Euro & talous. Eripainos. Suomen Pankin kokonaistaloudellinen ennuste

Transkriptio

1 Euro & talous 003 Eripainos Suomn Pankin kokonaistaloudllinn nnust

2 Euro & talous Markka & talous -lhdn. vuosikrta / : årgångn av Markka & talous Euro & talous -lhdn 5. vuosikrta / 5: årgångn av Euro & talous Sisällys Suomn Pankin kokonaistaloudllinn nnust Esa Jokivuoll Paula Launiainn Pankkin vakavaraisuudn sääntly ja valvonta uudistuu 5 Tuomas Saarnhimo Julkistalouksin tila ja koordinaation thostaminn Harri Hasko Euroalun maidn finanssipolitiikka 6 Eurojärjstlmän rahapolitiikan välint 3 Suomn Pankin uusia tutkimusjulkaisuja 34 Suomn Pankin kuukausitas 4 Kuviot K Suomn Pankin organisaatio Lhti ilmstyy nljä krtaa vuodssa ja julkaistaan myös Suomn Pankin kotisivulla ( Tidskriftn utkommr fyra gångr pr år och publicras också på Finlands Banks hmsida ( Suomn Pankki Finlands Bank PL/PB HELSINKI 000 HELSINGFORS Puhlin/Tlfon (09) 83 Faksi/Fax (09) Toimitusnuvosto Rdaktionsråd Antti Juusla, puhnjohtaja/ordförand Hikki Kosknkylä Pntti Pikkarainn Antti Suvanto Juha Tarkka Päätoimittaja Chfrdaktör Matti Vanhala Toimitus Rdaktion Suomn Pankin julkaisu- ja kilipalvlut Finlands Banks publikations- och språktjänstr Tilaukst Bställningar Puh./Tl. (09) Sähköposti / Elktronisk post: publications@bof.fi Painopaikka/Tryckri Libris, Hlsinki 003 Lhdn ainistoa saa vapaasti lainata, mutta lähd on mainittava. Matrialt i tidskriftn får användas fritt md angivand av källa. ISSN (painttu julkaisu / tryckt) ISSN (vrkkojulkaisu/nätvrsion) Euro & talous /003

3 Suomn Pankin kokonaistaloudllinn nnust S uomn bruttokansantuot kasvoi,6 % vuonna 00. Nopinta kasvu oli kväällä, ja s oli tollisuustuotannon kohnmisn ansiota, mutta vuodn lopulla kasvu oli jo hidasta. Vilä ksällä 00 uskottiin laajasti, ttä talouskasvu kiihtyy vuonna 003 kaikkialla maailmassa trndikasvun tuntumaan. Maailmantaloudn lpyminn kuitnkin pysähtyi vuodn loppua kohdn tultassa, ja tunnlmat muuttuivat pävarmoiksi. Bruttokansantuottn kasvu Suomssa jää jo kolmatta vuotta präkkäin vaatimattomaksi, kun vuodn 003 talouskasvuksi nnusttaan,7 %. Tämä on jo poikkuksllisn pitkä hitaan kasvun jakso. Jatkossa BKT:n vuosikasvu jää vajaasn 3 prosnttiin (kuvio, taulukko ). Vuodn 003 alussa kokonaistuotanto todnnäköissti supistuu vuodn 00 lopun tuotantoon vrrattuna. Talouskasvu jää vuodn 003 nsimmäisllä puoliskolla polkmaan lähs paikalln, kun vinti hiipuu ja invstoinnit supistuvat. Kotimainn kysyntä on kuitnkin jatkanut kasvuaan yksityisn kulutuksn ansiosta. Yksityisn kulutuksn kasvu oli viimkin vuonna vahvaa. Kuluttajin luottamusta omaan talou- Suomn taloudn nnustn luvut prustuvat käytttävissä ollsn informaatioon. Taloudn kasvu pysyy Suomssa taloudllistn ja maailmanpoliittistn pävarmuustkijöidn johdosta lähiaikoina vaatimattomana. Vuodn 003 talouskasvuksi nnusttaan,7 %. Vuosina 004 ja 005 talouskasvu kiihtyy vinnin ja invstointin tukmana. Julkisn taloudn rahoitusasma hikkn dlln. Valtiontalous säilyy ylijäämäisnä ainoastaan valtion läkrahaston karttumisn ansiosta. Esimrkiksi 75 prosntin työllisyysastn saavuttaminn dllyttäisi, ttä työllistn määrä lisääntyisi noin hnkä. Tämän tavoittn saavuttaminn on vaikaa, lli rakntllisn työttömyydn syihin voida puuttua. Euro & talous /003 tnsa ovat pitänt yllä vakaa tulokhitys, alhainn korkotaso skä kohtuullinn työllisyyskhitys. Yritystn odotukst parmmasta ja kasvun kotimaisn kysyntään painottunut raknn ovat tuknt työllisyyttä. Yksityisn kulutuksn vuosikasvu on vajaat 3 % vilä vuonna 003, mutta hidastuu nnustjakson loppua kohdn raalitulojn kasvun vaimntussa ja korkotason noustssa. Työttömyys i ol lisääntynyt kasvun hidastumissta huolimatta, niin kuin on plätty. Työttömyysast nous kuitnkin livästi vuonna 003 hitaan kasvun vuoksi ja alkaa sn jälkn uudlln laska. Työllisyysast hikkn vuonna 003, mutta kohoaa hitaasti suraavina vuosina noin 68 prosnttiin. Työllisyysastn nostaminn yli 70 prosntin ja työttömyydn slvä vähntäminn dllyttävät rakntllisia toimia työmarkkinoilla ja vrotuksssa. Yhdnmukaisttulla kuluttajahintaindksillä (YKHI) mitattu inflaatio oli vuonna 00 jonkin vrran odotttua hitaampaa. Inflaation hidastuminn oli laaja-alaista: niin lintarvikkidn, tollisuustuottidn (pl. nrgia) kuin palvluidnkin hintojn nousu rauhoittui. Alkuvuonna 00 myös nrgian hinnan lasku tuki inflaation hidastumista. Ennustssa YKHI-

4 Taulukko. Ennustn kskist tulmat Kysyntä ja tarjonta vuosina vuodn 000 hinnoin Prosnttimuutos dllisvuotissta Bruttokansantuot 0,6,6,7,8,7 Tuonti 0,,7 3,5 6,7 5,7 Vinti,3 5,6,0 6, 5,7 Yksityinn kulutus,7,,7,,0 Julkinn kulutus, 4,0,4,7,7 Yksityist invstoinnit 3,9, 0,8 5,8 4, Julkist invstoinnit 3, 7,0 5,4,9,5 Varastojn muutos ja tilastollinn ro, % dllisn vuodn kokonaiskysynnästä 0,,4 0,3 0, 0, Kokonaiskysyntä 0,4,7, 3,8 3,5 Kotimainn kokonaiskysyntä,7 0,,,7,4 Taloudn kskist tasapainoluvut Prosnttimuutos dllisvuotissta Yhdnmukaistttu kuluttajahintaindksi,7,0,6,,7 Kuluttajahintaindksi,6,6,5,3,9 Ansiotaso 4,5 3, 3,9 3,7 4,0 Työn tuottavuus 0,,7,9,0,3 Yksikkötyökustannukst 5,8,4,,0, Työllist,4 0, 0, 0,7,0 Työllisyysast, vuotiaat, % 67,7 67,7 67,4 67,9 68,3 Työttömyysast, % 9, 9, 9,3 9, 8,9 Tavaroidn ja palvluidn vinnin hinta, 6,5,8 0,, Vaihtosuhd,6 3,7,3,4 0,8 % BKT:stä, kansantaloudn tilinpidon käsittin Kansantaloudn vroast 45,5 45,5 44,9 45,0 45,3 Julkisyhtisöjn nttoluotonanto 5, 4,7 3,3 3,5 4,0 Julkisyhtisöjn EMU-vlka 43,8 4,7 4,0 4,0 39,4 Kauppatas 0,4 9,9 8,6 8, 8, Vaihtotas 7, 7,4 6, 6, 6, Talltuspankkin uusin luottojn kskikorko, % 5, 4, 3,6 3,6 4, Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. inflaatio tul hidastumaan,6 prosnttiin vuonna 003. Pääasiassa tämä johtuu tuontihintojn maltillissta khityksstä ja palvluidn hintojn nousun hidastumissta. Vuonna 004 YKHI-inflaatio hidastuu dlln välillistn vrojn vaikutukssta, prosnttiin. Vuonna 005 inflaatio asttuu prosntin tuntumaan talouskasvun kiihtymisn ja mm. yksikkötyökustannustn nousun surauksna. Maailmantaloudn kasvu pysyy taloudllistn ja poliittistn pävarmuustkijöidn painssa lähikuukausina vaatimattomana. Maailmanpolitiikan jännittidn olttaan kuitnkin vähitlln purkautuvan. Yhdysvaltojn taloudn Euro & talous /003

5 Kuvio. Taloudn kskist tasapainoluvut Bruttokansantuot Työttömyysast Prosnttimuutos % Vaihtotas Inflaatio Kuluttajahintaindksi % BKT:stä Prosnttimuutos Julkisn taloudn rahoitusjäämä (EMU) Julkinn vlka (EMU) % BKT:stä % BKT:stä Julkinn sktori. Valtio Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki nousu tul olmaan vähittäistä: viim vuosina kumuloitunut vlkataakka painaa yhä kotitalouksia samoin kuin osaa yrityssktorista ja runsas vapaa kapasittti vähntää uusinvstointin tarvtta. Kokonaistuotannon kasvun nnusttaan asttuvan vuodn 005 loppua kohdn 3 prosntin tuntumaan li jäävän himan potntiaalisn tuotannon arvioitua kasvua pinmmäksi. Euroalun talouskasvu on jäämässä rittäin vaimaksi. Kasvun odottaan lpyvän vasta vuosina maailmantaloudn voimistumisn myötä. Omahtoisn kasvun dllytykst ovat uroalulla toistaisksi piilossa. Euroalun kasvupotntiaalia on hikntänyt Euro & talous /003 3

6 Khikko. Ennustn oltukst Kansainvälinn kauppa ja tuontihinnat Usidn rakntllistn onglmin vuoksi maailmantalous kasvaa suhtllisn hitaasti lähivuosina vrrattuna 990-luvun jälkipuoliskon khityksn. Vuodn 003 alkupuoliskolla kasvua haittaavat Irakin sodan uhka ja siihn liittyvät pävarmuudt kohonnin öljyn hintoinn. Maailmantaloudn hitaan kasvun vuoksi Suomn vintimaidn tuonti kasvaa vuonna 003 vain runsaat 3 %. Varovaisn lpymisn odottaan alkavan loppuvuonna ja vintimarkkinoidmm tuonnin kasvun kiihtyvän himan li 5 prosnttiin vuonna 004 ja dlln lähs 7 prosnttiin vuonna 005. Suomn kauppakumppanin vintihintojn arvioidaan laskvan vuonna 003 uron vahvistumisn myötä 3,5 %. Maailmantaloudn lpymisn hitaus johtaa myös siihn, ttä Suomn kauppakumppanin vintihintojn nousu on vain noin % vuosina Raaka-ainidn (ilman nrgiaa) hintojn viim vuosin laskun odottaan päättyvän tänä vuonna ja hintojn nousvan nopasti kohti normaalitasoaan vuonna 004 ja kohoavan sittn noin 3 prosntin vuotuista vauhtia. Öljyn tynnyrihinta on pysytllyt viim kuukausina poikkuksllisn korkalla runsaan 30 dollarin tasolla. Sn odottaan kuitnkin tasaissti laskvan markkinaodotustn mukaissti kohti 5:tä dollaria barrlilta alkuvuotn 004 mnnssä ja vakiintuvan täll tasoll nnustpriodin loppuun asti. Valuuttakurssin vahvistuminn i näy täysimääräissti tuontihinnoissa, koska ulkomaistn tuottajin olttaan käyttävän uron valuuttakurssin vahvistumisn tuoman hintadun kattidnsa parantamisn Suomn tuotavissa hyödykkissä ja palvluksissa. Tämän vuoksi tuontihintojn nnakoidaan vuonna 003 pysyvän kskimäärin lähs dllisvuotislla tasolla ja nousvan,5 % vuonna 004 ja % vuonna 005. Korko- ja valuuttakurssiodotukst markkinaodotustn mukaist Korko- ja valuuttakurssiodotukst on johdttu 8. hlmikuuta 003 vallinnista markkinaodotuksista. Näin olln korkoja ja valuuttakurssja koskva oltus on puhtaasti tkninn ikä sitn nnakoi EKP:n nuvoston korkopolitiikkaa ikä sitä arviota tasapainovaluuttakurssista. Odotukst on laskttu julkissti notrattavista korkofutuurista. Markkinoilla odottaan lyhyidn korkojn laskvan dlln kvään aikana noin,5 prosnttiin ja nousvan 3,5 prosnttiin vuodn 005 loppuun mnnssä (kuvio A). Vastaavasti uron dollarikurssin odottaan pysyvän tasolla,06,07. Myös Suomn nimllinn kilpailukykyindikaattori pysyy nnustvuosina vakaana (kuvio B). Korkofutuuri on hdoiltaan vakioitu rahoitusmarkkinainstrumntti, jonka avulla voidaan kiinnittää tulvan ajankohdan lainasopimuksn korko jo tällä htkllä. Pitkiä korkoja koskva arvio prustuu stimoituun tuottokäyrään (ks. Sppälä Virtiö, Th Trm Structur of Intrst Rats: Estimation and Intrprtations, Suomn Pankin kskustlualoittita 9/996). Taulukko. Ennustn oltukst Suomn vintimaidn tuonti, prosnttimuutos,5,5 3, 5, 6,8 Suomn tuontihinnat, prosnttimuutos, 3,3 0,3,4,9 Öljyn hinta, USD/barrli 4,4 5,0 30,4 5,3 5,0 Suomn vintimaidn vintihinnat, prosnttimuutos 0,7,4 3,5,,8 Euribor, 3 kk, % 4,3 3,4,3,6 3,3 Valtion vrollisn 4 5 vuodn obligaation korko, % 4,5 4,4 3,3 3,7 4, Suomn nimllinn kilpailukykyindikaattori ¹ 94,4 95,5 98,5 98,5 98,6 Euron arvo Yhdysvaltain dollarina 0,90 0,94,07,06,06 ¹ Suppa, uroalun mailla täydnntty, 999/I = 00 Lähtt: Suomn Pankki ja Tilastokskus. Euro & talous /003 4

7 Kuvio A. Eri valuuttojn 3 kuukaudn korkoja ja korko-odotuksia % 8 Pankkin välisiä korkoja 7. Euroalu 6. Yhdysvallat Iso-Britannia 4 4. Ruotsi 4 5. Japani Lähtt: Bloombrg ja Suomn Pankki Kuvio B. Valuuttakurssiodotukst,,,0 Dollari/uro 999/I = Euron arvo Yhdysvaltain dollarina (vasn astikko). Suomn nimllinn kilpailukykyindikaattori (oika astikko) 0,9 0, ,7 9 0,6 0, Suppa, uroalun mailla täydnntty. Lähd: Suomn Pankki. s, ttä luottamus poliittisn tahtoon hyödyntää uroalun yhtisiä hyödyk-, pääoma- ja työmarkkinoita purkamalla niidn toimintaa rajoittavia rakntllisia tkijöitä on horjunut. Tito- ja vistintätkniikkasktorin tuotannon kasvu (kuvio ) ja voimakkaat vaihtlut pittivät vuonna 00 alln muun vinnin rittäin vaiman khityksn. Koko vinti kasvoi 5,6 % dllisvuotissta. Vuodn 003 vinnin arvioidaan kasvavan vaatimattomasti % huonon alkuvuodn johdosta. Jatkossakin vinnin vauhdittuminn jää vähäisksi, ikä nopaa kasvupyrähdystä ol odotttavissa, joskin tito- ja vistintätkniikkasktorin tuotannon lyhyn aikavälin vaihtlut tulvat dominoimaan vastakin BKT:n khitystä. Ennustn taustalla olva näkmys maailmantaloudn khityksstä on pyritty muodostamaan riskiltään tasapainoisksi. Vaikka arvioitua hitaamman kasvun riskit ovat ilmisiä ja mrkittäviäkin, myös nnustttua suotuisampi khitys on mahdollinn rityissti nnustjakson alkupäässä. Kskisin nnustttua hikomman khityksn riski liittyy maailmanpolitiikan jännittidn mahdollisn kärjistymisn ja pitkittymisn. Näidn uhkin vaikutuksia on rittäin vaika arvioida täsmällissti. Muita nnustttua hikomman khityksn riskjä ovat jo pitkään maailmantaloudn kasvua varjostant Japanin ja Yhdysvaltain taloudn onglmat. Toisaalta pävarmuudn hälvnminn voi johtaa luottamuksn nopaan parantumisn Yhdysvalloissa ja Euro & talous /003 5

8 Kuvio. Suomn kokonaistuotanto Määrän indksi, 000 = Kokonaistuotannon kuukausikuvaaja. Suomn Pankin nnust 3. Kokonaistuotannon kuukausikuvaaja ilman sähkötknistä tollisuutta Kausitasoitttuja, viiminn totutunut havainto on vuodn 00 viimisltä nljännksltä. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. muualla maailmassa, mikä voisi sysätä yritystn invstoinnit, kotitalouksin kulutuksn ja sitn tuotannon nnustttua nopampaan kasvuun. Alkuvaihssa lpyminn voi olla hyvinkin vauhdikasta, kun patoutunut kysyntäpain purkautuu ja yritykst ryhtyvät samanaikaissti täydntämään varastojaan nousukaudn odotuksssa. Suomn lähivuosin talouskhityksn kannalta kskinn huoli on työllisyys. Erityissti riskinä on, ttä työn kysyntä i kasva nnakoidusti; nykyisn tuotantoon nähdn ylimääräinn työvoima syö yritystn kannattavuutta. Työvoimasta kiinnipitäminn tuskin jatkuu, mikäli taloudn lpyminn dlln viivästyisi. Jos kansainvälisn talouskhityksn liittyvät nnustttua hikomman khityksn riskit ralisoituvat, on kahdksi vuodksi tnpäin kiinnittty palkkakustannustaso mrkittävä lisäriski työllisyydll. Vaikka lisäksi saavutttaisiin arvioitu työllisyysast ja nykyistä vähäismpi työttömyys, olisi s taloudn rakntidn ja ikääntymisn liittyvin onglmin kannalta aivan liian vaatimatonta khitystä. Suurn rakntllisn työttömyydn vuoksi työllisyysastn nosto dllyttää, ttä mrkittävä määrä työllisiä siirtyy työvoiman piiriin sn ulkopuollta. Julkisn taloudn nnustn kskisin pävarmuus liittyy siihn, missä määrin julkisyhtisöjn ja tnkin valtiontaloudn vahva rahoitusasma vuonna 00 johtui poikkuksllisista tkijöistä. Vuonna 00 kotitalouksin ja yhtisöjn maksamiin välittömiin ja välillisiin vroihin ja valtion maksamiin korkomnoihin sisältyi slkästi poikkuksllisia riä, jotka ivät vaikuta julkisyhtisöjn tuloihin ja mnoihin nää nnustjakson aikana. Poikkuksllistn rin määrä saattaa osoittautua nyt arvioitua suurmmaksi. Tällöin tnkin valtion rahoitusasma hikknisi ja saattaisi muuttua alijäämäisksi tänä ja nsi vuonna. Tämän lisäksi alkoholin vrotuksn tulvaisuus on päslvä. Kotimaisn myynnin uhkaavan supistumisn stämisksi alkoholin valmistvroa saattaan joutua alntamaan nnakoitua nmmän. Lisäksi on huomattava, ttä nnust on laadittu varmasti tidossa olvat politiikkatoimnpitt huomioon ottan. Mnoihin ja vrotuksn kohdistuu kuitnkin mrkittäviä muutospainita nnustvuosina. Vinnin kasvu jää jälkn markkinoidn kasvusta Vuodn 00 alkupuoliskolla ulkomaankaupan näkymät olivat hyvät: vinti kasvoi voimakkaasti tnkin pirtän toisn nljännksn ansiosta. Vuodn jälkipuoliskolla maailmantaloudn tunnlmin synkistyssä uudlln vinnin kasvu hiipui. Muun muassa mtsätollisuudn näkymät paranivat alkuvuodsta slvästi, mutta tuotannon kasvu pysähtyi loppuvuodsta ja jäi samall tasoll kuin toislla nljännksllä. Tito- ja vistintätkniikan tuotanto ja vinti vaihtlivat puolstaan jälln voimakkaasti vuosinljännksstä toisn toimialan markkinatilantn mukaan. Koko vuodn 00 vinnin määrän kasvu oli vajaat 6 % li slvästi nopampi kuin vilä kväällä 00 odotttiin. Tosin vinnin arvo supistui hintojn odotttua rippaamman laskun vuoksi. Vinnin määrän yllättävän nopa kasvu Euro & talous /003 6

9 johtui osittain huomattavasta tuottavuudn kasvusta tito- ja vistintätkniikan alalla, jossa vintihinnat putosivat präti % dllisvuotissta. Elktroniikkatollisuudn vintihintojn lasku puolstaan johtui mittausmntlmästä, joka ottaa matkapuhlimin laadun parantumisn huomioon. Sitn lktroniikkatollisuudn vinnin määrä kasvoi tuntuvasti, vaikka matkapuhlimin vinnin kappalmäärä pysyttli suunnilln dllisvuotisna. Vuodn 00 jälkipuoliskon tilantsn vrrattuna tavaranvinnin kasvu tul olmaan hidasta vuodn 003 alkupuoliskolla hikon markkinatilantn vuoksi. Vaikka suomalaistn vintiyritystn kustannusthokkuus on kskimäärin säilynyt hyvänä, kustannustn nousu on ollut viim vuosina hivnn nopampaa kuin kilpailijoilla, jotn usidn vintiyritystn kyky slviytyä vaikissa markkinaoloissa on hikntynyt. Toimialoittain tarkastltuna skä lktroniikka- ttä papritollisuudn vinti jää alkuvuonna 003 vaisuksi vuodn 00 lopun vintiin vrrattuna. Vähäinn invstointikysyntä uroalun maissa ja tollisuustuotannon kasvun hidastuminn näkyvät myös muun tollisuudn vinnin taantumisna alkuvuonna. Vinnin vaimutn vaikuttaa myös dollarin hikntyminn. Maailmantaloudn toipussa hitaasti tämän vuodn lopulla myös Suomn vinnin kasvu alkaa vauhdittua. Vintimarkkinoidn kasvun vahvistuminn alkaa vähin rin lisätä kaikkin toimialojn vintimahdollisuuksia. Hikon alkuvuodn johdosta vinnin määrä kasvaa vuonna 003 vain % dllisvuotissta li slvästi markkinoita hitaammin. Vinnin kasvu noputuu noin 6 prosnttiin vuosina Ennustssa arvioidaan, ttä tito- ja vistintätkniikan tuottidn vinti jatkaa kasvuaan aimpaa hitaammin. Joillakin toimialoilla, kutn mtsätollisuudssa, kapasittin käyttöastt alkavat vuodn 004 lopulla olla lähs normaalitasolla, joskin osa printisiä tuottita valmistavasta tollisuudsta saattaa dlln kärsiä kysynnän vähäisyydstä ja kustannusonglmista. Markkinoidn lpymisn ansiosta myös vintihinnat alkavat pitkään jatkunn laskun jälkn nousta livästi nnustjakson loppupuollla. Sitn maailmantaloudn rakntllist onglmat ja niihin liittyvä suhtllisn hidas maailmankaupan kasvu lähivuosina hijastuvat myös usimmill toimialoill Suomn. Tästä syystä myös Suomn vintitollisuudll tyypillisn taantuman jälkisn rittäin nopan suhdannnousun arvioidaan jäävän totutumatta. Koko nnustjakson vinnin arvioidaan kasvavan kskimäärin himan vintimarkkinoita hitaammin. Tämä mrkits slvää laadullista muutosta koko 990-luvun khityksn. Silloinhan Suomn vinti pääosin tito- ja vistintätkniikkasktorin ansiosta kasvoi slvästi markkinoidn laajntumista nopammin. Vaikka markkinaosuuksin kasvu on tyrhtynyt 000-luvull tultassa, i nnustssa sntään uskota palattavan 980-luvun hitaan vinnin kasvun trndin mukaisn khityksn (kuvio 3). Muun kuin tito- ja vistintätkniikan tuottidn vinnin kasvuvauhti jää slvästi vintimarkkinoidn kasvua hitaammaksi. Vaikka joillakin yrityksillä vinnin lisäämistä saattavat lähivuosina stää 0 Kuvio 3. Suomn vinti suhtssa vintimarkkinoihin Indksi, 000 = Lähd: Suomn Pankki. Euro & talous /003 7

10 kapasittti- tai muut rajoitukst, kutn rikoisosaajin puut, myös kilpailukyvyssä lin dlln onglmia muutamin huipputoimialojn ulkopuollla. Usat printist toimialat näyttäisivät kärsivän jonkinastissta kyvyttömyydstä uudistua, mikä on näkynyt vaatimattomana tuottavuuskhityksnä. Tuontihintojn lasku, jota on pitänyt yllä hikko kansainvälinn kysyntä, on jatkunut kahdn viim vuodn ajan. Tuontihintoja ovat pitänt alhaalla myös öljyn hinnan lasku ja uron vahvistuminn. Vuodn 003 aikana, kun maailmantalous lpyy, kääntyvät tuontihinnat maltillisn nousuun. Mikäli uro vahvistuu dlln, on mahdollista, ttä tämä näkyy nnustttua voimakkaammin tuontihintojn laskuna tuontiyritystn kattidn paranmisn sijasta. Tuontihintojn nousu kiihtyy noin prosnttiin vuonna 005. Vinnin varovaisn kasvun ja laskvin vintihintojn vuoksi tavaroidn ja palvluidn tasn nnusttaan hikknvän vuonna 003, mutta vahvistuvan vuodsta 004 alkan uudlln. Vaihtotasn pitkään jatkunn ylijäämän vuoksi Suomn osakkurssin muutoksista puhdistttu ulkomainn nttovlka on jatkuvasti pinntynyt. Samalla ulkomaill maksttujn tuotannontkijäkorvaustn määrä on supistunut voimakasta vauhtia. Tuotannontkijäkorvaukst muuttuvatkin jo vuodn 003 aikana nttomääräissti tuloiksi ja kasvattavat sitn vaihtotasn ylijäämää nnustvuosina. Vaihtotasn ylijäämä pysyy nnustjaksona runsaassa 6 prosntissa BKT:stä. Invstointin käynnistyminn lykkääntyy Hikntynyt suhdanntilann ja poikkuksllisn suuri pävarmuus maailmantaloudn toipumissta on johtanut varovaisuutn invstoinnissa. Kiintät invstoinnit supistuivat vuonna 00 nsimmäisn krran sittn vuodn 994. Etnkin tollisuudssa vuosi oli invstointin kannalta hikko, ja myös yritystn invstoinnit tutkimuksn ja khityksn kasvoivat aimpaa hitaammin. Kiintidn invstointin nnusttaan vähnvän myös vuonna 003, mikä johtuu dlln jatkuvasta taloudn pävarmuudsta. Esimrkiksi thdastollisuudssa invstoinnit suuntautuvat lähinnä kapasittin korvaamisn ja rationalisointiin, ja vain noin kolmannkslla kaikista invstoinnista lisätään tuotantokapasitttia. Samansuuntaista khitystä on havaittavissa muillakin sktorilla. Invstointikysyntään vaikuttavista tkijöistä raalikorko pysyy alhaisna koko nnustpriodin ajan. Tämä yhdistttynä noputuvaan vinnin khityksn ja taloudllisn aktiivisuudn vilkastumisn pävarmuudn hälvnnyttyä johtaa kohtalaisn invstointin lpymisn suraavina kahtna vuonna. Vuonna 004 tuotannollist invstoinnit kasvavat noin 6,5 prosntin vuosivauhtia ja asuntoinvstointinkin kasvun nnusttaan kiihtyvän. Ennustjakson loppua kohdn invstointin kasvu i nää kiihdy mm. korkojn nousun johdosta, ja vuonna 005 kiintät invstoinnit kasvavat noin 3,5 prosntin vuosivauhtia. Julkist kiintät invstoinnit vähnvät kaikkina nnustvuosina lähinnä siitä syystä, ttä kuntin olttaan välttävän invstointja huonon rahoitustilantnsa johdosta. Työllisyydn paranminn hidasta Työvoiman tarjonnan kasvu jatkuu nnustvuosina dlln maltillissti ja on kskimäärin 0,4 % (taulukko ). Tämä khitys i kuitnkaan tul jatkumaan kauan, sillä västön ikääntymisn Taulukko. Työllisyys Prosnttimuutos dllisvuotissta Työvoima 0,6 0, 0, 0,6 0,6 Työllist,4 0, 0, 0,7,0 Työttömyysast, % 9, 9, 9,3 9, 8,9 Työllisyysast, % 67,7 67,7 67,4 67,9 68,3 Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous /003 8

11 vaikutukst alkavat näkyä jo pian nnustvuosin jälkn. Nykyist työssä olvat ikäluokat (rityissti vuosina syntynt ikäluokat) tulvat vuosina läkikään ja työlämään tulvat nuormmat ja pinmmät ikäluokat. Vääjäämätön suraus tästä on työikäisn li 0 64-vuotiaan västön määrän jatkuva supistuminn vuodsta 005 tnpäin. Tästä suraa, ttä myös työllistn määrän vähnminn on tulvaisuudssa väistämätön ilmiö. Työllisyydn kasvu hidastui viim vuonna slvästi. Thdastollisuudssa työllisyys alkoi loppuvuodsta 00 jyrkästi hiktä. Työllisyyttä ovat ylläpitänt rakntaminn skä palvlut. Vuonna 003 työllistn määrä vähn, mikä johtuu mm. tollisuudn vintimarkkinakysynnän hikknmisstä. Tätä khitystä nnakoi myös s, ttä tollisuudn loppuvuotta koskvat työllisyysodotukst ovat vaimita, ja muillakaan toimialoilla i ol odotttavissa kasvua. Työn kysyntä kuitnkin lpyy suraavina kahtna vuonna taloudllisn aktiivisuudn kohnmisn myötä. Työllisyysastn khitys on hyvin samankaltainn kuin työllisyydn. Työllisyysast lask tänä vuonna 67,4 prosnttiin ja nous vuodn 005 aikana noin 68 prosnttiin. Milnkiintoista on s, ttä suraavin 0 vuodn aikana työllisyyttä voitaisiin työikäisn västön määrän supistumissta huolimatta kohntaa, jos osallistumisasttta saataisiin nostttua. Laskntatavasta riippun Suomssa on käyttämätöntä työvoimapotntiaalia noin hnkä. Jos simrkiksi haluttaisiin päästä noin 75 prosntin työllisyysastsn, työllistn määrän tulisi lisääntyä noin hnkä. Tämä on titnkin rittäin vaikaa mm. siksi, ttä suurin osa työttömyydstä katsotaan rakntllisksi. Työttömyysast tul vuonna 003 himan nousmaan viimvuotissta ja on 9,3 %. Vuosina 004 ja 005 työttömyys alkaa jälln vähtä. Tähän khityksn sisältyy kuitnkin riskjä. Aktiivisn työvoimapolitiikan piirissä olvin määrä on taas alkanut kasvaa, ja työvoimakoulutuksssa olvin lukumäärä on niin ikään nopassa kasvussa. Lisäksi nuorisotyöttömyydn vähnminn on jälln pysähtynyt. Yritykst ovat pitänt kiinni työvoimastaan huolimatta talousnäkymin hikknmisstä. Jos nnustttu aktiivisuudn lisääntyminn totutuukin vaimampana tai lykkääntyy, yritystn mahdollisuudt työllistää nykyistä määrää työvoimaa hikknvät, ja tällöin on olmassa riski, ttä työttömyys osoittautuu nnustttua suurmmaksi. Ansiotason nousu ripää Vuonna 00 kotitalouksin palkkasumman kasvu hidastui, mutta nnustjakson aikana sn odottaan noputuvan kohtalaisn ripäksi li noin 5 prosntiksi vuodn 005 aikana. Tämä yhdistttynä työn tuottavuudn maltillisn kasvuvauhtiin (noin % koko taloudssa) johtaa yksikkötyökustannustn nousuun nnusthorisontin loppua kohdn niin, ttä n ovat noin, % nnustjakson lopussa (taulukko 3). Tätä voidaan pitää kohtalaisn nopana kasvuvauhtina, ja sitn sillä on inflatorisia vaikutuksia. Sopimuspalkat nousvat,9 % ja,3 % voimassa olvan työhtosopimuksn mukaissti vuosina 003 ja 004. Koko nnustpriodin Taulukko 3. Kustannukst ja hinnat Prosnttimuutos dllisvuotissta Ansiotaso 4,5 3, 3,9 3,7 4,0 Kskipalkat 4,9,6 4,0 3,9 4,4 Tuottavuus¹ 0,,7,9,0,3 Työajan hinta 5,0, 3,8 3,9 4,4 Yksikkötyökustannukst 5,8,4,,0, Yhdnmukaistttu kuluttajahintaindksi,7,0,6,,7 ¹ Suhtssa työtuntihin. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous /003 9

12 ajan ansiotason nnusttaan kohoavan noin 4 prosntin vuosivauhtia. Liukumin suuruus nnustpriodina on kskimäärin,3 %, mikä on himan nmmän kuin viim vuosina. Liukumin kasvu hijastaa lpymisn myötä lisääntyviä palkkapainita, joita pahntaa suurna säilyvä rakntllinn työttömyys. Kskipalkkojn (palkkasumma työtuntia kohdn) nousuvauhti on hiukan ansiotason nousua nopampaa. Ansiotason, kskipalkkojn, sopimuspalkkojn ja liukumin osalta yksityisn ja julkisn sktorin välillä i ol mrkittäviä roja. Vuotn 00 vrrattuna työn tuottavuudn kasvun nnusttaan noputuvan. Tämän vuodn luvuksi nnusttaan vajaat %, ja suraavina kahtna vuotna sn odottaan olvan runsaan prosntin tuntumassa. Noputuminn on suhdannluontista. Tuottavuudn kasvua vauhdittaa dlln lktroniikkatollisuus. Huomionarvoista on myös, ttä nnustjaksolla kskimääräinn tuottavuudn kasvu on mnnsn khityksn vrrattuna hitaampaa tito- ja vistintätkniikan vrkkaismman kasvuvaihn vuoksi ja toisaalta siksi, ttä työllisyydn kasvu painottuu aloill, joilla tuottavuudn kasvu on vaimata. Yksityinn kulutus ylläpitää kasvua Huolimatta taloudn hitaasta kasvusta kuluttajin luottamus omaan taloutn on pysynyt kohtalaisn vahvana ja jopa vahvistunut sittn viim vuodn lopun. Tämä yhdssä raalistn käytttävissä olvin tulojn vakaan kasvun vuonna 003 noin % kanssa tuk yksityistä kulutusta (taulukko 4). Voidaankin sanoa, ttä vuodn 003 talouskasvu on suurlta osin surausta yksityisn kulutuksn kasvusta, jonka nnusttaan lisääntyvän tänä vuonna,7 % dllisvuotissta. Vuodn 003 alusta voimaan astunut autovron alntaminn näkyy slvästi autokaupan kasvussa ja sitn myös yksityisn kulutuksn määrässä. Suraavin kahdn vuodn aikana yksityisn kulutuksn kasvu hidastuu noin prosntin vuosivauhtiin. Vinnin ja invstointin aimpaa nopamman kasvun vuoksi yksityisn kulutuksn mrkitys talouskasvun moottorina himan hikkn. Vuonna 004 raalistn käytttävissä olvin tulojn kasvu kiihtyy yli prosntin vauhtiin hitaan inflaation ja palkkasumman kasvun vuoksi. Vuonna 005 inflaation kiihtyminn hidastaa raalitulojn kasvuvauhdin,7 prosnttiin. Myös osinkotulojn kasvu nnustvuosina lisää kotitalouksin ostovoimaa. Toisaalta sim. optiotulojn vähntyminn ja pörssikurssin totutunut alnminn vaikuttan hikntävästi kulutuksn. Kotitaloudt vlkaantuvat dlln Alkuvuodsta 00 odotttu nousva käänn markkinakoroissa jäi totutumatta. Sn sijaan korkotaso laski vuodn aikana slvästi. Skä pitkät ttä lyhyt korot ovat lasknt. Ennustjakson aikana korkotaso läht nousuun vasta vuonna 004. Vuonna 003 kolmn kuukaudn markkinakorot ovat viimaikaistn markkinaodotustn mukaan,3 %, ja vuonna 005 n ovat 3,3 %; pitkät korot nousvat vastaavana ajanjaksona 3,3 prosntista 4, prosnttiin. Markkinakorkojn taso on nnustjakson aikana alhainn skä nimllissti ttä raalissti, mikä hijastuu suoraan antolainauskorkoihin. Uusin luottojn korot ovat ollt pitkään noin prosnttiyksikön lyhyn markkinakoron yläpuollla. Mikäli korkomargi- Taulukko 4. Kotitalouksin tulot, kysyntä ja säästäminn Käytttävissä olva raalitulo, prosnttimuutos,5,0,9,3,7 Yksityinn kulutus, prosnttimuutos,7,,7,,0 Asuntoinvstoinnit, prosnttimuutos 0,4,4,9 3,5 3,0 Nttosäästämisast, % 0,0 0,5 0,3 0, 0,4 Pankkiluotot, % käytttävissä olvista tuloista 6, 64,9 67,3 68,9 7,3 Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous /003 0

13 Kuvio 4. Inflaatio Prosnttimuutos dllisvuotissta 4,0 3,5 3,0,5,0,5,0 0,5 0, Kuluttajahintaindksi (KHI). Yhdnmukaistttu kuluttajahintaindksi (YKHI) Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. naalit ivät muutu, on uusin luottojn korko vilä vuonna 005 vain himan yli 4 %. Alhaistn korkojn jakso on jo poikkuksllisn pitkä. Raalissti uusin luottojn korko on ollut noin % vuodsta 999 alkan li koko talous- ja rahaliiton olmassaolon ajan. Alhainn korkotaso on siivittänyt luotonkysyntää, ja kotitalouksin vlkaantuminn on lisääntynyt slvästi. Viim vuosina kotitalouksin luotonotto on kasvanut noin 9 prosntin vauhtia. Ennustjakson aikana luottojn kasvuvauhti hidastuu korkojn noustssa jonkin vrran, kun uusin luottojn määrä kasvaa vajaat 7 % vuosina 004 ja 005. Kotitalouksin pankkiluottojn määrä niidn käytttävistä olvista tuloista on vuosina kasvanut 0 prosnttiyksikköä 65 prosnttiin. Jos luottojn määrä kasvaa nnusttusti, tämä suhd suurn dlln yli 70 prosnttiin. Pankkiluotot yrityksill kasvoivat odotttua ripämmin vuonna 00. Syynä tähän oli mm. tilastoprustidn muutos. Vuonna 003 yritysluottojn arvioidaan kasvavan slvästi hitaammin. Niidn kasvu kuitnkin kiihtyy vajaasn 7 prosnttiin vuotn 005 mnnssä. Talltustn kasvu pysyy nnustvuosina vakaana noin 4 prosntissa. Hintakhitys mlko maltillista Kuluttajahintaindksin mukaisn inflaation nnusttaan olvan,5 % vuonna 003. Syynä hitaasn inflaatioon ovat tuontihintojn maltillinn khitys ja palvluidn hintojn nousun hidastuminn. Myös tollisuustuottidn hintakhitys on ollut varsin maltillista, ja rityissti autovron lasku tämän vuodn alussa vaimntaa inflaatiopainita. Vastaavasti yhdnmukaisttun kuluttajahintaindksin mukainn hintojn nousuvauhti hidastuu prosntista,6 prosnttiin tänä vuonna. Enrgian korka hinta aihuttaa jonkin vrran painita inflaatiovauhtiin, mutta tämän vaikutus koko vuodn 003 inflaatioon jään kuitnkin vähäisksi. Inflaatiovauhti voi jäädä vilä hitaammaksi, mikäli uron vahvistuminn alntaa tuontihintoja nnustttua nmmän. Vuonna 004 hintojn nousuvauhti on viläkin maltillismpaa ja jää slvästi all,5 prosntin skä kansallislla ttä yhdnmukaisttulla kuluttajahintaindksillä mitattuna. Vuonna 004 olttut välillistn vrojn alnnukst johtavat tittyjn tuottidn hintojn laskuun. Erityissti alkoholi- ja tupakkatuottisiin kohdistuvat välillisn vrotuksn alnnukst johtavat yksistään jo noin 0,4 prosnttiyksikön tilapäisn hidastumisn inflaatiossa vuonna 004. Vuodn 005 inflaatioksi nnusttaan jo,9 %, mikä johtuu taloudllisn aktiivisuudn kasvusta ja vronalnnustn vaikutustn poistumissta. Inflaatiopainita vaimntaa nnustvuosina tuontihintojn hidas nousuvauhti, mutta toisaalta skä tuontihintojn ttä yksikkötyökustannustn nousu ripytyy vuosin 004 ja 005 aikana. Euro & talous /003

14 Asuntojn hintojn nousu maltillista Vuodn 00 nsimmäisllä puoliskolla asuntojn hintojn nousuvauhti oli ripää ja asuntolainamarkkinat olivat vilkkaat. Hintojn nousu jatkui koko vuodn ajan joskin hidastun sitn, ttä koko vuodn hintojn nousu oli noin 7,5 %. Alhainn korkotaso, pankkin kilpailu ja kotitalouksin luottamus omaan taloutnsa ovat ylläpitänt kaupankäyntiä suurimmissa asutuskskuksissa. Vuodn 003 aikana asuntojn hinnat jatkavat nousuaan, mutta slvästi dllisvuotista hitaammin. Asuntojn hintojn nousua hidastaa mm. asuntotuotannon lpyminn rakntamisn kannattavuudn säilyssä hyvänä. Toisaalta asuntojn kysyntä jatkuu Suomssa vakaana kotitalouksin suotuisan ansiokhityksn ja ylisn asumistason parantumisvaatimustn johdosta. Myös alhaisna pysyvä korkotaso ja pidntynt laina-ajat lisäävät asuntojn kysyntää. Asuntojn hintojn nousu ylittää ylisn inflaation kaikkina nnustvuosina, ja asuntojn hintojn nousu on vuonna 005 vajaat 4 %. Valtiontaloudn ylijäämät pinnvät Julkisn taloudn rahoitusylijäämä pinn ja pysyttl 3,5 prosntin tuntumassa bruttokansantuottsta tänä ja nsi vuonna, kun tnkin valtiontaloudn ylijäämä supistuu rilun prosnttiyksikön viimvuotissta. Valtion läkrahaston karttumisn ansiosta valtiontalous pysyy kuitnkin ylijäämäisnä koko nnustjakson ajan. Kuntin talous pysyy alijäämäisnä, vaikka kuntin saamat vrotulot ja tnkin valtionavut kasvavat samalla, kun kunnat karsivat invstointjaan. Sosiaaliturvarahastojn ylijäämäsuhd säilyy runsaassa 3 prosntissa. Julkisyhtisöjn vlan määrä kasvaa ja valtion vlka pysyy jotakuinkin nnallaan vuosina Vlkoja i kytä lyhntämään, koska kuntatalous on alijäämäinn koko nnustjakson ajan ja valtiontaloudn ylijäämä on valtion läkrahaston varassa vuosina 003 ja 004. Työläkrahastot purkavat sijoituksiaan valtion vlkapaprihin, ikä yksityistämistuloja oltta krtyvän. Suhtutttuna bruttokansantuottsn skä julkisyhtisöjn ttä valtion vlka kuitnkin supistuu dlln. Kotitalouksin maksamat välittömät vrot kasvavat tänä vuonna, vaikka vronkvnnykst pinntävätkin krtymää noin 300 milj. uroa. Kun samalla välillisn vrotuksn thtävin muutostn vaikutukst vrokrtymään kumoavat toisnsa ja yhtisöjn maksamin vrojn krtymä jää viimvuotista pinmmäksi, kokonaisvroast aln noin 0,5 prosnttiyksikköä. Vuosina 004 ja 005 tulo- ja varallisuusvron kokonaiskrtymän kasvu noputuu, kun palkkasumma kasvaa slvästi, yritystn tulokst paranvat ja valtion tulovroastikkoihin thdään vain inflaatiotarkistukst. Lisäksi kuntataloudn Taulukko 5. Julkisyhtisöjn tulot, mnot, rahoitusasma ja vlka, % BKT:stä Julkisyhtisöjn tulot 54,0 53,8 5, 5, 5,5 Julkisyhtisöjn mnot 48,9 49, 48,7 48,7 48,4 Julkisyhtisöjn prusmnot 46, 46,8 46,6 46,8 46,6 Julkisyhtisöjn korkomnot,7,,,9,8 Julkisyhtisöjn nttoluotonanto 5, 4,7 3,3 3,5 4,0 Valtion nttoluotonanto,0,7 0,4 0,6 0,9 Kuntin nttoluotonanto 0,3 0,3 0, 0, 0, Sosiaaliturvarahastojn nttoluotonanto 3,5 3,3 3, 3, 3,3 Julkisyhtisöjn prusrahoitusasma 7,9 7,0 5,5 5,5 5,9 Julkisyhtisöjn vlka 43,8 4,7 4,0 4,0 39,4 Valtion vlka 45,5 4,4 4,3 39,9 37,9 Kokonaisvroast 45,5 45,5 44,9 45,0 45,3 Lähd: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous /003

15 sitkät rahoitusalijäämät viittaavat siihn, ttä mont kunnat joutuvat dlln nostamaan kunnallisvroäyriään. Alkoholin ja tupakan valmistvrojn alntaminn vuonna 004 i riitä kumoamaan kunnallisvrotuksn ja ansiotason noususta aihutuvaa valtion ansiotulovrotuksn automaattista kiristymistä, ja kokonaisvroast alkaa jälln nousta. Sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksuja alnntaan ja työläkmaksuja korottaan tänä vuonna. Kokonaisuutna prustmuutokst pinntävät sosiaaliturvamaksujn tämän vuodn kokonaiskrtymää noin 00 milj. uroa. Silti kokonaiskrtymän kasvu noputuu viimvuotissta. Vuosina 004 ja 005 kokonaiskrtymä kasvaa nopammin kuin palkkasumma, jos vakuuttun ja työnantajan työläkvakuutusmaksuja korottaan oltustn mukaissti. Ilman päätöksiä mrkittävistä uusista toimnpitistä valtion mnot kasvavat kskimäärin noin 4 % vuodssa nnustjakson kulussa. Mnojn raalinn vuotuinn kasvu jää all prosntin. Valtion kulutusmnot lisääntyvät palkkasumman kasvassa. Sairausvakuutusmaksun alntaminn ja sairaanhoitokorvaustn nopa kasvu rasittavat kansanläklaitoksn ja sn alaistn rahastojn taloutta. Sairausvakuutusrahaston alijäämän kattaminn ja kuntin arvonlisävron palautustn takaisinprintäjärjstlmän uudistaminn lisäävät valtion maksamia tulonsiirtoja vilä tänä vuonna. Tulvaisuudssa tulonsiirrot kunnill kasvavat dlln vrratn nopasti, koska valtion olttaan tarkistavan niitä täysimääräissti kustannustn nousua vastaavasti ja myös osallistuvan kuntin lakisäätistn mnojn kasvun rahoittamisn. Kuntin mnot kasvavat valtion mnoja nopammin li kskimäärin noin 4,5 % vuodssa nnustjakson aikana. Kuntin kulutusmnot kasvavat nopammin kuin julkisn sktorin palkat, kun kunnat joutuvat lisäämään työvoimansa määrää täyttääksn trvydnhuollon ja sosiaalipalvluidn syvnvää työvoimavajausta. Valtio paikkaa lakisäätistn mnojn kasvusta syntyvää rahoitusvajausta lisäämällä tulonsiirtoja kunnill. Tästä huolimatta kunnat joutuvat tinkimään invstoinnistaan pitääksn alijäämin kasvun kurissa nnustvuosina. Sosiaaliturvajärjstlmän maksamat lakisäätist läkkt kasvavat vakaasti kskimäärin rilut 5 % vuodssa nnustvuosina. Työläksumman kskimääräinn kasvu yltää yli 6 prosntin, kun TEL-indksi ja työläkläistn määrä kasvavat ja yhä suurmpi osa työläkkll jäävistä saa täydn työläkkn. Samalla kansanläkläistn määrä vähn ja kansanläksumma pysyy lähs nnallaan. Työttömin määrän kasvu lisää työttömyydstä sosiaaliturvarahastoill ja valtioll aihutuvia mnoja tänä vuonna. Lisäksi valtio ohjaa aktiivisn työvoimapolitiikkaan ja työttömyysturvan korotuksn aimpaa nmmän rahaa. Vuosina 004 ja 005 työttömyys jälln vähn ja työttömyysturvamnot pinnvät. Julkisyhtisöjn korkomnojn pinnminn jatkuu nnustjakson aikana. Valtion vlkasalkun kskikorko aln dlln sitä mukaa kuin nosttut matalampikorkoist luotot korvaavat rääntyviä korkampikorkoisia luottoja vlkasalkussa. Maailmantaloudn näkymät pävarmoja Vuodn 00 alussa alkanut maailmantaloudn lpyminn pysähtyi vuodn loppua kohdn tultassa, ja tunnlmat muuttuivat pävarmuudn sävyttämiksi. Taloudn kasvu törmäsi tkijöihin, jotka rajoittavat kasvua tulvinakin vuosina. Yhdysvalloissa titotkniikkainvstointin tuottojn haihtumisn ja pörssikurssin romahduksn suraustn korjaaminn on pahasti kskn. Euroalulla rakntllist jäykkyydt, julkisn taloudn onglmat ja talouspolitiikan hapuilu jarruttavat taloudn omahtoisn kasvun käynnistymistä. Japanissa rakntllist uudistukst näyttävät jäävän jälln krran totutumatta. Osittain nämä onglmat jatkoivat kärjistymistään vuodn 00 aikana. Näissä oloissa maailmanpolitiikan jännittidn lisääntyminn ja niidn suraukst öljy- ja rahoitusmarkkinoill alkoivat yhdssä rakntllistn onglmin kanssa rajoittaa talouskasvua. Epävarmuus on vaikuttanut nnn kaikka invstointihalukkuutn, joka on pysynyt vaimana rityissti Yhdysvalloissa, mutta myös uroalulla. Suomn Pankin nnustn mukaan maailmantaloudn kasvu pysyy pävarmuustkijöidn painssa lähiaikoina vaatimattomana Maailmantaloudn nnust prustuu Suomn Pankin omiin arvioihin käytttävissä olvan tidon pohjalta. Euro & talous /003 3

16 Taulukko 6. Kansainvälinn talouskasvu Bruttokansantuot, määrän prosnttimuutos Koko maailma,,5, 3,3 3,9 Yhdysvallat 0,3,4,6,6,8 Euroalu,4 0,8 0,9,8,3 Japani 0,4 0,3 0,9 0,9,5 Tuonti, määrän prosnttimuutos Koko maailma 0,,6 3,4 5, 7,0 Yhdysvallat,9 3,5 3,3 3,3 5,6 Euroalu,4 0,6 3, 5,3 6, Japani 0,, 3,0,8 3,3 Suomn vintimaidn tuonti,5,5 3, 5, 6,8 Lähd: Suomn Pankki. (taulukko 6). Maailmanpolitiikan jännittitä ylläpitävin tkijöidn olttaan poistuvan vuodn 003 aikana. Luottamuksn palautussa talouskasvu lpyy laajalla rintamalla vuodn 003 jälkipuoliskon aikana ja dlln vuosina 004 ja 005. Elpyminn on kuitnkin hidasta dllä kuvattujn raknn- ja tasapaino-onglmin johdosta. Korkojn nousu, joka jää markkinaodotustn mukaissti vrrattain vaatimattomaksi, hijastaa suhtllisn vaimita kasvuodotuksia kskipitkällä aikavälillä mm. Yhdysvalloissa, Japanissa ja uroalulla. Yhdysvalloissa kasvun nnusttaan jäävän tänä vuonna noin,5 prosnttiin, ja uroalulla s uhkaa jäädä all prosntin. Kasvu noputuu vuonna 004, mutta potntiaalinn kasvuvauhti saavuttaan vasta vuonna 005. Maailmantaloudn vahvana lnkkinä on koko nnustjakson Japanin ulkopuolinn Aasia, jossa tuotanto kasvaa 5 6 prosntin vauhtia. Maailmankaupan kasvu pysyi vuonna 00 hitaana jo toista vuotta präkkäin. Sn odottaan jatkossa lpyvän yhdssä maailmantaloudn kanssa, mutta pitkäaikaisn kskiarvonsa li noin 7 % s saavuttaa vasta vuonna 005. Maailmanmarkkinahintoihin on kohdistunut viim aikoina painita usasta ri lähtstä. Vaima markkinatilann on hidastanut valmiidn tavaroidn hintojn nousua, ja usissa tuotryhmissä hinnat jopa laskivat viim vuonna. Valuuttakurssin, rityissti dollarin arvon, muutokst ovat myös näkynt ulkomaankaupan hintojn alntumisna uroalulla. Maailmanpolitiikan jännittt ovat nostant joidnkin raaka-ainidn dollarihintoja. Erityissti öljyn hinta on ollut voimakkaan nousupainn alaisna. Hintojn nousun syyt olttaan kuitnkin tilapäisiksi. Kuluttajahintainflaation arvioidaan pysyvän tollisuusmaissa lähivuosina kskimäärin vaimana. Asiasanat: inflaatio, rahapolitiikka, taloudllinn tilann, nnust Euro & talous /003 4