,4 90 P y h ä o k M erärv O u la n e n Salosten em äseurak , Salon kappel , W h a n t ,26 56 S k a o k R evonlaht P a a v o l a R a n ttla H a lu o t o H a a p a v e s ,09 90 P d sä rv ,30 20 H a a p a ä r v , R esärv ,39 20 P yhäärv K ä r s ä m ä k , P u l k k l a P p p o la Kestlä P a lta m o Kaaann maaseurak

256 9 N eo 4 Il 5 fl 6 Ulostekoen suuruus keskmäärn m anttaallta. Contrbutons en moyenne sur chaque mantal. t*» 0» Kunta. Communes. Impôt foncer. Kruununverot. Drots aux uges de fremère nstance. Tuomar, kärääkapat sekä maapolsn palkkaus. sut. \ Suoranaset mak- K unnallset ulosteot. Impôts communaux. Tetten a sltan rakennus a kunnossapto sekä kyydtys a kestkevart. Satunnaset maksut. Appontements du clergé. Papston a krkonpalvelan palkkaus. Drots dvers. Ernäset menot. Total. Summa. p ïïn f Sbf p p SQnf. p l pä. p Stnf p S o t k a m o Kulmonem , Suomussalm ,0 70 H y r y n sa lm R stä r v P u o la n k a S ä r ä sn e m K e m , S m o , T e r v o l a , R o v a n e m ,855 7 K em ärv K u o la ä r v A la-t orno K a r u n k Y l- T o r n o T u r t o l a K o la r Muononnska Enontekänen K ttlä S o d a n k y lä I n a r U t s o k

257 Ertysluettelo maksettavaks lasketusta kruununylöskannosta a Le montant des contrbutons drectes au proft maksamattomsta rästestä kussakn läänssä vuosna de l Etat et les restes pendant les années Läänt. Gouvernements. 2 V aknasta ; veroa. Impôt foncer. 3...""I * "" I Sotlaan- a Kruunun- m ersotlaan- : thunta. pto- sekä rust-! holl-vakanss- Dîme, de la maksua. couronne. D rots des va- 5 ; Suostuntaveroa. Impôt sur le revenu.! 6 I 7! H engeltä mak- settava ulos-! Arentrahoa. tekoa kruunulle. Revenu des terres domanales. Cote personelle. 8 Muuta ylöskantoa. ^ Autres drots.» ' Summa mak- settavaks las kettua kruunun-ylöskantoa. Total des contrbutons. \ ' Vähennystä. A défalquer des recettes. \! M aksamattoma rästeä vuoden lopussa 3 p:nä Joulukuuta. Restes. ïnf. * * p 9 k * p '\ Stnf. p Sünf p l ïn f ps SQnf \ pu. Uudenmaan läänssä , , ,486! 83 39,868 2 Turun a Porn , , , ,77 50! 3 Hämeenlnnan , , , , : 4 W purn... 49, , , ,668 80! 5 Mkkeln... 82, , , , Kuopon... 26, , , , W aasan , , ,9 6 23,572 Oulun 36, , , ,486 so ; 8 9 Summa 2,567, ,03 7,470, ,550 90! 0 Uudenmaan läänssä , , , ,206 Turun a Porn , , , , Hämeenlnnan , , , , W purn... 49,49 6 0, , , M kkeln,,... 88, , , , Kuopon... 2, , , , W aasan ,72 80, , , Oulun... 36, , , , Summa 2,574, ,462 70,504,677 23,92, Uudenmaan läänssä , , , , Turun a Porn , , , ,794 2 Hämeenlnnan , , , , W purn... 49, , , , M kkeln... 84, , , , Kuopon... 2, , , , W aasan , , , , Oulun... 35, ,729 0! 80, , Summa 2,570, ,893 92,495,624 56,200, , , ,050 27,25, , , ,946 40! 27,420 9, ,029, ,67 29, ! 49, ,29 7 6,300 78,044, , , ,608 8, , ,34 0, , ,85-34, , , , , , , , , , , , , ,428 46,26, , ! 22,689 45, , , ,930 3! 2, ,470, , , ,93, , , , , ,05 8,276,958 23, , , I 203, , ,047, ,4 78 2, , , ,808 34,38, , , ,34-9, , , , , ,58! 35, , , , , ,70 7, , , ,249 5, , , ,08 5,234,85 3 6,093 36, «; 37,640 ; 46, , , , , ,558, , , ,639, , , , , ,636 30,42, , , , , , ,053, ,790 52, ,43 00, ,56 86,48, , , ,729 0, , , , , ,924 32, , ,024 76,972 ; s 3, ,826 7, , ,025 24,079 : 8 5, ,088 35, ,43 32,229, , , , , , ,84 44 ; 30,60! 56 4, :,55, , , ,787, , , !!

258 94 95 Läänt. Gouvernements, Sotlaan- a Kruununthunta. pto- sekä rust- Vaknasta mersotlaanveroa. holl-vakanss- Dîme de la maksua. Impôt foncer. couronne. Drots des vacances. Suostuntayeroa. Impôt sur le revenu. ïnf pä Mnf. pä &nf pä. Mnf. PM. 6 I Il «! 9 H engeltä m ak- : settava ulos- tek o a k ru u - ] nulle.. Cote personelle. A ren trah o a. M uuta ylös kantoa.! Autres drots. Revenu des terres domanales. S um m a m aksettav ak s las- { k e ttu a k ru u -! nun-ylöskantoa. Total des contrbutons. 0 l V ähennystä. A défalquer des recettes. M aksam attom a räste ä vuoden lo p u ssa 3 p-.nä Jo u lu k u u ta. Restes. pä. Sfyc ph Sfa f pu Sbf. pä. Sfaf. PM. Sfaf pm Uudenmaan läänssä , , , , Turun a Porn , , , , Hämeenlnnan , , , , Wpurn... 49, , , , Mkkeln... 83, , , , Kuopon , , , , Waasan , , , , Oulun... 34, ,558 80, , «Sumna 2,533, ,27 4,494, , ' 0 Uudenmaan läänssä , , , ,259 0 : n Turun a Porn , , , ,82 _ 2 Hämeenlnnan... 36, , , ,837 20! 3 Wpurn... 49, , , , Mkkeln... 85, , ,74 34,802 60! r> Kuopon , , ,630 5,504 5 u Waasan... 50, , , , Oulun , , , , Summa 2,538, ,48 4,467,632 29,02, ,37 2, ,343 74,24, ,23 8 6,626 : 3 255, , ,346 27,979, , , ,935 99, ,363 52,3, , , ,08 9,433 I , , ,08 7 I 5, ,677 32, ,762! ,4 84 9, , ,460 7, , , , , ,499 33, ,590! 28,84, ,649! 88 2, , ,4 8 38, , , , ,539, , , ,335, ; 64,44 08, ,724 9 I 29,902 2!! 30, ,29, , , ,20-27, ,43! 73,985, ,263 85,853 89! 75,620 98, ,578 86,0, , , ,302 8, , , , , ,82 3, , ,304 7,097 2,740 7 ; ,402 7, , , , , ,932 33, ,436! 7,65, ,70S 56 2, ,683-4, , , ,20 8 2,6 75 7,552,745 - I I 557,427 82! 654,30 98 fl 8,237,659 [ 62 40, ,

259 Tetoa kuntan tulosta a menosta vuonna 885. Les revenus et les dépenses des communes rurales en ! 6 T u o a. Recettes. \ 7 8 I 9 l! 0 M e n o a. D ép e n ses. ]! 2 Kunnan nm. Communes. Uudenmaan lään. Taxes sur le rev en u. U lo s ta k s e e ra tu ta ra h o a. Produts des bens et des c a p ta u x. A re n ln a h o a, k o rk o a, lahotuksa a te sta m enttea y. m. Autres revenus. Muta tu lo a. L Sum m a, T o tal- A d m n s tra to n c o m m u n a le. Sfnf. ym. Stnf fm Stnf pt pu Stnf p K a ra lo h a Sammatt ' 60 îï Kara ynnä Musto..,966 72;! - -, : Snappertuuna P o h a... 3, , Tammsaaren maas..., , Inko... 2, , , Degerbyy..., , T e n h o la...,260 2, , B rom arv..., , l E sp o o... 8, , Krkkonumm.... 8, , Sunto 2, , _ 4 L o h a... 6, ,52 3 9, N u m m... 3,83 24,53 9 4, C Pusula... Teto 7 W h t... 5, , , Pyhäärv..., , lo 9 Helsngn ptää... 8,607 65, ,438 3, Tuusula a Kellokosk. 9, , ,924 45, N urm ärv... 9, ,540 27,65 9, M äntsälä... 6, , Porvoon maaseurak.., 8,826 9, , ,38 4 2, Askola..., , P u k k la..., , P o rn ees... 0,507 56, , Spoo a Östersundom., , , O rm a ttla..., , ,345 20, Srto 50, , , , , K unnallshalltus. Krkko, papsto a krkon palvelat. Eglse. _ Tuomart a lautakunta sekä maapols (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. Koulutom. Instructon. Kyydtykseen, keskevartalohn a tetten ylläptämseks. Poste. Muta menoa. Autres dépenses. Summa. Total. p..5 ïnf. p p 3 tn f p fîn f. f Il ~ 00 _ h 676 ', ! ^25 30, _ , , ,87 0 5, Î! -! «! 89 -,409 5, , ! ,285 56, , ,526 2,24 6 4, !,393 _! , ;,08 80, ; ,587! 7 ;ll -,00 2,265 8 ; 5, , ,700,00 2, ,250 3; u!,700 2,769 o 0, , , , p u u t t u u.! ,860 2, ,998 39' 8, ! ! 479 5, ,720 4,05 2, ,438 3 lö,00, ,624 28! 0, ,400,830! 4, ,60 _ 3, , , , , , ,000, , , , , , ,300-5, , , I 2, ,7 27 2, ,63 26,824 34, , : 86,80-89, _ 2 3 3

260 Il 3 Il * Il I 8 Il 9!l 0! 2 T u l o a. Recettes. M e n o a. Dépenses. Kunnan nm. Communes. Ulostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu. Arentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. Summa. Total. Kunnallshalltus. Admnstraton communale. Krkko, papsto a krkon palvelat. Églse. Tuomart a lautakunta sekä maapola (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. Koulutom. Instructon. Kyydtykseen, keskevartalohn a tetten ylläptämseks. Poste. Muta menoa. Autres dépenses. Summa. Total. Stnf pm * n f! pu fa SHnf. pu SUnf. pm. Mnf. pm 9btf pu. s/h# pu Sfnf y* pu Stnf. 7m Srto 50, , ! 26, ,208 :2 5, ,63 26,824 34, , ,80 89, M yrskylä... 2, I , , , A r t ä r v..., , ,347 36, , L a p tresk... 5,940 2, , ,030 4 Ruotsn-Pyhtää.... 5, , ,409 60,600 5, E l m ä k... 0,753 96, ,390 6,536 46, ,952 50,400 6,640 80, A n a la..., , , Itt... 9, , , , ,049 50, , , y Jaala , , ; _ 8, , P e r n a a... 8,645 :36; ,66 53,800 0,29 5 2, L l e n d a a l... 2,29 ; 254 2, ,00,023 2,473 2 Koko lään 27,568 [38 29,0 6 52, , , ,39 67,824 65, , , , T urun a P o rn lään. 3 EkkerÖ Ö..., , ,000,900 3! 4 Hammarlant ! _ 564 _ 700 _ 4 «F n ström... 3,69 28, , ,200 2,098 3, G e e t a H Jom ala... 2, p - 2, , , L e m la n t..., , : , Lum parlant... ', _, _ , F ö g lö ö , K ö ö k a r S o ttu n k a _ _ W o r d ö ö..., , ,672 48, S u n t... 2, , , , S a l t v k..., 2, , ,585 2, K u m ln k _ _ B r ä n d ö ö K e m ö... 4, , : 4, , W estanfärd...., , ,400 2, H tt n e n..., , , D ragsfärd... 5, , , , , , P e r n ö... 7,050 50,035 5, , _ 2, , , S3 Srto 39,902 I7 2 ' 5,639 l 9, , ,563 :22,085-2, , ,

261 ! 8 ; 9 0 l II 2 T u o a. Recettes. M e n o a. Dépenses. K unnan nm. Communes. Ulostakseeratuta rahoa, Taxes sur le revenu. Arentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. Summa. T otal. A dm nstraton com m unale. Sfof p. fa p Sfrf. fm. ïnf. H Kunnallshalltus. Églse. K rkko, papsto a krkon p a lv e la t. ü Sûreté p u b lq u e. T u o m art a la u ta kunta sekä m a a p o ls (sltavout, a h tv o u t. n. e.) t... In stru c to n. K o u lu to m. pa. P o ste. K yydty k seen, k esk e- vartalohn a tetten! y llä p tä m sek s. tm\ Autres d épenses. Muta m enoa. tm. T o ta l.!» S u m m a. n Srto 39, ,639 9, , , F n b y y K s k o...,780 0, S u o m u särv K k a l a Ü P e r t t e l..., , , U s k e la... 2, , M u u rla..., , H a l k k o... 5,983 5, , , A n g e ln e m P a m o...,800 -, Sauvo... 4, , K a r u n a... 3, , , P a r a n e n... 7, , P k k ö...,86 95,00-2, lö K u u s s to N u m m..., , , K a k s k e r t a...,62 74, , ) M a r t t l a... 2, , K o s k..., ,79 8 5, K a r n a n e n..., , E u ra n kappel...., , P ö y ty ä... 0, , , Yläne... 3,77 33,02 46, , O r h p ä ä N o u s a n e n L e t o...,426 55, P r u n k k a l a !-' R a n t a m ä k... 7,398 99, , ; 3 ) P a a ttn e n ! 3 M a s k u..., , Isa W a h to f 33 R u s k o Srto 2, , , , ,222 83,085-2, ' - 32, , I 357 : _ 603,824 _ _ ,82 2 4,253 7, , , , ,25! : 4,86 8 8, ,000,800 _ 85 4,040 5, , ,625 3 _ 800-5, , , , ' 200 2,300, , , , ;, ,735 7!, , , , , ,33 6, , , , , , ; 2, ,636 56! ~ 80 : (, ft 8 237, , , ! S , ; 520! ! 9, ,236! 29 3, ,049 2 f 52,547 9

262 02 03 I 2 Kunnan nm. Communes. Ulostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu. Il 3 II 4 I S 6 T u l o a. Recettes. Arentrahoa, korkoa,! lahotuksa a testa- menttea y* m. Produts des bens et : des captaux. ^ Muta tuloa. Autres revenus. Summa. Total. Kunnallshalltus. Admnstraton communale. 7 8 Il 9 II 0 II I 2 I Krkko, papsto a krkon palvelat. Églse. Tuomart a lautakunta sekä maapols (sltavout, aht vout. n. e.) Sûreté publque. M e n o a. Dépenses.! Koulutom.! Instructon. Kyydtykseen, keskevartalohn a tetten ylläptämseks. Poste. Muta menoa.! Autres dépenses. Summa. Total.. ffn f. p& SUrtf. pä. S t n f p u S fn f pu. SU nf p u S f a f p& I ï n f,p & 7» S f n f pä. m n f pm. S h f pm. \ Srto 2, , , , , R a s o... 2, , Naantaln maaseurak R y m ä tty l ä..., , M e rm a s k u N a v o... 3, , K o rp o...,750, H outskar..., , L e m u A skanen Metonen...,229 50, M y n ä m ä k... 2, , K a r a l a L a tla , K odsok W e h m a a... 2, , , L okalaht..., , T a v a s s a lo , W e l k u a In ö K v m a a... 2, , U u sk rk k o... 2, , , Uudenkaupungn m aas.., , Pyhämaa Pyhämaan saar Rauman maaseurak L a p p...,7 60, H n n e ro k Euran p tää...,640, H o n k la h t K u k k a n e n..., , E u r a o k... 4, , L u v a..., , N a k k l a... 5, , Srto 58, , , ,6 69 2,36 3 9,949 0 J 42, , , , { 800 t 2! _ I ! , ,703 7 : , ,292 5! 6 50,520,750 : 7 59 s _,37, I ,228. I 2,50 2, , ^n * l ,40 0 4, ,44 73, ' ,257 ;8; ; ^ ; 2o! , , , , , , , , , , _ , ,400 3, , ,3! , , , ,

263 04 05! 2 3 I l *! 5 6 T u o a. Recettes. 7 II 8 II 9 II 0! I 2 M e n 0 a. ~ D é p e n s e s. Kunnan nm. Communes. U lostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu. A rentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux. L Autres revenus. Muta tuloa. Summa. S Total. Stnf 7 m Sbtf p M nf fm Stnf \fë! K unnallshalltus. A dm nstraton com m unale. på. Krkko, papsto a krkon palvelat. Églse. Tuomart a la u ta kunta sekä m aapols (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. Instructon. Koulutom. Poste S b tf p p p t Sfnf. Kyydtykseen, kestkevartalohn a tetten ylläptäm seks. Autres dépenses. Muta m enoa. Summa. Total.! p t S*nf JM Sbf pä. Srto 5 8, , , , , U lv la... 4, _ , Porn m aaseurak..,. 7, , , ! 4 K u l a , , N o rm a rk k u , A h lan en P o m a r k k u M e rk a rv a... 2, , S kanen... 2, , K ankaanpää... 2, , , H o n k a o k..., , K a rv a... 9, , , P a r k a n o... 3, , ,,,,,, 4 Ik aaln en IS Jäm ä rv ! : H äm eenkyrö... 4, , W la k k a la... 2, , , M o u h ä rv... 5, , , Suodennem , , 20 L a v a , K a r k k u..., , Suonem , T yrvää... 5, , , JK k k a... 5, , K konen Kokemäk... 7, , H a r a v a lta K ö y lö , S äk y lä..., , O r h p ä ä , Alastaro... 4, , , , H u ttn en... 9, , W am pula , , K a u v a tsa..., ,, , Srto 274,083 l 8 4 3, ; 7 2, , , ! 0,3 47 5, , , , ,500 - I, ,767 5, I , , !,400! 300 2,000 4! 86,75 50, I ! ,630 ] 4, _, , , , ,25 55, ,435 9,255 95, , , lä 2, , , ,9 7 4 ; , , , , ! , , ,, , , ! t ; ,000 72, ! ,025, ;,04 0-3,077 89, , ! I 3, , !! ,657 -,7 85 3, _ -,767, , ,02 2 2, , , , ,720 3, , , , , , , ,

264 Il 3 Il 4 II 5 6 T u o a. Recettes. 7 Il 8 Il» N 0 II «Il 2 M e n o a. D épenses. Kunnan nm. Communes. Taxes sur le re v e n u. U lostakseeratuta ra h o a. P ro d u ts des bens et des c a p ta u x. A re n tra h o a, k o rk o a, lah o tu k sa a testa-! raenttea y. ra. Autres rev en u s. Muta tu lo a. T o ta l. S u m m a. A d m n stra to n c o m m u n a le. K u n n a lls h a lltu s, Krkko, papsto a krkon palvelat. Églse. Tuomart a lautakunta sekä maapols (sltavout, aht vout. n. e.) Sûreté publque. In s tru c to n. K o u lu to m. P o ste. K yydtykseen, kestk evartalohn a te tten y llä p tä m sek s. Autres d épenses. Muta m e n o a. T o ta l. S u m m a. p Mnf på 5%f på på X nf h S fa f p S b tf p 5% : p å. S ü n f p å. M n f p t & n f p â. Srto 274, , , , , Punkaladun... 6, , L o m a a... 5,059 \%\ 5,059 3, M e ts ä m a a... 2, , S Koko lään 297, , ,409 45, , , ,588!53 5, , , , , , , , , , , , , , ,0 7 5 Hämeen lään. L uoponen..., ,933 9, K uhm alaht ,90 -, E r ä ä r v , Längelm äk... 3, , K u o re v e s... 2, ,60 0 J ä m s ä... 7,582,272 8, K o r p la h t... 20, , K uhm onen... 5, , Somero... 5,8 4-5, Somernem Tam m ela... 20, ,35 90, ,595 28,030 7 Jokonen... 2, , P e r ttu la , , Humppla... 2,000, , U ra la... 4, , A k a a... 2, _ 793 3, Kylmäkosk... 2, , S ä ä k sm ä k... 7, , , K a lv o la..., , Orves... 5,09 47, , ( R u o v e s... 8, ,000 2,347 20, K u r u... 5, : , * T esko... 5, , , » A sk k ala..., , Hollola... 0, Ü 0, Srto 47, ,67 6l 8,693 s 95,38,58 0, , , , ,000, ,80 9 _ 500, ,60 0 _,89 0, ,753 _,200, , , _ 875, , , ,5 35 3, , _ 3,773 6,7 95 3, , ,200, , , ,6 _ , ,500 6,98 5, , , , , _ 6, , , , , _ 2,000 2,373, , , ,236 99, , , , _ 500, , , ,360 2» 220 2, , ,882 9, , , , , ,965 3

265 * 5 6 T u o a. Recettes. 7! 8 II 9 l 0 II II 2 M e n o a. D é p e n se s. Kunnan nm. Communes. ; Taxes sur Ie re v e n u. U lo stak seeratu ta ra h o a. Produts des bens et des c a p ta u x. A rentraho a,'korko a, lah o tu k sa a testa- I m enttea y- m. Autres re v enus. Muta tu lo a. T otal. Summa. A d m n stra to n c o m m u n a le. K u n n a llsh a lltu s. Églse. S Ä Sûreté p u b lq u e. T u o m art a lauta- kunta sekä m aapols ; (sltav o u t, a h t v o u t,. n. e.) In stru c to n. Koulutom. Poste. K y y dtykseen, k estkevartalohn a te tten y llä p tä m se k s. Autres dépenses. Muta m en o a. T o ta l. S u m m a. atnf fm Sftnf Stnf p a Shtf ph Sfnf. pe. nf p t a * f m. Sfn/C m. Stn f m 9 h f m. % m Srto 47, ,67 6 8, , , K ä rk ö lä... 3,400 3, K o s k... 3, , Lamp... 7,000 50, , , N a s t o l a... 7, , , Padasok... 7, , H au h o... 5, , T uulos Hattula... 2, ,448 6, l Hämeenlnnan maaseur. 4, , , W a n a a... 4, , , J a n a k k a la... 0, , , Hausärv... 5,00 200,500 6, Lopp... 4,439 68,453 6, , Renko..., , T yrväntö... 2, , , P r k k a la... 6,68 9 0,000, , !*> Y lö ä rv... 4, , K a n g a s a la... 3,650 3,650 2,582 2 M essu k y lä... 2, , , P ä lk ä n e , , Sahalaht...,583 26, , Lempäälä... 7, , W eslaht ,500 5, T o ttä rv Koko lään 262, , , , , , , , , ,965 l - -, , , , , , , ,678 53, , ,400,59 4, , ,258 23, , _ ,800,843 -,977 7,20 - D, , , ,935 6,056-2, , , , , , , ,800 3,65 73, ,6 5 7, , , , ,000 _ 7, , , , , ,650 9, , , ,082 -,465-3, , ,250! 6, , I 99 _, _ ,549 40, , , , , Wpurn lään. 27 Wpurn maaseurakunta 35, ,464 33, , ,982 2R U uskrkko... 6, , ,807 9, Kuolemaärv.... 5, , K o v sto... 4, , Srto 7, ,868 28, 37,449 22,546 Se 6, , , , , ! 6, ,2 50 8, , ,230 2, , , ,334 2,375 J, , , , , , ,

