Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010"

Transkriptio

1 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä kuin vuonna Yleisimmin eläkkeelle siirryttiin iän vuoksi, uusista eläkkeensaajista 68 prosenttia siirtyi vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä 48 prosenttia oli 63-vuotiaita. 30 prosenttia eläkkeelle siirtyneistä aloitti työkyvyttömyyseläkkeellä. Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen Yleisimmin työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Näiden osuus uusista työkyvyttömyyseläkkeensaajista oli 43 prosenttia. 21 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeensaajista siirtyi eläkkeelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien johdosta. Tilastoja ISSN X (verkossa) Elise Haapamäki Puh. (09) h t t p : / / w w w. h e l. f i / t i e t o k e s k u s

2 Kaikki eläkkeelle siirtyneet Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana yhteensä henkeä. Yleisimmin siirryttiin vanhuuseläkkeelle. Uusista eläkkeensaajista 68 prosenttia eli henkeä aloitti vuoden 2010 aikana vanhuuseläkkeen. Työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtyi henkeä eli 35 prosenttia kaikista siirtyneistä. Työttömyyseläkkeen aloitti 233 henkeä eli 3 prosenttia eläkkeelle siirtyneistä. Lisäksi vuoden 2010 aikana 989 helsinkiläistä siirtyi osa-aikaeläkkeelle. Kaikkien eläkkeelle siirtyneiden määrä on lisääntynyt Helsingissä viiden vuoden aikana 17 prosenttia, ja lisäys johtuu vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrän kasvusta. Iän perusteella eläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana neljä prosenttia enemmän helsinkiläisiä kuin vuotta aikaisemmin. Viidessä vuodessa, vuodesta 2006 vuoteen 2010, vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut hengellä eli 60 prosentilla. Eläkkeelle siirtyi kuitenkin vuoden 2010 aikana neljä prosenttia vähemmän helsinkiläisiä kuin vuotta aikaisemmin. Tämä johtui pääasiassa työttömyyseläkkeen asteittaisesta lakkauttamisesta, työttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodessa 68 prosenttia. Myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin Helsingissä hieman harvemmin kuin vuotta aikaisemmin. Työkyvyttömyyden vuoksi siirtyi eläkkeelle yksi prosentti vähemmän helsinkiläisiä kuin vuotta aikaisemmin. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä onkin laskenut hitaasti jo useamman vuoden. Eroa viiden vuoden takaiseen on kahdeksan prosenttia ja ero vuoteen 2007, jolloin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi laskuun, on kymmenen prosenttia. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi vuonna prosenttia enemmän helsinkiläisiä kuin vuotta aikaisemmin ja viidessä vuodessa osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä on kasva- Kuva 1. Eläkkeelle siirtyneet Helsingissä eläkelajeittain , suluissa vuosien 2006 ja 2010 prosentuaalinen muutos Taulukko 1. Pääkaupunkiseudulla ja Suomessa asuvat eläkkeelle siirtyneet 2010 Lukumäärä Kaikki eläkelajit (ei sis. osa-aikaeläkkeitä) Helsinki Espoo Vantaa Suomessa asuvat Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osa-aikaeläke Eläkelaji, % eläkkeelle siirtyneistä Vanhuuseläke 67,5 72,0 67,5 59,8 Työkyvyttömyyseläke 29,9 24,6 28,8 35, Kaikki (17 %) Vanhuuseläke (60 %) Työkyvyttömyyseläke ( 8 %) Työttömyyseläke ( 72 %) Osa aikaeläke (37 %) 2

