Euro & talous. Eripainos. Suomen Pankin kokonaistaloudellinen ennuste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euro & talous. Eripainos. Suomen Pankin kokonaistaloudellinen ennuste 2003 2005"

Transkriptio

1 Euro & talous Eripainos Suomn Pankin kokonaistaloudllinn nnust

2 Euro & talous Markka & talous -lhdn. vuosikrta / : årgångn av Markka & talous Euro & talous -lhdn 5. vuosikrta / 5: årgångn av Euro & talous Sisällys Suomn Pankin kokonaistaloudllinn nnust Tapio Korhonn Pntti Forsman Onko Suomn vaihtotasn ylijäämä pysyvä? 7 Kari Kmppainn Kilpailu ja sääntly Euroopan vähittäismaksujärjstlmissä 5 Eurojärjstlmän rahapolitiikan välint 9 Suomn Pankin uusia tutkimusjulkaisuja 3 Suomn Pankin kuukausitas 38 Kuviot K Suomn Pankin organisaatio Lhti ilmstyy nljä krtaa vuodssa ja julkaistaan myös Suomn Pankin kotisivulla ( Tidskriftn utkommr fyra gångr pr år och publicras också på Finlands Banks hmsida ( Suomn Pankki Finlands Bank PL/PB HELSINKI 000 HELSINGFORS Puhlin/Tlfon (09) 83 Faksi/Fax (09) Toimitusnuvosto Rdaktionsråd Antti Juusla, puhnjohtaja/ordförand Hikki Kosknkylä Pntti Pikkarainn Antti Suvanto Juha Tarkka Päätoimittaja Chfrdaktör Matti Vanhala Toimitus Rdaktion Suomn Pankin julkaisu- ja kilipalvlut Finlands Banks publikations- och språktjänstr Tilaukst Bställningar Puh./Tl. (09) Sähköposti / Elktronisk post: publications@bof.fi Painopaikka/Tryckri Libris, Hlsinki 003 Lhdn ainistoa saa vapaasti lainata, mutta lähd on mainittava. Matrialt i tidskriftn får användas fritt md angivand av källa. ISSN (painttu julkaisu / tryckt) ISSN (vrkkojulkaisu/nätvrsion) Euro & talous 3/003

3 Suomn Pankin kokonaistaloudllinn nnust Suomn bruttokansantuottn kasvun vuonna 003 arvioidaan ylissti jäävän kväällä nnustttua hikommaksi. Käsitykst talouskasvuun vaikuttavista tkijöistä ivät kuitnkaan ol olnnaissti muuttunt. Alkuvuosi oli odottusti vähäisn kasvun sävyttämää, kun maailmantaloudn hikkous painoi vintiä ja invstoinnit supistuivat. Pitkittynn vintitaantuman vaikutukst alkoivat näkyä rityissti tollisuudn mahdollisuuksissa pitää kiinni työvoimastaan. Kväällä odotttiin ylissti, ttä maailmantaloudn kasvu alkaa ksän aikana lpyä. Nämä arviot ovat viimaikaisn nnakoivan indikaattoritidon prustlla totutumassa. Kasvun mrkit ovat näkyviä rityissti Yhdysvalloissa, jonka vanavdssä myös uroalun kasvun odottaan voimistuvan. Näkymin paranmisn arvioidaan hijastuvan loppuvuodn kasvuun myös Suomssa. Vuodn 003 kasvu jää kuitnkin kokonaisuudssaan Suomn Pankin nnustn mukaan slvästi jälkn viimvuotissta: BKT:n vuosi- Arviot bruttokansantuottn kasvusta vuosina 00 ja 00 ovat muuttunt mrkittävästi aimmin arvioitua positiivismmiksi. Vuodn 00 kasvun arvioidaan kaksinkrtaistunn, prosnttiin aimmin arvioidusta 0,6 prosntista. Vuodn 00 kasvu on ollut uusimpin tilastojn mukaan, %, mikä on 0,6 prosnttiyksikköä aimmin arvioitua voimakkaampaa. Tämäkin luku voi vilä muuttua, kun Tilastokskus tarkntaa arviotaan. Suomn taloudn nnustn luvut prustuvat käytttävissä ollsn informaatioon. Maailmantaloudn näkymin parantuminn hijastuu Suomn talouskasvuun jo loppuvuodsta. Kasvu jää nnustjakson aikana kuitnkin all 3 prosntin ja työllisyydn kohnminn on hidasta. Tilapäist tkijät hallitsvat inflaatiokuvaa. Euro & talous 3/003 kasvuksi nnusttaan,3 % (kuvio, taulukko ). BKT:n kasvun nnusttaan yltävän Suomssa vuosina 004 ja 005 vajaasn 3 prosnttiin. Talouskasvu on näinä vuosina laaja-alaista, kun vinnin vto paran, invstoinnit alkavat lisääntyä ja kotitalouksin kulutuksn kasvu jatkuu vakaana. Suomn kasvunäkymät ovat kuitnkin sidoksissa maailmantaloudn khityksn (khikko ) skä tito- ja vistintätkniikkasktorin tuotannon lyhyn aikavälin vaihtluihin. Kasvun noputumissta huolimatta Suomn työttömyysast lask hitaasti. Yksityisllä sktorilla raalipalkkojn odotttua suurmpi nousu rajoittaa työvoiman kysyntää. Palkkakustannustn nopa nousu yhdistynnä vaatimattomaan tuottavuudn kasvuun vähntää myös kuntin kykyä lisätä työvoimaa. Työllisyysast on kohonnut odotttua hitaammin ja jää nnustssa vajaasn 68 prosnttiin. Toistaisksi i ol totutttu sllaisia työmarkkinoihin vaikuttavia rakntllisia toimnpititä, jotka tukisivat työllisyyskhitystä. Raknntyöttömyydn osuus on Suomssa suuri ja työttömät ovat vaikasti työllistyviä. Inflaatio on vuodn 003 aikana hidastunut odotttua nopammin. Yhdnmukaisttulla kuluttajahintaindksillä mitattuna hintojn nousu näyttää jäävän,4 prosnttiin. Inflaatiota ovat hidastant uron vahvistuminn, tuontihintojn maltillinn khitys skä kotimaist rityistkijät, kutn autovron lasku. Tilapäist tkijät hal-

4 Taulukko. Ennustn kskist tulmat Kysyntä ja tarjonta vuodn 000 hinnoin Prosnttimuutos dllisvuotissta Bruttokansantuot,,,3,9,8 Tuonti 0,,3 0,9 6, 6,4 Vinti 0,8 4,9,4 6,3 5,8 Yksityinn kulutus,0,5 3,4,,4 Julkinn kulutus, 4,0,4,6,6 Yksityist invstoinnit 3,7 5,9,9 5,9 5,7 Julkist invstoinnit 8, 8,0 3,9 5,5,3 Varastojn muutos ja tilastollinn ro, % dllisn vuodn kokonaiskysynnästä 0,5 0, 0,3 0,0 0,0 Kokonaiskysyntä,0,0, 3,7 3,7 Kotimainn kokonaiskysyntä,8 0,6,,4,7 Taloudn kskist tasapainoluvut Prosnttimuutos dllisvuotissta Yhdnmukaistttu kuluttajahintaindksi,7,0,4,0,8 Kuluttajahintaindksi,6,6,,0,9 Ansiotaso 4,5 3,5 3,9 3,7 4, Työn tuottavuus 0,7,3,,3,6 Yksikkötyökustannukst 5, 0,7,3,0,0 Työllist,4 0, -0,3 0, 0,6 Työllisyysast, 5 64-vuotiaat, % 67,7 67,7 67,3 67,4 67,7 Työttömyysast, % 9, 9, 9,3 9, 9,0 Tavaroidn ja palvluidn vinnin hinta,5 4,7,8 0,5 0,7 Vaihtosuhd 0,5,5 4,9, 0,6 % BKT:stä, kansantaloudn tilinpidon käsittin Kansantaloudn vroast 45,7 45,8 44,9 44,4 44,5 Julkisyhtisöjn nttoluotonanto 5, 4,,4,,4 Julkisyhtisöjn EMU-vlka 44,0 4,7 45, 45,0 44,3 Kauppatas 0,5 9,9 8,6 8,4 8, Vaihtotas 7, 7,6 5,8 5,9 6, Talltuspankkin uusin luottojn kskikorko, % 5, 4, 3,5 4,0 4,7 = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous 3/003

