Finnsinmäki I. Korttelisuunnitelma ja rakentamistapaohje Korttelit
|
|
- Ville-Veikko Mikkola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Finnsinmäki I Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje Koreli -..
2
3 SÄLLYS PERUSTDOT JOHDTO SUIKORTTELEIDE YLEISET OHJEET KORTTELIT, ja KORTTELIT, KORTTELIT ja PERUSTDOT Rakenamisapaohjee on laadiu Finnsinmäki I asemakaavoiuksen yheydessä ja ne koskeva alueelle sijoiuvia uusia asuinkoreleia. semakaavoiukseen on ryhdyy alueen suurimman maanomisajan Esbogårdin ja YIT Rakennus Oy:n aloieesa. semakaavoiuksesa ja rakenamisapaohjeiden laaimisen ohjaamisesa on vasannu Espoon kaupunki. Finnsinmäki I asemakaava on ensimmäinen vaihe Espoonkaranon alueen vaiheiain eenevässä kaavoius- ja oeuussuunnielussa. semakaavan yheydessä on laadiu myös kunnalliseknise yleissuunnielma (TO Oy. Espoon kaupungin puolesa asemakaavan ja rakenamisapaohjeen laadinaa ova ohjannee arkkiehi ni Uusiupa, maisema-arkkiehi Mikla Koivunen sekä projekipäällikkö arkkiehi Mikko Kivinen ja aluearkkiehi Liisa Ikonen. Liikenneverkon suunnielua kaupungin puolela on ohjannu DI Salla Karvinen. Espoon kaupunginmuseon puolesa suunnielmia on kommenoinu Tryggve Gesrin. semakaavan pohjana oimivasa korelisuunnielmasa ja rakenamisapaohjeen laaimisesa on vasannu rkkiehdi nila & Rusanen Oy, jossa yöryhmän ova muodosanee arkkiehi Mikko Rusanen, arkkiehi Marius Savickas sekä arkkiehi yo Siiri Murola. Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli -
4 JOHDTO semakaavan merkinöjen ja määräysen lisäksi ulee noudaaa korelisuunnielmaa ja rakenamisapaohjeia. Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje äsmenävä asemakaavan avoieia. Korelisuunnielmassa esieyn rakennusen ja oiminojen sijoielun voi rakaisa oisinkin asemakaavan sallimissa puieissa. Tärkeinä on oeuaa asemakaavan ja siä äydenävän ohjeisuksen henkeä ja avoieilaa. Toeuussuunnielun alkaessa asemakaava ja korelisuunnielma rakenamisapaohjeineen on syyä käydä läpi kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. semakaava-alue rajauuu lännessä Espoonkaranoniehen (osin Hiekkaraaan ja eelässä Lapinkyläniehen. Idässä uude asuinkoreli rajauuva Espoonkaranon hisoriallliseen ydinalueeseen. Pohjoisessa alue avauuu Espoonkaranon avoimena säilyneeseen viljelymaisemaan. semakaavoieava alue on osa Espoonkaranon valakunnallisesi arvokasa rakenneua kuluuriympärisöä. lueen kylämäinen rakenaminen on perineisesi sijoiunu alavien ja avoimien maisemaalueiden reunavyöhykkeelle. Uusien asuinkorelien sijoiuminen noudaelee vasaavaa periaaea. Kuluurimaiseman unnusomaisia piireiä vaaliaan jakossakin. Korelialueiden soviaminen sopusoinuisesi maisemakuvaan vaaii rakennussuunnielun ja maisemasuunnielun kokonaisvalaisa oea. Finnsinmäki on Espoonkaranon asuinalueen ensimmäinen oeuusvaihe. Uude korelialuee sijoiuva avoimena säilyeävän, yhenäisen maisema-alueen molemmin puolin. Finnsinmäen alueella hisoriallisen piireiden ja maisemarakeneen huomioiminen on eriyisen merkiävää, sillä uua rakenamisa sijoiuu Espoonkaranon hisoriallisen ydinalueen läheisyyeen. FIMÄKI ämä ohjee koskeva uusia O-,P- ja -korelialueia. Kaavaan kuuluu lisäksi useia nykyisiä pienalokiineisöjä, joille mahdolliseaan asemakaavassa äydennysrakenamisa. semakaavassa on lisäksi varau rakennuspaikka (Y uudelle päiväkodille Järvikylän vanhan koulurakennuksen pihapiiriin. Rakennussuunnielun lisäksi piha- ja ympärisösuunnieluun ulee kiinniää eriyisä huomioa ja suunnielussa ulee käyää maisemasuunnielun asianunijoia. äiden ohjeiden lisäksi ulee huomioida alueelle laadiu kunnallisekninen yleissuunnielma (TO Oy, päiviey. Finnsinmäki I:n asemakaava-alue ilmakuvaan rajauna. Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli -
5 :. kv ( M : an kå : n. H ie kk. (. LI U S EL LI.. E TI.. /Fs in n. pk n ie... g I sm-. Rin. FIT.. r. - sm ä I I Keh G RI.. - sm.. I. HÄ Rin : ::. r KUKLHTI. r - KÖKLX... I Ke. LE DE.. Finnsinmäki I, oe kaavakarasa : Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli - X ::. :: KL. s iu rajo KÖ... ::. Ä hä :: YL. en ESPOOKRTO ESBOGÅRD VÄ.... E HD L.. UK lä K.. den väy ::... klah Kau ::. ::.. ::. sm- sm g I. KE. sm-. Fin. n. sin m ä - FISBERGET ud. nv. hde ukla Ka.. : I g.. sm- :. /s pp E ÄG SV..... ki. sm FI :.. - : Esbogård sm ike Espoonkarano... ( pp/ s : M R. öo. : Espoonkarano y Kä :. Y RK. :: Esbogård sm- :: K p :... VH MKBY. : K GE p / sm- o. : VÄ.. aj E... semakaava-alueen havainnekuva :. Suunnieluohjee koskeva uusia asuinkoreleia. -. ÄG m ÖL EV : n s PB ke.. s nn c ba... :: L P K.. vägen. ESPOOKRTO ESBOGÅRD. : : r.. L : us. : i rajo.... en.. r. T ud :: in i e Mank... ike.. LÄ :. KSOPISTOMÄKI öo KY :. : S. : y Kä : : T KUJ. UU. : : ::. PI KIP L... ::. Fi : M.. V. r k :.... kv ::.. :. ::.. :. : R en... Y. : äg... lev FI. bö. kv pp La H :.. : ESPOOKRTO ESBOGÅRD. kv.. : : : Y. FI O e=, =m : IT. V Y S :... FI :.. joius en ra. O e=, p p /s ikeud. : : M öo Käy OT KRT kv : M : : M s :: : : ESBOGÅRD. : sp.. : Kenä O/s e=, a : TO PEL R RYTT. P e=, +% ESPOOKRTO K pk. ESPOO : : : e=, e=, sr :: sa P e=, a ( H R TT. sa. T. ( O IST T OP + RY. (.. : ESBOGÅRD : S : FI. ( : rajoius.. uden H V ESPOOKRTO ESPOOTLLIKLLIO Träskby : M e=, /s Järvikylä K pp ike Käyöo.. : Kenä.. P e=, P e=, (.... : SEMKVKRT T TÄHÄ Kenä :. :. si.. P e=, : : nph pa Va :: Y.... kv. kv Ä SV RD GÅ.. :. BO ES (. ( GE K POO ES : E OTI RT. n Finn svä a. D m. ( SU bana :. :: :. :.. gen.. :. :.. Sand :: : (. :. sr- : Esbogård O e=, : (.. K Espoonkarano : ar a a kv. :. : sl : :: ma. : Esbogård Esbogård Espoonkarano Espoonkarano. :. :
6 KORTTEL RJUTUMISPERITTEET KTUIHI J YLEIS LUEIS KORTTELILUEIDE VÄRIT, MTERILIT J KTTOMUODOT Korelinnumero Korelinnumero Uude rakennukse Uude rakennukse Oleva rakennukse Oleva rakennukse Valakunnallisesi merkiävän avoimen maisema-alueen reuna. Reunavyöhyke isueaan pensain ja puin kerroksellisesi. Korelialueen osa, jolla rakennuksen sisäänkäynni pyriään sijoiamaan ensijaisesi kadun puolelle. Poraia, kaoksia, erasseja ja kuiseja saa sijoiaa rakennusalan ulkopuolelle. Kauun rajauuva, isueava piha-alue. Piha rajaaan pensasaidoin ym. kasvillisuudella kaualueen suunaan sekä käyeään arviaessa ukimuureja korkeuserojen hallisemisessa. Pihoja ei rajaa kadusa rakeneellisesi. Tärkeä näkymä. Uude korelialuee. Värikara Pehmeämpien murreujen värien uude korelialuee. Korelialueilla on kiinnieävä eriyisä huomioa väriyksen ja julkisivuverhouksen soviamiseksi kuluurimaisemaan. Rakennusen pääasiallisena julkisivumaeriaalina ulee käyää puua. suinrakennuksissa ulee olla harjakao. Muissa rakennuksissa myös pulpeikao on mahdollinen. Vesikaomaeriaalina ummanharmaa saumau peli. Värikara B Vahvempien murreujen värien uude korelialuee. Rakennusen pääasiallisena julkisivumaeriaalina ulee käyää puua. suinrakennuksissa ulee olla harjakao. Muissa rakennuksissa myös pulpeikao on mahdollinen. Vesikaomaeriaalina ummanharmaa saumau peli. ykyise ja äydenyvä korelialuee. semakaavan korelialuee, joka eivä sisälly rakennusapaohjeeseen. ykyise ja äydenyvä korelialuee. semakaavan korelialuee, joka eivä sisälly rakennusapaohjeeseen. Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli -
7 SUIKORTTELEIDE YLEISET OHJEET Yleisissä ohjeissa esieään kaikkia O-, P- ja -korelialueia koskeva yheise suunnieluohjee. Tarkempaa korelikohaisa ohjeisusa anneaan jäljempänä. Kaupunkikuvan yleispiiree Kaavamääräyksissä ja rakenamisa ohjaavissa periaaesuunnielmissa pääpaino on rakenamisen ja kuluuriympärisön soviamisessa oisiinsa. Eriyisä huomioa kiinnieään avoimen kuluurimaiseman ja korelien väliseen reunavyöhykkeeseen. Maisemallisen hahmon säilyämiseksi asuinrakenamisen ja avoimempien maisema-alueiden välillä ylläpideään ai muodoseaan isueuja, puusoisia vyöhykkeiä. Piha-aluee Mahdollisimman suuri osa piha-alueesa ulee isuaa (puu, pensaa, perenna ja maanpeiekasvi. Piha-alueilla on pyriävä säilyämään olevaa luonnonmaasoa. Jyrkemmillä osuuksilla asunokohaisa asaisa pihailaa on suosielavaa muodosaa maason äyöjä ai leikkauksia minimoiden kevyrakeneisilla erasseilla. Sisäänkäynipihoja jäsenneään luonnonmukaisin pinamaeriaalein. lueen eriyinen arvo huomioiden kaikenlaisa ylirakenamisa ja visuaalisa ylikuormiusa ulee piha-alueilla välää. Mahdollise korelialueen puolelle sijoiuva kaurakenee (luiska ulee käsiellä osana piha-aluea sien, eä kokonaisuus on kaupunkikuvallisesi laadukas ja yhenäinen. Korelien ja pihojen rajauuminen voimeen kuluurimaisemaan rajauuva korelien reunavyöhykkee isueaan kerroksellisesi puin ja pensain. Yleisiin alueisiin ja kauiloihin koreli rajauuva ensisijaisesi pensasaidoin ym. viherrakenamisella. Rajaamiskeinojen on muodoseava vehreää kaupunkikuvaa. sunojen sisäänkäyni- ja eupihojen sijoiuessa kaualuea vasen kiinnieään eriyisä huomioa kaualueen ja pihan yhenäiseen kokonaisuueen. Sisäänulopiha ja kau ulee asaa ja rakenaa yhenäisen suunnielman mukaisesi. Myös ukimuureja voidaan käyää arviaessa kauilan ja piha-alueen korkeuserojen jäsenämiseen koskien iiviisi kauun rajauuvia asunopihoja. P- ja -korelialueilla asunno ulee ryhmiellä pihapiireiksi, joiden keskelle sijoiuu asukkaiden yheisiä pihailoja. Toisiinsa rajauuva piha-aluee on suunnielava yhenäisenä kokonaisuuena onijaosa riippumaa. ida ja muuri sunopiha saa rajaa oisisaan eninään, meriä korkealla puurakeneisella aidalla. iojen ulee väriykselään ja ilmeelään muodosaa korelialueella yhenäinen vaikuelma. Väriys noudaaa rakennuksia koskevia ohjeia osa-alueiain. Yleisiin alueisiin (VP/VL rajauuvia oninosia ei saa aidaa rakeneellisin aidoin. Tonien korkeusero ulee ensisijaisesi järjesellä luonnonmukaisin asoeroin. Mikäli ukimuureja on välämäönä käyää, ulee niiden maeriaalin ja laauason sopia maasoon ja kaupunkikuvaan. Tukimuurien väli ja luiska ulee verhoa isuuksin; isueavien luiskien kalevuus on eninään :. Kao ja julkisivu suinrakennusen kaomuoona on harjakao, josa erilaise variaaio ova mahdollisia. Kaokalevuuden ja -muodon ulee muodosaa korelialueiain yhenäinen vaikuelma. Kaemaeriaalina ulee käyää maalaprofiilisa, ummanharmaaa kaea, kuen konesaumaua peliä. suinrakennusen harjalinja on kaujen ja korelialueen rajojen suunainen. Rakennuksen kaon harjanlinjan ulee olla rauhallinen ja likimäärin yhenäinen, mikä ulee huomioida rakennusen korkeusasemien sekä onilla ehävien äyöjen ja leikkausen suunnielussa. Maason korkeusvaihelujen vaaima harjalinjan porrasaminen piemmissä rakennusmassoissa on ehävä malillisesi. Rakennusen pääasiallisena julkisivumaeriaalina on puuverhous. Puuverhouksen lisäksi kaosen, kuisien ym. rakenamisessa voidaan käyää muia maeriaaleja. Käyeävä julkisivuvärivalikoima on ohjeiseu korelialueiain. Kaujulkisivujen ulee olla visuaalisela ilmeelään selkeäpiireisiä ja räysäiden sekä sisäänkäynikaosen rakaisujen ulee olla siroja. uo-, jäe-, alous- ja varasorakennusen julkisivumaeriaaleissa, eikä niiden korkeus palomuureineen saa yliää, meriä. Rakennusen muoo Rakennukse ova muodolaan ja hahmolaan selkeiä. Erioen kaujulkisivuissa ja avoinen maisema-alueiden reunoilla visuaalisa ylikuormiusa on väleävä. Kaavan rakennusalojen kaareviksi merkiyillä osilla pikien rakennusmassojen rakenamisavan on mahdolliseava kaareva vaikuelma. Julkisivuaukous on selkeää. Sisäänvedoilla ai ulkonevilla erasseilla voidaan muodosaa asuinmukavuua lisääviä oleskeluiloja. Sisäänkäyniin liiyvä kaokse ja kuisi uova oiminnallisa lisäarvoa asuiniloihin ja luova miellyävää miakaavaa. uopaika ja kaokse O-korelialueilla kahden auon suuria auoalleja laajoine peruuuspihoineen väleään ja oeueaan vähinään oinen auopaikka pihapaikkana ai ilmeelään keveämmin kaeuna. uopaika koreleissa osoieaan asunokohaisiin piha-/kaospaikkoihin ai keskieysi ryhmiin. Keskiey auopaika eivä saa muodosaa pikiä vyöhykkeiä kauja vasen, eikä laajoja pysäköinikeniä korelialueilla sallia. uoallin- ja kaoksen edessä äyyy olla pysähymisila. Jäeaiauksen/kaoksen, aiojen sekä isuusen sijoielussa ja suunnielussa ulee kiinniää eriyisä huomioa urvallisen näkemien järjesämiseen ajoneuvoliiymän kohdalla. suinrakennuksiin kiineäsi liiyvien auokaosen ja allien kohdalla huomioidaan seinä- ja kaerakeneiden palourvallisuusvaaimukse. O-korelialuee O-oneilla auopaikkoja ulee rakenaa ap/asuno. uon peruuus ja käänäminen ulee apahua onilla. P- ja -korelialuee P- ja -oneilla ulee olla vähinään, ap/asuno. Pysäköinipaika voidaan sijoiaa onijaosa riippumaa. Eriyisesi maasonmuodoilaan vaaivilla oneilla, joilla asunokohaisen auopaikkojen ja niiden peruuusilan huomioini on korkeuserojen vuoksi eriyisen haaseellisa, on auopaikkojen keskiäminen pieniin ryhmiin hyvä vaihoeho. uon peruuus sekä käänäminen ulee apahua korelialueella. Jäepisee sijoieaan ensisijaisesi kauliiymän läheisyyeen. Ilmanvaihokonehuonee ja IV-konee Ilmanvaihokonehuonee ja erillise konee on ehävä vesikaon sisään. Erillisiä vesikaon yläpuolelle nousevia konehuoneia ei sallia. Ilmalämpöpumppujen ja vasaavien laieiden sijoieluun ulee kiinniää eriyisä huomioa. iiden sijoiamisa näkyvälle paikalle rakennuksen julkisivussa ulee välää ai laiee on mahdollisuuksien mukaan verhoava kaupunkikuvaan ja rakennuksen arkkiehuuriin sopivalla avalla. Hulevede Hulevesien hallina ulee hoiaa onikohaisesi imeyämällä ja viivyämällä. Sopivia keinoja ova läpäisevien päällyseiden käyäminen, kaovesisäiliö ja kasvipeieise imeyysaluee. Piha-alueelle ulee pyrkiä järjesämään kasvipeieiseksi isueu hulevesien imeyysalue sellaiselle oninosalle, jossa se on luonevaa, maasonmuodo, maaperä ja pihan oiminno huomioon oaen. Jokaisella onilla on suosielavaa olla käyössä vähinään yksi kaovesisäiliö, joka aseeaan syöksypuken alle maanasoon. Kaovesisäiliön vede voidaan hyödynää esim. kaseluveenä. Lisäksi kaikilla oneilla ulee huolehia siiä, eä pihaalueella on ai sinne isueaan riiäväsi puia, pensaia ja maanpeiekasvillisuua. Pihakiveyksen ulee olla vähinään % läpäisevää päällyseä (esim. nurmisaumau beonilaaa ai -kivi, harva luonnonkiveys. Myös harmaaa soraa ai kiviuhkaa voi käyää. Yhenäisiä, laajoja asfaloiuja keniä väleään. Eseeömyys Huolimaa alueen korkeussuheilaan vaihelevasa maasosa onien ulkoaluee ja asunno on suunnielava mahdollisimman hyvin eseeömän liikkumisen mahdollisaviksi. sunoihin on järjeseävä kadula eseeön sisäänkäyni. Korkeuseroilaan jyrkimmillä kohdilla eseeön sisäänkäyni asunoon voidaan osoiaa pääsisäänkäynnin sijasa oisa kaua, mikäli se on peruselua onin käyön ja kaupunkikuvan kannala. Kaupungin rakennusvalvona arvioi rakaisu apauskohaisesi. Energiaehokkuus Rakennusen suunaamisessa ja sijoielussa ulee huomioida uusiuuvien energiamuoojen, kuen maalämmön ja aurinkoenergian hyödynäminen. Maalämpökaivoille on varaava riiäväsi ilaa korelialueilla, ohjeen liieenä on esimerkkimäinen mioiuslaskelma ja ilavarauskaavio korelialueiain. Uusiuuva energiarakaisu ulee suunniella osana arkkiehuuria ja niiden ulee olla eseeisesi ympärisöön sopivia. Rakennusen sijoiamisessa ja muussa onin käyössä on oeava huomioon alueen pienilmasollise ekijä, mm. uulensuojaus, suunaaminen aurinkoon. Korelialueilla ja niiden välillä ulee järjesää sujuva kävely- ja pyöräily-yheyde ulkoilureieille, kevyliikenneväylille ja joukkoliikeneen pysäkeille. Selviys uusiuuvien energianläheiden hyödynämismahdollisuuksisa suosiellaan laadiavan rakennusluvan yheydessä. Selviys laadiaan ensisijaisesi alueellisesi ja vähinään kiineisökohaisesi. Selviyksen ulisi kaaa sekä lämmiys-, jäähdyys- eä sähköenergianarve. Rakenaminen pohjavesialueella (koskee korelia Korelialueella ei saa irrallaan säilyää ai varasoida nesemäisiä poloaineia eikä muia pohjaveä likaavia aineia. Öljy- ja muiden pohjaveä likaavien aineiden säiliö on sijoieava rakennuksen sisäiloihin ai maanpäälle vesiiiviiseen suoja-alaaseen, jonka ilavuuden ulee olla suurempi kuin varasoiavan aineen suurin määrä. Määräys koskee myös rakenamisen aikaisa ilannea. lueelle ei saa asenaa maanalaisa öljysäiliöä. Viemäriverkoson kunoa on arkkailava ja mahdollise vuodo korjaava väliömäsi. Kaivamisa pohjavedenpinnan alapuolelle ulee välää. Rakenamisessa saa käyää ainoasaan puhdasa, pilaanumaona maa-ainesa. Tarviaessa maa-aineksen laau on määrielävä analyysein. Rakennusen kuivausasojen ulee olla pohjaveden pinnan yläpuolella. Maansiiro- ja rakennusöiden aikana ulee huolehia siiä, eei maaperään joudu pohjavesiä vaaranavia aineia. Koneiden ankkaus ja muu sellaise oimenpiee ulee ehdä pohjavesialueen ulkopuolella. Väesönsuoja Väesönsuojia saa rakenaa kaavan rakennusoikeuden lisäksi. Suoja voidaan oeuaa onijaosa riippumaa, mikäli se kokonaisuuden kannala on peruselua. Kasvillisuus Kasvillisuuden ulee olla kuluurimaisemaan ja alueen luoneeseen sopivaa avoimiin viheralueisiin ja kauun rajauvilla korelin osilla. Korelin sisäosissa merkiyksellisä on kaolinjan yliävä kasvillisuus, joka näkyy maisemassa. Hyväkunoise olemassa oleva kookkaa puu sekä muua olemassa olevaa luonnonmukaisa kasvillisuua ulee mahdollisuuksien mukaan säilyää korelialueilla. urmikenien osuus ulee piää mahdollisimman pienenä, ja suosia kasvillisuudessa