266 0 2 3 F T u o a. Recettes. 7 l» 9 II o! 2 M e n o a. Dépenses. Kunnan nm. Communes. Taxes sur le revenu. U lostakseeratuta rahoa. Arentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y* n. Produts des bens et des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. Total. Summa. Adm nstraton com m unale S fa f p SUnf P. S fa f p 7Ut S tn f pt. K unnallshalltus. É glse. K rkko, papsto a krkon p a lv e la t. Sûreté p u b lq u e. T u o m art a la u ta kunta sekä m a a p o ls (sltavout, a h tv o u t. n. e.) In stru c to n. K o u lu to m K y y d ty k seen, kestkevartalohn a te tten y llä p tä m se k s. *nf p. Stnf pa. S k f på. Stof m * v pà Stof p P oste. Autres d épenses. Muta m en o a. T o ta l. S u m m a. Srto 7,229 2, ,449 22, , Johannes... 5, , Suursaar _ 70 _ 4 K y m... 3, , ,75 5 5, Pyhtää... 4, , Sppola... 3,0 23, , W ehkalaht..., , ,03 60,200 8 W rolaht... 22,666 72,49 8 2, ,550 3,250»Säkkärv 2, , ,242 23,300 _ 0 L ap p ves... 5, , , L u u m äk... 9, , , W alkeala... 8, ,24 62,200 3 Savtapale.... 2, , _ 4 Suomennem...., , L e m... 8, , T ap alsaar... 4,666 89,500-6, Jääsk... 2, ,000 4, R u o k o la h t..., , Rautärv... 0, , J o u tse n o... 2, , K r v u... 9, , A ntrea... 3, , , , Walkärv... 7, , Kvennapa... 20, ,084 5, R a u tu...,26 0 9, , M u ola... 5,20 2, ,057 6, H e n o k... Tetoa 28 K y y r ö lä S a k k o la... 20, ,000, , Räsälä... 8, , , Pyhäärv... 8, , H tola ,49 2, , Käksalmen maaseurak. 2,363 32, , , Srto 338, , , , ,47 4!l 4,55 27 _ \ 3, , , , , , , , , ,99 2 3,7 53 5! , , , _ 3, , , ,000,600 6, , ,656 5,64 8,9 33 4, _ 2, , , , _,300 9,609 0! 3, , _ 2, ,000 7, , , , _,50 85, : 700, , , , ,30 2, , , _ _ , ,300 3,000 6,450,550 9 _ _ , , , , , _ 2, ,594 38, , _ _ ,029 7, , , , , , , ,500 4, , , ,56 2,426 3,944 8, , puuttuu. " 27 4,600 6,905 37,998 _ 7, , _ 2,385 30, , , ,879 3, , , , , , ,03 4,029 73,768 7, , , I 90, , , ,

267 2 3 2 :î I 4- s 6 T u l o a. Recettes. 7 Il 8 II II «l II 2 M e n o a. Dépenses. Kunnan nm. Communes. Taxes sur le revenu. U lostakseeratuta rahoa. Arentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m.! Produts des bens et des captaux. Muta tuloa.! Autres revenus. Mnf. ym. Sk# på Sftnf! Summa. T otal. A dm nstraton communale. K unnallshalltus.! pu S*nf * Shf Mt Églse. Krkko, papsto a krkon palvelat. m Tuomart a lau takunta sekä m aapols (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. snnf! * Instructon. *» ; Koulutom. Poste. Kyydtykseen, kestkevartalohn a tetten ylläptäm seks. ~m. * * m Autres dépenses. Muta m enoa. T otal.! m!! Mnf Summa. 7» Srto 338, , , , , K a u k o la... 0, , Parkkala... 3,597 53,404 2, , Kurkok... 3, , Jaakkma... 8,250 75, ,408 3, a U u k u n em... 4, , ,37g R uskeala... 3,883 83,050 4, Sortavalan maaseurak. 22, , , , Im plaht... 7, , S a lm , , , _ Sustam o... 8, , S u o ä rv..., ,053 3, K o rp se lk ä... 3, , Koko lään 445, , , , , Mkkeln lään. 5 H a r t o l a... 3, , , H e n o la... 2, , J o u ts a... 8, , Levonm äk..., , Luhanka... 2, , M äntyharu... 6, ,7 43 8, S ysm ä... 6, ,59 2 0,5 53, R s t n a..., ,324 72, Hrvensalm... 5, ,833 53, Kangasnem... 8, ,242-9, Mkkeln maaseurakunta 29,603 2, ,303, Anttola... 4, , Juva... 4, ,934 44, J o ro n e n... 8, ,045 70, P u u m a la... 5,208-5, Peksäm äk... 7, , , , Srto 56, , , , , ,275! 7 3, , ,820 : , , ; l,79,7 42 2, ,300 -,900 22, , , , , ,268 : s! 4- I 425 ; 3,35, 453 2,620 7,73 4,60 : 630 : ;,693! [ 2, , , , , I 4, , ,000 ; 3, : 29, : l -,735 ; ; 3, ; I, ,574! 2, , ,900 l 2, I 4,457 ; 6, : 2,23 I 3,603 2! l l 300,579, ,626 I 3 s; 89, , , ,48 25 I; 238,237 l 70! 590,508 I 96 7,200, > ,87 48 s! - I , , ! - ' ,005 8,855 : 7 - H , ,299 : 64 8; ,505 3,776 I ,43! 5 8, !,75, , , , , ,37 20, ,880 5, ! 2, , , ,640 2,745 3,250-22, , , , ,26 382,420 ; 4,08 3 6, , ,378 20,573 3,527 89,200 9, ,800,920 5,250 29,400, , , ,394 43,570 I 20,226 ' 62 9, , ,

268 4 5 2 II 3 II II 8 II " " " 9 II 0 II» II 2 T u o a. Recettes. M e n o a. Dépenses. K unnan nm. Communes. U lostakseeratuta rahoa. Taxes sur e revenu. A rentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. Summa. T otal.! K unnallshalltus. A dm nstraton com m unale. Krkko, papsto a krkon palvelat.- Églse. Sûreté publque. kunta sekä m aapols (sltavout, a h tv o u t. n. e.)? 3 3. C Instructon. Koulutom. f Kyydtykseen, kest-!kevartalohn a te tten ylläptäm seks. Poste. Muta m enoa. Autres dépenses. Summa. Total.! Stnf ym M nf m. Sfnf p^ SHnf p. vh # 7m Srto 56, , ,00 l 29 72, , H a u k v u o r..., , R a n t a s a l m... 6,505,000 7,505,000 4 K angaslam p.... 2, , H enäves... 0,645 3, ,865 0,265 92: 6 K e rm ä k..., ,650 _ 4,29 38,085 ; 7 S av o n ran ta...,600 -, _ 8 E n o n k o s k... 2,200 ~ 360-2, S ääm nk...,000,000,00-0 S u l k a v a... 3, , K oko lään 26, , , , , K uopon lään. 2 K uopo... 5,000-2, ,300-22, , K a r ttu la... 6, , M aan n k a... 7, , T u u s n e m... 5,400 50, ,30 50,204 6 P e la v e s... 4, ,082 50,220 _ 7 K e te le... 4, , R a u ta la m p... 5, ,927,220 9 W e s a n t o... 4, ö , H a n k a s a lm... 9, , S u o n e n o k... 5, , L e p p ä v r t a... 7, ,400 -, I s a l m... 6,86 2 4,735 79,597-2,40 24 R u t a k k o ) I L a p n l a h t... 2, , K u ru v e s... 8, , N l s ä... 32, , ,200! 28 K a a v... 9,39 G ,9 09, L p e r... 32,608 82, , , ,28 77! 30 T a p a l e... Tetoa 3 K u u s ä rv... 7, , Srto 226, , , , ,083 a _! Sfop m. mnf \p.! S 8,394 43,570 Sfhf p s% : fm\ Strp p. Sfap fh 20, , , , , , ! 300,380 4,825 7,505 _ 3 : 4,759 2, ,790 50,305 9, , : 3,273,200 6, , ! ,600 7, , ,900, ; ,70 ; 45 3, , ,882-27, , ,742 [57 236, _ 3, , , ,200 2,950 2, , , , ,078 3, , , , , , ,500 5, , , , , , ,50 3,600 20,840 2,000, ,8 3 20, ,00-4,040 7, : ~ - 2,500! - 3,067 2,890-0,597 23! _ , , ; ; -,030 3,705 4, , ! t [ 600 4, , , I ,325 3,7 39 2,066 0, , , , puuttuu , , , , ,25-23, , , ,

269 6 7 Kunnan nm. Communes ! Ulostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu. T u l o a. Recettes. I Arentrahoa, korkoa,! lahotuksa a testa- menttea y. m. ' Produts des bens et! [ des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. Summa. Total. Kunnallshalltus. Admnstraton communale. Stnf pu. SfHf J M nf på 9fnf p * n f p 7 I 8 I 9 I 0 I Krkko, papsto a krkon palvelat. Églse. I Tuomart a lautakunta sekä maapols (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. M e n o a. D é p e n s e s.... ~ ~ Koulutom. Instructon. Kyydtykseen, kest- kevartalohn a tetten ylläptämseks. Poste Muta menoa. Autres dépenses. 2 Summa. Total. J Stn/p p S h f p t 9hf. pm.\ pa. ïnf pa. p t \ ]! Srto 226, , , , , P olvärv... 8, , K o n to la h t... 7, ,59 27, K d e s... 0,227 30,404, , R ä ä k k y lä... 7, , , K esä la h t... 2,40 _.,50 3, Pelsärv 8, ,300 6,600 29,249 55,980 8 Juuka... 3, , Nurmes 40 _ 2,470 40,340 0 R a u ta v a a r a..., , Ilo m a n ts... 3, _ 3,896 88,300-2 E n o... 8, , K htelysvaara.... 5, , T o h m a ä rv... 20, ,000-2,645 6,400-5 P ä lk ä r v... 2,64 35 _ , Koko lään W a a sa n lään. 396, , , ,484 f:>2 38, Petarsaar... 2,80-2, P u r m o... 5, , L u o t o , Ä h tä v ä , Kruunupyy..., , , Teerärv...,040,30 25, , K o k k o la... 5, , A la v e te l..., , K austsenkylä , W etel... 3, , P e r h o H a l s o v a..., , K älvä a Ullava..., M 2, L o h t a a..., , H m a n k a..., , Srto 28,460 56, , , , , ,25 23, , , , ,428 2,680 7,27 2 _,770,898 3, , , ,382 8 _ 330 2, , , d! 5) 40! îoo 580!,24 4, ,560 6! 4,00 3,000 9, , ,027 72, , ,700 4,496 3, , ,9 62, ; 3, , , ,80 :56 8, ,429 80, , , ;,750 7,30,464 9,500 2,45 4 -, ,237 2 ; 5; 5, ,225 44,806 55, , ,40 n 6; _ 886 _,293 _ 2,379, , ;, 25 ; 26, , ,000 ; ,204 20! : ,742 98! 2 325, , , ; ,330 6,650 23! , I , ; I 39 3, , : : - ; 600 0,420 2, , , _ -,965 2, , , , , ,

270 T u I o a. Recettes. 7 II 8 Il 9 Il 0 II I 2 M e n o a. Dépenses. Kunnan nm. Communes. Ulostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu.!arentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. IProduts des bens et des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. Summa. Total. Kunnallshalltus. Admnstraton communale. Shf p. S T fo f p. SXnf pt. Sfolf p Shf p. Krkko, papsto a krkon palvelat. Églse. Tuom art a lau takunta sekä m aapols (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. K oulutom. Instructon. Kyydtykseen, kestkevartalohn a tetten ylläptäm seks. Poste. Autres dépenses. Muta m enoa. _... Summa. T otal. & nf ps ps. S hf. p S h f pt S h f p. S h f 74a. Srto 28,460 56, , , , Y lk a n n u s... 3, , T o h o lam p... 3, , Lestärv W öyr... 7, , , Oravanen..., , M ak sa m aa , Uudenkaarlepyyn maas. 4, , M u n sala... 2, , Jepua..., ,2 55 4, Ylhärmä... 3, , Alahärmä..., , K auhava... 6,050 4,260 0, L a p u a... 6, ,300 -,200 5 Nurmo... 0,900-35, M aalah t..., , P eto lah t Bergöö S u v a..., , Prttkylä M ustasaar... 8, , Rappaluoto..., , K o v u la h t L aha... 4, , Jurva W ä h ä k y rö... 7,870 40, , I s o k y r ö... 3, , , Y ls ta ro... 3, ,5 72 6, Lapvärtt..., , Isook , Sdebyy..., , K a ro k , Krstnankaup. maas Srto 5, ,934 ô2 30, ,656 38, \! 7, , , , , _ 2, , , , , , , ; 578 2, , ; , , , ,52 8 2, , , , , ,025,450 2,900,220 2,000 5,000 0,290 3 ; - 4,200 6,200 5,700 7,300 4!! 850,85 8,980, , , , ,34 48, , , ,45 43, ,894 3, ,00 2,090 4, ,00 -,254 4, , ! 3, ,263 40,333 30, , , , , , , , , ,50 76, , :l 25, , ,

271 20 2 3! * ««Kunnan nm. Communes. Ulostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu. T u l o a. Recettes. Arentranoa, Kontoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux.! Muta tuloa, Autres revenus. Summa. Total. Kunnallshalltus. Admnstraton communale. Stnf!» Stnf 7 * 3 hf p pu Skf p Srto 5, \ 7, , ,656 38, N ärp ö... 3,983 2, , , K orsnääs ,035 H Teuva... 3,370 80,42 95, , Ilmaok... 4, , , ,365 35Î 6 K a u h a o k... 2, , T K u r k k a... 3, !,70 0 5, Jala särv... 6, , Peräsenäok S enäok... 5, , Laukaa... 9,500 9, S u m a n e n... 2,000-2, Jyväskylän maaseurak.. 5, , P e t ä ä v e s... 3, , Saarärv... 2, ! - - 2, K arstu la... 2,446 87! 655 3, Uuranen... 5,969 3! 773 6, ! 8 W ta s a a r... 2, , P h tp u d a s... 9, , Kongnkangas.... T eto a 2 K värv... 6, , L ap p aärv... 2, , E v ä r v... 2, , ; 24 W m p e l... 3, , , K o r te s ä r v... 2, , , G 'Alaärv , , S o n... 6, , Lehtmäk , , K uortane... 5, , Alavuus..., ! , : 3 T ö y s ä ,322 3, Keuruu... 7,335 24! - - 7, P h la a v e s... 2, \~ 28 2, Srto 335, , , ,066 9ô 27,453 4 Églse. 7 Il 8 II 9 ü 0 S 2 Krkko, papsto a krkon p a lv e la t, Sfr# p \ Sûreté p u b lq u e. T u o m art a la u ta kunta sekä m a a p o ls (sltavout, a h tv o u t. n. e.) Stnf p \ \ M e n 0 a. Dépenses. In s tru c to n. K o u lu to m, -! P o ste. Kyydtykseen» kestkevartalohn a te tten y llä p tä m s e k s. ; Autres d épenses. Muta m e n o a. T o ta l. 7** Jpa S*nf 9,50 76,557 \ 47 Il 22,457! 4 7 : 25, , , ,000 5,850 :! 5,420 ; - 28,670 6,408 _ 2 5,730, , 50 20, ! ,394 4,643 4! ], , ; ,928!! ,575, , ,20! 4, , ! ~~ ! , ! , , ; -,500 -,300-5,900 9,500! 200,500! 2,000 2! 6, ,365 34!, , ! ! 2,24! , ; _,908 7,20 _ 0,220 60! 9, » _, , , , ;! 350 _! 2,42-4, , _!,6 73! 5, , ,72 9 8: _! 86 _ 2,79 8,026 76, ; puuttuu. 600,200,495 _ 3,058 _ 6, ! 260, L 3, '! 220 -,260,075 2,955 23! , , ,74 50! , , , , , !! - 4,277 59, I 7, } ; , , ;, ; 2,78 : 25 4, , , ,350 3, ,000 43,590! ;, , ,4 25 I 675 2, , , , , , , S u m m a. h 6

272 ! 3 * s 6 T u o a. Recettes. 7 r...«" 'Il- II 0 II II 2 M e n o a. Dépenses. Kunnan nm. Communes. U lostakseeratuta rahoa. Taxes 3ur le revenu. A rentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. T otal. Summa. Kunnallshalltus. A dm nstraton com m unale. Krkko, papsto a krkon palvelat. Eglse. Tuomart a lautakunta sekä maapols (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. Koulutom. Instructon. Kyydtykseen, kestkevartalohn a tetten ylläptämseks. Poste. Muta menoa. Autres dépenses. Summa. Total. X n f tm M nf tm. & n f fm tm tm. Sfbtf tm Sbf tm 5%tf tm tm S*nf tm tm Srto 335, , , , , M u lta..., , , W rtan ptää.... 2, , Ä t s ä r... 5, , K oko lään 358,385 3, , , , , , , , , ,04 56 l,520 2, , , , , , _,53,856 2, , , , , , , , O ulun lä ä n. 6 I... 9, , ! 7 K u v a n e m... 2, , H au k p u d a s... 4, , , K m n k...,284, Y l-k m nk... 4, , L m n k a... 2, , , L u m o k , , , K e m p e le..., , T e m m e s , Tyrnävä..., , , M u h o s... 6, , U t a ä r v... 2, , , P u d a s ä r v... 8, , , J o k ä r v... 5, , O ulunptää.... 8, ,300, Oulunsalon kappel.. 2, , K u u sa m o... 2,82 69, , K a la o k... 6,462 46, ,636 92, A la v esk a... 2, , , R a u to... 3, , Sev... 4, , Y lveska... 7, , P y h ä o k... 2, , M erä rv... 2, , O u la n e n... 6, , S ä lö s t e n e m ä s e u r a k u n t a 5, , Srto 26, , , , ,64 25,250 7,500 4,500 23,750 6, , , , , ! 225 ; , , , ,768 54, ,4 2 2, , , ,080 67, , , , , , , , , , , , , , ,60 3, , ,00 80,645 2,009 5,562, , , ,332 0, , , , , , , , , ,46 3, ,600 2,700-4, ,456-8, , , , , , , _ 750 2,544, , , , , , ,

273 * 5 6 K unnan nm. Communes. U lostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu, T u l o a. Recettes. Arentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux. Muta tuloa. Autres revenus. Summa. Total, A dm nstraton com m unale. Sbf. p t Sbf pu Sfof H Sfatf ps. Sfnf p Srto 26, , , , ,64 25 S älösten kappel... 2, , W h a n t... 6, , , S k a o k... 3, , R e v o n l a h t..., , P a a v o l a '... 4, , R a n t t l a... 2, , H a lu o t o... 4, , H a a p a v e s... 6, , P d s ä rv... 8,582 88, , H a a p a ä r v... 7, , , R e s ä r v...,52 428, P y h ä ä rv... 8, , K ä r s ä m ä k... 2, , P u l k k l a... 2, , P p p o l a... 2, , K e s tlä..., , P a l t a m o... 5, , Kaaann m aaseurak.. 8, , S o tk a m o..., ,005 57,465 K u hm onem...,903 7, , Suom ussalm.... 2, , H y r y n s a lm... 4, , R s tä r v... 4, I , P u o la n k a... 4, , S ä r e s n e m... 6, , K e m... 7, ,2 23 8, S m o... 3,287,24 4, T e r v o l a..., , R o v a n e m... 5, , K e m ä rv...! 4, , A la - T o r n o...! 8, , K a r u n k...,84 Î , S rto! 325, , , ,239-25, K unnallshalltus. Églse. 7 II 8! II 0 I! Il 2 Krkko, papsto a krkon palvelat- Tuomart a la u ta kunta sekä m aasols (sltavout, ahtvout. n. e.) Sûreté publque. M e n o a. D épenses. Instructon., Shf p S hf p t Shf 7, : - - Koulutom. H Poste. Kyydtykseen, kestkevartalohn a tetten ylläptäm seks. Autres dépenses. Muta m enoa. Total. Summa. Shf \pt Shf. p t Sbf p 30, , , , ,80 3 2, , , , , ,435 3, , ,98 5 2, ,987 5 ( , , , , , ,75 2, , ,200,945 2,990 8,295 ( 3, ,060, , , ,373-44,887 2,450, , , S , , , ,228 5, , , , , , , , , ,29 7,399 7, , _!, , , , , ,9 24 2, , ,500 4, ,58 4, , ,22 52, , , , , (,43 20, , , , ,209 4, ,960, ,700, , , , ,260,457 4, , ! , , , , , ,

274 II 3 II 4 II 5 I 6 T u o a. Recettes. 7 II 8 II 9 l o r! :l 2 M e n o a. Dépenses. Kunnan nm. C o m m u n e s. Ulostakseeratuta rahoa. Taxes sur le revenu. Arentrahoa, korkoa, lahotuksa a testamenttea y. m. Produts des bens et des captaux. Autres revenus. Muta tuloa. Summa. Total. K unnallshalltus. A dm nstraton com m unale. S h f p t S h f p t Shf 7m S fn f tm S fn f p t Krkko, papsto a krkon palvelat, Églse. Sûreté publque. Stnf /m Sh# Tuomart a la u ta kunta sekä m aapols (sltavout, ahtvout. n. e.) Instru cto n.! Koulutom. P oste Kyydtykseen, kestkevartalohn a tetten ylläptäm seks. Muta menoa. Autres dépenses. Summa. Total. I aa Stnf p a SHnf m Stof n \ % C p Srto 325, , , ,239 [25, Y l-t o rn o... 6, , T u r t o l a... 2, , K o la r... 3, , K u o la ä r v... 3, , Muononnska...., , Enontekänen...., , K ttlä... 2, , S o d a n k y lä... 3, , I n a r... 3, , U tsok..., I, Koko lään 355, ,308 lo 44, , , , , , , ,202 43, , , , , S , , !,475 2, , ! , ! , ,882 3, , ; , , î , , , ,76! 29 f 9,49! 70 26, ,

