Tämä sivu on jätetty tarkoituksella tyhjäksi kaksipuoleista tulostusta varten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tämä sivu on jätetty tarkoituksella tyhjäksi kaksipuoleista tulostusta varten"

Transkriptio

1

2 Tämä ivu on jätetty tarkoukella tyhjäki kakiuoleita tulotuta varten

3 KUSTANNUSKPAUKK KASVUMENESTKSEN EHTONA Mtauta, oatekijöä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimulao ETA

4 Kirjotaja kitää Antti Kauhata ja Vea Vihriälää hyvitä kommenteita, Petri Rouvita kiinnotavita kekuteluita ja Kimmo Aaltota ekä Johanna Soinita kuvien ja taon taavata uortamieta. Kirja on oa TT-äätiön rahotamaa hanketta Mä kilailukyky on ja millainen e on Suomea. Elinkeinoelämän tutkimulao ETA Sarja B264 SSN SBN (nid.) SBN (df) Kutantaja: Taloutieto Oy, Helinki, 2014 Kannen kuva: Shuttertock.com (muokattu) Painoaikka: Nykyaino Oy, Helinki Suoeltava lähdevitau tähän kirjaan: Maliranta, Mika (2014) Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona: Mtauta, oatekijöä ja tulkintaa Helinki: Taloutieto (ETA B264)

5 Siälly 1 Johdanto 5 2 Kilailukyky ja en mtaaminen Kilailukyvyn näkökohtia Mtar ja käteet Kilailukyvyn mtaaminen 14 3 Nimelliet ja reaaliet ykikkötyökutannuket kikkötyökutannuket kikkökutannuket Valuuttakuri ja arvonliäyken hinta 24 4 Suomen kilailukyky toimialoilla Maajoukon määrtely ja vertailumaiden ainotu Suomen kanantalouden ja teolliuuden kilailukyky reaaliten ykikkötyökutannuten eruteella Suhteelliet ykikkötyökutannuket ektoreilla ja toimialoilla Reaaliet ykikkötyökutannuket ja niiden oatekijät Suhteelliet ykikkökutannuket 39 5 Johtoäätöket 42 ietaulukot 45 Kirjalliuutta 51

6 Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona: mtauta, oatekijöä ja tulkintaa Tiivitelmä: Talouden ulkoien taaainon edellytyten mtaamieen tarvaan kutannukilailukyvyn mtarea. Niiden äii antaa varoumerkkejä, jo talouteen on yntymää kän aikavälin taloukavua häireviä lyhyen aikavälin eätaaainotiloja. Pahimmillaan tällaiet eätaaainot voivat johtaa kanantalouden hallemattomaan velkaantumikierteeeen. Kirjaa eellään kirjalliuudea käytettyjä erilaiia mtarea ekä niiden ominaiuukia ja tulkintaa. Eryien hyödyllinen kutannukilailukyvyn mtari on ellainen, joka erutuu reaaliiin ykikkötyökutannukiin. Tällaien mtarin mukaan kutannukilailukykyä arantaa 1) tuottavuuden noea kavu, 2) työvoimakutannuten hida kavu ja 3) arvonliäyken hinnan noea kavu. Kilailukyky riiuu iä, millaiet ykikkötyökutannuket ovat uhteea kilailijamaihin. Vertailumaajoukon tulii mielellään olla mahdolliimman laaja ja kutakin maata olii yytä ainottaa en mukaan, kuinka tärkeä kilailija kyeinen maa on kanainväliillä markkinoilla. Mtar kertovat, että Suomen yryektorin ja en kekeiten toimialojen kutannukilailukyky on nyt oikkeukellien huono. Toimialojen kilailukyvyn heikkeneminen alkoi jo 2000-luvun alkuvuoina. Karkeati uolet udotuketa on johtunut uhteellien heikota tuottavuukehyketä ja toinen uoli noeata alkkakehyketä. Kehykeen tarvtaiiin ikaieti käänne. lman ritävän hyvää kutannukilailukykyä talou ei lähde kään ketävään vahvaan kavuun. Aiaanat: Kilailukyky, kutannukilailukyky, tuottavuukavu, alkkojen kavu, taloukavu ot cometivene a a condion for growth erformance Summary: ndicator of the cot cometivene are needed for meauring the condion of the external balance. They hould rovide early ignal when uch hort-run imbalance are emerging in the economy that will diturb economic growth in the long run. When mot detructive, uch imbalance may ave the way to a ramant iral of increaing debt. Thi book reent variou indicator ued in the lerature and their roertie and interretation. Thee indicator of the cot cometivene are articularly ueful when baed on the real un labor cot. According to thi indicator, the cot cometivene imrove when 1) roductivy growth i fat, 2) the growth of labor comenation i low and 3) the rice of value added grow fat. ometivene deend on the un cot relative to the cometor. The grou of cometor that are being comared hould be large and each cometor hould be weighted on the bai of imortance for the country in the international trade market. ndicator reveal that the tate of the cot cometivene i now excetionally bad in the Finnih buine ector and in main indutrie. Declining tendencie tarted a early a in the beginning of the Roughly one half of the decline can be attributed to the relatively low roductivy growth and another half to the relatively raid increae in labor comenation. An immediate turn for better i needed. n the abence of ufficiently good cot cometivene, the hoe for a long lating trong economic growth can be forgotten. Keyword: ometivene, cot cometivene, roductivy growth, wage growth, economic growth

7 1 Johdanto 5 1 Johdanto Talouden kilailukykyä on määrelty ja mattu monin eri tavoin. Jotkut mtar yrkivät mtaamaan talouden kän aikavälin kavuedellytykiä. Niä voidaan kutua kavukilailukykymtareiki. Tällaiia ovat mm. ueiden kanainväliten järjetöjen rakentamat indek. Ne yrkivät kokoamaan talouden kavukyvyn lukemattomat oatekijät ellaieki tunnuluvuki, jonka eruteella taloudet aetetaan aremmuujärjetykeen (Maliranta ja Rouvinen, 2013). Periaatteea talouden kavunäkymät ovat ä aremmat, mä korkeamman arvon kavukilailukykymtari aa. Sen talouoliikan olii yytä yrkiä mahdolliimman vahvaan kavukilailukykyyn. Toki rajaehdot täytyy ää mieleä. Kavun tulee olla ekä oiaalieti että ymäritön kannalta ketävällä ohjalla. Näiä mtareia annetaan uuri aino ille, kuinka hyvin talou on ytynyt luomaan ja ottamaan käyttöönä uutta teknologiaa. Painotu on eruteltu, illä kän aikavälin taloukavu erutuu uurelta oin teknologieen kehykeen. Vaikka näiden mtareiden tarkou on nimenomaan mata talouden tulevia kän aikavälin kavuedellytykiä, hitoriaa näiden mtareiden ennutekyky on ollut lieväti anottuna vaatimatonta (Rouvinen, 2005). Toiet mtar uoletaan kektyvät mtaamaan lyhyen aikavälin tilannetta. Talouden kilailukyky on otimaalinen illoin, kun e ytyy aavuttamaan amanaikaieti hyvän ulkoien ja iäien taaainon. Ulkoiella taaainolla tarkoetaan ä, ettei koko kanantalou ajaudu hallemattomaan velkaantumikierteeeen, eli kavaviin vaihtotaeen alijäämiin. Siäinen taaaino tarkotaa uoletaan alhaita työttömyyttä, vakaata hintataoa ja julkien talouden taaainoa. Kilailukyky on huono illoin, jo alhaieen työttömyyteen, hintataon vakauteen ja julkien talouden

8 6 Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona taaainoon äätään vain talouden ulkoien velkataakan kavun avulla tai vaihtoehtoieti ulkoinen taaaino aavutetaan vain kun kotimainen kyyntä on heikkoa ja työttömyy korkea. yhyen ajan kilailukyky voi olla myö liian vahva, t. ulkoien taaainon vallea työttömyy on alle taaainotaon ja uuri kyyntä hyödyke- ja työmarkkinoilla johtaa noeaan inflaatioon. iian huono ja liian hyvä kilailukyky aavat aikaan talouden iäiiä oeutumiroeeja, joiden euraukena tilanne yrkii alautumaan otimaalieki. Tämä oeutuminen voi kuenkin olla hidata ja tukallita. Siki on järkevää yrtää ää talou lähellä taaainoa talouoliikan toimin. Ulkoien ja iäien taaainon eurantaan, ennakointiin ja analyointiin tarvaan mtarea, jotka antavat luotettavan, moniuolien ja ykyikohtaien kuvan lyhyen aikavälin taloutilanteeta. Parhaan mahdollien luotettavuuden aamieki mtarien tulii erutua mahdolliimman relevantteihin ja tarkati mattaviin muuttujiin. Hyvät mtar tai ikemminkin mtaritot kertovat muun muaa taloutilanteen toimialotaieta rakenteeta. Johtoäätöten kannalta kuenkin eryien tärkeää on aada ykyikohtaita tietoa iä, mitä oatekijöitä taloutilanteen muutoket johtuvat. Men eimerkiki ellaiet tekijät, kuten työvoimakutannuten, tuottavuuden tai loutuotteiden hintojen kehy, ovat vaikuttaneet talouden ulkoieen taaainoon tai yryten kykyyn ja haluun äilyttää vanhoja työaikkoja ja luoda uuia? Raortti etenee euraavati. uvua 2 ohdaan kilailukykykäettä eri näkökulmita ja indikaattorea eri näkökulmien kuvaamieki. Kilailukyvyn eri näkökohdita ja indikaattoreita vedetään myö kytkentöjä konkreettiiin oliikkatoimiin. uvua 3 tarkatellaan nimelliten ja reaaliten ykikkö(työ)kutannuten ja niiden oatekijöiden kehytä Suomea ja eräiä muia maia. uvua 4 kekytään kilailukyvyn, eli uhteelliten nimelliten ja reaaliten ykikkö(työ)kutannuten kehykeen. uvua 5 eetään johtoäätöket.

9 2 Kilailukyky ja en mtaaminen 7 2 Kilailukyky ja en mtaaminen 2.1 Kilailukyvyn näkökohtia Pkä ja lyhyt aikaväli Kuvioa 2.1 hahmotellaan kilailukyvyn eri näkökohtia, indikaattorea ja kytkentöjä oliikkatoimiin. Eryien tärkeä jaottelu kokee ä, tarkatellaanko lyhyttä vai kää aikaväliä. Pkän aikavälin tarkatelua ovat olennaiia talouden ja reaalulojen kavun trend, jotka ohjautuvat muun muaa työvoiman oaamieen, innovaatioihin ekä toimiala-, yry- ja ammattirakenteiden muutokiin. Kuvio 2.1 Kilailukyvyn käteellinen kehikko Kuvio 2.1 Kilailukyky Aikaväli HT AKAVÄ => PTKÄ AKAVÄ Kutannukilailukyky Kilailukykytekijä Kavukilailukyky Mtarito Nimelliet ykikkö(työ)- kutannuket Reaaliet ykikkö(työ)- kutannuket nnovaatiot, rakenteiden uudituminen ja tuottavuu NU() RU() hditelmäindikaattor Tuottavuu Tuottavuu nnovaatiot/tuottavuu ndikaattor Palkat (& välianoket) Valuuttakuri Palkat (& välianoket) Arvonliäyken (tuotannon) hinta Työmarkkinat Tuotemarkkinat Pääomamarkkinat, yrtäjyy, markkinointaidot, koulutu, tutkimu, infratruktuuri jne. Relevanttiu Toimialat, kanantalou ryket, toimialat, kanantalou Kanantalou Poliikkatoimet Palkankorotuket, energiavero, väylämakut ym. hteiövero, invetointikannutimet Korkeakoulut, tiedeoliikka

10 8 Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona Seuraavaa kekytään lyhyen aikavälin kilailukykyyn. Tällöin ainoiteenä ovat uhdannevaihtelut ja eryieti tuotannontekijöiden kutannukehy. Kilailukyky, tarkatelutao ja oliikkatoimet Kilailukyvyn eri näkökohdat on yytä ää toiitaan erillään, koka jotkut niitä ovat relevantteja vain koko kanantalouden taolla, jotkut toimialataolla ja jotkut yrytaolla. Toiaalta kilailukyvyn eri näkökohtia kokevat oliikkatoimet eroavat toiitaan. yhyen aikavälin kilailukyvyn kannalta kekeiiä tekijöä ovat työn hinta (alkat ja työn ivukulut), energian ja muiden väluotteiden hinnat (energiaverot, tuonti, jne.), tuotoken hinta (eim. valuuttakuri) ja yrytoiminnan kannattavuu (yhteiövero, tukialkkiot, jne.). Vaikka lyhyen aikavälin kilailukyky on riiuvainen myö tuottavuudeta, lyhyellä aikavälillä tuottavuu ei ole oliikkatoimien näkökulmata niin kiinnotava kuin eimerkiki työn ja välianoten hinta, tuotannon hinta tai yryten kannattavuu. Hyvinvoinnin kannalta tärkeämi tuottavuuden arannu taahtuu innovoinnin ja erilaiten rakennemuutoten kautta. Tuottavuuvaikutuket tulevat eiin viiveellä ja uein kivuliaten rakennemuutoten kautta. iäki tuottavuuvaikutukia on vaikea loihtia eiin ykinkertaiilla oliikkatoimilla. Parhaat ja ketävimmät tuloket aadaan kehtämällä yryten innovointoimien edellytykiä ja kannutimia. 2.2 Mtar ja käteet Kuvioa 2.1 on myö eetty mtar kilailukyvyn eri näkökohtien mtaamieki. kikkö(työ)kutannuket Tuotantotoiminnan kutannuten (arvon) muutoket on tareen uhteuttaa tuotoken volyymin 1 muutokiin. Tilanteeta riiuen tuotoken volyymiä voidaan mata joko bruttotuotannon (liikevaihdon) tai arvonliäyken (jalotuarvon) volyymillä. Kun kutannukehy on uhteutettu tuotoken volyymin muutokiin, uhutaan tilanteeta riiuen joko ykikkökutannukita tai ykikkötyökutannukita. 1 Volyymi tarkotaa tietoa, jota hintojen muutoten vaikutuket on oitettu. Määrelmällieti arvon muuto on volyymin muuto lu hintojen muuto.

11 2 Kilailukyky ja en mtaaminen 9 Työano ja ykikkötyökutannuket Tuotantokutannuten kehytä tarkateltaea eryien kiinnotavia ovat niin anotut muuttuvat anoket. Kye on anokita, joiden määrää yryket voivat verraten joutavati oeuttaa taloudellien tilanteen mukaiiki, eli ne reagoivat lyhyen aikavälin muutokiin. Eryien kiinnotava on työano. Koko kanantalouden taolla e kattaa kutannukita tyyillieti roentin ouuden. ouoa on ääomakutannukia. Työanoken määrän oeuttaminen yrykiä heijatuu uoraan koko kanantalouden työttömyyden ja verotulojen vaihteluun. Työano on kiinnotava tuotannontekijä myö iki, että en volyymin ja hinnan muutoket voidaan yleenä mata uhteellien luotettavati. Kaikki muuttuvat anoket ja ykikkökutannuket Työanoken uuren merkyken ja en mtaamien helouden vuoki kilailukyky-mtar uein kektyvät iihen. Eryien eruteltua tämä on illoin, kun kilailukykyä tarkatellaan koko kanantalouden tai en laajojen ektorien taolla (eim. teolliuu tai ykyiet alvelut). Silloin kun tarkatelua kekytään työanokeen, en kehy on luontevaa uhteuttaa arvonliäyken volyymiin. kikkötyökutannuket laketaan ii uhteuttamalla työvoimakulujen kehy arvonliäyken volyymin kehykeen. ktäiten yryten tai ykyikohtaiemmin määreltyjen toimialojen taolla voi olla tareen ottaa mukaan tarkateluun myö välianoket (hankut materiaal, alvelut ja energia). Nämä oveltuvat hyvin lyhyen aikavälin kilailukyky-mtarin oatekijäki iinä mieleä, että yryket voivat oeuttaa niiden määrää angen noeati joa helommin kuin työanoken. iäki yktäien yryken tai toimialan taolla välianoten kutannuouu on joa merktävämi kuin työanoken tai ääomaanoken. Kun halutaan ottaa huomioon uoraan kaikki muuttuvat anoket (työ- ja välianoket), kilailukykyä arvioidaan ykikkökutannu-mtarilla. Kutannukehy uhteutetaan illoin bruttotuotannon volyymin muutokeen. kikkökutannu-mtarin heikkou on iinä, että välianoten volyymin ja hintojen mtau on eätarkemaa. On myö yytä huomata, että myö ykikkötyökutannu-mtari ottaa huomioon välianoket. Tämä johtuu iä, että arvonliäyken volyymien muuto riiuu oin välianoten määrien ja hintojen kehyketä.

12 10 Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona Nimelliet ykikkö(työ)kutannuket Tyyillieti tuotannontekijöiden kutannukehytä mataan nimelliin hinnoin. Mtarina käytetään ii nimelliiä ykikkötyökutannukia illoin kun kekytään työanokeen ja nimelliiä ykikkökutannukia illoin kun kekytään uoraan kaikkiin muuttuviin anokiin. Nimelliiin ykikkö(työ)kutannukiin ohjautuvat kilailukyky-mtar ovat eruteltuja, kun yryket kilailevat hinnalla markkinaouukita amoilla markkinoilla. Jo yryken ykikkö(työ)kutannuket alenevat, e voi alentaa hintoja ja vallata tällä tavalla markkinaouukia muilta yrykiltä. Kilailukykyien yryken, toimialan, ektorin tai kanantalouden tunnitaa illoin iä, että tuotoken hinta alenee uhteea kilailijoihin. Nimellinen kutannumtari voi olla kuenkin ongelmallinen, kun yryket toimivat ainakin otain eri markkinoilla (eim. eri toimialoilla) ja kun tuotoken hinnat kehtyvät eri tahtiin näillä markkinoilla yryketä riiumattomita tekijöitä johtuen. Maan tuotannon hinnat (ja nimelliet ykikkö(työ)kutannuket) aattavat lakea mua maa noeammin en toimialarakenteen vuoki eikä en vuoki, että yryten kilailukyky markkinoilla olii kavanut. Kilailukyky-analyyiä tämä ongelma voidaan korjata eliminoimalla toimialarakenteen vaikutu maiden väliiin eroihin. Reaaliet ykikkö(työ)kutannuket Nimellinen mtari on ongelmallinen myö illoin, kun yryket kilailevat laadulla ja hintaindeki ottaa laadun muutoket huomioon uutteellieti (k. eim. Kajanoja, 2012). Tämä vaara on ilmeinen, illä laadun huomioiminen on vaikeaa eimerkiki illoin, kun tuotteeeen lityy ellaiia tähdelliiä tekijöä kuten toimu- ja huoltovarmuu, muotoilu tai brändäy. Tää taaukea toimialarakenteen vaikutuken vakioiminen ei välttämättä riä. Nimelliet ykikkö(työ)kutannuket voivat ii antaa harhaien kuvan maan kilailukyvyn kehyketä en vuoki, että en toimialarakenne oikkeaa kilailijamaita, tai iki, että tuotteiden laadun vaikututa ei ole mattu oikein. Tällaiten ongelmien välttämieki tuotannontekijöiden hinnat voidaan mata tuotoken hinnoin, eli mtarina käytetään reaaliia ykikkö(työ)kutannukia. kikkötyökutannukia mattaea käytetään arvonliäyken hintaa ja ykikkökutannukia mattaea bruttotuotannon hintaa. Kun mtarina käytetään reaaliia ykikkö(työ)kutannukia, käytännöä tuotannontekijöiden kutannuket uhteutetaan tuotoken arvoon. Kyee-

13 2 Kilailukyky ja en mtaaminen 11 ä on yhdenlainen kannattavuuden mta. kikkötyökutannuten taaukea mtari kertoo, kuinka aljon on yntynyt arvonliää työanokeen käytettyä euroa kohti. 2 kikkökutannuten taaukea mtari kertoo, kuinka aljon on yntynyt liikevaihtoa muuttuviin anokiin käytettyä euroa kohti. Tätä yytä reaaliiin ykikkö(työ)kutannukiin ohjautuvia mtarea voidaan kutua myö kannattavuukilailukyky-mtareiki. Suhteelliet ykikkö(työ)kutannuket ja kilailukyky Maan kilailukykyä voidaan arvioida vain uhteea muihin kilailijoihin. Kilailukyvyn mtaamieki maan nimelliet tai reaaliet ykikkö(työ) kutannuket on uhteutettava kilailijamaiden kutannukiin. Vataavati kilailukyvyn muutoken mtaamieki maan ykikkö(työ)kutannukien muutoket on uhteutettava kilailijamaiden ykikkö(työ) kutannuten muutokiin. Vertailu voidaan tehdä erikeen ueiiin maihin. Ongelmana on, että tällöin ei aada elkeää yleikuvaa iä, men kyeinen maa on menetynyt kanainväliillä markkinoilla. Paremi taa on verrata maan kilailukykyä uhteea laajemaan maaryhmään. Tällöin on otettava huomioon e, että toiet kilailijat ovat tärkeämiä kuin toiet. Tämä voidaan hoaa oivalla ainotukella. Painoina voidaan käyttää eimerkiki vientai tuontiouukia. Kilailukyvyn tao uhteea kän aikavälin kekiarvoon yhyen aikavälin kutannukilailukyvyn arvioinnia on hyödyllitä kektyä kilailukyvyn muutokiin. Maan kilailukyky aranee, kun en ykikkö(työ)kutannuket uhteea kilailijamaihin lakevat, eli uhteelliet ykikkö(työ)kutannuket alenevat. Kehykulkujen arvioimieki kilailukykymtar on hyödyllitä ketjuttaa indekiarjoiki ja normeerata en, että tietyn vuoden iteluku kertoo kilailukyvyn taon uhteea kän aikavälin kekiarvoon. Tällöin arja kertoo havainnollieti, milloin maan kilailukyky on ollut normaalia aremi ja milloin huonomi (De Grauwe, 2011; Maliranta ja Vihriälä, 2013). Nimelliten ykikkötyökutannuten hajotelma Nimelliet ykikkötyökutannuket kavavat, jo nimelliet työvoimakutannuket työtuntia kohti kohoavat noeammin kuin työn tuottavuu (eli 2 Mtari kertoo myö, mikä on työn tulo-ouu arvonliäyketä.

14 12 Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona tuotoken volyymin ja työtuntien uhde). Maiden välieä vertailua (eli kun laketaan uhteelliia kutannukia) tyyillieti otetaan liäki huomioon valuuttakurin muuto, eli työvoimakutannukia mataan yhteieä valuutaa. Suhteelliten nimelliten ykikkötyökutannuten muuto voidaan etää euraavaa muodoa: uhteelliten nimelliten ykikkötyökutannuten muuto = uhteelliten nimelliten työvoimakutannuten muuto uhteellien työn tuottavuuden muuto + valuuttakurin muuto Reaaliten ykikkötyökutannuten hajotelma Reaaliet ykikkötyökutannuket nouevat, jo tuotoken hinnoia matut (eli reaaliet) työvoimakutannuket työtuntia kohti kohoavat noeammin kuin työn tuottavuu. Tuotoken hintaa mataan maan omaa valuutaa. Valuuttakurin muutota ei tarve ottaa uoraan huomioon, koka en vaikutu iältyy tuotoken hintaan. Suhteelliten reaaliten ykikkötyökutannuten muuto voidaan etää euraavaa muodoa: uhteelliten reaaliten ykikkötyökutannuten muuto = uhteelliten nimelliten työvoimakutannuten muuto uhteellien työn tuottavuuden muuto uhteellien arvonliäyken hinnan muuto (maan omaa valuutaa) Nimelliten ykikkökutannuten hajotelma Nimelliten ykikkökutannuten muutokelle voidaan tehdä amantyyinen hajotelma kuin ykikkötyökutannukille. Erona on e, että työanoken volyymi (tehdyt työtunn) korvataan muuttuvien anoten volyymi-indekillä ja työanoken hinta korvataan muuttuvien anoten hinta-indekillä. ndekin lakemieki kullekin anotyyille (työ ja välianoket) tarvaan ainot. Tähän tarkoukeen oivat anoten kutannuouudet. 3 Tämän jälkeen voidaan lakea muuttuvien anoten tuottavuu, joka on bruttotuotannon volyymin ja muuttuvien anoten volyymi-indekin välinen uhde. 3 Näiä lakelmia on käytetty obb-dougla volyymi- ja hinta-indekiä. Panoten ainoina on käytetty kaikkien vuoien kekimääräiiä anoouukia kyeien maan kyeiellä toimialalla kaikkina aatavilla olevina vuoina.

15 2 Kilailukyky ja en mtaaminen 13 Suhteelliten nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan näin etää euraavaa muodoa: uhteelliten nimelliten ykikkökutannuten muuto = uhteelliten nimelliten muuttuvien anoten hinnan muuto uhteelliten muuttuvien anoten tuottavuuden muuto + valuuttakurin muuto Reaaliten ykikkökutannuten hajotelma Reaaliten ykikkökutannuten muutokelle voidaan tehdä amantyyinen hajotelma kuin nimelliille kutannukille. Erona on e, että valuuttakurin muuto korvataan bruttotuotannon hinnan uhteelliella muutokella. Suhteelliten reaaliten ykikkökutannuten muuto voidaan näin etää euraavaa muodoa uhteelliten nimelliten ykikkökutannuten muuto = uhteelliten nimelliten muuttuvien anoten hinnan muuto uhteelliten muuttuvien anoten tuottavuuden muuto + bruttotuotannon hinnan uhteellinen muuto (maan omia valuutoia) Kilailukyky-mtarien luoktelu Alla olevaa taulukoa 2.1 on eetty yhteenvetona edellä käeltyjen kilailukyky-indikaattorien luoktelu. Tätä kirjaa käytetään iinä eettyjä kilailukyvyn indikaattorea. Taulukko 2.1 yhyen aikavälin kilailukykyindikaattorien luoktelu Työano Muuttuvat anoket (o. työano ja välianoket) Nimelliet hinnat Suhteelliet nimelliet Suhteelliet nimelliet ykikkötyökutannuket (RNU) ykikkökutannuket (RNU) Reaaliet hinnat Suhteelliet reaaliet Suhteelliet reaaliet ykikkötyökutannuket (RRU) ykikkökutannuket (RRU) RNU = Relative Nominal Un abor ot RNU = Relative Nominal Un ot RRU = Relative Real Un abor ot RRU = Relative Real Un ot

16 14 Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona 2.3 Kilailukyvyn mtaaminen Tarkatelutao Kilailukykymtarea voidaan käyttää talouden eri tarkatelutaoilla: koko kanantalouden, ektorin (yryektori, teolliuu, alvelut jne.) tai ykyikohtaiemmin määreltyjen toimialojen taolla. ktäien yryken taolla mtarien käyttö on vaikeamaa. Toiaalta koka reaaliiin ykikkötyökutannukiin nojautuvat mtar kokevat käytännöä yryten kannattavuutta, ne ovat relevantteja myö yktäiten yryten näkökulmata. Reaaliiin ykikkötyökutannukiin erutuva kilailukyky-mtari (eli työn tulo-ouu-mtari) on kiinnotava myö iki, että en avulla toimialojen kilailukyvyn kehy ja yrytaon dynamiikka voidaan luontevati kytkeä yhteen (Baanini ja Vourc h, 2012; Böckerman ja Maliranta, 2012; Kauhanen ja Maliranta, 2014). Silloinkin kun äämääränä on aada yleikuva kanantalouden tai jonkin ääektorin kilailukyvyn tilanteeta, tarkatelu on järkevää alotaa toimialataolla ja aggregoida en jälkeen toimialataon tuloket karkeammalle taolle. Tämä on eryien tareellita illoin, kun mtarina käytetään nimelliiä ykikkö(työ)kutannukia.

17 2 Kilailukyky ja en mtaaminen 15 *************************************************************************** aatikko 1 ***************************************************************************** ******************************************************************************* Suhteelliten reaaliten ja nimelliten ykikkötyökutannuten S, Suhteelliten reaaliten lakeminen ja nimelliten ykikkötyökutannuten lakeminen. lliten KS, Suhteelliten reaaliten ja reaaliten nimelliten ja nimelliten ykikkötyökutannuten ykikkötyökutannuten lakeminen. lakeminen. KS, Suhteelliten reaaliten BOKS, Suhteelliten ja nimelliten reaaliten ykikkötyökutannuten ja nimelliten ykikkötyökutannuten lakeminen. lakeminen. taien uhteelliten nimelliten ykikkötyökutannuten (RNU) muuto laketaan logarmiea uhteelliten otaien uhteelliten nimelliten Vuotaiten nimelliten ykikkötyökutannuten ykikkötyökutannuten uhteelliten (RNU) nimelliten muuto (RNU) ykikkötyökutannuten laketaan muuto logarmiea laketaan logarmiea (RNU) doa otaien euraavalla uhteelliten tavalla: Vuotaien nimelliten uhteelliten ykikkötyökutannuten nimelliten ykikkötyökutannuten (RNU) muuto laketaan (RNU) logarmiea muuto laketaan logarmiea uodoa raavalla euraavalla tavalla: tavalla: muuto laketaan logarmiea muodoa euraavalla tavalla: odoa euraavalla tavalla: muodoa euraavalla tavalla: ln RNU ln NU ln RNU ln RNU ln NU ln NU gijln NU, (1) (1) jì gij gijln NU jt (1) Field ode hanged lnjìnu jt (1) Field ode hanged jì ln RNU ln NU ln RNU gijlnln NU jt gijln NU(1) jt (1) jì jì NU ew V joa NU on maan = e i w nimelliet / (V / ) ykikkötyökutannuket on maan i nimelliet ykikkötyökutannuket vuonna t. Ne riiuvat vuonna V t. Ne NU on riiuvat kohti ta enu w V e w on maan V i nimelliet on maan i ykikkötyökutannuket nimelliet ykikkötyökutannuket vuonna t. Ne vuonna riiuvat t. Ne riiuvat oimakutannukita a NU ew työanota joa maan e i w työvoimakutannukita nimelliet V ykikkötyökutannuket on maan i nimelliet työanota ykikkötyökutannuket vuonna kohti t. (wne ), riiuvat eli työn hinnata työanota kohti äen w kohti, iällään eli työn w vuonna t. Ne riiuvat, eli työn hinnata äen iällään alkat ja övoimakutannukita annukita työanota hinnata alkat, eli työn ja äen oiaalurvamakut, hinnata iällään äen alkat iällään työn ja alkat tuottavuudeta ja (V / ), alurvamakut, voimakutannukita työn työvoimakutannukita iaalurvamakut, työn eli tuottavuudeta työanota kohti tuottavuudeta arvonliäyken Vw, työanota eli työn hinnata kohti äen w, eli iällään työn hinnata alkat ja äen iällään alkat ja volyymin, eli V (V arvonliäyken ) ja työanoken volyymin ( ) uhteeta. V ja työanoken kikkötyökutannuket tuottavuudeta on V työn akut, työn tuottavuudeta V, eli arvonliäyken, eli arvonliäyken volyymin V volyymin ja työanoken V ja työanoken iaalurvamakut, työn oiaalurvamakut, tuottavuudeta, eli arvonliäyken V volyymin, eli arvonliäyken eeta. kikkötyökutannuket ovat mattu yhteieä valuutaa (eimerkiki V dollareia) ja työanoken käyttämällä volyymin V ja työanoken ikkötyökutannuket hteeta. kikkötyökutannuket ovat mattu ovat yhteieä mattu valuutaa yhteieä (eimerkiki valuutaa (eimerkiki dollareia) dollareia) käyttämällä käyttämällä hteeta. ttakuria kikkötyökutannuket e valuuttakuria (e ). Kutakin kilailijamaata on ainotettu luvulla g ij, joka kertoo. Kutakin uhteeta. kilailija kikkötyökutannuket ovat maata mattu on ainotettu yhteieä luvulla ovat valuutaa mattu g ij, joka (eimerkiki yhteieä kilailija dollareia) valuutaa maa j uhteellien (eimerkiki käyttämällä dollareia) käyttämällä luuttakuria e. Kutakin e kilailija. Kutakin kilailijamaa maata kilailija on j:n ainotettu maata uhteellien on luvulla ainotettu merkyken g ij, luvulla joka kilailija maan g ij, joka i maa kilailukyvyn kilailija j uhteellien maa kannalta. j uhteellien Painona voidaan Painona kannalta. käyttää voidaan Painona eimerkiki käyttää voidaan eimerkiki vientiouutta käyttää eimerkiki vientiouutta tai kauaouutta vientiouutta tai (viennin tai ja luuttakuria yken maan i e kilailukyvyn. Kutakin valuuttakuria kilailija kannalta. maata e Painona. Kutakin ainotettu voidaan kilailija käyttää luvulla maata eimerkiki g ij on, joka ainotettu kilailija vientiouutta luvulla maa j uhteellien g tai ij, joka kilailija maa j uhteellien erkyken aan i kilailukyvyn maan i kilailukyvyn kannalta. aouutta rkyken maan (viennin i kilailukyvyn ja merkyken tuonnin ummaa). uaouutta (viennin tuonnin ja tuonnin kannalta. maan i Painona Huomaa, ummaa). kilailukyvyn voidaan että Huomaa, että kannalta. nimelliten että käyttää Painona eimerkiki ykikkötyökutannuten nimelliten voidaan vientiouutta käyttää eimerkiki muuto tai ykikkötyökutannuten vientiouutta tai a (viennin ja tuonnin ummaa). Huomaa, että nimelliten ykikkötyökutannuten muuto muuto uaouutta aan jakaa työvoimakutannuten (viennin kauaouutta idaan jakaa työvoimakutannuten voidaan ja tuonnin jakaa ummaa). ja työn ja työvoimakutannuten (viennin tuottavuuden Huomaa, ja tuonnin että muutoken ummaa). nimelliten työn tuottavuuden muutoken ja työn Huomaa, oatekijöihin: tuottavuuden ykikkötyökutannuten että nimelliten oatekijöihin: muutoken ykikkötyökutannuten muuto oatekijöihin: lnjakaa V ja työvoimakutannuten työn. tuottavuuden muutoken ja työn tuottavuuden oatekijöihin: muutoken oatekijöihin: muuto työvoimakutannuten ja työn tuottavuuden muutoken oatekijöihin: idaan NUjakaa työvoimakutannuten ln ewvoidaan ln NU ln ew ln elnw V ln. V. ln NU ln ew ln NU ln V ln. ew ln V. aavalla tavalla voidaan lakea myö uhteelliten vuotaiten reaaliten ykikkötyökutannuten taavalla voidaan tavalla lakea voidaan myö lakea uhteelliten myö uhteelliten vuotaiten vuotaiten reaaliten ykikkötyökutannuten reaaliten ykikkötyökutannuten taavalla ) muuto: tavalla voidaan Vataavalla lakea myö tavalla uhteelliten voidaan lakea vuotaiten myö uhteelliten reaaliten vuotaiten ykikkötyökutannuten reaaliten ykikkötyökutannuten RU) o: muuto: U) muuto: (RRU) ykikkötyökutannuten muuto: (RRU) muuto: ln RRU ln RU ln RRU ln RRU ln RU ln RU gijln RU (2) jì gij gijln RU jt (2) Field ode hanged lnjìru jt (2) Field ode hanged jì ln RRU ln RU ln RRU, ln gijln RU jt gij RU(2) jt (2) jì jì V V RU a RU joa V V w VRU = on (wmaan / P ) / i reaaliet, (V / ) eli maan arvonliäyken i reaaliet, hinnalla eli arvonliäyken matut, hinnalla P joa RU V V a V V V w V V on maan i reaaliet, eli arvonliäyken hinnalla V matut, t w V on maan i reaaliet, eli arvonliäyken hinnalla matut, V kötyökutannuket RU w vuonna V t. Huomaa, on maan wettä i ekä reaaliet, työn V että eli arvonliäyken maan i reaaliet, hinnalla hinta eli mataan arvonliäyken matut, tää omaa hinnalla matut, ikkötyökutannuket tannuket vuonna t. Huomaa, matut, vuonna t. ykikkötyökutannuket että Huomaa, ekä työn että että ekä arvonliäyken työn vuonna että arvonliäyken t. hinta Huomaa, mataan että hinta ekä tää mataan työn omaa että tää arvonliäyken vuonna ei eiinny t. omaa ikkötyökutannuket taa, joten valuuttakuri ykikkötyökutannuket luutaa, joten valuuttakuri ei hinta Huomaa, yhtälöä. eiinny mataan että vuonna ekä Huomaa yhtälöä. tää työn Huomaa omaa t. Huomaa, että myö, arvonliäyken että myö, valuutaa, että reaalinen ekä että joten työn hinta ykikkötyökutannu valuuttakuri että mataan arvonliäyken tää ykikkötyökutannu ei eiinny F omaa hinta on mataan tää omaa ten valuuttakuri ei eiinny yhtälöä. Huomaa myö, että reaalinen ykikkötyökutannu on on luutaa, kuin työn joten tulo-ouu valuuttakuri valuutaa, ma kuin työn tulo-ouu yhtälöä., korjattuna ei eiinny joten F Huomaa alkanaajien valuuttakuri yhtälöä. myö, Huomaa että E ei eiinny reaalinen ja työlliten myö, yhtälöä. ykikkötyökutannu että reaalinen (alkanaajat Huomaa ykikkötyökutannu myö, ja on yrtäjät) että ama reaalinen kuin on ykikkötyökutannu on n tulo-ouu F, korjattuna, alkanaajien korjattuna alkanaajien E ja työlliten E ja työlliten (alkanaajat (alkanaajat yrtäjät) ja yrtäjät) eella: a kuin työn tulo-ouu ama työn F tulo-ouu kuin, korjattuna työn tulo-ouu F alkanaajien, korjattuna F, korjattuna alkanaajien E työlliten alkanaajien E ja työlliten (alkanaajat E työlliten (alkanaajat yrtäjät) (alkanaajat ja yrtäjät) hteella: hteella: uhteella: yrtäjät) uhteella: V we V w V E Field ode hanged lnwe F we w E ln F w ln ln (3) V E V t Vln t Field ode hanged ln ln ln (3) V V ln F ln ln we ln we (3) V w E w E(3) Vt Vt ln FV t ln ln F ln ln ln (3) Vt (3) V Vt Vt Vt Vt taien uhteelliten Vuotaiten nimelliten ykikkökutannuten uhteelliten nimelliten (RNU) ykikkökutannuten muuto laketaan logarmiea (RNU) muuto Vuotaien nimelliten laketaan uhteelliten logarmiea ykikkökutannuten nimelliten muodoa (RNU) ykikkökutannuten uoletaan muuto euraavati: laketaan (RNU) logarmiea muuto laketaan logarmiea uotaien uhteelliten uhteelliten nimelliten nimelliten ykikkökutannuten ykikkökutannuten (RNU) muuto (RNU) laketaan muuto logarmiea laketaan logarmiea doa otaien uoletaan uhteelliten euraavati: uodoa oletaan uoletaan euraavati: euraavati: odoa uoletaan euraavati: muodoa uoletaan euraavati: ln RNU ln NU, ln RNU ln RNU ln NU ln NUg ij ln NU gijln NU jt (4) jì jì jt ln RNU ln gijln NU jt (4) Field ode hanged jì (4) Field ode hanged NU ln RNU g ij ln NU jt gijln NU jt (4) (4) jì jì a NU joa NU = e / ja on muuttuvien anoten (työ ja välianoket) ja e ja on muuttuvien anoten (työ ja välianoket) ja tuotoken volyymin a enu ja e on tuotoken muuttuvien ja on volyymin muuttuvien anoten välinen (työ anoten ja uhde. välianoket) (työ kikkökutannuket ja välianoket) ja tuotoken ja volyymin tuotoken voidaan etää volyymin myö en a uhde. NU kikkökutannuket e, joa ja NU on muuttuvien e anoten ja on (työ muuttuvien ja välianoket) anoten ja tuotoken (työ ja välianoket) volyymin ja tuotoken volyymin linen. kikkökutannuket uhde. kikkökutannuket muodoa voidaan voidaan etää NU voidaan myö = etää e Petää muodoa / ( myö / myö ), muodoa joa muodoa NUP on NU muuttuvien NU e anoten hintaindeki e ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( = P., joa e, joa on linen uhde. kikkökutannuket välinen uhde. voidaan kikkökutannuket etää myö muodoa voidaan etää NU myö muodoa ). Nimelliten, joa on on NU ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa e, joa e, joa on on euraavati: Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged F F F F

18 Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona 16, (5) joa on muuttuvien anoten volyymin muu- to logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutan- nuouu en, että. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) valuuttakurin muutokeen, 2) muut- tuvien anoten hinnan muutokeen ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen. Vuotaiten uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati:, (6) joa reaaliet ykikkökutannuket on, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa:, (7) joa on muuttuvien anoten hinnan muuto, on tuotoken hinnan muuto ja muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5), joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6), joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (7), joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. Field ode hange Field ode hange Field ode hange muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (, joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (, joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (, joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5), joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6), joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (7), joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. Field ode Field ode Field ode muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5), joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6), joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (7), joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. Fie Fie Fie ten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). kökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5) ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja dekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja utannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata rmeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien dyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä in muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla taindekillä. 5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) uutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) ten tuottavuuden muutokeen ln. teelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea taan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6) kikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten u nimellietä tuotoketa. ruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää doa: ln ln ln ln RU (7) muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja uuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ***************************************************************** ykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan /ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6),.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, gov/lc/) aineitoita. Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e, joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU, joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU, joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Euroo komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6 EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyym Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea m ln ln ln ln NU e, joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välian on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutan vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahte kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuu uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvie aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mat imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto void valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan m muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muut muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij j ì RRU RU g, joa reaaliet ykikkökutannuket on RU kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen m euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU, joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuoto ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ************************************************************ Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/ htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkina (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5), joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6), joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (7), joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. Field ode Field ode Field ode anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). kikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5) ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja -indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja en kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä yymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla hintaindekillä. ta (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) in muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) anoten tuottavuuden muutokeen ln. uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea oletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6) et ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten ouu nimellietä tuotoketa. n eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää uodoa: ln ln ln ln RU (7) on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************** ilukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan t://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja oa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n,.bl.gov/lc/) aineitoita. Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5), joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6), joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (7), joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. Field ode hang Field ode hang Field ode hang muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e, joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja i on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU, joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU, joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooa komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6) EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (5), joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: 1) valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (6), joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (7), joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. Field ode hanged Field ode hanged Field ode hanged muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e, joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU, joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU, joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooa komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6 EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( ). Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa euraavati: ln ln ln ln ln NU e (, joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto logarmiena erona ja obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on työanoken ja on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta voidaan mata vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentamieki ouukien kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määrelmällieti yhtä uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten hinnan muuto aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin anotulla imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa kolmeen oatekijään: valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen ln ja 3) muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan logarmiea muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU (, joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli muuttuvien anoten kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voidaan etää euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU (, joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan muuto ja ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ******************************************************************************* Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita. muuttuvien anoten hintaindeki ja on muuttuvien anoten volyymi-indeki ( i Nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan etää logarmiea muodoa eu ln ln ln ln ln NU e, joa ln ln ln on muuttuvien anoten volyymin muuto loga obb-dougla-indekillä mattuna. llä vitaa työanokeen ja välianokiin. on on välianoten kutannuouu en, että 1. Panoten kutannuouutta v vuoien t-1 ja t armeettiella kekiarvolla. Suhdanneluonteien heilahtelun vaimentam kekiarvot on hyödyllitä lakea idemmältä aikaväliltä. Koka arvonmuuto on määr uuri kuin volyymin muutoken ja hintojen muutoken umma, muuttuvien anoten h aadaan ln ln ln. Muuttuvien anoten hintaa mataan ii niin imliitiellä hintaindekillä. Kuten kaavata (5) ilmenee, nimelliten ykikkökutannuten muuto voidaan jakaa ko valuuttakurin muutokeen ln e, 2) muuttuvien anoten hinnan muutokeen muuttuvien anoten tuottavuuden muutokeen ln. Vuotaien uhteelliten reaaliten ykikkökutannuten (RRU) muuto laketaan l muodoa uoletaan euraavati: ln ln ln ij jt j ì RRU RU g RU, joa reaaliet ykikkökutannuket on RU, eli mu kutannuten ouu nimellietä tuotoketa. Edellä eetyn eruteella reaaliten ykikkökutannuten logarminen muuto voida euraavaa muodoa: ln ln ln ln RU, joa ln on muuttuvien anoten hinnan muuto, ln on tuotoken hinnan ln muuttuvien anoten tuottavuuden muuto. ********************************************************************** Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat e komiion (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.ht htt://ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oato (htt://www.bl.gov/lc/) aineitoita.

19 2 Kilailukyky ja en mtaaminen 17 Aineitoja Valmia kilailukykymtarea on heloti aatavilla monita eri lähteitä. Nää ovat eimerkiki Eurooan komiion (htt://ec.euroa. eu/economy_finance/db_indicator/ameco/zied_en.htm ja htt:// ec.euroa.eu/economy_finance/db_indicator/cometivene/), OED:n (htt://har.e/udue6), EU:n (htt://har.e/udqrt) ja hdyvaltojen työminiteriön työmarkkinatilato-oaton, BS:n, (htt:// aineitot. Nää lakelmia varten on rakennettu tietokanta kokoamalla tietoja euraavita lähteitä: STAN Databae for Structural Analyi (S Rev. 4), STAN 4 -aineito (htt://har.e/qfcg) STAN Databae for Structural Analyi (S Rev. 3), STAN 3 -aineito (htt://har.e/qfc) EU KEMS Growth and Productivy Account: Data in the S Rev. 4, EU KEMS 4 -aineito (htt://www.euklem.net/) OED.StatExtract; PPP and exchange rate, valuuttakur -aineito (htt://har.e/qgn) OED nternational Trade by ommody Statitic, tavarakaua -aineito (htt://har.e/qgnw2) OED Statitic on nternational Trade in Service, alvelukaua -aineito (htt://har.e/qgnue) Euroean ommiion, Price and ot ometivene, Annual double exort weight v broad grou (42), kakoiainotetut vientiouudet -aineito (htt://ec.euroa.eu/economy_finance/ db_indicator/cometivene/document/awegr42.xl) ähtökohtana on STAN 4 -aineiton tiedot. Puuttuvien maiden, vuoien ja muiden tietojen oalta tietoja on täydennetty euraavaki STAN 3 -aineiton tiedoilla. Tämän jälkeen uuttuvia tietoja on täydennetty käyttämällä EU KEMS 4 -aineiton tietoja. Tiedot valuuttakureita on oimtu OED-lähteetä. iäki tietokantaan on koottu tietoja kahdenvälietä tavara- ja alvelukauata ekä niin anotut kakoiainotetut vientiouudet maiden välillä.

20 18 Kutannukilailukyky kavumenetyken ehtona 3 Nimelliet ja reaaliet ykikkötyökutannuket 3.1 kikkötyökutannuket Taulukoa 3.1a tarkatellaan koko yryektorin 4 ykikkötyökutannukien ja niiden oatekijöiden kekimääräiiä vuoimuutokia Suomea ja eräiä muia maia eri ajanjakoina. 5 Sarakkeea (1) eetään nimelliten ykikkötyökutannuten muuto yhteieä valuutaa (dollareia) ja arakkeea (2) omaa valuutaa. Jälkimmäinen riiuu kahdeta tekijätä: 1) työvoimakutannuten kavuta (arake (3)) ja 2) tuottavuuden kavuta (arake (4)). Sarakkeea (6) eetään reaaliten ykikkötyökutannuten muuto, joka riiuu työvoimakutannuten kavun ja tuottavuukavun liäki arvonliäyken hinnan muutoketa (arake (5)). Taulukota voidaan tehdä euraavia huomioa. Eniki, nimelliten ykikkötyökutannuten kavu on vaihdellut voimakkaati ekä dollareia että omaa valuutaa mattuna. Suomea kavu oli ertäin voimakata vuoina ja aleneminen voimakata vuoina Sen ijaan reaaliten ykikkötyökutannuten vaihtelu on ollut merktäväti vähäiemää. Toieki, ekä Suomen nimelliet (omaa valuutaa ja dollareia) että reaaliet ykikkötyökutannuket ovat kavaneet Suomea elväti noeammin kuin a, a ja hdyvalloia vuoden 2000 jälkeen. Kolmanneki, Suomen ykikkötyökutannuten kavu vuoina eltyy ennen kaikkea heikolla tuottavuukavulla. Se on ollut heikomaa kuin muia tarkatelluia maia (k. myö lietaulukko 1a). Taulukoa 3.1b tarkatellaan tehdateolliuuden ykikkötyökutannukia ja niiden oatekijöä. Nähdään, että myö tehdateolliuudea ykikkötyökutannuten kavu on ollut Suomea mua maa noeamaa vuo- 4 Tää yryektoriin (non-agriculture buine ector excluding real etate) luetaan kaikki toimialat kaivotoiminnata ykyieen hallinto- ja tukialvelutoimintaan (NAE 2 luokukea toimialat 05-82) oi lukien kiinteitöalan toiminta (68). 5 ietaulukoa 1 on eetty tulokia laajemman maajoukon tulokia.

KUSTANNUSKILPAILUKYKY KASVUMENESTYKSEN EHTONA

KUSTANNUSKILPAILUKYKY KASVUMENESTYKSEN EHTONA KUSTANNUSKILPAILUKYKY KASVUMENESTYKSEN EHTONA Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Kirjoittaja kiittää Antti Kauhasta ja Vesa Vihriälää hyvistä kommenteista,

Lisätiedot

Y56 Laskuharjoitukset 3 palautus ma klo 16 mennessä

Y56 Laskuharjoitukset 3 palautus ma klo 16 mennessä 1 Y6 Lakuharjoituket 3 alautu ma 3.. klo 16 menneä Harjoitu 1. Lue enin Vihmo, Jouni (006) Alkoholijuomien hintajoutot uomea vuoina 199 00, Yhteikuntaolitiikka 71, 006/1 ivut 9 ja vataa itten kyymykiin.

Lisätiedot

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat: Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A 0. harjoituket Mat-.09 Sovellettu todeäköiyylaku 0. harjoituket / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatolliet tetit Aritmeettie kekiarvo, Beroulli-jakauma, F-jakauma, F-teti,

Lisätiedot

Suomen Akatemian tutkimusohjelma VALTA 2007 2010. Valta Suomessa

Suomen Akatemian tutkimusohjelma VALTA 2007 2010. Valta Suomessa Suomen Akatemian tutkimuohjelma VALTA 2007 2010 Valta Suomea Valta Suomea 2007 2010 VALTA lyhyeti Suomalaien yhteikunnan valtajärjetelmä on ollut muutopaineiden kohteena viime vuoikymmeninä. Suomi on liittynyt

Lisätiedot

POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI

POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI S-108110 OPTIIKKA 1/6 POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI Laboratoriotyö S-108110 OPTIIKKA /6 SISÄLLYSLUETTELO 1 Poitiivien linin polttoväli 3 11 Teoria 3 1 Mittauken uoritu 5 LIITE 1 6 Mittaupöytäkirja 6

Lisätiedot

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatollite aieito keräämie ja mittaamie Tilatollite aieitoje kuvaamie Oto ja otojakaumat Aritmeettie

Lisätiedot

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k Aalto-yliopiton Perutieteiden korkeakoulu Matematiikan ja yteemianalyyin laito Mat-49 Syteemien Identifiointi 0 harjoituken ratkaiut äytetään enin iirtofunktiomalli Tehdään Laplace-muunno: ẋ k 0 k x +

Lisätiedot

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö Phyica 9. paino (8) 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö : 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö 3. a) Newtonin I laki on nieltään jatkavuuden laki. Kappale jatkaa liikettään uoraviivaieti uuttuattoalla nopeudella tai pyyy

Lisätiedot

Luottamusmiehen / -valtuutetun valinta, asema ja oikeudet

Luottamusmiehen / -valtuutetun valinta, asema ja oikeudet YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY OHJE YRY+K -ryhmä / Mko 19.8.2009 1 (13) Luottamumiehen / -valtuutetun valinta, aema ja oikeudet Siällyluettelo: Yleitä... 2 Oikeu luottamumiehen valintaan... 2 Luottamumiehen

Lisätiedot

Fy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5

Fy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5 y07 Koe 8.9.05 Kuopion yeon lukio (KK) / 5 Vataa kolmeen tehtävään. Vatuken reitani on 60, käämin induktani on 0,60 H ja reitani 8 ja kondenaattorin kapaitani on 80. Komponentit ovat arjaan kytkettyinä

Lisätiedot

Valuma-aluetason kuormituksen hallintataulukon vaatimusmäärittely

Valuma-aluetason kuormituksen hallintataulukon vaatimusmäärittely Valuma-aluetaon kuormituken hallintataulukon vaatimumäärittely Verio 4.11.2011 1. Tavoitteet Veienhoidon äädöten toteutu edellyttää veitöihin kohdituvan kuormituken vähentämitä n, että veden laatu paranee

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14)

Tilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14) Tilatotietee jatkokuri 8. lakuharjoitute ratkaiuehdotuket (viikot 13 ja 14) 1) Perujoukko o aluee A aukkaat ja tutkittavaa omiaiuutea ovat tulot, Tiedämme, että perujouko tulot oudattaa ormaalijakaumaa,

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria. 5. Veitoken tilavuu on V,00 m 1,00 m,00 m 6,00 m. Pienoimallin tilavuu on 1 V malli 6,00 m 0,06m. 100 Mittakaava k aadaan tälötä. 0,06 1 k 6,00 100 1 k 0,1544... 100 Mitat ovat. 1,00m 0,408...m 100 0,41

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Teknologiakehitystä ei voi pysäyttääj. Hankintaprosessi sähköistynyt laajalti. Oston teknologiakehityksen alkuvaiheita. Luento 11 e-hankinnat

Teknologiakehitystä ei voi pysäyttääj. Hankintaprosessi sähköistynyt laajalti. Oston teknologiakehityksen alkuvaiheita. Luento 11 e-hankinnat Tieto- ja palvelutalouden laito / logitiikka Teknologiakehitytä ei voi pyäyttääj Luento 11 e-hankinnat Tietotekniikka otamien apuvälineenä Erilaita teknologiaa Miten ähköitämieä tulii edetä Cae etapharm

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

SYNKRONIKONEET RELUKTANS- SIKONEET RM RM RM + >>L q. L d >>L q. Harjalliset -pyörivä PMSM upotetu magneetit

SYNKRONIKONEET RELUKTANS- SIKONEET RM RM RM + >>L q. L d >>L q. Harjalliset -pyörivä PMSM upotetu magneetit 7.48 TY Juha Pyrhönen 7. Tahtikone Tahtikoneet muootavat kokonaien ähkökoneperheen. Päätyyppejä ovat vieramagnetoiut tahtikoneet, ynkroniet reluktanikoneet ja ketomagneettitahtikoneet. Vieramagnetoiut

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Viivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli

Viivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli hum.9. oiman potentiaalienergia Potentiaalienergiata puhutaan, kun kappaleeeen vaikuttaa jokin konervatiivinen voima. oima on konervatiivinen, jo en tekemä tö vaikutupieen iirteä tiettä paikata toieen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

Vuoden Beauceron -säännöt (voimassa alkaen) Yleisiä periaatteita

Vuoden Beauceron -säännöt (voimassa alkaen) Yleisiä periaatteita Vuoden Beauceron -äännöt (vomaa 1.1.2017 alkaen) Yleä peraatteta Klpalukau on kalentervuo. Mukaan hyväkytään van KoraNetta löytyvät tuloket pl. erkeen pteytetyt arvoklpalut. Yhden uortuken pteet muodotuvat

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

S Fysiikka III (Est) Tentti

S Fysiikka III (Est) Tentti S-114137 Fyiikka III (Et) Tentti 9008 1 Vetyatomin elektronin kulmaliikemäärää kuvaa kvanttiluku l =3 Lake miä kaikia kulmia kulmaliikemäärävektori voi olla uhteea kulmaliikemäärän z-komponenttiin ( )

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Osaamisen ennakoinnin viitekehys

Osaamisen ennakoinnin viitekehys Osaamisen ennakoinnin viitekehys Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Paasitorni 10.2.2011 Prof. Pirjo Ståhle, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tulevaisuuden 11.2.2011 Pirjo

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Ajoketjusta seisontahaukkuun miten pysäyttävien koirien käytöstä tuli hirvenmetsästyksen valtavirtaa?

Ajoketjusta seisontahaukkuun miten pysäyttävien koirien käytöstä tuli hirvenmetsästyksen valtavirtaa? Suomen Riita : 79 (14) Ajoketjuta eiontahaukkuun miten pyäyttävien koirien käytötä tuli hirvenmetätyken valtavirtaa? Milla Niemi, Jani Pellikka ja Juha Hiedanpää Photo: Milla Niemi Vielä muutama vuoikymmen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM A Tietoliikennetekniikka I Osa 21 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM A Tietoliikennetekniikka I Osa 21 Kari Kärkkäinen Kevät 2015 1 DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM 521357A Tietoliikennetekniikka I Oa 21 Kari Kärkkäinen DELTAMODULAATIO M 2 M koodaa näytteen ± polariteetin omaavaki binääripuliki. Idea perutuu ignaalin m(t muutoken

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOS. tutkimusosasto. Metsäteknologian WÄRTSILA. Kenttäkoe. Tutkimusselostus

METSÄNTUTKIMUSLAITOS. tutkimusosasto. Metsäteknologian WÄRTSILA. Kenttäkoe. Tutkimusselostus METSÄNTUTKIMUSLAITOS Metäteknologian Uniinkatu WÄRTSILA 40 A tutkimuoato Helinki TELESKOOPPIKUORMAIN AUTOKUORMAUKSESSA Kenttäkoe Tutkimuelotu Juhani Helinki Lukkari 97 7 Ainto Tutkimuken kenttäkoe Ruokolahdella.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Suhteellisia osuuksia ilmaistaessa käytetään prosenttilukujen ohella myös murtolukuja.

Suhteellisia osuuksia ilmaistaessa käytetään prosenttilukujen ohella myös murtolukuja. PROSENTTILASKUT Prosenttilaskuun ja sen sovelluksiin, jotka ovat kerto- ja jakolaskun sovelluksia, perustuu suuri osa kaikesta laskennasta, jonka avulla talousyksikön toimintaa suunnitellaan ja seurataan.

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Innovaatioiden kolmas aalto

Innovaatioiden kolmas aalto Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto

Lisätiedot

Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit

Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit Mat-.03 Koeuuittelu ja tilatolliet mallit Mat-.03 Koeuuittelu ja tilatolliet mallit / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatolliet tetit Tetit uhdeateikolliille muuttujille Tetit laatueroateikolliille muuttujille

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Marko Tuomiaro (09) 1734 2705 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Pori 18.11.200911 18.11.2009 A 1 Sisältö: 1. Suhdannetietojen esittely Kuukausittain

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖTKNKKA A KTONKKA. välkoe 9.3.2007. Saat vatata van neljään tehtävään!. ake pteden A ja B välnen potentaalero el jännte AB. =4Ω, 2 =2Ω, =0 V, 2 =4V, =2A, =3A A + 2 2 B + 2. Kytkn ljetaan hetkellä.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Pinta-alan variaatio. Rakenteiden Mekaniikka Vol. 44, Nro 1, 2011, s Eero-Matti Salonen ja Mika Reivinen

Pinta-alan variaatio. Rakenteiden Mekaniikka Vol. 44, Nro 1, 2011, s Eero-Matti Salonen ja Mika Reivinen Rakenteien Mekaniikka Vol. 44, Nro, 0,. 93-97 Pinta-alan variaatio Eero-Matti Salonen ja Mika Reivinen Tiivitelmä. Artikkelia tarkatellaan taoalueen pinta-alan variaation eittämitä vektorilakennan avulla.

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suunniteltu toimivaksi... rakennettu kestämään

Suunniteltu toimivaksi... rakennettu kestämään - ja netekaaukäyttöiet vatapainotrukit Suunniteltu toimivaki... rakennettu ketämään 4 ja 5 tonnin polttomoottoritrukkien tehokkuu ja legendaarinen luotettavuu vaikeimmiakin olouhteia on jo vuoia ollut

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

6.1 LTY Juha Pyrhönen

6.1 LTY Juha Pyrhönen 6.1 LTY Juha Pyhönen 6. PYÖRIVÄN KONEEN PÄÄMITAT Edelliiä luvuia olee takatelleet koneenuunnittelun kannalta täkeitä teoeettiia kyyykiä. Sähköagnetiin täkeiden lainalaiuukien takatelu tehtiin kaaleea 1.

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikka Sivu 1 29.10.2013 Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

1 Johdanto. FIR-suodattimien vaste voidaan hallita IIR:iä tiukemmin

1 Johdanto. FIR-suodattimien vaste voidaan hallita IIR:iä tiukemmin FIR uodinpankit * Lähteet: Zölzer. Digital audio ignal proceing. Wiley & Son. Saramäki. Multirate ignal proceing. TTKK:n kuri 80558. * ) Aihealue on erittäin laaja. Eity tää on tarkoitukellieti uppea,

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Lotta Wennäkoski. Soiva ilo. Sopraanolle ja pianolle. (Marjo Heiskanen)

Lotta Wennäkoski. Soiva ilo. Sopraanolle ja pianolle. (Marjo Heiskanen) 22 788 Lotta Wennäkoski Soiva ilo Soraanolle ja ianolle (Marjo Heiskanen) 201 Coyright by the Comoser All Rights Reserved No art o this ublication may be coied or reroduced in any orm or by any means ithout

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Panos-tuotos -analyysi ja omakustannusarvo, L28b

Panos-tuotos -analyysi ja omakustannusarvo, L28b , L28b -analyysi (Input-output analysis) Menetelmän kehitti Wassily Leontief (1905-1999). Venäläissyntyinen ekonomisti. Yleisen tasapainoteorian kehittäjä. 1953: Studies in the Structure of the American

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen kilpailukyvyn haasteet

Talouden näkymät ja Suomen kilpailukyvyn haasteet Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talouden näkymät ja Suomen kilpailukyvyn haasteet Anders Chydenius vapaakauppaseminaari 18.6.2016, Kokkola 18.6.2016 Julkinen 1 On siis kouraantuntuvaa, ettei jokin kansakunta

Lisätiedot

Miten toimii palkkakehityksen mikrodynamiikka Suomen työmarkkinoilla?

Miten toimii palkkakehityksen mikrodynamiikka Suomen työmarkkinoilla? Miten toimii palkkakehityksen mikrodynamiikka Suomen työmarkkinoilla? Antti Kauhanen Mika Maliranta Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos 29.11.2012 Yhteenveto Keskipalkkojen kehitys piilottaa taakseen erilaisten

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan 87 5. Eliminoinimeneely Tarkaellaan -kokoia vakiokeroimia yeemiä + x a a x a x + a x b() x = = = +. a a x a x a x b () (3) b() x + Derivoimalla enimmäinen komponeni, ijoiamalla jälkimmäien derivaaa iihen

Lisätiedot