Valuma-aluetason kuormituksen hallintataulukon vaatimusmäärittely
|
|
- Anton Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valuma-aluetaon kuormituken hallintataulukon vaatimumäärittely Verio Tavoitteet Veienhoidon äädöten toteutu edellyttää veitöihin kohdituvan kuormituken vähentämitä n, että veden laatu paranee aetetulle tavoitetaolle. Kuormituken vähentäminen tapahtuu määrittelemällä ja toteuttamalla toimenpiteet, joilla aetetut vähennytavoitteet voidaan aavuttaa. Kuormituken hallintaan liittyvää tavoitteiden määrittelyä tarvitaan myö tilanteia, joia halutaan määritellä kuormittavan toiminnan määrä ja veienuojelun tao, joiden yhditelmä ei vaaranna jo aavutettua hyvää tilaa. Molemmia tapaukia on tärkeää elvittää mahdolliimman realitieti e nykyien kuormituken tao, johon kuormitutaotavoitteet uhteutetaan. Mikäli lähtötilannetta ei tunneta, on myö tulevaiuuden tavoitteiden hahmottaminen vaikeaa. Tämän dokumentin tarkoitukena on toimia määrittelynä työkalulle, jonka avulla voidaan arvioida metätalouden kuormituken uuruutta nykyhetkellä ja en kehitytä tulevaiuudea valumaaluemittakaavaa ekä ykittäien toimenpiteen oalta että uhteea muihin aman valuma-alueen toimenpidealueiiin. Työkalun tarkoitu on tukea veienhoitouunnitelmien toimenpideohjelmien toteututa tarkentamalla paikallieti metätalouden kuormituarvioita, ekä tukemalla kutannutehokkaiden ja vaikutukiltaan riittävien toteutukeinojen oveltamita metätalouden veienuojeluun. Veienuojelun kutannutehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa, kun veienuojelureurit pytytään kohditamaan palvelemaan kuormituken kannalta merkittävimpien toimenpidealueiden veienuojelua. Metätalouden kuormituvaikutuken arvioiminen on vaikeaa, illä kuormituta aiheuttavien metätaloutoimenpiteiden tyyppi, ijainti, voimakkuu ja ikä vaihtelevat merkittäväti ajallieti ja paikallieti valuma-alueen iällä. Ykittäiten toimenpidealueiden aiheuttama veitökuormitu voi vaihdella merkittäväti amantyyppiten toimenpidealueiden välillä riippuen kuormituken yntymieen vaikuttavat olouhteita ja toimenpiteen toteututavata veienuojelun näkökulmata. Kuormituken yntymieen vaikuttavia olouhdetekijöitä ovat mm. maanpinnan muodot ja maalaji, jotka vaikuttavat eimerkiki valunnan jakautumieen pinta- ja pohjaveivaluntaan. Maatonmuodot vaikuttavat myö pintaveden noroutumieen ekä viipymään toimenpidealueella. Maanmuokkauten kuormitukeen vaikuttavat maatonmuotojen ja maalajin liäki käytetty maanmuokkaumenetelmä. Muokkaumenetelmän valinta vaikuttaa mm. maanpinnan paljatamien laajuuteen ekä veien johtamieen käytettävien vakojen kaivamieen.
2 Toimenpidealueelta veitöön huuhtoutuvan kuormituken määrään vaikuttaa oleellieti myö kuormituken kuormitureitin pituu ja en ominaiuudet. Mikäli toimenpidealueelta huuhtoutuvan kuormituken huuhtoutumireitti on lyhyt ja e kootuu pääaiaa kaivetuita uomita, ei kuormituken pidättymitä huuhtoutumireitin varrella tapahdu todennäköieti juurikaan verrattuna tilanteeeen, joa kuormituken kulkeutuminen tapahtuu pääaiaa pintakerrovaluntana ja reitti on pitkä. Ykittäien toimenpiteen veitöön päätyvän kuormituken uuruuteen vaikuttaa ii toimenpidealueelta huuhtoutuvan kuormituken määrä ekä huuhtoutumireitille pidättyvä kuormitu. Metätalouden aiheuttamaa kuormituta on lakettu perinteieti metätalouden toimenpidealojen ja toimenpiteille määriteltyjen ominaikuormitulukujen avulla. Ominaikuormitukella tarkoitetaan Finérin ym. (2010) mukaan metätaloutoimenpiteen aiheuttamaa ravinne- tai kiintoainekuormituken liäytä, joka on uhteutettu toimenpiteen pinta-alaan. Ominaikuormituluvut on määritelty metäuuditamielle turve- ja kivennäimailla, kunnotuojitukelle ekä lannoitukelle (Finér ym. 2008). Tää dokumentia kuvatua lakentatyökalua käytetään päivitettyjä (Finér ym. 2010)ominaikuormitulukuja, jotka on etty kokonaifoforille ja -typelle ekä kunnotuojituken oalta myö kiintoainekelle. Kuormituarvioia käytetään amoja ominaikuormitulukuja tutkimuaineitojen uppeuden takia, vaikka toimenpidealojen väliet kuormituerot ovat todennäköieti uuret. Erot johtuvat toimenpidealueiden kuormituken yntymieen vaikuttavien paikalliten olouhteiden ekä käytettyjen veienuojelumenetelmien tehokkuuden uureta vaihteluta. Nykyiiä ominaikuormitulukujen ja toimenpidepinta-alojen käyttöön perutuvia kuormituarvioia ei myökään huomioida kuormituken pidättymitä virtaureitin varrelle, vaan käytetty luku kuvaa kekimääräitä kuormituta toimenpidealueelta valuvien veien purkupiteetä. Hajakuormituken hallinta metätaloudea hankkeen tulokena yntyneen luonnon tautakuorman ja eri metätaloutoimenpiteiden kuormituken lakentamenetelmä KALLE:n avulla voidaan lakea metätalouden aiheuttamaa kuormituta kolmella eri alueelliella taolla, joita ovat veitöalueryhmät, veienhoitoalueet ekä koko uomi (Finér ym. 2010). KALLElakentatyökalua voidaan myö arvioida tautakuormituken uuruutta. Tautakuormitukella tarkoitetaan Finérin ym. (2010) mukaan luonnontilaiilta metäalueilta veitöön päätyvää kuormituta. Tää dokumentia kuvataan KALLE:n toimintaperiaatetta hyödyntävän, veienhoidon toimenpideuunnitelmien taolla toimivan lakentatyökalun toimintaperiaate. Veienhoidon toteutukeen kuulunee uunnittelu, joka kohdituu yhden veitömuodotuman. valuma-alueeeen kerrallaan. Valuma-alue on määritelty toimenpideohjelmia 3. jakovaiheen tarkkuudella. Koka KUHA-työkalun toiminnalliena tavoitteena on tukea veienuojelun uunnittelua ja myö kuormittavan toiminnan mitoituta edellä mainituia mittakaavoia, tulee kuormituarvioiden perutua uunnittelualueen todelliiin toimenpidemääriin. Liäki lakennan pohjana tulee käyttää ykittäiten toimenpidealueiden (hanke tai työmaa) kuormituarvioita, joita on tarkennettu huomioimilla toimenpidealueiden tärkeimmät huuhtoutumieen vaikuttavat paikalliet olouhdetekijät, veienuojelun tao ekä kuormituken pidättymieen vaikuttavat ominaiuudet.
3 2. Toteutu 2.1 Kuormituken lakennan periaatteet Lakentataulukoa metätalouden kuormituarvioita tarkennetaan lakemalla ykittäiille toimenpidealueelle kuormittavuu-parametri. Käitteenä kuormittavuudella tarkoitetaan tää itä, kuinka paljon enemmän tai vähemmän kuormituta tarkateltavalta toimenpidealueelta arvioidaan huuhtoutuvaan veitöön verrattuna ominaikuormitulukuun, joka kuvaa toimenpiteen aiheuttamaa kekimääräitä kuormituliäytä toimenpidealueen purkupiteeä. Kuormittavuuparametrin avulla pyritään ii huomioimaan kuormituken yntymitä elittävät olouhdetekijät, veienuojelun toteutuken tao ekä kuormituken pidättymieen vaikuttavat virtaureitin ominaiuudet. Tällöin toimenpiteen veitökuormitu tiettynä vuonna toimenpiteen uorittamieta voidaan eittää euraavati: Kunnotuojitu K n K calcnia (1) d K kunnotuojituken aiheuttama veitökuormitu vuonna n toimenpiteen uorittamieta, kg n d a -1 K maalajita riippuvainen lakennallinen kunnotuojituken kuormitu n vuonna calcn toimenpiteen uorittamieta, kg a -1 ha -1 i = kuormittavuuparametri A toimenpidealueen pinta-ala, ha Hakkuu & maanmuokkau ekä lannoitu K n OniA (2) c,miä K toimenpiteen veitökuormitu kg a -1 vuonna n toimenpiteen uorittamieta n c O n toimenpiteen ominaikuormitu kg ha -1 a -1 vuonna n toimenpiteen uorittamieta i kuormittavuuparametri A toimenpidealueen pinta-ala ha Lakentataulukko lakee kuormittavuuparametrilla tarkennetun kuormituken, jokaielle taulukkoon yötetylle toimenpidealueelle. Toimenpidealueittaiia tarkennettuja kuormitulukujen lähtöarvona käytetään Finérin ym. (2010) eittämiä ominaikuormitulukuja. Eni vaiheea hyödynnetään kokonaifoforin ominaikuormitulukuja (Taulukko1).
4 Vuoi Päätehakkuu Päätehakkuu Kunnotuojitu Lannoitu toimenpiteetä Kangamaa Turvemaa Turvemaa Turvemaa P P P P kg/ha/a kg/ha/a kg/ha/a kg/ha/a 1 0,056 0,1 0,42 0, ,044 0,1 0,14 0, ,037 0,1 0,112 0, ,038 0,087 0,084 0, ,024 0,0741 0,07 0, ,011 0,0612 0,056 0, ,013 0,0483 0,042 0, ,013 0,0354 0,028 0, ,009 0,0225 0,014 0, ,006 0,0096 0,007 0,000 Taulukko 1 Metätaloutoimenpiteiden kokonaifoforin ominaikuormituluvut Finérin ym. (2010) mukaan Periaatteea lakenta on myö mahdollita tehdä kokonaitypelle (Taulukko 2). Kiintoaineken huomioiminen lakennaa olii tärkeää, ikäli kun itä kuvaavia ominaikuormitulukuja on käytettäviä ja kuormittavuuparametri pytytään muodotamaan mielekkäällä tavalla. Vuoi Päätehakkuu Päätehakkuu Kunnotuojitu Lannoitu toimenpiteetä Kangamaa Turvemaa Turvemaa Kangamaa N N N N kg/ha/a kg/ha/a kg/ha/a kg/ha/a 1 0,95 4, ,82 4, ,82 4, ,77 3, ,62 3, ,35 2, ,33 1, ,2 1, ,16 0, ,007 0, Taulukko 2 Metätaloutoimenpiteiden kokonaitypen ominaikuormituluvut Finérin ym. (2010) mukaan 2.2 Kuormittavuuden lakennaa käytetyt muuttujat Kuormittavuu laketaan erikeen, metänuuditamielle, kunnotuojitukelle ekä lannoitukelle. Kuormittavuuparametri kootuu kunkin toimenpiteen kuormittavuutta elittävitä muuttujita. elittävät muuttujat kuvaavat toimenpiteen kuormituken yntymieen vaikuttavia olouhdetekijöitä, kuormituken pidättymieen vaikuttavia virtaureitin ominaiuukia ekä veienuojelun toteutuken tehokkuutta toimenpidealueella ja virtaureitin varrella (Taulukko 3). Eni vaiheea lakennaa käytetyt elittävät muuttujat kuvaavat kokonaifoforin huuhtoutumita ja kuljetuta. euraavaa vaiheea liätään myö kokonaitypen elittävät muuttujat.
5 Taulukko 3 Metätaloutoimenpidetyyppien elittävät muuttujat Kunnotuojituken foforikuormitukenlakenta Joenuun (2002) tutkimutuloten peruteella kunnotuojitu ei liää liukoien foforin huuhtoutumita, vaan kunnotuojituken aiheuttama foforikuormitu aiheutuu partikkeleihin itoutuneen foforin huuhtoutumieta. Kunnotuojituken kokonaifoforin ominaikuormituluku (kg ha -1 a -1 ) on muodotettu en oletuken pohjalta, että kiintoaine iältää kekimäärin 0,1 foforia (Finér ym. 2010). Joenuun (2002) eittämän regreioyhtälön (3) avulla voidaan ennutaa kunnotuojitualueen purkupiteen kekimääräitä vuotuita kiintoainekonentraatiota (mg l -1 ). C 26.1L 8.73L 4.98L 2.97L 14.4 (3) miä, ft mt ct p C enimmäien vuoden kekimääräinen kiintoainepitoiuu kunnotuojituken jälkeen, mg l -1 L ft Lmt L L ct p hienorakeieen kivennäimaahan kaivettujen ojien kokonaipituu, km kekirakeieen kivennäimaahan kaivettujen ojien kokonaipituu, km Karkearakeieen kivennäimaahan kaivettujen ojien kokonaipituu, km pakuun turpeeeen kaivettujen ojien kokonaipituu, km Ojitualueen kiintoainekuormitu laketaan (4) ojitualueen kekimääräien vuotuien lakennallien kiintoainekonentraation (3) ja ominaikuormituluvun määrittelyä käytetyn mitatun enimmäien vuoden kiintoainekonentraatioon uhteen ekä mitatun kiintoaineen määrän avulla. Kiintoainekuorman oletetaan vähentyvän vuoittain taulukoa 4 etyllä tavalla.
6 n k kuormituketa jäljellä n Vuoi vuonna 1 1,00 2 0,33 3 0,27 4 0,20 5 0,17 6 0,13 7 0,10 8 0,07 9 0, ,02 Taulukko 4 Kuormituken vuotuinen vähentyminen, kun en oletetaan tapahtuvan taulukoa 1 etyn mukaieti Tällöin Ocalcn C n k Ko (4) C o n kuormituken vuotuita vähentymitä kuvaava kerroin k C toimenpidealueen enimmäien vuoden lakennallinen kekimääräinen konentraatio, mg l -1 C enimmäien vuoden mitattu kekimääräinen konentraatio, mg l -1 o K enimmäien vuoden mitattu kiintoainekuorma, kg ha -1 o Enimmäien vuoden mitattu kiintoainekuorma on aatu Joenuun (2002) kunnotuojitetuilla tutkimualueilla mittaamita virtaamita ekä kiintoainepitoiuukita virtaamanmittauhetkellä. Mitatuita virtaamita ja pitoiuukita on lakettu kuukauittaiet kekimääräiet valumat (l -1 ha -1 ) ja pitoiuudet. Kunnotuojituken aiheuttama kekimääräinen kiintoainekuorma (Kg ha -1 ) on lakettu kuukauittaiten kekimääräiten valumien (mg l -1 ) ekä pitoiuukien (l -1 ha -1 ) peruteella tutkimualueiden ojitetun pinta-alan uhteea mittaupiteen yläpuolien valuma-alueen pintaalaan. Tautakuorman ouutta lakennaa ei toitaieki huomioida. Kunnotuojituken kuormittavuuparametri i muodotetaan toimenpiteen kuormittavuutta kuvaavita muuttujita euraavati: i E Fp (5) d ab Fp E ojituhankkeen erooiolle alttiit ojat d työmaataon veienuojelurakenteiden tehokkuu Fp kuormituken pidättyminen virtaureitille Fp ab virtaureitin veienuojelurakenteiden kuormituken pidäty
7 Muuttuja E d kuvaa ojitualueen ojien lakennallieta virtaunopeudeta johdettua erooiolle altitavia olouhdetekijöitä. Ojien virtaunopeudet on lakettu ojitualueen maanpinnan kaltevuuden ekä veimäärään peruteella RLGi -paikkatietoovellukella. Oleellieti ottaen muuttuja vaikuttaa kuormittavuutta kavattavati niille ojituhankkeille, joia on paljon kaltevia ojia, joiden pituukaltevuu ja veimäärät ovat kekimäärin uuria. Vataavati muuttaja vaikuttaa kuormittavuutta vähentäväti niille hankkeille, joiden ojien kaltevuu ja veimäärät ovat kekimäärin pieniä. 2( E1 E2 ) E d 0.7 (5) ( E0 E1 E2 ) E ojituhankkeen ojien pituu, joiden erooioalttiu vähäinen 0 E 1 ojituhankkeen ojien pituu, joiden erooioalttiu kohtalainen E ojituhankkeen ojien pituu, joiden erooioalttiu uuri 2 Ojituhankkeiden toteutuken yhteydeä rakennettavat, n. työmaataon veienuojelurakenteet, jotka rakennetaan eniijaieti kyeien hankkeen veienuojelua varten, huomioidaan muuttujan avulla. Kertoimen arvon muodotumieen vaikuttaa ojitualueen maalajijakauma n, että niiden tehokkuu vaihtelee ojitualueen maalajiryhmien pinta-alojen uhteea. Puuttuvat tai puutteellieti toteutetut lakeutualtaat ja lietekuopat vaikuttavat kuormituta liääväti, illä niiden vaikutuken oletetaan iältyvän lähtökohtaieti jo ominaikuormitulukuun, johon hankkeen kuormituta verrataan. f ft 0.8mtarea 0.3ct 0.6 parea Prarea ft 0.7mtarea 0.3ct 0.4 parea barea ft ct parea mt area (6) f pintavalutuken kautta johdetun ojaton ouu koko ojaton pituudeta, Pr area virtaamanäätörakenteen kautta johdetun ojaton ouu koko ojaton pituudeta, b ojaton ouu, jolta lakeutualaltaat tai lietekuopat puuttuvat, ft hienojakoieen kivennäimaahan ulottuvien ojien ouu ojaton kokonaipituudeta mt kekikarkeaan kivennäimaahan ulottuvien ojien ouu ojaton kokonaipituudeta ct karkeaan kivennäimaahan ulottuvien ojien ouu ojaton kokonaipituudeta p turpeeeen ulottuvien ojien ouu ojaton kokonaipituudeta Purkureitin ominaiuudet kuormituken pidättymieen huomioidaan muuttujan Fp ab avulla. Ojitualueelta huuhtoutuvan kuormituken pidättymieen vaikuttaa ojitualueen kekimääräien virtaureitin pituu lähimpään veitöön, virtaureitin ojaton kekimääräinen ojayvyy, ekä
8 valuma-alueen pinta-ala. Ojaton yvyy kuvaa tää ojan umpeenkavun atetta, n että pieni ojayvyy liää pidättymitä. Liäki purkureitin pidättymieen vaikuttaa huuhtoutuvan aineken määrä n, että toimenpidealueen veienuojelurakenteiden hyvä toimivuu vähentää huuhtoutuvan aineken määrää, jonka uhteellinen pidättyminen virtaureitillä on pienempi, kuin tilanteea, joa toimenpidealueelta huuhtoutuvat ainemäärät ovat uuria. ab char Fp 1 1 P (7) P virtaureitin kuormituken pidättymiominaiuukia kuvaava kerroin char työmaataon veienuojelurakenteiden tehokkuu Muuttuja P char muodotetaan euraavati: P P P P (8) char lenght depth farea Plenght ojituhankkeen kekimääräietä virtaureitin pituudeta lähimpään veitöön johdettu kerroin johdettu kerroin P ojituhankkeen virtaureitin kekimääräietä ojayvyydetä johdettu kerroin depth Pfarea P P lenght depth ojituhankkeen virtaureitin kekimääräietä valuma-alueen pinta-alata johdettu kerroin (9) 200 L channel channel 100 (10) 100 2D P farea A channel (11) L ojituhankkeen virtaureitin kekimääräinen pituu lähimpään veitöön, m channel D ojituhankkeen virtaureitin kekimääräinen ojayvyy, cm channel A ojituhankkeen virtaureitin kekimääräinen valuma-alueen pinta-ala, ha channel Kunnotuojitualueen veitöön johtavalla virtaureitillä olevien veienuojelurakenteiden kuormituken vähenny huomioidaan muuttujan avulla. Kyeien muuttujan arvoon vaikuttavilla veienuojelurakenteilla tarkoitetaan ykitttäitä ojituhanketta laajemman alueen veienuojelua palvelevia veienuojelurakenteita (n. toteutuohjelmien liätoimenpiteet). Muuttujan arvon lakennaa huomioidaan työmaakohtaiet rakenteet ( ) ekä virtaureitin kuormituken pidättymieen vaikuttavat ominaiuudet ( Fp ab) n, että kuormituken Fp
9 pidättyminen ojitualueelle ja virtaureitin varrelle, vähentää virtaureitin varrella ijaitevien veienuojelurakenteiden uhteellita tehokkuutta. f Fp w elev Fp 100 ab Fp ab Wl area Fp ab b area Fp ab (12) f ojituhankkeen ojaton ouu, joka johdetaan vähintään yhden virtaureitin varrella ijaitevan pintavalutukentän kautta veitöön, Wl ojituhankkeen ojaton ouu, joka johdetaan vähintään yhden virtaureitin varrella ijaitevan koteikon kautta, b ojituhankkeen ojaton ouu, joka johdetaan virtaureitin varrella ijaitevan lakeutualtaan kautta, welev pohjapatojen avulla porratetun virtaureitin korkeueron ouu koko virtaureitin korkeuerota, Hakkuiden ja maanmuokkauken foforikuormituken lakenta Hakkuiden ja maanmuokkauken kuormittavuuparametri i muodotetaan euraavati: i (13) oil topo oil topo muokkaualueen maalajien jakauma muokkaualueen maanpinnan muodot muokkaualueen purkureitin ominaiuudet veitöön veienuojelu purkureitin varrella Muokkaualueen maalajin vaikututa foforikuormituken uuruuteen kuvataan muuttujan avulla, joka muodotetaan euraavati: oil ft mtarea (14) p oil, ft hienorakeien kivennäimaan ouu muokkaualan pinta-alata, mt kekirakeieen kivennäimaan ouu muokkaualan pinta-alata, ct karkearakeieen kivennäimaan ouu muokkaualan pinta-alata, p turvemaan ouu muokkaualan pinta-alata,
10 Yhtälö toimii n, että e liää kuormittavuutta hienojakoiilla kivennäimailla, illä peruteella, että merkittävä oa huuhtoutuvata kokonaifoforita on itoutunut hienoainekeen. Turvemaan uuditamialueilla, maalajien ouudet määritellään turpeen alapuolien kivennäimaalajin peruteella, mikäli muokkau ulottuu kivennäimaahan ati. Maanmuokkaualueen pinnanmuotojen vaikutu muokkaualueen kuormittavuuteen kuvataan muuttajan, joka muodotetaan kivennäimaalla euraavati: topo Fd Ad topo (15a) miä, Fd Ad Pintaveden virtauuuntaviivojen yläpuolien valuma-alueen pinta-alan kekiarvo, ha Muokkaualueen maanpinnan kekimääräinen kaltevuu, Turv la muuttuja topo, joka muodotetaan euraavati: Fd Ad topo (15b) miä, Fd Ad Pintaveden virtauuuntaviivojen yläpuolien valuma-alueen pinta-alan kekiarvo, ha Muokkaualueen maanpinnan kekimääräinen kaltevuu, Virtauuuntaviivojen yläpuolien valuma-alueen kekiarvo kuvaa muokkaualueen läpi virtaavan veden määrää. Tää oletetaan pitkän rinteen yläoan pintaveien noroutuvan ja liäävän kiintoainekeen itoutuneen foforin huuhtoutumita alarinteeä ijaitevan muokkaualueen läpi virrateaan. Muokkaualueen maanpinnan uuren kaltevuuden oletetaan liäävän kiintoainekeen itoutuneen foforin huuhtoutumita muokkauuria ja kohdia, joa pintakerro on rikottu ja paljatettu kunttakerroken alapuolinen kivennäimaa. Valuma-alue- ekä kaltevuutiedon iältävät virtauuuntaviivat tuotetaan RLGipaikkatietoovellukea ja niitä tarkatellaan toitaieki viuaalieti yhdeä muokkaualuerajauken ja muiden tietojen kana. Jatkoa tiedot on tarkoitukenmukaita lakea uoraan toimenpidealueiden geometrioille paikkatietotyökalujen avulla. Purkureitin ominaiuukia kuvaava muuttuja muodotetaan euraavati: f f dit dit (16) 1.1 dit
11 dit ojavalunnan pituu lähimpään veitöön, m f pintavalunnan pituu veitöön, m ( f 3) dit Purkureitin varrella ijaitevien veienuojelurakenteet huomioidaan muuttujan muodotetaan euraavati: dit, joka f wl b w (17) f pintavalutukentän kautta johdetun muokkaualueen pinta-ala, wl koteikon tai virtaamanäätöpadon kautta johdetun muokkaualueen pinta-ala, b lakeutualtaan kautta johdetun muokkaualueen pinta-ala, w pohjapadolla porratetun korkeueron ouu purku-uomien koko korkeuerota, Tää veienuojelurakenteilla tarkoitetaan ykittäitä työmaata laajemman alueen veienuojelua tehotavia, liätoimenpiteenä toteutettavia vaativia veienuojelurakenteita. Yhtälöä huomioidaan muokkaualueen ja purkureitin ominaiuudet n, että veienuojelurakenteiden uhteellinen tehokkuu vähenee, mikäli kuormituken uuruutta elittävien muuttujien peruteella huuhtoutuminen ja kulkeutuminen muokkaualueelta arvioidaan vähäieki Lannoituken foforikuormituken lakenta Lannoituken kuormittavuuparametri i fe muodotetaan euraavati: f dit i fe Ddn (18) dit D lannoitualueen kekimääräinen ojatihey, m ha -1 dn dit purkureitin pituu lähimpään veitöön, m f pintavalunnan ouu purkureitin kokonaipituudeta, Lannoituken veitövaikututen oletetaan tää riippuvan pääaiaa ojiin päätyvän lannoitteen määrätä ekä pintavalunnan ouudeta virtaureitillä. Koka fofori vapautuu ojiin päätyvitä rakeita liukoieen muotoon, ei veienuojelurakenteilla katota juurikaan pytyttävän vähentämään lannoituken veitövaikututa.
12 2.3 Lakentataulukon rakenne ja välilehdet Taulukko rakentuu välilehditä, jonne yötetään tiedot valuma-alueella menneiyydeä tehdyitä (hitoriatieto) ekä tulevaiuuden tarkatelujakolla todennäköieti toteutuvita (kenaario) metätaloutoimenpiteitä. Hitoriatietojen peruteella lakettua nykykuormituta (tarkateluhetken kuormitu) verrataan tulevaiuuden tarkatelujakolla todennäköieti toteutuvien metätaloutoimien aiheuttamaan potentiaalieen kuormitukeen. Vertailun peruteella voidaan tarkentaa veienuojelun tavoitteita ekä tarkatella erilaiia keinoja, joilla hyväkyttävä kuormitutao voidaan aavuttaa. Lähtökohtaieti hitoriatieto elvitetään tarkateluhetkeä edeltävältä 10-vuotikaudelta. Myö kenaariotarkatelu voidaan ulottaa euraavalle 10- vuotikaudelle. Tarkatelujakojen pituutta voi kuitenkin olla tarkoitukenmukaita lyhentää, mikäli toimenpidetiedon määrä on uuri. Metätaloutoimenpidetiedot on jaettu työlajeittain omille välilehdilleen. Toteutuneet ja uunnitellut metätaloutoimet yötetään ojitu, hakkuu & maanmuokkau ekä lannoitu -välilehdille. Välilehdillä jokaielle metätaloutoimenpiteelle (yki taulukon rivi) laketaan kuormittavuuparametrilla korjattu enimmäien vuoden fofori-kuormitu (kg) käyttäjän antamien yöttötietojen peruteella. Kunnotuojitukelle laketaan liäki enimmäien vuoden kiintoainekuormitu (tn). Toimenpidealueiden pinta-alat ja niille laketut kuormituket laketaan välilehdittäin yhteen ja etään kenaario-välilehdelle, joa ne etään työlajeittaiina käittelypinta-alojen ja kuormituken ummina ekä metätalouden aiheuttaman nykyien kuormituken kokonaiummana. Tieto etään lukuina ekä niitä havainnollitavina graafina, joka päivittyy itä mukaa, kun muiden välilehtien tietoja päivitetään. Lakennaa lähtötietoina tarvittavat työlajeittaiet ominaikuormituluvut (taulukon 1 tiedot) ja muut vataavat vakiot on tallennettu Vakiot ja kaavat -välilehdelle. 2.4 yöttötiedot ja lakenta Kunnotuojitu Kunnotuojituken kuormituta arvioidaan kunnotuojituhankkeittain tai kunnotuojituhankkeen oa-alueina, eimerkiki ojatoina, jotka muodotavat hydrologieti ja käytettyjen veienuojelukainojen oalta yhtenäiiä alueita (lakentataulukon rivi = ojituhanke tai ojituhankkeen oa-alue, ojato). Oa-alueittainen tarkatelu on tarkoitukenmukaita tilanteia, joia ojituhanke on laaja ja ekä kootuu ueata toiitaan erillietä alueeta, joiden kuormituken muodotumieen ja kulkeutumieen vaikuttavat ominaiuudet poikkeavat oleellieti toiitaan. Pienet yhtenäiet hankkeen voidaan tarkatella yhtenäiinä hankkeina Jokaielle taulukon riville yötetään perutiedot, joita ovat hankeen ykilöivä tunnu, toimenpiteen toteutunut tai tuleva pinta-ala ekä toteutuvuoi tai vuoi jolloin metätaloutoimenpide todennäköieti toteutuu. Kunnotuojituken enimmäien vuoden kiintoainekuormituken lakennaa (yhtälö 1) tarvittava maaperätieto yötetään lakentataulukkoon taulukoa 5 ettyihin maalajiryhmien pinta-alojen - ouukien uhteea. Maalajiryhmä määräytyy ojan pohjan maalajin peruteella.
13 Lyhenne Maalaji Ryhmä Kr Karkea ora L ct Hr Hieno ora L ct MoMr Lohkareinen moreeni L ct KiMr Kivinen moreeni L ct rmr oramoreeni L ct KHk Karkea hiekka L mt HHk Hieno hiekka L mt KHt Karkea hieta L mt HHt Hieno hieta L mt HkMr Hiekkamoreeni L mt HtMr Hietamoreeni L mt KH Karkea hieu L ft HH Hieno hieu L ft a avi L ft HMr Hieumoreeni L ft amr avimoreeni L ft t araturve L p Ct Rahkaturve L p Taulukko 5 Yhtälön 3 muuttujat Ojituhankkeen maalajiryhmittäiten -ouukien määrittelyä voidaan hyödyntää myö Geologien tutkimukekuken 1: ja 1: maaperäkarttoja. Maalaji Koodi Ryhmä (pohja) t 11 L p Ht 12 L mt H 13 L ft Hk 14 L mt r 15 L ct Mr 16 L mt a 17 L ft HHt 18 L mt Ka 19 L ct HMr 20 L ft Ct 21 L p Lj 22 L ft Taulukko 6 1: maaperäkartan ryhmittely yhtälön 3 luokkiin Maalaji Kalliopaljatuma Kalliomaa Rakka Kiviä Moreeni Karkea hieta hiekka ja ora Hieu ja hieno hieta Liejuinen hienojakeinen maalaji Ryhmä L ct L ct L ct L ct L mt L mt L mt L ft
14 avi L ft Lieju L ft Paku turvekerro L p Taulukko 7 1: maaperäkartan ryhmittely yhtälön 3 luokkiin Maalajitiedon liäki huuhtoutumivaiheen kuormituta voidaan tarkentaa RLGi-analyyin tulokella arvioimalla erooiolle alttiiden ojaviivojen ouutta kaikita hankkeen ojaviivoita. Arviointi tehdään karkealla tarkkuudella, n että mikäli erooiolle alttiiden ojien määrä tavanomainen käytetään arvoa 1. Mikäli erooiolle alttiita ojaviivoja on tavanomaita runaammin, käytetään arvoa 1,3. Mikäli erooiolle alttiita ojaviivoja on vähän, käytetään arvoa 0,7. Ojituken yhteydeä tehtävien veienuojelurakenteiden vaikuttavuutta arvioidaan ilmoittamalla niiden kautta johdetun ojaton pinta-alan ouu ojaton kokonaipinta-alata. Tarpeelliten lakeutualtaiden puuttuminen ilmoitetaan puutteellieti toteutetun ojaton pinta-alan ouudella ojaton koko pinta-alata. Puutteellieti toteutetun ojaton ouu notaa kuormituta, illä toimivien lakeutualtaiden ja lietekuoppien oletetaan iältyvän normaaliin veienuojelun taoon. Virtaureitin ominaiuudet huomioidaan kuormituta pidättävän virtaureitin pituuden, virtaureitin kekimääräien ojayvyyden ja purkureitin kekimääräien valuma-alueen pinta-alan peruteella. Liätoimenpiteinä toteutettavien, ykittäitä ojituhanketta laajempia kokonaiuukia palvelevat veienuojelurakenteet, huomioidaan niiden kautta johdetun ojaton pinta-alan uhteea ojaton kokonaipinta-alaan Hakkuut ja maanmuokkau Hakkuita ja maanmuokkaukia källään toimenpidealoittain tai metikkökuvioittain. Mikäli toimenpidealat ijaitevat lähekkäin ja niiden muut ominaiuudet vataavat toiiaan, voidaan ne kuvat yhdellä rivillä lakemalla niiden pinta-ala yhteen. Jokaielle riville yötetään perutietoina ykilöivän tunnuken liäki alueen pinta-ala ekä toteutuvuoi Maanmuokkaualueen huuhtoutumialttiutta elittäviä topografiaa kuvaavia piirteitä ovat muokkaualueen kautta virtaavien pintaveien määrät ekä alueen kekimääräinen kaltevuu. Alueen kautta virtaavien pintaveien määriä kuvataan RLGi-ohjelmalla tuotetun lakennallien virtauuuntaverkon avulla, joka iältää lakennallien tiedon yläpuolieta valuma-alueeta jokaielle korkeumallin pikelille. Taulukkoon yötetään kuvion virtauuuntaviivojen valumaalueen uuruuden kekiarvo. Mikäli tietoa ei ole käytettäviä, käytetään arvoa 0,05 ha, jolloin vaikutu on neutraali. Toinen toimenpidealan topografiaa elittävä muuttuja on toimenpidealan kekimääräinen kaltevuu-. Kekimääräitä kaltevuutta edutaa taulukoa 5 kivennäimaalla ja 3 turvemaalla. Purkureitille pidättyvän kuormituta elitetään taulukoa pintavaluntaa edutava virtaureitin pituudella lähimpään veitöön (kivennäimailla pituu vähintään 3 m, turv la vähimmäipituu on 30 m) ekä ojaa tapahtuvan virtauken pituudella lähimpään veitöön. Mikäli virtaureitillä on liätoimenpiteiki katottavia veienuojelurakenteita, huomioidaan ne yöttämällä e ouu toimenpidealueen pinta-alata, joka johdetaan rakenteen kautta veitöön. Mikäli vedet johdetaan pohjapatoarjan kautta veitöön, ilmoitetaan pohjapadoilla aikaanaadun padotuken ouu, koko toimenpidealueen ja veitön välietä korkeuerota.
15 2.4.3 Lannoitu Lannoituken foforikuormituta elitetään huuhtoutumivaiheea ojatiheyden ekä erooioalttiuden peruteella. Kekimääräienä ojatiheytenä käytetään 250 m/ha. Erooioalttiutta arvioidaan kuten ojitukea RLGi-tiedon peruteella. Mikäli RLGi tietoa ei ole käytettäviä, käytetään arvoa 1. Virtaureitin vaikututa kuormituken pidättymieen ennen veitöä elitetään virtaureitin pituudella lähimpään veitöön ekä pintavalunnan ouudella virtaureitin kokonaipituudeta. 2.5 Tuloten eittäminen kenaario välilehdellä laketaan metätaloutoimenpiteiden vuotoituiet työlajeittaiet kuormituket (Kg P) ekä työlajien kuormituten umma (kuva 1). Vuotuiet työlajeittaiet käittelypinta-alat etään ummapylväinä (ha). Käyttäjä voi yöttää välilehdelle (tavo) vuotuien foforikuormituken tavoitetaon, jota verrataan vuotuieen kuormitutaoon. Tarvittaea kuormitutaoa voidaan vähentää hyväkyttävälle taolle eimerkiki liätoimenpiteiki katottavien veienuojelurakenteiden avulla. Välilehdellä ettävä aikajänne määräytyy taulukkoon yötettyjen metätaloutoimenpiteiden toteutuvuoden ekä liäki ojitu-välilehdelle annettavan vuoden peruteella. Kuva 1 kenaariovälilehti
KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto
KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoki, proeori Lappeenrannan teknillinen yliopito Näin uuden vuoden alkaea ueat meitä miettivät ijoitualkkuna kootumuta. Yki kekeiitä kyymykitä on päätö eri
LisätiedotKertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.
5. Veitoken tilavuu on V,00 m 1,00 m,00 m 6,00 m. Pienoimallin tilavuu on 1 V malli 6,00 m 0,06m. 100 Mittakaava k aadaan tälötä. 0,06 1 k 6,00 100 1 k 0,1544... 100 Mitat ovat. 1,00m 0,408...m 100 0,41
LisätiedotMat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A
Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatollite aieito keräämie ja mittaamie Tilatollite aieitoje kuvaamie Oto ja otojakaumat Aritmeettie
LisätiedotMaa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE
526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja
LisätiedotMat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:
Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A 0. harjoituket Mat-.09 Sovellettu todeäköiyylaku 0. harjoituket / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatolliet tetit Aritmeettie kekiarvo, Beroulli-jakauma, F-jakauma, F-teti,
Lisätiedot4.3 Liikemäärän säilyminen
Tämän kappaleen aihe liikemäärän äilyminen törmäykiä. Törmäy on uora ja kekeinen, jo törmäävät kappaleet liikkuvat maakekipiteitten kautta kulkevaa uoraa pitkin ja jo törmäykohta on tällä amalla uoralla.
LisätiedotPOSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI
S-108110 OPTIIKKA 1/6 POSITIIVISEN LINSSIN POLTTOVÄLI Laboratoriotyö S-108110 OPTIIKKA /6 SISÄLLYSLUETTELO 1 Poitiivien linin polttoväli 3 11 Teoria 3 1 Mittauken uoritu 5 LIITE 1 6 Mittaupöytäkirja 6
LisätiedotPD-säädin PID PID-säädin
-äädin - äätö on ykinkertainen äätömuoto, jota voidaan kutua myö uhteuttavaki äädöki. Sinä lähtöignaali on uoraa uhteea tuloignaalin. -äätimen uhdealue kertoo kuinka paljon mittauuure aa muuttua ennen
LisätiedotPintavesien virtausmalli
Pintavesien virtausmalli Aineisto Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon perusteella. Tuloksena on tieto yläpuoleisen valuma-alueen pintaalasta,
Lisätiedot7. Pyörivät sähkökoneet
Pyörivät ähkökoneet 7-1 7. Pyörivät ähkökoneet Mekaanien energian muuntamieen ähköenergiaki ekä ähköenergian muuntamieen takaiin mekaanieki energiaki käytetään ähkökoneita. Koneita, jotka muuntavat mekaanien
LisätiedotVirtaamakartan käyttö ja tulkinta
päivitetty 3.5.2016 Virtaamakartan käyttö ja tulkinta versio 1.1 Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon
LisätiedotRATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö
Phyica 9. paino (8) 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö : 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö 3. a) Newtonin I laki on nieltään jatkavuuden laki. Kappale jatkaa liikettään uoraviivaieti uuttuattoalla nopeudella tai pyyy
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
LisätiedotMAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat
Lisätiedot6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen
LisätiedotVesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen
Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu 14.11.2012 Antti Leinonen 1 Vesiensuojelusuositusten painopisteitä Vesiensuojelun
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotSIUNTIO MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 21.02.2011
SIUNTIO MARSEUDDENIN OSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 21.02.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTIEDOT JA TVISTELMÄ...3 1.1. SUUNNITTELUALUE...3 1.2. KAAVAN TARKOITUS...3 1.3. KAAVAN PÄÄSISÄLTÖ...3
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotLuottamusmiehen / -valtuutetun valinta, asema ja oikeudet
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY OHJE YRY+K -ryhmä / Mko 19.8.2009 1 (13) Luottamumiehen / -valtuutetun valinta, aema ja oikeudet Siällyluettelo: Yleitä... 2 Oikeu luottamumiehen valintaan... 2 Luottamumiehen
Lisätiedot1981:96 JÄRVIEN KRIITTISISTÄ HAPEN PITOISUUKSISTA LOPPUTALVELLA. Reino Laaksonen ja Väinö Malin
: JÄRVIEN KRIITTISISTÄ HAPEN PITOISUUKSISTA LOPPUTALVELLA Reino Laakonen ja Väinö Malin E S I T U K E I S T E S A ~ J A ITTISI HAPEN ISTA LOPPUTALVELLA j Väinö Ma in ivu l J H D A N T Tutkimuken tarkoitukena
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola
Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja Marjo Ahola 29.8.2019 RUSLE2015-eroosiomalli RUSLE2015-eroosiomalli Eroosiomalli kuvaa paljastetun maanpinnan eroosioherkkyyttä. Malli kuvaa potentiaalista
LisätiedotSuunniteltu toimivaksi... rakennettu kestämään
- ja netekaaukäyttöiet vatapainotrukit Suunniteltu toimivaki... rakennettu ketämään 4 ja 5 tonnin polttomoottoritrukkien tehokkuu ja legendaarinen luotettavuu vaikeimmiakin olouhteia on jo vuoia ollut
LisätiedotTilastotieteen jatkokurssi 8. laskuharjoitusten ratkaisuehdotukset (viikot 13 ja 14)
Tilatotietee jatkokuri 8. lakuharjoitute ratkaiuehdotuket (viikot 13 ja 14) 1) Perujoukko o aluee A aukkaat ja tutkittavaa omiaiuutea ovat tulot, Tiedämme, että perujouko tulot oudattaa ormaalijakaumaa,
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotVirtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-
Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Vesiensuojelun tehostaminen; kunnostusojitus ja ojitusmätästys Vesiensuojelun kustannustehokkuus
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
Lisätiedotb) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.
nergia. Työ ja teho OHDI JA TSI -. Opettaja ja opikelija tekevät hyvin paljon aanlaita ekaanita työtä, kuten liikkuinen, kirjojen ja eineiden notainen, liikkeellelähtö ja pyähtyinen. Uuien aioiden oppiinen
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOS. tutkimusosasto. Metsäteknologian WÄRTSILA. Kenttäkoe. Tutkimusselostus
METSÄNTUTKIMUSLAITOS Metäteknologian Uniinkatu WÄRTSILA 40 A tutkimuoato Helinki TELESKOOPPIKUORMAIN AUTOKUORMAUKSESSA Kenttäkoe Tutkimuelotu Juhani Helinki Lukkari 97 7 Ainto Tutkimuken kenttäkoe Ruokolahdella.
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotMaaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotRauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio
Rauta ja fosfori turvemaissa Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Miksi rauta ja vesistöt kiinnostavat? Rauta vaikutta forsforin esiintymiseen, pidättymisen, ja kulkeutumiseen
LisätiedotVesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus
Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotHulevedet ja Pohjavesi
Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit
LisätiedotSYNKRONIKONEET RELUKTANS- SIKONEET RM RM RM + >>L q. L d >>L q. Harjalliset -pyörivä PMSM upotetu magneetit
7.48 TY Juha Pyrhönen 7. Tahtikone Tahtikoneet muootavat kokonaien ähkökoneperheen. Päätyyppejä ovat vieramagnetoiut tahtikoneet, ynkroniet reluktanikoneet ja ketomagneettitahtikoneet. Vieramagnetoiut
Lisätiedot1 LAMMIMUURIN RAKENNE JA OMINAISUUDET 2 2 KÄYTTÖKOHTEET 2 3 MUURITYYPIT 2 4 LASKENTAOTAKSUMAT 3 4.1 Materiaalien ominaisuudet 3 4.2 Maanpaine 3 4.
1 LAIUURIN RAKENNE JA OINAISUUDET KÄYTTÖKOHTEET 3 UURITYYPIT 4 LASKENTAOTAKSUAT 3 4.1 ateriaalien ominaiuudet 3 4. aanpaine 3 4.3 uurin ketävyy npaineelle 4 4.4 Kaatumi- ja liukumivarmuu 5 4.4.1. Kaatumivarmuu
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotUudistamisketjun vesiensuojelu
Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun
LisätiedotIntensiteettitaso ja Doplerin ilmiö
Inteniteettitao ja Doplerin ilmiö Tehtävä Erkki työkentelee airaalaa. Sairaalalta 6,0 km päää on tapahtunut tieliikenneonnettomuu ja onnettomuupaikalta lähteneen ambulanin ireenin ääni kuuluu Erkille 60,0
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotVesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa
Lisätiedot12. laskuharjoituskierros, vko 16, ratkaisut
1. lakuharjoitukierro, vko 16, ratkaiut D1. Muuttujien x ja Y havaitut arvot ovat: x 1 3 4 6 8 9 11 14 Y 1 4 4 5 7 8 9 a) Määrää regreiomallin Y i = α +βx i +ǫ i regreiokertoimien PNS-etimaatit ja piirrä
LisätiedotRATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit
Phyica 9. paino 1(6) ATKAST 17. Taavirtapiirit ATKAST: 17. Taavirtapiirit 17.1 a) Napajännite on laitteen navoita mitattu jännite. b) Lähdejännite on kuormittamattoman pariton napajännite. c) Jännitehäviö
LisätiedotX 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k
Aalto-yliopiton Perutieteiden korkeakoulu Matematiikan ja yteemianalyyin laito Mat-49 Syteemien Identifiointi 0 harjoituken ratkaiut äytetään enin iirtofunktiomalli Tehdään Laplace-muunno: ẋ k 0 k x +
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotS-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 4.1.2007
S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti 4..07. Piiriä yöttää kaki lähdettä, joilla on eri taajuudet. Kuinka uuri on lämmöki muuttuva teho P? Piiri on jatkuvuutilaa. J 2 00 Ω 5µH 0 pf 0/0 V J 2 00/0 ma f MHz f 2 2MHz.
LisätiedotMat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit
Mat-.03 Koeuuttelu tlatollet mallt. harjotuket Mat-.03 Koeuuttelu tlatollet mallt. harjotuket / Ratkaut Aheet: Avaaat: Tlatollte aetoje kuvaame Oto otokaumat Etmot Etmotmeetelmät Väletmot Artmeette kekarvo,
LisätiedotMat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit
Mat-.03 Koeuuittelu ja tilatolliet mallit Mat-.03 Koeuuittelu ja tilatolliet mallit / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatolliet tetit Tetit uhdeateikolliille muuttujille Tetit laatueroateikolliille muuttujille
LisätiedotSosiaalihuollon kertomusmerkintä
Soiaalihuollon kertomumerkintä Kommentoitava materiaali Terveyden ja hyvinvoinnin laito (THL) L 30 (Mannerheimintie 166) 0071 Helinki Telephone: 09 54 6000 www.thl.fi Siällyluettelo Soiaalihuollon kertomumerkintä...
Lisätiedot( ) ( ) 14 HARJOITUSTEHTÄVIÄ SÄHKÖISET PERUSSUUREET SÄHKÖVERKON PIIRIKOMPONENTIT
4 HAJOTUSTHTÄVÄ SÄHKÖST PUSSUUT -auton akku (84 V, 700 mah on ladattu täyteen Kuinka uuri oa akun energiata kuluu enimmäien viiden minuutin aikana, kun oletetaan moottorin ottavan vakiovirran 5 A? Oletetaan
LisätiedotViikkotehtävät IV, ratkaisut
Viikkotehtävät IV, ratkaiut. 7,40 V (pariton napajännite) I 7 ma (lampun A ähkövirta rinnankytkennää) I 5 ma (lampun B ähkövirta rinnankytkennää) a) eitani on, joten lamppujen reitanit voidaan lakea tehtävää
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotRaportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA
Raportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 5.1.2018 SISÄLLYSLUETTELO Visulahden alueen nykytilan kuvaus... 1 Alueen yleiskuvaus... 1 Vesistöt... 1 Maaperä... 1 Hulevesien hallintasuunnitelma...
LisätiedotPT-36 Plasmarc-leikkausarvot
PT-36 Plamarc-leikkauarvot Leikkauarvojen opa (FI) 0558007661 Verion 8.1 releaed on 28Oct11 VARMISTA, ETTÄ KÄYTTÄJÄ SAA NÄMÄ TIEDOT. VOIT TILATA MYYJÄLTÄ LISÄÄ KOPIOITA. VARO OHJEET on tarkoitettu kokeneille
LisätiedotRiuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset
Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012
Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
Lisätiedot1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus.
TL536DSK-algoritmit (J. Laitinen) 6.4.5 Määrittele lyyeti euraavat käitteet a) Kvantiointivire. b) äytetaajuuden interpolointi. ) Adaptiivinen uodatu. a) Kvantiointivire yntyy, kun ignaalin ykittäinen
LisätiedotSMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Harjoituksen 1 ratkaisuehdotukset
SMG-4200 Sähkömagneettiten järjetelmien lämmöniirto Harjoituken 1 ratkaiuehdotuket Vata 1800-luvun puoliväliä ymmärrettiin että lämpöenergia on atomien ja molekyylien atunnaieen liikkeeeen värähtelyyn
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU 10.11.2009, ratkaisut PERUSSARJA
LUKION FYSIIKKAKILPAILU 0..009, ratkaiut PERUSSARJA Vataa huolellieti ja iititi! Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooite, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on 00 inuuttia.
LisätiedotLUKION FYSIIKKAKILPAILU 8.11.2005 avoimen sarjan vast AVOIN SARJA
LKION FYSIIKKAKILPAIL 8..5 avoien arjan vat AVOIN SARJA Kirjoita tektaten koepaperiin oa niei, kotiooitteei, ähköpotiooitteei, opettajai nii ekä koului nii. Kilpailuaikaa on inuuttia. Sekä tehtävä- että
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotKuva lämmönsiirtoprosessista Käytössä ristivirtalämmönvaihdin (molemmat puolet sekoittumattomat)
Kemian laitetekniikka Kotilaku 3..008 Jarmo Vetola Kuva lämmöniirtoproeita Käytöä ritivirtalämmönvaihdin (molemmat puolet ekoittumattomat) kuuma maitovirta, eli ravaton maito patöroinnita virtau vaippapuolella
LisätiedotSatakunnan ammattikorkeakoulu. Harri Nuora SULJETTUJEN PUTKIVERKOSTOJEN MITOITUSPERUSTEIDEN TARKASTELU
Satakunnan aattikorkeakoulu Harri Nuora SULJETTUJEN PUTKIVERKOSTOJEN MITOITUSPERUSTEIDEN TARKASTELU Tekniikka Pori Energiatekniikan koulutuohjela 008 SULJETTUJEN PUTKIVERKOSTOJEN MITOITUSPERUSTEIDEN TARKASTELU
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
LisätiedotAjoketjusta seisontahaukkuun miten pysäyttävien koirien käytöstä tuli hirvenmetsästyksen valtavirtaa?
Suomen Riita : 79 (14) Ajoketjuta eiontahaukkuun miten pyäyttävien koirien käytötä tuli hirvenmetätyken valtavirtaa? Milla Niemi, Jani Pellikka ja Juha Hiedanpää Photo: Milla Niemi Vielä muutama vuoikymmen
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotTeknologiakehitystä ei voi pysäyttääj. Hankintaprosessi sähköistynyt laajalti. Oston teknologiakehityksen alkuvaiheita. Luento 11 e-hankinnat
Tieto- ja palvelutalouden laito / logitiikka Teknologiakehitytä ei voi pyäyttääj Luento 11 e-hankinnat Tietotekniikka otamien apuvälineenä Erilaita teknologiaa Miten ähköitämieä tulii edetä Cae etapharm
Lisätiedot= 0, = 0, = 0, = 0, = 0, = 0,
Liite 1 SU/Vakuutumatemaattinen ykikkö 18.9.2013 Kutannutenjakokertoimet vuodelle Soiaali- ja terveyminiteriön 23.12.2011 vahvitamia kutannutenjakoperuteia eiintyvien taaukertoimien arvot vuodelle = 0,419195
LisätiedotStenbackan tärinäselvitys Tuusula
Ramboll Finland Oy Tuuulan kunta Stenbackan tärinäelvity Tuuula 18.1.26 Stenbackan tärinäelvity, Tuuula Viite 82114186 Verio LUONNOS Pvm 18.1.26 Hyväkynyt Tarkitanut J. Noukka Kirjoittanut J. Kurikka-Oja
LisätiedotSOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
LisätiedotHuuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa
Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa Ravinteiden riittävyys Vesiensuojelu Mika Nieminen 26.3.2009 27.3.2009 1 Ravinteiden riittävyys Yleensä huuhtoutuminen vähäistä ravinnevaroihin
Lisätiedotkosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)
Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus
LisätiedotRAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Jankan tilan asemakaavan 8646 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Jankan tilan asemakaavan 8646 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 974 144 Sisällysluettelo Sivu 1 (5) 1 SUUNNITTELUALUE 2 1.1 Topografia ja maaperä 2 1.2 Valuma-alue
LisätiedotRaitiotien varikkoalueen asemakaavan nro 8600 viitesuunnitelma
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMPEREEN KAUPUNKI Raitiotien varikkoalueen aemakaavan nro 8600 viiteuunnitelma Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26458 Raportti 1 (6) Siällyluettelo 1 Yleitä...
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotMetallikuulan vieriminen kaltevalla tasolla
1 Metallikuulan vieriinen kaltevalla taolla Mikko Vetola Koulun nii Fyiikka luonnontieteenä FY1-Projektityö 4.6.2002 Arvoana: K+ (10) 2 1. Työn tarkoitu Tehtävänä oli tutkia illaiia liikeiliöitä eiintyy
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotVesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla
Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat
LisätiedotVesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
Lisätiedot12. ARKISIA SOVELLUKSIA
MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina
LisätiedotLuontoa huomioon ottavia ratkaisuja
Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen
LisätiedotVesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna
Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan
Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä
LisätiedotKunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla
Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla TASO-hankkeen kunnostusojituspäivä Jyväskylä 16.4.2013 Timo Hiltunen Vesienhoito metsätaloudessa 2010-2015, 2/2 Lisätoimenpiteet (täydentävät)
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu
Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia
LisätiedotKunnosta lähivetesi -koulutus
Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue
LisätiedotKuva 22: Fraktaalinen kukkakaali. pituus on siis 4 AB. On selvää, että käyrän pituus kasvaa n:n kasvaessa,
Tortai 6..999 = Geometria o hyvä tapa kuvata ykikertaiia kappaleita, mutta kappaleie tullea äärettömä moimutkaiiki, käy iie kuvaamie klaie geometria avulla mahottomaki. Eimerkiki rataviiva pituue määrittämie
LisätiedotNAANTALI KARJALUOTO - PIRTTILUOTO ASEMAKAAVALUONNOS 3.10.06
NAANTALI KARJALUOTO - PIRTTILUOTO ASEMAKAAVALUONNOS 3.0.06 Siniellä värillä on eitetty rakennuala/rakennualan oa, joka ijaitee kahden metrin korkeukäyrän alapuolella. Silta Epoon Suviaaritoa. Yleitä Aemakaavaonnoken
LisätiedotKunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi
Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotS-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 1.9.2011
S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti.9.. e(t) L j(t) Lake vatukea lämmöki muuttuva teho P. = Ω L = mh = 2mF ω = 0 3 rad/ e = ê in(ωt) j = ĵ in(2ωt) ĵ = 0 A ê = 2 2 V. 2. u(t) k Kuvan mukainen taajännitelähteen
LisätiedotTämä sivu on jätetty tarkoituksella tyhjäksi kaksipuoleista tulostusta varten
Tämä ivu on jätetty tarkoukella tyhjäki kakiuoleita tulotuta varten KUSTANNUSKPAUKK KASVUMENESTKSEN EHTONA Mtauta, oatekijöä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimulao ETA Kirjotaja kitää Antti
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotMaaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom
telä-suomen yksikkö spoo 28.11.2011 Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom Hilkka Kallio & Ossi Ikävalko telä-suomen yksikkö spoo Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TOIMKSIANTO 1 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMNTLMÄT
Lisätiedot1 1 T I PAS OJ Y1M M Yksityistiealueen raja 4.1. M1 suunnitelma alkaa pl Liittymän rakennettava pituus 14,5 m
211.70 210.70 207.85 Sok 4 Sok 2 208.90 207.85 +212.60 500 600 700 800 400 +212.50 Y1M M2 M19171 Kaide plv 780-1020 oik 100 200 00 207.60 211.50 210.45 Sok 207.60 207.60 Sok 1 208.70 Tien oikaisu plv 291-520
Lisätiedot