K A T I S T E N K A R T A N O N R A N T A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K A T I S T E N K A R T A N O N R A N T A"

Transkriptio

1 L Ä H Y M P Ä R S T Ö N Y L E S S U U N N T E L M A J A R A K E N N U S T A P A O H J E K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE

2 SSÄLLYSLUETTELO SSÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT 3. Suunnielman arkoius ja avoiee 3. Suunnieluhisoria 3.3 Suunnielman ekijä 3 YLESKUVAUS 5. Alueen sijaini ja liiyminen ympärisöön 5. Suunnielman yleiskuvaus 5.3 Yleis- ja asemakaavoius 7 Kaisen karano Kaumajärvi 3 JULKSET ULKOTLAT 3. Yleise periaaee 3. Kadu ja kevyen liikeneen reii 3.3 Karanonrannanpuiso 3.4 Lähivirkisysaluee 3.5 Suojaviheraluee 3.6 Kaumajärven ranna 3.7 Luonnonsuojelualuee 3.8 Kasvillisuus 3.9 Pinnoiee Valaisus ja kadunkalusee 3 3. Kaujen ja onien rajapinojen käsiely 3 Vasemmalla: Sijainikara /0000 Yllä: Näkymä korelisa 33 (aieilijan näkemys) Alla: Näkymä Kaumajärven ylä (aieilijan näkemys) Oikealla: lmakuva eeläsä Kansi: Näkymä korelisa 33 (aieilijan näkemys) 4 KORTTELALUEET 5 4. Yleise periaaee 5 4. Asuinkoreli Maeriaali ja väriys Kaupunkikuva Korelipiha Talousrakennukse Ranasauna Kaomuodo Räysää 5 5 SUURKORTTELKOHTASET RENNUSTAPHJEET 5. Suurkoreli A Suurkoreli B Suurkoreli C Suurkoreli D Suurkoreli E Suurkoreli F Suurkoreli G Ranasauna 30 3

3 3/3 ALKUSANAT. Suunnielman arkoius ja avoiee Kaisen Karanonrannan lähiympärisön yleissuunnielma ja rakennusapaohje (jakossa LYRO) on laadiu äydenämään alueen asemakaavaa. LY- ROssa anneaan ohjeia alueen ympärisön ja rakennusen suunnieluun. Ohjeisuksen arkoiuksena on varmisaa Karanonrannan oeuuminen korkeaasoisena aluekokonaisuuena, jolla on oma, selkeäsi koeava ja ymmärreävä idenieei.. Suunnieluhisoria Asemakaavan laaiminen on alkanu maanomisajan aloieesa alueen asemakaavoiamiseksi pienalovalaiseksi asuinalueeksi. Suunnielmaa on laadiu vuodesa 006 alkaen yheisyössä Hämeenlinnan kaupungin kaavoiusoimison ja konsulina oimineen Arkkiehi oimiso Peri Rouhiainen Oy:n kesken. Työn ohjaukseen ova osallisunee lisäksi maanomisajan kumppani Asunosääiö sekä kunnalliseknisen yleissuunnielman ja meluselviyksen laaimisesa vasaava Ramboll Finland Oy. LYRO on laadiu yhäaikaisesi alueen asemakaavaehdouksen ja kunnallisekniikan yleissuunnielman kanssa, jolloin ne ukeva oisiaan. Asemakaavaluonnos (kaavaunnus 406) oli nähävillä lokakuussa 007. Kaavamuuosalue jaeiin kaavaprosessin loppuvaiheessa syyskuussa 008 kaheen osaan irroamalla Lehikuusenkujan ja Leimunkujan asuinoni ja kaualue erilliseksi kaavamuuokseksi..3 Suunnielman ekijä LYROn ova laainee arkkiehdi Pekka Vehniäinen ja Sampo Sikiö Arkkiehioimiso Peri Rouhiainen Oy:ssä. Työn ohjaukseen on osallisunu lisäksi arkkiehi Peri Rouhiainen. Hämeenlinnan kaupungin kaavoiusoimisossa alueen arkkiehina on oiminu arkkiehi Tuula Hellsén ja yöä on ohjannu myös asemakaava-arkkiehi Päivi Salorana. Liikennesuunnielua on ohjannu kaupungininsinööri Markku Vasama. Asunosääiösä yöä ova ohjannee oimiusjohaja Anja Mäkeläinen sekä Asunosääiön Rakennuaja Oy:n oimiusjohaja Jorma Pelomäki. Maisemaselviyksen on laainu MA-Arkkiehdi. Työsä vasasiva maisemaarkkiehi Marja Mikkola sekä maisema-arkkiehiylioppilas Varpu Mikola. Alueen liikennesuunnielukonsulina on oiminu Mari Kinula ja melukonsulina Kaisa Kauhanen Ramboll Finland Oy:sä. Vesihuollon yleissuunnielman on niin ikään ehny Ramboll Finland Oy. lmakuva on oanu Hannu Vallas Lenokuva Vallas Oy:sä. Muu valokuva ova Arkkiehioimiso Peri Rouhiainen Oy:n oamia. Visualisoinni on laadiu Adacive Oy:ssä. K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE

4 4/3

5 5/3 YLESKUVAUS. Alueen sijaini ja liiyminen ympärisöön keskusa Vanajavesi VT 0 Kaisen karano Kaumajärvi Suunnielualueen pina-ala on noin 3 hehaaria, josa noin 6,6 hehaaria on vesialuea. Suunnielualue sijaisee noin kahden kilomerin päässä Hämeenlinnan keskusasa, Harvialanien (valaie 0) ja Kaumajärven välissä. Kaava-alue kuuluu valakunnallisesi arvokkaaseen Vanajaveden laakson maisema-alueeseen. Lisäksi Museoviraso ja ympärisöminiseriö arvioiva vuonna 993 Vanajaveden laakson valakunnallisesi arvokkaaksi kuluurihisorialliseksi ympärisöksi. Suunnielualueen vieressä sijaiseva Kaisen karanomiljöö on ässä selviyksessä mainiu erikseen merkiävänä rakenneuna kuluuriympärisönä ja myös Kaisenie on mainiu osana maisemakokonaisuua. Kaava-alueella on alousmesää, avoimia niiyjä, pieni viljely pelo, rananiiyjä ja pihapiireihin liiyviä pienalueia kuluurikasveineen. Pello ja avoime mais a ova vähenynee alueella merkiäväsi koko 0-luvun ajan, eriyisesi 960- ja 80-lukujen välillä. Peloja on isueu alousmesäksi ja Kaumajärven rannassa aiemmin avoin niiy on kasvanu osiain umpeen.. Suunnielman yleiskuvaus Suunnielma perusuu uuden alueen keskellä kiemurelevaan, maasonmuooja myöäilevään "kylänraiiin", jonka varrelle uude asuinkoreli rakenuva. Rakaisulla rauhoieaan osa hisoriallisesa Kaiseniesä kevyen liikeneen reiiksi ja jäeään Kaumajärven rana virkisysalueeksi. Riseyskohda sora- ja asfalieiden riseyksissä käsiellään pieninä kiveyinä aukioina. Uude asuinkoreli muodosava selkeämuooisia korelikokonaisuuksia, jossa korelien keskelle jäävä suojaise korelipiha. Korelien väleihin jää vihervyöhykkeiä, joka oimiva myös kulkureieinä laajempien virkisysalueiden välillä. Rakennuksien sijoielulla, niiden korkeudella sekä pihojen suunaamisella suojaaan alueen piha valaie 0:n melula. VT 3 VT 0 Alueen pohjoisosa käsiää rivialoja, joisa osasa aukeaa näkymä Kaumajärvelle. Keskimmäisissä suurkoreleissa on pienkerrosaloja, rivialoja ja parialoja. Pohjoisen suunnielualueen eeläisimmässä suurkorelissa on omakoialooneja, joka liiyvä suoraan kokoojakauun. Eeläinen uusi asuinalue käsiää kolme pienkerrosaloa, joka miakaavallisesi äydenävä Kauman asuinaluea sekä viisi parialoa, joka liiyvä rakeneellisesi Lehikuusenkujan ja Leimunien pienaloihin. Nykyise omakoialo ja ranasauna esieään säilyeäviksi. Uusilla asuinoneilla rakennusoikeua on suunnielmassa yheensä kem, josa noin kem on varsinaisa asuinrakennusen kerrosalaa ja 800 kem on varau pihavarasoille, lasikuiseille, auoalleille ja vasaaville alousrakennuksille. Rakennusoikeus vasaa noin 330 asunoa eli noin asukasa. Alueella ällä hekellä sijaiseville asuinrakennuksille on osoieu 700 kem ja niihin liiyville alousrakennuksille 5 kem. Ranasaunoille ja vasaaville rakennuksille (RM-, RA- ja AH-oni) on osoieu yheensä 350 kem uua rakennusoikeua ja 65 kem nykyisille rakennuksille. Yllä: Suunnielualueen sijaini /0000 Viereinen sivu: Kaisen karano; Kaumajärvi; mesä- ja pelomaisemaa K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE

6 7/3 KATSTENT jä 5 0+v jä v60 VL (/)V 00 (/)V 3 00 (/)V EV LT yllä: näkymä rivi- ja parialokorelisa (aieilijan näkemys).3 Yleis- ja asemakaavoius Suunnielualueella on voimassa vuoden 9 oikeusvaikuukseon yleiskaava, jossa pääosa alueessa on osoieu julkisen palveluiden ja hallinnon alueeksi, jolla ympäisö säilyeään (PY/S). Suunnielualueen eeläosa on pienalovalaisa asuinaluea (AP). Pienellä rannan pohjoispäässä sijaisevalla alueella, Kaisenien eeläpäällä sekä valaie 0:n alueella on voimassa oleva asemakaava. Muuoin suunnielualueella ei ole asemakaavaa. Peri Rouhiainen Oy:n laaimassa asemakaavassa (ks. seuraava aukeama) suunnielualue on osoieu pääosin asumiselle, joka koosuu pien-, rivi- ja kerrosaloisa. /000 Suunnielman havainnekuva /000 Oikeusvaikuukseon yleiskaava 9 K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE

7 orelialue. relialue, jolle saa rakenaa eninään kaksiasunoisia pienaloja. kykeyjen asuinrakennusen korelialue. elialue. yheiskäyöinen korelialue. elialue. ka säilyeään avoimena. A -MÄÄRÄYKSET: :4 :7 5:3 :6 :56 : Tehdas sp k k k sp Tehdas k SUOSAENPOLKU VANAJANTE 5:05 5:03 5: 4:4 4:3 3: :7 :6 :5 : M050 VANAJANTE PUUSEPÄNKATU pp TTV-5 e=0.5 LR 5:4 5:4 5:8 5:4 5:6 5:6 :4 5:7 5:7 5:9 5:33 5:4 :77 :76 :30 5:9 5:9 5:8 :9 5:7 5:64 5:65 5:6 5:63 :7 5:60 5:3 :3 5:66 :5 :6 :56 5:3 5:4 3 :9-M Mäskälä k r k r k k k pumppaamo a pori Tennis pumppaamo k Pumppuas. k k k k a k k b=45.63 r= Kaumajärvi 0kV 0kV 0kV 0kV allas Pp.ie 0kV E SUOSAENTE LEHTKUUSENKUJA VANAJANTE 5:4 5:4 5:05 5:9 5: 4:4 4:3 3: :7 :6 :5 :4 :4 80,9 80,9 80,9 80,9 8, rp4 60 rp4 rp rp98 rp 6 rp80 rp V V V V RA RA VL VL VL VL VL VL VL VL VL W LVA EV le le le le le le le le le le le le p p p p p p p p p p p 3dBA 3dBA 3dBA 3dBA 3dBA 3dBA 3dBA 3dBA 3dBA 3dBA jyh/m jyh/m jyh/m jyh/m jyh/m LV pp/s pp/s pp/s pp/h/s pp/h/s pp/h/s pp pp pp pp pp pp VL-a VL-a 50+v v v v v v v60 0+v 050+v50 0+v00 50+v30 50+v v v v70 50+v50 pp-s s-6 s-6 AH RM pp/ vu ew ew SL LP 7 KATNEN ET j- me me SUOSAENPOLKU SUOSAENTE HVALANTE v v v v z z z pp /3k /3k sa sa sa uh m m m (4/-4) (3-36,4/5,43) /45dBA,min.4m,(3,34-35,4,43) sm- a a a a le le a a a a a a a s s s v vv u/ u/ pm pm KATUMAJÄRV KVRÖYKKÖN- PUSTO LEMUNTE LEMUNTE ENTE KATSTENTE KTANONRANNANPUSTO KTANONRANNANTE KTANONRANNANKUJA KTANON- RANNAN- PUSTO KTANONRANNAN- PUSTO KTANON- RANNANPUSTO KTANONRANNANPUSTO KTANONRANNAN- PUSTO KTANON- RANNAN- PUSTO KTANON- RANNAN- PUSTO KTANON- RANNAN- PUSTO KATSTENTE :3000 POSTU 7.KAU LKENN 8/3

8 0/3 kau kevyväylä puisoreii onille bussipysäkki Kadu ja reii / KATSTEN KTANONRANTA Reii

9 /3 3 JULKSET ULKOTLAT 3. Yleise periaaee Julkisen ulkoilojen käsielyperiaaee perusuva MA-Arkkiehien laaimaan viheralueiden yleissuunnielmaan ( ). Korelirakenne on suunnielman valmisumisen jälkeen muuunu jonkin verran, mua perusperiaaee ova pysynee samoina. Kaisen viheraluee oimiva lähinnä alueen asukkaiden lähivirkisysalueina, mua myös osana koko Hämeenlinnan laajempaa virkisysalueverkosoa. Kaisen alueen vaihelevuus ja monipuolisuus mahdollisava alueellisesi mielenkiinoisen viheraluejärjeselmän luomisen. Alueen moninaisuuden säilyämiseksi ja korosamiseksi on viheralueiden yleissuunnielman lähökohana erilaisen alueiden ominaisluoneiden säilyäminen ja voimisaminen. 3. Kadu ja kevyen liikeneen reii Alueelle luodaan uusi asfaloiu kokoojakau, Karanonrannanie, joka kulkee kylänraiimaisesi mukiellen alueen halki. Vanha museoie, Kaisenie, muueaan suurimmala osalaan pelkäsään kevyen liikeneen väyläksi, jolloin se voidaan säilyää hiekkapinaisena. Kadun linjausa ai ilmiasua ei saa muuaa. Uuden kokoojakadun, Karanonrannanien, vierelle rakenneaan asfaloiu kevyväylä. Karanonrannanien ja Kaisenien riseyskohiin muodosuva piene aukio kiveään. Lähivirkisysalueiden halki rakenneaan lisäksi polkuja ja puisokäyäviä, joia ei ole asemakaavalla erikseen osoieu. Valaie 0:n (Harvialanien) ja sen vierellä kulkevan kevyen liikeneen väylän väliin on esiey rakenneavaksi noin,4 merin korkuinen melukaide. Se muodosaa suunnielualueelle voimakkaan rajapinnan, joen siä on järkevää hyödynää alueen idenieeiä luovana välineenä. Kaieessa ulee käyää alueelle unnusomaisia punaisia värisävyjä. Alueen kauverkko ja kevyen liikeneen reii on esiey oheisessa kaaviossa. 3.3 Karanonrannanpuiso Asuinalueen ja Kaumajärven väliin jäävä avoime aluee uleva olemaan Karanonrannan keskeinen lähipuiso. Varsinaisen asemakaavaan merkiyn puisoalueen lisäksi myös viereise rana-aluee kuuluva oiminnallisesi Karanonrannanpuisoon. Puisoon sijoieaan ja pelikenä sekä mahdollisesi muia vasaavia oiminoja. Asunoalueen yheissauna sijoiuu sopivasi puison reunalle. Avoime aluee ova pääosin luonnonnurmea, reuna-aluee mahdollisesi myös niiyä. Aukeia reunusamaan isueaan lehipuusoa sekä pensaia. Saunan eeläpuolisen niiyalueen saarekkeiden puusoa harvenneaan ja siisiään, jolloin saarekkee muodosuva puison kohokohdiksi. Avoime pello ja niiy esieään viheraluesuunnielmassa säilyeäviksi luoneelaan avoimina alueina. Eeläisellä lähivirkisysalueella sijaiseva muinaismuisona suojelu kiviröykkiö osoieaan virkisysalueen keskipiseeksi. 3.5 Suojaviheraluee Uuden Karanonrannan luoneeseen sopii hyvin luonnonmukainen hulevesien käsiely alueen sisällä. Erinomainen paikka hulevesikoseikon muodosamiseen on Harvialanien varressa koivuja kasvava eninen suo, jonne voidaan johaa vedenjakajan länsipuolise hulevede. Koseikosa on mahdollisa muodosaa kasvillisuudelaan ja eläimisölään monipuolinen vesijärjeselmä rikasuamaan Kaisen viheraluekokonaisuua. 3.6 Kaumajärven ranna Kaumajärven rannan puuso on kaunisa ja arvokasa, mua iheää. Harvenamalla puusoa harkiuisa kohdisa avaaan näkymiä järvelle. Myös pensaskerroksen harvenaminen on näkymien avaamisen kannala olennaisa. Tämä mahdollisaa lisäksi kauniin rananiiyn kehiymisen puuson alle. 3.7 Luonnonsuojelualuee Harvialanien varressa oleva luonnonsuojelualue säilyeään nykyilassa. Alue oimii myös suojaviheralueena. 3.8 Kasvillisuus Enise pelosaarekkee jäävä rakenamisen lomaan, ja soveluvila osin niiä voidaan käyää osana pihoja ja viheralueia. Joiakin osia saarekkeiden kasvillisuudesa voidaan säilyää, kuen kenäkerroksen ruohovarisia kasveja, sekä puia joka eivä ole liian iäkkäiä. Mielenkiinoisen kasvillisuuden lisäksi saarekkeissa on esimerkiksi kivenlohkareia, joka elävöiävä rakenneua pihapiiriä. Saarekkee ulisi käsiellä jakossakin saarekemaisina, eikä niiä ulisi inegroida muuhun piha-alueeseen esim. nurmeamalla. Pohjoisessa uusi rakenaminen rajauuu karanoa ympäröivään selännemesään. Mesän valalajeina käyeään jalopuia. Selännemesän rajaan ulee kiinniää eriyisä huomioa ja kehiää siiä luonnollinen mesän monikerroksinen reunavyöhyke. Karanonrannan eeläosaan sijoiuvalla havumesäseläneellä suosiaan havupuia niin puisoalueella kuin pihoillakin. Alueelle ei suosiella peruseavaksi suuria nurmialueia, vaan kasvillisuus saisi mieluien muodosua mesän luonnollsisa lajeisa. Mahdollise kallioaluee voi käyää hyödyksi kivikkopuuarhoina ja oleskelualueina. Seläneen länsirineellä kasvava suojelu lehipuumesä on alueen helmi. 3.4 Lähivirkisysaluee Maisemaselviys (MA-Arkkiehdi ). Selviyksen laaimisen jälkeen eeläisen korelin rakennea on muueu. Tunnusomaisia punaisen sävyjä: punamula ja punaiili K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE

10 /3 Keskusaukio Kaisenien pohjoinen liiymä MERKNNÄT valaisin, valaisin, sijaini sijaini alusava alusava luonnon- beoni- ai ai beonikiveys, luonnonkiveys pieni pieni koko koko luonnon- beoni- ai ai beonikiveys, luonnonkiveys suuri suuri koko koko kiveys koroeu bussikaos bussikaos Toriaukio /500 Kaisenie Karanonrannanie alueellinen keräyspise Karanonrannanie kiveys koroeu bussipysäkki "kelloorni" Kaisenien eeläinen liiymä Kaisenie puomi bussipysäkki kiveys koroeu kiveys koroeu / KATNEN TORALUEET :

11 3/3 3.9 Pinnoiee Kokoojakau (Karanonrannanie ja osa Kaiseniesä) asfaloidaan. Museoien kevyväyläksi jäävä osuus säilyeään sorapinaisena. Sora- ja asfalieiden riseyskohiin muodosuva aukio sekä Karanonrannanien bussipysäkin ympärisö kiveään viereisen sivun periaaeiden mukaisesi luonnon- ai beonikivellä. 3.0 Valaisus ja kadunkalusee Karanonrannan alueidenieeiä vahviseaan koko alueella käyeävällä kauvalaisinyypillä. Kadunkalusee (penki, roskakori ym.) valiaan valaisinyyppiin ja oisiinsa sopiviksi. 3. Kaujen ja onien rajapinojen käsiely Alueen kadu sijoiuva paikoin poikiaiskalevaan rineeseen sien, eä kadun ja onin välille muodosuu noin merin suuruinen korkeusero. Niissä paikoissa, joissa luiska eivä mahdu kaualueelle, kadun ja onin välinen korkeusero ulee hoiaa ukimuureilla, joka ulee pyrkiä rakenamaan mahdollisimman huomaamaomina ja maalina. Tukimuurin korkeus saadaan minimoiua luiskaamalla maasoa sekä kadun eä onin puolella ukimuuriin saakka. Tukimuuri ulee sijoiaa pääsäänöisesi onin rajalle ja mahdollinen pensasaia ulee onin puolelle. Luiskaa voidaan myös apauskohaisesi jakaa onin puolelle. Luiska ulee pääsäänöisesi isuaa pensain ja pensasaidoin. Tukimuuriin voidaan yhdisää maala aia (korkeus eninään, m) ai pensasaia. Aidan maeriaalien ulee olla puua ai iilä ja väriyksen jokin ympärisöön sopiva neuraali sävy. Vierekkäisen ja vasakkaisen onien omisajien oivoaan suunnieleva aiansa kokonaisuuena. Niissä paikoissa, joissa alousrakennus sijaisee kadun varressa, aia suosiellaan liieäväksi auosuoja- ai varasorakennukseen, jolloin siinä ulee käyää alousrakennuksen maeriaalia ja väriysä. Esimerkkejä valaisimien, kadunkaluseiden ja kivipinojen avoielavasa hengesä Kauila kerrosalokorelien kohdalla Periaaeleikkaus /500 Kauila erillispienalokorelien kohdalla Periaaeleikkaus /500 K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE

12 4/3 A B C D E F pääväri ehoseväri Värimalli ova korelikohaisia ja suunaa-anavia. G Alueen nykyisiä värejä ja maeriaaleja Suurkorelijako ja väriyskaavio 546 KATSTEN KTANONRANTA Väriyskaavio

13 5/3 4 KORTTELALUEET 4. Yleise periaaee Karanonrana on useiden osien muodosama yhenäinen kokonaisuus. Vaikka koreli- ja rakennusyyppejä onkin erilaisia umpikorelisa puoliavoimeen rakeneeseen ja erillispienalosa kerrosaloon on niillä kuienkin runsaasi yhdisäviä ekijöiä. Maeriaaleisa, väreisä ja miakaavasa synyy alueen omaleimainen idenieei. Tunnelmassa yhdisyvä alueen hisoriallinen arvokkuus ja modernin arkkiehuurin selkeys. Alueen läpi kulkeva Karanonrannanie on kokonaisuuden selkäranka, kylänraii. 4. Asuinkoreli Alue jakauuu seisemään suurkoreliin, viereisen sivun karan mukaisesi. Lehikuusenkujan kaava-alue on esiey viereisessä karassa kakoviivalla. Jokaisella suurkorelilla on oma piireensä maeriaali, väri, miakaava joka anava sille luonnea. Suurkorelijako perusuu luonevasi muodosuviin rakennuskokonaisuuksiin, ei juridiseen korelijakoon. 4.3 Maeriaali ja väriys Uudisrakennusen maeriaali ja väri viiaava monila osin alueen vanhoihin rakennuksiin. Kaojen värisävy on koko asemakaava-alueella musa ai ummanharmaa. Kaomaeriaali on konesaumau peli ai vasaava. Pohjoisosassa rakennusen pääasiallinen julkisivumaeriaali on iili. Saumaväri harkiaan apauskohaisesi iilen sävyisä riippuen. Karanoon viiaavan punaiilen lisäksi värinä voi olla myös harmaa, musa, ruskea, valkoinen ai kelainen. Parvekkee, ikkunanpuiee ja muu vasaava rakennusosa ova valkoise. Rivialokoreleissa suurkorelin sisäpuoli rapaaan valkoiseksi. Alueen eeläosassa pääasiallinen julkisivumaeriaali on vaalea rappaus, Lehikuusenien rakennusen mukaan. Tehosevärinä esimerkiksi parvekkeissa ja kaoksissa on ummanharmaa ai -ruskea. Tarkemma korelikohaise kuvaukse ova seuraavilla sivuilla. 4.4 Kaupunkikuva Uude koreli sijoiuva pääosin Karanonrannanien vareen ja jäsenävä kauilasa suheellisen iiviin. Rakennusen miakaava ja massoielu on selkeää ja pienieleisä. Suurimpien rakennusen vaikuelmaa kevenneään massojen rymiämisellä ja julkisivusommielulla. 4.5 Korelipiha Korelien sisään jäävä yheise piha suunniellaan yhenäisiksi kokonaisuuksiksi onirisa väliämää. Yheise oiminno, kuen leikkipaika, omuuselinee ja jäepisee sijoieaan niin, eä ne palveleva järkeväsi koko korelin asukkaia. Pihojen yleisilme on vehreä ja luonnonmukainen; nykyisä kasvillisuua säilyeään mahdollisuuksien mukaan. 4.6 Talousrakennukse Pien- ja rivialooneille on asemakaavassa osoieu erillinen rakennusoikeus alousrakennuksille. Tällöin kaikkia asumisen oiminoja ei ole välämäönä mahduaa päärakennukseen, vaan onin käyöä voi monipuolisaa esimerkiksi sijoiamalla piharakennukseen auoallin, saunan, yöilan ai varasoja. Talousrakennuksen ai -rakennusen ulee muodosaa väreilään, maeriaaleilaan ja yksiyiskohdilaan yhenäinen kokonaisuus päärakennuksen kanssa. 4.7 Ranasauna Kaumajärven ranaan rakenneaan kaksi uua ranasaunaa, oinen Kaisen karanoa varen ja oinen alueen asukkaiden yheiskäyöön. Ranasaunojen julkisivu ova ummaa puua, alueen vanhojen ranasaunojen apaan. Sommielulaan ja yksiyiskohdilaan uusien rakennusen ei kuienkaan ole arpeellisa olla vanhojen kopioia. Rakennusen ulee sijaia korkeusaseman +, yläpuolella. 4.8 Kaomuodo Rivi- ja pienaloissa on jyrkähkö harjakao, jonka kalevuus on noin :,5 :. Rivialoissa voi olla myös pulpeikaoisia osia. Lamellikerrosalojen kaomuoo on loiva pulpei- ai harjakao, eeläisen alueen pisealoissa loiva aumakao. Kerrosalojen kaokalevuus on noin : Räysää Rakennuksissa on olava riiävä ja arkoiuksenmukaise räysää. Räysään leveys suheueaan suunnielurakaisun ja käyeävän seinämaeriaalin mukaan. vasemmalla: esimerkkejä pienalojen muodosa ja massoielusa oikealla: esimerkkejä erilaisisa iilipinnoisa K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE

14 6/3 periaaeaksonomeria osin kaksikerroksisesa rivialosa /500 rajaaan korelipihasa kivimuurilla Näkymä Karanonrannanieä eelään (aieilijan näkemys) periaaeleikkaus pihan auopaikoisa /00

15 7/ Kaisenie onille Korelipiha: Pihojen yleisilme on luonnonmukainen ja vehreä. Piha leikkipaikkoineen ulee oeuaa yheisenä kokonaisuuena onirisa väliämää rasie naapurionille.6 koreli 3 oni rakennusoikeus 0 + v Asunopiha: Jokaisella asunnolla on oma piha, joka ulee isuaa. Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä puia. Korelissa 3 lähivirkisysalueen puoleinen reuna ulee säilyää iiviinä ja arviaessa äydennysisuaa. Aida: Ainoasaan onien kadun puoleise raja saa aidaa. Aidan ulee olla maala (alle, m) ja maeriaalilaan iilä, luonnonkiveä, rapau ai pensasaia. Asunopiha voidaan aidaa iili- ai puurakeneisella aidalla. +.0 Auopaika: Auopaika oeueaan avopaikkoina. koreli 3 oni 3 9 ap rakennusoikeus 0 + v00. Jäehuolo: Jäee keräään kaheen jäepiseeseen, korelin 3 onilla ja korelin 33 onilla. Tonien välise rasiee: Korelissa 3 onille koreli 3 oni 4 ajeaan onin rakennusoikeus kaua. Molempien v300 onien jäee keräään jäepiseeseen onille. Tonilla on rasie +.0 hulevesiviemärille. 0 ap auokaokse suojaava melula Väesönsuoja: Jokaisella onilla lain mukaan vaadiava väesönsuoja sijoieaan rakennuksen pohjakerrokseen, kellariin ai jäe/auokaoksen yheyeen. +.0 Väesönsuoja voidaan oeuaa rasiesopimuksella +.0 usean onin yheishankkeena. onille onille korelipiha auopaikka / asuno lisäpaikka onille ap auokaos ap koreli 33 oni 6 rakennusoikeus v00 (/) korelipiha K A T S T E N K A R +.0 T Aap N O N R A N T A +.5 koreli 33 oni 5 rakennusoikeus v00 koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V.7 Karanonpolku Karanonrannanie koreli 33 oni 4 rakennusoikeus v00 koreli 3 oni rakennusoikeus v50 korelipiha onille +.5 korelipiha. 7 ap +.0 koreli 33 oni 3 rakennusoikeus 0 + v onille koreli 33 oni rakennusoikeus v50 /000 koreli 33 oni rakennusoikeus v00 (/) ap AH 5. SUURKORTTEL A 546 KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio Korelin 3 oni ja, korelin 33 oni ja Kaavamääräykse : rivialo ja muu kykey asuinrakennukse Taloyypi ) kaksikerroksinen rivialo ) kaksikerroksinen rivialo: rakennuksessa on olava sekä yksi- eä kaksikerroksisia osia Rakennusoikeus 3750 kem kem alousrakennuksille Asunoja noin 45 Auopaikkoja suunnielmassa 5 (vaaimus 50) Julkisivumaeriaali Karanonrannanien puolella puhaaksimuurau +.0 iili, pihan puolella valkoinen rappaus Tehosee ikkunanpuiee ja parvekkee valkoise Kaomaeriaali musa ai ummanharmaa peli Kaomuoo jyrkähkö harjakao, kalevuus :,5 : voi olla myös pulpeikaoisia osia koreli 37 oni rakennusoikeus 50 + v0 kerrosluku KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE

16 8/3 periaaeaksonomeria osin kaksikerroksisesa rivialosa /500 periaaeaksonomeria parialosa /500 Näkymä korelin sisäpihala (aieilijan näkemys)

17 rasie naapurionille koreli 3 oni rakennusoikeus 0 + v onille ie 9/ koreli 3 oni rakennusoikeus v50 korelipiha +.0 onille koreli 33 oni rakennusoikeus v00 (/) Korelipiha: Pihojen yleisilme on luonnonmukainen ja vehreä. Piha leikkipaikkoineen ulee oeuaa yheisenä kokonaisuuena onirisa väliämää. Asunopiha: Jokaisella asunnolla on oma piha, joka ulee isuaa. Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä puia. Lähivirkisysalueen puoleinen reuna ulee säilyää iiviinä ja arviaessa äydennysisuaa kaumelun ja -pölyn siomiseksi. Aida: Ainoasaan onien kadun puoleise raja saa aidaa. Aidan ulee olla maala (alle, m) ja 80.7maeri- aalilaan iilä, luonnonkiveä, rapau ai pensasaia. Asunopiha voidaan aidaa iili- ai puurakeneisella aidalla. Auopaika: Tonin 4 länsireunalla oleva (kaavamerkinä a) ulee oeuaa yhenäisenä kaoskejuna, jolloin se suojaa onia Harvialanien melula. Muu (kaavamerkinä p) oeueaan avopaikkoina. Kaosen maeriaalien ja värien ulee olla sama kuin päärakennuksissa. Jäehuolo: Jäee keräään jäepiseeseen onilla 4. Väesönsuoja: Jokaisella onilla lain mukaan vaadiava väesönsuoja sijoieaan rakennuksen pohjakerrokseen, kellariin ai jäe/auokaoksen yheyeen Väesönsuoja voidaan oeuaa rasiesopimuksella usean onin yheishankkeena. Tonien välise rasiee: Molempien onien jäee keräään jäepiseeseen onille ap auokaokse suojaava melula koreli 3 oni 4 rakennusoikeus v300 onille onille ap korelipiha Karanonpolku koreli 3 oni 3 rakennusoikeus 0 + v00. koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V / auopaikka / asuno lisäpaikka +.0 onille Karanonrannanie koreli 33 oni 4 rakennusoikeus v ap koreli 33 oni 5 rakennusoikeus v00 korelipiha. +.5 onille. 5. SUURKORTTEL B Korelin 3 oni 3 ja KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio Kaavamääräykse : rivialo ja muu kykey asuinrakennukse 7 ap Taloyypi ) kaksikerroksinen rivialo ) kaksikerroksinen parialo Rakennusoikeus 300 kem kem alousrakennuksille +.5 Asunoja noin ap Auopaikkoja suunnielmassa koreli 33 oni 43 6(vaaimus 43) Julkisivumaeriaali korelipiha kadun puolella puhaaksimuurau iili iilenvärisin saumoin, pihan puolella valkoinen rappaus Tehosee ikkunanpuiee valkoise Kaomaeriaali musa ai ummanharmaa peli Kaomuoo jyrkähkö harjakao, kalevuus :,5 : rivialoissa voi olla myös pulpeikaoisia osia +.4 auokaos koreli 33 oni 3 rakennusoikeus 0 + v koreli 33 oni rakennusoikeus v50 rakennusoikeus v00 (/).4..3 auokaokse suojaava melula urheilukenä yleinen pysäköini rasie naapurionille 3 ap koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE

18 0/3 periaaeaksonomeria osin kaksikerroksisesa rivialosa /500 periaaeaksonomeria parialosa /500 rajaaan korelipihasa kivimuurilla Näkymä Karanonrannanielä (aieilijan näkemys) periaaeleikkaus pihan auopaikoisa /00

19 +.0.3 koreli 3 oni rakennusoikeus v50 korelipiha koreli 33 oni rakennusoikeus v00 (/) / Tonien välise rasiee: Tonille 4 ajeaan onin 3 kaua. Tonille 6 ajeaan onin 3 ai 5 kaua. Tonien 3 ja 4 jäee keräään jäepiseeseen onille 3. Ton- ien 5 ja 6 jäee keräään jäepiseeseen onille Korelipiha: Pihojen yleisilme on luonnonmukai nen ja vehreä. Piha leikkipaikkoineen ulee oeuaa 9 ap Asunopiha: koreli 3 Jokaisella oni 4 asunnolla on oma piha, joka rakennusoikeus v300 ulee isuaa onille +.0 onille +.5 Karanonpolku rasie naapurionille koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V koreli 3 oni 3 rakennusoikeus 0 + v00. yheisenä kokonaisuuena onirisa väliämää. Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä 0 ap +.5 korelipiha puia. auokaokse +.0 suojaava Aida: Ainoasaan onien kadun puoleise raja saa melula aidaa. Aidan ulee olla maala (alle, m) ja maeri- +.5 aalilaan iilä, luonnonkiveä, rapau ai pensasaia. Asunopiha voidaan aidaa iili- ai puurakeneisella aidalla. +.0 Auopaika: Auopaika oeueaan kaavamerkin- +.0 näsä riippuen avopaikkoina (kaavamerkinä p) ai auokaoksina (a). Kaosen maeriaalien ja värien ulee olla sama kuin päärakennuksissa. Jäehuolo: Jäee keräään kaheen jäepiseeseen oneilla 3 ja 6. Väesönsuoja: Jokaisella auokaokse onilla lain mukaan vaadiava väesönsuoja melula sijoieaan rakennuksen pohja- suojaava kerrokseen, kellariin ai jäe/auokaoksen yheyeen. +.0 Väesönsuoja voidaan oeuaa rasiesopimuksella usean onin yheishankkeena auopaikka / asuno lisäpaikka koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V onille Karanonrannanie koreli 33 oni 4 rakennusoikeus v ap koreli 33 oni 5 rakennusoikeus v00 korelipiha onille auokaos ap korelipiha yleinen pysäköini.7. 7 ap 0 ap koreli 33 oni 3 rakennusoikeus 0 + v koreli 33 oni rakennusoikeus v50 koreli 33 oni 6 rakennusoikeus v00 (/) / urheilukenä.8 5 ap AH 5.3 SUURKORTTEL C Kaavamääräykse Taloyypi Rakennusoikeus Korelin 33 oni KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio : rivialo ja muu kykeu asuinrakennukse ) kaksikerroksinen rivialo ) kaksikerroksinen rivialo: rakennuksessa on olava sekä yksi- eä kaksikerroksisia osia 3) kaksikerroksinen parialo 4400 kem + 50 kem alousrakennuksille Asunoja noin 50 Auopaikkoja suunnielmassa 60 (vaaimus 59) Julkisivumaeriaali kadun puolella puhaaksimuurau iili iilenvärisin saumoin, pihan puolella värillinen rappaus Tehosee ikkunanpuiee valkoise Kaomaeriaali musa ai ummanharmaa peli Kaomuoo jyrkähkö harjakao, kalevuus :,5 : rivialoissa voi olla myös pulpeikaoisia osia +.0 koreli 37 oni rakennusoikeus 50 + v0 kerrosluku +.0 K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE

20 /3 periaaeaksonomeria lamellikerrosalosa /500 rajaaan korelipihasa kivimuurilla Näkymä kerrosalopihala (aieilijan näkemys) periaaeleikkaus pihan auopaikoisa /00

21 onille onille Karanonpolku +.0 koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V au +.0 /000 koreli 33 oni 5 rakennusoikeus v korelipiha rakennusoikeus v00 (/).7.8 3/3 auokaokse suojaava melula urheilukenä yleinen pysäköini rasie naapurionille 3 ap koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V Korelipiha: Pihojen yleisilme on luonnonmukainen ja vehreä. Piha leikkipaikkoineen ulee oeuaa yheisenä kokonaisuuena onirisa väliämää. Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä puia. Aida: Ainoasaan onien kadun puoleise raja saa aidaa. Aidan ulee olla maala (alle, m) ja maeriaalilaan iilä, luonnonkiveä, rapau ai pensasaia. Auopaika: Tonien länsireunalla oleva (kaavamerkinä a) ulee oeuaa yhenäisenä kaoskejuna, jolloin ne suojaava oneja Harvialanien melula. Muu (kaavamerkinä p) oeueaan avopaikkoina. Kaosen maeriaalien ja värien ulee olla sama kuin 8. päärakennuksissa ap auokaokse suojaava melula +.0 VL +.0 rasie +.0 naapurionille +.0 koreli 35 oni rakennusoikeus 750 -V +.0 onille onille 5 ap AP- koreli 36 oni +.5 rakennusoikeus 50 + v SUURKORTTEL D Koreli 34 ja korelin 35 oni ja Kaavamääräykse : kerrosalo koreli 36 oni VL: lähivirkisysalue rakennusoikeus v5 Taloyypi lamellikerrosalo, +.5 jossa kolme- ja nelikerroksise osa Rakennusoikeus 6550 kem Asunoja noin 95 Auopaikkoja suunnielmassa 00 (vaaimus ) rasie naapurionille 546 KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio Jäehuolo: Jäee keräään kaheen jäepiseeseen korelin 34 onilla ja korelin 35 onilla. Väesönsuoja: Jokaisella onilla lain mukaan vaadiava väesönsuoja sijoieaan rakennuksen pohjakerrokseen, kellariin ai jäe/auokaoksen yheyeen. Väesönsuoja voidaan oeuaa rasiesopimuksella usean onin yheishankkeena koreli 35 oni rakennusoikeus 600 -V Julkisivumaeriaali kadun puolella puhaaksimuurau iili iilenvärisin saumoin, pihan puolella värillinen rappaus Tehosee ulokeparvekkee ja ikkunanpuiee valkoise 9.9 koreli 36 oni Kaomaeriaali rakennusoikeus 950 musa + v50 ai ummanharmaa peli Kaomuoo pulpei- ai harjakao, kalevuus noin :3. Tonien välise rasiee: Korelin 34 onille ajeaan onin kaua. Korelin 35 onille ajeaan onin kaua. Korelin 34 jäee keräään jäepiseeseen onille. Korelin 35 jäee keräään jäepiseeseen onille K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A onille koreli 36 oni rakennusoikeus KATSTEN KTANONRANTA +9.5 HÄMEENLNNA koreli 36 oni LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA rakennusoikeus RENNUSTAPHJE / oni rasie naapurionille

22 4/3 Kaisenie 73, olemassa oleva asuinrakennus Alueen iheää kasvillisuua

23 a urheilukenä rasie naapurionille yleinen pysäköini 3 ap 5/ koreli 34 oni rakennusoikeus 600 -V ap VL periaaeaksonomeria parialosa / ap AP- koreli 36 oni +.5 rakennusoikeus 50 + v50 auokaokse suojaava Korelipiha: Pihojen yleisilme melula on luonnonmukainen ja vehreä. Piha leikkipaikkoineen +.0 ulee oeuaa yheisenä kokonaisuuena onirisa väliämää Väesönsuoja voidaan oeuaa rasiesopimuksella 8 Asunopiha: Jokaisella asunnolla on oma piha, joka ulee isuaa. Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä puia. +.0 rasie +.0 naapurionille Aida: Tonien raja saa aidaa ainoasaan maalalla (alle, m) aidalla. Aidan ulee olla iilä, luonnonkiveä, rapau ai pensasaia. Auopaika: Tonien länsireunalla oleva (kaavamerkinä a) suosiellaan oeueavaksi kaoksina, jolloin ne suojaava oneja Karanonrannanien melula. Kaosen maeriaalien ja värien ulee olla sama kuin päärakennuksissa. Jäehuolo: Jäee keräään onien jäepiseisiin. Väesönsuoja: Toneilla ja lain mukaan vaadiava väesönsuoja sijoieaan rakennuksen pohjakerrokseen, kellariin ai jäe/auokaoksen yheyeen. usean onin yheishankkeena. Tonien välise rasiee: Tonille 3 ajeaan onin kaua. Tonin 3 jäee keräään jäepiseeseen onille. Tonille 0 ajeaan onin kaua koreli 35 oni rakennusoikeus 750 -V +.0 koreli 35 oni rakennusoikeus 600 -V onille onille onille rasie naapurionille 9.9 koreli 36 oni rakennusoikeus v koreli 36 oni 3 rakennusoikeus v rasie naapurionille koreli 36 oni 4-7 rakennusoikeus / oni koreli 36 oni 0 rakennusoikeus /000.5 RA koreli 38 oni rakennusoikeus 30 kerrosluku SUURKORTTEL E Korelin 36 oni KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio Kaavamääräykse AP-: yksi- ai kaksiasunoise pienalo : erillispienalojen korelialue Taloyypi ) kaksikerroksinen parialo ) nykyinen kaksikerroksinen erillispienalo Rakennusoikeus uude 300 kem kem alousrakennuksille nykyinen 350 kem + 5 kem alousrak. Asunoja noin 3 Auopaikkoja suunnielmassa 44 (vaaimus 44) Julkisivumaeriaali värillinen rappaus ai peiomaalau laudoius Tehosee musaksi, ummanharmaaksi ai ummanruskeaksi käsiely puu Kaomaeriaali musa ai ummanharmaa peli Kaomuoo jyrkähkö harjakao, kalevuus :,5 : Muua nykyisen rakennusen ulkoasu on säilyeävä K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE

24 6/3 Kaisenie 6, olemassa oleva asuinrakennus Pihakasvillisuua

25 Kaisenie 7/3 koreli 35 oni rakennusoikeus 600 -V Tonipiha: Pihojen yleisilme on luonnonmukainen ja vehreä onille Karanonrannanie +.5 koreli 35 oni 3-0 rakennusoikeus / oni rasie naapurionille koreli 36 oni 4-7 rakennusoikeus / oni koreli 36 oni 0 rakennusoikeus RA koreli 39 oni rakennusoikeus 30 kerrosluku 546 KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä puia. Aida: Tonien raja saa aidaa puu- ai kivirakeneisella aidalla ai pensas aidalla. Aidan ulee olla maala (alle, m). Auopaika: Jokaisella onilla on kaksi auopaikkaa, joka ulee sijoiaa kadun vareen erilliseen auoalliin ai -kaokseen. Kaosen maeriaalien ja värien ulee olla sama kuin päärakennuksissa. Jäehuolo: Jäee.keräään onien jäepiseisiin. Tonien välise rasiee: Korelin 36 onille 0 ajeaan onin 3 kaua. Toneilla 4 ja 6 on rasie hulevesiviemärille Leimunie Leimunie koreli 36 oni 8-9 rakennusoikeus / oni kerrosluku /3 k +.0 / SUURKORTTEL F Korelin 35 oni 3 0 ja korelin 36 oni 4 9 Kaavamääräykse Taloyypi Rakennusoikeus : erillispienalojen korelialue ) kaksikerroksinen erillispienalo ) nykyinen kaksikerroksinen erillispienalo uude 3300 kem kem alousrakennuksille nykyinen 350 kem + 00 kem alousrak. Asunoja 5 Auopaikkoja suunnielmassa 30 (vaaimus 30) Julkisivumaeriaali Tehosee Kaomaeriaali värillinen rappaus ai peiomaalau laudoius musaksi, ummanharmaaksi ai ummanruskeaksi käsiely puu musa ai ummanharmaa peli Kaomuoo jyrkähkö harjakao, kalevuus :,5 : Muua nykyisen rakennusen ulkoasu on säilyeävä Lehikuusenkuja.0.8. koreli 4 oni, ja 4 rakennusoikeus / oni K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A.9 koreli 4 oni 3 rakennusoikeus koreli 4 oni -5 rakennusoikeus / oni KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE.8

26 8/3 Näkymä Kaisenien eeläpääsä (aieilijan näkemys) kau piha periaaeaksonomeria pisealosa /500 Näkymä pisealokorelin ylä (aieilijan näkemys) rajaaan korelipihasa kivimuurilla periaaeleikkaus pihan auopaikoisa /00

27 . koreli 4 oni -5 rakennusoikeus / oni.6. rakennusoikeus /3 Kaisenie koreli 4 oni 5 rakennusoikeus v ap Korelipiha: Pihojen yleisilme on luonnonmukainen ja vehreä. Piha leikkipaikkoineen ulee oeuaa.3 yheisenä kokonaisuuena onirisa väliämää. Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä puia. kiviröykkiö. Aida: Ainoasaan onien kadun puoleise raja saa aidaa. Aidan ulee olla maala (alle, m) ja maeriaalilaan iilä, luonnonkiveä, rapau ai pensasaia. Asunopiha voidaan aidaa iili- ai puurakeneisella aidalla. Auopaika: Tonien länsi- ja lounaisreunalla oleva (kaavamerkinä a) ulee oeuaa kaoksina, jolloin ne suojaava oneja Harvialanien melula. Muu paika voi oeuaa kaos- ai avopaikkoina. Kaosen maeriaalien ja värien ulee olla sama kuin päärakennuksissa. 8.6 Jäehuolo: Jäee keräään korelien jäepiseisiin. Korelin 43 jäepise sijaisee onilla. Väesönsuoja: Jokaisella onilla lain mukaan vaadiava väesönsuoja sijoieaan rakennuksen pohjakerrokseen, kellariin ai jäe/auokaoksen yheyeen. Väesönsuoja voidaan oeuaa rasiesopimuksella usean onin yheishankkeena. Tonien välise rasiee: Korelissa 43 onille ja ajeaan onin kaua. Korelin jäee keräään jäepiseeseen onille. Korelin 4 pohjoisreunalla on rasie vesijohdolle ap koreli 43 oni rakennusoikeus 00 kerrosluku (/) V koreli 43 oni rakennusoikeus 00 kerrosluku (/) V koreli 43 oni 3 rakennusoikeus 00 kerrosluku (/) V SUURKORTTEL G Korelin 4 oni 6 ja korelin 43 oni KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio Kaavamääräykse : yksi- ai kaksiasunoise pienalo : asuinkerrosalojen korelialue VL: lähivirkisysalue Taloyypi ) kaksikerroksinen parialo ) nelikerroksinen pisekerrosalo Rakennusoikeus 4700 kem + 50 kem alousrakennuksille Asunoja noin 60 Auopaikkoja suunnielmassa (vaaimus 6) 9 9 Julkisivumaeriaali värillinen rappaus Kaomaeriaali musa ai ummanharmaa peli Kaomuoo loiva aumakao, kalevuus noin : K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A / KATSTEN KTANONRANTA.7 HÄMEENLNNA LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE

28 30/3 Yllä: Kaumajärven rana, olemassa oleva ranasauna Oikealla: Kaumajärven ranamaisemaa

29 +.0 Kaisenie Kaisenie. 3 v ap koreli 3 oni rakennusoikeus 0 + v koreli 36 oni rakennusoikeus 50 + v Jäehuolo: Jäee keräään onien jäepiseisiin koreli 36 oni 3 rakennusoikeus v koreli 36 oni 7 ap +.5 rakennusoikeus 50 + v50 kerrosluku RM koreli 3 oni rakennusoikeus 50 + v30.4 koreli 36 oni 3 rakennusoikeus v rasie naapurionille koreli 39 oni rakennusoikeus 30 kerrosluku +9.5 Karanonrannanie koreli 37 oni +.5 koreli 36 oni 8-9 rakennusoikeus 50 + v0 rakennusoikeus / oni kerrosluku kerrosluku /3 k 7 ap K A T S T E N K A R T A N O N R A N T A ap koreli 33 oni rakennusoikeus v (/) korelipiha korelipiha Tonipiha: Pihojen yleisilme on luonnonmukainen ja vehreä. AP- Kasvillisuus: Toneilla ulee säilyää mahdollisimman paljon nykyisiä puia. Rannan pusikkoa voi harkiusi siisiä ja harvenaa. rasie naapurionille Aida: Tonien rja ei saa aidaa. Auopaika: Tonien oeueaan avopaikkoina. koreli 36 oni koreli 33 oni AH koreli 37 oni rakennusoikeus 50 + v0 kerrosluku +.0 rakennusoikeus 0 + v00 rakennusoikeus v Kaisenie +.0 onille onille koreli 33 oni rakennusoikeus v50 rasie naapurionille +.5 rasie naapurionille Karanonrannanie +.5 Kaisenie +.0 koreli 33 oni rakennusoikeus v00 (/) koreli 36 oni rakennusoikeus v50 kerrosluku korelipiha AP ap 0 ap koreli 33 oni 3 rakennusoikeus 0 + v koreli 36 oni 0 rakennusoikeus koreli 38 oni rakennusoikeus 30 kerrosluku +9.0 koreli 36 oni 0 5 ap rakennusoikeus AH koreli 33 oni rakennusoikeus v50 koreli 33 oni 6 rakennusoikeus v00 (/).5 rasie naapurionille RA koreli 36 oni 4-7 rakennusoikeus / oni RA koreli 39 oni +.0 rakennusoikeus 30 kerrosluku 9..3 koreli 38 oni rakennusoikeus 30 kerrosluku.5 RA 5 ap AH +.0 koreli 37 oni rakennusoikeus 50 + v0 kerrosluku RA koreli 36 oni +.5 rakennusoikeus 50 + v koreli 36 oni rakennusoikeus v50 +. AP koreli 36 oni 3 rakennusoikeus v rasie naapurionille koreli 36 oni 4-7 rakennusoikeus / oni Karanonrannanie koreli 36 oni 0 rakennusoikeus RANTASAUNAT Kaavamääräykse Taloyypi Koreli 3 ja RA koreli 38 oni +9.0 rakennusoikeus 30 kerrosluku koreli 36 oni 8-9 rakennusoikeus / oni kerrosluku /3 k koreli 36 oni 4-7 rakennusoikeus / oni koreli 36 oni 0 rakennusoikeus KATSTEN KTANONRANTA Korelien sijainikaavio AH: asumisa palveleva yheiskäyöinen korelialue, jolle saa rakenaa saunan.4 RA: loma-asunojen korelialue, jolle saa rakenaa saunan RM: makailua palvelevien rakennusen koreli- RA alue LVA: venepaikkojen korelialue ) nykyise kaksi ranasaunaa ) uusi sauna ja miusiloja hoellin käyöön 3) uusi yheiskäyöinen asukasssauna ) nykyinen uimahuone Rakennusoikeus 365 kem + 50 kem alousrakennuksille Auopaikkoja noin 5 (vaaimus 7) Tehosee musaksi, ummanharmaaksi ai ummanruskeaksi 94.3 käsiely puu Kaomaeriaali musa ai ummanharmaa peli Kaomuoo jyrkähkö harjakao, kalevuus :,5 : Muua nykyisen rakennusen ulkoasu on säilyeävä 3/ KATSTEN KTANONRANTA HÄMEENLNNA LÄHYMPÄRSTÖN YLESSUUNNTELMA JA RENNUSTAPHJE koreli 36 rakennuso kerrosluku koreli 39 oni rakennusoikeus 30 kerrosluku +

