Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Plkosnnimn-Savukoskn kansantrvystyön kuntayhtymä Toiminta- ja taloussuunnitlma

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Kuntayhtymän suunnittluprustt 1.1 Suunnittlujärjstlmä Valtiovallan ohjaus Sosiaali- ja trvysministriön kärkihankkt Sot-uudistus Sosiaali- ja trvydnhuollon valtionosuudt ja korvaukst Ympäristötrvydnhuollon yhtistoiminta-alut Kuntayhtymän toiminta-ajatus Jäsnkunnat ja niidn lausunnot Västötidot ja -nnust 8 2 Kuntayhtymän toiminnan painopistalut Khittämishankkt / sudullist ja sairaanhoitopiirin hallinnoimat Päivystys SOTE-uudistushank Työtrvyshuolto Hnkilöstösuunnitlma Invstointisuunnitlma 11 3 Talousarvion sitovuus 12 4 Talous- ja toimintasuunnitlman ylist laskntaprustt 13 5 Jäsnkuntin osuudt 16 6 Tuloslasklma 17 7 Invstoinnit 18 8 Rahoituslasklma 19 9 Hnkilöstösuunnitlma Talous- ja toimintasuunnitlma tulosaluittain Hallinto Tukipalvlut Toimisto Kiintistöhuolto Avohoito Lääkärin vastaanottotoiminta Sairaanhoitajin vastaanottotoiminta Nuvolatoiminta Hammashuolto Kskittyt palvlut Vuodosasto Laitoshoidon tukipalvlut Ravintohuolto Siivoustoimi Välinhuolto Muut huoltopalvlut Erityispalvlut Laboratorio Röntgn Kuntoutus Sairaankuljtus ja nsivasttoiminta Ympäristötrvydnhuollon yhtistoiminta-alu Ympäristötrvyslautakunta Muu hallinto Trvysvalvonta Eläinlääkintähuolto Kustannustnjako ja jäsnkuntin osuudt Ympäristönsuojlu 42 Organisaatiokaavio 44

3 3 1 KUNTAYHTYMÄN SUUNNITTELUPERUSTEET 1.1 SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Kuntalain mukaan kunnilla ja kuntayhtymillä tul olla vähintään kolma vuotta koskva taloussuunnitlma, johon skä toiminnallist ttä taloudllist tavoittt sisältyvät. Kuntayhtymässä on päädytty laatimaan minimipituinn li kolmn vuodn taloussuunnitlma, jossa suunnittlukaudn nsimmäinn vuosi on talousarviovuosi. Toimintasuunnitlmaa vartn on jäsnkunnilta pyydtty lausunnot. Lausunnot ja niidn vastint ovat kohdassa VALTIOVALLAN OHJAUS Sosiaali- ja trvysministriön kärkihankkt Sot- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojn uudistuksia, mitä Suomssa on thty. Muutos koskttaa satojn tuhansin ihmistn työtä ja kaikkin kansalaistn palvluja. Muutokst koskvat myös sosiaali- ja trvydnhuollon rahoitusta, ohjausta ja vrotusta. Tavoittna on, ttä sosiaali- ja trvyspalvlujn järjstäminn ja muita alullisia thtäviä siirtyy maakunnill Palvlut asiakaslähtöisiksi Sosiaali- ja trvydnhuollon palvlut yhdisttään asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Toimintamallit uudisttaan ja ri organisaatioidn titojn yhtiskäyttö thdään mahdollisksi. Asiakkaan omatoimisuutta ja valinnanvapautta tutaan ja sähköist palvlut ottaan käyttöön. Kustannustn kasvua voidaan hillitä. Hnkilöstö voi kskittyä työthtäviin, jotka hyödyttävät nitn asiakkaidn hyvinvointia. Edisttään trvyttä ja hyvinvointia skä vähnntään riarvoisuutta Kärkihankkn tavoittna on lisätä trvitä lämäntapoja ja vahvistaa milntrvyttä, vähntää raknnuksista aihutuvia trvyshaittoja skä kavntaa hyvinvointi- ja trvysroja. Julkisn, yksityisn ja kolmannn sktorin toiminnassa ottaan käyttöön näyttöön prustuvia hyviä käytäntöjä, jotka distävät nykyistä parmmin hikoimmassa asmassa olvin västöryhmin hyvinvointia, trvyttä ja vastuunottoa. Näin hkäistään riarvoisuutta ja syrjäytymistä. Yhtinn khittäminn ja poikkihallinnollinn yhtistyö ovat kskisiä välinitä muutoksn aikaansaamisksi. Lapsi- ja prhpalvluidn muutosohjlma Lapsi- ja prhpalvlut uudisttaan valtakunnallislla muutosohjlmalla (LAPE). Tavoittna ovat nykyistä lapsi- ja prhlähtöismmät, vaikuttavammat, kustannusthokkaammat ja parmmin yhtn sovittut palvlut. Lapsn tu ja vanhmmuudn tuki ovat nsisijaisia. Pruspalvluja vahvisttaan ja siirrtään painopistttä hkäisviin palvluihin ja varhaisn tukn. Näin voidaan vähntää lastn huostaanottoja ja laitoshoitoa ja hillitä kustannustn nousua.

4 4 Khittään ikäihmistn kotihoitoa ja vahvisttaan kaiknikäistn omaishoitoa Kärkihankkn tavoittna on khittää iäkkäill skä omais- ja prhhoitajill nykyistä yhdnvrtaismmat, parmmin koordinoidut ja kustannustn kasvua hillitsvät palvlut. Kärkihankkn (I&O) totuttamisn on käytttävissä yhtnsä 30 miljoonaa uroa vuosill Hankkn kokilut ovat isoja maakunnallisia kokonaisuuksia, jotka usa toimija totuttaa yhdssä. Hank rahoittaa myös maakuntin aluilla toimivin muutosagnttin toimintaa. Muutosagntin kskisin thtävä on muodostaa maakuntaan yhtn sovitttu iäkkäidn palvlujn kokonaisuus Osatyökykyisill ti työlämään Osatyökykyisill ti työlämään (OTE) -kärkihankkn tavoittna on, ttä osatyökykyist ihmist jatkavat työlämässä tai työllistyvät avoimill työmarkkinoill. Työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, li yli puollla työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Histä arvioi, ttä tämä sairaus tai vamma vaikuttaa hidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa. Osatyökykyisillä on myös muita suurmpi riski jäädä työttömäksi. Vamma tai pitkäaikaissairaus stää liian usin työhön paluun tai kokonaan työlämään pääsyn. Osatyökykyisill ti työlämään -kärkihankkssa tsitään ratkaisuja muun muassa näihin onglmiin. Kun osatyökykyist ihmist jatkavat työlämässä tai työllistyvät avoimill työmarkkinoill, osatyökykyistn yhdnvrtaisuus lisääntyy ja hidän lämänlaatunsa paran. Kaikn olmassa olvan työpanoksn hyödyntäminn vähntää myös valtion kustannuksia Sot-uudistus Sot-uudistusta vartn tarvitaan lainsäädäntö sosiaali- ja trvydnhuollon järjstämisstä, itshallintoaluista ja uudistuksn voimaan panosta. Lisäksi muutoksia tull vrolainsäädäntään ja kuntin valtionosuuslainsäädäntöön. Slvitystyöryhmän hdotuksn mukaan lainsäädäntö tulisi voimaan porrasttusti sitn,ttä - vuonna 2017 prustttaisiin itshallintoaluidn siirtymä- ja muutoshallinnot - vuodn 2018 muutoshallinnot valmistlisivat varsinaistn sot-thtävin siirtymisn kunnilta ja kuntayhtymiltä itshallintoaluill ja - vuodn 2019 alusta lukin thtävät siirtyisivät aluill Sosiaali- ja trvydnhuollon valtionosuudt ja korvaukst Vuodsta 2009 lähtin sosiaali- ja trvydnhuollon käyttökustannustn valtionosuus on suoritttu kunnall yhtnä kokonaisuutna. Sosiaali- ja trvydnhuolto kuuluu osana vuodn 2010 alusta voimaan tullsn kunnan pruspalvlujn valtionosuutn. Pruspalvlujn valtionosuudsta anntun lain muutos ja valtionosuusjärjstlmän muutos tulivat voimaan Rahoituksn khittäminn kytkytyy sot-uudistuksn.

5 Ympäristötrvydnhuollon yhtistoiminta-alut Plkosnnimn, Savukoskn ja Sallan kunnat skä Kmijärvn kaupunki muodostivat alkan Koillis-Lapin ympäristötrvydnhuollon yhtistoiminta-alun, joka on Plkosnnimn-Savukoskn kansantrvystyön kuntayhtymän alainn tulosalu. Kuntayhtymän jäsnkuntia ovat Plkosnnimi ja Savukoski ja osajäsnkuntia Salla ja Kmijärvi. Vuodn 2016 alusta lakisäätist ympäristönsuojlun viranomaisthtävät siirtyivät Koillis- Lapin ympäristötrvydnhuollon järjstttäväksi Plkosnnimn, Savukoskn ja Kmijärvn osalta, mikäli kuntin valtuustot niin päättävät. Kuntayhtymässä varaudutaan myös Sallan mahdollisn mukaantuloon ympäristönsuojlun osalta tulvaisuudssa. 1.3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Plkosnnimn-Savukoskn kansantrvystyön kuntayhtymä on palvlukuntayhtymä, jonka thtävänä on järjstää Plkosnnimn ja Savukoskn kuntin asukkaill prustrvydnhuollon palvlut kansantrvys- ja muidn lakin mukaissti skä sovittaa palvlut yhtn rikoissairaanhoidon palvlujn kanssa. Kuntayhtymä järjstää lisäksi ympäristötrvydnhuollon palvlut jäsnkunnilln ja osajäsnkunnilln Kmijärvn kaupungill ja Sallan kunnall. Kuntayhtymä hallinnoi Koillis- Lapin ympäristötrvydnhuollon yhtistoiminta-alutta, joka järjstää alulla ylisn trvysvalvonnan ja läinlääkintähuollon palvlut. Toimintaa suunnitllaan ja palvlut järjsttään kuntalaistn tarpidn ja odotustn pohjalta. Tavoittna on säilyttää prustrvydnhuollon palvlut lähipalvluna, pitää palvlujn saatavuus kohtuullisna ja laatu hyvänä mahdollisimman tasapuolissti molmmissa jäsnkunnissa. Kuntayhtymän toiminnallisna tavoittna on distää ri-ikäistn kuntalaistn trvyttä ja hyvinvointia, ylläpitää västön työ- ja toimintakykyä ja hkäistä sairastumista. Tuloksn saavuttamisksi panosttaan hnkilöstön ammattitaidon ylläpitämisn.

6 6 1.4 JÄSENKUNNAT JA NIIDEN LAUSUNNOT Kuntayhtymän jäsnkunnat ovat Plkosnnimi ja Savukoski. Vuodn 2013 alusta lähtin kuntayhtymän osajäsnkuntia ovat lisäksi Kmijärvn kaupunki ja Sallan kunta ympäristötrvydnhuollon palvlujn tuottamisssa. Kuntayhtymän kotipaikka on Plkosnnimi. Organisaatiokaavio sittään tämän vihkosn lopussa. Jäsnkunnilta on pyydtty lausunnot kuntayhtymän toiminnan khittämistä vartn. Lausunnoissa todtaan suraavaa: Plkosnnimn kunnanhallitus: Rsurssin mitoituksn on kiinnitttävä huomiota. Vuodosaston käyttöasttta on surattava ja vapaita paikkoja, mikäli niitä on jatkossa, on markkinoitava lähikunnill. Kaikssa toiminnassa on oltava nnaltahkäisvä painotus ja on pyrittävä kustannusthokkuutn, mikä i ol ristiriidassa riittävin hnkilöstörsurssin turvaamisn kanssa. Kittiön toimintaa tul muuttaa jaklukittiöksi, mikäli siitä saadaan kustannussäästöjä. Kunnanhallitus dllyttää kuntayhtymän toiminnalta taloudllisuutta ja thokkuutta skä tiivistä yhtistyötä jäsnkuntin kanssa. Savukoskn kunnanhallitus: Savukoskn kunta pitää tärkänä, ttä kuntayhtymän toiminta-alulla säilyvät nykyist prustrvydnhuollon lähipalvlut. Kuntayhtymän hallitus on päättänyt totuttaa Savukoskn trvyskskuksn rmontin vuonna Savukoskn trvyskskus toimii tähän asti väistötiloissa Kylätalolla. Toiminnassa tul kiinnittää huomiota thokkuutn ja taloudllisuutn mm. yhtistyön khittämisllä sosiaalitoimn ja naapurikuntin trvydnhuollon palvlujn suuntaan. Skä trvydnhoidossa ttä sosiaalitoimssa tul mahdollisuuksin rajoissa pyrkiä nnaltahkäisvään työhön. Palvlujn ostamista ja myymistä ympäryskuntin kskn tul khittää nykyistä joustavammaksi. Savukoskn hammashoidon järjstäminn väistötiloissa tul slvittää. Myöskään muita vaihtohtoja, kutn hammaslääkäripalvlujn täydntämistä ostopalvlulla slvittään. Taloudllisuudn huomioiminn on rityisn tärkää, koska kuntatalous on tiukalla ja suurt tulvaisuutn vaikuttavat ratkaisut, kutn SOTE ovat vilä auki.

7 7 Vastin: Kuntayhtymä pyrkii kaikissa olosuhtissa järjstämään prustrvydnhuollon palvlut mahdollisimman thokkaasti, taloudllissti ja tasapuolissti. Yöpäivystys on siirtynyt Lapin sairaanhoitopiirill kväällä Ilta- ja viikonloppupäivystystä osttaan Kmijärvn kaupungilta. Vuodosaston vapaita rsurssja markkinoidaan lähikunnill. Hyvinvoiva ja osaava hnkilöstö on sosiaali- ja trvystoimn toiminnan prusta. Sosiaali- ja trvydnhuollon työvoimatarpn nnakoinnin mrkitys korostuu ntisstään. Trvyskskuslääkärin virka on ollut avoinna 1.6. alkan ja sitä on hoidttu sijaisvoimin. Prus- ja lähihoitajin sijaisuuksiin on saatu palkattua pätviä sijaisia, mutta sairaanhoitajin sijaisuuksiin hnkilöstöä on ollut vaikampi saada. Sairaanhoitajan toimi vuodosastolla on tarkoitus täyttää määräaikaisna saakka. Työyhtisön hyvinvointiin ja hnkilöstön jaksamisn panosttaan (tyky, koulutus, kuntosali, khityskskustlut, tidottaminn, yhtist palavrit). Toimiva palvluraknn on kskinn dllytys sill, ttä sosiaalinn hyvinvointi ja trvydndistäminn skä trvydnhuollon nnaltahkäisvä työ voidaan turvata ja järjstää palvlut thokkaasti kuntalaisill ja parantaa niidn vaikuttavuutta. Yhtistyötä jäsnkuntin sosiaalitoimn kanssa on viimvuosina vahvistttu tarkoituksnmukaisn hoidon/hoitopaikan järjstämisksi ja toiminnan thokkuudn lisäämisksi. Vanhustn määrän lisääntyssä hoidontarv kasvaa skä tulva SOTE-uudistus vaatii saumatonta yhtistyötä sosiaalitoimn ja kansantrvystyön kuntayhtymän kskn. Kuntayhtymän ja kuntin sosiaalitoimn johtoryhmin tul tiivistää yhtistyötä tulvin valtakunnallistn raknnuudistustn dssä. Yhtistyötä tukipalvluissa ja varsinaisssa toiminnassa tulisi khittää (IT, kiintistönhoito ja - huolto, ravintohuolto, taloushallinto jn.). Varsinkin yllättävällä poissaololla saattaa olla hyvin haitallisia vaikutuksia palvluidn saatavuutn ja toiminnan thokkuutn. Toiminnan haavoittuvuudn stämisksi vain yhdn osaajan varassa ollita toimintoja on systmaattissti optttu usammall hnkilöll ja tavoittna on, ttä ainakin kaksi hnkilöä osaa thdä usimmat toiminnot ja mahdollistaa ri työpistissä työnkirtoa ja vähntää sijaiskustannuksia.

8 8 1.5 VÄESTÖTIEDOT JA ENNUSTE % 2017 nnust % 2025 nnust % Plkosnnimi v 40 4,2 41 4, v 35 3,7 42 4,4 75 8,2 79 9, v , , v , , , , v , , , , v 97 10, ,5 85 v ja yli 27 2,8 24 2, , ,2 Savukoski v 51 4,6 50 4, v 75 6,8 65 6, , , v , , v , , , , v , , , , v 101 9, ,8 85 v ja yli 40 3,6 38 3, , ,5 Jäsnkunnat yhtnsä Lähd: Tilastokskus Lähd: Tilastokskus Suomn väkiluku oli Tilastokskuksn nnakkotitojn mukaan lokuun 2016 lopussa Maamm väkiluku kasvoi tammi-lokuun aikana hnkä. Syy västönkasvuun oli muuttovoitto ulkomailta. Luonnollinn västönlisäys li syntynidn nmmyys kuollisiin nähdn oli 284 hnkä. Tilastokskuksn mukaan joka viids suomalainn on nyt vähintään 65-vuotias. Samoin alun västöraknn vanhn, västö vähn ja västöllinn huoltosuhd (all 15- vuotiaidn ja 65 vuotta täyttänidn määrä 100 työikäistä kohdn) hikkn. Tilastokskuksn västönnustt prustuvat havaintoihin syntyvyydn, kuolvuudn ja muuttoliikkn mnnstä khityksstä. Niitä laadittassa i otta huomioon taloudllistn, sosiaalistn ikä muidn yhtiskunta- tai alupoliittistn päätöstn mahdollista vaikutusta tulvaan västönkhityksn. Lasklmat ilmaisvat lähinnä sn mihin västökhitys johtaa, jos s jatkuu nykyisn kaltaisna. Niitä i siis tul tulkita vääjäämättä totutuvana khityksnä. Västönnustn thtävä on tarjota päättäjill työkaluja sn arvioimisksi, tarvitaanko toimia, joilla khityksn voidaan vaikuttaa.

9 9 2 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Khittämishankkt / sudullist ja sairaanhoitopiirin hallinnoimat Päivystys Trvydnhuoltolain 50 :n mukaan kiirllinn sairaanhoito, mukaan lukin kiirllinn suun trvydnhuolto, milntrvyshoito, päihdhoito ja psykososiaalinn tuki, on annttava potilaall hänn asuinpaikastaan riippumatta. Kiirllisllä hoidolla tarkoittaan äkillisn sairastumisn, vamman, pitkäaikaissairaudn vaikutumisn tai toimintakyvyn -alnmisn dllyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota i voida siirtää ilman sairaudn pahnmista tai vamman vaikutumista. Kiirllisn hoidon antamista vartn kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjstttävä ympärivuorokautinn päivystys. Päivystystä totuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminn, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus totutuvat. Astuksn 2 mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolhdittava siitä, ttä kiirllistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokaudn aikoina joko kiirttömän hoidon yhtydssä tai rillisssä päivystystä totuttavassa yksikössä (päivystysyksikössä). Ympärivuorokautinn päivystys on järjstttävä prustrvydnhuollon ja rikoissairaanhoidon yhtispäivystyksnä, lli saavutttavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu. Yöpäivystys on siirtynyt Rovanimll vuodn 2016 alusta. Sosiaali- ja trvysministriön astuksn 782/2014 mukaista hammaslääktitllistä iltaajan ja viikonlopun päiväaikaista päivystystä i ol vilä saatu järjstttyä Lapin kuntin alull. Valtionuvosto on antanut asiasta uudn astusluonnoksn, joka on parhaillaan lausuntokirrokslla. Mitä ilmisimmin päivystys pitäisi saada toimimiaan vuodn 2017 aikana. Siihn asti virka-ajan ulkopuolinn kiirllinn suun trvydnhuolto järjsttään yhtistyössä Lapin kuntin kskn kutn tähänkin mnnssä SOTE-uudistushank Sosiaali- ja trvyspalvluidn skä maakuntauudistuksn myötä nykyisin kuntin vastuull säädttyjä thtäviä siirrtään kuntin muodostamill maakunnill ja maakuntin muodostamill maakuntin yhtistyöaluill. Sosiaali- ja trvyspalvlut järjsttään uudistuksn myötä maakuntatasolla, ja kuntin thtäväksi jää asukkaidnsa trvydn ja hyvinvoinnin distämisthtävä yhtissti maakunnan kanssa. Maakunnan thtävistä ja asmasta säädtään maakuntalaissa, laki sosiaali- ja trvydnhuollon järjstämisstä (järjstämislaki) säätää maakunnan sosiaali- ja trvydnhuollon järjstämisvastuusta skä siihn kuuluvista thtävistä. Maakunnan tul järjstää sosiaali- ja trvyspalvlut niin, ttä maakunnan alulla palvluita on tarjolla riittävästi maakunnan asukkaidn tarpisiin nähdn, mutta palvluvajita tai päällkkäisyyksiä palvluidn tarjoamisssa i synny. Kalliita invstointja ja rityisosaamista vaativat palvlut on järjstämislain mukaan koottava suurmpiin kokonaisuuksiin palvluidn laadun ja turvallisuudn takaamisksi skä tarkoituksnmukaisuudn ja kustannusthokkuudn totuttamisksi. Laajasta ympärivuorokautissta päivystyksstä vastaa 12 maakuntaa, joista Lappi on yksi. Suu-

10 10 rmmista kokonaisuuksista skä laajaan ympärivuorokautisn päivystyksn kuuluvista palvluista säädtään valtionuvoston astukslla. Sosiaali- ja trvydnhuollon palvlut on järjstttävä intgroituina ja yhtn sovitttuina palvlu-kokonaisuuksina vastaamaan laadultaan, laajuudltaan ja sisällöltään asiakkaidn tarvtta maa-kunnassa. Yhtnsovittamisvaatimus tarkoittaa myös yhtnsovittamista kunnan, maakunnan ja valtion tuottamin palvluidn skä ri palvluntuottajin välillä, ja palvlukokonaisuudn yhtnäisyyttä asiakkaan näkökulmasta. Palvlut on myös järjstttävä lähllä asiakasta. Maakunnan on huolhdittava yhtn sovitttuja palvluita tarvitsvin asiakkaidn tunnistamissta, palvluktjujn ja -kokonaisuuksin kuvaamissta ja asiakasta koskvan tidon hyödyntämisstä ri tuottajin välillä skä huolhdittava asiakkaan oikuksista, nuvonnasta, asiakassuunnitlman laatimissta ja sosiaalihuollon pariin ohjaamissta tarpn ollssa ilminn. Voimaanpanolain luonnoksn mukaan maakunnan toiminnan käynnistämistä ja tarvittavia valmis-tluja vartn prusttaan väliaikainn valmistlutoimilin, jonka toimikausi on lainsäädännön voi-maantulosta nsimmäisn maakuntavaltuuston toiminnan aloittamisn 1. maaliskuuta 2018 asti. Valmistlutoimilimn kokoonpanon päättävät yhdssä maakuntin liitto, sairaanhoitopiiri, rityis-huoltopiiri, plastuslaitos ja ELY- ja TE -kskus. Valmistlulimn on slvitttävä maakunnill siirtyvä hnkilöstö, omaisuus ja sopimukst, päätttävä maakunnan vuodn 2018 talousarviosta ja valmistlla maakuntin toiminnan ja hallinnon käynnistämisn kuuluvat muut asiat. Väliaikainn valmistlulin voi solmia määräaikaisia sopimuksia ja nimittää hnkilöstöä määräaikaisiin virka- tai työsuhtisiin Työtrvyshuolto Kuntin on järjstttävä työtrvyshuollon palvluita alulla toimivill yrityksill. Lisäksi kuntin ja kuntayhtymin on työnantajana järjstttävä tai hankittava työtrvyshuollon palvlut. Kuntin mahdollisuudt tuottaa alunsa työtrvyshuollon palvluita vaikutuvat huomattavasti voimaan astuvin muutostn myötä. Kilpailulainsäädännön mukaan työtrvysliiklaitokst ivät voi tuottaa kilpailtuja palvluita alkan (yksityist työnantajat, sairaanhoitopalvlujn tuottaminn). Siirtymäaikaa työtrvyshuollon yhtiöittämisvlvoittisiin on annttu asti. Yhtiöittämisvlvoittn lisäksi työtrvyshuoltoyksikön lääktitllisstä toiminnasta tul jatkossa olla vastuussa työtrvyshuollon rikoislääkäri. Prustrvydnhuollon yksikön ohjausryhmä prusti alullisn työryhmän työtrvyshuollon palvluidn järjstämisn toimintakonsptin määrittlyä ja organisoitumista vartn kväällä Työ-ryhmä slvitti Lapin sairaanhoitopiirin alun työtrvyshuollon nykytilan ja tki vrtailua ri järjstämisvaihtohtojn välillä. Työtrvyshuollon järjstlyt työryhmä sitti yksimilissti prustrvydnhuollon ohjausryhmäll kunnallisn työtrvyshuollon In-hous - yhtiön prustamisn slvittämistä Lapin sairaanhoitopiirin alulla. Kunnallislla työtrvyshuollon In-hous -yhtiön prustamislla pystytään turvaamaan mahdollisimman hyvin palvlujn saatavuudn Lapin sairaanhoitopiirin alulla. Kunnallinn In-hous -malli mahdollistaa myös työnantajill valinnan työtrvyshuollon palvlun tuottajasta, sillä omistajat voivat ostaa työtrvyshuollon palvlut kilpailuttamatta omill työntkijöilln prustttavalta sidosyksikköyhtiöltä. Lisäksi tarpksi iso yksikkö mahdollistaa toiminnan laadun khittämisn ja rkrytoinnin skä moniammatillisuudn ja rityisosaamisn hyödyntämisn alulla. Yhtiön prustaminn tulvan sot-maakunnan kattavana osoittautui nopasti päralistisksi tavoittksi. Valmistlua organisoinut Rovanimn kaupunki on omistajapoliittistn linjaustnsa mukaissti valmistlmassa oman työtrvyshuollon In-hous -yhtiön prustamisn.

11 11 Halukkaat kunnat ja kuntayhtymät voivat hankkia prustttavan In-hous -yhtiön osakkita. Osakkuus mahdollistaa työtrvyspalvluidn ostamisn ko. yhtiöltä ilman kilpailutusta ja palvlujn tuottamisn yhtistyössä trvyskskuksn kanssa. Asian valmistlu tn Rovanimn kaupungin luottamuslimissä sitn, ttä alustavin aikataulujn mukaan kaupunginvaltuusto käsittl prustamissitystä lokuun kokouksssaan. Päätöksn syntymisn jälkn kartoittaan välittömästi kuntin ja kuntayhtymin liittymishalukkuus, ja aloittaan pilotointi liittymisn järjstlyistä Ranuan kunnan kanssa. Kaupunki tidottaa prustrvydnhuollon yksikön ohjausryhmää, alun kuntia ja kuntayhtymiä kaupunginvaltuuston päätöksstä. 2.2 Hnkilöstösuunnitlma Uusia toimia i ol suunnitlmissa. Talousarvioissa on huomioitu hnkilöstömnoissa vuodosaston avoimn sairaanhoitajan toimn täyttäminn määräaikaisna saakka. Toinn trvyskskuslääkärin paikka on ollut hattavana ksästä 2016 alkan. Virka sisältää johtavan lääkärin thtävät. Mikäli virkaa i saada täyttyksi, varaudutaan palvlujn ostoon yksityisiltä palvluntuottajilta. Hammaslääkärill pyritään palkkaamaan sijainn vakinaisn viranhaltijan vuosiloman ajaksi. Vuosilomin ajaksi supisttaan toimintoja avohuollossa (nuvola, koulu- ja työtrvyshuolto). 2.3 Invstointisuunnitlma Talousarviossa varataan Savukoskn lääkäritalon korjaustöihin uroa ja päätrvysasman vanhan osan aluidn salaojituksn ja kuntoutussiivn ulkopuolisn korjauksn uroa. Plkosnnimn lääkäritalon asuntojn ovin ja ikkunoidn uusimisn varataan uroa ja Plkosnnimn nuvolan asunto-osan vsikaton uusimisn uroa. Vuonna 2018 on tarkoitus jatkaa Plkosnnimn trvyskskuksn kuntoutussiivn korjausta sisäpuolisilta osin urolla. Vuodll 2019 varataan Plkosnnimn trvyskskuksn kuntoutussiivn sisäosin korjauksn uroa.

12 12 3 TALOUSARVION SITOVUUS Jäsnkuntin valtuustot vahvistavat kuntayhtymän talousarvion tuloslasklman, invstointiosan ja rahoituslasklman. Jäsnkuntin valtuustoihin nähdn kuntayhtymän talousarvio sitoo jäsnkuntin maksuosuuksin, käyttötaloudn ja invstointin nttosumman osalta. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa kuntayhtymän toiminnallist ja taloudllist tavoittt vuodll 2017 suraavasti: Käyttötaloudn toiminnallist (määrällist) tavoittt ovat jäsnkuntin valtuustoihin nähdn ohjllisia hoitopäivin ja avohoitokäyntin osalta. Invstointiosan sitovuus määritllään hankkittain. Määrärahojn siirrosta hankkidn välillä päättää yhtymähallitus. Talousarviomäärärahat ovat sitovia tulosaluittain ja tukipalvluyksikön osalta tulosyksikön sisällä. Tulosalun määrärahojn käytöstä ja määrärahojn siirroista tulosalun yksiköidn välillä päättää tulosalun johtaja, tukipalvluyksikön osalta toimistonhoitaja ja ravintohuollon osalta ravitsmispäällikkö. Kuntayhtymän hallitus päättää mahdollisista tulosaluidn välisistä määrärahojn siirrosta. Johtavan lääkärin tul havaittuaan, ttä toiminnallist tai taloudllist tavoittt ylittyvät tai alittuvat mrkittävästi, raportoida ja thdä sitys tarvittavista toimnpitistä yhtymähallituksll.

13 13 4 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAN YLEISET LASKENTAPERUSTEET Palkat Arviossa i virka- ja työhtosopimustn mukaisiin palkkoihin tul korotuksia. Lomarahoihin on thty 30 % likkaus. Palkat ja palkkiot muodostavat lähs 49 % koko talousarvion käyttömnoista. Hnkilösivukulut Hnkilösivukulujn määräksi on arvioitu noin 31,34 % palkoista ja palkkioista. Palkkaprustinn läkmaksu on laskttu 16,9 % mukaan. Eläkmnoprustist ja varhaisläkmnoprustist maksut on arvioitu Kvan antamaan nnakkoilmoituksn prustun. Palvlujn ostot Asiakaspalvlujn ostoihin on varattu ( ) uroa. Suurin rä on Lapin sairaanhoitopiirin laskutus sairaankuljtukssta. Muut asiakaspalvlut koostuvat mm. päivystysjärjstlyistä, laitoskuntoutuksn, työtrvyshuollon ja hammashoidon palvlujn ostosta. Muita ostttavia palvluja arvioidaan tarvittavan ( ) urolla. Tarvikkt Ainidn, tarvikkidn ja tavaroidn ostoon on budjtoitu ( ) uroa. Erään sisältyvät mm. lääkkt, rilaist hoitotarvikkt ja lintarvikkt. Avustukst Kotitalouksill annttavin avustustn, kuntayhtymän hyötyläimn omistajall antamaa subvntiota, arvioidaan pinnvän. Niitä sisältyy talousarvioon uroa. Muut toimintakulut Muihin toimintakuluihin, ( ) uroa, sisältyvät mm. vuokrat ri yksiköidn toimitiloista ja kiintistövrot. Kulurä on kasvanut mm. Savukoskn toimipistidn väistötilavuokrin takia.

14 14 KÄYTTÖTALOUSMENOT TP 2015 TA 2016 TA 2017 % mnoista Muutos-% Palkat ja palkkiot ,8 1,5 Hnkilösivukulut ,1-6,4 Palvlujn ostot ,1 3,3 Tarvikkt ,9 4,3 Avustukst ,8 0,0 Muut mnot ,6 17,9 Suunnitlman mukaist poistot ,7-0,5 Yhtnsä ,0 1,2 Käyttötalousmnot, % mnoista Avustukst ja muut mnot Tarvikkt Palvlujn ostot Palkat Hnkilösivukulut KÄYTTÖTALOUSMENOT TEHTÄVITTÄIN Thtävä TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Hallinto Tukipalvlut Sumu-poistot Avohoito Sumu-poistot Kskittyt palvlut Sumu-poistot Ympäristöt.huolto (P-S) Sumu-poistot Ympäristöth.YT-alu Ympäristönsuojlu Yhtnsä

15 15 Myyntituotot Kuntayhtymässä suurin myyntituottojn rä on jäsnkuntin maksuosuudt kuntayhtymän mnoihin. Lapin sairaanhoitopiirin tuottama nsihoito laskuttaan suoraan jäsnkunnilta. Kunnilta ja kuntayhtymiltä saadaan tuloja mm. ulkopaikkakuntalaistn hoidosta. Ravitsmispäällikön palvlujn myynnistä Palvlukoti Onnlall saadaan korvaus Plkosnnimn kunnalta ja valvontaläinlääkärin palkkauksn korvaa valtio. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa kullkin vuodll ulkokunnilta prittävät hinnat, jotka prustuvat laadittuun ja jäsnkuntin valtuustojn hyväksymään talousarvioon. Maksutuotot Sosiaali- ja trvydnhuollon palvluista prittävät maksut säädtään asiakasmaksulaissa 734/1992 ja -astuksssa 912/1992. Määrätyt maksut ovat indksiin sidottuja nimmäismaksuja, joita i voi kuntayhtymässä thtävin päätöksin ylittää. Kuntayhtymä voi päättää vain siitä, ttä asiakkailta ja potilailta pritään säädtyt maksut nintään maksimimääräisinä, alnnttuina tai ttä niitä i pritä lainkaan. Pääosin maksut on pritty indksin mukaisina nimmäismaksuina. Tut ja avustukst Tut ja avustukst ovat mm. työllistämisn tullita tukia valtiolta tai muulta taholta. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot, uroa, ovat pääasiassa asuntojn vuokratuloja. KÄYTTÖTALOUSTULOT TP 2015 TA 2016 TA 2017 % tuloista Muutos-% Myyntituotot ,2 3,5 Jäsnkuntin osuudt ,6 0,6 Maksutuotot ,4 5,9 Tut ja avustukst ,0-25,0 Muut toimintatuotot ,7-9,0 TULOT ,2 KÄYTTÖTALOUSTULOT TEHTÄVITTÄIN TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Tukipalvlut Avohoito Kskittyt palvlut Ympäristötrv.huolto Ympäristöth.YT-alu Ympäristönsuojlu Yhtnsä

16 16 5 JÄSENKUNTIEN OSUUDET Jäsnkuntin maksuosuudt määräytyvät prussopimuksn mukaan vuodosaston osalta hoitopäivin suhtssa avohoidon osalta käyntikrtojn suhtssa ja muidn toimintojn osalta asukasluvun suhtssa. Ensihoidon tuottaa Lapin sairaanhoitopiiri, jonka valtuusto on päättänyt nsihoidon kustannustnjaosta. Plkosnnimn ja Savukoskn kuntin toivomukssta kansantrvystyön kuntayhtymä laskuttaa nsihoidon kustannukst niiltä ns. läpilaskutuksna sairaanhoitopiirin laskutuksn mukaissti. Talousarviovuodn käytöksi on arvioitu 20-paikkaisll vuodosastoll 5840 hoitovuorokautta. Jäsnkuntin kskn käytön arvioidaan jakautuvan Plkosnnimll 58 % ja Savukoskll 42 %. Avohoidon käyntiarvio on käyntikrtaa. Käytön on arvioitu jakautuvan suraavasti: Plkosnnimi 45 % ja Savukoski 55 %. Kuntayhtymän jäsnkuntin västö oli yhtnsä 2019 hnkilöä, joista plkosnnimläisiä 958 ja savukosklaisia Ympäristötrvydnhuollon yhtistoiminta-alun maksuosuudt jakautuvat prussopimuksn ja osajäsnyyssopimuksn mukaissti. Ympäristötrvyshuollon osuudt sittään kohdassa JÄSENKUNTIEN OSUUDET TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos-% Käyttötalous ,3 Plkosnnimi ,1 Savukoski ,5 JÄSENKUNTIEN SUORITEHINNAT TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos-% Avohoitokäynti (/käynti) ,0 Vuodosaston hoitopäivä (/vrk) ,4 Hallinto (/asukas) ,0

17 17 6 TULOSLASKELMA KOKO KUNTAYHTYMÄ TP 2015 TA 2016 Tulosyks hdotus Johtoryh hdotus Hallitus Muutos% TS TS T U L O S L A S K E L M A TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Täydt valtiolta saadut ko Korvaukst kunnilta ja kun Muut suorittidn myyntitu Myyntituotot Maksutuotot Trvydnhuollon maksut Maksutuotot Tut ja avustukst Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Hnkilöstökulut Palkat ja palkkiot Makstut palkat ja palkki Hnkilöstökorvaukst, hn Palkat ja palkkiot Hnkilösivukulut Eläkkulut Muut hnkilösivukulut Hnkilösivukulut Hnkilöstökulut Palvlujn ostot Asiakaspalvlujn ostot Muidn palvlujn ostot Palvlujn ostot Aint, tarvikkt ja tavar Avustukst Avustukst kotitalouksill Avustukst Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 17 Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalntumist Suunnitlman mukaist poist Poistot ja arvonalntumist TILIKAUDEN TULOS

18 18 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos-% Toimintatuotot prosnttia toimintakuluista 102,6 102, ,0 Vuosikat prosnttia poistoista ,0 Toimintakat = toimintatuottojn ja kulujn rotus, osoittaa vrorahoituksn osuudn oman toiminnan kuluista. Koska kuntayhtymässä i ol vrorahoitusta, toimintakattn on oltava ylijäämäinn. Toimintatuotot prosnttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön), maksurahoituksn osuus toimintamnoista. Vuosikat osoittaa tulorahoituksn, joka jää käytttäväksi invstointihin, sijoituksiin ja lainan lyhnnyksiin. Vuosikat prosnttia poistoista = 100 * Vuosikat / Poistot ja arvonalntumist, kun tunnusluvun arvo on 100 %, tulorahoituksn olttaan olvan riittävä. 7 INVESTOINNIT Kuntayhtymän prussopimuksn mukaan jäsnkuntin on varauduttava kuntayhtymän invstointihin. Invstoinnit, hankkt ja hankinnat arvoltaan yli uroa, rahoittaan suunnitlman mukaistn poistojn kautta. Vuodll 2017 on varattu uroa Savukoskn lääkäritalon korjaustöihin. Päätrvysasman vanhan osan aluidn salaojitus ja kuntoutussiivn ulkopuolinn korjaus siirtynvät vuodlta 2016 thtäväksi suraavall vuodll, uroa, kutn Plkosnnimn lääkäritalon ovin ja ikkunoidn uusiminnkin, uroa. Plkosnnimn nuvolan asuntoosan vsikaton uusimisn arvioidaan maksavan uroa. Vuonna 2018 on tarkoitus jatkaa Plkosnnimn trvyskskuksn kuntoutussiivn korjausta sisäpuolisilta osin urolla. Vuodll 2019 varataan vilä Plkosnnimn trvyskskuksn kuntoutussiivn sisäosin korjauksn uroa. INVESTOINNIT TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Ortopantomolait Yhdistlmäuuni 5209 Suuhyginistin työtilat Vainajakylmiö Kuntoutussiivn pruskorjaus Savukoskn lääkäritalon korjaustyöt Lääkäritalon ovt ja ikkunat Eläinlääkäritalon purku Plkosnnimn nuvolan asunto-osan vsikaton uusiminn 15000

19 19 8 RAHOITUSLASKELMA KOKO KUNTAYHTYMÄ Tulos yks hdot us Muutos % TS TS RAHOITUSLASKELMA TP 2015 TA 2016 Johtoryh hdotus Hallitus TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE TOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄH LAINAKANNAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOS VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS -824 SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKS RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT RAHAVARAT RAHAVAROJEN MUUTOS RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos-% Invstointin tulorahoitus, % 97, Lainanhoitokat 1,8 1,8 1,6 1,3-19 Invstointin tulorahoitus, % = 100 * Vuosikat / Invstointin omahankintamno, krtoo kuinka paljon invstointin omahankintamnosta on rahoitttu tulorahoitukslla Lainanhoitokat krtoo tulorahoituksn riittävyydn viraan pääoman korkojn ja lyhnnystn maksuun. Tulorahoitus riittää lainojn hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurmpi

20 20 9 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Virat/ toimt 2015 Muutokst 2016 TEHTÄVÄALUE Hnkilöstöryhmä Yhtnsä 2016 KANSANTERVEYSTYÖ Trvyskskuslääkärit yht 2 2 siitä trvyskskuslääkärit 2 Trvyskskushammaslääkärit yht 1 1 siitä trvyskskushammaslääkärit 1 Eriastist sairaanhoitajat ja muut vastaavat hnkilöt yhtnsä siitä johtavat hoitajat 1 sairaanhoitajat 13 trvydnhoitajat 3 röntgnhoitajat 1 fysiotraputit 2 suuhyginistit 1 Muut hoitohnkilöt yhtnsä siitä prushoitajat 9 hammashoitajat 1 Huoltohnkilöt yhtnsä 9,5 9,5 siitä laitoshuoltajat 4 kittiöhnkilöt 4 talonmiht 1,5 Hallinto- ja taloushnkilöt yht 2 2 siitä toimistohnkilöt 2 KANSANTERVEYSTYÖN HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 45,5 45,5 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Hallinto- ja avustavat hnkilöt yht. 2 2 Toimistosihtri 1 Pinläinhoitaja 1 Trvysvalvontahnkilöt yhtnsä 4 4 siitä trvystarkastajat 4-0,5 3,5 Ympäristönsuojlusihtri 0,5 0,5 Eläinlääkärit yhtnsä 5,6 5,6 siitä kunnanläinlääkärit 5 valvontaläinlääkärit 0,6 YMPÄRISTÖTERV.HUOLLON HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 11,6 11,6 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 57,1 57,1 Muutokst 2017 Muutokst 2018 Muutokst 2019

21 21 10 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA TULOSALUEITTAIN HALLINTO Kuntayhtymän luottamushnkilöliminä toimivat kuntayhtymän kahdksanjäsninn hallitus ja nlijäsninn tarkastuslautakunta. Jäsnkuntin kunnanvaltuustot nimävät kumpikin nljä jäsntä hallituksn ja kaksi jäsntä tarkastuslautakuntaan skä valitsvat kuntayhtymän tilintarkastajan. Ympäristötrvydnhuollon yhtistoiminta-alun ympäristötrvyslautakuntaan jäsnkunnat ja osajäsnkunnat valitsvat kukin yhdn jäsnn. Yhtistoiminta-alun talous- ja toimintasuunnitlma käsitllään kohdassa Kaudll jäsnkuntin kunnanvaltuustot ovat valinnt tilintarkastajaksi BDO Audiator Oy:n. TULOSLASKELMA HALLINTO TP 2015 TA 2016 Tulosyks hdotus Johtoryh hdotus Hallitus Muutos % TS TS TOIMINTAKULUT Hnkilöstökulut Palkat ja palkkiot Makstut palkat ja palk Palkat ja palkkiot Hnkilösivukulut Eläkkulut Muut hnkilösivukulut -25 Hnkilösivukulut Hnkilöstökulut Palvlujn ostot Asiakaspalvlujn osto Muidn palvlujn osto Palvlujn ostot Muut toimintakulut Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

22 TUKIPALVELUT Toimisto Kuntayhtymän hallinto- ja toimistopalvluista vastaa toimisto. Eri asiakkaidn taholta määräaikoihin sidottuja thtäviä ovat mm. hnkilöstö- ja palkkahallinnon thtävät, asioidn valmistlu päätöksntkijöill, toiminnan ja taloudn suunnittlu skä suranta. Toimiston kustannukst vyöryttään ri tulosyksiköill nttomnojn suhtssa. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos-% TS 2018 TS 2019 Voimavarat Hnkilöstö Toimistonhoitaja Toimistosihtri Johtava hoitaja 0,7 0,7 0,7 0,7 0, Kiintistöhuolto Kiintistöhuollon tulosyksikkö huolhtii kuntayhtymän toimitilojn ja asuntojn kiintistöhuollosta ja kunnossapidosta skä laittidn toimivuudsta Plkosnnimllä ja Savukosklla niin, ttä ri toiminta-alut voivat hoitaa tarvittavat thtävänsä. Plkosnnimllä on yksi talonmis. Savukosklla kiintistöjn hoidosta vastaavat yksi laitoshuoltaja skä kiintistönhoitaja (0,5), jonka toimi on yhtinn Savukoskn kunnan kanssa. Kun sairaanhoitajin asuntotalon lämmitys katkaistaan syksyllä 2016 ja varaudutaan ko. raknnuksn purkuun suunnittlukaudn lopussa, kuntayhtymäll jää 7 vuokrattavaa asuntoa. Eläinlääkäritalon purku 2016 vähntää kuntayhtymän kiintistöjn määrää Savukosklla. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos-% TS 2018 TS 2019 Hnkilöstö Laitoshuoltaja Talonmis Kiintistönhoitaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Huollttavat tilat, m2 Plkosnnimi Savukoski

23 23 KÄYTTÖTALOUS Tulosyks Johtoryh Hallitus Muutos TS 2018 TS 2019 TUKIPALVELUT TP 2015 TA 2016 hdotus hdotus % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Korvaukst kunnilta ja kun 17 Muut suorittidn myyntitu Myyntituotot Tut ja avustukst Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Hnkilöstökulut Palkat ja palkkiot Makstut palkat ja palkki Hnkilöstökorvaukst, hn Palkat ja palkkiot Hnkilösivukulut Eläkkulut Muut hnkilösivukulut Hnkilösivukulut Hnkilöstökulut Palvlujn ostot Asiakaspalvlujn ostot Muidn palvlujn ostot Palvlujn ostot Aint, tarvikkt ja tavar Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalntumist Suunnitlman mukaist pois Poistot ja arvonalntumist LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykst TILIKAUDEN TULOS

24 AVOHOITO Tulosalu vastaa lääkärin vastaanottotoiminnasta, nuvolatoiminnasta, koulutrvydnhuollosta, kotisairaanhoidosta, työtrvyshuollosta skä hammashuollosta. Toimintaa ohjaa humanistinn ihmiskäsitys, jonka mukaan asiakas on ajattlva, aktiivinn ja vastuullinn hnkilö, joll trvys ja lämä sinällään ovat tärkitä arvoja. Avohoidon palvlujn avulla tarjotaan asiakkaill mahdollisuus tarvittassa saada tuka, ohjausta ja nuvontaa trvydn ylläpitämisssä ja distämisssä, trvydntilan surannassa ja apua sairauksin hoitamisssa. Toiminnan tavoittna on, ttä asiakkaat its oppivat ja haluavat mahdollisimman hyvin hoitaa omaa trvyttään ja/tai sairauttaan ja saavat tarvittassa monipuolista ja ammattitaitoista asiantuntijoidn apua kohtuullisn nopasti. Hoitosuhtissa korosttaan avoimuutta ja luottamuksllisuutta. Palvlujn saatavuus Hoitotakuulain mukaissti potilaan on arkipäivisin virka-aikana välittömästi saatava yhtys trvyskskuksn ja päästävä viimistään kolmantna päivänä yhtydnotosta trvydnhuollon ammattihnkilön vastaanotoll hoidon tarpn arviointia vartn. Aikarajat koskvat ns. kiirtöntä hoitoa. Kiirllinn hoito on annttava, kutn nnnkin, mahdollisimman pikaissti. Plkosnnimn-Savukoskn kansantrvystyön kuntayhtymän toimipistissä asttut aikarajat totutuvat rittäin hyvin ja usimmitn hoitoon pääs viimistään suraavana arkipäivänä. STM on antanut asiasta kunnill ohjn, jonka mukaan odotusajan yhtydnsaamisksi i tul ylittää viittä minuuttia. Oman toiminnan khittämisksi on trvyskskuksn vastaanottoihin ja hammashuoltoon hankittu vuonna 2016 opraattorisuranta, josta saadaan slvill yhtydnotot ja odotusajat Lääkärin vastaanottotoiminta Lääkärin vastaanottotoimintaan kuuluu sairaanhoidon ajanvaraus- ja päivystystoiminta arkipäivisin päiväsaikaan skä trvysnuvontaan liittyvä vastaanottotoiminta. Molmmissa kunnissa toimii yhdn lääkärin vastaanotto arkipäivisin, mikäli lääkärin virat ovat täytttyinä ja viranhaltijat työssä. Ilta- ja viikonloppupäivystys on Sairaala Lapponiassa Kmijärvllä. Yöpäivystys on järjsttty Lapin sairaanhoitopiirin kskussairaalaan Rovanimll. Sodankylän kunnan kanssa on kiirllisn sairaanhoidon päivystyspalvlusopimus Tanhuan, Kiurujärvn ja Värriön vakinaisill asukkaill. Erikoissairaanhoitopalvlujn käytön ohjausta ja surantaa khittään osana lääkäridn työtä.

25 Sairaanhoitajin vastaanottotoiminta Molmmissa kunnissa on vakiintunut sairaanhoitajin vastaanottotoiminta. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos-% TS 2018 TS 2019 Voimavarat Hnkilöstö Lääkärin työajasta 1,6 1,8 1,8 1,8 1,8 Sairaanhoitajat 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 Määrätavoittt Käynnit/lääkäri , Käynnit/muu hlökunta , Osttut käynnit Myydyt käynnit Nuvolatoiminta Nuvolatoiminnan tulosyksikköön kuuluu nnaltahkäisvän työn osalta äitiys- ja lastnnuvolatoiminta, koulutrvydnhuolto, työtrvyshuolto, milntrvystyö, prhsuunnittlu ja joukkotarkastukst. Sairaanhoidon osalta siihn kuuluu trvydnhoitajin nuvoloissa tapahtuva aamuvastaanottotoiminta ja diabtikkojn nuvonta ja hoito. Nuvolatoiminnassa työtä ohjaavat trvyskskisyydn, yksilöllisyydn, itsmääräämisoikudn ja jatkuvuudn priaattt. Työtrvyshuolto tuottaa lakisäätisiä työtrvyshuoltopalvluita kuntayhtymän alun yrittäjill ja omaa työtä tkvill (sim. maatalousyrittäjät ja poronhoitajat). Työtrvyshuollon toimintaa ohjaa työtrvyshuoltolaki, valtionuvoston astukst ja hyvä työtrvyshuoltokäytäntö. Työtrvyshuolto painottuu nnalta hkäisvään toimintaan. Kskisiä toimintoja ovat työpaikkaslvitykst/maatalousyrittäjin työoloslvitykst, trvystarkastukst, kuntoutuksn tarpn arviointi ja kuntoutuksn ohjaaminn skä titojn antaminn ja ohjaus. Lapin sairaanhoitopiirin on kartoittanut työtrvyshuollon palvlujn järjstämistä ja jatkovalmistlu on siirtynyt Rovanimn kaupungill, jonka tarkoituksna on prustaa In-hous yhtiö palvluja tuottamaan. LSHP:n suunnitltu liittyminn prustttavaan yhtiöön olisi Yhtiöittämisvlvoittn lisäksi työtrvyshuoltoyksikön lääktitllisstä toiminnasta tul jatkossa olla vastuussa työtrvyshuollon rikoislääkäri. Kotisairaanhoitopalvluja tarjotaan osana kotiin annttavia palvluja, jossa tiivis yhtistyö sosiaalitoimn kanssa on äärttömän tärkää. Kotona hoidttavill thdään yhtinn hoito- ja palvlusuunnitlma yhdssä asiakkaan ja omaistn kanssa. Suunnitlmassa hoitothtävät jataan tarkoituksnmukaissti niin, ttä päällkkäisiltä ja/tai präkkäisiltä käynniltä asiakkaan luoks vältytään. Kotisairaanhoito hoitaa ilmaisvälinjaklun ohjidn mukaissti. Joukkotarkastuksissa li sulonnoissa tsitään tautia tai trvydll haitallista ominaisuutta järjstlmällissti koko västöstä. Syöpäsulonnan tarkoituksna on löytää syöpätauti mahdollisimman varhaisssa ja parantavall hoidoll otollisssa vaihssa. Tavoittna on vähntää sulottavan syöpätaudin aihuttamia kuolmia. Lisäksi kohdunkaulan syövän sulonnoissa löydtään myös sllaisia solumuutoksia, jotka saattaisivat khittyä syöväksi. Suomssa kunnat järjstävät ja tarjoavat suraavia joukkotarkastuksia: kohdunkaulan syöpää hkäisvä sulonta rintasyövän sulonta suolistosyövän sulonta

26 26 Kohdunkaulan syöpää hkäisvä sulonta: Suomssa kohdunkaulan syöpää hkäisvään sulontaan li joukkotarkastuksn kutsutaan vuosittain kaikki 30-, 35-, 40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaat naist. Joissakin kunnissa kutsun saavat myös 25- ja/tai 65-vuotiaat. Kuntayhtymän asukkaista kutsun saavat myös 25- ja 65- vuotiaat naist. Rintasyövän sulonta: Suomalaist kunnat järjstävät joka toinn vuosi maksuttomia sulontoja vuotiaill ja niill vuotiaill, jotka ovat syntynt vuonna 1947 tai sn jälkn. Maksuttomat rintasyöpäsulonnat laajnvat vähitlln kaikissa kunnissa vuotiaisiin. Naist, jotka ovat syntynt vuonna 1946 tai aimmin, voivat saada kutsun maksuttomaan sulontaan kahdn vuodn välin, jos kunta haluaa tämän palvlun hill maksaa. Näill naisill kunta voi myös tarjota maksullista, kutsuun prustuvaa sulontaa. Kuntayhtymä on thnyt päätöksn laajntaa rintasyöpäsulonnat koskmaan kaikkia vuotiaita naisia. Prustna täll päätöksll on s, ttä mammografian avulla pyritään löytämään piilvässä vaihssa olva syöpäkasvain usin oirttomalta naislta. Tärkimpänä asiana on naistn ja hidän lähistnsä lämän laatu. Tavoittna on lisäksi rintasyövästä aihutuvin kalliidn hoitojn hkäisminn ja kuolmin vähntäminn. Suolistosyövän sulonta Suolistosyövällä tarkoittaan paksu- ja präsuoln syöpiä. N ovat turauhas- ja rintasyövän jälkn ylisimpiä syöpätautja Suomssa. Valtaosa suolistosyövistä todtaan yli 60- vuotiailla. Joukkotarkastukslla li sulonnalla on mahdollista löytää piilvä syöpä varhaisssa vaihssa. Suolistosyövän joukkotarkastus käynnistyi Suomssa syksyllä 2004, ja s laajn vähitlln kunnissa ja kohdvästössä. Maksuttomaan sulontaan kutsutaan vuotiaita mihiä ja naisia, koska syöpä pyritään totamaan siinä vaihssa, kun s voidaan vilä parantaa. Sulonta prustuu its kotona otttavaan ulostnäyttsn. Kuntayhtymän asukkaat ovat ollt mukana sulonnassa hti alusta alkan li vuodsta Ennalta hkäisvän milntrvystyön palvluja osttaan Sairaala Lapponian prh- ja milntrvysklinikalta tarvittassa. Muut milntrvystyön palvlut (rikoissairaanhoitoa) jäsnkunnat ostavat samasta yksiköstä. Ennalta hkäisvä päihdtyö on osa laajmpaa hkäisvää sosiaali- ja trvyspolitiikkaa. Ehkäisvä päihdtyö sisältyy kaikkn kansantrvystyöhön ja sn tavoittna on hkäistä päihtidn käytön aloittamista, tuka ajoittaisn/i vilä onglmaksi khittynn käytön lopttamisssa/vähntämisssä ja pysäyttää tilantna pahnminn ja vähntää käytöstä syntynitä riskjä ja haittoja. Mini-intrvntio ottaan käyttöön kaikssa vastaanottotoiminnassa. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos-% TS 2018 TS 2019 Voimavarat Hnkilöstö Lääkärin työajasta 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % Trvydnhoitajat Sairaanhoitaja Määrätavoittt Käynnit/lääkäri , Käynnit/th + sh , Osttut käynnit 190 Myydyt käynnit 1

27 Hammashuolto Suun trvydnhuolto toimii toistaisksi vain Plkosnnimn trvysasmalla, jossa ovat hammaslääkärin ja suuhyginistin vastaanotot. Hammashoitajan toimi sisältää trvyskskuksn välinhuollon hoidon. Palvluja tarjotaan koko västöll. Oikomishoidon konsultaatiopalvlu osttaan Kmijärvn kaupungilta. Erikoissairaanhoidon palvlut osttaan Lapin kskussairaalasta. Hammaslääkärin lomin aikana västöllä on mahdollisuus käyttää Hammashoitola Lapponian särkypäivystystä, jos mm ol saant hammaslääkärill sijaista. Sosiaali- ja trvysministriön astuksn 782/2014 mukaista hammaslääktitllistä iltaajan ja viikonlopun päiväaikaista päivystystä i ol vilä saatu järjstttyä Lapin kuntin alull. Valtionuvosto on antanut asiasta uudn astusluonnoksn, joka on parhaillaan lausuntokirrokslla. Mitä ilmisimmin päivystys pitäisi saada toimimiaan vuodn 2017 aikana. Siihn asti virka-ajan ulkopuolinn kiirllinn suun trvydnhuolto järjsttään yhtistyössä Lapin kuntin kskn kutn tähänkin mnnssä. Suun trvydnhuollon liittäminn Kanta-arkistoon olisi pitänyt tapahtua syksyllä 2016, mutta tämän htkisn tidon mukaan kuntayhtymässä päästään liittymään Kantaan vasta tammikuussa Potilastitojärjstlmän Kanta-arkistoon liittämisn käyttöönottoprojktin asnnus- ja koulutuskuluihin on varauduttu noin 9000 urolla. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos-% TS 2018 TS 2019 Voimavarat Hnkilöstö Hammaslääkärit Hammashoitajat Suuhyginisti Määrätavoittt Käynnit/h-lääkäri , Käynnit/h-hoitaja Käynnit/suuhygin , Osttut käynnit Myydyt käynnit 14