VALKON KOLMION ALUE LUONTOARVOT. LOVIISAN KAUPUNKI Kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto. Sisko Jokinen, kaavasuunnittelija

Transkriptio

1 VALKON KOLMION ALUE LUONTOARVOT LOVIISAN KAUPUNKI Kaavoitus- ja kkithtitoimisto Sisko Jokinn, kaavasuunnittlija

2 SISÄLLYS JOHDANTO... AINEISTO JA MENETELMÄT.... Ainistot.... Mntlmät... KASVILLISUUS.... Arvokkaat luonnonalut ja -kohtt... LÄHTEET LOVIISAN KAUPUNKI Kaavoitus- ja kkithtitoimisto

3 JOHDANTO Loviisan kaupunki käynnisti mraskuussa asmakaavan ja asmakaavan muutoksn ns. Valkon kolmion alull. Alu sijaits Valkossa, noin km Loviisan kaupungin kskustasta tlään. Alu rajautuu Uutn Valkontihn, Köpbackan hjun lakialusn, Svnnäsintin omakotialusn ja Valkon satamaan. Vanhan Valkontin tläosa on kaavanmuutosalutta. Läntisn Satamatin alu on voimassa olvan asmakaavan mukaissti katualutta. Suunnittlualulla on ntuudstaan raknnttua omakotialutta, katualutta, vastoalutta ja urhiluknttä skä mtsä- ja kallioalutta. Alun tläosassa sijaitsvin nyt pääosin asuinkäytössä olvin ntisn kansakoulun ja krrostalon aluidn osalta nsimmäisn asmakaavan laatiminn on tullut virill tknisn lautakunnan hyväksymän virilltulon ja osallistumis- ja viointisuunnitlman mukaissti ksäkuussa. Asmakaava-alun laajntamisn on ryhdytty alun asukkaidn aloittsta. Suunnittlualu on osittain yksityisomistuksssa ja pääosin Loviisan kaupungin omistuksssa. Alulla i ol oikusvaikuttista yliskaavaa. Suunnittlualu on kooltaan n. ha. Alun luontovot slvittään kaavaluonnosvaihssa. Luontovo-slvityksn on koonnut Loviisan kaupungin kaavoitus- ja kkithtitoimiston kaavasuunnittlija Sisko Jokinn (Ympäristötknologian insinööri (AMK)) yhtistyössä Loviisan kaupungin puistotoimn työnjohtajan, hortonomi Anna- Riitta Pohjolan, taajamtsävastaava Gunilla Törnblomin, ympäristönsuojlusihtri Maud Östmanin ja kaupunginkkithti Maia Mäntysan kanssa. Luontovot on koottu alutta koskvin slvitystn pohjalta hyväksi käyttän Loviisan taajamamtsäsuunnitlman paikkatitoainistoa ja vuodn aikana thtyjä maastokäyntjä. LOVIISAN KAUPUNKI Kaavoitus- ja kkithtitoimisto

4 AINEISTO JA MENETELMÄT. Ainistot Suunnittlualun luontotidot koottiin Loviisan kaupungilta. Alutta koskvia slvityksiä ovat: - Loviisan taajamamtsin käyttö- ja hoitosuunnitlma vuosill - Loviisan kaupungin alun kasvillisuusktoitus skä ylinn kuvaus linnustosta, Maud Östman, - Siivonn, Y. : Loviisan lpakkoktoitus. Ktoitusraportti. - Faunatica,, Tknntun lpakkoslvityksn tidot maastokäyntin prustlla - Loviisan kaupungin luontovoslvitys Luontoslvitykst ja luonnon biologinn monimuotoisuus Loviisassa, Jr Salminn, lokakuu.. Mntlmät Valkon kolmion alun luontovot on koottu käyttän hyödyksi kappalssa. mainittuja slvityksiä. Taajamamtsin käyttö- ja hoitosuunnitlmassa on mtsäalut invntoitu sitn, ttä alut on rajattu niidn kasvillisuudn mukaan (mm. valtapuulajit ja vokkaat luonnonalut ja kohtt). Tähän slvityksn taajamamtsäsuunnitlman paikkatitoja on tkastltu sitn, ttä on thty poimintoja suunnitlman titokannasta mm. valtapuulajin ja vokkaidn luonnonaluidn suhtn. Slvitystä thtässä on thty kolm kallioaluita koskvia maastokäyntiä (huhti-, ksä- ja lokuu) aikana skä thtiin maastokäynti.., johon osallistuivat Anna-Riitta Pohjola (Loviisan kaupungin kunnallistknisn toimiston puistoyksikön työnjohtaja ja hortonomi), Maia Mäntysai (kaupunginkkithti) ja Sisko Jokinn (kaavasuunnittlija). Slvitystä thtässä on haastatltu taajamamtsävastaava Gunilla Törnblomia ja ympäristönsuojlusihtri Maud Östmania. KASVILLISUUS Valkon kolmion alun kasvillisuus on pääasiassa tavanomaista havupuuvaltaista mtsäkasvillisuutta. Alulla on myös lhtipuuvaltaisia aluita skä piniä kostikkoja skä kalliolakialuita, joista kaksi kalliota voidaan luokitlla mtsälain mukaisksi vokkaaksi linympäristöksi. Suunnittlualun tläosassa on pini luonnontilainn pihamtsä, joka on luokitltu rityisaluksi Loviisan kaupungin taajamamtsin käyttö- ja hoitosuunnitlmassa. Mtsäaluidn puusto on ri-ikäistä osittain täysikasvuista mtsää osittain taimikoita. Suunnittlualun pohjoisosasta tläosaan ulottuu yhtnäinn vihrvyöhyk, johon asutus, urhilukntän ja ntisn vapaavaston toiminnot liittyvät. Slvitysalun pohjoisosassa olva Blåmossabrgt (Hohkasammalkallio) on Loviisan korkin kallio (, m kskimääräisstä mrnpinnantasosta). Kalliolta on aimmin aunnut näkymä kauas Loviisanlahdll, mutta viim vuosina puusto on kasvanut näkymän tn. Kallion huipulla kasvillisuus on pääasiassa tavanomaisia sammalia ja jäkäliä skä yksittäisiä mäntyjä. Saiston kallioill tyypillinn sammallaji tirasammal kasvaa kalliolla runsaana. Kallion itäosan sinämässä, kahdssa halkamassa kasvaa kuhmujäkälää (Lasallia pustulata), joka on tavanomainn laji. Kalliolla kasvaa myös mäkitrvakkoa ja kissankäpälää. Köpbackan laajan makistrikylän alulta on havainto korpihohtosammalsta vuodlta (Hrtta-titojärjstlmä), mutta sammalsta i ol tidossa tuormpia havaintoja. LOVIISAN KAUPUNKI Kaavoitus- ja kkithtitoimisto

5 Blåmossabrgtin itäpuoln rintllä on paljon vaikakulkuista louhikkoa. Mtsä on luontltaan skamtsää ja mtsätyypiltään tuortta kangasmtsää (MT- OMT-tyyppiä). Alulla on runsaasti sammalia (lhtisammalia ja laakasammalia). Alulla kasvaa tyypillisiä ruohoja kutn mtsätähti, känkaali, oravanmja, nuokkutalvikki ja vanamo, jotka hallitsvat knttäkrrosta aluilla, joilla mustikka ja puolukka ivät kasva. Blåmossabrgtin itäpuollla olva mtsäalu on taimikkoa. Blåmossabrgtin länsipuollla olva alu on kuivaa kangasmtsää (CTtyyppiä), jossa knttäkrroksssa kasvaa paljon kanrvaa ja vähän puolukkaa. Vanhan Valkontin länsipuollla on tyypillistä mäntymtsää. Molmpin mtsin läpi kulk ulkoilijoidn suosima polku. Ns. vapaavaston alun itäpuollla on taimikkoa ja taimikon Svnnäsintin asutuksn rajautuvalla osalla on maisma- ja suojapuustona säilyttty iäkkäämpää pääosin mäntyvaltaista puustoa. Alulla on pini kosta havupuuvaltainn mtsäsak, mikä rikastuttaa luonnon monimuotoisuutta, koska ympäröivä mtsäalu on taimikkoa. Mtsäsakklla i ol lainmukaista suojluvoa. Rautatin itäpuollla olvassa kuusikossa on luonnonpuro, joka toimii rintssä valumavsin laskuojana. Kysssä i ol mtsälain mukainn suojltava biotooppi. ks. liit. Arvokkaat luonnonalut ja -kohtt Arvokkaat luonnonalut ja kohtt on määritlty suraavasti Taajamamtsin käyttö ja hoitosuunnitlmassa. Alu tul säilyttää luonnonmukaisna ja sn hoito tul thdä ympäristönsä mukaissti, jolloin alun ominaisuudt säilyvät. Suraavassa on lutltu Valkon kolmion asmakaava-alun vokkaat linympäristöt. ks. liit ) Kalliomtsä Alu on vähäpuustoinn ja ympäristöstään poikkava kalliomtsä, joka on mtsälain puittissa suojltava kohd, mtsälakia i kuitnkaan juridissti sovllta asmakaavoittulla alulla. Alun suojlun syy on kallioisuus ja kallioalull luontnomainn kasvillisuus. Alu on havupuuvaltainn. ) Kalliomtsä Alu on vähäpuustoinn ja ympäristöstään poikkava kalliomtsä, joka on mtsälain puittissa suojltava kohd. Alun suojlun syy on kallioisuus ja kallioalull luontnomainn kasvillisuus. Alu on havupuuvaltainn. Kohd on votttu Loviisan kaupungin luontovoslvityksssä maismallissti vokkaaksi. Alu on kasvillisuutnsa ansiosta rittäin hyvä mm. prhostn linympäristönä ja sn surauksna lpakoill suotuisa ruokailualu. Entisn vapaavaston pohjoispuollla olva mtsäinn hjunlaki, louhikkoinn ja kallioinn on lpakoill (mm. viiksisiipoill) otollista ruokailualutta, ja s muodostaa siirtymäritin kohti Fantsnäsiä. LOVIISAN KAUPUNKI Kaavoitus- ja kkithtitoimisto

6 LÄHTEET: Loviisan taajamamtsäsuunnitlma vuosill -, hyväksytty KH,... Asikainn Raimo. Östman, M. : Loviisan kaupungin alun kasvillisuusktoitus skä ylinn kuvaus linnustosta. Loviisan kaupunki, ympäristölautakunta. Salminn, J. Loviisan kaupungin luontovoslvitys Luontoslvitykst ja luonnon biologinn monimuotoisuus Loviisassa, Jr Salminn, lokakuu Siivonn, Y. : Loviisan lpakkoktoitus. Ktoitusraportti. Faunatica,, Tknntun lpakkoslvityksn tidot maastokäyntin prustlla. LOVIISAN KAUPUNKI Kaavoitus- ja kkithtitoimisto

7 :.. an pb Kö.. Mj ti an :. :.. :. ka. :.. : :.. ha Valk onti.. Van. : :. : ma :.. Ta :. : VALKON KOLMION ALUE - LUONTOARVOT TRIANGELOMRÅDET I VALKOM - NATURVÄRDENA t. und : : : : a akuj. : :. : : : : : a r : :. :. vss.. : V :. : k r :. : -... : : : ts. :. : :. :.. :. : :. : : ak. Köpbacka v.. :. v ti.. LIITE BILAGA :. :. :. rakntilla :.... Maamihnti. :. Mtsä, lhtipuuvaltainn alu Skog, lövträdsdominrat områd.. : : :.... näs :. :. : Sv. inti.. ak i. : : H ju. nl..... : : :. Stångholmn d Mtsä, havupuuvaltainn alu Skog, brträdsdominrat områd : :. :.. :.. :. c. :.. :.... : :.... :.. : :.. :. : : :. Suunnittlualun raja Planringsområdts gräns.. :.. : : :... v v... v Svnäs... :... :..... :... :... : :... ts : :.... :. Vapaava. stonti :... : : :... :.. : :.... :.. :... : : :.. :. v ) Kalliomtsä, vokas linympäristö Brgskog, värdfull livsmiljö. :. : : :.. :... : :.. :. : : : a r.... ) Kalliomtsä, vokas linympäristö Brgskog, värdfull livsmiljö :..... : -... ts. :.. :... : Pumppaamo... : :... : :. v.. v.. : :.... Rakntilla : : : :. :. :.. : : :. :. Allas :. :.. :. in. in ja : Ka llio Ki. : rk ko ku ja : :.. v... : : :.. :.. : : : : : : tollisuushalli :..... : :. ) Puro, joka i ol mtsälain mukainn biotooppi vaan valumavsin laskuoja. Bäck, som int är n biotop nligt skogslagn, utan tt utloppsdik för avrinningsvattn.... lo :. ata am... :.. :.. sat... : : a r... :. :. ja... ku... :... : säiliö :. :. t :. o st. säiliö. :. : kt. : : : :.. säiliö.. :.. :. : : : : :.. ku. : a r : :.. u. lk. : tin.. Rakntillaa r s. v : aaka ti Va. E :.. po... : :.... : Autov in. :. st :.... :. : :. Muorinkuja... :.. a r:. E v : :. : : v. :. ti :.. v. :.. v E... :.. st : v.. : v. :. v. v :. :. :... : v : : : :.. :.... :. : :. :. :. :.. : :.. a r :... :. : : : :. : :. ahju Hikk : : : a. :. nti..... :.. :. : : : : :... :.... : ) Mtsäsak, joka lisää luonnon monimuotoisuutta. Ei lainmukaista suojluvoa. Skogsdung som brik naturns mångfald. Ingt skyddsvärd nligt lagn. v.. :.. Pumpputi :.. :.. : :. : :. :.. : :... :. :.. : v : :. kt..... :. :. :.... :. :.. v..... LOVIISAN KAUPUNKI, KAAVOITUS- JA ARKKITEHTITOIMISTO,.., SJ LOVISA STAD, PLANLÄGGNINGS- OCH ARKITEKTBYRÅN,.., SJ