Työnantajan näkökulma työpaikkakuntoutukseen

Transkriptio

1 Työnantajan näkökulma työpaikkakuntoutukseen Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työpaja Ylilääkäri Jan Schugk EK

2 Työkyvyn ja työkyvyttömyyden osatekijät

3 Työkyky on usein vaikeasti arvioitavissa irrallaan työmotivaatiosta Työssä ja lyhyt- sekä pitkäaikaisesti/pysyvästi työkyvyttöminä on työkyvyltään samanlaisia henkilöitä Mikä saa toiset jatkamaan, mikä saa toiset luopumaan? Työkyky on yhdistelmä terveyttä, toimintakykyä, kuntoa, työn hallintaa, osaamista ja ennen kaikkea myös työmotivaatiota Työmotivaatioon vaikuttavat monet tekijät, joista terveys on vain yksi. Muita tekijöitä ovat mm.: Osaaminen Työn mielekkyys Työilmapiiri Työelämän muutokset, oma muutosvalmius Työn merkitys toimeentulolle ja sosiaaliselle asemalle Perhetilanne Sosiaaliturva, vaihtoehdot työnteolle Arvot ja asenteet

4 Terveys 2011: koettu terveys kohentunut Lähde: THL 2012

5 Sairauspoissaolot Pohjoismaissa % teoreettisesta säännöllisestä työajasta 12,0 10,0 Ruotsi Suomi Tanska Norja 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Lähde: Pohjoismaiset työnantajakeskusjärjestöt. Tiedot koskevat kaikissa pohjoismaissa keskusjärjestöjen jäsenyritysten koko henkilöstöä. Suomen ja Ruotsin poissaoloprosentit ovat vertailukelpoisia ja ne on laskettu teoreettisesta työajasta, johon sisältyvät myös vuosilomat. Norjassa ja Tanskassa

6 Terveys 2011: työkyky kohentunut Lähde: THL 2012

7 Työkyvyttömyyseläkkeet työkyvyttömyyden syyn mukaan (yksityinen sektori) Muut sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt Lähde ETK. Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet

8 Työn ja terveyden rajapinta Yhä harvemmissa töissä on täsmällisiä terveysvaatimuksia Työhön soveltuvuus arvioidaan pääosin muilla kuin terveydellisillä perusteilla Aikuisille työ on terveellistä verrattuna työelämän ulkopuolella olemiseen Perinteiset työhön liittyvät haitat ovat vähentyneet, mutta ne eivät ole poistuneet Työvoima on aiempaa terveempää, mutta sen keski-ikä nousee, mikä edellyttää uutta suhtautumista työkykyyn ja työn muokkaamiseen Työssä voidaan usein jatkaa sairaudesta ja osittaisesta työkyvyn alenemisesta huolimatta Hoidon ja kuntoutuksen merkitys!

9 Tule-sairaudet ja työurien pidentäminen Toimintakykyä rajoittavia tekijöitä tule-sairauksissa Liikerajoite, kestävyys, kipu, lihasvoiman heikkous Pääsääntöisesti rappeumasairauksia, äkillinen toimintakyvyn lasku harvinaista Aikaa toimenpiteille on runsaasti Osa-aikatyöskentely Kolmen tason toimenpiteet Ehkäisy Fyysisen kunnon huoltaminen, työergonomia Varhainen tunnistus ja toimenpiteet Tehokas hoito, työpaikan toimet, lääkinnällinen kuntoutus Toimintakyvyn ylläpitäminen ei kivun sallimissa rajoissa, vaan kivusta huolimatta Työkyvyttömyyden pitkittymisen estäminen Nopea erikoissairaanhoitoon pääsy, ammatillinen kuntoutus Nopea työhön paluu

10 Mielenterveyden häiriöt ja työurien pidentäminen Toimintakykyä rajoittavat oireet Masentunut mieliala, keskittymiskyvyttömyys, aloitekyvyttömyys, ahdistuneisuus, unihäiriöt Sairaudet kehittyvät yleensä hitaasti, aikaa reagoida kehitykseen on runsaasti Keskeistä työpaikan toimintamallit ongelmatilanteissa: uupuminen, toistuvat sairauspoissaolot, työhön palatessa Esimiesten valmiudet reagoida ongelmatilanteisiin sekä tukea työhön paluussa Osasairauspäiväraha, työpaikkakuntoutus, osatyökyvyttömyyseläke Psykiatrian ja työterveyshuollon yhteistyön kehittäminen

11 Miten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta voidaan alentaa? 1. Vaikuttamalla työhön ja työhyvinvointiin - Lisätään työssä jatkamisen houkuttelevuutta ja estetään eläkeajatusten syntyä 2. Parantamalla työterveyshuoltoa - Vaikutetaan työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien ja olosuhteiden kehittymiseen 3. Vaikuttamalla työkyvyttömyyseläkkeelle johtavaan prosessiin - Hoidetaan sairaudet ajoissa, annetaan mahdollisuus jatkaa työssä sairaudesta huolimatta - Nostetaan sairauspoissaolokynnystä ja madalletaan työhönpaluukynnystä

12 Työterveyshuollon rooli muuttuu Työterveyshuolto koordinoimaan koko hoitoprosessia (pth, tth, esh), sairauspoissaoloja ja kuntoutusta Varhaisempi työkyvyttömyyden arviointi Kuntoutuksen toteutumisen ja valittujen toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta Hoitava lääkäri Työterveys- lääkäri

13 Työkyvyn arvioinnin osaamisalueet Hoitava lääkäri Tuntee potilaan sairauden, siihen annetun hoidon, sairauden aiheuttaman toimintakyvyn aleneman ja osaa kuvata sairauden ennustetta Työterveyslääkäri Tuntee työntekijän työn terveysvaatimukset, työn järjestelemisen mahdollisuudet sekä myös sosiaaliturvan eri tukimuodot osittaiseen työntekoon Kuntoutuslääkäri Tuntee kuntoutusvaihtoehdot ja niiden vaikuttavuuden eri tilanteissa Vakuutuslääkäri Tuntee sosiaalivakuutuslainsäädännön, aiemman ratkaisulinjan, muutoksenhakuelinten noudattaman käytännön ja kuntoutuksen

14 Kuntoutuksen haasteita työpaikkojen näkökulmasta Kuntoutuksen mahdollisuudet tunnetaan huonosti Käsitykset kustannuksista, korvauksista, kuntoutusvaihtoehdoista ja kuntoutuksen vaikuttavuudesta kirjavia Kuntoutussuunnitelmat puutteellisia Työpaikan panos kuntoutussuunnitelman laatimisessa usein vähäinen tai pinnallinen Viiveet liian pitkiä Kuntoutus aloitetaan usein liian pitkän ajan kuluttua, jolloin henkilö on jo ehtinyt urautua työkyvyttömän/osatyökykyisen rooliinsa

15 Kuntoutuksen haasteita työpaikkojen näkökulmasta Kuntoutus osin liian irrallaan työpaikasta ja työn realiteeteista Toimenpiteitä ei pystytä toteuttamaan työpaikan arjessa Onnistuminen vaatii aktiivista omistajuutta Kuntoutuja itse näkee roolinsa liian passiivisena Työpaikan roolia ja vastuuta ei määritellä Taloudelliset kannustimet osin negatiivisia Pienelle työpaikalle voi olla edullisempaa päästää henkilö työkyvyttömyyseläkkeelle kuin osallistua aktiivisesta kuntoutukseen sekä muihin työkykyvyn säilymistä tukeviin toimiin

16 Vuosina työeläkejärjestelmästä varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ja työeläkekuntoutusta saaneet Siirtyneet Kuntoutusta saaneet Toistaiseksi myönnetty Kuntoutustuki Lähde: ETK

17 Työkykyjohtamisen ja työssäjatkamisen win-win-win Työntekijä hyötyy Parempi toimintakyky Parempi ansio- ja eläketaso Parempi elämänlaatu Työnantaja hyötyy Parempi työn tuottavuus Vähemmän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä Osaaminen säilyy työnantajan käytössä Työnantajakuva Pienemmät eläkekustannukset ja muut sivukulut Yhteiskunta hyötyy Tehdyn työn määrä säilyy tai jopa lisääntyy Valtiontalouden kestävyysvaje pienenee

18 Kuntoutusta tarvitsevat lapset vauvaiästä kouluikään KAAVIOKUVA SUOMALAISESTA KUNTOUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ Peruskoulussa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevat: vamman tai muun syyn vuoksi erityistä tukea tarvitsevat Kaikki taso 1 TYÖSSÄ KÄYVÄT Oireilevat taso 2 KOKO VÄESTÖ Vajaakuntoiset taso 3 Vajaakuntoiset työnhakijat Työkyvyttömät ja työkyvyttömyysuhanalaiset Työ/ liikennetapaturm. vamm. ja ammattitaut. sairastuneet Vaikeavammaiset alle yli 65 v. 65 v. Sotainvalidit ja rintamaveteraanit (Erityis-) neuvolatoiminta Lastenklinikat Erityispkl:t Erityiskasvatus Erityisopetus ja kokonaiskuntoutus Erityisoppilaitosten kuntoutus oppilaan ohjaus ja tuki koulukuraattori koulupsykologi terveydenhoitaja erityisopettaja Työpaikkojen TYKYtoiminta, työterveyshuolto terveyskeskus työterveyslääkäri KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ KUNTOUTUS Kelan harkinnanvarainen lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus Kelan vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Työhallinnon ammatillinen kuntoutus työvoimatoimistot Työvoiman palvelukeskukset perusterveydenhuollon kuntoutus erikoissairaanhoidon kuntoutus PÄÄASIALLINEN VASTUU KUNTOUTUKSESTA KOTIKUNNALLA Työeläkekuntoutus työeläkelaitokset Tapaturmaja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus tapaturmaja liikennevakuutuslaitokset Lähde: Järvikoski, STM:n monisteita 98:24, muokannut Eeva Leino 2005 Kelan vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALITOIMEN KUNTOUTUSPALVELUT vammaispalvelut, työ- ja toimintakeskusten palvelut, vanhustenhuolto, päihdehuolto, lastensuojelu ja muut kuntouttavat sosiaalipalvelut alle kouluikäisten lasten kotihoidon tukipalvelut, kehitysvammahuolto ASIAKASYHTEISTYÖRYHMÄT Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntoutus Valtiokonttori