SIIRTO LAI S U U STI LASTO

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO XXVIII SIIRTO LAI S U U STI LASTO SIIRTOLAISUUS VUONNA 9 E M IG R A T IO N E N 9 HELSINGISSÄ 97 SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA

2 Ssällysluettelo. Table des matères. Tekst. (S v..) S v. I. Srtolasuuden suuruus koko maassa sekä er aluella. Srtolasten luku... Srtolasten absoluuttnen ja suhteellnen määrä er läänessä vuosna Vertalu luonnollsen väenlsäyksen ja srtolasuuden välllä vuosna Texte. (P a p es.) P a g. I. Chffres absolus de Vémgraton pour le pays enter et pour dfférents terrtores. Nombre des ém grants... Nombre et proporton des émgrants pour les dfférents gouvernements !... Comparason entre l accrossement physologque de la populaton et Immgraton I I. Srtolasten ryhm tys supukuolen, än ja svlsäädyn m ukaan. Srtolasten ryhmtys sukupuolen mukaan vuosna Mespuolsten ja naspuolsten srtolasten luvun vahtelemnen er vuosna... Naspuolsten srtolasten suhteellnen luku kaupungessa ja maaseudulla, läänttän vuonna Mespuolsten ja naspuolsten srtolasten ryhmtys käluokkn kaupungessa, maaseudulla sekä koko maassa vuonna Mespuolsten ja naspuolsten srtolasten ryhmtys käluokkn läänttän vuonna Mespuolsten ja naspuolsten srtolasten svlsäätyjäkö kaupungessa, maaseudulla sekä koko maassa vuosna Srtolasten ryhm tys am m atn m ukaan. Srtolasten jako ammattryhmn vuosna 90 9, absoluuttset luvu t... IL III. R épartton des ém grants d'après le sexe, l âge et l'état cvl. Répartton des émgrants d après le sexe pour Dfférences dans le chffre et la constance de Immgraton par sexe.. Nombre relatf des émgrants du sexe fémnn par gouvernements, vlles et campagne en Répartton des émgrants par sexe et par âge dans les vlles, les campagnes et le pays enter en Répartton des émgrants d après le sexe dans les dfférents groupes d âge par gouvernements en 9 8 Répartton des émgrants par sexe et, par état cvl dans les vlles, les campagnes et le pays enter pour E m grants. Répartton par professon. Répartton des émgrants par groupes professonnels 90 9, chffres absolus... «

3 IV S v. Srtolasen suhteellnen jako ammattryhmn vuosna Maanvljelvsväestö srtolasten joukossa vuosna Itsenänen ja epätsenänen maanvljelysväestö srtolasten joukossa.. Täyskästen mespuolsten srtolasen ammattryhmtys vuosna Yleskatsauksellsa tauluja vuoslta Pup. Proporton des émgrants par groupes professonnels Proporton, parm les émgrants, de la populaton agrcole 90 9 Proporton, parm les émgrants de professon agrcole, des propréta-. res et des non-proprétares Répartton des professons parm les émgrants adultes de sexe masculn Tableaux d ensemble pour IV. Srtolasten ryhm tys kotpakan, passn ottopakan ja -ajan sekä passn vomassaoloajan mukaan. Srtolasten suhteellset luvut er läänessä passnottopakan mukaan jaettuna vuosna Srtolaset passn vomassaoloajan mukaan jaettuna, kaupungessa, maaseudulla sekä koko maassa vuonna Passn ulosottokuukaus vuosna '... 9 IV. Emgrants. Répartton d'après le domcle, le leu d'orgne et la durée de valdté des passeports. Emgrants par gouvernements et d après le leu d orgne du passeport; chffres relat Répartton des émgrants d après la durée de valdté des passeports dans les vlles, les campagnes et le pays enter en Mos où les passeports ont été établs en Tr. Srtolasten määräpakat. Absoluuttsa lukuja vuoslta V. Pays de destnaton des émgrants. Chffres absolus pour les années VI. Srtolasten kotmaahan jättämät perheenjäsenet.. Srtolasten luku, jotka kotmaahan ovat jättäneet perheen vuosna Kotn jätettyjen vamojen, mesten ja alakästen lasten luku vuosna Kotn jätettyjen perheenjäsenten luku kaupungessa ja maaseudulla er läänessä vuosna Kotn jätettyjen alakästen luku 00 maasta lähteneeseen naneeseen meheen ja leskeen verrattuna vuosna V I. Membres de la famlle lassés dans le pays par les émgrants. Emgrants ayant lassé dans leur patre leur famlle Nombre des femmes, mars et enfants mneurs lassés par les émgrants Nombre des membres de la famlle lassés dans le pays, pour les vlles et les campagnes dans les dfférents gouvernements 90 9 Enfants mneurs lassés, par 00 émgrants marés, veufs et veuves »

4 V Sv. Maasta lähteneden naneden mesten ja ertysest nden luku, jotka ovat kotn jättäneet vamon lapsneen tal lman ntä, vuosna Näden ryhmtys ammatn mukaan Pag. Nombre d émgrants marés et spécalement de ceux qu ont lassé dans le pays leur femme avec ou sans enfants Leur répartton par professon... Taululttetä. Tableaux. (S v. 7.) (P a g es 7.) Sv. P a g. I. Srtolaset, kotpakkansa ja passn I. Emgrants. Répartton d après le ulosantopakan mukaan ryhmtettynä, domcle et le leu où a été établ läänttän, vuonna 9 le passeport, par gouvernements, II. Srtolaset, ryhmtettynä kotpakkansa en 9... ja kuukauden mukaan, jona II. Emgrants. Répartton d après le pass annettn, läänttän, vuonna 9... domcle et le mos où a été établ le passeport, en 9... III. Srtolaset, sukupuolen ja än mukaan III. Emgrants. Répartton par âge et ryhmtettynä, läänttän, sexe selon le domcle, par gouver vuonna nements, en IV. Srtolaset, ryhmtettynä sukupuolen IV. Emgrants. Répartton d après le ja svlsäädyn mukaan, lää- sexe et l état cvl, par gouverne nttän, vuonna 9... ments, en 9... V. Srtolaset, ryhmtettynä sukupuolen V. Emgrants. Répartton par âge, sexe ja än mukaan er ammatt- et professon, en 9... luokssa, vuonna 9... VI. Srtolaset, ryhmtettynä sukupuolen VI. Emgrants. Répartton d après le ja svlsäädyn mukaan er an- sexe, l état cvl et professon, par mattluokssa, läänttän, vuonna gouvernements, en VII. Srtolaset, ryhmtettynä määräpakan VII. Emgrants. Répartton d après le mukaan, läänttän, vuonna 9... pays do destnaton, par gouvernements, en 9... VIII. Srtolaset, ryhmtettynä passn vomassaolo-ajan VIII. Emgrants. Répartton d après la mukaan, läänttän vuonna 9... durée do valdté du passeport, par gouvernements, en 9... IX. Vuonna 9 maasta lähteneden IX. Parents restés dans le pays, en 9: srtolasten kotn jättämät perheenjäsenet:. Rymtys läänttän päähenkl-. Répartton d après le domcle ' den kaupungssa ta maaseudulla du chef do famlle, par sjatsevan kotpakan mukaan.. gouvernements...

5 VI Sv.. Ryhmtys päähenklöden ammatn mukaan Ryhmtys läänttän päähenklöden ammatn m ukaan... 0 X. Srtolaset, kotseudun mukaan ryhmtettynä, kunnttan vuosna Pag.. Répartton d après la professon du chef de famlle Répartton d après la professon du chef de famlle, par gouvernements... 0 X. Emgrants. Répartton d après le domcle, par communes,

6 I. Srtolasuuden suuruus. Srtolasten luku, joka vuonna 9 ol noussut yl hengen, ollen ss suuremp kun mllonkaan akasemmn, pats tuona rauhattomana vuonna 90, lask jo vuonna 9 hyvn vomakkaast, nmttän vähempään kun kolmasosaan tästä luvusta el 7:ään, ja tämä väestön posmuuton vähenemnen jatku vuonna 9], jonka akana srtolasten luku ol anoastaan. Samon kun vuosna 9 ja 9 maalman sota lmesest ehkäs srtolasuutta, ovat epälemättä myöskn vuonna 9 sodan aheuttamat vakeudet lkenteessä Pohjos-Amerkan kanssa sekä elämän ehtojen ylenen härntymnen nn hyvn kotmaassa kun Amerkassa vakuttaneet srtolasuuden hekkenemseen. Kuten kakkna akasempna vuosna, ol myöskn nyt puheena olevana vuonna srtolasuus suurn Vaasan läänstä. Sen jälkeen suurn, vakkakn tsessään vähäpätönen, ol se Oulun sekä Turun-Porn läänstä. Seuraavalla svulla olevasta taulusta näkyy, mtenkä srtolasten luku jakaantu er läänen sekä kaupunken ja maaseudun kesken vuosna Srtolasuustlasto 9. I

7 Taulu. Nombre des émgrants reparts selon le leu de domcle. L ä ä n. Gouvernements Uudenmaan K a u p u n g t M aaseu tu Turun-Porn K a u p u n g t M a a s e u tu Hämeen K a u p u n g t M a a s e u tu V p u rn K a u p u n g t M a a s e u tu M kkeln K a u p u n g t M aaseu tu K u o p o n K a u p u n g t M a a s e u t u Vaasan... 7 H l l K a u p u n g t M a a s e u tu O ulun K a u p u n g t M a a s e u tu Koko maa Kaupungt Maaseutu

8 / Verrattuna henkeen kunkn läänn keskväklukua, ol srtolasten suhteellnen lukusuus seuraa va. ) y Taulu. Nombre des émgrants pour habtants de la populaton moyenne dans chaque gouvernement L ään. Gouvernements. Koko maa. Oulun. Vaasan. K uopon. M kkeln. Vpurn. H äm een. Turun- P o rn.. U udenm aan.! V » > l> l l » » > ' » l> > » » > » » » Jotta srtolasuuden vakutus er läänen väestönlsäykseen selvemmn näkys suhteellsssa luvussa lausuttuna, on srtolasten luku seuraavassa taulukossa verrattu kunkn läänn luonnollseen väestönlsäykseen. Vertalu kästtää koko sen ajan, jolta on saatavssa käyttökelposa tetoja srtolasuuslkkeestä, el vuodet 89 9.!) K o s k a l o p u l l s a v ä e s t ö t e t o j a v u o d e l t a 9 e v e l ä o le k ä y t e t t ä v ä n ä, o n m a n t t u a v u o t t a k o s k e v a t s u h d e l u v u t t a u l u s s a n : o t j a t ä y t y n y t l a s k e a l k m ä ä r ä s e s t a r v o m a l l a l a s k e t u n v ä k l u v u n p e r u s t e e l l a.

9 Taulu. Rapport à habtants de la populaton moyenne. Lään. Gouvernements L uonnollnen väenlsäys. Accrossement physologque U udenm aan Turun-Porn Hämeen Vpurn M kkeln K uopon V aasan O u lu n Koko maa TAan- Gouvemements ! Srtolasten luku. Nombre relatf des émgrants j Uudenmaan Turun-Porn P 8 0 Hämeen Vpurn M kkeln K uopon Vaasan Oulun Koko maa Lään. Gouver- ements. j ! E rotus. Dfférence , U :maan Turun-Porn H äm een V purn Mkkeln Kuopon Vaasan Oulun Koko maa

10 - Vaasan läänssä on srtolasten luku, kuten taulukosta näkyy, vuotena nstä vuodesta, jotka taulukko kästtää, ollut luonnollsta väenlsäystä suuremp. Oulun läänssä ol asa samanlanen ajanjakson ensmäsenä vuotena ja on luonnollnen väenlsäys sellä useampana vuonna anoastaan vähäsessä määrässä ollut srtolasten lukua suuremp. Yllämanttu taulukko e kutenkaan anna selvää kuvaa srtolasuuden - maalle aheuttamasta väestöntapposta, sllä snä e oteta lukuun ntä srtolasa, jotka ovat palanneet kotmaahansa. Vrallsen tlaston nätä koskevat tedot ovat nmttän erttän puutteellset. Mutta nden tetojen mukaan, jotka srtolaslkettä etupäässä välttävät höyrylavayhtöt pyynnöstä ovat antaneet, on palanneden srtolasten kokonasluku vuodesta 899 alkaen, jollon srtolasuus äkkä kasvo, vuoteen 9) noussut 90 7 henkeen, vastaten 9 ) lähtevää srtolasta. Nästä luvusta päättäen palaa ss suunnlleen 0 % srtolassta kotmaahan. Sks vokn varmuudella päättää, että Vaasan läänn yäestöntappo e ole ollut lähmankaan nn suur, kun edellä oleva taulukko näyttää osottavan. II. Srtolasten ryhm tys sukupuolen, än ja svl* säädyn mukaan. Sukupuol. Srtolasten ryhmtys sukupuolen mukaan on ollut seuraava: Nombre des émgrants. M espuolsa. Sexe masculn. N aspuolsa. Sexe fém nn. Luku. / /o* Luku. % V » » » » » )> » » » » » *) Vuoden 9 jälkeen Suom en H öyrylava-o sakeyhtö e ole lavollaan välttän y t lähteven ja palaaven srtolasten kuljetusta. *) Vrallsen tlaston m ukaan 7 9 henkeä.

11 Mespuolsa. Sexe m asculn. Naspuolsa. Sexe fé m n n. Luku. / O Luku. % V » » » » » » » » »> » » Kuten yllä olevasta näkyy, on mespuolsten srtola'sten luku säännöllsest ollut suurempen vahtelujen alasena kun naspuolsten. Jälkmästen srtolasuudessa e mllonkaan huomaa nn suura ta äkknäsä kääntetä. Tämä käy velä selvemmn eslle seuraavasta yhdstelmästä, joka osottaa, mssä määrässä mespuolsten ja naspuolsten srtolasten luku kunakn vuonna on kasvanut ta vähentynyt. Lsääntymnen (-f-) ta vähenemnen ( ) %:na edellsen vuoden srtolasten luvusta. Mespuolsa. Naspuolsa. V /0 +. %» » +.7»» :....0» 7.9»,) ».»» » +.»» » +. >)»> » +.»» » 7.»» f 77.» +.»» » l. l»» 9....» 0.7»» f 7.» +.»» f 8.» + 0.7»» 9...' » - 0.»» » 8.»» » +.0» Panavmpana syynä nhn suurn vahteluhn, jotka srtolasuus kokonasuudessaan verrattan lyhynä ajanjaksona on osottanu, on todennäkösest

12 7 pdettävä stä vakutusta, joka konjunktuurella sekä kotmaassa että nssä Europan ulkopuolsssa massa, john srtolasuus suuntautuu, on ollut etupäässä mespuolsn srtolasn. Mutta melken samannäkösen aaltolkkeen osottaa nastenkn srtolasuus. Snä on kohoamnen ja laskemnen kutenkn melkosta tasasemp. Nnkään snä näkyy selvä merkkejä välttömästä rppuvasuudesta mesten srtolasuuden vomakkuudesta. Seuraavat prosenttluvut, jotka lmasevat naspuolsten srtolasten luvun verrattuna srtolasten kokonasmäärn sekä er läänessä että kaupungessa ja maaseudulla, osottavat, että naspuolsten suhteellnen luku, kuten akasempnakn vuosna, läpeensä on penemp maaseudun kun kaupunken srtolasten keskuudessa. Taulu. Emgrants du sexe fém nn en 9. E n pourcents. Lään. K aupungt. M aaseutu. Uudenmaan Turun-Pprn Hämeen Vpurn M k k eln Kuopon Vaasan Oulun Koko maa j8 Ikä. Srtolasten ryhmtys än mukaan ol seuraava: Taulu. Emgrants en 9. Répartton par âge. Nombres absolus. M espuolsa. N aspuolsa. Ikäluokat. Groupes d'âge. K aupungt. M aaseutu. y h teen sä. K aupungt. Maaseutu. Y hteensä. Alle vuoden v » » » » » Yl 0 vuoden... 0 Tuntematon kä Age nconnu Yhteensä

13 8 Taulu,. Emgrants en 9. Répartton par âge. En pourcents. Mespuolsa. Naspuolsa. Ikäluokat. K aup ung t. M aaseutu. Y hteensä. K aup un gt- Maaseutu. Y hteensä. Alle vuoden v » » » » » Yl 0 vuoden Tuntematon kä Yhteensä Samon kun akasempnakn vuosna, on myöskn vuonna 9 huomattavssa maan er osen välllä melkosa eroavasuuksa srtolasten ryhmtyksessä än ja sukupuolen mukaan. Tämä käy selvlle taulukosta n:o 7. Taulu 7, a. Emgrants en 9, Répartton par âge. Nombres absolus. Ikäluokat. Uudenmaan lään. Turun-Porn lään. Hämeen lään. Vpurn lään.! Mkkeln lään. Mp. Np. Mp. Np. Mp. Np. Mp. Np. Mp. Np. Mp. Np. Mp. Np. Mp. Np. Mp. Np. Kuopon lään. Vaasan lään. Oulun lään. Koko maa. Alle vuoden v » » » » » Yl 0 vuoden % 9 0 Tuntematon kä 8 9 Yhteensä

14 Taulu 7, b. Emgrants en 9. Ré-partton par âge. En pourcents. Ikäluokat. Uudenmaan lään. Turun-Porn lään. Hämeen lään. Vpurn lään. Mkkeln lään. Mp. Np. Mp. Np. Mp. Np. Mp. Np. Mp. Np. Mp. Np. Mp. Np. Mp. Np. Mp. Np. Kuopon lään. Vaasan lään. Oulun lään. Koko maa. M e x vuoden lo.o v » » » T » » Yl 0 vuoden Tuntematon k ä Yhteensä Svlsääty. Seuraavat taulukot, josta edellnen esttää absoluuttset, jälkmänen prosenttluvut, tekevät selvää srtolasten svlsäädystä vuosna Srtolasuustlasto

15 0 Taulu 8, a. Emgrants Répartton des émgrants par état cvl. Nombres absolus. - M espuolset. Sexe masculn. Naspuolset. Sexe fémnn. Molemmat sukupuolet. Les deux sexes. Vuos. Années. Namattoma. Non marés. Naneta. Marés. Leskmehä ja eronneta. Veufs et dvorcés. T untem aton sv lsä ä ty. Etat cvl nconnu. Namatto ma. Non marées. : Naneta. Marées. Leskvamoja ja eronneta. Veuves et dvorcées. T untem aton sv lsä ä ty. Etat cvl nconnu. Namattoma. Non marés. Naneta. Marés. Leskmehä, -vamoja ja eronneta. Veufs, veuves et dvorcés. Tuntematon svlsääty. Etat cvl nconnu. Kaupungt: I9O _ ' Maaseutu: Koko maa: !

16 Taulu 8, b, Emgrants Répartton des émgrants par état cvl. En pourcents. Mespuolset. Sexe masculn. Naspuolset. Sexe fémnn. Molemmat sukupuolet. Les deux sexes. / Vuos. Années. Namattoma, Non marés. Naneta. Marés. Veufs et dvorcés. Leskmehä ja eronneta. Tuntematon svlsääty. \Etat cvl nconnu. Namattoma. Non marées. Naneta. Marées. Leskvamoja ja eronneta. Veuves et dvorcées. Tuntematon svlsääty. Etat cvl nconnu. Namattoma. Non marés. Naneta. Marés. Leskmehä, -vamoja ja eronneta. Veufs, veuves et dvorcés. [ Tuntematon svlsääty. \Etat cvl nconnu. Kaupungt: ä O O C O O : Maaseutu: O [0.0] e O O [0.0] [0.0] [0.0] [0.0] O O O Koko maa: O [0.0 ] O [0.0] O , O [0.0J [0.0] [0.0] ?.9 [O.o]

17 III. Srtolasten ryhm tys ammatn m ukaan. Srtolasten ammattryhmtys, yhdstettynä jaotuksn sukupuolen, än ja svlsäädyn mukaan, on estetty taulultteessä V ja VI. Ammattryhmtys kästtää myöskn päähenklöden omaset, s. o. lähnnä vamon ja lapset. Paremman ylesslmäyksen saamseks nässä taululttessä kästellystä sekosta on tehty seuraavat yhdstelmät. Taulu 9. Emgrants réparts par professons 90 9.) I. T alollsa, ta lo llsten po k a ja ty t t ä r., m p la m p u o te ja, n p e lä k k. e lä jä ja e n t. ta lo ll. Yhteensä I I. T o r p p a r e ta, to r p p a r. p o k a ja ty ttä r., lo sa j a m ä k - tu p a la s. sek ä m u ta m a a n - v lje ly k s. p a l- velu k s. oleva. m p n p Yhteensä YM. m m tavljekvää väestöä I I I. T y ö v ä k e ä j a m p r t a n t a v ä e s t. n p Yhteensä rv. m p. P a lv e lu s v ä k e ä n p Yhteensä V. K ä s ty ö lä s ä m p. n p Yhteensä V I. T a lo n o m s t., k a u p p a ta ja k a u p p a - a p u l., m p m e rk a p t. j a n p m e r m e h ä.. Yhteensä V II. T e h d a s ty ö lä m p s ä... J n p Yhteensä V I I I. M u ta a m m a t te ja, v rk a - ja m p p a lv e lu sm e h ä n p Yhteensä IX. I lm a n lm o m p t e t t u a a m m. n p Yhteensä K a k k a a n r) Pour les rubrques franças vor page.

18 8 Kunka suuren osan srtolasten koko luvusta kukn pääryhmä muodostaa, näkyy alla olevsta prosenttluvusta. Taulu 0. Emgrants réparts par professons En pourcents Ryhmä I » II » I l l » IV.... A » V ,..7» VI » V II » V III » IX Yhteensä Ryhmät I ja II, jotka yhteensä edustavat maanvljelysväestöä srtolasssa, muodostvat ss vuosna 90 9 ehdottomast srtolasten pääjoukon. Maasta srtyneen maanvljelysväestön ryhmtys vuosna 90 9 käy lm alla olevasta katsauksesta. Taulu 7. Emgrants appartenant à la populaton agrcole Talollsa..... Lampuoteja, eläkk. eläjä ja ent. talollsa... Talollsten poka ja ty ttä rä.. Torppareta... mp np Yhteensä [ mp f np Yh eensä mp np Yhteensä mp np ' 7 Yhteensä Torpparen poka mp ; ja tyttärä np Yhteensä Losa ja mäktupalasa mp np Yhteensä Muta maanvljelyksen palve mp luksessa oleva np Yhteensä Kakkaan

19 Verrattuna maanvljelysväestöön kuuluven srtolasten koko lukuun, ol nähn ryhmn kuuluva srtolasa seuraavat prosentt: Ryhmä » » » » » » Yhteensä Yhdstämällä ryhmät III, V ja VI, s. o. ne ryhmät, jotka akasemman jakoperusteen mukasest srtolasten joukossa edustavat maanvljelysväestön epätsenästä osaa, saadaan er vuoslta seuraavat prosenttluvut: V V » » » » » » » »> » »> » » » Jos taas verrataan nätä kolmea ryhmää srtolasten koko lukuun, tulevat prosenttluvut seuraavks: ' V V » » c fc *» 9....» » » » » ;....» 9....?» » » » Tosn sanoen, melkosta enemmän kun puolet maan srtolassta on lähtösn talollsten ja torpparen poken ja tyttären sekä losten ja mäktupalasten prestä. Mssä määrässä täyskasvuset mehet, s. o. 0 v. täyttäneet mespuolset henklöt, ovat srtyneet kotmaasta, käy selvlle kahdesta seuraavasta tauluyhdstelmästä. Nästä edellnen taulukko, a esttää täyskasvusten mes-

20 ten luvun er ammattryhmssä sekä nden suhteellsen lsääntymsen ta vähenémsen lähnnä edellseen vuoteen verrattuna. Jälkmänen taulukko, b taas lmasee täyskasvusetn mesten luvun prosentessa sekä vastaavaan ammattryhmään kuuluven täyskästen mesten luvusta (ryhmä A) että täyskästen mesten koko luvusta (ryhmä B). Edellä oleva kaksostaulukko koskee, kuten näkyy, anoastaan mespuolsa srtolasa ja nstäkn anoastaan 0 vuotta vanhempa täyskasvusa mehä ja ^ästtää se anoastaan eräät yleset ammattryhmät. Tämä taulukko antaa ss suurn prten yleskuvan sen mespuolsen työvoman suuruudesta, jonka srtolasuus on rstänyt maasta er tomnta-alolta. On kutenkn tärkeätä saada tlastollsest valastuks sekn kysymys, mten srtolasuuden aheuttama koko väestötappo jakaantuu er ammatelle ja elnkenolle, jollon pats varsnasa ammatnharjottaja myöskn on otettava huomoon ne perheenjäsenet, lähnnä ss vamot ja alakäset lapset, jotka saavat tomeentulonsa kukn perheensä päämeheltä ja jotka tässä melessä välllsest kuuluvat er ammattryhmn. Sellanen yhdste mä srtolasa koskevsta tedosta onkn jo ptempnä akona tehty srtolasuustlastoa varten. Snä srtolaset ovat ryhmtetyt sukupuolen mukaan ja nämä kolmeen yleseen käluokkaan el vuotta nuorempn lapsn, - 0 vuoden ässä olevaan nuorsoon sekä 0 vuotta vanhempn henklöhn, jonka lsäks tulee se verrattan pen ryhmä, joka kästtää ne henklöt, joden ästä e ole saatu tetoa. * Kysymyksessä o.evat svulla 0-7 julkastut taulukot n:o, a ja, b, joden tedot kohdstuvat vuosn 909-9, eroavat edellsestä taulukosta snäkn suhteessa, että srtolasten ammattryhmtys on ykstyskohtasemp. Ammattjako on kutenkn laadttu sten, että se on täysn verrannollnen taulukossa n:o käytettyyn ylesempään ammattryhmtykseen.

21 j 7 \ Taulu, a. Hommes émgrés au-dessus de 0 ans. A m m a ttr y h m ä t. Groupes. I Talollsa, taloll. poka, lampuot., eläkk. eläjä ja ent. talollsa Paysans proprétares, fls de paysans, fermers, pensonnares et ancens paysans II. Torppareja, torppar. poka Tenancers, j j ï 7 j 8 j 9 fls de tenancers III. Losa ja maatyö läsä Logeurs et journalers agrcoles IV. Talonom., kauppata ja merenkulkjota Proprétares de masons, commerçants et m a r n s... 8 j 8! o! j V. Kästyöläsä Artsans ! VI. Tehdastyönjohtajaja -työläsä Ouvrers de fabrques et chefs j d éq u p e VII. Palveljota Do- m estques VIII. Työläsä ja rtanta väestöä Journa- j! lers et personnes sans I professon fxe...! ^ IX. Henklötä yles, to- j messa Fonctonna- \ res et employés des ser- \ vces publcs j 0 7j 9 0!8 X. Muta Autres personnes XI. Tuntematon ammatt : Professon non j ndquée... 0j ; 7 8 8; Yhteensä Total j ; ! Lsfyä (+ ) ta vähenny S ( - ) %: f J I0.e S j j O (j j 9.S j Srtolasuustlasto 9.

22 9 Taulu, b. Hommes émgrés a u - d e s s u s d e 0 a n s. Am m attryhmät. Groupes. I. Talollsa, talollsten pokaja tyttärä, lampuoteja, eläkk A. /0:na srtyn eden henklöluvusta vastaavassa am mattryhmässä. En % des émgrants de chaque groupe. 90 eläjä ja ent. talollsa Paysans proprétares, fls et flles de paysans, fermers, pensonnares et ancens paysans IL Torppareta ja torppar. poka ja tyttärä Tenancers, fls et flles de tenancers IIL Losa ja maanvljelystyöväkeä Logeurs et journalers agrcoles IV. Talonomstaja, kauppata, mermehä Proprétares de masons, commerçants et marns V. Kästyöläsä Artsans VI. Tehdastyönjoht. ja -työläsä Ouvrers de fabrques et chefs d éq u p e o VII. Palveljota Domestques VIII. Työväkeä ja rtanta väkeä Journalers et personnes sans professon fxe IX. Henklötä ylesssä vrossa Fonctonnares et employés des servces publcs X. Muta A u tr e s XI. Ilman lmotett. Professon non ndquée ; j Koko luku Total! ' B. %:na koko srtolasluvusta. En % du total des émgrants ; j !. 7.0 j!.. J o o [0.0] O

23 t t 0 Taulu, a. Emgrants réparts par sexe, M esp u o lset. âge et professon 9Ç9 9. Sexe masculn. P äähenklöden am m att. Professon du chef de famlle Alle vuoden. Au-dessous de ans.! 8 j ^ vuotta. 0 ans I 7 J Talollsa Paysans 'proprétares 8 Lampuoteja, eläkkeellä eläjä, entsä talollsa Fermers, pensonnares et ancens paysans.. ; _ j Talollsten poka Fls de paysans : Torppareta Tenancers... 9j 0 Torpp. poka Fls de tenancers j Losa ja mäktupalasa Logeurs Muta maanvlj. palvel. oleva Autres professons agrcoles... j 7 7 I Talonomstaja Proprétares de masons Kauppata ja puotpalveljota Commerçants et comms j 0! 8 {0 Merkapteeneja ja mermehä Captahes de navre et marns. 0 j j 9 8! Puuseppä, salvumehä ja sorväretä Menusers, charpenters et tourneurs Maalareta ja verholjota Pentres et tapssers... I Rauta- ja vaskseppä Forgerons et ferblanters Lepureja ja sokerlepureja Boulangers Kello- ja kultaseppä Horkgers et orfèvres... ; «! Räätälejä Talleurs Nahkureja Tanneurs Suutareja ja satulaseppä Cordonners et sellers _ 8 I ; 0 9 Muurareja Maçons... 7 j! 0 Rakennusmestareja ja työnjohtaja Î Entrepreneurs et chefs d'équpe j! Muta kästyöläsä Autres artsans... : Ï j 90 Yl 0 vuoden Au-dessus de 0 ans T untem aton kä. Age nconnu. 9 lu o. 909 j j , j j J 9 Koko luku l ! ' j 7 ; 8' : 0,! ;! _ ' ! j ! 7 0

24 Emgrants réparts par «exe, L Mespuolset âge et professon (Svdte). Sexe masculn. P äähenklöden am m att. Professon du chef de famlle A le vuoden. Au-dessous de ans ! 9 I vuotta. 0 ans I 90 Yl 0 vuoden. Au-dessus de 0 ans T untem aton kä. Age nconnu. I 9 90 \ 909 [ 9 j 9 j 9 j 9 j Koko luku Tehdastyönjohtaja ja-työläsä Ouvrers de fabrques et chefs d 'équpe Palvelusväkeä Domestques Työväkeä ja rtanta väkeä Journalers et personnes sans professon fxe Alempa kruunun, kunnan ja krkon palveljota Petts employés des servces publcs, communaux et ecclésastques , Vrkamehä (nhn luettuna sotlaat ja papt) Fonctonnares (y comprs les mltares et ecclésastques)... Muta Autres Ammatt tuntematon Professon non ndquée Yhteensä Total ; J S» 8 A!

25 Taulu, b. Emgrants réparts par sexe, Naspuolset. âge et professon Sexe fém nn. P äähenklöden am m att. Professon du chef de famlle A lle vuoden. Au-dessous de ans vuotta. 0 ans. Talollsa Paysans proprétares j Lampuoteja, eläkk. eläjä, entsä talollsa Fermers, pensonnares et ancens paysans... TalolL tyttärä Flles de paysans Torppareta Tenancers ! - Torpparn tyttönä Flles de tenancers Losa ja mäktupalasa Logeurs j 0 7 Muta maanvlj. palveluksessa oleva Autres professons agrcoles Talonomstaja Proprétares de masons... 7! [ 9 Kauppata ja puotpalveljota Commerçants et comms Merkapteeneja ja mermehä 9 _ ! Captanes de navre et marns Puuseppä, salvumehä ja sorva- reta Menusers, charpenters et tourneurs Maalareta ja verholjota Pentres et tapssers... _ Rauta ja vaskseppä Forgerons et ferblanters Lepureja ja sokerlepureja Boulangers Kello- ja kultaseppä Horlogers et orfèvres... Räätälejä T a lle u rs ! _ 7 Nahkureja Tanneurs... 7 I 8 Suutareja ja satulaseppä Cordonners et sellers Muurareja Maçons...! SO Rakennusmestareja ja työnjohtaja Entrepreneurs et chefs d'équpe _ Yl 0 vuoden. Au-dessus de 0 ans ! T untem aton kä. Age nconnu. I 9 j 90 I \ 909 j j 9 j J 90 9 Koko luku. 9 l! ] 0 7 * j 9 ; ! 90 j 07 : n ; ; I : f r ! -! ! u 7 7 S 0! ! ' ! 0 Srtolasuustlastn 9.

26 7 Emgrants réparts par sexe, Naspuolset. âge et professon ' Seooe fémnn. (Sute). Päähenklöden am m att. Professon du chef de famlle Ale vuoden. Au-dessous de ans. 9 9 j j v u o t t a. 0 ans. Muta kästyöläsä - Autres artsans Tehdastyönjohtaja ja, -työläsä Omrers de fabrques et chefs 9! I 9 d é q u p e Palvelusväkeä Domestques Työväkeä ja rtanta väkeä Journalers et personnes sans professon f x e S Alempa kruunun, kunnan ja krkon palveljota Petts employés des servces publcs, communaux et ecclésastques e Vrkamehä (nhn luettuna sotlaat ja papt) Ponämnares (y comprs les mltares et ecclésastques )... 8 Muta Autres personnes Ammatt tuntematon Professon non ndquée Yhteensä (Total)» j Y l 0 vuoden. Au-dessus de 0 ans T untem aton kä. Age nconnu Koko luku [ 9 9 î e w j j » m

27 8 IV. Srtolasten ryhm tys kotpakan, passnottopakan ja «ajan sekä passn vom assaoloajan m ukaan. Srtolasten ryhmtyksestä kotpakan ja passnottopakan mukaan tehdään selkoa taulultteessä I. Passen kelposuusakaa valasee taululte VIII. Lähempä tetoja kuukaudesta, jollon passt otettn, annetaan taulultteessä II. Mssä määrn srtolaset ovat ottaneet passn ulkopuolella stä läänä, jossa hellä on ollut asunpakkansa, näkyy alla olevasta yhdstelmästä, jossa nden srtolasten luku, jotka evät ole ottaneet passa kotläänssään, on lmastu prosentessa vastaavan läänn srtolasten koko luvusta ; % 7o % % % % /o % % % % /o % 0/» % 7» Uudenmaan lään Turun-Porn»....» 0. o Hämeen» Vpurn» Mkkeln» Kuopon».. U. l Vaasan t> Oulun» Koko maa. :, Tedot stä, mten ptkäks akaa passt ovat otetut, evät merktse paljoakaan srtolasuusolojen selvttelyssä. Passen vomassaoloaka on usemmten psn mahdollnen el vuotta. Mllon pass on otettu lyhemmäks akaa, on se nähtäväst rppunut sattumuksesta, jonka vuoks ols avan väärn passn lyhemmästä kelposuusajasta päättää passnottajan akovan palata kot- maahansa ennen passn vomassaoloajan päättymstä. Seuraavat prosenttluvut osottavat, kunka ptkks ajoks passt vuonna 9 ovat otetut. Emgrants réparts d après la durée du passeport en 9. A lle vuoden. Mos d un an. v. ans. v. ans. v. ans. Ilm ottan, aka. Inconnu. Yh teensä. % X 9 / 0 % % % Kaupungt î..8 O Maaseutu. O [0.0] 00 - Koko maa [0.0] 00 Stä tärkeämp on teto srtolasuuden jakaantumsesta vuoden er kuu- ' kauslle. Srtolasuusaallon nousemnen ja laskemnen er kuukausna rppuu nähtäväst muuttumattomast vakuttavsta systä, jonka vuoks lane määrät-

28 9 tynä kuukausna osottaa tapumasta kohoamaan, tosna taasen laskemaan. Säännöllnen asantla näyttää olevan se, että srtolasuus kevätkuukausna el maals-, huht- ja toukokuussa saavuttaa huppukohtansa, laskee kesä- ja henäkuussa, osottaa kohoamseen tapumusta elo- ja syyskuussa sekä sen jälkeen jälleen laskee laskemstaan saavuttaen vähmmän määränsä joulukuussa. Pokkeuksa tästä on kutenkn. Erkosen pokkeuksellnen on srtolasten jakaan- tumnen er kuukauslle ollut sodan syttymsen jälkesenä akana elokuusta 9 luken. Yllä estettyä valasevat seuraavat luvut, jotka osottavat srtolasuuden suhteellsta jakaantumsta vuoden er kuukauslle. Le mos où a été prs le passeport. E n pourcents Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu , Joulukuu Yhteensä V. Srtolasten määräpakat. Taulultteessä VII tehdään selvää srtolasten ryhmttymsestä sen mukaan, mhn maanosaan he ovat lähteneet. Seuraava yhdstelmä sanotusta taulultteestä osottaa, että yhä edelleenkn anoastaan anharva srtolanen lähtee johonkn toseen maanosaan kun Amerkkaan.

29 0 Taulu. Emgrants. Répartton d'après les pays de destnaton.. V uos. Années. Am erka. Am érque. Afrka. Afrque. A ustraala ja A asa. A u stra le et A se. Tuntem a to n pakka. D estnaton nconnu. Y hteensä *) *) ) ) ) % ) ) ) *) - r ' ) ) VI. Srtolasten kotm aahan jättäm ät perheenjäsenet. Srtolasten kotmaahan jättämen omasten luvusta on tetoja taulultteessä IX. Nden srtolasten luku, jotka kotmaahansa ovat jättäneet perheen (avomehen ta -vamon tah alakäsä lapsa), on alla manttuna vuosna ollut seuraa va: y Luku. 98 %:na srtolasten koko luvusta.. %:na maasta muuttaneden naneden, avoeron saaneden sekä lesken ja lesk* vamojen luvusta.. > > > ' > > > *) Nästä Asaan. De ce nombre est part pour l'ase. *)»»»»» sont»»» ) *»»» >> >>»»» ) Asaan. l Ase. ) Nästä Asaan. >»»»»>»» )»»»»»»»»»

30 %.Luku. %:na srtolasten koko luvusta. %:na maasta muuttaneden naneden, avoeron saaneden sekä lesken ja leskvamojen luvusta. y. m o A > » ' 7.» » » » Srtolasten kotmaahan jättämen perheenjäsenten luvusta on tetoja vuodesta 90 alkaen ja jakaantu tämä luku seuraavalla tapaa:. Srtolasten kotm aahan jättäm ä om asa: Vamoja. M ehä. A lakäsä lapsa. Y hteensä. K otn jään ed en o m asten lu k u /0:na srtolasten koko lu vasta. V * » > » ) _» ' > > J» > ' > > » > > Tästä, samaten kun edellsestä yhdstelmästä, näkyy, että kotmaahan jätettyjen omasten luku, samon kun nden srtolasten luku, jotka ovat jättäneet omasa jälkeensä, sellasna vuosna, jollon srtolasuus on ollut hekko verrattuna lähnnä edellsn ta seuraavn vuosn, on ollut melkosta penemp kun muuten. Sellanen ol asantla vuosna 90 ja 908 sekä vuosna 9, 9, 9 9. Tämä onkn helpost ymmärrettävssä. Onhan avan luonnollsta, että etupäässä perhestestä vapaat henklöt uskaltavat srtyä Amerkkaan akona, jollon olot sellä evät ole houkutteleva. S.

31 Myöskn jos kotmaahan jätettyjen omasten luku verrataan täyskasvusn s. o. 0 vuotta vanhempn srtolasn, ja kunkn läänn kaupunken ja maaseudun vertausluvut lasketaan erkseen, ptää, kuten seuraavat taulukot osottavat, äsken manttu sääntö maaseutuun nähden pakkansa mtä koko maahan sekä ennen kakkea mtä nhn läänehn tulee, josta srtolasuus on ollut huomattavan suur. On kutenkn mustettava, että tlastollnen anes, josta tässä on kysymys, e näytä olevan täydellstä; etenkn tuntuvat vuoden 9 tedot erästä läänestä olevan puutteellsa. K aupungt U u d en m aan lään T u ru n -P o rn» H ä m e e n» V p u rn» M k k eln» o o. K u o p o n» V a asa n» O u lu n» K oko m aa Maaseutu Uudenmaan lään Turun-Porn» o Hämeen ^ Vpurn > Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun» 7.8 ' Koko maa Jos lasketaan yksnomaan alakästen luku kutakn 00 henkeä koht maasta muuttaneden naneden mesten, leskmesten ja leskvamojen luvusta, saadaan seuraavat luvut, jotka nnkään osottavat samoja suhteta kun edellset yhdstelmät. y V » » sä s » » t > > 9...» > » » > » /

32 Kaupungesta on yleensä srtynyt suhteellsest melkosta penemp m äärä perheensä, jotka ovat jättäneet omasa kotseudulleen, kun maaseudulta. TCr v n n s n a, n n s n h H f n l l n t, s m r a.a.v a - Maasta nm ttäneden naneden m esten koko tn vam on lapsn een tah N ästä ovat jättäneet ko luku. lap stta. Hoîmes marés ayant * y a n t lassé leur fem m e avec émgré ' ou sats enfants. kaupungt. des vlles. M aaseutu. des campagnes. Kaapa ugt. Vlles. M aaseutu. Campagnes. Maasta m uuttaneden naneden m esten luku, jotka ovat jättäneet k o tn perheen, /o* Pourcent des hommes marés ayant lassé leur fam lle e? émarant. K aupungt. Vlles. M aaseutu. Campagnes. V g 88.» » > > » : » » > > > » Mssä m äärn naneta mehä on Vaasan, Oulun sekä Turun-Porn läänestä srtynyt m aasta, vam on hetä seuraam atta, näkyy seuraavsta suhdeluvusta, jotka lmasevat kotm aahan jätettyjen vamojen luvun prosenttna m aasta srtyneden naneden m esten luvusta: Kaupungt: J9O Turun-Porn lään o Vaasan lään Oulun lä ä n Maaseutu: Turun-Porn lään Vaasan lä ä n Oulun lä ä n

33 t Er ammatessa on kotmaahan jätettyjen vamojen luku, prosenttna maasta muuttaneden naneden mesten luvusta, alla manttuna vuosna ollut: Maanvljel. ryhm ä Stt : talollsa torppareta o o 0.7 Talonomst., kaupp. ja mermest. ryhm Kästyöl. ryhm ä Tehdastyönjohtaj. ja -työläst. ryhm ä Palvelusyäen ryhmä o Työlästen ja rtamel. väestön ryhmä Vrkamest. ja kruunun, kunnan fal krkon palv. ryhm Helsngssä, Tlastollsessa Päätomstossa, toukokuussa 97. A ug. Hjelt.