KORTTELIOHJE. Asemakaava nro 8048 Santalahti YLA:

Transkriptio

1 KORTTELOHJE Asekaava nro Sanalahi Koskee koreleia no.,,,,,,,,,,,, ja YLA:.. TÄÄ KORTTELOHJE KUULUU KAAVAN NRO YLESÄÄRÄYKSEN UKASEST VALTUUSTON.. HYVÄKSYÄN SANTALAHDEN ASEAKAAVAN NRO ASAKRJOHN. Aluejulkisivu Ranaien suunaan. Arkkiehdi LSV Oy Tampereen kaupunki Jouko Seppänen ja aija Villanen..

2 SANTALAHT: PERUSTEDOT TAPEREEN KAUPUNK TEKJÄT: Laaija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympärisön kehiäminen, aankäyön suunnielu: projeiarkkiehi Jouko Seppänen ja kaavoiusarkkiehi aija Villanen Rakennusvalvonnan vasuuhenkilö: Karaoikeude ja kuva: Tampereen kaupunki, ellei oisin inia Viiesuunniel: BST-Arkkiehdi Oy: Peri Tavilampi, Jyrki Paldanius Arkkiehdi LSV Oy: Juha Luo Cederqvis & Jäni arkkiehdi Oy: Vesa Jäni, Ani Korkkula Koreliohjeen arkoius ja oikeusvaikueisuus Koreliohjeen arkoius on eellisiksi arvioiduissa koheissa anaa oeuamisa ohjaavia konkreeisia rakaisuja ja suosiuksia. Ohjee ukeva ja äsmenävä asekaavan ja siihen liiyvien kaavamääräysen sisälöä ja anava niille lisäarvoa. Koreliohjeiden periaaeia noudaava rakenaminen nopeuaa ja helpoaa rakennuslupien myönämisä. Koreliohje on asekaavan liieasiakirja, joka esiää hyväksyävän rakenamisavan. Koreliohjeen käyö Koreliohjee ova lähökohana rakennuslupaa edelävässä lupaarkasuksessa ja ne siova onien oeuajaa. Tavoieena on ohjaa rakenamisa niin, eä muodosuu kaupunkikuvallisela asola ja arkkiehuurilaan korkeaasoinen, viihyisä ja oimiva asuinalue. Koreliohjea ulkisee rakennusvalvona ja ankäyönsuunnielu. Ohjeia asekaavamerkinnöisä, määräyksisä ja niiden ulkinnasa on esiey oppaassa: Y; asekaavamerkinnä ja määräykse;. Suunnielualueen ominaispiiree Suunnielualue on koreliohjeessa jaeu viieen osakokonaisuueen viereisen karasivun mukaisesi. Lisäksi ohjeissa on koko alueen koreleia ja yleisiä alueia koskeva ohjee. Kursiivieksillä kirjoieu eksi ova asekaavakaran yleismääräyksiä. Koreliohjeessa viiau asekaavan oninumero ja onien raja ova ohjeellisia. SSÄLLYS KORTTELETA KOSKEVAT OHJEET: elusuojaus Eseeömyys ja paikanneavuus Hulevede Energia- ja ekoehokkuus Suojelava rakennukse Alueen arkkiehuuri ja oeuus Ulkoila Rakennusosa Arkkiehuuri, yyli ja miasuhee Alimpien kerrosen käsiely Ylimpien kerrosen käsiely sekä kao- ja räysäsrakaisu Toeuus Talousrakennukse Kuisi, kaokse ja muu ulko-oleskelu Yheisila Pysäköinilaiokse, kansirakenne sekä huolo- ja pelasusyheyde Polkupyöräpysäköini Piha Kasvillisuus ja isuukse Kulkuväylä ja pinaeriaali Julkisivu kkuna Parvekkee Sisäänkäynni ja ulvapado Aida, ukimuuri ja pori Porrashuonee Valaisus uunamo TKKUTEHTAAN KORTTEL PAPERTEHTAAN JA KATTOHUOPATEHTAAN KORTTELT NYKYNEN ASUNKORTTEL PAHVTEHTAAN KORTTELT URAN JA RANTAKYLÄN KORTTELT YLESÄ ALUETA KOSKEVAT OHJEET Ympärisörakenaminen, reii ja aukio Pikiäissuunainen kevyen liikeneen reii Eseeömyys ja paikanneavuus Pinaeriaali ja hulevesi Valaisus suukse, puuso ja kasvillisuus Ranaie Alikulu aanpäällise pysäköinipaika elusuojaus Toeuus YLESTEN ALUEDEN ERTYSKOHTEET: Sanalahden aukio ja pieni julkinen rakennus Tikkuehaanaukio Sanalahdensila Rajaporinsila Tikkuehaanrinne-kau ngeliuksen kaari Tiponmesä Rivinerinrinne ja Luikunrinne Sanarannanmesä Puisoaluee SELVTYKSET, VTESUUNNTELAT SEKÄ LSÄTEDOT

3 SANTALAHT: PERUSTEDOT TAPEREEN KAUPUNK KARTTA: KORTTELETA KOSKEVAT OHJEET KARTTA: YLESTEN ALUEDEN ERKOSKOHTEET URAN JA RANTAKYLÄNPUSTON KORTTELT koreli: ja SANTALAHDENSLTA SANTALAHDENAUKO PAHVTEHTAAN KORTTELT RVNTERNRNNE RANTATE PTKTTÄSSUUNTANEN KEVYEN LKENTEEN RETT koreli: (oni ja ), ja NYKYNEN ASUNKORTTEL koreli: (oni,, ja ) PAPERTEHTAAN JA KATTOHUOPATEHTAAN KORTTELT koreli: (oni ),, ja RAJAPORTNSLTA TKKUTEHTAANRNNE TKKUTEHTAANAUKO TKKUTEHTAAN KORTTEL koreli TPONETSÄ

4 le /a le /a SANTALAHT: PERUSTEDOT TAPEREEN KAUPUNK SANTARANNANPORTAAT a- PÖLLTUNNEL por- pp EV SANTARANNANETSÄ mk mk pp SANTARANNANPOLKU mk mk RANTATE mk URANRNNE pp/ mes-(,m) mk mes- +, +, +, le /a +, +, +, pp/ mes- +, L AL y- +, le /a +, jl- +, +, +, +, +, AK y- ajo-(,,,,) sr/r le /a PAASKOSKENRATT +, a- LPA p L VL L L TUKK- PUSTO L L AL y- RANTAKYLÄNPUSTO L VL VL LPA TUKK- p RNNE VL L ANN AK FLNCKN y- PUSTO jl- si L u- AL si NESTOR KVÄEN PUSTKKO FLNCKN- y- RNNE K VL slo VL AL SANTALAHDENAUKO y- L h- L VL AL y- RVNTERNPUSTO s- sr- sr- sr/r AK y- sr/r sr/r si sr/r KYYTSA- EV sr- y- RVNTERNRNNE +, le /a +, +, +, pp +, ajo +, +, +, +, AHJOLANTUNNEL +, le /a +, +, le /a RANTAKYLÄNRATT URANRATT +, +, +, +, +, le /a +, +, le /a pp/ +, +, +, +, +, ajo ajo le /a +, +, +, ajo-(,,,,) +, +, +, +, +, le /a +, le /a mes-(,m) mes-(,m) +, +, +, +, le /a SANTALAHDENSLTA +, +, SANTALAHDENSLTA pp +, +, +, +, +, pp/ +, URANRATT +, +, le /a +, PAHVTEHTAANRATT +, sr/r +, +, mes- +, le /a +, KAAR NGELUKSEN- L le /a +, BRETENSTENN +, +, L AL y- le /a pp/(,,) AP y- RANTATE +, +, +, L +, e pp/(-,,) p jl- p y- AP sr- LR RNNE mes-(,m) (ap/-) pp/h pp/(-,,) p sr/r (ap/-) le- ajo-(-) sr/r SANTALAHT pp/h p AK y- PAHVTEHTAAN /a POLKU p p ajo-(-) +, /a y- ajo-(-) +, LUKUNRNNE +, +, pp/h p p ajo-(-,) y- +, le /a ajo-(-) +, EV L mes- +, +, +, +, pp/h sr- VL +, +, mes-(,m) +, le /a L +, pp/h +, +, pp/h pp/h KEHRÄNPOLKU +, +, L +, pp L +. +, +, +, JOHAN RENHOLDN POLKU le /a L AL y- le /a sr- KYYTSA- sr- y- AK y- +, +, +, TERVATEHTAANRATT +, +, +, RAJAPORTNSLTA +, PAPERTEHTAANRATT si +, +, +, +, +, pp/h L +, +, le /a L L L V KEHRÄN- PUSTO sr- AKR V sr- [ap/-,] LPA jl- VL PAPERTEHTAANPUSTO p K y- p TKKUTEHTAAN- L PUSTO TKKUTEHTAANAUKO VL sr- V a AK sr- pk AKR slep- y- op y- VP KYYTSA- AK sr- RAJAPORTN- PUSTKKO y- pk op VL y- RUUTVARASTONRNNE VL SVANTE si LEHTSEN sr- PUSTO pp/ ajo SAARELANKUJA +, +, pp/ +, +, jl- +, le /a le /a +, +, +, ajo ajo ajo mes-(,m) +, +, pp/h +, +, +, +, TKKUTEHTAANRNNE /a pp/h v v mes- +, /a sr/r v pp/h pp/h TKKUKUJA A- A- v v v sr/r +, +, +, v v le /a TPORATT V EV RANTATE KUORURNPOLKU TKKUKUJA v v le /a pp/ ajo-(-) +, pp +, +, V TPONETSÄ V AK y- pp/ V +, le /a PAASKVENKATU +, V ajo-(-,) TPORATT V Oe asekaavakarasa. mes-(,m) V mk pp TPORATT ET- mk mk TPOTUNNEL a- TPORATT pp mes-(,m) pp PAASKVENKATU

5 SANTALAHT: KORTTELETA KOSKEVAT OHJEET TAPEREEN KAUPUNK KORTTELETA KOSKEVAT OHJEET: ALUEEN ARKKTEHTUUR JA TOTEUTUS elusuojaus Suunnielaessa asuinaluea haaseelliseen ympärisöön, on eriyishuomio kiinnieävä häiriöekijöiden minimoiniin eli melusuojaukseen. Kaava-alue on muodoseu rakennusssoielulla melusuojaujen koreleiden kejuna. elusuojaus ulee kuienkin huomioida kaikilla suunnielun miakaavaasoilla. Vaiheiain oeueaessa ulee varmisaa rakennusssojen sijoieluun perusuvan melusuojauksen oeuuminen. Tavoielua hiljaisa pihailaa ei ule pilaa häirisevin poisoiln ulosulolaiein pihakannen asolla. Kaso myös koha: Pysäköinilaiokse, kansirakenne sekä huolo- ja pelasusyheyde. Eseeömyys ja paikanneavuus Korelialueen kaikissa rakaisuissa ulee huomioida eseeömyys myös kulkureiien pienissä yksiyiskohdissa ja jakuvuuden varmisamisessa. Alueelle on ehävä eseeömyyden korelisuunniel ja rakenneava yhenäinen ja selkeä kulkureii, joka äyää eseeömyysvaaimukse. Kulkureiin on sujuvasi jakuava sisäiloihin rakennusssasa erouvan valaisun sisäänkäynnin kaua. Kokonaisuus on oeueava selkein väri-, eriaali- ja konrasieroin. Rakennusen osoieen, kaunumeron ja oviunniseen on erouava lähesymissuuniin. Sankalaisen rakennusssojen oa idenieeiä ulee vahvisaa, joa rakennukse ova paikanneavissa ja eroeavissa oisisaan. (Kaso asekaavan liie: Sanalahden asekaavan liikenneselviys.) Laiuri a a a a e alu a ini ako ppaa mo k Tel p Pum Liiker. Paasikivenie Paasikivenie säs räy. +, Ranaie + +, +,, + V V V V + krs.m² m² á yh. krs. m² m² á yh. V V / V säs räy. +, + vrk ark V Las.laiuri V V Ts V, + + u Alueelle on ehy Sanalahden asekaava-alueen hulevesiselviys. Hulevesiselviykseen pohjauuen on eeey myös viheryleissuunniel. Hulevesien viivyysrakaisuissa ulee sovelaa hulevesiselviyksen ja viheryleissuunnieln avoieia ja rakaisuja. Veäläpäisemäömilä pinnoila ulevia hulevesiä ulee viivyää alueella sien, eä viivyyspainaneiden, -alaiden ai -säiliöiden mioiusilavuuden ulee olla yksi kuuiomeri jokaisa saaa veäläpäisemäönä pinaneliömeriä kohden. Viivyyspainaneiden, -alaiden ai -säiliöiden ulee yhjenyä unnin kuluessa äyymisesään ja niissä ulee olla suunnielu ylivuoo. Rakennukse hauli- orni as ie. /V krs. m² m² á yh. Tsk,, krs. m²m² á yh. krs. m² m² á yh. +, + V krs. m² m² á yh. + vrk / V, + krs. m² m² á yh. krs. m² m² á yh. V krs.m² m² á yh. krs. m² m² á yh. au,nk aa, + vrk -V krs. m² m² á yh. eh + ku Tik Tsk sr- V krs. m² m² á yh. krs. m² m² á yh. Tsp krs.m² m² á yh. Tsk krs.m² m² á yh.,. krs. m²m² á yh. V krs. m² m² á yh. krs. m² m² á yh. krs. m²m² á yh. krs. m² m² á yh. V krs. m² m² á yh. krs.m² m² á yh. krs. m² m² á yh. krs. m² m² á yh. V, + + ää ark oreenikau au Ahjola Erämiehenk - ark Liike ja Alueen eseeömyyä on selviey Sanalahden asekaavan liikenneselviyksessä, Sio. Vihreällä on esiey alle % kalevuude. Har Rad.as. p Piuuskalevuus <% -% > % Sanalahde liikenneverk Kevyen liike Proj. pääl. Pispalan valaie ark Sanalahden asekaava-alueen hulevesiselviys Loppurapori. FCG. en, + Tsp vrp, + ikiv krs. m² m² á yh. vrp, Tsp +, + a junp Pa V /, + krs. m²m² á yh. Haulika Hulevede u Ahjolanka +,, + Las. lai., +. + Tsp Tsk L.lai. / sr u Tsp Halli k. / V ark V Raaka / Halli k X Tsp lai. / V + / Halli k + V X V /., + V / / a, + V, krs. m² m² á yh. krs. m²m² á yh. ark V ark V / nne ark V / + / Tsk V kr V ak, V V / Pumppukaiv Kaso myös koha: Porrashuonee. Tsk krs. m² m² á yh. V + krs. m² m² á yh. Tsor. k - krs. m²m² á yh. krs. m² m² á yh. krs.m² m² á yh., + V onkau, V V krs. m² m² á yh. Las.laiuri V V krs. m² m² á yh. krs. m² m² á yh. V V krs. m²m² á yh. krs. m²m² á yh. enie sikiv X V V Paa krs. m² m² á yh. V krs. m² m² á yh. krs. m²m² á yh., +, + Ranaie haanri +, Ranaie Tikkue J Suun. V Pvm

6 SANTALAHT: KORTTELETA KOSKEVAT OHJEET TAPEREEN KAUPUNK suosiellaan rakenneavaksi viherkaoisina, jolloin ne oimiva hulevesijärjeselmän viivyysalueina. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liieävä rakennushankkeen pohjala laadiu selviys hulevesimeneelmisä. Rakenamisen aikaisesa hulevesien hallinnan oeuamisesa ulee ehdä suunniel ennen rakenamiseen ryhymisä. Suunniel ulee hyväksyää valvonaviranoisella, joka myös valvoo rakenamisaikaisa hulevesien hallinaa. Korelialueia suunnielaessa ja hulevesien hallinnassa on oeava huomioon asekaavan asiakirjoihin kuuluva hulevesiselviykse. (Kaso asekaavan liie: Sanalahden asekaava-alueen hulevesiselviys Loppurapori. FCG.) Kaso myös kohda: Toeuus, Sisäänkäynni ja ulvapado, Pysäköinilaiokse ja kansirakenne sekä Kulkuväylä ja pinaeriaali. Viherkaojen hyöyjä: Sadeveden kulkeuuminen sadevesijärjeselmään vähenee. Sadeveden epäpuhaude suodauva. Pölyhiukkase siouuva kasvukerrokseen. Tasapainoaa suuria lämpöilanvaiheluia. Pidenää kaopinnoieen ikää. Erisää melua. Lähde: EG-raiding, Viherkaoseminaari.. Helsingin messukeskus Energia- ja ekoehokkuus Alueelle on ehy Sanalahden kaavojen ekoehokkuusarkaselu Heko-meneelmällä. Tarkaselussa on esiey seuraavia suosiuksia: Kaopinna hyödynneään lähiviljelyyn ja virkisyskäyöön Viheraluee hyödynneään ehokkaasi hulevesien hallinaan Hulevesien hallinnan suunnielulla pienenneään ulvavaaraa Veä sääsävä vesikalusee ja sadeveden käyö ulkoalueiden kaseluun Aurinkosähköpaneeli, -lämpökeräime ja muu uusiuuva energialähee Rakennusen suunnielu passiivisa aurinkoenergiaa huomioiden Valaisussuunniel Raikkalinjaus paranaisi saavueavuua Pyöräparki, liiynäpysäköini, sosiaaliila yökapyöräilijöille Lähipalvelu ja yöpaikkojen ja asunojen sekoiuminen aeriaaleisa puu on suosiava, lasi sekä alumiini ova väleäviä Jäehuolosuunniel Vanhojen rakeneiden säilyäminen. (Kaso asekaavan liie: Sanalahden kaavojen ekoehokkuusarkaselu Hekomeneelmällä. Ramboll.) Suojelava rakennukse Sr-merkinnällä osoieuja rakennuksia koskevisa muuos- ja korjaussuunnielmisa on pyydeävä museoviranoisen lausuno. Tonien -, -, -, - suunnielun yheydessä on rakennuslupa-asiakirjoihin liieävä selviys siiä, eä rakennus soveluu haia-aineiden osala suunnieluun arkoiukseen. ikäli alueella ehdään nykyisä anasoa muuavia oimenpieiä, on huolehdiava siiä, eä saasunu aperä ja/ai saasunee rakenee poiseaan ympärisösuojeluviranoisen hyväksymien käsielysuunnielmien mukaisesi, vaikka aperän pioisuude aliaisivakin kynnysarvo, a-ainesen käyörajoie. Kaso myös korelikohaisesi kohda: Julkisivu. Arkkiehioimiso Hanna Lyyinen Ky.

7 SANTALAHT: KORTTELETA KOSKEVAT OHJEET TAPEREEN KAUPUNK Arkkiehuuri, yyli ja miasuhee Rakennusen ulee Ranaien suunnasa arkaseluna oaa huomioon Pispalanharjun rakennusmiakaava. Yhenäise suure rakennuskokonaisuude on jaksoeava ausan miakaavan mukaisesi, vaikka rakennusssa olisikin selväsi suurempi. Rakennusen ulee myös porrasua ai muodosaa pienempiä Pispalan miakaavan mukaisia kappaleia rinneasossa. Rakennushahmoa voi jakaa osiin rakennusssan, julkisivuvärin ja -eriaalin sekä ikkuna-aukouksen keinoin. Kaon yhenäisen pinnan saa rikkoa rakenalla kerroksiin sisäänvedeyjä parvekeerasseja. Kaomuodon arkkiehuuriin ja kaupunkikuvalliseen merkiävyyeen on kiinnieävä huomioa. Alimpien kerrosen käsiely Alim kerrokse on oeueava jalankulkijan miakaava huomioiden niin, eä unnel on kusuva ja kodikas. Ranaien varressa jalankulkuisen muodosava liikeila, ajoyheyde pysäköinilaioksiin sekä jäehuoneiden sisäänkäynni. Liikeila ja arkadikäyävä on suunnielava korkealaauisesi. Korelien sisäosissa asuinrakenamisessa anasokerrokse on rakenneava korelikokonaisuus huomioiden niin, eä jalankulkijaisessa on ikkunoia ja vaihelevuua, joei ilme muodosu umpinaiseksi. Yheisiloihin ja eriyisesi sisäänkäynien yheyeen ulee oeuaa suuria ikkunoia ja lasiovia. Alimmissa kerroksissa on myös suosielavaa huomioida eriaalien kuluuskesävyys, puhdiseavuus ja huolleavuus. Kaso myös kohda: Pysäköinilaiokse, kansirakenne sekä huolo- ja pelasusyheyde; Sisäänkäynni, sekä korelikohaisesi koha: Jäehuonee ja -asia.. aanason kerroksessa on olava ikkunoia ja avoielava elävää ulkoasua.. Rakennusssan läpäisevä kulkuauko eli pori ulee oeuaa värikkäinä ja kusuvina (Kaso Aida, ukimuuri ja pori).. Rakennusen sokkeli ulee reunusaa nupu- ai noppakivin (Kaso Soviaminen asoon, sokkeli). Näkymä D-llisa (Arkkiehdi LSV Oy) Tiporaiin alikulusa Tikkuehaalle. Ylimpien kerrosen käsiely sekä kao- ja räysäsrakaisu Vesikao ova Pispalan ylärineelä hyvin näkyvää ns. viideä julkisivua. Kaopina ulee jäsennöidä sien, eei synny yli m² yhenäisiä kaopinoja. Yli viisikerroksisen rakennusen ylin kerros ulee olla kapeampi ja lyhyempi kuin sen alapuolella oleva kerrokse. Tasakaoise osuude ulee oeuaa erasseina ai / pina-alasa viherkaoisina ai laajoilla isuuslaaikoilla varuseuna, jolloin niihin ulee isuaa kesäviä, alvivihreiä, koseua siovia kasveja. Kaon yhenäisen pinnan saa rikkoa rakenalla kerroksiin sisäänvedeyjä parvekeerasseja. Kaomuodon arkkiehuuriin ja kaupunkikuvalliseen merkiävyyeen on kiinnieävä huomioa. Rakennukse suosiellaan rakenneavaksi viherkaoisina, jolloin ne oimiva hulevesijärjeselmän viivyysalueina. Korelin oleskelu- ja leikkiiloja voidaan Oikein valiu kasvi viherkaoilla kesävä kuivuua. aksaruoho vaihaa väriysä koseusilaneen mukaan.

8 SANTALAHT: KORTTELETA KOSKEVAT OHJEET TAPEREEN KAUPUNK sijoiaa viherkaoille. Kaikki yksikerroksise rakennukse ulee rakenaa viherkaoisina. Viherkaon eriaalina ulee käyää runsaasi koseua siovia kasveja kuen ksaruohoja sekä mehikasveja, joka kesävä myös kuivumisa. Vesikaon ylinä korkeusasea ei saa yliää Pispalasa näkymiä laajasi peiävillä rakeneilla, hissikonehuoneilla, ilsoinikonehuoneilla ai -laieilla. Vesikaon läpivienneisä on esieävä suunniel hyväksyäväksi rakennusluvan yheydessä. Pääsäänöisesi ilsoinikonehuoneia ei saa sijoiaa kaoille, joa ne eivä rajoia Pispalasa avauuvia näkymiä. lsoinikonehuonee saadaan ehdä onin rakennusalan enimmäisrakennusoikeuden lisäksi. lsoinikonehuoneia ei laskea pysäköinilaskelmissa asuinkerrosalaan. lsoinikonehuoneen sijoiuessa kaokerrokseen, on ilan ja julkisivukäsielyn liiyävä rakennuksen kokonaisarkkiehuuriin nevasi. Konehuoneen sijoiamisessa ja suunauksessa on rakaisava sen hdollisesi aiheua ilvira-, melu- ja ärinähäiriö. Vesikaojen suunnielussa on huomioiava kaon ja kaokaivojen huolo. Kaokaivo on lämmieävä jääymisen esämiseksi. Koska asunoaluerakaisu perusuu hyvin oleellisesi melunorjunaan ja ieyihin yheisesi oeueaviin oimenpieisiin, on eriyisen ärkeää ennakoida alueen oeuamisen vaiheisus. Alueen sijaini vilkkaan pääväylän varressa edellyää ilnlaadun huomioimisa. Koreleiden uuleuvuus ulee huomioida myös vaiheiain rakenneaessa. Asuinrakennusen käyöönoo edellyää melunorjunnan oimimisa ja asumisa palvelevien oiminojen oeuamisa osakokonaisuus kerrallaan. Rakaisavia kokonaisuuksia ova edellä iniujen lisäksi: pysäköini, hulevedenhallina, oleskelupiha, kevyen liikeneen reii ja kunnallisekniikka. Toeuus edellyää rasieia ja sopimuksia. Säilyeävä puu ulee rakennusaikana ehdoosi suojaa asianmukaisesi, myös puiden analaise juure huomioiden. Seuraavilla oneilla onia ei saa luiskaa merkiyllä alueella: -, -, -, -, -, -, -, -. Kaselmuksen peruseella luiskaamisa voidaan harkia, jos puison kasvillisuus ei pääse vaurioiuan luiskaamisen seurauksena. Toeuus Korelialueiden piha, yheisoiminno, reii ja aukio on rakenneava ja oeueava rakennuslupaviranoisen hyväksymän korelisuunnieln mukaisesi. Leikki- ja oleskelualueisa ulee esiää suunniel rakennusluvan yheydessä. Koreleiden suunnielussa on noudaeava ähän asekaavaan liiyvässä VHERYLESSUUNNTELASSA esieyjä rakaisuja Koreleiden suunnielusa on noudaeava ähän asekaavaan liiyvässä HULEVES- SUUNNTELASSA esieyjä rakaisuja. Eriyisesi koreleiden,,,,, ja korelialueella sekä näiden yheydessä olevien kevyenliikeneenväylien ja virkisysalueiden aperä ulee puhdisaa ennen alueella apahuvaa rakenamisa. Tonien -, -, -, - suunnielun yheydessä on rakennuslupa-asiakirjoihin liieävä selviys siiä, eä rakennus soveluu haia-aineiden osala suunnieluun arkoiukseen. ikäli alueella ehdään nykyisä anasoa muuavia oimenpieiä, on huolehdiava siiä, eä saasunu aperä ja/ai saasunee rakenee poiseaan ympärisösuojeluviranoisen hyväksymien käsielysuunnielmien mukaisesi, vaikka aperän pioisuude aliaisivakin kynnysarvo, a-ainesen käyörajoie. Punaisella on osoieu aluee, joilla luiskaaminen on kielley, joa ei aiheuea vahinkoa puusolle ai raunioille. Rakenamisen vaiheisamisa esiävä kara. Arkkiehdi LSV Oy.

9 SANTALAHT: KORTTELETA KOSKEVAT OHJEET TAPEREEN KAUPUNK ULKOTLAT Talousrakennukse Kaikki yksikerroksise rakennukse ulee rakenaa viherkaoisina. Viherkaon eriaalina ulee käyää runsaasi koseua siovia kasveja kuen ksaruohoja sekä mehikasveja, joka kesävä myös kuivumisa. Talousrakennukse ova ärkeiä elemenejä ihmisen miakaavaasolla, niin sanousi koskeuseäisyydellä. Talousrakennuksilla daan yleisilmeä ja laaua alueelle sopivin julkisivu-, sokkeli- ja räysäsdealjein. Eriyisen merkiävässä roolissa ova pikiäissuunaisen kevyen liikeneen väylän vareen sijoiuva rakennukse. Talousrakennuksiin voidaan sijoiaa myös asukkaiden yheisiloja. Pahviehaan korelialueella - ja -, ja ei ole erillisiä alousrakennusen rakennusaloja. Talousrakennukse ova suurimla osalaan osoieu ohjeellisin rakennusaloin. Kuisi, kaokse ja muu ulko-oleskelu aanläheiseen miakaavaan ulee kiinniää eriyisä huomioa korkeassa ja iiviisi rakenneussa ympärisössä. Pienempien rakennusosien avulla miakaava sovieaan ihmisen helposi havainnoiavaan miakaavaasoon sekä läheisen Pispalan pienipiireiseen rakennusssoieluun. Rakenamisen ulee olla helposi havainnoiavalla asolla laadukasa. Tyylikäs arkkiehoninen dealjiikka ulisi ammenaa alueen haaseisa ja niiden rakaisuisa. Kerroksen korkuisen rakennusosien ulee porrasua rineen mukaisesi. Rineesä ulisi arjoa sisäänkäyniyheyksiä rakennuksiin. Kaso myös kohda: elusuojaus, Hulevede ja Piha. Ohjeellise alousrakennusen rakennusala on merkiy karaan punaisella. Yheisila Asuinrakennukseen ja pihalle osoieuihin alousrakennuksiin saadaan varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakenaa yheisiloja ja varasoiloja % em. rakennusoikeudesa. Yheisiloihin käyeyä rakennusoikeua ei laskea pysäköinilaskelmissa asuinkerrosalaan. Yheisila ulee ensisijaisesi sijoiaa anaso- ja kaokerroksiin ai alousrakennuksiin. Lisäämällä yheiskäyöiloja, kuen sauna-, pesu- ai kuivausiloja, voidaan koseusriskin alaisia asunokohaisia iloja pienenää ai jopa poisaa. Alueelle ulee rakenaa ainakin yksi yheinen pesuupa, joko koreli- ai onikohaisesi. Kaso myös kohda: Alimpien kerrosen käsiely, Talousrakennukse ja kkuna. Piharakennukse ova ärkeä osa pihaa. Näkymä Ranakylänkorelisa. BST-Arkkiehdi Oy.

10 SANTALAHT: KORTTELETA KOSKEVAT OHJEET TAPEREEN KAUPUNK Pysäköinilaiokse, kansirakenne sekä huolo- ja pelasusyheyde Auopaika on sijoieava pihakannen alaisiin pysäköinilaioksiin ai pysäköinirakennuksiin. aanpäällisiä pysäköinipaikkoja korelialueelle voi sijoiaa vain niille asekaavassa erikseen osoieuille paikoille. Korelialueelle saadaan rakenaa analaisia pysäköiniiloja rakennusoikeuden esämää. aanalaisen pysäköiniilojen yheyeen saa oeuaa väesönsuojan. asuin- ja liikeilan kerrosalaneliömeriä kohden ulee osoiaa yksi auopaikka. oimiso- ja julkisen ilan kerrosalaneliömeriä kohden ulee osoiaa yksi auopaikka. uoano- ja ukimusoiminnan kerrosalaneliömeriä kohden ulee osoiaa yksi auopaikka. opiskelija-asunoilan kerrosalaneliömeriä kohden ulee osoiaa yksi auopaikka. vanhusen asunoilan kerrosalaneliömeriä kohden ulee osoiaa yksi auopaikka. joiuspalveluoiminnan kerrosalaneliömeriä kohden ulee osoiaa yksi auopaikka. Pysäköini sijoieaan pihakannen alle niin, eä ajo sisään apahuu Ranaien ai Tikkuehaanrinne-kadun suunnasa. Sisäänajojen ulee olla arkkiehuurilaan korkeaasoisia ja suunniella huolellisesi osana Ranaien liikeilojen kaunäkymää näyeikkunoineen sekä Viheryleissuunnieln mukaisesi. yös sisäänajosa näkyvä pysäköinihallin sisäseinä on suunnielava osana kaunäkymää. Sisäseinissä ulee käyää värikäsä ja kusuvaa sommielua ja valaisusa. Kannen alaise rakennusen sisäänkäynni on suunnielava huolella, ja laauason ulisi vasaa anpäällisiä rakennusen sisäänkäynejä. Lasiseiniä ulisi suosia varasojen, jäehuoneiden ja sisäänkäynien seinissä, joa sosiaalinen konrolli alueella oimii. Pysäköinnin poisoiln ulosulo ulee sijoiaa kaoille, niin eä ilvira- ai meluhaioja ei synny korelin sisäosiin kansiasolle. (Kaso asekaavan liie: Sanalahden asekaava Viheryleissuunniel. Ramboll.) aanpinnan rakeneissa eriyisesi pysäköinikansien päällä ulee huomioida pelasuseiden kanavuus. Pelasusajoneuvojen määräysen mukaise kulkureii on varmiseava. Kansirakennea suunnielaessa pihasuunniel on huomioiava kasvien hdollisesi syvempien isuusilavaaimusen vuoksi. Viheryleissuunnielssa on osoieu paikkoja syvemmille isuusalaille. Kansirakeneessa on huomioiava hulevesiviemäröini apauskohaisesi. Kaso myös kohda: Hulevede; Piha sekä Kasvillisuus ja isuukse. Polkupyöräpysäköini asuin- ja liikeilan kerrosalaneliömeriä kohden ulee osoiaa polkupyöräpaikka. Polkupyöräpaikosa ulee % osoiaa sisäiloisa, joisa % analaisesa pysäköinihallin asolla ja % pihakannen asola piharakennuksisa ai ulkoiluvälinevarasoisa. Tiloihin ulee olla poraaon yheys ulkoa. Varasoilojen ovileveyksissä ulee huomioida hdollise leveä avarapyörä. Pyöräkaosen on olava hienovaraisia ja kokonaisuueen sopivia. Pyöräpysäköinnin rakaisuja Tanskassa. Vasemlla oleva ehokas pysäköini sopii pihakannen alaisiin iloihin ai pyörävarasoihin. Oikealla pihapysäköiniä, joka näin huomioa heräävänä soveluu paremmin uudisrakenamisen pariksi. Huolo- pelasusyheyde sekä pysäköini. Liikenneselviys Sio.

11 SANTALAHT: KORTTELETA KOSKEVAT OHJEET TAPEREEN KAUPUNK Piha Koska auopaika sijoieaan pihakannen alle, ulee koko korelin anpäällinen alue kulkuväylineen osoiaa viihyisiksi leikki- ja oleskelualueiksi. Suura leikkikenää monipuolisine laieineen ei arvise rakenaa. Virkisysalueia on kuienkin useia koko korelialueella. Tavoieena on da alueelle erineisen ja monipuolisen, pienehköjen leikki- ja oleskelualueiden verkoso onikohaisen leikki- ja oleskelualueiden lisäksi, asekaavaan liiyvän viheryleissuunnieln mukaisesi. Osaa virkisysalueisa saa käyää myös asuinonien leikki- ja oleskelualueina. AK-, AL-ja AKR-onien piha ova neelaan urbaaneja ja julkisia. elusuojaus ja auoliikeneen rajoiaminen hdollisava hiljaisen ympärisön. Korelialueiden piha ja puiso muodosava yhenäisen kokonaisuuden. Tonien rajoja ei ule osoiaa aidoin ai suurin, yli, merin korkeuseroin. Pihasuunniel ulee soviaa yheen naapurionin kanssa oiminojen ja pihaeriaalien osala yhenäisyyden saavuamiseksi. Piha ulee jäsennellä eri oiminoja varen. Yksiäisiä leikki- ja pelivälineiä voidaan vapaasi sijoiaa osaksi pihaa, eriyisesi alueen jyrkkyyden vuoksi muodosuvia muurirakeneia hyödynäen. Talvea varen pienialaisille pihoille on esieävä paikkoja lumen kasaamisa varen. Pihailoja ulee sijoiaa myös kaojen erassi- ja viherkaoasoille. ÄT ÄV TT TE LY SÄ k Tik das h ue k Tik N KE RA is on Be T E TE EN AK pu piip an ha ue AR TJ SE K NU ila uiv Ru so ara Viheryleissuunnielssa hulevesialaia on sijoieu myös joillekin AK- ja AKR-oneille. Hyöyviljelyä voi oeuaa eri avoin. Kuvissa viherrakenamisa Englannissa ja Tanskassa. lo n a qvis En qv En Ha ai, eali kulk u,,,, k u aan eri ivin ivir rau n kiie rm S nk ase den lah ana s.p ila as h d.a huv inin hd vie Pa Ra ila se ien Bre Pihojen suunnielussa on huomioiava asekaavan liieenä oleva viheryleissuunniel. Leikki- ja oleskelualueisa ulee esiää suunniel rakennusluvan yheydessä. Pihasuunnielusa vasaavan suunnielijan ulee kouluukselaan olla horonomi ai vasaavaa vaaivaa suunnielua halliseva amilainen. huv n isi u iipp np aa eh uho ja Luu pu piip an ha e peri Pa s hda erie pap in, p e s u a l a a,,,,,,,,,, Ahjo lank,,, hauliorni,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Liike rak.,, k,,,,,, P is,, pa la la n va,,,, ark, V, Liiker. p -,,,, a,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, au,,,,,,,, r, r,,, äkikau,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Liike ja,,,,,, a, vrk,, vrk,,,,,, T ik, e ku h a ka u Tsor., po r r/r s V Tsk,,, V AL k, V,, VP PO JA RA,,,,,,,,,,,,,,,,,,, VAR UT RU NNE R TO AS, - KV TE AN SV STO PU, Pa, as EN, KA,,,,,,,,,,,,,,, V,,,,, V EV,,, Rad.as. p - ET,,, e eralu vih ETSÄ oja Su N TPO,,, a i e V, V V en,, Tsp ik iv TU, SEN HT LE V sr Tsk N - O PU N RT, AS KK ST valaie Pispalan, - PA, AN TA an, EH UT TO TKKS PU s r/ ka Kä aik, änöp vrp,, - ra a nri nn e eh aa, -V vrp vrp, a, O UST RTE PE PA Las. lai., äkika u,, ri Laiu,, ark, AA HT,, Pä Tsp, E D,,,, koi ivä YS,, RAN,,, ark,,, - ark,, r,,, EV Tsk Ts, NP, Tsp Halli k Halli k Halli k +, +, up X Tsp TAT E Ka vrk ark V, lai. os Ka V pa,, Ra ak, mk,,,,, / STO PU STO KUNÄNPU LU, HR KE AL, poraa,, Tik ku sila,,, ie,,, kau,,, Eräm iehen ää,,, np Päiväkoi,, rj u, Ha, u, Las.laiuri, a an ka a, y- y-, poraa,,,, us ka u, ol an,,, Ahjola -,, mk au,, mk A A hj u, he nka Erä mie k Pu, L.lai.,, kkee Sanalahden asekaava Viheryleissuunniel. Ramboll., au Ha ulik i ur ark V,, V,,,,, uslai, Lasa, Las.laiuri a, V, isa,,, Se E, ark V ark V,,,, +,, oreen ikau, D rgola Pe, vonk au,, mpp ukai,, +,,, kr ark V +,,, Ranaie, +, Tsk V +, STO, +,, +,, +, NPU +,, +,,,,, Tsk, +, ak ER NT RV,,, i C +,, B, B sila poraa A,, sila,,,, poraa N,, NCK poraa, O ST PU,,,, KK Paasikivenie,, TU, FL N AN STO PU Tsor. k -,,,,,,,,,,, STO, Ranaie, PU ÄN YL,,, RA, AK NT,,,, ie ve n,, Ranaie, si ki, EV Paasikivenie,, aa P,,,,,,,,,,,,,,, C,,, pa o,, Simppo onkau, e, in am o k mp la e lu,,,,,,,,, T ia,,,, Kaso myös koha: Ylimpien kerrosen käsiely sekä kao- ja räysäsrakaisu. Kaso myös korelikohaisesi kohda: Pihojen nne, oiminnallise aluee ja liiyminen ympärisöön.,,,, ölä Yrj A -ASE SOTE