perennoia ja maanpeiekasveja. Kasvuavalaan ja väriykselään erikoisia ja Espoonkaranon kuluurimaisemalle vieraia lajeja (kuen verivaahera, uija yms. ulee välää. Kasvillisuuslajien ryhmä Suosielava kasvilaji on ryhmiely niiden sijoiumispaikan peruseella. Jokaisesa ryhmäsä suosiellaan käyeäväksi useampaa lajia, mikäli isueavala vyöhykkeelä löyyy ähän ilaa. Kasvupaikalle luonainen kasvillisuus on aina luoneva valina mihin ahansa kolmesa vyöhykkeesä.. voimen reunavyöhykkeen kasvillisuus kuluurimaiseman reunalla Korkea puu Tammi Vaahera Mesälehmus Puisolehmus Saarni Tervaleppä Kuusi Haapa (ryhminä Rauduskoivu Raia Piene puu Tuomi Syreeni Kirsika Omena Koipihlaja Paju Kaaja. Kaualueeseen rajauuva kasvillisuus Ryhmäsä ulee valia ainakin yksi korkea puu ai vaihoehoisesi kaksi pienä puumaisa pensasa Korkea puu Vaahera Mesälehmus Rauduskoivu Piene puu/puumaise pensaa Syreeni Omena Koipihlaja Kaaja Prunus-suvun laji (esim. kirsikka, luumu Pensaa Pensasruusu Teruselja ngervo Euroopanmarjakuusi Orapihlaja Piene, leikaava pensaa. Korelipihoilla oleva kasvillisuus, joka näkyy kaojen yli Tammi Vaahera Saarni Rauduskoivu Haapa Kuusi Mäny Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli -
8 . BO ES... p k..... Va nph ap /Fs in ns in... e=,.. ap. P e=, pp /s. +. Harjasuuna FI : R TT H K s pk sunnon sisäänkäyni eroeaan pinamaeriaalilla muusa piha-alueesa Kaualueeseen liiyvä eupihavyöhyke. Suunnielava yhenäisenä kokonaisuuena. Yheispiha-alue / leikkipaikka Rakennusen muoo voimeen mais aan rajauuva Rakennusen muodossa ulee avoiella pienimiakaavaisuua. TÄYDETYY : onin osa, joka isueaan kerroksellisesi puilla ja pensailla. öo Käy ikeud jo en ra ius +% O e=, Rakennuksilla on yksi pääasiallinen julkisivuväri. -korelialueelle sijoiuvien piempien rakennusmassojen osala julkisivuissa voidaan käyää myös useampia värejä yhdessä rakennuksessa. Vierekkäisillä rakennuksilla on olava oisisaan poikkeava väri. : M Merkinöjen seliykse: P-korelissa, joka sijoiuu avoimen maisema-alueen reus naan, julkisivuväri ova pehmeiä ja hilliyjä, värikara. Koreleissa, ja julkisivuväri ova vahvempia, värikara B.. M sunnon sisäänkäyni eroeaan pinamaeriaalilla muusa piha-alueesa Kaualueeseen liiyvä eupihavyöhyke. Suunnielava yhenäisenä kokonaisuuena. : uopaikka Harjasuuna Isueu piha-alue Jäekaos / Pihavaraso / VSS-varaus semakaavan rakennusala :. : : M. ITE S R Yheispiha-alue / leikkipaikka =m. kv :ja rakenamisapaohje, koreli - Finnsinmäki I - Korelisuunnielma.. Rakennuksiin liiyvissä rimoiuksissa, erasseissa, ikkunanpuieissa sekä muissa vasaavissa rakennelmissa voi käyää ehoseväriä, jonka ulee sopia yheen julkisivuissa käyeyn pääsävyn kanssa. Kaokse ja varaso voiva olla väriykselään myös neuraaleja aieua valkoisa/harmaaa. Kokonaisuuden ulee olla arkkiehonisela ilmeelään yhenäinen. O e=, ykyinen rakennus : Korelisuunnielma, koreli, ja. Julkisivujen väriys Isueava pensasaia asunopihaan rajaus kauun : KORTTELIT:, & : P e=,. sp ap Valakunnallisesi merkiäviin avoimiin maisema-alueisiin rajauuva asuinrakennukse ulee oeuaa erillisinä pienyksikköinä (koreli. Finnsiniehen rajauuva piha-alue, jolla on huomioiava ielinjan kuluurihisorillinen arvo : OT kv KRT ESPOO. O PELT R RYT T. ykyinen rakennus a ap sa :: P e=, suinrakennusen kaomuoo on harjakao eri variaaioineen. Muissa rakennuksissa (kaokse/varaso voidaan käyää myös pulpeikaoa. Harjalinjojen ulee olla kadun ai korelialueen rajan suunaisia. Kao on varuseava räysäillä, jonka piuus lappeen puoleisella julkisivulla on vähinään cm. Kaomuoojen ulee muodosaa korelialueiain yhenäinen vaikuelma. Eriyisesi piempiä rakennusmassoja ja kaolinjaa voidaan porrasaa pysysuunnassakin, mikäli onin korkeusero siä puolava. Jäekaos / Pihavaraso / VSS-varaus aa Kaomuoo Isueava pensasaia asunopihaan rajaus kauun RY... ( Isueu piha-alue T :... H Korelin Espoonkaranonieä rajaavien asuinrakennusen sisäänkäynejä on suosielavaa sijoiaa kadun puolelle. Kadun puolella eupiha ova kaupunkimaisia, isuuksin ja kiveyksin jäsenneyjä. Pääasiallise oleskelupiha sijoieaan yheisen piha-alueen puolelle, sillä Espoonkaranonien puoli alisuu liikennemelulle. Korelien yhjärvikylä eispiha suunniellaan onijaosa riippumaa oiminnallisesi ja ym ap pärisölään yhenäisenä kokonaisuuena. Yheise oleskelu- ja leikträskby kipaika rajaaan ajoreieisä ja auopaikoisa isuuksin. sunokoh : aise piha rajaaan yheisisä alueisa ja kulkureieisä ensisijaisesi isuuksin. sunokohaisia pihavarasoja voidaan keskiää myös yheispihalle piharakennuksiin. äihin voi sijoiaa myös väesönsuojan. uopaikka V ap : M ap semakaavan rakennusala ap :. ap Piha-aluee Merkinöjen seliykse: : ap. Rakennusen sijoielun pääpiiree on esiey korelisuunnielmassa. semakaavan kerrosluku on, mua jyrkemmillä maasonkohdilla on syyä ukia rinnerakaisuja, mikäli se kaupunkikuvan ja maason kannala on peruselua. Kaavassa on nuolimerkinnöin osoieu rakennusalan raja, joiden myöäisesi/joihin kiinni julkisivulinja on rakenneava. Kauja vasen rakennusen on muodoseava eheiä, kadun suunaisia julkisivulinjoja. sunojen sisäänkäynejä, kuiseja ja erasseja saa uloaa rakennusalan ulkopuolelle. Espoonkaranonien varsi muodosaa kaupunkikuvallisesi ärkeän reunavyöhykkeen asuinalueelle. joyheys onille (rasie ap Rakennusen sijaini ykyinen rakennus KORTTELIT: & P e=, : ap Kaso myös kaikkia koreleia koskeva suinkoreleiden yleise ohjee sivula. voimeen mais aan rajauuva onin osa, joka isueaan kerroksellisesi puilla ja pensailla : ie KORTTELIT, ja sunnon sisäänkäyni eroeaan pinamaeriaalilla muusa piha-alueesa ap. :.. ap Isueava pensasaia asunopihaan rajaus kauun ap. :: G VÄ DS R GÅ Isueu piha-alue. p p /s.. :. E O. :. ESPO... (..