5 Kuvio. Taloudn kskist tasapainoluvut Bruttokansantuot Prosnttimuutos % Vaihtotas Inflaatio Kuluttajahintaindksi % BKT:stä Prosnttimuutos Julkisn taloudn rahoitusjäämä (EMU) % BKT:stä % BKT:stä Julkinn sktori. Valtio = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Työttömyysast Julkinn vlka (EMU) Euro & talous 3/003 3

6 Khikko. Ennustn oltukst Kansainvälinn kauppa ja tuontihinnat Maailmantaloudn kasvu näyttää Irakin sodan jännittidn ja SARS-pidmian hälvnmisn myötä normalisoituvan vuodn 003 jälkipuoliskolla. Kasvu noputuu nsiksi Yhdysvalloissa. Maailmantaloudn lpyminn lisää myös uroalun kasvua. Myös Aasian maidn kasvu palautuu liki aimmall tasoll. Suomn vintimarkkinoidn kasvun arvioidaan kiihtyvän tämän vuodn runsaasta 3 prosntista riluun 5 prosnttiin vuonna 004 ja lähs 7 prosnttiin suraavana vuonna. Suomn kauppakumppanin uromääräist vintihinnat laskvat tänä vuonna kskimäärin noin 5½ %. Hintojn laskun olttaan päättyvän jo tänä syksynä. Maailmantaloudn kasvun rakntn nnakoidaan pitävän hintojn nousun maltillislla ½ prosntin tasolla vuonna 004 ja runsaassa ½ prosntissa suraavana vuonna. Myös raaka-ainidn (tollisuudn raaka-aint lukuun ottamatta nrgiaa) hintojn laskun arvioidaan päättynn ksän aikana. Ensi vuonna raaka-ainidn hintojn nousu kiihtyy kasvun lpymisn myötä tilapäissti 6 prosnttiin mutta hidastuu vuonna 005 takaisin all 3 prosnttiin. Öljyn tynnyrihinta on ksän mittaan hivuttautunut takaisin vajaasn 30 dollariin, kun toivt Irakin öljyntuotannon nopasta lpymisstä ovat hiipunt. Öljyn hinnan odottaan kuitnkin laskvan Kuvio A. Eri valuuttojn 3 kuukaudn korkoja ja korko-odotuksia % Pankkin välisiä korkoja. Iso-Britannia. Ruotsi 3. Euroalu 4. Yhdysvallat 5. Japani = nnust. Lähtt: Bloombrg ja Suomn Pankki.,,,0 0,9 0,8 0,7 Kuvio B. Valuuttakurssiodotukst Dollari/uro Indksi999/I = 00. Euron arvo Yhdysvaltain dollarina (vasn astikko). Suomn nimllinn kilpailukykyindikaattori (oika astikko) = nnust. 0,6 0, Suppa, uroalun mailla täydnntty. Lähd: Suomn Pankki. Euro & talous 3/003 4

7 Taulukko. Ennustn oltukst Suomn vintimaidn tuonti, prosnttimuutos,5,7 3,7 5,3 6,9 Suomn tuontihinnat, prosnttimuutos,8,9,5 0,3,3 Öljyn hinta, USD/barrli 4,4 5,0 8,9 6, 5,0 Suomn vintimaidn vintihinnat, prosnttimuutos 0,8,3 5,4 0,6,8 Euribor, 3 kk, % 4,3 3,4,5 3, 3,8 Valtion vrollisn 4 5 vuodn obligaation korko, % 4,5 4,4 3,4 3,9 4,3 Suomn nimllinn kilpailukykyindikaattori¹ 94,4 95,5 99,8 00,0 00, Euron arvo Yhdysvaltain dollarina 0,90 0,94,0,0,0 ¹ Suppa, uroalun mailla täydnntty, 999/I = 00 = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. vuodn 004 loppuun mnnssä 5 dollariin ja säilyvän tällä tasolla nnustjakson loppuun asti tarjonnan lisääntyssä. Suomn tavaroidn tuontihintojn odottaan näidn taustaoltustn mukaissti nousvan vuonna 003 noin prosntin. Tuontihintojn nousu lähs pysähtyy vuonna 004, mutta kiihtyy vajaasn ½ prosnttiin vuonna 005. Korko- ja valuuttakurssiodotukst markkinaodotustn mukaist Korko- ja valuuttakurssiodotukst on johdttu 9. lokuuta 003 vallinnista markkinaodotuksista. Näin olln korkoja ja valuuttakurssja koskva oltus on puhtaasti tkninn ikä sitn nnakoi EKP:n nuvoston korkopolitiikkaa ikä sitä arviota tasapainovaluuttakurssista. Odotukst on laskttu julkissti notrattavista korkofutuurista. Markkinoilla odottaan lyhyidn korkojn laskun päättynn. Lyhyidn korkojn odottaan nousvan maltillissti noin vuodnvaihtsta alkan ja saavuttavan uroalulla vajaan 4 prosntin tason vuodn 005 loppuun mnnssä (kuvio A). Vastaavasti uron dollarikurssin odottaan pysyvän tasolla,0,. Myös Suomn nimllinn kilpailukykyindikaattori pysyy vakaana nnustpriodilla (kuvio B). Korkofutuuri on hdoiltaan vakioitu rahoitusmarkkinainstrumntti, jonka avulla voidaan kiinnittää tulvan ajankohdan lainasopimuksn korko jo tällä htkllä. Pitkiä korkoja koskva arvio prustuu stimoituun tuottokäyrään (mntlmästä ks. Sppälä Virtiö: Th Trm Structur of Intrst Rats: Estimation and Intrprtations, Suomn Pankin Kskustlualoittita 9/996). litsvat myös vuodn 004 inflaatiokuvaa. Valmistvrojn alntaminn lask rityissti alkoholijuomin vähittäismyyntihintoja ja osin myös ravintolapalvlujn hintoja. Vrojn kvntäminn näkyy vähittäismyyntihinnoissa hyvin nopasti. Kotimaisn kustannuskhityksn ja kysynnän voimistumisn myötä lvnvät hinnoittlumarginaalit nostavat kuitnkin kuluttajahintoja vuonna 005 sitn, ttä vuodn lopussa hintojn nousuvauhti ylittää %. Ennustn taustalla olvaan näkmyksn maailmantaloudn lpymisstä sisältyy mrkittäviä riskitkijöitä. Lyhyllä aikavälillä kasvu voi hyvinkin olla arvioitua vahvmpaa. Erityissti tämä kosk maailmantaloudn vturin, Yhdysvaltojn, talouskhitystä. Indikaattorititojn valossa vuodn 003 jälkipuoliskon kasvu voi Yhdysvalloissa olla arvioitua slvästi ripämpää. Kuitnkin Yhdysvaltojn taloutta vaivaavat dlln pitkän aikavälin tasapaino-onglmat, jotka saattavat uudlln kiristyä niin, ttä kasvu nnustjakson loppupuollla voi jäädä hitaammaksi. Ennustttua hikomman khityksn riskin muodostaa lähitulvaisuudssa Euro & talous 3/003 5

8 myös uromaidn kasvun viivästyminn nnakoidusta, sillä mm. budjttialijäämin tuntuva kasvu on lisännyt pävarmuutta uromaissa. Inflaatiokhityksn riskit liittyvät Suomssa lyhyllä aikavälillä nnakoitua vaimampaan inflaatioon. Palkkaliukumat saattavat jäädä lähiaikoina odotttua pinmmiksi, kun raaliansiot ovat inflaation hidastussa nousst. Lisäksi vuodn 004 alun vroratkaisut saattavat hidastaa inflaatiota vilä nnustttuakin nmmän. Arvioitua nopamman inflaation riski liittyy maailmantaloudn odotttua nopampaan kasvuun, jonka surauksna inflaatio-odotukst saattaisivat alkaa voimistua. Lisäksi on oltttu, ttä viim vuosin maltillinn palkkakhitys jatkuu nnustjakson loppupuollla. Tuolloin vallitsvissa noputuvan talouskasvun oloissa sopimuspalkkojn nousu saattaa muodostua odotttua tuntuvammaksi ja liukumat suurmmiksi. Julkinn talous ja myös valtiontalous ovat Suomssa pysynt suhtllisn vakaina, vaikka talouskasvu onkin hiipunut ja osakkurssin nousuun liittynitä poikkuksllisia vrotuloja i ol. Vakaata khitystä on tuknut muuhun talouskhityksn nähdn hillitty valtion mnojn kasvu. Ennusthorisontin aikana julkisn taloudn rahoitusylijäämä supistuu. Valtiontalous muuttuu alijäämäisksi vuonna 004. Samalla kuntin tilann on muuttumassa huolstuttavaksi. Kuntin rakntllinn rahoitusvaj näyttäisi kasvavan jo nnn kuin trvydnhuolto- ja hoivamnojn kasvu alkaa todn tolla rasittaa kuntin taloutta vuosikymmnn lopulla. Jo tätä nnn kuntin on pyrittävä thostamaan toimintaansa palvluidn tarjoajana. Koko julkinn talous säilyy ylijäämäisnä työläkrahastojn ylijäämäisyydn ansiosta. Tätä prussknaariota varjostavat mont riskit. Kansainvälisn vrokilpailun vaikutuksia vropohjiin ja vrotuloihin on vaika arvioida. Arvonlisävro, rilaist tuotvrot ja rityissti yhtisövro ovat kuitnkin alttiita vrokilpailull. EU:n laajnminn saattaakin houkutlla tuotantoa ja kulutusta livän vrotuksn maihin ja rapauttaa vropohjaa nnakoitua nmmän. Suhtllisn hikon kasvun oloissa hallituksn lähivuosiksi linjaama tiukka mnopolitiikka on hdoton dllytys sill, ttä julkinn vlka saadaan käännttyä taas supistuvaksi. Mnot joudutaan soputtamaan slvästi aimpaa tiukmpiin rajoihin myös sn vuoksi, ttä vrotusta jouduttann vastakin kvntämään paitsi työllisyydn ja kasvun tukmisksi todnnäköissti myös kansainvälisn vrokilpailun tuomin haastidn vuoksi. Julkisn taloudn rahoitusprustan khityksn kannalta on kskistä, mitkä tulvat olmaan nyt lähllä läkikää olvin työmarkkinavalinnat. Ennustjakson lopulla ollaan jo tilantssa, jossa työlämästä poistuvat ikäluokat ovat suurmpia kuin työlämään tulvat. Mikäli lähllä läkikää olvin työllisyysast i nous, työvoiman määrä alkaa nopasti pintä. Hallituksn työllisyystavoittn saavuttamisn kannalta ratkaisvassa asmassa ovat työllisyyttä kohntavat raknnuudistukst. Työllisyydn kohntaminn sadallatuhannlla hngllä hallituskaudn aikana ja työllisyysastn nostaminn dlln sn jälkn dllyttää vro- ja sosiaalituusjärjstlmin, työmarkkinoidn sääntlyn ja työmarkkinoidn plisääntöjn uudllnarviointia. Mikäli tässä päonnistutaan, syö ikääntymisn myötä pinnvä työllisyys julkisn taloudn rahoituspohjaa ja dllytykst pitää yllä nykyisn kaltaista hyvinvointivaltiota myös tulvaisuudssa hikknvät ratkaisvasti. Vinnin aallonpohja ohi Vintihinnat ovat lasknt vuodn 00 lopusta lähtin mittavasti. Lasku on ollut voimakkainta tito- ja vistintätkniikassa, jossa nopa tuottavuudn kasvu on painanut hintoja alaspäin jo usan vuodn ajan. Huolimatta siitä, ttä tämän toimialan hintojn lasku on ksäkuukausina sisahtunut, odottaan hintojn laskun jatkuvan noin 5 prosntin vuotuista vauhtia koko nnustpriodin ajan. Mtsätollisuudn pitkään jatkunut hikko markkinatilann on puolstaan johtanut siihn, tti hintojn tukmista tuotannon rajoituksin ol nää pystytty jatkamaan. Mtsätollisuudn vintihintojn lasku onkin jyrkntynyt viim aikoina. Sn odottaan kuitnkin pysähtyvän maailmantaloudn lpymisn myötä. Samoin odottaan käyvän myös muussa vintitollisuudssa. Tito- ja vistintätkniikan osuus kokonaisvinnistä on kuitnkin niin suuri, ttä vintihinnat laskvat kokonaisuudssaan dlln vuonna 004 ja nousvat vain noin ½ prosntin vuosivauhtia vuonna 005. Kansainvälinn vaima inflaatio hijastuu myös tuontihintoihin. Kasvun raknn vaikuttaa Euro & talous 3/003 6

9 ritotn siihn, ttä pääomatavaroidn tuontihintojn nousu jää hyvin vaimaksi koko nnustpriodin aikana. Vuonna 003 hitaasn tuontihintainflaatioon vaikuttaa myös uron vahvistuminn. Raaka-ainidn (lukuun ottamatta nrgiaa) odotttavissa olvaa hintojn nousua nsi vuonna kompnsoi puolstaan halpnva öljy. Maailmantaloudn kasvurintaman laajnminn johtaa tuontihintojn maltillisn li vajaan ½ prosntin nousuun vuonna 005. Laskvat vintihinnat ja hitaasti nousvat tuontihinnat johtavat siihn, ttä viim vuosin vaihtosuhtn hikknminn jatkuu myös nnustpriodin aikana (kuvio ). Vaihtosuhtn hikknminn on ollut rityisn voimakasta viimisn kolmn vuosinljännksn aikana. Vinti- ja tuontihintannustidn valossa tämä hikknmisvauhti hidastuu nnustpriodin aikana. Huolimatta voimakkaasta hintojn laskusta tito- ja vistintätkniikan vinnin arvon arvioidaan tänä vuonna säilyvän suurin piirtin viimvuotisna. Sitn tämän toimialan vinnin määrä kasvaakin tänä vuonna rippaasti. Vuosina 004 ja 005 lktroniikkatollisuudn vinnin arvo kasvaa jo slvästi. Vinti kasvaa kuitnkin hitaammin kuin toimialan maailmankaupan arvo, mikä kuvastaa sitä, ttä toimialan yritystn tuotanto kasvaa nopammin ulkomailla kuin Suomssa. Vaikka hintaroosion vauhti hidastuu, säilyy tito- ja vistintätkniikan vinnin määrän kasvu nnustpriodin aikana nopana. Mtsätollisuudn vinnin kasvu kiihtyy vuodn 004 aikana, kun taas muu vinti kasvan rippaammin vasta vuonna 005. Kokonaisvinti kasvaa sitn tänä vuonna vain noin ½ %, mutta kiihtyy 6 prosntin kasvuvauhtiin kahtna suraavana vuonna. Vaikka markkinaosuuksia mnttään tänä vuonna, kasvaa vinti yhtä jalkaa maailmankaupan kasvun kanssa nsi ja suraavana vuonna. Vintimarkkinoidn maarakntn odottaan muuttuvan sitn, ttä hitaasti lpyvää kauppaa uroalull kompnsoi voimakkaasti kasvava Vnäjän-kauppa. Tuonti kasvaa vuonna 003 noin prosntin mutta kiihtyy vinnin kasvun myötä runsaan 6 prosntin vuosikasvuun Kauppatasn ylijäämä supistuu tänä vuonna runsaasn 8 prosnttiin BKT:stä ja pysyy tämänsuuruisna koko nnustpriodin ajan. Ulkomainn nttovarallisuus ilman oman pääoman riä on jo muuttunut nttosaamisksi. Saamistn määrä kasvaa vaihtotasn ylijäämän surauksna dlln, mikä lisää ulkomailta saatuja korko- ja muita tuloja. Tuotannontkijätulojn ja tulonsiirtojn alijäämä pinn huomattavasti nnustpriodin aikana. Vaihtotasn ylijäämä pysyy noin 6 prosntissa BKT:stä. Invstointin käynnistyminn hidasta Invstointin khitys on jäämässä Suomssa rittäin vaimaksi jo toista vuotta präkkäin. 5 0 Kuvio. Vaihtosuhd Indksi = 00 = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous 3/003 7

10 Vintikysynnän pitkittynyt hikknminn, ylikapasittti räillä toimialoilla ja pävarmuus maailmantaloudn toipumissta ovat johtant varovaisuutn yritystn invstoinnissa. Vähäisn invstointiaktiivisuudn vuoksi uutta tuotantokapasitttia on syntymässä vähän. Tuotannollist invstoinnit ovat suuntautunt tupäässä kapasitttia ylläpitäviin invstointihin ja mm. liikrakntamisn. Ksäkuun invstointitidustlun (TT, ) mukaan myös tutkimusja khitysmnot supistuvat vuonna 003. Invstointin käynnistymistä saattaa vuonna 003 vaimntaa myös yhtisö- ja pääomavrotuksn uudistamisn sisältöön liittyvä pävarmuus. Yksityist tuotannollist invstoinnit alkavat nnustn mukaan lisääntyä tämän vuodn lopulla, mutta vuositasolla n vilä supistuvat runsaat 6 % dllisvuotissta. Invstointin kasvu noputuu noin 7 prosnttiin vuosina 004 ja 005. Invstoinnit lpyvät, kun pävarmuus vähn ja maailmantalous läht kasvuun. Korkotaso pysyy nnustjakson aikana vrrattain alhaisna ja sitn invstointja tukvana. Tuotannollistn invstointin osuus BKT:stä jää kuitnkin noin prosnttiin, kun invstointin kasvu i nää vuonna 005 kiihdy. Vastaisuudssa osa invstoinnista suuntautuu todnnäköissti ntistä nmmän mm. Suomn lähialuill. Julkist kiintät invstoinnit supistuvat kaikkina nnustvuosina pääosin kuntin kirän rahoitusasman vuoksi. Asuinraknnusinvstoinnit ovat ylläpitänt yksityisiä invstointja Suomssa. Vuonna 003 niidn kasvuksi arvioidaan vajaat 6 %. Vuosina 004 ja 005 rakntamisn kasvu hidastuu korkojn noususta huolimatta vain himan. Asuinrakntamista tukvat hyvänä jatkuva rakntamisn kannattavuus ja asuntomarkkinoilla vilkkaana jatkuva kysyntä. Vuonna 00 alkanut asuntojn hintojn nousuvauhti on hidastunut vain himan vuonna 003. Asuntojn kysyntä on jatkunut vahvana. Alhaisn korkotason vuoksi kotitalouksin halukkuus suurtnkin asuntolainojn ottamisn on pysynyt suurna. Asuntomarkkinoidn tila i ol ylikuumntunut, mutta huoli kotitalouksin tulvasta vlanmaksukyvystä on aihllinn, sillä korot htivät usaankin ottsn nousta asuntoluottojn takaisinmaksuaikana. Asuntokaupan vilkkaus kuvastaa kotitalouksin hyvää luottamusta omaan taloutnsa, mutta asuntojn kysyntää ovat pitänt yllä myös pankkin välinn kilpailu kotitalousasiakkaista ja laina-aikojn pidntyminn. Vuonna 003 asuntojn hintojn nousuvauhdiksi arvioidaan runsaat 5 %, mistä s hidastuu suraavina vuosina 3 4 prosntin tuntumaan. On huomattava, ttä nnust kosk koko Suomn vanhojn osakhuonistojn kskimääräistä hintaa. Usilla paikkakunnilla hintakhitys poikkaa tästä mrkittävästi. Työllisyysastn paranminn vaatimatonta Marraskuussa 00 solmittu kskittty tulosopimus on voimassa vuodn 004 loppuun. Tulosopimuksia solmittassa vuodksi 003 nnakoitiin huomattavasti nopampaa inflaatiota kuin nyt on totutumassa ja nsi vuodksi n- Taulukko. Kustannukst ja hinnat Prosnttimuutos dllisvuotissta Ansiotaso 4,5 3,5 3,9 3,7 4, Työajan hinta 5,0,8 3,6 4, 4,6 Tuottavuus¹ 0,7,3,,3,6 Yksikkötyökustannukst 5, 0,7,3,0,0 Yksityisn sktorin raalipalkat²,4 3,4 3, 3,,9 Yhdnmukaistttu kuluttajahintaindksi,7,0,4,0,8 ¹ Suhtssa työtuntihin. ² Yksityisn sktorin kskipalkka suhtssa yksityisn tuotannon hintaan. = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous 3/003 8

11 nusttaan. 3 Esimrkiksi Suomn Pankki nnusti syksyllä 00 BKT-dflaattorin kasvuvauhdiksi lähs % vuonna 003 ja noin ½ % vuonna 004. Tässä nnustssa BKT-dflaattorin kasvuvauhti on vuonna 003 noin prosnttiyksikön ja nsi vuonnakin vilä noin ½ prosnttiyksikköä hitaampi. Kuluttajahinnoissa rot ovat tätä pinmmät. Raalipalkkojn khitys on sitn ollut odotttua nopampaa. Alhaistn korkojn ohlla s lin yksi syy siihn, ttä kotitalouksin luottamus omaan taloutnsa on pysynyt hyvänä. Toisaalta tuottajahintojn hikko khitys on nostanut yritystn raalisia työvoimakustannuksia viläkin nmmän. Muidn tkijöidn pysyssä nnallaan tämänsuuruisn raalistn työvoimakustannustn nousun voi arvioida hikntävän työvoiman kysyntää noin ½ % tänä vuonna ja ¼ % vuonna 004 (taulukko ). Vuonna 003 raalipalkkojn 4 arvioidaan tulosopimustn ja liukumin myötä kohoavan lähs 3½ %. Samaan aikaan tuottavuudn arvioidaan kasvavan vain vajaat ½ %. Tämä on kskinn syy siihn, ttä työllisyys supistuu vuonna 003 noin 0,3 % (taulukko 3). Vuonna 004 ilmiön arvioidaan olvan livmpi mutta samansuuntainn. Tulosopimuksin mukainn korotus vuonna 004 on 0,6 prosnttiyksikköä pinmpi kuin tänä kväänä maksttu korotus. 3 Inflaation plättiin voimistuvan jopa niin rivakasti, ttä sopimuksiin lisättiin indksihto, jonka mukaan yli,7 prosntin kuluttajahintainflaation rapauttama raalipalkka kompnsoitaisiin lisäkorotuksilla. 4 Kskituntipalkat suhtssa BKT-dflaattoriin. Raalipalkkojn nnusttaan nousvan vuonna 004 noin 3 %. Tuottavuudn kasvu puolstaan kiihtyy lähs ½ prosnttiin, jolloin raalipalkkojn kasvun ja tuottavuudn kasvun välinn ro supistuu. Toisaalta kasvun viriäminn lisää työvoiman kysyntää jo siinä määrin, ttä työllisyyskin kohn jo 0, %. Kiihtyvä inflaatio ja työttömyydn vähnminn kiihdyttävät liukumin kasvua lähs prosnttiin vuodn 005 loppuun mnnssä. Tuottavuudn kasvun arvioidaan myös kiihtyvän sitn, ttä s ylittää raalipalkkojn kasvun ja työn kysyntä kohn vuonna 005 dlln noin ½ %. Työvoiman tarjonta suraa työllisyydn khitystä vaimnnna. Tarjonta pysyy tänä vuonna lähs nnallaan ja kasvaa noin 0, % nsi vuonna. Raalipalkkojn nousu ja tulovrolikkaukst tänä ja nsi vuonna lisäävät työvoiman tarjontaa. Elpyvä talous i riitä paikkaamaan tilanntta, jossa vuodksi 005 i ol oltttu lisäalnnuksia tulovroon, ja työn tarjonnan kasvu jääkin vain 0,4 prosnttiin. Työttömyysast nous tänä vuonna 9,3 prosnttiin, kun työn kysyntä supistuu sn tarjontaa nopammin. Vuonna 004 työttömyysast pysyy lähs nnallaan. Työttömyys alkaa vähtä vasta viimisnä nnustvuonna ja päättyy noin 9 prosnttiin. Kotitalouksin hyvä tulokhitys tuk skä kulutusta ttä säästämistä Yksityinn kulutus on ylläpitänyt kasvua Suomssa viim vuosina. Sitä ovat tuknt alhainn korkotaso, vakaa tulokhitys ja aina viim vuodn loppuun saakka parantunut työllisyys. Taulukko 3. Työllisyys Prosnttimuutos dllisvuotissta Työvoima 0,6 0, 0, 0, 0,4 Työllist,4 0, 0,3 0, 0,6 Työttömyysast, % 9, 9, 9,3 9, 9,0 Työllisyysast, % 67,7 67,7 67,3 67,4 67,7 = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous 3/003 9

12 Taulukko 4. Kotitalouksin tulot, kysyntä ja säästäminn Käytttävissä olva raalitulo, prosnttimuutos,9,0 3,7 3,6,4 Yksityinn kulutus, prosnttimuutos,0,5 3,4,,4 Asuntoinvstoinnit, prosnttimuutos 0,6,3 5,6 3,5 3,4 Nttosäästämisast, % 0, 0,3 0,,4,4 Pankkiluotot, % käytttävissä olvista tuloista 6, 64,6 69,8 7,5 7,5 = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Nämä tkijät slittävät, miksi kotitalouksin luottamus omaan taloutnsa on säilynyt hyvänä. Pitkittynyt hidas BKT:n kasvu ja työttömyydn lisääntyminn ivät ol vaikuttant kotitalouksin käyttäytymisn mrkittävästi. Yksityisn kulutuksn kasvu hidastui kuitnkin,5 prosnttiin vuonna 00, kun tulojn kasvu vaimni raalissti noin prosnttiin ja työttömyys alkoi lisääntyä. Kulutuksn nnusttaan kasvavan tänä vuonna dllisvuotissta 3½ %, kun kotitalouksin käytttävissä olva raalitulo kasvaa 3½ %. Kulutuksn hidastuminn vuonna 00 johtuu osin myös vropäätöksistä, kun autovrouudistus hidasti autokauppaa vuonna 00. Vuonna 003 autokaupan kasvu sn sijaan on ollut voimakasta: lokuuhun mnnssä hnkilöautojn myynnin kasvu on ollut yli 0 % dllisn vuodn vastaavasta ajankohdasta. Kulutuksn kasvu hidastuu runsaasn prosnttiin vuosina 004 ja 005. Kulutusta vaimntaa käytttävissä olvin raalitulojn kasvuvauhdin hidastuminn vuonna 005 noin,5 prosnttiin. Raalitulojn kasvua hidastavat inflaation livä kiihtyminn ja vronalnnustn vaikutustn hiipuminn. Kun käytttävissä olvat raalitulot kasvavat inflaation hidastumisn ja vronalnnustn johdosta odotttua nopammin vuosina 003 ja 004, lisääntyy myös säästäminn (taulukko 4). Kotitalouksin nttosäästämisast (säästöt suhtssa käytttävissä olviin tuloihin) nous noin,5 prosnttiin vuosina 004 ja 005. Muutos on vrrattain suuri, sillä vuosina 00 ja 00 kotitalouksin säästämisast oli livästi ngatiivinn. Kotitalouksin säästäminn on kuitnkin ollut slvästi suurmpaa, mikäli läksäästäminn ottaan huomioon (khikko ). Pankkiluottojn kysyntä jatkuu ripänä Lyhyidn markkinakorkojn taso on ollut alkuvuodn 003 rittäin alhainn. Pitkät korot, jotka kävivät poikkuksllisn alhaisina ksäkuussa, ovat nousst livästi, mutta myös n ovat yhä historiaan nähdn alhaist. Korko-odotukst alkoivat voimistua ksän aikana. Korkojn nousuodotus hijastaa odotuksia maailmantaloudn lpymisstä. Kolmn kuukaudn markkinakorot nousvat markkinaodotustn mukaan 3,8 prosnttiin vuonna 005, kun n vuonna 003 ovat,5 %. Pitkät korot nousvat odotustn mukaan vastaavana ajanjaksona 3,4 prosntista 4,3 prosnttiin. Myös raalissti korot ovat ollt vrrattain alhaist, mutta nnustjakson aikana raalikorot nousvat himan. Ennustssa käyttyt korko-oltukst on laskttu suoraan tuottokäyrästä, ja n vastaavat sitn markkinoidn odotuksia. Ennustjakson kulussa kotitalouksill myönnttyjn uusin luottojn kskimääräisn koron arvioidaan nousvan 4,7 prosnttiin vuonna 005. Vuotn 003 nousua on runsas prosnttiyksikkö. Nousu vastaa markkinakorkojn odotttua muutosta, jotn pankkin korkomarginaalin odottaan pysyvän vakaana. Suhtllisn alhaisn korkotason tukmana kotitalouksin luotonkysyntä jatkuu lähivuosina vahvana ja vlkaantuminn lisääntyy. Korkotason nousu vaikuttaa kuitnkin sitn, ttä kotitalousluottojn määrän kasvu puolittuu vuodn 003 runsaasta prosntista vuotn 005 mnnssä. Mitattuna pankkiluottojn määrällä suhtssa käytttävissä olviin tuloihin kotitalouksin vlkaantuminn kasvaa nnustjakson aikana noin 3 prosnttiyksikköä li 7,5 prosnttiin, mikä i Euro & talous 3/003 0

13 Khikko. Kotitalouksin ja julkisn taloudn säästäminn Kotitaloudt säästävät läkkisiin pääasiassa työntkijän bruttopalkasta pidätttävän läkmaksun kautta. Suomn lakisäätinn läkjärjstlmä on osin rahastoiva, sillä noin nljäsosa vuosittaisista maksuista päätyy yksityistn työläklaitostn hoitamiin rahastoihin. Vuodn 00 lopussa yksityist työläkrahastot olivat 53,5 mrd. uroa, kuntin läkrahasto oli,9 mrd. uroa ja valtion läkrahasto oli 5, mrd. uroa. Vapaahtoistn läksäästöt olivat vuonna 00 noin 4 miljardia. Kansantaloudn tilinpidossa lakisäätinn läksäästäminn kirjataan julkisn sktoriin kuuluvaan työläklaitossktoriin. Eläkjärjstlmä on priaattssa luontltaan tuusprustinn sitn, ttä läk-tuudt riippuvat vain välillissti läkmaksuista. Tässä milssä läkrahastointi on osa kollktiivista säästämistä. Rahastoissa olvat varat on kuitnkin korvamrkitty käytttäväksi tulviin läkkisiin. Kun lisäksi läkjärjstlmää on muutttu nnvästi ns. tilijärjstlmän suuntaan, jossa tuuksin ja maksujn riippuvuutta myös hnkilötasolla on lisätty, rahastoja voidaan prustllusti tarkastlla myös osana kotitalouksin säästämistä. Jos läkrahastot sisällytttäisiin kotitalouksin säästämisn, kasvaa kotitalouksin säästäminn suhtssa BKT:hn lähs 3 prosnttiyksikköä. Vastaavasti julkisn sktorin säästäminn vähn. Suomn vuodn 00 ns. EMU-jäämä olisi ollut BKT:hn suhtutttuna 4, prosntin sijaan noin,7 % ja lähs plkästään valtion ylijäämän varassa. Lasklma tuk omalta osaltaan käsitystä, tti Suomn julkisn sktorin talous ol niin vahva kuin kansainvälisissä vrtailuissa usin näyttää. Suomn Pankin nnustn mukaan tilinpidon mukaisn ja lasknnallisn säästämisastn välinn ro tul säilymään myös lähivuosina. Kotitaloussktorin lasknnallinn säästämisast nous nnusthorisontilla noin,3 prosnttiin. Vastaavasti korjattuna koko julkisn sktorin säästäminn painuisi noin prosntin tasolta noin ½ prosnttiyksikköä ngatiivisksi. Taulukko. Julkisn ja kotitaloussktorin nttoluotonanto vuonna 00, % BKT:stä Sktori Tilinpito Lasknnallinn Kotitaloussktori,,7 Julkinn sktori yhtnsä 4,,5 Valtio,4,4 Kunnat 0,3 0,3 Työläklaitokst 3,0 0,3 Muut sosiaaliturvarahastot 0,0 0,0 Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous 3/003

14 4,0 3,5 3,0,5,0,5,0 0,5 0,0 Kuvio 3. Inflaatio Prosnttimuutos dllisvuotissta Kuluttajahintaindksi (KHI). Yhdnmukaistttu kuluttajahintaindksi (YKHI) = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. ol poikkuksllisn korka vlkaantumisast. Tosin joidnkin yksittäistn kotitalouksin vlkaantuminn saattaa olla vlanmaksukykyyn nähdn huolstuttavalla tasolla. Yritystn pankkiluottojn määrän kasvun nnusttaan hidastuvan jonkin vrran. Kskimäärin n kasvavat 7 % vuosittain, jotn yritystn pankkiluottojn osuus BKT:stä jatkaa hidasta kasvuaan. Talltustn kasvu jatkuu vakaana ja on vajaat 4 % vuosittain. Inflaatio hidastuu tuntuvasti poikkustkijöidn vuoksi Hintojn nousun nnusttaan muodostuvan koko nnustjakson aikana slvästi hitaammaksi kuin Suomn Pankin aimmissa nnustissa arvioitiin. Hintojn nousuvauhti hidastui mrkittävästi jo vuodn 003 alkuvuodn aikana. Vahvistunn uron vauhdittama tuontihintojn lasku, tollisuustuottidn hikko kysyntä ja autovron alntaminn yhdssä käytttyjn tuontiautojn vron laskun kanssa ovat hidastant kuluttajahintojn nousun ksän aikana ½ prosnttiin. Koko tämän vuodn kuluttajahintainflaation kskiarvoksi tul noin prosntti. Edllä mainitut tkijät ovat vuonna 003 voimakkaampia kuin suhdanntilantsn nähdn suurtn palkankorotustn noputtama yksikkötyökustannustn kasvuvauhti. Tilapäist rityistkijät hallitsvat myös vuodn 004 inflaatiokuvaa (khikko 3). Alkoholivron laskun olttaan alntavan rityissti viinan ja olun vähittäismyyntihintaa ja osin myös ravintolapalvlujn hintaa. Tämän vrojn kvnnyksn olttaan näkyvän vähittäismyyntihinnoissa hyvin nopasti. 5 Kskimäärin kuluttajahinnat laskvatkin alkuvuonna 004, mutta alkavat sittn nousvin tuontihintojn ja rityissti kotimaisn kustannuskhityksn myötä nousta. Vuodn 004 kskimääräinn inflaatio pysyy kuitnkin dlln prosntissa. Vuonna 005 kuluttajahintainflaatio kiihtyy jo lähs prosnttiin kotimaisn kustannuskhityksn ja kysynnän kasvun myötä lvnvin hintamarginaalin kautta. Yhdnmukaisttun kuluttajahintaindksin (YKHI) mukainn inflaatio hidastuu vuonna 003 vähmmän kuin kuluttajahintaindksillä mitattu inflaatio. Alhaisn korkotason vaikutus asumiskustannuksiin i näy YKHIssä. Samasta syystä YKHIn nousu on vuonna 005 hitaampaa kuin kuluttajahintaindksin kasvu. Tuontihintojn lasku ja hikko kysyntätilann vaimntavat tänä vuonna myös kotimaisn tuotannon hintaindksin nousua. Valtiontalous muuttuu alijäämäisksi Vaima talouskasvu, poikkuksllistn tulorin sulaminn ja vronkvnnykst pinntävät jul- 5 Tästä ovat simrkkinä Suomn EU:hun liittymisn myötä lasknt lintarvikkidn hinnat. Euro & talous 3/003

15 Khikko 3. Lyhyn aikavälin inflaationnustn viuhkadiagrammi Suomn inflaationäkymä vuodn 004 puoliväliin saakka sittään ohisssa kuviossa viuhkadiagrammin avulla. Kuviossa inflaation pävarmuutta nnustjakson aikana kuvataan viuhkan rivärisillä aluilla. Inflaation nnusttaan olvan tummimman alun sisällä 50 prosntin todnnäköisyydllä. Kun alutta laajnntaan käsittämään myös asttta vaalampi alu, yhdnmukaisttun kuluttajahintaindksin mukaisn inflaation tulisi osua täll alull 75 prosntin todnnäköisyydllä. Koko alull inflaation nnakoidaan osuvan 90 prosntin todnnäköisyydllä. Lyhyn aikavälin inflaationnust lasktaan yhdnmukaisttun kuluttajahintaindksin alarin painotttuna kskiarvona. Nämä alarät koostuvat palvluista, tollisuustuottista, jalosttuista lintarvikkista, jalostamattomista lintarvikkista ja nrgiasta. Inflaationnustsn liittyvä pävarmuus ja arvio riskipainotuksista lasktaan näidn alarin avulla. Kuviosta voidaan havaita lyhyn aikavälin inflaation khittyvän hyvin maltillissti vuodn 003 loppua kohdn. Vuodn 004 alkupuollla inflaation nnakoidaan dlln vaimnvan huomattavasti, sillä lyhyn aikavälin inflaationnustssa on otttu huomioon vuodn 004 alkupuolll kaavailtu alkoholivrotuksn mrkittävä livnminn. Alkoholivron kvnmisn nnakoidaan vaikuttavan nsisijaissti jalostttujn lintarvikkidn hintoihin. Myös palvluidn ja rityissti ravintoloidn alkoholihintojn nnakoidaan laskvan jonkin vrran. Vähittäishintojn odottaan muuttuvan hyvin nopasti: yllä arvioidun vaikutuksn odottaan näkyvän kuluttajahintainflaatiossa nopasti. Lyhyn aikavälin inflaationnustsn sisältyvät riskit painottuvat pääosin arvioitua vaimamman inflaation suuntaan, rityissti välillistn vrojn muutoksista vuodn 004 alkupuollla. Näidn muutostn hintoja alntava vaikutus voi olla nnakoitua suurmpi. Lisäksi nrgian hintaan liittyvä pävarmuus kasvaa skä öljyn viimaikaisn hinnannousun ttä uron ja dollarin välisn kurssin viimaikaisn hilahtlun surauksna. Euron viimaikainn hikknminn suhtssa dollariin aihuttaa lisäksi riskin, ttä tollisuustuottidn hinnat kohoavat arvioitua nmmän vuodn 003 loppupuollla ja 004 alkupuollla. 5 Kuvio. Lyhyn aikavälin inflaationnust viuhkadiagrammina Yhdnmukaistttu kuluttajahintaindksi Prosnttimuutos dllisvuotissta = nnust Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous 3/003 3

16 kisn taloudn rahoitusylijäämän,4 prosnttiin vuonna 003 ja dlln prosntin tuntumaan vuosina 004 ja 005. Valtion rahoitusasma pysyy livästi ylijäämäisnä vilä tänä vuonna, mutta kääntyy alijäämäisksi vuonna 004. Kuntin rahoitusasma pysyy alijäämäisnä koko nnustjakson ajan huolimatta siitä, ttä kunnat korottavat vroäyriään ja tinkivät invstoinnistaan. Sn sijaan sosiaaliturvarahastojn rahoitusylijäämä säilyy vakaasti 3 prosntin tuntumassa suhtssa BKT:hn. Finanssipolitiikka tuk kasvua vuosina 003 ja 004. Alijäämät ja valtion vlanhallintaan liittyvät toimnpitt kasvattavat valtion vlkaa nnustjakson aikana. BKT:hn suhtutttuna valtion vlka kasvaa tänä vuonna, mutta pinn jälln vuosina 004 ja 005. Samaan aikaan BKT:hn suhtutttu julkisyhtisöjn vlka pysyttl runsaassa 44 prosntissa. Hikko talouskasvu ja vronkvnnykst hidastavat vrokrtymin kasvua Tulo- ja varallisuusvron krtymä jää vuonna 003 noin 3 % viimvuotista pinmmäksi. Kotitalouksilta krtyy vroja lähs yhtä paljon kuin vuonna 00, mutta yritykst maksavat vroja noin kymmnyksn viimvuotista vähmmän. Kuluvan vuodn aikana toimnpannut palkansaajin ansiotulovron kvnnykst ja valtion tulovroastikon inflaatiotarkistus likkaavat valtion ja kuntin ansiotulovrokrtymästä noin 740 milj. uroa. Vaikka valtio korvaa vroratkaisuista kunnill aihutunita tulonmntyksiä lisäämällä kunnill maksamiaan tulonsiirtoja, mont kunnat ovat joutunt kattamaan kasvavia rahoitusvajitaan kunnallisvroäyriä korottamalla. Arvonlisävron ja muidn tuotannosta ja tuonnista maksttujn välillistn vrojn krtymä kasvaa vakaata runsaan 3 prosntin vauhtia, kun välillisn vrotuksn thtyjn muutostn vaikutukst vrokrtymään kumoavat toisnsa. Kokonaisvroast aln prosnttiyksikön vuonna 003. Vuonna 004 tulo- ja varallisuusvron krtymä kasvaa jälln. Skä kotitalouksin ttä yhtisöjn maksamin vrojn krtymät suurnvat, vaikka hallituksn sittämät palkansaajin ansiotulovron kvnnykst ja astikon inflaatiotarkistus likkaavat valtion ja kuntin ansiotulovrokrtymästä noin 800 milj. uroa. Valtion kunnill maksamin tulonsiirtojn ripästä lisääntymisstä huolimatta on ilmistä, ttä kskimääräinn kunnallisvroäyri nous dlln. Tuotannosta ja tuonnista maksttujn vrojn krtymä pysyy lähs nnallaan. Alkoholijuomin vrotuksn livntäminn likkaa noin 300 milj. uroa alkoholijuomavron krtymästä. Samalla osa arvonlisävron ja joidnkin tuotvrojn vropohjista karkaa ulkomaill. Ajonuvovron tiukntaminn riittää kompnsoimaan tästä vain pinn osan. Kokonaisvroast aln puoli prosnttiyksikköä vuonna 004. Taulukko 5. Julkisyhtisöjn tulot, mnot, rahoitusasma ja vlka, % BKT:stä Julkisyhtisöjn tulot 54, 54,0 53,0 5,7 53, Julkisyhtisöjn mnot 49,0 49,8 50,5 50,6 50,6 Julkisyhtisöjn prusmnot 46, 47,6 48,5 48,7 48,7 Julkisyhtisöjn korkomnot,7,,0,9,9 Julkisyhtisöjn nttoluotonanto 5, 4,,4,,4 Valtion nttoluotonanto,0,4 0, 0,5 0, Kuntin nttoluotonanto 0,4 0,3 0,4 0,3 0,4 Sosiaaliturvarahastojn nttoluotonanto 3,6 3,0,8 3,0 3,0 Julkisyhtisöjn prusrahoitusasma 8,0 6,4 4,4 4,0 4,3 Julkisyhtisöjn vlka 44,0 4,7 45, 45,0 44,3 Valtion vlka 45,7 4,4 44, 43,5 4, Kokonaisvroast 45,7 45,8 44,9 44,4 44,5 = nnust. Lähtt: Tilastokskus ja Suomn Pankki. Euro & talous 3/003 4

17 Vuonna 005 skä tulo- ja varallisuusvrojn ttä tuotannon ja tuonnin vrojn krtymin kasvu ripytyy. Valtion tulovroastikkoon thtävä ½ prosntin suuruinn inflaatiotarkistus, arvonlisävrovlvollisuudn alarajaan thtävä liukuva huojnnus ja tuotvropohjan livä rapautuminn riittävät kuitnkin pitämään kokonaisvroastn nnallaan vuonna 005. Valtion mnojn kasvun sovittaminn määrärahakhyksn kunnianhimoinn tavoit Valtion mnot kasvavat nimllissti kskimäärin runsaat 4 % vuodssa nnustjakson aikana. Mnojn kasvua hillits korkomnojn pinnminn. Valtion prusmnot li mnot ilman korkomnoja kasvavat lähs 6 % tänä vuonna. Vuosina prusmnojn vuotuinn nimlliskasvu jää kskimäärin runsaasn 4 prosnttiin, raalinn noin prosnttiin. Sairausvakuutusrahaston alijäämän kattaminn ja kuntin arvonlisävron palautustn takaisinprintäjärjstlmän uudistaminn lisäävät valtion maksamia tulonsiirtoja tänä vuonna. Tulonsiirrot kunnill kasvavat nopasti myös vuonna 004, kun valtio lisää kuntin palvlutuotannon tuka ja sosiaali- ja trvydnhuollon khittämishankkidn rahoitusta ja kompnsoi hdottuista vronalnnuksista kunnill aihutuvia tulonmntyksiä. Paint lisätä sosiaali- ja trvydnhuollon määrärahoja alkavat kasvaa västön ikääntymisn myötä nnustjakson lopulla ja tnkin sn jälkn. Tällöin voimassa olvan lainsäädännön dllyttämin ja hallituksn ohjlmassaan lupaamin määrärahalisäystn sovittaminn kväällä täsmnnttyihin määrärahakhyksiin voi osoittautua nnakoituakin vaikammaksi. Kuntin mnot kasvavat nimllissti kskimäärin vajaan 4 % vuodssa nnustjakson aikana. Mnojn kasvua hillits invstointin voimakas supistuminn. Kuntin muut kuin invstointimnot kasvavat kskimäärin 5 prosntin vuotuista vauhtia. Kuntin maksamat palkansaajakorvaukst kasvavat kskimääräistä ripämmin, kun työntkijöidn määrä kasvaa ja uudt työntkijät ovat läkkll jääviä parmmin palkattuja. Sosiaaliturvajärjstlmän maksamat lakisäätist läkkt kasvavat vakaasti kskimäärin lähs 6 % vuodssa nnustvuosina. Työläksumman kskimääräinn vuotuinn kasvu yltää noin 7 prosnttiin, samalla kun kansanläksumma pysyy jotakuinkin nnallaan. Työttömin määrän kasvu lisää työttömyydstä sosiaaliturvarahastoill ja valtioll aihutuvia mnoja tänä ja nsi vuonna. Lisäksi hallitus ohjaa työvoimapolitiikan toimnpanoon aimpaa nmmän rahaa. Maailmantalous vihdoin lpymässä Maailmantaloudn kasvuun kväällä liittynt pävarmuudn syyt Irakin sota ja SARS ovat hälvntynt, ja maailmantalous näyttäisi palaavan talvinnustssa luonnostllull varovaisn lpymisn urall. Kvään hikoista, rityissti uroalutta koskvista talousluvuista huolimatta yhä usammat indikaattorit viittaavat kansainvälisn taloudn kasvun viriämisn. Osakkidn hinnat ovat ylissti jatkant kväällä alkanutta nousuaan, ja liik-lämän luottamusindksistä osa on kohonnut slvästi. Kasvu näyttäisi jälln kiihtyvän nsin Yhdysvalloissa ja lviävän siltä vasta nsi ja suraavana vuonna uroalull. Muu maailma, ritotn Japanin ulkopuolinn Aasia, on jo slkässä kasvussa. Kasvun kiihkys ja raknn poikkavat slvästi 990-luvun lopun tilantsta: invstoinnit kasvavat vain varovasti ja hintojn nousu on hyvin maltillista. Kasvu on kuitnkin dlln sangn haavoittuvainn. Tollisuustuotanto, työmarkkinat ja kuluttajin luottamus ivät ol vilä mrkittävästi kohntunt. Lisäksi tasapainottomuudt ivät ol kadonnt: kskipitkällä aikavälillä Yhdysvaltojn vlkaantuminn, Japanin suurt raknnonglmat ja maailmanpolitiikan jännittt saattavat hikntää maailmantaloudn kasvua. Vuodn 00 aikana raalisn BKT:n kasvu jäi uroalulla vajaasn prosnttiin. Kasvu pysähtyi vuodn 003 nsimmäisllä vuosipuoliskolla: invstoinnit ja vinti ovat supistunt ja tollisuustuotannon kasvu on ollut hikkoa. Euroalun kasvun odottaan kuitnkin vähitlln lpyvän. Sn i ainakaan alkuvaihssa uskota näkyvän työllisyydssä, joka paran vasta nnustjakson lopussa kun kasvuvauhti kiihtyy runsaasn prosnttiin. Vaikka taloudn joustavuutta lisäävin raknnuudistustn toivotaan vaikuttavan jo lähivuosina, voidaan raknnuudistustn hdlmät poimia laajassa mitassa aikaisintaan nnustpriodin loppupuollla. Euro & talous 3/003 5