12 SANTALAHT: KORTTELETA KOSKEVAT OHJEET TAPEREEN KAUPUNK Kasvillisuus ja isuukse aapohjaisille alueille ja kannelle on harkiusi sijoieava puusoa viheryleissuunnieln pohjala. Kansirakenne rajoiaa puiden isuamisa, sillä isuussyvyys on suurela osin liian ala. Viheryleissuunnielssa on esiey naisen anpinnan lisäksi puiden isuukseen sopivia paikkoja kannella, jolloin puille on varmiseava riiävä isuussyvyys, jo kansirakennea suunnielaessa. Puia ai peiäviä kasveja ei ule sijoiaa niin, eä poikiaissuunainen kevyen liikeneen reii ai näkymä rakennusen sisäänkäynneille peiyvä, vaan viherrakenamisella ulee korosaa yheyksiä. Tämän vuoksi korelin pohjoisosa ulee olla kasvusolaan alaa. Tavoieena on säilyää vanhaa olevaa puusoa, siksi onien ympärillä säilyeävä puu ulee rakennusaikana ehdoosi suojaa asianmukaisesi, myös puiden analaise juure huomioiden. Kaso myös kohda: Pysäköinilaiokse, kansirakenne sekä huolo- ja pelasusyheyde sekä Piha. FCG Viheryleissuunnielssa on köynnöksiä suosielu seinien ja ukimuurien vehreyämiseksi. Erilaise kiveykse sopiva sokkelin reunusamiseen, kulkemisen johdaamiseen ja hulevesien pinajohamiseen. Oikeanpuoleisen kuvan mukulakiveys sopii vähemmän liikennöidylle reieille pinnoieeksi. Kuvan mukulakive sijaiseva Uran alueella olevan mökin pihalla. Kulkuväylä ja pinaeriaali Tonien kulkuväylä ulee oeuaa eseeömiksi. aanpinnan käsielyssä on huomioiava eri eriaalien välisen saukohien selkeä dealjiikka, joka ulee suunniella arkasi. Keskeise kevyen liikeneen reii on oeueava vaihelevin graniiipinnoin. Sekundäärise kevyen liikeneen väylä voiva olla myös hiekka ai kiviuhkapinaisia. Tällöin viherpinojen ja käyävän väliin ehdään nupukivisä vesipainanee ja muu reuna saa olla pulerikivin rajau. Pinaeriaalien muuoksilla ulee korosaa reiien muuoskohia. Erilaisilla kouruilla voidaan ohjaa huleveä hulevesiviemäriin. Valaisuksen ulee ohjaa reiillä kulkua. Pihakalusee ja oiminno on eroeava selkeäsi reiisä valoin ja konrasieroin. Kaso myös koha: Eseeömyys ja paikanneavuus sekä Hulevede.

13 SANTALAHT: KORTTELETA KOSKEVAT OHJEET TAPEREEN KAUPUNK RAKENNUSOSAT Julkisivu Korelin melulle alisuvissa julkisivuissa ulee huomioida julkisivueriaalin kyky absorboida eli vaimenaa melua, joa piha-alueilla voidaan aliaa piha- ja oleskelualueille aseeu melun raja-arvo. elua absorboivia julkisivun pinamuooiluja ja eriaaleja ulee käyää. Absorboiniekniikoia voiva olla esimerkiksi reikäresonoiniin perusuva ohu rei iey levy ja ilväli. Absorboivia eriaaleja ova esimerkiksi akusiikkaiile ai akusisesi suunniellu perforoinni eriaalien pinnassa. aanason kerroksissa on myös suosielavaa huomioida eriaalien kuluuskesävyys, puhdiseavuus ja huolleavuus. Ranaien varren julkisivujen ulee olla värisävylään ummia, ei vaaleia, joa Pispalan vaaleam rakennukse korosuisiva rinneisessa. Pispalan ausaa vasen um julkisivuväriys on rakennusen yli kolmekerroksisen pysysuorila osin jaeava eripiuisiin osiin sien, eä pisin yhenäinen jakso saa olla enimmillään meriä. Tarkoiuksena on ehkäisä miakaavallisesi ylisuurien, sanlaisen rakennusssojen julkisivuosuuksien synyminen. Ranaien varren kauason kerroksen julkisivuisa vähinään puole ulee olla näyeikkunaisia ja läpinäkyviä. Osana kaunäkymää olevien pysäköinihalliosuuksien sekä huoloreiien ulee olla julkisessa jalankulkuympärisössä korkeaa laaukkaa ja sellaisia, eä ne kesävä kolhuja, kuluusa, graffieja, kuraanumisa ja nokeenumisa sekä vanheneva nevasi. Sopivia eriaaleja ova muurau poleu iili sekä nnonkivi. Peliä, ohuia julkisivulevyjä ai verkkoja ei ule käyää. yös keraamise kiinnikkeellise seinäpinnoiee rikkouuva sisäänajojen ja lasauspaikkojen yheydessä helposi. Tarkem julkisivuväri- ja eriaaliohjee löyyvä korelikohaisisa ohjeisa. Rei iey akusiikkaiili. kkunapinnoisa heijasuvaa äänä voidaan hallia ikkunoiden sijainnilla sekä sijoialla äänä ohjaavia elemenejä ai absorboivaa eriaalia ikkunapinnan lähelle keräämään heijasuksia. Tum julkisivueriaali sopiva vanhaan ehdasympärisöön sekä Pispalan harjun vaaleiden rakennusen korosamiseen. Julkisivua voidaan jakaa osiin eri avoin. kkuna Laajoja yhenäisiä ikkunapinoja ulee välää sellaisilla piha-alueilla, joiden ympärysseinilä vaadiaan meluselviyksen edellyämiä absorboiniominaisuuksia. kkuna ulee julkisivussa ryhmiellä sopusuhaisesi ja harkiun vaihelevasi. aanasossa korelin sisäpuolella yheisiloihin ja eriyisesi sisäänkäynien yheyeen ulee oeuaa suuria ikkunoia ja lasiovia. Kaso myös kohda: Alimpien kerrosen käsiely, Sisäänkäynni ja ulvapado sekä Julkisivu. Ranaien varren kauason kerroksen julkisivuisa vähinään puole ulee olla näyeikkunaisia ja läpinäkyviä. Kuvan esimerkki Amserdamisa.

14 SANTALAHT: KORTTELETA KOSKEVAT OHJEET TAPEREEN KAUPUNK Parvekkee Parvekkee ulee ryhmiellä sopusuhaisesi ja harkiun vaihelevasi. Rineissä rakennusssojen vierusoilla yksikerroksise rakennusosa va pispalalaisa pienmiakaavallisuua. Parvekkee saava korelialueella uloua rakennusalan ulkopuolelle. Parvekkee ulee varusaa lasiseinin. Koska piha-alue on arkkaan käyey, ulee pihaasolla parvekkeiden alaosa oeuaa oleskelualueina ja osana pihasuunniela, iln seinäpieliä. Koko julkisivun levyisiä lasieuja parvekerivejä suunnielaessa on huomioiava meluselviys, sillä suure lasipinna heijasava ympärisön melua. Parvekkee ulee ensisijaisesi kiinniää rakennuksen runkoon, niin eei kannaavia, hdollisesi parvekkeen alla olevaa oleskelualueen käyöä rajoiavia pilareia ai seiniä arvia. Ranaien läheisyydessä ja muuallakin, missä meluarkaselu niin edellyää, ulee käyää asekaava-aineison liieenä olevan Hiljainen parveke, -selviyksen mukaisa ai vasaavaa rakaisua, joa asunokohainen ulkooleskeluila voiaisiin uuleaa ja sillä kuienkin oeuuisiva valioneuvoson ohjearvojen mukaise melusuojausaso. Äänenerisävyyä voidaan paranaa esimerkiksi paksummilla laseilla, avanoisa iiviimmällä rakeneella, parvekkeen eri osiin jakamisella ja absorpioeriaaleilla. (Kaso asekaavan liie: Sanalahden asekaava (kaava numero ), Ehdousvaihe eluselviys. Ramboll.) PSTÄYTYSOSA uva.. Tyyppiparveke Asekaavan ehdousvaiheen meluselviyksessä (s. ) on esiey parvekerakaisu, jossa parveke on jaeu ulomiseen pisäyymisparvekkeeseen sekä sisempään oleskesaan. Pisäyymisparvekkeenosalla meluason ohjearvon ei arvise äyyä. Parvekkee ulee ryhmiellä sopusuhaisesi ja vaihelevasi. Pienemmillä rinneä reunusavilla rakennusosilla alue yhdisyy pispalalaiseen sekä jalankulkijan miakaavaan. Perspeiivikuva Sanalahdenaukiola Pahviehaalle. Viiesuunniel: Arkkiehdi LSV Oy. Sisäänkäynni ja ulvapado Kaualueelle avauuvien porrashuoneiden ja pysäköinihallien ajo-ove on oeueava vähinään, m syvennykseen. Näsijärven ylin ulvakorkeus on +,. Koska ää ylempänä oleva Paasikivenie oimii ulvapaona, voidaan Sanalahden koreleiden alin kellariaso rakenaa vähinään +, korkeusasolle. Tällöin hdollisen Ranaien ulvavaurioiden ehkäisemiseksi on jokaisen Ranaien ason kulkuaukon kohdalla alin korkeusase vähinään +.. Sisäänkäynni on suojaava kaoksella ai rakennusssoieluin. Sisäänkäynejä ulee korosaa julkisivuhierarkian keinoin, jolloin ne ova helposi unniseavissa ja löydeävissä. Oviunniseiden on erouava hyvin eri lähesymissuuniin. Sisäänkäynnin yheydessä ulee olla ikkunoia. Sisäänkäynien arkkiehonisiin ja eriaalisiin rakaisuihin ulee kiinniää eriyisä huomioa, sillä ne ova arkaselavissa lähieäisyydelä. Kaikki sisäänkäynni ulee valaisa hyvin, epäsuoraa valaisusa suosien. Niiden yheydessä on olava isuin ai isumiseen sopiva aso. Kaso myös koha: kkuna. Ranaiellä kulkuaukon alin korkeusase +. ulee oeuaa eseeömänä. Ranaiellä sisäänkäynni ulee ehdä sisäänvedeyinä.

15 SANTALAHT: KORTTELETA KOSKEVAT OHJEET TAPEREEN KAUPUNK Aida, ukimuuri ja pori Korelin sisäosiin ei saa rakenaa oneja eroavia aioja. Talousrakennusen ei ulisi myöskään muodosaa oneja eroavia rajoja. Toninrajaa ei saa rajaa suurin, yli, merin korkeuseroin. yös ukimuuri ulee porrasaa noin, merin välein, joei suuria pudouksia ja aioja arvise oeuaa. Porrasuksiin ulee isuaa esimerkiksi lamoavia kasveja. Osalla koreleisa pikiäissuunaisen kevyen liikeneen väylän läpäisessä rakennusssoja, synyy alueelle pori. Kohda ulee rakaisa näyävänä ja houkuelevana poriaiheena, unneli- ja porikongiisuua väläen. Näyävyyä on ava ssoielun, valaisuksen, väriyksen ja eriaalien keinoin. Kulkuauko ulee olla vähinään, m leveiä ja, m korkeia. Näiä kulkuaukkoja on onien - ja välissä, onilla -, onilla -, onilla - ja onilla - sekä pahviehaan - ja onin - välissä. Kulkuaukkojen seinä molemmin puolin ulee ehdä kesävällä pinnoieella esimerkiksi klinkkerilaaalla hyvin värikkäiksi ja jokainen unniseavasi erilaiseksi. Eri kirkkaia värisävyjä äyyy olla vähinään kolmea väriä neliöllä ja koko seinällä vähinään kuua väriä. Tonilla väriysä edellyeään vain onin - uudisrakennuksen pahviehaan puoleisela seinälä. Kulkuaukkojen ulee olla voikkaasi valaisuja. Kulkuaukon molemmin puolin ulee ehdä seinien alaosaan ajoneuvojen kesävä vähinään mm leveä ja vähinään mm korkea ajo-ohjaime, joa seinä eivä kolhiuuisi. Porrashuonee Korelialueella saa porrashuoneen m² yliävää ilaa rakenaa asekaavaan merkiyn kerrosalan lisäksi, mikäli se lisää viihyisyyä ja paranaa ilasuunnielua ja mikäli kerrosasanne saa riiäväsi nnonvaloa. Porrashuoneen m² yliävää osaa ei laskea pysäköinilaskelmissa asuinkerrosalaan. Porrashuoneiden ulisi olla läpikuljeavia, niin Ranaien ja pihaason välillä, kuin pihaason ja junaradan läheisen reiin välillä. Porrashuoneisa ulee ehdä valoisia, niin eä riiävän kokoise ikkuna avauuva piha-alueille. Seuraavilla oneilla arviaan eseeönä yheyä porrashuoneen hissiä hyödynäen: -, -,, - ja -, -, -, -, - ja -. Korelikohaise ohjee koreleissa. Kaso myös koha: Eseeömyys ja paikanneavuus. Porien ulee heräää kiinnosusa isessa esimerkiksi väriyksellään ai aieellisella laadulla. Oikealla kuvassa porin korosamisa Tanskassa. Valaisus Keskeinen pikiäissuunainen kevyen liikeneen reiisö ulee valaisa unniseavin valaisimin. Reiisöön liiyvä rakenee ulee myös valaisa yheensopivasi. Suojelujen ehdasrakennusen julkisivu sekä piipu ulee valaisa korelien sisällä seinän pinaa pikin heijaseavin valoin (wall washer) keskeisen kevyen liikeneen reiien suunaan. Valaisu on oeueava lillisesi ja häikäisyä väläen. Varsinaise valonlähee eivä saa näkyä ikkunoisa sisään. Valaisime ulisi kohdisaa ensisijaisesi aa ai pinoja kohden valosaaseen minimoimiseksi. Kaso myös koha: Julkisivu ja Suojelava rakennukse. uunamo Toneille - ( m²),sanalahden aukion liikeilan alle kauasoon ( m²), - ( m²), - on varaava yhden onilla - olevan nykyisen muunamon lisäksi sähkönjakelun kannala arkoiuksenmukaiseen paikkaan ila m²:n suuruisen muunamon ja kahden kaksoismuunamon ( m²) rakenamisa varen. uunamo voi sijaia rakennuksessa ai erillisenä rakennuksena rakennusalalla ai sen ulkopuolella. uunamo saadaan rakenaa varsinaisen kerrosalan lisäksi. Kaksoismuunamoilla varauduaan sähköauojen määrän hdolliseen lisäänymiseen. ET--korelin muunamo ulee oeuaa osaksi vehreää korelia, jossa ne muodosuva Tiporaiin virkisysympärisöksi.

16 TKKUTEHTAAN KORTTEL Asekaava-alueen iäpäässä oleva koreli nro on kaupunkikuvallisesi mer kiävä alueen vasaanoaja kaupungisa ullessa. Koreli ilmenää rakennuksineen porraseisena nousemisa kohi Pispalan rinneä. Suojelavan Tikkuehaan, sen sillan sekä Ruuivarason ympärille rakenuu unniseava ajanmukaisa arkkiehuuria oleva, kaupunkikuvallisesi korkeaasoinen eollisuusrakenamisen perinneä ukeva kokonaisuus. Tikkuehdas oimii korelin keskeishahmona. Korelin pohjoisosa muodosuu koko kaava-alueen keskukseksi kaava-alueen pikiäis- ja poikiaisyheyksien sekä Tikkuehaanaukion laidalle sijoiuvan päiväkodin ja sen koulukkien myöä. Korelin oksi osioksi sulkeuuva kaakkoisreuna on pelkisey, eikä niin kiineä osa Tikkuehaan ympärisöä. Vanhojen rakennusen ärkeä sijaini palveluiden ja poikiaisliikeneen solmukohdassa ulee huomioida suunnielavissa uusiokäyön oiminnoissa. Arkkiehuurin lähökohda koreli TAPEREEN KAUPUNK Koreliason perusrakaisu Tikkuehaan koreli KORTTELALUEET: Korelien ssoielu perusuu eri suunnisa ulevala melula suojauumiseen. Korelin sisään, melula suojaan sijoiuva kevyen liikeneen reii, joka yhdessä puisojen ja aukioiden kanssa muodosava mielenkiinoisen, ympärisösä suljeun ja hiljaisen reiisön. Ranaien puolelle, alemlle asolle sijoiuu liikeiloja. Rinneaso korelissa on rakaisu kansirakeneella. Koreli rajauuu koillisessa Tikkuehaanrinne-kauun, joka on kaava-alueen ainoa korelialuea lävisävä kaualue. Korelin keskusaoiminojen vuoksi edellyeään korkeaa ympärisön rakenamisen laaua. Rinneaso korelissa on rakaisu kansirakeneella. Oe havainnekuvasa. Tonien liiyminen ympärisöön ja rakennuskanaan Alue muodosaa uua ja äydenävää rakenamisa vanhaan eollisuusmiljööseen näkyvälle paikalle, jonka akana kohoaa Suomen miakaavassa merkiävä Pispalan harju. Tämä aseaa rakennuksille eriyisiä laauvaaimuksia. Korelin pohjoispuolella sijaisee yksi Suomen vilkkaimmisa eisä eli Tampereen keskusaan johava Paasikivenie. Eeläpuolela alue rajauuu kapeaan mänyvalaiseen mesään eli Tiponmesään, jonka eeläpuolella sijaisee Tampere-Seinäjoki-rauaie. Koreli sulkeuuu rauaien suunaan. Rauaien varrella liikkuminen on kielley. Korelin eispuolelle muodosuva asuinrakenamisen koreli nro ja BLO lkuva pohjoisesa.

17 ,,,,, -,,,,,,,, oreenikau,,,,, ark,,, uva. alein ja a,,,,,,,,,, a,, a,,,,,, KORTTELALUEET:,,, - ark Raakau sekä lähikauppa. Kaakkoispuolelle muodosuu yhdyskunaeknisä huoloa palvelevien rakennusen ja laiosen korelialue, ET-. Huolo-, pelasus- ja pysäköiniliikenne Huololiikenne korelin keskiosissa oleville rakennusen sisäänkäynneille sekä pelasusie on sijoieu kannella sijaiseville kevyen liikeneen väylille. Pihakannen kanavuus ulee huomioida pelasuseiden osala. Ajo pihakannen alaiseen pysäköinihalliin apahuu Ranaien kaua. Korelin keskiosissa pihoilla ei ole pysäköinipaikkoja. Koivulanmäki äkikau Kasvillisuus ja isuukse Kaso KASVLLSUUS, Koreleia LUONTO koskevisa ohjeisa koha: Kasvillisuus ja isuukse., Pihan nnonilaiselle Oleva, säilyvä puuso. eeläpuolelle ulee isuaa harkiusi sijoieuna pieni - Puuson rakenamisen aikainen suojaus ulee ehdä nfraryl:in ohjeiden mukaisesi. Aluea ei saa käyää yöa-aikaisen varasoiniin ja äyöjä ei saa ehdä. puuryhmä. Pohjoisosa pihasa ulee olla kasvusolaan alaa. Korelialueen eeläreunassa Suurikokoinen kansialueen puu ai puuryhmä. ulkopuolella oneilla -, -, - ja -, puiden isuaminen onnisuu helpommin. Tonien - ja - sekä - ja - yheispihoihin - Kansipihan valoisille alueille, oiminojen yheyeen isueaan suuria runkopuia. Pienikokoinen puu ai puuryhmä. ulee isuaa harkiusi sijoieu pieni puuryhmä. suusalue kannella, ala / keskisyvä kasvualusa (paksuus -mm) - Varjopaikoilla lisäään ympärisön avaruua alalla anpeiokasvillisuudella. sueava alueen osa -merkinä on osoieu samoille oneille. erkinnällä osoieu alue on Tiponmesän ja Rajaporinpuisikon vaiheumisvyöhykeä, jolle ulee suusalue kannella, syvä kasvualusa (paksuus -mm) aavarainen isuusalue, monimuooinen ja pikäikäinen viherrakeneen runko jäää viheralueen puu- ja kasvilajeja.,,,,,,, Karvarinkau Provasinkau Pispalanharju Rinnekau Pispalan valaie Pumppukaivonkau Rajaporinkau Jäehuonee ja -asia Hyöyviljelyalue / kasvihuone - Pienimuooinen hyöyviljely voidaan oeuaa selkeäsi rajauin viljelypalsoin ai Jäehuonee ulee hyöyviljelyä sijoiaa ukevin rakenein pihakannen ja kasvihuonein, joka alle ulee Ranaien sopeuaa ympäröivään väliömään läheisyyeen. Jäehuoneiden yhjennys apahuu Ranaien arkkiehuuriin. Kasvihuonee voidaan valaisa pimeään aikaan. puolela. -,,,,,,,,,,,,,,,, r,,,,,,, -,,,,, a a,,,,,,,,, a ark,,,,,,, a,,,,,,,,,,,,,,,,,, ark,, a,,,,,,,,, ark,,,,,, a a,,,, ak Viherkao / Kaopuuarha a,,,,,, r,,,,,,,, ark,,,,,,,,, a a - a Liike- ja r ark V,, ark, arkkiehuuriin sopivia aia- ai pergolarakeneia. Kulkuväylä ja pinaeriaali Kaso myös koha Kulkuväylä ja pinaeriaali Kaikkia koreleia koskevisa ohjeisa. Osa Tiporaiisa sijoiuu AK-koreliin. Toniraja eivä saa näkyä lopullisessa oeuuksessa, vaan suunniel on ehävä yhdenmukaisesi. Porrasyheys Ruuivarasonrineen vieresä Ruuivarason asolle Pispalanharjun suunaan ulee oeuaa. Poraiden ulee muodosaa väliasoja ja liiyä onin - rakennukseen. Poraiden askel on oeueava graniiisina ja ne lämmieään jääymisen esämiseksi.,,, -,,,, a V,,,,,,,,,,,,,,,,,,, vrk, +, a, Pispalanporaa,,,,,,,, poraa Tikkuehaan koreli Köynnös, käyeään monipuolisesi ja kekseliääsi mm. seinien ja ukimuurien verhoiluun.,,,,,,,,,,,, +, a,,,,,,, a,,,,,,,,, LUKUNPUSTO/ KEHRÄNPUSTO Sadepuuarha / Hulevesien viivyysalue - Kosean paikan kasvillisuua käyeään hulevesien puhdisamiseen ja haihduamiseen. Asunopiha /-erassi. Pihojen rajaamiseen käyeään alia pensasaidaneia ai C EV,,, Kaos Ts L.lai. +, Tsp,,, a,,, +,,,,,,,,,,, +,, +, -,,,, Lasenkoi p a +,,,,,,,,,,, - - vrk -V a -,, +,, vrp,,,,, Tsk +,,,,,,,,,,,, ak +,, a, +,,,,,,, Tikkuehaankau,,,,,,,,,,, ark vrk a a +, +,,,, Kiviaidankau,, Halli k Halli k +, Las. lai. D Laiuri vrp,, AL Tsor. k,,,,,,,,,,, Halli k Pispalanharju,,, vrp,, PAPERTEHTAANPUSTO AL,,,,, V V,,,,,,,, lai. D Tsp VP, Tsp, X,, RAJAPORTN PUSTKKO,, V Kauppa,, ark, Käänöpaikka E Tikkuehaanrinne, V,,,,, sr/r sr/r Tsk Tsk,, sr-,,,,,,,, RUUTVARASTON RNNE, Tsp,, YS- Päiväkoi,,,,, RANTATE TKKUTEHTAAN PUSTO Simppoonkau TAPEREEN KAUPUNK,,, V V, EV,,,, SVANTE LEHTSEN Oe Rambollin ekemäsä Viheryleissuunnielsa. E.. PUSTO,,, V,,,, V V,,,,,,,, PAASKVENKATU Suojaviheralue TPONETSÄ mk V,,,,,, Paasikivenie,,,,, Pumppaamo k,,,,, Rad.as. p,,,, mk mk Perspeiivikuva idäsä Tikkuehaalle. Viiesuunniel: Tampereen Arkkiehdi kaupunki LSV Oy. poraa,,,,,, ET-,,,,, PYYNKN SOTE-ASEA Tässä suunnielssa on käyey ETRS-GK/N aso- ja korkeuskoordinaaisoa Kaupunkiympärisön kehiäminen Ylan pääös: Suunnielupäällikön pääös:,,

18 KORTTELALUEET: Tikkuehaan koreli TAPEREEN KAUPUNK Soviaminen asoon, sokkeli Rakenaminen ulee oeuaa sien, eei näkyvän sokkelin korkeus yliä yhä meriä. Toneilla - ja - asonmuodo ulee säilyää. Rakennusen sokkeli ulee rinneasossa reunusaa kenä- ai pulerikivin. Tasaalla sokkeli ulee reunusaa nupu- ai noppakivin. Tilojen avauuminen lähiympärisöön Koreli suojauuva ympäröivälä melula isenäiseksi kokonaisuudeksi, joka kuienkin avauuu ympärisöön läpäisevien reiien avulla. AK-koreleiden eeläpuolisen rakennusen ikkuna avauuva Tiponmesään, jonka säilyeävä puuso rajoiaa näkymiä. Suure pinna ulee Ranaien suunaan oeuaa ummin, Pispalan vaaleasa rakennuskannasa eroavin värein. Värien ulee ummuusaseelaan olla yli % musa (blackness) NSCvärijärjeselmän periaaeen mukaisesi. Kuvan liukuväri osoiaa summiaisesi käyeävissä olevan ummuusaseen. Värisävy ja värikylläisyys voiva vaihdella. Julkisivujen eriaali ja väriys Kaso Koreleia koskevisa ohjeisa koha: Julkisivu. Korelin ulkopuolen julkisivu ulee olla poleua paikalla muuraua iilä, iilenä monimuooinen ruukiniili ruskeankirjava, ruskeanmusa, kirjava, punainen ai hara ai vasaava käsin lyöy iili. AK- ja AKR-onien rakennusen julkisivueriaaleina korelin ulkoreunoilla niin Ranaien, eä radan puolella, sekä Tikkuehaan ympärillä käyeään poleua iilä, jonka ulee olla paikalla muurau. Tiili voi olla myös käsinlyödyn oinen. uuraus suosieaan ylisauaan. Saumoja ei ule jäää iilipinaa syvemmälle. Saun värin ulee olla nnollisen laasin värinen. Korelin (oni -, -, - ja -) sisäpuolen ulee olla kokonaan valkoinen lukuun oaa sisäänkäynien lähiympärisöjä, joiden ulee olla eninään merin leveydelä ajoneuvojen kolhuja kesävää, kauniisi vanhenevaa, sisäänkäynneisä kulkevia arvosavaa, laadukasa eriaalia: vasaavaa iilä kuin ulkoseinissä ai nnonkiveä. Korelin sisäpuolen eriaalin ulee oneilla - ja - sekä onien -, - ja - ei lännenpuolisin osin olla rapau esimerkiksi kalkkilaasilla. Liikerakennuksen eiskulsa molempiin suuniin julkisivun noin merin osuudella ulee kaupunkikuvassa olla julkisen rakennuksen löydeävyyä korosava käsiely ja väriys. Liikeonin pihan puolella sekä onien -, julkisivu ja onien -, lännen puoleise julkisivu ulee olla raikkaan värikkäiä. Päiväkodin pihan puolella julkisivujen ulee olla raikkaan värikkäiä niin, Paikalla muurau iili Valkoinen rappaus Näyävä julkisen rakennuksen julkisivu Kirkkaa erisävyise väri + paikalla muurau iili Näyävä väriys, eriaali ja valaisus Kunnoseava vanha julkisivu Julkisivueriaalien ja -väriyksen kaavio. Yhenäisellä viivalla on esiey oleva rakennukse. Piseviivalla on esiey uudisrakenamisen julkisivuväri.

19 KORTTELALUEET: Tikkuehaan koreli TAPEREEN KAUPUNK eä mukana on myös Tikkuehaan ympärisöön ohjaua iilä. Samoin raikkaan värikkäiä ja iilipinnoin ympärisöön yhdisyviä ulee olla myös onien -, - ja - lännen puolise julkisivu. Tikkuehaan julkisivu ikkunoineen ulee kunnosaa vasaaan rakennuksen alkuperäisä ilmeä. Rakennuksen kaolla osiain jäljellä oleva iilinen ilnvaihoorni ulee palauaa alkuperäiseen asuunsa. Pannuhuoneen kaariikkunainen seinä ulee niin ikään kunnosaa ja vahvisaa, joa se voi säilyä paikallaan ja liiää ikkuehaan edelleen säilyeävään ja kunnoseavaan piippuun. Tikkuehaan akana oleva eräsbeoninen sila kaieineen ulee kunnosaa ja palauaa alkuperäiseen asuunsa. Radan varren kasiini eli ruuivaraso ulee niin ikään palauaa alkuperäiseen asuunsa rauaovineen. yös Tikkuehaan vesikao ulee kunnosaa alkuperäisä ilmeä vasaavaksi. Graffieja voidaan poisaa iili-, mealli- ja beonipinnoila esimerkiksi soodapuhalalla. Srmerkinnällä osoieuja rakennuksia koskevisa muuos- ja korjaussuunnielmisa on pyydeävä museoviranoisen lausuno. Suojelujen ehdasrakennusen julkisivu sekä piippu ulee valaisa korelien sisällä seinän pinaa pikin heijaseavin valoin (wall washer). Valaisu on oeueava lillisesi ja häikäisyä väläen. Varsinaise valonlähee eivä saa näkyä ikkunoisa sisään. Tikkuehdas Ruuivaraso pohjoispuolela. Tikkuehaan ja Ruuivarason välinen sila. Arkkiehioimiso Hanna Lyyinen Ky. Viiesuunnielmisa kooun julkisivunäkymän Tikkuehaan korelin osa Ranaien suunaan. Tikkuehaan pohjoiskulssa sijaiseva pieni ilnvaihoorni on uhou vuoden jälkeen. Osa muodosi julkisivuun epäsymmeriaa yhdessä savupiipun kanssa. Se on kunnoseava alkuperäiseen asuunsa.

20 Suojelavan Enqvisin Paperiehaan ympärille rakenuu unniseava eollisuusympärisöön viiaava kaupunkikuvallisesi korkeaasoinen kokonaisuus. Paperiehdas oimii korelin keskeishahmona, mua on roolissaan vain korelin sisällä, sillä Ranaien puolella korkeamlle nouseva kerroksise pisealo ova alueen näyävä ilme pohjoiseen Paasikivenielle. Pisealoisa iäisin on osalaan kerroksisena hien muia korkeampi. Korelin eeläpuolella, rineessä on yksiyisneisempaa rivialoisa asumisa. Koreli sijoiuva Sanalahden iäpään solmukohdan viereen ja oimiva osalaan oiminnallisen keskuksen osana iäkulan sijoiuvan päiviäisavarakaupan vuoksi. Korelialueen vanha Paperiehdas liiyy läheisesi palveluihin, jolloin uusiokäyö palveluja arjoavana rakennuksena olisi sopiva. Korelissa säilyy myös Yrjölän alo. Paperiehaan koreleiden alue on Sanalahden asekaava-alueen levein koreli. Tämän vuoksi siihen muodosuu alueen laajin korelipiha. Korelialueen länsilaidan rakenaminen oimii väliävänä osana olevan Poikkeuslupakorelin ja uuden rakenamisen välillä. Arkkiehuurin lähökohda koreli: (oni ),, ja PAPERTEHTAAN JA KATTOHUOPATEHTAAN KORTTELT TAPEREEN KAUPUNK Paperiehaan ja kaohuopaehaan koreli KORTTELALUEET: Oe havainnekuvasa. Korelien ssoielu perusuu eri suunnisa ulevala melula suojauumiseen ja Paperiehaan keskeiseen sijainiin. Korelin sisään, melula suojaan sijoiuva kevyen liikeneen reii, joka yhdessä puisojen ja aukioiden kanssa muodosava mielenkiinoisen, ympärisösä suljeun ja hiljaisen reiisön. Pohjoisreunan pisealo nouseva melua suojaavasa yhenäisesä rakennusssasa. Pisealo anava ilaa Näsijärven näkymille ja hdollisava Pispalan harjua laskeuuvan kylmän ilvirran uuleumisen. Ranaien puolelle, alemlle asolle sijoiuu liikeiloja. Rinneaso korelissa on rakaisu kansirakeneella. Koreliason perusrakaisu Tonien liiyminen ympärisöön ja rakennuskanaan Alue muodosaa uua ja äydenävää rakenamisa vanhaan eollisuusmiljööseen näkyvälle paikalle, jonka akana kohoaa Suomen miakaavassa merkiävä Pispalan harju. Tämä aseaa rakennuksille eriyisiä laauvaaimuksia. Korelien pohjoispuolella sijaisee yksi Suomen vilkkaimmisa eisä eli Tampereen keskusaan johava Paasikivenie. Eeläpuolella on Rajaporin sila sekä Tampere-Seinäjoki-rauaie. BLO lkuva eeläsä.

21 kr,, a,, a, jausa.,,,,,,, KORTTELALUEET: äkikau,,, a,, Korelin eispuolella sijaiseva poikkeuslupameneelyin -luvun aieessa synyny asuinrakenamisen koreli (oni,, ja ). Kaakkoispuolella sijaisee Tikkuehaanrinne-kau sekä kaakkoispään keskuskoreli. Tonien -,, ja korelilinjasa ulos ulevien rakennusosien yläosa ulee olla vaihelevasi sisäänvedeyjä. Näiden rakennusen pihanpuoleise kaksi ylinä kerrosa ulee olla myös sisäänvedeyjä.,,,,, usankau,,,,,,,,,, Harjunpää Huolo-, pelasus- ja pysäköiniliikenne Huololiikenne korelin keskiosissa oleville rakennusen sisäänkäynneille sekä pelasusie ova sijoieu kevyen liikeneen väylille. Ajo pihakannen alaiseen pysäköinihalliin apahuu Ranaien kaua ja onin - pysäköiniluiskalle Tikkuehaanrineen ja Tervaehaanraiin kaua. Korelin keskiosissa pihoilla ei ole pysäköinipaikkoja. Tonin - pysäköinnin ajoluiskan seinä ulee oeuaa rakennusisena ukimuurin sijaan.,,,,,,,,,,, Pispalanharju Pihojen nne, oiminnallise aluee ja liiyminen ympärisöön Kaso myös koha Piha Kaikkia koreleia koskevisa ohjeisa. Päiviäisavarakaupan onille ei ole osoieu pinapysäköiniä, mua Ranaien vareen on suunnielu askupysäköiniä. Lisäksi Tikkuehaanrinnekadun varrella KASVLLSUUS, LUONTO päiväkodin puolella on yleisen pysäköinnin alue. Yhenäisen laadukkaan ja eseeömän kevyen liikeneen verkon muodosamiseksi kuuluu koreleiden oeuukseen Pääreii, eseeön, kalusein, valaisuksella ja pinnoieelaan erouva. Oleva, säilyvä puuso. myös Suunniellaan kevyen alueen liikeneen arkkiehuuriin yhdyssillan ja ympärisöön sopivin oeuaminen eriaalein ja onin - puolelle. värein. sueava Luonnonkivipäällyseinen alueen osa käyävä -merkinä / aukio on osoieu oneille - Suurikokoinen ja -. puu ai erkinnällä osoieu alue on Rajaporinpuisikon ja Luikunrineen vaiheumisvyöhykeä, puuryhmä. uu käyävä ja pieni aukio. Kiveys, asfali, siroeasfali. Pienikokoinen puu ai puuryhmä. jolle ulee aavaraisilla jäää alueilla viheralueen voidaan käyää kiviuhkapinnoiea. olevia puu- ja kasvilajeja. Tonin - sisäänajoluiskan ja rivialoisen asuinssan kao ulee oeuaa viherpihoina. Kaso myös koha: Sila poikkeuslupakoreliin sekä Koreleia koskevisa ohjeisa koha: Aida ukimuuri ja pori.,,,,,, Liikerak. ja, PNTAATERAALT ark,,,,, Pispan koulu,,,, Pispankau, ark -,,, Hannankau,,,,,,,,,,,, Rinnekau,,,,,,,,,,,,,,,, oreenikuja, Vallikau,,,,,,,,,,, oreenikau,,, äkikau,,,,,,,,,, Provasinkau,,,,,,,,,,,, oreenikau,,,,,,,,,,,,,,, Provasinkau Pispalanharju Aida, ukimuuri ja pori Kaso myös koha Aida, ukimuuri ja pori Koreleia koskevisa ohjeisa. Korelin iä- ja länsiosaan muodosuva Paperiehaanraiin alku- ja loppupää., a,, - a,,,,,, sila a r, a,,,, -,, Seisakkee a r, r, B r,,,,,,,,,,,,, a kr,, ark -,,, a,,,,,, -,, Tsk V,,, oreenikau,,,,,, Las.laiuri ark,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, - ark,,,,,, -,,,,, Las.laiuri,,,,,,,,,,,,,,,,, r,,,,,,,, -,,,,,, a a Karvarinkau,,,,,,, Koivulanmäki,, Raakau, a, ark V ark,,,,, äkikau,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Paperiehaan ja kaohuopaehaan koreli Pergola a Lasauslaiuri a a a, ark,, a, ark V,,, -,,,,,,, ark,,,,,,,,, a a, ak a,,, a,,,, ark V V,,,,,,,, Rinnekau,,,,,, r ark,,,,,, a a - a Liike- ja r ark V,, ark,,,,,,,, -,,, a ark V V,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, vrk a,, Pispalanporaa,,,,,,, y- y-,,,,,,,,,,,,,,,,, +, - Puuson rakenamisen aikainen suojaus ulee ehdä nfraryl:in ohjeiden mukaisesi. Aluea ei saa käyää yöa-aikaisen varasoiniin ja äyöjä ei saa ehdä. +, - Kansipihan valoisille alueille, oiminojen yheyeen isueaan suuria runkopuia. suusalue kannella, ala / keskisyvä kasvualusa (paksuus -mm) - Varjopaikoilla lisäään ympärisön avaruua alalla anpeiokasvillisuudella. suusalue kannella, syvä kasvualusa (paksuus -mm) aavarainen isuusalue, monimuooinen ja pikäikäinen viherrakeneen runko Köynnös, käyeään monipuolisesi ja kekseliääsi mm. seinien ja ukimuurien verhoiluun. Viherkao / Kaopuuarha Hyöyviljelyalue / kasvihuone - Pienimuooinen hyöyviljely voidaan oeuaa selkeäsi rajauin viljelypalsoin ai hyöyviljelyä ukevin rakenein ja kasvihuonein, joka ulee sopeuaa ympäröivään arkkiehuuriin. Kasvihuonee voidaan valaisa pimeään aikaan. a,,,,,,, EV a, Paasikivenie,,,,,, LUKUNPUSTO/ KEHRÄNPUSTO Sadepuuarha / Hulevesien viivyysalue - Kosean paikan kasvillisuua käyeään hulevesien puhdisamiseen ja haihduamiseen. Asunopiha /-erassi. Pihojen rajaamiseen käyeään alia pensasaidaneia ai arkkiehuuriin sopivia aia- ai pergolarakeneia. sila poraa C,,,,, Kaos Ts L.lai. +,,,,,, Ranaie,,,,,,,,,,,,, Pispalan valaie Oe Rambollin ekemäsä Viheryleissuunnielsa. Tsp +, +, +, -,,, Lasenkoi p a +,,,,,,,,,,, - - vrk -V a -,, +,,, vrp,, Tsk,,, +,,,,,, TAPEREEN KAUPUNK Pumppukaivonkau Rajaporinkau,,,,,,, C +,, +,,,,,, Tikkuehaankau,,,,,,,, vrk a a +, +,,,, Kiviaidankau,,, Halli k Halli k +, Las. lai. vrp Tsor. k, AL,,,,,,,,,,, Halli k,,, vrp, PAPERTEHTAANPUSTO AL,, V V,,,,,,,,, lai. Tsp VP, Tsp, X,, RAJAPORTN PUSTKKO,,, V Kauppa, ark, Tikkuehaanrinne, V,,,,, sr/r sr/r Tsk Tsk sr-,,,,,,,,,, RUUTVARASTON Raiin pää korosuva rakennusssojen väliin jäävin poriaihein. Korelialueiden kaksi rakennusssaa läpäisevää poria muodosuva Tikkuehaanrinne-kadun ajoyheyeen onilla - sekä Johan Reinholdin polun pääeeseen onilla -. Kohda ulee rakaisa Koreleia koskevien Aida, ukimuuri ja pori ohjeiden mukaan. Paperiehaanpuison eeläosassa ulisi välää ukimuureja ja oeuaa pinojen asaus assojen avulla. Jäehuonee ja -asia Jäehuonee ulee sijoiaa pihakannen alle Ranaien väliömään läheisyyeen. Jäehuoneiden yhjennys apahuu Ranaien puolela. Tonilla - jäehuoneiden ulee sijaia Tervaehaanraiin varressa, sien eä yhjennys jäeauolla onnisuu. D Laiuri D Käänöpaikka E RNNE E, Tsp,,, YS- Päiväkoi,,,,, RANTATE V,, TKKUTEHTAAN PUSTO,, poraa, V SVA PU E

22 KORTTELALUEET: Paperiehaan ja kaohuopaehaan koreli TAPEREEN KAUPUNK Arkkiehuuri, yyli ja miasuhee Kaso myös koha Arkkiehuuri, yyli ja miasuhee Kaikkia koreleia koskevisa ohjeisa. Tonien -,, ja korelilinjasa ulos ulevien rakennusosien yläosa ulee olla vaihelevasi sisäänvedeyjä. Näiden rakennusen pihanpuoleise kaksi ylinä kerrosa ulee olla myös sisäänvedeyjä. (Toneilla - ja -) Korelilinjasa ulos ulevan rakennusosan yläosa ulee olla vaihelevasi sisäänvedey. Tonilla - ulee radan puolen kevyen liikeneen Rajaporinsila rakeneineen, poraineen ja kaieineen huomioida rakennusen iloja, oiminoja ja julkisivuja suunnielaessa. Soviaminen asoon, sokkeli Rakenaminen ulee oeuaa sien, eei näkyvän sokkelin korkeus yliä yhä meriä. Toneilla - ja - asonmuodo ulee säilyää. Tonin - eeläosassa asonmuodo ulee säilyää. ja Rakennusen sokkeli ulee rinneasossa reunusaa kenä- ai pulerikivin. Tasaalla sokkeli ulee reunusaa nupu- ai noppakivin. Paperiehdas koillisesa. Paperiehaan piippu. Tilojen avauuminen lähiympärisöön Koreli suojauuva ympäröivälä melula isenäiseksi kokonaisuudeksi, joka kuienkin avauuu ympärisöön läpäisevien reiien avulla. Yrjölänalo koillisesa, onilla -. Julkisivujen eriaali ja väriys Kaso myös koha Julkisivujen eriaali ja väriys Kaikkia koreleia koskevisa ohjeisa. Korelin ulkopuolen julkisivu Tikkuehaanrineelle ja Ranaien kulssa olevan ornin pohjoisjulkisivu sekä -kerroksinen Ranaien rakennusssa ulee olla poleua paikalla muuraua iilä, iilenä monimuooinen ruukiniili ruskeankirjava, ruskeanmusa, kirjava, punainen ai hara ai vasaava käsin lyöy keraaminen iili ai sanlaisesa iilesä iililaaa häivyeyin elemenisaumoin. Paperiehaan ausan onin - rakennuksen kaikki julkisivu ulee pääosin olla poleua paikalla muuraua iilä yös onin - paperiehaanpuoleise julkisivu kahden alimn kerroksen osala ulee olla Suure pinna ulee Ranaien suunaan oeuaa ummin, Pispalan vaaleasa rakennuskannasa eroavin värein. Värien ulee ummuusaseelaan olla yli % musa (blackness) NSCvärijärjeselmän periaaeen mukaisesi. Kuvan liukuväri osoiaa summiaisesi käyeävissä olevan ummuusaseen. Värisävy ja värikylläisyys voiva vaihdella.

23 KORTTELALUEET: Paperiehaan ja kaohuopaehaan koreli TAPEREEN KAUPUNK poleua paikalla muuraua iilä Koreleiden rakennusen ulkopuolisen julkisivujen eriaaleina Tikkuehaanrineelle, ornin pohjoisjulkisivussa Ranaien kulssa, Paperiehaan akana onilla - sekä kahden alimn kerroksen osalla onilla -. käyeään poleua iilä, jonka ulee olla paikalla muurau. uualla kuin Paperiehaan lähiympärisössä on hdollisa käyää myös iililaaapinaisia elemenejä, joissa elemenisau on häivyey huolellisesi. uuraus suosieaan ylisauaan. Saumoja ei ule jäää iilipinaa syvemmälle. Saun värin ulee olla nnollisen laasin värinen. Tonien -,, ja korelilinjasa ulos ulevien rakennusosien julkisivu ulee olla umhkoksi rapauja ja korelin kaikissa rakennuksissa eri värisiä. Korelin sisäosien pohjoiseen suunauuvien julkisivujen oisesa kerroksesa ylöspäin oleva julkisivun osa ulee olla vaihelevasi alle merin levein pysysuorin osuuksin väriey kirkkain eri sävyisin värein. (Korelin ja -) Toisen kerroksen yläpuolella oleva julkisivun osa ulee olla vaihelevasi alle merin levein pysysuorin osuuksin vaihelevasi väriey kirkkain eri sävyisin värein. Radanpuoleisissa julkisivuissa puole ulee olla poleua paikalla muuraua iilä, iilenä monimuooinen ruukiniili ruskeankirjava, ruskeanmusa, kirjava, punainen ai hara ai vasaava käsin lyöy keraaminen iili ja sekoieuna puole kirkkailla väreillä värieyjä. Radanvarren julkisivuissa on hdollisa käyää myös iililaaapinaisia elemenejä, joissa elemenisau on häivyey huolellisesi. uuraus suosieaan ylisauaan. Saumoja ei ule jäää iilipinaa syvemmälle. Saun värin ulee olla nnollisen laasin värinen. Väripinna ulee rapaa ai oeuaa puisena. (Toneilla - ja -) Korelilinjasa ulos ulevan rakennusosan julkisivu ulee olla umhkoksi rapauja ja % julkisivusa ulee olla vaaleamksi rapauja keniä ai edellä iniua iilä. uu korelin julkisivu saava olla vaaleia ai valkoisia lukuun oaa si- Paikalla muurau iili ai iililaaa paikoiain Tum rappaus ai iili vaalein kenin yläkerroksissa Rapau kirkkaa erisävyise väri ja paikalla muurau iili yläkerroksissa % paikalla muurau iili ai iililaaa, % rapau kirkkaa, erisävyise väri Valkoinen ai vaalea rappaus Näyävä väriys, eriaali ja valaisus Kunnoseava vanha julkisivu Julkisivueriaalien ja -väriyksen kaavio. Yhenäisellä viivalla on esiey oleva rakennukse. Piseviivalla on esiey uudisrakenamisen julkisivuväri. Viiesuunnieljulkisivu Ranaien suunaan.

24 KORTTELALUEET: Paperiehaan ja kaohuopaehaan koreli TAPEREEN KAUPUNK säänkäynien lähiympärisöjä, joiden ulee olla eninään merin leveydelä ajoneuvojen kolhuja kesävää, kauniisi vanhenevaa, sisäänkäynneisä kulkevia arvosavaa, laadukasa eriaalia: vasaavaa iilä kuin ulkoseinissä ai nnonkiveä. Tonilla - paperiehaan alkuperäinen asu, joskin nykyisen korkuisena, ulee palauaa näkyviin nykyisen rakennusssan keskelä. Rapauuvaa beoniiilä olevia rakennusosia ei arvise korvaa. Rakennuksessa on kuienkin ärkeää näkyä rakennusvaiheiden kerroksellisuus. Rakennuksen runkoa voidaan äydenää niille varauilla rakennusaloilla hdollisimn uoreella, laadukkaalla arkkiehuurilla. Paperiehaan piippu on kunnoseava kesäväksi eollisuushisorian merkiksi. Pureaviksi osoieulla rakennusosa on huonokunoinen ja hankalasi käyöönoeava mm. erisämisen vuoksi. Paperiehaan uudisrakennusosilla on ehdasa vasaava KYY--merkiy käyöarkoius. Graffieja voidaan poisaa iili-, mealli- ja beonipinnoila esimerkiksi soodapuhalalla. Sr-merkinnällä osoieuja rakennuksia koskevisa muuos- ja korjaussuunnielmisa on pyydeävä museoviranoisen lausuno. Yrjölänalo on merkiy niin ikään suojelluksi. Rakennusa voidaan käyää asuin- ai oimisorakennuksena. Asuminen edellyää rauaien läheisyyden huomioimisa melun, ärinän ja sähköisyksen suheen. Kevyen liikeneen sila Tanskassa. Suojelujen ehdasrakennusen julkisivu sekä piippu ulee valaisa korelien sisällä seinän pinaa pikin heijaseavin valoin (wall washer). Valaisu on oeueava lillisesi ja häikäisyä väläen. Varsinaise valonlähee eivä saa näkyä ikkunoisa sisään. Sila nykyiseen asuinkoreliin Tonin alueelle kuuluu laadukkaan ja eseeömän koreleia yhdisävän sisäisen kevyenliikeneen yhdyssillan oeuaminen onin - puolelle. erkinnällä y- on osoieu alue Paperiehaanraiin ja Pahviehaanpolun välille. Korkeuserojen vuoksi kevyen liikeneen reii ulee jakaa viereiseen koreliin sillalla. Pikiäissuunaisen kevyen liikeneen reiin eriaalien ja värien ulee jakua sillassa.

25 KORTTELALUEET: Poikkeuslupakoreli TAPEREEN KAUPUNK NYKYNEN ASUNKORTTEL koreli: (oni,, ja ) Koreliason perusrakaisu Korelialue on oeueu -luvun alussa poikkeusluvalla. Asekaavan avoieena on muodosaa koreli osaksi ympäröiviä koreleia, ohjaalla koreleia yhdisävä sisäinen kevyen liikeneen reii korelialueen läpi. Tonien -, ja läpi ohjaaan laadukas ja eseeön, koreleia yhdisävä sisäinen kevyenliikeneen reii. Reii voidaan johaa arviaessa korelialueen läpi uuden, olessa olevia asunopihoja suojaavamn reiin kaua. Rauaiealueen ja onien rajalle on hdollisa oeuaa uusi radanvarren kevyenliikeneen yheys. Jos yheys oeueaan, radan suunaan avauuvia asunoja voidaan laajenaa niin, eä niisä saadaan uusia häiriöömiä näkymiä. Jos yheys oeueaan, radan suunaan avauuvia Villa Enqvisin asunoja voidaan laajenaa niin, eä niisä saadaan uusia häiriöömiä näkymiä. Alueen läpi kulkeva kevyen liikeneen yheyde ulee olla Sanalahden kaikkien koreleiden eseeömäsi ja urvallisesi käyeävissä. Tuleva korjaukse Ranaien julkisivun värisävyjä voidaan ummenaa ympärisön rakennusen värien ja kaukoisen mukaisesi, joa Pispalan vaalea pienempimiakaavaise rakennukse eivä jää oisarvoisiksi. Aida, ukimuuri ja pori Korelin oneja ja pihojen alueia ei saa aidaa aidoin, alousrakennuksin, ai rajaavin pensas- ai kasvillisuusaidoin. Rajaa ei myöskään saa suurin BLO korkeuseroin. Poikkeuksena on Ranaien reuna, jolla pensasaia jo on. Kun rauaien uusi, m korkea meluseinä oeueaan, voidaan nykyinen meluseinä poisaa. uodoseavan Pahviehaanpolun varren olevia kivirivinerejä nykyisessä asuinkorelissa sekä Enqvisin huvila. lkuva pohjoisesa.

26 Pahviehaan koreli PAHVTEHTAAN KORTTELT koreli: (oni ja ), ja Oe havainnekuvasa. Alue muodosaa uua ja äydenävää rakenamisa vanhaan eollisuusmiljööseen näkyvälle paikalle, jonka akana kohoaa Suomen miakaavassa merkiävä Pispalan harju. Tämä aseaa rakennuksille eriyisiä laauvaaimuksia. Korelien pohjoispuolella sijaisee yksi Suomen vilkkaimmisa eisä eli Tampereen keskusaan johava Paasikivenie. Eeläpuolella on Tampere-Seinäjoki-rauaie. Korelin eispuolella sijaiseva Rivinerinpuiso sekä Sanalahdensila, joka yhdisää asekaava-alueen radan yli Pispalan Haulipuisoon ja Paasikivenien yli Näsijärven ranaan. Korelin kaakkoispuolella sijaisee poikkeuslupameneelyin -luvun aieessa synyny Tonien liiyminen ympärisöön ja rakennuskanaan Korelien ssoielu perusuu eri suunnisa ulevala melula suojauumiseen ja ehdasrakennusen keskeiseen sijainiin. Korelin sisään, melula suojaan sijoiuva kevyen liikeneen reii, joka yhdessä puisojen ja aukioiden kanssa muodosava mielenkiinoisen reiisön. Pohjoisreunan pisealo nouseva melua suojaavasa yhenäisesä rakennusssasa. Pisealo ja alam rakennusssa anava ilaa Näsijärven näkymille kuen suojelavan Breienseinin huvilan näkymille sekä hdollisava Pispalan harjua laskeuuvan kylmä iln uuleumisen. Breienseinin huvilan pääkerroksesa ulee säilyä näkymä uuden rakennuksen sekä Ranaien varren alan rakennusosan yli Näsijärvelle. Ranaien puolelle, alemlle asolle sijoiuu liikeiloja. Rinneaso korelin pohjoisosassa on rakaisu kansirakeneella. Eeläosan olevia anasoja ulee varjella. Koreliason perusrakaisu Suojelavan Pahviehaan, Pannuhuoneen ja johajan asunnon ympärille sekä Sanalahdensilaan ja Sanalahdenaukioon rajauuen rakenuu koko korelikejun iivisymä. Pahviehdas ja Pannuhuone oimiva korelin keskeishahmoina, mua ova roolissaan vain korelin sisällä, sillä Ranaien puolella korkeamlle nouseva pisealo ova alueen näyävä ilme pohjoiseen Paasikivenielle. Pahviehdas pilkisää Ranaielle ngeliuksen kaaren kohdala. Uusi pienalo yhdessä johajan asunnon eli Breienseinin huvilan kanssa sijoiuu koreleissa kaakkoisreunaan, uoden pienaloisa miakaavaa iiviiseen koreliin. Arkkiehuurin lähökohda TAPEREEN KAUPUNK KORTTELALUEET: BLO lkuva pohjoisesa.

27 ANTARANNANETSÄ,, alan valaie rp,, ak,,,,, ooseksenmäki, Erämiehenkau,,,,,,,,,,,,,, KORTTELALUEET: asuinrakenamisen koreli (oni,, ja ), joille kulku ja ajoyheys apahuu Pahviehaan korelin kaua mm. ngeliuksen kaaren kaua. Huolo-, pelasus- ja pysäköiniliikenne Huololiikenne korelin keskiosissa oleville rakennusen sisäänkäynneille sekä pelasusie ova sijoieu kevyen liikeneen väylille. Ajo pihakannen alaiseen pysäköinihalliin apahuu Ranaien kaua. Korelin keskiosissa pihoilla ei ole pysäköinipaikkoja., Aida, ukimuuri ja pori Kaso myös koha Aida, ukimuuri ja pori Kaikkia koreleia koskevisa ohjeisa. Lisäksi ässä korelissa on huomioiava onin - uudisrakennuksen Pahviehaan puoleinen seinä, joka ulee käsiellä värikkäänä rakennuksia läpäisevän porin kalaiseksi. äkikau, Liiker. p,,, Kasvillisuus ja isuukse, Kaso myös koha Kasvillisuus ja isuukse Kaikkia koreleia koskevisa ohjeisa. Korelialueen eeläreunassa kansialueen ulkopuolella oneilla -, -, ja - puiden isuaminen onnisuu helpommin. ooseksenmäki, sueava alueen osa -merkinä on osoieu onille -. erkinnällä osoieu alue ulee isuaa viimeiselynä kannen päälle sijoiuvana leikkialueena viheryleissuunnieln mukaisesi. eluseinä on oeava huomioon suunnielssa.,,, Nopolanpolku,, Ajurinkau Kannaksenkau, Paasikivenie,,,, Jäehuonee ja -asia Jäehuonee ulee sijoiaa pihakannen alle Ranaien väliömään läheisyyeen. Jäehuoneiden yhjennys apahuu Ranaien puolela. ark,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Päiväkoi,, a a a EV a - a,, a,, a,,, kr,,,,, kr Kulkuväylä ja pinaeriaali,,,,,,,, Poraanpää Kaso myös koha Kulkuväylä ja pinaeriaalikaikkia koreleia koskevisa ohjeisa.,, kr, Tukkimiehenkau,,, a a,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Uiokuja,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Ahjolankau,,,,, Ahjolankau,,,,, Päivölänkau,,,,,,,,,, Erämiehenkau,,, kr, kr a,, Liikerak. k a a,, ark,,, -,,, -,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Pahviehaan koreli, - Ahjola ark V a -,,,,,,,,,,,,, Pispalan valaie,,,, Lauri Viidan kau,,,,,,, Lauri Viidan museo A Punkkerinkau,,,, ak Tsor. k -,,,,,,,, poraa,,, a,, Haulikau,,,,, Pulerinkau, TUKKPUSTO,,,,, A,,,,,,,, a, Pahviehaanraii sekä pahviehaan lähiympärisö ulee kiveä julkisa kuluusa kesäväksi graniiisin nupukivin. yös pahviehaan nuorimn pureavan rakennusosan seinin rajau ulkoila ulee pinnoiaa noppa- ja kenäkivin piha- hauliorni,,,,,,, ark V ark,,,,, a ark RANTAKYLÄNPUSTO a Liiker. p -,,,, -,, kr, a,,,,,, äkikau,,,,,,,,,,,,,, usankau Ranaie, Pispalanharju Pispankau,,,,,,,,,,,,,, a poraa ANN FLNCKN PUSTO,, Liikerak. ja,,,,,,,, Pispan koulu,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, ark - a,,,,,,,,, Harjunpää, Rinnekau,,,, sila a r,, a,,,,,,,,,, -,,, oreenikuja,,,,,,,,,,, oreenikau,,,,,, poraa RVNTERNPUSTO Seisakkee a r B, äkikau,,, Prov,,, Ranaie,,,,,,,,,,,,,,, oreenikau, TAPEREEN KAUPUNK oreenikau,, r r - sila a B kr kr,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Tsk a,,, - Tsk V,,,,, Las.laiuri ark Lasauslaiuri Oe Rambollin ekemäsä Viheryleissuunnielsa. poraa Pergola,,,, Paasikivenie,,,,,,,, a a ark,,,,,,,,,, Las.laiuri,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Koivulanmäki Raakau,,,, äkikau,,,,,,,,,,,,,, r,,,,,,, ark V ark, a,,,,,,,,,,, ark V, -,,,, ark,,,,,,,,,,,, Perspeiivikuva Sanalahdenaukiola Pahviehaalle. Viiesuunniel: Arkkiehdi LSV Oy. RAKENTEET, VARUSTEET PNTAATERAALT KASVLLSUUS, LUONTO,, a a a,,,,, ark V V,,,, Liike- ja a a ark V,,,,, a V

28 KORTTELALUEET: Pahviehaan koreli TAPEREEN KAUPUNK aluekäyöön. Valaisuksen ulee ohjaa reiillä kulkua. Pihakalusee ja oiminno on eroeava selkeäsi reiisä valoin ja konrasieroin. Arkkiehuuri, yyli ja miasuhee Kaso myös koha Arkkiehuuri, yyli ja miasuhee Kaikkia koreleia koskevisa ohjeisa. Tonien - ja - Ranaien varren ja korelin sisäosien rakennusosien yläosien ulee olla vaihelevasi sisäänvedeyjä. yös rakennusen pihan puoleisen kahden ylimmän kerroksen ulee olla sisäänvedeyjä. Paikala edellyeään korkeaa ympärisön rakenamisen laaua. Soviaminen asoon, sokkeli Rakenaminen ulee oeuaa sien, eei näkyvän sokkelin korkeus yliä yhä meriä. Toneilla - ja - eeläosissa sekä onilla - asonmuodo ulee säilyää. Rakennusen sokkeli ulee rinneasossa reunusaa kenä- ai pulerikivin. Tasaalla sokkeli ulee reunusaa nupu- ai noppakivin. Pahviehdas pohjoisesa. Tilojen avauuminen lähiympärisöön Koreli suojauuva ympäröivälä melula rakennusssoieluin sekä Rivinerinrineen asonmuodoin kokonaisuudeksi, joka kuienkin avauuu ympärisöön läpäisevien reiien avulla. Korelialue on muia koreleia urbaanimpi ja julkisempi. ngeliuksen kaari on koreleiden yheys Ranaielle. Porrashuonee Kaso myös koha Porrashuonee Kaikkia koreleia koskevisa ohjeisa. Pahviehaan koreleiden alueella yheys kansiasola Uranraiin asolle kevyen liikeneen reiejä pikin ei ole eseeön. Tämän vuoksi asoero ulee rakaisa hissirakaisulla. Pahviehaan onilla - ulee ohjaa julkinen ja eseeön kevyen liikeneen yheys porrashuoneia ja niiden hissejä hyödynäen Pahviehaanraiila ylös Uranraiille ja samoin Ranaielä korelien sisäiselle kevyen liikeneen väylälle. Breienseinin huvila pohjoisesa. Uranraiin poriaihe Pahviehaan akana.

29 KORTTELALUEET: Pahviehaan koreli TAPEREEN KAUPUNK Julkisivujen eriaali ja väriys Kaso myös koha Julkisivujen eriaali ja väriys Kaikkia koreleia koskevisa ohjeisa. Korelin ulkopuolen julkisivu Ranaielle, Rivinerinpuisoon ja radalle sekä onin - julkisivu ulee olla poleua paikalla muuraua iilä, iilenä monimuooinen ruukiniili ruskeankirjava, ruskeanmusa, kirjava, punainen ai hara ai vasaava käsin lyöy iili. uuraus suosieaan ylisauaan. Saumoja ei ule jäää iilipinaa syvemmälle. Saun värin ulee olla nnollisen laasin värinen. Tonien - ja - ja muu seinä saava olla vaaleia ja värikkäiä. Koreleiden oneilla - ja - sekä - eelään suunauuva julkisivujen ulee olla rapauja vaaleia ai valkoisia, lukuun oaa sisäänkäynejä, joiden ulee olla eninään meri varsinaisa sisäänkäynijulkisivua leveämpi, ajoneuvojen kolhuja kesävää, kauniisi vanhenevaa ja laadukasa eriaalia. aeriaali voi olla vasaavaa iilä kuin ulkopuolen seinissä ai nnonkiveä. Samoilla oneilla oisesa kerroksesa ylöspäin olevien julkisivujen osien ulee olla vaihelevasi väriey kirkkain eri sävyisin värein, niin eei sanvärisen osan leveys yliä meriä. Suure pinna ulee Ranaien suunaan oeuaa ummin, Pispalan vaaleasa rakennuskannasa eroavin värein. Värien ulee ummuusaseelaan olla yli % musa (blackness) NSCvärijärjeselmän periaaeen mukaisesi. Kuvan liukuväri osoiaa summiaisesi käyeävissä olevan ummuusaseen. Värisävy ja värikylläisyys voiva vaihdella. Paikalla muurau iili Vaalea ai valkoinen rappaus Rapau kirkkaa erisävyise väri ja paikalla muurau iili yläkerroksissa Kunnoseava vanha julkisivu Kunnoseava vanha puujulkisivu Näyävä väriys, eriaali ja valaisus Breienseinin huvila, pahviehdas ja pannuhuonerakennus ulee kunnosaa palauavin oimenpiein. Pannuhuoneen länsiosan kao saadaan muokaa onin - piha-alueeksi. Pahviehaan eeläosan kaos ja nuorin rakennusosa seiniä lukuun oaa voidaan poisaa ja kunnosaa piha-alueeksi, jossa pureun rakennuksen seinän osa muodosava melula suojaun noppa ja kenäkivin pinnoieu piha-aluee. Sr/r-merkiy sila ulee myös kunnosaa ja muodosaa Uranraiin poriksi. Graffieja voidaan poisaa iili-, mealli- ja beonipinnoila esimerkiksi soodapuhalalla. Sr-merkinnällä osoieuja rakennuksia koskevisa muuos- ja korjaussuunnielmisa on pyydeävä museoviranoisen lausuno. Suojelujen ehdasrakennusen julkisivu sekä sr/r-merkiy sila ulee valaisa korelien sisällä seinän pinaa pikin heijaseavin valoin (wall washer). Valaisu on oeueava lillisesi ja häikäisyä väläen. Varsinaise valonlähee eivä saa näkyä ikkunoisa sisään. Viiesuunnielmisa kooun julkisivunäkymän Pahviehaan korelin osa Ranaien suunaan.

30 KORTTELALUEET: Uran ja Ranakylän koreli TAPEREEN KAUPUNK URAN JA RANTAKYLÄN KORTTELT koreli: ja Arkkiehuurin lähökohda Oe havainnekuvasa. Korelien ssoielu perusuu eri suunnisa ulevala melula suojauumiseen. Korelin sisään, melula suojaan sijoiuu pikiäinen kevyen liikeneen reii, joka yhdessä puisojen ja aukioiden kanssa muodosaa mielenkiinoisen reiin. Pohjoisreunan pisealo nouseva melua suojaavasa yhenäisesä rakennusssasa. Pisealo anava ilaa Näsijärven näkymille ja hdollisava yhdessä poikiaisen puisoalueiden kanssa Pispalan harjua laskeuuvan ilvirran eenemisen. Ranaien puolelle, alemlle asolle sijoiuu liikeiloja. Rinneaso korelissa on rakaisu kansirakeneella. Tukkipuison ja Flinckin puison rinee avaava rinnenäkymiä Pispalaan ja Näsijärvelle. Koreliason perusrakaisu Asekaava-alueen kokonaan uude koreli, eivä ole vahvasi osana vanhaa eollisuusympärisöä, vaan uua rakenamisa. Koreli ja ova merkiävässä asessa Sanalahdensillan ja Sanalahdenaukion länsireunana, johon ukeuuu keskeinen kevyen liikeneen yheys poikiaisyheys Pispalasa Sanalahdenaukiolle ja siiä Ranaien ja Paasikivenien yli Näsijärven ranaan. Koreli ja sijoiuva kannelle rakenuvan Ranakylänpuison ympärille. Koreli, alueen länsipään koreli, oaa ulijan vasaan lännesä ulaessa. Oleva rakennukse Tukkilaisen alo ja Uran alueen oranssi mökki (kuvissa s. ) siirreään Pölkkylänniemeen. Suuri eollisuus- ja oimisorakennus Ranaie pureaan. Tonien liiyminen ympärisöön ja rakennuskanaan Alue muodosaa uua rakenamisa näkyvälle paikalle, jonka akana kohoaa Suomen miakaavassa merkiävä Pispalan harju. Tämä aseaa rakennuksille eriyisiä laauvaaimuksia. Korelien pohjoispuolella sijaisee yksi Suomen vilkkaimmisa eisä eli Tampereen keskusaan johava Paasikivenie. Eeläpuolella on Tampere-Seinäjoki-rauaie. Korelin kaakkoispuolella sijaiseva Rivinerinpuiso sekä Sanalahdensila, joka yhdisää asekaava-alueen radan yli Pispalan Haulipuisoon. Poikkisuunaise yheyde ova virkisysalueisiin perusuvia. Ahjolanunnelin yheys Pispalan puolelle Hauliorninraiille sijaisee Tukkirinne-puison kohdalla. Flinckin rineen kohdala eelään pääsee uranraiille. BLO lkuva pohjoisesa.

31 KORTTELALUEET: Huolo-, pelasus- ja pysäköiniliikenne Huololiikenne korelin keskiosissa oleville rakennusen sisäänkäynneille sekä pelasusie ova sijoieu kevyen liikeneen väylille, joille ajo apahuu Tukkipuison läpi ai Uranrinneä ja Uranraiia pikin. Ajo pihakannen alaiseen pysäköinihalliin apahuu Ranaien kaua. Korelin keskiosissa pihoilla ei ole pysäköinipaikkoja. Pihojen nne, oiminnallise aluee ja liiyminen ympärisöön Kaso myös koha Piha Kaikkia koreleia koskevisa ohjeisa. sueava alueen osa -merkinä on osoieu oneille - ja -. erkinnällä osoieu alue ulee isuaa laadukkaaksi osaksi rakennusen länsijulkisivua. Olessa olevia puia ulee hdollisuuksien mukaan säilyää. Aida, ukimuuri ja pori Kaso myös koha Aida, ukimuuri ja pori Kaikkia koreleia koskevisa ohjeisa. Korelin länsiosaan muodosuu Paasikivenraiin alkupää, joka korosaa rakennusssojen väliin poriaiheen. Poriohjeen mukaan. Jäehuonee ja -asia Jäehuonee ulee sijoiaa pihakannen alle Ranaien ja Uranrineen väliömään läheisyyeen. Jäehuoneiden yhjennys apahuu Ranaien ai Uranrineen puolela. Arkkiehuuri, yyli ja miasuhee, Kirkko Seurakunaalo Kaso myös koha Arkkiehuuri, yyli ja miasuhee Kaikkia koreleia koskevisa ohjeisa. Rakennusen ylin kerros ulee olla vaihelevasi sisäänvedey ja värikkääsi jäsennöiy., Tonin - erassiisesi porrasuva rakennusssa ulee oeuaa vielä porrasusa korosaen. Sanalahden kannala on ärkeää, eä lännesä ulaessa Pispalan rineen erassoiuva rakenaminen esiäyyy jo alueelle ulaessa. Siksi ähän rineeseen nousevaan Uranrineen kaupunkikuvalliseen ilmeeseen, ja korkeakkaiseen arkkiehuurin ja ympärisön laauun ulee kiinniää eriyisä huomioa. Saunasaarenkau,,,,,,, ark,,,,,,,,,,,, Vannekau Pispalan valaie ooseksenmäki Erämiehenkau Ajurinkau Kannaksenkau Tonin - ja sekä - korelisuunnielmissa esiey yksikerroksise,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Vähävariankau,,,,,,, äkikau ooseksenmäki, Nopolanpolku,, Paasikivenie,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Uran ja Ranakylän koreli ERKNNÄT r a Suojaviheralue SANTARANNANRNNE / SANTARANNANETSÄ a kr a ak,,,,,,,,,, Liiker. p,,,,,, ark,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Päiväkoi,,,,,,, a a a EV a - a a a,,,,,, kr,,,,,, kr,,,,, kr,,,,, a a,,,,,, SANTALAHT kimiehenkau,,,,,,,,,,,,,,,, Uiokuja,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Ahjolankau,,, Ahjolankau,,,,, Päivölänkau,,,,,,, Erämiehenkau,,, kr,, kr a,, Liikerak. k a a,, ark,,, -,,,, -,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, -,,,, Ahjola ark V, a,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Poraanpää,, -,,,,,,,,,,, Pispalan valaie,,,, Lauri Viidan kau,,,,,,, Lauri Viidan museo Punkkerinkau,,,, ak Tsor. k -,,,,,,,,,,, a,, Haulikau,,,, Pulerinkau,,, TUKKPUSTO,,,,,, TAPEREEN KAUPUNK,,,,,,,,, a hauliorni,,,,,,,,,, ark, ark V ark,,, a,,,, -,,, RANTAKYLÄNPUSTO Oe Rambollin ekemäsä Viheryleissuunnielsa. A poraa a Liiker. p - kr a,,,, Telakoinialue,, äkikau,,, usankau,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Ranaie,, a ANN FLNCKN Liikerak. ja,,,,,,,, Pispan koulu,,,,,,,,,,,, Pispa,,,,,,, Pispalanharju,,,, Perspeiivikuva lännesä kaava-alueelle. Viiesuunniel: BST-Arkkiehdi Oy. A poraa PUSTO a,,,,,,,,, Harjunpää, Rinnekau sila r,,, a,, a,,,,,,,,,,,,, -, poraa RVNTERNPUSTO Seisakkee B,,,,,,,,,,,, oreenikau,,,,, äkikau,,,, Ranaie,,,,,,,,,, r r - sila a B kr kr por, Tsk,,,,

32 KORTTELALUEET: Uran ja Ranakylän koreli TAPEREEN KAUPUNK porraseu rinneä ylös nouseva paviljonkiise parvekkee, sisäänkäynni ja pihaerassi ulee oeuaa. Rineen virkisysalueia: Tukkipuisoa ja -rinneä, Anni Flinckin puisoa ja Flinckin rinneä sekä Sanalahdenaukioa ja -silaa reunusavissa rakennuksissa korelisuunnielmissa esiey yksikerroksise porraseu, rinneä ylös nouseva paviljonkiise parvekkee, sisäänkäynni ja pihaerassi ulee oeuaa. Pispalaan ja Ranaielle avauuvien rinnepuisojen vierusoilla yksikerroksise rakennusosa va pispalalaisa pienmiakaavallisuua Ranaielle asi. Soviaminen asoon, sokkeli Rakenaminen ulee oeuaa sien, eei näkyvän sokkelin korkeus yliä yhä meriä. Rakennusen sokkeli ulee rinneasossa reunusaa kenä- ai pulerikivin. Tasaalla sokkeli ulee reunusaa nupu- ai noppakivin. Junaradan suunaan julkisivun ulee jakauua kapeisiin pikää rakennusssaa jaoeleviin osiin. Näkymä radanvarren julkisivusa Uranraiilla. Viiesuunniel: BST-Arkkiehdi Oy. Tilojen avauuminen lähiympärisöön Koreli suojauuva ympäröivälä melula rakennusssoieluin sekä asonmuodoin. Koreli avauuva ympärisöön läpäisevien pikiäissuunaisen reiien ja poikiaissuunaisen virkisysalueiden avulla. Porrashuonee Kaso myös koha Porrashuonee Kaikkia koreleia koskevisa ohjeisa. Ranakylänpuison koreleiden alueella yheys kansiasola Uranraiin asolle virkisysalueiden reiejä pikin ei ole eseeön. Tämän vuoksi asoero ulee rakaisa hissirakaisulla. Tonien - ja - ulee ohjaa julkinen ja eseeön kevyen liikeneen yheys porrashuoneia ja niiden hissejä hyödynäen Ranakylänraiila ylös Uranraiille ja samoin Ranaielä korelien sisäiselle kevyen liikeneen väylälle. Suure pinna ulee Ranaien suunaan oeuaa ummin, Pispalan vaaleasa rakennuskannasa eroavin värein. Värien ulee ummuusaseelaan olla yli % musa (blackness) NSCvärijärjeselmän periaaeen mukaisesi. Kuvan liukuväri osoiaa summiaisesi käyeävissä olevan ummuusaseen. Värisävy ja värikylläisyys voiva vaihdella. Julkisivujen eriaali ja väriys Kaso myös koha Julkisivujen eriaali ja väriys Kaikkia koreleia koskevisa ohjeisa. -kerroksinen Ranaien rakennusssa ulee olla poleua paikalla muuraua iilä, iilenä monimuooinen ruukiniili ruskeankirjava, ruskeanmusa, kirjava, punainen ai hara ai vasaava käsin lyöy keraaminen iili ai sanlaisesa iilesä iililaaa häivyeyin elemenisaumoin. Tiililaaapinaisia elemenejä Paikalla muurau iili ai iililaaa paikoiain Yläkerroksissa vasaava iili ja rapau kenä Kirkkaa erisävyise väri ja paikalla muurau iili yläkerroksissa % kirkkaa erisävyise väri ja % paikalla muurau iili Valkoinen rappaus Tumhko rappaus vaalein kenin yläkerroksissa Näyävä väriys, eriaali ja valaisus

33 KORTTELALUEET: Uran ja Ranakylän koreli TAPEREEN KAUPUNK on hdollisa käyää muualla, paisi alueen länsireunalla, kun elemenisau on häivyey huolellisesi. uuraus suosieaan ylisauaan. Saumoja ei ule jäää iilipinaa syvemmälle. Saun värin ulee olla nnollisen laasin värinen. Jalusaosan yläpuolisen rakennusosien julkisivu ulee olla vasaavaa iilä kuin jalusaosa sien jaoeluna, eä pysysuora sanvärise osuude ova alle m leveiä ja oisuva vaihelevasi. Jalusaosan ja yläosan välissä on rapau kaisa. Vasaavin osuuksin sekoiaen korelin sisäosien pohjoiseen suunauuva julkisivu ulee olla väriey kirkkain eri sävyisin värein. Jalusaosan yläpuolisen rakennusosien julkisivujen ulee olla vasaavaa iilä ja julkisivussa ulee olla vaaleamksi rapauja keniä. Jalusaosan ja yläosan välinen rapau kaisa ulee ehdä yhden kerroksen korkuisena. Pysysuorien osuuksien ksimileveys on meriä. Ylin kerros ulee olla värikkääsi jäsennely. Koreleiden oneilla -, - ja - ja - eelään suunauuvien julkisivujen ulee olla rapauja vaaleia ai valkoisia, lukuun oaa sisäänkäynejä, joiden ulee olla eninään meri varsinaisa sisäänkäynijulkisivua leveämpi, ajoneuvojen kolhuja kesävää, kauniisi vanhenevaa ja laadukasa eriaalia. aeriaali voi olla vasaavaa iilä kuin ulkopuolen seinissä ai nnonkiveä. Samoilla oneilla oisesa kerroksesa ylöspäin olevien julkisivujen osien ulee olla vaihelevasi väriey kirkkain eri sävyisin värein, niin eei sanvärisen osan leveys yliä meriä. Rivineripengerryksiä. Tukkilaisen alo. Uran alueen mökki onin - kohdalla. Oleva rakennus, Ranaie. Viiesuunnielmisa kooun julkisivunäkymän Uran ja Ranakylän koreli Ranaien suunaan.

34 SANTALAHT: YLESET ALUEET TAPEREEN KAUPUNK YLESÄ ALUETA KOSKEVAT OHJEET Tässä ohjeen osassa ohjee kohdenneaan seuraaville alueille: Puiso, lähivirkisysalue, Rauaiealue, Auopaikkojen korelialue, Yhdyskunaekninen ET--alue, Suojaviheralue, kaualue, aukio sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varau kadu. Ohjee perusuva asekaavamääräyksiin, viheryleissuunnielan sekä hulevesiselviykseen. Ympärisörakenaminen, reii ja aukio Rakenamisessa ulee hyödynää Pispalan sekä Sanalahden alueen perineisiä rakaisuja, kuen kerrosamisa ja hienovaraisa erassoinia, kesäviä perinnekasveja sekä rakeneissa puu- ja nnonkivieriaaleja, kuen pulerimuureja ja -kiveyksiä. Nykyisiä rakeneia ulee hyödynää avaraisilla viheralueilla. Osa rakeneisa on suojelu asekaavalla. Pureavien rakennusen nnonkivisiä kivijalkoja voidaan myös siirää uusiin paikkoihin muisumina vanhasa ranakyläsä. Puisojen on yhdessä pihojen kanssa ava vasapainoa iiviille ja ehokkaalle kerrosalorakenamiselle. aavaraisen alueiden ja kansirakenamisen yheensoviamisessa ulee hyödynää viherrakenamisen keinoja kuen reheviä isuuksia ja asonmuooilua. Julkisen aukioiden päällyseillä, isuuksilla ja kaluseilla ilmenneään laadukasa ja kesävää ympärisörakenamisa. Aukioille ulee sijoiaa sadepuuarhoja. Aukioiden ja puisojen nime sijoieaan kiineäksi osaksi ympärisörakenamisa. Rakenneava ukimuuri ulee porrasaa, merin välein, joei suuria pudouksia ja aioja arvise oeuaa. Porrasuksiin ulee isuaa esimerkiksi lamoavia kasveja. Ympärisörakenamiseen ulee kiinniää huomioa keskeisissä kohdissa kaavaaluea, vanhojen ehdasrakennusen ympärisöissä sekä pikiäisen kevyen liikeneen väylän ympärisössä. Pikiäissuunainen kevyen liikeneen reii Kaava-alueen läpi johava kevyen liikeneen yheys ulee oeuaa yhenäisenä ja selkeänä kulkureiinä, joka äyää eseeömyysmääräykse. Reiillä ulee olla yhenäinen ilme, riippua rakenamisen vaiheisumisesa ja anomisuksesa. Pääreiin jakuvuus on varmiseava jakuvin valaisin-, kaluse-, kiveysladona- ai eriaalillein. Pinaeriaalien ulee olla kuluusa kesäviä ja laadukkaia nupukivipinoja ai graniiisa pihalaaaa. Vaihelevuua laaoiukseen ulee ehdä jäsennöimällä isoilla noppakivillä. Pääkulkureii on oeueava helposi kuljeavin ja eseeömin pinnoin. Kiveyksillä rajaaan eri pinaeriaali kuen kevyen liikeneen väylillä hdollinen hiekkapina ja viherpinna omiksi alueikseen.

35 SANTALAHT: YLESET ALUEET TAPEREEN KAUPUNK Sekundäärise kevyen liikeneen väylä voiva olla myös hiekka ai kiviuhkapinaisia. Tällöin viherpinojen ja käyävän väliin ehdään nupukivisä vesipainanee ja muu reuna saa olla pulerikivin rajau. Polkupyöräily ulee sallia reiillä, mua väylän pinaeriaalien ja dealjien ulee keroa hiaasa eenemisnopeudesa. Huolo- ja oneille ajon paika, eriyisesi rakennusssoja läpäisevissä pori, ulee oeuaa huolellisesi urvallisina, joa nopeude pysyvä hyvin alhaisina. Kaso myös kohda: Eseeömyys ja paikanneavuus sekä Pinaeriaali ja hulevesi. Tunnuselava ohjaava ja varoiava merkinnä auava näkörajoieisia. Hulevesiä voidaan hallia erilaisin hulealain. Eseeömyys ja paikanneavuus Korelialueen kaikissa rakaisuissa ulee huomioida eseeömyys myös kulkureiien pienissä yksiyiskohdissa ja jakuvuuden varmisamisessa. Asekaava-alueen yleise aluee ulee hdollisuuksien mukaan oeuaa SuRaKu-ohjekorien mukaisesi. Haaseellisia kohia ova rineen jyrkkyydesä johuen: Breienseinin rinne, Flinckin rinne, ngeliuksen kaari, Rivinerinpuiso, Saarelankuja, Sanalahdenaukion yheys Ranaielle, Sanalahden silayheys Pispalaan, Tikkuehaanrineen eeläosa sekä Tukkirinne. Näillä kohdin on oeueava esimerkiksi ympäröiviä rakennuksia hyödynävä hissirakaisu. Reiien ulee olla selkeiä ja urvallisia. Niillä ulee selkeäsi eroaa ohjaava ja varoava merkinnä oisisaan. Pääreii on erouava ympärisösään eroelualuein ai -raidoin. Lepopaikkoja ulee olla merin välein, paikkapaikoin jyrkän ason vuoksi. Kokonaisuus on oeueava selkein väri-, eriaali- ja konrasieroin. Lisäksi on käyeävä opaseauluja ja hdollisesi unnuselavia opaseia. Eriyisesi hyvä opasee on huomioiava rakennusen hissiyheyksiä hyödynävissä kohdissa, joa hissiyheys on helposi löydeävissä. Tarkempia ohjeia löyyy Tampereen sekä muiden yheisyökaupunkien koosamisa SuRaKu-ohjeisa: hp:// Pinaeriaali ja hulevesi Luonnonkivipinnoin koroseaan vanhojen ehdasrakennusen lähiympärisön hisoriallisa oleiisuua sekä pikiäissuunaisa kevyen liikeneen reiiä. Pinaeriaalien ulee olla kuluusa kesäviä ja laadukkaia graniiisia nupukivipinoja. Vaihelevuua laaoiukseen voi ehdä jäsennöimällä isoilla noppakivillä. Kulkureii on oeueava helposi kuljeavin ja eseeömin pinnoin. Veäläpäisemäömilä pinnoila ulevia hulevesiä ulee viivyää alueella sien, eä viivyyspainaneiden, -alaiden ai -säiliöiden mioiusilavuuden ulee olla yksi kuuiomeri jokaisa saaa veäläpäisemäönä pinaneliömeriä kohden Rakennuslupa-asiakirjoihin on liieävä rakennushankkeen pohjala laadiu selviys hulevesimeneelmisä. Rakenamisen aikaisesa hulevesien hallinnan oeuamisesa ulee ehdä suunniel ennen rakenamiseen ryhymisä. Suunniel ulee hyväksyää valvonaviranoisella, joka myös valvoo rakenamisaikaisa hulevesien hallinaa. Korelialueia suunnielaessa ja hulevesien hallinnassa on oeava huomioon asekaavan asiakirjoihin kuuluva hulevesiselviykse. Hulevesien käsielyssä pääavoieena on, eä kaikessa pihojen ja pihakannen yläpuolisessa rakenamisessa ulee pyrkiä imeyävän pinnan lisäämiseen. Kaikilla hdollisilla keinoin on pyriävä viivyämään pinavesiä kaoilla, erasseilla, kansilla ja pihoilla. ahdollisimn runsaalla viherrakenamisella voidaan hulevesiä hallia kesävällä avalla. Hulevesiselviyksen mukaan kaovesien viivyykseen soveluva vesiaihee ja sadepuuarha, joka jo vesieriseyllä pihakannella eivä lisää rakenamiskusannuksia. Lisäksi hulevesien johaminen kouruissa on selviyksen mukaan suosielavaa. olem keino sopiva yleisille alueille muodosaen eellisia ja mielenkiinoisia viherrakenamisenaiheia. uu kevyen liikeneen väylä ulee ehdä hiekka- ai kiviuhkapinaisena. Väylän ja viherpinojen väliin ehdään nupukivisä vesipainanee ai rajaaan pulerikivin, jos kohdassa ei arvia hulevesirakaisua. Pelasuspaikkoja ja eenkin niiden liiymisä isuualueisiin ulee häivyää esimerkiksi nurmikiveyksellä. Kaso myös koha: Eseeömyys.

36 SANTALAHT: YLESET ALUEET TAPEREEN KAUPUNK Valaisus Valaisuksella ulee ohjaa kulkua kevyen liikeneen yheyä pikin. Reiin suunaise valaisime ohjaava selkeäsi. Valaisuksella koroseaan eriyisesi rakennusssan läpi johavia alikulkuja, sisäänkäynejä, poraia ja pihakaluseia. Vanhoja ehdasrakennuksia ympäröivien aukioiden pinna valaisaan ympäröiviin julkisivuihin kiinnieävin valaisimin. Valaisuksessa on suosiava epäsuoraa valaisusa. Kaso myös koha: Eseeömyys. suukse, puuso ja kasvillisuus Alueelle isueavan kasvillisuuden ulee nojauua Pispalan vanhojen pihapiirien lajisoon, Sanalahden nykyiseen lajisoon ja kansipihoilla hyviksi odeuihin viherrakenamisen kasveihin. Lajeisa ja lajikkeisa ulee valia ilsollisesi kesävimmä, koska koheen olosuhee ova monin avoin äärevä. Asekaava-alueen anvaraisilla alueilla nykyisä kasvillisuua säilyeään hdollisimn paljon. aavaraisen alueiden ja kannelle sijoiuvan kasvillisuuden yhymäkohdissa rajapinna häivyeään kasvillisuuden keinoin, esimerkiksi isualla köynnöksiä ja lamoavia pensaia. Puiden ja muun merkiävän kasvillisuuden rakennusaikaiseen suojaamiseen on kiinnieävä eriyisä huomioa. erkiävä osa korelialueiden isuuksisa sijoiuu kansipihoille ja kaopuuarhoihin, joka vaaiva amiaioisa pihasuunnielua. Kansirakenne rajoiaa puiden isuamisa, sillä isuussyvyys on suurela osin liian ala. Viherrakenaminen saa näin urbaanin neen. Viherrakenamisella ulee korosaa ja johaa kulkemisa pikiäissuunaisella kevyen liikeneen raiilla. Valaisus voidaan inegroida osaksi ympärisörakenamisa. Köynnöksillä voi häivyää muureja sekä pihakannen ja ason liioskohia. Ranaie Alueen kauverkko ukeuuu Ranaiehen, joka on alueen ainoa kokoojayyppinen kau. Ranaien kaua alueen liikenne liiyy Paasikiveniehen ja kauverkkoon. Kadun vareen on hdollisa rakenaa pysäköinipaikkoja kadun suunaisesi. Kadulla ulee jalankulku ja pyöräily eroaa oisisaan. Jalankulun väylän ulee rajauua rakennuksien porraskäyävien sisäänkäyneihin, näyeikkunallisiin liikeiloihin sekä pysäköinilaiosen ja jäehuoneiden sisäänkäyneihin. Polkupyöräväylä ulee suunniella ensisijaiseksi, pikiäissuunaisa kevyen liikeneen väylää nopeamksi ja laadukkaaksi pyöräreiiksi, joka oniliiymien kohdalla ulee ehdä liikennemuoojen kohaamisen urvallisuua korosaen. Pinaeriaaleilla ulee ohjaa ja korosaa kauilaa ja sen liikennevyöhykkeiä. Jalan ja pyörällä kulkevia on suosielavaa suojaa Pyhäjärven pohjoisuulila sekä kaumelula suojaavin seinin ai kasvein. Ranaien Kuormurinpolun ja Tikkueh- Havainnekuva Ranaie. BST-Arkkiehdi Oy.

37 SANTALAHT: YLESET ALUEET TAPEREEN KAUPUNK aanrinne-kadun välinen osuus on kaavakaralla osoieu puurivi-merkinnällä, ilnlaadun paranamiseksi. Sopiva puulaji on mesävaahera. hdollisen Ranaien ulvavaurioiden ehkäisemiseksi on jokaisen Ranaien ason kulkuaukon kohdalla alin korkeusase vähinään +.. Kauilan asauksilla on suosielavaa helpoaa kulkuaukkojen alimn korkeusasen avoiamisa. Kaso Sanalahden asekaavan liikenneselviys. Alikulu Oleva Ahjolanunneli ja Pölliunneli ulee kunnosaa kun alue alkaa rakenua. Vaikka oleva alikulu eivä ole eseeömiä, ulee niiä kehiää hdollisin eseeöminä, myös esimerkiksi näkörajoieisuus huomioiden. Alikulu ulee valaisa houkuelevasi ja huomioa herääväsi epäsuoraa valaisusa suosien. Eriyisesi Pöllinunneli ja Ahjolanunneli ulee arkisaa hulevesien osala ja korjaa hulevesiselviyksen periaaeiden mukaiseksi. Hulevesiä voidaan pinajohaa kouruissa unnelin reunoilla. Tunnelin hdollisesi uusiava pinaeriaali ulisi oeuaa ohjaavasi erisuunaise kaisa eroaen. Eseeömyysmääräyksisä ulee huomioida esimerkiksi näkörajoieia huomioiva ohjee. Poraiden viereen ulee varaa kapea luiska polkupyörän kuljeamisa varen. Ahjolanunnelin vanhan osan kivipinna ulisi puhdisaa graffieisa esimerkiksi soodapuhalalla ja valaisa hisorialliseksi muisuksi. Uusi alikulku Paasikivenielle on esiey ohjeellisena Ranaväylän unnelin asekaavassa. Sanalahden asekaava-alueen osalla ulee oeuaa hdollisuuden mukaan eseeön luiska alikulkuasolle. Jos korkeusasen muuos on esimerkiksi meriä, ulee % luiskasa meriä pikä. Luiskan lisäksi on oeueava poraa. Jos luiska ei onnisu eseeömänä, ulee alikulkuun varaa hissiyheys. Polkupyörällä ajo ai polkupyörän helppo kuljeus on myös huomioiava. Kaso myös koha: Eseeömyys. Kaualue Tanskassa. Pyöräkaisa on eroeu ajoväyläsä. Periaaekuva askupysäköinnisä Ranaiellä. Liikenneselviys, Sio. aanpäällise pysäköinipaika aanpäällinen pysäköinnin alue sijoiuu Tikkuehaanrinne-kadun vareen ja Ranaien varren LPA-pysäköinialueille. Julkisen ja keskeisen sijainnin vuoksi vaadiaan eriyisen laadukasa pinakäsielyä. Pinaeriaaleissa on myös huomioiava hulevesiselviys suosiuksineen. elusuojaus Korelialue sijaisee kahden eri meluläheen äärellä: Tampere-Seinäjoki-rauaieyheyden ja Paasikivenien (v ). Rauaien vareen ulee oeuaa, meriä korkea Ahjolan unneli ja poraa. Polkupyöräilyä voidaan edisää rakenalla kapea luiska polkupyörän kuljeamisa varen. Tunneli ulee valaisa hyvin ja vanha kivimuurinosa korosaa. Raamelula suojauduaan uudella, m korkealla meluseinällä, joka sijoiuu aivan raieiden viereen, kuen kuvan esimerkissä Järvensivulla.

38 SANTALAHT: YLESET ALUEET TAPEREEN KAUPUNK meluaia. elusuojaus ulee oeuaa meluselviyksessä pohjana olevin korkeusasoin. Kaso myös asekaavan liieenä oleva meluselviys. Toeuus Toeuus edellyää rasieia ja sopimuksia sekä vaiheisamisen suunnielua. Esimerkiksi eseeömien hissiyheyksien urvaaminen asoerojen välillä vaaii suunnieluahojen yheisyöä. YLESTEN ALUEDEN ERTYSKOHTEET: Sanalahden aukio ja pieni julkinen rakennus Sanalahden aukion ulee yhdisää pikiäissuunainen kevyen liikeneen väylä ja Sanalahden sillan hdollisa poikiaissuunainen yheys ohjaalla kulkua ympärisörakenamisen keinoin. Yheyde eivä saa kakea aukion kohdalla, vaan väylän een ulee jakua aukion poikki. Aukiolla isellään ulee olla onlaisensa idenieei yhdessä paviljonkirakennuksen kanssa. Paviljongila edellyeään innovaiivisa ja korkeaasoisa arkkiehuurin laaua. Aukiola ulee arjoa laadukas porrasyheys Uranraiin asolle. Poraiden ulee muodosaa oleskeluun sopivia väliasoja Rivinerinpuisoon. Poraiden askel on oeueava graniiisina ja ne lämmieään jääymisen esämiseksi. Poraiden rinnalle suosieaan oeuaan kapea luiska, joa pikin polkupyörä on hdollisa yönää ylös. Kaso myös asekaavan liieenä oleva viheryleissuunniel. Näkymä D-llisa (Arkkiehdi LSV Oy): Sanalahdensillala Sanalahden aukiolle. Tikkuehaanaukio Aukio ja ikkuehaan lähiympärisö ulee kiveä julkisa kuluusa kesäväksi graniiisin nupukivin. Tikkuehaanaukio on aukioisa julkisin, sinne johavien yheyksien ja laidalle sijoiuvan päiväkodin sekä lähikaupan myöä. Aukioa ulee suunniella kohaamisen paikaksi, jonka arkkiehuuri ukee kanssakäymisä. Tausalla oleva Tikkuehdas anaa paikalle näyävyyä näkyessään Ranaien suunaan. Kaso myös asekaavan liieenä oleva viheryleissuunniel. Näkymä D-llisa (Arkkiehdi LSV Oy): Tikkuehaanaukiola kaakkoon. Sanalahdensila Sila jakaanuu kaheen erilliseen osaan, joiden väliin jää Sanalahdenaukio. Eeläpuolinen, Pispalasa radan yli johava sila on puikkoinen ja yhdisyy onin Viiesuunnielkuva BST-Arkkiehdi: Sanalahdensila ja -aukio.

39 SANTALAHT: YLESET ALUEET TAPEREEN KAUPUNK - rakennukseen ja hissiin. Sila on yksiosaisen oloinen ja lasiseinäinen. Seinä on pyriävä oeuaan kevein rakenein lasiseinäisyyä ja isea korosaen. Liios rakennukseen ulee oeuaa hienosuneesi ja sirosi. Sillan laia ja kaoeriaali ulee oeuaa kuluuskesävin eriaalein, mua apinnoin, joa urhia heijasuksia ei synny. Sillalle ulee oeuaa käsijohee ja kusuva valaisus. Sila ulee oeuaa niin eä polkupyörän kuljeus onnisuu helposi. Hissin on olava niin ilava, eä polkupyörä huu helposi yönäen sisään. Rajaporinsila Rajaporinsila yheyden kaava-alueen iäreunasa rauaien yli Pispalaan kohaan, jossa eäisyys Sanalahden ja Pispalan valaien välillä on lyhyimmillään. Eäisyys Pispalan valaielä uudelle päiväkodille ja lähikauppaan on alle meriä. Sila on oeueava yksiosaisen oloisena ja lasiseinäisenä. Seinä on pyriävä oeuaan kevein rakenein lasiseinäisyyä ja isea korosaen. Sila liieään luiskaan, joka johaa kohi Luikunrinneä. Luiskan ja sillan liioskohaan ulee oeuaa arviaessa hissiyheys. Sillan laia ja kaoeriaali ulee oeuaa kuluuskesävin eriaalein, mua apinnoin, joa urhia heijasuksia ei synny. Sillalle ulee oeuaa käsijohee ja kusuva valaisus. Sila ulee oeuaa niin eä polkupyörän kuljeus onnisuu helposi myös hississä. Rajaporinsillala ise avauuu Näsijärvelle kun onin - rakennusen korkeua kaakkoisreunasa on rajoieu. Näkymä D-llisa (Arkkiehdi LSV Oy): Rajaporinsila on esiey llissa viieellisesi asona rauaien yli ja luiskana kohi Luikunrinneä. Tikkuehaanrinne-kau Tikkuehaanrinne-kau sijaisee lähes nykyisellä paikallaan. Tikkuehaanrinne on keskeinen sijoiuessaan päiväkodin, päiviäisavarakaupan sekä Tikkuehaanaukion ympärisöön. Liikenneselviyksessä kadusa on esiey leikkauksia sekä pysäköinipaikkojen sijoiumisa esiävä kara. Kaso myös koha: Eseeömyys. Tikkuehaanrinne-kau. Liikenneselviys. Sio. ngeliuksen kaari ngeliuksen kaari avaa huolo- ja pihaanajoyheyden Ranaien asola pihakannen asolle. Luiskau kau ei ole eseeön. Luiskan lisäksi ulee varmisaa eseeön julkinen hissiyheys sekä julkinen porrasyheys onin -, - ai - kaua hdollisesi rakennusen rappukäyäviä hyödynäen. eluseinä on onin - piha-alueen ja sisäänajon osalla. Reii ulee korosaa hyvällä valaisuksella, epäsuoraa valaisusa suosien.

40 SANTALAHT: YLESET ALUEET TAPEREEN KAUPUNK Tiponmesä Tiponmesän asonmuodo ja puu säilyeään nykyisen kalaisina. esän ehävänä on korelialueen ja rauaeiden välissä oimia puskurina melua ja ilnsaaseia vasaan. esä on alueen puisoinen sisäänulomesä. esää voidaan harvenaa näkymiä avaalla, joa se ei ole liian iivis. SANTARANNANETSÄ Rivinerinrinne ja Luikunrinne Kohda ova jyrkkiä ja vaikeakulkuisia rauaien pengerryksiä. Oleva puuso säilyeään suojapuskurina rauaien ja rakenneavan alueen välissä. RVNTERNRNNE Sanarannanmesä Sanarannanmesän asonmuodo ja puu säilyeään nykyisen kalaisina. aasonmuooilua voidaan kuienkin ehdä Sanarannanpolun ja Pölliunnelin ympärisössä. esän ehävänä on oimia puskurina melua ja ilnsaaseia vasaan. esä on alueen einen sisäänulomesä, jonka jylhä nne ulee säilyää. esää voidaan harvenaa hien näkymiä avaalla. LUKUNRNNE Puisoaluee Kursiivilla esiey eksi on viheryleissuunnielsa. TPONETSÄ Tikkuehaanpuiso () Tikkuehaanpuiso on Tikkuehaan pohjoispuolelle sijoiuva pieni puisikko. Puison suunnielussa ulee huomioida hisoriallinen ympärisö. Puisoon voidaan sijoiaa sadepuuarhoja, joila vesi johdeaan Tikkuehaanaukion hulevesien käsielyalaaseen ja analaisiin hulevesikaseeihin. Tikkuehaan puisokokonaisuueen kuuluva Tikkuehaan aukion Tiporaiin varrelle kaavakaralla osoieu isueava puurivi sekä isueava alueen osa. Puilla on vaikuusa alueen ilnlaauun. yös isueaville alueenosille, joiden alle ei ole osoieu analaisia iloja, voidaan isuaa puia. Puulajiksi sopii mesävaahera. EKKAUS D-D Puu (edessä) Kaopuuarha Huoloie ja hulevesikouru Rajaporin puisikko () Rajaporin puisikko on kaualueen pääeenä sijaiseva pieni puiso, jonka nnonvarainen puuso ulee säilyää. Alueelle voidaan ehdä arviaessa lisäisuuksia. Alueelle ei saa rakenaa käänöpaikkaa. Ajo pysäköiniihalliin aala ukimuuri Enqvisin paperiehdas Oleskelu (akana) Pelasusauon pysähymispaikka Leikkaus Paperiehaanpuison kohdala. Viheryleissuunniel Ramboll. Asunopiha

41 SANTALAHT: YLESET ALUEET TAPEREEN KAUPUNK Svane Lehisen puiso () Svane Lehisen puiso on kokonaan kansirakeneelle oeueava puiso. Puison keskiosa ulee säilyää alana, joa ärkeä sisäinen näkymäakseli säilyy avoimena. Puison avoin alue voidaan oeuaa nurmena ai perennaisuuksin, joka rajaaan puuriveillä. Alueen kasvillisuuden valinnassa suosiaan syysvärilään ja kukinnalaan näyäviä lajeja. Ruuivarasonrinne () Ruuivarasonrinne on rakennusen rajaassa rineessä sijaiseva puiso. Alue on kokonaan avarainen, joen kookkaiksi kasvavia puia ulee isuaa. Lisänä voidaan käyää esimerkiksi hedelmäpuia. Puison yleisilme voi olla rehevä, mua osiaisa läpinäkyvyyä ulee säilyää. Alueelle sijoieaan lähialoja palveleva oleskelualue. Puisoa ympäröivä käyävä ulee oeuaa kiviuhkapinnoieisina. Alueen kasvivalinnoissa suosiaan Pispalan pihapiirien lajeja (s. aulukko ). LEKKAUS C-C Luujauhoehaan piippu kunnoseaan Kehränpuison merkiksi. Paperiehaanpuiso () Paperiehaanpuiso on iäisen Sanalahden suurin puiso, josa suurin osa on kannella. Eelä-pohjoissuunainen korkeusero ja kansirakeneen raja häivyeään ason muooilulla ja rehevin isuuksin. Tärkeä sisäinen näkymäakseli kohi ehdasrakennusa säilyeään avoimena ja alana. Tehdasrakennuksen yheyeen puison rajalle voidaan oeuaa oleskeluerassi laiurirakeneena, jossa voidaan hyödynää alueen korkeuseroja. Paperiehaanpuison eeläosassa ulisi välää ukimuureja ja oeuaa pinojen asaus assojen avulla TONTTRAJA ~+. Asunopiha onipuolise heinäisuukse ja perenna ja mm. kaupunkiviljely TONTTRAJA LEKKAUKSEN SRROSLNJA PUSTONRAJA Leikki/Oleskelu Piippu (akana) Pergola Grillipaikka Nykyinen arvioiu anpina PUSTONRAJA EV-ALUEEN RAJA ~+. EV-ALUEEN RAJA RAUTATE ~+. Kehränpuiso () Kehränpuiso ja Luikunrinne yhdisävä visuaalisesi avaraisen rineen ja rakennusen rajaa korelipiha. aavaraise osa-aluee puisoisa ulee oeuaa runsain puuisuuksin, sillä alueen puuso ulee näkymään suurisessa. Luujauhoehaan piippu Kehränpuison puolella on kunnoseava ai uudiseava palauavasi kesäväksi eollisuushisorian merkiksi. Graffieja voidaan poisaa iili-, mealli- ja beonipinnoila esimerkiksi soodapuhalalla. Piipun yheyeen voidaan sijoiaa oleskelua ja grillausa palveleva paviljonki. Kansipihan alue Raii aavarainen alue Leikkaus Kehränpuison kohdala. Viheryleissuunniel Ramboll. Säilyeäviä rivinerejä (akana) RVNTERNPUSTO Kapea polku (varaus) kkunallinen meluese Raii Leikkaus Rivinerinpuison Nesor Kivimäen puisikon ja Sanalahdenaukion kohdala. Viheryleissuunniel Ramboll.

42 L L SANTALAHT: YLESET ALUEET TAPEREEN KAUPUNK Rivinerinpuiso ja Nesor Kivimäen puisikko () Rivinerinpuiso on länisen Sanalahden laajin avarainen puisoalue, joen sen puusoisuus ja vehreys on alueen viihyisyyden ja isen kannala ärkeää. aavaraisa aluea puisosa kehieään mesäisenä alueena, jossa voi kulkea kapeia polkuja. Puison yläosaan oeueaan näköalaasanne osana säilyeäviä kivirivinereiä. suusen suunnielussa ja alueen hoidossa ulee huomioida näkymä ja niiden rajaaminen järven suunaan. Näköalapaikan eualalle ulee isuaa rungollisia puia korosaan näkymän syvyyä. Alueen kasvivalinnoissa suosiaan Pispalan pihapiirien lajeja (s. aulukko ) kuen virpiangervoa, joa kasvaa alueella nykyiselläänkin. Ranakylänpuiso () Ranakylänpuisoon sijoiuu länisen Sanalahden isoin leikkipuiso. Puison oiminno rajaaan isuusalueilla ympäröivisä korelipihoisa ja pääraiisa. Puuisuukse voidaan oeuaa loivina kumpareina ai kaneen upoeuina ja leikkialueella een mukaan myös kanavana kasvualusana. Kasvillisuuden ssoielussa ulee huomioida isojen puiden varjosava vaikuus. Erikoisvalaisus +. Tueava ja isu- eava luiska +. suskeluaso Poraa Poraa (ausalla) +. Oleskelu Paikoiushalli suusallas (ausalla) +. Asuinrakennus (ausalla) uuri Pysäköinialue Ajoramppi / pelasusreii (ausalla) Ajo paikoiushalliin Leikkaus Ahjolanunnelin, Tukkirineen ja Tukkipuison kohdala. Viheryleissuunniel Ramboll. Ajor + Anni Flinckin puiso ja Flinckin rinne () Anni Flinckin puiso on kapea avaraisesa rineesä ja asaisesa puisokannesa muodosuva viheralue. Puison läpi pääsee kulkean poraia pikin ylös huoloielle ja ajoluiskaa pikin alas kadulle. Rineen käsielyyn arviaan erassoineja ja ukimuureja. Rineen kasvivalinnoissa suosiaan varjoisan paikan lajeja (s. aulukko ). Suunnielussa ulee huomioida näkymä järven suunaan. Tukkipuiso ja Tukkirinne () Tukkipuiso on kapea avaraisesa rineesä ja asaisesa puisokannesa muodosuva viheralue. Puison läpi pääsee kulkean poraia pikin ylös rauaien alikulkuunnelille ja ajoluiskaa pikin alas kadulle. Rineen käsielyyn arviaan erassoineja ja ukimuureja. Rineen kasvivalinnoissa suosiaan varjoisan paikan lajeja (s. aulukko ). Suunnielussa ulee huomioida näkymä järven suunaan. Näkymä Tukkipuison ja Tukkirineen läpi kohi Pispalaa. BST-Arkkiehdi.