LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2012"

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNTA Taskirja 2012

2 TASEKIRJAN SISÄLTÖ Toimintakrtomus 3 Talousarvion totutuminn 28 Tilinpäätöslasklmat 62 Konsrnilasklmat 67 Liittidot 71 Allkirjoitukst ja mrkinnät 90 Luttlot ja slvitykst 92 Tilikartta 94 Panttikirjaluttlo 106 2

3 LIMINGAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

4 SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 5 Kunnanjohtajan katsaus 5 Kunnan hallinto 7 Ylinn taloudllinn khitys 8 Limingan kunnan khitys 9 Olnnaist muutokst Limingan kunnan toiminnassa ja taloudssa 10 Lähivuosin haastt 13 Kunnan hnkilöstö 13 Arvio mrkittävimmistä riskistä ja pävarmuustkijöistä ja toiminnan khittämisn vaikuttavista tkijöistä 14 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 15 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS 16 Tuloslasklma ja sn tunnusluvut 16 Rahoituslasklma ja sn tunnusluvut 17 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 19 Tas ja sn tunnusluvut 19 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT 22 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 23 Yhdistlmä konsrnitilinpäätöksn sisältyvistä yhtisöistä 23 Konsrnin toiminnan ohjaus 23 Olnnaist konsrnia koskva tapahtumat 24 Slontko konsrnivalvonnan järjstämisstä 24 Konsrnitilinpäätös ja sn tunnusluvut 25 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 27 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 28 TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 28 Käyttötaloudn totutuminn 28 Ylishallinto ja linkinojn khittäminn 28 Prusturvapalvlut 32 Sivistyspalvlut 37 Tknist palvlut 45 Yhtnvto käyttötaloudn määrärahojn ja tuloarvioidn totutumissta 49 Tuloslasklmaosan totutuminn 52 Invstointin totutuminn 54 Rahoitusosan totutuminn 57 Yhtnvto määrärahojn ja tuloarvioidn totutumissta 57 Liit: Tuottavuusohjlman toimnpitt tulosaluittain 61 4

5 OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Pääosa suomalaistn kuntin nrgiasta ja kskustlusta suuntautui vuonna 2012 hallituksn ajaman kuntaraknnuudistuksn ja sosiaali- ja trvydnhuollon raknnuudistuksn kysymyksiin. Kunnat ovat ollt vuosia löysässä hirrssä odottan mitn kuntin käy. Limingassa vanha valtuusto antoi uudll valtuustoll prinnöksi päivittyn stratgian, jonka mukaan itsnäisyydstä tul pitää kiinni. Lisähaastn kskustluun ja tulvaisuudn suuntaamisn toi kunnallisvaalit, jotka uudistivat monssa kunnassa valtuuston koostumusta hyvin voimakkaasti. Limingassa 35:stä valtuuttusta uusia on nyt 21 valtuutttua. Mrkittävää oli s, ttä moni vuosikymmniä kunnallispolitiikassa vaikuttanut valtuutttu i asttunut nää hdoll. Pois jättäytyivät mm. valtuuston puhnjohtaja Tapio Junttila ja hallituksn puhnjohtaja Hlna Tornbrg. Limingan kasvu jatkui vahvana vuonna Väkimäärä kasvoi 2,9 % li 268 asukasta, joista muuttovoittoa oli 86 asukasta, syntyvyydn ollssa 220 lasta. Asuntorakntaminn on kohdistunut pääosin Ojanpränkankaan ja Okkosnrannan aluill. Uutna aluna otttiin käyttöön Saunarannan alu kirkonkylän ja Tupoksn välissä, joista nsimmäist raknnukst saatiin harjakorkutn vuodn aikana. Alun tontit luovuttaan usassa vaihssa ja valmiina alulla asuu noin asukasta. Maata hankittiin 41 ha, kskihinnan ollssa 0,76 /m 2. Liiknn-turvallisuudn osalta mrkittävää oli kvyn liikntn alituksn rakntaminn Ojanpränkankaan ja Kaartnahon asuntoaluidn välill. Valitttavaa on s, ttä kunta joutui maksamaan koko alituksn its. Toinn liiknnturvallisuutta parantava hank oli ratahallintokskuksn maksama kvyn liikntn yhtys radan alits ydinkskustassa. Vuodn aikana valmistui uusi kirjasto, Liminganlahdn luontokskuksn sanraus ja laajnnus skä uusi pankkitalo, josta kunnan omistama Limingan khitys Oy osti kaksi liikhuonistoa. Haastna on dlln sopivanhintaistn liiktilojn puut ydinkskustassa. Vuodn aikana totutttiin trvyskskuksn suunnittlu ja urakkakilpailu, mutta hanktta jouduttiin karsimaan kustannustn ylittyssä budjtoidusta. Tätn uusi kilpailutus siirtyi vuodll Elinkinolämän osalla mrkittävää on Tupoksn Ankkurilahtn suunnitltu Suomn nsimmäinn Outltt -hank, jossa tavoittna on rakntaa noin m 2 suuruinn brändimyymälöidn kskittymä. Kunta on mukana hankkssa kumppanina. Hank on vilä kskn. Kuntataloudn kannalta vuosi 2012 oli hikko, sillä ngatiivisn vuosikattn omaavin kuntin määrä kasvoi 63 kuntaan. Osasyynä on valtionosuuslikkaukst 118 /asukas ja kiintistövron poisto vrotulojn tasausjärjstlmästä. Muutoksn vaikutus oli Limingassa -2,0 miljoonaa uroa. Mannrsuomn kuntin tilikaudn tulos on kskimäärin -57 /asukas. Myös kuntin vlkautuminn kasvoi ja lainamäärä on nyt 2282 /asukas. Kuvaavaa on, ttä koko maassa kuntin toimintakat kasvoi 6,2 % ja vrorahoitus vain 2,5 %, li kunnat syövät nmmän kuin tinaavat. Limingan kunnan vuodn 2012 tunnusluvut ja tulos ovat aikaismpiin vuosiin vrrattuna hikompia. Vuosikattta muodostui 3,4 miljoonaa li 358 /asukas, tilikaudn tulos oli uroa ja vlkamäärä 2122 /asukas. Vaikka tuottavuudn khittämisn osalla on thty paljon, tul palvluraknntta ja tuottavuutta parantavia ratkaisuja kytä tkmään myös jatkossa. Erityistä huomiota on kiinnitttävä toimintamnojn kasvun hillitsmisn, sillä toimintakat kasvoi 6,1 % ja vrorahoitus vain 2,8 %. Myös invstointin osalla tul jatkossa pitää välivuosia, jotta vlkaantuminn saadaan katkaistua. Osana tuottavuutta parantavia toimia kunta lähti osakkaaksi Montra Oy:öön ja siirsi taloushallintopalvlut ja hnkilöstön vanhoina työntkijöinä yhtiön palvluksn. Tällä ratkaisulla voidaan pinntää toimintaan liittyviä riskjä ja saada aikaan myös kustannussäästöä niin invstoinnissa kuin hnkilöstökustannuksissa. 5

6 Tilinpäätössiirtojn jälkn vuodn 2012 tilikaudn ylijäämäksi jäi ,58 uroa. Tasn ylijäämää on vuodnvaihtssa 6,5 miljoonaa li 686 /asukas ja invstointivarauksia 8,3 miljoonaa uroa. Vuosi on ollut taloudllissti ja toiminnallissti vaativa. Hnkilöstö on joutunut vnymään ja hakmaan uusia toimintatapoja skä osallistumaan ylimääräisiin slvityksiin ja hankkisiin kaikilla hallinnonaloilla. Olmm kuitnkin slvinnt yhdssä asttuista haastista, mistä sitän lämpimät kiitokst hnkilöstöll skä luottamushnkilöill. Pkka Rajala kunnanjohtaja 6

7 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Kskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Hallinto-osasto Sivistyslautakunta Prusturvalautakunta Tkninn lautakunta Sivistysosasto Prusturvaosasto Tkninn osasto Kunnanjohtaja Hallinto-osasto Osastopäällikkö Sivistysosasto Osastopäällikkö Prusturvaosasto Osastopäällikkö Tkninn osasto Osastopäällikkö Luottamushnkilöorganisaatio Johto Kunnanvaltuusto, 35 jäsntä pj Tapio Junttila I vpj Kalvi Nvala II vpj Tapani Lppäluoto Kunnanhallitus, 9 jäsntä pj Hlna Tornbrg vpj Liisa Kylmänn Tarkastuslautakunta, 6 jäsntä pj Trho Lipsonn Kskusvaalilautakunta, 5 jäsntä pj Päivi Pkkala Prusturvalautakunta, 9 jäsntä pj Markku Ahola Virasto-organisaatio Johto Virastopäällikkö kunnanjohtaja Pkka Rajala Osastot ja osastopäälliköt: Hallinto-osasto hallintojohtaja Katja Vuorinn Prusturvaosasto prusturvajohtaja Eva-Maarit Valkama prusturvajohtaja Irma Toivann Sivistysosasto sivistysjohtaja Marjatta Pylvänäinn-Suorsa Tkninn osasto tkninn johtaja Simo Pöllänn Sivistyslautakunta, 9 jäsntä pj La Sangi Tkninn lautakunta, 9 jäsntä pj Tuomas Ahola 7

8 Ylinn taloudllinn khitys Epävarmuus taloudn tulvasta khityksstä kasvoi vuonna 2012 mrkittävästi. Kasvun painopist oli khittyvissä maissa. Sn sijaan usissa tollisuusmaissa kasvu hiipui tai kääntyi taantumaan. Euroalun ja Eu:n kasvu pysähtyivät. Kasvua hidastivat korka työttömyys, vlkakriisin aihuttama pävarmuus skä julkistn talouksin vakautustoimt. Suomi on vinnin johdosta voimakkaasti riippuvainn Eu:n talouskhityksstä. Tilastokskuksn nnakkotitojn mukaan Suomn bruttokansantuot alni vuonna ,1 % (v ,7 %). Kasvua vaimnsi vinnin tuntuva hikntyminn. Työllisyystilann pysyi dllisvuodn tasolla. Työttömyysast alni 7,8 %:sta 7,7 %:iin. Kuluttajahinnat kohosivat kskimäärin 2,8 %. Korkotaso oli nnätysmäisn alhainn, 3 kk uriborkorko oli vuodn lopussa 0,187 %. Taulukko 1. Kansantaloudn khitys BKT, muutos % -8,5 3,3 2,7-0,1 Työttömyysast, % Työllisyysast 8,2 68,3 8,4 67,8 7,8 68,6 7,7 69,1 Inflaatio, % 0,0 1,2 3,4 2,8 Ansiotason muutos, % 4,0 2,5 2,7 3,5 Vuodn 2012 talousarviota laadittassa kokonaistuotannon kasvuksi arvioitiin 1,8 %, kuluttajahintojn nousuksi 3,3 % ja kskimääräisksi työttömyysastksi 7,6 %. Kuntatalous Tilastokskuksn kräämin nnakkotitojn mukaan kuntin yhtnlaskttu vuosikat hikkni dllisvuodsta runsaat 700 milj. uroa (37 %). Vuosikattidn alnmisn vaikutti toimintakattn vrorahoitusta suurmpi kasvu. Kuntin mnojn kasvu oli dlln suuri. Vuosikat oli asukasta kohdn 238 (v /as) ja 70 % poistoista. Ngatiivisn vuosikattn kuntin määrä nousi dllisvuodn 33 kunnasta 63 kuntaan. Kuntin onglmana on, ttä vuodn 1997 jälkn kuntasktorin vuosikat i ol yhtnäkään vuonna riittänyt poistonalaistn invstointin omahankintamnoihin. Näin on syntynyt ns. tulorahoitusvajtta, jota on jouduttu rahoittamaan omaisuutta myymällä ja nnn kaikka lainanotolla. Tulorahoitusvajtta on syntynyt v yhtnsä yli 13 mrd. uroa. Kuntin lainakanta kasvoi v ,5 % ja oli uroa/asukas. Vuosikat kattoi invstoinnista vain 34 %. Kuntin vrotulot kasvoivat vuonna ,4 %, valtionosuudt 5,3 %, vrorahoitus yhtnsä 2,5 % ja toimintakat 6,2 %. Invstointimnot kasvoivat 7,1 % dllisvuodsta ja olivat 709 /asukas (v /asukas). Lähd: Suomn kuntaliitto/tilastokskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioidn mukaan. 8

9 Limingan kunnan khitys Liminka on 2000-luvulla ollut suhtllissti Suomn voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on kasvanut viimisn kymmnn vuodn aikana n asukkaalla, li 52 %. Asukasluvun kasvu on prustunut voimakkaasn muuttovoittoon, jonka osuus kasvusta on ollut 53 %. Myös luonnollinn västönkasvu on Limingassa suuri, hnkä vuodssa. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Vuonna 2012 Limingan asukasluku kasvoi 268 asukkaalla (2,9 %) ja oli vuodn lopussa Muuttovoitto oli 86 asukasta ja luonnollinn kasvu 182 Limingan kuntastratgian mukainn västönkasvu on kskimäärin 2-3 % vuodssa. Taulukko 2. Limingan asukasluvun khitys Vuosi Asukasluku Muutos-% Kunnan tavoit ,8 1, ,4 2, Kuntastratgian mukainn asukaslukutavoit vuonna 2012 oli asukasta (100) Luonn. västönkasvu Muuttovoitto v v v 7-12 v. Limingan kunnan ikäraknn on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä västöä. Lastn osuus on suuri vrrattuna koko maahan. Limingan västön kski-ikä, 30,5 vuotta, on maan nuorin. Vuonna vuotiaidn osuus oli Limingassa 34,6 % ja koko maassa 16,5 %, all 7-vuotiaita oli Limingassa 17,5 % ja koko maassa 7,8 %. Vanhustn osuus on puolstaan alhainn. Yli 65-vuotiaita oli Limingassa 8,1 % ja koko maassa 18,1 %. Limingassa västön huoltosuhd on lastn suurn määrän johdosta korka (v ,2 ja v ,7), mutta huoltosuhtn muutos vuotn 2030 mnnssä on muista kunnista poiktn pini (0,3 %-yksikköä). Västönkasvu skä lastn ja nuortn suuri määrä tuovat haastita palvlujn järjstämisll. Muuttajat ovat nuoria lapsiprhitä, mikä näkyy tnkin lastn ja nuortn palvlujn lisääntyvänä tarpna. Toistaisksi kunta on pystynyt turvaamaan asukkailln kohtuullist pruspalvlut. Kunta on 2000-luvulla invstoinut mrkittävästi koulu-, päiväkoti- ja liikuntahankkisiin. V invstointimnot ovat ollt yhtnsä 62,2 milj. uroa ja invstointin omarahoitusosuudt 54 milj. uroa. Vuonna 2012 invstointimnot olivat 6,0 milj. uroa, 636 /asukas 9

10 Taulukko 3. Västön ikärakntn khitys Ikäryhmä % 18.5 % 18.9 % 18.5 % 18.3 % 18.1 % 17.5 % 17.4 % % 17.0 % 17.2 % 17.8 % 18.4 % 18.6 % 18.9 % 19.1 % % 3.7 % 4.0 % 4.0 % 4.2 % 4.4 % 4.6 % 4.6 % % 11.7 % 11.1 % 10.4 % 9.8 % 9.2 % 9.2 % 9.2 % % 40.7 % 40.8 % 41.4 % 41.6 % 41.7 % 41.8 % 41.6 % % 4.5 % 4.3 % 4.2 % 4.1 % 4.2 % 4.4 % 4.5 % % 4.0 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % Yhtnsä Limingan kskimääräinn työttömyysast nousi himan dllisvuodsta ja oli 8,1 %. Limingan työttömyysast oli sudun alhaisin ja Pohjois-Pohjanmaalla 2. alhaisin. Pitkäaikaistyöttömiä oli kskimäärin 55 (v ) ja nuoria all 25- vuotiaita työttömiä 36 (v ). Pohjois-Pohjanmaan kskimääräinn työttömyysast oli 11,4 % Nuort >1 v Työttömät työnhakijat Työttömyysast, % 0 Kuvio. Kskimääräinn työttömyysast ja työttömin määrä. Kuvio. Yli vuodn työttömänä ollidn ja all 25-vuotiaidn työttömin määrä. Olnnaist muutokst Limingan kunnan toiminnassa ja taloudssa Olnnaist muutokst taloudssa Limingan vuosikat hikkni dllisvuodsta 28 %, 1,3 milj. uroa. Vuosikattn hikknmisn vaikuttivat mrkittävästi vuonna 2012 totuttut valtionosuuksin likkaukst, yhtnsä 2,0 milj. uroa (kiintistövron poisto vrotulojn tasausrästä skä valtionosuuksin likkaus 118 /asukas). 10

11 Vrotulojn kasvu oli dlln alhainn, vrotulot kasvoivat 2,4 %. Valtionosuudt lisääntyivät 3,2 % ja vrorahoitus yhtnsä 2,8 %. Vuosikattta krtyi 3,4 milj. uroa (v ,7 milj. uroa) ja asukasta kohdn 358. Valtuusto myönsi talousarviovuonna määrärahamuutoksia käyttötaloutn yhtnsä Toimintakat ylitti lopullisn talousarvion 0,137 milj. urolla, 0,3 %. Toimintamnot kasvoivat 6,4 % ja toimintatulot 7,7 %. Toimintakattn kasvuksi tuli 6,1 %. Talousarviossa toimintamnojn kasvuksi arvioitiin 4,7 %, toimintatulojn 2 %, toimintakattn 4,9 % ja vrorahoituksn 3,4 %. Toimintakattn kasvu oli 1,3 milj. uroa vrorahoituksn kasvua suurmpi (toimintakat kasvoi 2,6 milj. uroa, vrorahoitus 1,3 milj. uroa). Toimintamnojn kasvuun vaikutti talousarvioon sisältynyt hnkilöstöpaktti (9 uutta virkkaa/tointa). Hnkilöstömnot kasvoivat dllisvuodsta 2,0 milj. uroa (7,6 %). Erikoissairaanhoidon mnojn kasvu oli myös tuntuva, kunnan osuudt nousivat 9,7 %, 0,7 milj. uroa. Vuodn 2012 invstointimnoihin vaikutti trvyskskushankkn aloituksn siirtyminn vuodll Invstointimnot olivat yhtnsä 6,0 milj. uroa, 637 /asukas. Invstointin omarahoitusast parani dllisvuodsta, invstointin tulorahoitusprosntti oli 83,2% (v %). Vuonna 2012 i nostttu uusia pitkäaikaisia lainoja, vaan rahoitustarv katttiin kuntatodistuksilla. Kunnan lainakanta oli vuodn lopussa 20 milj. uroa. Asukaskohtainn lainamäärä nousi dllisvuodn 2044 urosta 2122 uron. Olnnaist muutokst toiminnassa Vuonna 2012 jatkttiin kunnanhallituksn tuottavuusohjlman toimnpanoa toimintaprosssja läpikäymällä. Kunnan organisaation khittämisssä kskisiä ajatuksia ovat itsohjautuvuus ja matala organisaatio. Hallintoa kvntämällä pyritään ohjaamaan rsurssja palvlutuotantoon. Tuottavuusohjlman totuttamissta on raportoitu toimintakrtomuksn liittssä. Vuonna 2012 thtiin päätös kirjanpito- ja palkanlaskntapalvlujn ulkoistamissta Montra Oy:ll vuodn 2013 alusta lukin. Khitysvammaistn asumispalvlut siirrttiin alkuvuodsta 2012 yksityisll toimijall, missä yhtydssä oma yksikkö lakkautttiin. Vuonna 2011 otttiin käyttöön kustannustnsurantajärjstlmä, Maisma-malli. Maismamallin vrtailutitoja voidaan käyttää tulvina vuosina palvluja khitttässä ja suunnitltassa. Vuodn 2012 tidot siirrtään Maisama-malliin tilinpäätöksn valmistuttua ja raportti tuodaan riksn kunnanhallituksll ja valtuustoll tidoksi. 11

12 Taulukko 3. Kunnan taloudn khitys (1.000 ) Asukasluku kasvu-% Tulovroprosntti Vrotulot Valtionosuudt Vrorahoitus yhtnsä muutos % /asukas Toimintamnot muutos % Toimintakat muutos % /asukas Vuosikat /asukas vuosikat/poistot % Tilikaudn tulos Invstoinnit, ntto /asukas Invstointin tulorahoitus-% Tasn loppusumma Lainakanta /asukas Konsrnin lainakanta /asukas Omavaraisuusast, % Krtynyt ylijäämä /asukas

13 Lähivuosin haastt Kuntin vrotulojn khitys riippuu kskissti kokonaistuotannon kasvusta, joka on puolstaan sidoksissa maailmantaloudn khityksn. Kuntakntän onglmana on tulopohjan pttämisn lisäksi kustannuskhitys, joka ylittää kuntin tulojn khityksn. Limingan kunnassa haastna on toimintakattn kasvun hillitsminn vastaamaan vrorahoituksn kasvua. Erityisn haastn kunnan taloudll tuo vuosin mittava invstointiohjlma. Vv invstointimnot ovat yhtnsä 16,8 milj. uroa ja nttoinvstoinnit 16,2 milj. uroa. Invstointiohjlman totuttaminn dllyttää kunnossa olvaa kuntataloutta. Invstointiohjlmasta johtun vuodn 2013 talousarvion käyttötalousosa on rittäin tiukka. Toimintakattn kasvu vrt. vuodn 2012 tilinpäätöksn on vain 1,9 %. Talousarviossa pysyminn dllyttää hallintokunnilta tarkkaa surantaa. Kunnanhallitus päätti syksyllä 2009 tuottavuudn khittämisohjlman laatimissta v Lähtökohtana Limingan kunnan toimintojn khittämisssä on tarjota asukkaill lakisäätist ja kuntastratgian mukaist palvlut sitn, ttä kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaistn vrorahoitus kohtuullisna. Tämä dllyttää palvlujn tuotantoprosssin ja palvluvrkon arviointia ja khittämistä. Toimintamnojn kasvun hillitsminn on mahdollista vain rakntisiin puuttumalla ja toimintatapoja khittämällä. Tuottavuudn parantaminn on kskinn johtamisn ja suunnittlun tavoit. Tuottavuusohjlmassa käydään läpi kaikki kuntaorganisaation prosssit ja thtäväkuvat. Totuttut toimnpitt ovat toimintakrtomuksn liittnä. Kunnan hnkilöstö Limingan kunnan hnkilöstömäärä kasvoi dllisvuodsta 28 työntkijällä. Kunnan palvluksssa oli vuodn lopussa 686 hnkilöä (v ). Vakinaisssa palvlussuhtssa työskntli 77 % kunnan hnkilöstöstä. Määräaikaistn ja sijaistn osuus oli 19 % ja työllistttyjn skä oppisopimuksssa olvin osuus 4 %. Hnkilöstöstä on laadittu rillinn krtomus. Taulukko 4. Hnkilöstö osastoittain Osasto Hallinto-osasto Prusturvaosasto Sivistysosasto Tkninn osasto Yhtnsä Taulukko 5. Hnkilöstökulujn khitys Muutos Palkat ,0 % Sosiaalikulut ,0 % Hnk.korvaukst ,1 % Hnkilöstökulut yht ,6 % Hnkilöstökulut /as ,5 % 13

14 Taulukko 6. Hnkilöstökulut tulosaluittain v Palkat Sos. kulut Yht. Muutos Ylishallinto ,7 % Prusturvapalvlut ,5 % Sivistyspalvlut ,4 % Tknist palvlut ,8 % Muut tulosalut ,4 % Yhtnsä ,6 % Arvio mrkittävimmistä riskistä ja pävarmuustkijöistä ja toiminnan khittämisn vaikuttavista tkijöistä Hnkilöstö on tärkä voimavara kunnan toimintoja khitttässä. Limingan kunta on pystynyt toistaisksi rkrytoimaan pätvää ja osaavaa hnkilökuntaa vakinaisiin virkoihin ja toimiin. Hnkilöstön saatavuutn on vaikuttanut kunnan hyvä työnantajakuva skä dullinn sijainti Oulun lähisyydssä. Sijaistn saatavuudssa on ajoittain siintynyt onglmia. Hnkilöstön ikääntyssä nnalta hkäisvän toiminnan mrkitys tul korostumaan. Invstointiohjlman totuttaminn dllyttää mrkittävää viraan pääoman käyttöä, minkä vuoksi tilann rahoitusmarkkinoilla voi aihuttaa onglmia joko rahan saatavuudn tai rahoituskustannustn kasvun kautta. Kunnan lainasalkusta 50 % on vaihtuvakorkoisia lainoja. Euroalun ja Suomn talousnäkymät aihuttavat omalta osaltaan pävarmuustkijän, johon pyritään vaikuttamaan tuottavuutta parantamalla ja toimintoja rationalisoimalla. Limingan kunnan vuodn 2013 talousarvioon sisältyy usita riskitkijöitä, joista mrkittävimpiä ovat ylinn taloudn khitys ja sn tuomat mahdollist lisälikkaukst, valtionosuusriippuvuus, vlkamäärän kasvu, talouskhityksn vaikutus korkotasoon skä rikoissairaanhoidon osuuksin kasvu. Koska Limingan kunnan talous on voimakkaasti riippuvainn valtionosuuksista (42 % tuloista), vaikuttavat valtionosuuksin lisälikkaukst mrkittävästi kunnan taloutn. Limingan taloudn kstävyydn kannalta on tärkää, ttä muuttotas saadaan pidttyä positiivisna. Muuttovoitto i ol itsstään slvyys vaan s dllyttää, ttä kunta pysyy myös jatkossa houkuttlvana asuinpaikkana. Liminka on ainoana Oulunsudun kunnista saanut ylisn valtionosuudn korotusosaa (dllyttää, ttä västönmuutos 3 vuodn aikana > 6 %). Erän suuruus on n. 0,4 milj. uroa. Västönkasvun hiipuminn voi aihuttaa sn, tti. ko. lisää saada. Valtionosuusjärjstlmän uudistamisn vaikutukst kunnan taloutn ivät ol vilä tidossa. Uusi valtionosuusjärjstlmä tul käyttöön vuodn 2015 alusta. Mrkittäviä pävarmuustkijöitä ovat myös valtionhallinnon ja duskunnan päättämät ja päätöksntkoon tulvat uudt tuudt ja lakimuutokst. Uudn trvydnhuoltolain myötä kuntalaislla on vapaus valita nsisijainn trvydnhuollon palvluja antava hoitopaikka. Muutos on mrkittävä ja saattaa vaikuttaa rityissti Limingassa, jossa on kaksi taajamaa. Oulun sudun tulvaisuus riippuu pitkälti linkinolämän kilpailukyvystä ja työpaikkojn olmassa olosta ja uusin syntymisstä. Sn vuoksi panoksia tul laittaa linkinolämän dllytystn khittämisn niin Limingassa kuin sudullisstikin. Kunnasta riippumattomat ulkoist tkijät, kuntauudistus ja sosiaali- ja trvydnhuollon tulva raknn vaikuttavat vahvasti lähivuosin toimintaan. 14

15 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Limingan kunnassa on päivittty sisäisn valvonnan ohjt vuonna Sisäisn valvonnan järjstämisstä vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Osastopäälliköt ja vastuuhnkilöt ovat vastuussa sisäisn valvonnan asianmukaisuudsta omin hallinnonalojnsa osalta. Sisäisn valvonnan tarkoituksna on varmistaa, ttä kunnan toiminta on taloudllista ja tuloksllista, päätöstn prustna olva tito on riittävää ja luotttavaa ja ttä noudattaan lain säännöksiä, viranomaisohjita ja toimilintn päätöksiä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Limingan kunnan sisäisn valvonnan ohjidn mukaan kunnan toiminnot tul järjstää ja johtaminn hoitaa sitn, ttä organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinn valvonta. Johtoryhmä on arvioinut sisäisn valvonnan toimivuutta ja riskin hallintaa rillisn lomakkiston avulla. Tämän jälkn osastot ovat kartoittant oman tilantnsa. Esimispäivillä on käyty yhdssä läpi sisäisn valvonnan ohjt. Johtamis- ja hallintojärjstlmä Kunnan toimintoja ohjataan hallintosäännöllä. Hallintosääntö on päivittty vuonna 2009 ja sivistyspalvlujn osalta vuonna Hallintosäännössä on sittty kunnan organisaatioraknn skä toimilintn ja viranhaltijoidn toimivallan jako ja thtävät. Organisaatioraknntta on tarkistttu osittain vuosina Säännöstn, määräystn ja päätöstn noudattaminn Asioidn valmistlu on prustunut hyvään hallintotapaan. Toimilintn ja viranhaltijoidn päätökst thdään asiakirjahallintaohjlmalla, josta saadaan päätösluttlot. Päätökst anntaan tidoksi ao. toimilimll. Viranhaltijapäätöstn osalta simistn thtävänä on pistokokin tarkistaa onko päätökst thty toimivallan puittissa, ovatko n riittävästi prustltuja, ovatko päätökst ollt asianmukaissti nähtävillä ja onko n annttu tidoksi asianosaisill. Tavoittidn totutumisn suranta ja varojn käytön valvonta Talousarvion tavoittt johdtaan kuntastratgiasta, joka tarkisttaan krran valtuustokaudssa. Viimisin tarkistus on thty joulukuussa Tulosyksiköidn tavoittt on määritlty käyttösuunnitlmissa. Työntkijöidn tavoittt määritllään vuosittain käytävissä khityskskustluissa, joidn yhtydssä käydään läpi myös astttujn tavoittidn totutuminn. Tulosaluidn ja -yksiköidn vastuuhnkilöt ovat surannt säännönmukaissti astttujn tavoittidn ja määrärahojn totutumista. Raportit on annttu tidoksi ao. toimilimll/osastopäälliköll. Talousjohtaja on raportoinut talousarvion totutumissta johtoryhmäll krran kuukaudssa ja kunnanhallituksll ja valtuustoll nljännsvuosittain. Hallintokunnat ovat raportoint kunnanvaltuustoll tavoittidnsa totutumissta kahdsti vuodssa. Riskin hallinnan järjstäminn Kunnanvaltuuston hyväksymät riskinhallinnan priaattt: Riskin hallinta sisältyy sisäisn valvonnan ohjisiin. Lisäksi ri hallinnonaloilla on thty turvallisuusslvityksiä. Omaisuusriskihin varautuminn: Limingan kunnan vakuutustn hoito on annttu vakuutusmklarill. Vakuutukst on kilpailutttu v Vakuutusturva prustuu thtyyn riskianalyysiin. Vakuutusturvan kattavuus tarkisttaan vuosittain yhdssä mklarin kanssa. Toimintaan sisältyvät riskit: Sosiaalitoimistoon, kotipalvluun skä trvyskskuksn on thty riskianalyysit ja turvallisuuskatslmukst. Esimihill on järjsttty niidn prustlla koulutusta. Kouluill on laadittu turvallisuus- ja plastussuunnitlmat, jotka tarkisttaan säännöllissti. Poistumisharjoituksia pidtään vuosittain. Valmiussuunnitlma on päivittty vuonna Sopimustoiminta Toiminta on prustunut valtuuston, hallituksn ja muidn toimilintn päätöksiin ja hallintosäännöllä dlgoituun päätösvallan käyttöön. Voimassa olvat sopimukst on koottu sähköisn sopimustnhallintajärjstlmään, joka on otttu käyttöön v

16 Kunnanhallituksn lausunto Kunnanhallitus totaa lausuntonaan sisäisn valvonnan asianmukaisuudsta ja riittävyydstä taloudn ja toiminnan surannan prustlla, ttä kunnan hallinto on pääosin toiminut kuntalain, hallintosäännön skä kunnanhallituksn hyväksymin sisäisn valvonnan ohjidn mukaan ja ttä sisäinn valvonta on toimivaa ja asianmukaissti järjstttyä. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS Tuloslasklma ja sn tunnusluvut Tuloslasklma Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakat Vrotulot Valtionosuudt Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 48 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikat Poistot ja arvonalntumist Satunnaist kulut Tilikaudn tulos Tilinpäätössiirrot Tilikaudn ylijäämä Tuloslasklman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % Vuosikat/poistot, % Vuosikat poistonalaisista invstoinnista, % Vuosikat, /asukas Krtynyt ylijäämä, Krtynyt ylijäämä /as Asukasmäärä Toimintatuotot prosnttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot/toimintakulut Vuosikat prosnttia poistoista = 100 * vuosikat/(poistot ja arvonalntumist) Vuosikat prosnttia poistonalaisista invstoinnista = 100 * vuosikat/poistonalaistn invstointin omahankintamnot Toimintatuotot kasvoivat dllisvuodsta 7,7 %. Toimintatuotoista myyntituotot kasvoivat 27,4 %, maksutuotot 0,6 %, tut ja avustukst 9,8 ja muut tulot vähnivät -1,4 %. Myyntituottojn kasvuun vaikutti trvyskskussairaalan käyttöastn kasvu ja palvlujn myynti muill kunnill. Muidn tulojn vähnminn johtui maanmyyntivoittojn laskusta. Toimintakulut kasvoivat 6,4 % ja toimintakat 6,1 %. Toimintakuluista hnkilöstömnot kasvoivat 7,6 %, palvlujn ostot 5,4 %, tut ja avustukst 6,5 % skä aint ja tarvikkt 3,5 %. Valtuuston asttama taloustavoit, toimintakattn kasvu < vrorahoituksn kasvu i totutunut krtomusvuonna. Näin oli myös talousarviossa. Vrorahoitus kasvoi 2,8 %, joista vrotulot 2,4 % (tulovro 2,8 %, kiintistövro 7,1 % ja osuus yhtisövron tuotosta -22,3 %) ja valtionosuudt 3,2 %. 16

17 Toinn valtuuston asttama tavoit, vuosikat > suunnitlman mukaist poistot, totutui. Limingassa, missä invstointitaso on korka, suunnitlman mukaist poistot ivät vastaa korvausinvstointin määrää. Vuosikattn tulisi olla tuntuvasti korkampi jotta s vastaisi kskimääräistä vuotuista invstointitasoa. Rahoituslasklma ja sn tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikat Satunnaist rät Tulorahoituksn korjausrät Invstointin rahavirta Invstointimnot Rahoitusosuudt invstointihin Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot Toiminnan ja invstointin rahavirta Rahoituksn rahavirta Antolainauksn muutokst Antolainasaamistn lisäykst Antolainasaamistn vähnnykst Lainakannan muutokst Pitkäaikaistn lainojn lisäys Pitkäaikaistn lainojn vähnnys Lyhytaikaistn lainojn muutos Muut maksuvalmiudn muutokst Rahoituksn rahavirta Rahavarojn muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojn muutos Rahoituslasklman tunnusluvut Toiminnan ja invstointin rahavirran krtymä Invstointin tulorahoitus, % Pääomamnojn tulorahoitus, % Lainanhoitokat Kassan riittävyys, pv 8 7 Asukasmäärä Toiminnan ja invstointin rahavirran krtymän tulisi olla > 0, jotta tavoit rahoittaa invstoinnit omarahoitukslla totutuisi. Limingassa näin i tapahdu, vaan invstointin rahoittamisn joudutaan käyttämään tuntuvasti virasta pääomaa. Syynä tähän ovat poikkuksllisn suurt invstoinnit. Lisäksi valtionosuuksin likkaus vuonna 2012 skä kiintistövron poistaminn vrotulojn tasausrästä vaikuttivat Limingassa mrkittävästi vuosikattasoon. Invstointin tulorahoitusprosntti krtoo kuinka paljon invstointin omahankintamnosta on rahoitttu tulorahoitukslla. ( = 100 * vuosikat/(invstointimnot invstointin rahoitusosuudt)). Lainanhoitokat krtoo kunnan tulorahoituksn riittävyydn viraan pääoman korkojn ja lyhnnystn maksuun (= (vuosikat + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhnnykst)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat /kassasta maksut varainhoitovuonna). 17

18 Tulorahoituksn korjausrät ovat käyttöomaisuudn myyntivoittoja, jotka on kirjattu tuloslasklmaan muihin tuottoihin. Myyntivoitot sisältyvät myös pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustuloihin. Muut maksuvalmiudn muutokst koostuvat toimksiantojn varojn ja pääomin, vaihto-omaisuudn, saamistn ja korottomin pitkä- ja lyhytaikaistn vlkojn muutoksista. Vuonna 2012 kunta pystyi rahoittamaan invstoinnista 83,2 % omalla tulorahoituksllaan. Pääomamnoista pystyttiin rahoittamaan noin 53,8 %. Pääomamnojn tulorahoitusprosntissa on huomioitu invstointin lisäksi antolainat skä lainojn lyhnnykst. Vuonna 2012 kunta i ottanut uutta pitkäaikaista lainaa, vaan rahoitustarv hoidttiin lyhytaikaislla rahoitukslla. Lainoja lyhnnttiin 2,2 milj. uroa. Lainanhoitokat oli 1,5. Kunnan lainanhoitokyvyn katsotaan olvan hyvä, jos tunnusluku > 2. Kassatilann oli vuodn aikana tiukka. Kassan riittävyys oli 8 päivää. 18

19 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tas ja sn tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA Pysyvät vastaavat Oma pääoma Ainttomat hyödykkt Pruspääoma Ainttomat oikudt Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaik. mnot Edllistn tilikausin ylijäämä Tilikaudn ylijäämä Ainllist hyödykkt Maa- ja vsialut Poistoro ja vapaaht. varaukst Raknnukst Poistoro Kiintät rakntt ja laittt Vapaahtoist varaukst Kont ja kalusto Muut ainllist hyödykkt Pakollist varaukst Ennakkomaksut ja kskn- Muut pakollist varaukst räist hankinnat Toimksiantojn pääomat Sijoitukst Valtion toimksiannot Osakkt ja osuudt Lahjoitusrahastojn pääomat Muut lainasaamist Muut toimksiantojn po:t Muut saamist Viras pääoma Toimksiantojn varat Pitkäaikainn Valtion toimksiannot Lainat rahoitus- ja vakuutus- Lahjoitusrahastojn rityi- laitoksilta kattt Muut vlat Lyhytaikainn Vaihtuvat vastaavat Lainat rahoitus- ja vakuutus- Vaihto-omaisuus 0 0 laitoksilta Aint ja tarvikkt 0 0 Saadut nnakot Ostovlat Saamist Muut vlat Pitkäaikaist saamist Siirtovlat Muut saamist Lyhytaikaist saamist VASTATTAVAA YHTEENSÄ Myyntisaamist Lainasaamist Muut saamist Tasn tunnusluvut Siirtosaamist Omavaraisuusast, % 58.6 % 59.1 % Suht. vlkaantunisuus-% 47.9 % 47.0 % Rahat ja pankkisaamist Krtynyt ylijäämä, Krtynyt ylijäämä, /as VASTAAVAA YHTEENSÄ Lainakanta , Lainat, /asukas Lainasaamist , Asukasmäärä Omavaraisuusast = 100 * (oma pääoma + poistoro ja vapaaht. varaukst)/(koko pääoma - saadut nnakot) Suhtllinn vlkaantunisuus = 100 * (viras pääoma saadut nnakot)/käyttötulot Lainasaamist = sijoituksiin mrkityt jvk-lainasaamist ja muut lainasaamist 19

20 Tasn loppusumma oli 65,6 milj. uroa (muutos 2,1 %). Omavaraisuusast laski himan dllisvuodsta ja oli 58,6 %. Suhtllinn vlkaantunisuus nousi 47 %:sta 47,9 %:iin ja kunnan lainakanta 18,7 milj. urosta 20 milj. uroon. Ylijäämätilillä oli vuodn lopussa 6,4 milj. uroa (14,7 % toimintakattsta). Omavaraisuusast kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sitokykyä skä kykyä slviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Suhtllinn vlkaantunisuus puolstaan krtoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin viraan pääoman takaisinmaksuun. Vuosikat, % poistoista Suhtllinn vlkaantunisuus, % Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Invstointin tulorahoitusast Lainat, /asukas Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Omavaraisuusast, % Rahavarat, /asukas Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan tidot v tilinpäätösarvioita. Taulukko 6. Kunnan lainamäärän khitys Lainanotto, Lainojn lyh., Lainamäärä, Lainojn korot, Lainamäärä /as Lainojn hoitokust., /as

21 21

22 KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaismnot olivat vuonna 2012 yhtnsä 60,2 milj. uroa ja -tulot 60,8 milj. uroa. Kokonaismnot vähnivät dllisvuodsta 7,3 % ja tulot 6,1%. Vrorahoituksn osuus kokonaistuloista oli 78,6 % ja toimintatuottojn 12,3 %. Vuonna 2011 vastaavat osuudt olivat 71,8 % ja 10,7 %. Tulot % Toiminta Toimintatuotot Vrotulot Valtionosuudt Korkotuotot Muut rahoitustuotot Tulorahoituksn korjausrät Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutusvoitot Invstoinnit Rahoitusosuudt invstointihin Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamistn vähnnykst Pitkäaikaistn lainojn lisäys Lyhytaikaistn lainojn lisäys Kokonaistulot yhtnsä /asukas Käyttötalousmnot Rahoitusmnot Invstointimnot Kokonaismnot Toimintakat Vrorahoitus Mnot Toiminta Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Invstoinnit Invstointimnot Rahoitustoiminta Antolainasaamistn lisäykst Pitkäaikaistn lainojn vähnnys Kokonaismnot yhtnsä Kokonaistulot Kokonaismnot Kokonaistulot-mnot 564 Täsmäytys rahoituslasklmaan Muut maksuvalmiudn muutokst 432 Rahavarojn muutos -131 Yhtnsä

23 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistlmä konsrnitilinpäätöksn sisältyvistä yhtisöistä Tytäryhtisöt Yhtiöt Kiintistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiktoimintaa harjoittavat yhtiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhtisöt Muut omistusyhtysyhtisöt Yhtnsä Yhdistlty konsrnitp:n (kpl) Ei yhdistlty (kpl) Liminka-konsrniin kuuluvat suraavat tytäryhtisöt Limingan Khitys Oy, Limingan Vsihuolto Oy, Kiintistö Oy Limingan Liikkskus, Kiintistö Oy Limmintalot, Kiintistö Oy Vanamo ja Asunto Oy Limingan Rivitalot, osakkuusyhtisöihin kolm asuntoyhtiötä ja kuntayhtymiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun sudun ammatillisn koulutuksn kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Osakkuusyhtisöt on jättty yhdistämättä konsrnitilinpäätöksn, koska yhdistlyllä i ol vaikutusta konsrnin tuloksn. Konsrnin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konsrniohjt vuonna Konsrniohjilla luodaan puittt Liminka -konsrniin kuuluvin yhtisöjn omistajaohjauksll. Kunnanvaltuusto päättää vuosittain talousarvion yhtydssä konsrniin kuuluvin tytäryhtisöjn toiminnallisista ja taloudllisista tavoittista. Tytäryhtisöt raportoivat tavoittidnsa totutumissta kunnanhallituksll osavuosikatsauksn ja toimintakrtomuksn yhtydssä. Lisäksi tytäryhtisöjn ja kunnan kanssa pidtään suunnittlu- ja nuvottlupalavri vuosittain. Valtuuston asttamin tavoittidn totutuminn Konsrnijohdoll asttut tavoittt Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikat/Poistot % Omavaraisuusast % Suht. vlkaantunisuus % Lainamäärä /asukas Mittarit Ta 2012 Tp 2012 > 30 31,9 > , < 45 55,7 < Raportointi toiminnasta ja taloudsta 2 x vuodssa (Vsiyhtiö ja Limmintalot): totutui Kuntayhtymiin ja konsrniyhtiöihin valittujn kunnan dustajin västäminn säännönmukaissti nnn kokouksia: i täysin totutunut kuntayhtymin dustajin osalta. Limingan Vsihuolto Oy:ll asttut tavoittt - vsi- ja jätvsimaksut /m 3 < sudun kskimääräinn taso: hinnat < Oulussa - liittymismaksut < sudun kskimääräinn taso: i tot. - suunnitlmallinn taloudnhoito: invstointin omarahoitusast vähintään 80 % (totutui), raportointi taloudsta ja toiminnasta 2 krt/v (totutui), liikvaihto /tt. Limingan Khitys Oy:ll asttut tavoittt - kustannustitoinn toiminta: totutui Vuokrataloyhtiöill asttut tavoittt - yhtiö toimii omakustannuspriaattlla (tot.) - yhtiö tarjoaa asuntoja niitä tarvitsvill (tot.) - asunnot ja asuinalut ovat turvallisia ja viihtyisiä, totutui - raportti kh:ll taloudsta ja toiminnasta 2 krt/v, tot. - käyttöast-%: tavoit %, tot. 89 % - asuntojn kskinliövuokra: tavoit < 8,50, tot. 9,06 - luottotappiot, tavoit 0, luottotappioita oli kskimääräist hoitokulut (/m 2 /kk) 4,67 Yhtiön vuokrahuonistot on saatu vuokrattua tavoittidn mukaissti. Joitakin vanhimman raknnuskannan asuntoja on ollut tyhjillään. Vuonna 2012 vapautui 56 asuntoa, hakmuksia on ollut noin 3,7 kpl/vapautunut asunto. Asunnot on pidtty kunnossa säännöllisillä huonistormontilla ja nnakoivalla huollolla. Yhtiö on ollut mukana kunnan nrgiasäästöohjlmassa. 23

24 Olnnaist konsrnia koskvat tapahtumat Vsiyhtiö laati vuonna 2012 pohjavsin suojlusuunnitlman. Yhtiön invstoinnit olivat yhtnsä 0,6 milj. uroa ja n kohdistuivat kaava-alun vrkostojn rakntamisn, Ala-Tmmksn alavsisäiliön sanrauksn ja haja-asutusaluidn vrkostojn rakntamisn. Invstoinnit pystyttiin rahoittamaan toiminnasta saaduin varoin. Yhtiö oli vuodn lopussa vlaton. Limingan Khitys Oy myi omistamansa ja Ammattiopisto Luovill vuokraamansa kiintistön Luovill ja hankki kaksi liikhuonistoa kirkonkylän kskustaan raknntusta liiktalosta. Tilat vuokrattiin dlln kahdll yrittäjäll. Asuintaloyhtiöissä totutttiin normaalja kunnossapitokorjauksia. Slontko konsrnivalvonnan järjstämisstä Konsrniohjidn mukaan konsrnivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tytäryhtiöidn thtävänä on huolhtia siitä, ttä yhtiöissä on määritlty sisäisn valvonnan toimintapriaattt ja ttä niissä surataan sisäisn valvonnan toimivuutta. Lisäksi yhtiöidn on huolhdittava ttä n tunnistavat toimintaansa liittyvät riskit ja ttä riskinhallinnan priaattt on määritlty. Kunnanhallitus nimää dustajat tytäryhtiöidn yhtiökokouksiin ja västää hitä tarvittassa kunnan kannasta tärkimpiin asioihin. Lisäksi konsrnin johto on tiiviissä yhtistyössä tytäryhtisöjn kanssa, koska yhtisöjn hallituksissa on johtavia luottamushnkilöitä tai viranhaltijoita. Tytäryhtiöidn tilintarkastajina toimivat kunnan valitsman tarkastusyhtisön palvluksssa olvat tilintarkastajat. Konsrnitilinpäätösohjissa tytäryhtisöjä pyydttiin raportoimaan riskin hallinnastaan. Yhtiöt ovat todnnt, tti niillä ol rityisiä toiminnallisia/taloudllisia riskjä. Limmintalojn osalta riskinä voidaan pitää asuntojn vuokrauskysynnän mahdollista vähnmistä. Oulun lähisyys on kuitnkin turvaamassa asuntojn kysyntää. Asuntojn vuokrausasttta paranntaan pitämällä asunnot hyvässä kunnossa. Yhtiön raknnukst on vakuutttu täydstä arvosta. Limingan Vsihuolto Oy:ssä on vuonna 2009 thty riskinhallintaslvitys. Kiintistö Oy Limmintaloissa on thty kiintistöjn kuntotarkastukst, joidn mukaan kiintistöjn sanrausta ja toimintaa khittään. Johtoryhmä kävi vuodn vaihtssa läpi konsrnivalvonnan toimivuutta. Konsrniohjisiin on sisällyttty vlvoittt kskitttyjn konsrnitoimintojn käyttämisstä. Tämä i ol toistaisksi totutunut. Konsrnisvitys thdään vuonna Kunnanhallitus katsoo, tti yhtiöidn toiminnassa ol krtomusvuonna tullut sill sllaisia puuttita, joihin sn olisi tullut puuttua. Konsrniohjausta raportoinnista on syytä khittää. 24

25 Konsrnitilinpäätös ja sn tunnusluvut Vuodn 2008 alusta tuli voimaan täydllisn konsrnitilinpäätöksn laatimisvlvollisuus. Konsrnitilinpäätös käsittää konsrnituloslasklman, -rahoituslasklman ja -tasn skä niidn liittidot. Konsrnin tuloslasklma, Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhtisöjn voitosta 5 4 Toimintakat Vrotulot Valtionosuudt Rahoitustulot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikat Poistot ja arvonalntumistt Suunnitlman mukaist poistot Satunnaist rät 0 1 Tilikaudn tulos Tilinpäätössiirrot Vähmmistöosuudt -0-1 Tilikaudn ylijäämä (alijäämä) Tuloslasklman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikat/Poistot, % Vuosikat /asukas Asukasluku Konsrnin rahoituslasklma, Toiminnan rahavirta Vuosikat Satunnaist rät 0 1 Tulorahoituksn korjausrät Invstointin rahavirta Invstointimnot Rahoitusosuudt invstointihin Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot Toiminnan ja invstointin rahavirta Rahoituksn rahavirta Antolainauksn muutokst Antolainasaamistn lisäykst Antolainasaamistn vähnnykst Lainakannan muutokst Pitkäaikaistn lainojn lisäys Pitkäaikaistn lainojn vähnnys Lyhytaikaistn lainojn muutos Muut maksuvalmiudn muutokst Toimksiantojn varojn ja pää omin muutokst Vaihto-omaisuudn muutos Saamistn muutos Korottomin vlkojn muutos Rahoituksn rahavirta Rahavarojn muutos Rahavarojn muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojn muutos Rahoituslasklman tunnusluvut Invstointin tulorahoitus, % Pääomamnojn tulorahoitus, % Lainanhoitokat Kassan riittävyys

26 Konsrnitas, VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Ainttomat hyödykkt Pruspääoma Ainttomat oikudt Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaik. mnot Muut omat rahastot Ennakkomaksut 5 1 Edllistn tilikausin ylijäämä Ainllist hyödykkt Tilikaudn ylijäämä Maa- ja vsialut Raknnukst VÄHEMMISTÖOSUUDET Kiintät rakntt ja laittt Kont ja kalusto POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut ainllist hyödykkt VARAUKSET Ennakkomaksut ja kskn Poistoro räist hankinnat Vapaahtoist varaukst Sijoitukst Osakkuusyhtisöosuudt PAKOLLISET VARAUKSET Muut osakkt ja osuudt Eläkvaraukst 0 0 Muut lainasaamist Muut pakollist varaukst Muut saamist TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimksiannot Valtion toimksiannot Lahjoitusrahastojn pääomat Lahjoitusrahastojn rityiskattt Muut toimksiantojn pääomat Muut toimksiantojn varat VIERAS PÄÄOMA VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikainn Vaihto-omaisuus Lainat rahoitus- ja vakuutus- Aint ja tarvikkt laitoksilta Ksknräist tuottt Lainat julkisyhtisöiltä Valmiit tuottt 0 0 Muut vlat Muu vaihto-omaisuus 0 1 Lyhytaikainn Saamist Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pitkäaikaist saamist Lainat julkisyhtisöiltä Muut saamist Saadut nnakot Siirtosaamist 0 0 Ostovlat Lyhytaikaist saamist Muut vlat Myyntisaamist Siirtovlat Lainasaamist Muut saamist VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamist Rahoitusarvopaprit Konsrnitasn tunnusluvut Rahat ja pankkisaamist Omavaraisuusast, % Suht. vlkaantunisuus-% VASTAAVAA YHTEENSÄ Krtynyt ylijäämä, Krtynyt ylijäämä, /asukas Lainakanta , Konsrnin lainat /asukas Lainasaamist , Kunnan asukasluku

27 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikaudn tuloksksi tuli ,29 uroa. Kunnanhallitus sittää tilikaudn tuloksn käsittlystä suraavaa: 1. tulouttaan thtyjä poistoroja suunnitlman mukaan ,29 uroa 2. thdään uron invstointivaraus trvyskskuksn rakntamisn 3. siirrtään tilikaudn ylijäämä ,58 uroa omaan pääomaan tilikaudn ylijäämätilill. 27

28 TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTU- MINEN Käyttötaloudn totutuminn Ylishallinto ja linkinojn khittäminn Visio Liminkalaist tuntvat kuntansa ja osallistuvat sn khittämisn. Kunnan hnkilöstö kok työnsä tärkänä ja hallits sn. Kuntalaistn tarpista lähtvät palvlut tuottaan yhtistyötä ja uusinta tknologiaa hyödyntän. Yliskuvaus thtäväalun palvluista ja tarkoitukssta Ylishallinto tuottaa johtamis-, kaavoitus-, talous-, hallinto-, hnkilöstö-, vistintä-, titotkniikka-, linkino- ja markkinointipalvlut. Ylishallinto ohjaa kunnan stratgian mukaissti kuntakonsrnin toimintaa ja koordinoi kunnan sidosryhmätyötä. Thtäväalun ylistavoit ja painopistt Ylistavoittna on kunnan toiminnan ja taloudn ohjaus skä yhtnsovittaminn stratgiassa astttujn päämäärin ja vision saavuttamisksi. Painopistnä talousarviokaudlla ovat tuottavuusohjlman läpiviminn kuntaorganisaatiossa skä organisaation uudistaminn stratgiajohtoismmaksi Thtäväalun kskisimmät muutokst ja toimnpitt suunnitlmakaudlla - tuloksllisuudn ja yhtistyörakntidn khittäminn - poliittisn päätöksnton stratgisn roolin vahvistaminn ja uudn toimintamallin khittäminn - palvlujn järjstämissuunnitlman laadinta - linvoiman vahvistamisn linjaukst - hyvinvointipolitiikan linjaukst - kunnan tulvaisuudn tahtotilan ja khitysvaihtohtojn määrittly - Saunarannan asuntoalun ja Tupoksn Ankkurilahdn kakkosvaihn kaavoitus - talous- ja palkanlaskntapalvlujn järjstäminn Taloussuunnitlmaan sisältyy it-suunnittlijan toimn vakinaistaminn vuodn 2013 alusta. Tällä i ol kustannusvaikutuksia. Asiakasnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä Kriittinn mnstystkijä Vtovoimainn kotikunta Viihtyisä, trvllinn ja turvallinn asuinympäristö Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma 2012 Muuttotas Tonttivaranto Muuttotas > vuodn tonttivaranto Muuttotas + 86 Tonttivaranto 2 vuotta Saunarannan kaava valmis ja käyttöönotttavissa kväällä 2012 Saunarannan kaava sai lainvoiman 7/2012 Elinkinotoiminnan monipuolistaminn Myöntinn kuntakuva Kunnassa olvin ja kuntaan muuttavin/prustttavin yritystn määrä Vuositas > 20 Nttoprustanta 29 (uusia 46, lakannita 17) 28

29 Ennakoiva kaavoitus ja riittävä raknnusoikus Tontti- ja toimitilatarjonta Vaihtohtoisia yritysympäristöjä raknnttavissa Käynnisttty uusin yritysaluidn kaavahankkita: Spänkangas, Kyllönn ja Liminganportti Markkinointi ja myynti Työpaikkojn määrä Työpaikkojn määrän kasvu > 50/vuosi Totutuma yli 50 Liiknnyhtyksin toimivuus Kvyn liikntn väylin rakntaminn Raknnttua kvyn liikntn väylää km/v Kskusta - Tupos kvyn liikntn väylän suunnittlu ja totutus Suunnittlu thty ja hank hyväksytty MAL - hankki-siin. Totutus alkaa vuonna 2013 ja kunnan osuus 50 % Hyvinvoiva kuntalainn Ennalta hkäisvä toimintatapa Hyvinvointimittarit Hyvinvointimittarit määritlty ja hyvinvointikrtomus vuodlta 2012 thty Hyvinvointikrtomus laadittu ja huomioitu kuntastratgiassa ja talousarviossa Työttömyysast, nuorisoja pitkäaikaistyöttömyys Kokonaistyöttömyysast skä nuortn, all 25- vuotiaidn työttömin ja pitkäaikaistyöttömin määrä alnvat vuodsta 2011 Ei totutunut: Työttömyysast 8,1 % (7,8 % v. 2011) Nuort työttömät 36 hlöä (27 hlöä v. 2011) Pitkäaikaistyöttömät 55 hlöä (61 hlöä v. 2011) Prosssinäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä / kriittinn mnstystkijä Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma 2012 Tuottavuudn khittäminn ja toimivat palvlurakntt Nykyaikaist tuotantotavat Palvlujn järjstämissuunnitlma Palvlujn järjstämissuunnitlma thty Järjstämissuunnitlmat laadittu ja sisällyttty talousarvioon 2013 Titoainiston hyväksikäyttö Toimivat johtamisjärjstlmät Stratgialähtöinn johtaminn Maismamalli Kunnan tulvaisuudn tahtotilan määrittly Maismamallin tuottaman tidon hyödyntäminn palvluja khitttässä Kuntastratgian päivittäminn thty mnnssä Maisma-malli käytössä kaikilla tulosaluilla Kuntastratgia laadittu ja huomioitu talousarviossa

30 Joustava organisaatio ja päätöksntko Uusi toimintamalli Uusi toimintamalli käytössä vuonna 2013 Valmistlu thty, ratkaisu siirrtty uudll valtuustokaudll Valtuustokaudn arviointi Valtuustokaudn arviointi thty Totutttu 6/2012 Toimiva omistajapolitiikka ja konsrniohjaus Konsrnipalvlut Konsrnipalvlujn kilpailuttaminn Ei totutttu, konsrnislvitys totuttaan vuonna 2013 Talousnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Tasapainoinn talous Suunnitlmallinn ja pitkäjäntinn taloudnpito Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma 2012 Tuottavuusohjlman vuosittaist toimnpitt Tuottavuusohjlman totuttaminn Totutttu suunnitlman mukaan Mnojn ja tulojn tasapaino Toimintakattn kasvu < vrorahoituksn kasvu Toimintakat 6,1 % vrorahoitus 2,8 % Vuosikat/poistot Vuosikat > poistot Vuosikat 3,4 milj. > poistot 3,0 milj. Lainamäärä /asukas Lainamäärä /asukas < maan kskiarvo Lainamäärä 2122 /as, koko maan ka 2282 /as Tulorahoituksn riittävyys Invstointin tulorahoitus % > 50 % Invstointin tulorahoitus 83 % Onnistuminn kasvustratgiassa Asukasluvun kasvu, % Asukasluvun kasvu 2-4 %/v Asukasluvun kasvu 2,9 % (268 as.) Vrotulot /asukas Ero maan kskiarvoon pinn i totutunut: ro v /as, v /as Vrotulojn kasvu, % > maan kskiarvo v kunnallisvrotuksssa Liminka 5 %, koko maa 5,1 % Tuloksllisuudn parantaminn Maismamalli Kustannukst /suorit ivät kasva Maisma-mallin tulokst saadaan kväällä

31 Osaamisn ja uudistumisn näkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Motivoitunut ja osaava hnkilöstö Hyvinvoiva työntkijä Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma 2012 Hnkilöstöraportti - sairauspäivin määrä/tt - koulutuspäivin määrä/tt - hnkilöstön vaihtuvuus Sairauspoissaolopäivin määrä/tt lask, koulutuspäiviä vähintään 1,1/tt, vaihtuvuudn suranta Totutunut, vaihtuvuutta i järjstlmällissti surattu Työhyvinvointikoulutus Koulutus totutttu Ei totutttu Arviointi Limingan asukasluku kasvoi 2,9 % ja positiivista on, ttä dllisstä vuodsta poiktn asukasluvun kasvusta mrkittävä osa tuli muuttovoitosta. Asukasluvun kasvun nnakoidaan tulvina vuosina jatkuvan samansuuntaisna. Saunarannan uusi asmakaava sai lainvoiman ksällä 2012, mikä parantaa tarjolla olvin asuintonttin määrää. Vuodn 2012 aikana laadittiin ja hyväksyttiin uusi kuntastratgia, hyvinvointikrtomus skä palvlujn järjstämissuunnitlmat, jotka on kaikki huomioitu vuodn 2013 talousarvion laadinnassa. Mrkittävänä päätöksnä Limingan kunta siirtyi Montra Oy:n omistajaksi syksyllä 2012 ja tki päätöksn siirtää talous- ja hnkilöstöhallinnon palvlut yhtiön hoidttavaksi alkan. Kunnan taloudllist tavoittt totutuivat muilta osin paitsi, toimintakattn kasvu ylitti vrorahoituksn kasvun. Toimintakat kasvoi 6,1 % ja vrorahoitus vain 2,8 %. Vrorahoituksn kasvuun vaikutti vuonna 2012 totuttut valtionosuuksin likkaukst. Tuloslasklma Tp Ta 2012 Muutokst Lopullinn talousarvio Tilinpäätös 2012 Poikkama Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Poistot Tilikaudn tulos Sisäist palvlut Sisäist vuokrat Sisäist hallintopalvlut (tulot) Sisäist it-palvlut (mnot) Sisäist it-palvlut (tulot) Toimintakat, ml. sis. palv Lasknnallist kustannukst Hallintopalvlut (mnot) Hallintopalvlut (tulot) Toimintakat /as Toimintakat /as (ml sis. palv.)

32 Prusturvapalvlut Visio Kuntalaist saavat asianmukaist ja ammattitaidolla taloudllissti tuottut riittävät sosiaali- ja trvydnhuollon palvlut. Stratgist linjaukst - Sosiaali- ja trvyspalvlut järjsttään asiakkaidn tarpisiin prustuvina - Toiminnassa painottaan hyvinvointia, omatoimisuudn distämistä ja nnalta hkäisvää työtä - Hnkilöstön rkrytoinnissa ja ammattitaidon khittämisssä korosttaan tulvaisuudn osaamistarpita - Arvioidaan vaihtohtoisia palvlujn tuottamismallja ja toimitaan yhtistyövrkostoissa - Sosiaali- ja trvyspalvlut tuottaan taloudllissti - Thosttaan tknologian laaja-alaista käyttöä Prusturvapalvlut muodostuvat sosiaalityön, vanhustyön ja trvydnhuollon palvluista. Sosiaalityön vastuualun palvluihin kuuluvat sosiaalityön, aikuissosiaalityön, lastnsuojlun, lastnvalvonnan, toimntulotun, khitysvammahuollon, vammaispalvlun, päihdtyön, kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalipäivystyksn palvlut. Sosiaalityön palvluidn thtävänä on tuka ja auttaa yksilöitä ja prhitä ohjaukslla ja nuvonnalla skä järjstämällä tarpidn mukaisia tukitoimia. Trvydnhuollon vastuualun palvluihin kuuluvat trvysnuvonta, trvyskskuksn vastaanottotoiminta, kuntoutus, sairaankuljtus, suuntrvydnhuolto, koulu- ja opisklutrvydnhuolto, trvyskskuksn vuodosasto, milntrvyspalvlut ja rikoissairaanhoito. Vanhustyön vastuualun palvluihin kuuluvat kotihoito (kotipalvlu ja kotisairaanhoito), vanhustn päivätoiminta, ikäihmistn nuvola, vanhustn asumis- ja laitoshoito, hoitotyön khittäminn ja johtaminn. Prusturvaosasto tarjoaa kuntalaisill lainsäädännön mukaissti laadukkaat sosiaali- ja trvydnhuollon palvlut. Tavoittna on distää ja ylläpitää västön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista trvydntilaa skä västön ja yhtisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Toiminnan prustana ovat hyvinvointia tukvat västön saatavissa olvat palvlut. Työnjako sosiaali- ja trvydnhuollon toimijoidn kskn on kskinn tavoit tulvill vuosill. Tulosalun ylistavoit ja painopist Sosiaali- ja trvyspalvlujn päätavoittna on trv ja hyvinvoiva kuntalainn. Trvydn ja hyvinvoinnin tukmisssa vuonna 2012 painottaan - kuntalaistn omatoimisuutta - laitoshoidon purkamista - asumispalvluidn khittämistä - slkyttään palvlutoiminnassa tarkoituksnmukaisia arviointja palvluissa/asumisssa - yhtistyön lisäämistä yli hallintokuntarajojn skä ympäristökuntin kanssa Kskisimmät muutokst ja toimnpitt suunnitlmakaudlla - Trvyskskuksn suunnittlu ja rakntamisn aloittaminn viimistään syyskuussa Kokonaisturvallisuus trvydnhuollossa (KoTu) hankn yhtistoiminta Pohton, Oulun yliopiston ja Työtrvyslaitoksn kanssa on suunnittlussa kskissti mukana. - Vanhustnhuollon palvlurakntn muuttaminn ja khittäminn Maisma-mallin titojn pohjalta. - Palvlustlin khittäminn vanhustn koti- ja asumispalvluihin skä lapsiprhidn kotipalvluun kriisitilantissa. - Khitysvammahuollon palvlurakntn muuttaminn ja khittäminn. 32

33 - Lastn ja nuortn hyvinvoinnin vahvistaminn lapsi ja nuorisopoliittisn ohjlman mukaissti. - Osallistutaan trvydn- ja hyvinvointiohjlman khittämishakksn (Trps2) yhtistyössä Trvmpi Pohjois- Suomi. - Tukva 2-hank päättyy toukokuun 2012 loppuun mnnssä. - Effica- ohjlmin päivitykst trvydnhuollossa skä kotihoidossa AvoHilmon (valtakunnallinn hoitoilmoitusrkistri) käyttöönotto - Kanta hankksn (E-rsptin käyttöön otto) liittyvät toimnpitt. - Kytk- hankn jatkaminn yhtistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Tavoittna on khittää saattohoitopotilaidn ja milntrvyspotilaidn hoitoa skä aivovrnkirtohäiriöpotilaidn kuntoutusta - Osallistutaan dlln sudullisn sosiaali- ja trvydnhuollon sähköinn toimintatapa hankksn. - Yhtistyössä ODL:n ja KELA:n kanssa on aloitttu ikääntynidn kuntoutujin yhtistoiminnallisn avokuntoutuksn (IKKU) kurssi, jonka tarkoituksna on tuka ikääntynidn kotona slviytymistä. Kurssi kstää vuodn 2012 loppuun. - Taloussuunnitlmassa on huomioitu Aspan rakntaman khitysvammaistn asumispalvluyksikön toiminnan käynnistyminn vuodn 2013 alusta (0,6 milj. uroa). Arviointi Prusturvapalvluissa toiminta on ollut toimintavuodll astttujn tavoittidn ja painotustn mukaista. Kulunn vuodn aikana on khittty kuntalaistn omatoimisuutta tukvia toimintatapoja. Uudn trvyskskuksn suunnittluun trvyskskuksn hnkilöstö osallistui aktiivissti. Rakntaminn oli tarkoitus aloittaa syksyllä 2012, mutta rakntamisn aloittaminn siirtyi vuodn 2013 kvääsn. Kokonaisturvallisuus trvydnhuollossa hank saatiin päätöksn syksyllä Hankkn raportointi siirtyi vuodn 2013 puolll. Hank lisäsi hnkilökunnan titoisuutta turvallisuusnäkökohdista. Hankkn myötä valmistui myös Työtrvyslaitoksn julkaisusarjassa opas rgonomiatidon hyödyntämisstä trvydnhuollon tilasuunnittlussa. Vanhustn palvlujn khittämisssä on huomioitu Maisma-mallin vrtailutidoista saatu palaut. Palvlurakntn muutoksn suunnittlu on aloitttu. Kotihoidossa valmistltiin palvlujn myöntämisn kritrit otttavaksi käyttöön vuodn 2013 alussa. Arvioinnissa käyttään hyväksi Rai-toimintakyvyn arviointimittaria. On myös thty päätös vanhustn päivätoiminnan aloittamissta kväällä Palvlustlin käyttöönoton suunnittlu siirtyi vuodll Limingan kunnalla on ollut oma viisipaikkainn (5) khitysvammaistn ryhmäasuntoyksikkö. Koska Asumispalvlusäätiö ASPA:n asumispalvluhank i dnnyt suunnitlmin mukaan, joutui kunta siirtämään tämän oman asumisyksikön liikknluovutuspriaattlla alkan Limingassa olvall yksityisll yksiköll. Khitysvammaistn palvluita khitttiin osana prusturvapalvluita. Lastn ja nuortn hyvinvointiin on kiinnittty huomioita. On khittty lastnnuvolatoimintaa osallistumalla Tukva 2- hankkssa lastn nlivuotistarkastuksin pilotointiin. Prusturvapalvlut on myös aktiivissti osallistunut kunnassa käynnistynsn hyvinvointijohtamisn khittämistyöhön ja sähköisn hyvinvointikrtomuksn laadintaan. Siinä on lastn, nuortn ja prhidn asiat on otttu vahvasti huomioon. Pitkäaikaistyöttömiä on ohjattu työhön tai koulutuksn. Kuntouttava työtoiminta on vähntänyt pitkäaikaistyöttömin määrää, mutta nuortn työttömin ja koulun kskyttänidn määrä on noussut. Päätttiin panostaa nuortn syrjäytymisn hkäisyyn lisäämällä rsursointia kuntouttavaan työtoimintaan ja työpajall. Ylihallintokuntarajojn olva yhtistyö on tiivistynyt ja on myös jatkttu hyvää yhtistyötä ympäristökuntin ja muidn yhtistyökumppanidn kanssa. Trvyspalvluissa on valmistltu E-rsptin käyttöönottoa sudun kuntin kanssa. Asiakkaidn hoitoktjuja on khittty yhtistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. 33

34 Effica-ohjlmia on päivittty tarpn mukaan. Kotihoidon AvoHilmo on otttu käyttöön. Kunnanvaltuusto myönsi kokouksssaan prusturvapalvluill uron lisämäärärahan. Prusturvapalvlut ylitti muutttua talousarviotaan urolla, 0,5 %. Vuodn 2011 tilinpäätöksn nähdn prusturvapalvlujn muutos oli 4,5 %, oman toiminnan osalta toimintakattn muutos oli vain 1,3 %. Aikaismpaan vuotn nähdn sosiaalipalvluissa rityissti toimntulotun mnot nousivat nnakoitua nmmän. Pääosin nousua slittää toimntulotun prusosaan tullt muutokst. Vanhuspalvluissa puolstaan myyntitulojn määrä laski. Vanhuspalvluissa ylitykst ovat tullt pääosin hnkilöstömnoissa. Pitkäaikaistyöttömin työllistämisssä ja syrjäytymisn hkäisyssä on thty yhtistyötä Rytipajan kanssa ja tämä näkyy hnkilöstömnoissa. Huomioitavaa on kuitnkin, ttä työllisttyistä saadaan palkkatuka ja histä i kunnan tarvits maksaa sakkomaksua. Prustrvydnhuollon osalta talousarvio on kokonaisuutna totutunut suunnitllusti. Positiivisna sikkana voidaan todta, ttä vuodosaston huono käyttöast saatiin nostttua normaalill hyväll tasoll. Trvyspalvluidn osalta ylitystä talousarvioon nähdn on rikoissairaanhoidossa. Tämä pitää sisällään rikoissairaanhoidon kalliidn hoitojn tasauksn, joka Limingan osalta oli uroa. Tuloslasklma Tp Ta 2012 Muutokst Lopullinn talousarvio Tilinpäätös 2012 Poikkama Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Poistot Tilikaudn tulos Sisäist mnot Sisäist vuokrat Sisäist ruokahuoltopalvlut Sisäist it-palvlut Toimintakat, ml. sis. palv Lasknnallist kustannukst Hallintopalvlut Toimintakat /asukas Toimintakat /as (ml sis.palv.) Asiakasnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Laadukkaat ja asiakaslähtöist palvlut Asiakaspalvlujn hallinta Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Sosiaali- ja trvydnhuollon lainsäädännön hoito- ja palvlutakuun totutuminn Hoito- ja palvlutakuu totutuu kuntalaisill lain määräajoissa Ylissti prusturvapalvluissa on pysytty määräajoissa. Sosiaalipalvluissa on muutamia yksittäisiä muutaman päivän määräajan ylityksiä. 34

35 Trvydn ja hyvinvoinnin distäminn Trps 2 -hank Osallistutaan yhtistyössä rikoissairaanhoidon prustrvydnhuollon Trps 2 hankksn On osallistuttu Trps2 hankksn. On laadittu omalta osalta hyvinvointikrtomus osana kunnan hyvinvointikrtomusta. Kunnan sähköinn hyvinvointikrtomus on saatu laadittua valtuustokaudll Tukva 2 hankkn loppuunsaattaminn Laajojn 4-vuotis tarkastustn pilotointi ja juuruttaminn käyttöön Exit-osion juurruttaminn sosiaali- ja nuorisotyöhön Varsinainn pilotointiosuus päättyi vuotiaidn laajat trvystarkastukst ovat käytössä. Vaihtohtoistn palvlurakntidn khittäminn Palvlustlin khittäminn koti- ja asumispalvluihin Palvlustlin käyttöönotto2013 alussa vanhustn kotihoidossa Asiaa valmistlu thdään vuodn 2013 aikana. Asumispalvluidn khittäminn Vanhuspoliittisn stratgian päivittäminn 2012 Vanhuspoliittista stratgiaa ollaan päivittämässä. Khitysvammaistn palvluasumisn lisääminn vuodll Lisäyksn i ol ollut tarvtta. Vanhustn asumispalvluidn khittäminn 2012 Vanhustn laitoshoidon purkaminn 2014 mnnssä. Vanhustn asumispalvlujn khittäminn ja laitoshoidon purku suunnitllaan osana vanhuspoliittista stratgiaa. Alkukartoitus on thty. Prosssinäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Tuottavuudn khittäminn ja toimivat palvluprosssit Toimivat ja tarkoituksnmukaist yhtistyövrkostot Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Moniammatillist yhtistyökokonaisuudt yli hallintokuntin lapsi ja nuorisopoliittista ohjlmaa skä lastnsuojlusuunnitlmaa hyväksi käyttän Aktiivissti on oltu mukana rilaisissa moniammatillista yhtistyövrkostoissa. Tidonhallinnan systmaattisuus Luodaan toimivat yhtistyömuodot sosiaali- ja trvydn skä koulutoimn ja päivähoidon kanssa Arkistonmuodostussuunnitlmin valmistlu Arkiston muodostussuunnitlma laatiminn kunnan omana toimintana Ohjidn mukainn arkistonmuodostussuunnitlma on thty. 35

36 Talousnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Tasapainoinn talous Palvlutoiminnan khittäminn toimiviksi toiminta järjstlmiksi Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Palvluidn käyttöluvut ja taloudn totutumisn suranta nljänns vuosittain Talous ja tilastotitojn hyödyntäminn toiminnassa Palvluidn käyttöä ja taloudn totutumista on surattu kuukausittain. Toimintaa on pyritty soputtamaan hyväksytyn talousarvion mukaisksi. Osaamisn ja uudistumisn näkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Motivoitunut ja osaava hnkilöstö Riittävä ammatillinn hnkilökunta Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Hnkilöstön ammattipätvyys ja määrä Virat ja työsuhtt on täyttty klpoisuudt omaavilla hnkilöillä Virat ja toimt on saatu täyttyksi klpoisuudn omaavilla hnkilöillä. Täydnnyskoulutus päivät 3-10 päivää/työntkijä Sosiaali- ja trvydnhuollon täydnnyskoulutuksn totutuminn Vlvoittn totutumista on surattu ja hnkilöstöä on koulutttu täydnnyskoulutusohjidn mukaissti. 36

37 Sivistyspalvlut Visio Laatua, hyvinvointia ja turvallisuutta Stratgist linjaukst - Khittyvät sivistyspalvlut - Kasvun ja khityksn tukminn - Trvydn ja hyvinvoinnin distäminn - Varhainn puuttuminn ja haastisiin vastaaminn - Elinkaariajattlu palvluja tuotttassa - Valtaosa palvluista omasta kunnasta - Lapst ja nuort tusijalla palvluissa - Osaava hnkilöstö - Vrkottunut yhtistyö Yliskuvaus thtäväalun palvluista ja tarkoitukssta Sivistyspalvluihin kuuluvat varhaiskasvatus, prusoptus, lukiokoulutus, sioptus, aamu- ja iltapäivätoiminta, kansalais- ja musiikkiopisto, kirjasto skä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvlut Thtäväalun ylistavoit ja painopistt Lastn päivähoito on osa yhtiskunnan lapsiprhill tarjoamaa tuki- ja palvlujärjstlmää. Kunnallisn päivähoitopaikan vaihtohtona vanhmmat voivat valita lapsn hoidon järjstämisksi yksityisn hoidon tun tai all 3-vuotiaall lapsll kotihoidon tun. Vuotta nnn oppivlvollisuudn alkamista lapslla on oikus kunnan joko päiväkotin tai koulun yhtydssä järjstämään maksuttomaan sioptuksn. Koulutuspalvlut vastaavat lakisäätisstä tai muutn määrätystä optus- ja kasvatustoiminnasta. Koulutuspalvluidn tavoittna on tarjota yksilöll mahdollisuus hankkia ylissivistystä ja suorittaa oppivlvollisuus ja jatko-opintoklpoisuus skä antaa yhtiskunnall välin khittää sivistyksllistä pääomaa ja lisätä yhtisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvlut distävät kaiknikäistn kuntalaistn fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, lämänhallintaa skä titojn ja taitojn karttumista. Thtäväalun kskisimmät muutokst ja toimnpitt ja niidn arviointi Prusoptuksn oppilasmäärä kasvaa 5,8 %, sikoululaistn määrässä i ol juurikaan muutosta ilman uusia kuntaan muuttajia. Lukiolaistn määrässä i tapahdu olllista muutosta (n. 190 opisklijaa). Arviointi: Prusoptuksn oppilasmäärän kasvu 71 oppilasta. Lukion opisklijamäärä pinni viidllä. Sivistystoimn hallinnossa tapahtunt muutokst vakiintunvat käytäntiksi. Kahdn yhtnäiskoulun ja päivähoidon kahdn vastuualun hallintomallja arvioidaan ja khittään. Myös kirkonkylän ja Tupoksn välistä yhtistyötä khittään koko sivistystoimssa, jotta Limingassa olisi yhtnäist toimintapriaattt sivistystoimn alaisissa toimipistissä. Arviointi: Prusoptuksssa yhtnäisttty järjstyssäännöt ja oppilashuollon käytäntt; samanlainn valinnaisaintarjonta käytössä; samanlainn koulun khittämistyöryhmätoiminta; yhtinn opttajin koulutustarjonta. Lisäksi työn alla rtkisäännöt ja oppilaan ojntamiskinot. Yhtinn kulttuuri- ja koululiikuntatoiminta (koulujn välist tapahtumat). Myös varhaiskasvatuksn jako kahtn päävastuualusn onnistunut. Prusoptuslain muutoksn myötä optus järjsttään kolmiportaisn tun mukaissti. Tähän liittyviä käytäntitä vakiinnuttaan ja huolhditaan hnkilöstön kouluttamissta. 37

38 Arviointi: Prusoptus mukana Osaava-, Klpo- ja Tarmo-hankkissa. Oppilashuollon käsikirja päivittty. Hallintokuntarajat ylittävä oppilashuollon khittämistyöryhmä kokoontunut kolm krtaa. Tuttu opttajin kouluttautumista jatun opttajuudn toimintamalliin. Kaikki osallistunt kolmiportaisn tun koulutuksiin.. Varhaiskasvatuksn hnkilöstön thtäväkuvin slkiyttämistä jatktaan. Kirkonkylän uusi päiväkoti avataan ja yksikköön siirrtään kaksi prhpäivähoitajaa prhpäivähoidon varahoidon järjstämistä vartn. Palvlustlin käyttömahdollisuutta slvittään. Linnukan päiväkodissa ryhmäprhpäiväkoti muuttaan päiväkotiryhmäksi. Arviointi: Varhaiskasvatuksn johtamisjärjstlmää on slkiyttty sim. simistn ja yksiköidn vastaavin opttajin thtäväkuvia on arvioitu ja niitä on päivittty. Varhaiskasvatuksn hallinnon tukipalvluidn rsurssja on parannttu niin, ttä varhaiskasvatuksn hallinnossa on aloittanut kokopäiväinn toimistosihtri vuodn 2012 alussa. Kirkonkyläll avattiin 7-osastoinn Linnukan päiväkoti ja sillä järjsttään myös prhpäivähoidon varahoitoa. Palvlustlin käyttömahdollisuutta on slvittty ja asiaa on sitlty ja valmistltu päätöksntkijöill. Vuodn 2012 alussa ryhmäprhpäiväkoti on muutttu päiväkotiryhmäksi. Lukio jatkaa kaksisarjaisna, kolmisarjaisuus voisi olla mahdollinn vuonna Lukioll slvittään mahdollista rikoistumista johonkin nykytknologian osa-alusn. Arviointi: Lukio-optus jatkuu kaksisarjaisna. Vuodn 2013 talousarviossa kolmisarjaisuudn nnakoidaan alkavan Opintojn painottaminn vaatii taloudllisia ja toiminnallisia rsurssja. Lähitulvaisuudn suuri haast on yotutkinnon sähköistyminn ja titotkniikan prustaitojn hallinta. Kirjastoraknnus valmistuu kväällä, uudt tilat muuttavat käytäntitä ja mahdollistavat monipuolisia toimintoja. Uusia luokanopttajan virkoja prusttaan nljä ja yksi kuraattorin virka. Valmistuvaan päiväkotiin on varattu viisi uutta tointa, nljä lastntarhaopttajaa ja yksi päivähoitaja. Kirjastoon on varaus kirjastovirkailijan palkkaamisn. Arviointi: Uusi kirjasto otttiin käyttöön ksällä, aukioloaikoja on lisätty skä kskustassa ttä Tupoksssa, kirjastonhoitaja palkattiin. Luokanopttajan ja kuraattorin virat täyttty: kaksi opttajaa Tupoksn ja kaksi Liminganlahdll, kuraattori Tupoksn. Päiväkodin toimt täyttty. Trvydn ja hyvinvoinnin distäminn huomioidaan kaikssa toiminnassa. Savuton koulu hank. Arviointi: Liminganlahdn koulussa ja lukiossa totutttiin yhtinn Savuton koulu toiminta järjstämällä tapahtumia ja titoiskuja; trvydnhoitaja vtänyt viids- ja kuudsluokkalaisilla Smok fr hanktta. NouHätä toiminta (palo- ja plastustoiminta), EA-kurssit opttajill ja oppilaill. Makisia ja virvoitusjuomia koulussa ainoastaan sovittuina tapahtumapäivinä. Trvllist lämäntavat tmaviikko, jolloin oppilaat thnt itsarvioinnin. Nuorisotaloll on hankittu uusia liikuntavälinitä, kirjastoll nyrkkilysäkki, skittipaikat, kiipilysinät liikuntahalliin. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvlut kokonaisuudssaan distävät kuntalaistn hnkistä ja ruumiillista hyvinvointia ja trvyttä. 38

39 Tuloslasklma Tp Ta 2012 Muutokst Lopullinn talousarvio Tilinpäätös 2012 Poikkama Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Poistot Tilikaudn tulos Sisäist mnot Sisäist vuokrat Sisäist ruokahuoltopalvlut Sisäist hallintopalvlut Sisäist it-palvlut Sisäist liikuntapalvlut Toimintakat, ml. sis. palv Lasknnallist kustannukst Hallintopalvlut Toimintakat /as Toimintakat /as (ml sis.p) Asiakasnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Turvallinn työ-, kasvu- ja kouluympäristö Kiusaamisn hkäismisn työvälint hallinnassa Turvallisuus- ja kriisisuunnitlmat on päivittty Kiusaamisn nnalta hkäisminn Päivittty syyslukukaudlla. KiVa-koulu -projktin tavoittidn totutuminn Kummi- ja tukioppilastoiminta kouluilla aktiivista Ylä- ja alakoululla oma Kiva-tiimi, joka slvittää kiusaamistapauksia. Projktin mukaista toimintaa totutttu. Kiusaamisn hkäisy ohjlma vk:ssa Turvallinn päivä lapsll Tupoksssa ja kskustassa kiusaamisn hkäisyn suunnitlma thty Turvallinn välitunti Välituntivalvonnat toimivat Viihtyisät, toiminnallist ja valvotut välituntialut Pihojn viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta lisätty, osittain pihat ksknräisiä. Kodin ja varhaiskasvatuksn/ koulun yhtistyö Kaikilla pruskouluilla ja sioptuksssa Wilma ja Muksuntti käytössä Toimiva yhtydnpito kodin ja varhaiskasvatuksn/ koulun välillä Muksuntti käytössä vk.:ssa ja Wilma pk:ssa, sioptuksn Wilman hankintaa on slvittty, mutta sitä i vilä hankittu. 39

40 Toimivat ja laadukkaat palvlut Yhtnäinn prusoptus Vanhmpainvartit ja -illat Opttajat opttavat yli luokkarajojn. Omaa hnkilörsurssia käyttään sijaisuuksissa. Khittään yhtnäistä prusoptusta ja hyödynntään sn suomia mahdollisuuksia Vanhmpainvartit pidtty pääsääntöissti syksyllä. Vanhmpainilta pidtty kaikill luokka-astill. Ala- ja yläkoulun raja häivyttty, yhtisiä tilaisuuksia järjsttty, osa opttajista opttaa ala- ja yläluokilla. Joustava hnkilöstön käyttö sijaisuuksissa kaikilla luokka-astilla. Monipuolistn ja toimivin palvlujn tason ylläpitäminn Varhaiskasvatuksssa astuksn mukainn hnkilöstöraknn Varhaiskasvatuksssa ryhmäkoot suhdluvun mukaist: aikuist/lapst 1/4 tai 1/7 Ryhmäkoot ollt lainmukaisia ja ryhmin käyttö- ja täyttöastita on surattu, jotta astuksn mukainn hnkilöstöraknn i ylity. Optusryhmin suositusylärajoja i ylittä Prusoptusryhmin koot: sioptus nintään 20 opp luokat 25 opp luokat 24 opp. Prusoptuksn ryhmäkoot ivät ol ylittynt. Lukiossa aloittavin kskiarvo yli sitsmän Lukion ryhmäjakoprust 36 opisklijaa. Kvätlukukaudlla i ol ollut yli 36 opisklijan ryhmiä. Syyskaudlla kahdssa ryhmässä 37 opisklijaa. Palvlujn kattavuus Thosttun tun oppilaidn määrä (%) si- ja pruskoulussa, rityisn tun oppilaidn määrä (%) sija pruskoulussa Oppilaan oika-aikainn ja oikanlainn oppimisn skä koulukäynnin tuki on totutunut Pruskoulussa thostttu tuki 68 ja rityinn tuki 93 oppilaalla, päivähoidossa 12 rityissikoululaista. Osallitujamäärä Kaikki lapst käyvät sikoulu joko päiväkodissa tai kouluissa Koko ikäluokka käynyt sikoulun. Kaikill päivähoitoa haknill on järjstynyt päivähoitopaikka lain määräämässä ajassa Palvlujn khittäminn Prhidn varhaiskasvatustarpisiin vastaaminn Kaikki hakijat ovat saant hoitopaikan. Esioptuksn ja alkuoptuksn yhtistyömuotojn khittyminn Joustava siirtyminn päivähoidosta kouluun Esioptuksn ja alkuoptuksn opttajat tkvät yhtistyötä. Kirkonkylällä lo-lto ovat mukana työparitoiminnan khittämishankkssa, jossa khittään 0-2 luokkin yhtistyötä. 40

41 Vaikuttava sudullinn musiikkiopistotoiminta Hyvinvoiva kuntalainn Ennalta hkäisvä toiminta Musiikin jatko-opintoihin siirtyvät oppilaat Tarjontaa kaiknikäisill Laadukas instrumntti- ja yhtissoitto-optus Musiikkitknologian hyödyntäminn Palvlupaltin monipuolisuus Kolm opisklijaa siirtynyt jatko-opintoihin. Ylinn musiikkitito opttaan virtuaalisssa oppimisympäristössä KuVa-tapahtumia järjsttty kaikill ikäryhmill. Tarjonnan määrä lapsill ja nuorill Lastn ja nuortn toiminta tusijalla KuVa-palvluissa lapst ja nuort tusijalla (liikunta 80%, nuoriso 100%, kulttuuri 60%, musiikkiopisto 90%) Tupakoivin nuortn määrä Savuton koulu ja kouluympäristö Lukio ja Liminganlahdn koulu thnt yhtistyötä savuttomuudn distämisksi: tmapäiviä, titoiskuja ja thostttua valvontaa. Valistustyön oika kohdntaminn Kysly nuorisoll päihtidn käytöstä Kyslyä i thty. Monipuolist harrastusmahdollisuudt Asiakastyytyväisyyskysly Toimivat ja joustavat palvlut Varhaiskasvatuspalvluidn kysly thtiin ksäkuussa. Tulokst analysoitu. Krhojn ja osallistujin määrä Monipuolinn krhotarjonta Kouluissa kvätkaudlla pidtty 304 ja syyskaudlla 208 krhotuntia. Nuorisotoimssa 37 krhoa, osallistujia Nuorisotalojn avoimissa ovissa kävijöitä Tupoksssa 3932, kskustassa 4360 kävijää. 41

42 Prosssinäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä / kriittinn mnstystkijä Tuottavuudn khittäminn ja toimivat palvlurakntt Kilpailukykyist palvlut ja valmiidn titoainistojn hyödyntäminn Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Palvlun hinta sudullinn kskiarvo. Oppilas-/opisklijahinta Päivähoitopäivän hinta Lainan hinta/asukas Käyttömnot/asukas Palvlujn hinta on sudun kskiarvo Oppilashinnat, /oppilas: Ktunmaa 6153 (6358) Lakus 6254 (6006) Rantakylä 5782 (5641) Linnukka 4818 (4614) Tupos 4873 (4541) Yläastt 8846 (8166) Lukio 6628 (6608) Päivähoito Kokopäivähoito /htp/lapsi: 0-2 v. 77,95 (73,22) 3-6 v. 48,13 (44,53) Osapäivähoito: 0-6 v. 49,32 Prhpäivähoito kokopäivähoito 0-6 v. 58,53 osapäivähoito 0-6 v. 41,68 Lainan hinta 2,20. Maisma-mallin vrtailutidot Maisma-mallin titojn hyödyntäminn palvlujn tuottamisssa ja suunnittlussa Maisma-malliin on syöttty vuodn 2011 tidot, joita hyödynntty vuodn 2013 talousarvion tkmisssä. Tknologian hyödyntäminn Itspalvlutoimintojn ja sähköisn asioinnin määrä Kuntalaistn omatoimisuudn lisääminn Palvlu joustavaa ja sähköistn järjstlmin käyttö sujuvaa ja monipuolista Sähköinn ilmoittautuminn otttiin käyttöön apiptoiminnassa. Vk:ssa asiakkaat käyttävät sujuvasti sähköisiä järjstlmiä. Itspalvluautomaatin käyttöönotto kirjastossa Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvluidn nttitidottamisn uudistaminn Tidonkulun parantaminn Kunnan uudistttu sivusto hyödynntty, KuVa:n oma fac book sivusto avattu. Toimivat johtamisjärjstlmät Stratgialähtöinn johtaminn Yksittäis- tai ryhmäkhityskskustlut Khityskskustlut käyty kaikkin kanssa Prusoptus, lukio, varhaiskasvatus- ja kulttuurija vapaa-aikapalvlut käynt joko yksilö- tai ryhmäkskustlut. 42

43 Tavoittt käyty läpi hnkilöstön kanssa Tavoittt saavutttu ja stratgia jalkautttu. Työntkijät titoisia kunnan stratgiasta ja linjauksista ja totuttavat niitä sovltuvin osin työssään Stratgiasta tidotttu hnkilöstöll ri yhtyksissä ja toimintaa suunnitltu ja totutttu stratgian mukaissti. Joustava organisaatioraknn Arviointi dllisstä vuodsta ja mahdollist parannushdotukst ja toimnpitt Jo totuttut organisaatiouudistukst toimivat Yhtnäiskoulun suomat mahdollisuudt hyödynntty. Varhaiskasvatuksn aluhallintomalli lähtnyt toimimaan hyvin. Talousnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Tasapainoinn talous Suunnitlmallinn ja vastuullinn taloudnpito Talousarvion ja palvlutarpn totutuminn ja suranta Talousarviota i ylittä. Sivistystoimn talousarvio ylittyi Vastuualuista prusoptus ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvlut ylittivät talousarvionsa. Laskutuksn ajantasaisuus Raaliaikainn totutumisvrtailu Alkuvuodn laskutusviivt slvittty. Surantaa thostttu. Tulopohjan laajntaminn Rahoitusmäärä Ulkopuolisn rahoituksn hankkiminn Rahoitusta saatu mm. krhotoimintaan, optusryhmin pinntämisn, rityisoptuksn khittämisn, rityisnuorisotyöntkijäin palkkaamisn, rillisiin hankkisiin. Tuloksllisuudn parantaminn Maisma-malli Kustannusvrtailu: uromääräist suoritkohtaist kustannukst ivät kasva Maisma-mallin vuodn 2011 titojn mukaan prusoptus, varhaiskasvatus ja lukiokoulutus ovat dullisia. 43

44 Osaamisn ja uudistumisn näkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä / kriittinn mnstystkijä Osaava ja motivoitunut hnkilöstö Hyvä simistyö ja hyvinvoiva hnkilöstö Arviointikritri/mittari Tavoit Totutuma Koulutustilaisuuksia 1-3/tt Hyvinvoiva työyhtisö Koulutustilaisuuksia on ollut tarjolla runsaasti, osallistuminn ollut aktiivista, yhdn päivän tavoit totutunut, monilla yli kolm päivää. Käydyt khityskskustlut, toimnpitt ja niidn suranta Osaamisn khittäminn, työntkijöidn kustannustitoisuudn lisääminn Kskustluissa käyty. Osa simihistä osallistunut khityskskustlukoulutuksn. Kskustluissa huomioitu stratgian tavoittita. Sairauspoissaolojn määrä/työntkijä 11,8 päivää sairauspoissaoloja/työntkijä (d.11,4) Usita pitkiä poissaoloja. Tknologian hyväksikäyttö ja tidon hallinta Stratgian tavoittidn saavuttaminn Stratgian mukainn toiminta Kokonaisuutna tavoittt saavutttu hyvin. Työtä tukvin ohjlmin ja välinidn käytön hallinta ja hankinta Ajanmukaist ohjlmat ja välint skä niidn käytön osaaminn Ohjlmat päivittty, välinistöä uusittu ja sisäisiä koulutuksia järjsttty tarpn ja mahdollisuuksin mukaan. 44

45 Tknist palvlut Visio Ympäristöosasto tuottaa kuntalaisill turvallisn ja viihtyisän lin- ja toimintaympäristön. Stratgist linjaukst - Kunta asmakaavoittaa omistamiaan maita - Sudullisna roolina tarjota tonttja pintalorakntamisn - Asmakaava-aluidn tonttituotanto omajohtoisna totutuksna - Edisttään kaava-aluidn ulkopuolisn rakntamisn osalta yhdyskuntarakntn kannalta dullisia aluita - Toimitilojn monipuolistn hankintamahdollisuuksin hyödyntäminn Yliskuvaus thtäväalun palvluista ja tarkoitukssta Tulosalun thtävänä on tuottaa suraavat palvlut: - Yhdyskuntatkniikan rakntaminn ja ylläpito - Mittaus- ja kartoituspalvlut - Toimitilojn hankinta ja ylläpito - Ruoka- ja puhtauspalvlut - Asuntoasiat - Tonttin luovutus - Rakntamisn ohjaus - Tilautakunnall säädtyt thtävät Thtäväalun ylistavoit ja painopistt Päävastuualun ydinosaamista on tonttituotanto, jonka onnistuminn hijastuu voimakkaasti koko kunnan stratgian totuttamisn. Painopistaluina ovat tonttituotannossa onnistuminn ja riittävin tukipalvluidn tuottaminn kasvaviin tarpisiin. Thtäväalun kskisimmät muutokst ja toimnpitt Ruokapalvlut hoidtaan jatkossakin kahdsta valmistuskittiöstä, Tupokslta ja Kirkonkylältä. Trvyskskuksn valmistuskittiö muutttiin jaklukittiöksi alkan. Uusia kiintistöjä ottaan käyttöön vuodn 2012 suraavasti, kirkonkylän päiväkoti , Kirjasto Tämä tarkoittaa sitä ttä tukipalvluidn (ruoka-, puhtaus- ja tilapalvluidn) tarv kasvaa dlln voimakkaasti. Asuntorakntaminn arvioidaan pysyvän vuodn 2011 tasolla, mutta on muistttava ttä ylinn talouskhitys voi vaarantaa tämän arvioin. Ydinvoimalan rakntaminn Pyhäjoll lisää kysyntää myös Limingan asunto- ttä tollisuustontill. Tästä johtun maanhankinnan, kaavoituksn ja kunnallistkniikan osalta täytyy valmistautua tulvaan kasvavaan kysyntään. Asuntorakntaminn painottuu Saunarannan- ja Okkosn rannan aluill. Okkosn rannan rakntaminn on jattu kolmn vaihsn, josta 3- vaih raknntaan Saunarannan asmakaavan tonttin luovutus aloittaan kväällä Tonttin luovutus tavoit yhtnsä 52 Kirkonkylällä ja Saunarannassa. Maanhankinta kskittyy Tupoksn ritasoliittymään ja skä kirkonkylän tulvin asuntoaluidn kasvusuunnill skä tarvittassa hankitaan vaihtomaita kiinnostavilta aluilta. Tknisn osaston tuottavuusohjlman toimnpitt vuonna nrgiansäästö, toiminnan sisäistäminn - tilasuunnittluohjt käytäntöön - organisaation khittäminn dlln, toiminta priaattt - tuottistaminn, tavoittidn tarkastlu 45

46 Tuloslasklma Tp Ta 2012 Muutokst Lopullinn talousarvio Tilinpäätös 2012 Poikkama Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Poistot Tilikaudn tulos Sisäist mnot Sisäist vuokrat Sisäist ruokahuoltopalvlut Sisäist kuljtuspalvlut Sisäist it-palvlut Sisäist tulot Sisäist vuokrat Sisäist ruokahuoltopalvlut Sisäist puhdistuspalvlut Sisäist liikuntapalvlut Sisäist hallintopalvlut Sisäist kuljtuspalvlut Toimintakat, ml. sis. palv Lasknnallist kustannukst Hallintopalvlut (mnot) Toimintakat /as Toimintakat /as (ml sis.palv.) Asiakasnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Vtovoimainn kotikunta Turvallinn ja vtovoimainn asuin- ja toimintaympäristö Arviointi kritri/mittari Tavoit Totutuma tonttia/vuosi Katutilasto Valaistustilasto Tonttja luovuttaan 40 kpl/vuosi Katujn päällystysast nous 5 %-yksikköä Katujn valaistusast nous 5 %- yksikköä Vuokrattu 26 kpl Myyty 22 kpl Päällystys- ja valaistusast i ol noussut, katuja päällysttty ja valaistu vähmmän kuin raknnttu. Laadukkaat ja asiakaslähtöist palvlut Palvlujn saatavuus ja laatu Asiakaspalaut Toimitilat ja toimitilapalvlut kytään tarjoamaan Tavoittssa pysytty. Kolmssa kiintistössä sisäilmaonglmia 46

47 Elinkinotoiminnan vahvistaminn Vtovoimaist ja kilpailukykyist asuinympäristöt Valmiusast Saunarantaan asmakaavoittaan asuntoalu I-alull rakntajat pääsivät syyskuun lopulla. Prosssinäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Toimivat palvlurakntt Kilpailukykyist palvlut ja tuotantoprosssit Arviointi kritri / mittari Tavoit Totutuma Toimintojn kustannuslasknnan kattavuus Kustannustitoisuus Taloudllist tavoittt astttu. Toimivat johtamisjärjstlmät Sitoutuminn stratgiaan Khityskskustlujn kattavuus Khityskskustlut käydään 100 %:sti Khitys kskustlut käyty 100 %:ssti Toimiva yhtistyö Esimispalavrin määrä ja hnkilöstöpalaut Joustavat ympäristö- ja tukipalvlut Osastopalavrit krran kuukaudssa. Talousnäkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä/ kriittinn mnstystkijä Tasapainoinn talous Suunnitlmallinn ja pitkäjäntinn taloudnpito Arviointi kritri / mittari Tavoit Totutuma Talousarvion totutuminn Tulosalun talousarvion pitävyys Tavoittssa i pysytty vaikka taloudllist tavoittt pääosin totutuivat Ehän yhdyskuntarakntn säilyttäminn Rakntamisn ohjauksn tilastot Rakntaminn 80 %:sti asmakaava-aluill Hajarakntamisn prosntti on 24 %. Kunnallistkniikan rakntamiskustannustn kattaminn Talousarvion totutuminn Uusin asuntoaluidn kunnallistkniikan kustannukst kattaan 100 %:sti tonttin luovutukssta saatavilla tuloilla Kattaan 90 %:ssti. 47

48 Osaamisn ja uudistumisn näkökulma/stratgist tavoittt Stratginn päämäärä / kriittinn mnstystkijä Osaava ja motivoitunut hnkilöstö Osaamisn ja uudistumisn khittäminn Arviointi kritri / mittari Tavoit Totutuma Thtäväjärjstlyistä suunnitlma olmassa Työnmuotoilun ja thtäväjärjstlyidn onnistunut totuttaminn Jalkautttu suunnitlmaa Arviointi Tknistn palvlujn talousarvio ylittyi vuonna uroa. Suurimpana syynä oli maanmyyntitulojn hikko khitys. Huonointa khitys oli yritystonttin myynnissä. Tähän vaikutti haastava maailmanlaajuinn taloustilann. Kunnan asuntotonttja luovutttiin 48 kpl, joista myytiin 22. Mittaustoiminnassa ylitys johtui pääasiassa pohjakartan laadinnasta kirkonkylän alull. Kunnallistkniikassa puistojn hoitoaluidn lisääntyminn vaikutti mrkittävästi kustannustn nousuun. Vuonna 2013 on aloitttu puistoaluidn hoitosuunnitlman tkminn ja samalla on tarkoitus määritllä hoitotasot ri puistoaluill. Myös liikunta-aluidn hoito i pysynyt talousarviossa. Liikunta-aluidn hoidon tasoa ja laajuutta joudutaankin arvioimaan tulvina vuosina. Tilapalvluissa kustannustn nousu johtui uusin kiintistöjn, kirkonkylän päiväkodin ja kirjaston, käyttöönotosta vuonna Kunnan nrgiaohjlmalla pyritään vaikuttamaan nrgian kulutuksn ja näin vaikuttamaan kustannuksiin. Tknisn osaston mnot kasvoivat vuonna % ja samaan aikaan tulotaso alni 4,7 %. Tämän htkn arvion mukaan mnojn khitys tul jatkumaan ilman slkitä palvlutasopudotuksia samalla tasolla. Tknisn osaston yksiköt tulvat tkmään slvityksn mnojn karsimissta ja tulojn lisäyksistä kvään 2013 aikana. Invstoinnit Talonraknnushankkista v valmistui kirjasto, joka otttiin käyttöön Trvyskskuksn rakntamisn aloittaminn siirtyi vuodn 2013 puolll, koska lasknta ylitti hankkn kustannusarvion 17 %. Hankkll saatiin syksyllä päätös valtionosuudsta. Pintn talonraknnushankkidn määrärahalla pruskorjattiin sisäilmaonglmista Lintupuiston ja Marjalan päiväkotja. Kunnallistkniikka raknnttiin Ankkurilahdn asmakaavan III alull ja Saunarannan asuntoalun I alull. Saunarannan alun rakntamisn kustannukst nousivat, koska masuunikuona loppui rakntamisn loppuvaihssa. Saunarannan kunnallistkniikan rakntamiskustannuksiin vaikutti myös pitkä katuyhtys Tupoksn tiltä Ruokapalvlut Suorittt Muutos, % 4.4 % 7.5 % 1.7 % 7.1 % 1.6 % 1.2 % Hinta, /suorit Muutos, % 3.2 % 6.6 % 2.5 % -2.8 % 8.7 % 5.3 % Hoitovastik / htm Pääomavastik / htm Puhdistuspalvlut / htm Atriahinta on kskimääräinn hinta, joka sisältää kittiöidn vuokrat ja atriakuljtukst. Hoitovastik sisältää pint kunnossapitokustannukst ja pääomavastik suunnitlman mukaist poistot. Puhdistttavia nliöitä oli vuonna 2012 yhtnsä htm 2 ja kunnossapidttäviä nliöitä htm 2. 48

49 Yhtnvto käyttötaloudn määrärahojn ja tuloarvioidn totutumissta Tulosalu Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Tilinpäätös Poikkama Ylishallinto ja linkinojn kh. Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Toimintakat, ml sis. palvlut Sisäist rät vuokrat (mnot) hallintopalvlut (tulot) it-palvlut (mnot) it-palvlut (tulot) ntto Lasknnallist kustannukst suunnitlman mukaist poistot hallintopalvlut (mnot) hallintopalvlut (tulot) yhtnsä Prusturvapalvlut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Toimintakat, ml sis. palvlut Sisäist mnot vuokrat ruokahuoltopalvlut it-palvlut yhtnsä Lasknnallist kustannukst suunnitlman mukaist poistot hallintopalvlut yhtnsä Sivistyspalvlut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Toimintakat, ml sis. palvlut Sisäist mnot vuokrat ruokahuoltopalvlut hallintopalvlut it-palvlut liikuntapalvlut yhtnsä Lasknnallist kustannukst suunnitlman mukaist poistot hallintopalvlut yhtnsä

50 Tulosalu Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Tilinpäätös Poikkama Tknist palvlut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Toimintakat, ml sis. palvlut Sisäist rät vuokrat (mnot) ruokahuoltopalvlut (mnot) kuljtuspalvlut (mnot) it-palvlut vuokrat (tulot) ruokahuoltopalvlut (tulot) puhdistuspalvlut (tulot) kuljtuspalvlut (tulot) liikuntapalvlut (tulot) hallintopalvlut (tulot) yhtnsä Lasknnallist kustannukst suunnitlman mukaist poistot hallintopalvlut (mnot) yhtnsä Vaalit Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Lasknnallist kustannukst hallintopalvlut (mnot) Tilintarkastus Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Lasknnallist kustannukst hallintopalvlut (mnot) hallintopalvlut (tulot) yhtnsä Työllistäminn ja läkmaksut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Lasknnallist kustannukst hallintopalvlut (mnot)

51 Tulosalu Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Tilinpäätös Poikkama Käyttötalous yhtnsä Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Toimintakat, ml sis. palvlut Sisäist rät vuokrat (mnot) ruokahuoltopalvlut (mnot) kuljtuspalvlut (mnot) hallintopalvlut (mnot) liikuntapalvlut (mnot) it-palvlut vuokrat (tulot) ruokahuoltopalvlut (tulot) puhdistuspalvlut (tulot) kuljtuspalvlut (tulot) liikuntapalvlut (tulot) hallintopalvlut (tulot) it-palvlut (tulot) yhtnsä Lasknnallist kustannukst suunnitlman mukaist poistot hallintopalvlut (mnot = tulot) yhtnsä Muutokst sisältävät valtuuston vuonna 2012 hyväksymät määrärahamuutokst ( ) skä työllistämistukipalkkojn kattn ja työllistämistun kattn siirron tulosalulta työllistäminn ja läkmaksut. 51

52 Tuloslasklmaosan totutuminn Tuloslasklma Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Totutuma Poikkama Varsinainn toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tut ja avustukst Muut tuotot Toimintatulot yhtnsä Toimintamnot Hnkilöstömnot Palvlujn ostot Aint, tarvikkt ja tavarat Avustukst Muut toimintamnot Toimintamnot yhtnsä Toimintakat Vrotulot Valtionosuudt Rahoitustulot ja -mnot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomnot Muut rahoitusmnot Vuosikat Poistot ja arvonalntumist Suunn. mukaist poistot Tilikaudn tulos Poistoron lis. (-) tai väh. (+) Varaustn lis. (-) tai väh. (+) Tilikaudn ylijäämä Taulukko 7. Kunnan vrotulojn totutuminn vrolajittain. Vrotulot Talousarvio Totutuma Poikkama Kunnan tulovro Osuus yhtisövron tuotosta Kiintistövro Vrotulot yhtnsä

53 Taulukko 8. Kunnan tulovroprosntti ja kunnallisvroa vastaava vrotttava tulo. Tulovro- % Vrotttava tulo, Muutos % Vrovuosi % Vrovuosi % Vrovuosi % Vrovuosi % Vrovuosi % Vrovuosi % Taulukko 9. Kunnallisvro Tulovro- % Kunnallisvro Muutos % Vrovuosi % Vrovuosi % Vrovuosi % Vrovuosi % Vrovuosi % Vrovuosi % Koko maan kunnallisvron tuotto kasvoi vuonna ,1 %. Taulukko 10. Vrotulot v Vrotulot Muutos % Kunnan tulovro % Osuus yhtisövron tuotosta % Kiintistövro % Vrotulot yhtnsä % Taulukko 11. Käyttötaloudn valtionosuudt v Valtionosuudt yhtnsä Muutos % Kunnan pruspalvlujn vo % Vrotulojn tasaus % Järjstlmämuutoksn tasaus % Optus- ja kulttuuritoimn muut vo:t % Valtionosuudt yhtnsä % Taulukko 12. Käyttötaloudn valtionosuuksin totutuminn Valtionosuudt Talousarvio Totutuma Poikkama Kunnan pruspalvlujn vo Vrotulojn tasaus Järjstlmämuutoksn tasaus Optus- ja kulttuuritoimn muut vo:t Valtionosuudt yhtnsä

54 Invstointin totutuminn Toimilin/invstointiryhmä Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Totutuma Poikkama Kunnanhallitus Kiintä omaisuus mnot tulot ntto Irtain omaisuus ja ainton kom mnot tulot ntto Prusturvalautakunta Irtain omaisuus ja ainton kom mnot tulot 0 0 ntto Sivistyslautakunta Irtain omaisuus ja ainton kom mnot tulot ntto Tkninn lautakunta Kirjasto mnot tulot ntto Tupoksn yhtnäiskoulu mnot tulot ntto Tupoksn päiväkoti mnot tulot ntto Kirkonkylän päiväkoti mnot tulot ntto Trvyskskus mnot tulot ntto

55 Toimilin/invstointiryhmä Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Totutuma Poikkama Muu talonraknnus mnot tulot ntto Luontokskus mnot tulot ntto Ylistn tidn hankkt mnot tulot 0 0 ntto Tidn ja aluidn rakntaminn mnot tulot ntto Irtain omaisuus mnot tulot ntto Ainton käyttöomaisuus mnot tulot 0 0 ntto Invstoinnit yhtnsä mnot tulot ntto Kiintä omaisuus Vuonna 2012 hankittiin maata yhtnsä 41 ha. Maan kskihinta oli 0,76 /m 2. Kunta luovutti yhtnsä 48 tonttia, joista myytiin 22 ja vuokrattiin 26. Talousarviossa oli varauduttu Kaarnalaivan päiväkotiraknnuksn myyntiin, mutta toisn paritalopuoliskon kauppa totutui vasta vuodn 2013 puollla. Tkninn lautakunta Kirjasto Kirjaston rakntaminn käynnistyi vuonna 2011 OPM:n valtionosuuspäätöksn varmistuttua. Valtionosuus, uroa, saadaan jälkirahoittisna. Kirjasto valmistui ksäkuussa Hankkn hyötyala on 1308 m 2 bruttoala 1419 m 2 ja kokonaiskustannukst uroa. Kirjaston kokonaiskustannusarvio oli 2,9 milj. uroa. Tupoksn yhtnäiskoulu Tulo on raknnusaikainn vakuus, joka prittiin konkurssiin mnnn putkiurakoitsijan antamasta vakuudsta. 55

56 Kirkonkylän päiväkoti Kirkonkylän päiväkoti otttiin käyttöön vuodn 2012 alusta. Osa kustannuksista jäi maksttaviksi vuonna Hankkn kokonaiskustannukst v olivat yhtnsä uroa ja kokonaiskustannusarvio 3,0 milj. uroa. Hank totutttiin KVR-urakkana. Päiväkodin bruttoala on 1624 m 2, hyötyala 1200 m 2 ja tilavuus 7253 m 3. Päiväkodin yhtytn koulun piha-aluill totutttiin myös liiknn- ja pihajärjstlyjä. Päiväkodin rakntaminn oli osa tuottavuusohjlmaa, jossa yhdksi tavoittksi astttiin päivähoidon palvluvrkon khittäminn. Päiväkodin valmistuttua voitiin luopua kirkonkylän pinistä päiväkotiyksiköistä (Kaarnalaivan pk ja Kylätuvan pk). Trvyskskus Kunnanvaltuusto tki lokuussa päätöksn trvyskskuksn uudisraknnushankksta. Trvyskskuksn suunnittlu käynnistyi syksyllä 2011 ja hank kilpailutttiin syyskuussa Talousarvioon nähdn kokonaiskustannusarvio ylittyi 1,9 milj. uroa, 17 %, minkä vuoksi hank palautttiin suunnittluun. Hank on kilpailutttu uudlln alkuvuodsta 2013 ja rakntaminn käynnistyy huhtikuussa Trvyskskus on kokonaisuudssaan valmis syyskuussa Hankkn kokonaiskustannusarvio on 10,9 milj. uroa. Trvyskskuksn rakntamisn saatiin valtionosuuspäätös ( uroa) joulukuussa Luontokskus Limingan kunta solmi Mtsähallituksn kanssa aisopimuksn kväällä 2009, jonka tavoittna oli distää kansainvälisn lintuluontokskuksn totutumista Liminganlahdll. Aisopimukslla mm. sitouduttiin käynnistämään Liminganlahdn lintuluontokskushank. Limingan kunta sitoutui osallistumaan hankksn olmassa olvan luontokskuskiintistön muutostöidn, lämmitysjärjstlmän skä alun ympäristön infratöidn osalta. Kunnan kokonaiskustannusarvio on yhtnsä uroa. V kunnan nttomnot olivat yhtnsä uroa. Hank jatkuu vilä vuonna 2013 kittiörmontin osalta. Muu talonraknnus Määrärahalla on totutttu kiintistöjn prusparannustoimnpititä päiväkodissa, kunnantalolla, vanhainkodissa skä kouluilla. Suurimmat hankkt olivat Ojanpränkankaan huoltoraknnuksn rakntaminn ( uroa) skä Lintupuiston ja Marjalan päiväkotin sisäilman parantamisn liittyvät korjaukst (n uroa). Ylistn tidn hankkt Vuonna 2012 totutttiin 8-tin alikulku skä Ktunmaantin suunnittlu. Alikulun päällystystyöt totuttaan vuonna Aluidn ja tidn rakntaminn Vuonna 2012 totutttiin suraavat hankkt: kirkonkylän katujn rakntaminn Tupoksn katujn rakntaminn katujn päällystäminn katujn valaistus puistot, likkikntät ja virkistysalut koulukskuksn piha lintutorni sadvsivimäröinti ja kuivatus Ainton käyttöomaisuus Vuonna 2012 hankittiin 4 asuntoa Mijritin vartn raknntusta asuntoyhtiöstä. Määrärahan ylitys johtui asuntojn lainaosuudsta ( uroa), mitä i huomioitu talousarviota thtässä. 56

57 Rahoitusosan totutuminn Rahoitusosa Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Totutuma Poikkama Toiminta ja invstoinnit Vuosikat Tulorahoituksn korjausrät Invstintin rahavirta Invstointimnot Rahoitusosuudt invstointihin Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot Toiminta ja invstoinnit, ntto Rahoitustoiminta Antolainauksn muutokst Antolainasaamistn lisäykst Antolainasaamistn vähnnykst Lainakannan muutokst Pitkäaikaistn lainojn lisäys Pitkäaikaistn lainojn vähnnys Lyhytaikaistn lainojn lisäys Vaikutus maksuvalmiutn Yhtnvto määrärahojn ja tuloarvioidn totutumissta Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Tilinpäätös Poikkama KÄYTTÖTALOUSOSA Ylishallinto ja linkinojn kh. Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Prusturvapalvlut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Sivistyspalvlut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Tknist palvlut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Vaalit Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat

58 Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Tilinpäätös Poikkama Tilintarkastus Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Työllistäminn ja läkmaksut Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat Käyttötalous yhtnsä Toimintatulot Toimintakulut Toimintakat TULOSLASKELMAOSA Vrotulot Valtionosuudt Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomnot Muut rahoitusmnot Tuloslasklmaosa yhtnsä INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Kiintä omaisuus mnot tulot ntto Irtain omaisuus ja ainton kom mnot tulot ntto Prusturvalautakunta Irtain omaisuus ja ainton kom mnot tulot 0 0 ntto Sivistyslautakunta Irtain omaisuus ja ainton kom mnot tulot ntto Ympäristölautakunta Kirjasto mnot tulot ntto

59 Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Tilinpäätös Poikkama Tupoksn yhtnäiskoulu mnot tulot ntto Tupoksn päiväkoti mnot tulot ntto Kirkonkylän päiväkoti mnot tulot ntto Trvyskskus mnot tulot ntto Muu talonraknnus mnot tulot ntto Luontokskus mnot tulot ntto Ylistn tidn hankkt mnot tulot 0 0 ntto Tidn ja aluidn rakntaminn mnot tulot ntto Irtain omaisuus mnot tulot ntto Ainton käyttöomaisuus mnot tulot 0 0 ntto Invstoinnit yhtnsä mnot tulot ntto

60 Talousarvio Muutokst Lopullinn ta Tilinpäätös Poikkama RAHOITUSOSA Antolainauksn muutokst Antolainasaamistn lis Antolainasaamistn väh Lainakannan muutokst Pitkäaikaistn lainojn lis Pitkäaikaistn lainojn väh Lyhytaikaistn lainojn muutos Vaikutus maksuvalmiutn YHTEENSÄ mnot tulot ntto Käyttötalousosan sitovuustasona tulosalun toimintakat, invstointiosan sitovuustasona hankkn nttomnot ja tuloslasklmaosan skä rahoitusosan sitovuustasona sittyt määrärahat ja tuloarviot. 60

61 Liit Tuottavuusohjlman toimnpitt tulosaluittain Ylishallinto ja linkinojn khittäminn - Puhlin- ja titoliiknnpalvlujn kilpailutus (v kustannukst olivat , v ) - It-palvluissa siirtyminn ostopalvluista omaan työhön (työpanoksn 50 %:n lisäys) - Asianhallintajärjstlmän uusiminn ja sähköinn kokouskäytäntö/kunnanhallitus - Lasing-sopimuksn käyttöönotto it-laithankinnoissa - Yrityspalvlujn uudlln järjstäminn - Päätös talous- ja hnkilöstöpalvlujn (kirjanpito- ja palkanlasknta) ulkoistamissta Montra Oy:ll - Kuntarkryjärjstlmän käyttöönotto Prusturvapalvlut - Toiminnan khittämisssä on huomioitu Maisma-mallin skä Ikäihmistn laatusuositukst. - Ensimmäist RAI-mittaukst on thty kotihoidossa ja RAI-mittaridn käyttöönottamisksi koko vanhuspalvluihin on thty suunnitlmat. - On jatkttu prusturvapalvluissa käyttöön otttua tapa käydä kuukausittain läpi taloustotumat ja omin palvlujn toiminnallisuutta kuvaavat tilastoluvut skä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilastot. Osavuosikatsauksissa on käyty läpi poikkamat ja thty nnust loppuvuodksi skä thty suunnitlmat talousarviossa pysymisksi. - Kaikilla vastuualuilla on surattu sairauspoissaolojn määrää ja asiaa on käyty läpi tiimipalavrissa ja khityskskustluissa poissaolojn vähntämisksi. - Koko hnkilökunnan yhtisiä informaatio- ja kskustlutilaisuuksia i vuonna 2011 ol ollut ja vuodn 2012 syksyll on sovittu tilaisuuksin ajankohdat. Vuodn 2012 kvään tilaisuus on korvattu prusturvajohtajan tulosyksikkökäynnillä. - On osallistuttu Lakudn sosiaali- ja trvyspalvlujn yhtistoiminta-alun suunnittluun siihn saakka, kunns päätttiin luopua koko hankksta. - Kustannuksia on tarkastltu vain sitovuustason mukaissti ulkoisna nttona. Sivistyspalvlut - Sivukoulujn hallinto siirrtty Linnukan koulun rhtorin thtäviin ja varhaiskasvatus siirrtty prusturvan hallinnosta sivistystoimn vuodn 2010 alusta Rantakylän ja Lakudn kuudnnt luokat Linnukkaan, 2012 Ktunmaan viids luokka Linnukkaan. - Tupoksn ja Liminganlahdn yhtnäiskoulut aloittant toimintansa. Hallinnossa rhtori ja apulaisrhtori kummassakin koulussa. - Joustava prusoptus aloitttu Liminganlahdn koulussa ja joustavan prusoptuksn ohjaaja palkattu. - Varhaiskasvatuksn hallinnossa siirrytty alumalliin (yksi hallintohnkilö vähmmän vuodn 2010 tasosta) - Varhaiskasvatuksssa vuorohoito kskittty yhtn yksikköön - Päivähoidon maksuprustisiin muutos vuodn 2011 alusta (prht maksavat vähintään 10 hoitopäivästä/ kk ja yli 15 hoitopäivää tarvitsvat maksavat täydn kuukausimaksun) - Koulujn sioptus siirtynyt varhaiskasvatuspalvluihin, joissa s on kskittty suurmpiin yksiköihin. - Kirjasto-kulttuurijohtajan virka prustttu vastaa kulttuuri- ja vapaa-aikapalvluista. - Kulttuurisihtrin thtävät siirrtty kirjasto-kulttuurijohtajall, nuoriso- ja kulttuurisihtrin toimi nuorisosihtriksi, uutn nuorisotaloon nuorisotyöntkijä, tsivä nuorisotyöntkijä vakinaistttu. - Toinn tsivä nuorisotyöntkijä palkattu (OM:n rahoitus). - Prusoptuksn tuntimäärän tarkistaminn Tknist palvlut - Tuottavuusohjlman mukaist tavoittt käyttöön 2012 talousarvioon - Talonraknnushankkidn suunnittluohj - Enrgiansäästöohjlma, kiintistökohtainn nrgiasäästöohjistus - Katuvalaistus, muutos natrium valoiksi 61

62 LIMINGAN KUNTA Tilinpäätöslasklmat 62

63 Tuloslasklma Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tut ja avustukst Muut toimintatulot Toimintamnot Hnkilöstömnot Palkat ja palkkiot Hnkilöstösivukulut Eläkkulut Muut hnkilöstösivukulut Palvlujn ostot Aint tarvikkt ja tavarat Avustukst Muut toimintamnot Toimintakat Vrotulot Valtionosuudt Rahoitustulot ja -mnot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomnot Muut rahoitusmnot Vuosikat Poistot ja arvonalntumist Suunnitlman mukaist poistot Tilikaudn tulos Poistoron lis. (-) tai väh. (+) Varaustn lis. (-) tai väh. (+) Tilikaudn ylijäämä

64 Rahoituslasklma Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikat Satunnaist rät Tulorahoituksn korjausrät Invstointin rahavirta Invstointimnot Rahoitusosuudt invstointimnoihin Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot Toiminnan ja invstointin rahavirta Rahoituksn rahavirta Antolainauksn muutokst Antolainasaamistn lisäykst Antolainasaamistn vähnnykst Lainakannan muutokst Pitkäaikaistn lainojn lisäys Pitkäaikaistn lainojn vähnnys Lyhytaikaistn lainojn muutos Muut maksuvalmiudn muutokst Toimksiantojn varojn ja pääomin muutokst Saamistn muutos Korottomin vlkojn muutos Rahoituksn rahavirta Rahavarojn muutos Rahavarojn muutos Rahavaravarat Rahavarat

65 Tas VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Ainttomat hyödykkt Ainttomat oikudt Muut pitkävaikuttist mnot Ainllist hyödykkt Maa- ja vsialut Raknnukst Kiintät rakntt ja laittt Kont ja kalusto Muut ainllist hyödykkt Ennakkomaksut ja ksknräist hankinnat Sijoitukst Osakkt ja osuudt Muut lainasaamist Muut saamist TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimksiannot Lahjoitusrahastojn rityiskattt VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamist Pitkäaikaist saamist Muut saamist Lyhytaikaist saamist Myyntisaamist Lainasaamist Muut saamist Siirtosaamist Rahat ja pankkisaamist VASTAAVAA YHTEENSÄ

66 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Pruspääoma Arvonkorotusrahasto Edllistn tilikausin ylijäämä Tilikaudn ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoro Vapaahtoist varaukst PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakollist varaukst TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimksiannot Lahjoitusrahastojn pääomat Muut toimksiantojn pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainn Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lyhytaikainn Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut nnakot Ostovlat Muut vlat Siirtovlat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

67 LIMINGAN KUNTA Konsrnilasklmat 67

68 Konsrnin tuloslasklma, Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyht. voitosta 5 4 Toimintakat Vrotulot Valtionosuudt Rahoitustulot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikat Poistot ja arvonalntumistt Suunnitlman mukaist poistot Tilikaudn yli- ja alipariarvot 1 Tilikaudn tulos Tilinpäätössiirrot Vähmmistöosuuudt -0-1 Tilikaudn ylijäämä (alijäämä)

69 Konsrnin rahoituslasklma, Toiminnan rahavirta Vuosikat Satunnaist rät 1 Tulorahoituksn korjausrät Invstointin rahavirta Invstointimnot Rahoitusosuudt invstointihin Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot Toiminnan ja invstointin rahavirta Rahoituksn rahavirta Antolainauksn muutokst Antolainasaamistn lisäykst Antolainasaamistn vähnnykst Lainakannan muutokst Pitkäaikaistn lainojn lisäys Pitkäaikaistn lainojn vähnnys Lyhytaikaistn lainojn muutos Muut maksuvalmiudn muutokst Toimksiantojn varojn ja pääomin muutokst 89 4 Vaihto-omaisuudn muutos Saamistn muutos Korottomin vlkojn muutos Rahoituksn rahavirta Rahavarojn muutos Rahavarojn muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojn muutos

70 Konsrnitas, VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Ainttomat hyödykkt Pruspääoma Ainttomat oikudt Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaik. mnot Muut omat rahastot Ennakkomaksut 5 1 Edllistn tilikausin ylijäämä Ainllist hyödykkt Tilikaudn ylijäämä Maa- ja vsialut Raknnukst VÄHEMMISTÖOSUUDET Kiintät rakntt ja laittt Kont ja kalusto POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut ainllist hyödykkt VARAUKSET Ennakkomaksut ja kskn Poistoro räist hankinnat Vapaahtoist varaukst Sijoitukst Osakkuusyhtisöosuudt PAKOLLISET VARAUKSET Muut osakkt ja osuudt Eläkvaraukst 0 0 Muut lainasaamist Muut pakollist varaukst Muut saamist TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimksiannot Valtion toimksiannot Lahjoitusrahastojn pääomat Lahjoitusrahastojn rityiskattt Muut toimksiantojn pääomat Muut toimksiantojn varat VIERAS PÄÄOMA VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikainn Vaihto-omaisuus Lainat rahoitus- ja vakuutus- Aint ja tarvikkt laitoksilta Ksknräist tuottt Lainat julkisyhtisöiltä Muu vaihto-omaisuus 0 1 Muut vlat Saamist Lyhytaikainn Pitkäaikaist saamist Lainat rahoitus- ja vakuutusl Muut saamist Lainat julkisyhtisöiltä Siirtosaamist 0 0 Saadut nnakot Lyhytaikaist saamist Ostovlat Myyntisaamist Muut vlat Lainasaamist Siirtovlat Muut saamist Siirtosaamist VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoitusarvopaprit Osakkt ja osuudt Sijoitukst rahamarkkinainst Rahat ja pankkisaamist VASTAAVAA YHTEENSÄ

71 LIMINGAN KUNTA Liittidot 71

72 Tilinpäätöksn laatimista koskvat liittidot Kunnan tilinpäätöksn laatimista koskvat liittidot Pysyvin vastaavin arvostus Pysyvin vastaavin ainttomat ja ainllist hyödykkt on mrkitty tassn hankintamnoon vähnnttynä invstointimnoihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja suunnitlman mukaisilla poistoilla. Suunnitlman mukaist poistot on laskttu kunnanvaltuuston hyväksymän poistosuunnitlman mukaissti, jota on tarkistttu Poistosuunnitlman mukaist suunnitlmapoistojn laskntaprustt on sittty tuloslasklman liittidoissa kohdassa suunnitlman mukaistn poistojn prustt. Sijoitustn arvostus Pysyvin vastaavin osakkt on mrkitty tassn hankintamnoon tai sitä almpaan arvoon. Pysyvin vastaavin sijoitusluontoist rät on mrkitty tassn hankintamnoon. Vaihto-omaisuudn arvostus Vaihto-omaisuus on mrkitty tassn hankintamnon määräisnä. Rahoitusomaisuudn arvostus Saamist on mrkitty tassn nimllisarvoon. Edllisn tilikaudn titojn vrtailuklpoisuus Lomapalkkavlan laskntatavassa tapahtui muutos tilikaudn 2011 lopussa. Vuosilomamääräykst muuttuivat marraskuussa 2011 sovituissa uusissa virka- ja työhtosopimuksissa, jotka tulivat voimaan vuodn 2012 alusta. Vuosilomaluvun 5 :ää muutttiin sitn, ttä B-vuosilomataulukot on poistttiin käytöstä ja lomakorvaus määräytyy A- taulukoidn vuosilomapäivin mukaan. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjidn mukaan lomapalkkavlkavaraus tuli kirjata uudlla tavalla jo vuodn 2011 tilinpäätöksissä. Tästä johtun toimintamnoihin on thtiin ylimääräinn, aikaismmista vuosista poikkava uron suuruinn lisäkirjaus. Vuodn 2012 lomapalkkajaksotusta laskttassa vuonna 2011 thty lisäkirjaus osoittautui liian pinksi. Vuonna 2012 jaksotusmuutosta kirjattiin yhtnsä Vuonna 2012 purttiin maa-omaisuutn vuonna 1997 thty arvonkorotus ,29 uroa. Lisäksi pakollisiin varauksiin thdystä vastuuvaraukssta tuloutttiin omaan pääomaan dllistn tilikausin ylijäämätilill uroa. Ko. toimnpitt thtiin tilintarkastajan suositukssta. Konsrnitilinpäätöksn laatimista koskvat liittidot Konsrnitilinpäätöksn laatimispriaattt Konsrnitilinpäätöksn on yhdisttty kaikki tytäryhtisöt ja kuntayhtymät, joissa kunta on jäsnnä. Sisäist liiktapahtumat ja sisäist kattt Konsrniyhtisöjn kskinäist tuotot ja kulut skä saamist ja vlat samoin kuin konsrniyhtisöjn ja kunnan omistamin kuntayhtymin kskinäist tuotot ja kulut skä saamist ja vlat on vähnntty vähäisiä liiktapahtumia lukuun ottamatta. Kskinäisn omistuksn liminointi Kunnan ja sn tytäryhtisöjn kskinäisn omistuksn liminointi on thty pariarvomntlmällä. Vähmmistöosuudt Vähmmistöosuudt on rotttu konsrnin yli- ja alijäämästä konsrnituloslasklmassa skä konsrnin omasta pääomasta konsrnitasssa. 72

73 Suunnitlmapoistojn oikaisu Kiintistötytäryhtisöjn ainttomin ja ainllistn hyödykkidn poistot on oikaistu suunnitlman mukaisiksi ja jäännösarvojn ro on kirjattu konsrnituloslasklmassa tytäryhtisöjn poistojn oikaisuksi ja aikaismmill tilikausill krtynyt ro konsrnitasssa dllistn tilikausin yli- ja alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhtisöt Osakkuusyhtisöjä i ol yhdistlty konsrnitassn. Nämä on jättty yhdistlmättä konsrnitilinpäätöksn, koska yhdistlmättä jättämisllä i ol mrkitystä oikan ja riittävän kuvan saamisn konsrnin toiminnan tulokssta ja taloudllissta asmasta. Vapaahtoist varaukst Konsrnitasssa vapaahtoisia varauksia i ol jattu vapaasn omaan pääomaan ja lasknnallisn vrovlkaan. Edllisn tilikaudn vrtailuklpoisuus Toiminnassa i ol tapahtunut olnnaisia muutoksia. 73

74 Tuloslasklmaa koskvat liittidot Toimintatuotot Toimintatuotot thtäväaluittain Konsrni Kunta Vaalit Tarkastustoiminta Ylishallinto Prusturvapalvlut Sivistyspalvlut Tknist palvlut Yhtnsä Vrotulot Vrotulojn rittly Kunnan tulovro Osuus yhtisövron tuotosta Kiintistövro Vrotulot yhtnsä Valtionosuudt Valtionosuuksin rittly Kunnan pruspalvlujn valtionosuus Vrotuloihin prustuva valtionosuuksin tasaus Järjstlmämuutoksn tasaus Optus- ja kulttuuritoimn muut valtionosuudt Valtionosuudt yhtnsä Suunnitlman mukaist poistot Käyttöomaisuudn poistot Poistot poistosuunnitlman mukaan Kirjattu tuloslasklmaan Kirjattu poistorojn vähnnyksksi Poistonalaistn hyödykkidn poistojn määrittlmisn on käyttty valtuuston vuonna 2009 hyväksymää poistosuunnitlmaa. Kunnanvaltuusto tarknsi poistosuunnitlmaa vuonna 2012, mutta uudt poistoajat ottaan käyttöön vuodn 2013 alusta hankittuun käyttöomaisuutn. 74

75 Poistosuunnitlma Hyväksytty valtuustossa Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Limingan kunnan poistosuunnitlman Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut uudn ylisohjn kunnan ja kuntayhtymän suunnitlman mukaisista poistoista vuonna Ohjtta on noudatttava viimistään tilivuodsta 2009 alkan. Ylisohjn tarkoituksna on ohjata suunnitlman mukaistn poistojn tkmistä skä yhdnmukaistaa kunnissa käytttäviä poistoaikoja ja mntlmiä. Kunnan kirjanpidossa noudattaan kirjanpitolakia sovltuvin osin. Kirjanpitolain säännöstn sovltamissta antaa ohjt kuntajaosto. Suunnitlman mukaislla poistolla tarkoittaan pysyvin vastaavin ainllistn ja ainttomin hyödykkidn ja muidn pitkävaikuttistn mnojn hankintamnojn kirjaamista kuluksi järjstlmällissti niidn taloudllisn vaikutusajan kulussa. Tilinpäätöksssä saadaan rityisstä syystä kirjata suunnitlman ylittäviä poistoja. Suunnitlmapoistot dllyttävät kunnalta poistosuunnitlman laatimista skä rillistä pysyvin vastaavin hyödykkidn surantaa ja poistojn laskntajärjstlmän ylläpitämistä. Hallintosäännön mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy poistosuunnitlman. Konsrnitilinpäätöksn laatimisssa on noudatttava samoja arvostus- ja jaksotuspriaattita kuin moyrityksn tilinpäätöksssä. Kunnan määräämisvallassa olvat yhtisöt Kirjanpitolain 5:12.2 :n prustlla yhtiö, jonka toiminta prustuu kiintistön hallintaan, tai yhdistys tai säätiö, saa poistaa pysyvin vastaavin hyödykkidn hankintamnot ja muut pitkävaikuttist mnot niidn vaikutusaikana ilman nnalta laadittua suunnitlmaa. Tällaisn yhtisön on kuitnkin laskttava suunnitlman mukaist poistot kuntakonsrnin tilinpäätöstä vartn. Poistopohjan määrittäminn Suunnitlmapoistojn pohjana on pysyvin vastaavin hankintamno. Hyödykkn hankintamnoon lutaan pääsääntöissti sn hankinnasta ja valmistukssta aihutunt muuttuvat mnot. Arvonlisävrollisssa toiminnassa käytttävän pysyvin vastaavin hyödykkn ostohintaan sisältyvää arvonlisävroa i luta hankintamnoon. Kunnassa suunnitlmapoistojn pohjana käytttävään hankintamnoon i luta myöskään palautusjärjstlmän (AVL 130 ) arvonlisävroa. Pysyvin vastaavin hyödykkn hankintaan on saatu valtionosuus, invstointiavustus tai muu rahoitusosuus kirjataan hankintamnon vähnnyksksi. Poistolasknnassa poistopohjana pidtään ko. rahoitusosuudlla vähnnttyä hankintamnon määrää. Arvonkorotukst KPL 5:17.1 :n mukaan arvonkorotukst on rajattu pysyviin vastaaviin kuuluviin maa- ja vsialuisiin ja arvopaprihin. Arvonalntumist Suunnitlman mukaistn poistojn kohtna olvin pysyvin vastaavin arvonalntumist käsitllään lisäpoistoina. Pysyvin vastaavin hyödykkistä, jotka ivät ol suunnitlmapoistojn kohtna, thdään KPL 5:13 :n mukainn arvonalnnuskirjaus. Arvonalntumisksi mrkitään kunnan tilinpäätöksssä vain pysyvin vastaavin maa- ja vsialuidn skä osakkidn ja osuuksin skä pysyviin vastaaviin kirjattujn taid-sinidn arvonalntumist. Pysyvin vastaavin prusparannusmno Aktivoitavia prusparannusmnoja ovat n prusparannusmnot, jotka parantavat hyödykkn tulon- tai palvluntuottamiskykyä alkupräistä suurmmaksi - prusparannus johtaa hyödykkn taloudllisn pitoajan kasvuun Korjaus- ja huoltomnot tul kirjata syntymisvuodn kuluksi. 75

76 Prusparannusmno voidaan joko lisätä sn poistamattomaan hankintamnoon tai kirjata rillisksi pysyvin vastaavin hyödykkn hankintamnoksi, joll määrätään oma poistosuunnitlma. Poistoaika on usin sama kuin prusparanntun hyödykkn jäljllä olva taloudllinn pitoaika. Jos prusparannus lisää olnnaissti hyödykkn jäljllä olvaa taloudllista pitoaikaa, muuttaan poistosuunnitlmaa vastaavasti. Pinhankinnat Pinhankintaraja on uroa. Jos hankintamno nnn rahoitusosuudn vähntämistä alittaa uroa, kirjataan hankintamno kokonaan hankintatilikaudn kuluksi. Poistoaika Pysyviin vastaaviin kuuluvin ainllistn ja ainttomin hyödykkidn hankintamno tul poistaa vaikutusaikanaan. Tällä tarkoittaan hyödykkn taloudllista pitoaikaa. Taloudllinn pitoaika on ylnsä lyhympi kuin sn tkninn pitoaika. Taloudllisn pitoajan määrittlyssä noudattaan varovaisuudn priaattta. Poistomntlmä Raknnuksill suositltavin poistomntlmä on tasapoistot. Kiintät rakntt ja laittt skä kont ja kalusto voidaan poistaa joko tasapoisto- tai mnojäännöspoistomntlmällä. Limingan kunnassa poistomntlmänä käyttään tasapoistoja. Poistosuunnitlman muuttaminn Jos pysyvin vastaavin hyödykksn liittyvät tulonodotukst tai palvlutuotantokyky muuttuvat olnnaissti, voidaan kysssä olvan hyödykkn poistosuunnitlmaa joutua muuttamaan. Aimpin tilikausin poistoja i tällöin kuitnkaan oikaista. Poistosuunnitlman muutos kosk vain muutostilikaudn ja sitä suraavin tilikausin suunnitlmapoistoja. Tuotannosta poisttun hyödykkn jäljllä olva mnojäännös poisttaan kokonaan sinä tilivuonna, jona hyödyk poisttaan käytöstä. 76

77 Limingan kunnan poistosuunnitlma Ainttomat hyödykkt Ainttomat oikudt Liikarvo Muut pitkävaikuttist mnot Atk-ohjlmistot Muut Ainllist hyödykkt Maa- ja vsialut Raknnukst ja raknnlmat Hallinto- ja laitosraknnukst Thdas- ja tuotantoraknnukst Talousraknnukst Vapaa-ajan raknnukst Asuinraknnukst Kiintät rakntt ja laittt Kadut, tit, torit ja puistot Sillat, laiturit ja uimalat Muut maa- ja vsirakntt Vdnjakluvrkosto Vimärivrkko Kaukolämpövrkko Sähköjohdot, muuntoasmat, ulkovalaistuslaittt Puhlinvrkko, kskusasma ja ala-kskukst Muut putki- ja kaaplivrkot Sähkö-, vsi- yms. laitostn laitoskont ja laittt Kiintät nosto- ja siirtolaittt Liikntn ohjauslaittt Muut kiintät kont, laittt ja rakntt Kont ja kalusto Kuljtusvälint Muut liikkuvat työkont Muut kvyt kont Sairaala-, trvydnhuolto- yms. laittt Atk laittt Muut laittt ja kalustt Muut ainllist hyödykkt Luonnonvarat Arvo- ja taid-sint Ennakkomaksut ja ksknräist hankinnat Pysyvin vastaavin sijoitukst Osakkt ja osuudt Limingan kunta Tasapoisto 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta i poistoaikaa 40 vuotta 25 vuotta 20 vuotta 25 vuotta 40 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 5 vuotta käytön muk. poisto i poistoaikaa i poistoaikaa i poistoaikaa Ylisohj: rajat 5 20 vuotta * 2 5 vuotta * 2 5 vuotta * 2 5 vuotta * i poistoaikaa vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 4 7 vuotta 5 10 vuotta 5 10 vuotta 5 15 vuotta 3 5 vuotta 3 5 vuotta käytön muk. poisto i poistoaikaa i poistoaikaa i poistoaikaa * rityisstä syystä voi olla níntään 20 vuotta Yliskohj: raknnuksill suositltavin poistomntlmä on tasapoisto. Kiintät rakntt ja laittt skä kont ja kalusto voidaan poistaa joko tasapoisto- tai mnojäännöspoistomntlmällä. 77

78 Slvitys suunnitlman mukaistn poistojn ja poistonalaistn invstointin vastaavuudsta Kskimäärärist poistot ja invstoinnit vuosina Suunnitlman mukaist poistot Poistonalaistn invstointin omahankintamno Poikkama Poikkama-% -49,1 % Slvitys poikkaman syistä Invstointi- ja poistotason poikkama johtuu osittain raknnustn hankintamnoa alntavista rahoitusosuuksista skä siitä, ttä tarkastlujaksoon ajoittuu poikkuksllisn suuria invstointihankkita: Invstointihankkidn omahankintamnot: Tupoksn yhtnäiskoulu Tidn ja aluidn rakntaminn Kirjasto Kirkonkylän päiväkoti Trvyskskuksn rakntaminn Yhtnsä Kunnanvaltuusto on tarkistanut poistosuunnitlmaa vuonna Uudt poistoajat ottaan käyttöön vuodsta 2013 alkan raknnttavaan käyttöomaisuutn Yhtnsä Poistot Invstoinnit Rahoitusosuudt Maa-alut Sijoitukst Yhtnsä tilinpäätöstitoja, suunnitlmatitoja 78

79 Pakollistn varaustn muutokst Pakollistn varaustn muutokst Konsrni Eläkvastuu Vähnnykst tilikaudlla Eläkvastuu Kunta Potilasvahinkovakuutusmaksu Lisäykst tilikaudlla Potilasvahinkovakuutusmaksu Muut pakollist varaukst Lisäykst tilikaudlla Vähnnykst tilikaudlla Muut pakollist varaukst Pakollist varaukst yhtnsä Vuonna 2012 purttiin pakollisiin varauksiin kirjattua vastuuvarausta uroa. Prustluna oli kunnan takausvastuidn vähnminn. Toimintatuottoihin sisältyvät myyntivoitot Pysyvin vastaavin hyödykkidn myyntivoitot ja -tappiot Konsrni Kunta Muut toimintatuotot Maa- ja vsialuidn myyntivoitot Raknnustn myyntivoitot Myyntivoitot yhtnsä

80 Tastta koskvat liittidot Tasn vastaavia koskvat liittidot Arvonkorotukst Arvonkorotukst Konsrni Kunta Maa- ja vsialut Arvo Purttu arvonkorotus Arvo Arvonkorotukst yhtnsä Arvonkorotukst Vuonna 2012 purttiin maa-aluisiin thty arvonkorotus. Arvonkorotus oli thty vuodn 1997 avaavan tasn yhtydssä omakotitalotonttin, rivitalotonttin ja tollisuustonttin arvoihin. Arvonkorotus prustui tonttin todnnäköisn luovutushintaan. Pysyvät vastaavat tas-rittäin Ainttomat ja ainllist hyödykkt Ainttomat hyödykkt Ainttomat oikudt Muut pitkävaik. mnot Ksknräist hankinnat Yhtnsä Poistamaton hankintamno Lisäykst tilikaudn aikana Rahoitusosuudt tilikaudlla Vähnnykst tilikaudn aikana Siirrot rin välillä Tilikaudn poisto Poistamaton hankintamno Kirjanpitoarvo Ainllist hyödykkt Maa- ja vsialut Raknnukst Kiintä rakntt ja laittt Kont ja kalusto Muut ainllist hyöd. Ksknräist hankinnat Yhtnsä Poistamaton hankintamno Lisäykst tilikaudn aikana Rahoitusosuudt tilikaudlla Vähnnykst tilikaudn aikana Siirrot rin välillä 0 Tilikaudn poisto Poistamaton hankintamno Arvonkorotukst Kirjanpitoarvo Maa-aluisiin thty arvonkorotus purttu vuonna

81 Maa- ja vsialut Maa- ja vsialut rittly Konsrni Kunta Maa- ja vsialut Kiintistöjn liittymismaksut Muut maa- ja vsialut Maa- ja vsialut yhtnsä Sijoitukst Pysyvin vastaavin sijoitukst Hankintamno 1.1. Lisäykst Vähnnykst Siirrot rin välillä Hankintamno Osakkt ja osuudt Tytäryhtisöosakkt Osakkuusyhtisöosakkt Kuntayhtymäosuudt Osakkt, omistusyhtysyhtisöt Muut osakkt ja osuudt Yhtnsä Muut lainasaamist ja muut saamist Tytäryhtisöt Muut yhtisöt Yhtnsä Sijoitukst yhtnsä

82 Omistuksia muissa yhtisöissä koskvat liittidot Kotipaikka Kunnan omistusosuus % Konsrnin omistusosuus % Kuntakonsrnin osuus 1000 omasta viraasta tilikaudn pääomasta pääomasta voitosta/ tappiosta Tytäryhtisöt Limingan Khitys Oy Liminka Limingan Vsihuolto Oy Liminka Asunto Oy Limingan Rivitalot Liminka Kiintistö Oy Limingan Limmintalot Liminka Kiintistö Oy Limingan Vanamo Liminka Kiintistö Oy Limingan Liikkskus Liminka Kuntayhtymät Oulun sudun ammatillisn koulutuksn ky Oulu P-P Sairaanhoitopiirin ky Oulu P-P Liitto Oulu Yhdistlmättömät osakkuusyhtisöt As.Oy Karinti Liminka As.Oy Limingan Koti Liminka As Oy Vtraanipuisto Liminka yhtnsä Muut Omistusyhtysyhtisöt (* As Oy Liminganjokipiha As Oy Limingan kärppäkartano As Oy Limingan Kranni As.Oy Voimatupos Limingan asunto Oy As Oy Limingan Kulapurj As Oy Limingan Karinraitti As Oy Limingan Vanha Tammi As Oy Limingan Kotiniitty As Oy Limingan Linnukka Kmpln Vsihuolto Oy *) Osuus osakkidn tuottamasta äänivallasta < 20 %. Kunta osti vuonna 2011 kaksi asuntoa Asunto Oy Limingan Linnukasta ja vuonna asuntoa As Oy Limingan Kotiniitystä. 82

83 Saamist tytäryhtisöiltä, kuntayhtymiltä skä osakkuus- ja omistusyhtysyhtisöiltä Saamistn rittly 2012 Pitkäaik. Lyhytaik Pitkäaik. Lyhytaik. Saamist tytäryhtisöiltä Myyntisaamist Lainasaamist Yhtnsä Saamist kuntayhtymiltä Myyntisaamist Muut saamist Yhtnsä Saamist yhtnsä Siirtosaamisiin sisältyvät olnnaist rät Siirtosaamisiin sisältyvät olnnaist rät Konsrni Kunta Lyhytaikaist siirtosaamist Tulojäämät Siirtyvät korot Klan korvaus työth EU-tut ja avustukst Muut tulojäämät Yhtnsä

84 Tasn vastattavia koskvat liittidot Oma pääoma Oman pääoman rittly Konsrni Kunta Pruspääoma Lisäykst tilikaudlla Vähnnykst tilikaudlla Pruspääoma Arvonkorotusrahasto Vähnnykst tilikaudlla Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Siirrot rahastoon 260 Siirrot rahastosta Muut omat rahastot Edllistn tilikausin ylijäämä Siirto tilikaudn ylijäämätililtä Siirto pakollisn varauksn purku Edllistn tilikausin ylijäämä Tilikaudn ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhtnsä Pakollist varaukst Pakollist varaukst Konsrni Kunta Muut pakollist varaukst Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu Muut pakollist varaukst Purttu varausta vuonna Muut pakollist varaukst yhtnsä Muihin pakollisiin varauksiin kunnalla kuuluu vastuuvaraus, joka on muodostttu vuonna 1997 avaavassa tasssa. Varausta voidaan käyttää mahdollisiin takausvastuisiin. Vastuuvaraukssta on purttu vuonna uroa Limingan Kansanopistoll annttujn takaustn määrän vähnnyttyä. Takausvastuut Limingan Kansanopiston puolsta olivat yhtnsä uroa. Lainat, jotka rääntyvät myöhmmin kuin viidn vuodn kuluttua Lainat, jotka rääntyvät Kuntarahoitus Oy

85 Krtynyt poistoro ja invstointivaraukst Krtynyt poistoro ja varaukst Krtynyt poistoro Limingan lukio Saldo Poisto tilikaudlla Saldo Hannu Krankan koulu Poistoro Poisto tilikaudlla Saldo Tupoksn yhtnäiskoulu Saldo Poisto tilikaudlla Saldo Krtynyt poistoro yhtnsä Invstointivaraukst Pint ala-astt Kumppanuushankkt Kumppanuushankkt Kumppanuushankkt Trvyskskus Kumppanuushankkt Trvyskskus Trvyskskus Invstointivaraukst Vastuuvaraus Elatustun takautumissaatavat Elatustun takautumissaatavan lasknnallinn korvaus Tasn siirtosaamisiin mrkitty määrä ,

86 Lyhytaikaist vlat tytäryhtisöill ja kuntayhtymill Viras pääoma 2012 Pitkäaik. Lyhytaik Pitkäaik. Lyhytaik. Vlat tytäryhtisöill Ostovlat Muut vlat Siirtovlat Yhtnsä Vlat kuntyhtymill Ostovlat Muut vlat Siirtovlat Yhtnsä Viras pääoma yhtnsä Liittymismaksut ja muut vlat Muut vlat Konsrni Pitkäaikaist Muut vlat Liittymismaksut Muut vlat Muut vlat yhtnsä Kunta Lyhytaikaist Muut vlat Liittymismaksut Muut vlat Yhtnsä Siirtovlkoihin liittyvät olnnaist rät Siirtovlkoihin sisältyvät olnnaist rät Konsrni Kunta Lyhytaikaist siirtovlat Tulonnakot Mnojäämät Palkkojn ja sivukulujn jaksotukst Korkojaksotukst Muut siirtovlat Yhtnsä Huollttavin varat Huollttavin varat Huollttavin varat

87 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskvat liittidot Vlat, joidn vakuudksi on annttu kiinnityksiä kiintistöihin Konsrni 2012 Konsrni 2011 Kunta 2012 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudksi anntut kiinnitykst Lainat julkisyhtisöiltä Vakuudksi anntut kiinnitykst Kunta 2011 Lasingvastuidn yhtismäärä (arvonlisävroinn) Konsrni 2012 Konsrni 2011 Kunta 2012 Kunta 2011 Suraavalla tilikaudlla maksttavat Myöhmmin maksttavat Yhtnsä Lasingsopimuksiin i sisälly olnnaisia irtisanomis- ja lunastushdon mukaisia vastuita. Vastuusitoumukst Kunta (= konsrni) Takaukst samaan konsrniin kuuluvin yhtisöjn puolsta Alkupräinn pääoma Jäljllä olva pääoma Takaukst muidn puolsta Alkupräinn pääoma Jäljllä olva pääoma Vastuu Kuntin takauskskuksn takausvastuista Kunnan osuus takauskskuksn takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskskuksn rahastosta Muut mahdollist vastuut Konsrni 2012 Konsrni 2011 Kunta 2012 Kunta 2011 Sopimusvastuut Vuokravastuut Arvonlisävron palautusvastuu Prustamishankkidn valtionosuudn palautusvastuu (*

88 Vuokravastuut, kunta: Ojanprän päiväkodin vuokrasopimus vuodn 2017 loppuun. *) Sosiaali- ja trvydnhuollon skä optus- ja kulttuuritoimn prustamishankkisiin saatujn valtionosuuksin palautusvastuut: - Tupoksn koulun valtionosuus uroa, jäljllä uroa - Hannu Krankan koulun valtionosuus uroa, jäljllä uroa - Tupoksn yhtnäiskoulun valtionosuus uroa, jäljllä uroa - Limingan kirjaston valtionosuus uroa, jäljllä uroa Sähkön, lämmön ja vdn tuotanto Kunta i omista dllä mainittuja laitoksia, vaan palvlut osttaan ulkopuolisilta yhtiöiltä. Maankäyttösopimukst Kunta i ol kaavoittanut yksityistn maita. Raknnus-/lunasstussopimukst Ei ol thty Käyttöomaisuudn myynti Maa-aluidn ja raknnustn myynti vrottomana. Invstointina hankitut kont ja kalusto vrollisina. Vahingonkorvaukst Vahingonkorvaukst hattu vakuutusyhtiöiltä vrottomina. Korjauskuluista hattu arvonlisävron palautus. 88

89 Hnkilöstöä koskvat liittidot Hnkilöstön lukumäärä Ylishallinto ja linkinojn khittäminn Prusturvapalvlut Sivistyspalvlut Ympäristö- ja tukipalvlut Yhtnsä Hnkilöstökulut Palkat ja palkkiot Hnkilöstösivukulut Eläkkulut Muut hnkilöstösivukulut Hnkilöstökorvaukst ja muut korjausrät Yhtnsä tuloslasklman mukaan Hnkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuutn Hnkilöstökulut yhtnsä

90 LIMINGAN KUNTA Allkirjoitukst ja mrkinnät 90

91 Tilinpäätöksn allkirjoitus Limingassa 22. päivänä maaliskuuta 2013 Tilinpäätösmrkintä Suorittusta tarkastukssta on laadittu tilintarkastuskrtomus. Limingassa päivänä

92 LIMINGAN KUNTA Luttlot ja slvitykst 92

93 Luttlo käyttyistä kirjanpitokirjoista Luttlo käyttyistä kirjanpitokirjoista päiväkirja Baswar Offic sähköinn arkisto pääkirja Baswar Offic sähköinn arkisto taskirja riksn sidottuna palkka-ainisto atk-listoina tas-rittlyt riksn sidottuna Tositlajit Tositlaji 001 Muistiot 008 Oikaisut tilinavaussaldoihin 009 Sumu-poistot 010 Käyttöomaisuudn luovutukst 151 Myyntirskontra, viitsuoritukst 202 Myyntirskontra, suoritukst 301 Palkat 408 Tiliottt 409 Ostolaskut 490 Toimntulotuki 601 Trvyskskuksn myyntilaskut 602 Vanhainkodin maksut 603 Palvlukodin maksut 604 Khitysvammahuollon maksut 605 Sivistysosaston maksut 606 Aurausmaksut 607 Tontinvuokrat 608 Skalaist laskut 609 Kansalais- ja musiikkiop. myyntilaskut 610 Sosiaalitoimn tukiasuntojn vuokrat 611 Vuokrat 612 Kansalaisopiston asiakasmaksut 613 Musiikkiopiston asiakasmaksut 615 Lainalaskut 621 Tk-vastaanoton maksut 624 Sairaalamaksut 628 Hammashoitomaksut 629 Kuntoutusmaksut 654 Päivähoitomaksut 682 Kotihoitomaksut 999 Konvrsio Slvitys kirjanpidon säilytyksstä Kunnan taskirja, tilintarkastuskrtomus ja arviointikrtomus säilyttään pysyvästi. Muidn tilinpäätösasiakirjojn säilyttämisssä noudattaan kirjanpitolain 2. luvun 10 :n säännöksia sitn, ttä kirjanpitokirjat ja tililuttlo säilyttään vähintään 10 vuotta lilikaudn päättymisstä. Tilikaudn tosittt, liiktapahtumia koskva kirjnvaihto, tas-rittlyt ja muu kirjanpitoainisto säilyttään vähintään 6 vuotta. Kiintistöinvstointihin liittyvät laskut, tosittt ja muut slvitykst säilyttään 13 vuotta sn kalntrivuodn päättymisstä, jolloin kiintistöinvstointi on valmistunut. Eu-hankkidn tosittt säilyttään vähintään 10 vuotta ohjlmakaudn viimisstä maksatukssta tai hankpäätöstn määräämän ajan. 93

94 LIMINGAN KUNTA Tilikartta 94

95 TILIKARTTA 2012 Tilikartta on myös Baswarn (nt. Analyst) Offic ohjlmassa. Tiliöidssäsi laskuja voit haka oman vastuualusi tilit ja laskntakohtt ko. ohjlmasta. 1. ARVONLISÄVERO Arvonlisävrokoodit Mnot: 223 palautusklpoinn alv 23 % (vroton toiminta) 225 lasknnallinn alv-palautus 5 % 213 palautusklpoinn alv 13 % (vroton toiminta) 209 palautusklpoinn alv 9 % (vroton toiminta) 123 vähnnysklpoinn alv 23 % (vrollinn toiminta) 113 vähnnysklpoinn alv 13 % (vrollinn toiminta) 109 vähnnysklpoinn alv 9 % (vrollinn toiminta) 100 alv 0 Officssa ostolaskuja tiliöitässä Tulot: 324 myynnistä maksttava alv 23 % 313 myynnistä maksttava alv 13 % 309 myynnistä maksttava alv 9 % Alv-koodin käyttö: ALV-ryhmät 223, 213, 209 käyttään, kun kunnalla on mnon sisältämään arvonlisävroon palautusoikus (vroton toiminta) mnon summa mrkitään bruttona li hinta arvonlisävroinn; ohjlma vi automaattissti talousarviotilill nttosumman li summan ilman alv:a ja alv:n osuudn alv-saamistn tastilill ALV-ryhmä 225 sosiaali- ja trvydnhuollon arvonlisävrottomana hankittujn palvlujn ostoon ja tarvikkidn hankitaan on tullut alkan uusi lasknnallinn palautus 5 % hankintahinnasta. Palautus kosk yksityisiltä palvlujn tuottajilta ja valtiolta hankittavia palvluja. Lasknnallista palautusta i saa kunnilta tai kuntayhtymiltä osttuista palvluista. ohjlma vi automaattissti talousarviotilill nttosumman li 95 % bruttosummasta ja lasknnallisn alv:n osuudn li 5 % bruttosummasta alv-saamistn tastilill ALV-ryhmät 123, 113, 109 käyttään, kun kunnalla on mnon sisältämään arvonlisävroon vähnnysoikus (vrollinn toiminta) mnon summa mrkitään bruttona li hinta arvonlisävroinn; ohjlma vi automaattissti talousarviotilill nttosumman li summan ilman alv:a ja alv:n osuudn alv-saamistn tastilill ALV-ryhmä 100 käyttään vain Officssa ostolaskuja tiliöitässä, kun a) mno i sisällä arvonlisävroa b) kysssä toiminta, jonka arvonlisävroon kunnalla i ol palautus- ikä vähnnysoikutta (li palautus/vähnnysrajoituksn alainn toiminta tai palautus-/vähnnyskillon alainn toiminta) ALV-ryhmät 324, 313, 309 käyttään, kun kunnan on maksttava tulostaan arvonlisävroa (vrollinn toiminta) tulon summa mrkitään bruttona li hinta arvonlisävroinn; ohjlma vi automaattissti talousarviotilill nttosumman li summan ilman alv:a ja alv:n osuudn alv-vlkojn tastilill Laskutusta koskvat arvonlisävrolain ja kirjanpitolain muutokst ovat tullt voimaan Muutoksista on tidotttu hallintokunnill rillisllä ohjlla ja n ovat lisäksi tämän tilikartan liittnä. 95

96 2. TALOUSARVIOTILIT Talousarviotilinumro muodostuu suraavista osista: Tili - mno- ja tulolajit Kustannuspaikka (Kp) - kustannuspaikat ovat laskntakohtita - listaus käytössä olvista kustannuspaikoista on tilikartan liittnä - Limingassa kustannuspaikka on 4 numroinn Tunnist - tunnistt ovat kustannuspaikall avattuja sisäisn lasknnan yksikköjä - mikäli kustannuspaikall on avattu tunnist tai tunnistita, tiliöitässä (sim. laskujn tiliöinti Officssa, palkkamnokohdan mrkitsminn työsopimuksiin ym.) on käytttävä jotakin ko. kustannuspaikall avattua tunnisttta - mikäli kustannuspaikall i ol avattu tunnistita, tiliöitässä i myöskään saa käyttää niitä - Limingassa tunnistt ovat 3 numroisia - listaus käytössä olvista tunnistista on tilikartan liittnä, kullkin kustannuspaikan sallitut tunnistt on mrkitty ko. kustannuspaikan kohdall Laskujn tiliöiminn Officssa Laskut tiliöidään ja hyväksytään Baswarn Offic-järjstlmässä. Järjstlmään on syöttty tilikartta. Tilit, kustannuspaikat ja tunnistt skä käytössä olvat alv-koodit löytyvät hlposti valintaikkunan takaa. 96

97 Käyttötalousmnojn tiliöinti: Tili: Kustannuspaikka Tu 1 Tu 2 Inv Alv mnolaji (ts. toimistotarvikkt, kirjallisuus, kuljtuspalvlut jn.) sim. Kdonprän päiväkoti, Lakudn koulu, Hallintopalvlut tunnist 1 (jos on otttu käyttöön) tunnist 2 (jos on otttu käyttöön) i käytössä käyttötalousmnoissa (vain invstointimnoissa käytttävä invstointirittly li ns. inv-koodi, rillinn lista) alv-koodi (vrokoodi) Tastiljä käytttässä tastili mrkitään kohtaan tili. Tällöin kustannuspaikat ja tunnistt jättään tyhjäksi (poikkuksna invstoinnit). Alv-koodit (vrokoodit) 97

98 Invstointimnojn tiliöinti Tili = tastili Kustannuspaikka, kts. liit Tunnist (tarvittassa, jos ko. kustannuspaikall on avattu tunnistita), kts liit Invstointirittly li inv-koodi (aina) Tili Invstoinnissa käyttään suraavia tiljä: 1005 Titokonohjlmistot 1100 Maa- ja vsialut (= maa-aluidn ostot) 1106 Liittymismaksut, siirtoklpoist 1160 Kuljtusvälint (yksittäist irtaimistohankinnat) 1170 Muut kont ja kalusto (yksittäist irtaimistohankinnat) 1195 Ksknräist hankinnat (raknnukst, tit, puistot ym. rissä hankittavat invstoinnit) Osakkidn osto 1201 Tytäryhtisöosakkt ja osuudt 1203 Kuntayhtymäosuudt 1205 Osakkuusyhtisöosakkt ja-osuudt 1210 Muut osakkt ja osuudt Jos hankitaan valmiita kiintistöjä (ts. krtahankinta), käyttään tiljä: 1110 Asuinraknnukst 1115 Hallinto- ja laitosraknnukst 1120 Thdas- ja tuotantoraknnukst Invstointin kustannuspaikat ja mahdollist tunnistt löytyvät Officsta ao. valintaikkunan kautta. Inv-koodit on sittty alla olvassa taulukossa (mnojn tiliöinnissä käytössä ja tulojn tiliöinnissä ): 98

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Perusturvalautakunta piti 10 kokousta, joissa oli yhteensä 125 päätösasiaa.

Perusturvalautakunta piti 10 kokousta, joissa oli yhteensä 125 päätösasiaa. Liit n:o 1, prusturvalautakunta 24.3.2010, 25 PERUSTURVALAUTAKUNTA 2009 HALLINTO Prusturvalautakunta tuottaa, ylläpitää ja järjstää sosiaalihuollon palvluja, joidn tavoittna on kuntalaistn sosiaalisn turvallisuudn

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

16.10.2007 ASUNTOYHTIÖN TALOUSSUUNNITELMA RS-järjestelmä 1(5) URAKAT YHTEENSÄ, euroa. Arvio, euroa. Muut maapohjakustannukset, euroa.

16.10.2007 ASUNTOYHTIÖN TALOUSSUUNNITELMA RS-järjestelmä 1(5) URAKAT YHTEENSÄ, euroa. Arvio, euroa. Muut maapohjakustannukset, euroa. -järjstlmä 1(5) Asunto-osakyhtiö As Oy Hlsingin Gunillankartano, Hlsinki Prustajaosakas Raknnuskartio Oy (01899-0) Rakntaja (pääurakoitsija) Raknnuskartio Oy (01899-0) HANKINTA RAKENNUS- A. URAKAT KOKONAISURAKKA,

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille.

Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1.-31.8.2015 / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädöstn ja valtuuston päätöstn mukaist rsurssit palvluyksiköill Käyttösuunnitlma Totutun VARHAISKASVATUS Tavoit Toimnpitt/tavoittaso

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSARVION JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN 30.9.2014 Kaupunginhallitus 4.11.2014 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO Asukasluvun kehitys 2 Työttömyysasteen

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

5. Omat rahat, yrityksen rahat

5. Omat rahat, yrityksen rahat 5. Omat rahat, yrityksn rahat Matmaattist aint Intgraatio: yhtiskuntaoppi Tässä jaksossa Palkka, palkkakustannukst Budjtti, budjtointi Kannattavuus, tulos Hinnoittlu, hinta Osio 5/1 Matmaattist aint 5.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO Kauppa- ja teollisuusministeriö YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAN LAATIMISESTA Helsinki 2006 Painetun julkaisun ISBN 952-213-163-6 Verkkojulkaisun ISBN

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot