Valuma-aluetason kuormituksen hallintataulukon vaatimusmäärittely

Transkriptio

1 Valuma-aluetaon kuormituken hallintataulukon vaatimumäärittely Verio Tavoitteet Veienhoidon äädöten toteutu edellyttää veitöihin kohdituvan kuormituken vähentämitä n, että veden laatu paranee aetetulle tavoitetaolle. Kuormituken vähentäminen tapahtuu määrittelemällä ja toteuttamalla toimenpiteet, joilla aetetut vähennytavoitteet voidaan aavuttaa. Kuormituken hallintaan liittyvää tavoitteiden määrittelyä tarvitaan myö tilanteia, joia halutaan määritellä kuormittavan toiminnan määrä ja veienuojelun tao, joiden yhditelmä ei vaaranna jo aavutettua hyvää tilaa. Molemmia tapaukia on tärkeää elvittää mahdolliimman realitieti e nykyien kuormituken tao, johon kuormitutaotavoitteet uhteutetaan. Mikäli lähtötilannetta ei tunneta, on myö tulevaiuuden tavoitteiden hahmottaminen vaikeaa. Tämän dokumentin tarkoitukena on toimia määrittelynä työkalulle, jonka avulla voidaan arvioida metätalouden kuormituken uuruutta nykyhetkellä ja en kehitytä tulevaiuudea valumaaluemittakaavaa ekä ykittäien toimenpiteen oalta että uhteea muihin aman valuma-alueen toimenpidealueiiin. Työkalun tarkoitu on tukea veienhoitouunnitelmien toimenpideohjelmien toteututa tarkentamalla paikallieti metätalouden kuormituarvioita, ekä tukemalla kutannutehokkaiden ja vaikutukiltaan riittävien toteutukeinojen oveltamita metätalouden veienuojeluun. Veienuojelun kutannutehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa, kun veienuojelureurit pytytään kohditamaan palvelemaan kuormituken kannalta merkittävimpien toimenpidealueiden veienuojelua. Metätalouden kuormituvaikutuken arvioiminen on vaikeaa, illä kuormituta aiheuttavien metätaloutoimenpiteiden tyyppi, ijainti, voimakkuu ja ikä vaihtelevat merkittäväti ajallieti ja paikallieti valuma-alueen iällä. Ykittäiten toimenpidealueiden aiheuttama veitökuormitu voi vaihdella merkittäväti amantyyppiten toimenpidealueiden välillä riippuen kuormituken yntymieen vaikuttavat olouhteita ja toimenpiteen toteututavata veienuojelun näkökulmata. Kuormituken yntymieen vaikuttavia olouhdetekijöitä ovat mm. maanpinnan muodot ja maalaji, jotka vaikuttavat eimerkiki valunnan jakautumieen pinta- ja pohjaveivaluntaan. Maatonmuodot vaikuttavat myö pintaveden noroutumieen ekä viipymään toimenpidealueella. Maanmuokkauten kuormitukeen vaikuttavat maatonmuotojen ja maalajin liäki käytetty maanmuokkaumenetelmä. Muokkaumenetelmän valinta vaikuttaa mm. maanpinnan paljatamien laajuuteen ekä veien johtamieen käytettävien vakojen kaivamieen.

2 Toimenpidealueelta veitöön huuhtoutuvan kuormituken määrään vaikuttaa oleellieti myö kuormituken kuormitureitin pituu ja en ominaiuudet. Mikäli toimenpidealueelta huuhtoutuvan kuormituken huuhtoutumireitti on lyhyt ja e kootuu pääaiaa kaivetuita uomita, ei kuormituken pidättymitä huuhtoutumireitin varrella tapahdu todennäköieti juurikaan verrattuna tilanteeeen, joa kuormituken kulkeutuminen tapahtuu pääaiaa pintakerrovaluntana ja reitti on pitkä. Ykittäien toimenpiteen veitöön päätyvän kuormituken uuruuteen vaikuttaa ii toimenpidealueelta huuhtoutuvan kuormituken määrä ekä huuhtoutumireitille pidättyvä kuormitu. Metätalouden aiheuttamaa kuormituta on lakettu perinteieti metätalouden toimenpidealojen ja toimenpiteille määriteltyjen ominaikuormitulukujen avulla. Ominaikuormitukella tarkoitetaan Finérin ym. (2010) mukaan metätaloutoimenpiteen aiheuttamaa ravinne- tai kiintoainekuormituken liäytä, joka on uhteutettu toimenpiteen pinta-alaan. Ominaikuormituluvut on määritelty metäuuditamielle turve- ja kivennäimailla, kunnotuojitukelle ekä lannoitukelle (Finér ym. 2008). Tää dokumentia kuvatua lakentatyökalua käytetään päivitettyjä (Finér ym. 2010)ominaikuormitulukuja, jotka on etty kokonaifoforille ja -typelle ekä kunnotuojituken oalta myö kiintoainekelle. Kuormituarvioia käytetään amoja ominaikuormitulukuja tutkimuaineitojen uppeuden takia, vaikka toimenpidealojen väliet kuormituerot ovat todennäköieti uuret. Erot johtuvat toimenpidealueiden kuormituken yntymieen vaikuttavien paikalliten olouhteiden ekä käytettyjen veienuojelumenetelmien tehokkuuden uureta vaihteluta. Nykyiiä ominaikuormitulukujen ja toimenpidepinta-alojen käyttöön perutuvia kuormituarvioia ei myökään huomioida kuormituken pidättymitä virtaureitin varrelle, vaan käytetty luku kuvaa kekimääräitä kuormituta toimenpidealueelta valuvien veien purkupiteetä. Hajakuormituken hallinta metätaloudea hankkeen tulokena yntyneen luonnon tautakuorman ja eri metätaloutoimenpiteiden kuormituken lakentamenetelmä KALLE:n avulla voidaan lakea metätalouden aiheuttamaa kuormituta kolmella eri alueelliella taolla, joita ovat veitöalueryhmät, veienhoitoalueet ekä koko uomi (Finér ym. 2010). KALLElakentatyökalua voidaan myö arvioida tautakuormituken uuruutta. Tautakuormitukella tarkoitetaan Finérin ym. (2010) mukaan luonnontilaiilta metäalueilta veitöön päätyvää kuormituta. Tää dokumentia kuvataan KALLE:n toimintaperiaatetta hyödyntävän, veienhoidon toimenpideuunnitelmien taolla toimivan lakentatyökalun toimintaperiaate. Veienhoidon toteutukeen kuulunee uunnittelu, joka kohdituu yhden veitömuodotuman. valuma-alueeeen kerrallaan. Valuma-alue on määritelty toimenpideohjelmia 3. jakovaiheen tarkkuudella. Koka KUHA-työkalun toiminnalliena tavoitteena on tukea veienuojelun uunnittelua ja myö kuormittavan toiminnan mitoituta edellä mainituia mittakaavoia, tulee kuormituarvioiden perutua uunnittelualueen todelliiin toimenpidemääriin. Liäki lakennan pohjana tulee käyttää ykittäiten toimenpidealueiden (hanke tai työmaa) kuormituarvioita, joita on tarkennettu huomioimilla toimenpidealueiden tärkeimmät huuhtoutumieen vaikuttavat paikalliet olouhdetekijät, veienuojelun tao ekä kuormituken pidättymieen vaikuttavat ominaiuudet.

3 2. Toteutu 2.1 Kuormituken lakennan periaatteet Lakentataulukoa metätalouden kuormituarvioita tarkennetaan lakemalla ykittäiille toimenpidealueelle kuormittavuu-parametri. Käitteenä kuormittavuudella tarkoitetaan tää itä, kuinka paljon enemmän tai vähemmän kuormituta tarkateltavalta toimenpidealueelta arvioidaan huuhtoutuvaan veitöön verrattuna ominaikuormitulukuun, joka kuvaa toimenpiteen aiheuttamaa kekimääräitä kuormituliäytä toimenpidealueen purkupiteeä. Kuormittavuuparametrin avulla pyritään ii huomioimaan kuormituken yntymitä elittävät olouhdetekijät, veienuojelun toteutuken tao ekä kuormituken pidättymieen vaikuttavat virtaureitin ominaiuudet. Tällöin toimenpiteen veitökuormitu tiettynä vuonna toimenpiteen uorittamieta voidaan eittää euraavati: Kunnotuojitu K n K calcnia (1) d K kunnotuojituken aiheuttama veitökuormitu vuonna n toimenpiteen uorittamieta, kg n d a -1 K maalajita riippuvainen lakennallinen kunnotuojituken kuormitu n vuonna calcn toimenpiteen uorittamieta, kg a -1 ha -1 i = kuormittavuuparametri A toimenpidealueen pinta-ala, ha Hakkuu & maanmuokkau ekä lannoitu K n OniA (2) c,miä K toimenpiteen veitökuormitu kg a -1 vuonna n toimenpiteen uorittamieta n c O n toimenpiteen ominaikuormitu kg ha -1 a -1 vuonna n toimenpiteen uorittamieta i kuormittavuuparametri A toimenpidealueen pinta-ala ha Lakentataulukko lakee kuormittavuuparametrilla tarkennetun kuormituken, jokaielle taulukkoon yötetylle toimenpidealueelle. Toimenpidealueittaiia tarkennettuja kuormitulukujen lähtöarvona käytetään Finérin ym. (2010) eittämiä ominaikuormitulukuja. Eni vaiheea hyödynnetään kokonaifoforin ominaikuormitulukuja (Taulukko1).

4 Vuoi Päätehakkuu Päätehakkuu Kunnotuojitu Lannoitu toimenpiteetä Kangamaa Turvemaa Turvemaa Turvemaa P P P P kg/ha/a kg/ha/a kg/ha/a kg/ha/a 1 0,056 0,1 0,42 0, ,044 0,1 0,14 0, ,037 0,1 0,112 0, ,038 0,087 0,084 0, ,024 0,0741 0,07 0, ,011 0,0612 0,056 0, ,013 0,0483 0,042 0, ,013 0,0354 0,028 0, ,009 0,0225 0,014 0, ,006 0,0096 0,007 0,000 Taulukko 1 Metätaloutoimenpiteiden kokonaifoforin ominaikuormituluvut Finérin ym. (2010) mukaan Periaatteea lakenta on myö mahdollita tehdä kokonaitypelle (Taulukko 2). Kiintoaineken huomioiminen lakennaa olii tärkeää, ikäli kun itä kuvaavia ominaikuormitulukuja on käytettäviä ja kuormittavuuparametri pytytään muodotamaan mielekkäällä tavalla. Vuoi Päätehakkuu Päätehakkuu Kunnotuojitu Lannoitu toimenpiteetä Kangamaa Turvemaa Turvemaa Kangamaa N N N N kg/ha/a kg/ha/a kg/ha/a kg/ha/a 1 0,95 4, ,82 4, ,82 4, ,77 3, ,62 3, ,35 2, ,33 1, ,2 1, ,16 0, ,007 0, Taulukko 2 Metätaloutoimenpiteiden kokonaitypen ominaikuormituluvut Finérin ym. (2010) mukaan 2.2 Kuormittavuuden lakennaa käytetyt muuttujat Kuormittavuu laketaan erikeen, metänuuditamielle, kunnotuojitukelle ekä lannoitukelle. Kuormittavuuparametri kootuu kunkin toimenpiteen kuormittavuutta elittävitä muuttujita. elittävät muuttujat kuvaavat toimenpiteen kuormituken yntymieen vaikuttavia olouhdetekijöitä, kuormituken pidättymieen vaikuttavia virtaureitin ominaiuukia ekä veienuojelun toteutuken tehokkuutta toimenpidealueella ja virtaureitin varrella (Taulukko 3). Eni vaiheea lakennaa käytetyt elittävät muuttujat kuvaavat kokonaifoforin huuhtoutumita ja kuljetuta. euraavaa vaiheea liätään myö kokonaitypen elittävät muuttujat.

5 Taulukko 3 Metätaloutoimenpidetyyppien elittävät muuttujat Kunnotuojituken foforikuormitukenlakenta Joenuun (2002) tutkimutuloten peruteella kunnotuojitu ei liää liukoien foforin huuhtoutumita, vaan kunnotuojituken aiheuttama foforikuormitu aiheutuu partikkeleihin itoutuneen foforin huuhtoutumieta. Kunnotuojituken kokonaifoforin ominaikuormituluku (kg ha -1 a -1 ) on muodotettu en oletuken pohjalta, että kiintoaine iältää kekimäärin 0,1 foforia (Finér ym. 2010). Joenuun (2002) eittämän regreioyhtälön (3) avulla voidaan ennutaa kunnotuojitualueen purkupiteen kekimääräitä vuotuita kiintoainekonentraatiota (mg l -1 ). C 26.1L 8.73L 4.98L 2.97L 14.4 (3) miä, ft mt ct p C enimmäien vuoden kekimääräinen kiintoainepitoiuu kunnotuojituken jälkeen, mg l -1 L ft Lmt L L ct p hienorakeieen kivennäimaahan kaivettujen ojien kokonaipituu, km kekirakeieen kivennäimaahan kaivettujen ojien kokonaipituu, km Karkearakeieen kivennäimaahan kaivettujen ojien kokonaipituu, km pakuun turpeeeen kaivettujen ojien kokonaipituu, km Ojitualueen kiintoainekuormitu laketaan (4) ojitualueen kekimääräien vuotuien lakennallien kiintoainekonentraation (3) ja ominaikuormituluvun määrittelyä käytetyn mitatun enimmäien vuoden kiintoainekonentraatioon uhteen ekä mitatun kiintoaineen määrän avulla. Kiintoainekuorman oletetaan vähentyvän vuoittain taulukoa 4 etyllä tavalla.

6 n k kuormituketa jäljellä n Vuoi vuonna 1 1,00 2 0,33 3 0,27 4 0,20 5 0,17 6 0,13 7 0,10 8 0,07 9 0, ,02 Taulukko 4 Kuormituken vuotuinen vähentyminen, kun en oletetaan tapahtuvan taulukoa 1 etyn mukaieti Tällöin Ocalcn C n k Ko (4) C o n kuormituken vuotuita vähentymitä kuvaava kerroin k C toimenpidealueen enimmäien vuoden lakennallinen kekimääräinen konentraatio, mg l -1 C enimmäien vuoden mitattu kekimääräinen konentraatio, mg l -1 o K enimmäien vuoden mitattu kiintoainekuorma, kg ha -1 o Enimmäien vuoden mitattu kiintoainekuorma on aatu Joenuun (2002) kunnotuojitetuilla tutkimualueilla mittaamita virtaamita ekä kiintoainepitoiuukita virtaamanmittauhetkellä. Mitatuita virtaamita ja pitoiuukita on lakettu kuukauittaiet kekimääräiet valumat (l -1 ha -1 ) ja pitoiuudet. Kunnotuojituken aiheuttama kekimääräinen kiintoainekuorma (Kg ha -1 ) on lakettu kuukauittaiten kekimääräiten valumien (mg l -1 ) ekä pitoiuukien (l -1 ha -1 ) peruteella tutkimualueiden ojitetun pinta-alan uhteea mittaupiteen yläpuolien valuma-alueen pintaalaan. Tautakuorman ouutta lakennaa ei toitaieki huomioida. Kunnotuojituken kuormittavuuparametri i muodotetaan toimenpiteen kuormittavuutta kuvaavita muuttujita euraavati: i E Fp (5) d ab Fp E ojituhankkeen erooiolle alttiit ojat d työmaataon veienuojelurakenteiden tehokkuu Fp kuormituken pidättyminen virtaureitille Fp ab virtaureitin veienuojelurakenteiden kuormituken pidäty

7 Muuttuja E d kuvaa ojitualueen ojien lakennallieta virtaunopeudeta johdettua erooiolle altitavia olouhdetekijöitä. Ojien virtaunopeudet on lakettu ojitualueen maanpinnan kaltevuuden ekä veimäärään peruteella RLGi -paikkatietoovellukella. Oleellieti ottaen muuttuja vaikuttaa kuormittavuutta kavattavati niille ojituhankkeille, joia on paljon kaltevia ojia, joiden pituukaltevuu ja veimäärät ovat kekimäärin uuria. Vataavati muuttaja vaikuttaa kuormittavuutta vähentäväti niille hankkeille, joiden ojien kaltevuu ja veimäärät ovat kekimäärin pieniä. 2( E1 E2 ) E d 0.7 (5) ( E0 E1 E2 ) E ojituhankkeen ojien pituu, joiden erooioalttiu vähäinen 0 E 1 ojituhankkeen ojien pituu, joiden erooioalttiu kohtalainen E ojituhankkeen ojien pituu, joiden erooioalttiu uuri 2 Ojituhankkeiden toteutuken yhteydeä rakennettavat, n. työmaataon veienuojelurakenteet, jotka rakennetaan eniijaieti kyeien hankkeen veienuojelua varten, huomioidaan muuttujan avulla. Kertoimen arvon muodotumieen vaikuttaa ojitualueen maalajijakauma n, että niiden tehokkuu vaihtelee ojitualueen maalajiryhmien pinta-alojen uhteea. Puuttuvat tai puutteellieti toteutetut lakeutualtaat ja lietekuopat vaikuttavat kuormituta liääväti, illä niiden vaikutuken oletetaan iältyvän lähtökohtaieti jo ominaikuormitulukuun, johon hankkeen kuormituta verrataan. f ft 0.8mtarea 0.3ct 0.6 parea Prarea ft 0.7mtarea 0.3ct 0.4 parea barea ft ct parea mt area (6) f pintavalutuken kautta johdetun ojaton ouu koko ojaton pituudeta, Pr area virtaamanäätörakenteen kautta johdetun ojaton ouu koko ojaton pituudeta, b ojaton ouu, jolta lakeutualaltaat tai lietekuopat puuttuvat, ft hienojakoieen kivennäimaahan ulottuvien ojien ouu ojaton kokonaipituudeta mt kekikarkeaan kivennäimaahan ulottuvien ojien ouu ojaton kokonaipituudeta ct karkeaan kivennäimaahan ulottuvien ojien ouu ojaton kokonaipituudeta p turpeeeen ulottuvien ojien ouu ojaton kokonaipituudeta Purkureitin ominaiuudet kuormituken pidättymieen huomioidaan muuttujan Fp ab avulla. Ojitualueelta huuhtoutuvan kuormituken pidättymieen vaikuttaa ojitualueen kekimääräien virtaureitin pituu lähimpään veitöön, virtaureitin ojaton kekimääräinen ojayvyy, ekä

8 valuma-alueen pinta-ala. Ojaton yvyy kuvaa tää ojan umpeenkavun atetta, n että pieni ojayvyy liää pidättymitä. Liäki purkureitin pidättymieen vaikuttaa huuhtoutuvan aineken määrä n, että toimenpidealueen veienuojelurakenteiden hyvä toimivuu vähentää huuhtoutuvan aineken määrää, jonka uhteellinen pidättyminen virtaureitillä on pienempi, kuin tilanteea, joa toimenpidealueelta huuhtoutuvat ainemäärät ovat uuria. ab char Fp 1 1 P (7) P virtaureitin kuormituken pidättymiominaiuukia kuvaava kerroin char työmaataon veienuojelurakenteiden tehokkuu Muuttuja P char muodotetaan euraavati: P P P P (8) char lenght depth farea Plenght ojituhankkeen kekimääräietä virtaureitin pituudeta lähimpään veitöön johdettu kerroin johdettu kerroin P ojituhankkeen virtaureitin kekimääräietä ojayvyydetä johdettu kerroin depth Pfarea P P lenght depth ojituhankkeen virtaureitin kekimääräietä valuma-alueen pinta-alata johdettu kerroin (9) 200 L channel channel 100 (10) 100 2D P farea A channel (11) L ojituhankkeen virtaureitin kekimääräinen pituu lähimpään veitöön, m channel D ojituhankkeen virtaureitin kekimääräinen ojayvyy, cm channel A ojituhankkeen virtaureitin kekimääräinen valuma-alueen pinta-ala, ha channel Kunnotuojitualueen veitöön johtavalla virtaureitillä olevien veienuojelurakenteiden kuormituken vähenny huomioidaan muuttujan avulla. Kyeien muuttujan arvoon vaikuttavilla veienuojelurakenteilla tarkoitetaan ykitttäitä ojituhanketta laajemman alueen veienuojelua palvelevia veienuojelurakenteita (n. toteutuohjelmien liätoimenpiteet). Muuttujan arvon lakennaa huomioidaan työmaakohtaiet rakenteet ( ) ekä virtaureitin kuormituken pidättymieen vaikuttavat ominaiuudet ( Fp ab) n, että kuormituken Fp

9 pidättyminen ojitualueelle ja virtaureitin varrelle, vähentää virtaureitin varrella ijaitevien veienuojelurakenteiden uhteellita tehokkuutta. f Fp w elev Fp 100 ab Fp ab Wl area Fp ab b area Fp ab (12) f ojituhankkeen ojaton ouu, joka johdetaan vähintään yhden virtaureitin varrella ijaitevan pintavalutukentän kautta veitöön, Wl ojituhankkeen ojaton ouu, joka johdetaan vähintään yhden virtaureitin varrella ijaitevan koteikon kautta, b ojituhankkeen ojaton ouu, joka johdetaan virtaureitin varrella ijaitevan lakeutualtaan kautta, welev pohjapatojen avulla porratetun virtaureitin korkeueron ouu koko virtaureitin korkeuerota, Hakkuiden ja maanmuokkauken foforikuormituken lakenta Hakkuiden ja maanmuokkauken kuormittavuuparametri i muodotetaan euraavati: i (13) oil topo oil topo muokkaualueen maalajien jakauma muokkaualueen maanpinnan muodot muokkaualueen purkureitin ominaiuudet veitöön veienuojelu purkureitin varrella Muokkaualueen maalajin vaikututa foforikuormituken uuruuteen kuvataan muuttujan avulla, joka muodotetaan euraavati: oil ft mtarea (14) p oil, ft hienorakeien kivennäimaan ouu muokkaualan pinta-alata, mt kekirakeieen kivennäimaan ouu muokkaualan pinta-alata, ct karkearakeieen kivennäimaan ouu muokkaualan pinta-alata, p turvemaan ouu muokkaualan pinta-alata,

10 Yhtälö toimii n, että e liää kuormittavuutta hienojakoiilla kivennäimailla, illä peruteella, että merkittävä oa huuhtoutuvata kokonaifoforita on itoutunut hienoainekeen. Turvemaan uuditamialueilla, maalajien ouudet määritellään turpeen alapuolien kivennäimaalajin peruteella, mikäli muokkau ulottuu kivennäimaahan ati. Maanmuokkaualueen pinnanmuotojen vaikutu muokkaualueen kuormittavuuteen kuvataan muuttajan, joka muodotetaan kivennäimaalla euraavati: topo Fd Ad topo (15a) miä, Fd Ad Pintaveden virtauuuntaviivojen yläpuolien valuma-alueen pinta-alan kekiarvo, ha Muokkaualueen maanpinnan kekimääräinen kaltevuu, Turv la muuttuja topo, joka muodotetaan euraavati: Fd Ad topo (15b) miä, Fd Ad Pintaveden virtauuuntaviivojen yläpuolien valuma-alueen pinta-alan kekiarvo, ha Muokkaualueen maanpinnan kekimääräinen kaltevuu, Virtauuuntaviivojen yläpuolien valuma-alueen kekiarvo kuvaa muokkaualueen läpi virtaavan veden määrää. Tää oletetaan pitkän rinteen yläoan pintaveien noroutuvan ja liäävän kiintoainekeen itoutuneen foforin huuhtoutumita alarinteeä ijaitevan muokkaualueen läpi virrateaan. Muokkaualueen maanpinnan uuren kaltevuuden oletetaan liäävän kiintoainekeen itoutuneen foforin huuhtoutumita muokkauuria ja kohdia, joa pintakerro on rikottu ja paljatettu kunttakerroken alapuolinen kivennäimaa. Valuma-alue- ekä kaltevuutiedon iältävät virtauuuntaviivat tuotetaan RLGipaikkatietoovellukea ja niitä tarkatellaan toitaieki viuaalieti yhdeä muokkaualuerajauken ja muiden tietojen kana. Jatkoa tiedot on tarkoitukenmukaita lakea uoraan toimenpidealueiden geometrioille paikkatietotyökalujen avulla. Purkureitin ominaiuukia kuvaava muuttuja muodotetaan euraavati: f f dit dit (16) 1.1 dit

11 dit ojavalunnan pituu lähimpään veitöön, m f pintavalunnan pituu veitöön, m ( f 3) dit Purkureitin varrella ijaitevien veienuojelurakenteet huomioidaan muuttujan muodotetaan euraavati: dit, joka f wl b w (17) f pintavalutukentän kautta johdetun muokkaualueen pinta-ala, wl koteikon tai virtaamanäätöpadon kautta johdetun muokkaualueen pinta-ala, b lakeutualtaan kautta johdetun muokkaualueen pinta-ala, w pohjapadolla porratetun korkeueron ouu purku-uomien koko korkeuerota, Tää veienuojelurakenteilla tarkoitetaan ykittäitä työmaata laajemman alueen veienuojelua tehotavia, liätoimenpiteenä toteutettavia vaativia veienuojelurakenteita. Yhtälöä huomioidaan muokkaualueen ja purkureitin ominaiuudet n, että veienuojelurakenteiden uhteellinen tehokkuu vähenee, mikäli kuormituken uuruutta elittävien muuttujien peruteella huuhtoutuminen ja kulkeutuminen muokkaualueelta arvioidaan vähäieki Lannoituken foforikuormituken lakenta Lannoituken kuormittavuuparametri i fe muodotetaan euraavati: f dit i fe Ddn (18) dit D lannoitualueen kekimääräinen ojatihey, m ha -1 dn dit purkureitin pituu lähimpään veitöön, m f pintavalunnan ouu purkureitin kokonaipituudeta, Lannoituken veitövaikututen oletetaan tää riippuvan pääaiaa ojiin päätyvän lannoitteen määrätä ekä pintavalunnan ouudeta virtaureitillä. Koka fofori vapautuu ojiin päätyvitä rakeita liukoieen muotoon, ei veienuojelurakenteilla katota juurikaan pytyttävän vähentämään lannoituken veitövaikututa.

12 2.3 Lakentataulukon rakenne ja välilehdet Taulukko rakentuu välilehditä, jonne yötetään tiedot valuma-alueella menneiyydeä tehdyitä (hitoriatieto) ekä tulevaiuuden tarkatelujakolla todennäköieti toteutuvita (kenaario) metätaloutoimenpiteitä. Hitoriatietojen peruteella lakettua nykykuormituta (tarkateluhetken kuormitu) verrataan tulevaiuuden tarkatelujakolla todennäköieti toteutuvien metätaloutoimien aiheuttamaan potentiaalieen kuormitukeen. Vertailun peruteella voidaan tarkentaa veienuojelun tavoitteita ekä tarkatella erilaiia keinoja, joilla hyväkyttävä kuormitutao voidaan aavuttaa. Lähtökohtaieti hitoriatieto elvitetään tarkateluhetkeä edeltävältä 10-vuotikaudelta. Myö kenaariotarkatelu voidaan ulottaa euraavalle 10- vuotikaudelle. Tarkatelujakojen pituutta voi kuitenkin olla tarkoitukenmukaita lyhentää, mikäli toimenpidetiedon määrä on uuri. Metätaloutoimenpidetiedot on jaettu työlajeittain omille välilehdilleen. Toteutuneet ja uunnitellut metätaloutoimet yötetään ojitu, hakkuu & maanmuokkau ekä lannoitu -välilehdille. Välilehdillä jokaielle metätaloutoimenpiteelle (yki taulukon rivi) laketaan kuormittavuuparametrilla korjattu enimmäien vuoden fofori-kuormitu (kg) käyttäjän antamien yöttötietojen peruteella. Kunnotuojitukelle laketaan liäki enimmäien vuoden kiintoainekuormitu (tn). Toimenpidealueiden pinta-alat ja niille laketut kuormituket laketaan välilehdittäin yhteen ja etään kenaario-välilehdelle, joa ne etään työlajeittaiina käittelypinta-alojen ja kuormituken ummina ekä metätalouden aiheuttaman nykyien kuormituken kokonaiummana. Tieto etään lukuina ekä niitä havainnollitavina graafina, joka päivittyy itä mukaa, kun muiden välilehtien tietoja päivitetään. Lakennaa lähtötietoina tarvittavat työlajeittaiet ominaikuormituluvut (taulukon 1 tiedot) ja muut vataavat vakiot on tallennettu Vakiot ja kaavat -välilehdelle. 2.4 yöttötiedot ja lakenta Kunnotuojitu Kunnotuojituken kuormituta arvioidaan kunnotuojituhankkeittain tai kunnotuojituhankkeen oa-alueina, eimerkiki ojatoina, jotka muodotavat hydrologieti ja käytettyjen veienuojelukainojen oalta yhtenäiiä alueita (lakentataulukon rivi = ojituhanke tai ojituhankkeen oa-alue, ojato). Oa-alueittainen tarkatelu on tarkoitukenmukaita tilanteia, joia ojituhanke on laaja ja ekä kootuu ueata toiitaan erillietä alueeta, joiden kuormituken muodotumieen ja kulkeutumieen vaikuttavat ominaiuudet poikkeavat oleellieti toiitaan. Pienet yhtenäiet hankkeen voidaan tarkatella yhtenäiinä hankkeina Jokaielle taulukon riville yötetään perutiedot, joita ovat hankeen ykilöivä tunnu, toimenpiteen toteutunut tai tuleva pinta-ala ekä toteutuvuoi tai vuoi jolloin metätaloutoimenpide todennäköieti toteutuu. Kunnotuojituken enimmäien vuoden kiintoainekuormituken lakennaa (yhtälö 1) tarvittava maaperätieto yötetään lakentataulukkoon taulukoa 5 ettyihin maalajiryhmien pinta-alojen - ouukien uhteea. Maalajiryhmä määräytyy ojan pohjan maalajin peruteella.

13 Lyhenne Maalaji Ryhmä Kr Karkea ora L ct Hr Hieno ora L ct MoMr Lohkareinen moreeni L ct KiMr Kivinen moreeni L ct rmr oramoreeni L ct KHk Karkea hiekka L mt HHk Hieno hiekka L mt KHt Karkea hieta L mt HHt Hieno hieta L mt HkMr Hiekkamoreeni L mt HtMr Hietamoreeni L mt KH Karkea hieu L ft HH Hieno hieu L ft a avi L ft HMr Hieumoreeni L ft amr avimoreeni L ft t araturve L p Ct Rahkaturve L p Taulukko 5 Yhtälön 3 muuttujat Ojituhankkeen maalajiryhmittäiten -ouukien määrittelyä voidaan hyödyntää myö Geologien tutkimukekuken 1: ja 1: maaperäkarttoja. Maalaji Koodi Ryhmä (pohja) t 11 L p Ht 12 L mt H 13 L ft Hk 14 L mt r 15 L ct Mr 16 L mt a 17 L ft HHt 18 L mt Ka 19 L ct HMr 20 L ft Ct 21 L p Lj 22 L ft Taulukko 6 1: maaperäkartan ryhmittely yhtälön 3 luokkiin Maalaji Kalliopaljatuma Kalliomaa Rakka Kiviä Moreeni Karkea hieta hiekka ja ora Hieu ja hieno hieta Liejuinen hienojakeinen maalaji Ryhmä L ct L ct L ct L ct L mt L mt L mt L ft

14 avi L ft Lieju L ft Paku turvekerro L p Taulukko 7 1: maaperäkartan ryhmittely yhtälön 3 luokkiin Maalajitiedon liäki huuhtoutumivaiheen kuormituta voidaan tarkentaa RLGi-analyyin tulokella arvioimalla erooiolle alttiiden ojaviivojen ouutta kaikita hankkeen ojaviivoita. Arviointi tehdään karkealla tarkkuudella, n että mikäli erooiolle alttiiden ojien määrä tavanomainen käytetään arvoa 1. Mikäli erooiolle alttiita ojaviivoja on tavanomaita runaammin, käytetään arvoa 1,3. Mikäli erooiolle alttiita ojaviivoja on vähän, käytetään arvoa 0,7. Ojituken yhteydeä tehtävien veienuojelurakenteiden vaikuttavuutta arvioidaan ilmoittamalla niiden kautta johdetun ojaton pinta-alan ouu ojaton kokonaipinta-alata. Tarpeelliten lakeutualtaiden puuttuminen ilmoitetaan puutteellieti toteutetun ojaton pinta-alan ouudella ojaton koko pinta-alata. Puutteellieti toteutetun ojaton ouu notaa kuormituta, illä toimivien lakeutualtaiden ja lietekuoppien oletetaan iältyvän normaaliin veienuojelun taoon. Virtaureitin ominaiuudet huomioidaan kuormituta pidättävän virtaureitin pituuden, virtaureitin kekimääräien ojayvyyden ja purkureitin kekimääräien valuma-alueen pinta-alan peruteella. Liätoimenpiteinä toteutettavien, ykittäitä ojituhanketta laajempia kokonaiuukia palvelevat veienuojelurakenteet, huomioidaan niiden kautta johdetun ojaton pinta-alan uhteea ojaton kokonaipinta-alaan Hakkuut ja maanmuokkau Hakkuita ja maanmuokkaukia källään toimenpidealoittain tai metikkökuvioittain. Mikäli toimenpidealat ijaitevat lähekkäin ja niiden muut ominaiuudet vataavat toiiaan, voidaan ne kuvat yhdellä rivillä lakemalla niiden pinta-ala yhteen. Jokaielle riville yötetään perutietoina ykilöivän tunnuken liäki alueen pinta-ala ekä toteutuvuoi Maanmuokkaualueen huuhtoutumialttiutta elittäviä topografiaa kuvaavia piirteitä ovat muokkaualueen kautta virtaavien pintaveien määrät ekä alueen kekimääräinen kaltevuu. Alueen kautta virtaavien pintaveien määriä kuvataan RLGi-ohjelmalla tuotetun lakennallien virtauuuntaverkon avulla, joka iältää lakennallien tiedon yläpuolieta valuma-alueeta jokaielle korkeumallin pikelille. Taulukkoon yötetään kuvion virtauuuntaviivojen valumaalueen uuruuden kekiarvo. Mikäli tietoa ei ole käytettäviä, käytetään arvoa 0,05 ha, jolloin vaikutu on neutraali. Toinen toimenpidealan topografiaa elittävä muuttuja on toimenpidealan kekimääräinen kaltevuu-. Kekimääräitä kaltevuutta edutaa taulukoa 5 kivennäimaalla ja 3 turvemaalla. Purkureitille pidättyvän kuormituta elitetään taulukoa pintavaluntaa edutava virtaureitin pituudella lähimpään veitöön (kivennäimailla pituu vähintään 3 m, turv la vähimmäipituu on 30 m) ekä ojaa tapahtuvan virtauken pituudella lähimpään veitöön. Mikäli virtaureitillä on liätoimenpiteiki katottavia veienuojelurakenteita, huomioidaan ne yöttämällä e ouu toimenpidealueen pinta-alata, joka johdetaan rakenteen kautta veitöön. Mikäli vedet johdetaan pohjapatoarjan kautta veitöön, ilmoitetaan pohjapadoilla aikaanaadun padotuken ouu, koko toimenpidealueen ja veitön välietä korkeuerota.

15 2.4.3 Lannoitu Lannoituken foforikuormituta elitetään huuhtoutumivaiheea ojatiheyden ekä erooioalttiuden peruteella. Kekimääräienä ojatiheytenä käytetään 250 m/ha. Erooioalttiutta arvioidaan kuten ojitukea RLGi-tiedon peruteella. Mikäli RLGi tietoa ei ole käytettäviä, käytetään arvoa 1. Virtaureitin vaikututa kuormituken pidättymieen ennen veitöä elitetään virtaureitin pituudella lähimpään veitöön ekä pintavalunnan ouudella virtaureitin kokonaipituudeta. 2.5 Tuloten eittäminen kenaario välilehdellä laketaan metätaloutoimenpiteiden vuotoituiet työlajeittaiet kuormituket (Kg P) ekä työlajien kuormituten umma (kuva 1). Vuotuiet työlajeittaiet käittelypinta-alat etään ummapylväinä (ha). Käyttäjä voi yöttää välilehdelle (tavo) vuotuien foforikuormituken tavoitetaon, jota verrataan vuotuieen kuormitutaoon. Tarvittaea kuormitutaoa voidaan vähentää hyväkyttävälle taolle eimerkiki liätoimenpiteiki katottavien veienuojelurakenteiden avulla. Välilehdellä ettävä aikajänne määräytyy taulukkoon yötettyjen metätaloutoimenpiteiden toteutuvuoden ekä liäki ojitu-välilehdelle annettavan vuoden peruteella. Kuva 1 kenaariovälilehti