9 X X X Värikara, pehmeä murreu väri X X X X X X Korelien esimerkkiväri on poimiu Tikkurila Oy:n Facade- ja Puualovärikaroisa. Värimalli ova esimerkkejä, eivä siovia. Tulosuseknisisä syisä esiey malli voiva poikea alkuperäisisä. KTU TOTI SÄ KULKUREITTI KTU TOTI SÄ KULKUREITTI X X X X X auokaos Väriysesimerkki koreli,, ja. Huomioiavaa on, eä korelin vierekkäisen rakennusen väriyksen on poikeava oisisaan. X X X X X sisäänkäynikaos / -kuisi kuisi / erassi kuisi pihavaraso pihavaraso X X X Värikara B : vahvemma murreu väri X X Esimerkki, jossa kadun suunaisesi olevien rivialojen sisäänkäynni sijoiuva kadun puolelle. Sisäänkäynejä voidaan myös yhdisää pareiksi. Sisäänkäynien kuiseja ai kaoksia voidaan uloaa rakennusalan rajan ulkopuolelle. Sisäänkäynnin sijoiuminen asunnon pääasiallisen avauumissuunnan puolelle rajaa merkiäväsi pohjarakaisua. Mikäli asunokohaisa pihailaa on niukali, asunokohaisia pihavarasoja voidaan asunopihan sijasa kooosumminkin korelin pihapiiriin. Julkisivuperiaae Espoonkaranonien suunaan :. suinalueen luoneen ja elävyden kannala on eduksi sijoiaa sisäänkäynejä ja eupihoja kadun puolelle. uopaikkoja voidaan sijoiaa asuinrakennuksiin yhdiseyihin kaoksiin rakennusmassojen väliin. Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli -
10 KORTTELIT ja. uopaikka ap ap FI. : : /s pp ap : M semakaavan rakennusala O e=, E T..... K. R, & ja rakenamisapaohje, koreli - KORTTELIT: Finnsinmäki I - Korelisuunnielma. : Korelisuunnielma, koreli ja Merkinöjen seliykse: r. ck en Valakunnallisesi merkiäviin avoimiin maisema-alueisiin rajauuva asuinrakennukse ulee oeuaa erillisinä pienyksikköinä (koreli. Julkisivujen väriys :.. TÄYDETYY.. =m. SV ÄG ykyinen rakennus KRTO RD Finnsiniehen rajauuva piha-alue, jolla on huomioiava ielinjan kuluurihisorillinen arvo T ITE S R Rakennusen muoo FI voimeen mais aan rajauuva onin osa, joka isueaan kerroksellisesi puilla ja pensailla :. Yheispiha-alue / leikkipaikka H Kaualueeseen liiyvä eupihavyöhyke. Suunnielava yhenäisenä kokonaisuuena... :. sunnon sisäänkäyni eroeaan pinamaeriaalilla muusa piha-alueesa FI I Jäekaos / Pihavaraso / VSS-varaus S R ap : Isueava pensasaia asunopihaan rajaus kauun TE : Korelien yheispiha suunniellaan onijaosa riippumaa oiminnallisesi ja ympärisölään yhenäisenä kokonaisuuena. Yheise oleskelu- ja leikkipaika rajaaan ajoreieisä ja auopaikoisa isuuksin. sunokohaise piha rajaaan yheisisä alueisa ja kulkureieisä ensisijaisesi isuuksin. sunokohaisia pihavarasoja voidaan keskiää myös yheispihalle piharakennuksiin. äihin voi sijoiaa myös väesönsuojan.keskisey auopaika oeueaan ensisijaisesi kaamaomina. suinrakennusen kaomuoo on harjakao eri variaaioineen. Muissa rakennuksissa (kaokse/varaso voidaan käyää myös pulpeikaoa. Harjalinjojen ulee olla kadun ai korelialueen rajan suunaisia. Kao on varuseava räysäillä, jonka piuus lappeen puoleisella julkisivulla on vähinään cm. Kaomuoojen ulee muodosaa korelialueiain yhenäinen vaikuelma.. V. FI s Isueu piha-alue Finnsinie on osa kuluurihisorillisesi arvokasa Kuninkaanien lin- Kaomuoo Harjasuuna ap uopaikka : M r sp Merkinöjen seliykse:. Kansanopisonien varrella kadun puoleise eupiha ova kaupunkimaisia, isuuksin ja kiveyksin jäsenneyjä. Puuisuusen sijoiaminen kadun puolelle on suosielavaa, sille ne elävöiävä kaumaisemaa. Korelissa asunojen oleskelupihojen sijoiuminen myös Kansanopisonien puolelle on edullisen avauumissuunien puolesa peruselua. Korelin P -korelialueen avoimen maisemaalueen puoleinen reuna on isueava kerroksellisesi puin ja pensain vyöhykkeen. muokkauksia ja ai ieympärisöön sopimaona ylirakenamisa. -korelialueella näkymäyheyä Finnsinielä Kansanopisonien suunaan ei saa esää esim. auokaoksin. p p /s KORTTELIT: &: Piha-aluee :jaa, eikä onin iehen rajauuvalla osalla saa ehdä suuria piha-alueen GE. O/s e=, ( P e=, VÄ ap S T joyheys onille (rasie e=, sr sr e=, ykyinen rakennus FI T T voimeen mais aan rajauuva onin osa, joka isueaan kerroksellisesi puilla ja pensailla O IST (. ap P O sunnon sisäänkäyni eroeaan pinamaeriaalilla muusa piha-alueesa Kaava mahdollisaa myös O -oneilla rakenamisen lähemmäksi kuin meriä onin rajasa edellyäen ällöin palourvallisuusmääräysen huomioimisa julkisivujen, auokaosen ja ikkuna-aukkojen osala. S FI : : K :. Isueava pensasaia asunopihaan rajaus kauun H ESPOOTLLIKLLIO pp/s Isueu piha-alue Järvikylä Träskby elua, mikäli rakennusen soviaminen maason korkeuseroihin siä puolaa. Umpinaisia, korkeia sokkelipinoja ei ule ehdä, vaan asaa korkeuseroja hienovaraisemmin laiakorkoja ja pihaasoja porrasamalla. Kauja vasen rakennusen on muodoseava korelisuunnielman mukaisesi eheiä julkisivukokonaisuuksia. sunojen sisäänkäynejä, kuiseja ja erasseja saa uloaa rakennusalan ulkopuolelle. Harjasuuna V (.. ( semakaavan rakennusala P e=, Rakennusen sijoielun pääpiiree on esiey korelisuunnielmas- Kenä sa. semakaavan kerrosluku on, mua rinnerakenaminen on perus- Merkinöjen seliykse: Rakennusen sijaini KORTTELIT: & Kaso myös kaikkia koreleia koskeva suinkoreleiden yleise ohjee sivula.. Rakennuksilla on yksi pääasiallinen julkisivuväri. Korelin vierekkäisillä rakennuksilla on olava oisisaan poikkeava väri. Korelien julkisivuväri ova pehmeiä ja hilliyjä, värikara. Rakennuksiin liiyvissä rimoiuksissa, erasseissa, ikkunanpuieissa sekä muissa vasaavissa rakennelmissa voi käyää yhä ehoseväriä, jonka ulee sopia yheen julkisivuissa käyeyn pääsävyn kanssa. Kaokse ja varaso voiva olla väriykselään myös neuraaleja aieua valkoisa/harmaaa. Kokonaisuuden ulee olla visuaalisela ilmeelään yhenäinen.
11 X X X Värikara, pehmeä murreu väri Finnsinmäessä X X X Korelien esimerkkiväri on poimiu Tikkurila Oy:n Facade- ja Puualovärikaroisa. Värimalli ova esimerkkejä, eivä siovia. Tulosuseknisisä syisä esiey malli voiva poikea alkuperäisisä. X X X VR. VR. VR. Väriysesimerkki koreli ja. Huomioiavaa on, eä korelin vierekkäisen rakennusen väriyksen on poikeava oisisaan. Esimerkkikaavio, jossa -korelialueelle sijoiuu kerrospienaloja. Tällöin asunno ova päällekkäin, mua kullakin asunnolla on suora sisäänkäyni maanasosa. Kullakin asunnolla on oma piha. Pihavaraso voidaan sijoiaa asunopihojen yheyeen ai keskieysi pihapiiriin sijoiuvaan erilliseen yheiseen pihavarasoon. Yheispiha / leikkipaikka sunokohainen sunokohainen piha-alue Eupiha Kaualue Eupiha piha-alue Yheispiha uopaika Julkisivuperiaae ja poikkileikkaus : Kansanopisonien varren rakenamisesa. Kaumaisemaan uo vaihelua ja mielenkiinoa rakennusen suunaamisen vaihelu ja rakennusen pääyjulkisivujen korosaminen. Piemmissä rakennuksissa voidaan käyää useampaa julkisivuväriä. Kadun puolelle sijoiuva puuisuukse uova elävyyä ja vehreyä kaupunkikuvaan. Puuisuuksia sijoiuu ryhminä esim. koreliin johavien kulkuyheyksien ja pysäköinialueiden kohdille, jossa niille on enemmän ilaa. Rineeseen sijoiuvan rakenamisen osala kaujen puolelle ei saa muodosua korkeia umpinaisia sokkelipinoja, vaan rakenamisen korkeusaso on sovieava hienovaraisemmin maasoon. Myös rinnerakenamisen rakaisu ova mahdollisia. Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli -
12 KORTTELIT J Espoonkarano Esbogård. Hiekk ma araa kv : (. sl. Pina-alalaan isommilla oneilla, joilla asemakaavan ehokkuusluku vasaavasi uoaa isomman rakennusoikeuden, on kannaeavaa ukia, voiko osan rakennusoikeudesa käyää esim. erilliseen pihaai sivuasunoon. :.. Esbogård (. Espoonkarano O e=,. Kaava mahdollisaa akenamisen lähemmäksi kuin meriä onin rajasa, mikä edellyää ällöin palourvallisuusmääräysen huomioimisa julkisivujen, auokaosen ja ikkuna-aukkojen osala. (.. Piha-aluee ssr- r- : LI U S a. EL LI ÅR G BO ES. E ESPO KORTTELIT: & Merkinöjen seliykse: semakaavan rakennusala s : M. T ykyinen rakennus.. R... joyheys onille (rasie..... : Korelisuunnielma, koreli ja. Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli - ITE S R =m : voimeen mais aan rajauuva onin osa, joka isueaan kerroksellisesi puilla ja pensailla.. sunnon sisäänkäyni eroeaan pinamaeriaalilla muusa piha-alueesa FI Isueava pensasaia asunopihaan rajaus kauun OOKRTO OGÅRD O e=, Isueu piha-alue H ITE S R V : Harjasuuna. uopaikka : KORTTELIT: & R OK. G VÄ DS. : M sp.. E TI n : m. D bana : uokaokse ja ajoyheyde onille on rineeseen sijoiuvilla rakennuspaikoilla sijoieava sien, eä miavila äyöilä välyään. Kadula oneille johava ajoyheyde voidaan järjesää myös sien, eä yksi liiymä kadula palvelee useampaa onia (ks. korelin viieellinen asemapiirros. E ( SU.. Sand Korelin avoimeen kuluurimaisema-alueeseen rajauuva reuna on isueava kerroksellisesi puin ja pensain. Kaualueen puolelle oni rajaaan pensasisuuksin ja -aidoin. : semakaava ei rajaa yksiyiskohaisesi asuinrakennusen sijoiumisa oneilla. semakaavan kerrosluku on. Korelissa on huomioiava, eä rakennukse sijoiuva onille alueen luonaise korkeusero huomioiden ja eä rakenaminen ei edellyä miavia äyöjä ja korkeia sokkelipinoja. Tällöin myös rinnerakaisu voi olla sopivin rakennusyyppi. : Rakennusen sijaini Kaso myös kaikkia koreleia koskeva suinkoreleiden yleise ohjee sivula. TO TI. O-oneilla pikiä onien välisiä rajoja ei ule aidaa yhenäisesi jakuvilla rakeneellisilla aidoilla, vaan käyää ensisijaisesi isuuksia. Kaomuoo suinrakennusen kaomuoo on harjakao eri variaaioineen. Muissa rakennuksissa (kaokse/varaso voidaan käyää myös pulpeikaoa. Kao on varuseava räysäillä, jonka piuus lappeen puoleisella julkisivulla on vähinään cm. Kaomuoojen ulee muodosaa korelialueiain yhenäinen vaikuelma. Julkisivujen väriys Rakennuksilla on yksi pääasiallinen julkisivuväri. Korelin vierekkäisillä rakennuksilla on olava oisisaan poikkeava väri. Julkisivuvärien osala noudaeaan yleisiä väriysä koskevia ohjeia (sivu. Korelien julkisivuväri ova pehmeiä ja hilliyjä, värikara (ks. esimerkiksi sivu. Rakennuksiin liiyvissä rimoiuksissa, erasseissa, ikkunanpuieissa sekä muissa vasaavissa rakennelmissa voi käyää ehoseväriä, jonka ulee sopia yheen julkisivuissa käyeyn pääsävyn kanssa. Kaokse ja varaso voiva olla väriykselään myös neuraaleja aieua valkoisa/harmaaa. Kokonaisuuden ulee olla arkkiehonisela ilmeelään yhenäinen..
13 Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli -
14
KORTTELI Asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma Espoon Laurinlahti, Ristiniementie
KORTTEL 34108 Asemakaavamuuoksen viiesuunnielma Espoon Laurinlahi, Risiniemenie 2..2016 SU 1/9 MA-arkkiehdi Oy Koreli 34108 Asemakaavamuuoksen viiesuunnielma Näkymä Risiniemenielä 2..2016 SU 2/9 Arkkiehdi
Lisätiedot2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.
00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
LisätiedotSELOSTUS Pääskykallion muutos 1
SELOSUS Pääskykallion muuos L:\KAAVA\EX\KAAVASEL\7\ Paaskykallion_m.doc\H PÄÄSKYKALLION ASEMAKAAVAN MUUOS KAAVAN LAAIJA: LIEDON KUNNAN KAAVOIUS JAEKNISE PALVELU: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 09 Suunnielija
LisätiedotSELOSTUS Hartelan muutos 1 L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\2015\4_14_Hartelan_muutos.docx\PS LIETO LOUKINAINEN HARTELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS
SELOSUS Harelan muuos L:\KAAVA\EX\KAAVASEL\0\ Harelan_muuos.docx\PS LEO LOUKNANEN HELAN ASEMAKAAVAN MUUOS KAAVAN LAAJA: LEDON KUNA / KAAVOUS JA EKNSE PALVELU: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 0 Kaavoiusarkkiehi
LisätiedotSELOSTUS K muutos 1
SELOSTUS K. 0 muuos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\K_0_m.doc\TH LETO LTTONEN LTTOSTEN KORTTELN 0 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAN LAATJA: LEDON KUNNAN KAAVOTUS JA TEKNSET PALVELUT: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 00
LisätiedotA 035/2012 Raivion asemakaavan muutos. Liite 8: Asemakaavakartan ja määräysten pienennös sekä havainnekuvia
..0 A 0/0 Raivion asemakaavan muuos Liie : Asemakaavakan ja määräysen pienennös sekä havainnekuvia 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No
LisätiedotRÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013
RÄÄPÄLÄ AP-oni -5- Viikoiainen arjousaika.-..0 TONTTEN SJANT Rääpiälän alue sijaisee Vuorenaan kaupunginosassa, Vanhan Härkäien ja Marssiien kainalossa. Rääpiälään on makaa noin 5,7 ajokilomeriä Hämeenlinnan
LisätiedotMÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010
MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,
LisätiedotAMMATTIRAKENTAJILLE LUOVUTETTAVAT ASUNTOTONTIT KEVÄÄLLÄ 2019
www.urku.fi/oni..0 AMMATTIRAKENTAJILLE LUOVUTETTAVAT ASUNTOTONTIT KEVÄÄLLÄ 0 Tonin kiineisöunnus Osoie Pina-ala m Rak.oik. k-m Käyöarkoius Kärsämäki --0- Heikki Huhamäen polku 0+0 AP- Yli-Maaria ---,,
LisätiedotLIETO LOUKINAINEN PERKIÖNTIE ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
SELOSTUS L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\Perkionie.doc\PS ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAN LAATJA: LEDON KUNNAN KAAVOTUS JA TEKNSET PALVELUT: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 0 Kaavoiusariehi Pea Sillanpää
LisätiedotESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010
ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kuna, Ympärisö- ja ekninen osaso Anne-Mari Kemainen 00 SISÄLTÖ VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELOON ALUEELLA s.. Hoioluokkien välise ero s. 4. A
LisätiedotSELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
Dnro KAUS//00 VP /5..00..0 609 56 SELOSTUS RIESKALAN (7.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireille: 9..00 KH hyväksyny: KV hyväksyny: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT
LisätiedotAsemakaavan muutos koskee Tähtiniemen kaupunginosan (22.) korttelia 50 ja osia siihen liittyvästä virkistysalueesta.
HENOLAN KAUPUNK /Akm. TÄHTNEM, Tähiniemen sauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS.0.0 Asemakaavan muuos koskee Tähiniemen kaupunginosan (.) korelia 0 ja osia siihen liiyväsä virkisysalueesa. Asemakaavan muuoksella
LisätiedotK A T I S T E N K A R T A N O N R A N T A
L Ä H Y M P Ä R S T Ö N Y L E S S U U N N T E L M A J A R A K E N N U S T A P A O H J E K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A 546.0 KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA 6.5.009 LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA
LisätiedotTYÖLÄNOJAN ALUEEN SUUNNITTELUOHJE ASUINPIENTALOJEN JA ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUEET Korttelit 52, 70-72, 74 ja 184-202
YLÖJÄRVEN KAUPUNK - KAAVOTUS Mesäylä Työlänojan alueen asemaaava TYÖLÄNOJAN ALUEEN SUUNNTTELUOHJE ASUNPENTALOJEN JA ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUEET Koreli, -, ja - Ympärisölauauna.. Sisällyslueelo Yleisä...
LisätiedotHARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.
PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu
LisätiedotRAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA
RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1.
LisätiedotSeinämien risteyskohdat
CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Sefan Fredriksson Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi
LisätiedotULVILAN KAUPUNKI. Pitkärannan asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos
ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / ULVILA KAUPUKI Pikärannan emakaava (laajennus) ja emakaavan muuos Koreli 0-,,, ja 0-, osa koreleisa,,, sekä puiso-, lähivirkisys- ja kaualuee..0
LisätiedotSELOSTUS Eritasoliittymän_muutos 1 LIETO ASEMANSEUTU ERITASOLIITTYMÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS
SELOSTUS Eiasoliiymän_muuos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\ Aseman_eiaso_m.docx\PS ERITASOMÄN KAAVAN LAATIJA: ASEMAKAAVAN MUUTOS LIEDON KUNTA / KAAVOITUS JATEKNISET PALVELUT: Kaavoiusinsinööi Juha Mäki p. 0
LisätiedotK Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
LisätiedotNotor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi
Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin
Lisätiedott P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<
1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5
LisätiedotSeinämien risteyskohdat
CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson - SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök - Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi kappaleen seinämää
LisätiedotMÄNTTÄ KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2. 12. 2005 ARKKITEHTUURITOIMISTO HEIKKINEN- KOMONEN OY JWM- ENGINEERING OY, WSP LT- KONSULTIT OY
MÄNTTÄ KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2. 12. 2005 ARKKITEHTUURITOIMISTO HEIKKINEN- KOMONEN OY JWM- ENGINEERING OY, WSP LT- KONSULTIT OY MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3 Valaisinyypi
LisätiedotLUKKARINMÄKI 12 HORN 2 LUKKARINMÄKI HORN 2 ALHAISI 13 ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU SIJAINTIKARTTA 1:5000. Kaupunkikehityspalvelut
SJANTKARTTA :000 ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAVAAJANKATU Kaupunkisuunnielu Kaupunkikehiyspalvelu Örninkau Saamakau Kivenhakkaajankau Kivenhakkaajankau Kärkänkau lomäenkau Kurimonkuja Kulkurinkuja Koulukau Kerimanninkau
LisätiedotRakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus
Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla
LisätiedotKORTTELIOHJE. Asemakaava nro 8048 Santalahti YLA:
KORTTELOHJE Asekaava nro Sanalahi Koskee koreleia no.,,,,,,,,,,,, ja YLA:.. TÄÄ KORTTELOHJE KUULUU KAAVAN NRO YLESÄÄRÄYKSEN UKASEST VALTUUSTON.. HYVÄKSYÄN SANTALAHDEN ASEAKAAVAN NRO ASAKRJOHN. Aluejulkisivu
LisätiedotLIETO LITTOINEN LITTOISTEN LAAJENNUS JA MUUTOKSET ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
SELOSUS LOSE LJEUS J UUOSE L:\V\EX\VSEL\0\_0_Lioisen_laajennus_m.doc\PS LO LOE LOSE LJEUS J UUOSE SEV J SEV UUOS V LJ: LDO VOUS J ESE PLVELU: aavoiusinsinööri Juha äki p. 00 0 aavoiusariehi Pea Sillanpää
Lisätiedot2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNKI 632/Akm 22. TÄHTINIEMI, Tähtiniemen rantasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 16.02.2012
HENOLAN KAUPUNK /Akm. TÄHTNEM, Tähiniemen ranasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS.0.0 Asemakaavan muuos koskee Tähiniemen kaupunginosan (.) korelia 0 ja osia siihen liiyväsä virkisysalueesa. Asemakaavan
Lisätiedot638/AKM SILTAKATU ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
/AKM SLTAKATU -9 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muuos koskee Plaanin (.) kaupunginosan korelin 19 onia. Asemakaavan muuoksella muodosuu Plaanin (.) kaupunginosan korelin 19 oni. KÄSTTELYPÄVÄMÄÄRÄ:
LisätiedotLounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304
Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 7299-7300, 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon alue sijaitsee Kuusistossa Empon asemakaavoitetun pientaloalueen lounaiskulmassa.
LisätiedotNunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset
Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon
LisätiedotLIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Pitkärannan ja Valtavainion asemakaava. Päivitetty Suunnittelualue
L OSLLISUMIS- J RIOSUUILM Pikärannan ja alavainion asemakaava Päiviey..0. Suunnielualue ämä osallisumis- ja vioinisuunnielma koskee Ulvilan kaupungin Pikärannan ja alavainion kaupunginosien asemakaavan
LisätiedotF E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm
: A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ Â m â Ê ê î ô
LisätiedotLUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ
1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot
LisätiedotMittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M
Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa
LisätiedotRakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.
Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot
LisätiedotVälipalareseptiopas ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT
Välipalaresepiopas 1 ä Sisällyslueelo Pähkinä-joguri... 4 Tofuorilla... 6 Ruispaaholeivä hunajalla... 8 Hedelmäkippo... 10 Omenapuuro... 12 Juusovarras... 14 Mansikkasmoohie... 16 15-v. 16-v. Keskimääräise
LisätiedotLUKKARINMÄKI 12 HORN 2 LUKKARINMÄKI HORN 2 ALHAISI 13 ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU SIJAINTIKARTTA 1:5000. Kaupunkikehityspalvelut
SJANTKARTTA :000 ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAVAAJANKATU Kaupunkisuunnielu Kaupunkikehiyspalvelu Örninkau Saamakau Kivenhakkaajankau Kivenhakkaajankau Kärkänkau lomäenkau Kurimonkuja Kulkurinkuja Koulukau Kerimanninkau
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.4 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vasausen piireiden, sisälöjen ja piseiysen luonnehdina ei sido ylioppilasukinolauakunnan arvoselua. Lopullisessa arvoselussa
LisätiedotKORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI. Näkymä Lusikkatieltä, korttelien ja välistä pohjoiseen.
KORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI Näkymä Lusikkatieltä, korttelien 45094 ja 45116 välistä pohjoiseen. Tiivistelmä Sisällysluettelo 1. Sisällysluettelo, tiivistelmä 2.-3. Asemakaava, määräykset 4.-5 Korttelisuunnitelman
LisätiedotKuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.
Lisätiedot638/AKM SILTAKATU ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
/AKM SLTAKATU -9 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muuos koskee Plaanin (.) kaupunginosan korelin 19 onia. Asemakaavan muuoksella muodosuu Plaanin (.) kaupunginosan korelin 19 oni. KÄSTTELYPÄVÄMÄÄRÄ:
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan
Lisätiedot2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t
Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina
LisätiedotLUKU 14 KIVILOHKOJEN KUORMAAMINEN MATALALAITAISIIN AVOVAUNUIHIN
LUKU 14 KIVILOHKOJEN KUORMAAMINEN MATALALAITAISIIN AVOVAUNUIHIN 1. Tämän luvun määräykse koskeva poikkileikkaukselaan suorakaieen muooisen kivilohkojen kuormausa ja kiinniysä maalalaiaisiin avovaunuihin,
LisätiedotPalomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).
ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla
LisätiedotRAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00->
RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00-> SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT + ASEMAKAAVA + RAKENNUSTAPAOHJEET + KATUKOROT + KUNNALLISTEKNIIKAN LIITTYMÄT + TONTIN MAASTO JA MAAPERÄ (MAAPERÄTUTKIMUS JA VAAITUS)
Lisätiedot638/AKM SILTAKATU ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
/AKM SLTAKATU -9 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muuos koskee Plaanin (.) kaupunginosan korelin 9 onia. Asemakaavan muuoksella muodosuu Plaanin (.) kaupunginosan korelin 9 oni. HYVÄKSYMSPÄVÄMÄÄRÄT:
LisätiedotFinavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja
9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän
LisätiedotY m p ä r i s t ö k a t s a u s
Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-
LisätiedotPK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa
LisätiedotPalojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner
Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus 5.4.2018/Tanner Metsäkalteva Palojoen varren alue on osa Metsäkaltevan kaupunginosaa, tulevaa yli 6 000 asukkaan asuinaluetta Rakentamista ohjaavat:
LisätiedotKAANAAN (61.) KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS, 1. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1626 KAAVASELOSTUS
KAANAAN (.) KAUPUNGNOSAN LAAJENNUS,. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 0 KAAVASELOSTUS Porin kaupunkisuunnielu..0 Vireilleulo..0 Kaavaluonnos nähävillä 0...0 KH KV . PERUS- JA TUNNSTETEDOT. Tunniseiedo.
LisätiedotHulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625
Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 6618-6621 ja 6625 Hulkkionkaaren II-alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, Hulkkiontien ja Rajakaaren koillispuolella. Alue on pääasiassa
LisätiedotAS.RAK. K1 / KELL OLESKELUPIHA LE-AP SAMARIAVÄG H= AS.RAK.
30.3 9 27 pp 22 23 All an He ike lin po lku 24 30 25 21.8 5 21 1 3.0 0 40 US PELT +24.6 ostig 77 3 28.4 5.0 9 vm 1 6.3 0 23.4 22.5 7 5.1 en +2 +2 4.7 P 1.5 IH AL AKA LA N PY SI / SÄ KÖ INT IHA LL I USTIE
Lisätiedot13. KAUPUNGINOSA GUNNARLA. KORTTELIT JA RAKENTAMISTAPAOHJEET Hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa
. KAUPUNGNOSA GUNNARLA KORTTELT 7-7 JA 7-79 RAKENTAMSTAPHJEET Hyäsyy aupunisuunnielulauaunnassa 0..0 0 HYÖDYLLSÄ YHTEYSTETOJA Lohjan aupuni Ympärisöoimi PL 7, 080 Lohja p. 09 90 (aihde) Käyniosoie: Karsunie
LisätiedotLuonnos Ostaja Kiinteistö Oy Naantalin Vanha Paloasema, y-tunnus , Kaivokatu 4, Naantali.
Naanalin kaupunki..0 Myyjä Naanalin kaupunki, y-unnus 0-, Käsiyöläiskau, 00 Naanali. Osaja Kiineisö Oy Naanalin Vanha Paloasema, y-unnus -, Kaivokau, 00 Naanali. Kaupan kohde Naanalin kaupungin. kaupunginosan
LisätiedotYMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub,
YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub, ),II1 1 SATAMA ILMOITTAMIE YMPÄRISTÖ- SUOJELU TIETOJÄRJESTELMÄÄ JA SATAMA JÄTEHUOLTOSUUITELMA ranomaisen yheysiedo Merkiy ympärisönsuojelun ieojärjeselmään A. SATAMA TOIMITAA VALVOVA
LisätiedotHAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121
LIITE MUUTETTAVA KAAVAN OSA TAAJAMANOSAN RAJA POISTUU MUUTETTAVA KAAVAN OSA Haapakylä Liite. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma LIITE MAANIITUNLAHTI lv W lv :8 luo- RA 9 hu :9 ol 88: 8 aj o TY : L MAANIITTU
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS
RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä
LisätiedotYhdessä yhteistyöllä. -toimintamalli
1 Yhdessä yheisyöllä ERITYIS- -oiminamalli OPETTAJA 2 Meidän hyvä fiilis Konflikien rakaisumalli Jälkikäsiely Seinäjoen kaupungin Yhdessä yheisyöllä oiminamalli sisälyy koulujen suunnielmaan oppilaiden
LisätiedotSAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4
KTOS L:\PROJEKTT_2012\1510001046 KLEVRTEE KTUJE YS\14_TULOKSET\3.KTUJE YLESSUUTELM\DWG\KLEVRE YS.DWG Tulostettu: 26.6.2013 n- JO KELLR- SR- JKO- KTU SMMOKTU PYSÄKÖT KORTTEL 4 +100,60 KSPHT 1/2 BUS (varaus)
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B
KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän
Lisätiedot1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.
A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA
LisätiedotKORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.
LisätiedotW dt dt t J.
DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan
Lisätiedoti lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto
i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a
LisätiedotTehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla
Tehokasa alvipioa MICHELIN-renkailla y y 2014 www.michelinranspor.com 1 Lainsäädänö koskien kuorma- ja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Lainsäädänö koskien kuormaja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Seuraavassa
LisätiedotKÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1
EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM- bsf infraoimialakunnan perusamiskokous, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra
LisätiedotRANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)
RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu
LisätiedotTANSSIKALLION ITÄOSA II OHJEET RAKENTAJILLE
TANSSKALLON TÄOSA OHJEET RAKENTAJLLE Aksonomerinen kua alueesa HYVNKÄÄN KAUPUNK TEKNKKA JA YMPÄRSTÖ KAAVOTUS..00 ark..00 ..00/ps ark...00 SSÄLLYSLUETTELO SUUNNTTELUOHJEET NUMMENMÄEN RAKENTAJLLE... SOVELTAMSALUE....
Lisätiedot430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.
430 Lintulan lisätontit Sivu 1/5 430 LINTULAN LISÄTONTIT Asemakaavamuutos Rakennustapaohje 14.6.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja 14.6.2010. päivättyyn
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat
LisätiedotDynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä
Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä
LisätiedotBuilt Environment Process Reengineering (PRE)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM -projeki on saavuamassa visionsa, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra FINBIM?
LisätiedotRIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa
LisätiedotBillnäsin asemakaavatyö Kaavanlaatijan vastineet luonnosvaiheen mielipiteisiin
Billnäsin asemakaavayö Kaavanlaaijan vasinee luonnosvaiheen mielipieisiin 2..20 Mielipiee. Rakennusapeekki Oy, Jari Ahlqvis Haluaa lisää oikeua Rakennusapeekin onille ns. Saurun alon yheyeen, lisäksi varaso.
LisätiedotKOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:
LisätiedotP S. Va r äi n. m m2 2. e a / puistossa säilyvät puut. korko muuttuu, kansi uusitaan SVK asv.
TI E f as 8 5 5 pu ke lu pi ip iv - le / te AP 1 4 KI +8 8 +8 9 O le lem ht a ip ss uu a st ol oa ev aa rk ki ip met A L 31 6 L AP P LE IK S E T ei l y tu pu r u va liu m k u at m to äk i in u hl M 22
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013
RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO KUNINKAANTAMMI KESKUSTA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
HELSNGN KUPUNKSUUNNTTELUVRSTO SEMKVOSSTO 0:50 KUNNKNTMM KESKUST SEMKV J SEMKVN MUUTOKSEN SELOSTUS SEMKVN J SEMKVN MUUTOKSEN SELOSTUS SEMKV- J SEMKVN MUUTOSKRTT NRO 50 PÄVÄTTY.9.0. semakaava koskee: Helsingin
LisätiedotLVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön
LisätiedotNAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET
ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU
LisätiedotKORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI
KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS
M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa
LisätiedotA-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!
MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)
LisätiedotRakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi
Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri
LisätiedotPainevalukappaleen valettavuus
Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä
LisätiedotHausjärvellä on neljä taajamaa: Oitissa 2416 asukasta, Ryttylässä 1842 asukasta, Hikiässä 1135 asukasta ja Monnissa 800 asukasta.
Hausjärven omakoioni 0 Hausjärvellä on neljä aajamaa: Oiissa 6 asukasa, Ryylässä 8 asukasa, Hikiässä 5 asukasa ja Monnissa 800 asukasa. Eäisyyde kaupunkeihin: Helsinkiin 85 km, Laheen 5 km, Hämeenlinnaan
Lisätiedot-2, KV 2015-04-20 18:00
-, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen,
LisätiedotEFG 213-320. Käyttöohjeet 09.09 - 03.13. EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320
EFG 213-320 09.09 - Käyöohjee 51151911 03.13 s EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320 Vaaimusenmukaisuusvakuuus Jungheinrich AG, Am Sadrand
LisätiedotKORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA JA SEN NURKKAPISTE RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIN SALLITTU KERROSLUKU
3 7. 8.9 7.7 Rumpu #30.9 Långängsvägen 000 000 000 80 000 LJK/SPK 3 LUONNONTILA 7099 r.00 9.3.3 8 8 0 30. 78.39 7 9 3.00 9 8. 7.0.7. Kaltevuus % 3 7 8 9 0 98 8 7 Kaltevuus % 090 89.0 9.9 0 30 7099 3 3.
LisätiedotPoikkeamislupa/Rakennus Miilukangas Oy, perustettavan yhtiön lukuun. KH 192 Kaavasuunnittelija Mathias Holménin lausunto :
KAUPUNGINHALLITUS 192 08.05.2017 Poikkeamislupa/Rakennus Miilukangas Oy, perustettavan yhtiön lukuun 222/10.1003.100300/2017 KH 192 Kaavasuunnittelija Mathias Holménin lausunto 3.5.2017: Lausunnonantaja
LisätiedotTekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013
Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki
LisätiedotSAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin
Lisätiedot