3 Taulukko 2. Helsingissä asuvat eläkkeelle siirtyneet, omaa eläkettä saavat ja väestö Lukumäärä Muutos % Eläkkeelle siirtyneet Kaikki eläkelajit Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osa-aikaeläke (ei sis. kaikki-lukuihin) Eläkkeelle siirtyneet ikäryhmittäin vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotta täyttäneet Omaa eläkettä saavat (pl. Osa-aikaeläke) vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Väestö vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Taulukon eri eläkelajit eivät ole yhteenlaskettavissa, koska henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean eläkelajin mukaista eläkettä. Kaikki eläkelajit -luvuissa henkilö esiintyy vain kerran., Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus nut 37 prosenttia. Helsingissä, kuten myös Espoossa ja Vantaalla, eläkkeelle siirryttiin hieman useammin iän vuoksi kuin koko maassa. Helsingissä ja Vantaalla uusista eläkkeensaajista 68 prosenttia ja Espoossa 72 prosenttia siirtyi vanhuuseläkkeelle, kun taas kaikista Suomessa asuvista eläkkeelle siirtyneistä 60 prosenttia aloitti vanhuuseläkkeen. Koko maassa uusista eläkkeensaajista hieman useampi siirtyi eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi kuin pääkaupunkiseudulla. Suomessa asuvista eläkkeelle siirtyneistä 35 prosenttia siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Helsingissä eläkkeelle siirtyneistä 30 prosenttia siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Vantaalla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 29 prosenttia ja Espoossa 25 prosenttia kaikista eläkkeelle siirtyneistä. Eläkkeelle siirtyneiden suhteuttamisessa väestöön täytyy huomioida myös jo eläkkeellä olevien osuus. Helsingissä vuonna 2010 kokoaikaista omaa eläkettä sai henkeä eli 23 prosenttia kaikista 16 vuotta täyttäneistä oli eläkkeellä. Näistä 6 prosenttia oli siirtynyt eläkkeelle vuoden 2010 aikana. Koko väestöön suhteutettuna Helsingissä asuvista 16 vuotta täyttäneistä 1,4 prosenttia siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana. Kaikista Suomessa asuvista 16 vuotta täyttäneistä eläkkeellä oli 30 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä ja heistä 5 prosenttia oli siirtynyt eläkkeelle vuoden 2010 aikana. Koko maassa vastaavanikäisestä väestöstä eläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana 1,6 prosenttia väestöstä. Kaikista vuoden 2010 aikana eläkkeelle siirtyneistä helsinkiläisistä 80 prosenttia oli vuotiaita. Heitä tarkasteltiin myös suhteuttamalla eläkkeelle siirtyneet ei-eläkkeellä olevaan väestöön. 1 1 Tarkempi ei-eläkkeellä olevan väestön määrittely laatuselosteessa. 3

4 Kaikista vuotiaista ei-eläkkeellä olevista yhdeksän prosenttia siirtyi eläkkeelle vuoden aikana vuotiaista kaksi prosenttia ja vuotiaista 19 prosenttia siirtyi eläkkeelle vuoden aikana. Miesten ja naisten väliset erot eläkkeelle siirtyneissä olivat hyvin pieniä. Kuten olettaa saattaakin, eläkkeelle vuoden aikana siirtyneiden osuus ei-eläkkeellä olevista kasvoi tasaisesti vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Vuonna vuotiaista ei-eläkkeellä olevista yksi prosentti siirtyi vuoden aikana eläkkeelle ja siirtyneiden osuus kasvoi hieman aina vanhempaan kohorttiin siirtyessä, niin että 62-vuotiaista helsinkiläisistä eläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana yhdeksän prosenttia. 63-vuotiasta ei-eläkkeellä olevista eläkkeelle siirtyi vuoden aikana 39 prosenttia. Tämä oli kuitenkin enemmän kuin vuotta vanhemmilla, joista eläkkeelle siirtyi vuoden aikana 38 prosenttia. 65-vuotiaista ei-eläkkeellä olevista eläkkeelle siirtyi vuoden aikana 55 prosenttia. Taulukko 3. Eläkkeelle siirtyneet vuotiaat, % -osuutena edellisen vuoden ei-eläkkeellä olevasta väestöstä Kaikki vuotiaat 7,8 8,3 9,3 8, vuotiaat 1,9 1,9 1,7 1, vuotiaat 17,7 18,1 20,1 18,8 Miehet vuotiaat 7,9 8,3 9,4 8, vuotiaat 2,0 2,1 1,9 1, vuotiaat 17,8 17,9 20,3 18,4 Naiset vuotiaat 7,8 8,3 9,1 8, vuotiaat 1,8 1,8 1,5 1, vuotiaat 17,7 18,2 19,8 19,2 Lähde: Eläketurvakeskus ja Kela Verrattuna neljän vuoden takaiseen, eläkkeelle siirtyneiden osuudessa ei ollut suuria eroja vuotiaiden osalta. Suurin vuosien välinen ero koski 60-vuotiaita eläkkeelle siirtyneitä. Vuonna 2007 vuoden aikana eläkkeelle siirtyi 13 prosenttia ei-eläkkeellä olevista 60-vuotiaista helsinkiläisistä ja vuonna 2010 samanikäisistä eläkkeelle siirtyi vain 4,5 prosenttia. Tämä johtuu työttömyyseläkkeen määrityksistä. Työttömyyseläkkeelle voivat siirtyä ennen vuotta 1950 syntyneet pitkäaikaistyöttömät, eli vuoden 2010 lopussa 60-vuotiaat rajautuvat juuri etuuden ulkopuolelle. 61- ja 62-vuotaat ei-eläkkeellä olevat siirtyivät eläkkeelle hieman useammin vuonna 2007 kuin vuonna 2010 kun taas sitä vanhemmissa ikäryhmissä ei-eläkkeellä olevat siirtyivät eläkkeelle useammin vuonna 2010 kuin vuonna Suomessa asuvista eläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana hieman useampi ei-eläkkeellä oleva kuin Helsingissä. Eroa Helsinkiin oli erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. 63-vuotiaista Suomessa asuvista ei-eläkkeellä olevista 46 prosenttia ja 64-vuotiaista 44 prosenttia jäi eläkkeelle vuoden 2010 aikana. Kuva 2. Eläkkeelle siirtyneet iän mukaan % -osuutena ei-eläkkeellä olevasta väestöstä Helsingissä ja koko maassa 60,0 50,0 40,0 % 30,0 20,0 10,0 0,0 Helsinki 2007 Helsinki 2010 Koko maa Ikä 4

5 65-vuotiaista suomalaisista eläkkeelle siirtyi 60,5 prosenttia, mikä oli kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin saman ikäisistä helsinkiläisistä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Vanhuuseläkkeelle siirtymisikä vaihtelee mm. eläkejärjestelmästä riippuen. Työeläkejärjestelmästä voi siirtyä eläkkeelle vuotiaana, tosin julkisella sektorilla eläkkeelle voi siirtyä aiemmin sovitun mukaisesti ns. henkilökohtaisessa tai ammatillisessa eläkeiässä ja merimieseläkelain mukaan ns. ansaitussa eläkeiässä. Kansaneläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta. Pitkäaikaistyöttömät voivat tietyin edellytyksin siirtyä eläkkeelle jo 62-vuotiaana. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 62-vuotiaana, tosin myös tässä julkisella sektorilla ja merimieseläkelaissa on siirtymisiässä tiettyjä lievennyksiä. Vanhuuseläkkeelle siirtymistä voi myös lykätä yli 68 vuoden iän täyttämisen, jolloin eläkkeeseen lasketaan ns. lykkäyskorotus. Kansaneläkkeen lykkäyskorotuksen ikäraja on 65 vuotta. (Eläketurvakeskus 2011). Esimerkiksi Helsingin kaupungin työtekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle (ei sis. varhennettua vanhuuseläkettä) vuonna 2010 keskimäärin 64-vuotiaina, kasvua viiden vuoden takaiseen oli 1,4 vuotta, kun vuonna 2006 vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,6-vuotiaina. (Helsingin kaupungin henkilöstöraportti 2010). Vanhuuseläkkeelle siirtyi Helsingissä vuoden 2010 aikana henkeä, joista 43 prosenttia oli miehiä ja 57 prosenttia naisia. Eläkkeelle siirtyneistä 16 henkeä oli alle 55-vuotiaita, lisäksi 15 henkeä oli eläkkeelle siirtyessään täyttänyt 69 vuotta. Yleisimmin vanhuuseläkkeelle siirryttiin 63-vuotiaana. Vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä helsinkiläisistä miehistä hieman yli puolet, 51 prosenttia, oli 63-vuotiaita. Naisista 63-vuotiaita oli 47 prosenttia. Kaiken kaikkiaan eläkkeelle siirtyneistä 48 prosenttia oli 63-vuotiaita. Vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä 1,6 prosenttia oli alle 60-vuotiaita. Vuonna 2006 vastaavaikäisiä oli 4 prosenttia uusista vanhuuseläkeläisistä. Eläkkeelle vuonna 2010 siirtyneistä 14 prosenttia oli vuotiaita. Viisi vuotta aiemmin ikäluokan osuus vanhuuseläkkeelle siirtyneistä oli 24 prosenttia. Sekä vuonna 2010 että 2006 vanhuuseläkkeelle siirtyneet olivat yleisimmin Kuva 3. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 55 vuotta täyttäneet iän mukaan Helsingissä vuosina 2006 ja Taulukko 4. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 2006 ja 2010 Helsingissä ikäryhmittäin Kaikki Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä % Alle 60-vuotiaita 4,0 4,3 3,8 1,6 2,4 1, vuotiaita 24,1 21,6 26,1 13, ,7 63-vuotiaita 38,6 42,1 36,0 48,4 50,7 46, vuotiaita 31,1 29,9 32,1 30,3 27,9 32,2 66 vuotta täyttäneitä 2,1 2,2 2,1 6,2 7,0 5,5 Yhteensä Ikä 5

6 63-vuotiaita. Vuonna vuotiaana eläkkeelle siirtyi 48 prosenttia ja vuonna prosenttia kaikista vuoden aikana eläkkeelle siirtyneistä. 30 prosenttia vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle siirtyvistä siirtyi eläkkeelle vuotiaana, vuonna 2006 ikäryhmän osuus eläkkeelle siirtyneistä oli lähes sama, 31 prosenttia. 66 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia eläkkeelle siirtyneistä oli vuonna 2006 kaksi prosenttia kun viisi vuotta myöhemmin heidän osuutensa oli jo kuusi prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkettä voidaan myöntää henkilölle, jolla on työkykyä alentava sairaus, jonka voidaan arvioida kestävän vähintään vuoden. Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle on mahdollista siirtyä vuotiaana ja kansaneläkejärjestelmästä vuotiaana. (Eläketurvakeskus 2011). Helsingissä työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtyi vuoden 2010 aikana henkeä. Näistä 49 prosenttia oli miehiä ja 51 prosenttia naisia. 40 prosenttia vuoden 2010 aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä helsinkiläisistä oli alle 50-vuotiaita. Yleisimmin työkyvyttömyyseläkkeelle vuoden 2010 aikana siirtyneet olivat kuitenkin vähintään viisikymppisiä, siirtyneistä 15 prosenttia oli vuotiaita ja 28 prosenttia vuotiaita. 18 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli eläkkeelle siirtyessään ehtinyt täyttää 60 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle vuoden aikana siirtyneiden ikäjakauma oli lähes yhtäläinen viisi vuotta aikaisemmin. Poikkeuksena vuotiaat, joita vuonna 2006 oli työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä 18 prosenttia ( %) sekä 60 vuotta täyttäneet, joiden osuus oli vuonna prosenttia ( %). Kuva 4. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ikäryhmittäin vuotiaina ja iän mukaan vuotiaina Helsingissä 2006 ja 2010 Taulukko 5. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairauspääryhmän mukaan, % osuutena kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä Helsinki Suomessa asuvat Kaikki työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Sairauspääryhmä (% kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (V) 44,0 42,9 33,0 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet (XIII) 19,8 21,2 31,8 Hermoston sairaudet (VI) 7,0 7,4 7,2 Kasvaimet (II) 7,0 7,3 6,1 Verenkiertoelinten sairaudet (IX) 6,4 7,3 7,1 Vammat, myrkytykset ym. (XIX) 6,0 5,8 6,6 Muut sairauspääryhmät 9,8 8,1 8,2 Yhteensä Ikäryhmä Ikä 6

