Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisy ja terävien instrumenttien hävittäminen

Transkriptio

1 Ohj (7) Pisto- ja viiltotapaturmin hkäisy ja trävin instrumnttin hävittäminn ohj kunnan sosiaali- ja trvydnhuollon yksiköill..206 alkan Trävän instrumntin aihuttama pisto- tai viiltotapaturma on yksi tyypillisimmistä työtapaturmista trvydnhuoltoalalla. Trävän instrumntin aihuttama pisto tai viilto itsssään i ylnsä ol surauksiltaan vakava mutta tilann muuttuu, jos työntkijä altistuu tapaturmassa vrll tai muull tartuntavaarallisll khon nstll tai rittll. Pisto- ja viiltotapaturmill riskialttiimpia toimintoja ovat likkaustoiminta, hammashuolto, ruiskidn (injktio) ja suonnsisäistn nstidn anto (infuusio), vrinäyttidn otto, instrumnttin jälkikäsittly ja huolto skä jättidn käsittly. Suurin tartuntavaara on toimnpissä, joissa käyttään onttoja nuloja (mm. vrinäyttnotto, IV-kanylointi ja injktion antaminn), sillä ontlollist nulat sisältävät paljon nmmän mahdollista tartunnan aihuttajaa kuin simrkiksi omplunulat. Työntkijä altistuu tartuntavaarall, kun saastunutta vrta tai muita khon rittitä tai nstitä joutuu rikkinäisll iholl tai limakalvoll. Trvydnhuollon työntkijöidn työturvallisuutta ja -trvyttä uhkaa yli 20 vripräistä sairautta, joista vakavimpia ovat hpatiitit B ja C skä ihmisn immuunikatovirus (hiv). Pahimmillaan työntkijä voi saada pisto- tai viiltotapaturmasta vakavan tartuntataudin, johon i ol olmassa rokottta tai parantavaa lääkitystä. Pisto- ja viiltotapaturmin hkäisyn lähtökohtana on, ttä vrta tai muuta khon nstttä pidtään aina tartuntavaarallisna. (Puro V. ym. 204) Trävin instrumnttin aihuttamin tapaturmin hkäismisksi on asiaa ohjistttu skä EU:n taholta ttä Suomn lainsäädännöllä: EU:n dirktiivin (200/32) trävin instrumnttin aihuttamin tapaturmin hkäisminn trvydnhuoltoalalla Työturvallisuuslaki (738/2002) valtionuvoston päätös (55/993) työntkijöidn suojlmissta työhön liittyvältä biologistn tkijöidn aihuttamalta vaaralta valtionuvoston astus (37/203) trävin instrumnttin aihuttamin tapaturmin hkäismisstä trvydnhuoltoalalla Yllä olvalla lainsäädännöllä pyritään turvamaan työntkijöill mahdollisimman turvallinn työympäristö, stämään trävin instrumnttin aihuttamat työtapaturmat skä suojamaan työntkijöitä vaaratilantilta. Viiltäväksi ja pistäväksi rityisjättksi luokllaan mm. suraavat: nulat, ruiskut, vitst, lanstit ohut lasiampullit, ampulliviilat, näyt- ja koputkt 780 Puhlin tunimi.sukun nj

2 Ohj 2 (7) pitinlasit, ltkujn trävät osat Trävin instrumnttin aihuttamin tapaturmin hkäismisn liittyvät lainsäädännön vlvoittt koskvat kaikkia trvydnhuoltoalan työpaikkoja ja töitä, joissa työntkijät altistuvat tai voivat altistua trävin instrumnttin aihuttamall vaarall. Trvydnhuoltoalalla tarkotaan skä julkisn ttä yksityisn sktorin toimintoja tai palvluja, joidn tarkoituksna on trvydn distäminn ja säilyttäminn, sairaudn nnaltahkäisy ja parantaminn, kärsimystn livittäminn ja lääkinnällinn kuntoutus. Tämä trvydnhuoltoalan määrlmä kattaa myös sosiaalialan työt ja työpaikat, joissa käyttään träviä lääktitllisiä instrumnttja. Esimrkiksi lääkhoitoon koulutusta saant kodinhoitajat ja khitysvammahoitajat voivat saada oikudn antaa injktioita ja hidän työnsä kuuluu sn lainsäädännön sovltamisalaan. (Puro V. ym. 204) Tämän lisäksi lainsäädännön vlvoittt koskvat myös simrkiksi laitoshuoltajia, siivoojia, sairaala-apulaisia ja muita trvydnhuoltoalalla työskntlviä. Lainsäädännön vlvoittidn täyttäminn on työnantajan vastuulla mutta myös yksittäisillä työntkijöillä on vastuu omasta skä muidn työntkijöidn turvallisuudsta. Työnantajan vlvollisuus Työnantaja on vlvollinn huolhtimaan työntkijöidn turvallisuudsta kiltämällä tarpttomin trävin välinidn käytön, ottamalla käyttöön riskiä vähntäviä apuvälinitä skä järjstämällä niihin käyttökoulutusta. Työntkijän vlvollisuus Työntkijä on vlvollinn noudattamaan työnantajan laatimaa ohjistusta skä distämään omalla työskntlytavallaan turvallistn työtapojn ja -välinidn käyttöä. Tapaturman tai lähltä piti -tilantn sattussa työntkijän on ilmottava asiasta simihll skä laadittava HaiPro-ilmoitus asiasta. Lisäksi vritapaturman sattussa työntkijän tul täyttää simihn kanssa työtrvyshuollon laatima Ilmoitus vrityötapaturmasta -lomak (Li 2) skä noudattaa työtrvyshuollon laatimaa ohjistusta vrityötapaturmasta(li ). Käytännön toimnpt Trävin instrumnttin aihuttamia pisto- ja viiltotapaturmia pyritään nnaltahkäismään suraavin kinoin: Ottamalla käyttöön lääktitllisiä instrumnttja, joissa on sisäänraknnttuja turvallisuustknisiä suojamkanismja. Sovltamalla turvallisia mnttly tapoja trävin instrumnttin käyttöä skä niidn hävittämistä vartn 780 Puhlin tunimi.sukun nj

3 Ohj 3 (7) Luopumalla tarpttomasta trävin instrumnttin käytöstä työskntlytapoja muuttamalla Ottamalla käyttöön trävin instrumnttin hävittämisn tarkottua välinistöä, joka sijotaan mahdollisimman lähll tiloja, joissa käyttään träviä instrumnttja. Luopumalla nulojn laittamissta takaisin nulansuojuksn Suojaamattoman trävän välinn tarptonta siirtämistä työntkijältä ja paikasta toisn tul välttää Käytön jälkn trävät/pistävät jättt lataan suoraan hoitoyksikössä olvaan särmäjätastiaan. Trävin instrumnttin hävittäminn Trvydnhuollossa syntyy tavanomaisn yhdysjättn lisäksi alall ominaisia rityisjättitä ja vaarallisia jättitä. Jättn käsittlyssä on huomioitava, ttä osa jättistä muodostaa trvysriskin läpi koko jäthuoltoktjun. Trvydnhuollon alalla syntyvää rityisjätttä, ns. riskijätttä i saa kulkutua kaatopaikall normaalina yhdysjättnä, koska s saattaa aihuttaa jättn kuljttajill ja kaatopaikan hnkilökunnall työturvallisuus- ja työhyginisyysvaaraa. Jättt tul mrkitä slkästi ja yhdnmukaissti niidn turvallisn käsittlyn, kuljtuksn ja loppusijoittamisn varmistamisksi. Pakkaaminn Jät pakataan syntypaikallaan turvallisuusstandardin BS 7320 mukaisn astiaan. Tuotmrkillä tul olla CE -hyväksyntä. Astioidn tul olla läpäismättömiä, särkymättömiä ja tiiviisti suljttavia. Täyttöaukko suljtaan lukittuvalla kansiläpällä. kunnan sosiaali- ja trvyspalvluissa ylismmin käytössä olvat riskijätastiat on lutltu ohssa tilausnumroinn. Särmäisjätastiat tilataan kskusvarastosta/srvicalta ja tilaukssta huolhtivat joko yksikön hnkilöstö tai laitoshuoltajat. 780 Puhlin tunimi.sukun nj

4 Ohj 4 (7) Lähtt: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. JÄTEOHJEKORTTI.5. Jätohj viiltävä ja pistävä jät. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri; työohj Pistotapaturmin välttäminn. Puro V. ym Trävät instrumntit trvydnhuollossa. Ehkäis pisto- ja viiltotapaturmat thokkaasti. STTV, oppaita3:2006. Trvydnhuollon jättt. Kräyksn, käsittlyn, kuljtuksn ja loppusijoituksn ylist suuntaviivat. (Mittinn T.) 780 Puhlin tunimi.sukun nj

5 Ohj 5 (7) Liittt Li. Vrityötapaturma Li 2. Ilmoitus vrityötapaturmasta Li. TOIMINTAOHJE VERITYÖTAPATURMASSA 780 Puhlin tunimi.sukun nj

6 Ohj 6 (7) Vrityötapaturmalla tarkotaan tilanntta, jossa vrta, plasmaa, vripitoisia limistön nstitä tai rittitä on joutunut työntkijän silmiin, suun limakalvoll, haavaisll tai ihottumaisll iholl tai jos vrinn nula tai välin on lävistänyt ihon. Tapaturmatilantssa toiminta Ps pistopaikka, haava tai roiskalu juoksvalla vdllä ja saippualla. Jos vrta on ihottumassa, haavaislla iholla tai pistohaavassa, vauriokohtaan asttaan kahdn minuutin ajaksi spriihaud. Ota yhtys välittömästi työtrvyshuoltoon kllo , puhlin tai muina aikoina päivystyksn. A) Laboratoriotutkimukst Mikäli vritartuntariski on olmassa ottaan vrikokt:.tartunnanlähtstä: S-Pisto ( S-HBsAg, S-HBcAbM, S-HCVAb, S-HIVAgAb) Huom. Ennn näyttnottoa on kysyttävä vrn lähtltä lupa tutkimuksn ja tulostn antamisn! Muista kirjata lähttitoihin, onko kysssä vrn lähtstä vai altistunsta työntkijästä otttu näyt ja maininta, jos lähd on tuntmaton. 2. Työntkijästä: S-Pisto2, altistunsta ottut näyttt säilyttään ja mikäli jokin potilaan näyttstä thdyistä tutkimuksista osoittautuu positiivisksi, tutkitaan altistunn työntkijän näyttstä tilantn mukaissti valitut tutkimukst (S-HBsAg, SHBsAb, S-HBcAB, S-HCV-Ab, S-HIV-Ab, S-HAV-Ab). Mikäli altistunut on saanut täydllisn B-hpatiittirokotussarjan 5 vuodn sisällä, hänstä i tutkita B-hpatiittitutkimuksia. Lähttitoihin lataan mrkintä B-hpatiittirokotukssta ja sn ajankohdasta! Mikäli työntkijä on altistunut tuntmattoman hnkilön vrll, mrkitään s lähttitoihin: Altistuksn lähd: Tuntmaton. Tässä tapauksssa altistunn työntkijän näyttstä tutkitaan kaikki kohdassa 2 mainitut tutkimukst, ottan huomioon myös mahdollinn aikaismpi B-hpatiitti-immunisaatio: Lähttitoihin mrkintä B-hpatiittirokotukssta ja sn ajankohdasta! 780 Puhlin tunimi.sukun nj

7 Ohj 7 (7) B) Rokotukst ja hoito Hpatiitti B (i rokottut) - Mikäli vahva päily, ttä kontaminaation aihuttanut vri/r on HBsAg-positiivisn hnkilön ----> alotaan hpatiitti-b -rokotsarja (Engrix) hti, toinn annos kuukaudn päästä ja kolmas 2 kuukaudn päästä nsimmäisstä ja nljäs annos 2 kuukaudn kuluttua tapahtunsta. Samalla anntaan HBV-hyprimmunoglobuliini 5 ml i.m dltoiduksn ri pistopaikkaan kuin rokot. Immunoglobuliini tul antaa vuorokaudn sisällä tapahtunsta. Hpatiitti C Rokotusta tai muuta nnaltahkäisvää hoitoa i ol. HIV > varmasti HIV-positiivinn potilas ja varma altistus. Ennaltahkäisvä lääkitys olmassa, tul aloittaa -2 tunnin kuluttua tapaturmasta. Huom. Ilmoita työtrvyshuoltoon vritartuntariskitapaturmasta myös muulloin kuin tartuntavaarallisksi päillyissä tilantissa. SEURANTA Työtrvyshuollossa, 2 ja 6 kk:n kuluttua HBs-Ag, HBc-AbM, HBs-Ab, HCV-Ab ja HIV-Ab sovltuvin osin. 780 Puhlin tunimi.sukun nj

8 Ohj 8 (7) Li 2: Ilmoitus vrityötapaturmasta Ilmoitus vrityötapaturmasta Työtrvyshuolto Työntkijä, joll tapaturma sattui: Nimi Hnkilötunnus Sattumispäivämäärä ja kllonaika Toimipist ja ammatti. Työpist, jossa tapaturma sattui: 2. Millä välinllä tapaturma tapahtui? 3. Kuinka tapaturma tapahtui? 4. Vaikuttiko joku toinn hnkilö tapaturman sattumisn? 5. Oliko tapaturman sattussa käytössä suojaimia? 6. Onko vrn lähd (potilas tai muu hnkilö) tidossa? 780 Puhlin tunimi.sukun nj

9 Ohj 9 (7) Ei Kyllä Onko lähd suraavin virustn kantaja: HIV Hpatiitti C Hpatiitti B Hpatiitti D Ei tidossa Muun, minkä 7. Johtiko tapaturma hoitotoimiin (TTH täyttää) Ei Kyllä, mihin? 780 Puhlin tunimi.sukun nj