ROVANIEMEN KAUPUNGIN KIRJASTOVERKKOSELVITYS

Transkriptio

1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN KIRJASTOVERKKOSELVITYS RAPORTTI

2 SISÄLLYS 1 Slvityksn lähtökohdat Tausta Tavoittt ja totutus Rovanimn kaupungin västö ja talous Västö ja talous Rovanimn kulttuuripalvlut Stratgist linjaukst Rovanimn kaupungin kirjastopalvlut Hnkilöstö ja tilat Palvlutoiminta Palvlusopimus Suomn saamlainn rikoiskirjasto Rovanimn kirjastopalvlujn saavutttavuus Asiakastoiminn tälainaus Tkniikka Kuljtukst Nykyisn palvluvrkon ja palvlujn arviointia Kirjastopalvlujn khittäminn Hnkilöstö ja tilakustannuksiin vaikuttaminn Tkniikka Khittämisvaihtohdot Hnkilöstömnojn supistamisn prustuva vaihtohto Kiintistömnojn supistamisn prustuva vaihtohto Usidn toimnpitidn yhdistlmään prustuva vaihtohto Palvlujn yhdistlyvaihtohto Pääkirjaston khittäminn Lopuksi...18 Liit 1. Kartta kirjastopalvluista Liit 2. Talous ja tilastotarkastlu Liit 3. Kirjastopalvlujn järjstämisn taustaa 2

3 1 Slvityksn lähtökohdat 1.1. Tausta Rovanimn kaupunki pyysi loka marraskuussa 2007 FCG Efko Oy:ltä tarjousta kaupungin kirjastovrkon ja kirjaston palvlukonsptin khittämisstä skä suuntaa antavia arvioita tulvista hnkilöstömuutoksista. Kirjastovrkon ja palvlukonsptin khittäminn dllyttää myös mm. tilakustannustn slvittämistä skä titotkniikka ja logistiikkakysymystn tarkastlua. Slvitystä koskva toimksianto nivltyy kaupungin tuottavuusohjlmaan ja on osa Rovanimn kulttuurilautakunnan kulttuuripalvlujn tuottavuusohjlmaa , jonka mukaan muun muassa kirjaston palvluvrkkoa thosttaan ja tiivisttään. Kirjastovrkkoon kuuluu pääkirjaston lisäksi 18 toimipistttä ja 2 kirjastoautoa, joilla on n. 260 kirjastoautopysäkkiä. Rovanimllä on asukasta ( ). Västönnustn mukaan vuonna 2011 Rovanimllä on asukasta. Ikäihmistn ja työikäistn määrä kasvaa, lastn ja nuortn määrä lask. Pääosa asukkaista asuu suuralukskustan alulla. Rovanimn kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymissopimuksn, aluidn käytön stratgian, kulttuuripalvlujn tuottavuusohjlman skä talousarvion 2008 ja taloussuunnitlman mukaan kirjastoja ja kirjastotoimintaa khittään osittain monipalvlupistinä. Rovanimn kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuodn 2006 alussa. Yhdistymissopimuksn vlvoittt ovat voimassa 5 vuotta. Yhdistymissopimuksssa todttiin mm., ttä kylin vapaa aikatoimn, kansalaisopiston ja kirjastotoimn palvlut turvataan. Kuntaliitoksn myötä otttiin käyttöön sopimusohjausmalli, jolla pyritään slkiyttämään johtamista ja palvlujn järjstämistä skä lisäämään kustannustitoisuutta. Sopimusohjauksssa tilaajan ja tuottajan roolit on rotttu toisistaan. Valtakunnallisista slvitys ja khittämishankkista Rovanimn kirjastovrkkoslvitystä sivuaa slvityshnkilö Timo Kitäväisn slvitystyö yhtispalvlun ja julkistn asiointipalvlujn uusista järjstämistavoista. Sn tavoittna on slvittää julkistn asiakaspalvlujn saavutttavuutta kustannusthokkaasti uusia toimintamallja ja tknisiä välinitä hyödyntän. Slvitys julkisttaan ksäkuussa Optusministriö on puolstaan käynnistämässä Avoimt oppimisympäristöt hanktta, joka tähtää kirjastojn, koulujn ja yhtispalvlupistidn yhtiskäyttöön Tavoittt ja totutus Slvityksn kohtna ovat Rovanimn kirjastovrkko ja siihn liittyvä uusin palvlukonsptin khittäminn ottan huomioon mm. ri asiakasryhmin tarpt, mahdollist uudt tknologist ja logistiikkaratkaisut skä yhtistyömahdollisuudt mm. tilojn käytössä ja synrgiadut. Tarjouspyynnön mukaan slvityksn tavoittita ovat: Kirjastopalvlut tuottaan nykyistä vähmmin kustannuksin kirjastovrkkoa tiivistämällä ja toimintaa thostamalla. 3

4 Hnkilöstömäärää ja sn vähntämistä tarkastllaan rityissti läköitymisn yhtydssä. Kirjastopalvlujn tarjonnan ja ri käyttäjäryhmin palvlutarpidn tasapainon saavuttamisn tähtäävät toimnpitt. Slvityksn tavoittna on sitn khittää palvluja kirjastovrkkoa uudistamalla, rsurssja uudlla tavalla suuntaamalla skä mahdollissti työnjakoa ri kirjastotoimipistidn kskn uudistamalla. Slvityksn tuloksna konsultti tuottaa Rovanimn kaupungin tulla raportin, joka sisältää konsultin konkrttist khittämishdotukst. Slvitystyö käynnistttiin joulukuussa 2007 ja loppuraporttihdotus oli määrä luovuttaa tilaajall viimistään , jolloin sitä voidaan hyödyntää kaupungin talous ja toimintasuunnitlman valmistlussa ja päätöksntossa. Kaupunki astti slvitystyötä vartn ohjausryhmän ja yhdyshnkilön. Ohjausryhmä dustaa hankkssa tilaajaa. Ohjausryhmän kokoonpano oli suraava: Puhnjohtaja, kulttuurilautakunnan puhnjohtaja Kauko Nvala, jäsnt apulaiskaupunginjohtaja (hyvinvointipalvlut) Matti Ansala, sivistyspalvlujn johtokunnan puhnjohtaja Tauno Lampi, hnkilöstön dustaja, kirjastoamanunssi Ritva Lassila Olli, Lapin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Rino Lipponn, kulttuurilautakunnan puhnjohtaja Jukka Mäyrä, vs. kirjastotoimnjohtaja Ritva Nurminoro, kaupunginhallituksn puhnjohtaja Ari Ruotsalainn, palvlupäällikkö Mrja Trvo, apulaiskirjastotoimnjohtaja Sppo Ylijurva ja ohjausryhmän sihtri, kulttuurijohtaja Marja Widnius (tilaajan yhdyshnkilö). Konsultoinnista vastasivat khitysjohtaja Pkka Niminn FCG Efko Oy (konsultin yhdyshnkilö), rityisasiantuntija Pkka Kopra, Suomn Kuntaliitto, titoyhtiskunta asiat, vs. johtaja Maisa Lovio, Suomn Kuntaliitto, optus ja kulttuuri skä konsultti Markus Pauni FCG Efko Oy. Työn totuttamisksi FCG Efko sitti tarjouksssaan slvitys ja konsultointiprosssin, joka ohjausryhmän täydnnyksillä hyväksyttiin Työn kskisiä vaihita olivat: Kirjastovrkkoslvityksn lähtökohtin ja tavoittidn tarkntaminn skä työmntlmistä, työnjaosta ja tarvittavin prustitojn koonnista sopiminn Uusin asiakaspalvlua thostavin palvlumuotojn ja toimintatapojn dllytystn slvittäminn skä kirjastovrkon khittämislinjojn uudllnarviointi ja kirjastomuotojn ja toimipistidn välinn työnjako. Rovanimn kirjastovrkon khittämislinjojn tarkastlu Valittujn khittämislinjaustn tarkntaminn ja täydntäminn Raportin käsittly ja luovutus ohjausryhmäll. Ohjausryhmä kokoontui 3 krtaa. Ohjausryhmä prusti työn tukmisksi käyttöönsä wwwsivut. Ohjausryhmän puhnjohtaja on vastannut tidottamissta. 4

5 2 Rovanimn kaupungin västö ja talous 2.1. Västö ja talous Rovanimn asukasluku oli vuodn 2007 lopussa Pinta alaltaan Rovanimi on Euroopan suurin kaupunki. Pinta ala on 8016 km2, josta vsipinta ala 415 km2. Kskimäärin kaupungissa on 8 asukasta/maa km2. Rovanimn kskustan alulla on 376 asukasta/maakm2. Rovanimi on mrkittävä koulutuskaupunki. Rovanimllä on usita tuhansia muualla kirjoilla olvia opisklijoita. Vuonna 2007 Rovanimn vroprosntti oli 19 ja työllisyysast 60,1. Kaupungin hnkilöstön määrä on noin Kaupunki saavutti vuonna 2007 asttut taloustavoittt. Talous i ol tasapainossa li vuosikat on vain 84 % poistoista. Kaupungin tulos oli suunnitltua parmpi, vaikka s jäikin 1,7, milj. alijäämäisksi. Koko kaupungin invstoinnit ml. liiklaitokst totutuivat vuosikattta suurmpana, jotn kaupungin vlkamäärä kasvoi, mutta kuitnkin budjtoitua vähmmän. Vlkamäärä asukasta kohdn on valtakunnan kskiarvoa pinmpi. Kaupungin on jatkossa kiinnitttävä rityistä huomiota mnokhityksn hillitsmisn Rovanimn kulttuuripalvlut Kulttuuripalvluihin kuuluvat kirjastopalvlut, ylist kulttuuripalvlut, musopalvlut, orkstripalvlut ja tattripalvlut. Kulttuuripalvluidn tavoittna on monipuolistn kulttuuripalvluidn järjstäminn ja omahtoisn kulttuuritoiminnan mahdollistaminn kaikill västöryhmill koko kunnan alulla. Lisäksi tavoittna on yhtisöllisyydn ja viihtyvyydn lisääminn, vaikuttaminn positiivissti milikuvaan kaupungista skä kulttuurikasvatuksn vahvistaminn. Kulttuuripalvluill on astttu vuosill tavoittita vaikuttavuudn, palvlurakntidn ja prosssin, hnkilöstön ja taloudn näkökulmista. Vaikuttavuudn näkökulmasta arviointikritrinä on mm. tyytyväisyys kulttuuripalvluihin, jolloin tavoittasona on saavuttaa käyttäjin tyytyväisyys valtakunnallislla kskiarvotasolla. Palvlurakntidn ja prosssin näkökulmasta arviointikritrinä on mm. monipalvlupistt, joidn osalta tavoitllaan monipalvlupistidn khittämistä ja pyritään suunnitlmakaudlla monipalvlupistidn käyttöönottoon. Hnkilöstön näkökulmasta tavoittina ovat mm. lisääntynyt työssä viihtyminn ja yhtistyön lisääminn kulttuurin toimijoidn ja muidn palvlukskustn välillä. Taloudn näkökulmasta tavoittna on tuottavuudn paranminn Stratgist linjaukst Rovanimn kaupunkistratgian päämäärin mukaan Rovanimi mm. järjstää asukkailln laadukkaat prus ja muut hyvinvointipalvlut. Rovanimn kskus ja luonnonlähinn maasutu khittyvät linvoimaisna ja viränä kylin Rovanimnä. 5

6 Aluidn käytön stratgiassa todtaan, ttä palvlujn ja palvlupistidn khittämisssä tul ottaa ntistä nmmän huomioon palvlujn monikäyttömahdollisuus li mahdollisuus siirtää samaan paikkaan simrkiksi kaupallisia ja julkisia palvluja. Stratgian mukaan kirjastojn, koulujn, nuvoloidn ja vanhustnhuollon yhtiskäyttöisyyttä tul tiivistää ja vahvistaa. Toimnpitinä mainitaan mm., ttä osa kirjastotoiminnasta järjsttään monipalvlupistinä ja slvittään mahdollisia yhtisiä tila ja toimintaratkaisuja nuorisopalvlujn kanssa. Kaupungin talousarvion 2008 ja taloussuunnitlman vaikuttavuustavoittissa todtaan toimivan yhdyskuntarakntn ja lävin kylin osalta mm., ttä tavoittna on luoda dllytyksiä vahvojn palvlualuidn khittymisll. Hyvä palvlukylävrkosto palvlualuinn tuk myös muun maasudun linvoimaisuutta. Liiknnjärjstlmää khittään niin, ttä s tuk alurakntn ja linkinotoiminnan khittämistavoittita skä palvlujn saavutttavuutta. Palvlujn järjstämisn ylist priaattt korostavat kaupungin kskistä roolia ja vastuuta alunsa khittäjänä ja asukkaill tarjottavin palvlujn järjstäjänä. Priaattidn tarkoituksna on ohjata järjstttävin palvluidn tuotantorakntita ja hankintapriaattita sitn, ttä ri västöryhmin prusoikudt ja palvlutarpt totuttaan kaupungin rahoitusmahdollisuuksin puittissa. Lastn, nuortn ja prhidn kulttuuripalvlujn rityisnä tavoittna on vahvistaa lastn ja nuortn itstuntoa ja lisätä itsluottamusta. Työikäistn kulttuuripalvlujn tavoittna on tuka hnkisn hyvinvoinnin kautta myös fyysistä hyvinvointia. Ikäihmistn kulttuuripalvluissa kiinnittään huomiota siihn, ttä tarjonta thdään ikäihmisiä houkuttlvaksi. Kulttuurin ja trvydn välillä on mrkittävä yhtys. Erityisryhmin kulttuuripalvlut järjsttään huomioidn niidn saavutttavuus ja stttömyys ja hlppo lähstyttävyys. Kaupunginvaltuuston hyväksymä taloudn tasapainotussuunnitlma kattaa vuodt Suunnitlmassa todtaan, ttä Rovanimn kaupungin talous i ollut tasapainossa vuosina 2006 ja Kaupungin stratgian mukaissti talous on saatava tasapainoon vuotn 2010 mnnssä. Kaupungin palvlutarv suunnittlukaudlla kasvaa mm. västömuutoksista johtun. Yli 65 vuotiaidn määrä kasvaa vuodsta 2006 noin 1000 hnkilöllä ja 0 6 vuotiaidn lastn määrä noin 300 hnkilöllä. Plkästään näidn muutostn johdosta vuodn 2006 kustannustasolla palvlumnot kasvavat vuosin vähintään 10 milj. uroa. Jo päätttyjn invstointin aihuttamat pääomakustannukst kasvavat vuosina bruttona noin 7 milj. uroa, josta suurin osa mn suoraan oman palvlutuotannon kuluihin. Tämä khitys kasvattaa suunnittlukaudlla palvlumnoja vähintään noin 15 milj. uroa. Yllä mainittu mnokhitys ja vuodn 2007 vroast aihuttaisivat tilantn, jossa vuosina krtynyt alijäämä tasssa olisi noin 30 milj. uroa, vaikka ottaan huomioon työpaikkojn lisäyksstä tulva vrotulojn kasvu ja joidnkin myyntitulojn kasvu. Alijäämän hkäismisksi kunnallisvron korottaminn 0,5 prosntilla tuo noin 16 milj. uron tulon lisäyksn suunnittlukaudll. Tästä huolimatta taloutta on tasapainotttava muita tuloja lisäämällä ja mnoja vähntämällä vähintään 14 milj. urolla suunnittlukaudlla. 6

7 Koulupalvluissa oppilasmäärän nnusttaan dlln laskvan vuotn 2011 mnnssä. Ennustn totutussa mahdollistuvat koulupalvluissa raknnmuutokst, jotka tuovat koulupalvluihin mrkittävät säästöt. Niidn kokonaismäärä tarkntuu myöhmmin. Palvlutuotannon rakntllisista muutoksista todtaan, ttä koulupalvlujn uudlln järjstämisn on ryhdyttävä, kun 2000 luvulla prusoptuksn oppilasmäärä on vähntynyt, mutta kokonaiskulut ja rityissti hnkilöstökulut ovat kasvant voimakkaasti. Taloudn tasapainottaminn dllyttää koulupalvluissa optusryhmin uudlln järjstlyjä sitn, ttä optushnkilökunnan ja muun hnkilöstön määrää skä tilarsurssja soputtaan tämän vuosituhannn alkuvuosin tasoll. Suunnittlukaudn loppuun mnnssä m. toimnpitidn kuluja vähntävä vaikutus on noin 5 milj. uroa. Muutokst thdään valtuuston hyväksymin prusoptuksn järjstämisn priaattidn puittissa. 3 Rovanimn kaupungin kirjastopalvlut 3.1. Hnkilöstö ja tilat Kirjasto toimii tällä htkllä 18 kirjastopistssä. Lisäksi kaupungilla on 2 kirjastoautoa, joidn pysäkkjä on yhtnsä noin 260. Kirjaston infrastruktuuri on valtakunnallissti arvioidn rittäin hyvä. Erityisn ylpydn aihita ja virailijoill sittlyn arvoisia asioita ovat pääkirjasto ja sn Lapponica kokolma. Huhtikuun alussa 2008 kirjastossa oli kaikkiaan 55 täysipäiväistä ja 6 osa aikaista työntkijää, kaikki vakituisssa työsuhtssa. Yhtnlaskttu työpanos oli n. 57,64 hnkilötyövuotta. Hnkilöstömnojn ja toimintakulujn khitystä vuosina kuvataan taulukossa 1. Taulukko 1. Kirjaston hnkilöstömnot ja toimintakulut vuosina vuosi Hnkilöstömnot ( ) Toimintakulut ( ) Hnk.mnot % toim.kuluista Viisi kirjastoa toimii tällä htkllä vuokratiloissa. 10 kirjastopistttä toimii samassa kiintistössä muidn kaupungin palvluidn yhtydssä. 7 kirjastoa toimii koulun yhtydssä Kirjastopalvluja kuvaava kartta on liittssä 1. Kirjastopalvlujn talous ja tilastotarkastlu on sittty liittssä 2. Tarkastlu sisältää suraavat osiot: Västönnustt, kirjaston kävijät, kustannukst, suorittt, tilat, taloudllisuus ja tuottavuus. 7

8 3.2. Palvlutoiminta Palvlusopimus 2008 Rovanimn kaupungin palvlutuotanto on järjsttty tilaaja tuottaja toimintatavan pohjalta. Kirjastopalvlut ovat osa valtuuston päättämän Kulttuuripalvlut thtäväalun palvluja. Sopimuksn mukaan palvluntuottaja sitoutuu tuottamaan tai hankkimaan sopimuksssa sovitut palvlut. Kirjaston kokolmapalvlut sisältävät pruskokolman lisäksi taidkirjasto, musiikkikirjastoja lastnkirjastokokolman, vrkkokirjaston skä Lapponica alukokolman. Asiantuntijapalvlut muodostuvat kokolmatyöstä, titopalvluista, rilaisista tilaisuuksista skä maakuntakirjastotoiminnasta. Palvluluttlossa lutllaan tuotttavaksi sovitut palvlut, tuottidn arvioitu tuotantomäärä ja yksikköhinnat. Kirjaston palvluluttlon mukaan tuotttujn kokolmapalvluja ovat fyysist asiakaskäynnit ( ), virtuaalist asiakaskäynnit ( ) skä lainat ( ). Asiantuntijapalvlujn tuotantomäärä mrkitään yhdksi. Erillinn määräraha on vuonna 2008 varattu Kirjatalkoidn totuttamisn Suomn saamlainn rikoiskirjasto Lapin maakuntakirjaston Lappi osastolla toimii myös Suomn saamlainn rikoiskirjasto. joka ylläpitää saamlaistn ja saamlaisaihistn julkaisujn kokolmaa ja kokolmatitokantaa skä titopalvlua. Suomn saamlainn rikoiskirjasto osallistuu saamn kiltä ja kulttuuria distäviin yhtistyöprojktihin. Optusministriö ja Rovanimn kaupunki rahoittavat rikoiskirjaston toimintaa Rovanimn kirjastopalvlujn saavutttavuus Rovanimllä kirjastopalvluidn saavutttavuus on rittäin hyvä. Lapin lääninhallituksn vuodn 2007 pruspalvlujn arviointiraportin mukaan Rovanimn kiintä kirjastovrkko tavoitti präti 76 prosnttia västöstä kahdn kilomtrin täisyydllä palvlupaikasta. Vuotn 2002 lisäystä oli kolmn prosnttiyksikön vrran. Palvluvrkkoa täydntävät kaksi kirjastoautoa, joilla on palvlupysäkkjä 260 ja kahdn viikon välin ajttavia rittjä 32. Kirjaston vrkkopalvlut ovat käytttävissä käytännössä ympäri vuorokaudn. Hyvän palvlutason kritrinä kysisssä arvioinnissa pidttiin sitä, ttä 80 prosntilla kuntalaisista on all kahdn kilomtrin matka kirjastoon. Optusministriön laatusuositus läht siitä, ttä kysinn täisyys kosk taajama aluita ja ttä harvaan asuttujn sutujn rityispiirtt tul huomioida riksn. Myös kirjastoautopalvlujn hyvä taso saavuttaan Rovanimllä kaikilla kahdn viikon välin ajttavilla ritillä. 8

9 Asiakastoiminn tälainaus Lapin alun kirjastoissa on saatu hyviä kokmuksia kirjastorsurssin yhtishallinnasta, joka prustuu hyvin toimivaan kuljtusjärjstlmään. Kokiluna alkanut Rkku hank on vakiintunut käytännöksi. Rkku kuljtusta käyttävät kuntin kirjastojn lisäksi myös Lapin yliopiston kirjasto ja ammattikorkakoulujn kirjastot. Kuljtukst toimivat kirjastojn välillä päivittäin kuljtusliikkn kuriiripalvluina. Kirjastojn toinn toisiltaan asiakkaitaan vartn tilaaman ainiston kuljtustn lisäksi Lapin kirjastojn yhtinn kirjastojärjstlmä mahdollistaa myös niin sanotun asiakastoimisn tälainauksn. Tämä tarkoittaa ttä asiakas voi its tilata haluamansa ainiston noudttavaksn haluamaansa kirjastoon ja s kulk Rkku postin mukana Tkniikka Kirjastossa on käytössä PallasPro kirjasto ohjlmisto. Ohjlman uusiminn /päivitykst ovat surannt hyvin toimintakntän muutoksia, uusimis /päivitysrytmi on ollut slvästi all kymmnn vuotta. Sama tuotpohja on käytössä Lapin alun laajassa Lapin kirjastossa, joka on ollut monssa suhtssa tinnäyttäjä kuntin kirjastojn yhtistyöll koko Suomssa. Kirjasto on ulkoistanut palvlinalusta ja käyttöpalvlut LapIT:ll, jotn kirjastojärjstlmän voidaan olttaa olvan titopalvlukapasittin osalta varmistttu ja titoturvallinn. Nopa titovrkko ulottuu kaupungin kskusta alun kirjastoihin. Lähikirjastojn titoliiknn hoidtaan ja gprs yhtyksillä. Kirjastoautoissa on mobiililiittymä, vrkon kattavuutta lisätään vuotn 2010 mnnssä aktiivissti koko maassa Kuljtukst Lapin kirjaston ainistokuljtukst hoidtaan Rkku kirjastorsurssin yhtishallinnan puittissa. Rkku vastaa lähinnä tälainauksn liittyvistä kuljtuksista. Fyysissti ainiston kuljtuksista vastaa yksityinn kuljtusyhtiö. Rovanimn kaupungin alull on thty slvitys postin kuljtuspalvlujn khittämisstä. Slvityksssä kirjastojn ainistokuljtuksiin i otttu rityissti kantaa. 9

10 3.3. Nykyisn palvluvrkon ja palvlujn arviointia Palvluista ja palvluvrkosta voidaan thdä suraavia havaintoja: 1. Kirjaston infrastruktuuri on valtakunnallissti arvioidn rittäin hyvä. 2. Nykyisn kaupunkitaajaman alulla on mlko lähllä nljä kirjastoa. Palvlutaso on hyvä, mutta s vaatii huomattavia taloudllisia rsurssja 3. Kirjastopistt toimivat samankaltaislla palvlukonsptilla, painopistjakoon i ol päädytty 4. Kirjastopistidn kskisin yhtistyökumppani on prusoptuspalvlut, sitsmän kirjastoa toimii koulun yhtydssä 5. Kyläkirjastopistt ja kirjastoautojn pysäkit ovat lähs päällkkäisiä 6. Kirjastot toimivat rillään kaupungin yhtispalvlupiststä (Osviitta) 7. Kirjaston titotkniikka on varsin hyvä. Pääkirjaston palvlujn automatisoinnilla voidaan distää palvluja ja sitä kautta tsiä hnkilöstösäästöjä jossakin määrin 8. Suurin kirjastopalvlujn mnorä on hnkilöstömnot. N ovat kuitnkin vähntynt vuodsta 2006 vuotn 2008 (arvioidut mnot) 9. Sisäistn vuokrin järjstlmä i ol tällä htkllä yhtnäinn, kyläkirjastot maksavat sisäistä vuokraa vain käyttötunnista. Muu osa kiintistön kustannuksista jää kaupungin kontoll 10. Yhtispalvlutoimistojn ja pistidn syntyminn Osviitan ja Siulan ohlla vaatii huomattavaa västöpohjaa 11. Vuodlta 2007 krätyt kirjastotoimintaa kuvaavat tidot: Tarkastlun kohd Rovanimn kaupunki Valtakunnallinn kskiarvo Toimintakulut/asukas ( ) 56,91 48,71 Taloudllisuus 1,21 1,19 Kirjastokäynnin hinta ( ) 4,63 4,60 Tuottavuus (lainaa/työntkijä) Kirjastopalvlujn khittäminn Slvitystyössä on pyritty hahmottamaan khittämisvaihtohtoja krtynn ainiston prustlla. Khittämistyön tavoittt ja taloudn tasapainotussuunnitlma linjasivat vaihtohtojn rakntamista. Kskisiä lähtökohtia olivat suurimpiin mnoriin kuuluvat kysymykst Hnkilöstö ja tilakustannuksiin vaikuttaminn Hnkilöstökuluihin voidaan vaikuttaa ri tavoin mm. suraavasti: 10

11 Rovanimn kaupungin ja Rovanimn maaliskunnan kuntaliitokssta johtuva rityinn irtisanomissuoja kattaa 5 vuotta ( ), muutoin voimassa ovat normaalit irtisanomissuojasäädökst Eläköitymistilantisiin liittyn kaupunki voi thdä priaatpäätöksn, ttä läköityvän tilall i palkata uutta työntkijää, vaan thtävät hoidtaan sisäisin järjstlyin Vakanssin täyttölupamnttly mahdollisuuksin mukaan koko kaupungissa: Vapautuviin vakanssihin i automaattissti ryhdytä palkkaamaan uutta työntkijää, vaan vakanssin täyttämisn pitää olla rityist prustlut. Vakanssin täyttämisstä päättää kaupunginjohtaja tai muu kaupunginhallituksn määräämä Kaupunki slvittää mahdollisuuksia Rovanimi konsrnin sisäisiin thtäväjärjstlyihin sim. hnkilöstöpankin tai työnkulkujn sujuvoittamisn avulla. Hnkilöstöä voi siirtyä thtäväalulta toisll. Koko kaupungin tasolla pyritään rkrytoinnin vähntämisn. Kirjastossa thdään sisäisiä thtäväjärjstlyjä Tarkisttaan ri palvlupistidn vaatimaa hnkilörsurssia, samalla slvittään mahdollisuudt palvlun automatisointiin ja sähköisn asioinnin lisäämisn Slvittään mahdollisuudt myydä tai vuokrata hnkilöstön palvluja muill organisaatioill, jolloin pyrittäisiin välttämään samaan osaamisn invstoimista rovanimläisissä organisaatioissa Hnkilöstö käyttää osa aikaläkmahdollisuutta (vuonna 2008 tätä voisi käyttää vuonna 1950 ja sitä nnn syntynt). Tilakustannuksiin voidaan vaikuttaa monin tavoin: 4 kirjastoa toimii tällä htkllä vuokratiloissa, osittain ilman kustannuksia. Tilaliiklaitos tsii kaupungin/kirjastotoiminnan kannalta dullisimmat tilaratkaisut 10 kirjastopistttä toimii samassa kiintistössä muidn kaupungin palvluidn yhtydssä. Sitsmän kirjastoa toimii koulun yhtydssä Sisäistn vuokrin järjstlmä: Tällä htkllä osasta kirjastotiloja makstaan sisäistä vuokraa vain käyttötuntin prustlla. Muu osa kiintistön kustannuksista jää kaupungin kontoll Slvittään mahdollisuudt khittää kiintätä ja kirjastoautopalvluvrkkoa luopumalla osasta kirjastopistitä ja slvittään mahdollisuudt myydä kiintistö Slvittään mahdollisuudt thostaa kirjastojn tilankäyttöä. Etnmismahdollisuudt näyttävät kirjaston osalta vähäisltä Tkniikka Titotknissti kirjaston tilann on hyvä. Yhtistyö Lapin kirjaston puittissa toimii ja prustana olva ohjlmisto on toimiva, vaikkakin todnnäköissti linkaarnsa kypsän vaihn ohittanut. Ohjlmiston päivitys uutn tai vaihto kokonaan uutn tuottsn saattaa olla dssä pian vuosikymmnn vaihtn jälkn. Tällainn ohjlmiston vaihto mrkits invstointikustannuksia, jotka on otttava huomioon tulvin vuosin rahoituslasklmissa. Jos kirjaston ammattihnkilöstöä halutaan vapauttaa rutiinithtävistä ja samalla panostaa usidn kiintidn lähikirjastopistidn sijasta ainistojn (automatisoituun) kuljtuksn lähll asiakkaita, jouduttann kirjastossa siirtymään pitkällä tähtäyksllä RFID tkniikkaan. Siirtymävaih vaatii hnkilötyöpanosta ja tuntuvia invstointja, mikä on myös otttava huomioon tulvin vuosin toiminnan rahoitusta suunnitltassa. 11

12 Titoliiknnvrkon osalta kirjastolla i ol mahdollisuuksia ikä vlvoittita ryhtyä rityisiin toimnpitisiin. Tarvittavat toimt jäävät opraattoridn ja vrkonrakntajin thtäväksi. Rovanimn kirjastossa on ollut aktivitttja avoimn lähdkoodin sovllustn khittämisn. Toiminnan osuus titotkniikan kustannuksista näyttää jäänn kuitnkin vähäisksi. Vaikka avoimn lähdkoodiin pohjautuvin sovllustn tarv ja käyttöklpoisuus on ilminn, saattavat kirjaston rsurssit kuitnkin olla liian rajallist mrkittävin läpimurtojn saamisksi Khittämisvaihtohdot Hnkilöstömnojn supistamisn prustuva vaihtohto Vuonna 2008 kirjastossa on 55 täysipäiväista ja osa aikaista työntkijää, kaikki vakituisssa työsuhtssa. Yhtnlaskttu työpanos on n. 58 hnkilötyövuotta. Eläköitymistilantisiin liittyn kaupunki voi thdä priaatpäätöksn, ttä läköityvän tilall i palkata uutta työntkijää, vaan thtävät hoidtaan sisäisin järjstlyin. Taulukossa 2 on sittty maksimisäästö vuositasolla. Taulukko 2. Lasknnallinn läköityminn ja sn kautta saavutttavissa olva maksimisäästö vuosina on suraava: vuosi hnkilöä maksimisäästö vuositasolla Hnkilöstömnoja on tarkastltu lähtökohtana kaupungin ilmoittamat kirjaston hnkilöstömnot vuonna 2008 ja arvioidut läköitymist vuotn Toimintakulujn lähtökohtana ovat vuodn 2008 toimintakulut. Taulukko 3. Saavutttavissa olvan maksimisäästön osuus hnkilöstömnoista ja toimintakuluista vuosina vuosi maksimisäästö ( ) % hnkilöstömnoista % toimintakuluista

13 Maksimisäästöä voidaan lähstyä kirjastopistitä vähntämällä. Palvlutuotannon rityisosaamissta on kuitnkin huolhdittava. Eläköitymisn kautta vuodn 2008 alkupuollla vapautunut kirjastotoimnjohtajan virka on täyttty vuodn 2008 ajaksi sisäisllä siirrolla. Vakanssin täyttölupamnttlyä voidaan mahdollisuuksin mukaan sovltaa koko kaupungissa. Vapautuviin vakanssihin i automaattissti ryhdytä palkkaamaan uutta työntkijää, vaan vakanssin täyttämisn pitää olla rityist prustlut. Vakanssin täyttämisstä päättää kaupunginjohtaja tai muu kaupunginhallituksn määräämä. Nykyisn käytännön mukaan osastonjohtaja päättää osastonsa vakanssin täytöstä hnkilöstöjohtajan asiasta antaman lausunnon jälkn. Kulttuuripalvlujn palvlusopimuksn 2008 mukaan pysyvän hnkilöstökapasittin vähntyssä niin, ttä tuotannon jatkaminn dllyttää pysyvää hnkilöstörkrytointia, nuvotllaan tilaajan kanssa palvlu järjstämisstä uudlln nnn kuin rkrytointi aloittaan. Hnkilöstömitoitusta voidaan lähinnä tarkistaa niissä pistissä, joissa on nitn hnkilökuntaa. Tällöin maakuntakirjastotoiminta tul arvioinnin kohtksi. Sn osalta voitann tavoitlla yhdn hnkilöstötyövuodn säästöä. Mrkittävimmin hnkilöstömnojn supistamisn voidaan vaikuttaa vähntämällä kirjastopistitä. Hnkilöstömnojn vähntäminn johtaa väistämättä palvluvrkon harvntamisn ja kirjastovirkailijoidn antaman palvlun vähnmisn. Ennn kuin rityinn irtisanomissuoja päättyy, laaditaan kirjaston hnkilöstösuunnitlma, jossa palvlupistittäin määrittään pysyvä hnkilökunta ja kaupungin muihin palvlupistisiin siirrttävissä olva hnkilökunta. Hnkilöstömnojn supistamissta voidaan thdä rilaisia havaintoja. Supistamisn myöntisiä vaikutuksia ovat ainakin kustannustn alnminn ja kaupungin hnkilöstöhallinnon näkyminn päätöksntkijöill ntistä slkämpänä kokonaisuutna. Supistamisn kiltisiä vaikutuksia ovat palvlutason laskminn ja poistuvan rikoisosaamisn korvautumisn vaikutuminn. Palvlutaso lask tilojn supistumisn ja virkailijoidn antaman palvlun supistumisn myötä lähinnä harvaan asutuilla aluilla Kiintistömnojn supistamisn prustuva vaihtohto Kustannuksia karsitaan sulkmalla kiintitä toimipistitä. Kaupungin pääkirjastoista suljtaan ainakin kaksi (Korkalovaara ja Ounasrinn), Kyläkirjastojn vrkosto korvataan kirjastoautojn pysäkillä. Hnkilökuntaa i vähnntä tai vähnnys tapahtuu läköitymisn myötä. Ainistohankintoja voitann supistaa kyläkirjastoja supistttassa. 13

14 Pääkirjastot Toimnpid vuokra/v (ainistokulut/v) 2007 Pääkirjasto Korkalovaara suljtaan (14834) Ounasrinn suljtaan (14717) Rantavitikka Saarnkylä Muurola Kyläkirjastot Autti Hirvas Kivitaipal Mltaus Nivankylä Oikarainn Sinttä Tapio Totonvaaran laitoskirjasto Vanttauskoski Vikajärvi Koulujn yhtydssä toimivat kirjastot muuttaan koulukirjastoiksi, muut kyläkirjastot lakkauttaan Vanttauskoska lukuunottamatta Lasknnallist vuokrat ilman Vanttauskoska 7416, kirjastoainistokulut ilman Vanttauskoska Ylisarvio Jos pyritään 3 % säästöihin plkästään kiintistökuluja supistamalla, tulisi pääkirjastoista sulka myös Saarnkylä. Kyläkirjastojn sulkmislla saatavat lasknnallist vuokrasäästöt ovat vähäisiä ainakin niin kauan, kuin vuokraa makstaan muodollissti vain aukiolotunnista. Jos kyläkirjastojn osalta siirrytään kiintään kuukausivuokraan, voi tämän vaihtohdon lasknnallinn pohja muuttua. Koska rityissti ainistomnoja i ol täysin kohdistttu kirjastoittain, ovat vaihtohdossa sittyt säästölasklmat vain suuntaa antavia. Vaihtohdon positiivisia piirtitä ovat + kustannukst supistuvat + hnkilökunta voidaan kskittää suurmpiin yksiköihin, rikoistuminn ja työnjako nykyistä hlpommin järjstttävissä + kirjaston hallinto suoraviivaistuu ja yksinkrtaistuu Vaihtohdon ngatiivisia piirtitä ovat palvlutaso lask, asiointimatkat pitnvät paint lähilogistiikan voimakkaall khittämisll lisääntyvät, sn myötä pistidn lopttamissta saatava hyöty vähn päsuorasti vaikuttaan ngatiivissti kylin khittymisn vaikutus kulttuurisll khityksll? 14

15 Usidn toimnpitidn yhdistlmään prustuva vaihtohto Kirjastopalvlujn järjstämisstä on säädtty mm. kirjastolaissa ja astuksssa. (Liit 3). Kirjastopalvlujn tuottamista voidaan Rovanimllä järkistää yhdistlmällä rilaisia toimnpititä ja kohdntamalla säästyviä rsurssja uudlln. Lisäksi simrkiksi määrätitoislla sähköistn asiointipalvlujn markkinoinnilla voidaan ohjata palvlujn käyttöä vähitlln vrkkopalvlujn puolll. Myös s, ttä asiakkaat ntistä nmmän liikkuvat harrastus ja asiointimatkoillaan kskustaan, muuttaa väistämättä palvlujn kysyntää ja käyttötottumuksia. Ikääntynidn osuudn kasvassa on tarpn khittää hill suunnattuja palvluja yli hallintokuntarajojn. Käytännössä kirjaston palvluvrkkoa on khittty koko ajan stratgistn linjaustn suuntaissti. Jotta kirjastopalvlujn kustannusraknn olisi riittävästi slvillä, tulisi Rovanimn kaupunginkirjastossa panutua khittämään kustannuslaskntaa ja tilastointia nykyistä tarkmmaksi. Kuntaliitoksn vuoksi siihn vaikuttavat vilä kahdn ri kunnan toisistaan poikkavat käytännöt. Kyläkirjastojn vähntäminn ja uudt palvlu ja tilankäyttöratkaisut Taustaa Rovanimn alulla on kuusi palvlualutta, joilla kullakin on kskuskylänsä. Kyläkirjastoja on yhtnsä 11 ja niistä sitsmän toimii koulun yhtydssä. Pintn toimipistidn pini hnkilökuntamäärä ja muidn rsurssin vähäisyys huonontavat toimintavarmuutta. Kyläkirjastojn sijainti ja kirjastoautojn pysäkit ovat monin paikoin lähllä toisiaan. Lastn lukumäärä ja samalla lastn määrä Rovanimn kirjaston asiakkaina on vähnmässä. Kuitnkin Sintässä ja Vanttauskosklla on tarkoitus säilyttää 1 9, ja Mltauksssa, Kivitaipalssa ja Vikajärvllä 1 6 luokkin optus, lli oppilasmäärissä tapahdu odotttua suurmpaa vähnmistä. Joidnkin koulujn, simrkiksi Vikajärvn ja Sintän koulujn säilyttäminn prustuu myös siihn, ttä koulukuljtukst muodostuisivat muutn liian pitkiksi. Tapionkylän koulun lakkautuspäätös on thty. Yläkmijon alun kskuspaikka on Vanttauskoski, joka sijaits noin 50 km päässä Rovanimn kskustasta. Infopist Siulassa on myös kyläkirjastopist, jossa voi lainata ja palauttaa ja jonn voi tilata lainattavaksi kirjaston ainistoa. Yläkmijon alulautakunta on yksi Rovanimn kaupungin hallinto organisaation tilaajalautakunnista. Sill on määrätty oma thtäväalunsa. Kirjaston osalta lautakunta järjstää li toimii tilaajana Yläkmijon alun kirjastopalvluissa (Siula). Aluidn käytön stratgian mukaan Sintässä, Mltauksssa, Vikajärvllä ja Kivitaipallla palvluja voitaisiin khittää yhdistämällä palvluja ja prustamalla monipalvlupistitä. Monipalvlupistissä tuottaan yhdstä paikasta rilaisia palvluja, kutn trvydnhuolto, sosiaali, kulttuuri ja liikuntapalvluja. Niihin voidaan yhdistää myös matkailupalvluja ja muita kaupallisia palvluita. 15

16 Kyläkirjastoja koskvat hdotukst Kyläkirjastoja koskvat toimnpidvaihtohdot voisivat olla suraavat: ainakin Tapion ja Auttin kyläkirjastojn skä harkinnan mukaan mahdollisimman monn muunkin kyläkirjaston lakkauttaminn ja/tai kyläkirjastojn siirtäminn kyläyhdistystn tai vastaavin toimijoidn hoidttaviksi ja/tai kyläkirjastojn muuttaminn muidn hallintokuntin ja paikallistn toimijoidn ylläpitämiksi, muita palvluja tarjoaviksi monipalvlupistiksi, jotka toimisivat myös asiakkaidn tilaaman kirjastoainiston noutopistinä ja/tai siirtokirjakokolmina. Mahdollissti lakkautttavin kyläkirjastojn palvlut tulisivat korvattua lähs nykyisillä kirjastoautopalvluilla, koska kirjastoautojn palvlupysäkkin ja kyläkirjastojn vrkosto on päällkkäinn. Thokkaana kirjastopalvlujn palvlumallina pinta alaltaan laajoissa kunnissa pidtään mlko ylissti monipuolisn pääkirjaston ja kattavan kirjastoautojn palvlupysäkkivrkoston yhdistlmää. Esimrkiksi optusministriö myöntää ns. prustamishankrahoitusta sitn, ttä kirjastoautohankinnat asttaan tusijall. Rovanimn kyläkirjastoista Tapion ja Auttin kiintistöt ovat myynnin kohtna ja niidn osuus kirjaston kävijämäärästä on häviävän pini. Hirvaan ja Oikaraisn kyläkirjastojn tulvaisuutta punnittassa voitann ottaa huomioon, ttä ainakin muidn palvlujn osalta jo nyt tukudutaan myös kskustan palvluihin (Aluidn käytön stratgia). Kyläläistn omatoimissta kyläkirjastosta on Rovanimllä kokmuksia Sonka nimisstä kylästä, jonn kyläläist its hakvat pääkirjastosta vaihtuvaa ainistoa. Muualta kyläyhdistystn pitämistä kirjastoista on kokmuksia muun muassa Ätsästä. Infopist Siula on hyvin onnistunut simrkki monipalvlupiststä, jossa on tarjolla myös kirjastopalvluja. Kirjaston purkamiskulut muodostuvat vuokrasopimuksn mm. irtisanomisajan vuokrakustannuksista, nitidn poistosta titokannasta, kalustidn purkamissta ja kuljttamissta skä asukkaill tidottamissta. Säästöt muodostuisivat tila, hnkilöstö ja ainistokustannuksista. Nykyisn laskutavan mukaan kyläkirjastojn tilakustannukst tosin ovat hyvin pint, mutta tulvaisuudssa käytäntidn mahdollissti muuttussa sitn, ttä siirrytään kiintään kuukausivuokraan, n nousvat. Kyläkirjastojn lakkauttamisn tai monitoimijaisuudn lisäksi tulisi slvittää Rantavitikan nuortnkirjaston lakkauttamisvaihtohtoa. Alun prin siitä oli tarkoitus thdä niin sanottu kombikirjasto, joka olisi päivisin koulun kirjasto ja iltaisin pini lähikirjasto. Nykyisllään s koulukirjastona vaatii suhtllisn paljon kirjaston hnkilöstö ja kokolmarsurssja, mutta sitä i kuitnkaan voida pitää iltaisin auki. Napapiirin yläastll on koulukirjasto, jonka hankinnoista vastaa kirjasto, mutta jonka koulu muutn hoitaa its. Tämä voisi olla toimintamalli myös Rantavitikassa, lli siitä kokonaan voida luopua. Kirjastoautomaation lisääminn Lainaus ja palautusautomaattin avulla voidaan vähntää hnkilötyövuosia tai vaihtohtoissti vapauttaa hnkilöstöä kirjastoammatillisiin thtäviin simrkiksi sähköistn vrkkopalvlujn suunnittluun. Lainaus ja palautusautomaatit ovat mlko kallis invstointi ja niidn käyttöastn tul olla korka, jotta hankinta olisi prustltua ja hankinnalla tavoitllut hyödyt saavutttaisiin. 16

17 Kirjastossa jo suunnittilla ollut palautusautomaatin hankkiminn pääkirjastoon toisi aluksi kustannuksia, mutta säästäisi arviolta noin 0,5 1 htv. Myös pääkirjaston yhdn työpistn puuttllinn rgonomia parantuisi. Yhtistyön lisääminn Lapin korkakoulukirjaston kanssa Osana korkakoulujn rakntllisn khittämisn kokonaisuutta myös Lapissa suunnitllaan Lapin yliopistojn ja ammattikorkakoulujn yhtistyön tiivistämistä. Tulvaisuudssa tullaan todnnäköissti tavalla tai toislla tiivistämään myös korkakoulujn kirjastojn yhtistyötä. Optusministriön mukaan tällöin tul slvittää myös yhtistyömahdollisuudt kunnallistn kirjastojn kanssa. Myös Rovanimllä tull ajankohtaisksi slvittää vähintäänkin toiminnallisn yhtistyön lisääminn tulvan Lapin korkakoulukirjasto yksikön kanssa. Kirjasto ja titopalvlujn uudt palvlukonsptit ja poikkihallinnollinn yhtistyö Erilaist asiakasryhmät vaativat tulvaisuudssa nykyistä slvmpää palvlujn riyttämistä. Ikäraknn vanhn. Rovanimllä on tavoittksi astttu, ttä 90 % yli 75 vuotiaista asuu kotona tai tavallisssa palvluasumisssa. Vanhustn palvlujn tarv kasvaa hajaasutusalulla ja vanhustnhuollon palvluihin tarvitaan nykyistä nmmän rsurssja. Lapin maakuntakirjastossa on mnillään Optusministriön rahoittama Syrjäsutujn kirjastoautopalvlut kotiovll hank. Sn tavoittna on monipuolistaa kirjastoautojn tarjoamia palvluja kotipalvlun avulla. Hankkn avulla on tarkoitus myös tsiä mahdollisia yhtistyökumppanita kaupungin vanhus ja vammaispalvlujn puollta. Kotipalvlun järjstämisssä on voimavarojn säästämisksi ja palvlujn vaikuttavuudn varmistamisksi välttämätöntä päästä poikkihallinnollisn yhtistyöhön muidn kotipalvluja järjstävin toimijoidn kanssa. Toiminnan tuloksllisuus i tällöin välttämättä näy kirjastotilastoissa, mutta s tuk kaupungin stratgistn tavoittidn totuttamista. Vanhustn lämänlaadun paranminn pitää hidät pitmpään poissa kalliista laitoshoidosta. Lastn ja nuortn kirjastopalvlut voidaan thokkaasti hoitaa pääkirjasto, kirjastoauto ja vrkkopalvluidn avulla. Kirjaston vrkko ja täpalvlujn khittäminn Kirjastolaki painottaa vrkkopalvlujn ja niidn sivistyksllistn sisältöjn khittämistä. Vrkko ja täoptusta khittään tulvaisuudssa voimakkaasti ja vastaava mahdollisuus täydntää ja osittain korvata printisiä palvluja tarjoutuu myös kirjastoill. Osa asiakkaista arvostaa nimnomaan mahdollisuutta asioida fyysisn palvlupistn sijasta simrkiksi kotoa käsin vrkkopalvlujn avulla. Vrkkopalvluja khittämällä voidaan myös parantaa kirjastopalvlujn laatua. 17

18 Kuluttajatutkimuskskuksn nnustn mukaan tulvaisuudn vrkkovälittinn itspalvluyhtiskunta luo myös uudnlaisia itspalvlun kombinaatioita, joissa osa vaadittavista taidoista ja valinnoista siirtyy asiakkaill itslln. Koulutustason nousu dsauttaa tätä khitystä. Toisaalta myös taloudllistn rsurssin niukkuus pakottaa kansalaist tulvaisuudssa ottamaan nmmän vastuuta tarvitsmistaan palvluista ja niidn hankkimissta. Myös Rovanimllä vrkkokirjastokäyntin määrä kasvaa joka vuosi. Kirjaston vrkkopalvlujn käyttöön asiakas tarvits intrnt yhtyksin varusttun titokonn. Titopalvlukysymyksn kanssa i aina tarvits tulla kirjastoon, vaan sn voi jättää ntin kautta vastattavaksi valtakunnallisn Kysy kirjastonhoitajalta palvluun. Vrkkokirjaston asiointipalvlut mahdollistavat kirjastoainiston niin sanotun asiakastoimisn tälainauksn. Asukkaat voivat tilata ainistoa ntin kautta ja s kuljttaan hill hidän its nimämäänsä palvlupistsn tai kirjastoauton mukana Palvlujn yhdistlyvaihtohto Yhtnä khittämisvaihtohtona pitäisi nähdä ri toimintojn yhdistäminn kirjastopalvlujn kanssa. Yhtispalvlutoimistoja tai pistitä tuskin montaa saadaan kaupungin alull nykyistn Osviitan ja Siulan lisäksi. Edlln olisi kuitnkin tutkittava mahdollisuuksia kytkä palvlukokonaisuutn mahdollisimman monipuolist julkisn hallinnon palvlut skä lisäksi kolmannn sktorin ja kaupan/matkailun palvlut. Konsultti oli asian johdosta yhtydssä nuorisopalvluihin. Etnmisklpoista mallia i löytynyt Pääkirjaston khittäminn Eri rsurssin vapautuminn muista kirjastopististä luo osaltaan mahdollisuuksia khittää ja monipuolistaa pääkirjastoa ja sn palvluja. Pääkirjasto on jo nyt kaupungin ylpydnaih. Sn arvon säilyttämisksi on dlln panostttava. Khittämistyössä tul dtä suunnitlmallissti. Kaupungin kskustakirjastojn työnjakomahdollisuudt tulvat myös arvioitavaksi. 5 Lopuksi Rovanimn kaupungilla on käytttävissään laaja kinovalikoima pyrkissään noudattamaan kaupunginvaltuuston tahtoa taloudn tasapainotuspyrkimyksissä. Mitään patnttiratkaisua asiaan i ol olmassa, vaan päätöksntkijä joutuu puntaroimaan monissa valintatilantissa. Samanaikaissti on arvioitava talousasioita ja kuntalaistn palvlujn saantia suhtssa hyväksyttyihin stratgisiin linjauksiin. Edllä olvat vaihtohdot on raknnttu mitä tapahtuu, jos priaattlla. Radikaalinta ajatltavissa olvaa vaihtohtoa, skä tilojn ttä hnkilöstön samanaikaista voimakasta vähntämistä i ol tuotu tähän tarkastluun. 18

19 Liit 1. Kartta kirjastopalvluista Erillinn liit. Kartta on Rovanimn kaupungin intrntsivuilla osoittssa 19

20 Liit 2. Talous ja tilastotarkastlu Erillinn liit. 20

21 Liit 3. Kirjastopalvlujn järjstämisn taustaa Kirjastolaki ja kirjastopalvlujn järjstäminn Kirjastopalvlujn järjstäminn on kunnan lakisäätinn thtävä. Kirjastolain (904/1998) lähtökohtana ovat västön tarvitsmat kirjasto ja titopalvlut, i kirjastolaitos. Kunnallist kirjastot totuttavat palvluthtävänsä tarjoamalla asiakkaidn käytttäväksi riittävän määrän osaavaa hnkilöstöä, uusiutuvan kirjastoainiston, välinistön skä kirjastotiloja. Kirjastolain mukaan kirjastotoiminnassa tavoittna on distää myös virtuaalistn ja vuorovaikuttistn vrkkopalvlujn ja niidn sivistyksllistn sisältöjn khittämistä. Kunta voi järjstää kirjastopalvlut its taikka osittain tai kokonaan yhtistyössä muidn kuntin kanssa tai muulla tavoin. Myös kunnan omall palvlutuotannoll vaihtohtoisissa järjstämistavoissa kunta kuitnkin vastaa siitä, ttä palvlut ovat kirjastolainsäädännön mukaist. Kuntin välisn sopimusyhtistyön pohjalta, kustannustn jaosta sopin kunnat ovat mlko ylissti järjstänt simrkiksi yhtissti kirjastoautopalvluja ja kirjastosta vastaavin thtävin hoitoa. Maakuntakirjastotoiminta Kirjastolain mukaan maakuntakirjastoina toimivat kirjastot täydntävät muidn ylistn kirjastojn palvluja. Maakuntakirjastona toimii optusministriön määräämän kunnan ylinn kirjasto kunnan suostumukslla. Maakuntakirjaston thtävistä säädtään astukslla. N toimivat alullisina tito ja rsurssikskuksina. Maakuntakirjastojärjstlmän luominn aloitttiin jo 1960 luvulla. Mnillään olvin kunta ja palvluraknnuudistuksn skä aluhallintouudistuksn yhtydssä siihn saattaa tulla muutoksia (OPM/Sulin). Valtionosuusjärjstlmä Kirjastojn valtionosuus on lasknnallinn, i korvamrkitty ja s makstaan kunnall osana optus ja kulttuuritoimn lasknnallista valtionosuutta. Valtionosuudn lasknnallinn prust saadaan, kun kunnan asukasmäärällä krrotaan asukasta kohdn määritlty yksikköhinta. Lasknnallissta pruststa vähnntään kunnall itslln rahoitttavaksi tulva osuus. Kunnall myönntyn valtionosuudn määrä vuosina on 41,89 prosnttia m. tavalla lasktusta valtionosuudn pruststa. Kunnan lasknnallinn osuus on 58,11 prosnttia ja s lasktaan aina kskimääräisstä yksikköhinnasta, joka vuonna 2008 on 52,06 uroa asukasta kohti.. Kunnan oma lasknnallinn rahoitusosuus sisältyy valtionosuuspäätöksn vähnnysrään. Yksittäisn kunnan kirjastorahoituksn muutokst ivät siis vaikuta sn saaman valtionosuudn määrään. Myös maakuntakirjaston lasknnallinn valtionosuus makstaan vuodsta 2006 lähtin osana yksikköhintarahoitusta, mutta s on harkinnanvarainn. Maakuntakirjastoina toimivin kaupunkin kirjastojn yksikköhintaa korottaan maakuntakirjastotoiminnan osalta. Maakuntakirjastojn thtävistä ja harkinnanvaraissta yksikköhinnan korotukssta käydään optusministriön ja kunnan dustajin kanssa tuloskskustlu joka nljäs vuosi. 21

22 Rovanimn kaupunginkirjasto toimii myös Lapin maakuntakirjastona. Rovanimn kaupunginkirjaston Lapin maakuntakirjaston yksikköhintaa on vuonna 2008 korotttu maakuntakirjastotoiminnan osalta uroa. S on tarkoitttu kattamaan kaikki maakuntakirjastotoiminnasta aihutunt kulut (rityisthtävän hoitoon käytttävän hnkilöstön palkkaus, kaukolainaus, kokoukst ja koulutustilaisuudt, alullinn titopalvlu ja niin dlln) koko Lapin alulla. Kirjasto ja titopalvlujn maksullisuus Kirjaston omin kokolmin käyttö kirjastossa ja niidn lainaus määritllään kirjastolaissa maksuttomaksi. Maksuttomina on kirjastoissa pidtty lainojn, palautustn skä lainojn uusimisn lisäksi muun muassa prustitopalvlua, titokantojn käyttöä kirjaston konilla, kirjaston oman ainistotitokannan ja työvälinidn käyttöä kirjastossa. Sn sijaan ainiston varaamissta ja kuljtuksista pritään maksuja. Samoin kunta voi priä asiakkailtaan maksun käyttösääntöjn vastaissta toiminnasta, kutn lainatun ainiston palauttamisn myöhästymisstä tai ainiston tärvltymisstä. Kirjastolaki mahdollistaa myös kirjaston maksullist rityispalvlut, joko omakustannusarvoa vastaavin tai rityisistä syistä sitä korkammin maksuin. 22

23 ROVANIEMEN KIRJASTOVERKKOSELVITYS TALOUS- JA TILASTOTARKASTELU TAUSTA ASETELMA JA AINEISTOT Torttinn khikko Tuottavuus thdäänkö asiat oikin Taloudllisuus thdäänkö asiat oikin? Tarkastlussa käyttyt ainistot TULOKSET Rovanimi ja Rovanimn västö Rovanimi kirjastopalvlujn tuottajana Kirjastovrkosto Kirjastojn asiakaspohja Kustannukst ja suorittt Rovanimn kirjastopalvlujn toiminnallinn thokkuus: taloudllisuus ja tuottavuus Taloudllisuus Tuottavuus LIITE 1: Rovanimn ja Rovanimn mlk:n kirjastotoimn toimintakulujn khitys.. 23 LIITE 2: Rovanimn suuralut... 27

24 1 TAUSTA Osiossa kuvataan Rovanimn kirjastovrkostoa ja kirjastopalvlutoimintaa tilastollisn ainiston pohjalta. Ainisto on jäsnntty toiminnan tuloksllisuudn, li taloudllisuudn, tuottavuudn ja vaikuttavuudn näkökulmasta. Julkisn hallinnon tuloksllisuudn parantaminn on nostttu rääksi kskisimmäksi kinoksi vastata julkisn taloudn haastisiin (vropohjan muutos, yksikkökustannustn kasvu ja lisääntyvä palvlujn tarv/kysyntä) lähitulvaisuudssa. Valtionhallinnossa on käynnisttty laajoja ohjlmia, joidn avulla pyritään khittämään julkisn hallinnon tuottavuutta. Valtionhallinnossa on pyritty myös sn virastojn ja laitostn ohjauksn slkyttämisn ja trävöittämisn skä ohjauksn sisällön khittämisn stratgismmaksi ja tuloksllisuutta korostavammaksi (VM 9/2003: Tulosohjauksn trävöittäminn). Julkistn palvlujn tuottavuudn ja taloudllisuudn khityksn suraamisksi on toistaisksi tuotttu rillisslvityksiä, jotka ovat ylnsä kohdistunt nsi sijassa palvlutuotannon kustannustason khityksn vrtaamisn. Varsinaisn tuottavuudn osalta mittaaminn on ollut vähäismpää ja molmpin osalta tulokst ovat jäänt osittain ristiriitaisiksi. Mainituista syistä vrtailuja tulisi dlln khittää kunnissa trävämmän palvlutuotannon ohjauksn lisäämisksi. Kskistä olisi, ttä taloudllisuudn ja tuottavuudn käsittitä slvnnttäisiin. Tämä osio tn sitn, ttä aluksi slvnntään toiminnan tuloksllisuudn käsitmaailmaa. Tämän jälkn Rovanimn kaupungin kirjastopalvluja tarkastllaan tämän käsitkhikon varassa. 2

25 2 ASETELMA JA AINEISTOT 2.1 Torttinn khikko Tuottavuus thdäänkö asiat oikin Toiminta on sitä tuottavampaa, mitä vähmmillä panoksilla (tuotannontkijöillä) tuotoksia (suorittita) saadaan aikaan. Printinn mittari tuottavuudn mittaamisn on tuotos / panos. Julkislla sktorilla tuotannontkijöinä ovat tyypillissti ihmist, ja tuottavuudn mittarina on ylnsä suorittt / tuotannontkijät. Esimrkiksi yliopistolla opttajan tuottavuudn mittarina voi olla opintoviikot / opttaja, laitokslla tutkinnot / laitos jn. Trvydnhuollossa tuottavuudn mittana voi olla vastaanottokäynnit / lääkäri. Kirjastotoimssa tuottavuutta voidaan mitata suraavasti: Tuottavuus = lainaajat / kirjastotoimihnkilö tai Tuottavuus = lainat / kirjastotoimihnkilö Taloudllisuus thdäänkö asiat oikin? Taloudllisuudlla tarkoittaan ylnsä suorittidn ja kustannustn välistä suhdtta. Toiminta on sitä taloudllismpaa, mitä vähmmillä kustannuksilla (kiintät ja muuttuvat kustannukst) suorittita saadaan aikaan. Yksikkökustannukst osoittavat taloudllisuutta (sim. uroa/opintoviikko, uroa/tutkinto, uroa/hoitopäivä, uroa/laina, uroa/lainaaja). Kirjastotoimssa on valtakunnallissti vakiintunut tapa mitata taloudllisuutta suraavasti: Taloudllisuus = hnkilöstökulut + ainistokulut jattuna fyysist kirjastokäynnit + kokonaislainaus. Taloudllisuus on sitä parmpi, mitä pinmpi ko. arvo on. Taloudllisuutta osoittavin lukujn pohjalta voidaan pohtia, kannattaako suorittista maksaa niin paljon kuin niistä makstaan vai kannattaisiko voimavarat käyttää johonkin muuhun. 2.2 Tarkastlussa käyttyt ainistot Tarkastlun prustana on Rovanimn kaupungin FCG Efko Oy:ll lähttämä tilastomatriaali skä julkist Rovanimä koskvat tidot ( Optusministriön kirjastotointa koskvat tilastoainistot ( skä FCG Efkon nnakointimalli. 3

26 3 TULOKSET 3.1 Rovanimi ja Rovanimn västö Toiminnan tuloksllisuudn arvioinnin kannalta on syytä tunta s ympäristö, jossa toiminta tapahtuu. Siksi on tärkää tarkastlla Rovanimn västökhitystä ja -nnustita. Rovanimn maalaiskunnan kanssa vuodn 2006 alussa yhdistynyt Rovanimi on Suomn 12. suurin kaupunki västömäärältään ja yksi Euroopan suurimmista kaupungista pinta-alaltaan. Asukasluvultaan ( ) kokoinn Rovanimi on maamm 12. suurin kaupunki. Tulvat kuntaliitokst tulvat tosin muuttamaan tilanntta, ja västönnustidn mukaissti Rovanimi olisi v asukasmäärältään Suomn 15. suurin kaupunki. Rovanimi on mrkittävä koulutuskaupunki, joka nostaa Rovanimn läsnä olvaa asukaslukua usilla tuhansilla hnkilöillä. Suraavassa on sittty Rovanimn västönnust vrrokkinaan koko Suomn ja Lapin maakunnan khitys Kuva/taulukko 1. Rovanimn västönnust koko västö (Lähd: FCG Efko Oy:n nnakointimalli). Rovanimi Koko västö Rovanimi Koko maa Lappi = Lähd:Tilastokskus Rovanimi Asukkaita = Koko maa Asukkaita = Lappi Asukkaita = Kuviosta havaitaan, ttä Rovanimn västön nnusttaan kasvavan n. 5 %:lla 2015 mnnssä, jolloin kaupungin västö olisi n asukasta. Tarkastltassa tilanntta ikäluokittain (ks. suraava kuva), havaitaan, ttä Rovanimllä västö kasvaa nitn vanhimpin (yli 65-vuotiaat) ja kaikkin nuorimpin (1-6- vuotiaat) ikäluokkin osalta. Työikäisn västön määrän nnusttaan kääntyvän laskuun vuodn 2015 jälkn. Huomionarvoista on myös s, ttä kouluikäistn määrän nnusttaan laskvan mlkoisn voimakkaasti n. 10 %:lla vuotn

27 mnnssä, jonka jälkn määrän nnusttaan tosin kääntyvän livään nousuun vuodn 2015 pohjatasosta. Kuva/taulukko 2. Rovanimn västönnust ikäluokittain (Lähd: FCG Efko Oy:n nnakointimalli). Rovanimi vuotiaat 7-18-vuotiaat Työikäist vuotiaat Yli 74-vuotiaat Västö 2005= v uotiaat v uotiaat Ty öikäist v uotiaat Yli 74-vuotiaat Västö Lähd:Tilastokskus 2007 Rovanimn kaupungin alu jakaantuu kuutn suuralusn: Alakmijon suuralu Ounasjon suuralu Ranuantin suuralu Rovanimn kskustan suuralu Sodankyläntin suuralu Yläkmijon suuralu Suraavassa on sittty Rovanimn västönnustt (2015) suuraluittain. Liittssä 2 on sittty suuralut kartalla. 5

28 Kuva/taulukko 3: Västönnust - Alakmijon suuralu (Lähd: Väkiluku asukasmäärä Vuosi 2006 Vuosi 2015 Kuva/taulukko 4: Västönnust - Ounasjon suuralu (Lähd: Västö asukasmäärä Vuosi 2006 Vuosi 2015 Kuva/taulukko 5: Västönnust - Ranuantin suuralu (Lähd: Väkiluku asukasmäärä Vuosi 2006 Vuosi 2015 Kuva/taulukko 6: Västönnust Rovanimn kskustan suuralu (Lähd: 6