7 Kuva 5. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Helsingissä 2010 sairauspääryhmän mukaan, % -osuutena kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (V) Tuki ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet (XIII) Hermoston sairaudet (VI) Kansaneläkelaitoksen tutkimuksen pohjalta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan. Yhtenä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ryhmänä ovat ikääntyneet, jotka ovat ehtineet tehdä pitkän työuran, kärsivät tuki- ja liikuntaelinten sairauksista ja jotka ovat ansainneet vähintään kohtuullisen eläketurvan eli saavat pelkkää työeläkettä. Toinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ryhmä ovat henkilöt, joiden työurasta löytyy työttömyyttä ja katkoja, ja joiden eläkkeen taustalta löytyy usein mielenterveyden ongelmia ja päihteiden aiheuttamia vaurioita. Näiden pientä työeläkettä täydentää kansaneläke. Kolmas ryhmä ovat suoraan, suhteellisen nuorena, monesti mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneet, jotka eivät ole koskaan siirtyneet työelämään ja saavat pelkkää kansaneläkettä. (Blomgren, Hytti ja Gould 2011.) 43 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä siirtyi eläkkeelle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairauksien vuoksi eläkkeelle siirtyi 21 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä. Sekä hermoston sairauksien, kasvaimien ja verenkiertoelinten sairauksien osuus kaikista uusista työkyvyttömyyseläkkeistä oli 7 prosenttia. Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset olivat työkyvyttömyyseläkkeen syynä 6 prosentissa alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä. Muiden diagnoosien osuus alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä oli hyvin pieni. Helsingissä työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin useammin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi kuin koko maassa. Suomessa asuvista eläkkeelle siirtyneistä 33 prosenttia siirtyi eläkkeelle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi, kun Helsingissä näiden osuus oli 10 prosenttiyksikköä korkeampi. Vastaavasti Helsingissä alkoi koko maata vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi. Helsingissä alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä 21 prosenttia ja koko maassa 32 prosenttia johtui tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Kasvaimet (II) Verenkiertoelinten sairaudet (IX) Vammat, myrkytykset ym. (XIX) Muut sairauspääryhmät 7

8 Laatuseloste AINEISTO Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteistilastot Suomen eläkkeensaajista. KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jolla alkaa oma työ- tai kansaneläke tilastovuoden aikana. Omaeläkkeitä ovat vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyyseläke sekä maatalouden erityiseläke. Lisäksi edellytetään, ettei henkilö ole saanut mitään omaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Eri eläkelajit eivät ole yhteenlaskettavissa, koska henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti usean eläkelajin mukaista eläkettä. Kaikki eläkelajit -luvuissa henkilö esiintyy vain kerran. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi. He eivät siten ole mukana eläkkeelle siirtyneiden kokonaismäärässä. Osaaikaeläkkeensaajat tulevat mukaan eläkkeelle siirtyneiden kokonaislukuihin vasta sinä vuonna, kun he siirtyvät jollekin muulle omalle eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneen ikä on pääsääntöisesti henkilön ikä eläkkeen alkaessa. Laskettaessa eläkkeelle siirtyneiden osuutta väestöstä ikäryhmittäin, käytetään henkilön ikää tilastovuoden lopussa. Eläkkeelle siirtyneiden väestöosuuden laskennassa käytetään tilastovuotta edeltävän vuoden lopun Kelan väestöä, josta on poistettu eläkkeensaajat (pl. perhe-eläkkeen- ja osa-aikaeläkkeensaajat). Laskelmat eivät huomioi vuoden aikana tapahtuneita väestömuutoksia. Lähde: Tilasto Suomen eläkkeensaajista SVT. Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos LÄHTEET Blomgren Jenni, Hytti Helka, Gould Raija. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työttömyys- ja sairaustausta eri eläkejärjestelmissä. Helsinki: Kela, Nettityöpapereita 26, Helsingin kaupungin Henkilöstöraportti Tilasto Suomen eläkkeensaajista SVT. Helsinki. Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos Vanhuuseläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka vanhuuseläke alkaa tilastovuonna ja joka ei ole saanut minkään lajista omaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Työkyvyttömyys ja työttömyyseläkkeen kohdalla edellytetään, ettei henkilö ole saanut kyseisen eläkelajin mukaista eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. 8

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työttömyysja sairaustausta eri eläkejärjestelmissä

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työttömyysja sairaustausta eri eläkejärjestelmissä Nettityöpapereita 26/2011 Jenni Blomgren, Helka Hytti ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työttömyysja sairaustausta eri eläkejärjestelmissä Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Jenni Blomgren,

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

04/2015. Katsaus eläketurvaan vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

04/2015. Katsaus eläketurvaan vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 04/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Katsaus eläketurvaan vuonna 2014 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 04/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Katsaus eläketurvaan vuonna 2014 Heidi

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän YRITTÄJÄN eläke Yrittäjän YEL-eläke turvaa toimeentuloa silloin, kun yrittäjä täyttää eläkkeeseen oikeuttavan iän, yritystoiminta vähenee tai yrittäjätoiminta päättyy sairauden tai kuoleman vuoksi. Jos

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ seminaari Rovaniemi 5.-6.6.2014 Marja-Leena Suhonen Keva Työ- ja virkasuhteisia KuEL:n piirissä

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

06/2015. Eläkkeellä ja työssä. Eläketurvakeskus. Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina 2007 2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA

06/2015. Eläkkeellä ja työssä. Eläketurvakeskus. Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina 2007 2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA 06/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Eläkkeellä ja työssä Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina 2007 2013 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 06/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA

Lisätiedot

Tilastotietoja VaEL-eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: tilastot@keva.fi

Tilastotietoja VaEL-eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: tilastot@keva.fi Tilastotietoja VaEL-eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt VaEL-eläke- ja etuuspäätökset lajeittain 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat, kpl 2015 2014 Muutos, % Vanhuuseläkkeet¹

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan

Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan Ks. tarkemmin: Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista, toim. Kautto & Risku. Eläketurvakeskuksen

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

06/2014. Eläkkeellä ja työssä. Eläketurvakeskus. Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina 2007 2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA

06/2014. Eläkkeellä ja työssä. Eläketurvakeskus. Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina 2007 2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA 06/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Eläkkeellä ja työssä Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina 2007 2012 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 06/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA

Lisätiedot

LAUSUNTO NS. VANHOISTA ELÄKKEISTÄ AIHEUTUVIEN VASTUIDEN ARVON- MÄÄRITYKSESTÄ KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO NS. VANHOISTA ELÄKKEISTÄ AIHEUTUVIEN VASTUIDEN ARVON- MÄÄRITYKSESTÄ KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 3/96 KUNTAJAOSTO Tämä lausunto on kumottu 7.4.2009 ja korvattu lausunnolla 89/2009 16.9.1996 LAUSUNTO NS. VANHOISTA ELÄKKEISTÄ AIHEUTUVIEN VASTUIDEN ARVON- MÄÄRITYKSESTÄ

Lisätiedot

Tilastotietoja KiEL eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: tilastot@keva.fi

Tilastotietoja KiEL eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: tilastot@keva.fi Tilastotietoja KiEL eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Saapuneiden KiEL eläkehakemusten määrä eläkelajeittain 2015 ja 2014 Eläkelaji 2015 2014 Muutos, % Vanhuuseläkkeet 837 814 2,8

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ KATSAUS KAROLIINA KOSKENVUO, HELKA HYTTI, ILONA AUTTI-RÄMÖ SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ Vuonna 1999 voimaan tulleen nuoren kuntoutusrahaa koskeneen

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Helka Hytti, Pirjo Ylöstalo ja Esko Ruhanen. Työkyvyttömyyseläkkeissä virta vie entistä enemmän kansaneläkkeelle

Helka Hytti, Pirjo Ylöstalo ja Esko Ruhanen. Työkyvyttömyyseläkkeissä virta vie entistä enemmän kansaneläkkeelle Helka Hytti, Pirjo Ylöstalo ja Esko Ruhanen Työkyvyttömyyseläkkeissä virta vie entistä enemmän kansaneläkkeelle Helsinki 2006 Kirjoittajat Helka Hytti, johtava tutkija, Kela, tutkimusosasto helka.hytti@kela.fi

Lisätiedot

04/2014. Työeläkeindikaattorit 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

04/2014. Työeläkeindikaattorit 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 04/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA Työeläkeindikaattorit 2014 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 04/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA Työeläkeindikaattorit 2014 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut 28.4.2010 Heikki Palomäki Asiantuntijalääkäri, dosentti Kansaneläkelaitos Terveysosasto 1 Osasairauspäiväraha 2007 (I) Tavoitteena järjestelmä, joka Tukisi vakuutetun

Lisätiedot

05/2014. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria. Eläketurvakeskus. Rekisteripohjainen tarkastelu

05/2014. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria. Eläketurvakeskus. Rekisteripohjainen tarkastelu 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen tarkastelu Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä?

Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä? Mitä tiedämme 65 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista helsinkiläisistä? Asta Manninen & tieken asiantuntijat Helsingin kaupungin tietokeskus 27.1.214 Väestö 5.2.215 2 Väestö Helsingissä asui vuoden

Lisätiedot

04/2015. Työeläkeindikaattorit 2015. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

04/2015. Työeläkeindikaattorit 2015. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 04/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA Työeläkeindikaattorit 2015 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 04/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA Työeläkeindikaattorit 2015 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

Lisätiedot

05/2013. Työeläkeindikaattorit. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

05/2013. Työeläkeindikaattorit. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 05/2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA Työeläkeindikaattorit Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 05/2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN KATSAUKSIA Työeläkeindikaattorit Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

Lisätiedot

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011 32 2012 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2011 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90,

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6 Suomen ja Liettuan sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 Sisällys Johdanto... 3 Keitä sopimus koskee... 3 Sosiaaliturvan määräytymisen

Lisätiedot

Työelämä. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Työelämä. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Työelämä Konsultit 2HPO 1 55-64 -vuotiaiden työllisyysaste EU:ssa 60 % 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 EU-15 Suomi EU-27 Lähde:

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2013. Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2014, info

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2013. Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2014, info Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2013 Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2014, info Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisen ajan odote Eläketurvakeskus 2 Eläkkeelle

Lisätiedot

Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla 1995 2008

Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla 1995 2008 K A T S A U S Karoliina Koskenvuo, Helka Hytti ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla 1995 Väestön ikääntymisen takia työuria pitäisi pidentää

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Kuntiin tuloksellisuutta hyödyntämällä työssä jaksamisen työkaluja. Ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm Keva

Kuntiin tuloksellisuutta hyödyntämällä työssä jaksamisen työkaluja. Ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm Keva Kuntiin tuloksellisuutta hyödyntämällä työssä jaksamisen työkaluja Ylilääkäri Keva Keva Jäsenyhteisöjä (1.1.2012) 923 - kaupungit 107 - kunnat 229 - kuntayhtymät 164 - osakeyhtiöt 404 - yhdistykset 12

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen Työstä työeläkettä Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu Kuvitus: Anssi Keränen Suomalainen sosiaalivakuutus Työeläke on keskeinen osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työstäsi kasvaa työeläke! Työeläke

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Eläkeikäisten elinolot Helsingissä

Eläkeikäisten elinolot Helsingissä HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja Eläkeikäisten elinolot Helsingissä 2005 10 Yli 75-vuotiaiden osuus, % väestöstä, 250 m ruuduissa 0-0,7 (390) 0,8-3,3 (610) 3,4-7,0 (429) 7,1-72,8 (158)

Lisätiedot

TILASTO SUOMEN ELÄKKEENSAAJISTA STATISTIK ÖVER PENSIONSTAGARNA I FINLAND STATISTICAL YEARBOOK OF PENSIONERS IN FINLAND

TILASTO SUOMEN ELÄKKEENSAAJISTA STATISTIK ÖVER PENSIONSTAGARNA I FINLAND STATISTICAL YEARBOOK OF PENSIONERS IN FINLAND 2014 TILASTO SUOMEN ELÄKKEENSAAJISTA STATISTIK ÖVER PENSIONSTAGARNA I FINLAND STATISTICAL YEARBOOK OF PENSIONERS IN FINLAND Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1 Taidemaalariliitto ry 10.1.2011 Ari Aaltonen, VTM Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1. Yhteenveto tuloksista Taidemaalariliiton jäsenistön keskuudessa tehty eläketutkimus pyrki selvittämään miten

Lisätiedot

Osasairauspäiväraha. Yhdessä työkyvyn tukena. Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012

Osasairauspäiväraha. Yhdessä työkyvyn tukena. Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012 Osasairauspäiväraha Yhdessä työkyvyn tukena Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012 Heikki Palomäki/Lauri Keso Asiantuntijalääkäri Kansaneläkelaitos Terveysosasto 1 Osasairauspäivärahaa koskeva lainsäädäntö

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

05/2013. Eläkkeellä ja työssä. Eläketurvakeskus. Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina 2007 2011 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA

05/2013. Eläkkeellä ja työssä. Eläketurvakeskus. Tilastoraportti eläkeläisten työnteosta vuosina 2007 2011 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA 05/2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Eläkkeellä ja työssä Tilastoraportti läisten työnteosta vuosina 2007 2011 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 05/2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus

Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus Jaakko Tuomikoski Työeläkeuudistus Eläkeratkaisun päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä työvoiman saatavuuden varmistaminen, kun ikärakenteen muutos

Lisätiedot

Iin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2015

Iin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2015 Iin kunnan visio Ii on kasvava, viihtyisä ja elinvoimainen, luovasti uudistuva kunta Iissä on Ideaa Iin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2015 Peruspalvelut kaikille kuntalaisille omalta

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

RAPORTTEJA. Seppo Karisalmi, Raija Gould ja Lauri Virta. Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä. Eläketurvakeskuksen raportteja 2009:2

RAPORTTEJA. Seppo Karisalmi, Raija Gould ja Lauri Virta. Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä. Eläketurvakeskuksen raportteja 2009:2 R RAPORTTEJA Seppo Karisalmi, Raija Gould ja Lauri Virta Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä Eläketurvakeskuksen raportteja 2009:2 RAPORTTEJA Seppo Karisalmi, Raija Gould ja Lauri Virta Työkyvyttömyyseläkeläiset

Lisätiedot

Mielenterveys ja työkyvyttömyys

Mielenterveys ja työkyvyttömyys Mielenterveys ja työkyvyttömyys huhtikuu 2012 KT Kuntatyönantajat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry Kunta-alan Unioni ry Tekniikka ja terveys KTN ry Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK 31.10.2014

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK 31.10.2014 Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - ETK 31.10.2014 1. Vuonna 1995 syntynyt, työura alkanut 22-vuotiaana, työkyvyttömyyseläke 35-vuotiaana / vanhuuseläke

Lisätiedot

04/2014. Katsaus eläketurvaan vuonna 2013. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

04/2014. Katsaus eläketurvaan vuonna 2013. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 04/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Katsaus eläketurvaan vuonna 2013 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 04/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Katsaus eläketurvaan vuonna 2013 Heidi

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7. Määräykset 5/2012 Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet Dnro FIVA 3/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014 1 (22) 9.12.2013 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014 2 (22) Sisällysluettelo 1 Perusteiden soveltaminen... 4 1.1 Soveltamisala... 4 1.2 Työnantaja... 4 1.3 Virastojen tai liikelaitosten aloittaminen,

Lisätiedot