275 28 29 I K aupungn nm. Vlles. Unprvlégés. Veroäyren lukum äärä. Nombre des skattöre (mnmum d'un revenu contrbuable). Erokeudettoma. (Tavallsa). Prvlégés. Erokeudellsa. Total. Summa. 27. Ilmotus Suomen kaupun- Montant d un,,skattöre. Yks veroäyr vastaa tuloa, oka tekee Aperçu des revenus des Impôt sur chaque skattöre. 6 7 Tafeseeraus veroäyrltä. Total des taxes sur le revenu et sur les masons. Summa ulostakseerattua varoa. 3mf. M nf tm Sfn f fü H e l s n k... 62, , S Tavallset 0 26 If Erokeud ( 652, > 2 T u r k u... 23,50 23, ,02 ; 3 W p u r... 7,896 7, ,93 ; * T a m p e r e... 28,530 28, ,385 : 5 O u l u... 2,039 2, ,390 6 P o r... 0,405-0, ,240 7 K u o p o... 2, , , N kolankaupunk.. 8, , , Häm eenlnna. 7, , , P o rv o o... 6, ,482 5 Tavallset t Erokeud. 7 0 ) 48,95 25 S U uskaupunk... 6,405 6, , R a u m a... 4,407 4, , B raahenkaupunk.. 3,574 3, , K rstnankaupunk. 3,30 3, ,806-5 H a m n a ,426 3, , K o k k o l a... 2,973 2, , P e ta rsa a r.... 3, , , Jy v ä sk y lä... 6, , , L o v sa...,757 3, Tavallset ,02 40 l Erokeud, 8 2 \ 20 Tam msaar.... 2, , ,80 2 Jo ensu u...,200 2,730 3, , M k k e l... 3,929-3, , Savonlnna.... 2,566 2, , L ap p een ran ta ,973 4,273 2,528 ( S, U uskaarebyy , S 3 37 (,54 Ï 9 t 7,4 2 s 26 Käksalm ,9 2, , H e n o l a...,823, , S rto N,99,368 6 ken tulosta vuonna 885. vlles de la Fnlande en 885. Produts des proprétés mmoblères. Arentrahoa tontesta a tuloa kanpungn alasesta maasta a vedestä (arentrahoa, peltoveroa, karanladunrahoa, kalastusmaksoa). Octro et taxe sur le trafc. Maksoa lkenteestä (tuulag-, satama- a purehdusmaksoa, tor-, vaaka-, kauppakou-, slta-, ylös- «a ssäänlastaus-, mttar- a pakkarrahoa y. m.) Taxe sur des professons. O Elnkemomaksoa (kauppa-, porvar-, ammatt-, palkkakusk-, aaa- a kaupustelumaksoa y. m.) SHnf S h f 7m S h f %: 7Ut S h f Amendes pécunares. Sakkorahoa. Autres recettes. Muta tuloa. h J 3 I 40, , , ,827 9 \,653, l! 65, , , , , ,908 3,342,20 54! 63,45 '22 506, , , ; 2, , , , ,829 95, , , , , : 7, , , , , _ ! 86, , , ,259 6 : 2, ' 34, , ï 4, ,239 2 ; , , , , , , , , , , , , ,974 : 54, , , l 23, , , , , , , , , , , , ,396 53; 88, ,05 65! 7,42 38 ; ,94 2; 43, , ,276 69, ,085 ; 34, , , , ,5 6 9: 0,545 84, , , , , , , ,525 3, ,663 37,306 22! 2,9 70 3, : 4,50 30, , , , , , , ! 9, , : 5, , , , , , , , s,258, , S 4,037 74,324, ,280, Total. S h f Summa. îm 7

276 ! Kaupungn nm. V lle s. Unprvlégés. Veroäyren lukumäärä. N o m b re des s k a ttö re {m nm um, d 'u n re venu Erokeudettoma. (T a v a llsa ). co n trb u a b le ). Prvlégés. Erokeudellsa. T o ta l. Summa. Montant d un sk a ttö re. Yks veroäyr vastaa tuloa, oka tekee Impôt sur chaque,,skattöre**.» Takseeraus veroäyrltä. Summa ulostakseerattua varoa. Total des taxes sur Ie revenu et sur les masons. Sb/C Stnf pt Stnf p t Produts des proprétés mmoblères. «Arentrahoa tontesta a tuloa kaupungn alasesta maasta a ve- I destä (arentrahoa^ peltoveroa, karanladunrahoa, kalastus- maksoa).! Octro et taxe sur le trafc. Maksoa lkenteestä (tuulag-, satama- a purehdusmaksoa, tor-, Vaaka-, kauppakou-, slta-, ylösa» a ssäänlastaus*, mttar- a pak* karrahoa y. m.) O Elnkenomaksoa (kauppa-, por- var-, ammatt-, palkkakusk-, aaa- la kaupustelumaksoa I y. m.) Taxe sur des professons. ^ Sfotf p Stnf p t ïn f p t Sfnf p. Sfnf tm Sbtf tm Amendes pécunares. Sakkorahoa. 2 Autres recettes. Muta tuloa. 3 Total. Summa. Srto,99, Torno...,74, , K aaan...,353, , Sortavala ,07 2, ,992 5 Kasknen ,673 6 Hankonem....,223 2, ,372 7 Naantal...,276, ,728 8 Maaranhamna...,268, , K em Ikaalnen... _ - Kotka... 4,24 4, , Isalm...,273, , N urm es... - Summa... 2,049, ,054 48,258, , ,037 74,324, ,280, , , , , ,669 64, , , ,970, , ,834 4, , , , , , , , , ,00 0, ,207 4, ,500, , , ;, , , , , , , , , , , , , , ,529 75,390, , ,864 78,403, ,66,

277 Ilmotus Suomen kaupu' ken menosta vuonna 885. Les dépenses des vlles de la Fnlande en 885. K a u p u n g n n m. Vlles. «Hallnnosta, lankäytännöstä, polssta a ylöskannosta. Admnstraton et sûreté publque. Les affares ecclésastques. S k # ym. Stof Krkolle, papstolle a krkon- palvelolle. * Instructon publque.! * Koulutomeen. Terveysüotoon (lääkärn- a katlön-palkkoa, saras-! huoneta y. m.) Sons hygénques. Corps des pompers.» Palonsammutuslatokseen. m. S tn f /m 9bf. m Prsons. Vankenhotoon. Dépenses pour le logement des troupes. Maotusmaksoa. Toren, katuen, maantetten, sltan a lauttan ylläptoon sekä kyydtykseen a kest- Ä kevartalohn. L entreten des places publ- I que8, des routes etc. Stnf m &nf \m. \ym 9tnf. \ PM. SUnf Éclarage des rues. Katuvalastukseen. Autres dépenses. Muta menoa. H Total. Sfaf Summa menoa. m H e lsn k , , , , , T u r k u... 53,94 38,004 92,33 8 7,00 39, W p u r... 59, , , , T a m p e r e... 48, ,678 44, , , O u l u... 65,83 40,480 26, , , P o r... 74, , , , K u o p o... 32, , , , Nkolankaupunk.. 46, , , , , Häm eenlnna ,225 9,83 9 8,073 3,800 4, P o r v o o... 2, , ,490 6, U uskaupunk.. 8, , ,80 2, R a u m a... 5, ,73 3,28,363 3 P ra a h e... 6, , , , ,67 75 K rstnankaupunk.. 4,0 65 4,67 7, ,00 2, H a m n a... 24, , ,99 8 3, ,78 6 K o k k o la... 2,0 8, , ,009 3, Petarsaar... 9, , , ,774, J y v ä s k y l ä... 5, ,000, ,500 2, L o v s a... 8,543 57,000 4, ,200 4, Tam msaar.... 3, ,057 76, , Jo ensu u... 3,6 25 3,250 5, ,240, M k k e l... 5,50 2,430 4,750,540 3, S a v o n ln n a... 8, ,27 85, Lappeenranta.... 7,400,300 2,200-3,400, Uuskaarlepyy... 7, ,468,525 25, K ä k s a lm... 0, , ,300 2, H e n o la..., T o r n o... 0,537 0, ,864 3, , Srto,364, , , , ,584(52! 7, , ,639 89! 803,678 28,858,36 6 l 5,000 3,000 43, ,60 266, ' 650, , , ,7474! 506, , , , , , , ,309 ' 8 7, , ,57 3 5, , ,538 27, , , ,67 2 4, , , , , , , , ]! 5,53:86, , , ,64 5 3, , , ; 29 68; 6 3,275 9, , ,94 79 l s 258 2,422,409 7l! 24,962 J 57, , , , ! 75 92,274 97,037 2,435 65! 55, S ,29 8,697 2,3 58, ,220, , , _! - 3,3 36 2, , , ,052 76, , ,042 8 I ,542 90, , : ,060 70,202 5, , ; 400 2, , , , ! 4,370 37,306 _ 22! , , , ,744 2,437(27 22, , : , , , , ,667 H 35, ! 7, , ,73ll, :6: 0, , , , , , ,84, ,545, :

278 ; 5 6 t-» r S a r K a u p u n g n n m. Vlles. Hallnnosta, lankäytännöstä, polssta a ylöskannosta. Admnstraton et sûreté publque. Les affares ecclésastques. Krkolle, papstolle a krkonpalvelolle. Instructon publque. Koulutomeen. xerveysnotoon ^aatarn- a kätlön-palkkoa, sarashuoneta y. m.) Sons hygénques. Stnf m. SUnf m SGnf IM. S/btf pu. Corps des pompers. Palosammutuslatokseen. P rso n s. V ankenhotoon. Dépenses pour le logem ent des troupes. M aotusm aksoa. L entreten des places p u b lques, des routes etc. T o ren, katuen, m aan tetten, sltan a lauttan y lläptoon sekä kyydtykseen a kestk evartalo h n. SHnf m 9btf m Stnf Sfnf 7W] Shy. m\ Éclarage des rues. K atuvalastukseen. Autres dépenses. Muta menoa. Total. Summa menoa. I Srto,364, , , , , K a a a n... 4, , S o r t a v a l a... 7,000, ,00 _ 4,000 b K a s k n e n... 3,07,385 2, Hankonem.... 9, , ,427 9,600, N a a n tal... 4, , M aaranham na... 3, ,280, _ 8 K e m... 2, , I k a a l n e n..., K o t k a... 5,808 36,030-4,46 9,000-6, I s a l m... 3,260, N u r m e s ! S u m m a,456, , , ,957(80 246, , , , , ,723 54! 5,545, , , , , 0 0, ,634 30, , , , '- 8,059 37, ! 0 0, ,000-0,680 _ 6 50, ,494 60, , , ; _ , _, ! 8, , ! 89-5, , , _ , , , , ,09460; 2,244,26 (46 5,804,6;9 3

279 Tetoa säästöpankesta Suomessa vuonna 885. Les casses d épargne en Fnlande en 885.! Säästöpankkea. Casses d épargne. Ssällä olevan säästökran luku! määrä vuoden alussa. Nombre des lvrets nomnatfs au commencement de l année. Edesvastaussumma vuoden alussa. «Ç Crédt des déposants au commencement de l année.! = vuoden kuluessa tehtyen säästö! kran lukum äärä. Nombre des lvrets ouverts pendant l année. Vuoden kuluessa ssään pantuen W rahan sum m a. Total des versements. Vuoden kuluessa kuoletettuen (C! säästökran lukum äärä. Nombre des lvrets soldés. Vuoden kuluessa ulosotettuen rat-. hoen summa. Total des remboursements. Jälellä olevan säästökran ukua > määrä vnoden lopussa. Lvrets exstants à Ia fn de l année. Edesvastaussumma vuoden lopussa. a * Crédt des déposants à la fn de l année. C s Summa varoa vuoden lopussa. Captal total des casses. ïn f pä. Sfnf tm. Sfaf m. Sfof pa. SRnf pu U udenm aan lään. I n k o ,476 8, , , P o h a , , , , , T e n h o l a... 2, ,225 20, , , Brom a r v , , , , ,60 68 Karaloha , , , ,665 8 Espoo , ,00 8, , , Krkkonumm , , , , , S u n t o , , ,674 9, L o h a ,68 5,26 7 2, , ,73 69 N u m m... 60, ,68 : , ,987 6 P u su la , , , , W h t , , , , ,44 58 H elsngn pt , , , , Nurmärv , , , , , M ä n tsä lä , , , , , T u u s u la , , , , ,73 93 Itt , , , , , Ormattla ,40 82, , , ,5 88 H e l s n k... 6,470 2,947,759 40, ,60,84 747, ,086 3,266, ,876,537 9 P o rv o o... 3,044,684, , , ,967,726,04 5,966, L o v s a... 2,90 96, , , ,77 984,502 98,4, Tammsaar ,30 35, 37 4, , , ,98 2 Hankonem ,94 3' 8 6,726 4, , ,276 7 Summa Uudenmaan lä ä n ssä... 4,6 6,237, ,509,345,879 ",959;,66, ,6 6,655, ,736, Stä kaupungessa. 2,07 5,695, ,289',260,50,67,747,093,4 94 2,63 6,090, ,5,06 7 maaseudulla. 2, , , 85, , , , ,98 60

280 37 SS eo r~ 00 O» Säästöpankkea. Casses d'épargne. Ssällä olevan säästökran lu k u määrä vuoden alussa. Nombre des lvrets nom natfs au com m encem ent de l année. Crédt des déposants au com m encement de l année. Edesvastaussumma vuoden alussa. Vuoden kuluessa tehtyen säästökran lukum äärä. Nombre des lvrets ouverts p endant l année. Total des versem ents. Vuoden kuluessa ssään p an tu e n rahan sum m a. Nombre des lvrets soldés. Vuoden kuluessa k u o letettu en säästökran lukum äärä. Total des rem boursem ents. ïïn f flm. 5%f pa pa pa. &nf. flü Vuoden kuluessa uloaotettuen rahoen sum m a. Lvrets exstants à la fn de l année. Jälellä olevan säästökran lu k u määrä vuoden lopussa. Crédt des déposants à la fn de l année. Edesvastaussumma vuoden lopussa. Captal total des casses. Summa varoa vuoden lopussa. Turun a Porn lään. Ahvenanmaan khlak , , , , , Tavassalo ,643, , , , , W eh m a a , , , , , Pam o... 26, , , , Pkkö... 6, ,72 5 3,644 2 Kemö a Dragsfärd , , , , ,722 H Westanfärd , , , , , Pernö a Ylkylä.., , , ,239 96, , , F nbyy , , , , ,87 78 Salo (kauppala) , , , , , Skan en ,572 2 Eura a Kukanen , , ,276 :! , , L a p p , , , , , Ikaalnen , , , , , Kankaanpää , , ,97 79 Hämeenkyrö , , , , , K a r k k u , , , Tyrvää , , , , , O r h p ä ä ! 72, , , , , H uttnen , , , , , Kokemäk , , , , , M a r ttla , , , , ,00 50 T u r k u... 0,875 7,33,2 9,445,488, ,47, ll,572 7,634, ,746,78 85 Uuskaupunk , , , , , R a u m a , , , , , P o r , lo l 70, , , ,52 34 Summa Turun a Porn läänssä... 7,732 9,656, ,348,956,236 56,40,907, ,679 0,080,909 73,405,9 5 Stä kaupungessa. 2,575 8,54,097 6,70,689, ,674, ,356 8,486, ,674, maaseudulla. 5,57,502, , , ,323,594,450 5,73,

281 38 es eo «# = L t' O Säästöpankkea. Casses d'épargne. asalla olevan saastokran lukumäärä vuoden alussa. Nombre des lvrets nomnatfs au commencement de l année. \ Crédt des déposants au commencement de l année. Edesvastaussumma vuoden alussa. : vuoden kuluessa tehtyen säastokran lukum äärä. Nombre des lvrets ouverts pendant l année. Total des versements. Vuoden kuluessa ssään pantuen rahan summa. Vuoden kuluessa kuoletettuen säästökran lukum äärä. Nombre des lvrets soldés. Total des remboursements. Vuoden kuluessa ulosotettuen rahoen summa. Jälellä olevan säästökran lu k u määrä vuoden lopussa. Lvrets exstants à la fn de l année. Edesvastaussumma vuoden lopussa. Crédt des déposants à la fn de l année. Sfaf fm Mnf Wnf. ps. Sfof pl. Captal total des casses. Summa varoa vuoden lopussa. H äm een lään. T a m m e la , ,939 7, , ,050 2 S o m e r o , , , , , Somernem , , ,872 2 Renko , , , , ,740 Janakkala , , , , , H ausärv , , , , Sääksmäk , ,075 3, , ,2 68 Akaa a Kylmäkosk 43 7, , , , U r a la , , , , ,82 6 L o p p , , , , ,63 49 L em p äälä , ,87 4, , ,68 33 T e s k o... 4, , , , R u o v e s , ,207 8, , , K u r u , , , , , H ollola-kärkölä , , , , ,795 Nastola , ,04 8, , ,685 7 L a m p , , , 66 6,825 23,252 3 J ä m s ä , , , , , Hämeenlnna...,08 556, , ,08 9, , , T a m p e r e..., , , ,956 85, , , Summa Hämeen läänssä... 4,206,373, , , ,53,54,036 9,702,795 6 Stä kaupungessa. 2,538,025, ; 256, , ,720,0,998 3,24, maaseudulla., , , ,659 84,8 403, ,320 7 W purn lään. W rolaht , ,38 6, , , Uuskrkko , , ,04 43 Srto 86 22, ,860 50! 2, , ,64o l

282 39 Säästöpankkea. Casses d'épargne.. L Ssällä olevan säästökran lukumäärä vuoden alussa. Nombre des lvrets nomnatfs au commencement de l année. «0 Edesvastaussumma vuoden alussa. Crédt des déposants au commencement de l année. Vuoden kuluessa tehtyen säästökran lukumäärä. Nombre des lvrets ouverts pendant l année. W Vuoden kuluessa ssään pantuen rahan summa. Total des versement *. «9 Vuoden kuluessa kuoletettuen säästökran lukumäärä. Nombre des lvrets soldés. r- Vuoden kuluessa ulosotettuen rahoen summa. Total des remboursements. 00 Jälellä olevan säästökran lukumäärä vuoden lopussa. Lvrets exstants à la fn de l année. Edesvastaussumma vuoden lopussa. OS Crédt des déposants à la fn de l année. 9tnf. p ïïnf. pâ Sfaf p Snf p Stotf p Captal total des casses. O «H Summa varoa vuoden lopussa. Srto 86 22, , n 2, , ,640 W p u r... 3,489,7, , ,0 38 3,630,834, ,202,526 3 H a m n a , , , , ,07 3 Lappeenranta , ; 20, , , , S o rta v a la , , , , ,068 4 K o t k a , , , , , Summa W purn läänssä... 5,02 2,236, , , ,29 2,396, ,853, Stä kaupungessa. 5,06 2,24, , , ,87 2,370,26 5 2,808, maaseudulla , , , , ,640ll M kkeln lään. S y s m ä , , , , ,0043 Mäntyharu , , ,79 37 Kangasnem.... 0, ,48,56 Hrvensalm ,40 94 Peksäm äk , , , , ,560 2 Joronen , , , , , Rantasalm ,93 4 6, ,20 9 8, H en ä v es... 9, ,044 48,870 3 M k k e l... 50, , , , ,67 36 H e n o l a , , , , , Savonlnna , , , ;; 52,432 62,040 7 Summa M kkeln läänssä...,9 280, , ,680 26, , , Stä kaupungessa , , ,77 35 ; , , maaseudulla. 433! 00, , , , , K uop on lään. Isa lm , , , , , K u ru ves... 3, ; , Srto 88 9, ; 0,829,59 8 8, I 22, ,972 54

283 40 Säästöpankkea. Casses d'épargne. Ssällä olevan säästökran lukumäärä vuoden alussa. CS Nombre des lvrets nomnatfs au commencement de Tannée. Edesvastaussumma vuoden alussa. eo Crédt des déposants au commence ment de l année Vuoden kuluessa tehtyen säästökran lukum äärä. Nombre des lvrets ouverts pendant l année. Total des versements. L-î Vuoden kuluessa ssään pantuen rahan summa.! Nombre des lvrets soldés. <o Vuoden kuluessa kuoletettuen säästökran lukum äärä. Vuoden kuluessa ulosotettuen rahoen summa. Total des remboursements. Jälellä olevan säästökran luku- : 00 määrä vuoden lopussa. Lvrets exstants à la fn de l année. ; Edesvastaussumma vuoden lopussa. 0) Crédt des déposants a la fn de l année. pä M nf H tm 9 b tf tm &n Srto 88 9, , , , Captal total des casses. O Summa varoa vuoden lopussa. I 26,97254 Leppävrta , , , ,205 89, 4,960 7 Tohmaärv , , , Khtelysvaara Pelsärv , ' 2, , Juuka ' N u r m e s... 69, , , ,03 22 Joensuu , , , K u o n c , , , , , Summa Kuopon läänssä , , ,273 9, , , Stä kaupungessa , , , , maaseudulla , , , , ,50 43 W aasan lään. N ärpö... 3,75 6 I lm a o k , , , ,35 3 8, Wähäkyrö , ,49 7, ,509 75, K au h a v a , , , , Alavuus , , , , ,54 97 Kokkolan (maaseur.) 07 27, , , , , Saarärv., , , , , ,66 25 U uranen , , , , ,830 8 Waasa...,62 502, , ,467 8, , , Krstnankaupunk , , , , , Uuskaarlepyy , , , , , Petarsaar , , , , , Kokkola (kaup.seur.) 77 38, , , , , Jyväskylä , , , , ,47 2 ; Summa Waasan lää! J nssä... 3,298,88, , , ,56,299,498 36,476,38 5 Stä kaupungessa. 2, , , , ,922,058,697 73,207, maaseudulla , s 34, , , ,780 28

284 Summa Oulun lää 4 Säästöpankkea. Casses d épargne. N Ssällä olevan säästökran lukumäärä vuoden alussa. Nombre des lvrets nomnatfs au commencement de l année. Edesvastaussumma vuoden alussa. ec Crédt des déposants au comment cement de l année. Vuoden kuluessa tehtyen säästökran lukumäärä. Nombre des lvrets ouverts pendant l année. Total des versements. M5 Vuoden kuluessa ssään pantuen rahan summa. <0 Vuoden kuluessa kuoletettuen säästökran lukumäärä. Nombre des lvrets soldés. - Vuoden kuluessa ulosotettuen rahoen summa. Total des remboursements.... J Jälellä olevan säästökran lukumäärä vuoden lopussa. 00 Lvrets exstants k la fn de l année Edesvastaussumma vuoden lopussa. O» Crédt des déposants à la fn de l année. Captal total des casses.! S h f n Stof pm S h f f n S h f f l 9 h f tm O Sumna varoa vuoden lopussa. O ulun lään. Pyhäärv , R a n t t l a , , , L m n k a , , ; 6, , ,946 4 Haukpudas , , l 3, ,6 3, P a l t a m o , , ' 3, , , K e m , ,43 74,90 25 Yl-Torno , , ,33 44 Rovanem , , , , O u l u...,63 507, , ,809 5,62 505, , Raahe , , , , ,380 (, nssä... 2, , , ,9 90 2,767 72, ,3784 Stä kaupungessa. 2, , , , , , ,27654! m aaseudulla , , , ,245 34,86 30

285 42 Osote ptäänmakasnen tlasta vuosna Les magasns de blé des communes en Lään Gouvernements. Säästö tlpäätöksen mukaan vuoden lopussa. Rukta. Segle. Montant de dépôt à la fn de l année. Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Hernetä Pos. Puhdasta rahaa. En argent. Stä ol ssällä makasnessa. Rukta. Segle. De ces sommes restant dans les magasns. Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Hernetä. Pos. Tynnyrä. Tynnyrä. Tynnyrä. Tynnyrä. Sfotf Tynnyrä. Tynnyrä. Tynnyrä. Tynnyrä. V u o n n a 88. Uudenmaan lään 30,322 3,723 4,877-07,29 6,53 2,805 3,857 Turun a Porn 34,05 8,32 3, ,348 8,574 6,59 2, Hämeenlnnan 7,286 6,856 2,578 38,604 7,369 4,55,797 W purn 5,238 4,005 2,863 33,296 5,063 2,380 2,637 M kkeln 7,327 9,948,329 44,7 2,333, Kuopon 26,40 22, ,23 3,62 7, W aasan 3,675 28,270,43 40,84 9,975 3, Oulun 20,043 25, ,32,09 Summa 92,046 09,405 7, ,0 69,580 50,39 2,24 20! V u o n n a 88 2.! Uudenmaan lään 30,64 3,783 4,902 95,299 22,00 3,73 4,83 Turun a Porn 34,759 8,504 4, ,685 27,495 7,05 3,68 30 Hämeenlnnan 8,29 7,68 2,765,500 2,588 5,530 2,684 W purn 5,745 3,954 2,930 4,937 8,223 2,504 2,727 M kkeln 7,85 0,440,427 7,242 6,265 4, Kuopon 27,377 23, ,939 0,68 9,964 4 W aasan 33,2 29,985 2,08 32,350 6,887 8,60,844 Oulun 20,49 26, ,025 2,347 Summa 97,33 3,857 9, ,879 0,66 63,58 6,06 30 V u o n n a Uudenmaan lään 3,397 3,669 5,0 88,667 25,375 2,993 4,355 Turun a Porn 35,28 8,638 5, ,587 29,83 7,267 4, Hämeenlnnan 8,677 6,969 2,963 ; 2,448 5,09 5,879 2,925 W purn 6,334 4,85 2,848 28,993 0,470 3,235 2,837 M kkeln 7,084 0,506,494 47,30 9,727 6, Kuopon 28,260 23, ,92 3, W aasan 33,925 30,584 2,58 42,55 2,845 20,508 2,28 Oulun 20,965 27,550 7,952 0,022 5,076 Summa 20,860 5,844 2, ,853 36,02 75,245 7,383 26

286 Lään * s Gouvernements. Säästö tlpäätöksen mukaan vuoden lopussa. Rukta. Segle. Montant de dépôt à la fn de l année. Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Hernetä. Pos. Puhdasta rahaa. En argent., Rukta. Stä ol ssällä m akasnessa. De ces sommes restant dans les magasns. Segle. Ohra. Orge. Kauroa. Avone. Hernetä. Pos. Tynnyrä. Tynnyrä. Tynnyr ä. Tynnyrä. * * : Tynnyrä. Tynnyrä. Tynnyrä. Tynnyrä. \ ;! V u o n n a Uudenmaan lään 32,4 3,73 5,475 0,754 25,50 2,544 4,744 Turun a Porn 35,48 8,830 6, ,956 29,734 6,94 4, Hämeenlnnan 8,022 7,098 3,004 25,669 4,866 5,586 2,642 W purn 6,555 4,03 4,76 47,443 8,666 2,76 2,975 M kkeln 9,75,04,552 48,062 8,568 5, Kuopon 28,35 23, ,233 0,59 2, W aasan 35,660 32,3 3,09 36,6 2,693 9,243 2,0 Oulun 2,552 27,799 7,93 8,88 3,470 Summa 207,7 8,483 24, ,659 28,49 68,990 7, V u o n n a Uudenmaan lään 32,84 3,56 6,279 94,753 23,3 2,374 4,904 Turun a Porn 35,533 8,909 6, ,57 27,305 7,63 4,97 34 Hämeenlnnan 8,532 7,30 3,083 26,304 4,278 5,802 3,04 W purn 7,636 4,3 4,329 36,57 9,064 2,473 3,569 M kkeln 8,58 0,394,644 50,537 8,494 5, Kuopon 29,530 24, ,05 0,806 0, W aasan 36,97 32,383 3,077 37,204 22,726 20,86 2,343 Oulun 22,000 28,72 8,029 9,6 3,77 Summa 20,823 9,547 25, ,966 25,45 66,877 9,320 B4

287 luettelo rahastosta yhteshyödyllsä tarkotuk- Joulukuuta Spécfcatons des fonds communaux et d autres fonds nsttués 2 3! 4! 5! S t ä sa varten, penson- a avunantokassosta 3 p:nâ vuonna 885. pour l utlté publque, selon la stuaton au 3 Décembre 885. «l 7 8» 0! on sotettu. Pla c e m e n ts des c a p ta u x. Kunnan nm. Communes. U u d en m aan lä ä n. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman määrä. Bens mmeubles. Maatlohn a kntemstöhn. Actons. Osakkehn. %nf. fä X n f &. pa Oblgatons de Etat et des Socétés.,5 V Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. ym ïïnf. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garants. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles ot dvers actfs.! S9nf ym\ Stof n Stnf n \ : Argent comptant. Rahaan. Mnf!*«. Tenhola. M aatlarah asto... 2,948 5 :_. 2 K ö y h ä n k a ss a... 6, ! 3;! K ästyökoulurahasto ! Kesar Aleksander II:n stpenf ; 4 d o r a h a s t o...,60!! ~ : 5 Terakennuskassa ! ; _ ~ 6: H. Bruncronan stp en d rahasto ; ; I 7 Papplanrakennuskassa..,. 27 Bromarv. K esar Aleksander ILn stpen ; 8 d r a h a sto K ra sto n rah a sto... 40! - 0 K ö y h ä n k a ssa... 2,000 - Poha. Fattenborgn rahasto.... 7, Lndgrenn.... 3, Tammsaaren ) maaseurak» ) Snappertuuna. Sälln.... Vna ver or a h a s t o... V n averorah asto... Kesar Aleksander II:n stpen,200 2, d ra h a sto Lönnbeckn kansakoulurahasto, Inkoo. K ö y h ä n k a ssa... 4, ! 9! K öyhän h u onek assa... 6, I 20! K rkkokassa... 7, ' 2l V n y v ä k a ssa ' 22 K o u lu k a ssa [ 7,000 3, \ M 5, a! ; _ G ;, : I, _; o' - - 6,000, ;, ; - 3, , ; _ [ ,4 44 4, ; - 3, , , , - - I; 6, , ! 22 r» 0 9

288 Stä 6 7 II 8 II 9 II 0 II on sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcatons des fonds. Total des captaux. Maatlohn a kntemstöhn. Osakkehn. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garants. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant. Rahaan. a * fm S f n f t m S f n f tm. Sfnf p Sfnf p s Sfnf. ps. Sfnf p p t Sfnf. p 2 Inkoo. Degerbyy. Kesar Aleksander II:n stpendrahasto Vnaverorahasto (tarkotusta e velä m äärätty)... 5,940 3 K öyhänkassa... 4, Krkkokassa... 2, Vnyväkassa Krkonkellorahasto Rahasto hautausmaan muura _ - v a r te n _ Kesar Aleksander II:n stpendrahasto Espoo. Elok. 4 p:n rahasto: kahden köyhän lesken hyväks..,000 : _ s 0 Getln n kansakoulurahasto..,00 Nasyhdstyksen rahasto köyhä v a rte n...,000 2 Pellavarahasto...,000 ; 3 Karamznn kansakoulurahasto. 4,000 t ; 4! Bobergn rahasto : köyhän lasten koulunkäynnks...,500 _ _ s I Wahlberg n rahasto sam. sam. 0,500 6 Krkkonumm. Köyhänkassa..., Sunto. N. k. Backmann, Wkstedtna Jägerhornn rahastot.... 2,800 7 Loha. Kesar Aleksander II:n stpendrahasto... 3,907!8 62 ; 9 K öyhänkassa..., Krkkokassa... 5, V n k a s sa Lakspohan hautakassa: Ehrnroothn 22 perhehaudan kunnos sapdoks..., \ 658,600 2,300-2, ~ 2,000-2, ; - 2, _ 50 ~ ~,000 9,00 0,000, ,000 3,500 _ 4 3,500-7, , , !6 " 2,800 3, , ,800 2, ,200 _ 500 _

289 ' I l 5 6! 7 ' 8 II 9 II 0 Il S t ä o n s o t e t t u. Placements, des captaux. ( K u n n a n n m. Communes. R a h a s t o n e l k a s s a n n m a t a r k o t u s. Spécfcaton des fonds. T o ta l «es c a p ta u x. Pää-om an m ä ä rä. Bens m m e u b le s. M a a tlo h n a k n t e m s - tö h n. A c to n s. O s a k k e b n. I n Sh f m \ S hf Sfnf ' ;m S h f ym S h f ym Shf. \ ym - ( Sfnf ym. Sfnf. ym S h f P \ II I N u m m. K r k k o k a s s a ! l V n k a s s a ! 460 _ _ ! 2! 3 ; H ä t ä - a p u r a h a s t o... 3, , R œ r n g n k a n s a k o u l u r a h a s t o 7,4 4 5! 6, K o u l u k a s s a _ I t I, 6; P u s u l a. T u r v a t t o m a n l a s t e n k o t... 2, _ 2,344! _ 6 7 : K a n s a k o u l u k a s s a _ * 8 I 0! 0!. W h t.! K r k k o k a s s a... V n k a s s a... L n d e r n r a h a s t o k ö y h ä v a n h u k s a v a r t e n W a n h a ä r v e n t a l o s s a A h l m a n n r a h a s t o k ö y h ä n l a s t e n k o u l u n k ä y n t ä v a r t e n... K e s a r A l e k s a n d e r I I : n s t p e n O b lg a to n s de Etat e t des S o c é té s. Korkoa kasvavn v a lto - o b lg a to n e h n a m u h n a r v o p a p e r e h n P rêts h y p o th é c a r e s. L an o h n k n n ty stä v a s ta a n k n teä än om asuuteen ta h h y p o te ek a v a s ta a n. Prêts sur d autres g a r a n ts. L a n o h n v e lk ak ra a v a s ta a n. Com ptes courants avec d e s b anques de d é p ô ts. T a lle tu k se e n p a n k e s s a Bens m eubles et d v e r s a c tfs. K alustoon y. m. e r l a s n s a a ta v n. A rgent c o m p ta n t. R a h a a n , n d r a h a s t o... 5,000 _ 5, ! S a l o n u k s e n r a h a s t o... 00! 4 5 P y h ä ä r v. P o r v o o. E n g b l o m n r a h a s t o s t p e n d o t a v a r t e n k a n s a k o u l u - o p p l a l l e, k r k o n k o r a u k s a y. m. v a r t e n K e s a r A l e k s a n d e r I I : n s t p e n d r a h a s t o... J u s e l u k s e n r a h a s t o B o e n k a r t a 2,000 ] ,000 : 4: n o n k ö y h ä a l u s t a l a s a v a r t e n, _,600 _ 32 7 L : n r a h a s t o k ö y h ä l a p s a v a r t e n _ K ö y h ä n k a s s a... 7,36 5 ä - 4, , V a h n k o - e l ä n r a h a s t o..., ! - _ :, ! o! 20 K n t e ä k a n s a k o u l u r a h a s t o. 2,972 83,224 99,747 84: 20 2 K ö y h ä n h u o n e r a h a s t o l - _ _ ; ; _ 22 A s k o l a. K ö y h ä n k a s s a ,032 3!,000 ; _ ' T a p p o r a h a k a s s a ,40 8C!, »; 23f 24 K o r a n v e r o k a s s a C» _ M y l l y v e r o k a s s a (>. I I 25! 26 P u k k l a. K o u l u k a s s a ,35 6S! , ! s 9 0 6

290 t 5 «- r II 8 Il 9 Il 0 Il n Stä,on sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. T otal des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k n te m stöbn. A ctons. O sakkebn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garants. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. e rla sn saatav n. Argent com ptant. R ahaan. Sfaf /m S h f m. Sh/T. m m. Sfnf m. S h f ps. S h f fa. Stnf tm. Sfnf m.' > Pukkla. Lanakrastonrahasto * Sudentapporahasto _ U rk u k a ssa... Hekklän rahasto, kran ostoa 60 - ~~ 60 _ 4 varten köyhlle lapslle : Krkkokassa ~~ K öyhänkassa..., _ ( 7 Te- a sllanrakennuskassa _ _ 304! 7 8 Pornees. Koulukassa... 3, ,500 7,000 6 S !) Köyhänkassa... 2, , ; I Kesar Aleksander II;n stpen»; 0 drahasto Helsnk. Carenuksen koulurahasto... Bonsdorffn rahasto köyhäntaloa 0, ,000 3, o ; II 2 (pt.) v a rte n... 2, , Bergbomn kansakoulurahasto. 0,000 0,000 I 3 J! Mäntsälä. Kesar Aleksander II:n stpend rahasto... Kesar Aleksander II:n stpen, ; 4 5 drahasto... 2,525 83,400 _,25 83 s Spoo. Eklundn työlatos, työtenestä 6 varten hätävuosna.... 4, , c Armfeltn rahasto köyhä sääty- ' 7 henkä varten..., , _! Tuusula. Sotaneuvos Nybergn koulurah. 30,000 Varat hotaa Porvoon Tuomokaptul. 8 Kesar Aleksander II:n stpen! 9 drahasto...,000»»» Pernaa. Ulrka Armfeltn rahasto köyhä 9 20 säätyhenkä varten.... Heleena Johanntyttären rahasto 2, , vanhoa emännötsötä varten Kesar Aleksander II:n hätä a p u ra h a s to... 2, ,

291 52 53 Kunnan nm. Communes. 2 Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total de.s captaux. ^ Pää-oman määrä. 4 5 Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. S t ä A ctons. O sakkehn. Sfof m. 5tnf m. 5V fa. Pernaa. Otto Johanssonn testamenttra hasto kunnan hyödyks 6, kansakoulurahasto.. 8,35 62 Vapaaherra v. Bornn rahasto Rösön suon ottamseks hä- 3 tävuosna Llendaal. Justarn k o u lu ta lo... 8,64-8, Myrskylä. Kesar Aleksander II:n stpen 5 drahasto Artärv. H ätä-apurahasto..., K oulurahasto... 3,000 8 Pokakoulurahasto Laptresk. Kapt. Gyllngn rahasto turvatto 9 men lasten kasvattamseks. 23, Ruotsn Pyhtää. Leskrouva Ch. af Forselleksen 0 laho tusrahasto..., H ätä-apurahasto... 3, Krkonrakennuskassa.... 9, Ylenen kansakoulukassa...,27 37 Kesar Aleksander II:n stpen 4 drahasto Elmäk. K öyhänkassa... 9, Koulukassa... 0,099 7 Vnaverorahasto... 9, Isäntä-yhdstyksenrahasto..., Forselleksen lahotusrahasto 2, Sllan- a tenrakennuskassa K oranverokassa Hätä-apukassa..., Anala. Kes. Aleksander II:n koulukassa K öyhänkassa... 8, Hätä-apukassa... 2, Ö - O 09 oblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de l Etat et 5lç des Socétés. O! $ Korkoa kasvavn valto- ; knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. S f n f H f P K Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garants. = ä Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. c Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs.! S f n f på. S f n f /us. fn! S f n f \ f M l : S 4,000 2,000! ,900 2,900,00! [, ! l Argent comptant.! Rahaan. _. _ ! 64 I ; _ ! _ -,2 22 G 3,000 ' !'! 23, !,270 ~ _ I : :,200 :, ; 3,00-6,240 ; - H ; 6,700 ; 4,500 _ I _! _ 4 4,890! 50! 2,000 î ,207! 48 5! 90! ,485 33! 6 4, , : _ I - -, , î !!! f - H ] ,663 56, _ , ! - - -! f I 20

292 *! 5 Stä «Il I S I 9 l o Il l on sotettn. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k ntem stö h n. Actons. O sakkehn. S h f ym. SHnf ym Sfnf ym Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares.!lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garants. Talletukseen pankessa. ' Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Sfnf ym Sfnf n SHnf ym. SHnf J Sfnf. ym. SHnf n Argent comptant. Rahaan.! Anala. Hautarahasto, Wreden perhe- haudan kunnossaptämseks., Turvattoman lasten rahasto K oulukassa..., Slta- a terakennusrahasto Itt. K öyhänkassa... 5, G Avunantorahasto... 2, Herpen köyhänkassa Jaala. K öyhänkassa... 3, Avunantorahasto Herpen köyhänrahasto Ormattla. Kesar Aleksander II:n stpen drahasto... 3, Köyhänkassa 4, _ Poharahasto köyhä varten.. 7, P eto -elän k assa..., _ Helsnk. Suomen Tadenekkan a Kra- 5 (kaup.) lan pensonkassa , _ _ Suomen Sotaväen lesk- a or- 6 ponkassa... 2,022, Kauppaseuran penson-a avun- 7 antokassa... 29,96 3 Suomen krapanotaturen a- 8 vunanto-yhdstys... 28, Kästyölässeuran avunanto- a 9 p ensonkassa , Ammatt- a Tehtaantyömesten 20 avunantokassa... 58,54 79 Vahtmestaren penson-a avun 2 anto-yhdstys... 6,930 Nkkar- y. m. ammattksällen 22 avunanto-yhdstys... 30, Mermeshuoneen pensonkassa 28,764 78, ~ - - ; » ! 48 4!_ 672 7,34 6,024 I 34, ,030 ; 23 ; 2 [ ; ; 95 ;2l 7! ',280 38,777! 8 8 _ ; ! - 00! J ; 3,337 9 ;_! 3, ,000 -, ,60-26, ; 4, J ,73 50,30, , , , ,795! - 2, , I,000-0,000 -,800-5, ; ! 7, , ,45-4,000 -, , 22, , ,772 -, _ 26,700 _, , o,300-99, UK) - 26,

293 " 5 S t Ö o m to *3-4J +3 O = 5 S - Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k n tem stöhn. A ctons. O sakkebn. Mnf Sfnf p Sfnf p Oblgatons de l Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arvopaperehn. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen ta h hypoteeka vastaan. Prêts sur d autres g aran ts. Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen p ankessa.... SHnf f Mnf ym SHnf ym SHnf 5VA SHnf Ml SHnf. 7«Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. e rla s n saatavn. Argent com ptant. Rahaan I Porvoo. Uutsrakennusten kassa... 43, M aotuskassa... 53, Köyhänkassa... 44, Kansakoulukassa (poka varten) 20,000 f Mermeshuonekassa... 2,535 9 Porvarston lesk- a orpont; k a s s a... 84, Kansakoulukassa (tyttöä varten) 25, Iltakoulurahasto Pyhäkoulurahasto..., L. Bromann testamenttrahasto 27,560 Lovsa. Järestely- a rakennusrahasto. 48, ,00-2 H am n ak assa... 9, L asarettrahasto... 5, Kansankrastonrahasto.., 5, Nasväenyhdstyksen kansakou 5 lurahasto... 5, Kesar Aleksander II:n stpen " 6 drahasto... 4, Telefonohdonrahasto.... 2, Tädern rahasto köyhä varten 40, Degerbäckn sam. sam , Seuran pro amore proxm sam. 3, Felnn sam... 4, Hougbergn sam... 6, Sucksdorffn sam... 4, Eschnern sam... 2, Mennandern sam , t Tammsaar. Mermeshuonekassa... 4, Nasväen-yhdstyksen kassa.. Kauppa- a Teollsuusyhdstyk- 8, sen kassa.... 5, Iavurenyhtöakassa.... 2, ,280 0, ,985 50! 25,000 5, ,000 \ - 20,200 ; ' 3 5,000 5, ,600 3, ,400 7,500, , ,000 9, , ,000-3,000! _ 240 _, ,80 4, ,700-2,670 3, ! S 5, ~ 5,000 : U\ - - 5, , H _ 4,030 9! (J - 2, ; 3,800 35, ,000 - _ , , , , ; ,000 25; 4,64 65! 39 7 s; 8, ,496 _, ! , I

294 e! [ I! [ «7 I I 8 II 9 Il 0 ü l S tä an s o t e t t T L Placements des captaux. K unnan nm. Communes. R ahaston el kassan nm a tark o tu s. Spécfcatons des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Osakkehn. Actons. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de 'Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d'autres garants, Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. ; Bens meubles et dvers actfs. Sfaf /m. 9blf ym Sfnf tm. Sfnf m. Sfnf fh Stnf ym. Sfnf \f* H Sfnf fi Argent comptant. Rahaan. [ Tam m saar. K ästyöläs-pensonkassa..., V apaa-ehtos. palo k u n n an k assa 3 H ankonem. Leskrouva Norrgrenn penson k a ssa... K esar A leksander II:n stp en 2,500 4 d ra h a s to... 2, M erm esh u o n ek assa... T u r u n a P o r n l f t f n - S und. K auppa- a T eollsuusyhdstyk- sen k a s s a... V naverorahasto k an sak o u lu a 7 v a r t e n... M aanvlelä G. Rosenbergn stpen drah asto ylempää kan \,83 46,000 H\, ,980 2,400 7,500 H 0, ; I 2,235 ;!! ; 9,875,045 ; I :, « S sakoulua v a r t e n... 5,000 2,000 3,000! 8 c 9 W ordö. M e rm esh u o n ek assa... 6,662 53,200 4, ! Y kstynen m erm eshuonekassa Vnaverorahasto (tarkotus velä, ~ 2,000 7,0 2, ; lo m ä ä r ä ä m ä t t ä )... 2, , ; 2 K unnalls- a k ö y hänkassa.. 4,823 9,000 3, w Saltvk. Vnaverorahasto (tarkotus velä! ; 3 m ä ä r ä ä m ä t t ä )...,09 54! _ 8, ,326 64!! H Fnström. Vnaverorahasto (tarkotus velä 4 m ä ä r ä ä m ä t t ä )...,200 l _,200 u Geeta. Vnaverorahasto (tarkotus velä 5 m ä ä r ä ä m ä t t ä )... 6, ; 5,950 6 H am m arland. K ö y h ä n k a s s a... 5,000-4, K a n s a k o u lu k a s s a ! ~ IS Jom ala. Bom ann testam en ttrah asto..,200,200 8 A n n a L sa Sannn lah a h ä dänalasten hyväks k u n n as l» s a ! ! 9

295 ! «*! 5 6 I 7 SI 8 I 9! ' 0 Stä o n sotettu. Placements des captaux. K unnan nm. Communes. R ah asto n el kassan nm a tark o tu s. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a kn tem stö h n. Osakkehn. Actons. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. : Lanohn velkakraa vastaan, Prêts sur d autres garante». Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m, erlasn saatavn. Bens meubles et dvers ; actfs.! l Argent comptant. Kataan. S h f tm S h f tuo. S h f tm. S h f fn Sfaf 7»* I % tm S h f Jt&\ Sfnf 7** 9htf pz Lem land, K ö y h ä n k a s s a... 2, P a lo -a p u k a s s a... 2, K o u lu k a s s a...,000 Kum lnk. V naverorahasto (tark o tu s velä 4 m ä ä r ä ä m ä t t ä )... 3,773 B rändö. V naverorahasto (tark o tu s velä 5 m ä ä r ä ä m ä t t ä )... 4,67 H alkko. J. N evandern avunan to rah asto 6 k öyhä v a r t e n... 5,259 4 _ - 7 L ap senpäästö rahasto.... 5,09 0 K esar A lek san d er II;n stp en 8 d ra h a s to... 3, L an arah. k ansak.-opett. v arten 8, V naverorahasto, lan akrasto a 0 v a r t e n... 0,054 A p u r a h a s to Angelnem. K an sak o u lu -stp en d o rah asto Uskela. Lmnelln testam enttrahasto a- vunantoa varten köyhlle k äs 3 työläslle a hedän leskllensä 4, K sko. K ö y h ä n k a s s a..., P a l o - a p u r a h a s t o... 4, K kala. K esar A lek san d er II:n stpen 6 d ra h a s to Elas a Ulrka W allenuksen n k o u lu ra h a s to P ernö. K rk k o k a ssa... 8, _ Augusthan koulurahasto... 3, , n n K ansakoulu rahasto,,..., B örlngn testam en ttrah asto «2,05 - _ _!!! 2, \ - 2,600 : , , , , ,000 _ 800! ,000 -! _ 3,000 S ; ; 4,900! _ ] 3,900,254 _I _ n ~! _ : : ;!; 3,0 0 0 L I -, ; ; !, , _ - _ - ; _ 200 I _ I _ 400 _ ; _ 7 ; , ! , ,37 43,00 74 ; ; , , a 4 5 6

296 ««! «Il 7 T " ' 8...T T ' Il 0 Il l 03 o n s otetta. Placements des captaux. K unnan nm. Communes. R ahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaxx. Sfnf ym. S h f Pernö. K ö y h ä n k a s s a Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. b Osakkehn. Actons. 2 T y ö r a h a s t o..., \ 3 V naverorahat, kansakoul. vart. 9, : 4 L am polan kestk ev ark assa..,58 20 ; 5 K o r a n v e r o r a h a s to ~ - K esar A leksander II:n stp en ( d ra h a s to Fnbyy. K esar A leksander II:n stpen 7 d ra h a s to... 2,07 85 _ 8 Forsström n koulurahasto.. 7, Kemö. Rouva W ahlgrenn köyhänkassa ~ A nderssonn köyhän k assa ~ K ansakoulustpendokassa Dragsfärd. Kesar A leksander II:n stpen 2 d r a h a s to S tänze Schoultsn k öyhänkassa 20,000 4 P e ttersen n köyhänkassa...,400-5 D aalnruukn sarasten k assa.. 0,000 0,000 ~ 6* W estanfärd. K o u l u r a h a s t o... 5, K r k k o ra h a s to... 7,000 ~ 8 Kuussto. Sandbergn stp e n d ra h a sto.. 2,296 9 K ö y h ä n k a s s a..., <> V n a v e ro ra h a t Num m. P aask u n n an köyhän k assa.. 4, K a n s a k o u lu r a h a s to Pam o. J S tpendorahasto köyhä kansa S3 k o ululapsa v arten.... 2,840-4 K aruna. H ä tä - a p u r a h a s to... 2, K ö y h ä n k a s s a..., _ Paranen. K o u l u r a h a s t o...,525 K esar A leksander II:n stpen 27 drahasto... 3, Köyhänhuonerakennuskassa.. 7, Sfnf ym! ;! - - Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a mahn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan ; knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkak*aa vastaan. Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn.! Bens meubles et dvers actfs. Sfnf ym SHnf ym Sfnf ym Sfnf ym Sfnf ym Sfnf ym I \ I, , ; 97, ] _ 2, , _ ,000-3,400 _ ,000-2, , , , _ , _ 2,840 _ 23-2, , , _ _ 3, ,000 - I Argent comptant. Rahaan. 6 I

297 : 2 Rahaston el kassan nm Kunnan nm. a tarkotus. Communes. Spécfcatons des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. 4 "l! 5 M aatlohn a kntem s-! tö hn. S t ä! Actons.! O sakkehn. S fnf /m\ Sfnf. m\ Sfnf ym «l»! 8!! 9 l 0 r... n o n s o t e t t u. Placem ents des captaux. Oblgatons de Etat et des Socétés. Sfnf Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arv o p apereh n. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä v astaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Sfnf ] pu\ Prêts sur d'autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen p ankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. e rla sn saatav n. Sfaf. pu Sfnf pu Sfnf pu. \ Sfnf pu Argent com ptant. R ahaan. Paranen. Brotheruksen lahotusrahasto. 3,909.»! ~ 2 Holländern.. 2,50 68 ; 3 P a lo -a p u r a h a sto... 7, ; Rymättylä. K ö y h ä n k a ssa... 0, ; - - Kesar Aleksander II:n stpen I 5 d r a h a sto ! h Pkkulastenkoulurahasto..., : 7 Navo. K ansakoulu kassa... 9, ! 8 L astenkoulukassa... 3, : 9 Joulukynttlänrahasto.... 4, ! 0 Palo-apu-yhdstyksen kassa.. 0,842 5! Korpo. K a n sa k o u lu ra h a sto Metos. Rahasto köyhä koululapsa vart s Mynämäk. K ö y h ä n k a ss a... 8, U K a n sakoulu k assa... 3,900 5' Lapsenpäästörahasto.... ; 5,000 _ ; 6 Karala. K ö y h ä n k a ssa... 3, Askanen.... ], a Wehmaa.... 4,87 87 î 9 Lokalaks... 4,77 75 ^2C t ; H ä tä -a p u ra h a sto ; 2 I K a n sa k o u lu ra h a sto...! 4, ,400! Kesar Aleksander ILn stpen 22 d r a h a sto %. L an akraston k assa Tavassalo. K ö y h ä n k a ssa..., ! K ansakoulurahasto...., K ertok oulu k assa... 3, Leskrouva J. Lndmarkn laha! 27 köyhän lasten h yväk s..,000 Saman laha kunnan köyhän-! t 28 k o t n... I 4, _! 3,9 0 0 _ 9 3 2, ) \ 7, , , ' - 4 _ _! _ :, , , ~ ;; - - 4, ; 0, I _ _ 2 2, , , _ ; ; _! 4, _ ; 2,7 0 7 _ S _ :,3 4 0 _ : : 4, ! 8! ; 4, ; ! ' , ! , , ,

298 I s! < 7!! 8 II 9 0 S t ä 'o n s o t e t t u. Placements des captaux. K u n n a n n m. Com m unes. R a h a s t o n e l k a s s a n n m a t a r k o t u s. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Bens mmeubles. Maatlohn a kntemstöhn. Osakkehn. Actons. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. p S h f p S h f p t S hf p * \ S h f Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. k Lanohn velkakr aa vastaan, Prêts sur d autres garantes. S h f I Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. p t. Sfaf p Shf p S h f p Argent comptant. Rahaan. T a v a s s a l o. L e s k r o u v a J. L n d m a r k n l a h a k ö y h. l a s t e n k o u l u n k ä y n t ä v a r t. 4,000 - \ - 4, S l t a r a k e n n u s k a s s a K r k o n r a k e n n u s k a s s a.... 5, , K e s a r A l e k s a n d e r I I : n s t p e n 4 d r a h a s t o..., , O m p e l u s e u r a n r a h a s t o k ö y h ä 5 k o u l u l a p s a v a r t e n....,09 30, I s ä n t ä s e u r a n r a h a s t o k o t t e o l l 6 s u u d e n e d s t ä m s e k s y. m W e l k u a. K ö y h ä n k a s s a... 3, I n ö. K r k o n r a k e n n u s k a s s a.... 7,980 9 K ö y h ä n k a s s a... 2, !!! 68 9 e - 2, ,980-8 I _ - - -,700 I K e r t o k o u l u k a s s a _ K v m a a. K o u l u k a s s a...,500, : 2 K ö y h ä n k a s s a...,44! 27 -! , K e r t o k o u l u k a s s a S M e r m e s h u o n e k a s s a k ö y h ä m e 4 r m e h ä a h e d ä n p e r h. v a r t e n, , U u s k r k k o. T o h t o r N. J. K u m e n u k s e n k a n 5 s a k o u l u r a h a s t o... 3,59 3-3, K e s a r A l e k s a n d e r I I : n r a h a s t o k ö y h ä n k a n s a k o u l u l a s t e n h y 6 v ä k s...,862 5,608! K a n s a k o u l u n h a l k o r a h a s t o.. 3,300-3,300 7 U udenkaupun- [ 8 gn m aaseurak. / K e r ä t t y k a n s a k o u l u r a h a s t o.. 2, , Latla. Kesar Aleksander II:n rahasto 9 köyhän koululasten hyväks Pyhämaan V 20 emäseurak. ( Sam. sam. sam ! Pyhämaan saar. Sam. sam. sam Ulvla. H ätä-apurahasto... 3, , K oranverorahasto ~ U rkukassa M - - U

299 ! s 6! 7 «0! ü S tä <3 n s otettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntems- ' töhn. Bens mmeubles. Osakkeln. \ Actons. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Sfnf p* Stnf fh! Sbf p m. Stnf p t Sfaf. p Sünf. f %! Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Argent comptant. Rahaan. la. & nf p Ulvlan. Kansakoulunrakennuskassa..,85,85 2 Porn maa- seurak. ( Rosenlewn r a h a s to... 5,000 - \ ~ 4,200! 800 _ ; 2 3 Kula. H ä tä -a p u r a h a sto... 3, ! I 3, Ylenen köyhänkassa K an sak ou lu k assa... 4,264-4,264! 5 6 Ykstynen köyhänkassa...,52! _ ;, Nakkla. Klara Avellann stp en d rah asto,000 - :,000 7 Kesar Aleksander II:n stpen! 8 d ra h a sto... 3, l ; 3, Normarkku. H ä tä -a p u r a h a sto..., ; --, Kesar Aleksander II:n stpen ~! d ra h a sto ! 32 27! 40 ; Ahlanen. K a n sa k o u lu ra h a sto... 2, ! 2,25 : U ä tä -a p u r a h a sto ; S tp en d o ra h a sto Poomarkku. Lastenkodn k a s s a... 6,876 0,000 ;! 5,542 ; M 5 H ä tä -a p u ra h a sto... 3, ! - - 2,05, Kansakoulunstpendorahasto ! Ylenen köyhänkassa...., I ü! : Skanen. K a n sa k o u lu ra h a sto... 3,000 ],000 2,000 _! 8 9 Eura. K ö y h ä n k a ssa..., _ 9 20 Kukkanen. K ö y h ä n k a ssa..., : Yläne. K a n sakoulu k assa... 7, _ I! 7, Kapteen Jägerhornn stpendo " " 22 rahasto... 7,763 20! 7,763 20! Sahlbergn stpendorahasto K ö y h ä n k a ss a U rk u k a ssa...,500 s,500 _ Euraok. K a n sa k o u lu ra h a sto... 4, _ - -! 4,369 _ H ätä-apurahasto... 5,020-4, Luva. Kesar Aleksander II:n stpen h 28 dorahasto... 3,39 72 _ R a u m a n m a a - ( seurak. ( K ö y h ä n k a ss a... 4,223 8 : : : _ I :

300 ! 6 II 7 II» If 9 Il o Il n S t ä o n s o t e t t u. P l a c e m e n t s d e s c a p t a u x. Kunnan nm. C o m m u n e s. R a h a s t o n e l k a s s a n n m a t a r k o t u s. S p é c f c a t o n d e s f o n d s. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k ntem stöhn. A ctons. O sakkehn. Oblgatons de l Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn a rv o p apereh n. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka v astaan. Prêts sur d autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen p ankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn s aatavn. Argent com ptant. R ahaan. ;! & n f IM. 9 t n f p t S t n f pa S 9 n f p t 9 h t f m S k f! p S f a f p S t n f f ü & n f r * Kaarnan maa-»! _ \ L u n d n n k ö y h ä n k a s s a.... seurak. 3, ,600 2, a N o r d m a n n k o u l u r a h a s t o... 3, ,000 _ V n a v e r o r a h a s t o... 4, , , Kankaanpää. L a b o t u s r a h a s t o... 3,923 79, ,099 32! 4 H ä t ä - a p u r a h a s t o..., :, G K ö y h ä n k a s s a..., ,200 I! 6 7 Honkaok. H ä t ä - a p u r a h a s t o... 3,' , ' K ö y h ä n k a s s a...! 4, S _ - - 4, M a n t t a a l k a s s a K a n s a k o u l u r a h a s t o Parkano. K e s a r A l e k s a n d e r e n s t p e n d 2 r a h a s t o... : H ä t ä - a p u r a h a s t o... 9, , , u Ikalnen. K ö y h ä n k a s s a... 5, , ;5 ; H ä t ä - a p u r a h a s t o... 2, _ -, lg! V n a v e r o r a h a t..., _ _ l7 K a n s a k o u l u r a h a s t o... 3, ,300 -! 9, K a n s a k o u l u k r a s t o n r a h a s t o ' ~~ ; K e s a r A l e k s a n d e r I I : n s t p e n d 9 r a h a s t o Hämeenkyrö. K a u p p. G. A h l g r e n n s t p e n d r a h a s t o... K e s a r A l e k s a n d e r I I : n s t p e n d 380 0,02 25 ; _ 380 : 0,000 " " \ \ r a h a s t o..., S assln n ra h a sto , , K a u p p. A h l g r e n n r a h a s t o.. 0,000-0, Wlakkala. K e s a r A l e k s a n d e r e n s t p e n d 24 r a h a s t o Kaupp. Ahlgrén-vanaan rahasto 0, , G Mouhärv. H ätä-apurahasto ; ; Rah. köyhä kansak.lapsa varten,27 55, ! Papplanrahasto ! 2, ,

301 .! -!» X s S t e on sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman määrä. Maatlohn a kntemstöfan. Bens mmeubles.! Osakkehn. SHnf 9fnf,! [ ; ** fm Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arv o p ap ereh n. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts sur d'autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn saatav n. Argent com ptant. Rahaan. S9n/C ym. Stnf J M t ïn f tm. Stof fm ïn f pu SHnf p. Mouhärv. Tyrvää. Ptään palo-apukassa.... Kesar Aleksander II:n stpend 2, : - '2 rahasto..., ,000 2,000 Kkka. K ansakoulurahasto... Kesar Aleksanderen stpend 4 rahasto... 2,000 I Lndstedtn testamenttrahasto 5: köyhä koululapsa varten..,000 - (! - - I8 Kkos. Karkku. Saman sam. sam... Kesar Aleksander II:n stpend rahasto H ätä-apurahasto... Vnaverorahoa kunnan yhte sn ta rp e s n... 4,900,400 0 Krkonrakennusrahasto , , Huttnen. Kesar Aleksander II:n stpend rahasto... 4,000 2 Stålhandsken stpendorahasto. 600 IS J. Ilann Wampula. Lndströmn 2,359 2 ; Kesar Aleksandern stpendo rahasto ! Nmsmes Wlkksen sam Lomaa. Kansakoulurahasto... 4, Metsämaa. Kauvatsa. Stpendorahasto... Kesar Aleksander II:n stpendo rahasto Punkaladun. Koulukassa kuuromykkä varten Kesar Aleksander II:n stpendo, rahasto K ansakoulurahasto... Vaatetusrahasto kansakoululap- 2, sa varten...,000 L - - \ 2,850 H ~ ! 2,000 ~ ;, ! - -! -!, ! «!! M ,500 _ 9 - H - - 4,000 2,000-6, _ , U _ _ ,359 2 _ - J 4 _ _ 5 _ _ 300 ; ,86 96 : : , _ J 255 _ , ,

302 «2 _ S t & 6 7 l 8 Il» 0 «ü on sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Specfcaton des fonds. Total deg captaux. Pää-oraan määrä- Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Actons. Osakkehn. p s. Stn/C p p Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de l Etat et des Socétés. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêt» sur d autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. p. n \ p. Mnf. 7» Kalustoon y m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant.. Rahaan. & nf p Sfnf,p s Alastaro. Kesar Aleksander II:n stpendo rahasto Kokemäk.* / Sam. sam. sam..., Sltarahasto... 4,758 9 _ 4 Haravalta. Kansakoulurahasto... 2,388,500 5 Lanakrastonrahasto I Kesar Aleksander II:n stpendo 6 rahasto..., ! 7 Köylö. Sam. sam. sam..., Säkylä. Sam. sam. sam Raso. Koulurahasto Kesar Aleksanderen stpendo 0 rahasto Kertokoulukassa Köyhänkassa Räntämäk. Kesar Aleksanderen stpendo 3 rahasto... 3,000 _ Rahasto Räntämäen krkon läm 4 mtystä varten..., Köyhänmakasnnrakennusrah.. 4, Rusko. Köyhänkassa... 4,534-7 Hätä-apukassa..., Wahto. Koulukassa Pöytyä. Hätä-apurahasto... 2,003 4 Sltarakennusrahasto.... 5, Kesar Aleksander ILn stpendo- 9 rahasto..., Rahasto köyhän kansakoululasten hyväks Köyhänkassa..., Yläne. Kansakoulurahasto... 7, _ 2 Sahlbergn rahasto Nasväen-yhdstyksen kassa _ -, _ J : : _ l, f 4,758 9! ï 3! : , ! -, ! - 7! 2 20 S : : I ! , :, : - - 4, ; - - 4, ! : -, , , !!! - 7,920 26!

303 76 77! ' ' g S t ä S 6 I 7 :! s l s ] ' m!" n on a otettu. -- Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. SV Paä-oman m äärä.! Bens mmeubles. Maatlohn a k ntem stöhn. Osakkehn. Actons. m Stnf JM Jm Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatouehn a muhn Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d'autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts.! Kalustoon y. m. erlasn saatavn. ; Bens meubles et dvers actfs. fs 5*nf fa. fm. fa. S*nf. fa. Vh# fn. Rahaan. Yläne. U rkurahasto..., Marttla. Kesar Aleksanderen stpendo 2 rahasto... 3,26 68 _ Kosk. Sandbergn rahasto köyhä koulu 3 lapsa v a rten... 2,905 Hembergn rahasto kansakoulu- ~ 4 opettaa varten... 2,000 Kesar Aleksanderen stpendo " " 5 rahasto... 5,000-6 Yläne. Jägerhornn köyhänkassa.. 7, Turku. Mastraatn avunantokassa.. 5, Kauppaseuran sam , Ruokatavarakauppasten sam.. 304, Kästyölässeuran sam , Lavurseuran sam... 85,0 2 M erm eshuonekassa , Kaupp. Johan Speken-vanaan 3 lah otu srah asto... 2, Rautalnn testam enttrahasto. 5, Roosn 7, A llénn 5, Brehmern 8, Salonuksen,, Nasväen-yhdstyksen kassa.. 68, Caandern testam enttrahasto. 39, , Rettgn 25, Holdtn 43, W. A. H etn avunantorahasto 28, l - 24 Eschnern vapaalasarettrahasto Apteekar Arvdssonn lahotus 462, rahasto... 30, Ithm æuksen stutusrahasto.. 6, r Il 3, , ~... 7, ,805-63,300 -! 4, , , , ,500 34,000 --, , , ,870 -,00-2,000 -,364-4, , ,840 2, ,200-33,900 ~ _ ;,743 42,400 52,750 -, , , , , , , ,000-2,000 5, , ,280 63, ,908 3, , ,003-87,800-45, , ,700 2,600 4, , ,300 24,000-2, , ,

304 Kunnan nm. Communes. Por Rahaston el kassan nm a tarkotus. S p é c f c a t o n d e s f o n d s. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k n tem stöhn. Stä A ctons. O sakkehn. S fotf pb S ln f p u sn n f pm. Kesar A leksanderen stpendorahasto... 8, Porn kaupungnlasaretn rakennusrahasto... 2, Kansakoulut: Söblomn lahotusrahasto... 26,004 9 Sam. Franzenn stp.rahasto Elsabeth Stenvalln.. 2, K ansakoulut: Granfeltn stpendorahasto... 2,000 Sam. Annskelu-yhtön stpendorahasto... 0,325 2 _ 8 Sam. Yaaterahasto köyhä kansakoulu-opplata varten... 3, Köyhänhoto: Theodor Molsn lahotusrahasto... 4, Sam. Carl Duvaldtn sam... 0,000 Kansakrastonrahasto.... 3, Köyhän- a työhuonelatoksen 2 poharahasto Pensonlatos äkkälle turvattomlle 3 vamonpuollle , M erm eshuonekassa... 4, Kauppaseuran avunantokas- 5 s a... 78, Kansanvalstusseuran kassa ! Kästyölässeuran avunanto- 7 kassa... 35, _ Ruotsalasen Ala-alkeskoulun 8 k a s s a... 45,400 _ 42,000 _ 9 Vankeusyhdstyksen kassa.. 3, Hevosystävän- a elänsuoelus- 20 yhdstyksen kassa...,09 43 f I 7 Il «Il 9 t"- o n sotettu. P la c e m e n ts des c a p ta u x. Korkoa kasvavn valto- \ oblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Prêts sur d autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. I= Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. pa Shf pu pm. pa. PM Sfnf pu Argent comptant. Rahaan. 8,068 57,800-9, , , , , , , , , ,000 2, ,000 0^ 3, ,300 _ ,200 _ ,996-2, I , ,800 3, , ,400, , _,0 0 0 _

305 r Stä 6 l 7 f... r l «Il o o n s o t e n. - - P lacem ents des ca p ta u x. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles.! Maatlohn a kntem s* tö h n. A ctons O sakkehn. 5 V 9 k f. 7ä pk Oblgatons de Etat et des Socétés. m n f Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arvopapereh n. Prêts hypothécares, Lanohn knntystä v astaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan.... Prêts sur d autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan, n \ S fa f p.\ 9 b f pâ. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. Ben? meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. e rla sn saatavn. Argent com ptant. R ahaan. m n f S tn f fm. Por. Purehusseuran kassa.... Vapaa-ehtosen palokunnan ra 5,630 -, kennusrahasto... 8,820 6,000» Säästäväsyysseuran kassa..,930 9 Dorcan yhdstys köyhän lasten 4 ra v ts e m se k s... 4,52 55 _ 5 Nasväen-yhdstyksen kassa.. 3,430-6 T y ttö k o u lu k a ssa... Porn porvarston lahotusra-, H ä tä -a p u rah asto... Kauppaporvarston hasto ruotsalasen alkeskou 7 lun h y v ä k s... 2,400 Arvd Granfeldtn lahotusrag h a s t o...,000 & Rauma. Kästyöläspensonkassa... 3, K ö y h ä n k a ssa... 3, u M erm eshuonekassa... 38, penson- 9, ! k a s s a... 57,64 26 _ 4 K rkkokassa... 9, _ 5 V nyväkassa... 2,7 8 6 D a k o n s s a k a s s a... 4, Satamakassa... 7, _ 8 Kansakouluen kassa...., Ilvasen pkkulasten-koulukassa. 2, Uuskaupunk. Andolnn lahotusrahasto... 3, Cedern... 8,474 6 Kauppa- a lavanpäällkkö-seu- 2» ran pensonkassa... 45, Kästyölässeuran pensonla- 25 t o s... 36, V naverorahat... 5,620 _ 25 Lastenkotrahasto... 4, ! - - 4,530,920 - [ !, \! _,500 3, , , , ,000 2,325 50,900 26,790-4,872 32,93 4 I 950 7,35 _ , , , ,680! 3,98 8 3,770 J 6,50 _ -, ! 300, ! J 3,460! , I, ,540 2,300 8, , ,46 89, , ,970-37, , ,600 _ 2,704 2, , ,

306 Stä 6 ü 7! 8 II 9 Il 0... Il u o n sotettu. -- Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman määrä. Maatlohn a kntemstömn. Bens mmeubles. ^ Osakkehn. Actons. Oblgatons de l Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valto* oblgatonebn a m uhn arv o p ap ereh n. Prêts h ypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka v astaan. Prêts,'ur d'autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan, Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen p ankessa. Bens meubles et dvers! actfs. I saatav n.? Argent com ptant. llah aan.!.s V p p Sfnc Maaranhamna. H. M. Kesarnna Maran nas- väenralasto... 9, K öyhänkassa... 3,80 3 Mermeshuonekassa... 62, Merkoulu-opplasten kassa.. 2,850 5 Sunnuntakoulurahasto....,900 _ 6 Ikaalsten kauppala. V ) L astenkotkassa..., P alo v artak assa... 2,390 6 Hämeen lään. 8 Padasok. Karolna Forsselln kansak.rah. 4,000 9 Vnaverorahasto... 7, Hollola. K oulukassa... 8,000 Kosk. K öyhänkassa..., _ 2 K oulukassa Lamp. Kansakouluen a von Platen 3 rahasto kunnan kansakouluen y llä p d o k s...,88 3 Tuntemattoman vamonpuolen 4 lahotusrahasto, onka korko käytetään vuotsks oulu-antmks 40:lle kunnan köyhälle 8,000 5 Lopp. Katovuosrahasto Sannen rahasto, onka korko käytetään avuks köyhlle Von Qvanten kansakoulurahasto sekä kansakoulun ylläpdoks että avuks köyhlle kansakoulu-opplalle... 0,000 8,000 8 Hausärv. Kesar Aleksander II:n stpendorahasto, köyhä kansakouluopplata v a r t e n...,62 52 S h f p t på. Sünf p*. S tn f p s. 9 h f. p * * \ p t \ n! 9, !,500 2, , , :,900 _ G ' 2, , , ,000 : 0 : - -,757 -! _ I! ! - 4,000-5, ,640 85! 3 6,500, , ,

307 S t ä 6! 7 I 8-! 9! 0 l on sotettu. -- Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a kntem stöhn.! A ctons. O sakkehn. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan.! Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actf*. Rahaan. Argent comptant. 3btf m. sh# tm. Mnf tm. Janakkala. Zttngn testamenttrahasto köyhä kansakoululapsa varten.,000 2 Lndroosn lahotusrah.sam.vart.,000 3 Kesar Aleksander II:n stpendorahasto... 5, Wanaa. G. Johnn kansakoulurahasto. 3, Brusnn rahasto köyhä kansa- 5 koululapsa varten Kesar Aleksander II:n stpendorahasto...,224 _ 7 Hattula. Wetterhoffn koulukassa... 5, Zttngn..., Nordensvann Hauho. Kansakoulurahasto... 0,000 5,000 - Korplaht. Lanakrastonrahasto Jämssä. Kesar Aleksander II:n rahasto köyhän lasten kasvatukseks,300 - _ 3 Kuhmalaht. Sam. sam. sam Lukkar Lndstedtn testamenttrahasto köyhän lasten kouluuttamsta varten Luopos. Mkkolan rahasto, köyhän lasten 5 kasvatusta varten... 2,9 78 _ 6 Katovuosrahasto... 5, Somero. Ompeluseuran rahasto köyhän 7 koululasten vaatetusta varten,400 8 Tammela. Katovuosrahasto... 5, Kesar Aleksander II:n stpendorahasto... 6, Kästyökoulurahasto... 8, Urala. Köyhänhuoneen a lastenkodn 2 yhtenen r a h a s to... 53, , Kes. Aleksander II:n koulurah. 3, Sfof tm 5>hyf. " I l [. l; SHnf tut. S b f tm 39nf?». Sfaf _,000 ~ -,000 \ ~~ 2 J 5,7 83 ] B - _ - 3, H ; l ,224 : , ,400 ; S! I - - -,500-3, , 35 I _ ;,300 : 2 - I l } ; - - ] - 4 6,830 4,80 l ,329-2, l _,400! _! ,900 3,00 3, , _ , , ,857 _ 24, ,352, ,000 -,000-5!

308 t ; " 2! 3 4 5! Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pääuoman naära. Bens m m eubles. Maatlohn a k ntem stö h u. Stä A ctons. ^ O sakkehn. S% tf fa. SUnf fa IM. «F v Il» I 9 Il 0 Il ü on aotettu. - P la c e m e n ts des c a p ta u x. Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. I Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers! actfs. Skf /m Xnf fa fa S k f fa Stnf fa 5 V fa Argent comptant. Rahaan.! 2 Urala. Jenny Costandern apurahasto Nuottaärven alustalasa vart. 0, Cecla Lndroosn koulurahasto Nuottaärven lastehdasta vart. 2,800 3 Palo-apu-yhtönrahasto.... 2, Prnsessa Eugene Maksmlanownan lahotusrahasto _ Frmann rahasto köyhä kansakoululapsa varten.... 2, Tyttökoulun apurahasto Akaa. K a n sa k o u lu ra h a sto... 2,000 - S Sääksmäk. Grpenbergn koulurahasto.. 2,000 2,000-9 Frmann.. 2,000-2,000 0 Prkkala. H ä tä -a p u ra h a sto... 3, Kesar Aleksander ILn stpendorahasto...,862 5 _ 2 Mara Syrénn testam enttrahasto,30 3 G. F. Ahlgrenn koulurahasto. 0,000 4 K öyhän säästökassa..., K o ra n v ero k a ssa Ylöärv. Kesar Aleksander II:n stpendorahasto...,000 G. F. Ahlgrenn testamenttrah. köyhä kansakoululapsa vart. 0,000 8 Tottärv.! K ö y h ä n k a ssa...,500,000 9 H ä tä -a p u ra h a sto Kesar Aleksander II:n stpendorahasto..., L anakrastonkassa Köyhänruotuen kassa.... 2, K ansakoulu k assa Kansakoulun palovakuutuskas- s a ,000! ! 2, ,75 2 ~ : ; 200 _ 2, " 8,000!: 4,000 J , !,862 5 _ n * I,30! 2] 0,000! , ' _ 3, ,000 7, ls _ I , , ! 9 o J I I 7 8l 9 24

309 S 4 I 5» t* 8I» r Stä D n sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux.?mf [ Maatlohn a kmtems- ( töhn. I Bens mmeubles. Osakkehn. Actons. I n \ %; tm Lempäälä. G. F. Ahlgrenn rahasto köyhä kansakoululapsa varten.., Kangasala. K ö y h ä n k a ssa... 5,4 3 H ä tä -a p u ra h a sto Kertävän kansakoulun rahasto 7, K a n sa k o u lu ra h a sto... 2,8 4 6 K esar Aleksander II:n stpendorahasto..., Netsytrahast o... 2,290 8 Messukylä. K ö y h ä n k a ssa... 8,634 74! 9 V n averorah asto... 6, H ä tä -a p u r a h a sto G. F. Ahlgrenn testamenttrah. kyöh kansakoululapsa vart. 0,000 0,000 2 Pälkäne. K ö y h ä n k a ssa... 2,000 3 Sahalaht. 4, Orves. H ä tä -a p u r a h a sto... 2, Ruoves. Tesko. Kesar Aleksander II:n stpendorahasto, onka korko käytetään palkkausavuks kansa- koulu-opettaattarelle... 8,000 Kesar Aleksander II:n stpendorahasto, onka korko käytetään köyhän kansakoulu- lasten e la tu k sek s.... Hämeenlnna. Jerem eevan lahotusralasto!,200 porvarluokkaan kuuluvan 7 köyhän h y v ä k s... 6,04 54 U Kuumelasarettrahasto,... 24, ,550, IS 2 Rosenqvstn rahasto köyhä koululapsa varten.... 2,20 Annerstenn rahasto köyhän avuks... 2,200 _ Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d'autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Mnf ym! ffnf tm. 9htf fa. w Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs.! Argent comptant. Rahaan. Mnf- fn Sfrf p t!! 3,000 8, ~ 5,4! ,890! _ 2,8 4! 5,960 7 _ _ G _! 2,290! 7 5,380! 75 3,79 74 S 3,875 -! 3, s! I H! " " - -, I _ ,000 î 4, ,000 s 6,000 5,900 2, ' ,200 - ' I ,000 -,300 - :,83 20! , M _ 2,200 _ 20] 4 J 5 6 7

310 n * 9 n S tä o n s otetta. Tlacements, des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des cap taux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k ntem stö h n. A ctons. O sakkehn. Oblgatons de l Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d'autres garantes. banques de dépôts. Talletukseen pankessa, Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn î '! ffnf tm S b f tm Sfnf p& % ym X nf ym SKnf 'ym.! 3*V ta a* ym. Shf Tampere. Hämeenlnna. Stchæuksen köyhän- a työhuonerahasto... 68, , Stefanuksen rahasto, köyhän a v u k s... 8, Kesar Aleksander II:n stpendorahasto... 6,55 34 Vaaterahasto tyttö-opplalle k a n sa k o u lu ssa... 2,000 Hämeenlnnan kaupungn ykstynen pensonkassa ,05 24 Fnlayson & Co:n köyhänhotolatos... 93, ,00 Tampereen pellavakehrämön a- v u n a n t o k a s s a... 79, Tampereen konepaan avunantokassa... 7, _ Tampereen papertehtaan avuna n to k a ssa... 4,92 5 Tampereen kangastehtaan osakeyhtön saras- a avunanto- kassa... 7, S o tto r a h a s to... 4,03 2 Kansakouluen vaaterahasto.. 8, Orpolasten r a h a s t o... 2, Rahasto työtenestn hankkmsta varten rtlasketulle vangelle, _ 5 Suomalasen lyseon rahasto.. 29, Pesusllan r a h a s t o..., Realkoulun stpendorahasto. 2, Kansakouluen.. 2,907 9 Kauppaneuvos von Frenckelln koulurahasto... 20, , , , , ,000 -, , , r, 9, ,044! 2 25, J 47,403-3, ! ,700-2, , , _ L 5,275, , ,000 7, ; 4,500 8, ,00 29, _ , , ,687 2, H

311 92 93 : S t à «! 7 Il 8 l 9 o n s o t e ttu. -- Placements des captaux. 0 n I Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total tes captaux. Pää-oman m äärä. Bens mmeubles. Sbf. m. Sfaf pt Mnf pt Tampere. Köyhän leskvamoen peuson rahasto... 0,828 7 _! Johanna Grönlundn penson rahasto... 6,000! ü Johan Kasper Grekn koulurah. 27, Köyhänhuonerahasto.... 8,93 2 f [ Wpurn lään. Wpur. Kesar Aleksander II:n rahasto stpendoks kansakoulu-opplalle... Kovsto. Rahasto köyhä kansakoulu-lap sa varten... Kansakoulurah. kansakouluen Maatlohn a kntem stö h n. A ctons. O sakkehn vastasta kunnossaptoa varten 3,47 70 b Kym. Kansakoulurakennusrahasto.. Kesar Aleksander II:n avun- 4,229 9 antorahasto îo Ylemmän kansakoulun rahasto 5,8 67 K öyhänkassa... 7,49 Pyhtää. Kesar Aleksander II:n avun- ' an to rah asto..., k; Koulukassa... 8, K öyhänkassa... 5, lt Sppola. Koulukassa... 3,00 6 Suovlelysrahasto... 2, K öyhänkassa... 3,98 8 Wrolaht. Köyhänkassa , Ekesparren rahasto... 4,000 Kesar Aleksander II:n stpen 20 dorahasto...,090 2 Koulukassa..., Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arv o p apereh n. Oblgatons de l Etat et des Socétés. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä v astaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts sur d autres garantes.! tm Bnf 5*nf. Lanohn velkakraa vastaan. l banques de dépôts. Comptes courants avec des Talletukseen pankessa. Kalustoon y. m. erla sn saatav n, Bens meubles et d v e rt ' actfs. Argent com ptant.! R ahaan. Sünf. Jm ïïnf tm\ \ SGn/C f [ p!,634 7 î! ; 8,800 ; 394 ; _ \ 6,000 l 2 0,000 : 7, ! 3 4,085 4, ; " ; J! J _ ; _ \ f! ; _ ; _! 2,900 l : ; :! ; ; - 4,200 ~V J _ 8 9! ; 500 * 2,77 ' 23,463 -Il : = 3,000-3,893 8 I _, ; _ ; - : 4,79!. J- ;, , , ,000! ' 00 _ 5 ;,550 ;! 637 ;!! ,255 '! -I - -, !: 4, N ,000 ; - 9,000 _ _ l. : 90 20,000 t l 300 I ^ l - l

312 !! s 3 : 4 '! 5 Stä «l * fl 8 r Il... 0! ü on sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Walkeala. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Turvattoman lasten avunanto- Total des captaux- Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a kntem stöh n. A ctons. O sakkehn. S h f tm p t 9 k f p t ' rahasto ! Kesar Aleksander ILn stpen! 2 dorahasto Luumäk. K öyhänkassa... 2, ! Lapves. K rastonrahasto U rk u ra h a s to c Savtapale. Kansakoulurahasto... 5,67 38 I _ l 7 K öyhänkassa... 2, I 8 P alkollsrahasto...! 283 8! 9 Suomennem. Kansakoulurahasto..., : - xo K öyhänrahasto ; Muola.».... 5,00 89 I ~ ~ 2 Rautu.,,... 6, I -! 3 Kaukola.,,... 2, Kesar Aleksander II:n stpen H dorahasto... 4,230! _ 5 Htola. H ätä-apurahasto... 3, Kansakoulurahasto... 3, Kesar Aleksander ILn stpen 7 dorahasto..., K öyhänrahasto... 3, Räsälä.... 5,99 2 * 20 Kansakoulurahasto I... 4,238 38! 2 II... 2, H ätä-apurahasto... 4, I! 23 Jääsk. Akandern koulurahasto... 8,000,000 2 U rk u k a ssa Joutseno. Kansakoulurahasto... 2, I 26 Krvu. Akandern koulurahasto... 9, U rk u k a ss a... 23!! Kesar Aleksander II:n stpen 28 dorahasto..., ! \ Korkoa Oblgatons l Etat et des Socétés. kasvavn valtooblgatonehn a muhn ; arvopaperehn. de Prêts h y p othécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts sur d autres garantes. M n f f a S fn f f ü % : Lanohn velkakraa vastaan. b Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen p ankessa. Bens meubles et dvers a c tfs. Kalustoon y. m. e rla sn sa a ta v n. Argent com ptant. R ah aan. p 9h> f p t Stn f. p , ! ! _ , J - -,098 76, s 83 e 8 -, t l 3, ! ; 6,000! , _ 4, , ! 3, _!, ,780 8 _ 8 _ ~ 2, , ,5,898 95! , , ,770, , _ , ,570 2, ,000 26!! :,864 4 : I_ 28 2

313 l Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k ntem stöhn. Stä A ctons. O sakkehn. fm Stotf, /m ttnf. P*\ Antrea. Kesar Aleksander II:n stpen dorahasto... 3, ! 2 K öyhän rah asto _ 3 Ruokolaks. S uovlelysrahasto...,400 _ 4 Kurkok. Kansakoulukassa... 9,65 0 ; 5 Kansakouluhuoneenkassa... 25,000 25,000 : Parkkala. Kesar Aleksander II:n stpendorahasto Sortavala. Kesar Aleksander II:n stpendorahasto...! 7 2,080 8 Ruskeala. Orpolasten r a h a s to...,000! ;! 9 Uukunem. Kansakoulurahasto... 6, ,500 S uovlelysrahasto... 7, K öyhän rah asto... 7,058 4 ~~! Kesar Aleksander II:n stpendorahasto..., _ 3 Implaks. Urkurahasto ! _ 4 Sustamo. K öyhänkassa [8! Wpur. K oulukassa... 2,400 : ; ; Ladon legaat avunantoa varten kauppasten a porvaren les klle a lapslle, kauppas K. A. Ladon perustama p.! Huhtk ! Ignatuksen rahasto avunantoa varten säätyhenkvanaan! lesklle a lapslle, Tanskan kon suln S. Ignatus-vanaan pe rustama (3) p. Toukok. 826 Nasväen-yhdstys orpolasten kasvattamsta varten, koll. neu voksen rouvan Sofa Örnn ärestämä. Omstaa talon.. 55, ,00 34,420! 92! - ; «7! 8! 9 T 0 "! " u on s otettu. Placements des captaux.! Oblgatons de Etat et des Socétés. Mnf. Korkoa kasvavn valtooblgatonebn a m uhn arv o p ap ereh n.!ml Prêts h ypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts sur d'autres garantes. Lanohn velkakraa v astaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen p ankessa. Bens meubles et dvers actfs. t m &nf. Sfaf. ml ïnf! Kalustoon y. m. erlasn saatavn. A Argent com ptant. Rahaan. \ \ 3,76 66! ' ; 50 :!!,50 ; : 250 [ -!! 3 Ü 8, !0! 4: l _ s I ; H! _! _ ;! 2,080! ' : :! ] _,000 ' \ 8 2,990!! ' ,394 : 50 ;!, o ,458 4!: [H ; 00 - n!! ; ; _ L,73 : 5 _ ; 70 _ 2 Il ; H ; _ _ 230 u 2,400 24,557 : '! 3,200-8,000 ; J t m \ \ u: 97, ! 33, s, 5 7

314 !, !! S tä I 6 Ü 7 l 8! :» : r.. on s o t e t t n, - Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman määrä. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Osakkehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares.! Lanohn knntystä vastaan Sfaf. 7» * 5%f p t S f a f p t Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. actfs. Kalustoon y. m. erlasn saatavn.! p p t t tn f p t! S k f p s u * tm \ p : a 6! 7 < : 8 9 ; (! n W pur. K ästyölässeuran pensonkassa, vuodesta ,920 0 Kauppaseuran pensonkassa, vuodesta ,963 Pensonrahasto uskollsa pal kollsa varten, kauppas W. Rothen perustam a... Leskparonessa Am ala Boen, synt. Jænschn, rahasto köyhä a puutteen-alasa sääty- henken leskä varten, W purn lu te r la sesta 22,94 seurakunnasta J 8 0, sa k o u lu la p slle... 40,000 46! 68 60,000 Dakonssalatoksen rahasto, pastor J. Stegern y. m. perust. I 60, ,000 _ L eskparonessa Am ala Boen! rahasto avunantoa varten kan-! K auppas Vctor H ovngn stpendorahasto varattoma opp- lata varten Wpurn lyseossa 6,23 7 K ansakoulu-opettaan a -opetta- attaren pensonrahasto, pe- ; rustettu 3 p. Elok ! 4, b,000 \ Orpolasten rahasto, perustettu Säästöpankn vottovarolla. 7, \ _ e _ : Kauppas Johan Lndströmn ; I stpendorahasto, köyhän an I sollsten, palkollsks ako- van kansakoulu-opplasten hy- I ; v ä k s... 2,000! ~ Kansakoulurahasto, onka korot menevät kansakoulu-opettaen pensonrahastoon... 24,000 _ - ; I -I 9,550 35,889! 72, , ,000 20,000 _ _ - 2,000 _ :!! ' l- - 82,996 6!! - - 6,78 3!; -, ,000 - ) -! - _!! 7,000 : 2,000-24,000 ;! - : :! J ' , ! ,034! 78 r> - : :! O /> ; - 8 _ ; â;! : ; - ---! ; _ :_

315 , ; S tä 6 (I 7 I 8 I 9 ; 0 l o n s o te ttu. Placements des captaux.. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Specfcaton des fonds. Wpur. Työhuonerahasto työhuoneen rakentamsta varten Wpurn k a u p u n k n... Katovuotten työhuonerahasto,! 2 perustettu v Pfefferlngn lahotus, osta korko annetaan apurahaks pokalapselle ossakussa kaupungn 3 k o u lu s sa... Wpurn lnnan kuntoonpanorahasto, onka korko käytetään Wpurn lnnan koraa 4 mseks... Kes. Aleksander II:n stpendorahasto. Korot ovat, kun pääoma on noussut 8,000 mkaan, aettavat kahta opplasten kesken suomalasessa a ruot 5 salasessa lyseossa Wpurssa Wpurn kaupungn hstorarahasto, määrätty palknnoks Wpurn kaupungn hsto 6 rasta... Teaterhuonerahasto, uuden tea- 7 tern rakentamseks Wpurn Suomal. kaupunkseurakunnan krkkorahasto, annskelu-yhtön lahottama uutta suom. kvkrkkoa varten Wpurn 8 Panttlanalatosrahasto, panttlana-yhtön lahottama hyvän- I 9 tekevn tarkotuksn.... Torkel Knutsonn rahasto mus- Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles.! Maatlohn a k ntem s- ' tö h n, SUnf /m. «v p t O sakkehn. A ctons. 46, ,42 2 6,32 7, , ) 8,23 82 I -- 53,760 9 ' 52, y 0,036 8 I ~ * Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatoneln a m uhn arvopapereh n. Prêts h ypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts sur d autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa...., Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erla sn saatavn. Mnf ftä. Pt ïnf. H p ïïnf. p I J! ! : 46,000 I _ : ; 5,42 I2' ; -! 6,000 H - - : - 7,900! ,000 -! ! -!! ' Argent com ptant. R ahaan. 32! l 2!!!! , ,700 - ; 52, ; 0,036 8 I!! I _

316 t ! S t ä «Il 7 II 8 II» Il» on sotettu. Placements des captaux. K unnan nm. Communes. R ahasto n el k assan nm a tark o tu s. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Actons. Oblgatons de l Etat et des S océtés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garantes. banques de dépôts. Bens meubles et dvers actfb. Kalustoon y. m. erlasn I saatavn. Argent comptant. Rahaan. \ M n f pa M r tf p& S t n f * v tm 9 h f. 7m ttn f tm. 9 b,f pu. % : m. Sfatf n to p atsa sta varten W p u rn ln W pur. n an p e r u s t a a l l e... A rkkteht A. Sandelln ra,25,25 h asto, hänen lesk en sä testa- 9 m enttaam a. K orko k äy tetään osaks A. Sandelln h a u dan kunnossapdoks a ä ä n nös avuks yhdelle koulu-opplaalle... E n tsen k o u lu -o p ettaan Jaak o Innasen testam enttrahasto, o sta k o rko k äy tetään k aupungn suom alasten työm esten 2, I 2, S 4 Hamna. h y v ä k s... 8, T u ru n sllan rah asto, o sta korko k äy tetään T u ru n sllan k u n nossapdoks W p u rssa.. 5,000 Ignatuksenrahasto, onka tarkotus, testam enttaaan m ääräyk! 8, , sen m ukaan, on e ttä korko oka vuos on m aksettava kau \ î> K äksalm. p u ngn k ö y h l l e... 4,320 P k k u la ste n k ö y h änkoulurahasto köyh. lasten kasvatusta vart. 22, _ K auppaneuvos A dardn rah asto sarashuoneen perustam sta a ( 7,799 y lläptoa v a rte n... K au p p aan ty ttären A. A ndree- 7,000 _ } van lahotus varattom a vam onpuola v a r t e n... K esar A lek san d er II:n stpen- 2,500 dorah. köyh. koululapsa vart. 3,38 53 Kauppas N. Pogrebovan lahotus 7,000 : ' 4, , ,00-7,620-8, , , J > 8

317 ! I ; l I!! ü * - î M # M 6 I I " ' t I I 8! 9! o I I m 4* on sotettn. P l a c e m e n t s d e s c a p t a u x. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. ; Pää-oman määrä. I... Bens mmeubles. Maatlohn a kntemstöhn.... Osakkehn. Actons. M nf * S k f SRnf köyhä krekan-uskolasa varten... 2,500 _ Käksalm. Audota Andreevan rahasto kaupungn kansakouluen ylläpdoks... 77,203 Käksalmen kaupungn annskelu-yhtön lahotusrah. yles ~ hyödyllsä tarkotuksa vart Sortavala. Nasyhdstyksen rahasto..., Mkkeln lään. Henola. Mkkel. Savonlnna. Toropoffn lahotusrahasto koulua varten Henolassa... 20,000 Nasyhdstyksen apurahasto köyhä lapsa v a r t e n... 6, Stpendorahasto kouluen opplata v a r t e n... 2,28 Stpendorahasto kouluen opp- oplata v a r t e n... 7,500 Porvarston pensonrahasto.. 7,000 3,200 Kauppa-yhdstyksen rahasto..,000 Hartola. Stpendorahasto kansakouluopplata v a r t e n..., _ Luhanka. K ästyörahasto M äntyharu. K ästyörahasto..., _ Sysmä. Östmann lahotusrahasto köyhä v a r t e n S u o v le ly s ra h a sto K ästyörahasto...,50 - S u d en ta p p o rah asto... 2, K an sak o u lu rah a sto... 2, K o ra n v e ro ra h a s to U rkurahasto _ *... \ Oblgatons de l Etat et des Socétés. { Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Sfhf U 7 ^ SHnf 2,500 Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan, Prêts sur d autres garantes. : Comptes courants avec des : banques de dépôts. Talletukseen pankessa. U ranf Sfof 7» : ,299 _ \ 3,500-2,90, 36,860 :,000 : 3, ,000 3, H - _,960 _ 7,500! 9,000 4, Kalustoon v. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant. Rahaan. \ m.,354 2 t ;! _! _ 35 7»! ~ 429! ) 5! 6 ; _ 300»! - -,000 ;! ; _ ',000 _ ! l ; 652!95! - 2 ; ; _ * 200 _,29 75 I l ~ - -!5 I S! _ 563 U *! u,50 : _ ! ;.500 _, ; :, _ : _ 63 30! _ I ; : 940 : 27! 20 b\

318 ! Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm ] a tarkotus. Spécfcaton des fonds. «2 Total des captaux. Pää-oman määrä.! 4 I 5! Stä ' Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles.! Osakkehn. Actons. 5 fo f po. ftnf. pm Sk#. p&! 6-7 l 8 l 9 l 0 ; l 3 n s c> t e t t u. Placements des captaux. Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valto- oblgatonehn a muhn arvopaperehn. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Sfop n» f 7Mr : [ Lanohn velkakraa vastaan, Prêts sur d autres garantes, Comptes courants avec des banques de dépôts.! Talletukseen pankessa.! J Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. ra. erlasn saatavn. f&. ;] S htf n \ t % : & Argent com ptant. R ahaan. I 2 3 Hrvensalm. Stpendorahasto kansakoulu- opplata v a r t e n...,480 4 Kangasnem. Rahasto, perustettu kunnalle annetusta vnaverorahosta, yleshyödyll. tarkotuksa vart. Krstna. Stpendorahasto kansakoulu- 4, opplata v a r t e n...,62 36 _ M kkeln ptää. Stpendorahasto kansakoulu- 4 opplata varten... 3,000 5 Kunnan palo-apurahasto... 5,000 6 Anttola. K a n sa k o u lu ra h a sto H ä tä -a p u r a h a sto K ästyörah asto Joronen. Längmann lahotusrahasto.. 5, Puumala. K ästyörah asto..., Peksämäk. Tavastn lahotusrahasto ! 5 2! K ästyörah asto... 2, Papplan metsärahasto.... 9,844! ;!4 Haukvuor. K a n sa k o u lu ra h a sto... 6, Säämnk. H ä tä -a p u r a h a sto... 8,500 -! - - I 6 K a n sa k o u lu ra h a sto... 5,000 7 K ästyörah asto..., h U rkurahasto s! 8»! Lanakrastonrahasto I Kuopon lään. 2( ' Kuopo. Kauppasten pensonkassa.. 60, , ; Kuopon kaup:n pensonkassa., , M erm eshuonekassa... 22, !. K ästyö-yhdstyksen I stpendorahasto... 2,000 l! 24 Joensuu. Porvarston pensonkassa... 27,79 33l I ~ - I - I,480 ' \ - ' 2,375-2, : - - ; -,420 - ; -! ;! 3,000!! ; ;! - 5,000 _,. _ I \ - \ - ; ; ! ; ; ! 72 "! 88 46! 7! : ! - ; 2,648 3,04 40! : 4 79! 0 I 333 5! 735 2,25 3 V' l I ~ 9;608! 236-3! 6, : ; 4 l 8,500! 5 - _ l! 3,900,00 -! - ; - M 6! I _ ],500 - : ; 7 ; ; t l! ! ~ : 40, ,940 3, , ,300 ',040 : ,468 0,452 I I ; ' ~ _ ,960 : 40 23! I 20,560 7,

319 » Il 0 I 0 Il l Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Paä-oman määrä. Bens mmeubles. 9htf. ;m Sfaf Maatlohn a kntemstöhn. Stä Actons. Osakkehn. Dn sotettn. Placements des captaux. Oblgatons de VEtat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. laamohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. J Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Stnf m. Stof. Stnf ym Sfnf. p t SRnf p S n f X nf p Argent comptant. Rahaan. Joensuu. Nasväenyhdstyksen kassa kästeollsuuden auttamsta var _ ten... 0, ,000 8, Kauppa- a teollsuusyhdstyksen. kassa _ Kuopon maa H ätä-apurahasto... 53, , ,000 6, seurakunta. Toht. Ingmann lahotusrahasto 274, ,000 26,05 54,600 64,250 3, , Rahasto kästyötadon edstämseks...s 9, ,700 5, K ansakoulurahasto... 64,747 40, ; 23,92 94, Karttula. H ätä-apurahasto... 2, ; ;; - 2, , Maannka.! n... 7,430 24!! _! 2, , Tuusnem. Î Weckströmn lahotusrahasto 0 köyhän auttamseks.... Kesar Aleksander II:n stpendo- 2,56 24 '! 2,50,400 48! rahasto kansakoululapsa vart., Pelaveden kunta. H ätä-apurahasto... ; Prnsessa Eugenan rahasto köy- 66, p _, , ;, ,550, han auttam seks... 2,240 l ; 2, K ansakoulurahasto... 2,076 8 I -- ; 2, Kesar Aleksander II:n stpendo- l 5 ' rah. köyhä koululapsa vart. 3,04 76 p _ l , Neva- a suovlelysrahasto.. 2,036 ;!! M 2,036 6 : 7 Maanvlelysrahasto...,93 : : - «,93-7 S.! Ketele. H ätä-apurahasto... 4,667 7 ; _ 8, , Rautalamp. H ätä-apurahasto... 34, , , Krkonrakennusrahasto ,200 ; ; 23, : 2I K öyhänkassa... 2, , ,65-2 Ü2 Wesanto. H ätä-apurahasto _ 2,06 6, J; K öyhänkassa... 4, _ : , , Hankasalm. H ätä-apurahasto... 4,749 7 l 4, Sl! K ansakoulurahasto... 7,2 27 -! - ;! - - 7,

320 «II 7 8» 0 S t ft on s lo te ttu.- Placements des captaux. K ansan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Specfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntembtöhn. Bens mmeubles. Actons. Osakkehn. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant. SUnf fta Sfnf m SHnp Sfhyp m ïn f m m Sftnf m Sfn/C m SHnf m Suonenok. H ä tä -a p u ra h a sto... 8, ,620 _ Leppävrta. H ä tä -a p u ra h a sto... 33, , Längmann lahotusrahasto.. Kesar Aleksanter II:n stpen- 2, , dorah. kansakoulu-opplalle. 2, , Isalm. H ä tä -a p u r a h a sto... 93,64 5, ,050 3, K ö y h ä n k a ssa...,600 -, Suo- a nevavlelysrahasto Rutakko. H ä tä -a p u ra h a sto... Rahasto köyhen lasten opetusta 3, " *" 3, v a r t e n » 0 Suo- a nevavlelysrahasto Lapnlaht. H ä tä -a p u ra h a sto... 43, ,5 37, Suo- a nevavlelysrahasto.. 79Ô Kuruves. H ä tä -a p u r a h a sto... 35,357 42, ,480 4, Suo- a nevavlelysrahasto.. 6, , M aanvlelysrahasto... 8,69 2 8, Oldenburgn lahotusrahasto Hamburgn lahotusrahasto Nlsä. H ä tä -a p u r a h a sto... 4, , IS Bolnn suovlelysrahasto...,047, S 20 Suo- a nevavlelysrahasto.. 5, : 5, Kaav. H ä tä -a p u r a h a sto... 4, , , Lper. Hätä-apurahasto... Kesar Aleksanter II:n stpendrahasto köyhä kansakoulu- 30, , , opplata varten... 2,080 65, M. Luthern stpendorah. köy 24 hä kansakouluopplata vart Kuusärv. H ätä-apurahasto... 2, , Polvärv Kontolaht.... 3, ,546 7, Suo- a nevavlelysrahasto.. 4, ,

321 . -. Kunnan nm. Communes. 2 Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fo n d s. Total des captaux. m Pää-oman määrä. Bens m m eubles. 4 s Uaatlohn a k ntem stöhn. S Actons. Osakkehn. Sfayp tm. tm tm t t & # o œ r O Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de l'etat et des Socétés. *a - l û à Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares.» Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d antres garantes. «g = ü 0 Comptes courants avec des banques de dépôts. Sfof n Stnf fä. ïn f p! Stof n S kf Talletukseen pankessa. ' e Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Rahaan. 3 Argent comptant. J % tm Kontolaht. Kesar A leksanter II:n stpen- dorah. kansakoulu-opp. vart. 2, K a n sa k o u lu ra h a sto... 3, V n y v ä k a ssa... 7, t Kdes. H ä tä -a p u r a h a sto... 2,43 2 S Rääkkylä. H ä tä -a p u r a h a sto... 23,22 39 «K a n sa k o u lu ra h a sto... 9, U r k u k a s s a... 3, V n y v ä k a ssa... 5,59 58» Kesälaht. H ätä-apukassa... 6, K a n sak ou lu k assa... 3, K ö y h ä n k a ssa..., V n y v ä k a ssa Pelsärv. H ä tä -a p u r a h a sto... 24, Suo- a nevavlelysrahasto.. 7, K a n sa k o u lu ra h a sto... 29,000 6 Rahasto turvattoma lapsa vart. 4, P a p p la n r a h a s to... 33, V n y v ä r a h a sto... 7, Juuka. H ä tä -a p u r a h a sto... 32, K a n sa k o u lu ra h a sto... 7, Rahasto turvattomen lasten kou 2 lutusta v a r t e n..., Nurmes. H ä tä -a p u r a h a sto... 28,6 29 _ 23 K a n sa k o u lu ra h a sto... 28,46 99! Kesar Aleksanter II:n stpen- 24 dorah. kansakoulu-opp. vart., Rautavaara. H ä tä -a p u ra h a sto P a p p la n r a h a s to... 0, K a n sa k o u lu ra h a sto..., Ilomants. H ä tä -a p u ra h a sto... 5,765 59! 20 K rkkokassa... 2,758 SO V n y v ä k a ssa... 3, ] - 2, , I _ 600 5,49 _!,45 3 _ 9, , , ,095 _ ] 23 9 S 4, , I 6 3, _ 5, , ,370 _ _ 3, _,590 55! _ ! 7, ,290-2,438! 85 3 _ 5,225 88! 2, , ,249 3! 6 33, , , , , ,020-20! _!,07 3 l _ 4, , ! ,000 -, !~ 23 _ L _!_,537 2 _!_! _ 24 I L : 25, , f Il ï , l ; - 27,80 50,50 ;! ,000! 00 ( - I '! - -! 2,220! Il ;! 780 Uo

322 C! e S t o n sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a kn tem stöln. A ctons. O sakkehn. Oblgatons de l'etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a mahn arvopaperehn. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Àrgent comptant. Rahaan. m pu m Stnf tm. SQnf tmi fm Mnf. tm pu 9kf fm Ilomants. Kansakoulurahasto... Krekkalas-venäläsen seurakun 22, nan krkonrakennusrahasto. 6,000 3 Suonotusrahasto... 2, Eno. H ätä-apurahasto... 2, Kansakoulurahasto... 5,23 65 Kesar Aleksanter II:n stpenpendorahasto köyhen lasten 6 koulutusta varten Khtelysvaara. H ätä-apurahasto... 7, Kansakoulurahasto... 2, K rastonrahasto... Köyhen kansakoululasten st pendrahasto Tohmaärv. H ätä-apurahasto... 32, K öyhänkassa... 0,230 3 K ansakoulurahasto... 26,000,400 4 Kesar Aleksanter II:n stpenpendorahasto köyhen lasten auttamsta v a rte n... 2,035 5 Pälkärv. H ätä-apurahasto... 0, Waasan lään. Petarsaaren pt. Kesar Aleksanter II:n stpendrahasto turvattomen lasten a koulunkäyntä varten Ähtävä. K ansakoulurahasto..., Kruunupyy. K öyhänkassa... 2, Kesar Aleksanter II:n stpendrahasto tetohalusa nuo 9 rukasa varten Teerärv. H ätä-apurahasto... 4, Ylemmän kansakoulun rahasto. 3, _,30-0,000 -, ,000 r l [!,000 _ 2,694 70,000 \ 3,060 75, , l _ l , ,800 8,204 7! 8! ! ,535 _ ,500 _ , ,980 J _ L 2,035! _ 3,328! 82 6,950 6! 3 I! ! , _ , ,

323 S tä «I " V 8 9 l l o n s otettu.-- Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman määrä. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Actons. Oaakkehn. S h tf pa p Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. ^ Oblgatons de Etat et des Socétés. Stnf p* Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d'autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers! actfs.! ïrtf /m. ftn f pt. Shf. 7>~- SQnf \m.! Argent comptant. Rahaan., ;! s h # p t 2 Kokkolan 3 pt. Alavetel. Teerärv. Alemman kansakoulun rah asto. Kesar Aleksanter II:n stpendrahasto köyhä kansakoulu- lapsa varten... Kesar Aleksanter II:n stpen dra h asto... Kesar Aleksanter II:n stpen d ra h asto... 6, Ottelnn rahasto köyhä koulu _ 5 lapsa varten Kälvä. N evavlelysrahasto Wöyr. K ö y h ä n k a ssa... 0,000 Tohtor Estlandern lahotusra 8 Oravanen. hasto... Tohtor Estlandern lahotusra 370 7, hasto...,000 0 Häggströmn lahotusrahasto 3, Maksamaa. K ansakoulurahasto..., Munsala. Backn rahasto köyhä varten.,000-3 Kauhava. Nevavlelysrahasto..... Papplan a kansakoulun-raken n u s r a h a s to... 2,657 5 Turvattomen lasten koulurah Mustasaar. K ö y h ä n k a ssa... K appalasen vrkatalon raken 7 nusrahasto... Rosenbergn rahasto kuuromyk 7, ,560 IS ken opetusta varten.... 3, Vnavaroen rahasto.... 8, _ 20 K rk k o ra h a sto... 5,6 9 2 Ynyväkassa... 3, Kovulaht. Urkukassa...,77 23 Ynvlakassa... 2, , ! l ! & 209 ; _ 6: 7,500-2,500 _ ' I - - 3,200-3, I 8!! ~,000 _ 9 - ;! 3,648 I 0 ' l_! ! I,000 ~ -! - ; 2; ; ft - :! 74 I ! > :!! _ : _! 2,657! 4 ; 353! \ 5 - J _ : 5,450 _ 2,387 97! ,560 ' - 7 3,000! _ s : 7, , ; - 3, , ~~ ,435! 80 _ 528 3»! " 28 N

324 ; I 7 Il 8 Il 9 Il 0 Il S t ä o n s o t e t t u. Placements des captaux. \ Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Osakkehn. Actons. Korkoa.kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. I Lanohn knntystä vastaan, knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d'autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. { Bens meubles et dvers actfs.! :! Stotf fm Sfnf. tm S k # tm. Sfof tm tut tm. Sfnf tm. Stnf \tm ïnf. tm Argent comptant. Rahaan. Kovulaht. K rk k o ra h a sto...,468 93, s K y n tt lä r a h a s t o..., , K o u lu r a h a s to..., Y n a v ero rah a sto... Rosenbergn lahotusrahasto, s köyhä lapsa varten....,956, Rappaluoto. Kesar Aleksander II:n stpendrahasto köyhän lasten kou 6 luttam sta v a r t e n K ö y h ä n k a ssa... 3, , , Rosenbergn lahotusrahasto 3 köyhä v a r t e n... 2,385 4, K ansakoulurakennusrahasto.. Koranverorahasto palknnoks 9 85 " 8 85» 0 peto-elänten tappam sesta lo - K rk k o rah a sto n 2 Y nrahasto _ Ptäänkrastonrahasto Kovusaaren a R:luodon kylärah Laha. Rosenbergn köyhän rahasto.. 3,200 3,200 5 C Jurva. Isokyrö. Kesar Aleksander II:n stpendo-,760-7 rah. köyhä koululapsa vart.,000 ~, _, Ylstaro. K ö y h ä n r a h a s t o , ,60 25, R a k en n u sra h a sto... 3, , HO Lapväärt. K öyhänkassa (ylenen)...., ,, (Estlandern).. 4, _ ; 4, (K lovun).... 3, , , (Rosenbergn).. 3,89 73! ~ 3, Sdeby. K ö y h ä n k a ss a ; Rosenbergn sam..., H ä tä -a p u r a h a sto " _ _, '

325 a K unnan nm. Communes. K rstn an ( m&aseur&k. s R ahaston el k assan nm a tark o tu s. Spécfcaton des fonds. K ö y h ä n k a s s a... Rosenbergn sam... Total des captaux. Pää-oman m äärä. Maatlohn a kntem s-, töhn. Bens mmeubles. S tä A ctons. O sakkehn. 3 tn f p Stnf. ym Sfnf pm.,580, V n a v e ro ra h a s to... 3, Isook. R osenbergn k ö y h än rah asto.. 3, K ö y h ä n k a s s a... 3, K arok, ,650 7 K a n s a k o u lu r a h a s to...,850 8 N ärpö. K ö y h ä n r a h a s to... 7, L u k u - a p u ra h a s to... 2, K a n s a k o u lu r a h a s to... 25,59 64 R osenbergn köyhän k assa.. 6, Carlsenn.., k an sak o u lu rah asto K esar A leksander II:n s tp e n d rah asto... K o r a n v e r o r a h a s t o... 4, , K orsnåäs. K ö y h ä n r a h a s t o... 2, n R osenbergn sam... 2, Teuva. Köyhän- a Rosenbergn rahastot 5,09 23 «K o u l u r a h a s t o... 4, F ap p lan rak en n u srah asto... 5, S u o v lely srah asto..., Te- a sllanrakennusrahasto Ilm aok. K ö y h ä n r a h a s to... 2, K u rk k a. R osenbergn sam... 2, Jalasärv. K ö y h ä n k a s s a... 20, P eräsenäok.»... 5, Senäok. L a u as. K ansakoulunstpendorahasto. Kesar Aleksander II:n stp e n d rah a sto... 2, A rvdsonn r a h a s t o... 4, K r k o n p a lo k a s s a... 7, U r k u k a s s a f - 7 I» Il ' > Il 0 Il U OU Oblgatons de Etat et des Socétés. sotettu. Placements des captaux. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arv o p ap ereh n. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä v astaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan, Prêts sur d'antres garantes. [ Comptes courants avec des banques de dépôts. \ Talletukseen pankessa. Bens meubles et dvers! actfs. Kalustoon y. m. e rla sn saatav n. 'rocfaïoa w as xy ï ï n f ft3-9 *nf p t Sfaf. ft* tm!. S V tm ï n f \tm., '! - _ :,000! - 2 3, ; 3 2,900 ~ ,790 70, ,650 _ , ,000 _ 0,500 ; 3, , ,000 2,300! - : - -! I _ 3,000 3,800 32, ,842! _ ! _ 3,000 _ h s , ! 7 6 2,00 7 2, ,993 95, !! 4,30 38, _ 9! 5, ; 20 : - - -, ; 329! 2,305 6 ' 2, ,000-7, , , : _ 2, , _ 28 4, ,79 79 J

326 * 3 4! 5 «0, 2 S S t ä fl o n 0 +3 O =S g Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a k n tem stö hn. A ctons. O sakkehn. X n f m fa & n f m Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan, Prêts sur d antres garantes. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. & nf JNE m nf p t S*nf Jtm. Mnf. m.m? tm. Sbf! Argent comptant. ltahaan. * Jyväskylä. A. I. Arvdsonn rahasto köy hän avuks katovuosna Petääves. K a n sa k o u lu ra h a sto... 5,300 3 Phtpudas. H ä tä -a p u r a h a sto... Kesar Aleksander II:n stpend 3, rahasto Urkukassa Lanakrastonrahasto Rahasto petolntuen tappoa vart K värv. K rk k o rah a sto V n rahasto K o u lu r a h a s to H ä tä -a p u r a h a sto Suovlelysrahasto L appaärv. K öyhänkassa W m pel...., K ortesärv. Kansakoulunrakennusrahasto. 3, K euru. K ö y h ä n k a ssa... Malmstenn lahotusrahasto 2, köyhä v a r t e n... 8,888 8 Saman sam. kansakoulua varten Cronstedtn lahotusrahasto 9 köyhä kansakoululapsa vart. Kes. Aleksander II:n stp.rah. 0, , köyhä semnaarnoppl. varten,000 2 Phlaaves. K a n sa k o u lu ra h a sto K ö y h ä n k a ssa Multa Malmstenn lahotusrahasto 24 köyhä v a r t e n..., Hrvelän sam. sam. varten.. Kesar Aleksander II:n stpend 26 rahasto , , I ! 00 _ ; ! , , ! 8,888 2, ; J ; 6 7! : 0,000 -!!~ ,000 -! _ : _,000 _ , _ 25 _

327 S l t ä «II 7 Il 8! 9! 0 Il u on s o t e t t u. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Bens mmeubles. Maatlohn a kntemstöhn. Osakkehn. Actons.! S*hf pu. SHnp ;m *r> fä. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan, Prêts sur d autres garantes. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. Kalustoon y. m. erlasn saatavn, Bens meubles et dvers actfs. p Bnf pa Sfnf. pu S*nf pu SQr# pu P Argent comptant. Rahaan.! J Wrrat. K ö y h ä n k a ssa... 3, Ahlgrenn lahotusrahasto.. Kesar Aleksander II:n stpendo- 0,000 ~ ~ S ra h a sto..., K rk k o rah a sto..., Y n ra h a sto K a n sa k o u lu ra h a sto... 3, Lanakrastonrahasto Ätsär. K o r a n v e r o r a h a s to K ö y h ä n k a ss a L a sten k o u lu rah a sto...,932 2 Y n rah asto Ostolan kauppalaspuustelln rah K rk k o rah a sto Papplanrakennusrahasto..., U r k u k a s s a..., Kokkola. L beckn sarash u o n erah asto. 77, ,000 _ 7 K ö y h ä n k a s s a... Lundström n lahotusrahasto 8 köyhä v a r t e n... P etzu k sen p ensonrahasto 9, ,420 " 9 k ö y h ä v a r t e n..., K orten k o u lu rahasto...., L beckn.... 6, K a n s a k o u lu r a h a s to... K esar A leksander II:n s tp e n d 37,9 9 25, rah asto... 3, P y h äk o u lu n p a lk n to ra h a sta.. Roosn lah o tu srah asto köyhä, v a r t e n... 3, Petarsaar. P ettersso n n k ö y hänhalkorah.. K esar A leksander II:n s tp e n d 3, rah asto... 2, ,650 25, ~ 0,000 2, , ,830! ; ,794 2! !I ; _ , , ,080 22,000 3,920 7, ,730-0,472, , ! 2, ,000 9, : 475, ,000 4, , _ 3,840 _ 77 23, _ 2, I 2, ,584!

328 ! Stä 6 I 7 I 8 I 9 0 l on s o t e t t u. Placements des captaux. Kunnan nm. C o m m u n e s. Rahaston el kassan nm a tarkotus. S p é c f c a t o n d e s f o n d s. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Actons. Osakkehn. S tn f tm 9ht tm SUnf IM. Korkoa kasvavn vat o- oblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Ta S fh f tm. S tn f tm. S fn f tm S ü n f tm Sfnf n Argent comptant. Rahaan. Petarsaar. L asarettrahasto Runebergn mustopatsasrahasto Lndskogn koulu-opettaanrah. 6, laulu-opettaanrah T yttökoulurahasto... 6, Kauppasten avunantokassa.. 28, Öströmn testamenttrahasto 7 kauppasten leskä varten.. 6,580 S Mermeshuonekassa... 6, Lavuren avunantokassa... 36,522 5 Kapteen Pettersonn penson- 0 rahasto merkapteenea varten 5,000 Uuskaarlepyy. Bogdanoffn köyhänrahasto.. Granbergn lahotusrahasto va 9,600 2 rattoma säätyhenkä varten Juptern rahasto köyhä mer " 3 mehä v a r te n... Tehdas- a kästyöseuran pen sonkassa... 2,500 - Augusta Lybeckn stpendra " 5 hasto semnarn-opplata vart. 5,000 Kesar Aleksander II:n nor " " 6 maalkoulun stpendorahasto Kesar Aleksander II:n stpen dorahasto..., Nkolankau- Kaupungnlasaretnrahasto.. 38, punk. 9 Työhuonerahasto... 8, ,05 20 Köyhänrahasto... 9, , Koulurahasto... 7, ,300, Pkkulastenkoulurahasto..., Rosenbergn köyhänrahasto.. 7, Calamnuksen vanhemp stp.rah. 2, " _ 4,260, ,800 4,000, ,92,482 4, ,280 3,000 _,300 _ 7 5, , , ,000 _ , , _ U , G,455 _ ,000 4,000 30, , ( 2,000 2, ,000 4,300 8, ,80 II 3, , ; 4

329 "II 5 Stä «- n 7» ï» ' Il 0 II on s otettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Specfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntembtöhn. Bens mmeables. Osakkehn. Actons. Oblgatons de Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Lanohn velkakraa vastaan, Prêts sur d antres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant. Rahaan. fn Stnf Sfaf. t a p Stn/C ps p t Sfn/C p Sfn/C p Sfnf Calamnuksen uudestaperustettu s tp e n d r a h a s t o Conradn prrustusrahasto.., Kes. Aleksander II:n stpendorah. realkoulu-opplata varten 3, ,500 _ Kes. Aleksander II:n stpendrah. semnaarn-opplata vart. 4, ,500 _ Kauppaseuran avunanto- a pensonkassa... 49, _ 6 Kästyölässeuran sam. sam... 43, M ermeshuonekassa... 22, Krstnan Kauppaseuran pensonkassa.. 84,569 kaupunk. Mermeshuonekassa... 24,533 72! 9 îo Kansakoulu-opett-.n pens.-kassa 3,085 3 l u Carlströmn lahotusrah. lauluopettaa vart. kansakoulussa 9,626 26! 2 Lndn rahasto kansakoulua vart. 2,648 Yaatetusrahasto kansakoululap- 3 sa v a rten... 4,300 4 Söbergn köyhänrahasto... 45, K ästyö-yhdstyksen Nkolankaupunk. pensonkassa... 8, Y kstysen tyttökoulun rahasto 24,803 7 Carlströmn rahasto ällsä vamonpuolsa palvelota varten 3, _ 8 Jyväskylä. Jyväskylän lyseonstpendorah.. 5, »»,53 4JL 2C Söblomn stpendorahasto Jyväskylän lyseoa varten...!, L 2 t K ö y h ä n k a ssa... 2,647 ; 3-22 K ö y h ä n k a ssa... I S Kesar Aleksander II:n stpendorahasto... 9,9 8 8 ; 74 _ ! ! ,55 6; , ' ,882 _ _ 7, ,000 _; _ ;_ 6, ,200 22,500 2,400! ,375 6, , ,505 20,450 : 36, ,850 3,650 4, ! 9! 4, ,925 -,0 0 0 ; 2, , ,200 _ 3,490! _ s l u, ! 3,540 _! _ 8,683 8,644 73,450 6,300,000 _ 6, ,080 5,000-4,700,000 - ] - _ î _! _ 760!_ h! _,400, ,000 7, ;88 8! - -, ! 48 9.! ;u 269 2û!! 2o,000 _!!,389 5' ;; 257! 98! üll! ï : ! - 22,! 8, ! 27 I

330 " r Stä on a II 7 II 8 II 9 - n 0 " u s o t e t t n. Placements des captaux. Kunnan nm. C o m m u n e s. Rahaston el kassan nm a tarkotus. S p é c f c a t o n d e s f o n d s. Pää-oman m äärä. Total des captaux. Bens m m eubles.! Maatlohn a k n tem stö hn. Actons. O sakkehn. pu Sbf ;m pu. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Sfbf pu Sfnf pu Lanohn velkakraa vastaan. Prêts sur d'autres garantes, SUnf ; Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. pm. nf pu Stnf pu SUnf ph Argent comptant. Rahaan. Jyväskylä. Arvdsonn lahotusrahasto K oranveroahasto... 2, Rahasto vastasta Ylopstoa var 3 ten Jyväskylässä... 47, Klpsen lahotusrahasto... Sam. sam. kaupungn kauns- 4, tamsta v a rte n Yhtesä koko Waasan läänlle: l:o. Waasan läänn hätä-apurahasto. onka tarkotus on katovuosna auttaa enmmän 6 ta r v ts e v a , :o. Krkkoherranrouvan Charlotte Zandtn Petarssa semenyvärahasto, osta katovuosna annetaan lanoa enmmän tarpeessa olevlle kunnlle läänssä a on näden ; 7 käytettäv semenen o stoks... 6,020 6 O ulun lään. Oulu. Oulun kauppasten penson 8 kassa , Mermeshuonekassa... 82,6 79 K a u p u n g n m e r k u l k a n p e n! ' , _ 46,290 _ _, , , , , , , ,20 39,950 7,500 _ sonkassa... 63, T e o ll s u u s y h d s t y k s e n k a s s a.. 8, pensonkassa 32, Rouvasväen-yhdstyksen kassa työtenestn hankkmseks 3! k ö y h lle... 7, : 4 Entnen pkkulastenkoulurah. 7,300! : 5 L astenkotkassa... Kesar Aleksander II:n stpen 6 d o r a h a s to... Net Mar Junneluksen stpen 7,800! 8,000! ; 4,000 «- II _ 52,000 0,250 _ ,400, ,000 2, ,200,000 _ ,800-8, ,600,200! 5 4,000 6 "

331 P 5 Stä 6 II 7 II 8 h 9 0 l on s o t e t t n. Placements des captaux. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Spécfcaton des fonds. Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Osakkehn. Actons. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a muhn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Prêts hypothécares. lanomn Knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. ; Lanohn velkakraa vastaan. Prêta sur d'autres garantes.! Talletukseen pankessa. ; Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant. Xlahaan. Sfaf p l & n f?» m rtf p t $bf px S/ktfl n ïn f p SHnf ps 9htf fh Sbf p 2 Praahe. dorahasto ruotsalaselle tyttö- koululle... 2,300 Fellm ann porvar- a kauppa- k oulurahasto...,063, , Gellmann sarashuonerahasto. 02, ,000 4 Lybeckn kästyökoulurahasto. 25, , V. Sovelluksen rahasto puutteenalasa varten porvarluokassa 5,000 6 M erm eshuonekassa... 77, K ästyölästen pensonkassa.. 7, Lanakrastonrahasto.... 4, Kauppasten pensonkassa.. 35, Rouvasväen-yhdstyksen kassa. 4, Franzenn avunantorah. köyhän kauppasten kuolnpesä varten 3,285 8 H acktelln rahasto turvattoma lapsa varten työväenluokasta 6,49 34 A. M. Pecklnn vaatetusavunr a h a sto..., Alopæuksen koulurahasto..., Kesar Aleksander II:n stpend r a h a sto..., Torno. K a u p p a k a s s a... 5, P y h ä k o u lu k a ssa... 4, K ö y h ä n k a ssa... 4, K ansakoulu k assa... 4, Bergern stpendorahasto... 4, K esar Aleksander II:n stpendorahasto..., I. H ä tä -a p u ra h a sto... 7, Kuvanem...., Uus hätä-apurahasto Haukpudas. Bergbomn köyhänkassa... 9, , , , , ,000 58, , , ,900,000 2, , , ,700 8, , , , , ,600 3, , , , , , , {, _ 3 -, _, ,300 3, , I , ! 4, , , _,22 35 _ _ 2 7, ,

332 II 5 S t & - <0 Il o n B t o t e t t n. P la c e m e n ts d e s c a p ta u x. S a L Kunnan nm. C o m m u n e s. Rahaston el kassan nm a tarkotus. S p é c fc a to n d e s fo n d s. Total des captaux. Pää-oman määrä. Maatlohn a kntemstöhn. Bens mmeubles. Actons. Osakkehn. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a mahn arvopaperehn. Oblgatons de Etat et des Socétés. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Lanohn velkakraa vastaan. Prêta sur d'autres garantes. Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant. Sahaan. S t n f tm SfnC tm tm Sfotf tm m PU S h tf tm ÿfnc p t SbyC I tm Haukpudas. Hätä-apurahasto Kmnk Ynaverorahasto Ylkmnk. Hätä-apurahasto... 2, Vanhemp sam..., Kansakoulurahasto... 5, Papplan rakennusrahasto... 9, Hätä-apurahasto Oulun emä- ) 0 seurak Palo-apurahasto... 2, Oulunsalo. Köyhänkassa...,600 3 Hätä-apurahasto Lmnka. Lanakrastonrahasto Kesar Aleksandern stpend 5 rahasto Kempele. Hätä-apurahasto Lumok. Kansakoulurahasto Lanakrastonrahasto Temmes. Hätä-apurahasto... 5, Tyrnävä. Krkkokassa..., V nkassa... 3, Kansakoulurahasto... 5, Vaknanen köyhänkassa... 2, Hätä-apurahasto... 3, Muhos.... 9, Uus hätä-apurahasto Utaärv. Hätä-apurahasto... 5, Pudasärv...., Uus hätä-apurahasto Lahotus köyhänkassalle... 5,647 6 Kesar Aleksandern stpend 3 rahasto... 2, _ , , ,400 5, g , W ÛA _ , , , , , , , _ 24 9, _ , , ,000, ,530-46» , »

333 a " ' » t- «S r Stä on s o t e t t n. Placements des captaux. Kunnan nm. Com m unes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. S p é c fc a to n des fo n d s. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. M aatlohn, a kn tem stöhn. A ctons. O sakkehn. Oblgatons de l Etat et des Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arv o p ap ereh n. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vaataan. Prêts sur d antres garantes. Lanohn velkakraa v astaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. e rla sn saatav n. Argent com ptant. R ahaan. S t n f m 9 h f f 9 h t f JU t S fn f fu Sfnf pm Mnf PM ïn f p t pm pu Pudasärv. K oranverorahasto...,340 9 s Palo-apurahasto..., _ Jokärv el ) 3 Tavalkosk. H ätä-apurahasto...! 3, S 4 Kuusamo.... 4, K öyhänkassa... 5, Kansakoulurahasto , Kalaök. Alopæuksen koulurahasto... 3,70 Kesar Aleksander II:n stpend S rahasto... Sandmann apurahasta köyhä, kansakoulu-opplata varten. 500 _ 0 H ätä-apurahasto... 3,235 4 Rauto. Kesar Aleksanderen stpend,377 2 rahasto Sev. H ätä-apurahasto K öyhänkassa...,000 5 Uus hätä-apurahasto Alaveska. H ätä-apurahasto... 8, Alopæuksen koulurahasto..., K ansakoulurahasto... 2,80 65,500 _ - 9 Ylveska. Alopæuksen koulurahasto..., K öyhänkassa... 2,400 2 Rakennusrahasto... 2, V n k a s sa... 2, H ätä-apurahasto..., Pyhäok. K ansakoulurahasto... 2, H ätä-apurahasto... 2, Merärv...., Vnanpolttovero _ 28 Oulas. H ätä-apurahasto..., Salon emä- ) 29 seurak. Kansakoulunrakennusrahasto, H ätä-apurahasto..., , , ', , _ 4, ; 3,52 3, ! ,235, : , , ,74 3 -, _ - 65 _ ,800 _ 9 2, , , _, , , _ J 25, ; , : :, ! -,

334 Stä J «II 7 8 I 9 I 0 on s o t e t t n. P l a c e m e n t s d e s c a p t a u x. u Kunnan nm. C o m m u n es. Rahaston el kassan nm a tarkotus. S p é c fc a to n d e s fo n d s. Total des captaux. Pää-oman m äärä. Bens m m eubles. Maatlohn a kn tem stöhn. Actons. O sakkehn. Oblgatons de Etat et des S océtés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arv o p apereh n. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts sur d autres garantes. Lanohn velkakraa vastaan. Comptes courants avec des banques de dépôts. Talletukseen pankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erla sn saatavn. Argent com ptant. R ah aan. Sfbf m J V n 9btf 9 b t f m. S fn f m ï ï n f p t S fh tf p t 3 h f. m S h f p Salon emä- ) seurak. Hätä-avun yhdstysrahasto Salon kappel. Palo-apukassa Whant. Kansakoulukassa Alopæuksen koulurahasto...,80 5 Hätä-apurahasto... 5, Revonlaht Paavola. 4, Kesar Aleksanderen stpend 8 rahasto Frantsla. Hätä-apurahasto... 7, Uus hätä-apurahasto Lanakrastonrahasto.... Luoto. Kesar Aleksander II:n stpend 2 rahasto...,000 3 Hätä-apurahasto Haapaves.... 0, Nvala. Alopæuksen koulurahasto... Kesar Aleksander II:n stpend 6 rahasto... 2,000-7 Hätä-apurahasto... 2, Haapaärv. Alopæuksen koulurahasto... 2, Köyhänkassa... Kesar Aleksander II:n s tp e n d 230,000, rahasto Vaknanen kansakoulurahasto Hätä-apurahasto... 5, Resärv.... 2, Alopæuksen koulurahasto..., Pyhäärv. 20, Köyhänkassa Kärsämäk. Hätä-apurahasto... 5, Pulkkla.... 4, Vnaverorahasto... 2, ,80 4 5, _ , , _ 9 3 _ U ,500, , , , , , , , , ,300-0, , , , , ,

335 : H 5! Stä «!l n II» Il» T 0 Il on sotettu. Placements des captaux. Kunnan nm. Com m unes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. S p é c fc a to n des fo n d s. Total des captaux. Pää-oman määrä. Bens mmeubles. Maatlohn a kntem s töhn. Actons. Osakkehn. S I o I a e Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts hypothécares. Prêts sur d autres garantes.!lanohn velkakraa vastaan Talletukseen pankessa. Comptes courants avec des banques de dépôts. Kalustoon y. m. erlasn saatavn, Bens meubles et dvers actfs. Argent comptant. Rahaan. Sfaf ym. Sftnf. p fa Pppola. H ä tä -a p u ra h a sto... 4, _ 2 Y naverorahasto... 8, Kestlä. H ä tä -a p u ra h a sto... 2, K ö y h ä n k a ssa..., Paltamo Y naverorahasto... 2, H ä tä -a p u ra h a sto... 2, Kesar Aleksander II:n stpend ra h asto Kaaann maa- Y naverorahasto... 7,630 seurak. H ä tä -a p u ra h a sto Sotkamo.... 6, Kesar Aleksander II:n stpend ra h asto K an sak o u lu rah a sto... 4, ,000 Kuhmonem. H ä tä -a p u ra h a sto..., Suomussalm.... 2, V naverorahasto... 8,94 4 Englantlas-ystävän kassa Hyrynsalm. H ä tä -a p u ra h a sto...,33 7 K an sak o u lu rah a sto... 5,778 9 Rstärv. H ä tä -a p u ra h a sto... 2, Puolanka....,42 3 Säresnem.... 7, Kem. Kästyökoulun poharahasto.., Rahasto työtenestä varten köy hlle... 5, Orpolasten kasvatusapu... 3, Smo. H ä tä -a p u ra h a sto..., Tervola.... 7,66 28 Rovanem.... 3, Fellmann lahotusrahasto.. 5, Papplan rakennusrahasto... 6, Sfnf I m S%f. ps\ Shf. Shf. m s*# 7» 5 % : _! ] I _!J 4, ,836 ; ; 457 S5 2! ; 2,24 55; 3! 57 4 ; : 4 oo! , ,464 6! ,800-5,830 I ,52 98 '! : _ 82 0 ; - 3, u 2! -,47!9,628 95, ,36 46 ] 5,92 47 u _, , , g J 7!,33 7 _ - 8 2,28 9 3,560,! 9 -! -! 2,28 20 : - 20, ; - - 7,340 56! - 22!, , ,64 97 n f ;! , ,925 47! - 28! 2, , * , l 65! 9! 3o 3

336 ! ï f 2 * 4 I 5! «II 7 II 8 Il 9 I 0 Il l I M «3 o n s o t e t t u. P la c e m e n ts d e s c a p ta u x. Kunnan nm. Communes. Rahaston el kassan nm a tarkotus. Specfcaton des fonds. \ Pää-oman määrä. Total des captaux. Maatlohn a kntems- töhn, Bens mmeubles. I Osakkehn.! Actons. Oblgatons de Etat et deb Socétés. Korkoa kasvavn valtooblgatonehn a m uhn arv o p ap ereh n. Prêts hypothécares. Lanohn knntystä vastaan knteään omasuuteen tah hypoteeka vastaan. Prêts sur d autres garantes. Lanohn velkakraa v astaan. Comptes courants avec des banques de dépôts.! Talletukseen pankessa. Bens meubles et dvers actfs. Kalustoon y. m. erlasn saatavn. Argent com ptant. R ahaan.! Rovanem. H ä tä -a p u r a h a sto h f f* m Kemärv...., h ; 3 Kuolaärv. Tornon hätä-apurahasto... 2,755 3 _ 4 H ä tä -a p u ra h a sto... 3, , Ala-Torno Karunk...., Yl-Torno. K a n sa k o u lu ra h a sto..., _ 9 H ä tä -a p u ra h a sto..., _ 0 Turtola _ Kolar _ t 2 Muoonska.... 3, _ 3...,906-4 P a lo -a p u k a ssa Enontekänen. H ä tä -a p u r a h a sto... 2, : , ! 8 Kttlä.... 2, Kesar Aleksanter II:n stpen d r a h a sto Sodankylä. H ä tä -a p u r a h a sto..., _ 2 Inar. K ö y h ä n k a ss a H ä tä -a p u r a h a sto _ 23 Utsok SUnf pn\ JM M nf m S fn f 7 * Stnf. I , ~ I - - 2, I ' 2, , , ; S I - -, _ , , ,302 - _ ,27 27,600 I5 2, ,76 27,600-7] \ î ,000 2( :l] S! 2 3

337 244 Tableau comparatf des monnaes, mesures et pods en: Fnlande Russe Suède France Angleterre Markka 00 penna *) 0,25 rouble 25 0,7 057 krona 70,57 franc 0, Lv. Sterlng kopek öre 9,55 pence pennkulma ( = 0 vrstaa 0,o9 verst ml ref 0,688 klomètres 6,646 brtsh-mles = 8,000 kyynärää ~ 36,000 5,7 78 sea mles alkaa) syltä ( = 3 kyynärää) 0, saschen = 0,6 stång,784 mètre,9483 yard 2,50488 arschn alka ( = 0 kymmenystuu- 0,4748 arschn fot 0,2969 mètre 0,97 4 foot maa) vrsta (--= 23,428 tynny,0038 verst 0,o ml,424 klomètre 0,4 4 l brtsh mle rn alaa) tynnyrnala ( 56,000 0,4583 décatne 5,6 ref 0,49364 hectare,2983 acre alkaa) kppunta ( = 20 levskää),03 8 berkovetz = 4 centner 70,004 klogram 374,8532 pounds avor 0,38 pouds mes dupos levskä ( naulaa) 0,5 9 0 poud 0,2 centner ,5002 klogrammes 8,74266 pounds avordupos skålpund naula ( 82 luota),038 fount skålpund 425,o grammes 0,9373 pound avordupos luot ( 4 kvntnä) 3,4 solotnks 3,25 ort _ 32,5 3,282 grammes 0, ounce korn tynnyr ( - - 6,3 kuutoal 0,78608 tschetverte 6,3 kubkfot,6488 hektoltre 0,567 4 mp. quarter = kaa SO kappaa - 63 kan 4,53954 bushels nua;) kappa (=2, kannua) 0,20962 tsetverk 2, kanna 5,496 ltres 0,5 3 2 bushel kannu ( = 2 tuoppa = 8 0,228 védro kanna 2,672 ltres 0,57645 mp. gallon korttela kuutokymmenystuumaa) aam ( = 6 0 kannua) 2,7685 védros 6 kubkfot,5703 hektoltre 34,587 mp. gallons ankkur ( 5 kannua) 3,92 védros,5 kubkfot 39,258 ltres 8, m p. g allo n s ton ( 08,2 kuutoalkaa** 0,66 laste ton tonneau regst. ton *) Par la lo du 9 Août 877 l étalon d or a été adopté en Fnlande. Une pèce de 0 marc s con ten t 2, grammes d or pur. 9 **) Par la lo du 4 Octobre 876 le regsterton est adopté en Fnlande comme unté de augeage des navres, et par la lo du 6 Jullet 886 la système métrque de pods et de mesures est ntrodute, pour entrer en plene actvté dès le commencement de l année 892.