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti 28-45-3. Viikoittainen tarjousaika 24.6-2.8.2013 RÄÄPÄLÄ AP-oni -5- Viikoiainen arjousaika.-..0 TONTTEN SJANT Rääpiälän alue sijaisee Vuorenaan kaupunginosassa, Vanhan Härkäien ja Marssiien kainalossa. Rääpiälään on makaa noin 5,7 ajokilomeriä Hämeenlinnan

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

SELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS. Dnro KAUS/112/2010 VP 3/25.1.2010 13.11.2013 RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Dnro KAUS//00 VP /5..00..0 609 56 SELOSTUS RIESKALAN (7.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireille: 9..00 KH hyväksyny: KV hyväksyny: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15.

HARJUKATU 41 (TONTTI 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN. Asemakaavan muutos, joka koskee 2. kaupunginosan (Kontiopuisto) korttelin 16 tonttia 15. PEKSÄMÄEN KAUPUNK ASEMAKAAVAN MUUTOS HARJUKATU 41 (TONTT 593-2-16-15) ASEMAKAAVAN MUUTTAMNEN Asemakaavan muuos, joka koskee 2. kaupunginosan (Koniopuiso) korelin 16 onia 15. Asemakaavan muuoksella muodosuu

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

Asemakaavan muutos koskee Tähtiniemen kaupunginosan (22.) korttelia 50 ja osia siihen liittyvästä virkistysalueesta.

Asemakaavan muutos koskee Tähtiniemen kaupunginosan (22.) korttelia 50 ja osia siihen liittyvästä virkistysalueesta. HENOLAN KAUPUNK /Akm. TÄHTNEM, Tähiniemen sauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS.0.0 Asemakaavan muuos koskee Tähiniemen kaupunginosan (.) korelia 0 ja osia siihen liiyväsä virkisysalueesa. Asemakaavan muuoksella

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI. Pitkärannan asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos

ULVILAN KAUPUNKI. Pitkärannan asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos ASMAKAAVASLOSTUS Pikärannan emakaava ja emakaavan muuos / ULVILA KAUPUKI Pikärannan emakaava (laajennus) ja emakaavan muuos Koreli 0-,,, ja 0-, osa koreleisa,,, sekä puiso-, lähivirkisys- ja kaualuee..0

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI 632/Akm 22. TÄHTINIEMI, Tähtiniemen rantasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 16.02.2012

HEINOLAN KAUPUNKI 632/Akm 22. TÄHTINIEMI, Tähtiniemen rantasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 16.02.2012 HENOLAN KAUPUNK /Akm. TÄHTNEM, Tähiniemen ranasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS.0.0 Asemakaavan muuos koskee Tähiniemen kaupunginosan (.) korelia 0 ja osia siihen liiyväsä virkisysalueesa. Asemakaavan

Lisätiedot

KAANAAN (61.) KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS, 1. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1626 KAAVASELOSTUS

KAANAAN (61.) KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS, 1. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1626 KAAVASELOSTUS KAANAAN (.) KAUPUNGNOSAN LAAJENNUS,. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 0 KAAVASELOSTUS Porin kaupunkisuunnielu..0 Vireilleulo..0 Kaavaluonnos nähävillä 0...0 KH KV . PERUS- JA TUNNSTETEDOT. Tunniseiedo.

Lisätiedot

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA

RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA RAKENNESUUNNITELMA 2040 MONIPUOLISESTI KOTOISA Monipuolisesi k o o i s a Asumisen määrä- ja laauavoiee Tampereen kaupunkiseudulla vuosille 2014-2040 Kaisa Härkönen Sisällyslueelo MÄÄRÄ LAATU Aluksi 1.

Lisätiedot

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010 ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kuna, Ympärisö- ja ekninen osaso Anne-Mari Kemainen 00 SISÄLTÖ VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELOON ALUEELLA s.. Hoioluokkien välise ero s. 4. A

Lisätiedot

TYÖLÄNOJAN ALUEEN SUUNNITTELUOHJE ASUINPIENTALOJEN JA ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUEET Korttelit 52, 70-72, 74 ja 184-202

TYÖLÄNOJAN ALUEEN SUUNNITTELUOHJE ASUINPIENTALOJEN JA ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUEET Korttelit 52, 70-72, 74 ja 184-202 YLÖJÄRVEN KAUPUNK - KAAVOTUS Mesäylä Työlänojan alueen asemaaava TYÖLÄNOJAN ALUEEN SUUNNTTELUOHJE ASUNPENTALOJEN JA ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUEET Koreli, -, ja - Ympärisölauauna.. Sisällyslueelo Yleisä...

Lisätiedot

MÄNTTÄ KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2. 12. 2005 ARKKITEHTUURITOIMISTO HEIKKINEN- KOMONEN OY JWM- ENGINEERING OY, WSP LT- KONSULTIT OY

MÄNTTÄ KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2. 12. 2005 ARKKITEHTUURITOIMISTO HEIKKINEN- KOMONEN OY JWM- ENGINEERING OY, WSP LT- KONSULTIT OY MÄNTTÄ KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2. 12. 2005 ARKKITEHTUURITOIMISTO HEIKKINEN- KOMONEN OY JWM- ENGINEERING OY, WSP LT- KONSULTIT OY MÄNTÄN KAUPUNKIKESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3 Valaisinyypi

Lisätiedot

Hausjärvellä on neljä taajamaa: Oitissa 2416 asukasta, Ryttylässä 1842 asukasta, Hikiässä 1135 asukasta ja Monnissa 800 asukasta.

Hausjärvellä on neljä taajamaa: Oitissa 2416 asukasta, Ryttylässä 1842 asukasta, Hikiässä 1135 asukasta ja Monnissa 800 asukasta. Hausjärven omakoioni 0 Hausjärvellä on neljä aajamaa: Oiissa 6 asukasa, Ryylässä 8 asukasa, Hikiässä 5 asukasa ja Monnissa 800 asukasa. Eäisyyde kaupunkeihin: Helsinkiin 85 km, Laheen 5 km, Hämeenlinnaan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

-2, KV 2015-04-20 18:00

-2, KV 2015-04-20 18:00 -, KV -- : Kokousiedo Aika.. klo. Paikka Raaihuone, kaupunginvaluuson isunosali Päääjä Berg, Vesa Lyyra, Anna-Maija Bosröm, Peer Mäenpää, Tua Brännbacka-Brunell, Bria Nyman, Kaj Englund, Conny Piippolainen,

Lisätiedot

~ Voimaa, vireyttä ja tekemisen meininkiä ~

~ Voimaa, vireyttä ja tekemisen meininkiä ~ S einäjoen kylä ~ Voimaa, vireyä ja ekemisen meininkiä ~ E esipuhe kylien esie synyi arpeesa paranaa kaupunkiin kuuluvien kylien unneuua. Tässä kirjasessa isensä esielee kolme kirkonkylää sekä 32 oiminnallisa,

Lisätiedot

T4 Taasjärvi II:n rakentamistapaohje T4 Byggnadsanvisningar för Tasträsk II

T4 Taasjärvi II:n rakentamistapaohje T4 Byggnadsanvisningar för Tasträsk II T4 Taasjärvi II:n rakenamisapaohje T4 Byggnadsanvisningar för Tasräsk II 24.8.20 Taasjärvi II:n rakenamisapaohje Byggnadsanvisningar för Tasräsk II. Yleisä. Perusiedo Nämä rakennusapaohjee ohjaava Taasjärvi

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

Lähiympäristö- ja rakentamistapaohje 10.12.2014 33109 KIRKKONUMMEN KUNTA / 540 ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY

Lähiympäristö- ja rakentamistapaohje 10.12.2014 33109 KIRKKONUMMEN KUNTA / 540 ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY T I N A N P U I S T O Lähiympärisö- j rkenmispohje 10.12.2014 33109 KIRKKONUMMEN KUNTA / 540 Sisällyslueelo: 1 Alkusn s.3 Rkenne j rkoius Tekijä 2 Yleisä s.4 Kvhnke Sijini 3 Lähiympärisöohje s.5 3.1 Tori,

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

Lähiympäristö- ja rakentamistapaohje 21.12.2015 33109 KIRKKONUMMEN KUNTA / 540 ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY

Lähiympäristö- ja rakentamistapaohje 21.12.2015 33109 KIRKKONUMMEN KUNTA / 540 ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY T I N A N P U I S T O Lähiympärisö- j rkenmispohje 33109 KIRKKONUMMEN KUNTA / 540 Sisällyslueelo: 1 Alkusn s.3 Rkenne j rkoius Tekijä 2 Yisä s.4 Kvhnke Sijini 3 Lähiympärisöohje s.5 3.1 Tori, puiso j lähivirkisysluee

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM- bsf infraoimialakunnan perusamiskokous, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ  1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm : A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ  m â Ê ê î ô

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM -projeki on saavuamassa visionsa, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra FINBIM?

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko

DVC. VARIZON Piennopeuslaite säädettävällä hajotuskuviolla. Pikavalintataulukko VARIZON Piennoeuslaie säädeävällä hajouskuviolla Lyhyesi Säädeävä hajouskuvio ja lähivyöhyke Soii kaikenyyisiin iloihin Miausyhde Helosi uhdiseava Peiey ruuviliiännä Eri värivaihoehoja Pikavalinaaulukko

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus 1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan

Lisätiedot

KALA 1.3.2010, Asia 52,, Liite 2.3. Varisto, Martinkyläntien meluselvitys välillä Vihdintie - Riihimiehentie Vantaan kaupunki

KALA 1.3.2010, Asia 52,, Liite 2.3. Varisto, Martinkyläntien meluselvitys välillä Vihdintie - Riihimiehentie Vantaan kaupunki KALA 1.3.2010, Asia 52,, Liie 2.3 Variso, Marinylänien eluselviys välillä Vihdinie - Riihiiehenie Vanaan aupuni Variso, Marinylänien eluselviys välillä Vihdinie Riihiiehenie, Vanaa 2(11) Meluselviys Vanaan

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 1(5) ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Korttelit 7709, 7711, 7712, 7713, 7714, 7715 ja 7716 24.9.2015 Havainnekuva alueesta. 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA Asemakaavamääräyksen mukaisesti ennen rakennuslupavaihetta

Lisätiedot

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015 Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Asemakaavan seuranalomake Asemakaavan perusiedo ja yheenveo Kuna 75 Sipoo Täyämispvm.0.0 Kaavan nimi TAASJÄRVI II:N ASEMAKAAVA, SÖDERKUA Hyväksymispvm Ehdouspvm Hyväksyjä Vireilleulosa ilm. pvm 06..008

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017

TALOUSARVIO 2015. TALOUSSUUNNITELMA vuosille 2016-2017 TALOUSARVIO 05 TALOUSSUUNNITELMA vuosille 06-07 Kunnanhallius 4..04 Kunnanvaluuso 0..04 Risijärven kuna Aholanie 9, 88400 RISTIJÄRVI Puh. (08) 65 543* Faksi (08) 68 33 www.risijarvi.fi eunimi.sukunimi@risijarvi.fi

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

FDPa. Rei itetty seinään asennettava poistoilmalaite

FDPa. Rei itetty seinään asennettava poistoilmalaite Rei iey seinään asenneava poisoilmalaie Lyhyesi Säädeävä Kiineä miausyhde Suuri poisoehokkuus Helposi puhdiseava Eri värivaihoehoja Pikavalinaaulukko I L M A V I R T A Ä Ä N I T A S O l/s Koko db(a) db(a)

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA

Teknistä tietoa TARRANAUHOISTA Teknisä ieoa TARRANAUHOISTA P-ouch-arraeipi näkyvä ja kesävä Broherin laminoidu P-ouch-arraeipi on suunnielu ammaimaiseen arraulosukseen oimisoissa, ehaissa ja koona. Runsaasa arraeippivalikoimasa löydä

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

30-9905-0 30-9905-1 30-9905-0. eo-2 EN-1 "5:113 31-9903-5 "5:113 "5:113 31-9908-2 31-9901-0 31-9903-3 "1:2 "5:113 "27:22 "27:18 "27:22 "27:14 "27:9

30-9905-0 30-9905-1 30-9905-0. eo-2 EN-1 5:113 31-9903-5 5:113 5:113 31-9908-2 31-9901-0 31-9903-3 1:2 5:113 27:22 27:18 27:22 27:14 27:9 - - ": -- ": -- ": -- - ": ": - OSAYLEISKAAA E ": -- -- -- ": -- -- ": -- -- ": -- ": -- "Yht. : - ": - ": ": - - ": -- L ": tv ": -- ": ": ": ": ": ": ": - ": ": ": RA- -- ": ": ": -- ": ": -- -- -- ":

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050 VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN

Lisätiedot

YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub,

YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub, YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub, ),II1 1 SATAMA ILMOITTAMIE YMPÄRISTÖ- SUOJELU TIETOJÄRJESTELMÄÄ JA SATAMA JÄTEHUOLTOSUUITELMA ranomaisen yheysiedo Merkiy ympärisönsuojelun ieojärjeselmään A. SATAMA TOIMITAA VALVOVA

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

Asennus- ja hoito-ohje

Asennus- ja hoito-ohje FI Asennus- ja hoio-ohje V15/V20/V30/V30-3P/V40/V60-3P H15/H20/H30/H30-3P/H60 Gullberg & Jansson AB Smälaregaan 6 SE - 263 39 Höganäs Tel: +46 (0) 42 34 05 90 Fax: +46 (0) 42 34 02 10 E-mail: info@gullbergjansson.se

Lisätiedot

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 30.5.2012 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelukohteina ovat korttelit 2153, 2155, 2157 ja 2160 Kirkkonummen Kartanonranta Sundet

Lisätiedot

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Puustudio, Moderni puukaupunki hanke Diplomityön esittely 16.06.2008

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS Kravunlaakso I

ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS Kravunlaakso I SEMKVN SELOSTUS LUONNOS Kraunlaaso Hyinään auungin. auunginosan oreia osea asemaaaa : HYVNKÄÄN KUPUNK TEKNKK J YMPÄRSTÖ KVOTUS.. KRVUNLKSO semaaaa : SSÄLLYS: PERUS- J TUNNSTETEDOT.... TUNNSTETEDOT....

Lisätiedot

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B Asemakaavaehdotus 30.4.2009 YHTEENVETO KAAVA-ALUEISTA

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B Asemakaavaehdotus 30.4.2009 YHTEENVETO KAAVA-ALUEISTA PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B Asemakaavaehdotus 30.4.2009 YHTEENVETO KAAVA-ALUEISTA KORTTELIALUEET Käyttötarkoitus Osuus A (A, AP ja AK) 8,20% 15,12 C 4,69% 8,66 RA 43,83% 80,82 RM 24,69% 45,53 EN

Lisätiedot

Lammilla sijaitsee mm. terveysasema, apteekki, uima- ja liikuntahalli, kauppoja ja kirjasto. Untulanharju. Terv. keskus. Hakkalan koulu.

Lammilla sijaitsee mm. terveysasema, apteekki, uima- ja liikuntahalli, kauppoja ja kirjasto. Untulanharju. Terv. keskus. Hakkalan koulu. LAMMI M 9 0 8 8 7 8 9 0 Sijainti Lammin alueen vapaat tontit sijaitsevat Lammin kirkonkylällä Metsäpellon, Mäkipellon, Palkkisillan ja Rannanmaan alueella sekä Väkkäräismäen haja-asutusalueella. Lammilta

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2. HANKESELOSTUS 1 (10) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 4905 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille kaupunkirakenteelle. Tiukat

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

EFG 213-320. Käyttöohjeet 09.09 - 03.13. EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320

EFG 213-320. Käyttöohjeet 09.09 - 03.13. EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320 EFG 213-320 09.09 - Käyöohjee 51151911 03.13 s EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320 Vaaimusenmukaisuusvakuuus Jungheinrich AG, Am Sadrand

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot