Luku 16 Markkinatasapaino

Transkriptio

1 68 Luku 16 Markkinataaaino 16.1 Markkinataaainon määrity Tarkatelemme kilailulliia markkinoita kaikki talouenitäjät hinnanottajia kaikki määrittävät arhaat ratkaiuna uhteea makimihintoihin talouenitäjien toiveet yheä määrittävät markkinahinnat Taaainohinta: On e hinta, joka yhtäläitää hyöykkeen aggregaattikyynnän () ja tarjonnan () *. e. q ( *) q ( * ) Markkinataaaino: On tilanne, joa kukin talouenitäjä on valinnut arhaan toimintana ja kaikkien toiveet ovat konitentteja (yhteenoivia) kekenään. Markkinataaainon ratkaiu Olkoot kyyntä ja tarjontafunktiot lineaariia q ( ) a b kyyntä ja q ( ) c + tarjonta Ratkaitaan enin vaikka taaainohinta euraavati: Taaainomäärä aaaan ijoittamalla taaainohinta joko kyyntä tai tarjontafunktioon: a b c + a b c + a c + b a c ( + b) a * + c b a c q* a b + b a + bc q* + b q* a( + b) ab + bc + b q* a + ab ab + bc + b

2 69 Markkinataaainon ominaiuukia Markkinataaaino on Pareto tehoka. Määr.: Hinta määrä kombinaatio ( *, q * ) on Pareto tehoka, jo yhenkään talouenitäjän hyvinvointia ei voia arantaa heikentämättä jonkin toien talouenitäjän hyvinvointia. Pareto tehokuu on tärkeä yhteikunnallinen oatavoite (huom.: jättää tulonjaon avoimeki, koka oii jokaieen tulonjakoon tehokkuukriteeriki) Pareto tehokuu takaa, että markkinahinta yhtäläitää kuluttajien rajamakuhalukkuuen ja yrityten rajakutannuket o. rajatarjontahalukkuuen Pareto tehokkuu ja yhteikunnallien hyvinvoinnin makimointi (annetulla tulonjaolla) ienttiiä, koka hyvinvoinnin makimia tuottajan ja kuluttajan ylijäämä uurin mahollinen. Kuva 16.1 Huomautu: Kyyntä ja tarjontahinnan käitteet Markkinataaainon analyyina käytetään uein kyynnän ja tarjonnan käänteifunktiota, jolloin myö uhutaan kyyntä ja tarjontahinnoita olkoon q a b ja q c + tavalliet kyyntä ja tarjontafunktiot a 1 c tällöin q ja 1 q ovat käänteikyyntä ja b b tarjontakäyrät anomme, että : on kyyntähinta eli e hinta, jolla kuluttaja on haluka otamaan annetun määrän : on tarjontahinta eli e hinta, jolla tuottaja on haluka tarjoamaan annetun määrän Näitä funktioita käytettäeä markkinataaaino aaaan aettamalla

3 70 a b 1 q b 1 q c q * a + bc b + ijoitetaan q joko tai yhtälöön * a + c b + Aktivoiva tehtävä 16.1 Työn tarjontakäyrä on l 10w ja kyyntäkäyrä on l 80 10w. i) Laken taaainotyölliyy ja tuntialkka. ii) Valtio tukee työllitämitä ja makaa 1 euroa tukiaita tuntialkkaan jokaita työllitettyä kohti. iii) Valtio aettaa minimialkan w 5 euroa

4 71 Yhyvaltalaiet taloutieteilijät ovat käymää vilkata kekutelua iitä, itäiikö notaa minimituntialkkaa. Eimerkki kekuteluta löytyy Greg Mankiw blogita ivulta htt://gregmankiw.blogot.com/2006/10/neumark on minimum wage.html ekä EconLog blogita ivulta htt://econlog.econlib.org/archive/2007/01/economit_for.html 16.2 Taaainon muuto: eimerkkinä verotu Jo markkinahyöykettä verotetaan, on tärkeä erottaa kyyntä ja tarjontahinta ~ ooittautuu, että nämä hinnat eroavat juuri veron verran Hyöykeverotu voi olla ykikköverotuta tai a valoren verotuta Ykikkövero kuluttajalle tuottajalle t + t A valorem vero 1 τ ) kuluttajalle ( ) tuottajalle ( 1 τ ) nähään, että yhtälöt ienttiiä, joten voimme jo ennakoia, että taaaino tulee olemaan ama Laketaan markkinataaaino ykikköveron taaukea: a b c + + t a b( + t) c + a b bt c + a bt c b ( b + ) a bt c a bt c b + Muitaen +

5 72 a bt c a bt + t + t b + a bt c + bt + t a c + t b + b + c + t( b + ) b + Huomaamme, että ekä kuluttajat että tuottajat makavat oan verota. Koka bt Hinta, jonka tuottaja aa, vähenee veron myötä b + t Hinta, jonka kuluttaja makaa, kavaa veron myötä. b + b on kyyntäkäyrän kulmakerroin on tarjontakäyrän kulmakerroin, näemme että veron vaikutu kuluttajan makamaan ja tuottajan aamaan hintaan riiuu niien uuruueta. Ratkaiemalla veron aettamien jälkeien taaainon, voimme vatata kolmeen kyymykeen. i) miten ja q muuttuvat veron aettamien johota ii) kuka toelliuuea makaa veron kohtaanto iii) onko verotukella hyvinvointitaioita i) Uui taaaino: {, q} Kuva Varian (2006, kuva 16.3)

6 73 ii) Kuka makaa veron (kohtaanto) Erikoitaauket Kuva 16.3 Varian (2006, kuva 16.5) Jo tarjonta on täyin joutava, Jo tarjonta on täyin joutamaton, kuluttaja makaa veron. tuottaja makaa veron. Yleitaau veroraitu jakaantuu molemmille Mitä joutavami tarjontakäyrä, itä enemmän tuottaja makaa. Kuva 16.4 Varian (2006, kuva 16.6)

7 74 iii) Veron hyvinvointivaikutu kuluttajan ylijäämä lakee A+B tuottajan ylijäämä lakee C+ verottaja aa A+C Kuva 16.5 Varian (2006, kuva 16.7.) Hyvinvointivaikutu: ( A + C) [( A + B) + ( C + ) ] ( B + ) anomme, että B + VERON HYVINVOINTITAPPIO tai tehokkuutaio (eaweight lo of the tax).