Kestävä tuotanto ja tuotteet. Suomen Akatemian tutkimusohjelma kestävä tuotanto ja tuotteet KETJU

Transkriptio

1 Ketävä tuotanto ja tuotteet Suomen Akatemian tutkimuohjelma ketävä tuotanto ja tuotteet KETJU

2 Ketävä tuotanto ja tuotteet (KETJU) KETJU lyhyeti Tuotanto ja tuotteet vaikuttavat ympäritöön alkaen tuotteiden uunnitteluta raaka-aineiden hankintaan, valmitukeen, jakeluun, käyttöön ja käytötä poitamieen Luonnonvarojen ehtyminen ja ympäritön tilan heikkeneminen vaikuttavat uoraan taloudellieen kehitykeen ja erityieti paikalliten yhteiöjen toimeentuloon. Haateena on liätä tieteellitä oaamita iten, että kotimaan proeiteolliuu pyyii kilpailukykyienä ja uudituii. Uhkana on teolliuualan iirtyminen ulkomaieen omitukeen ja edelleen ulkomaille ekä mahdollieti myö Ketävä tuotanto ja tuotteet (KETJU) -tutkimuohjelman tavoitteet Tavoitteena on vahvitaa proeitekniikan- ja kemian perututkimuoaamita iten, että e tukee tulevaiuuden Suomea toimivaa teolliuuden tutkimu- ja kehitytoimintaa ja jonka avulla voidaan tulevaiuudea n. 20 vuoden kuluttua löytää uuia ovellukohteita. Kekeitä on tuottaa uutta tieteellitä tietoa raaka-aineiden optimaalien hyötykäytön, jätteiden yntymien minimoinnin ekä uuien tuotteiden ja tuotantokoneptien alueilla innovatiiviuutta hyödyntäen. Tutkimuta tulee ohjata proei- ja kemian teolliuuden tuotannon ketävien ratkaiujen kehittämieen, joia ympäritömyötäiyy on iäänrakennettua. Tutkimualueet Tutkimuteemoia korotetaan kokonaiuukien hallinnan merkitytä ykittäiten ykikköoperaatioiden tai proeien kehittämien ohella. Kemikaalitetau tai kemikaalilainäädännön vaikutuket teollieen tuotantoon ovat läpileikkaava teema. teollinen ekologia vihreä kemia ja tekniikka kemikaalitetau ja kemikaalilainäädännön vaikutuket teollieen tuotantoon 1. Teollinen ekologia Teollinen ekologia tarkoittaa eri teolliten ja muiden toimijoiden yhdeä muodotamaa järjetelmää, joa pyritään minimoimaan ulkopuolelta aatavan raakaaineen ja energian kulutu ekä päätöjen ja jätteiden muodotuminen. Aine- ja energiavirtojen yhditämi-

3 Vihreällä kemialla tarkoitetaan tuotteiden uunnittelua, valmituta, käyttöä ja käytötä poitoa iten, että ympäritölle haitalliia raaka-aineita ja tuotteita korvataan ympäritömyötäiillä aineilla. Vihreä tekniikka on uunnittelua, kaupallitamita, ja ellaiten proeien ja tuotteiden hyödyntämitä, jotka paiti ovat toteutettavia ja taloudelliia niin aatuttavat ja aiheuttavat mahdolliimman vähän rikiä ihmiten terveydelle. Tärkeää on, että vaikutuket ihmien terveyteen ja luontoon otetaan huomioon mahdolliimman varhaialan tutkimutoiminnan iirtyminen poi kotimaata. Suomea perinteinen teollinen tuotanto on viime vuoina menettänyt kilpailukykyään. Globaalia rakennemuutokea Suomen teolliuuden tuotannon kavu on hidatunut ja talouden uhdanneherkkyy liääntynyt. Jotta teolliuu pyyii kilpailukykyienä ja voii uuditua, innovatiivita oaamita tarvitaan ja uuien monitieteiten tutkimuryhmien ja tutkimuken kanalliten ja kanainväliten yhteityöverkotojen yntyminen katotaan välttämättömäki.. een pyritään jäljittelemällä luontoa. Teollien ekologian toteuttaminen vaatii uuia työkaluja ja päätökentekomalleja, joiden avulla ymmärretään eri uunnitteluvaihtoehtojen ja materiaalivirtojen ympäritövaikutuket. Teollinen ekologia tähtää alueellieen ja globaaliin ketävään kehitykeen ja tuotteiden elinkaaren pidentämieen. Ekotehokkuudella tarkoitetaan itä, että vähemmätä tuotetaan enemmän ympäritöä äätäen. Tavoitteena on käyttää mahdolliimman vähän materiaaleja, raakaaineita ja energiaa. Samalla pyritään myö vähentämään tuotteen tai palvelun haitalliia ympäritövaikutukia koko en elinkaaren aikana. Mitä pienempi tuotteeeen tai palveluun tarvittava materiaalipano on, itä tuottavammin luonnonvaroja käytetään. Samalla yleenä äätetään kutannukia ja editetään yrityken kilpailukykyä. Elinkaariajattelua tarkatellaan tuotteen eri vaiheita raaka-ainelähteeltä valmituken ja jalotuken kautta kulutukeen ekä käytön jälkeen tapahtuvaan hyötykäyttöön, joko kierrätykeen, energialähteeki tai uuiokäyttöön raaka-aineena tai tuotteena tai loppuijoitukeen kaatopaikalle. Kuakin elinkaaren vaiheea käytetään erilaiia panokia, kuten materiaaleja, energiaa ja vettä (Input), ja aiheutetaan erilaiia päätöjä ja ympäritökuormituta ilmaan, veteen tai maaperään (Output). 2. Vihreä kemia ja tekniikka

4 ea tuotannon ja tuotteiden uunnittelun vaiheea. 3. Kemikaalitetau ja kemikaalilainäädännön vaikutuket teollieen tuotantoon Samalla kun kemikaaleita on hyötyä, voivat niiden tuotanto, käyttö ja hävittäminen aiheuttaa vaaraa ihmien terveydelle ja luonnolle. Kemikaaleilla tarkoitetaan aineita (alkuaineita ja niiden yhditeitä) ekä kemialliia valmiteita. Noin 5000 erilaita ainetta tuotetaan hyvin laajaa mitaa. EU:n kemikaaliaetuken uuditamien tautalla on huoli niiden kymmenien tuhanien kemikaalien ympäritö- ja terveyvaikutukita, joita tuotetaan ja käytetään päivittäin kaikkialla. Noin 90% eniten käytetyitä kemikaalita on aatavilla vain puutteelliet tiedot niiden vaikutukita ihmien terveyteen tai luontoon. Valokuvat: kuvatoimito.com, futureimagebank.com, Via Vehmanen/ Amarantti Taitto: Sole Lätti Yliopitopaino, Helinki 2006

5 KETJU -tutkimuohjelma Rahoitettavat hankkeet Konortiot: Modulaarinen biokatalyyttinen menetelmä kemialliten yhditeiden kiraalieen ynteeiin käyttäen rakenteeeen pohjautuvaa ohjattua evoluutiota (BIOCAT) Lajunen Marja, Oulun yliopito Mattila Sampo, Oulun yliopito Neubauer Peter, Oulun yliopito Wierenga Rikkert, Oulun yliopito Vihreän kemian periaatteiden mukainen metanolin ja dimetyylikarbonaatin tuotanto lähtöaineena hiilidiokidi (CO2UTIL) Mikkola Jyri-Pekka, Åbo Akademi Pongracz Eva, Oulun yliopito Nopeiden, elektiiviten ja ekologiten ioninvaihtimien kehittäminen hydrometallurgiaan (FSE_IX) Paatero Erkki, Lappeenrannan teknillinen yliopito Harjula Rito, Helingin yliopito Indikaattoriviitekehy ekotehokkuudelle (IFEE) Kauppi Pekka, Helingin yliopito Vehma Jarmo, Turun kauppakorkeakoulu Korhonen Jouni, Tampereen yliopito Savolainen Ilkka, Valtion teknillinen tutkimukeku Teollien ymbiooin yteemin rajau (ISSB) Korhonen Jouni, Tampereen yliopito Melanen Matti, Suomen ympäritökeku Biojalotamo paperin, bioenergian ja vihreiden kemikaalien tuottamieki nonwood-ivuvirroita (PEGRES) Tankanen Juha, Oulun yliopito Niinimäki Jouko, Oulun yliopito Manner Hannu, Lappeenrannan teknillinen yliopito Ympäritömyötäinen tuoteuunnittelu dynaamiea toimintaympäritöä nyt ja tulevaiuudea menetelmät ja työvälineet (ProDOE) Fogelholm Carl-Johan, Oulun yliopito Härkki Jouko, Teknillinen korkeakoulu Ekroo Ari, Teknillinen korkeakoulu Hukkinen Janne, Teknillinen korkeakoulu Heikanen Kari, Teknillinen korkeakoulu Dahl Olli Pekka, Teknillinen korkeakoulu Ketävien ja innovatiiviten materiaalien High Tech ovelluket (SUMAC) Nieminen Eija, Tampereen teknillinen yliopito Uotila Minna, Lapin yliopito Louhevaara Veikko, Kuopion yliopito Ketävä ja ympäritöytävällinen puuraaka-ainetuotanto tulevaiuuden teolliiin tarpeiiin (SUSWOOD) Tykkyläinen Markku, Joenuun yliopito Koltröm Taneli, Joenuun yliopito Weterholm Jan, Åbo Akademi Ykittäiet hankkeet: Kylooin käytön parantaminen bioproeeia Ruohonen Laura, Valtion teknillinen tutkimukeku Ketävän kehityken mukaiet organokatalyyttiet redox-proeit (NADREDOX) Pihko Petri, Teknillinen korkeakoulu Repo Timo, Helingin yliopito Luonnon raaka-aineiden ketävä proeointi (SuProc) Lajunen Marja, Oulun yliopito Molekyylibiologiten menetelmien käyttö kemikaalitetaukea Virta Marko, Helingin yliopito Uuien halogeeneja iältämättömien palonhidatumateriaalien kehittäminen Wilen Carl-Eric, Åbo Akademi Kuuen galaktoglukomannaanien kohditettu funktionaliointi galaktooiokidaain avulla (FunMan) Tenkanen Maija, Helingin yliopito Willför Stefan, Åbo Akademi

6 Liätietoja ohjelmata Suomen Akatemia Ohjelmapäällikkö Saila Karvinen Projektiihteeri Elina Sarro Suomen Akatemian vaihde (09) Ohjelman verkkoivut: Vilhonvuorenkatu 6 PL 99, Helinki Puhelin (09) Faki (09) keku@aka.fi