Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Transkriptio

1 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä kuin vuonna Yleisimmin eläkkeelle siirryttiin iän vuoksi, uusista eläkkeensaajista 68 prosenttia siirtyi vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä 48 prosenttia oli 63-vuotiaita. 30 prosenttia eläkkeelle siirtyneistä aloitti työkyvyttömyyseläkkeellä. Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen Yleisimmin työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Näiden osuus uusista työkyvyttömyyseläkkeensaajista oli 43 prosenttia. 21 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeensaajista siirtyi eläkkeelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien johdosta. Tilastoja ISSN X (verkossa) Elise Haapamäki Puh. (09) etunimi.sukunimi@hel.fi h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s

2 Kaikki eläkkeelle siirtyneet Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana yhteensä henkeä. Yleisimmin siirryttiin vanhuuseläkkeelle. Uusista eläkkeensaajista 68 prosenttia eli henkeä aloitti vuoden 2010 aikana vanhuuseläkkeen. Työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtyi henkeä eli 35 prosenttia kaikista siirtyneistä. Työttömyyseläkkeen aloitti 233 henkeä eli 3 prosenttia eläkkeelle siirtyneistä. Lisäksi vuoden 2010 aikana 989 helsinkiläistä siirtyi osa-aikaeläkkeelle. Kaikkien eläkkeelle siirtyneiden määrä on lisääntynyt Helsingissä viiden vuoden aikana 17 prosenttia, ja lisäys johtuu vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrän kasvusta. Iän perusteella eläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana neljä prosenttia enemmän helsinkiläisiä kuin vuotta aikaisemmin. Viidessä vuodessa, vuodesta 2006 vuoteen 2010, vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut hengellä eli 60 prosentilla. Eläkkeelle siirtyi kuitenkin vuoden 2010 aikana neljä prosenttia vähemmän helsinkiläisiä kuin vuotta aikaisemmin. Tämä johtui pääasiassa työttömyyseläkkeen asteittaisesta lakkauttamisesta, työttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodessa 68 prosenttia. Myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin Helsingissä hieman harvemmin kuin vuotta aikaisemmin. Työkyvyttömyyden vuoksi siirtyi eläkkeelle yksi prosentti vähemmän helsinkiläisiä kuin vuotta aikaisemmin. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä onkin laskenut hitaasti jo useamman vuoden. Eroa viiden vuoden takaiseen on kahdeksan prosenttia ja ero vuoteen 2007, jolloin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi laskuun, on kymmenen prosenttia. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi vuonna prosenttia enemmän helsinkiläisiä kuin vuotta aikaisemmin ja viidessä vuodessa osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä on kasva- Kuva 1. Eläkkeelle siirtyneet Helsingissä eläkelajeittain , suluissa vuosien 2006 ja 2010 prosentuaalinen muutos Taulukko 1. Pääkaupunkiseudulla ja Suomessa asuvat eläkkeelle siirtyneet 2010 Lukumäärä Kaikki eläkelajit (ei sis. osa-aikaeläkkeitä) Helsinki Espoo Vantaa Suomessa asuvat Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osa-aikaeläke Eläkelaji, % eläkkeelle siirtyneistä Vanhuuseläke 67,5 72,0 67,5 59,8 Työkyvyttömyyseläke 29,9 24,6 28,8 35, Kaikki (17 %) Vanhuuseläke (60 %) Työkyvyttömyyseläke ( 8 %) Työttömyyseläke ( 72 %) Osa aikaeläke (37 %) 2

3 Taulukko 2. Helsingissä asuvat eläkkeelle siirtyneet, omaa eläkettä saavat ja väestö Lukumäärä Muutos % Eläkkeelle siirtyneet Kaikki eläkelajit Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osa-aikaeläke (ei sis. kaikki-lukuihin) Eläkkeelle siirtyneet ikäryhmittäin vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotta täyttäneet Omaa eläkettä saavat (pl. Osa-aikaeläke) vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Väestö vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Taulukon eri eläkelajit eivät ole yhteenlaskettavissa, koska henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean eläkelajin mukaista eläkettä. Kaikki eläkelajit -luvuissa henkilö esiintyy vain kerran., Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus nut 37 prosenttia. Helsingissä, kuten myös Espoossa ja Vantaalla, eläkkeelle siirryttiin hieman useammin iän vuoksi kuin koko maassa. Helsingissä ja Vantaalla uusista eläkkeensaajista 68 prosenttia ja Espoossa 72 prosenttia siirtyi vanhuuseläkkeelle, kun taas kaikista Suomessa asuvista eläkkeelle siirtyneistä 60 prosenttia aloitti vanhuuseläkkeen. Koko maassa uusista eläkkeensaajista hieman useampi siirtyi eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi kuin pääkaupunkiseudulla. Suomessa asuvista eläkkeelle siirtyneistä 35 prosenttia siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Helsingissä eläkkeelle siirtyneistä 30 prosenttia siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Vantaalla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 29 prosenttia ja Espoossa 25 prosenttia kaikista eläkkeelle siirtyneistä. Eläkkeelle siirtyneiden suhteuttamisessa väestöön täytyy huomioida myös jo eläkkeellä olevien osuus. Helsingissä vuonna 2010 kokoaikaista omaa eläkettä sai henkeä eli 23 prosenttia kaikista 16 vuotta täyttäneistä oli eläkkeellä. Näistä 6 prosenttia oli siirtynyt eläkkeelle vuoden 2010 aikana. Koko väestöön suhteutettuna Helsingissä asuvista 16 vuotta täyttäneistä 1,4 prosenttia siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana. Kaikista Suomessa asuvista 16 vuotta täyttäneistä eläkkeellä oli 30 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä ja heistä 5 prosenttia oli siirtynyt eläkkeelle vuoden 2010 aikana. Koko maassa vastaavanikäisestä väestöstä eläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana 1,6 prosenttia väestöstä. Kaikista vuoden 2010 aikana eläkkeelle siirtyneistä helsinkiläisistä 80 prosenttia oli vuotiaita. Heitä tarkasteltiin myös suhteuttamalla eläkkeelle siirtyneet ei-eläkkeellä olevaan väestöön. 1 1 Tarkempi ei-eläkkeellä olevan väestön määrittely laatuselosteessa. 3

4 Kaikista vuotiaista ei-eläkkeellä olevista yhdeksän prosenttia siirtyi eläkkeelle vuoden aikana vuotiaista kaksi prosenttia ja vuotiaista 19 prosenttia siirtyi eläkkeelle vuoden aikana. Miesten ja naisten väliset erot eläkkeelle siirtyneissä olivat hyvin pieniä. Kuten olettaa saattaakin, eläkkeelle vuoden aikana siirtyneiden osuus ei-eläkkeellä olevista kasvoi tasaisesti vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Vuonna vuotiaista ei-eläkkeellä olevista yksi prosentti siirtyi vuoden aikana eläkkeelle ja siirtyneiden osuus kasvoi hieman aina vanhempaan kohorttiin siirtyessä, niin että 62-vuotiaista helsinkiläisistä eläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana yhdeksän prosenttia. 63-vuotiasta ei-eläkkeellä olevista eläkkeelle siirtyi vuoden aikana 39 prosenttia. Tämä oli kuitenkin enemmän kuin vuotta vanhemmilla, joista eläkkeelle siirtyi vuoden aikana 38 prosenttia. 65-vuotiaista ei-eläkkeellä olevista eläkkeelle siirtyi vuoden aikana 55 prosenttia. Taulukko 3. Eläkkeelle siirtyneet vuotiaat, % -osuutena edellisen vuoden ei-eläkkeellä olevasta väestöstä Kaikki vuotiaat 7,8 8,3 9,3 8, vuotiaat 1,9 1,9 1,7 1, vuotiaat 17,7 18,1 20,1 18,8 Miehet vuotiaat 7,9 8,3 9,4 8, vuotiaat 2,0 2,1 1,9 1, vuotiaat 17,8 17,9 20,3 18,4 Naiset vuotiaat 7,8 8,3 9,1 8, vuotiaat 1,8 1,8 1,5 1, vuotiaat 17,7 18,2 19,8 19,2 Lähde: Eläketurvakeskus ja Kela Verrattuna neljän vuoden takaiseen, eläkkeelle siirtyneiden osuudessa ei ollut suuria eroja vuotiaiden osalta. Suurin vuosien välinen ero koski 60-vuotiaita eläkkeelle siirtyneitä. Vuonna 2007 vuoden aikana eläkkeelle siirtyi 13 prosenttia ei-eläkkeellä olevista 60-vuotiaista helsinkiläisistä ja vuonna 2010 samanikäisistä eläkkeelle siirtyi vain 4,5 prosenttia. Tämä johtuu työttömyyseläkkeen määrityksistä. Työttömyyseläkkeelle voivat siirtyä ennen vuotta 1950 syntyneet pitkäaikaistyöttömät, eli vuoden 2010 lopussa 60-vuotiaat rajautuvat juuri etuuden ulkopuolelle. 61- ja 62-vuotaat ei-eläkkeellä olevat siirtyivät eläkkeelle hieman useammin vuonna 2007 kuin vuonna 2010 kun taas sitä vanhemmissa ikäryhmissä ei-eläkkeellä olevat siirtyivät eläkkeelle useammin vuonna 2010 kuin vuonna Suomessa asuvista eläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana hieman useampi ei-eläkkeellä oleva kuin Helsingissä. Eroa Helsinkiin oli erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. 63-vuotiaista Suomessa asuvista ei-eläkkeellä olevista 46 prosenttia ja 64-vuotiaista 44 prosenttia jäi eläkkeelle vuoden 2010 aikana. Kuva 2. Eläkkeelle siirtyneet iän mukaan % -osuutena ei-eläkkeellä olevasta väestöstä Helsingissä ja koko maassa 60,0 50,0 40,0 % 30,0 20,0 10,0 0,0 Helsinki 2007 Helsinki 2010 Koko maa Ikä 4

5 65-vuotiaista suomalaisista eläkkeelle siirtyi 60,5 prosenttia, mikä oli kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin saman ikäisistä helsinkiläisistä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Vanhuuseläkkeelle siirtymisikä vaihtelee mm. eläkejärjestelmästä riippuen. Työeläkejärjestelmästä voi siirtyä eläkkeelle vuotiaana, tosin julkisella sektorilla eläkkeelle voi siirtyä aiemmin sovitun mukaisesti ns. henkilökohtaisessa tai ammatillisessa eläkeiässä ja merimieseläkelain mukaan ns. ansaitussa eläkeiässä. Kansaneläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta. Pitkäaikaistyöttömät voivat tietyin edellytyksin siirtyä eläkkeelle jo 62-vuotiaana. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 62-vuotiaana, tosin myös tässä julkisella sektorilla ja merimieseläkelaissa on siirtymisiässä tiettyjä lievennyksiä. Vanhuuseläkkeelle siirtymistä voi myös lykätä yli 68 vuoden iän täyttämisen, jolloin eläkkeeseen lasketaan ns. lykkäyskorotus. Kansaneläkkeen lykkäyskorotuksen ikäraja on 65 vuotta. (Eläketurvakeskus 2011). Esimerkiksi Helsingin kaupungin työtekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle (ei sis. varhennettua vanhuuseläkettä) vuonna 2010 keskimäärin 64-vuotiaina, kasvua viiden vuoden takaiseen oli 1,4 vuotta, kun vuonna 2006 vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,6-vuotiaina. (Helsingin kaupungin henkilöstöraportti 2010). Vanhuuseläkkeelle siirtyi Helsingissä vuoden 2010 aikana henkeä, joista 43 prosenttia oli miehiä ja 57 prosenttia naisia. Eläkkeelle siirtyneistä 16 henkeä oli alle 55-vuotiaita, lisäksi 15 henkeä oli eläkkeelle siirtyessään täyttänyt 69 vuotta. Yleisimmin vanhuuseläkkeelle siirryttiin 63-vuotiaana. Vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä helsinkiläisistä miehistä hieman yli puolet, 51 prosenttia, oli 63-vuotiaita. Naisista 63-vuotiaita oli 47 prosenttia. Kaiken kaikkiaan eläkkeelle siirtyneistä 48 prosenttia oli 63-vuotiaita. Vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä 1,6 prosenttia oli alle 60-vuotiaita. Vuonna 2006 vastaavaikäisiä oli 4 prosenttia uusista vanhuuseläkeläisistä. Eläkkeelle vuonna 2010 siirtyneistä 14 prosenttia oli vuotiaita. Viisi vuotta aiemmin ikäluokan osuus vanhuuseläkkeelle siirtyneistä oli 24 prosenttia. Sekä vuonna 2010 että 2006 vanhuuseläkkeelle siirtyneet olivat yleisimmin Kuva 3. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 55 vuotta täyttäneet iän mukaan Helsingissä vuosina 2006 ja Taulukko 4. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 2006 ja 2010 Helsingissä ikäryhmittäin Kaikki Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä % Alle 60-vuotiaita 4,0 4,3 3,8 1,6 2,4 1, vuotiaita 24,1 21,6 26,1 13, ,7 63-vuotiaita 38,6 42,1 36,0 48,4 50,7 46, vuotiaita 31,1 29,9 32,1 30,3 27,9 32,2 66 vuotta täyttäneitä 2,1 2,2 2,1 6,2 7,0 5,5 Yhteensä Ikä 5

6 63-vuotiaita. Vuonna vuotiaana eläkkeelle siirtyi 48 prosenttia ja vuonna prosenttia kaikista vuoden aikana eläkkeelle siirtyneistä. 30 prosenttia vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyvistä siirtyi eläkkeelle vuotiaana, vuonna 2006 ikäryhmän osuus eläkkeelle siirtyneistä oli lähes sama, 31 prosenttia. 66 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia eläkkeelle siirtyneistä oli vuonna 2006 kaksi prosenttia kun viisi vuotta myöhemmin heidän osuutensa oli jo kuusi prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkettä voidaan myöntää henkilölle, jolla on työkykyä alentava sairaus, jonka voidaan arvioida kestävän vähintään vuoden. Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle on mahdollista siirtyä vuotiaana ja kansaneläkejärjestelmästä vuotiaana. (Eläketurvakeskus 2011). Helsingissä työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana henkeä. Näistä 49 prosenttia oli miehiä ja 51 prosenttia naisia. 40 prosenttia vuoden 2010 aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä helsinkiläisistä oli alle 50-vuotiaita. Yleisimmin työkyvyttömyyseläkkeelle vuoden 2010 aikana siirtyneet olivat kuitenkin vähintään viisikymppisiä, siirtyneistä 15 prosenttia oli vuotiaita ja 28 prosenttia vuotiaita. 18 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli eläkkeelle siirtyessään ehtinyt täyttää 60 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle vuoden aikana siirtyneiden ikäjakauma oli lähes yhtäläinen viisi vuotta aikaisemmin. Poikkeuksena vuotiaat, joita vuonna 2006 oli työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 18 prosenttia ( %) sekä 60 vuotta täyttäneet, joiden osuus oli vuonna prosenttia ( %). Kuva 4. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ikäryhmittäin vuotiaina ja iän mukaan vuotiaina Helsingissä 2006 ja 2010 Taulukko 5. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairauspääryhmän mukaan, % osuutena kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä Helsinki Suomessa asuvat Kaikki työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Sairauspääryhmä (% kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (V) 44,0 42,9 33,0 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet (XIII) 19,8 21,2 31,8 Hermoston sairaudet (VI) 7,0 7,4 7,2 Kasvaimet (II) 7,0 7,3 6,1 Verenkiertoelinten sairaudet (IX) 6,4 7,3 7,1 Vammat, myrkytykset ym. (XIX) 6,0 5,8 6,6 Muut sairauspääryhmät 9,8 8,1 8,2 Yhteensä Ikäryhmä Ikä 6

7 Kuva 5. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Helsingissä 2010 sairauspääryhmän mukaan, % -osuutena kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (V) Tuki ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet (XIII) Hermoston sairaudet (VI) Kansaneläkelaitoksen tutkimuksen pohjalta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan. Yhtenä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ryhmänä ovat ikääntyneet, jotka ovat ehtineet tehdä pitkän työuran, kärsivät tuki- ja liikuntaelinten sairauksista ja jotka ovat ansainneet vähintään kohtuullisen eläketurvan eli saavat pelkkää työeläkettä. Toinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ryhmä ovat henkilöt, joiden työurasta löytyy työttömyyttä ja katkoja, ja joiden eläkkeen taustalta löytyy usein mielenterveyden ongelmia ja päihteiden aiheuttamia vaurioita. Näiden pientä työeläkettä täydentää kansaneläke. Kolmas ryhmä ovat suoraan, suhteellisen nuorena, monesti mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneet, jotka eivät ole koskaan siirtyneet työelämään ja saavat pelkkää kansaneläkettä. (Blomgren, Hytti ja Gould 2011.) 43 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä siirtyi eläkkeelle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairauksien vuoksi eläkkeelle siirtyi 21 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä. Sekä hermoston sairauksien, kasvaimien ja verenkiertoelinten sairauksien osuus kaikista uusista työkyvyttömyyseläkkeistä oli 7 prosenttia. Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset olivat työkyvyttömyyseläkkeen syynä 6 prosentissa alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä. Muiden diagnoosien osuus alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä oli hyvin pieni. Helsingissä työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin useammin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi kuin koko maassa. Suomessa asuvista eläkkeelle siirtyneistä 33 prosenttia siirtyi eläkkeelle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi, kun Helsingissä näiden osuus oli 10 prosenttiyksikköä korkeampi. Vastaavasti Helsingissä alkoi koko maata vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi. Helsingissä alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä 21 prosenttia ja koko maassa 32 prosenttia johtui tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Kasvaimet (II) Verenkiertoelinten sairaudet (IX) Vammat, myrkytykset ym. (XIX) Muut sairauspääryhmät 7

8 Laatuseloste AINEISTO Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteistilastot Suomen eläkkeensaajista. KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jolla alkaa oma työ- tai kansaneläke tilastovuoden aikana. Omaeläkkeitä ovat vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyyseläke sekä maatalouden erityiseläke. Lisäksi edellytetään, ettei henkilö ole saanut mitään omaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Eri eläkelajit eivät ole yhteenlaskettavissa, koska henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean eläkelajin mukaista eläkettä. Kaikki eläkelajit -luvuissa henkilö esiintyy vain kerran. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi. He eivät siten ole mukana eläkkeelle siirtyneiden kokonaismäärässä. Osaaikaeläkkeensaajat tulevat mukaan eläkkeelle siirtyneiden kokonaislukuihin vasta sinä vuonna, kun he siirtyvät jollekin muulle omalle eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneen ikä on pääsääntöisesti henkilön ikä eläkkeen alkaessa. Laskettaessa eläkkeelle siirtyneiden osuutta väestöstä ikäryhmittäin, käytetään henkilön ikää tilastovuoden lopussa. Eläkkeelle siirtyneiden väestöosuuden laskennassa käytetään tilastovuotta edeltävän vuoden lopun Kelan väestöä, josta on poistettu eläkkeensaajat (pl. perhe-eläkkeen- ja osa-aikaeläkkeensaajat). Laskelmat eivät huomioi vuoden aikana tapahtuneita väestömuutoksia. Lähde: Tilasto Suomen eläkkeensaajista SVT. Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos LÄHTEET Blomgren Jenni, Hytti Helka, Gould Raija. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työttömyys- ja sairaustausta eri eläkejärjestelmissä. Helsinki: Kela, Nettityöpapereita 26, Helsingin kaupungin Henkilöstöraportti Tilasto Suomen eläkkeensaajista SVT. Helsinki. Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos Vanhuuseläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka vanhuuseläke alkaa tilastovuonna ja joka ei ole saanut minkään lajista omaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Työkyvyttömyys ja työttömyyseläkkeen kohdalla edellytetään, ettei henkilö ole saanut kyseisen eläkelajin mukaista eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. 8