Työterveysyhteistyön vaikuttavuus näkökulmia kunta-alan työkykyjohtamisesta. TTL:n Perjantai meeting Sami Riekki Asiantuntijalääkäri Keva

Transkriptio

1 Työterveysyhteistyön vaikuttavuus näkökulmia kunta-alan työkykyjohtamisesta TTL:n Perjantai meeting Sami Riekki Asiantuntijalääkäri Keva

2 Keva avainluvut (1/2) KuEL palkkasumma KuEL maksutulo KuEL maksetut eläkkeet VaEL maksetut eläkkeet KiEL maksetut eläkkeet KelaL maksetut eläkkeet 16,7 mrd eur 5,0 mrd eur 4,4 mrd eur 4,4 mrd eur 180 milj. eur 90 milj. eur Henkilöasiakkaita 1,3 milj. Vakuutettuja (KuEL) Vakuutettuja (VaEL, KiEL, KelaL) Eläkkeensaajia (KuEL) Eläkkeensaajia (VaEL, KiEL, KelaL)

3 Keva avainluvut (2/2) Kunta-alan jäsenyhteisöt - kunnat ja kuntayhtymät - kunnalliset osakeyhtiöt, yhdistykset, säätiöt Valtion ja kirkon työnantajat Eläke- ja etuuspäätökset Toimintakulut kpl 94,2 milj.eur Kevan vakinainen henkilöstö 534 Sijoitusten arvo ( ) 41,4 mrd eur Sijoitusten tuotto (2014) 8,7 % Reaalituotto v pääomapainotettu - pääomapainottamaton 4,0 % 5,4 % Etunimi Sukunimi 3

4 Sijoitusten arvo, mrd euroa 2014 Keva työeläkekentässä Maksutulo, mrd euroa ,4 Keva Varma Ilmarinen * Asiakkaiden määrä 2014 Keva ** 40,0 Ilmarinen Varma * * Varman tilinpäätöskertomus ** Ilmarisen tilinpäätös ,2 ** Lähde, ETK 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 5,0 4,3 4,1 Keva Varma Ilmarinen * ** Eläkehakemusten kokonaiskäsittelyaika ja hylkäysprosentit KuEL VaEL KiEL KelaL Yksityinen Vanhuuseläke Osa-aikaeläke Perhe-eläke Tk-eläke Kuntoutus KuEL VaEL KiEL KelaL Yksityinen Tk-hylky % 21,2 % 18,2 % 23,9 % 17,3 % 29,1 %

5 Työurien tukeminen on Kevan strateginen tavoite Kevan perustehtävä Huolehtia vakuutettujen eläketurvasta ja eläkkeiden maksamisesta Työurien tukemisen tavoitteet Mahdollisimman moni jatkaa työssä omaan eläkeikäänsä tai sen yli Turvata eläkkeiden rahoitus Mahdollisimman harva jää työkyvyttömyyseläkkeelle Mahdollisimman moni jatkaa työssä vaikka työkyky on alentunut

6 Kevan toiminta työuran eri vaiheissa Työuran vaihe Ei työkykyongelmia, mahdollisesti ajoittaisia työhyvinvoinnin haasteita Työkykyongelmia, jotka kehittyessään saattavat uhata työuran jatkoa Työkyky on alentunut niin, että työssä jatkaminen on vaarantunut. Ei työkykyä tai täyttää eläkeiän, ei halua jatkaa työssä Työntekijän tavoite Hyvinvointi työssä Työkyvyn säilyttäminen Työssä jatkaminen Toimeentulon turvaaminen Työnantajan tavoite Työhyvinvointi, tuottavuus Ongelmien ennakointi, havaitseminen ja hoitaminen Työkyvyttömyyskustannusten hallinta ja tyhy Eläköityminen Kevan tavoite Työhyvinvoinnin turvaaminen Työkyvyttömyyden ehkäisy Työssä jatkaminen Lakisääteisen tehtävän toteutus Kevan palvelut Työkyky- ja tyhyjohtamisen edistäminen Aktiivisen tuen palvelut Amm. kuntoutus ja eläkeratkaisut Eläkeratkaisut Kevan vastuuyksikkö Työelämäpalvelut Työelämäpalvelut ja VAKU TKE-yksikkö ja VAKU Eläkeyksikkö, TKE ja VAKU

7 Esityksen sisältö 1. Taustatietoa eläköitymisestä ja kunta-alan työkykyjohtamisesta 2. Näkymä työkyvyttömyyskustannusten laskennan kautta (ns. Kaari laskuripalvelu) 3. Näkymä työhyvinvoinnin strateginen johtaminen 2015 tutkimuksen kautta 7

8 Henk. Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain ja alkaneet osa-aikaeläkkeet Vanhuuseläke 1. Täysi työkyvyttömyyseläke Täysi kuntoutustuki 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet Työttömyyseläke Osa-aikaeläke Sis. varhennetun vanhuuseläkkeen 2. Sis. yksilöllisen varhaiseläkkeen 3. Sis. osakuntoutustuen

9 TK-eläkkeelle siirtymisen väheneminen liittyy täysiin eläkkeisiin, osatyökyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä kasvanut Vuosina työeläkejärjestelmästä täydelle eläkkeelle ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ikäryhmittäin Täysi eläke Osaeläke Eläketurvakeskus 9

10 KuEL-työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairausryhmän mukaan vuonna 2014 Sairausryhmä Osuus kaikista, % Täysi työkyvyttömyyseläke Täysi kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Kaikki % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 31,8 32,2 56,3 43,2 Mielenterveyden häiriöt 17,7 38,1 15,4 23,9 Kasvaimet 14,9 8,7 3,5 7,4 Hermoston sairaudet 10,8 4,3 7,3 6,9 Verenkiertoelinten sairaudet 9,0 3,5 5,2 5,3 Vammat, myrkytykset yms. 5,5 7,8 2,6 5,0 Muut sairaudet 10,3 5,4 9,8 8,3 Kaikki 100,0 100,0 100,0 100,

11 Suhtautumistapoja työkyvyttömyyden kustannuksiin Suhtautumistapa: 1) Niitä seuraamalla tiedetään, minkäsuuruisia sanktioita on tulossa Toimintatapa: Toteava: - Odotettavissa oleva eläkemaksu - Sairaspoissaolopäivien määrä 2) Ne nähdään kustannuksina, joita voidaan välttää 3) Sairauspoissaolot tai työkyvyttömyys merkitsee sitä, että on vähemmän henkilöstöä tuottamassa palveluja eli ne heikentävät tuottavuutta. Työkyvyttömyyden syihin tarttuminen nähdään tuottavuuden parantamisen keinona Reagoiva: -Sairauspoissaolojen vähentäminen -Eläkemaksujen pieneneminen Edistävä: Kiinnitetään huomio työhyvinvointia edistävien rakenteiden sekä seurannan ja arvioinnin kehittämiseen: -Työprosesseihin -Johtamiseen -Perustehtävään -Työn organisointiin -Osaamiseen -Työoloihin -Ilmapiiriin -Työkykyyn

12 Työn ja työkyvyn yhteensovittaminen Tehokkuusvaatimukset kasvaneet Taloudellinen tilanne tiukka Vastaako ammattirakenne nykyisiä tarpeita? Tarpeet eivät kohtaa? Löytyykö ikääntyvälle töitä? Tarkat pätevyysvaatimukset TAVOITE: Työurat pitenevät Työ ja työkyky kohtaavat Mallien saaminen käytäntöön Onko toimintamalleja (tth:n sisäiset / työnantajayhteistyön mallit) Työterveyshuoltohenkilöstön riittävyys Kulkeeko tieto? Työntekijöiden keski-ikä nousee Osaamisen päivittämisen tarve Kehityskykyisyys ja motivaatio Toimeentulo Vanhasta ammatista luopuminen Uskaltaako hypätä tuntemattomaan Itsenäinen opiskelu Aktiivisen tuen toimintamallit Tapio Ropponen Toimeentulo ammatillisen kuntoutuksen aikana 12 Osatk-eläkkeet Ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikaisuus

13 Työkykyjohtaminen on eri toimijatasojen yhteistyötä ja työnjakoa Työssä jatkamisen tukeminen on strateginen valinta. Poliittinen johto päättää organisaation linjauksista, tavoitteista, resursseista, työtä tukevista toimintamalleista, seurannasta ja arvioinnista. Poliittinen johto Ammattijohto - Ylin johto - Talous ja rahoitus - Henkilöstöjohto - Toimialajohto - Luottamusmiehet Valmistelee henkilöstövoimavaroja koskevat linjaukset strategiselle tasolle. Toimii strategian mukaisesti ja sopii yhteistoiminnassa käytännöistä. Vastaa toimeenpanosta ja käytäntöjen kehittämisestä osana henkilöstöjohtamista. Arvioi ja kehittää käytäntöjä, menetelmiä ja ohjeita. Vastaa toimintamallien kehittämisprosesseista. Luo edellytyksiä henkilöstön osallistumiselle Vastaa toiminnan ja työn sujumisesta ja arvioinnista sekä työnteon edellytyksistä omassa yksikössä. Ennakoi ja tukee aktiivisesti työhyvinvointia, edistää sitä. Ottaa työntekijät mukaan kehittämään työtä ja työhyvinvointia. Esimiehet Jokainen vastaa osaltaan työyhteisön toimivuudesta sekä omasta terveydestä ja työkyvystä huolehtimisesta. Innovointi toiminnan kehittämiseksi Työyhteisöt & työntekijät Työterveys Vastaa työkykyä tukevien toimintatapojen kehittämisestä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Raportoi sairauspoissaoloista, verkostoneuvotteluista jne. 4

14 Aktiivinen tuki esimiehen työkykyjohtamisen työkaluna 14

15 Kaari-laskuripalvelu

16 Kaari-laskuripalvelu Kaari-laskuripalvelusta on hyötyä, kun organisaatio haluaa edistää työkykyjohtamistaan ja arvioida työkyvyttömyyden kustannuksia. Palvelu toteutettu v alkaen 56 organisaatiolle (kaupunkeja ja sairaanhoitopiirejä), joissa työskentelee yhteensä yli työntekijää Tarjoaa organisaatiolle Yhteenvedon oman organisaation työkyvyttömyyskustannuksista tiettynä ajanjaksona Mahdollisuuden verrata kustannuksia vastaaviin organisaatioihin Arvioinnin miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkykyriskien hallintaa Tilaisuuden, jossa keskustellaan työkyvyttömyyskustannuksista ja niiden vähentämiskeinoista palveluun osallistuneiden organisaatioiden kesken 16

17 Mitä Kaari-laskurissa lasketaan? Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset (EK:n malli)* Välittömät kustannukset: Poissaolojen hallinnointi (tilastointi, kuntoutus, työn uudelleen järjestely, rekrytointikulut) Poissaolojen korvaamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset (sijaiset, ylityöt, ylimääräinen henkilöstö) Poissaolevan työntekijään liittyvät palkka, vastikkeettomat vuosilomat, edellä mainittuihin liittyvät lomarahat ja sivukulut. Työterveyshuoltokustannukset Välilliset kustannukset: Palveluille aiheutuvat kustannukset, kuten työssä olevien tuottavuuden aleneminen ja palvelujen toimitusvaikeudet. Tuotannon ja palvelujen laadun heikkenemisestä aiheutuvat välilliset kustannukset, kuten reklamaatioiden käsittely, virheiden tarkistamisen ja korjaaminen. Muut välilliset kustannukset, kuten työilmapiirin heikentyminen, kilpailukyvyn heikentyminen ja maineen tai imagon heikentyminen. * EK: Sairauspoissaolojen hallinta, 2009 Tapaturmamaksut Työkyvyttömyysmaksut 17

18 Kaari-laskuri työkyvyttömyyskustannusten hallinnan tuki 1) Tykyvyttömyyskustannusten laskenta - sairauspoissaolokustannukset - työterveyshuoltokustannukset - työtapaturmakustannukset - eläkekustannukset 2) Organisaation työhyvinvointija työkykyjohtamiseen käytettävien mallien ja toimintatapojen analysointi 3) Yhteinen analyysi ja keskustelu, jonka avulla organisaatio voi kehittää toimintaansa

19 3. Työkyvyttömyyden vuosittaiset kustannukset suhteessa palkkasummaan Xxx kaupunki Paras käytäntö Verrokit keskimäärin Enemmän suhteessa parhaaseen käytäntöön Enemmän/vähemmän suhteessa verrokkeihin Varhe-maksut KuELjärjestelmään 0.91% 0.91% 1.1% Paras käytäntö e VaELtk-maksut 0.29% 0.24% 0.6% e e Sairauspoissaolokustannukset 2.90% 2.90% 3.2% Paras käytäntö e Työterveshuollon kustannukset 0.34% 0.34% 0.5% Paras käytäntö e Tapaturmamaksut 0.26% 0.26% 0.5% Paras käytäntö e Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset 4.35% 4.35% 5.2% Paras käytäntö e Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset 9.81% 9.57% 10.7% e e

20 Pienimmät maksut 0-0,44 % 0-0,42 % 0-0,3 % 0,02-0,34 % 0-0,35 % Varhaiseläkemenoperusteinen maksu (varhemaksu) Varhe-kustannusten osuus KuEL-palkkasummasta suhteessa muihin Kevan vakuuttamiin organisaatioihin. Xxx kaupunki merkitty X:llä. Vuosi Työnantajaluokka Suurtyönantaja Suurtyönantaja Suurtyönantaja Suurtyönantaja Suurtyönantaja Työnantajia yht Suurimmat maksut 1,7-3,11 % 1,91-3,57 % 1,41-2,26 % 1,45-2,21 % 1,41-2,28 % 1,47-1,7 % 1,68-1,91 % X 1,25-1,41 % 1,24-1,45 % 1,24-1,41 % 1,22-1,47 % X 1,47-1,68 % 1,1-1,25 % X 1,08-1,24 % X 1,08-1,24 % 1,09-1,22 % 1,32-1,47 % 1,01-1,1 % 1-1,08 % 0,94-1,08 % 0,94-1,09 % 1,19-1,32 % 0,9-1,01 % 0,86-1 % 0,8-0,94 % X 0,84-0,94 % 1,04-1,19 % 0,78-0,9 % 0,75-0,86 % 0,74-0,8 % 0,78-0,84 % 0,88-1,04 % 0,67-0,78 % 0,64-0,75 % 0,63-0,74 % 0,52-0,63 % 0,7-0,78 % 0,66-0,88 % 0,5-0,67 % 0,5-0,64 % 0,44-0,7 % 0,42-0,66 % 0,3-0,5 % 0,34-0,5 % 0,35-0,52 %

21 Tulosmittari TK -alkavuus (%) 0,70% 0,60% 0,50% 0,40% 0,30% täysi työkyvyttömyyseläke osatyökyvyttömyyseläke kuntoutustuki osakuntoutustuki 0,20% 0,10% 0,00%

22 Eri pituisten sairauspoissaolojen osuus sairauspoissaolojen aiheuttamista kustannuksista 100 % 8% 80 % 28% 31% 60 % 40 % 64% 47% 20 % 22% 0 % sairastaneista kustannuksista 1-14 päivää sairastaneet päivää sairastaneet yli 60 päivää sairastaneet

23 Työkyvyttömyyskustannusten suuruusluokka kuntasektorille Työkyvyttömyyden välittömät ja välilliset kustannukset kuntaorganisaatioissa ovat keskimäärin 10,7 % organisaatioiden palkkasummasta. Kuntasektorille kustannukset noin 2,2 miljardia euroa vuodessa. Tehokkaimmasta ja tehottomimmasta kulurakenteesta voi päätellä: Pahimmillaan kuluja olisi 550 miljoonaa enemmän kuin nyt Säästöpotentiaali on ainakin 410 miljoonaa euroa Todellinen säästöpotentiaali on suurempi, koska tehokkaimmallakin on työkykyjohtamisessa tehostamismarginaalia 23

24 Välittömät kustannukset

25 Työkykyjohtamisen pisteytys

26 Muita havaintoja Kaari laskurin perusteella työkykyjohtamisesta ja työterveysyhteistyöstä Työkykyjohtamisen strategisuus korreloi yleensä positiivisesti kohtuullisten työkyvyttömyyskustannusten kanssa Strategisuudessa on edelleen kehitettävää etenkin mitattavien tavoitteiden osalta Henkilöstöstrategiassa asetetut tavoitteet harvoin näkyvät työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa Aktiivisen tuen osalta varhainen tuki näyttää toimivan tehostettu tuki ja paluun tuki eivät näyttäydy systemaattisilta Toimintamallien yhtenäinen jalkauttaminen on haasteellista Mikäli 90pv kohdalla ei synny työhön paluun suunnitelmaa, on erittäin suuri riski, että työkyvyttömyys pitkittyy 300pv:ään 26

27 Muita havaintoja Kaari laskurin perusteella työkykyjohtamisesta ja työterveysyhteistyöstä Työterveyshuolto on edelleen, etenkin lääkärintyön osalta, monesti hyvin sairaanhoitopainotteista Työpaikkaselvitystoimintaa tehdään niukasti ja hoitajapainotteisesti Osatyökykyisten tunnistaminen ja työssä jatkamisen prosessit eivät näyttäydy työterveyshuollon toimintasuunnitelmissa monesti selkeinä Lakisääteiset altistetarkastukset hyvin kuvattu, mutta myös suuntaamattomiin tarkastuksiin käytetään runsaasti resurssia Työterveysyhteistyön kolme keskeistä tavoitetta ovat monesti ylätasoisia Tavoitteet tukevat työssä jatkamista, mutta eivät ole konkreettisia, asiakkaalle ymmärrettäviä ja mitattavia Vaikuttavuuden arvioinnissa edelleen kehitettävää 27

28 Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen tutkimus 2015

29 Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen tutkimus 2015 julkaistaan joulukuussa Tutkimuksessa pyrittiin tavoittamaan avaintahot, jotka vastaavat kuntaorganisaatioiden henkilöstöasioista ja yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa: Kuntaorganisaatioiden henkilöstöjohto, jotka ovat asiantuntijoita kuvaamaan kuntaorganisaatioiden työhyvinvoinnin ja työkyvyn strategista johtamista sekä arvioimaan yhteistyön onnistumista työterveyshuollon toimintayksiköiden kanssa. Työterveyshuollon palveluntuottajat, jotka tuottavat palveluita kuntaorganisaatioille ja pystyvät arvioimaan kuntaorganisaatioita työterveyshuollon asiakkaina ja työterveysyhteistyön osapuolena. Henkilöstöjohdon kysely lähetettiin yhteensä 616 kuntaorganisaation edustajalle, joista 212 vastasi. Vastanneissa organisaatioissa työskentelee 54% kunta-alan henkilöstöstä. Puhelimitse haastateltiin 150 työterveyshuollon toimijaa 29

30 Ovatko eri toimijoiden roolit ja vastuut selvät liittyen kuntaorganisaatioiden aktiivisen tuen toimintatapoihin, työterveyshuollon arviot vuosina 2012 ja 2015, % 31

31 Työterveyshuollon osaaminen heikentyneen työkyvyn tilanteissa: henkilöstöjohtajien ja työterveyshuollon toimijoiden arviot, % 32

32 Työterveyshuollon raportointi kuntaorganisaatioiden henkilöstön terveydentilaa ja työkykyä kuvaavissa asioissa, henkilöstöjohtajien arviot vuosina 2012 ja

33 Työterveyshuoltotoiminnan vaikuttavuuden arviointi kuntaorganisaatioissa, henkilöstöjohtajien arviot vuosina 2012 ja

34 Analysointia voisi lisätä: miten terveyshuollon ammattilaiset tulkitsevat tilastoja, meistä näyttää hyvältä, mutta onko heillä samanlainen näkemys. (Osakeyhtiön henkilöstöjohtaja) Ennaltaehkäisevää työtä pitää kehittää ja löytää vaikuttavia tapoja toimia. Tällä hetkellä sairaanhoito vie leijonanosan toiminnasta ja asioihin päästään kiinni liian myöhään. (Suuren kunnan henkilöstöjohtaja) Ennaltaehkäisevälle työterveyshuollolle tulisi saada vähitellen uskottava sisältö, työtuolin säätö ei ole sitä. (Suuren kunnan henkilöstöjohtaja) 36

35 Kiitos