18 Taulukko 6. Kansainvälinn talouskasvu Bruttokansantuot, määrän prosnttimuutos Koko maailma,,8,6 3,4 4,0 Yhdysvallat 0,3,4,,9,8 Euroalu,5 0,8 0,5,4,3 Japani 0,4 0,,8,,7 Tuonti, määrän prosnttimuutos Koko maailma 0,,3 3,8 5, 7,0 Yhdysvallat,9 3,7 3,4 3,4 5,0 Euroalu,7 0,4,8 4,5 5,9 Japani 0,,0 3,8, 4, Suomn vintimaidn tuonti,5,7 3,7 5,3 6,9 = nnust. Lähd: Suomn Pankki. Yhdysvaltojn kasvu kiihtyi tämän vuodn toislla nljännksllä noin 3 prosnttiin. Tästä tosin,8 prosnttiyksikköä johtui puolustusmnojn kasvusta. Kasvua tukivat tämän lisäksi myös yksityinn kulutus ja titotkniikkainvstoinnit. Kvän raha- ja finanssipolitiikan arvioidaan tukvan dlln yksityistä kulutusta, ja kasvun odottaan noputuvan tämän vuodn jälkipuoliskolla. Tuottavuudn kasvu on ollut nopaa. Tämä näkyy alkuvaihssa hikkona työllisyyskhityksnä, mutta hijastun myöhmmässä vaihssa positiivissti myös kulutuksn ja invstointihin ja vahvistaa sitn myös työllisyyttä. BKT:n kasvun odottaan vakiintuvan vajaasn 3 prosnttiin nnustjakson aikana. Epävarmuutta yksityisn kulutuksn kasvuun aihuttavat kuitnkin kotitalouksin vilä viim aikoinakin jatkunut voimakas vlkaantuminn skä huoli julkisn taloudn tilasta. Syvät budjttialijäämät tällä htkllä noin 4,5 % BKT:stä voivat johtaa säästämisastn kasvuun kotitalouksin nnakoidssa tulvia mnolikkauksia tai vron korotuksia. Huolimatta himan yllättävästä kasvupyrähdyksstä alkuvuonna 003, arvioidaan Japanin kasvun jatkuvan vaatimattomana nnusthorisontin aikana. Taloudn raknnuudistustn viivästyminn stää yhä kasvun kstävän voimistumisn. SARS-pidmian laantuminn Kiinassa ja mm. Singaporssa kiihdyttää näidn maidn kasvua vähintään viimvuotisll tasoll. Kiinan vinnin kasvua tuk dlln kiintä valuuttakurssi. Myös Latinalaisn Amrikan odottaan palautuvan kasvu-urall, kun taloudn tasapainottomuudt vähitlln purkautuvat. Maailmankauppa on palaamassa normaalin kasvun kautn usan laihan vuodn jälkn. Suomn vintimarkkinat kasvavat suurin piirtin samaa vauhtia kuin maailmankauppa. Vintimarkkinoidn rakntsn kasvun riaikaisuus kuitnkin vaikuttaa: uroalun hikkoa kasvua korvaa vintimm nnvä suuntautuminn nopan kasvun Vnäjäll. Suomn vintimaidn tuonti kasvan tänä vuonna noin 3 % ja kiihtyy nsi ja suraavana vuonna 6 7 prosnttiin. Asiasanat: inflaatio, rahapolitiikka, taloudllinn tilann, nnust Euro & talous 3/003 6

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennusttaulukot vuosill 2017-2019 (maaliskuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennust vuosill 2017 2019 16.3.2017 15:00 ANALYYSI TALOUDEN NÄKYMÄT Maaliskuu

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden

Lisätiedot

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019) ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2018 Tiedotustilaisuus 17.12.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.12.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden korkeasuhdanne on taittumassa. Työllisyys

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kesä 2019 Tiedotustilaisuus 17.6.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.6.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden kasvu jää viime vuosia maltillisemmaksi.

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2018 2019 11.4.2018 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Heikki Taimio KYSYNNÄN JA TARJONNAN

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 10.6.2016 1 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät

Kansainvälisen talouden näkymät Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Näkymät heikentyneet nopeasti korjautuuko tilanne? Euro & talous Tiedotustilaisuus 15.3.2019 15.3.2019 1 Näkymät heikentyneet

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät

Kansainvälisen talouden näkymät Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Kasvu jatkuu, näkymät vaimentuneet 4.10.2018 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit kasvu hidastumassa asteittain,

Lisätiedot

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänä vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin Tuomas Välimäki Suomen Pankki Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin ACI Forex Finlandin vuosikokous Katajanokan kasino 1 Puheen runko Viitekorot Euroalueen ja Suomen talouskehitys Rahapolitiikan strategia:

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalous, talvi 2015 Katsaus, julkaistu Pääekonomistin katsaus - Yleinen taloudellinen tilanne

Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalous, talvi 2015 Katsaus, julkaistu Pääekonomistin katsaus - Yleinen taloudellinen tilanne Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalous, talvi 2015 Katsaus, julkaistu 23.12.2015 Pääekonomistin katsaus - Yleinen taloudellinen tilanne Kuluvana syksynä rahoitusmarkkinat ovat seuranneet huolestuneina

Lisätiedot

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Ennusteen yleiskuva 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Talouskatsaus 20.5.2019 Sisältö Kansainvälinen talous Maailmantalous 3 USA 4 Eurooppa 5 Kiina 6 Venäjä 7 Suomen talouden näkymät Graafi Ennakoivat suhdanneindikaattorit 8 BKT 9 Vienti 10 Investoinnit 11

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymiä koskevat eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot

Euroalueen talousnäkymiä koskevat eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot Euroalueen talousnäkymiä koskevat eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot Eurojärjestelmän asiantuntijat ovat laatineet marraskuun 20. päivään 2004 mennessä saatavissa olleiden tietojen perusteella kokonaistaloudellisen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa

Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Meri Obstbaum Suomen Pankki Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Euro ja talous -tiedotustilaisuus 11.6.2019 11.6.2019 1 Euro ja talous 3/2019 Pääkirjoitus Ennuste

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Korot ja suhdanteet. Pasi Kuoppamäki

Korot ja suhdanteet. Pasi Kuoppamäki Korot ja suhdanteet Pasi Kuoppamäki 24.4. 2018 Vahvaa talouskasvua 2017 Odotukset ja ennusteet korkealla alkuvuonna 2018 2 Tuoreimmat tilastot kertovat kasvun hidastumisesta euroalueella Yritysten luottamusta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kasvu jatkuu laajalla rintamalla PTT ennuste Kansantalous 2017 syksy

Kasvu jatkuu laajalla rintamalla PTT ennuste Kansantalous 2017 syksy Kasvu jatkuu laajalla rintamalla 26.9.217 PTT ennuste Kansantalous 217 syksy Kasvu jatkuu laajalla rintamalla Suomen talous on laaja-alaisessa kasvussa. Viennin kasvun taustalla kilpailukyvyn paraneminen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2017 28.4.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 28.4.2017 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talouskasvu jatkuu vakaana. Maailmantalouden kasvu nopeutumassa. Kasvun perusta

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki Suhdannekatsaus Pasi Kuoppamäki 6.10.2015 2 Maailmantalous kasvaa keskiarvovauhtia mutta hitaampaa, mihin ennen kriisiä totuttiin Ennusteita Kehittyvät maat heikko lenkki kaikki on tosin suhteellista 3

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla BoF Online 5 2007 Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla Lauri Kajanoja Jukka Railavo Anssi Rantala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan

Lisätiedot

EUROALUEEN TALOUSNÄKYMIÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN ASIANTUNTIJOIDEN ARVIOT

EUROALUEEN TALOUSNÄKYMIÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN ASIANTUNTIJOIDEN ARVIOT EUROALUEEN TALOUSNÄKYMIÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN ASIANTUNTIJOIDEN ARVIOT Eurojärjestelmän asiantuntijat ovat laatineet toukokuun 20. päivään 2005 mennessä saatavissa olleiden tietojen perusteella kokonaistaloudellisen

Lisätiedot

Suomen talous. Kohti laaja-alaisempaa kasvua, vienti kirittää investointeja. Pörssisäätiön tilaisuus

Suomen talous. Kohti laaja-alaisempaa kasvua, vienti kirittää investointeja. Pörssisäätiön tilaisuus Seppo Honkapohja johtokunnan varapuheenjohtaja, Suomen Pankki Suomen talous Kohti laaja-alaisempaa kasvua, vienti kirittää investointeja Pörssisäätiön tilaisuus 6.9.2017 6.9.2017 Julkinen 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Arvoasuntopäivä 12.5.29 Anssi Rantala Pääekonomisti OP-Pohjola 29 Ensimmäinen globaali taantuma 6 vuoteen 15 1 %, v/v Maailmankauppa 5 Maailman

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot