PIRKKALAN KUNTA. Henkilöstökertomus 2011

Transkriptio

1 PIRKKALAN KUNTA Henkilöstökertomus 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä osastoittain Työllistetyt Määräaikaisen henkilöstön osuus Henkilöstö palvelusuhteen lajin mukaan Henkilöstö sopimusaloittain Henkilöstön päätoimisuus Henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain ja ammattiluokittain Vakinaisen henkilöstön ikärakenne ja eläköityminen Varhe-maksu Henkilöstön keski-ikä Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus ja rekrytointitoiminta TYÖAIKA JA TYÖPANOS Työaika henkilötyövuosina OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN Täydennyskoulutus Kuntakohtainen koulutustoiminta Oppisopimuskoulutus Opintovapaat Opintomatka-avustukset ja opintojen tukeminen Esimiestoiminnan ja johtamisen kehittäminen Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY Henkilöstön poissaolot Työtapaturmat Kuntoutus Vuorotteluvapaat Osa-aikaeläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstömenot Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Muu liikunnallinen tyky-toiminta ja virkistystoiminta Työpaikkaruokailu... 38

3 1. JOHDANTO Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa tietoja henkilöstövoimavarojen määrästä, rakenteesta ja näiden muutoksista. Kertomus toimii henkilöstöjohtamisen apuvälineenä. Se kertoo henkilöstön tilasta, toiminnasta ja kustannuksista. Pirkkalan kunnassa henkilöstöraportteja on koottu vuodesta 1999 alkaen. Henkilöstökertomus 2011 on laadittu soveltuvin osin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstöraporttisuosituksen mukaisin tunnusluvuin ja sisältörakentein. Tiedot on kerätty jo neljännen kerran vuonna 2008 käyttöönotetun kunnan henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmästä Populuksesta. Lisäksi on huomioitava, että päivähoito siirtyi alkaen perusturvaosaston alaisuudesta sivistysosaston alaisuuteen. Tietolähteinä on myös käytetty Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Tilastokeskuksen ja Kuntien eläkevakuutuksen tilastoja ja tiedotteita, osin myös muita tietolähteitä. Kertomuksessa tiedot esitetään koko kunnan tasolla, osastoittain tai ammattiryhmittäin. Keskeiset tunnusluvut esitetään mahdollisuuksien mukaan erikseen miehistä ja naisista tasa-arvolainsäädännön mukaisesti. Vastaavat tiedot on mahdollista saada myös työyksikkötasolla esimiesten ja työyhteisöjen käyttöön. Tässä yhteydessä työyksikkötasoiset tiedot ovat kuitenkin liian hienojaksoiset ja vaarantavat henkilöstön tietosuojaa. Henkilöstökertomuksista saa perustietoa henkilöstövoimavarojen suunnitteluun ja tulevien henkilöstötarpeiden ennakointiin. Kertomuksen tietoaineistoa tulee hyödyntää rinnan kunnan visiota ja palvelustrategioita laadittaessa sekä vuosittaisen talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä. Tärkeää olisi, että henkilöstökertomuksen tietoja hyödyntämällä voitaisiin edistää henkilöstön työhyvinvointia, jaksamista, osaamista ja työn tuloksellisuutta sekä henkilöstöresurssien oikeaa kohdentamista. Kertomuksessa on käyttökelpoista tietoa myös kunnan sisäiseen viestintään organisaatiositoutumisen parantamiseksi. Uudessa kuntastrategiassa Pirkkalan kunnan menestystekijöiksi on todettu väestön korkea koulutustaso ja edullinen ikärakenne, hyvä sijainti, aktiivinen kaupunkiseutu, vakaa talous ja imago hyvien palvelujen kuntana. Kunnan hyvää imagoa on syytä vaalia kaikissa tilanteissa henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa kun kilpailu osaavasta henkilöstöstä kiristyy. 3

4 Kunnan nykyinen hyväksi todettu ja kustannustehokas palvelutaso on osaavan ja motivoituneen henkilöstön työn tulosta. Henkilöstökertomuksella on merkitystä vain, mikäli sen tietoa käytetään kunnan organisaatiossa hyödyksi. Raportin käsittely työpaikkakokouksissa on tärkeä tiedonvälityskanava, jolloin esimiesten rooli ja vastuu viestinnässä on keskeinen. Kunnan menestykseen ja tulokseen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka motivoitunutta ja työkykyistä sen henkilöstö on. Ulkoisessa viestinnässä raportin tietoa voidaan käyttää työnantajaimagon kehittämiseksi. 4

