Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Transkriptio

1 Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

2 Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus Yksilön liittymistä sosiaaliseen verkostoon Sosiaalisen verkoston toimintaa ottamalla ja hyväksymällä mukaan Yhteiskunnallinen yhteys, instituutioiden rakenteet Sosiaalinen ekskluusio, syrjäytyminen sosiaalisten siteiden ja suhteiden heikentyminen / katkeaminen Yhteiskunnallinen yhteys, instituutioiden rakenteet

3 työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä t lyhyt Pitkäaikaistyöttömiä 60% ( Syksy 2012) pitkä

4

5 Työkykyarviossa todetut sairaudet Kerätär, Karjalainen 2010 Työkykyä ensisijaisesti heikentävä sairaus, n=225 6; 3 % 4; 2 % 2; 1 % 9; 4 % 4; 2 % 2; 1 % 3; 1 % 1; 0 % Mielenterv. ja käyttäyt. häiriö Tuki- ja liikuntaelinsairaus Hermoston sairaus Vammat ja jälkitilat Todetut mielenterveyden häiriöt, n=147 28; 12 % 19; 9 % 147; 65 % Aineenvaihdunnan sairaus Verenkiertoelinten sairaus Hengityselinten sairaus synnynnäiset epämuodostumat ruoansulatuselinten sairaus Oireet ja poikkeavat löydökset muu (B,C,H,L,kesken)

6 Johtopäätökset omasta aineistosta Pitkäaikaistyöttömien toimintakykyä heikentävät sairaudet jäävät suurelta osin tunnistamatta Terveydenhuollossa Sosiaalitoimessa Työvoimahallinnossa Erityisesti mielenterveyden häiriöt jäävät hoitamatta Miksi? Todetut sairaudet passivoivia ja vetäyttäviä = heikentävät toimintakykyä Terveydenhuollon toiminta edellyttää asiakkaalta aktiivisuutta ja hyvää toimintakykyä Työkykyä ja palvelutarvetta tulee tarkastella toimintakyvystä lähtien, asiakkaan oma näkemys ei riitä Väestön palvelutarvetta tulee tutkia aktiivisesti, ei riitä että tutkitaan vain niitä, jotka käyttävät palveluja Terveydenhuollolle ja sosiaalitoimelle aktiivisempia, etsiviä toimintatapoja

7 Johtopäätöksiä Paltamon kokemuksista Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään työttömänä olleiden työterveyshuoltoon, (kuntoutuksen keinoista puhumattakaan) Miksi? Vetäyttävää ja passivoivaa sairautta sairastava vaatii meiltä aktiivista ja etsivää otetta Työkykyisyyden ongelmien varhainen tunnistaminen tapahtuu parhaiten työssä, ei työterveyshuollossa Ensin on kuntouduttava riittävästi, että voi olla edellytyksiä osallistua esim. kelan kuntoutukseen

8 Väitteet Väite nro 1. Perusterveydenhuollossa ei ole riittävästi sellaista osaamista ja toimintatapoja, joissa syrjäytymisen kehittyminen tunnistettaisiin. Väite nro 2. Syrjään vetäyttävä ja passivoiva sairaus jää hoitamatta, koska vastaanotoille on vaikea päästä eikä kroonisessa resurssipulassa ole potilaiden perään kyselty. Väite nro 3. Biomekaanisen toimintakyvyn näkökulma painottuu terveydenhuollossa liikaa eikä osata olla huolissaan asiakkaasta, vaikka hän olisi psykososiaaliselta toimintakyvyltään invalidi.

9 Työkyvyn elementit, Työterveyslaitos 2006

10 Vastaanottotilanne / Terveystarkastus VAI Työ- ja toimintakyvyn arviointi Terveystapaaminen? Terveystarkastuksen tavoitteena on kautta aikojen ollut terveyden edistäminen Sairaudet ja niiden (somaattisten) aiheuttamat haitat toimintakyvyssä Kansatautien ja työhön liittyvien sairauksien riskitekijät / elintavat Kokemus terveydestä? Kyky / halu hoitaa terveyttä Terveyspalveluiden käyttö Työ- ja toimintakyvyn arviointi? + Fysiologinen ja motorinen toimintakyky + Aistit + Älyllisen toimintakyvyn testaukset +/- Sairauksien aiheuttamat toimintakykyhaitat - Kyky tehdä sopimuksia ja toimia pitkäjänteisesti niiden mukaan +/- Kommunikointi ja vuorovaikutustaidot, rohkeus ilmaista itseään - Oma-aloitteisuus ja kyky itsenäiseen työskentelyyn - Kekseliäisyys ja kyky soveltaa osaamistaan eri tilanteissa - Itsearviointikyky - Työelämän perustaidot - Osaaminen Ym.

11 Terveystarkastus Ei ole olemassa aikuisten terveystarkastusta, vaan tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan aina kohderyhmän tarpeiden pohjalta Terveystarkastuksen päätavoite EI OLE (?) sairauksien toteaminen Luonne on ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä Terveysneuvottelu Osa suunnitelmallista prosessia Kokonaisvaltaista työkykyarviota EI VOI tehdä terveystarkastuksessa

12 Miten tukea osallisuutta? Elämäntapa heijastaa paitsi yksilön elämäntavoitteita, myös sitä käsitystä, joka hänellä on itsestään. Yksilön käyttäytymistä ja toimintaa ohjaa pyrkimys luoda ja ylläpitää koherenttia ja johdonmukaista käsitystä itsestään Guidani & Liotti 1983

13 Työttömien luottamus toisiin ihmisiin? 45 korkea kyyninen epäluottamus (%) korkea kyyninen epäluottamus (%) Paltamon työttömät n=157 Sonkajärven työttömät n=119 Paltamon työlliset n=151 Lähde: THL 2012

14 Osallisuuden kehittymisen mahdollistaminen Organisaation rakenteilla mahdollistaminen Yhteiskunnalliset huomioon ottamisen muodot Rakenteet ja prosessit, jotka tukevat henkilön mahdollisuuksia Olla mukana, kuulua johonkin Osallistua oman asiansa käsittelyyn Osallistua toiminnan kehittämiseen Rakenteet ja prosessit, jotka tukevat osallistumisen voimistumista Ideologiset rakenteet taustalla Esim. asiakaskeskeisyyden, kuntoutuksen prosessin ja verkostotyön mallit Ohjaustyö ja asiakkaan kohtaaminen Asiantuntijuuden jakaminen ohjaajan ja asiakkaan kesken Turvallisuus ja luottamus Ohjaajan kyky käsitellä ja tunnistaa oman auttamistyönsä ansat