5 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärä oli 1184, joista vakinaisia oli 906. Henkilöstön lukumäärä kuvaa yhden päivän tilannetta eli voimassa olleita palvelussuhteita. Luvut käsittävät sekä kokoaikaisen että osa-aikaisen henkilöstön, mutta eivät työllistettyjä, joita vuoden lopussa oli 22. Luvuissa ei myöskään ole mukana perhehoitajia eikä omaishoitajia. Henkilöstön lukumäärä on kasvanut 33 henkilöllä edellisvuodesta. Eniten kasvua oli sivistysosastolla. Taulukosta 1 selviää vakinaisen henkilöstön lukumäärän kehitys vuosina Yht Yht Yht Yht Yhteensä Taulukko 1. Vakinaisen henkilöstön lukumäärän kehitys vuosina

6 2.2 Henkilöstön määrä osastottain Taulukossa 2. esitetään henkilöstön lukumäärä osastoittain Lukuihin sisältyy vakinainen ja määräaikainen sekä koko- että osa-aikainen henkilöstö, mutta ei työllistettyjä. Mies Nainen Yhteensä Määräaikaisten osuus vakin. HALLINTO-OSASTO vakituinen 2. määräaikainen % PERUSTURVAOSASTO vakituinen 2. määräaikainen % SIVISTYSOSASTO vakituinen 2. määräaikainen % TEKNINEN OSASTO 1. vakituinen 2. määräaikainen % Taulukko 2. Henkilöstön määrä osastoittain

7 Taulukko 3 kuvaa henkilöstön määrän kehitystä osastoittain vuosina Yht Yht Yht Yht HALLINTO-OSASTO PERUSTURVAOSASTO SIVISTYSOSASTO TEKNINEN OSASTO YHTEENSÄ Taulukko 3. Vakinaisen henkilöstön lukumäärän kehitys osastoittain vuosina

8 2.3 Työllistetyt Pirkkalan kuntaan tukityöllistettyjen lukumäärä oli 22. Kokonaisuudessaan Pirkkalan kunta työllisti vuoden 2011 aikana yhteensä 26 henkilöä. Näistä oppisopimussuhteisia oli 5 henkilöä. Palkkatuetun työn palkkakustannuksiin oli varattuna n vuoden 2011 talousarvioon. Kustannukset sisältävät n. 50 kesätyöntekijää, pitkäaikaistyöttömien tuet ja työllisyysperusteisen oppisopimukset kuntaan. Kunnan omaan organisaatioon tukityöllistettävät sijoittuivat vuonna 2011 eri osastoilla seuraavasti:»» Sivistysosastolla tukityöllistetyt toimivat pääasiassa päiväkodeilla lastenhoitajina ja kouluilla työllistettyinä.»» Perusturvassa tukityöllistetyt toimivat terveyskeskuksessa apuvälinehuoltajana, kotipalvelussa ja vanhainkodilla.»» Teknisellä osastolla tukityöllistetyt toimivat kiinteistönhuoltotehtävissä, kentänhoitotehtävissä ja siivoustoimessa.»» Hallinto-osastolla tukityöllistetyt toimivat pääasiassa toimistotehtävissä. Pirkkalan kunta työllisti vuonna 2011 yhteensä 50 kesänuorta. Nuoret sijoittuivat erilaisiin avustaviin tehtäviin kunnan eri yksiköihin, kuten esimerkiksi: päivähoitoon, vanhainkodille, viheryksikköön, siivoustehtäviin, kenttien kunnossapitotehtäviin, ruokapalveluun ja nuorisotoimeen kesäleireille. Vuoden 2011 aikana kunnalla oli yhteensä 61 harjoittelijaa ja työelämävalmennettavaa. Työllistämisyksikön kautta työharjoittelussa oli yhteensä 18 henkilöä ja työelämävalmennuksessa yhteensä 13 henkilöä. Työpajalla työharjoittelussa oli yhteensä 17 henkilöä ja työelämävalmennuksessa oli yhteensä 26 henkilöä. 8

9 Taulukosta 4 selviää kunnan tukityöllistetyt osastoittain vuosina HALLINTO-OSASTO PERUSTURVAOSASTO SIVISTYSOSASTO TEKNINEN OSASTO YHTEENSÄ Taulukko 4. kunnan tukityöllistetyt osastoittain vuosina

10 2.4 Määräaikaisen henkilöstön osuus Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä on 23,5 % ja vakinaisesta henkilöstöstä 30,7 %. Kunta-alan kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä määräaikaisia oli vuonna ,4 %. Suhde pysyi lähes ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Naisvaltaisella kunta-alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Perhevapaiden, vuosilomien, opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteena onkin pääsääntöisesti sijaisuus. Tavoitteena on vähentää sijaisten käyttöä lisäämällä vakinaiseen palvelussuhteeseen otettavien varahenkilöiden määrää. Määräaikaisen henkilöstön käytön lainmukaisuutta seurataan jatkuvasti. 2.5 Henkilöstö palvelussuhteen lajin mukaan Vakinaisesta henkilöstöstä 69 % on virkasuhteessa ja 31 % on työsuhteessa. Suhde pysyi lähes ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Kuntalaissa edellytetään virkoja ainoastaan tehtäviin, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä. 10

11 2.6 Henkilöstö sopimusaloittain Kunnan vakinainen ja määräaikainen henkilöstö henkilöä jakaantui sopimusaloittain kuvion 1 mukaan. Luvut käsittävät sekä koko- että osa-aikaisen henkilöstön mutta ei työllistettyjä. Kuvio 1. Henkilöstö sopimusaloittain

12 Taulukosta 5 selviää vertailutietoa henkilöstön lukumäärästä sopimusaloittain vuosina 2010 ja Henkilöstön lukumäärä on kasvanut muilla sopimusalueilla, paitsi vähentynyt TS- sekä TTES-sopimusalueilla. SOPIMUSALA KVTES OVTES Lääkärit (LS) Tuntipalkkaiset (TTES) Tekninen (TS) Taulukko 5. Henkilöstö sopimusaloittain vuosina 2010 ja

13 2.7 Henkilöstön päätoimisuus Kuviossa 2 esitetään henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan koko- ja osa-aikaisiin Luvut käsittävät sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön, mutta ei työllistettyjä. Osa-aikaisten osuus kokoaikaisista on 16 %. Luvussa on pientä nousua edellisestä vuodesta. Korkeaan lukuun vaikuttavat Pirkkala-opiston tuntiopettajat, koulunkäynnin ohjaajat ja iltapäivätoiminnan ohjaajat. Kuvio 1. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö vuosina

14 Taulukossa 6 esitetään henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan koko- ja osa-aikaisiin vuosina 2010 ja Naiset Miehet Yht. Naiset Miehet Yht. Osa-aikainen Kokoaikainen Yhteensä Taulukko 6. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö vuosina 2010 ja

15 2.8 Henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain ja ammattiluokittain Kuviossa 3. esitetään henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain Lukuihin sisältyy sekä vakinainen että määräaikainen henkilöstö, mutta ei työllistettyjä. Kunnan henkilöstöstä naisia oli 87,3 %. Luku nousi hieman. Kuvio 3. Henkilöstön sukupuolijakauma

16 Taulukosta 7 selviää vertailutietoa henkilöstön sukupuolijakaumasta osastoittain vuosina 2010 ja Naiset Miehet Yht. Naiset Miehet Yht. Hallinto-osasto Perusturva-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Taulukko 7. Vertailutietoa henkilöstön sukupuolijakaumasta osastoittain v ja

17 2.9 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne ja eläköityminen Kuviossa 4. esitetään kunnan vakinaisen henkilöstön jakautuminen eri ikäryhmiin Vuoden 2011 lopussa 62,5 % sijoittui ikävuoden välille. Ikäryhmässä vuotta oli yhteensä 57 työntekijää. Alle kolmekymmenvuotiaita oli 57 henkilöä. Kuvio 4. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne

18 Kuviossa 4 havainnollistetaan myös eläkeikää lähestyvien kasvu, mikä tulee aiheuttamaan erityisiä haasteita kunnan palvelutuotantostrategioihin, uuden henkilöstön rekrytoinnille ja harjoitettavaan henkilöstöpolitiikkaan. Kuntien eläkevakuutuksen Pirkkalan kuntaa koskevan tilastotietoarvion mukaan eläkepoistuma vuosina olisi yhteensä 635 työntekijää, joista arviolta kaksi kolmasosaa siirtyisi vanhuuseläkkeelle ja yksi kolmasosa työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuvio 5 havainnollistaa ennustetta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä voidaan hidastaa eri keinoin: varhaisella puuttumisella jo siinä vaiheessa kun ongelmat alkavat olla havaittavissa, työaikajoustoilla, työn organisoinnilla, kuntoutuksella ja työilmapiiriin vaikuttamalla jne. 18

19 Kuvio 5. Pirkkalan kunnan eläkepoistuma (ennuste) vuosille (henkilöä). 19

20 Kuviossa 6. ja taulukossa 8. tarkastellaan vakinaisen henkilöstön lähivuosien eläkepoistumaa ammattiryhmittäin ajanjaksoilla , , sekä Taulukosta on luettavissa uuden henkilöstön rekrytointitarve, mikäli palvelujen tuotantotavat säilyvät entisellään. Suurimmat lähtijäryhmät suhteessa kyseisen ammattiryhmän henkilöstölukumäärään ovat mm. opettajat, toimisto- ja hallintohenkilöstö, hoitohenkilöstö, kiinteistöhuoltomiehet, perhepäivähoitajat, hammashoitajat, terveydenhoitajat, hammaslääkärit, ruokapalveluhenkilöstö, siivoojat sekä hoitohenkilöstö. Ennuste on saman suuntainen Tampereen seutukunnan ennusteen kanssa. 20

21 Kuvio 6. Pirkkalan kunnan eläkepoistuma (ennuste) vuosille suurimmat ammattiryhmät 21

22 Taulukko 8. Eläkepoistuma suurimmat ammattiryhmät (Perustuu KEVAn tilastoihin.) Toisaalta vuoden 2005 alusta voimaan astuneen kunnallisen eläkelain muutosten myötä on vaikea ennustaa tulevaisuudessa eläkkeelle siirtyvien vuosittaisia määriä, johtuen tulevista valintavaihtoehdoista eläkkeelle siirtymisen osalta. Vanhuuseläkkeiden lisäksi tulevat varhaiseläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet ja osa-aikaeläkkeet. Näitä eläkemuotoja ei voida ennakolta arvioida. 22

23 2.10 Varhe-maksu Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista maksua eli varhe-maksua kustakin työntekijästä, joka jää työkyvyttömyyseläkkeelle, alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä, on jäänyt yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle. Työnantaja työskentelee jatkuvasti ennenaikaisen eläköitymisen ja työkyvyttömyyseläkkeiden estämiseksi yhteistyössä työterveyspalvelun kanssa. Työnantajalla on käytössä varhaisen puuttumisen malleja, joiden avulla pyritään puuttumaan ja estämään pitkittyvät sairauslomat. Varhe-maksujen alentamiseksi on varattu vuodesta 2011 alkaen henkilöstöhallinnon alaisuuteen uudelleensijoitusrahaa. Tavoitteena on helpottaa vajaakuntoisen työntekijän uudelleensijoitusta kunnan organisaation sisällä ja näin ollen estää pahimmassa tapauksessa ennenaikainen eläköityminen. Kuntaan on perustettu varhe-työryhmä, joka työskentelee haastavimpien uudelleensijoitusten parissa. Varhe-työryhmä aloittaa aktiivisen työskentelynsä vuoden 2012 aikana. Edellä mainittujen toimenpiteiden kautta työnantajan tavoitteena on työskennellä varhe-maksujen alentamiseksi. Toimenpiteitä varhe-maksujen alentamiseksi kehitellään edelleen jatkossa. Taulukosta 9. selviää Pirkkalan kunnan maksamat varhe-maksut ja niiden kehitys vuosien aikana. Kunnan uusi henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma sisältää konkreettisia tavoitteita henkilöstön jaksamisen edistämiseksi. KuELvarhemaksut Hallinto-osasto Perusturva-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Taulukko 9. Kunnan maksamat varhe-maksut vuosilta

24 2.11 Henkilöstön keski-ikä Taulukosta 10 selviää vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina Taulukosta selviää keski-iän kehitys eri osastoilla sukupuolittain. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 45,4 vuotta. Keski-ikä on noussut hieman viime vuodesta. Vakinaisesta henkilökunnasta naisten keski-ikä oli ,1 vuotta ja miesten samaisena ajankohtana 46,8 vuotta. Valtakunnallisesti kunnallisen vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,8 vuotta vuonna Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Hallinto-osasto Perusturva-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto 46, ,9 48,7 44,2 42, ,6 48,7 46,8 43,7 49,9 46,8 44,9 43,4 49,3 48,6 47,5 43,9 49,7 47,3 45,2 43,6 50,8 Taulukko 10. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina Ammattiluokittain tarkasteltuna iäkkäimpiin työntekijöihin kuuluvat siivoojat, perhepäivähoitajat ja kiinteistönhoitohenkilöstö sekä toimisto- ja hallintotyötä tekevät. 24

25 2.12 Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus ja rekrytointitoiminta Aikavälillä kuntaan solmittiin yhteensä 62 uutta vakinaista palvelussuhdetta. Vakinainen palvelussuhde kuntaan päättyi 47 henkilön kohdalla. Näistä irtisanoutui 34 ja siirtyi eläkkeelle 13. Kaiken kaikkiaan nettolisäystä henkilökunnan kokonaislukumäärään oli 15 henkilöä. Pirkkalan kunta koetaan vetovoimaiseksi kuntatyönantajaksi. Tampereella ja seutukunnalla on paljon koulutuspaikkoja, mikä edesauttaa uuden henkilökunnan rekrytointia, poislähtevien tilalle. Erilaiset sijaisuudet, harjoittelupaikkamahdollisuudet sekä kesätyöpaikat ovat mahdollisuus sekä työntekijälle, että työnantajalle. Työntekijällä on mahdollisuus saada työkokemusta ja tutustua Pirkkalan kuntaan työnantajana. Työnantajan näkökulmasta tämä edesauttaa henkilöstön saatavuutta jatkossakin. Vain tiettyjen pienten ammattiryhmien osalta on ollut viime vuosina rekrytointiongelmia mm. eläköitymisen myötä. Ongelma on myös valtakunnallinen. Pirkkalan kunnassa on ollut sähköinen rekrytointijärjestelmä käytössä vuodesta 2009 alkaen ja rekrytointia ollaan edelleen kehittämässä mm. rekrytointiviestinnän ja perehdytyksen näkökulmasta vuoden 2012 aikana. 25

26 3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS 3.1 Työaika henkilötyövuosina Vuonna 2011 kokonaistyöaika oli 1155,2 henkilötyövuosiksi muutettuna (HTV 1). Henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä tunnusluku Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Henkilötyövuosikäsitettä (HTV 1) käytetään esimerkiksi kun lasketaan tehty työpanos henkilötyövuotta kohti. Taulukosta 11 selviää HTV 1 vuosilta HTV ,5 1117,7 1139,1 1155,2 Taulukko 11. HTV

27 4. OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 4.1 Täydennyskoulutus Henkilöstön täydennyskoulutuksen hallintokunnat hoitavat itsenäisesti määrärahojensa puitteissa. Täydennyskoulutukseen käytettiin vuoden 2011 aikana yhteensä euroa. Se on 0,6 % palkkamenoista henkilöstösivukuluineen. Luku on hieman noussut vuodesta Kuntakohtainen koulutustoiminta Kuntakohtaisia kaikille hallintokunnille tarkoitettuja yhteiskoulutuspäiviä järjestettiin raportointivuonna seuraavasti: Sisäisen valvonnan koulutusta esimiehille päätösvalmistelukoulutusta Esimiehille järjestettiin yhteiskoulutusta varhe-maksuista sekä ammatillisesta kuntoutuksesta. Rondo-koulutusta koko henkilökunnalle Kuntatoimisto- ja Tweb-koulutusta Henkilöstölle on jatkuvasti tarjolla ATK-käyttökoulutusta eri toimistotyön ohjelmista ja koulutukset järjestetään eri tasoisina koulutettavien henkilökohtaisen osaamisen mukaan Henkilöstön osaamista ja osaamisen kehittämistarpeita selvitetään mm. kehityskeskustelujen yhteydessä. 27

28 4.3 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksessa oli raportointivuoden aika yhteensä vain 10 henkilöä. Poissaoloja oppisopimuskoulutuksen vuoksi kertyi yhteensä 234 opintopäivää. Eniten suoritettiin lähihoitajan ja koulunkäyntiavustajan tutkintoja. 4.4 Opintovapaat Opintovapaalain mukaisella opintovapaalla tai muulla palkattomalla opintovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 14 työntekijää, joille kertyi yhteensä 1458 opintovapaapäivää. 4.5 Opintojen tukeminen Työnantajan tavoitteena on vastaisuudessa tukea mm. henkilökunnan omaehtoista täydennyskoulutusta, mikäli työnantaja harkitsee, että koulutus tukee työntekijän suoriutumista nykyisistä työtehtävistä. 4.6 Esimiestoiminnan ja johtamisen kehittäminen Johtaminen ja esimiestoiminta heijastuu voimakkaasti työyhteisön toimintaan, työssä jaksamiseen ja työtyytyväisyyden kokemiseen. Siksi kehittämistoimien kärki onkin kaiken aikaa suunnattu johtajuuden ja esimiestyön tukemiseen ja edelleen kehittämiseen. Tärkeitä kehittämisalueita ovat olleet kehityskeskustelujen juurruttaminen luonnolliseksi osaksi jokaisen esimiehen esimiestoimintaa, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, säännöllisten työpaikka- yms. kokousten pitäminen, palautteen antaminen, konfliktitilanteiden tunnistaminen ja hallinta, väkivallan uhkan, häirinnän ja muun epäasiallisen käyttäytymisen torjunta sekä työkykyongelmien ajoissa tunnistaminen ja varhainen puuttuminen niihin. 28

29 Pirkkalan kunnassa on ollut vuodesta 2009 alkaen käytössä sähköinen työkalu kehityskeskustelujen käymiseen sekä esimiehiä on koulutettu kehityskeskustelujen käymisestä. säännöllisesti kehityskeskustelut työntekijöiden kanssa. Kehityskeskustelut tulee käydä vuosittain. 4.7 Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma Uuteen kuntastrategiaan perustuva henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma valmistui vuoden 2011 aikana. Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma perustuu vuonna 2010 kunnassa toteutettuun työyhteisökyselyyn. Kyselyn perusteella tärkeimmiksi työhyvinvoinnin tekijöiksi koettiin henkilöstön hyvinvointi, johtaminen, ammattitaito ja osaaminen sekä toimintatapojen kehittäminen. Nämä teemat otettiin lähtökohdaksi henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelmaa laadittaessa. Ohjelman valmisteluun osallistuivat eri hallintokunnat yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Ohjelman päämäärä, suunnitelma ja toteutuksen seuranta on kirjattu kuntastrategiaan vuosille Valtuustokausittain tarkistettavan henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelman liitteenä on vuosikohtainen toteuttamisohjelma, johon on sisällytetty konkreettiset hankkeet ja niitä tukevat toimenpiteet. Toteuttamisohjelman painopisteet arvioidaan kunkin vuoden toiminnansuunnittelun yhteydessä erikseen ja toimenpiteet sisällytetään talousarvioon. Toiminnalle asetetaan selkeät ja mitattavat tavoitteet ja sen toteutumista seurataan työyhteisökyselyn ja kehityskeskustelujen avulla vuosittain. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan myös henkilöstökertomuksen tunnuslukujen vuosivertailussa. Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelman toteuttamisesta vastaa henkilöstöjohtaja yhdessä osastojen, vastuualueiden ja yksiköiden esimiesten kanssa sekä kuntasolla toteutettavien hankkeiden että yksikkökohtaisten toimenpiteiden avulla. Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista. Työhyvinvointityöllä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia työpaikoilla siten, että samanaikaisesti edistetään tuottavuutta ja organisaation menestymistä. Hyvä henkilöstöjohtaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen parantavat työhön sitoutumista ja tukevat laadukkaiden palveluiden aikaansaamista. Ohjelma tukee työkykyä ja hyvinvointia, johtamista ja esimiestoimintaa hyvinvoinnin edistäjänä, ammattitaitoa ja osaamista, rekrytoinnin kehittämistä sekä palkkaus- ja kannustinjärjestelmien kehittämistä. 29

30 5. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY 5.1 Henkilöstön poissaolot Poissaolopäiviä kertyi ajalla koko henkilöstölle yhteensä kalenteripäivää. Poissaolojen määrä laski edellisestä vuodesta 2546 kalenteripäivää. Poissaolopäivistä sairauspoissaolopäiviä on yhteensä kalenteripäivää, joista palkattomia on kalenteripäivää. Sairauslomia kertyi yhteensä henkilölle. Muiden poissaolopäivien, paitsi työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä on laskenut jonkin verran edellisestä vuodesta muiden osastojen, paitsi teknisen osaston osalta. Taulukko 12. kuvaa paikallisia sairauspoissaoloja osastoittain sekä niiden kehitystä vuosina Työnantaja lähtee vuonna 2012 selvittämään toimenpiteitä sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Päivät 2009 Hinta 2009 Päivät 2010 Hinta 2010 Päivät 2011 Hinta 2011 Hallinto-osasto Perusturva-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto , , , , , , , , , , , ,87 Yhteensä , , ,18 Taulukko 12. Palkalliset sairauspoissaolot osastoittain

31 Taulukosta 13. selviää laskennallisesti paljonko sairauspoissaoloja oli osastoittain per henkilö vuosina 2010 ja Taulukon on tarkoituksena auttaa havainnollistamaan sairauspoissaolojen määrää ja kehitystä osastoittain. Kyse on sekä palkallisista että palkattomista sairauspoissaoloista. Pirkkalan kunnassa laskennallisesti sairauspoissaoloja per henkilö oli 17,6 kalenteripäivää vuodessa. Luku on laskenut edellisestä vuodesta, jolloin se oli 21,1 kalenteripäivää. Hallinto-osasto Perusturva-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto Koko kunta v per hlö 23,5 21,5 18,2 31,4 21,1 v per hlö 19,3 15,1 15,7 33,2 17,6 Taulukko 13. Sairauspoissaolot osastoittain sekä koko kunta (per/hlö) vuosina 2010 ja 2011 Kuntatyönantajalehden (1/2012) mukaan Kunta-10 tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella, vuonna 2010 sairauslomapäiviä oli 17,9 tehtyä henkilötyövuotta kohden. Valtakunnallisestikin sairauslomapäivien lukumäärä on lähtenyt hienoiseen laskuun. Kunta- 10 tutkimus perustuu n kuntatyöntekijän vuosittaisiin tietoihin työnantajien rekistereistä. Muita poissaolopäiviä ovat esimerkiksi lakisääteiset poissaolot, joista mainittakoon esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat, hoitovapaat ja tilapäiset hoitovapaat, opintovapaat, vuorotteluvapaat sekä osa-aikaeläkkeellä olot. Muiksi poissaoloiksi lasketaan esimerkiksi kuntoutuksessa olot, toisen tehtävien hoidot, lomarahavapaat, ammattiyhdistys-, työsuojelu- ja yhteistoimintakoulutukset sekä yksityisasiat. Täydennyskoulutuksesta aiheutuvat poissaolot eivät sisälly lukuihin ellei koulutuksen vuoksi ole myönnetty virkavapautta. 31

32 Taulukosta 14. ilmenee sairauspoissaolot osastoittain ja sairauspoissaolopäivien hinta vuonna Taulukko on koottu raportointijärjestelmästä palkkakausittain. Tämä selvittää mahdollisia eroja taulukoiden 15 ja 16 lukuihin. Taulukko 14. Sairauspoissaolot osastoittain ja sairauspoissaolopäivien hinta vuonna

33 Taulukosta 15 selviää poissaolot osastoittain. Poissaolot on esitetty kalenteripäivittäin. Tämä on hyvä huomioida verrattaessa lukuja muiden organisaation lukuihin. Osasto Sairaus Perhevapaat Työtapaturmat Loma-ajat Koulutus Kuntoutus Muut Hallinto-osasto Perusturva-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Taulukko 15. Poissaolot osastoittain (kalenteripäiviä) Taulukosta 16. selviää eräiden poissaolojen kustannukset sekä kalenteripäivät yhteensä vuosien 2010 ja 2011 aikana Poissaolon syy Kustannukset yht. Kalenteripäivät yht. Kustannukset yht. Kalenteripäivät yht. Koulutus Kuntoutus Sairauspoissaolot Työtapaturma , , , , , , , , ,0 314, ,0 292,0 Taulukko 16. Eräiden poissaolojen kustannuksia vuosina 2010 ja

34 5.2 Työtapaturmat Varsinaisista työtapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolot sisältyvät taulukon 16. lukuihin. Populuksesta saatujen tietojen mukaan työtapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja kertyi yhteensä 292 kalenteripäivää. Luku on laskenut edellisestä vuodesta. Populuksesta saatu työtapaturmista johtuva sairauspoissaolojen määrä saattaa poiketa taulukosta 17. ilmenevästä vakuutuslaitoksilta saadusta poissaolojen määrästä. Tämä johtuu tavasta, jolla kyseiset poissaolot on kirjattu Populukseen. Taulukosta 17. ilmenee työtapaturmat ja niistä aiheutuneet sairauspäivät vuosina Pirkkalan kunta on vaihtanut vakuutusyhtiötä alkaen vakuutusyhtiö Pohjolasta If vakuutusyhtiöön. Taulukon tiedot perustuvat vakuutusyhtiöltä saatuihin tietoihin. Vakuutusyhtiö ilmoittaa sairaslomapäivät korvauspäivinä. Korvauspäivien keskimääräinen luku on laskettu siten, että korvauspäivät on jaettu niiden vahinkojen lukumäärällä, joista on maksettu päivärahaa tai eläkettä. Tällöin jakajaan ei ole sisällytetty niitä tapaturmia, joissa työkyvyttömyys on kestänyt alle kolme päivää tai joista on korvattu vain sairaanhoitokuluja. Taulukko 17. Työtapaturmat ja niistä aiheutuneet sairauslomapäivät v

35 5.3 Kuntoutus Populuksesta saatujen tietojen mukaan kuntoutukseen osallistui vuoden aikana yhteensä 36 työntekijää. Kuntoutuspäiviä kertyi yhteensä 314. Kuntoremonttikursseja kunta tuki taloudellisesti maksamalla kurssien omavastuuosuuden enintään 120 euroon kuntoutettavaa kohden. 5.4 Vuorotteluvapaat Vuorotteluvapaalla vuonna 2011 oli kaikkiaan 23 henkilöä kun heitä edellisvuonna oli kaksi vähemmän. Vuorotteluvapaapäiviä kertyi yhteensä 3359, mikä on 179 päivää vähemmän kuin edellisvuonna. 5.5 Osa-aikaeläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet Työntekijällä on mahdollisuus vähentää työnteon määrää ja vaihtaa kokopäivätyö osa-aikaiseen. Tulojen pienentämistä voidaan korvata osa-aikaeläkkeellä. Osa-aikaeläke voidaan myöntää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle kuitenkin vasta täytettyään 60 vuotta. Myös muiden myöntämisperusteiden tulee täyttyä. Osa-aikatyön voi järjestää entisessä tai uudessa työssä, entisen tai uuden työnantajan palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Kaikissa kunnan tehtävissä osa-aikatyöhön siirtyminen ei ole mahdollista. Vuoden 2011 aikana osa-aikaeläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli yhteensä 35 henkilöä tilanteessa osa-aikaeläkkeellä oli 18 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli yhteensä 17 henkilöä. 35

36 6. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 6.1 Henkilöstömenot Henkilöstömenot sosiaali- ja eläkevakuutusmaksuineen tekivät vuonna 2011 yhteensä 45,7 milj. euroa. Tämä merkitsee kuntalaista kohden n Näillä tuotettiin kuntalaisille mm. hoiva- ja hoitopalveluita, koulutuspalveluita ja infrastruktuuria. Nousua edelliseen vuoteen on reilu 5,8 prosenttia. Palkat ja palkkiot olivat henkilöstömenoista 35,6 milj. euroa. Henkilöstömenoista henkilösivukulut olivat 10,1 milj. euroa, eläkekulut 7,8 milj. euroa ja muut henkilösivukulut 2,2 milj. euroa. Vuonna 2011 palkankorotukset toteutettiin tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti. Kannustavat palkkauselementit ovat käytössä lähes kaikilla sopimusaloilla lukuun ottamatta opettajien palkkausta. Perusturvaosastolla oli vuonna 2011 käytössä kannustinjärjestelmäkokeilu osana Terveellä järjellä parasta perusturvaa-hanketta. Kannustinpalkkiota ei kuitenkaan maksettu rahapalkkana, koska kannustinjärjestelmää kehitettäessä kävi selkeästi ilmi, että kannustamisen tulee olla työyhteisöihin (esim. työryhmä) kohdistuvaa yhteistoiminnallista kannustamista. Palkkiona oli työaikana toteutettavia koulutus- ja kehittämisseminaareja. Kannustinjärjestelmän rahoitti Tekes ja kannustamiseen oli käytettävissä euroa, joka jaettiin kolmen palveluprosessin kesken tasapuolisesti. 6.2 Työterveydenhuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön työterveydenhuoltoon kunta käytti vuonna 2011 yhteensä noin euroa, mikä on jonkin verran edellisvuotta enemmän. KELA korvaa työterveyshuollon kustannuksista korvausluokassa I 60 % ja korvausluokassa II 50 %. Työterveydenhuoltoon on sisällytetty yleislääkäritasoinen sairauden hoito. Työterveyshuoltopalvelut kunta ostaa Ylöjärven kaupungin hallinnoimasta Työterveyspalvelu Viisarista. Lääkärissäkäynnit sairauden vuoksi ovat vuodessa laskeneet 2 %: lla. Samoin sairaudenhoitoon liittyviä laboratoriotutkimuksia on samassa ajassa tehty 1,4 % edellisvuotta vähemmän. Sairaudenhoito kuuluu KELA:n korvausluokkaan II. Sairaanhoidon kustannukset olivat ,75 euroa. Korvausluokan I kustannukset olivat ,74 euroa. Lääkäreiden ja terveydenhoitajien suorittamat terveystarkastukset ovat kasvaneet jonkin verran edellisestä vuodesta. 36

37 Työkykyä ylläpitävä toiminta on osa työterveyshuollon normaalia toimintaa. Terveystarkastuksilla pyritään ennakoimaan ja tunnistamaan työkykyä uhkaavia tekijöitä ja edistämään työntekijöiden työ- ja toimintakuntoa. Huomiota kiinnitetään terveellisiin elintapoihin, kuntoliikuntaan ja hyvään ergonomiaan erityisesti ATK:n käytön alueella. Työpaikkakohtaisista terveystarkastuksista työpaikkaselvitysten yhteydessä on luovuttu. Terveystarkastukset tehdään nyt työntekijän iästä ja yksilöllisistä tarpeista riippuen 3-5 vuoden välein. Terveystarkastuksien toteutuminen tapahtuu työntekijän oman aktiivisuuden pohjalta. Työterveyshuolto osallistuu päihdeongelmaisten hoitoonohjaukseen ja hoidon seurantaan. Työterveyshuollon kautta on mahdollista hakeutua erilaiseen kuntoutukseen mm. Kansaneläkelaitoksen hyväksymään ja rahoittamaan Aslak- ja TYK-kuntoutukseen. Näiden kahden kuntoutusmuodon osalta kunta on maksanut kuntoutusajan palkan. Taulukosta 18 selviää työterveyshuollon toiminta vuosina 2010 ja Taulukko 18. Työterveyshuollon toiminta v ja

38 6.3 Muu liikunnallinen tyky-toiminta ja virkistystoiminta Henkilöstön liikuntaharrastuksia kunta on tukenut vuonna 2011 vuositasolla noin eurolla. Tukea on käytetty joukkoliikuntaan, salivuokriin, kuntosali- ja uimahallilippuihin, ohjaajien palkkioihin, massaliikuntatapahtumien osallistumismaksuihin jne. Virkistystoimintaan on talousarviovarauksena euroa ja toiminta on henkilöstön itsensä järjestämää. Tukea on viime vuosina käytetty henkilöstön yhteiseen kesätapahtumaan ja joulujuhlaan. 6.4 Työpaikkaruokailu Henkilöstölle on järjestetty mahdollisuus työpaikkaruokailuun kunnan eri laitoksissa. 38

39

40 PIRKKALAN KUNTA, SUUPANTIE 11, PIRKKALA PUH , FAX SÄHKÖPOSTI: